YTR 2/2010 Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän uosikertomus 2009
YTR 2/2010 Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän uosikertomus 2009
YTR 2/2010 Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän uosikertomus 2009
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Mökkiläisten etätyökampanja, loppuraportti. Distansarbetskampanjen<br />
för stugägarna, slutrapport. Maa-<br />
<strong>Maaseutupolitiikan</strong><br />
yhteistyöryhmän julkaisuja 1/2000,<br />
maaliskuu 2000.<br />
Luottamusta rakentamassa. Yrittäjäohjelman kokemuksia<br />
yhteistyöryhmän<br />
verkostoluottotoiminnasta. Sirpa Polo ja<br />
Annamari Asikainen. <strong>Maaseutupolitiikan</strong> yhteistyö-<br />
julkaisuja 2/2000, huhtikuu 2000.<br />
Luonnontuotealan nykytilan kuvaus ja kehittämisohjelma<br />
vuosille 2000–2006. Luonnontuotealan<br />
v<strong>uosikertomus</strong> <strong>2009</strong><br />
teemaryhmä. <strong>Maaseutupolitiikan</strong> yhteistyöryhmän<br />
julkaisuja 3/2000, maaliskuu 2000.<br />
Maaseudun syke nuoren mieleen. Nuorisoteemaryhmän<br />
ohjelma. Julkaisu 4/2000, joulukuu 2001. Uusittu<br />
painos.<br />
Maaseutu politiikassa ja hallinnossa. Marjatta Koskinen,<br />
Pauliina Porkka ja Eero Uusitalo. <strong>Maaseutupolitiikan</strong><br />
yhteistyöryhmän julkaisuja 5/2000, tammikuu<br />
2001.<br />
Lähiruoan mahdollisuudet. Lähiruokatyöryhmän loppuraportti.<br />
<strong>Maaseutupolitiikan</strong> yhteistyöryhmän julkaisuja<br />
6/2000, marraskuu 2000.<br />
Vakituisen asumisen kehittäminen ranta-alueilla.<br />
Suunnittelukeskus Oy ja Saaristoasiain neuvottelukunta.<br />
<strong>Maaseutupolitiikan</strong> yhteistyöryhmän julkaisuja<br />
7/2000, tammikuu 2001.<br />
Ihmisten maaseutu – tahdon maaseutupolitiikka.<br />
Kolmas maaseutupoliittinen kokonaisohjelma vuosille<br />
2001–2004. <strong>Maaseutupolitiikan</strong> yhteistyöryhmän<br />
julkaisuja 8/2000, marraskuu 2000.<br />
Ihmisten maaseutu – tahdon maaseutupolitiikka,<br />
TIIVISTELMÄ. Kolmas maaseutupoliittinen kokonaisohjelma<br />
vuosille 2001–2004. <strong>Maaseutupolitiikan</strong> yhteistyöryhmän<br />
julkaisuja 9/2000, marraskuu 2000.<br />
En landsbygd för människor – viljans landsbygdspolitik,<br />
SAMMANDRAG. Landsbygdspolitiskt helhetsprogram<br />
för perioden 2001–2004. Landsbygdspolitikens<br />
samarbetsgrupp. Publikation 10/2000, november<br />
2000.<br />
66<br />
Countryside for the People – rural policy based on<br />
will, SUMMARY. The Rural Policy Programme for<br />
2001–2004. Rural Policy Committee. Publication<br />
11/2000, November 2000.<br />
Julkaisusarjan ulkopuolella<br />
ilmestyneitä julkaisuja<br />
<strong>Maaseutupolitiikan</strong> yhteistyöryhmän julkaisuja<br />
Monessa mukana. Näkymiä naisten työhön ja elämään<br />
maaseudulla. Riitta Högbacka ja Terhi Trast<br />
(toim). Elokuu 2000.<br />
Kaupungin ja maaseudun vuorovaikutus. Kaupungin<br />
ja maaseudun vuorovaikutustyöryhmän raportti.<br />
Syksy 2000.<br />
Urban-Rural Interaction. Report of the Working Group<br />
on Urban-Rural Interaction, Finnish Report in Autumn<br />
2000. English Translation in Summer 2001.<br />
Ikääntyvä ja keskittyvä Suomi. Kaupunkien, maaseudun<br />
ja vuorovaikutusalueiden väestökehitys<br />
1975–2030. Satu Nivalainen ja Mika Haapanen. Heinäkuu<br />
2002.<br />
Edellytykset käytännöksi. Kaupungin ja maaseudun<br />
vuorovaikutus. Kaupungin ja maaseudun vuorovaikutustyöryhmän<br />
kolmas raportti. Eero Uusitalo, Janne<br />
Antikainen ja Kaisa Schmidt-Thomé. Syyskuu 2004.<br />
Elinvoimainen maaseutu – ministeriöiden vastuut<br />
ja alueellinen kehittäminen. Maaseutupoliittinen<br />
erityisohjelma 2007–<strong>2010</strong>. Sisäasiainministeriön<br />
julkaisuja 19/2007.<br />
<strong>Maaseutupolitiikan</strong> yhteistyöryhmän arviointi, loppuraportti.<br />
Työryhmämuistio MMM 2004:13. Konsulttitoimisto<br />
Terra Oy.<br />
Elinvoimainen maaseutu – yhteinen vastuumme.<br />
Maaseutupoliittinen kokonaisohjelma 2005–2006.<br />
Alueiden kehittämislain (602/2002) ja VN:n alueiden<br />
kehittämisasetuksen (1224/2002) mukainen erityisohjelma.<br />
MMM:n julkaisuja 15/2004.<br />
En livskraftig landsbygd – vårt gemensamma ansvar.<br />
Det landsbygdspolitiska helhetsprogrammet<br />
2005–2006. Ett specialprogram i enlighet med re-<br />
2<br />
<strong>2010</strong>
<strong>Maaseutupolitiikan</strong><br />
yhteistyöryhmän<br />
v<strong>uosikertomus</strong> <strong>2009</strong>
Julkaisusarja:<br />
<strong>Maaseutupolitiikan</strong> yhteistyöryhmän julkaisuja 2/<strong>2010</strong><br />
Julkaisija:<br />
<strong>Maaseutupolitiikan</strong> yhteistyöryhmä<br />
Ulkoasu:<br />
John Zetterborg<br />
Painopaikka:<br />
Vammalan Kirjapaino Oy, Sastamala <strong>2010</strong><br />
ISSN 1238-6464<br />
ISBN 978-952-227-392-5 (Painettu)<br />
ISBN 978-952-227-393-2 (Verkkojulkaisu)
Sisällysluettelo<br />
Tiivistelmä.............................................................................................................................................................4<br />
Sammandrag........................................................................................................................................................5<br />
Summary...............................................................................................................................................................6<br />
Esipuhe.................................................................................................................................................................7<br />
1. Maaseutu sai poliittista huomiota....................................................................................................................8<br />
<strong>Maaseutupolitiikan</strong> ydinverkosto tiivistyi hieman....................................................................................... 8<br />
Täyttymyksen vuosi..................................................................................................................................... 9<br />
Uusia avauksia......................................................................................................................................... 10<br />
Monenmoista myönteistä.......................................................................................................................... 10<br />
Vaativa verkostomainen työtapa............................................................................................................... 11<br />
Teemaryhmätyö runsasta.......................................................................................................................... 11<br />
2. Aktiivista kansainvälistä yhteistyötä...............................................................................................................12<br />
Pohjoismainen yhteistyö........................................................................................................................... 12<br />
IRN........................................................................................................................................................... 12<br />
OECD........................................................................................................................................................ 12<br />
Leaderia maailmalle................................................................................................................................. 12<br />
3. Selonteon valmistelu osoitti poliittisen tahdon maaseudun kehittämisessä...................................................14<br />
4. <strong>YTR</strong>:n historia esitteli maaseudun politiikan tantereena.................................................................................16<br />
5. <strong>Maaseutupolitiikan</strong> yhteistyöryhmän kokoonpano...........................................................................................18<br />
6. Teema- ja työryhmien toiminta........................................................................................................................20<br />
Hankeryhmä............................................................................................................................................. 20<br />
Harvaan asutun maaseudun teemaryhmä................................................................................................ 22<br />
Hyvinvointipalveluiden teemaryhmä ........................................................................................................ 24<br />
Kansainvälisten asioiden teemaryhmä..................................................................................................... 26<br />
Kansalaisjärjestöteemaryhmä.................................................................................................................. 27<br />
Kaupungin ja maaseudun vuorovaikutusteemaryhmä.............................................................................. 30<br />
Kulttuuriteemaryhmä................................................................................................................................ 31<br />
Luonnontuotealan teemaryhmä................................................................................................................ 35<br />
Luonto- ja maisemapalvelut -teemaryhmä............................................................................................... 37<br />
Maaseudun sopimuksellisuusteemaryhmä............................................................................................... 39<br />
Maaseutuasumisen teemaryhmä.............................................................................................................. 42<br />
Maaseutuvaikutusten arviointityöryhmä................................................................................................... 44<br />
Matkailun teemaryhmä............................................................................................................................. 46<br />
Ruoka-Suomi............................................................................................................................................ 47<br />
Svenska temagruppen.............................................................................................................................. 51<br />
Toimintaryhmätyöryhmä........................................................................................................................... 53<br />
Viestintäryhmä......................................................................................................................................... 56<br />
Yrittäjyyden teemaryhmä.......................................................................................................................... 58<br />
7. Vuonna <strong>2009</strong> ilmestyneet <strong>YTR</strong>:n julkaisut.......................................................................................................61<br />
8. Aiemmat julkaisut...........................................................................................................................................62<br />
3
Tiivistelmä<br />
Julkaisija<br />
<strong>Maaseutupolitiikan</strong> yhteistyöryhmä<br />
Julkaisusarja<br />
2/<strong>2010</strong><br />
Julkaisun nimi<br />
<strong>Maaseutupolitiikan</strong> yhteistyöryhmän v<strong>uosikertomus</strong><br />
<strong>2009</strong><br />
Ilmestymisajankohta<br />
Kesäkuu <strong>2010</strong><br />
ISSN 1238-6464 ISBN 978-952-227-392-5<br />
(Painettu)<br />
ISBN 978-952-227-393-2<br />
(Verkkojulkaisu)<br />
Kokonaissivumäärä<br />
67<br />
Tekijä<br />
<strong>Maaseutupolitiikan</strong> yhteistyöryhmä<br />
Avainsanat<br />
maaseutupolitiikka, maaseutu, kokonaisohjelma,<br />
<strong>YTR</strong>, kehittämishankkeet, teemaryhmä, työryhmä<br />
Julkaisun kuvaus<br />
<strong>Maaseutupolitiikan</strong> yhteistyöryhmän v<strong>uosikertomus</strong> <strong>2009</strong>, sisältäen seuraavien teema- ja työryhmien<br />
vuosikertomukset:<br />
– Hankeryhmä<br />
– Harvaan asutun maaseudun teemaryhmä<br />
– Hyvinvointipalvelujen teemaryhmä<br />
– Hyvinvointipalveluiden teemaryhmä<br />
– Kansainvälisten asioiden teemaryhmä<br />
– Kansalaisjärjestöteemaryhmä<br />
– Kaupungin ja maaseudun vuorovaikutusteemaryhmä<br />
– Kulttuuriteemaryhmä<br />
– Luonnontuotealan teemaryhmä<br />
– Luonto- ja maisemapalvelut -teemaryhmä<br />
– Maaseudun sopimuksellisuusteemaryhmä<br />
– Maaseutuasumisen teemaryhmä<br />
– Maaseutuvaikutusten arviointityöryhmä<br />
– Matkailun teemaryhmä<br />
– Ruoka-Suomi -teemaryhmä<br />
– Svenska temagruppen<br />
– Toimintaryhmätyöryhmä<br />
– Viestintäryhmä<br />
– Yrittäjyyden teemaryhmä<br />
4
Sammandrag<br />
Utgivare<br />
Landsbygdspolitiska samarbetsgruppen<br />
Seriens nummer<br />
2/<strong>2010</strong><br />
Publikation<br />
Årsberättelse för Landsbygdspolitiska samarbetsgruppen<br />
<strong>2009</strong><br />
Utgivningsdatum<br />
Juni <strong>2010</strong><br />
ISSN 1238-6464 ISBN: 978-952-227-392-5<br />
(häftad)<br />
ISBN: 978-952-227-393-2<br />
(pdf)<br />
Sidantal<br />
67<br />
Författare<br />
Landsbygdspolitiska samarbetsgruppen<br />
Nyckelord<br />
landsbygdspolitik, landsbygd, helhetsprogram, <strong>YTR</strong>,<br />
utvecklingsprojekt, temagrupp, arbetsgrupp<br />
Beskrivning av publikationen<br />
Årsberättelse för Landsbygdspolitiska samarbetsgruppen <strong>2009</strong>, innehåller följande tema- och arbetsgruppernas<br />
årsberättelser:<br />
– Arbetsgruppen för landsbygdssäkring<br />
– Arbetsgruppen för medborgarorganisationer<br />
– Arbetsgruppen för växelverkan mellan stad och landsbygd<br />
– Kommunikationsarbetsgruppen<br />
– Kulturtemagruppen<br />
– Projektgruppen<br />
– Svenska temagruppen<br />
– Temagruppen för avtalsmässighet i landsbygden<br />
– Temagruppen för företagsamhet<br />
– Temagruppen för glesbygd<br />
– Temagruppen för internationella ärende<br />
– Temagruppen för landsbygdsboende<br />
– Temagruppen för natur- och landskapstjänster<br />
– Temagruppen för sektorn för naturprodukter<br />
– Temagruppen för turism<br />
– Temagruppen för välfärdstjänster<br />
– Temagruppen Mat-Finland<br />
– Verksamhetsgruppernas arbetsgrupp<br />
5
Summary<br />
Publisher<br />
Rural Policy Committee<br />
Serial number<br />
2/<strong>2010</strong><br />
Publication<br />
Annual report of the Rural Policy Committee<br />
<strong>2009</strong><br />
Date of publication<br />
June <strong>2010</strong><br />
ISSN 1238-6464 ISBN 978-952-227-392-5<br />
(Printed)<br />
ISBN 978-952-227-393-2<br />
(PDF)<br />
Number of pages<br />
67<br />
Author<br />
Rural Policy Committee<br />
Keywords<br />
rural policy, countryside, Rural Policy Programme,<br />
Rural Policy Committee, <strong>YTR</strong>, development projects,<br />
theme group, working group<br />
Summary<br />
Annual report of the Rural Policy Committee <strong>2009</strong>, the annual reports includes following theme and<br />
working groups:<br />
– Communications<br />
– Culture<br />
– Food Finland<br />
– International Affairs<br />
– Local Action Groups<br />
– Natural Products<br />
– Nature and Landscape Services<br />
– NGOs<br />
– Project group<br />
– Rural Contractualisation<br />
– Rural Business<br />
– Rural Housing<br />
– Rural Proofing<br />
– Sparsely Populated Rural Areas<br />
– Swedish speaking theme group<br />
– Tourism<br />
– Urban-Rural Interaction<br />
– Welfare services<br />
6
Esipuhe<br />
<strong>Maaseutupolitiikan</strong> yhteistyöryhmän vuoden <strong>2009</strong> toimintaan löi leimansa poikkeuksellisen runsas <strong>YTR</strong>:n valmistelemien<br />
asioiden poliittinen käsittely. Keväällä <strong>YTR</strong> avusti hallitusta maaseutupoliittisen selonteon valmistelussa,<br />
ja syksyllä eduskunta käsitteli monessa valiokunnassa hallituksen selontekoa. Poliittinen vaihe<br />
jatkuu vuoden <strong>2010</strong> alkupuolen, sillä eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta valmistelee eduskunnan<br />
kannanoton, ja sen jälkeen <strong>YTR</strong> jälleen avustaa hallitusta selonteossa luvatun toimenpideohjelman valmistelussa.<br />
Myöhemmin on tärkeää analysoida mitä vuosien <strong>2009</strong> ja <strong>2010</strong> aikana maaseutupoliittisessa ajattelussa<br />
muuttui ja mitä saavutettiin. Se joka tapauksessa tiedetään jo nyt, että maaseutupolitiikkaan kiinnittyi useita<br />
uusia asioita ja painotuksia, jotka puolestaan siirtyvät osaksi <strong>YTR</strong>:n lähivuosien työtä.<br />
Toimintavuoden aikana <strong>YTR</strong>:ssä työskenteli teemaryhmiä enemmän kuin koskaan. Menettelytapa käynnistyi jo<br />
1990-luvun alkupuolella, mutta saavutti 17 ryhmän määrän vuonna <strong>2009</strong>. On ilmeistä, ettei määrää enää voi<br />
<strong>YTR</strong>:n voimavarat huomioon ottaen lisätä. Sen sijaan jatkossakin toimii monivuotisia ja pitkäjänteistä työtä<br />
tekeviä teemaryhmiä samoin kuin yhden periodin toimivia ryhmiä. Teemaryhmät on yleisnimike, joka pitää<br />
sisällään vaihtuvia tai luonteeltaan pysyviä teemoja, mutta jälkimmäistenkin ryhmien tavoitteita, tehtäviä ja<br />
tekijöitä vaihdetaan aika ajoin. Lisäksi teemaryhmien tavat toimia vaihtelevat kunkin teeman edellyttämällä<br />
tavalla. Teemaryhmiin kiteytyvät niin <strong>YTR</strong>:n verkostomaisen työtavan mahdollisuudet kuin vaikeudet. Vaikka<br />
tuloksia on saatu, teemaryhmien jäsenten ja heidän taustaorganisaatioittensa sitoutuminen vaihtelee hyvin<br />
aktiivisesta sinne toiseen ääripäähän asti. Se on tavallaan ymmärrettävää, vaikka toki soisin, että saisimme<br />
kaikki mukanaolijat ja heidän taustaryhmänsä vähintään kohtuullisen aktiiviselle tasolle.<br />
<strong>YTR</strong>:n verkoston eri toimijoiden tietoisuus toisistaan on tärkeää. On ilahduttavaa, että tietoisuus on lisääntynyt.<br />
Näin yhdensuuntaistetaan ja voimistetaan tavoitteiden toteutusta. Tästä kiitos <strong>YTR</strong>:n jäsenille, sihteeristölle,<br />
teemaryhmien työntekijöille ja jäsenille kuin myös tutkimus- ja kehittämishankkeiden toteuttajille. Kehittäjäverkosto<br />
tekee työtään yleensä varsin matalalla profiililla, mutta määrätietoisesti. Määrätietoisuus tuo tuloksia<br />
ja siinä suhteessa toimintavuosi <strong>2009</strong> oli yksi <strong>YTR</strong>:n kaikkien aikojen parhaista. Parhaat kiitokset siitä kaikille<br />
toimijoille!<br />
Jarmo Vaittinen<br />
Kansliapäällikkö<br />
<strong>YTR</strong>:n puheenjohtaja<br />
7
1. Maaseutu sai<br />
poliittista huomiota<br />
Kun jo vuoden 2008 toimintakertomuksessa iloittiin<br />
maaseutupoliittisen keskustelun vilkastumisesta<br />
<strong>YTR</strong>:n kokouksissa, sama suuntaus jatkui vuonna<br />
<strong>2009</strong>. Keskusteluun liittyivät myös päätöksentekijät,<br />
sillä vuoden alkupuolella valmisteltiin valtioneuvoston<br />
maaseutupoliittista selontekoa ja syyskaudella<br />
eduskunta käsitteli selontekoa perusteellisesti ja<br />
otti siihen kantaa peräti kymmenessä valiokunnassa.<br />
Maa- ja metsätalousvaliokunta kokosi eduskunnan<br />
kannanoton vuoden <strong>2010</strong> alkupuolella.<br />
Laaja valmistelutyö sävytti vuotta 2008. Työn tulokset<br />
eli viides kokonaisohjelma <strong>2009</strong>–2013 Maaseutu<br />
ja hyvinvoiva Suomi ja valtioneuvoston samanniminen<br />
ja järjestyksessä toinen maaseutupoliittinen<br />
selonteko hyväksyttiin vuonna <strong>2009</strong>. Siirryttiin <strong>YTR</strong>:n<br />
normaaliin päiväjärjestykseen eli teemaryhmien ja<br />
hankkeiden pyöritykseen sekä jo aiemmin valmistuneiden<br />
ohjelmien toteutukseen. Kun selonteossa<br />
luvattu hallituksen maaseutupoliittinen toimenpideohjelma<br />
saadaan kesällä <strong>2010</strong> valmiiksi, on edessä<br />
ilmeisen pitkä toteuttamisvaihe. Toisaalta poliittisia<br />
linjauksia ja konkreettisia esityksiä on agendalla<br />
enemmän kuin koskaan.<br />
<strong>Maaseutupolitiikan</strong> ydinverkosto<br />
tiivistyi hieman<br />
Toimintavuoden <strong>2009</strong> kokoustilastot kertovat <strong>YTR</strong>:n<br />
ydinverkostojen eli itse <strong>YTR</strong>:n ja sen sihteeristön<br />
toiminnan lievästä tiivistymisestä. Kun edellisenä<br />
vuonna <strong>YTR</strong>:n kokouksiin osallistui peräti 89 eri henkilöä,<br />
tarkasteluvuonna heitä oli 71. Vastaavat luvut<br />
sihteeristössä olivat 51 ja 44. Sen sijaan aktiivisten<br />
osallistujien määrissä on vähäistä nousua. Etenkin<br />
<strong>YTR</strong>:n jäsenten ja varajäsenten osallistuminen kokouksiin<br />
on parantunut.<br />
<strong>YTR</strong>:llä oli vuoden aikana kuusi kokousta, joissa keskimäärin<br />
29 osallistujaa, vaihteluväli 23:sta osallistujasta<br />
36:een. Aktiivisia osallistujia (3–6 kokousta)<br />
oli 31, joista jäseniä tai varajäseniä 22.<br />
<strong>YTR</strong>:n kokouksiin<br />
osallistuneiden<br />
osallistuneiden<br />
määrät <strong>2009</strong><br />
määrät <strong>2009</strong><br />
<strong>YTR</strong>:n kokouksiin osallistuneiden määrät yhteensä <strong>2009</strong><br />
<strong>YTR</strong>:n kokouksiin osallistuneiden määrät yhteensä <strong>2009</strong> ja 2008<br />
ja 2008<br />
<strong>YTR</strong>:n sihteeristö kokoontui hieman harvemmin kuin<br />
tavallisesti, yhteensä 13 kertaa. Osallistujien määrän<br />
vaihteluväli oli 11–21, keskimäärin 16–17 henkilöä.<br />
Aktiivisesti osallistuneita (6–13 kokousta) oli 16.<br />
Vertailu aiempien vuosien vastaaviin lukuihin kertoo,<br />
että hallinnon ja järjestöjen toimintamenovarojen<br />
niukkuus ja valtionhallinnon tuottavuushanke<br />
alkavat näkyä. Ydintehtäviinsä ja sektoriputkiinsa<br />
uponneita on yhä vaikeampi saada mukaan aitoon<br />
kumppanuuteen perustuvaan verkostotyöhön. Suuntaus<br />
on erittäin vahingollinen. Onneksi rinnakkaisena,<br />
vaikkakin pienempänä trendinä, on havaittavissa<br />
<strong>YTR</strong>:n tehtäviin osoitettujen henkilötyöviikkojen ja<br />
-kuukausien hidas kasvu. Päätoimisia ei <strong>YTR</strong>:n ydinverkostossa<br />
ole yhtään, mutta on muutama henkilö,<br />
joiden työpanoksessa <strong>YTR</strong>:n tehtävät ovat jo merkittäviä.<br />
<strong>Maaseutupolitiikan</strong> yhteistyöryhmän käytännön ydinryhmän<br />
muodostivat toimintavuonna pääsihteeri Eero<br />
Uusitalo, hankesihteeri, maaseutuylitarkastaja Kirsi<br />
Viljanen, ylitarkastaja Hanna-Mari Kuhmonen, yli-<br />
8
Sihteeristö tiivisti yhteistyötään Itä-Uudellemaalle suuntautuneella retkellä. Etualalla Heli Talvitie ja Laura Jänis.<br />
Annukka Lyra.<br />
tarkastaja Laura Jänis sekä tiedottaja Annukka Lyra.<br />
Kaikki toimivat maa- ja metsätalousministeriössä.<br />
Ydinryhmän sihteereissä oli vaihtuvuutta, koska <strong>YTR</strong>:n<br />
sihteeri Maarit Skogberg lähti maaliskuussa hoitamaan<br />
toista tehtävää työ- ja elinkeinoministeriössä.<br />
Väliaikaisina sihteereinä toimivat Auli Sihvola TEM:stä<br />
ja Elina Puotila MMM:stä, kunnes Vuokko Keränen<br />
TEM:stä lokakuussa aloitti Skogbergin sijaisuuden.<br />
Elina Puotila tuli hoitamaan kesällä virkavapaalle<br />
lähteneen Mia Revon tehtäviä maa- ja metsätalousministeriössä.<br />
Uusitalo, Viljanen, Kuhmonen ja<br />
Jänis maa- ja metsätalousministeriöstä sekä Petra<br />
Stenfors työ- ja elinkeinoministeriöstä muodostivat<br />
sihteeristön valtioneuvoston maaseutupoliittisen selonteon<br />
valmistelussa.<br />
Täyttymyksen vuosi<br />
Vuotta 2007 luonnehdittiin suunnitteluvuodeksi ja<br />
vuotta 2008 valmistelun ajaksi. Vuosi <strong>2009</strong> vihdoin<br />
julkisti pitkäaikaisen työn tulokset. Annastiina Henttisen<br />
kirjoittama teos Maaseutu politiikan tantereena<br />
on kuvaus <strong>YTR</strong>:n kahdestakymmenestä ensimmäisestä<br />
vuodesta ja maaseutupolitiikan kehittymisestä.<br />
Kirjan otsikko ilmentää sisällön antamaa vaikutelmaa<br />
uuden politiikanalan synnytystuskista.<br />
<strong>Maaseutupolitiikan</strong> yhteistyöryhmä hyväksyi kokonaisohjelman<br />
toimintaohjelmakseen tammikuun<br />
lopussa. Kokonaisohjelma toimi pohjana valtioneuvoston<br />
maaseutupoliittisen selonteon valmistelussa.<br />
Hallitus antoi selonteon eduskunnalle ripeän valmistelun<br />
jälkeen 20.5.<strong>2009</strong>. Sen koosti valtiosihteeri Jouni<br />
Lindin vetämä valtiosihteereistä ja ministereiden<br />
erityisavustajista muodostettu ryhmä maa- ja metsätalousministeri<br />
Sirkka-Liisa Anttilan johtamalle<br />
maaseutuministeriryhmälle. Selonteko laadittiin<br />
suomeksi ja käännettiin toimintavuoden aikana myös<br />
ruotsiksi ja englanniksi. Kokonaisohjelman tiivistelmä<br />
on saatavissa suomeksi ja ruotsiksi.<br />
<strong>YTR</strong>:n julkaisusarjan ensimmäinen tuote toimintavuonna<br />
oli opas YHTÄLÖ. Yhdistysten talous ja<br />
verotus. Mitä pienessä yhdistyksessä pitäisi osata?<br />
Sopimuksellisuutta oli jo kahden teemaryhmän työnä<br />
sekä useiden tutkimus- ja kehittämishankkeiden<br />
9
avulla viety eteenpäin. Vuoden aikana julkaistiin Sopimuksellisuusstrategia<br />
ja Sopimuksellisuus-käsikirja.<br />
Tärkeitä toimintavuoden aikana valmistuneita<br />
julkaisuja olivat Harvaan asutun maaseudun kehittämisohjelma<br />
sekä Maaseudun yrittäjyyden ohjelma.<br />
Jälkimmäinen julkaistiin seuraavan vuoden alussa<br />
(<strong>YTR</strong> 1/<strong>2010</strong>).<br />
Kaikki <strong>YTR</strong>:n rahoittamat tutkimus- ja kehittämishankkeet<br />
arvioidaan niiden päättymisen jälkeen.<br />
Tähän mennessä viimeinen arviointi käsitti vuosina<br />
