kristiinankaupunki - Pöyry

TIUKAN OSAYLEISKAAVA 18KRISTIINANKAUPUNKI 3.4.20122.6.2 Kaavoituksen pohjakartta 1:2000Tiukan keskustan alueelta on ollut käytettävissä digitaalinen kaavoituksen pohjakartta.2.6.3 IlmakuvatSuunnittelualueelta on ollut käytössä digitaalinen viistoilmakuva-aineisto vuodelta 2007.2.7 LUONNONYMPÄRISTÖLuonnonympäristön tiedot ja kohteet on koottu laadituista selvityksistä ja esitetty kuvassa 9Luontokohteet.2.7.1 Topografia, maaperäSuunnittelualueen maasto on jokivarressa pääosin tasaista peltomaata. Jokiosuuden alaosallarantapellot sijoittuvat noin +2,5-5,0 m korkeudelle ja yläosalla noin +7,5-10,0 m korkeudellemerenpinnasta. Jokilaaksoa reunustavat kumpuilevat metsäselänteet. Butsbackenin ja Jåfsbackeninkohdalla kallioiset selännealueet ulottuvat joen yli jakaen viljelylaakson pienempiinmaisematiloihin ja luoden jokeen koskiosuuksia. Suunnittelualueen korkeimmat kohdatkohoavat metsäalueilla yli 25 metrin tasolle. Suunnittelualueelta ei ole laadittu maaperäkarttaa.2.7.2 VesisuhteetSuunnittelualueella tai sen vaikutusalueella ei ole pohjavesialueita.PintavedetSuunnittelualueen läpi virtaava Teuvanjoki-Tiukanjoki alkaa Teuvan kunnan pohjoisosastaja laskee Karijoen kunnan kautta Kristiinankaupungin kohdalla Tiukanjokena Pohjoislahteen.Teuvanjoen pääuoman pituus on noin 60 kilometriä ja valuma-alueen pinta-ala noin542 km². Suunnittelualueella jokeen liittyy muutamia ojamaisia uomia, joista huomattavinlaskee taajaman kohdalle pohjoisesta.Länsi-Suomen ympäristökeskuksen käyttökelpoisuusluokituksessa 2003 Tiukanjoen vedenlaatu on todettu välttäväksi. Luokituksen mukaan vesi soveltuu yleensä vain sellaisiin käyttötarkoituksiin,joiden vedenlaatuvaatimukset ovat vähäiset.2.7.3 KasvillisuusKristiinankaupunki kuuluu eteläboreaaliseen kasvillisuusvyöhykkeeseen, jossa metsät ovatpohjoisempia havumetsävyöhykkeen alavyöhykkeitä monimuotoisempia. Monimuotoisuusnäkyy mm. hyönteisten, pesivien lintulajien ja putkilokasvien runsaampana määränä. Metsätovat myös pohjoisempaa tiheämpiä ja nopeakasvuisempia ja siksi kannattavia metsätaloudelle.Yleisimmät puulajit ovat kuusi, mänty, haapa, lepät ja koivu. Tyypillisimmin aluskasvillisuudenmuodostavat mustikka ja sammalet.2.7.4 Eläimistö ja linnustoAlueen eläimiä ja lintuja kartoitettiin luontoselvityksen yhteydessä syksyllä 2008. Luontoselvitystätäydennettiin liito-oravaselvityksen osalta kesällä 2008 suunnittelualueen laajentumisenvuoksi. Kesällä 2010 luontoselvitystä täydennettiin pesimälinnuston sekä luontotyyppienja kasvillisuuden osalta ja maaliskuussa 2010 liito-oravien osalta. Linnuston jaeläimistön osalta keskityttiin pääasiassa elinympäristökartoitukseen ja aiemmin saatavilla olleisiintietoihin. Täydennetty selvitys keskittyi alueen lajistollisesti merkittävimmille kohteille.Liito-oravia löytyi selvitysten mukaan Jåfsbackenin, Sårbackenin ja Erisbergin alueiltasekä hautausmaalle johtavan tien läheisyydestä. Teuvanjoen varressa havaittiin lepakkoja.