2005–2007 päättyneet hankkeet. Heli Siirilän ja<br />
kuuden muun arvioijan kirjoittama seikkaperäinen<br />
raportti tarjosi monta konkreettista muutosesitystä<br />
menettelytapoihin. Vinkeistä on otettu myös vaarin.<br />
Kaikki <strong>YTR</strong>:n julkaisusarjan julkaisut ovat kehittämistyön<br />
välineitä. Toimintavuosi <strong>2009</strong> merkitsee käytännössä,<br />
että seuraaville vuosille on paljon eteenpäin<br />
vietäviä asioita. Kun vuonna <strong>2010</strong> saadaan<br />
eduskunnan kanta valtioneuvoston selontekoon ja<br />
hallituksen lupaama toimenpideohjelma laadituksi,<br />
<strong>YTR</strong> voi keskittyä neuvotteluihin ja kaikkeen siihen,<br />
mitä linjausten ja esitysten käytännön toteuttaminen<br />
on. Täyttymys lienee sittenkin vain välivaihe.<br />
Uusia avauksia<br />
Tuoreet valtioneuvoston maaseutupoliittiset linjaukset<br />
ja <strong>YTR</strong>:n ohjelmat sisältävät paljon uusia avauksia tai<br />
aiempaa voimakkaampia painotuksia. Uusia sisältöjä<br />
ohjelmiin antoivat muun muassa seuraavat seikat:<br />
• Harvaan asuttu maaseutu edellyttää erityisratkaisuja,<br />
etenkin palveluiden järjestämisessä<br />
• Ilmastonmuutoksen hillintä ja sopeutuminen tulivat<br />
mukaan maaseutupolitiikkaan<br />
• Kaikkien tieluokkien jatkuva kohentaminen<br />
• Tietoliikenneyhteyksien ehdoton saatavuus ja tasapuolisuus<br />
• Huomion kiinnittäminen ulkomaisen työvoiman<br />
sijoittautumiseen maaseudulle<br />
• Huoltovarmuuden turvaaminen on kansallinen<br />
tehtävä<br />
• Maaseudun turvattomuuspulmiin etsitään ratkaisuja<br />
• Kansalaisjärjestöjen roolin ja kumppanuuden vahvistaminen<br />
palvelujen tuottamisessa julkisen sektorin<br />
kanssa. Tarvitaan uusia yhteistyömuotoja<br />
• Maaseutupolitiikassa on viisi toiminnan tasoa,<br />
joille kullekin tarvitaan oman tyyppistä politiikkaa<br />
ja kehittämistyötä: kylä pienimpänä, kansainvälinen<br />
toiminta laajimpana<br />
• Maaseutuvaikutusten arviointi otetaan käyttöön<br />
• Maaseutu- ja kehityspolitiikan vuorovaikutteisuutta<br />
lisätään<br />
• Kylien ja kunnan välille rakennetaan neuvotteluja<br />
sopimusmenettely. Kylätoiminnan valtionapua<br />
nostetaan<br />
• Hallituksen selonteon ja eduskunnan kannanottojen<br />
perusteella laaditaan toimenpideohjelma/<br />
periaatepäätös.<br />
Monenmoista myönteistä<br />
Kaikkiin toimintavuosiin kuuluu myönteisiä ja kielteisiä<br />
tapahtumia, tuloksia ja vastoinkäymisiä. Hankkeet<br />
ja teemaryhmät voivat luetella näitä pitkän<br />
listan, ja koko <strong>YTR</strong>:n näkökulmasta on syytä poimia<br />
muutamia. Selkeästi myönteisiä, vaikkakin erikokoisia<br />
ja yhteismitattomia tuloksia olivat muun muassa<br />
Harvaan asutun maaseudun teemaryhmän Korvesta<br />
ja Valtateiltä -verkkolehden ensimmäisten numeroiden<br />
ilmestyminen sekä kaupunki-Leader -toiminnan<br />
käynnistyminen Vaasassa, Turussa ja Helsingissä.<br />
Jälkimmäinen oli ruotsinkielisen teemaryhmän hyvän<br />
aktiviteetin seurausta. Maaseutuvaikutusten arviointia<br />
valmistellut työryhmä ja etenkin sen sihteeri Hanna-Mari<br />
Kuhmonen saivat arviointiprosessin jäsentymään<br />
niin pitkälle, että nyt sitä voidaan soveltaa.<br />
Kansalaisjärjestöteemaryhmän työ kansalaistoimijoiden<br />
aseman ja roolin vahvistamisessa oli tärkeää.<br />
Teemaryhmän tiedontuotanto ja alustukset alan<br />
lukuisissa seminaareissa eri puolilla Suomea ovat<br />
tuoneet tärkeän lisän keskusteluun maaseudun kolmannen<br />
sektorin roolista ja tehtävistä. Matkailun<br />
koordinaatio eteni ja samalla havaittiin alan lamankestävyys<br />
kohtuullisen hyväksi. Aitoja makuja -hanke<br />
eteni ja BaltFood-hanke käynnistyi.<br />
Toimintavuoden alkupuolella ilmestyi myös tähän<br />
mennessä laajin ja yksityiskohtaisin, peräti kolmen<br />
ohjelman toteumamuistio. Maaseutupoliittisesta<br />
erityisohjelmasta 2005–2006 tämä muistio totesi,<br />
että kaikki valtioneuvoston 52 päätöstä toteutuvat<br />
ainakin osittain. Vuoden 2008 lopussa toteutuneita<br />
10
oli jo 48. Vastaavasti neljännen kokonaisohjelman<br />
2005–2008 toteutuminen oli edennyt jo 111 esitykseen<br />
ja kymmenen ehdotusta oli toteutumassa. Tässä<br />
<strong>YTR</strong>:n toimintaohjelmassa oli kaikkiaan 133 ehdotusta.<br />
Erityisohjelmasta 2007–<strong>2010</strong> toteumamuistio<br />
sisälsi vasta ensimmäisen arvion: 66 päätöksestä oli<br />
toteutunut 48 ja toteutumassa 16. Vuotta myöhemmin<br />
vastaavat luvut olivat 55 ja 10. Toimintavuoteen<br />
<strong>2009</strong> sisältyi myös viidennen kokonaisohjelman vastuuhenkilöiden<br />
ja toteuttajaorganisaatioiden määrittely.<br />
Sen ohjelman ensimmäinen toteutuma-arviointi<br />
tehdään vuoden <strong>2010</strong> lopun tilanteen mukaan. Ohjelmatyön<br />
tuloksiin voi olla tyytyväinen.<br />
Ruotsinkielinen teemaryhmä ja Svensk Byaservice<br />
tuottivat viikoittaisen sisällöltään monipuolisen maaseutupolitiikan<br />
sähköisen uutiskirjeen. Osa uutisista<br />
julkaistiin myös suomeksi kerran kuussa. Runsaan tiedon<br />
tarjosivat Kenneth Sundman, Peter Backa, Mia<br />
Aitokari ja Henrik Hausen. Ruoka-Suomi ja Matkailun<br />
teemaryhmä jatkoivat lehtiensä julkaisemista.<br />
Kampanjasta tuli toimintavuonna <strong>YTR</strong>:n yksi merkittävä<br />
työmuoto. Voimistuvat kylät -kampanjan<br />
suunnittelu käynnistyi <strong>YTR</strong>:n, Suomen Kylätoiminta<br />
ry:n (SYTY), Suomen Kuntaliiton ja monen muun organisaation<br />
laajana yhteishankkeena. Kampanjan<br />
muodossa asioitaan edistivät muun muassa Ruoka-<br />
Suomi, Matkailun teemaryhmä, Ruotsinkielinen teemaryhmä,<br />
Sopimuksellisuusteemaryhmä sekä SYTY.<br />
Ne järjestivät kukin tahollaan useiden tilaisuuksien<br />
RoadShown. Kampanja ei ole helppo työmuoto. Joskus<br />
sillä tavoitettiin vähäinen väestömäärä, mutta<br />
onneksi joukossa oli myös suuria tilaisuuksia. Lisäksi<br />
kampanja tavoitti yleensä kohderyhmänsä hyvin, eli<br />
nimenomaan ne, joita asioiden ääreen haluttiinkin.<br />
Vaativa verkostomainen työtapa<br />
Osallistuvien henkilöiden aktiivisuudessa ja tavoitetietoisuudessa<br />
on <strong>YTR</strong>:n verkostomaisen työtavan<br />
voima ja heikkous. Tarvitaan tapaamisia ja keskusteluja.<br />
Toimintavuoden vastoinkäymiset liittyivät<br />
nimenomaan muutamien järjestettyjen tilaisuuksien<br />
vähäiseen osanottoon. Sopimuksellisuus-kiertue tavoitti<br />
250 ihmistä, mutta tavoite oli kuitenkin hieman<br />
suurempi. Osanotto hankeseminaariin oli jo toisen<br />
kerran peräkkäin turhan pieni. Johtopäätöksenä hankeseminaaria<br />
muokataankin laajapohjaisemmaksi<br />
<strong>YTR</strong>:n verkostotapaamiseksi vuonna <strong>2010</strong>. Hanketoimintaa<br />
varjosti myös varojen niukkuus, mikä jätti<br />
toimintavuonna erityisen monta rahoituskelpoista<br />
hanketta ulkopuolelle.<br />
Ainakin prosessissa mukana olleet pettyivät Taloudellisen<br />
kehityksen ja yhteistyön järjestön OECD:n maatutkinnan<br />
tuloksista käytyyn lähes olemattomaan keskusteluun.<br />
Saman kohtalon koki pääsihteeri Eero Uusitalon<br />
analyysi maatalous-, alue- ja maaseutupolitiikan<br />
linjausten muutoksista, eroista ja yhteneväisyyksistä<br />
vuodesta 1980 lähtien (Ruralia-instituutin julkaisuja<br />
17/<strong>2009</strong>). Molemmissa julkaisuissa on paljon ainesta<br />
maaseutupoliittisen keskustelun ja tavoiteasetannan<br />
kehittämiseen. <strong>Maaseutupolitiikan</strong> metodiikan kehittäminen<br />
on <strong>YTR</strong>:n keskeinen vastuualue.<br />
Verkostomainen työtapa vaatii jatkuvaa ylläpitoa.<br />
Kun Onni muuttaa maalle -hanke loppui, maakuntien<br />
yhteysverkostot hajosivat. Näin helposti käy teemasta<br />
riippumatta, ellei verkoston toiminnasta pidetä<br />
huolta. Maaseudun ja kaupungin vuorovaikutusta ei<br />
myöskään vuonna <strong>2009</strong> saatu kunnolla etenemään.<br />
Vuorovaikutus ymmärretään kovin monella tavalla,<br />
eikä sen soveltuvuutta oivalleta käytännössä.<br />
Teemaryhmätyö runsasta<br />
<strong>YTR</strong>:n toimintavuonna <strong>2009</strong> teema- tai työryhmiä<br />
työskenteli kaikkiaan 17. Vain yksi ryhmä oli kokonaan<br />
uusi: Kansainvälisten asioiden teemaryhmä<br />
perustettiin 10.3.<strong>2009</strong>. Jatkokauden vielä vuodelle<br />
<strong>2009</strong> saivat Maaseutuvaikutusten arviointityöryhmä<br />
sekä vuoden <strong>2010</strong> alusta kolmeksi vuodeksi Maaseudun<br />
hyvinvointipalvelut -teemaryhmä, Luonnontuotealan<br />
teemaryhmä ja Yrittäjyyden teemaryhmä.<br />
Vuoden <strong>2009</strong> lopussa päättyi Kaupungin ja maaseudun<br />
vuorovaikutus -teemaryhmän toiminta. Myös<br />
Maaseutuvaikutusten arviointityöryhmä saattoi sille<br />
asetetut tehtävät loppuun. <strong>YTR</strong>:n toinen Sopimuksellisuusteemaryhmä<br />
sai työnsä päätökseen maaliskuun<br />
lopussa <strong>2010</strong>. Kaikissa näissä tapauksissa itse teemoja<br />
viedään eteenpäin, mutta työ ei enää tapahdu<br />
teemaryhmän muodossa. Maaseutuvaikutusten arviointiryhmä<br />
ja hankeryhmä puolestaan suunnittelivat<br />
maaseutukatsausta niin pitkälle, että katsauksen<br />
käytännön valmistelu saattoi alkaa talvella <strong>2010</strong>.<br />
11
2. Aktiivista<br />
kansainvälistä<br />
yhteistyötä<br />
Pohjoismainen yhteistyö<br />
Vuoden <strong>2009</strong> aikana <strong>YTR</strong> osallistui aktiivisesti kansainväliseen<br />
yhteistyöhön. Pohjoismaista yhteistyötä<br />
aktivoi vuoden alussa toimintansa käynnistänyt uusi<br />
maaseututyöryhmä, joka perustettiin Pohjoismaiden<br />
ministerineuvoston aluepoliittisen yhteistyöohjelman<br />
<strong>2009</strong>–2012 tiimoilta. Työryhmä kokoontui vuonna<br />
<strong>2009</strong> viisi kertaa ja sen suomalaisjäseniä olivat<br />
Hanna-Mari Kuhmonen/MMM ja Petra Stenfors/TEM.<br />
Työryhmän keskeisenä tehtävänä on edistää kokemustenvaihtoa<br />
ja lisätä osaamisentasoa kysymyksissä,<br />
jotka vaikuttavat maaseutualueiden kehittymiseen<br />
ja kasvuun Pohjoismaissa. Ryhmä toimii myös<br />
ohjausryhmänä Tulevaisuuden maaseutu -hankkeelle,<br />
jossa järjestetään pohjoismaisia maaseutuseminaareja<br />
ja tehdään selvityksiä yhteisesti keskeisiksi<br />
koetuista teemoista. Vuonna <strong>2009</strong> järjestettiin kaksi<br />
seminaaria. Toukokuussa Keski-Norjassa Steinkjerissä<br />
järjestetyn seminaarin aiheita olivat kaupallisten<br />
ja julkisten palveluiden järjestäminen sekä ”Green<br />
Growth”, joka käsittää muun muassa bioenergiaan,<br />
luontoon ja kulttuuriin liittyvän kehittämispotentiaalin.<br />
Marraskuussa Ruotsin Tällbergissä Taalainmaalla<br />
järjestetyssä seminaarissa pohdittiin palvelujen<br />
järjestämistä maaseudulla.<br />
IRN<br />
International Rural Network (IRN) on kansainvälinen<br />
järjestö, joka tähtää tiedon ja kokemusten vaihtoon<br />
sekä kansainvälisen maaseudun kehittämisverkoston<br />
luomiseen. Maaseutuyhteisöjen voimaannuttaminen<br />
sekä yhteisöjen välinen yhteistyö hallinnon eri<br />
tasojen kanssa eri maissa ovat keskeisiä teemoja.<br />
IRN järjesti kolmannen World Rural Foruminsa Intian<br />
Udaipurissa elokuussa <strong>2009</strong>. Forumin otsikkona<br />
oli Development, Dialogues and Dilemmas. <strong>YTR</strong>:n<br />
panoksen konferenssiin vei Hanna-Mari Kuhmonen,<br />
joka alusti tilaisuudessa kumppanuuksien merkityksestä<br />
maaseudun kehittämisessä kaikilla toiminnan<br />
tasoilla. Konferenssissa nousivat esiin erityisesti<br />
kehittyvien maiden maaseutukysymykset, jotka ovat<br />
kokoluokaltaan mittavia ja tavalla tai toisella koko<br />
maapalloa koskettavia. Konferenssi keräsi noin 70<br />
osallistujaa 19 eri maasta. Aikaisemmat konferenssit<br />
järjestettiin Skotlannissa (2003) ja Yhdysvalloissa<br />
(2005). Seuraavaa konferenssia suunnitellaan Australiaan<br />
vuonna 2012.<br />
OECD<br />
OECD järjesti seitsemännen maaseudun kehittämiskonferenssinsa<br />
Québecissä Kanadassa. Konferenssin<br />
aiheena oli maaseutupolitiikan kehittäminen<br />
vastaamaan muuttuvan maailman tarpeita.<br />
Erityistä huomiota kiinnitettiin globaaliin talouskriisiin,<br />
maaseutualueiden elinvoiman kasvattamiseen,<br />
maaseutumatkailuun, metsien monikäyttöön<br />
ja uusiin energialähteisiin. Lisäksi pohdittiin uutta<br />
lähestymistapaa maaseutuyhteisöjen demografiaan,<br />
ilmastonmuutosta, paikallisen ruoantuotannon vahvistamisstrategioita,<br />
paikallishallinnon sopeutumismekanismeja<br />
sekä maaseutupolitiikan vastauksia<br />
edellä mainittuihin kysymyksiin.<br />
Konferenssi keräsi lähes 300 osallistujaa eri puolilta<br />
maailmaa niin OECD-maista kuin niiden ulkopuolelta.<br />
Sirpa Karjalainen maa- ja metsätalousministeriöstä<br />
osallistui konferenssissa talouden taantumaa<br />
käsitelleeseen paneeliin ja Hanna-Mari Kuhmonen<br />
kutsutyöpajaan, joka koski maaseutunäkökulman<br />
integroimista politiikkaan. Lisäksi Suomesta konferenssiin<br />
osallistui Petra Stenfors työ- ja elinkeinoministeriöstä.<br />
Leaderia maailmalle<br />
Leader on kumppanuuteen perustuva, monialainen<br />
ja alueperusteinen, uuden lähestymistavan mukainen<br />
metodi. Se on osoittautunut erittäin tehokkaaksi<br />
välineeksi Suomen maaseutupolitiikassa. Sen merkitys<br />
kasvaa myös koko Euroopassa, sillä edellisinä<br />
kahtena ohjelmakautena Leader-ryhmien määrä<br />
oli runsaat 900, kun tällä kaudella ryhmien määrä<br />
nousee runsaaseen 2 100:aan. Määrä vuoden <strong>2009</strong><br />
lopussa oli jo hieman yli 2 000. Suomen tapaan kuu-<br />
12
dessa muussa maassa toimintatapa kattaa koko<br />
maaseudun ja muutamissa maissa Leaderin peitto<br />
on hyvin suuri.<br />
Suomalaiset ovat aktiivisia Leaderin kehittämisessä<br />
Euroopassa. Jäseniä EU:n komission Leader-alakomiteassa<br />
tällä hetkellä ovat Sanna Sihvola MMM:stä<br />
ja Juha-Matti Markkola maaseutuverkostoyksiköstä.<br />
Erityisesti he ja Eero Uusitalo ovat saaneet kutsuja<br />
eri maihin kertomaan suomalaisen Leaderin menestymisen<br />
syistä. Hallinnon lisäksi eurooppalaisten<br />
järjestöjen, erityisesti ELARD (European LEADER Association<br />
for Rural Development) ja ERA (European<br />
Rural Alliance), työ kohdistuu nimenomaan Leadermetodin<br />
kehittämiseen ja levittämiseen, nyt jo osin<br />
EU:n ulkopuolellekin. Suomen Kylätoiminta ry SYTY, ja<br />
muutamat suomalaiset toimintaryhmät ovat aktiivisia<br />
toimintaryhmätyöhön liittyvässä kansainvälisessä<br />
kumppanuudessa. Lähes kaikilla toimintaryhmillä<br />
alkaa olla kansainvälistä yhteistyötä hankkeiden<br />
kautta.<br />
Sirpa Karjalainen osallistui panelistina OECD:n Maaseudun kehittämiskonferenssiin Kanadassa.<br />
Hanna-Mari Kuhmonen.<br />
13
3. Selonteon valmistelu<br />
osoitti poliittisen<br />
tahdon maaseudun<br />
kehittämisessä<br />
Valtioneuvosto antoi maaseutupoliittisen selonteon<br />
eduskunnalle 20.5.<strong>2009</strong>. Asian eduskunnalle esitelleen<br />
maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa<br />
Anttilan mukaan selonteon tavoitteena on rakentaa<br />
vahva poliittinen tahtotila maaseudun mahdollisuuksien<br />
hyödyntämiseen sekä peruspalveluiden<br />
turvaamiseen. Ministeri Anttila korosti elinvoimaisen<br />
ja hyvinvoivan maaseudun olevan koko kansakunnan<br />
yhteinen intressi, etu ja voimavara, joka vaatii meiltä<br />
kaikilta sitoutumista ja yhteistyötä.<br />
Selonteon valmisteluprosessi oli monivaiheinen. Sen<br />
pohjana hyödynnettiin viidennen kokonaisohjelman<br />
perusteellista valmistelutyötä. Selonteon valmistelun<br />
työrukkasena toimi valtiosihteeri Jouni Lindin<br />
johdolla toiminut poliittinen työryhmä, joka koostui<br />
ministereiden valtiosihteereistä ja erityisavustajista.<br />
Työryhmä kuuli asiantuntijoita ja valmisteli tekstiä<br />
selonteon poliittisesta käsittelystä vastanneelle<br />
maaseutupoliittiselle ministerityöryhmälle, jonka työtä<br />
ministeri Anttila luotsasi. Valmistelusihteeristön<br />
työtä johti <strong>Maaseutupolitiikan</strong> yhteistyöryhmän <strong>YTR</strong>:n<br />
pääsihteeri Eero Uusitalo apunaan neljä henkilöä<br />
<strong>YTR</strong>:n sihteeristöstä. Poliittinen työryhmä kokoontui<br />
seitsemän kertaa.<br />
Maaseutupoliittinen ministeriryhmä kokoontui selonteon<br />
äärelle kolmesti. Kokouksiin osallistui kuusi eri<br />
ministeriä sekä runsas joukko valtiosihteereitä ja erityisavustajia,<br />
joten koko hallituksen ääni muotoiltiin<br />
kattavasti selonteon linjauksiin.<br />
Eduskunnan maaseutuverkosto kantoi kortensa kekoon<br />
keskustelemalla kokonaisohjelman ja selonteon<br />
painopisteistä kolmeen otteeseen työvaliokunnassa<br />
sekä kertaalleen koko verkoston kesken. Maaseudun<br />
kehittymistä ja kehittämistä pohdittiin useista eri<br />
näkökulmista käsin ja painopisteitä korostettiin eri<br />
tärkeysjärjestyksissä.<br />
Ministeriöiltä, <strong>Maaseutupolitiikan</strong> yhteistyöryhmältä<br />
sihteeristöineen ja maaseutuprofessoreilta pyydettiin<br />
lausuntoja valmistelun loppuvaiheessa. Huhtikuus-<br />
Kansanedustaja Mikaela<br />
Nylanderin (kolmas oikealta)<br />
vieraana eduskunnassa<br />
ennen selonteon käsittelyä<br />
olivat Mia Repo, Annukka<br />
Lyra, Laura Jänis, Kirsi Viljanen,<br />
Mia Aitokari ja Ritva<br />
Pihlaja.<br />
14
Ministeri Sirkka-Liisa Anttila esitteli selonteon eduskunnalle. Annukka Lyra.<br />
sa <strong>2009</strong> olleen lausuntokierroksen saaliiksi saatiin<br />
parisenkymmentä näkemystä selontekoluonnoksesta,<br />
joiden ansiosta selontekoa vielä täsmennettiin ja kehitettiin<br />
eteenpäin.<br />
Maaseutupoliittinen selonteko vietiin valtioneuvoston<br />
yleisistuntoon 20.5.<strong>2009</strong>, jossa se hyväksyttiin.<br />
Eduskunta kävi selonteosta runsaan lähetekeskustelun<br />
27.5.<strong>2009</strong>. Keskustelussa selontekoa pidettiin<br />
yleisesti ottaen hyvänä ja tarpeellisena. Erityisesti<br />
palvelujen järjestäminen, infrastruktuuri ja saavutettavuus<br />
nousivat keskustelussa vahvasti esiin. Selonteon<br />
toteuttamisen tärkeyttä korostettiin, samoin<br />
resursseja toteuttamistyöhön. Selonteon tavoitteiden<br />
saavuttamiseksi kaivattiin konkreettisia toimenpiteitä.<br />
Niitä onkin luvassa toimenpideohjelmassa, joka<br />
laaditaan vuoden <strong>2010</strong> aikana, kun eduskunnan vastaus<br />
selontekoon on saatu.<br />
15
4. <strong>YTR</strong>:n historia esitteli<br />
maaseudun politiikan<br />
tantereena<br />
Kesäkuussa ilmestyi <strong>YTR</strong>:n 20-vuotisen taipaleen<br />
kunniaksi julkaistu historiateos Maaseutu politiikan<br />
tantereena. <strong>Maaseutupolitiikan</strong> yhteistyöryhmä<br />
1988–2008. Juhlateos kurottaa paljon <strong>YTR</strong>:n syntyä<br />
varhaisempiin aikoihin maalaten kuvan suomalaisella<br />
maaseudulla tapahtuneista muutoksista kuluneen<br />
sadan vuoden aikana. Teos kuvaa elävästi olosuhteet<br />
ja toimet uuden politiikanalan syntyprosessissa.<br />
Kirjoittaja Annastiina Henttinen totesi, ettei teos ole<br />
perinteinen järjestöhistoria nimikavalkadeineen ja<br />
tapahtumakronikoineen eikä se rajoitu oman organisaation<br />
rajoihin. <strong>YTR</strong>:n hankeseminaarissa 10.6.<br />
pidettyyn julkistamistilaisuuteen valmistamassaan<br />
tervehdyksessä Henttinen kertoi, että <strong>YTR</strong>-historia<br />
pyrkii rakentamaan lukijan silmien eteen koko suomalaisen<br />
maaseutupoliittisen järjestelmän ja sen<br />
synnyn. Ote on laaja, mutta keskiössä on maaseutupolitiikka<br />
ja loppua kohti kasvavassa määrin <strong>YTR</strong>.<br />
Suomalainen maaseutu on kokenut suuren muutoksen<br />
kuluneiden vuosikymmenten aikana. Henttisen<br />
teos kuvaa, minkälaisilla välineillä ja kenen toimesta<br />
muutoksia on käsitelty sekä miten erityinen maaseutupoliittinen<br />
ajattelu on syntynyt. Teos pohtii, mihin<br />
tarvittiin uutta politiikkaa nimeltä maaseutupolitiikka.<br />
Henttisen mukaan sitä tarvittiin, koska vanhat<br />
reseptit, aluepolitiikka ja useat sektoripolitiikat, eivät<br />
enää tepsineet maaseutuun. Siksi maaseutupolitiikan<br />
piti itsenäistyä muista politiikanaloista. Henttisen<br />
sanoin teos kuvaa tätä itsenäistymistaistelua,<br />
”tiukkaa ja välillä ankaraa, mutta ei ilman verenvuodatusta<br />
itsenäisyystaisteluksi onnistunutta”.<br />
Maa- ja metsätalousministeriö järjesti työstä <strong>YTR</strong>:n<br />
hankeryhmän valmistelemana tarjouskilpailun syksyllä<br />
2007. Tarjouskilpailun perusteella työn tekijäksi<br />
valittiin historioitsija FM Annastiina Henttinen, joka<br />
aloitti kirjoitustyön vuonna 2008. Ohjausryhmänä,<br />
16
Annukka Lyra välitti Annastiina Henttisen tervehdyksen kirjan julkistamistilaisuudessa hankeseminaarissa.<br />
Kirsi Viljanen.<br />
Eero Uusitalo kiitti Annastiina Henttistä ja toivoi kirjalle paljon lukijoita. Kirsi Viljanen.<br />
kirjoittajan tukena ja käsikirjoituksen kommentoijana<br />
toimi hankeryhmä <strong>YTR</strong>:n tiedottajalla täydennettynä.<br />
Kirjan ulkoasun suunnitteli ja toteutti lahtelainen<br />
graafikko Kati Kelo. Kelon taitto ja kuvitukset tekivät<br />
kirjasta näyttävän ja raikkaan ja ne houkuttelevat<br />
tarttumaan teokseen. Kirja soveltuu hyvin vaikkapa<br />
lahjakirjaksi maaseudun ystävälle.<br />
17
5. <strong>Maaseutupolitiikan</strong><br />
yhteistyöryhmän<br />
kokoonpano<br />
Puheenjohtaja: (varahenkilöt sulkeissa)<br />
kansliapäällikkö Jarmo Vaittinen, maa- ja metsätalousministeriö,<br />
(ylijohtaja Heimo Hanhilahti)<br />
Varapuheenjohtaja:<br />
aluekehitysjohtaja Kaisa-Leena Lintilä, työ- ja elinkeinoministeriö,<br />
(tilalla aluekehitysjohtaja Janne Antikainen, työ- ja<br />
elinkeinoministeriö, syyskuuhun saakka, Antikaisen<br />
varajäsenenä ylitarkastaja Petra Stenfors, työ- ja<br />
elinkeinoministeriö, syyskuusta alkaen)<br />
<strong>Maaseutupolitiikan</strong> yhteistyöryhmän jäsenet:<br />
maatalousneuvos Esko Juvonen, maa- ja metsätalousministeriö<br />
(neuvotteleva virkamies Sirpa Karjalainen)<br />
budjettineuvos Kati Suihkonen, valtiovarainministeriö,<br />
maaliskuuhun saakka, lainsäädäntöneuvos Jyri<br />
Inha, valtiovarainministeriö maaliskuusta alkaen<br />
(neuvotteleva virkamies Kirsti Vallinheimo)<br />
neuvotteleva virkamies Aila Ryynänen, työ- ja elinkeinoministeriö<br />
(ylitarkastaja Harri Ahlgren)<br />
neuvotteleva virkamies Marja Taskinen, työ- ja elinkeinoministeriö<br />
(ylitarkastaja Paavo Saikkonen lokakuuhun saakka,<br />
erikoissuunnittelija Pertti Linkola, työ- ja elinkeinoministeriö,<br />
lokakuusta alkaen)<br />
kehittämispäällikkö Pirkko-Liisi Kuhmonen joulukuuhun<br />
saakka, kulttuuriasiainneuvos Kirsi Kaunisharju<br />
opetusministeriö, joulukuusta alkaen<br />
(korkeakouluneuvos Ari Saarinen)<br />
neuvotteleva virkamies Riitta Viren, liikenne- ja viestintäministeriö<br />
(neuvotteleva virkamies Jarmo Koskela)<br />
ylitarkastaja Pentti Kananen, sosiaali- ja terveysministeriö<br />
(erikoistutkija Kari Gröhn, työ- ja elinkeinoministeriö)<br />
ylitarkastaja Rainer Lahti, ympäristöministeriö<br />
(ylitarkastaja Tarja Haaranen, syyskuuhun saakka,<br />
ylitarkastaja Ari Seppänen, ympäristöministeriö,<br />
syyskuusta alkaen)<br />
yliarkkitehti Anne Jarva, ympäristöministeriö, syyskuuhun<br />
saakka, ympäristöneuvos Harry Berg, syyskuusta<br />
lähtien<br />
(ylitarkastaja Tapio Heikkilä)<br />
opetusneuvos Susanna Tauriainen, (Pekka Tauriainen,<br />
tammikuuhun saakka, opetusneuvos Aapo<br />
Koukku, tammikuusta alkaen)<br />
erikoistutkija Sakari Karvonen, Terveyden ja hyvinvoinninlaitos<br />
THL<br />
(erikoistutkija Liisa Heinämäki)<br />
johtaja Leila Helaakoski, Pohjois-Pohjanmaan työvoima-<br />
ja elinkeinokeskus<br />
(johtaja Juha Niemelä, Keski-Suomen työvoima- ja<br />
elinkeinokeskus)<br />
maakuntajohtaja Asko Peltola, Etelä-Pohjanmaan<br />
liitto<br />
(aluekehityspäällikkö Eira Varis, Pohjois-Karjalan<br />
liitto)<br />
erityisasiantuntija Tytti Seppänen, Suomen Kuntaliitto,<br />
lokakuuhun saakka, erityisasiantuntija Jarkko<br />
Huovinen, lokakuusta alkaen<br />
johtaja Juha Ruippo, Maa- ja metsätaloustuottajain<br />
Keskusliitto MTK, tammikuusta alkaen<br />
(johdon erityisavustaja Paula Viertola, tammikuusta<br />
alkaen)<br />
ombudsman Rikard Korkman, Svenska lantbruksproducenternas<br />
centralförbund SLC<br />
(verkställande director Kim Nordling, ProAgria,<br />
Svenska lantbrukssällskapens förbund)<br />
aluejohtaja Paula Kivivuori, SAK:n Etelä-Savon aluepalvelutoimisto<br />
(elinkeinopolitiikan asiantuntija Pia Björkbacka,<br />
SAK)<br />
elinkeinopoliittinen asiamies Mats Nyman, Akava<br />
(lakimies Jaana Meklin)<br />
puheenjohtaja Håkan Nystrand, METO – Metsäalan<br />
asiantuntijat<br />
(varajäsen avoinna, STTK)<br />
toimitusjohtaja Jarkko Wuorinen, Suomen Yrittäjät<br />
(toimitusjohtaja Erkki K. Mäkinen)<br />
projektinjohtaja, Annalena Sjöblom, Saaristoasiain<br />
neuvottelukunta<br />
(maaseutuyrittäjä Tarja Tornio)<br />
tutkimusjohtaja Torsti Hyyryläinen, Helsingin yliopisto/Ruralia-instituutti<br />
(tutkija Tuija Mononen, Joensuun yliopisto/Karjalan<br />
tutkimuslaitos)<br />
rehtori Veli Matti Tolppi, Savonia-ammattikorkeakoulu<br />
(koulutuspäällikkö Marja Kopeli)<br />
toiminnanjohtaja Liisa Niilola, Maa- ja kotitalousnaisten<br />
Keskus<br />
18
(tuoteryhmäpäällikkö Hannu Heikkilä, ProAgria Maaseutukeskusten<br />
Liitto)<br />
johtaja Ritva Toivonen, Metsätalouden kehittämiskeskus<br />
Tapio<br />
(tulosalueen päällikkö Jouko Lehtoviita)<br />
kirkkoherra Hannu Komulainen, Juankosken seurakunta<br />
(työalasihteeri Marja Kantanen, Kirkkohallitus)<br />
koulutussuunnittelija Anna-Liisa Knuuti, Maaseudun<br />
Sivistysliitto, syyskuuhun saakka<br />
koulutussuunnittelija Pia Mustonen, syyskuusta alkaen<br />
(koulutussuunnittelija Timo Reko)<br />
folktingssekreterare Stefan Svenfors, Svenska Finlands<br />
folkting<br />
(rektor Björn Wallén, Svenska studiecentralen)<br />
pääsihteeri Risto Matti Niemi, Suomen Kylätoiminta<br />
ry SYTY<br />
(varapuheenjohtaja Silja Saveljeff)<br />
Pääsihteeri<br />
maaseutuneuvos, professori Eero Uusitalo, maa- ja<br />
metsätalousministeriö<br />
Apulaispääsihteeri<br />
avoinna<br />
Sihteeri<br />
projektisihteeri Maarit Skogberg, työ- ja elinkeinoministeriö,<br />
maaliskuuhun saakka; suunnittelija Auli<br />
Sihvola, työ- ja elinkeinoministeriö, sihteerinä 10.3<br />
ja 19.5. kokouksissa; hallinnollinen avustaja Elina<br />
Puotila, maa- ja metsätalousministeriö, sihteerinä<br />
15.9. kokouksessa; erikoissuunnittelija Vuokko Keränen,<br />
työ- ja elinkeinoministeriö, lokakuusta alkaen.<br />
<strong>YTR</strong> palkitsi 20-vuotisjuhlaseminaarissaan <strong>Maaseutupolitiikan</strong> rakentajia. Kuvassa edessä vasemmalta: Matti Sippola,<br />
Kaisa-Leena Lintilä, Kalevi Hemilä, Risto Matti Niemi, takana: Eero Uusitalo, Reijo Martikainen, Heidi Valtari ja<br />
Jarmo Vaittinen. (Kuva jäi uupumaan vuoden 2008 vuosikertomuksesta). Mia Repo.<br />
19
6. Teema- ja työryhmien<br />
toiminta<br />
Hankeryhmä<br />
Toimikausi<br />
Vuodelle 2008–<strong>2009</strong> asetetun hankeryhmän toimiaika<br />
oli 1.11.2008–31.10.<strong>2009</strong>. Hankeryhmän toimiaika<br />
on määräytynyt maa- ja metsätalousministeriön<br />
tutkimus- ja kehittämishankkeiden rahoituksen hakuajankohdan<br />
mukaan, jolloin toimiaika on marraskuun<br />
alusta seuraavan vuoden lokakuun loppuun.<br />
Asettamiskirjeessä määriteltyjä tehtäviä olivat:<br />
• Tehdä esitykset valtakunnallisen maaseudun<br />
kehittämis- ja tutkimushankerahoituksen painopisteiksi<br />
• Vastata määrärahan hakemiseen liittyvistä käytännön<br />
menettelyistä<br />
• Tehdä saapuneiden hakemusten perusteella rahoitusesitykset<br />
maa- ja metsätalousministeriölle<br />
• Huolehtia hankkeiden tulosten arvioinnin, raportoinnin<br />
ja tiedottamisen kehittämisestä<br />
• Valmistella hankkeita ja toimia aktiivisesti verkostohankkeiden<br />
aikaansaamiseksi<br />
• Pitää yhteyttä muihin alan rahoittajiin rahoituksen<br />
koordinoimiseksi.<br />
Ryhmän toiminta<br />
Hankeryhmä valmisteli toimeksiantonsa mukaisesti<br />
rahoitusesitykset maa- ja metsätalousministeriölle<br />
vuoden <strong>2009</strong> rahoitettavista valtakunnallisista maaseudun<br />
tutkimus- ja kehittämishankkeista. Hankeryhmä<br />
kokoontui joulu-helmikuun aikana yhteensä<br />
kahdeksaan kokoukseen. Hakemuksia saapui edellisiä<br />
vuosia vähemmän, sillä mahdollisille hakijoille<br />
oli suhteellisen realistisesti informoitu rajallisesta<br />
jaettavissa olevasta rahamäärästä. Jo ennakkoon tiedettiin<br />
jatkohankkeiden vievän pääosan käytettävissä<br />
olevasta rahoituksesta. Näin kävikin, sillä uusiin<br />
hankkeisiin ohjautui vain 37 prosenttia myönnetystä<br />
kokonaissummasta ja lukumäärältään 39 prosenttia<br />
myönteisen esityksen saaneista hankkeista.<br />
Hakemusten laatu oli melko korkea. Vain muutaman<br />
kohdalla joutui miettimään, mitä hankkeessa todella<br />
Kirsi Viljanen avasi seminaarin. Annukka Lyra.<br />
20
Hankeseminaarin iltatilaisuus pidettiin iloisissa tunnelmissa Ravintola Telakalla. Annukka Lyra.<br />
21
aiottiin tehdä. Tärkein syy hakemusten hylkäykseen<br />
oli näin ollen jaettavissa olevan rahan rajallinen<br />
määrä. Muutaman hankkeen kohdalla hylkäysperuste<br />
oli hankkeen rajautuminen paikalliseen tai alueelliseen<br />
toteuttamiseen ja vaikuttavuuteen. Hylkäysesityksen<br />
saaneiden joukossa oli myös hankkeita, joille<br />
rahoituksen oikea kotipesä on maataloustutkimuksen<br />
puolella tai ympäristöhallinnossa. Valtion sektoritutkimusuudistuksen<br />
muutokset heijastuvat siihen, että<br />
vapaata tutkimusrahaa on haettavissa yhä vähemmän.<br />
Tällöin hakemuksia lähetetään rahoittajille,<br />
joilla avoin haku vielä on – osuu sitten oma tutkimusteema<br />
hakuun tai ei.<br />
Uusissa hakemuksissa ilahduttavaa oli maaseudun<br />
palvelukysymyksiin liittyvien hakemusten suuri<br />
määrä, ja niitä myös pyrittiin rahoittamaan. <strong>YTR</strong>:n<br />
hankkeisiin käytettävissä oleva rahamäärä on kuitenkin<br />
niin rajallinen, että muun muassa sosiaali- ja<br />
terveysalan hallinnon ja tutkimus- ja kehittämistoiminnan<br />
tulisi ottaa maaseudun palvelukysymykset<br />
omille agendoilleen nykyistä näkyvämmin.<br />
Rahoitusta hakeneille tahoille välitettiin käsittelyn<br />
aikana tietoa sähköpostilla. Yhteenveto rahoitetuista<br />
hankkeista julkaistiin <strong>YTR</strong>:n verkkosivuilla. Hanketoiminnasta<br />
ja valituista hankkeista kirjoitettiin myös<br />
artikkeli Liiteri-uutiskirjeeseen.<br />
Hankeryhmä kokoontui hakemusten käsittelykokousten<br />
lisäksi seitsemään kokoukseen, joissa keskityttiin<br />
<strong>YTR</strong>-historiikkityön ohjaukseen sekä <strong>YTR</strong>:n arvioinnin<br />
ja vuonna <strong>2010</strong> tehtävän maaseutukatsauksen valmisteluun.<br />
Seminaarit ja yleisötilaisuudet<br />
Hankeryhmä yhdessä <strong>YTR</strong>:n viestintäryhmän kanssa<br />
toteutti jo perinteeksi muodostuneen <strong>YTR</strong>:n hankeseminaarin,<br />
joka vuoden <strong>2009</strong> kesäkuussa järjestettiin<br />
kaksipäiväisenä tapahtumana Tampereella. Seminaarissa<br />
<strong>YTR</strong>:n toimintaa esiteltiin laaja-alaisesti<br />
sekä kuultiin tuloksia ja kokemuksia rahoitetuista<br />
hankkeista. Seminaarin yhteydessä julkistettiin myös<br />
<strong>YTR</strong>:n 20-vuotishistoriateos.<br />
Seminaarin ensimmäisenä päivänä järjestettiin<br />
neljä työpajaa, joista yksi keskittyi Sitran tulevan<br />
maaseutuohjelman valmisteluun, yksi viestintään<br />
erityisesti verkkoviestinnän näkökulmasta ja yksi<br />
maaseutuvaikutusten arviointiin, arviointityökalun<br />
esittelyyn ja edelleen kehittämiseen. Neljäs työryhmä<br />
pohti maaseutupolitiikan kansainvälistymisen ja<br />
verkostoitumisen edistämistä. Seminaarin sisältö oli<br />
monipuolinen ja sai osallistujiltaan kiitosta. Osallistujamäärä<br />
(ensimmäisenä päivänä 36 ja toisena 29<br />
henkilöä) oli kuitenkin suuri pettymys. Johtopäätöksenä<br />
todettiin, että tulevia seminaareja on lähdettävä<br />
rakentamaan uudelta pohjalta.<br />
Hankeryhmän kokoonpano<br />
vuonna 2008–<strong>2009</strong><br />
Puheenjohtaja:<br />
Pääsihteeri, professori, maaseutuneuvos Eero Uusitalo,<br />
<strong>Maaseutupolitiikan</strong> yhteistyöryhmä, MMM<br />
Varapuheenjohtaja:<br />
Ylitarkastaja Reijo Martikainen, Mavi<br />
Jäsenet:<br />
Neuvotteleva virkamies Markku Himanen, MMM<br />
Ylitarkastaja Pentti Kananen, STM<br />
Ylitarkastaja Kai Karsma, TEM<br />
Ylitarkastaja Hanna-Mari Kuhmonen, MMM<br />
Tutkija Kari Leinamo, Vaasan yliopisto/Levón-Instituutti<br />
Ylitarkastaja Ulla Mäkeläinen, OPM<br />
Ympäristöneuvos Hannu Berg, YM<br />
Ylitarkastaja Veli-Pekka Reskola, MMM<br />
Ylitarkastaja Sanna Sihvola, MMM<br />
Ylitarkastaja Petra Stenfors, TEM<br />
Sihteeri:<br />
Maaseutuylitarkastaja Kirsi Viljanen, MMM<br />
Harvaan asutun maaseudun<br />
teemaryhmä<br />
Toiminnan historiaa<br />
Harvaan asutun maaseudun ongelmakentästä vasta<br />
si Syrjäisen maaseudun teemaryhmä vuosina<br />
1995–2004. <strong>Maaseutupolitiikan</strong> yhteistyöryhmä<br />
(<strong>YTR</strong>) asetti vuosiksi 2005–2007 Harvaan asuttujen<br />
alueiden teemaryhmän, joka osallistui toimikautensa<br />
aikana niin harvaan asuttujen alueiden väestön elinoloihin<br />
vaikuttavien suunnitelmien ja toimenpideehdotusten<br />
ideointiin ja arviointiin kuin haki uusia<br />
innovatiivisia avauksia. Pohjana oli syrjäisten seu-<br />
22
tujen yhteiskunnallisten ja väestöllisten rakenteiden<br />
muutosten tarkastelu.<br />
Teemaryhmä aloitti toimikautensa aikana Harvaan<br />
asutun maaseudun toimenpideohjelman 2008–2013<br />
valmistelun. Vuonna 2008 toimintaa jatkettiin uudistuneella<br />
kokoonpanolla ja uudella teemaryhmän<br />
nimellä. Väljästi asutun maaseudun teemaryhmä viimeisteli<br />
toimenpideohjelman. Teemaryhmä sai <strong>YTR</strong>:ltä<br />
toimeksiannon vuosille <strong>2009</strong>–2011, ja nimi muutettiin<br />
Harvaan asutun maaseudun teemaryhmäksi.<br />
Harvaan asutun maaseudun<br />
toimenpideohjelma<br />
Harvaan asutun maaseudun toimenpideohjelman<br />
2008–2013 yleistavoitteena on harvaan asutun<br />
maaseudun elinvoimaisuuden turvaaminen ja vahvistaminen.<br />
Pelikenttä on yhteinen <strong>YTR</strong>:n muiden<br />
teemaryhmien kanssa, mikä antaa mahdollisuuden<br />
tehdä laajapohjaista yhteistyötä. Teemaryhmä on<br />
tuonut kehittämistyöhön omana näkökulmanaan<br />
harvaan asutun maaseudun erityisolot. Se on etsinyt<br />
malleja, menetelmiä ja toimenpiteitä, joissa näiden<br />
alueiden erityispiirteet ja -vaatimukset huomioidaan<br />
osana suunnittelua ja päätöksentekoa. Muita vaikuttamisen<br />
keinoja ovat muun muassa lausuntojen<br />
antaminen sekä kansanedustajien ja muiden päättäjien<br />
sekä viranomaisten lobbaus. Teemaryhmä on<br />
koonnut keskeiset toimenpiteet maaseutupoliittiseen<br />
kokonaisohjelmaan ja selontekoon.<br />
Harvaan asutun maaseudun teemaryhmän vierailu Songan<br />
kylällä toukokuussa <strong>2009</strong>. Kuvassa Sirkka Virén,<br />
Tuomo Eronen, Tarmo Salo, Petra Stenfors, Tytti Seppänen,<br />
Leena Aspegren Songan kylästä, Tarja Lukkari ja<br />
Reijo Martikainen. Tuomo Eronen.<br />
Teemaryhmän toiminta<br />
• Suunnitellut Korvesta ja Valtateiltä -verkkolehden<br />
(käytössä on sama Interactive Partnersin pohja<br />
kuin Liiteri-uutiskirjeellä) ja julkaissut kaksi<br />
numeroa teemoilla 1/<strong>2009</strong> Turvallisuus harvaan<br />
asutulla maaseudulla ja 2/<strong>2009</strong> Luonnonvarat<br />
harvaan asutun maaseudun voimavarana.<br />
• Järjestänyt Luonnonvarat harvaan asutun maaseudun<br />
voimavarana -seminaarin 8.9.<strong>2009</strong> Helsingissä<br />
yhteistyössä maaseutuverkostoyksikön<br />
ja luonnonvara- ja yrittäjyysteemaryhmien kanssa.<br />
Seminaariin osallistui 85 henkilöä.<br />
• Seurannut aktiivisesti Harvaan asutun maaseudun<br />
toimenpideohjelman toteutumista käymällä<br />
ohjelmaa toimenpidekokonaisuus kerrallaan läpi<br />
kokouksissaan.<br />
• Osallistunut maaseutupoliittisen selonteon<br />
laatimiseen. On aktiivisesti mukana selonteon<br />
pohjalta perustetun harvaan asutun maaseudun<br />
erityisolosuhteita pohtivan työryhmän toiminnassa<br />
(toimikausi helmikuun <strong>2010</strong> loppuun, puheenjohtajana<br />
MMM:n valtiosihteeri Jouni Lind).<br />
Mukana työryhmässä ovat Tytti Seppänen ja Tarja<br />
Lukkari.<br />
• Järjestänyt viisi kokousta: kaksi Helsingissä,<br />
yhden Kajaanissa ja yhden Kolarissa Pienkuntaseminaarin<br />
yhteydessä osallistuen samalla<br />
aktiivisesti pienkuntaseminaariin sekä yhden<br />
Vaalassa.<br />
• Vaikuttanut osaltaan maaseudun turva-asioiden<br />
kehittämiseen kokeilualueena Lappi. Toiminta on<br />
laajentunut myös Kainuuseen.<br />
• Esitellyt Harvaan asutun maaseudun toimenpideohjelmaa<br />
(2008–2013) sekä Kuntapäivillä Jyväskylässä<br />
(toukokuu) että Kuntamarkkinoilla Helsingissä<br />
(syyskuu). Jäsenet ovat myös esitelleet<br />
teemaryhmän toimintaa ja toimenpideohjelmaa<br />
eri yhteyksissä.<br />
• Nostanut harvaan asutun maaseudun asioita<br />
esille eri yhteyksissä. Teemaryhmän jäsenet ovat<br />
käyttäneet omia verkostojaan ja vaikutuskanaviaan<br />
asioiden eteenpäinviemiseksi. Juttuja on<br />
ollut valtakunnallisissa ja paikallisissa lehdissä<br />
sekä radiossa.<br />
• Harvaan asutun maaseudun toimenpideohjelmaa<br />
on esitelty aktiivisesti eri tilaisuuksissa ja se on<br />
ollut esillä tiedotusvälineissä. Teemaryhmä on<br />
keskittynyt siihen kirjoitettujen toimenpiteiden<br />
toteuttamiseen.<br />
23
Arvio toiminnan onnistumisesta<br />
Verkkolehden sisällöt ovat olleet hyviä, mutta lehden<br />
juttuja tulee kehittää entistä luettavammiksi ja samalla<br />
lisätä lukijakuntaa. Jatkossa lehti ilmestyy kolmesti<br />
vuodessa. Teemaryhmä on pettynyt siihen, ettei<br />
maaseutupoliittiseen selontekoon saatu tärkeimpiä<br />
teemaryhmän esille tuomia linjauksia. Pelkona on,<br />
että myös tuleva työryhmämietintö jää tuloksiltaan<br />
laihaksi.<br />
Tarvitaan nykyistä tarkempi mediaseuranta. Samoin<br />
tarvitaan enemmän aktiivisuutta koko teemaryhmältä<br />
osallistua aiheeseen liittyvään valtakunnalliseen<br />
julkiseen keskusteluun. Erityisesti netti-TV:n käyttöä<br />
tulee tehostaa. Verkkosivuja olisi hyvä kehittää vuorovaikutteisempaan<br />
suuntaan.<br />
Harvaan asutun maaseudun<br />
teemaryhmän kokoonpano<br />
Puheenjohtaja:<br />
Erityisasiantuntija Tytti Seppänen, Suomen Kuntaliitto<br />
Jäsenet:<br />
Järjestösihteeri Pentti Ekola, PARDIA<br />
Tuomo Eronen, Tohmajärvi<br />
Ylitarkastaja Tarja Haaranen, YM<br />
Toiminnanjohtaja Arja-Leena Peiponen, Viisari ry ja<br />
Keski-Suomen maakunta<br />
Ylitarkastaja Natalia Härkin, TEM<br />
Suunnittelija Katja Ilmarinen, STAKES, Jyväskylän<br />
alueyksikkö<br />
Kunnanjohtaja Jari Kangasvieri, Toholammin kunta<br />
ja Keski-Pohjanmaa<br />
Ylitarkastaja Kari Alanko, TEM<br />
Ylitarkastaja Reijo Martikainen, Maaseutuvirasto<br />
Osastopäällikkö Juha Ruippo, MTK<br />
Ylitarkastaja Merja Nikkinen, LVM<br />
Erikoissuunnittelija Kirsti Paajanen, Pohjois-Karjalan<br />
TE-Keskus<br />
Toiminnanjohtaja Tarmo Salo, Rajaseutuliitto<br />
Ylitarkastaja Petra Stenfors, TEM<br />
Toiminnanjohtaja Sirkka Virén, Nauvon kunta<br />
Sihteeri:<br />
Kehittämispäällikkö Tarja Lukkari, Oulun yliopisto/<br />
Kajaanin yliopistokeskus<br />
Turpaterapiaa. Katja Ilmarinen.<br />
Hyvinvointipalveluiden<br />
teemaryhmä<br />
Toimikausi ja tehtävät<br />
<strong>Maaseutupolitiikan</strong> yhteistyöryhmän asettaman Maaseudun<br />
hyvinvointipalveluiden teemaryhmän neljäs<br />
toimintakausi oli 1.1.2008–31.12. <strong>2009</strong>. Teemaryhmä<br />
haki ja sai jatkoa <strong>2010</strong>–2012.<br />
Hyvinvointipalvelujen teemaryhmän tehtävä on edistää<br />
väestön hyvinvointia ja terveystasa-arvoa kehittämällä<br />
maaseudulla asuvien palvelujen saatavuutta<br />
ja toimivuutta. Tarkastelun painopiste on hyvinvointia<br />
tukevat palvelut: sosiaali- ja terveyspalvelut sekä<br />
perusopetuksen palvelut. Teemaryhmän erityishuomio<br />
on neljännellä kaudella kohdistunut kunta- ja palvelurakenteen<br />
uudistuksen (Paras) haasteisiin, seurauksiin<br />
ja siinä erityisesti kysymyksiin maaseudun<br />
lähipalveluiden saavutettavuudesta. Teemaryhmä<br />
kokoontui vuonna <strong>2009</strong> kaksi kertaa, minkä lisäksi<br />
järjestettiin kaksi pienryhmätapaamista Green Care<br />
-teeman tiimoilta.<br />
24
Seminaarit<br />
Teemaryhmä järjesti Maaseudun Paras -seminaarin<br />
Kuntatalolla 4.12. yhdessä sosiaali- ja terveysministeriön<br />
kanssa. Aiheena oli ammatti- ja sektorirajat<br />
ylittävä työ maaseudulla. Seminaarissa tuotiin esille<br />
konkreettisia esimerkkejä, joissa palvelu tuotetaan<br />
toimijoiden yhteistyöllä ja uudenlaisilla rooleilla.<br />
Päivän esitykset vakuuttivat siitä, että sektorit on<br />
räjäytettävä hyvinvointityössä. Päättäjien on varmistettava,<br />
että kuntaliitokset eivät rappeuta hyviä paikallisia<br />
palvelukäytäntöjä. Seminaarista kirjoitettiin<br />
artikkeli Liiteri-uutiskirjeeseen (4/<strong>2009</strong>), Maaseudun<br />
Tulevaisuus -lehteen (9.12.<strong>2009</strong>) ja Sosiaalitietoon<br />
(1/<strong>2010</strong>).<br />
Maaseudun hyvinvointipalveluiden tutkijoiden verkostoituminen<br />
on tarpeen. Teemaryhmä järjesti yhdessä<br />
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa<br />
Maaseudun palvelujen ja hyvinvoinnin tutkijatapaamisen<br />
Jyväskylässä 23.–24.4.<strong>2009</strong>. Tapaamisen<br />
tarkoituksena oli lisätä tutkijoiden vuoropuhelua,<br />
tiedonvaihtoa ja vertaistukea sekä saada ajankohtainen<br />
käsitys käynnissä olevasta tutkimustoiminnasta.<br />
Tapaamisessa heräsi runsaasti keskustelua ja<br />
se vastasi hyvin kysyntään. Erityistä huomiota kiinnitettiin<br />
tiedonvaihtoon tutkimusryhmien kanssa. Tieto<br />
kulkee parhaiten, kun teemaryhmän jäsenet toimivat<br />
ohjausryhmissä. Teemaryhmä onkin mukana joko toimijana<br />
tai ohjausryhmän jäsenenä kahdeksassa tutkimuksessa.<br />
Voisiko teemaryhmällä olla aktiivisempi<br />
rooli kuin ohjausryhmätoiminta, esimerkiksi yhteistyö<br />
tiedottamisessa?<br />
Medianäkyvyys ja hyvien käytäntöjen<br />
esiin nosto<br />
Teemaryhmän näkymistä julkisuudessa on ryhmän<br />
sisällä pohdittu paljon ja vuonna <strong>2009</strong> asiassa on<br />
edistytty. Teemaryhmä kirjoitti artikkeleita lehtiin ja<br />
tieteellisiin julkaisuihin. Kirjoitusten aiheena olivat<br />
muun muassa sosiaalityön haasteet ja mahdollisuudet<br />
harvaan asutuilla alueilla, maaseudun perusopetus<br />
ja yhdysluokkapedagogiikka, kuntaliitokset ja<br />
palvelut, sosiaalinen yritys maatilan yhteydessä sekä<br />
välimatkat maaseudulla. Tietoa palveluiden hyvistä<br />
käytännöistä on välitetty päättäjille TerveKuntapäivillä<br />
ja Kuntamarkkinoilla. Green Care on ollut<br />
näkyvästi esillä teemaryhmän toimesta: artikkeli<br />
kahdessa lehdessä (MaaseutuPlus 3/<strong>2009</strong> ja Kantriliite<br />
helmikuu <strong>2009</strong>) ja kirja-arvostelu (MaaseutuPlus<br />
2/<strong>2009</strong>). Teemaryhmän jäsenet ovat työryhmissä ja<br />
verkostoissaan nostaneet esille maaseudun palvelujen<br />
erityiskysymyksiä. Teemaryhmä on osallistunut<br />
aktiivisesti <strong>YTR</strong>:n sihteeristön toimintaan. Mukanaolo<br />
työkokouksissa ja tapahtumissa on lisännyt teemaryhmän<br />
tiedonvaihtoa, verkostoitumista ja yhteistyötä<br />
toisten hankkeiden kanssa.<br />
Tutkimukset ja hankkeet<br />
Teemaryhmän jäsenet ovat olleet aloitteellisia hankkeiden<br />
ja tutkimusten aikaansaamiseksi. Arjen<br />
turvaa sivukylissä ja Koulunkäynnin arki -hankkeet<br />
ovat saaneet rahoituksen. Tammikuussa <strong>2009</strong> aloitti<br />
väitöskirjatutkimus Hyvinvointi ja arjen sujuvuus<br />
maaseudulla – Perhepalvelujen saatavuus ja toimivuus<br />
kuntalaisten silmin. Väitöskirja on lähtenyt<br />
alkuun teemaryhmän aloitteesta. Teemaryhmän yhteys<br />
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Paras-Sostutkimukseen<br />
on vahva. Teemaryhmä järjesti ja oli<br />
mukana Green Care -hankkeen työkokouksissa ja<br />
aktivaattorina Green Care -hankkeissa. Teemaryhmän<br />
työpanos ja asiantuntijuus oli käytössä myös<br />
maaseutupoliittisen kokonaisohjelman <strong>2009</strong>–2013<br />
kirjoittamisessa.<br />
Kehittymisen paikat ja onnistumiset<br />
Teemaryhmä on luvannut nostaa julkisuuteen palvelujen<br />
hyviä käytäntöjä ja välittää tietoa muun muassa<br />
poliittiseen päätöksentekoon. Vaikuttaminen mediassa<br />
on lisääntynyt; sen sijaan vaikuttaminen suoraan<br />
päättäjiin on ollut vähäistä. Tulevaisuudessa ryhmä<br />
näkyy entistä enemmän julkisuudessa. Ryhmän toiminnan<br />
puolivuotinen teemoitus jämäköittää työtä ja<br />
parantaa työnjakoa. Ammattitoimittajan tai vaikuttamisen<br />
asiantuntijan käyttö lisää mahdollisuuksia<br />
osallistua julkiseen keskusteluun. Ongelmana on ollut<br />
teemaryhmän jäsenten sitoutuminen ja osallistuminen<br />
teemaryhmän työhön. Tähän vastataan muun<br />
muassa laatimalla teemaryhmän jäsenen info, jossa<br />
on aukikirjoitettuna teemaryhmän työn pelisäännöt.<br />
Kouluteema on jäänyt vähälle huomiolle kevään 2008<br />
Kyläkouluseminaarin jälkeen. Tähän on puututtu:<br />
Kouluteeman osaamista vahvistetaan jäsenistössä<br />
tulevalla kaudella.<br />
25
Maaseudun palvelujen parantamiseksi teemaryhmä<br />
välitti tietoa tapahtumissa ja kannusti monia tahoja<br />
vuoropuheluun. Ryhmä jalkautti palvelujen hyviä käytäntöjä,<br />
edisti Green Care -toiminnan tunnettavuutta<br />
sekä hanketoimintaa, lisäsi tutkijoiden verkostoitumista<br />
ja kokosi verkkosivulle tietopankkia maaseudun<br />
palvelumalleista, tutkimuksista, hankkeista ja<br />
julkaisuista. Teemaryhmä järjesti kaksi seminaaria<br />
ja kirjoitti mielipiteitä sekä tieteellisiä artikkeleita.<br />
Teemaryhmä lisäsi maaseudun hyvinvointiin ja palveluihin<br />
liittyvää tutkimusta ja kehittämistyötä.<br />
Hyvinvointipalvelujen teemaryhmän<br />
kokoonpano<br />
Puheenjohtaja:<br />
Tulosaluejohtaja, dosentti Riitta Haverinen, Terveyden<br />
ja hyvinvoinnin laitos<br />
Jäsenet:<br />
Maakunta-asiamies Markku Aholainen, Etelä-Savon<br />
maakuntaliitto<br />
Kehityspäällikkö Tarja Jutila, Maa- ja kotitalousnaisten<br />
Keskus, ry.<br />
Erikoistutkija Sakari Karvonen, Terveyden ja hyvinvoinnin<br />
laitos<br />
Tutkija Arja Kilpeläinen, Lapin yliopisto<br />
Toiminnanjohtaja Liisa Häme, Kainuun NaisyrittäjyysLEADER<br />
ry.<br />
Työmarkkina-asiamies Juha Isoniemi, STTK/Jyty<br />
Ylitarkastaja Pentti Kananen, STM<br />
Kunnanjohtaja Heimo Keränen, Hyrynsalmi<br />
Projektipäällikkö Aino Launto-Tiuttu, MTK, Hyvinvointipalveluyrittäjyys<br />
-hanke<br />
Tutkija Kari Leinamo, Vaasan yliopisto/Levón instituutti<br />
Sivistysjohtaja Taina Peltonen, Mänttä-Vilppula, Suomen<br />
Lähikoulut ry<br />
Toimitusjohtaja Matti Rönkkö, Pielaveden Maaseudun<br />
Kotipalvelu ja Kuljetus, Pielaveden Yrittäjät ry<br />
Erityisasiantuntija Tytti Seppänen, Suomen Kuntaliitto,<br />
Väljästi asutun maaseudun teemaryhmä<br />
Tutkimusjohtaja Raija Volk, Pellervon taloudellinen<br />
tutkimuslaitos<br />
Neuvotteleva virkamies Anne-Marie Välikangas, VM<br />
kuntaosasto<br />
Sihteeri:<br />
Suunnittelija Katja Ilmarinen, Terveyden ja hyvinvoinnin<br />
laitos<br />
Kansainvälisten asioiden<br />
teemaryhmä<br />
Lähtökohtana kansainvälisessä yhteistyössä on lisäarvoa<br />
tuottava vastavuoroisuus ja myötävaikuttaminen<br />
maaseudun kehittämisen tavoitteiden saavuttamiseen.<br />
<strong>YTR</strong>:n visio kansainväliselle yhteistyölle<br />
maaseutupolitiikassa vuonna 2020 on:<br />
<strong>YTR</strong> vaikuttaa alueperusteisuutta, horisontaalisuutta<br />
ja monitasoista hallintaa korostavassa<br />
kansainvälisessä maaseutupolitiikassa aktiivisena<br />
ja asiantuntevana toimijana vahvistaen<br />
maaseudun elinvoimaisuutta sekä kansallisesti<br />
että kansainvälisesti.<br />
<strong>YTR</strong>:n tavoitteina kansainvälisessä yhteistyössä<br />
ovat<br />
• tiedon jakaminen omista hyvistä käytännöistä<br />
• muista maista saatavan tiedon ja osaamisen<br />
hyödyntäminen Suomen maaseutupolitiikassa<br />
• maaseutukysymysten näkyvyyden ja maaseutupolitiikan<br />
vaikuttavuuden parantaminen kansallisesti<br />
ja kansainvälisesti<br />
• maaseutualueiden kansainvälistyminen<br />
• maaseutupolitiikan muotoutuminen omaksi politiikanalakseen<br />
eri maissa.<br />
Kansainvälisten asioiden teemaryhmälle on ollut<br />
selkeä tarve, sillä <strong>YTR</strong>:llä ei ole ollut kansainvälisen<br />
maaseutupolitiikan linjauksia. Sen sijaan useat<br />
<strong>YTR</strong>:n toimihenkilöt ovat osallistuneet kansainväliseen<br />
toimintaan pitämällä alustuksia Suomen<br />
maaseutupolitiikan järjestelmästä tai joistakin sen<br />
osista. Useimmiten kutsujana on ollut Euroopan<br />
unioni, OECD, yhden maan hallinto, yliopistot tai tutkimus-<br />
ja kansalaisjärjestöt. Muutaman kerran on<br />
järjestetty myös kahdenkeskinen neuvonpito Ruotsin<br />
ja Viron maaseutupolitiikan toimijoiden ja asiantuntijoiden<br />
kanssa tarkoituksena saada kuva naapurin<br />
politiikan tilanteesta ja perusteista. <strong>YTR</strong>:n sihteereitä<br />
on osallistunut myös asiantuntijoina OECD:n maatutkintaprosesseihin<br />
(Skotlanti ja Espanja) tai kehitysmaatoimintaan<br />
(Mosambik, Etelä-Afrikka). Toiminnan<br />
runsaus antaa aiheen jäsentää kansainvälisen<br />
toiminnan tavoitteita.<br />
26
Teemaryhmän toimikausi on keväästä <strong>2009</strong> vuoden<br />
<strong>2010</strong> loppuun. Toimeksianto määritti ryhmälle kolme<br />
tehtävää. Ne jäsentyivät ja täsmentyivät kokoonpanoltaan<br />
monipuolisen ryhmän keskusteluissa seuraaviksi:<br />
1. <strong>Maaseutupolitiikan</strong> yhteistyöryhmän(<strong>YTR</strong>) toimintastrategian<br />
laadinta kansainvälisessä maaseutupolitiikassa<br />
<strong>2010</strong>–2013.<br />
2. <strong>Maaseutupolitiikan</strong> kansainvälisten toimijoiden<br />
ja heidän toimintaedellytystensä arviointi.<br />
3. Muualta Suomeen siirrettyjen ja siirrettävien työtapojen<br />
ja käytäntöjen arviointi.<br />
Vuoden <strong>2009</strong> työ painottui tehtävään 1. Jatko tähtää<br />
julkaisuun, joka käsittää kaikki kolme tehtävää.<br />
Kansainvälisen teemaryhmän<br />
kokoonpano<br />
Puheenjohtaja<br />
professori, maaseutuneuvos Eero Uusitalo, MMM<br />
Jäsenet<br />
ylitarkastaja Leena Anttila, MMM<br />
projektipäällikkö Jaakko Hallila, Länsi-Suomen allianssi,<br />
WFA<br />
director Kaisa Karttunen, NIRAS Finland<br />
ylitarkastaja Hanna-Mari Kuhmonen, MMM<br />
projektipäällikkö Lauri Kuukasjärvi, COFISA/Päijät-<br />
Hämeen liitto<br />
erityisasiantuntija Annukka Mäkinen, Suomen Kuntaliitto<br />
ympäristöneuvos Elina Rautalahti, YM<br />
toiminnanjohtaja Petri Rinne, Joutsenten reitti ry<br />
professori, johtaja Pirjo Siiskonen, Helsingin yliopisto/<br />
Ruralia-instituutti<br />
kv-sihteeri Kim Smedslund, SYTY<br />
ylitarkastaja Petra Stenfors, TEM<br />
vanhempi kehityspolitiikan asiantuntija Nina Suomalainen,<br />
Kirkon Ulkomaanapu<br />
neuvonantaja Sanna-Liisa Taivalmaa, UM/kehityspoliittinen<br />
osasto<br />
koulutussuunnittelija Heini Utunen, Kriisinhallintakeskus,<br />
CMC Finland<br />
Sihteeri<br />
hallinnollinen avustaja Mia Repo, MMM (27.8.<strong>2009</strong><br />
asti)<br />
hallinnollinen avustaja Elina Puotila, MMM<br />
(28.8.<strong>2009</strong> lähtien)<br />
Timo Säkkinen teemaryhmän Demokratia-tulevaisuusverstaassa<br />
29.1. Ritva Pihlaja.<br />
Kansalaisjärjestöteemaryhmä<br />
Kolmannesta sektorista ja järjestöjen roolista puhutaan<br />
Suomessa enemmän kuin vielä muutamia<br />
vuosia sitten. Pääministeri Vanhasen toinen hallitus<br />
toteaa ohjelmassaan haluavansa edistää julkisen,<br />
yksityisen ja kolmannen sektorin kumppanuutta palvelutuotannossa.<br />
Myös kunnat nostavat kolmannen<br />
sektorin kanssa tehtävän yhteistyön yhdeksi keskeisimmistä<br />
keinoista tehostaa palvelujen tuottavuutta<br />
ja tehokkuutta.<br />
Kilpailulainsäädännön ja julkisen talouden tiukentuminen<br />
sekä väestön ikääntyminen ja maaseudun<br />
palvelujen tuottamisen erityispiirteet asettavat nekin<br />
erityisiä haasteita kolmannen sektorin ja järjestöjen<br />
toiminnan kehittämiselle.<br />
Kansalaisjärjestöteemaryhmän päätehtävänä on<br />
hahmottaa konkreettinen ja ajanmukainen kuva<br />
maaseudulla toimivien järjestöjen mahdollisuuksista<br />
asukkaiden tarvitsemien palvelujen tuottamiseen.<br />
Teemaryhmän toimikausi on 1.1.<strong>2009</strong>–31.12.2011.<br />
27
Teemaryhmä on aloittanut toimintansa keväällä<br />
2006.<br />
Yhteistyötä verkostossa<br />
Kansalaisjärjestöteemaryhmän työotteessa korostuvat<br />
verkostomainen yhteistyö sekä tiedon tuottaminen<br />
ja välitys. Teemaryhmän jäseninä toimivat<br />
jäsenjärjestöt ja kuntien edustajat muodostavat<br />
yhteistyöverkoston sisärenkaan. Ulkorenkaalla yhteistyötä<br />
tehdään useiden ministeriöiden, laajan<br />
järjestökentän, muiden teemaryhmien, Kansalaisyhteiskuntapolitiikan<br />
neuvottelukunnan sekä yliopistojen<br />
ja tutkimuslaitosten kanssa.<br />
Teemaryhmä piti viisi varsinaista kokousta. Teemaryhmän<br />
työssä korostui vuoden <strong>2009</strong> aikana kolme<br />
teemaa: teemaryhmän oma tutkimushanke, demokratian<br />
ja asukasvaikuttamisen edistäminen sekä<br />
järjestöjen työllistämismahdollisuudet.<br />
Tutkimusta<br />
Teemaryhmän työssä painottui vuonna <strong>2009</strong> tutkimustyö.<br />
Teemaryhmän yhdessä Helsingin yliopiston<br />
Ruralia-instituutin kanssa vuonna 2008 käynnistämä<br />
tutkimushanke Kolmas sektori maaseutukunnissa<br />
jatkui teemahaastatteluilla, aineiston käsittelyllä<br />
ja tutkimusraportin kirjoittamisella. Tutkimuksen tavoitteena<br />
on selvittää, millaisena toimijana kolmas<br />
sektori nähdään maaseutumaisissa kunnissa sekä<br />
hahmottaa, mitä palveluja maaseudulla toimivat<br />
järjestöt tuottavat. Lisäksi tutkimuksessa selvitetään,<br />
mitä yhteiskunnallisia, taloudellisia, juridisia,<br />
poliittisia, kulttuurisia tai sosiaalisia tekijöitä tulee<br />
ottaa huomioon, kun puhutaan maaseutumaisissa<br />
kunnissa kolmannen sektorin roolista ja tehtävistä.<br />
Tutkimushanke valmistuu vuoden <strong>2010</strong> alussa ja<br />
sen päärahoittajana toimii Kunnallisalan kehittämissäätiö.<br />
Teemaryhmän sihteeri toimii hankkeessa<br />
tutkijana, ja teemaryhmä hankkeen ohjausryhmänä.<br />
Tutkimuksen alustavia johtopäätöksiä on hyödynnetty<br />
teemaryhmän työssä monin tavoin jo vuoden <strong>2009</strong> aikana,<br />
ja lopullisia tuloksia ja johto päätöksiä on tarkoitus<br />
hyödyntää laajasti teemaryhmän jatkotyössä<br />
vuoden <strong>2010</strong> aikana.<br />
Tiedon tuottamista ja välitystä<br />
Teemaryhmä tuotti runsaasti niin kirjallista aineistoa<br />
kuin alustuksia kolmannen sektorin ja järjestöjen toimintaan<br />
liittyvistä aiheista.<br />
Tärkeä tiedon välittämisen ja verkostoitumisen kanava<br />
teemaryhmän työssä on oikeusministeriön<br />
yhteydessä toimiva Kansalaisyhteiskuntapolitiikan<br />
neuvottelukunta (KANE) ja sen työryhmät. Neuvottelukunnan<br />
tehtävänä on edistää valtiovallan ja järjestöjen<br />
yhteistyötä. Kansalaisjärjestö teemaryhmän<br />
toimimista KANE:n <strong>YTR</strong>-linkkinä ja sisällöntuottajana<br />
helpottaa se, että teemaryhmän puheenjohtaja on<br />
KANE:n jäsen ja sen demokratiatyöryhmän puheenjohtaja.<br />
Demokratiatyöryhmä on valmistellut valtioneuvoston<br />
periaatepäätöksen demokratian edistämisestä.<br />
Tärkeänä kansalaisjärjestöteemaryhmän esille<br />
nostamana tavoitteena tässä periaatepäätöksessä<br />
mainitaan kansalaisyhteiskuntasitoumuksen laatiminen.<br />
Teemaryhmä toimitti KANE:lle tammikuussa<br />
<strong>2009</strong> aineistoa koskien Ruotsin valtion ja järjestöjen<br />
yhteistyösopimusta. Teemaryhmä esitti, että Suomessa<br />
pohdittaisiin saman tyyppisen poliittisen tahdonilmaisun<br />
mahdollisuutta. Kansalaisyhteis kuntasitoumuksessa<br />
järjestöt ja hallinto yhdessä toteavat<br />
kansalaisyhteiskunnan roolin ja merkityksen suomalaisessa<br />
yhteiskunnassa, kansalaisyhteiskunnan ja<br />
hallinnon kumppanuuden eri muodot sekä keinot,<br />
joilla kansalaisyhteiskunnan osallisuus ja mahdollisuudet<br />
päätöksenteossa turvataan.<br />
Asukasvaikuttaminen, järjestövaikuttaminen ja demokratia<br />
ovat teemaryhmän uuden toi meksiannon<br />
uusi painopistealue maaseudun järjestöjen palveluteeman<br />
rinnalla. Teemaryhmä keskittyi tähän teemaan<br />
muun muassa järjestämällä oman demokratiatyöpajan<br />
sekä Proffat puhuvat asukasvaikuttamisesta ja<br />
lähidemokratiasta -tilaisuuden Seinäjoella.<br />
Toinen tärkeä teema, josta teemaryhmä tuotti ja<br />
välitti tietoa, liittyi järjestöjen mahdollisuuksiin<br />
toimia työllistäjänä. Työ- ja elinkeinoministeriössä<br />
valmisteltu lakimuutos koskien elinkeinotoimintaa<br />
harjoittaville järjestöille myönnettäviä palkkatukia<br />
vaikuttaisi myös maaseudulla toimiviin järjestöihin<br />
ja heikentäisi niiden mahdollisuuksia työllistää<br />
ja tuottaa palveluja. Kansalaisjärjestöteemaryhmä<br />
tuotti aihetta koskevaa tiedotusmateriaalia, leh-<br />
28
Timo Säkkinen, Tuija Sivonen, Reijo Petrell ja Tuomas Perheentupa teemaryhmän kesäseminaarissa Porvoossa.<br />
Ritva Pihlaja.<br />
tikirjoituksia, antoi haastatteluja sekä piti asiaa<br />
esillä useissa alustuksissa katsoen asiaa laajan ja<br />
maaseutu mai sen Suomen näkökulmasta. Joulukuussa<br />
<strong>2009</strong> annettu lakiesitys etenee eduskunnan käsittelyyn<br />
kevätistuntokaudella <strong>2010</strong>.<br />
Kolmannen sektorin roolia ja tehtäviä on käsitelty<br />
teemaryhmän alustuksissa Turussa, Halikossa, Riihimäellä,<br />
Mikkelissä, Ristiinassa, Valkeakoskella,<br />
Lohjalla, Hämeenlinnassa ja Tampereella. Lisäksi<br />
teemaryhmän asiantuntemusta on käytetty hyväksi<br />
työ- ja elinkeinoministeriön aluestrategiatyössä sekä<br />
maa- ja metsätalousministeriön harvaan asutun<br />
maaseudun erityiskysymyksiä pohtivassa työryhmässä.<br />
Artikkeleita ja kolumneja on kirjoitettu muun<br />
muassa järjestöjen työllistämiseen, palvelujen tuotantoon,<br />
maaseutukuntien rahoitukseen sekä postipalveluihin<br />
liittyen.<br />
Teemaryhmän tuottama YHTÄLÖ-opas eli yhdistysten<br />
talous- ja vero-opas päivitettiin joulukuussa <strong>2009</strong>.<br />
Päivityksessä otettiin huomioon muun muassa vuoden<br />
<strong>2010</strong> alusta voimaan astuvat säädökset koskien<br />
uutta verotilimenettelyä, verojen muuttuvia maksupäiviä<br />
sekä arpajaisverotuksen muutoksia. Päivitetty<br />
opas on luettavissa teemaryhmän sivuilla osoitteessa<br />
www.maaseutupolitiikka.fi/files/844/Yhtalo.pdf.<br />
Vuosi <strong>2009</strong> oli kansalaisjärjestöteemaryhmän kehittämistoiminnassa<br />
melko hiljaista aikaa, koska Kolmas<br />
sektori maaseutukunnissa -tutki mus hanke vei teemaryhmän<br />
sihteerin työpanoksesta suurimman osan. Kolmannen<br />
sektorin ja järjestöjen käytännön toiminnan<br />
kehittämiseen tähtäävät tehtävät nousevat vuoden<br />
<strong>2010</strong> aikana keskeisempään roo liin, kun tutkimushanke<br />
valmistuu ja sen johtopäätöksiä ja toimenpideesityksiä<br />
ryhdytään toteuttamaan käytännössä.<br />
29
Kansalaisjärjestöteemaryhmän<br />
kokoonpano<br />
Puheenjohtaja:<br />
Dosentti, TkT Heikki Kukkonen, Kotiseutuliitto (hallituksen<br />
puheenjohtaja)<br />
Jäsenet:<br />
Asiamies Sebastian Gripenberg, Svenska Studiecentralen<br />
Toiminnanjohtaja Sinikka Koivumäki, Seinäjoen Seudun<br />
kehittämisyhdistys Liiveri ry Erityisasiantuntija<br />
Päivi Kurikka, Suomen Kuntaliitto<br />
Pääsihteeri Eeva Kuuskoski, Sosiaali- ja terveysjärjestöjen<br />
yhteistyöyhdistys YTY ry<br />
Toiminnanjohtaja Juhani Nenonen, Suomen Omakotiliitto<br />
Toiminnanjohtaja Liisa Niilola, Maa- ja kotitalousnaisten<br />
Keskus<br />
Toiminnanjohtaja Anitta Pehkonen, OK-opintokeskus<br />
Kehittämisjohtaja Tuomas Perheentupa, Suomen Kylätoiminta<br />
Hallintojohtaja Reijo Petrell, Suomen 4H<br />
Pääsihteeri Tuija Sivonen, Suomen Nuorisoseurojen<br />
Liitto<br />
Tutkija Heikki Susiluoma, Suomen Luonnonsuojeluliitto<br />
Kunnanjohtaja Timo A. Säkkinen, Suomussalmen<br />
kunta ja Rajaseutuliitto<br />
Toiminnanjohtaja Airi Tella, Maaseudun Terveys- ja<br />
Lomahuolto<br />
Toiminnanjohtaja Paula Yliselä, Maaseudun Sivistysliitto<br />
Sihteeri:<br />
Projektipäällikkö Ritva Pihlaja, Suomen Nuorisoseurojen<br />
Liitto / <strong>YTR</strong><br />
Kaupungin ja maaseudun<br />
vuorovaikutusteemaryhmä<br />
Kaupungin ja maaseudun vuorovaikutusteemaryhmä<br />
perustettiin ensimmäistä kertaa vuodenvaihteessa<br />
1998–99 Kaupunki- ja <strong>Maaseutupolitiikan</strong> yhteistyöryhmien<br />
yhteisellä päätöksellä. Ryhmän tavoitteena<br />
on ollut keskustella kaupunki- ja maaseutupolitiikan<br />
yhteisistä intresseistä sekä tukea ja rakentaa käytännön<br />
vuorovaikutuspolitiikkaa. Tällä erää viimeiseksi<br />
jäävä ryhmä työskenteli vuosina 2007–<strong>2009</strong>.<br />
Tärkeimmät saavutukset<br />
Kertomusvuonna Kaupungin ja maaseudun vuorovaikutustyöryhmä<br />
jatkoi maaseutupoliittiseen erityisohjelmaan<br />
2007–<strong>2010</strong> sisältyvän alueellisen<br />
maaseutuosion (AMO) ohjausryhmänä. Tammikuussa<br />
työryhmä kävi läpi AMO-alueiden rahoitushakemukset<br />
vuodelle <strong>2009</strong> ja suositti ohjelmaa hallinnoivalle<br />
työ- ja elinkeinoministeriölle kaikkien hakemusten<br />
hyväksymistä haetun suuruisina.<br />
Työryhmän tehtävänä oli maaseudun ja kaupungin<br />
vuorovaikutuksen näkökulman tuominen KOKO:n<br />
(alueellinen koheesio- ja kilpailukykyohjelma) valmisteluun.<br />
KOKO:on hakeutuvilla alueilla toteutettiin<br />
keväällä <strong>2009</strong> alueiden vahvuuksien määrittelyprojekti.<br />
Työryhmässä käsiteltiin projektin tuloksia kaupungin<br />
ja maaseudun vuorovaikutusnäkökulmasta ja<br />
arvioitiin, miten klusterityyppinen lähestymistapa oli<br />
onnistunut.<br />
Lisäksi vuoden aikana keskusteltiin toimintaryhmätyötyyppisen<br />
toimintatavan edistämisestä kaupungeissa,<br />
mikä on ollut vuorovaikutustyöryhmän<br />
asialistalla pitkään. Toimintaympäristöjen erilaisuudesta<br />
johtuen aihe on ollut hankala, ja toisaalta<br />
kaupunkipolitiikan kiinnostus teemaan on ollut vähäistä.<br />
Public-Private-People -ajattelu on kuitenkin<br />
vahvistumassa, mikä voi avata mahdollisuuksia<br />
toimintatavan kehittämiselle. Myös <strong>YTR</strong>:n Svenska<br />
temagruppen on pitänyt teemaa vireillä. Työryhmän<br />
käsittelyn seurauksena TEM toteutti esiselvityshankkeen,<br />
jossa analysoitiin työtavan mahdollisuuksia<br />
pilottien avulla Helsingissä, Turussa ja Vaasassa.<br />
Kaupungin ja maaseudun vuorovaikutustyöryhmän<br />
viimeisenä toimintavuonna keskusteltiin tulevaisuuden<br />
työskentelymuodoista. Todettiin, että käytännön<br />
vuorovaikutuksen edistämiseksi tarvitaan uudenlaista<br />
lähestymistapaa ja keskittymistä yhteen asiaan<br />
kerrallaan. Työryhmän työn jatkona kaupungin ja<br />
maaseudun vuorovaikutusta päätettiin jatkaa tiettyihin<br />
teemoihin keskittyen eri foorumeilla.<br />
Työryhmä kokoontui vuoden aikana viisi kertaa.<br />
30
Kansainväliset yhteydet<br />
Euroopan komissio nosti vuosina 2008–<strong>2009</strong> voimakkaasti<br />
esiin kaupungin ja maaseudun yhteyksien kehittämisen.<br />
Kaupungin ja maaseudun vuorovaikutustyöryhmän<br />
jäsenet Petra Stenfors ja Olli Voutilainen osallistuivat<br />
komission järjestämiin kolmeen seminaariin, joissa käsiteltiin<br />
teemaa eri näkökulmista. Ensimmäinen seminaari<br />
keskittyi vuorovaikutukseen kilpailukyvyn edistämisen näkökulmasta,<br />
toinen seminaari käsitteli vuorovaikutusta ja<br />
kestävää kehitystä ja kolmannessa pohdittiin kaupungin<br />
ja maaseudun suhteita sosiaalisen koheesion näkökulmasta.<br />
(Lisätietoja seminaareista: http://www.cureforsustainability.eu/index.php?id=7205).<br />
Seminaarit<br />
Työryhmän päätöstilaisuus järjestettiin 17.12.<strong>2009</strong><br />
Helsingissä. Tilaisuuden tavoitteena oli tunnistaa<br />
keskeiset, konkreettista eteenpäin vientiä kaipaavat<br />
teemat, joita kehitetään vuoden <strong>2010</strong> aikana.<br />
Samalla määriteltiin keskeisiä työtapoja jatkotyöskentelyyn.<br />
Pienimuotoiseen työseminaariin kutsuttiin<br />
kaupunki- ja maaseutupolitiikan sihteeristöt sekä<br />
muita asiantuntijoita. Osallistujia tilaisuudessa oli<br />
26. Keskeisiksi jatkotyöskentelyn teemoiksi määrittyivät<br />
1) aluerakenne ja yhdyskuntarakenne (esim.<br />
verkostoitunut aluerakenne) 2) uusi kunta (paikallisuus,<br />
osallistava hallinta) ja 3) innovaatiovuorovaikutus.<br />
Lisäksi keskusteltiin ”lähiajattelun”, kuten<br />
lähi ruoan, lähienergian, paikalliskulttuurin ja paikallisten<br />
hoivapalvelujen mahdollisuuksista.<br />
Kaupungin ja maaseudun<br />
vuorovaikutustyöryhmän kokoonpano<br />
Puheenjohtaja:<br />
Kaisa-Leena Lintilä, työ- ja elinkeinoministeriö 26.8.<br />
asti<br />
Janne Antikainen, työ- ja elinkeinoministeriö 26.8.<br />
alkaen<br />
Jäsenet:<br />
Arja-Leena Peiponen, Viisari ry<br />
Harri Kivelä, Kouvolan seudun aluekeskusohjelma<br />
Olli Voutilainen, työ- ja elinkeinoministeriö<br />
Eero Uusitalo, <strong>Maaseutupolitiikan</strong> yhteistyöryhmä<br />
Timo Turunen, ympäristöministeriö<br />
Risto Rautkoski, Pirkanmaan TE-keskus<br />
Seija Varis, Pohjois-Karjalan TE-keskus<br />
Jarkko Huovinen, Suomen Kuntaliitto<br />
Torsti Hyyryläinen, Helsingin yliopisto, Helsingin<br />
yliopisto/Ruralia-instituutti<br />
Sirkku Wallin, Teknillinen korkeakoulu, YTK<br />
Juhani Kärkkäinen, Itä-Suomen neuvottelukunta,<br />
Kainuun liitto (varalla Eira Varis, Pohjois-Karjalan<br />
liitto)<br />
Samu Rötkönen, Pohjois-Suomen suuralue, Lapin<br />
liitto (varalla Kaj Lyyski, Keski-Pohjanmaan liitto)<br />
Varpu Rajaniemi, Länsi-Suomen Allianssi, Pohjanmaan<br />
liitto<br />
Jari Lantta, Etelä-Suomen suuralue, Etelä-Karjalan<br />
liitto<br />
Sihteerit:<br />
Ylitarkastaja Laura Jänis, maa- ja metsätalousministeriö<br />
Ylitarkastaja Petra Stenfors, työ- ja elinkeinoministeriö<br />
Kulttuuriteemaryhmä<br />
Toimikausi<br />
Kulttuuriteemaryhmä aloitti toimintansa vuonna<br />
2001. Meneillään oli järjestyksessään neljäs teemaryhmän<br />
toimikausi ajalle 1.1.2008–31.12.<strong>2009</strong>.<br />
Teemaryhmän toimintaa ovat ohjanneet maaseutupoliittiset<br />
ohjelmat sekä teemaryhmän oma ohjelma<br />
vuosille 2005–2008. Teemaryhmä valmistelee uutta<br />
maaseudun kulttuuriohjelmaa.<br />
Saavutukset ja vastoinkäymiset /<br />
Toiminta<br />
Teemaryhmä on onnistunut tavoitteessaan toimia<br />
aloitteellisena kulttuurin monialaisen käytön edistäjänä.<br />
Luovien alojen kehittäminen on alkanut usealla<br />
seudulla ja kulttuuri on otettu osaksi erilaisia strategioita<br />
kuten esimerkiksi elinkeino- ja hyvinvointistrategioita.<br />
Maaseudun kulttuurin tueksi on luotu<br />
ja vahvistettu monialaisia verkostoja niin sektoreiden<br />
välille kuin maaseudun ja kaupungin välille.<br />
Luovan talouden ja kulttuuriyrittäjyyden vahvistamiseksi<br />
teemaryhmän on tuottanut kaksi luovaa taloutta<br />
käsittelevää julkaisua Luova maaseutu luovan<br />
talouden ja kulttuurin kehittäminen maaseudulla ja<br />
31
Rajapintaan työpajat toteutettiin kulttuuriteemaryhmän sekä aluekeskusohjelman kulttuuri- ja hyvinvointiverkoston<br />
yhteistyönä. Ylä-Pirkanmaan kulttuuri-, hyvinvointi- ja matkailutoimijat ideoivat uusia kulttuurisia hyvinvointipalveluja.<br />
Heli Talvitie.<br />
Luova talous ja kulttuuri innovaatiopolitiikan ytimessä.<br />
Jälkimmäinen on tuotettu yhteistyössä opetusministeriön<br />
kanssa. Julkaisun artikkelit korostavat<br />
maaseudun ja kaupungin vuorovaikutuksen tarvetta<br />
luovuuden ja innovaatioiden synnyttäjinä. Teemaryhmä<br />
on osallistunut opetusministeriön luovan talouden<br />
kehittämistyöhön tuoden työhön mukaan maaseutunäkökulman.<br />
Esimerkiksi opetusministeriön ja<br />
maakunnan liittojen luovan talouden yhteistyöryhmän<br />
työhön, jonka tavoitteena on lisätä luovan talouden<br />
painoarvoa maakuntaohjelmissa sekä maakunnan<br />
liittojen osaamista luovasta taloudesta.<br />
Kulttuuri- ja matkailutoimijoiden yhteistyötä, verkottumista<br />
sekä kulttuurimatkailun osaamista on vahvistettu<br />
järjestämällä kulttuurimatkailufoorumeita (2<br />
kpl). Foorumeiden järjestelyssä ovat olleet mukana<br />
matkailun teemaryhmä, Matkailun edistämiskeskus<br />
ja opetusministeriö. Foorumeissa on tuotu esille<br />
ajankohtaista tutkimustietoa kulttuurimatkailusta,<br />
käyty läpi esimerkkihankkeita sekä etsitty alueen<br />
paikallisia kulttuurin matkailullisia vetovoimatekijöitä.<br />
Foorumit ovat olleet onnistuneita ja ne ovat<br />
saaneet hyvää palautetta.<br />
Kulttuurin hyvinvointivaikutuksia edistävä työ on<br />
lähtenyt niin valtakunnan kuin aluetasolla hyvin<br />
käyntiin. OPM ja STM ovat valmistelleet yhteisen toimenpideohjelman<br />
kulttuurin hyvinvointivaikutusten<br />
edistämiseksi. Työn aloittamisessa teemaryhmällä<br />
on ollut tärkeä rooli. Toimintaohjelman laatimisen<br />
ja teemaryhmän työn tueksi tehtiin kansalais- ja<br />
työväenopistoille ja ammattikorkeakoulujen kulttuuri-,<br />
sosiaali- ja terveyskoulutusohjelmille kysely,<br />
miten he omassa toiminnassaan edistävät tai<br />
hyödyntävät kulttuurin hyvinvointivaikutuksia sekä<br />
kysyttiin, millaista apua he tarvitsevat toiminnan<br />
vahvistamiseksi. Alueellisella tasolla kulttuuri- ja<br />
hyvinvointipalvelu-, liikunta- ja matkailutoimijoita<br />
on tuotu yhteen niin kaupungista kuin maaseudulta<br />
32
Kylämaisemat kuntoon -tilaisuus Ilmajoella, kahvitaolla. Heli Talvitie.<br />
Rajapintaan-työpajojen ja seminaarin kautta. Työpajat<br />
ovat aloittaneet kulttuurin- ja hyvinvointitoimijoiden<br />
välistä yhteistyötä uusien tuotteiden ja palveluiden<br />
luomiseksi. Rajapintaan-tilaisuudet järjestettiin<br />
yhteistyössä AKO-kulttuuri- ja hyvinvointiverkoston<br />
sekä AMO-kulttuuriklusterin kanssa.<br />
Kulttuuri-, luonto- ja maisemapalvelut sekä maaseutuasumisen<br />
teemaryhmät ovat toteuttaneet yhdessä<br />
”Kylämaisemat kuntoon” -teemailtoja kylätoimijoille<br />
(ks. maaseutuasumisen teemaryhmä).<br />
Sopimuksellisuustyötavan vahvistamisen nousi teemaryhmän<br />
asialistalle. Maaseudun kulttuuripalveluiden<br />
saatavuutta ja jatkuvuutta voidaan vahvistaa<br />
sopimuksellisuuden keinoin. Teemaryhmän sihteeri<br />
osallistui sopimuksellisuusteemaryhmän toimintaan<br />
ja tilaisuuksiin.<br />
Teemaryhmä on valmistellut uutta maaseudun kulttuuriohjelmaa.<br />
Ohjelmassa tuodaan esiin maaseudun<br />
kulttuurin keskeisimmät haasteet ja toimenpideehdotukset.<br />
Ohjelmassa tarkastellaan maaseudun<br />
kulttuuria teoreettisemmasta näkökulmasta. Ohjelma<br />
antaa näkökulman maaseudun kulttuurin muutokselle<br />
ja tuo esiin kulttuurin merkitystä aluekehitykselle.<br />
Teemaryhmä ei ole pystynyt vastaamaan maaseudun<br />
kulttuuritoimijoiden tarpeeseen saada enemmän<br />
tietoa hyvistä käytänteistä ja avaamaan kulttuurin<br />
kehittämisen käsitteitä laajemmalle yleisölle. Resurssien<br />
rajallisuus ja kulttuurikentän pirstaleisuus<br />
vaikeuttavat asiaa. Teemaryhmän henkilövaihdoksista<br />
johtuen muutama selvitystyö on keskeytynyt.<br />
Kansainvälinen toiminta<br />
Teemaryhmä sai kutsun Luova-Suomi ESR-hankkeen<br />
kautta osallistua Ruotsin luovien alojen seminaariin<br />
Generator ’09 Malmössä 24.–25.11. Heli Rintahaka<br />
piti seminaarissa esityksen luovien alojen kehittämisestä<br />
Suomen maaseudulla.<br />
Teemaryhmän sihteeri osallistui 17.–19.8. Congress<br />
of the European Society for Rural Sociology, Re-inventing<br />
the rural – between the social and the natural<br />
NATURAL -konfrenssiin Vaasassa. Kulttuuriteemaryhmän<br />
jäsen Katriina Siivonen veti konfrenssissa työryhmää<br />
What is culturally sustainable development?<br />
33
Suupohja tanssii <strong>2009</strong>, Karijoki. Suupohja tanssii tapahtuma on Suupohjan kulttuuriyhdistys ry:n ja seutukunnan<br />
tanssin harrastajien yhteistempaus tanssin ja tanssiharrastusmahdollisuuksien esittelemiseksi. Tilaisuus kiertää<br />
seudun kunnissa. Kati Latva-Panula.<br />
Järjestetyt tilaisuudet<br />
Kylämaisemat kuntoon teemaillat 4 kpl.<br />
Kulttuurimatkailufoorumit 2 kpl: 14.5. Lappi, Pyhätunturi<br />
ja 6.10. Järvenpää.<br />
Rajapintaan tilaisuudet: 20.4. Rajapintaan seminaari,<br />
Kokkola sekä työpajat (19 kpl). Työpajoissa<br />
on ollut keskimäärin 12–20 osallistujaa. Kulttuuriteemaryhmän<br />
sihteeri on ollut mukana vetämässä<br />
seitsemää pajaa.<br />
Julkaisut ja tiedotus<br />
Luova maaseutu – luovan talouden ja kulttuurinkehittäminen<br />
maaseudulla. Kirsi Kaunisharju. Opetusministeriön<br />
julkaisuja <strong>2009</strong>:5.<br />
Luova talous ja kulttuuri innovaatiopolitiikan ytimessä.<br />
Opetusministeriön julkaisuja <strong>2009</strong>:30.<br />
Kulttuuriteemaryhmä on tuottanut lehtiartikkeleita<br />
Maaseutu plus -lehteen ja Alue-integraattori -lehteen.<br />
Teemaryhmänryhmän www-sivuilla julkaistaan<br />
ajankohtaista tietoa teemaryhmän toiminnasta, maaseudun<br />
kulttuurista ja kulttuurin kehittämisestä.<br />
Kulttuuriteemaryhmän kokoonpano<br />
Puheenjohtaja:<br />
kehittämispäällikkö Pirkko Liisi Kuhmonen, OPM<br />
(30.1. saakka)<br />
tutkimusjohtaja Kimmo Kainulainen, Mikkelin AMK<br />
(1.11. alkaen)<br />
Jäsenet:<br />
yhdistysaktiivi Birgitta Bröckl, Svensk byaservice/<br />
Länsi-Turunmaan kaupunki<br />
taiteilija Hannu Castrén, Jyväskylän taiteilijaseura<br />
ry<br />
yrittäjä Leena Haavisto, Ilorannan maaseutumatkailutila<br />
projektipäällikkö Tove Hagman, Polte-hanke<br />
tutkimusjohtaja Kimmo Kainulainen, Mikkelin ammattikorkeakoulu<br />
kirjailija, rehtori Lee Keto, Kansalais- ja työväenopistojen<br />
liitto KTOL, Maakuntakirjailijat ry<br />
selvitysmies Hanna-Liisa Liikanen, OPM kulttuurin<br />
hyvinvointivaikutusten edistämishanke<br />
kirjastotoimen johtaja Marianne Lindblad, Pornaisten<br />
kirjasto<br />
lehtori Kari Nuutinen, Taideteollinen korkeakoulu<br />
tiedottaja-toimitussihteeri Ritva Salomaa-Santala,<br />
Suomen Kylätoiminta ry<br />
projektipäällikkö Katriina Siivonen, Tulevaisuuden<br />
tutkimuskeskus<br />
arkkitehti Annu Tulonen, Hämeen ympäristökeskus<br />
kyläaktiivi Arto Uusitalo, Rämsöön kylä<br />
34
kulttuurin erityisasiantuntija Ditte Winqvist, Suomen<br />
Kuntaliitto<br />
toiminnanjohtaja Paula Yliselä, Maaseudun sivistysliitto<br />
Sihteeri:<br />
projektisihteeri Heli Talvitie (ent. Rintahaka), opetusministeriö<br />
Asiantuntijat / työryhmien jäsenet<br />
AKO-koordinaattori Katriina Koskinen, Aluekeskusohjelman<br />
(AKO) hyvinvointiverkosto<br />
AKO-kooridinaattori Anu Perttunen, Aluekeskusohjelman<br />
(AKO) kulttuuriverkosto<br />
AMO-koordinaattori Antti Huntus, Alueellinen maaseutuohjelman<br />
(AMO) kulttuuriklusteri<br />
erikoissuunnittelija Katriina Soini, Jyväskylän yliopisto<br />
hankesuunnittelija Mari Takamaa, Järviseudun kansalaisopisto<br />
koordinaattori Liina Kangas, Luova-Suomi<br />
koordinaattori Ulla Vehmasaho, Luova-Suomi<br />
kulttuuriasianneuvos Kirsi Kaunisharju, opetusministeriö<br />
kulttuuriasianneuvos Mervi Tiensuu-Nylund, opetusministeriö<br />
neuvotteleva virkamies Anne Mattero, opetusministeriö<br />
toiminnanjohtaja Piia Kulin, Sisäsuomen tanssin<br />
aluekeskus<br />
johtaja Merja Saarela, Hämeen ammattikorkeakoulu/<br />
Hyvinvoinnin koulutus- ja tutkimuskeskus<br />
Luonnontuotealan teemaryhmä<br />
Luonnontuotealan teemaryhmän keskeisinä tehtävinä<br />
on sovittaa yhteen toimialan tutkimusta ja<br />
kehittämistyötä, rakentaa yrittäjyyden kehittymistä<br />
tukeva asiantuntijajärjestelmä sekä tuoda esiin<br />
alan tarjoamia uusia mahdollisuuksia esimerkiksi<br />
työllisyyden suhteen. Teemaryhmän toimikausi oli<br />
1.3.2007–31.12.<strong>2009</strong>. Joulukuussa <strong>2009</strong> päätettiin<br />
teemaryhmän asettamisesta uudelle kaudelle<br />
<strong>2010</strong>–2012.<br />
Luonnontuoteyrittäjyyttä tukevaa<br />
toimintaa<br />
Teemaryhmä jatkoi työtään aktiivisesti. Ryhmä kokoontui<br />
vuoden <strong>2009</strong> aikana neljä kertaa, minkä lisäksi<br />
se kutsui työryhmiin eri alojen asiantuntijoita.<br />
Ryhmissä tarkasteltiin luonnontuotealan tutkimusta,<br />
luomukeruutuotteita sekä koriste- ja käsityömateriaaleja.<br />
Lisäksi pohdittiin alan ammatillisen koulutuksen<br />
kehittämistä sekä sosiaalisen yrittäjyyden<br />
ja välityömarkkinoiden tarjoamia mahdollisuuksia<br />
pitkäaikaistyöttömien työllistämiseksi luonnontuotealalla.<br />
Teemaryhmä valmisteli ja nosti alan toimijoille<br />
esille hankeaiheita, joilla täydennetään ja jalkautetaan<br />
työryhmien ehdottamia jatkotoimenpiteitä.<br />
Teemaryhmän keskeinen tehtävä oli rakentaa luonnontuotealan<br />
asiantuntijajärjestelmä. Järjestelmää<br />
rakennettiin tarkastelemalla alan toimijoita, keskeisiä<br />
kehittämistarpeita, rahoitusmahdollisuuksia<br />
sekä toiminnan organisoitumista valtakunnallisesti<br />
ja aluetasolla. Tutkimus- ja kehittämistyön kokoamiseksi<br />
teemaryhmä järjesti toukokuussa Sotkamossa<br />
alan toimijoitten yhteistilaisuuden työpajoineen.<br />
Tilaisuudessa, johon osallistui runsaat 50 henkilöä<br />
eri organisaatioista, sovittiin kehittämisen jatkotoimista.<br />
Tämän mukaisesti teemaryhmän koollekutsumassa<br />
jatkopalaverissa joukko alan keskeisiä<br />
tutkimus- ja kehittämisorganisaatioita sopi syksyllä<br />
<strong>2009</strong> luonnontuotealan kehittämiskonsortion muodostamisesta.<br />
Luonnontuotealan kehittämiskonsortion tavoitteena<br />
on kehittää sopimusosapuolten luonnontuotealan<br />
tutkimus- ja kehittämishankkeisiin liittyvää<br />
vuorovaikutusta, pitkäjänteistä yhteistyötä ja toimintaympäristöä<br />
luonnontuotealan tutkimuksen ja<br />
kehittämistyön vahvistamiseksi. Helsingin yliopiston<br />
Ruralia-instituutti toimii konsortion kokoajana<br />
käynnistysvaiheessa. Konsortion käynnistyvään toimintaan<br />
ovat lähteneet mukaan muun muassa MTT,<br />
Helsingin, Itä-Suomen, Turun ja Oulun yliopistot sekä<br />
Rovaniemen ja Oulun seudun ammattikorkeakoulut.<br />
Asiantuntijajärjestelmän toiminnan jatkokehittämiseksi<br />
ja käynnistämiseksi teemaryhmä jätti hankeesityksen<br />
Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman<br />
kansallisten hankkeitten ideahakuun, mutta<br />
esitys ei tässä vaiheessa päässyt jatkovalmisteluun.<br />
Luonnontuotealan tutkimus- ja kehittämistoiminnan<br />
vankistamiseksi teemaryhmä järjesti keskustelu- ja<br />
neuvottelutilaisuudet Tekesin sekä työ- ja elinkeinoministeriön<br />
edustajien kanssa. ELMA-messujen<br />
35
yhteydessä järjestettiin alan esittely- ja keskustelutilaisuus<br />
yhteisenä hallinnon, rahoittajien ja alan<br />
toimijoiden edustajille. Teemaryhmä käynnisti keskustelun<br />
alan toimialapäällikön nimeämisestä.<br />
Teemaryhmän sihteeri välitti luonnontuotealan tarpeita<br />
ja näkökulmia Kansalliseen Metsäohjelmaan<br />
2015 ja sen seurantaryhmälle. Lisäksi teemaryhmä<br />
oli aloitteellinen Sitran vetämänä valmistellussa kansallisessa<br />
luonnonvarastrategiassa. Teemaryhmän<br />
aloitteesta luomukeruutuotteiden sertifiointijärjestelmä<br />
tuli mukaan Suomen metsien PEFC-sertifiointiin.<br />
Teemaryhmän sihteeri oli mukana järjestelmän<br />
kriteerejä päivittävässä standardityöryhmässä.<br />
Teemaryhmä teki aloitteen Opetushallitukselle luonnontuotealan<br />
ammatti- ja erikoisammattitutkintojen<br />
uudistustyöstä. Lisäksi teemaryhmä valmisteli luonnontuotealaa<br />
koskevia esityksiä maaseutupoliittiseen<br />
ohjelmatyöhön sekä kommentoi alan valtakunnallisia<br />
tutkimus- ja kehittämishanke-esityksiä <strong>YTR</strong>:n hankeryhmälle.<br />
Tiedotusta ja seminaareja<br />
Teemaryhmä tiedotti luonnontuotealaan liittyvistä<br />
asioista alan yrittäjille ja toimijoille (jakelulistalla<br />
noin tuhat henkilöä) yhteistyössä Suomen luontoyrittäjyysverkosto<br />
ry:n kanssa. Teemaryhmän työstä<br />
välitettiin tietoa myös jakamalla alan tiedotteita ja<br />
esitteitä muun muassa ELMA-messuilla ja useissa<br />
seminaaritilaisuuksissa.<br />
Teemaryhmä järjesti luonnontuotealan valtakunnalliset<br />
päivät pääkaupunkiseudulla 8.–9.10. Osallistujia<br />
oli kaikkiaan noin 80. Seminaarin ja siihen sisältyneiden<br />
retkien teemoina olivat luonnontuotealan<br />
tutkimus, raaka-ainesaanti, ammatillinen koulutus,<br />
monipuolinen yritystoiminta ja alan ajankohtaiset<br />
asiat.<br />
Luonnontuotealan teemaryhmän<br />
kokoonpano<br />
Puheenjohtaja:<br />
Professori Oiva Nissinen, Rovaniemi<br />
Varapuheenjohtaja:<br />
Toimitusjohtaja Veli-Markku Korteniemi, Lapinnova<br />
Oy<br />
Jäsenet:<br />
Vanhempi tutkija Bertalan Galambosi, Maa- ja elintarviketalouden<br />
tutkimuskeskus, Mikkeli<br />
Yliopettaja Hilkka Jankkila, Rovaniemen ammattikorkeakoulu<br />
(8/2008 alkaen, kehittämispäällikkö Juha<br />
Perkkiö, Rovaniemen ammattikorkeakoulu (8/2008<br />
saakka)<br />
Tutkimusasiantuntija Eeva Karjalainen, Metsäntutkimuslaitos<br />
Puheenjohtaja Katri Kranni, Suomen luontoyrittäjyysverkosto<br />
ry<br />
Toimistonjohtaja Kalevi Kupiainen, Kerimäen työvoimatoimisto<br />
Opettaja Pirjo Penkkimäki, Porin ammattiopisto/<br />
Metsäopisto (5/<strong>2009</strong> alkaen, 5/<strong>2009</strong> saakka koulutusvastaava<br />
Janne Lampolahti, Porin ammattiopisto<br />
/Metsäopisto)<br />
Lapin luonnontuotealan toimialakehittäjä Irja Mäkitalo,<br />
ProAgria Lappi<br />
Suunnittelija Jorma Pessa, Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus<br />
Puheenjohtaja Sari Piiponniemi, Luonnontuoteteollisuus-yhdistys<br />
Luonnontuoteneuvoja Heli Pirinen, ProAgria Kainuu,<br />
8/2008 alkaen, Kainuun ammattiopisto<br />
Projektipäällikkö Eveliina Pöyhönen, Terveyden ja hyvinvoinninlaitos<br />
Ylitarkastaja Leena Kotsalo, maa- ja metsätalousministeriö<br />
(tammikuusta 2008 alkaen, joulukuuhun<br />
2007 saakka Mari Raininko, ylitarkastaja, maa- ja<br />
metsätalousministeriö)<br />
Teknologia-asiantuntija Kari Ruokonen, Lapin TEkeskus/Teknologian<br />
kehittämisosasto<br />
Toimitusjohtaja Jari Siivari, CRS Biotech Oy<br />
Sihteeri:<br />
Projektipäällikkö Juha Rutanen, Helsingin yliopisto/<br />
Ruralia-instituutti, Seinäjoki<br />
36
Luonto- ja maisemapalvelut -teemaryhmän jäsen, yrittäjä Pauliina Ukkonen saa elannon luonnon- ja maisemanhoidollisesta<br />
karjankasvatuksesta. Jari Ukkonen.<br />
Luonto- ja maisemapalvelut<br />
-teemaryhmä<br />
1. toimikausi 1.10.2006–31.12.2008, 2. toimikausi<br />
1.1.<strong>2009</strong>–31.12.2011<br />
Tausta ja teemaryhmän tavoitteet<br />
Luonnon- ja maisemanhoito on uusi ja nopeasti<br />
kehittyvä yritystoiminnan ala. Ihmiset arvostavat<br />
hoidettua ja viihtyisää asuinympäristöä ja ovat halukkaita<br />
maksamaan siitä. Luonto ja sen tarjoamat<br />
harrastusmahdollisuudet ovat lisääntyvän vapaaajan<br />
myötä entistä tärkeämpiä niin asukkaille kuin<br />
matkailijoille. Hoidettu maisema lisää alueiden vetovoimaisuutta.<br />
Myös yrityksillä on halua ottaa vastuuta<br />
ympäristöstä ja rahoittaa ympäristön kunnostus- ja<br />
hoitotöitä. Kunnat ja seurakunnat ulkoistavat entistä<br />
enemmän sesonkiluonteisia ja erityisosaamista vaativia<br />
ympäristönhoitotöitä. Kansainväliset ja kansalliset<br />
luonnon monimuotoisuuden, maisemanhoidon<br />
ja vesiensuojelun tavoitteet velvoittavat luonnon- ja<br />
maisemanhoitotöihin.<br />
Kysyntä lisää nopeasti palvelujen tarjontaa. Kilpailun<br />
lisääntyessä työn ja liiketoiminnallisen osaamisen<br />
laatu korostuvat entisestään. Maaseudun elinvoimaisuus<br />
lisääntyy kehittämällä uusia palveluita ja<br />
yrittäjyyttä. Näin saadaan työpaikkoja, taloudellista<br />
kasvua, verotuloja ja uusia asukkaita maaseudulle.<br />
Luonto- ja maisemapalvelut -teemaryhmä kokoaa<br />
luonto- ja maisemapalvelut toimialaksi sekä edistää<br />
kysynnän ja tarjonnan kohtaamista. Teemaryhmä<br />
kartoittaa tulevaisuuden työmahdollisuuksia sekä<br />
parantaa yrittäjien ammattitaitoa lisäämällä ja kehittämällä<br />
koulutusta. Lisäksi se edistää yrittäjien<br />
verkostoitumista, kehittää palvelujen uusia toteutusmalleja<br />
sekä tiedottaa luonto- ja maisemapalveluista.<br />
Toiminta<br />
Teemaryhmä kokoontui neljä kertaa. Töiden kysynnän<br />
ja tarjonnan kokoamista varten teemaryhmä kuuli<br />
yrittäjiä, yrityksiä, yhdistyksiä, kehittäjiä ja toimijoita,<br />
yhteensä kuudessa alustuksessa. Kesäkuussa<br />
37
Teemaryhmä Lepaalla kesällä 2008. Vasemmalta: Markus Nissinen, Hannu Neuvonen, Tarja Haaranen, Airi Matila,<br />
Hannele Partanen, Lea Jylhä, Jukka Koivumäki, Jouko Taskinen ja Juha Rutanen.<br />
tutustuttiin Pirkanmaan kyläsuunnitteluun luonnonja<br />
maisemanhoidon osalta sekä vesien hoitoon. Retki<br />
toi hyvin esille, kuinka vähän nämä työt ovat esillä<br />
kyläsuunnittelussa. Tässä on teemaryhmälle työmaata,<br />
ja yhteistyötä tulee tehdä Suomen Kylätoiminta<br />
ry:n suuntaan. Töiden tunnetuksi tekemiseen on oiva<br />
mahdollisuus vapaa-ajan asumisen messuilla Mäntyharjulla<br />
2011.<br />
Teemaryhmä teki alueellisiin metsäohjelmiin aloitteen<br />
luontoyrittäjyyden lisäämiseksi Etelä-Pohjanmaan<br />
metsäohjelman kokemuksen mukaisesti. Teemaryhmä<br />
valmisteli Osaavasta ympäristönhoidosta<br />
vetovoimaa ja uutta työtä maaseudulle -koulutushankkeen.<br />
Hanke pääsi jatkovalmisteluun, muttei<br />
loppumetreillä kuitenkaan päässyt valtakunnallisestii<br />
rahoitetuksi hankkeeksi. Hyvä hankesuunnitelma<br />
tullaan kuitenkin hyödyntämään usean ELY-keskuksen<br />
yhteishankkeena.<br />
Teemaryhmä oli yhteydessä jokaiseen maakuntaliittoon<br />
tavoitteenaan vaikuttaa laadittaviin maakuntaohjelmiin<br />
ja -suunnitelmiin. Pääosin yhteydenotot<br />
otettiin myönteisesti vastaan. Teemaryhmä vastuutti<br />
seurattavaksi ne toimenpiteet, jotka sisältyvät viidenteen<br />
maaseutupoliittiseen kokonaisohjelmaan<br />
<strong>2009</strong>–2013 luonto- ja maisemapalveluissa.<br />
Viestintä<br />
Teemaryhmän verkkosivut ovat osa <strong>YTR</strong>:n Maaseutupolitiikka.fi-sivustoa.<br />
Teemaryhmä lähetti kymmenen<br />
uutiskirjettä, jonka tilaajina oli lähes 500<br />
asiantuntijaa, yrittäjää, toimijaa, opettajaa, kehittäjää<br />
ja rahoittajaa. Viestinnän konkretisointia varten<br />
ryhdyttiin kokoamaan alan yrityshakemistoa teemaryhmän<br />
sivuille. Yrittäjäryhmäkohtaisia luetteloita<br />
saatiin hyvin, yksittäisiä yrityksiä harmillisen vähän.<br />
Teemaryhmän esitteistä otettiin 5 000 kappaleen uusintapainos.<br />
Teemaryhmän kirjoittamia ja avustamia<br />
lehtiartikkeleja julkaistiin kymmenen.<br />
Syyskuussa järjestettiin Tampereella valtakunnallinen<br />
Luonnon- ja maisemanhoitopalvelut -seminaari,<br />
jossa osallistujia oli 80 henkilöä oppilaitoksista, yrityksistä<br />
ja julkishallinnosta. Tilaisuudessa pidettiin<br />
38
13 alustusta. Maaseutuasumisen ja kulttuuriteemaryhmän<br />
kanssa järjestettiin neljä Kylämaisemat<br />
kuntoon -iltatilaisuutta yhdessä toimintaryhmien ja<br />
paikallisten tahojen kanssa. Vuoden lopussa lähetettiin<br />
<strong>Maaseutupolitiikan</strong> yhteistyöryhmän jäsenille ja<br />
varajäsenille kirje sekä esite, joiden tavoitteena oli<br />
tehdä tunnetuksi teemaryhmän työtä.<br />
Arvio teemaryhmän toiminnasta<br />
Teemaryhmän toiminta on avointa ja eteenpäin katsovaa.<br />
Teemaryhmän vahvuutena on, että mukana on<br />
julkisen ja yksityisen kysynnän edustajia, palvelutarjonnan<br />
kehittäjiä, opetusalan kehittäjiä sekä yritysja<br />
yrittäjätahoja. Vuoden aikana vahvistui näkemys<br />
alan tarvittavista kehittämistoimista. Yhteisiksi<br />
tavoitteiksi tulivat alan liikevaihdon lisääminen niin<br />
julkisella kuin yksityisellä rahoituksella, työllisyyden<br />
ja yrittäjyyden lisääminen sekä palveluntarjoajien<br />
osaamisen varmistaminen. Teemaryhmän viestinnän<br />
ansiosta tietoisuus luonto- ja maisemapalveluista<br />
sekä vuorovaikutus eri toimijoiden välillä syvenee.<br />
Luonto- ja maisemapalvelujen<br />
teemaryhmän kokoonpano<br />
Puheenjohtaja:<br />
Toimitusjohtaja Jukka Koivumäki, Silvesta Oy<br />
Varapuheenjohtaja:<br />
Kehityspäällikkö Hannele Partanen, Maa- ja kotitalousnaisten<br />
Keskus ry<br />
Jäsenet:<br />
Ympäristöneuvos Tapio Heikkilä, Ympäristöministeriö<br />
Apulaisjohtaja Marja-Liisa Hintsanen, Metsähallitus<br />
Metsäasiantuntija Lea Jylhä, Maa- ja metsätaloustuottajain<br />
Keskusliitto MTK r.y.<br />
Aluepäällikkö Hannu Klemola, Varsinais-Suomen<br />
luonnonsuojelupiiri ry<br />
Toimitusjohtaja Pekka Leskinen, Viherympäristöliitto<br />
ry<br />
Kaupunginpuutarhuri Hannu Neuvonen, Lahden kaupunki<br />
Projektikoordinaattori Airi Kulmala, Lounais-Suomen<br />
ELY-keskus/TEHO-hanke<br />
Ympäristöpäällikkö Markus Nissinen, Metsänomistajien<br />
liitto Länsi-Suomi ry<br />
Ylitarkastaja Eero Pehkonen, maa- ja metsätalousministeriö<br />
Kehittämisjohtaja Tuomas Perheentupa, Suomen Kylätoiminta<br />
ry<br />
Osastopäällikkö Mari Rajala, Pirkanmaan ELY-keskus<br />
Luonnonhoitopäällikkö Matti Seppälä, Etelä-Pohjanmaan<br />
metsäkeskus<br />
Vapaa-ajan asukassektorin puheenjohtaja Jouko Taskinen,<br />
Suomen Omakotiliitto ry<br />
Opetusneuvos Susanna Tauriainen, Opetushallitus<br />
Yrittäjä Pauliina Ukkonen, Ukkonen Highland Cattle<br />
Yksikönpäällikkö Anders Vahtola, Axxell, Brusaby<br />
Sihteerit:<br />
Metsäneuvonnan asiantuntija Airi Matila, Metsätalouden<br />
kehittämiskeskus Tapio<br />
Projektipäällikkö Juha Rutanen, Helsingin yliopisto/<br />
Ruralia-instituutti<br />
Maaseudun<br />
sopimuksellisuusteemaryhmä<br />
Toimikausi<br />
<strong>YTR</strong> asetti maaseudun sopimuksellisuusteemaryhmän<br />
kokouksessaan 29.5.2007. Teemaryhmän ensimmäinen<br />
toimikausi kesti vuoden 2008 loppuun<br />
asti. Joulukuussa 2008 teemaryhmä asetettiin jatkokaudeksi<br />
vuoden <strong>2010</strong> maaliskuun loppuun. Tähän<br />
kertomukseen sisältyy myös vuoden <strong>2010</strong> toiminta.<br />
Teemaryhmä toimi edellisen kerran maaseutusopimustyöryhmän<br />
nimellä vuosina 2002–2003.<br />
Teemaryhmän tehtävät<br />
Teemaryhmän tavoite on sopimuksellisuus- ja välittäjäorganisaatiotoiminnan<br />
rakenteen synnyttäminen. Tavoitteeseen<br />
pääsyä tuetaan seuraavin toimenpitein:<br />
1) Valtakunnallisella valmennuskiertueella rakennetaan<br />
sopimuksellisuusmallin mukaista käytäntöön<br />
kiinnittyvää rakennetta. Teemaryhmän<br />
jäsenet osallistuvat kiertueeseen valmentajina ja<br />
asiantuntijoina. Kiertue suunnataan muun muassa<br />
kyläasiamiehille, toimintaryhmille, kunnille<br />
ja muille maaseudun kehittäjille.<br />
2) Toimitetaan laaditun strategian pohjalta sopimuksellisuuden<br />
käsikirja, jossa opastetaan maaseudun<br />
paikallistoimijoita käytännössä viemään<br />
sopimuksellisuutta ja välittäjäorganisaatiotoimintaa<br />
eteenpäin omalla alueellaan.<br />
39
Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila puhui sopimuksellisuusseminaarissa. Henrik Hausen.<br />
3) Järjestetään valtakunnallinen sopimuksellisuusseminaari<br />
syksyllä <strong>2009</strong>.<br />
Toiminta vuosina <strong>2009</strong> ja <strong>2010</strong><br />
Teemaryhmä kokoontui vuosien <strong>2009</strong> ja <strong>2010</strong> aikana<br />
yhdeksän kertaa. Suuri osa teemaryhmän jäsenistä<br />
osallistui kokouksiin aktiivisesti. Kokouksissa käsiteltiin<br />
sopimuksellisuusstrategiaa, -käsikirjaa, -kiertuetta<br />
ja -seminaaria. Vierailevina puhujina Sami<br />
Reunanen (Suomen ympäristökeskus) esitteli hankeideaa<br />
vesien hoidon sopimuksellisuushankkeesta<br />
ja Raija Seppänen (MMM) alusti sopimuksellisuushankkeen<br />
tarpeesta kyläsuunnittelun puolella.<br />
Teemaryhmä teki yhteistyötä Vaasan yliopiston Levóninstituutin<br />
toteuttaman ja <strong>YTR</strong>:n rahoittaman Sopimuksellisuus<br />
ja välittäjäorganisaatiot paikalliseen<br />
toimintaan – strategian ja toteutta missuunnitelman<br />
koordinointi -hankkeen kanssa. Teemaryhmän jäsenet<br />
kommentoivat laadittavaa sopimuksellisuuden<br />
edistämisstrategiaa ja sopimuksellisuuskäsikirjaa.<br />
Molemmat valmistuivat syksyllä <strong>2009</strong>. Strategia<br />
käännettiin myös ruotsiksi. Sopimuksellisuuskäsikirja<br />
julkaistiin <strong>YTR</strong>:n sarjassa numerolla 11/<strong>2009</strong>.<br />
Teemaryhmä on ylläpitänyt sivustoa www.sopimuksellisuus.info,<br />
jonne on koottu kattava tietopaketti<br />
sopimuksellisuudesta. Toimikautensa lopussa teemaryhmä<br />
on tuottanut materiaalia Voimistuvat kylät<br />
-kampanjaa varten, kuten esimerkkioppaan sopimuksellisuudesta.<br />
Järjestetyt tilaisuudet<br />
Sopimuksellisuusteemaryhmä on järjestänyt sopimuksellisuuden<br />
edistämiseksi valtakunnallisen Yhteistyöhön<br />
ja toimintaan -sopimuksellisuuskiertueen.<br />
Vuoden <strong>2009</strong> aikana tilaisuuksia pidettiin kahdeksan<br />
(Rovaniemi, Jokioinen, Saarijärvi, Ilmajoki, Kitee,<br />
Kouvola, Pori ja Lieto) ja vuoden <strong>2010</strong> alussa kolme<br />
(Kajaani, Kempele ja Mikkeli). Kiertueen käytännön<br />
järjestelyjä ovat hoitaneet teemaryhmän sihteeri<br />
sekä kiertuesihteerinä toiminut Heli Siirilä Vaasan<br />
yliopiston Levón-instituutista. Teemaryhmän jäsenet<br />
40
ovat osallistuneet kiertueen tilaisuuksiin puheenjohtajina,<br />
esitelmän pitäjinä, ryhmätöiden vetäjinä tai<br />
sopimuksellisuutta käsittelevän näytöksen esiintyjinä.<br />
Kussakin tilaisuudessa on esitelty sopimuksellisuutta<br />
ja sopimuksellisuusstrategiaa sekä pohdittu<br />
ryhmissä, miten sopimuksellisuutta voidaan edistää<br />
kullakin alueella ja mitä palveluita sen avulla voidaan<br />
järjestää. Kuhunkin tilaisuuteen on osallistunut<br />
runsaat kaksikymmentä henkilöä. Osallistujat ovat<br />
edustaneet Leader-toimintaryhmiä, kylätoimijoita,<br />
kuntia sekä useita muita kehittäjäorganisaatioita.<br />
Kiertue tavoitti noin 250 henkilöä.<br />
Teemaryhmä järjesti 25.11.<strong>2009</strong> hotelli Arthurissa<br />
Helsingissä Yhteistyöhön ja toimintaan -sopimuksellisuusseminaarin.<br />
Sen tavoitteena oli levittää<br />
tietoa sopimuksellisuudesta valtakunnallisten toimijoiden<br />
keskuuteen. Seminaarissa maa- ja metsätalousministeri<br />
Sirkka-Liisa Anttila otti vahvasti kantaa<br />
sopimuksellisuuden puolesta. Tilaisuudessa tuotiin<br />
esiin hyviä kokemuksia sopimuksellisuuden toteuttamisesta<br />
kuntien ja yhdistysten yhteistyönä. Esimerkkeinä<br />
kerrottiin Someron liikunta ry:n ja Velkuan<br />
palvelukeskus Kummelin toiminnasta. Teemaryhmän<br />
puheenjohtaja Hilkka Vihinen toimi seminaarin puheenjohtajana<br />
ja teemaryhmän jäsen Simo Palviainen<br />
esitteli sopimuksellisuutta. Seminaarin puheenvuorot<br />
videoitiin ja ne ovat katsottavissa osoitteessa<br />
www.sopimuksellisuus.info. Seminaariin osallistui<br />
noin 60 henkilöä.<br />
Saavutukset ja vastoinkäymiset<br />
Teemaryhmän merkittävimmät saavutukset ovat sopimuksellisuusstrategian<br />
ja -käsikirjan valmistuminen<br />
sekä sopimuksellisuuskiertueen ja -seminaarin<br />
toteutuminen. Niiden avulla on levitetty tietoa mahdollisuuksista.<br />
Sopimuksellisuus on saanut kuulijoilta<br />
kiinnostuneen vastaanoton. Vaikka sopimuksellisuuden<br />
vieminen konkreettiseksi politiikkakeinoksi<br />
on haasteellista – kuten uuden työmuodon ja uusien<br />
työnjakojen lanseeraaminen yhteiskuntaan aina on<br />
– teemaryhmän jäsenet ovat uskoneet asiaansa, ja<br />
tuoneet sen li säksi oman aktiivisen panoksensa sopimuksellisuuskiertueelle.<br />
Pienoisina vastoinkäymisinä voidaan mainita, että<br />
kiertueen tilaisuuksiin oli vaikea saada mukaan yrittäjiä<br />
ja paikoin myös kuntien edustajia. Osallistujamäärät<br />
jäivät osassa tilaisuuksia toivottua alhaisemmiksi.<br />
Toisaalta osallistujat olivat asianosaisia<br />
ja sovelsivat sopimuksellisuutta luontevasti konkreettisiin<br />
tarpeisiin. Myös sopimuksellisuusseminaarin<br />
osallistujajoukko poikkesi hieman toivotusta:<br />
Eduskunnasta sekä kunnista ei osallistujia saapunut<br />
paikalle, vaikka muuten tilaisuus veti hyvin yleisöä.<br />
Muilta osin teemaryhmä on tyytyväinen saavuttamiinsa<br />
tuloksiin.<br />
Maaseudun sopimuksellisuusteemaryhmän<br />
kokoonpano vuonna <strong>2009</strong><br />
ja <strong>2010</strong><br />
Puheenjohtaja:<br />
professori Hilkka Vihinen, MTT Taloustutkimus<br />
Jäsenet:<br />
kulttuuriteemaryhmän sihteeri Heli Talvitie (ent. Rintahaka),<br />
opetusministeriö<br />
ylitarkastaja Leni Haavisto, sisäasiainministeriö<br />
ylitarkastaja Pentti Kananen, sosiaali- ja terveysministeriö<br />
kehitysjohtaja Matti Määttä, Metsähallitus<br />
pääsihteeri Eero Uusitalo, <strong>Maaseutupolitiikan</strong> yhteistyöryhmä<br />
johtaja Päivi Kujala, Maaseutuverkostoyksikkö<br />
toiminnanjohtaja Anne Mettälä, Pohjois-Kymen Kasvu<br />
ry<br />
ohjelma-asiamies Kim Smedslund, EMO ry<br />
tutkija Eija Koski, Vaasan yliopisto<br />
lehtori Simo Palviainen, Joensuun yliopisto<br />
dosentti Soile Pohjonen, Helsingin yliopisto<br />
projektitutkija Ella Mustakangas, MTT Taloustutkimus/MTT<br />
Sotkamo<br />
projektipäällikkö Kaisa Savela (ent. Uusioja), Pohjois-<br />
Pohjanmaan liitto<br />
hallituksen pj. Jaakko Hautamäki, osuuskunta Nelikataja<br />
pääsihteeri Risto Matti Niemi, Suomen Kylätoiminta<br />
ry<br />
kyläasiamies Tauno Linkoranta, Varsinais-Suomen<br />
Kylät<br />
Sihteeri:<br />
projektipäällikkö Miia Mäntylä, Vaasan yliopisto/<br />
Levón-instituutti<br />
41
Maaseutuasumisen teemaryhmän sihteeriä haastateltiin Maaseudun Tulevaisuudessa etätyön ihanuudesta.<br />
Kimmo Haimi.<br />
Maaseutuasumisen teemaryhmä<br />
Toimikausi ja tavoitteet<br />
Maaseutuasumisen teemaryhmä on toiminut vuodesta<br />
2005. Nykyinen toimeksianto päättyy vuoden <strong>2010</strong><br />
lopussa. Teemaryhmän päätavoitteena on vähentää<br />
maalla asumisen esteitä ja edistää maallemuuttoa.<br />
Kyseessä on laaja asiakokonaisuus, josta teemaryhmä<br />
on valikoinut toimintansa tavoitteiksi erityisesti:<br />
• Maaseutualueiden kaavoitus- ja rakennuslupakäytäntöjen<br />
kehittäminen<br />
• Maaseudun infrastruktuurin parantaminen (tiet,<br />
viemärit, vesihuolto, energiahuolto, tietoliikenne)<br />
• Erilaisten asumismuotojen ja rakentamistapojen<br />
kehittäminen maaseudulla<br />
• Rakentamisen tukimuotojen kehittäminen maaseutuasumisen<br />
helpottamiseksi<br />
• Maaseudun pienten koulujen säilymisen edistäminen<br />
• Maaseudun asumismahdollisuuksista tiedottamisen<br />
tehostaminen<br />
• Maaseutuasumiseen liittyvien kehittämis- ja tutkimushankkeiden<br />
edistäminen<br />
• Kokonais- ja erityisohjelmien maaseutuasumista<br />
koskevien ehdotusten toteuttaminen.<br />
Teemaryhmän toimintasuunnitelmana noudatetaan<br />
Asuinmaaseutu 2007–<strong>2010</strong> -ohjelmaa, joka sisältää<br />
30 kehittämistoimenpidettä. Ohjelman toteutumisessa<br />
avustaminen on teemaryhmän yksi tärkeimmistä<br />
tehtävistä.<br />
Työskentely<br />
Teemaryhmän toiminta rahoitetaan maa- ja metsätalousministeriön<br />
valtakunnallisista maaseudun kehittämis-<br />
ja hankevaroista. Hanketta hallinnoi Suomen<br />
Kotiseutuliitto. Vuonna <strong>2009</strong> teemaryhmä kokoontui<br />
neljä kertaa, ja kokouksissa oli keskimäärin kymmenen<br />
osallistujaa.<br />
42
Alkuvuodesta keskityttiin Asuinmaaseutu <strong>2009</strong>-seminaarin<br />
järjestelyihin ja Maalla maan tavalla -esitteen<br />
viimeistelyyn. Keväällä markkinoitiin Kylämaisemat<br />
kuntoon -tilaisuuksia toimintaryhmille, lähetettiin<br />
toimintaohjeita maakuntaryhmille sekä keskusteltiin<br />
teemaryhmän työtavoista ja osallisuudesta yhteistyöhön<br />
ympäristöministeriön Kyläkaavoituksen kehittämishankkeessa.<br />
Teemaryhmän hankesuunnitelmaa<br />
<strong>2010</strong> laadittaessa pohdittiin erityisesti maakuntaryhmien<br />
aktivoimista. Loppuvuoden aikana aloitettiin<br />
pienryhmätyönä ”kyläsuunnitteluoppaan” suunnittelu<br />
ja neuvoteltiin sen sovittamisesta MMM:ssä<br />
ja YM:ssä tekeillä oleviin oppaisiin, valmisteltiin<br />
Leader-ryhmille kysely rahoitetuista hankkeista, ja<br />
sihteeri järjesti Kylämaisemat kuntoon -tilaisuuksia.<br />
Pitkin vuotta sihteeri on osallistunut YM:n Kyläkaavoituksen<br />
kehittämishankkeen työkokouksiin sekä pilottikohteiden<br />
tutustumiskäynteihin. Hankkeen etenemistä<br />
on seurattu teemaryhmän kokouksissa, ja sen<br />
tuotoksena syntyvän oppaan luonnos on ollut kommentoitavana.<br />
Lisäksi sihteeri on osallistunut kolmen<br />
<strong>YTR</strong>-rahoitteisen tutkimushankkeen ohjausryhmiin,<br />
Uudenmaan liiton asumisen hajautumista selvittävään<br />
työryhmään ja Kylä kelpaa <strong>2010</strong> -messujen valmisteluryhmään.<br />
Sihteeri sekä teemaryhmän jäsenet<br />
Heikki Kukkonen ja Raija Seppänen ovat luennoineet<br />
yliopistoissa ja Kuntaliiton koulutuksissa maaseudun<br />
kaavoituksesta ja kyläsuunnittelusta.<br />
Seminaarit ja muut tilaisuudet<br />
Vuosittainen Asuinmaaseutu-seminaari järjestettiin<br />
tällä kertaa Tampereella 5.3. Seminaarin otsikkona<br />
oli Taantumasta tahdonvoimalla? – Kyläkaavalla<br />
kehitystä! Seminaarissa oli kaksi teemaa: miten<br />
maaseutu ponnistaa eteenpäin nykyisessä taloustilanteessa<br />
sekä maankäytön suunnittelu kylien kehittämisvälineenä<br />
ja kyläsuunnittelun ja kaavoituksen<br />
yhteys. Vapriikin auditorio oli täynnä, osallistujia oli<br />
100. Tiivistelmät puheenvuoroista ovat nähtävillä<br />
teemaryhmän verkkosivuilla.<br />
Maaseutuasumisen maakuntaryhmien kokoontuminen<br />
järjestettiin Tampereella 2.9. Mukana olivat<br />
edustajat 13 maakunnasta. Edustajien raporttien<br />
perusteella koottiin tilannekatsaus maaseutuasumisen<br />
edistämisestä maakunnissa. Muistio on teemaryhmän<br />
verkkosivuilla.<br />
Maaseutuasumisen teemaryhmä osallistui Kuntamarkkinoille<br />
<strong>YTR</strong>:n osastolla, Omakoti -messuille<br />
Maallemuutto.infon osastolla ja Elma-messuille<br />
<strong>YTR</strong>:n osastolla. Elma-messujen lavalla oli kaksi teemaryhmän<br />
puheenvuoroa: Seppo Ahon esitys Osaako<br />
Suomi hyödyntää asemaansa kakkosasumisen suurvaltana?<br />
ja Pekka Leppäsen esitys Energiatehokas<br />
talo on taloudellinen talo.<br />
Kylämaisemat kuntoon -tilaisuudet suunniteltiin<br />
yhteistyössä Luonto- ja maisemapalvelut teemaryhmän<br />
sekä Kulttuuriteemaryhmän sihteerien kanssa.<br />
Järjestelyt toteutettiin paikallisten Leader-toimintaryhmien<br />
avustuksella. Iltatilaisuuksien tavoitteena<br />
oli innostaa kyliä maisemanhoitohankkeisiin. Syksyn<br />
aikana toteutettiin neljä tilaisuutta: Hauholla, Saarijärvellä,<br />
Ilmajoella ja Mikkelissä. Osallistujia oli<br />
25–43 henkeä. Tilaisuuksia jatketaan.<br />
Lisäksi teemaryhmän toimintaa ja kehittämisohjelman<br />
tavoitteita esiteltiin eri puolilla maata noin<br />
kymmenessä tilaisuudessa.<br />
Kansainvälinen verkostoituminen<br />
Sihteeri osallistui Italiassa 18.–26.7. Euracademy<br />
Associatio’in kesäseminaariin, jonka teemana oli<br />
Sustainable Agriculture and Rural Development: an<br />
integrated approach. Hänet oli kutsuttu seminaariin<br />
fasilitaattoriksi eli työryhmien vetäjäksi. Tilaisuuteen<br />
osallistui 40 henkeä 12 Euroopan maasta. Sihteeri<br />
jakoi <strong>YTR</strong>:n ja teemaryhmän englanninkielisiä materiaaleja<br />
osallistujille.<br />
Julkaisut ja tiedottaminen<br />
Esite Maalla Maan tavalla – ekotekoja maaseudulle!<br />
valmistui keväällä yhteistyössä Suomen Kylätoiminta<br />
ry:n kanssa, pääasiassa YM:n rahoituksella. Esitettä<br />
painettiin 3 900 kpl. Sitä on jaettu muun muassa<br />
Asunto- ja Kylä kelpaa -messuilla sekä paikalliskehittäjien<br />
valtakunnallisessa juhlaseminaarissa LO-<br />
KAALIssa sekä syksyn messuilla ja kylämaisemailloissa.<br />
Teemaryhmän verkkosivuja (www.maaseutuasuminen.fi)<br />
on tarvittaessa täydennetty ja päivitetty. Uutena<br />
osiona on lisätty Kyläkaavahankkeen materiaalit.<br />
43
Teemaryhmän jäsenten kirjoituksia ja haastatteluja<br />
on julkaistu muun muassa seuraavissa lehdissä: Rakennettu<br />
Ympäristö, MaaseutuPlus, Maaseudun Tulevaisuus<br />
ja Kuntalehti. Lisäksi maallemuuton teemaa<br />
on käsitelty monissa aikakauslehdissä.<br />
Verkostoituminen maakuntiin<br />
Teemaryhmän alueellisesta verkostoitumisesta on<br />
vastannut teemaryhmän toinen sihteeri Kaija Roiha.<br />
Kaikissa maakunnissa on nimettynä maaseutuasumisen<br />
teemaryhmän ”yhteistyöryhmä” ja sen yhteyshenkilö.<br />
Yhteistyöryhmäverkoston tarkoituksena on<br />
toimia ensisijaisesti tiedonkulkukanavana maakuntien<br />
ja teemaryhmän välillä.<br />
Onni muuttaa maalle -hankkeen päätyttyä vuoden<br />
2008 lopussa maakuntien yhteyshenkilöverkosto<br />
hajosi, jolloin osa maakuntaryhmistä lakkasi toimimasta.<br />
Suurin osa ryhmistä toimii vain sähköpostilistana.<br />
Teemaryhmässä on pohdittu maakuntien<br />
aktivoimisen keinoja, joilla niihin saataisiin eloa.<br />
Maaseutuasumisen teemaryhmän<br />
kokoonpano<br />
Puheenjohtaja:<br />
pääsihteeri Risto Matti Niemi, Suomen Kylätoiminta<br />
ry<br />
Varapuheenjohtaja:<br />
kehittämisjohtaja Tuomas Perheentupa, Suomen<br />
Kylätoiminta ry<br />
Jäsenet:<br />
kehitysjohtaja Seppo Aho, Lapin yliopisto<br />
kehitysjohtaja Rauno Haapanen, Pälkäneen kunta<br />
(erosi teemaryhmästä 1.6.09)<br />
hallituksen jäsen Matti Heiskanen, Suomen Omakotiliitto<br />
erityisasiantuntija Eero Hiltunen, Suomen Kuntaliitto<br />
yliarkkitehti Anne Jarva, YM<br />
hallituksen puheenjohtaja Heikki Kukkonen, Suomen<br />
Kotiseutuliitto<br />
ekotaloasiantuntija Pekka Leppänen<br />
agronomi Marita Mattila, Etelä-Savon maakuntahallitus<br />
toiminnanjohtaja Pirjo Oikarinen, Oulujärvi LEADER<br />
ry<br />
yrittäjä Taija Terä, Saaristoasiain neuvottelukunta<br />
yliarkkitehti Raija Seppänen, MMM<br />
yliarkkitehti Pertti Vesanto, Valtion asuntorahasto<br />
Sihteerit:<br />
projektipäällikkö Mia Saloranta, Suomen Kotiseutuliitto<br />
projektipäällikkö Kaija Roiha, Turun yliopiston Täydennyskoulutuskeskus<br />
Maaseutuvaikutusten<br />
arviointityöryhmä<br />
Maaseutuvaikutusten arviointi on menetelmä, jonka<br />
avulla voidaan varmistaa, että maaseudulla asuvien<br />
ja työskentelevien ihmisten olosuhteet ja tarpeet<br />
otetaan huomioon politiikkoja suunniteltaessa ja<br />
päätöksiä tehtäessä. Maaseudulle tyypillisten piirteiden,<br />
väljän asutuksen ja pitkien välimatkojen,<br />
seurauksena politiikkojen vaikutukset ovat erityyppisillä<br />
maaseutualueilla ja keskuksissa erilaisia. Politiikasta<br />
seuraavia vaikutuksia maaseudun ihmisille,<br />
yrityksille ja organisaatioille ei usein tunneta, minkä<br />
vuoksi tarvitaan maaseutuvaikutusten arviointia<br />
selventämään, millaisia politiikan vaikutukset ovat<br />
laadultaan ja voimakkuudeltaan erilaisilla maaseutualueilla.<br />
Maaseutunäkökulma tulee saada aikaisempaa<br />
systemaattisemmaksi osaksi politiikkojen<br />
valmistelua ja toteuttamista eri tasoilla.<br />
Työryhmän toiminta ja kokoukset<br />
<strong>Maaseutupolitiikan</strong> yhteistyöryhmä (<strong>YTR</strong>) asetti kokouk<br />
sessaan 23.10.2007 työryhmän kehittämään<br />
maaseutuvaikutusten arviointia hallinnossa. Työryhmän<br />
ensimmäinen toimikausi kesti 31.12.2008 saakka,<br />
jonka jälkeen ryhmä asetettiin toiselle toimikaudelle<br />
31.12.<strong>2009</strong> saakka. Vuoden <strong>2009</strong> aikana työryhmä<br />
kokoontui neljä kertaa (26.2., 17.6., 25.9. ja 14.12.).<br />
Vuonna <strong>2009</strong> työryhmä kehitti arvioinnin metodiikkaa<br />
saatujen kokemusten perusteella. Arviointimenetelmää<br />
testattiin Kainuun maakuntaohjelman<br />
<strong>2009</strong>–2014 valmistelussa osana suunnitelmien ja<br />
ohjelmien ympäristön vaikutusten arviointiprosessia<br />
eli SOVA-prosessia sekä Alueellinen koheesio- ja kilpailukykyohjelman<br />
(KOKO) <strong>2010</strong>–2013 valmistelussa<br />
osana ennakkoarviointia. Molemmissa kokeiluissa<br />
arvioinnin koettiin tuottavan lisäarvoa ja auttavan<br />
maaseutunäkökulman huomioonottamisessa. Työ-<br />
44
yhmä esitti kaikille alueille, että arviointi sisällytettäisiin<br />
Kainuun tavoin uuden maakuntaohjelman<br />
valmisteluprosessiin.<br />
Työryhmän aloitteesta maaseutuvaikutusten arviointi<br />
kirjattiin Maaseutupoliittiseen kokonaisohjelmaan<br />
<strong>2009</strong>–2013 (toimenpide 138) sekä eduskunnalle<br />
20.5.<strong>2009</strong> annettuun valtioneuvoston maaseutupoliittiseen<br />
selontekoon, jossa hallitus suosittelee<br />
ministeriöille ”maaseutuvaikutusten arviointityökalua<br />
päätösten ja politiikkojen valmistelussa muiden<br />
vaikutusarviointien rinnalla silloin, kun päätöksellä/<br />
politiikalla on alueellisia vaikutuksia”. Arviointi sai<br />
myönteisen vastaanoton useilla tahoilla. Esimerkiksi<br />
eduskunnan 27.5.<strong>2009</strong> käymässä lähetekeskustelussa<br />
maaseutupoliittisesta selonteosta arviointi nostettiin<br />
esiin useassa puheenvuorossa myönteisessä<br />
mielessä.<br />
Arviointia esiteltiin <strong>YTR</strong>:n kokouksessa 27.1.<strong>2009</strong>,<br />
eduskunnan maaseutuverkoston kokouksessa 11.2.,<br />
<strong>YTR</strong>:n hankeseminaarissa ja sen yhteydessä järjestetyssä<br />
maaseutuvaikutusten arvioinnin työpajassa<br />
sekä Keski-Suomen maakunnan yhteistyöryhmän<br />
maaseutujaoston kokouksessa 9.12. Työryhmän sihteeri<br />
osallistui OECD:n maaseutukonferenssin yhteydessä<br />
järjestettyyn maaseutuvaikutusten arvioinnin<br />
(kutsu)työpajaan Kanadan Québecissä 13.10. Arviointia<br />
tehtiin tunnetuksi muun muassa Maaseudun<br />
Tulevaisuus-, MaaseutuPlus-, Alue-Integraattori- ja<br />
MTK-Viesti -lehtien artikkeleissa. Työryhmä käsitteli<br />
luonnoksia maaseutuvaikutusten arvioinnin esitteestä<br />
ja julkaisusta. Lisäksi työryhmä teki pohjatyön<br />
maaseutukatsauksen suunnittelussa, jota <strong>YTR</strong><br />
ryhtyy tuottamaan kolmen vuoden välein vuodesta<br />
2011 alkaen.<br />
Arviointityön organisointi jatkossa<br />
Maaseutuvaikutusten arviointityöryhmä saattoi työnsä<br />
päätökseen ja vastuu arviointityöstä siirtyy jatkossa<br />
<strong>YTR</strong>:n, sihteeristön ja teemaryhmien jäsenille sekä<br />
kansalliselle ja alueelliselle yhteyshenkilöverkostolle.<br />
Heidän tulee huolehtia maaseutuvaikutusten arvioinnin<br />
tunnettuuden lisäämisestä ja jalkauttamisesta<br />
organisaatiossaan ja verkostoissaan. Arvioinnin<br />
toteuttamista ja käytäntöön viemistä edistetään ja<br />
seurataan <strong>YTR</strong>:n neuvottelu- ja aluekierroksilla, jolloin<br />
asia otetaan toistuvasti asialistalle ja yhteistyöorganisaatioita<br />
pyydetään raportoimaan arvioinnin<br />
toteuttamisesta. <strong>YTR</strong>:n hankeryhmä saattaa loppuun<br />
maaseutukatsauksen suunnittelun ja organisoinnin.<br />
Maaseutukatsauksessa raportoidaan maaseutuvaikutusten<br />
arvioinnin toteuttamisesta, syntyneistä<br />
maaseutuvaikutuksista sekä esitellään hyviä käytäntöjä.<br />
Maaseutuvaikutusten<br />
arviointityöryhmän kokoonpano<br />
Puheenjohtaja:<br />
maaseutuneuvos Eero Uusitalo, maa- ja metsätalousministeriö<br />
Jäsenet:<br />
ylitarkastaja Leni Haavisto, valtiovarainministeriö<br />
professori Hannu Katajamäki, Vaasan yliopisto<br />
kehittämispäällikkö Pirkko Liisi Kuhmonen, opetusministeriö<br />
projektipäällikkö Tarja Lukkari, Oulun yliopiston Kajaanin<br />
yliopistokeskus<br />
toiminnanjohtaja Kristin Mattson, Suomen saaret<br />
Finlands öar<br />
tutkija Päivi Pylkkänen, Helsingin yliopisto/Ruraliainstituutti<br />
johtaja Juha Ruippo, Maa- ja metsätaloustuottajain<br />
Keskusliitto MTK ry<br />
erityisasiantuntija Tytti Seppänen, Suomen Kuntaliitto<br />
(30.9.<strong>2009</strong> saakka)<br />
ylitarkastaja Petra Stenfors, työ- ja elinkeinoministeriö<br />
neuvotteleva virkamies Lasse Tallskog, ympäristöministeriö<br />
opetusneuvos Susanna Tauriainen, opetushallitus<br />
suunnittelija Satu Tolonen, työ- ja elinkeinoministeriö<br />
Sihteeri:<br />
ylitarkastaja Hanna-Mari Kuhmonen, maa- ja metsätalousministeriö<br />
45
Matkailun teemaryhmä<br />
Matkailun teemaryhmä on toiminut jo 15 vuotta.<br />
Nykyinen toimikausi kattaa vuodet <strong>2009</strong>–2011.<br />
Kertomusvuoden toiminta rahoitettiin maa- ja metsätalousministeriön<br />
valtakunnallisista maaseudun<br />
kehittämis- ja hankevaroista. Hanketta hallinnoi<br />
Laurea-ammattikorkeakoulu, mutta sihteerin työpiste<br />
oli Agronomiliiton toimitiloissa Helsingissä. Teemaryhmän<br />
sihteeri vaihtui maaliskuussa <strong>2009</strong>.<br />
Matkailun teemaryhmä kokoontui vuoden aikana neljä<br />
kertaa. Keskustelu kokouksissa oli vilkasta tiedon,<br />
ideoiden ja kontaktien vaihtoa. Kokouksiin osallistui<br />
useita vierailevia asiantuntijoita. Muun muassa<br />
valtakunnallisia koordinointihankkeiden kuulumisia<br />
kuultiin teemaryhmän kokouksissa.<br />
Ohjelmallisuuden vahvistaminen<br />
Outdoors Finland -aktiviteettien sekä teemapohjaisen<br />
kylämatkailun kehittämisohjelmien etenemistä<br />
tuettiin. Teemaryhmän puheenjohtaja ja sihteeri<br />
tapasivat säännöllisesti hankevetäjiä. Tapaamisissa<br />
käytiin läpi hankkeiden taustaa, sen hetkistä<br />
tilannetta sekä mahdollisia yhteistyön kohteita.<br />
Konkreettisena hyötynä tiiviistä yhteydenpidosta oli<br />
työnjaon selkeytyminen sekä kattohankkeiden kesken<br />
että teemaryhmän toiminnan välillä. Tiedonvaihdolla<br />
vältyttiin päällekkäiseltä työltä. Valtakunnalliset<br />
koordinointihankkeet ja teemaryhmä muodostavat<br />
nyt varsin monien yhteistyöverkostojen yhteisen solmukohdan.<br />
Yhteistyön vahvistamiseen panostettiin<br />
edelleenkin<br />
Alueellisten kehittäjien kanssa pidettiin yhteyttä<br />
sähköpostitse ja puhelimitse sekä yhteisissä kokouksissa<br />
ja tapaamisissa. Yhteistyötä matkailun<br />
alueorganisaatioiden kanssa hoidettiin yhdessä Matkailun<br />
edistämiskeskuksen kanssa, jonka tehtävänä<br />
on koordinoida alueorganisaatioita. Teemaryhmä jalkautui<br />
alueille Matkailun edistämiskeskuksen, Teemapohjaisen<br />
kylämatkailun Outdoors Finland -aktiviteettien<br />
kehittämisohjelmien sekä Maaseutuviraston<br />
kanssa. Näihin Road Show -tilaisuuksiin kutsuttiin<br />
kehittäjiä ja rahoittajia. Niissä keskusteltiin valtakunnallisen<br />
ja alueellisen kehittämisen yhteistyöstä<br />
sekä kerrottiin koordinointihankkeiden ajankohtaisia<br />
kuulumisia. Tilaisuudet vahvistivat sekä alueellisen<br />
ja valtakunnallisen yhteistyön ymmärtämistä että<br />
monesti myös alueen sisäistä yhteistyön perustaa.<br />
Kertomusvuoden aikana ehdittiin vierailla kuudessa<br />
maakunnassa. Osanottajamäärä vaihteli kuudesta<br />
lähes 40 henkilöön.<br />
Matkailun edistämiskeskuksen, koordinointihankkeiden,<br />
teemaryhmän ja monen muunkin valtakunnallisen<br />
toimijan esiintymisellä yhdessä alueille päin<br />
haluttiin ennen kaikkea luoda kuvaa siitä, että valtakunnalliset<br />
toimijat tekevät kehittämistyötä toisistaan<br />
tietäen ja yhteiseen strategiaan pohjaten.<br />
Kertomusvuonna merkittävää oli yhteistyön tehostuminen<br />
ja konkretisoituminen muiden teemaryhmien<br />
kanssa. Ruoka-Suomi -teemaryhmän kanssa ryhdyttiin<br />
toimenpiteisiin ruokamatkailuyritysten kytkemiseksi<br />
tiiviimmin matkailumarkkinointiin, muun muassa<br />
Visit Finland -portaaliin. Kulttuuriteemaryhmän,<br />
Matkailun edistämiskeskuksen ja opetusministeriön<br />
kanssa aloitettiin alueellisten kulttuurimatkailufoorumien<br />
sarja ja järjestettiin kulttuurimatkailupäivät.<br />
Hyvinvointiteemaryhmän kanssa käynnistettiin selvitystyö<br />
Green Care -konseptin sekä social farming<br />
-ajattelun soveltumisesta suomalaisen hyvinvointimatkailun<br />
kehittämiseen.<br />
Tilastotietoa tiedottamisen tueksi<br />
Matkailun teemaryhmän tärkeänä tiedotuskanavana<br />
toimivat niin teemaryhmän verkkosivut kuin<br />
sähköinen Maaseutu & Matkailu -lehti. Kolmesta<br />
ilmestyneestä numerosta viimeisen teemana oli<br />
kulttuurimatkailu. Lehden ilmestyminen ajoitettiin<br />
niin, että sitä voitiin jakaa Kulttuurimatkailupäivillä<br />
Järvenpäässä. Tapahtumaa varten lehdestä otettiin<br />
myös 100 kpl:n paperipainos. Lehteä luetaan paljon,<br />
koska se tarjoaa kehittämisesimerkkejä monesta eri<br />
näkökulmasta. Tiedotteita ajankohtaisista asioista<br />
lähetettiin kaksi. Lisäksi toimitettiin artikkeli Alueintegraattori<br />
-lehteen yhdessä kulttuuriteemaryhmän<br />
kanssa. Sihteeriä haastateltiin kesän kynnyksellä<br />
useisiin sanomalehtiin suhdanteista ja maaseutumatkailun<br />
näkymistä.<br />
Loppukesästä teemaryhmä kysyi yrityksiltä, miten<br />
kesä oli mennyt. Huonosta suhdannetilanteesta ja<br />
46
lamasta huolimatta maaseutumatkailulla oli mennyt<br />
hyvin. Vain ne yritykset, jotka panostivat yritysasiakkaisiin,<br />
olivat selvästi menettäneet asiakkaita. Maaseudun<br />
matkailuyritysten muita yrityksiä parempi<br />
selviytyminen lamakesästä katsottiin tiedotteen arvoiseksi.<br />
Tiedottamisessa medialle ja kehittäjille on<br />
edelleen ongelmana se, että luotettavaa tilastotietoa<br />
yritysten määrästä, käyttöasteesta ja vaikutuksesta<br />
matkailutuloon ja työllisyyteen ei ole saatavilla. Julkaisukynnys<br />
ylittyisi entistä useammin, jos selkeitä<br />
lukuja olisi saatavilla.<br />
Osaamista ja valmennuksia matkailua<br />
tukeville aloille<br />
Palvelua Sydämellä -verkoston koulutusohjelmia<br />
täydentämään laadittiin yhden päivän kestävä asiakaspalvelun<br />
koulutuspaketti. Se on tarkoitettu myös<br />
matkailua tukeville aloille, esimerkiksi museoiden<br />
työntekijöille yhtä hyvin kuin matkailun sesonkityöntekijöille.<br />
Palvelua Sydämellä -valmentajille<br />
järjestettiin kahdet koulutuspäivät, Kaarinassa ja<br />
Puumalassa.<br />
Teemaryhmä vastasi yhdessä alueella toimivien<br />
yrittäjien kanssa vuosittaisen maaseutumatkailun<br />
valtakunnallisen yrittäjä- ja kehittäjäseminaarin järjestelyistä.<br />
Muoniossa ”Sähköinen elämys” -teemalla<br />
pidettyyn seminaariin osallistui noin 150 henkeä.<br />
Kertomusvuonna työllisti myös seuraavan vuoden<br />
seminaarin järjestely. Vuonna maaliskuussa <strong>2010</strong><br />
kokoonnutaan Imatralla teemalla ”Saimaan syliss,<br />
Venäjän vieress”.<br />
Matkailun teemaryhmän kokoonpano<br />
Puheenjohtaja:<br />
ylitarkastaja Reijo Martikainen, Mavi<br />
Jäsenet:<br />
ylitarkastaja Harri Ahlgren, alueiden kehittäminen,<br />
TEM<br />
lehtori Leena Alakoski, Laurea-ammattikorkeakoulu<br />
matkailun erityisasiantuntija Lea Häyhä, TEM<br />
toimitusjohtaja Ulla Jussila, Etelä-Pohjanmaan Matkailu<br />
Oy<br />
kehityspäällikkö Tarja Jutila, Maa- ja kotitalousnaisten<br />
keskus ry<br />
yrittäjä Heikki Kilpelänaho, Oivangin Lomakartano<br />
neuvotteleva virkamies Eija Kirjavainen, MMM<br />
päällikkö Anneli Leivo, luonnon virkistyskäyttö, Metsähallitus<br />
yrittäjä Mikko Lindell, puheenjohtaja, Suomen maaseutumatkailuyrittäjät<br />
ry<br />
lakimies Vesa Malila, Maa- ja metsätaloustuottajain<br />
Keskusliitto MTK r.y.<br />
toimitusjohtaja Juha-Pekka Olkkola, Lomarengas Oy<br />
tuotekehitysasiantuntija Liisa Hentinen, Matkailun<br />
edistämiskeskus MEK<br />
neuvotteleva virkamies Marja Taskinen, TEM<br />
yrittäjä Maria Tigerstedt, Suomen viiniyrittäjät ry<br />
neuvotteleva virkamies Anne Mattero, Opetusministeriö<br />
matkailun asiantuntija Nina Vesterinen<br />
toiminnanjohtaja Maritta Lindqvist, Ravakka ry<br />
Sihteeri:<br />
projektipäällikkö Pirjo Räsänen, Laurea -ammattikorkeakoulu<br />
Ruoka-Suomi<br />
Vuosi <strong>2009</strong> oli Ruoka-Suomi -teemaryhmän toiminnan<br />
16. toimintavuosi ja vuosien <strong>2009</strong>–2011 mukaisen<br />
toimeksiannon ensimmäinen vuosi. Vuodesta<br />
1994 toimineella teemaryhmällä on meneillään seitsemäs<br />
toimintakausi.<br />
Saavutukset ja vastoinkäymiset<br />
Vuonna <strong>2009</strong> jatkettiin vuosina 2006–2007 aloitettuja<br />
elintarvikealan pienyrittäjyyden imagon parantamisen<br />
ja menekinedistämisen toimenpiteitä, jotka<br />
pohjautuvat vuonna 2006 laadittuun strategiaan<br />
vuosille 2007–2013. Keskeisimpänä toimenpiteenä<br />
oli teemaryhmän valmisteleman ja Manner-Suomen<br />
maaseutuohjelmaan hyväksytyn valtakunnallisen<br />
Aitoja makuja -hankkeen käynnistäminen ja toteuttaminen.<br />
Hanke edistää elintarvikealan pienyrittäjyyden<br />
näkyvyyttä ja löydettävyyttä sekä lisää tietoisuutta<br />
elintarvikkeiden pientuotannosta niin ruoka-alan<br />
ammattilaisten kuin suuren yleisön keskuudessa.<br />
Hankkeen keskeinen viestintäväline on elintarvikealan<br />
yritysten hakupalvelu www.aitojamakuja.fi, jossa<br />
on tietoa eri puolilla Suomea sijaitsevista elintarvikeyrityksistä.<br />
Vuoden <strong>2009</strong> lopussa sivustolla oli 914<br />
yritystä. Hakupalvelun lisäksi sivustolla on yritysyhteistyöesimerkkejä<br />
eri maakunnista ja siellä esitellään<br />
elintarvikeyrittäjyyttä. Turun yliopiston koulutus-<br />
47
Kunnallisen ruokapalvelun lähiruuan hankintaoppaat valmistuivat. Kirsi Viljanen.<br />
ja kehittämiskeskus toimii hankkeen hallinnoijana ja<br />
päätoteuttajana yhdessä 17 aluetoimijan kanssa.<br />
Teemaryhmä onnistui jatkamaan ja lisäämään<br />
verkostoitunutta ja moneen suuntaan tapahtuvaa<br />
yhteistyötä, joka oleellisesti vaikuttaa elintarvikeyrittäjyyden<br />
kehittämisen laatuun ja tuloksiin. Noin<br />
kymmenestä erityyppisestä yhteistyömuodosta mainittakoon<br />
hallituksen ruokakulttuurin edistämisohjelma<br />
(Sre), ohjausryhmätyöskentelyä muun muassa<br />
FCG:n Lähiruuan hankintaoppaiden tekemisessä sekä<br />
EkoCentrian lähikeittiöhanke. Ruoka-Suomi osallistui<br />
omalta osaltaan myös lähiruokaviikkojen <strong>2009</strong> ja Terve<br />
Valinta -kampanjan toteutukseen.<br />
Syksyllä <strong>2009</strong> käynnistettiin yhdessä ruokakulttuurin<br />
edistämisohjelman kanssa roadshow-kierros eli<br />
alueelliset ruokakulttuuritilaisuudet yhteistyössä<br />
teemaryhmän aluejäsenten kanssa. Yhdeksän erilaisen<br />
tapahtuman sisällöt ovat vaihdelleet kalakukon<br />
tuunaamiskisasta seminaareihin ja valtuustoinfoihin.<br />
Tapahtumat kiinnostivat niin paikallista- kuin<br />
valtakunnallista mediaa.<br />
Teemaryhmä vaikutti kannanotoin ja lausunnoin<br />
elintarvikelainsäädäntöön ja siihen liittyvien säädösten<br />
ja määräysten soveltamiseen pienyrittäjien<br />
tilannetta ja olosuhteita huomioon ottavalla tavalla.<br />
(Kirjallisia lausuntoja kolme ja sähköpostilla<br />
tai vastaavasti kommentoiden niin ikään kolme.)<br />
Lihajalostuksen pienyrittäjyyden kehittämistyötä<br />
jatkettiin toteuttamalla Suomessa ruotsalaisen Eldrimnerin<br />
johtamaa Gårdsnära slakt -hanketta, joka<br />
on osa Pohjoismaiden ministerineuvoston Ny Nordisk<br />
Mat -ohjelmaa. Vuoden <strong>2009</strong> keskeinen toimenpide<br />
oli kompostointikoe. EU-tasoinen uusi sivutuoteasetus<br />
saattaa mahdollistaa pienten, luokan kolme<br />
sivutuote-erien käsittelyn maatilatason pienteurastamossa.<br />
Kokeen tavoitteena oli selvittää toimintatapoja<br />
ja vaihtoehtoja pienehköjen pienteurastamoissa<br />
muodostuvien luokan kolme sivutuotteiden<br />
käsittelyyn tilalla. Teemaryhmän koordinaattori<br />
toteutti osana teemaryhmän työtä yhteistyöhanketta<br />
ja toimintakokonaisuuden vaatiman kansallisen<br />
rahoituksen myönsi MMM:n kansainvälisten asioiden<br />
yksikkö.<br />
48
Ruoka-Suomi -teemaryhmä ja Aitojamakuja.fi Ateria<strong>2009</strong> -tapahtumassa 3.11. Wanhassa Satamassa.<br />
Kirsi Viljanen.<br />
Pitkäaikaisesta vaikuttamisesta huolimatta teemaryhmä<br />
kokee jatkuvana haasteena monet pienyrittäjien<br />
toimintaan liittyvät hankaluudet, erilaiset<br />
tulkinnat ja kustannusvaikutukset, jotka aiheutuvat<br />
elintarvikelainsäädännöstä. Vuonna <strong>2009</strong> pystyttiin<br />
kuitenkin parantamaan elintarvikelainsäädäntöön ja<br />
-säädöksiin liittyvää tiedonkulkua kuukausittaisella<br />
teemaryhmälle toimitettavalla Evira-infolla.<br />
Teemaryhmän aluejäsenten toteuttama alueellinen<br />
kehittämistoiminta oli aktiivista ja kattoi koko maan.<br />
Teemaryhmä osallistui noin kymmeneen alueelliseen<br />
toimintaan tai hankkeeseen esimerkiksi ohjausryhmätyöskentelyn<br />
kautta.<br />
Seminaarit ja messut<br />
Ruoka-Suomi -teemaryhmä kokoontui vuoden aikana<br />
neljä kertaa, ja jokaisen kokouksen yhteydessä<br />
järjestettiin erillinen aluejäsenten yhteistilaisuus<br />
kehittämistoiminnan kokemusten ja alueellisten hyvien<br />
käytänteiden levittämiseksi.<br />
Teemaryhmä osallistui 26.–27.3. järjestettyjen luomuelintarvikepäivien<br />
toteutukseen yhteistyössä<br />
FinfoodLuomun, Ekoneum ry:n, MTT:n, EkoCentrian<br />
ja Luomuliiton kanssa. Tampereella pidettyyn tilaisuuteen<br />
osallistui noin 200 henkilöä.<br />
Elintarvikepäivässä, Ateria<strong>2009</strong>-tapahtumassa ja<br />
<strong>YTR</strong>:n yhteisosastolla kuntamarkkinoilla sekä<br />
MTK:ssa järjestetyssä yrittäjyyden päivässä teemaryhmällä<br />
oli esittelypiste yhdessä Aitoja makuja<br />
-hankkeen kanssa. Jälkimmäisissä esiteltiin oman<br />
toiminnan ja Aitojamakuja.fi-portaalin lisäksi myös<br />
uunituoreita kunnalliseen elintarvikehankintaan laadittuja<br />
lähiruokaoppaita.<br />
Valtakunnallinen elintarvikealan kehittäjien hankeseminaari<br />
järjestettiin Kuopiossa 1.–2.12. yhteistyössä<br />
Sisä-Savon seutuyhtymän elintarvikealan kehittämistoiminnan<br />
sekä Savon ammatti- ja aikuisopiston<br />
kanssa. Seminaarissa kuultiin yrittämisen menestyksen<br />
ehdoista, sen vaatimista visoista, innovaatioista<br />
sekä riskinottokyvystä. Lähiruuan ja maaseudun<br />
49
Elintarvikeyrittäjyyden kehittämisseminaarin osanottajia 1.12. Kuopiossa. Kirsi Viljanen.<br />
suhteen määrittely sekä kunnallisen ruokapalvelun ja<br />
paikallistuotannon yhteistyömahdollisuuksien lisäksi<br />
ohjelma toi esiin ruuan terveysvaikutuksia. Seminaarissa<br />
oli noin 90 osallistujaa.<br />
Kansainväliset yhteydet<br />
Edellä mainitun Gårdsnära slakt -yhteistyöhankkeen<br />
lisäksi teemaryhmä osallistui myös muihin Ny<br />
Nordisk Mat -ohjelman toimintoihin kuten vuosien<br />
<strong>2010</strong>–2014 ohjelman ideointiin. Keväällä käynnistyi<br />
teemaryhmän jo aiempina vuosina Ruotsin, Suomen,<br />
Liettuan, Saksan, Puolan ja Tanskan toimijoiden<br />
kanssa valmistelema BaltFood -hanke, joka on osa<br />
The Baltic Sea Region -ohjelmaa. Tavoitteena on elintarvikeyritysten<br />
kilpailukyvyn parantaminen. Ruoka-<br />
Suomen roolina on toimia kansallisena kontaktina ja<br />
tiedon levittäjänä.<br />
NJF on pohjoismainen maaseutututkijoiden järjestö,<br />
jonka alajaoston education and extension suomalaisena<br />
jäsenenä teemaryhmän koordinaattori toimii.<br />
Vuoden aikana ilmestyneet julkaisut<br />
Ruoka-Suomi -tiedote ilmestyi sekä painettuna että<br />
sähköisenä neljä kertaa. Tiedotteen jakelu on noin<br />
1 500 henkilöä, jotka edustavat elintarvikealan kehittäjiä,<br />
hankkeita, rahoittajia, yrittäjiä ja muita sidosryhmiä.<br />
Kokonaispainosmäärä numeroa kohti oli noin<br />
2 000, ja tiedote oli keskimäärin 32-sivuinen.<br />
Ruoka-Suomi -teemaryhmällä on omat verkkosivut,<br />
jonne ohjataan <strong>Maaseutupolitiikan</strong> yhteistyöryhmän<br />
sivujen kautta. Teemaryhmän verkkosivut ovat luettavissa<br />
myös suoraan osoitteesta www.ruokasuomi.fi.<br />
Sivuja päivitettiin säännöllisesti, julkaistiin ajankohtaiset<br />
asiat sekä täydennettiin sivuston materiaalipankkiin<br />
elintarvikealan pienyrittäjyyden kehittämiseen<br />
liittyviä aineistoja kuten oppaita, tilaisuuksien<br />
materiaaleja ja tilastoja. Toimintaan liittyen laadittiin<br />
kolme mediatiedotetta.<br />
Vuoden <strong>2009</strong> aikana teemaryhmän sihteeri ja puheenjohtaja<br />
kirjoittivat artikkeleita elintarvikealan<br />
pienyrittäjyydestä muun muassa Horeca <strong>2009</strong> -jul-<br />
50
kaisuun ja Liiteri-uutiskirjeeseen. Teemaryhmä teki<br />
taustatyötä niin tv-ohjelmiin kuin valtakunnallisten<br />
lehtien artikkeleihin sekä tuotti taustamateriaalia<br />
medialle muun muassa julkaisemalla elintarvikealan<br />
yritystilaston. Raportointikaudella laadittiin ja<br />
painettiin myös Ruoka-Suomi -teemaryhmän esite.<br />
Ruoka-Suomi -teemaryhmän<br />
kokoonpano<br />
Puheenjohtaja:<br />
maaseutuylitarkastaja Kirsi Viljanen, maa- ja metsätalousministeriö<br />
Jäsenet:<br />
ylitarkastaja Seija Ahonen, maa- ja metsätalousministeriö<br />
ohjelmapäällikkö Salme Haapala, Foodwest Oy<br />
johtaja Maija Hatakka, Elintarviketurvallisuusvirasto<br />
Evira<br />
MMM Leena Heinola, Oulun yliopisto/Kajaanin yliopistokeskus<br />
projektipäällikkö Björn Helsing, Elintarvikeklusteri<br />
Foodia<br />
rehtori Tarja Hovila, Ahlmanin koulun säätiö, Ahlmanin<br />
ammattiopisto<br />
eläinlääkintöylitarkastaja Marjut Hämäläinen, maaja<br />
metsätalousministeriö<br />
elintarviketoimialan päällikkö Marko Jori, Pyhäjärviinstituutti<br />
projektipäällikkö Irma Kallio, Viikki Food Centre<br />
erikoistutkija Kai Karsma, KTM; Elinkeino-osasto<br />
projektipäällikkö Reijo Kuusinen, Agropolis Oy<br />
toiminnanjohtaja Tiina Lampisjärvi, Ruokatieto Yhdistys<br />
ry<br />
projektipäällikkö Hanne Leppänen, Pohjois-Karjalan<br />
Aikuisopisto<br />
projektipäällikkö Johanna Mattila, LounaFood, Turun<br />
yliopisto/Täydennyskoulutuskeskus<br />
toiminnanjohtaja Simo Moisio, Arktiset Aromit ry<br />
toiminnanjohtaja Sari Mäkinen-Hankamäki, EKONE-<br />
UM<br />
toiminnanjohtaja Liisa Niilola, Maa- ja kotitalousnaisten<br />
Keskus ry<br />
ruokakulttuuriasiamies Jaakko Nuutila, Maa- ja metsätaloustuottajain<br />
Keskusliitto MTK ry<br />
yritysasiamies Jouko Peltola, Kokkolanseudun Kehitys<br />
Oy KOSEK<br />
kehityspäällikkö Tuula Repo, ProAgria Kymenlaakso<br />
ry<br />
lehtori Marja Seuranen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu<br />
toiminnanjohtaja Maija-Liisa Tausta-Ojala, Oulun<br />
Maa- ja kotitalousnaiset<br />
projektipäällikkö Päivi Töyli, Aitoja Makuja, Turun yliopisto/Täydennyskoulutuskeskus<br />
ohjelmajohtaja Erkki Vasara, Agropolis Oy<br />
toimialakehittäjä Jussi Veijola, MTT Kasvintuotannon<br />
tutkimus<br />
Sihteeri:<br />
suunnittelija Heidi Valtari, Turun yliopisto/Täydennyskoulutuskeskus<br />
Svenska temagruppen<br />
Verksamhetsperiod och uppdrag<br />
Temagruppen tillsattes för en treårsperiod (1.1.2008–<br />
31.12.<strong>2010</strong>) på hösten 2007. Temagruppens kompetens<br />
är den breda landsbygdspolitiken, det vill säga<br />
samma arbetsområde som den landsbygdspolitiska<br />
samarbetsgruppen <strong>YTR</strong>. Inom detta arbetsfält är temagruppens<br />
uppdrag att sköta frågor som speciellt<br />
berör den finlandssvenska befolkningen. Detta gör att<br />
det svenska språket och den svenska kulturen inom<br />
landsbygdsutvecklingen är temagruppens uppdrag.<br />
Därutöver ligger till exempel näringsfrågor som speciellt<br />
berör finlandssvenskarna inom gruppens arbetsområde.<br />
Det finns näringsgrenar som nationellt<br />
är små men som i Svenskfinland är av avgörande<br />
betydelse, till exempel trädgårds-, pälsdjurs- och<br />
skärgårdsnäringarna.<br />
Kommunikationsfrågor som har en speciell betydelse<br />
för den svenska befolkningen hör också till temagruppens<br />
uppdrag. Ett exempel på detta är utbyggnaden<br />
av fiberoptiken. Det samma gäller frågor som av geografiska<br />
orsaker speciellt berör finlandssvenskarna,<br />
till exempel förvaltningsarrangemang och utveckling<br />
av kustområdena.<br />
51
Landsbygdspolitiska helhetsprogrammet<br />
och regeringens redogörelse<br />
Verksamheten har under året dominerats av arbetet<br />
med det landsbygdspolitiska helhetsprogrammet<br />
och regeringens landsbygdspolitiska redogörelse.<br />
Redan under 2008 genomfördes det huvudsakliga<br />
förberedelsearbetet för dessa dokument. Svenska<br />
temagruppen var mycket engagerad i arbetet genom<br />
seminarier, små utredningar och framförallt förhandlingar<br />
för att förankra programförslagen. Detta<br />
arbete fortsatte för redogörelsens del under första<br />
delen av <strong>2009</strong>. Förberedelsearbetet för dessa papper<br />
har ur temagruppens synvinkel gått mycket bra. Det<br />
finns åtgärder att förverkliga vilket ger temagruppen<br />
övernog med arbete för åtminstone <strong>2010</strong>.<br />
Under hösten <strong>2009</strong> har förverkligandet av åtgärderna<br />
varit första prioritet. De tyngsta åtgärderna har gällt<br />
svenska strukturer som skulle omfatta gemensamma<br />
fora för byar, Leadergrupper, folkrörelser, statliga<br />
regionala myndigheter (ELY) samt landskapsförbunden.<br />
Här har svårigheterna varit större. Vad gäller<br />
den folkliga delen av dessa fora (byar, Leader och<br />
folkrörelser) har det inte varit några egentliga problem.<br />
Däremot har det visat sig vara avsevärt mer<br />
komplicerat när det gäller myndighetssidan. Reformen<br />
av den regionala strukturen innebär visserligen<br />
en öppning för att skapa större landsbygdsinflytande,<br />
men samtidigt prioriteras inte landsbygdsfrågorna i<br />
processen och förändringsprocessen skapar i sig en<br />
turbulens som är svår att agera i. En speciell komplikation<br />
för temagruppens del utgörs av att Nylands<br />
förbund och Östra Nylands förbund i samma veva går<br />
samman. En annan komplikation är att många av<br />
de processer, som möjliggör eller hindrar åtgärdsförslagen,<br />
sker på ett politiskt plan vilket är svårare för<br />
temagruppen att delta i.<br />
Hösten har visat att det inte är möjligt att genast gå<br />
in på allfinlandssvenska strukturdiskussioner, vilket<br />
vi trodde, man måste först delta i processen region<br />
för region och i nästa skede gå över till att koppla<br />
samman regionerna. Denna regionala fas var inte<br />
med i temagruppens planering, vilket göra att tidtabellen<br />
har förskjutits med ungefär ett år.<br />
Förverkligandet av ett magisterprogram i landsbygds<br />
studier har påbörjats och ser i detta inledande<br />
skede ut att kunna fortlöpa planenligt.<br />
Seminarium om kommunens<br />
landsbygdspolitik<br />
10.11. hölls ett välbesökt seminarium i Oravais kring<br />
kommunen och landsbygden med inriktning på kommunala<br />
landsbygdsprogram. Detta tema ingår också<br />
i landsbygdspolitiska helhetsprogrammet och var<br />
alltså en del i förverkligandet. Seminariet var öppet<br />
för alla intresserade, informationen sköttes dels traditionellt<br />
via annonsering och skriftlig inbjudan, dels<br />
via direkta kontakter till aktivister. Slutsatsen är att<br />
det effektivaste sättet att engagera människor är<br />
direkt kontakt.<br />
Road show<br />
För att sprida information om landsbygdspolitik och<br />
intressebevakning ordnade temagruppen en road<br />
show på 11 platser runt om i Svenskfinland i samarbete<br />
med Folktinget och med medborgarinstituten<br />
som lokala arrangörer. Sammantaget nådde turnén<br />
drygt 130 personer vilket måste ses som ett oväntat<br />
svagt resultat. Informationen sköttes via annonsering<br />
och utskick till organisationer och kommuner<br />
samt lokalt via medborgarinstituten. Slutsatsen är<br />
att detta arbetssätt inte är speciellt effektivt, nya<br />
former bör sökas. Det positiva var dock att många<br />
kommunala beslutsfattare ställde upp.<br />
Leader-liknande verksamhet i städerna<br />
Under året har temagruppen initierat ett projekt för<br />
att utreda möjliga modeller för trekvots partnerskap<br />
i städerna. Projektet har varit framgångsrikt, en modell<br />
har tagits fram (publiceras i början av <strong>2010</strong>) och<br />
grupper har startats upp i Vasa, Helsingfors och Åbo.<br />
Denna process är dock inne i ett kritiskt skede eftersom<br />
det nationella projektet är slut och den nybildade<br />
grupperna ännu inte är etablerade. Olika lösningar är<br />
tas fram för de tre grupperna.<br />
Lokal utvärdering och utveckling<br />
Detta projekt har som mål att skapa en modell för<br />
hur utbyar i de nya servicedistrikten skall kunna<br />
utvärdera sin servicenivå. Projektet är slutfört och<br />
rapporten publiceras i början av <strong>2010</strong>. Här krävs en<br />
ännu en testning av modellen och på basen av det<br />
en utveckling.<br />
52
Förändringar under året<br />
17.6 skedde ordförandebyte, Ulla-Maj Wideroos<br />
överlämnade klubban till Mats Nylund. Sekreteraren<br />
Peter Backa var under året forskningsledig 1.1.–1.5.<br />
Under denna tid fungerade Mia Aitokari som sekreterare.<br />
Kontinuerlig verksamhet<br />
För att tillfredsställa det svenska informationsbehovet<br />
har det nyhetsbrev som Svensk Byaservice<br />
ger ut utvecklats och utvidgats i görlig mån med<br />
temagruppens resurser. Från och med hösten 2008<br />
har de svenska nyhetsbreven översatts till finska av<br />
gruppens andra sekreterare Mia Aitokari och senare<br />
av Henrik Hausen. Nyhetsbrevens finska resumé utkommer<br />
månatligen och sprids till intresserade via<br />
SSC och SYTY. De svenskspråkiga sidorna i tidningen<br />
MaaseutuPlus / LandsbygdsPlus har aktivt utnyttjats<br />
av de svenska nätverken.<br />
Kontaktverksamhet<br />
Gruppen har deltagit i de så kallade Tammerforsträffarna,<br />
där de finlandssvenska landsbygdsaktörerna<br />
delar aktuella projektidéer och information om pågående<br />
aktiviteter runtom i Svenskfinland. Kontakter<br />
med landskapsförbunden har hållits på olika sätt.<br />
Internationellt arbete<br />
Sekreteraren har deltagit i nordiska arrangemang<br />
under året samt valts till sekreterare för European<br />
Rural Alliance för <strong>2010</strong>.<br />
Möten<br />
Möten under verksamhetsperioden har möten hållits<br />
17.6 och 18.11.<br />
Svenska temagruppens sammansättning<br />
Ordförande<br />
(fram till 17.6.) riksdagsman Ulla-Maj Wideroos,<br />
Folktinget<br />
Fr.o.m. 17.6. riksdagsman Mats Nylund, Österbottens<br />
svenska producentförbund.<br />
Medlemmar<br />
rektor Björn Wallén, vice ordf., SSC<br />
generalsekreterare Risto Matti Niemi, Byaverksamhet<br />
i Finland rf.<br />
konsultativ tjänsteman Leif Ehrstén, ANM<br />
fiskeriöverinspektör Orian Bondestam, JSM (sakkunnig<br />
i fiskerifrågor)<br />
informationssekreterare Britt Inger Wahe, Åland<br />
direktör Kaj Suomela, ELY-centralen i Österbotten<br />
intressebevakningschef Per-Stefan Nyholm, ÖNF<br />
utvecklings- och näringslivschef Niklas Ulfvens, ÖF<br />
professor Erland Eklund, ÅA<br />
verksamhetsledare Gunilla Wasström, Pomoväst<br />
ombudsman Rikard Korkman, SLC<br />
byaombud Mia Aitokari, Östra Nylands byar<br />
kontaktchef Linda Lindholm SFP<br />
folktingssekreterare Stefan Svenfors, Folktinget<br />
projektkoordinator Petra Palmroos, Region Åboland<br />
nätverksombudsman Hans Bergström, JSM,<br />
Landsbygdsnätverket<br />
Sekreterare<br />
landsbygdsutvecklare Peter Backa, andra sekreterare<br />
Mia Aitokari<br />
Toimintaryhmätyöryhmä<br />
Toimintaryhmätyöryhmä on horisontaalinen yhteistyöelin,<br />
jossa ovat edustettuina eri ministeriöt, aluehallintoviranomaiset,<br />
paikalliset toimintaryhmät ja<br />
muutamia sidosryhmiä. Ryhmä toimii kaikkien osapuolten<br />
välisenä yhteistyö- ja asiantuntijaelimenä.<br />
Sen tehtäviä ovat työtavan kehittäminen, ohjelmien<br />
yhteensovittaminen sekä kansainvälisen toiminnan<br />
kehittäminen. Ryhmän 1.4.2007 alkanut toimikausi<br />
kestää 31.12.<strong>2010</strong> saakka.<br />
Työryhmän toiminta ja kokoukset<br />
Toimintaryhmätyöryhmä kokoontui neljä kertaa vuoden<br />
<strong>2009</strong> aikana (3.3., 16.6., 19.10. ja 11.12.). Työn<br />
pääpaino oli Leader-metodin kehittämisprosessin<br />
suunnittelussa ja eteenpäinviemisessä. Toimintaryhmätyöryhmä<br />
ohjaa Leader-metodin kehittämistä, jota<br />
maa- ja metsätalousministeriön maaseutuverkostoyksikkö<br />
ja Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti<br />
toteuttavat. Kehittämisprosessin tarkoituksena on<br />
edistää paikallisen toimintaryhmätyön elinvoimaisuutta<br />
sekä valtakunnallista uudistumista. Prosessi tuottaa<br />
perusteltuja esityksiä toimintaryhmätyön ja Leadermetodin<br />
kehittämiseksi niin Suomessa kuin kan-<br />
53
sainvälisesti. Se tuottaa myös tietoa ja ehdotuksia,<br />
joita voidaan hyödyntää vuonna 2014 käynnistyvän<br />
ohjelmakauden suunnittelussa ja toteutuksessa.<br />
Kehittämisprosessi käynnistyi 16.11. järjestetyllä<br />
aloitusfoorumilla ja se kestää vuoden <strong>2010</strong> syksyyn<br />
saakka.<br />
Työryhmän kokouksissa käsiteltiin eri osapuolten<br />
toimintaryhmätyöhön liittyviä ajankohtaisia asioita<br />
ja tulevia tapahtumia sekä seurattiin toimintaryhmätyön<br />
etenemistä EU:n, MMM:n, Maaseutuviraston,<br />
TE-keskusten, toimintaryhmien sekä maaseutuverkostoyksikön<br />
näkökulmasta. Ryhmässä keskusteltiin<br />
maaseutupoliittisen kokonaisohjelman toimintaryhmätyötä<br />
koskevista esityksistä ja niiden toteuttamisesta,<br />
maaseutupoliittisen selonteon toimintaryhmätyötä<br />
koskevista linjauksista, ohjelmakauden<br />
2000–2006 arviointien suosituksista toimintaryhmätyön<br />
näkökulmasta, kansainvälisestä toiminnasta<br />
sekä Leader-toimintatavan tulevaisuudesta<br />
EU:n ohjelmatoiminnassa ja sen mahdollisuuksista<br />
kaupungeissa. Ryhmässä käytiin läpi toimintaryhmien<br />
vuosiraporttien yhteenveto ja palaute, kehittämissuunnitelmien<br />
ja aluejaon muutostarpeet sekä<br />
hallinnollisen taakan keventämisen -työryhmän<br />
toimintaryhmätyötä koskevat esitykset. Ryhmässä<br />
käsiteltiin myös toimintaryhmätyötä koskevat valtakunnalliset<br />
maaseudun tutkimus- ja kehittämishankehakemukset<br />
vuodelle <strong>2010</strong>. Lisäksi pohdittiin<br />
Leader-toimintaa lähialue- ja kehitysyhteistyössä<br />
sekä koheesio- ja kilpailukykyohjelman (KOKO) yhteensovittamista<br />
toimintaryhmätyön kanssa.<br />
Toimintaryhmätyöryhmän puheenjohtajat, sihteerit<br />
ja muutama jäsenistä ovat osallistuneet kutsuttuina<br />
alustajina lukuisiin kansainvälisiin tilaisuuksiin välittämään<br />
Suomen Leader-kokemuksia ja vastavuoroisesti<br />
tutustumaan muiden maiden käytäntöihin.<br />
54
Varsinaiset jäsenet<br />
Puheenjohtaja:<br />
Maaseutuneuvos Eero Uusitalo, MMM<br />
Varapuheenjohtaja:<br />
Ylitarkastaja Sanna Sihvola, MMM<br />
Varajäsenet<br />
Neuvotteleva virkamies Sirpa Karjalainen, MMM<br />
Suunnittelija Marianne Selkäinaho, MMM (3.3. lähtien)<br />
Sihteerit:<br />
Ylitarkastaja Leena Anttila, MMM<br />
Maaseutuylitarkastaja Kirsi Viljanen, MMM<br />
Ylitarkastaja Hanna-Mari Kuhmonen, MMM Ylitarkastaja Laura Jänis, MMM<br />
Jäsenet:<br />
Suunnittelija Raisa Ikonen, Mavi (19.10. saakka) Suunnittelija Sari Parviainen, Mavi<br />
Suunnittelija Sari Parviainen, Mavi (19.10. lähtien) (19.10. saakka), Ylitarkastaja Kirsi Murtomäki (19.10.<br />
alkaen)<br />
Verkostoasiamies Juha-Matti Markkola, MMM/Maaseutuverkostoyksikktuverkostoyksikkö<br />
Nätverksombudsman Hans Bergström, MMM/Maaseu-<br />
Pääsihteeri Risto Matti Niemi, Suomen Kylätoiminta<br />
ry<br />
Toiminnanjohtaja Juha Vanhapaasto, Aktiivinen Pohjois-Satakunta<br />
ry<br />
dun Kehittämisyhdistys ry<br />
Toiminnanjohtaja Marja Kares-Oksman, Pyhäjärviseu-<br />
Toiminnanjohtaja Christell Åström, Silmu ry Toiminnanjohtaja Ilkka Peltola, Keskipiste-Leader ry<br />
Hallituksen puheenjohtaja Juhani Nuutinen, Joensuun<br />
Seudun Leader ry<br />
Erikoissuunnittelija Tuomo Hämäläinen,<br />
Suunnittelija Kari Skyttä, Lapin TE-keskus,<br />
Pohjois-Karjalan TE-keskus, maaseutuosasto maaseutuosasto<br />
Suunnittelija Ari Lindqvist, Hämeen TE-keskus, maaseutuosasto<br />
maaseutuosasto<br />
Yritystutkija Juha-K Mäkinen, Uudenmaan TE-keskus,<br />
Neuvotteleva virkamies Marja Taskinen, TEM Ylitarkastaja Pauliina Porkka, TEM<br />
Ylitarkastaja Petra Stenfors, TEM<br />
Yritystutkija Pirjo Uusitupa, Uudenmaan TE-keskus,<br />
yritysosasto<br />
Kehittämispäällikkö Pirkko-Liisi Kuhmonen, OPM Ylitarkastaja Jaana Walldén, OPM,<br />
(11.12. saakka), Projektisihteeri Heli Rintahaka<br />
(11.12. alkaen)<br />
Ylitarkastaja Rainer Lahti, YM<br />
Ylitarkastaja Tarja Haaranen, YM<br />
Tutkija Päivi Pylkkänen, Helsingin yliopisto/Ruraliainstituuttinstituutti<br />
Tutkija Marko Nousiainen, Helsingin yliopisto/Ruralia-<br />
Lakimies Vesa Malila, MTK<br />
Projektipäällikkö Jarkko Huovinen, Suomen Kuntaliitto<br />
Maaseutuasiamies Jari Lantta, Etelä-Karjalan liitto<br />
Ylitarkastaja Timo Halonen, MMM<br />
Ylitarkastaja Risto Lampinen, MMM (19.10. saakka)<br />
55
Viestintäryhmä<br />
<strong>YTR</strong> nimitti vuoden alussa uuden viestintäryhmän<br />
koordinoimaan ja toteuttamaan yhteistyöryhmän<br />
viestintää. Toimikausi on 1.1.<strong>2010</strong>–31.12.2011.<br />
<strong>YTR</strong>:n pääviestintäkanavana toimi edelleen Maaseutupolitiikka-sivusto.<br />
Sivuston käytettävyyttä parannettiin<br />
selkiyttämällä etusivua ja otsikointia sekä<br />
perustamalla uutisille, tiedotteille ja verkkokolumneille<br />
uutislistaukset arkistoineen. Lokakuusta alkaen<br />
kolumnit ilmestyivät myös ruotsiksi. Kolumnien<br />
kirjoitusaktiivisuus oli kiitettävää.<br />
<strong>YTR</strong>:n tiedotejakelun kautta lähetettiin vuoden aikana<br />
15 tiedotetta ja kutsua. Ajankohtaisista asioista<br />
kerrottiin myös maaseudun kehittäjien uutiskirje Liiterissä,<br />
joka ilmestyi neljä kertaa.<br />
Näkyvimpiä kertomusvuoden aiheita olivat maaseutupoliittisen<br />
kokonaisohjelman ja valtioneuvoston<br />
maaseutupoliittisen selonteon valmistuminen.<br />
Eduskunnan otettua selonteon käsittelyynsä 20.5.<br />
toimittajille järjestettiin ministerin aamulypsy.<br />
Kevään hankeseminaarissa järjestettiin verkkoviestinnän<br />
koulutusta. Kouluttajana toimi Virpi Blom<br />
Steerco oy:stä. Seminaariin sisältyi tunnin mittainen<br />
kaikille yhteinen tietoisku verkkoviestinnän mahdollisuuksista.<br />
Puheenvuoro herätti keskustelua<br />
sosiaalisen median käytöstä myös <strong>YTR</strong>:n tarpeisiin.<br />
Seminaarilaiset toivoivat tehostusta tiedonkulkuun<br />
myös <strong>YTR</strong>-verkoston sisällä. Tiedottaja mainosti<br />
verkkokolumnipaikkaa ja Liiteri-uutiskirjettä työn tulosten<br />
esittelemiseksi sekä mainitsi, että esimerkiksi<br />
<strong>YTR</strong>:läisten blogeja voidaan linkittää Maaseutupolitiikka-sivustolle.<br />
Parituntisessa pienryhmässä Virpi<br />
Blom jakoi käytännön vinkkejä verkon käytettävyyden<br />
kohentamiseen sekä verkkotekstien laatimiseen.<br />
<strong>YTR</strong>:n julkaisusarjan ulkoasu uudistui. Uuden ilmeen<br />
suunnitteli John Zetterborg, jonka käsialaa on myös<br />
<strong>YTR</strong>:n tunnus ”monta savua”. Uuden ulkoasun mukaisesti<br />
suunniteltiin myös kirjelehtiö, kirjekuoret<br />
sekä power point -kalvopohja. Ulkoasu-uudistuksen<br />
ja julkaisujen suuren määrän vuoksi julkaisusarja<br />
työllisti toimintavuoden aikana merkittävästi viestintäryhmää.<br />
Heli Siirilä ja Pirjo Räsänen <strong>YTR</strong>:n osastolla Kuntamarkkinoilla. Annukka Lyra.<br />
56
<strong>YTR</strong>:n toimintaa ja historiaa havainnollistavien kaavioiden<br />
uusiminen aloitettiin. Suunnittelijana toimi<br />
Kati Kelo/Pallo Design Oy.<br />
Messuja varten teetettiin talonmuotoinen <strong>YTR</strong>:n tunnuksella<br />
varustettu suomalainen pehmoheijastin.<br />
<strong>YTR</strong>:n postikorteista otettiin lisäpainos.<br />
<strong>YTR</strong> ja Maaseutuverkosto olivat vierekkäisillä ständeillä<br />
Kuntaliiton järjestämillä Kuntamarkkinoilla<br />
Kallion Kuntatalossa 9.-10.9. Ständien kokoavana<br />
teemana oli ”Maaseutu kunnan voimavaraksi!”. Eero<br />
Uusitalo piti tietoiskun otsikolla ”Kunnan ja kylien<br />
muuttuva suhde”. Osastolla kävijät osallistuivat arvontaan,<br />
jonka palkintona jaettiin historiajulkaisua.<br />
Myös kokonaisohjelma ja selonteko olivat jaossa, ja<br />
niiden tiimoilta syntyi hyviä keskusteluja kuntaväen<br />
kanssa. Kokemus kannusti osallistumaan Kuntamarkkinoille<br />
myös jatkossa.<br />
<strong>YTR</strong> osallistui 6.-8.11. Helsingin Messukeskuksessa<br />
järjestetyille Elma-messuille. Laajan osaston kokoavana<br />
otsikkona oli korkealla hallin katossa näkynyt<br />
kysymys: ”Mitä maaseudulta haluat?” Osastolla<br />
kävijät saivat osallistua kirja-arvontaan äänestämällä<br />
mieleisintään maaseutumaisemaa. Kuvissa<br />
oli edustettuna perinteinen maaseutumaisema viljapeltoineen,<br />
uusi rakennuskanta kaupungin läheisellä<br />
maaseudulla, luonnonvarat marjametsän muodossa,<br />
koskematon erämaa, lomanvietto kesäisissä tunnelmissa<br />
sekä lähipalvelut kyläkaupan muodossa. Voittoon<br />
kiri lomaa kuvaava otos riippukeinusta. Hyvänä<br />
kakkosena oli kuva viljelijästä pellollaan ja kolmantena<br />
marjametsä. Osaston ilmoitustaulu, jonne kävijät<br />
jättivät hakuilmoituksiaan ja toiveitaan siitä, mitä<br />
maaseudulta haluavat, täyttyi nopeasti jo ensimmäisen<br />
messupäivän aikana. Ilmoituksissa toivottiin<br />
muun muassa lähipalveluita, liikenneyhteyksiä, työtä<br />
sekä luontoa ja rauhaa. Naapurikäytävän sipoolaisen<br />
yrittäjän vastajauhettu kahvi sekä Kotileipomo A-L<br />
Sorsan karjalanpiirakat takasivat yleisövirran osastolla.<br />
<strong>YTR</strong>:n tunnettuuden kannalta messuvierailu oli<br />
tarpeellinen, vaikka syvempien keskustelujen määrä<br />
Elman kaltaisilla messuilla jää vähäiseksi.<br />
Viestintätoimisto Deskin kanssa toteutettiin viiden<br />
radiojutun sarja, joka tuli ulos kesän ja syksyn aikana.<br />
Juttuaiheina olivat<br />
<strong>YTR</strong>:n osasto houkutteli ELMA-messujen kävijöitä.<br />
Tuomo Eronen.<br />
• Pärjäävätkö kylät kuntaliitosten kourissa? (haastateltavana<br />
Eero Uusitalo)<br />
• Palvelut karkaavat keskustoihin - mitä maaseudulla<br />
asuva voi tehdä. (Petri Rinne)<br />
• Yhä useampi maahanmuuttaja kotiutuu maaseudulle<br />
(Inga Nikula-Sjökvist)<br />
• Ymmärretäänkö EU:ssa suomalaista modernia<br />
maaseutua? Europarlamenttivaaleissa mahdollisuus<br />
vaikuttaa harvaanasuttujen alueiden tulevaisuuteen.<br />
(Hilkka Vihinen)<br />
• Jäävätkö haja-asutusalueiden palvelut vapaaehtoisten<br />
harteille? (Ritva Pihlaja)<br />
57
Jutut menivät läpi useissa paikallisradioissa sekä<br />
laajalevikkisellä Radio Suomi-POP:lla.<br />
Viestintäryhmä kokoontui kertomusvuoden aikana<br />
kymmenen kertaa.<br />
Viestintätyöryhmän kokoonpano<br />
Puheenjohtaja:<br />
maaseutuneuvos Eero Uusitalo, MMM<br />
Jäsenet:<br />
projektisihteeri Maarit Skogberg, TEM (helmikuuhun<br />
asti) /<br />
suunnittelija Auli Sihvola, TEM /<br />
erikoistutkija Vuokko Keränen, TEM (lokakuusta alkaen)<br />
ylitarkastaja Laura Jänis, MMM<br />
ylitarkastaja Hanna-Mari Kuhmonen, MMM<br />
hallinnollinen avustaja Mia Repo, MMM (virkavapaalla<br />
kesäkuusta lähtien) /<br />
hallinnollinen avustaja Elina Puotila, MMM<br />
kulttuuriteemaryhmän sihteeri Heli Rintahaka, OPM<br />
maaseutuasumisen teemaryhmän sihteeri Kaija Roiha,<br />
Turun yliopisto<br />
Kokouksiin osallistuivat myös TEM:n työelämävalmennettavat<br />
Aino Lääkkölä ja Sonja Joutsenlahti.<br />
Sihteeri:<br />
tiedottaja Annukka Lyra, MMM<br />
Kokouskutsut lähetettiin myös MMM:n viestintäpäällikkö<br />
Pekka Väisäselle ja TEM:n viestintäjohtaja Anja<br />
Kolehmaiselle.<br />
Yrittäjyyden teemaryhmä<br />
<strong>Maaseutupolitiikan</strong> yhteistyöryhmä asetti yrittäjyyden<br />
teemaryhmän ensimmäiselle toimikaudelle aikajaksolle<br />
13.2.2007–31.12.<strong>2009</strong>. Vuoden <strong>2009</strong> loppupuolella<br />
valmisteltiin uutta toimikautta kaudelle <strong>2010</strong>–<br />
2012. Toimeksiantopaperi käsiteltiin joulukuun <strong>2009</strong><br />
<strong>YTR</strong> kokouksessa, ja sen pohjalta teemaryhmä jatkaa<br />
uudelle toimikaudelle.<br />
Yrittäjyyden teemaryhmän tavoitteena on ollut lisätä<br />
ja monipuolistaa maaseudun yritystoimintaa erityisesti<br />
uusilla ja kasvavilla liiketoiminta-alueilla, sekä<br />
vahvistaa yrittäjyyden edistäjien välistä yhteistyötä<br />
ja lisätä näiden osaamista uusilla ja kasvavilla<br />
liiketoiminta-aloilla.<br />
Tavoitteiden saavuttamiseksi teemaryhmän tärkeimpiin<br />
tehtäviin on sisältynyt poikkihallinnollisen<br />
ohjelman viimeistely maaseudun yritystoiminnan<br />
uudenlaiseksi kehittämiseksi. Kehittämisohjelma<br />
viimeisteltiin painokuntoon vuoden <strong>2009</strong> lopussa ja<br />
sen julkaisunumeroksi tuli <strong>Maaseutupolitiikan</strong> yhteistyöryhmän<br />
julkaisuja 1/<strong>2010</strong>.<br />
Teemaryhmällä oli yhteensä kuusi kokousta, joissa<br />
läsnäoloprosentti oli noin 65. Kokouksiin osallistuneet<br />
teemaryhmän jäsenet olivat erittäin aktiivisia<br />
keskustelijoita ja toimenpiteiden evästäjiä. Yhdessä<br />
teemaryhmän jäsenten kanssa työstettiin ohjelmaasiakirjan<br />
tekstiä ja perehdyttiin sen eri teemoihin<br />
asiantuntijakatsausten ja raporttien sekä teemaryhmää<br />
varten hankittujen tilastojen avulla. Kokouksissa<br />
kuultiin myös useita ulkopuolisia asiantuntijoita.<br />
Sihteerin tehtäviä olivat muun muassa teemaryhmän<br />
käytännön toimenpiteiden järjestäminen, kokousten<br />
valmistelut, asialistojen ja pöytäkirjojen laatiminen<br />
ja asioiden esittely, toimintasuunnitelmien laatiminen<br />
ja toteuttaminen, toimintakertomusten kokoaminen<br />
sekä taloushallinta. Yrittäjyyden teemaryhmän<br />
sihteeri osallistui <strong>YTR</strong>:n sihteeristöön useiden<br />
muiden teemaryhmän jäsenten ohella.<br />
Ryhmän merkittävimmät saavutukset ja<br />
vastoinkäymiset<br />
Teemaryhmän kokoonpano on kaudella 2007–<strong>2009</strong><br />
toiminut hyvin. He, jotka alun perin halusivat mukaan,<br />
olivat aktiivisesti kokouksissakin. Ne, jotka vain nimettiin,<br />
olivat vähemmän mukana. Teemaryhmässä<br />
olleet yrittäjäjäsenet pääsivät hyvin mukaan ja he ovat<br />
kokeneet osallistumisensa hyödylliseksi. Myös TEM:n,<br />
MMM:n ja Maaseutuviraston jäsenet ovat olleet hyvin<br />
aktiivisia osallistujia teemaryhmän työssä.<br />
Yrittäjyyden kehittämisen aihepiiri on laaja. Asioiden<br />
rajaaminen ja toimenpide-esitysten konkretisointi<br />
etenivät hitaasti. Työn alussa tavoitteeksi otettiin<br />
uusien näkökulmien hakeminen yrittäjyyden kehittämiseen.<br />
Jotta tavoitteeseen päästiin, oli asioiden<br />
tarkastelu aloitettava perinteisellä ja toimialakohtaisella<br />
otteella. Vasta tämän jälkeen oli mahdollista<br />
58
arvioida, mitkä tekijät niitä yhdistävät, jotta voitiin<br />
määritellä maaseudun yrittäjyyttä edistävä uusi kehittämisote.<br />
Työtapa vei aikaa.<br />
Teemaryhmä aloitti työnsä kansantalouden kasvuvaiheessa.<br />
Suhdanteen kehittyminen lamaksi vaikutti<br />
teemaryhmän työhön. Kaikkia yrittäjyyden edistämiseksi<br />
ja kasvuksi ajateltuja mahdollisuuksia ei<br />
voitu täysin hyödyntää. Näitä olivat esimerkiksi tuotantokapeikkojen<br />
poistamiseksi tai työvoiman puutteen<br />
ratkaisuksi pohditut toimenpiteet. Taantuma<br />
toisaalta painaa tuotantojärjestelmiä nopeampaan<br />
muutokseen, joka tehostaa ja uudistaa niitä.<br />
Yrittäjäjäsenten näkökulmasta työ oli konkreettisimmillaan<br />
heti teemaryhmän työkauden alussa, kun<br />
tehtiin uusia avauksia ja kirjattiin uusia aloitteita.<br />
Ohjelma-asiakirjan kirjoittamisen edetessä esitykset<br />
yleistyivät, sillä maailma muuttui lamakauden<br />
syventyessä.<br />
Oli hyväkin asia, että ohjelma-asiakirjan laatiminen<br />
venyi yli taloussuhdanteen jyrkän muutosvaiheen yli.<br />
Toimenpide-esitykset ovat nyt luotettavalla pohjalla<br />
ja toteuttamiskelpoisia.<br />
Yrittäjyyden teemaryhmän käynnistyttyä yrittäjyyteen<br />
liittyvät sisällöt lisääntyivät merkittävästi muun<br />
muassa maaseutupoliittisessa kokonaisohjelmassa<br />
sekä usean muun teemaryhmän työssä. Lisäksi<br />
olimme aloitteellisia Sitran suuntaan yhdessä Jyväskylän<br />
yliopiston kanssa, että maaseudun yrittäjyydelle<br />
pitää luoda uusi kehikko. Lopputuloksena on<br />
Sitran uusi ohjelma Maaseutu voimavarana. Myös<br />
teemaryhmän pohtima ja esillä pitämä Maaseudun<br />
yrittäjyyden barometri tuli Sitran työvälineeksi vuosien<br />
<strong>2009</strong> ja <strong>2010</strong> vaihteessa.<br />
Toimeksiantoon kirjattu aluehankkeiden kanssa tehty<br />
yhteistyö jäi vähäiseksi, osin siitäkin syystä, että alueilla<br />
käynnistetty kehittämistyö oli riippuvainen kunkin<br />
alueen EU-ohjelmakauden käynnistymisestä. Toisaalta<br />
teemaryhmän toteuttamiin seminaareihin osallistui<br />
runsaslukuisesti maakuntien kehittäjiä ja yrittäjiä. Seminaarit<br />
toteutettiin alueilla. Seminaarien ohjelmissa<br />
esille nostetut asiat hyödynnettiin usein aluehankkeisiin.<br />
Tässä välineistöä pitää edelleen kehittää, ja teemaryhmän<br />
työtä jatkaa ja syventää. Edelleenkään ei<br />
juuri muita aluehankkeita yhdistäviä toimijoita ole.<br />
Seminaarit, yleisötilaisuudet ja hankkeet<br />
Teemaryhmä osallistui yrittäjyyden viestintäkam panjaan<br />
yhdessä muun muassa MMM:n, maaseutuverkostoyksikön<br />
ja Maaseutuviraston kanssa. Viestintäkampanjassa<br />
käytettiin seuraavia medioita: radio,<br />
Kärkimedian sanomalehdet, roll-upit, Maaseutu.<br />
fi-sivusto ja multimediaesitys. Kampanjaan liittyvät<br />
tapahtumaosallistumiset:<br />
– Oma Yritys, Helsinki, 25.–26.3.<br />
– Toimintaryhmätyöpäivät 2.4.<br />
– Farmari, Seinäjoki, 31.7.–2.8.<br />
– Kone Agria 21.–24.10.2<br />
– Maaseudulta markkinoille 10.–11.11.<br />
• osallistui Opetushallituksen nimeämään yritysneuvojan<br />
erikoisammattitutkintoa valmistelevaan<br />
työryhmään.<br />
• järjesti Maahanmuuttajayrittäjyyden seminaarin<br />
28.5.<br />
• osallistui valtakunnallisen Yrittäjän Päivän toteutukseen<br />
5.9. (Yrittäjän Päivän Säätiö ym.).<br />
Päivän päätapahtuma kokosi Helsingin ytimeen,<br />
Kampin Narinkkatorille, tapahtumatorin, jossa oli<br />
nähtävää ja koettavaa koko perheelle.<br />
• osallistui Luonnonvarat harvaan asutun maaseudun<br />
voimavarana -seminaariin 8.9. Tilaisuuden<br />
järjestivät <strong>YTR</strong>:n harvaan asutun maaseudun<br />
teemaryhmä yhteistyössä yrittäjyyden ja luonnontuotealan<br />
teemaryhmien sekä maaseutuverkostoyksikön<br />
kanssa.<br />
• osallistui Kuntamarkkinoille 9.-10.9.<br />
• osallistui omalla messuosastolla Omakotimessuille<br />
23.–25.10. Teemamme olivat maallemuutto,<br />
asuminen ja yrittäjyys.<br />
• <strong>YTR</strong> ja teemaryhmät yhteisosastolla Elma-messuilla<br />
6.–8.11.<strong>2009</strong>.<br />
• Yrittäjyyden teemaryhmä organisoi seminaarin<br />
Maaseudun yrityksen rahoitusmahdollisuudet –<br />
Suhdannetilanteesta voittajaksi! 10.11.<br />
Teemaryhmän vaikutuksella käynnistetyt<br />
hankkeet<br />
• Pienyritykset kuntapalveluiden tuottajana -hanke<br />
(Kuntaliitto, MTK, EK)<br />
• Masuuni – maahanmuuttajat suomalaisen yrittäjyyden<br />
lisäarvona (Suomen Uusyrityskeskukset<br />
ry, ESR)<br />
59
Kansainväliset yhteydet<br />
Valmisteltiin hankehakemus ”VISTA - Visibility and<br />
Stabilization of migrant entrepreneurship: measures<br />
and policies” yhdessä seitsemän maan ja kahdeksan<br />
partnerin kanssa. Rahoitusta haettiin Interreg<br />
IVC -ohjelmasta. Muut partnerit olivat Italiasta,<br />
Iso-Britanniasta, Ruotsista, Sloveniasta, Puolasta ja<br />
Espanjasta.<br />
Vuoden <strong>2009</strong> aikana ilmestyneet<br />
julkaisut<br />
• Pietarinen H. (<strong>2009</strong>). Yrittäjyys ja franchising.<br />
Maaseudun Tulevaisuuden ilmoitusliite. Mediaplanet<br />
1/<strong>2009</strong>, s. 5.<br />
• Pietarinen H. (<strong>2009</strong>). Vieraskynä: Maaseudun<br />
yrittäjyys tarjoaa mahdollisuuksia. Koneyrittäjä<br />
10/<strong>2009</strong>, s. 9.<br />
• Taloustutkimus Oy (<strong>2009</strong>). Yrittäjyystutkimus<br />
15–64 v. Suomen Uusyrityskeskukset ry ja Suomalaisen<br />
Työn Liitto ry.<br />
toimitusjohtaja Matti Peltola, Koneyrittäjien Liitto ry<br />
johtaja Juha Ruippo, Maa- ja metsätaloustuottajain<br />
keskusliitto MTK ry<br />
opetusneuvos Susanna Tauriainen, Opetushallitus<br />
suunnittelija Heidi Valtari, Turun yliopisto, <strong>YTR</strong>/Ruoka-Suomi-teemaryhmä<br />
Teemaryhmän sihteeri:<br />
kehittämispäällikkö Heikki Pietarinen, Suomen Uusyrityskeskukset<br />
ry<br />
Teemaryhmän kokoonpano<br />
Puheenjohtaja:<br />
yrittäjä Olavi Lindstedt, Meritalo Oy<br />
Varapuheenjohtaja:<br />
yrittäjä Terttu Blomberg, Alina Hoivatiimi Oy<br />
Jäsenet:<br />
ylitarkastaja Kari Alanko, Työ- ja elinkeinoministeriö<br />
tuoteryhmäpäällikkö Hannu Heikkilä, ProAgria Keskusten<br />
Liitto ry<br />
toimitusjohtaja Asko Aro-Heinilä, Rauman Seudun<br />
Kehitys Oy (31.12.2008 saakka)<br />
erityisasiantuntija Jarkko Huovinen, Suomen Kuntaliitto<br />
ry<br />
ylitarkastaja Natalia Härkin, Työ- ja elinkeinoministeriö<br />
kehityspäällikkö Tarja Jutila, Maa- ja kotitalousnaisten<br />
Keskus ry<br />
yrittäjä Timo Kaihila, Ipanema Bros Oy<br />
ylitarkastaja Juuso Kalliokoski, Maa- ja metsätalousministeriö<br />
ylitarkastaja Anne Kuoppala, Työ- ja elinkeinoministeriö<br />
toimitusjohtaja Katri Kranni, Vilmankämmen Oy/<br />
Suomen luontoyrittäjyysverkosto ry<br />
ylitarkastaja Reijo Martikainen, Maaseutuvirasto,<br />
<strong>YTR</strong>/ Matkailun teemaryhmä<br />
60
7. Vuonna <strong>2009</strong><br />
ilmestyneet <strong>YTR</strong>:n<br />
julkaisut<br />
Yhtälö. Yhdistyksen talous ja verotus. Mitä pienessä<br />
yhdistyksessä pitäisi osata? Paula Pylkkänen. <strong>Maaseutupolitiikan</strong><br />
yhteistyöryhmän julkaisuja 1/<strong>2009</strong>,<br />
tammikuu <strong>2009</strong>.<br />
Vuosina 2005–2007 päättyneiden valtakunnallisten<br />
maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeiden<br />
arviointi. Heli Siirilä, Miia Mäntylä, Nea Aspholm,<br />
Tuomas Peltola, Kimmo Riusala, Verna Mustonen &<br />
Kalle Nieminen. <strong>Maaseutupolitiikan</strong> yhteistyöryhmän<br />
julkaisuja 2/<strong>2009</strong>, toukokuu <strong>2009</strong>.<br />
Landsbygden och ett välmående Finland. Statsrådets<br />
landsbygdspolitiska redogörelse till riksdagen. (Maaseutupoliittisen<br />
selonteon ruotsinkielinen käännös).<br />
<strong>Maaseutupolitiikan</strong> yhteistyöryhmä. <strong>Maaseutupolitiikan</strong><br />
yhteistyöryhmän julkaisuja 9/<strong>2009</strong>, elokuu <strong>2009</strong>.<br />
Countryside for Vigorous Finland. Government Report<br />
to Parliament on Rural Policy. (Maaseutupoliittisen<br />
selonteon englanninkielinen käännös). <strong>Maaseutupolitiikan</strong><br />
yhteistyöryhmä. <strong>Maaseutupolitiikan</strong> yhteistyöryhmän<br />
julkaisuja 10/<strong>2009</strong>, elokuu <strong>2009</strong>.<br />
Vastuuta, vuorovaikutusta ja välittämistä. Sopimuksellisuuskäsikirja.<br />
Eija Koski, Petra Lindqvist ja Miia<br />
Mäntylä. <strong>Maaseutupolitiikan</strong> yhteistyöryhmän julkaisuja<br />
11/<strong>2009</strong>, elokuu <strong>2009</strong>.<br />
<strong>Maaseutupolitiikan</strong> yhteistyöryhmän v<strong>uosikertomus</strong><br />
2008. <strong>Maaseutupolitiikan</strong> yhteistyöryhmä, <strong>Maaseutupolitiikan</strong><br />
yhteistyöryhmän julkaisuja 3/<strong>2009</strong>, kesäkuu<br />
<strong>2009</strong>.<br />
Maaseutu politiikan tantereena. <strong>Maaseutupolitiikan</strong><br />
yhteistyöryhmä 1988–2008. Annastiina Henttinen.<br />
<strong>Maaseutupolitiikan</strong> yhteistyöryhmän julkaisuja<br />
4/<strong>2009</strong>, kesäkuu <strong>2009</strong>.<br />
Maaseutupoliittinen kokonaisohjelma <strong>2009</strong>–2013.<br />
<strong>Maaseutupolitiikan</strong> yhteistyöryhmä. <strong>Maaseutupolitiikan</strong><br />
yhteistyöryhmän julkaisuja 5/<strong>2009</strong>, kesäkuu<br />
<strong>2009</strong>.<br />
Maaseutupoliittisen kokonaisohjelman <strong>2009</strong>–2013<br />
tiivistelmä. <strong>Maaseutupolitiikan</strong> yhteistyöryhmä. <strong>Maaseutupolitiikan</strong><br />
yhteistyöryhmän julkaisuja 6/<strong>2009</strong>,<br />
elokuu <strong>2009</strong>.<br />
Landsbygden och ett välmående Finland. Sammandrag<br />
av landsbygdspolitiska helhetsprogrammet<br />
<strong>2009</strong>-2013. (Maaseutupoliittisen kokonaisohjelman<br />
ruotsinkielinen tiivistelmä). Maaseutupoliittinen yhteistyöryhmä,<br />
<strong>Maaseutupolitiikan</strong> yhteistyöryhmän<br />
julkaisuja 7/<strong>2009</strong>, elokuu <strong>2009</strong>.<br />
Maaseutu ja hyvinvoiva Suomi. Valtioneuvoston<br />
maaseutupoliittinen selonteko eduskunnalle. <strong>Maaseutupolitiikan</strong><br />
yhteistyöryhmä. <strong>Maaseutupolitiikan</strong><br />
yhteistyöryhmän julkaisuja 8/<strong>2009</strong>, elokuu <strong>2009</strong>.<br />
61
8. Aiemmat julkaisut<br />
2008<br />
Kansalaisopiston aika, paikka ja merkitys yhteiskunnassa.<br />
Selvitys kansalaisopistoista alueensa kulttuuritoiminnan<br />
kehittäjinä. Leea Keto ja Mari Takamaa.<br />
<strong>Maaseutupolitiikan</strong> yhteistyöryhmän julkaisuja<br />
1/2008, toukokuu 2008.<br />
<strong>Maaseutupolitiikan</strong> yhteistyöryhmän v<strong>uosikertomus</strong><br />
2007. <strong>Maaseutupolitiikan</strong> yhteistyöryhmän julkaisuja<br />
2/2008, toukokuu 2008.<br />
Hyvinvoinnin arki maaseudulla. Tekeviä käsiä ja tietoteknologiaa.<br />
Toim. Riitta Haverinen ja Katja Ilmarinen.<br />
<strong>Maaseutupolitiikan</strong> yhteistyöryhmän julkaisuja<br />
3/2008, toukokuu 2008.<br />
Syrjäsilmällä. Sukupuolen jäsennyksiä maaseudulla.<br />
Hanna-Mari Ikonen. <strong>Maaseutupolitiikan</strong> yhteistyöryhmän<br />
julkaisuja 4/2008, kesäkuu 2008.<br />
A LEADER Dissemination Guide Book based on programme<br />
experience in Finland, Ireland and Czech<br />
Republic. Philip Wade ja Petri Rinne. <strong>Maaseutupolitiikan</strong><br />
yhteistyöryhmän julkaisuja 5/<strong>2009</strong>, syyskuu<br />
2008.<br />
OECD:n arvio Suomen maaseutupolitiikasta. Tiivistelmä.<br />
Toim. Hanna-Mari Kuhmonen. <strong>Maaseutupolitiikan</strong><br />
yhteistyöryhmän julkaisuja 6/2008, lokakuu<br />
<strong>2009</strong>.<br />
2007<br />
Jokamiehenoikeuksien tulkintoja ja haasteita luontoliikunnan<br />
ja -matkailun kannalta. Samuli Lehtonen,<br />
Timo Heikkinen ja Jukka Hirvonen. <strong>Maaseutupolitiikan</strong><br />
yhteistyöryhmän julkaisuja 1/2007, helmikuu 2007.<br />
Asuinmaaseutu 2007–<strong>2010</strong>, Maaseutuasumisen kehittämisohjelma.<br />
<strong>Maaseutupolitiikan</strong> yhteistyöryhmän<br />
julkaisuja 2/2007, helmikuu 2007.<br />
Asuinmaaseutu 2007–<strong>2010</strong>, Maaseutuasumisen kehittämisohjelma.<br />
<strong>Maaseutupolitiikan</strong> yhteistyöryhmän<br />
julkaisuja 2 a/2007, maaliskuu 2007.<br />
62<br />
Boendelandsbygd 2007-<strong>2010</strong> Utvecklingsprogram<br />
för landsbygdsboende – Sammandrag, <strong>Maaseutupolitiikan</strong><br />
yhteistyöryhmän julkaisuja b/2007, maaliskuu<br />
2007.<br />
<strong>Maaseutupolitiikan</strong> yhteistyöryhmän v<strong>uosikertomus</strong><br />
2006. <strong>Maaseutupolitiikan</strong> yhteistyöryhmä, julkaisuja<br />
3/2007, toukokuu 2007.<br />
Maaseutumatkailun puolivuosisataa – artikkeleita<br />
kehittämisen eri näkökulmista. Nina Vesterinen,<br />
<strong>Maaseutupolitiikan</strong> yhteistyöryhmän julkaisuja<br />
4/2007, huhtikuu 2007.<br />
Maaseutupolitiikkaa naisten äänellä, Naisteemaryhmän<br />
tarina 1990–2007. Petra Stenfors, <strong>Maaseutupolitiikan</strong><br />
yhteistyöryhmän julkaisuja 5/2007.<br />
Verkostoluottotoiminta yrittäjäosaamisenkehittäjänä.<br />
Grameen Bank – Tie Ihmisten Talouteen. Sirpa Polo<br />
ja Laura Kopu, <strong>Maaseutupolitiikan</strong> yhteistyöryhmän<br />
julkaisuja 6/2007.<br />
A Viable Countryside – Ministries’ Responsibilities<br />
and Regional Development, Special Rural Policy Programme<br />
2007–<strong>2010</strong>. <strong>Maaseutupolitiikan</strong> yhteistyöryhmän<br />
julkaisuja 7/2007.<br />
Vuosina 2003 ja 2004 päättyneiden hankkeiden arviointi.<br />
Maarit Mukkala, Arttu Vainio, Miia Mäntylä,<br />
Susanna Nevalainen ja Verna Mustonen, <strong>Maaseutupolitiikan</strong><br />
yhteistyöryhmän julkaisuja 8/2007.<br />
Osallistava vuorovaikutuskierre – Ratkaisuja kaupungin<br />
ja maaseudun vuorovaikutuskäytäntöjen<br />
haasteisiin. Karoliina Jarenko, Kaisa Schmidt-Thomé<br />
ja Sirkku Wallin, <strong>Maaseutupolitiikan</strong> yhteistyöryhmän<br />
julkaisuja 9/2007.<br />
2006<br />
Seurakunnat yhteistyökumppaneina maaseudun<br />
kehittämisessä. Heikki Pesonen ja Kari Mikko Vesala.<br />
<strong>Maaseutupolitiikan</strong> yhteistyöryhmän julkaisuja<br />
1/2006, helmikuu 2006.<br />
Maailmalta maalle. Tutkimus maaseutumatkailuyritysten<br />
vientimenestyksestä ja viennin esteistä. Saila
Saraniemi, <strong>Maaseutupolitiikan</strong> yhteistyöryhmän julkaisuja<br />
2/2006, huhtikuu 2006.<br />
<strong>Maaseutupolitiikan</strong> yhteistyöryhmän v<strong>uosikertomus</strong><br />
2005. <strong>Maaseutupolitiikan</strong> yhteistyöryhmän julkaisuja<br />
3/2006, kesäkuu 2006.<br />
Vuosina 2001–2002 päättyneiden <strong>YTR</strong>-hankkeiden<br />
arviointi. Arttu Vainio, Lasse Löytty ja Miia Mäntylä,<br />
<strong>Maaseutupolitiikan</strong> yhteistyöryhmän julkaisuja<br />
4/2006, syyskuu 2006.<br />
Tuliko yrteistä elinkeino? Suomen yrttialan kehitys<br />
vuosina 1984–2004. Bertalan Galambosi, <strong>Maaseutupolitiikan</strong><br />
yhteistyöryhmän julkaisuja 5/2006,<br />
lokakuu 2006.<br />
Elintarvikealan pienyrittäjyyden imagon parantaminen<br />
ja menekinedistäminen, Valtakunnallinen strategia<br />
vuosille 2007–2013. <strong>Maaseutupolitiikan</strong> yhteistyöryhmän<br />
julkaisuja 6/2006, lokakuu 2006.<br />
Rural Finland 2015, The future operating environment<br />
of rural development work. <strong>Maaseutupolitiikan</strong><br />
yhteistyöryhmän julkaisuja 7/2006.<br />
Kulttuuri maaseudun toimintaryhmien kehittämisohjelmissa.<br />
Opetusministeriö, <strong>Maaseutupolitiikan</strong><br />
yhteistyöryhmän julkaisuja 8/2006, joulukuu 2006.<br />
2005<br />
Avauksia kaupungin ja maaseudun vuorovaikutukseen.<br />
Satu Kumpulainen ja Jukka Hirvonen Yhdyskuntasuunnittelun<br />
tutkimus ja koulutuskeskus (YTK)/<br />
Teknillinen korkeakoulu (TKK). <strong>Maaseutupolitiikan</strong> yhteistyöryhmän<br />
julkaisuja 1/2005, helmikuu 2005.<br />
Kulttuuriohjelma. Toimenpiteitä maaseudun kulttuurin<br />
toimintaedellytysten edistämiseksi vuosille<br />
2005–2006. Kulttuuriteemaryhmä. <strong>Maaseutupolitiikan</strong><br />
yhteistyöryhmän julkaisuja 2/2005, maaliskuu<br />
2005.<br />
<strong>Maaseutupolitiikan</strong> yhteistyöryhmän v<strong>uosikertomus</strong><br />
2004. <strong>Maaseutupolitiikan</strong> yhteistyöryhmän julkaisuja<br />
3/2005, huhtikuu 2005.<br />
Näkökulmia hyvinvointipalvelujen tuottamiseen –<br />
yhteistyö palvelujen turvaajana. Hyvinvointipalvelujen<br />
teemaryhmä, Matti Heikkilä & Virpi Lemponen<br />
(toim.) <strong>Maaseutupolitiikan</strong> yhteistyöryhmän julkaisuja<br />
4/2005, toukokuu 2005.<br />
Maaseutuparlamentti 2005. Kooste puheenvuoroista<br />
ja kannanotoista. Viestintätyöryhmä, Sirpa Pellinen<br />
(toim.) <strong>Maaseutupolitiikan</strong> yhteistyöryhmän julkaisuja<br />
5/2005, kesäkuu 2005.<br />
<strong>Maaseutupolitiikan</strong> taito kohenee hitaasti, mutta<br />
varmasti. Johanna Heikkilä, Ilkka Korhonen, Risto<br />
Matti Niemi, Pirja Peltomäki, Tuomas Perheentupa,<br />
Marja Taskinen ja Eero Uusitalo. <strong>Maaseutupolitiikan</strong><br />
yhteistyöryhmän julkaisuja 6/2005, syyskuu 2005.<br />
2004<br />
Taksipalvelutyöryhmän raportti. Maaseudun taksipalvelutyöryhmä.<br />
<strong>Maaseutupolitiikan</strong> yhteistyöryhmän<br />
julkaisuja 1/2004, helmikuu 2004.<br />
Yhdessä vahvat – Naisyrittäjyyttä Suomessa, Italiassa<br />
ja Virossa. Annamari Asikainen ja Minna Komulainen<br />
(toim.). <strong>Maaseutupolitiikan</strong> yhteistyöryhmän<br />
julkaisuja 2/2004, helmikuu 2004.<br />
Hyvinvointipalvelujen hyvät käytännöt maaseudulla.<br />
Hyvinvointipalvelujen teemaryhmä, Virpi Lemponen<br />
(toim.). <strong>Maaseutupolitiikan</strong> yhteistyöryhmän julkaisuja<br />
3/2004, toukokuu 2004.<br />
Tutkimuksia naisista suomalaisella maaseudulla.<br />
Bibliografia. Tiina Hanhela ja Naisteemaryhmä. <strong>Maaseutupolitiikan</strong><br />
yhteistyöryhmän julkaisuja 4/2004,<br />
maaliskuu 2004.<br />
Kuntien houkuttimet. Syrjäisen maaseudun alueellinen<br />
työryhmä. <strong>Maaseutupolitiikan</strong> yhteistyöryhmän<br />
julkaisuja 5/2004, huhtikuu 2004.<br />
<strong>Maaseutupolitiikan</strong> yhteistyöryhmän v<strong>uosikertomus</strong><br />
2003. <strong>Maaseutupolitiikan</strong> yhteistyöryhmän julkaisuja<br />
6/2004, toukokuu 2004.<br />
Maankäytön suunnittelu maaseutukylissä – kyläläiset<br />
ja asiantuntijat yhteistyössä. Sari Niemi. Maa-<br />
63
seutupolitiikan yhteistyöryhmän julkaisuja 7/2004,<br />
elokuu 2004.<br />
Suomen maaseutupolitiikan arviointia ja vertailua.<br />
Risto Matti Niemi ja Markku Visti. <strong>Maaseutupolitiikan</strong><br />
yhteistyöryhmän julkaisuja 8/2004, elokuu 2004.<br />
Nuoruus maaseudulla – säilyvä vai katoava luonnonvara?<br />
Nuorisoteemaryhmä, Tuomas Perheentupa<br />
(toim.). <strong>Maaseutupolitiikan</strong> yhteistyöryhmän julkaisuja<br />
9/2004, syyskuu 2004.<br />
ELINVOIMAINEN MAASEUTU – yhteinen vastuumme.<br />
Maaseutupoliittinen kokonaisohjelma 2005 – 2008.<br />
<strong>Maaseutupolitiikan</strong> yhteistyöryhmän julkaisuja<br />
10/2004, joulukuu 2004.<br />
ELINVOIMAINEN MAASEUTU – yhteinen vastuumme.<br />
Maaseutupoliittinen kokonaisohjelma 2005 – 2008.<br />
Tiivistelmä. <strong>Maaseutupolitiikan</strong> yhteistyöryhmän julkaisuja<br />
11/2004, joulukuu 2004.<br />
EN LIVSKRAFTIG LANDSBYGD − vårt gemensamma<br />
ansvar. DET LANDSBYGDSPOLITISKA HELHETSPRO-<br />
GRAMMET 2005−2008. Sammandrag. <strong>Maaseutupolitiikan</strong><br />
yhteistyöryhmän julkaisuja 12/2004, joulukuu<br />
2004.<br />
VIABLE COUNTRYSIDE − our joint responsibility. RU-<br />
RAL POLICY PROGRAMME 2005−2008. Summary.<br />
<strong>Maaseutupolitiikan</strong> yhteistyöryhmän julkaisuja<br />
13/2004, joulukuu 2004.<br />
LA VITALITÉ DU MONDE RURAL − une responsabilité<br />
commune. PROGRAMME GÉNÉRAL DE POLITIQUE RU-<br />
RALE 2005−2008. Sommaire. <strong>Maaseutupolitiikan</strong><br />
yhteistyöryhmän julkaisuja 14/2004, joulukuu 2004.<br />
Ein lebendiger ländlicher Raum – unsere gemeinsame<br />
Verantwortung. Politisches Gesamtprogramm<br />
für den ländlichen Raum 2005−2008.<br />
Zusammenfassung. <strong>Maaseutupolitiikan</strong> yhteistyöryhmän<br />
julkaisuja 15/2004 pdf, joulukuu 2004.<br />
VIZNESPOSOBNOSTX SELXSKIH RE GIONOW −<br />
na[a ob]aq zada^a. KOMPLEKSNAQ PROGRAMMA<br />
SELXSKOJ POLITIKI 2005−2008 gg. Kratkaq<br />
wersiq. <strong>Maaseutupolitiikan</strong> yhteistyöryhmän julkaisuja<br />
16/2004 pdf, joulukuu 2004.<br />
64<br />
Maaseudun naisten toimintaohjelma 2005–2008.<br />
Maaseutu kehittyy naisten työllä. Maaseudunnaisteemaryhmä,<br />
Annamari Asikainen (toim.). <strong>Maaseutupolitiikan</strong><br />
yhteistyöryhmän julkaisuja 17/2004,<br />
joulukuu 2004.<br />
Syrjäseudut käännekohdassa? – seminaarijulkaisu.<br />
Syrjäisen maaseudun teemaryhmä, Keimo Sillanpää<br />
(toim.) <strong>Maaseutupolitiikan</strong> yhteistyöryhmän julkaisuja<br />
18/2004, joulukuu 2004.<br />
2003<br />
Hyvinvointipalvelujen tulevaisuus maaseudulla.<br />
Hyvinvointipalvelujen teemaryhmän raportti. <strong>Maaseutupolitiikan</strong><br />
yhteistyöryhmän julkaisuja 1/2003,<br />
maaliskuu 2003.<br />
<strong>Maaseutupolitiikan</strong> yhteistyöryhmän v<strong>uosikertomus</strong><br />
2002. <strong>Maaseutupolitiikan</strong> yhteistyöryhmä. <strong>Maaseutupolitiikan</strong><br />
yhteistyöryhmän julkaisuja 2/2003,<br />
maaliskuu 2003.<br />
Esiyrittäjyys. Aloite uudesta aktiivisen työvoimapolitiikan<br />
menetelmästä. Syrjäisen maaseudun teemaryhmä.<br />
<strong>Maaseutupolitiikan</strong> yhteistyöryhmän julkaisuja<br />
3/2003, toukokuu 2003.<br />
Tehokkaat toimitilat kulttuuriin ja taiteeseen liittyvälle<br />
liiketoiminnalle maaseudulla. Kulttuuriteemaryhmän<br />
raportti. <strong>Maaseutupolitiikan</strong> yhteistyöryhmän<br />
julkaisuja 4/2003, toukokuu 2003.<br />
Lyhyt liiketoimintaopas maaseudun kulttuurialan<br />
yrittäjille. Kulttuuriteemaryhmän raportti. <strong>Maaseutupolitiikan</strong><br />
yhteistyöryhmän julkaisuja 5/2003, toukokuu<br />
2003.<br />
Luonnontuotealan tutkimusohjelma 2003–2008.<br />
Pirkko Mäkelä. <strong>Maaseutupolitiikan</strong> yhteistyöryhmän<br />
julkaisuja 6/2003, syyskuu 2003.<br />
Maaseudun uudet työt. Suomalainen maaseutusopimus<br />
keskusteluun. <strong>Maaseutupolitiikan</strong> yhteistyöryhmän<br />
julkaisuja 7/2003, lokakuu 2003.<br />
Luonnontuotteisiin liittyvän opetuksen nykytila ja kehittäminen.<br />
Simo Moisio. <strong>Maaseutupolitiikan</strong> yhteistyöryhmän<br />
julkaisuja 8/2003, joulukuu 2003.
Suomalainen maaseutututkimus 1980–2000. Pirjo<br />
Siiskonen. <strong>Maaseutupolitiikan</strong> yhteistyöryhmän julkaisuja<br />
9/2003, joulukuu 2003.<br />
<strong>Maaseutupolitiikan</strong> ja maakuntaohjelmatyön yhteensovittaminen.<br />
Maakuntaohjelmien maaseutupoliittinen<br />
analyysi ja neuvottelukierroksen anti 2003. Eero<br />
Uusitalo, Risto Matti Niemi, Marjatta Koskinen, Tarja<br />
Arajärvi, Laura Perheentupa. <strong>Maaseutupolitiikan</strong> yhteistyöryhmän<br />
julkaisuja 10/2003, helmikuu 2004.<br />
2002<br />
Syrjäisen maaseudun yritystoiminta. Kapeikot ja kehittämistoimenpiteet.<br />
<strong>Maaseutupolitiikan</strong> yhteistyöryhmän<br />
julkaisuja 1/2002, maaliskuu 2002.<br />
<strong>Maaseutupolitiikan</strong> yhteistyöryhmän v<strong>uosikertomus</strong><br />
2001. <strong>Maaseutupolitiikan</strong> yhteistyöryhmän julkaisuja<br />
2/2002, kesäkuu 2002.<br />
Politikointia vai uusi toimintatapa? <strong>YTR</strong> maaseutupolitiikan<br />
koordinoijana sektorihallinnossa. Leena<br />
Ingberg. <strong>Maaseutupolitiikan</strong> yhteistyöryhmän julkaisuja<br />
3/2002, elokuu 2002.<br />
Kaupungin ja maaseudun vuorovaikutus politiikaksi.<br />
Kaupungin ja maaseudun vuorovaikutustyöryhmä.<br />
<strong>Maaseutupolitiikan</strong> yhteistyöryhmän julkaisuja<br />
4/2002, elokuu 2002.<br />
ESDP ja kaupungin ja maaseudun vuorovaikutus<br />
– suomalainen näkökulma. Kaisa Schmidt-Thomé.<br />
<strong>Maaseutupolitiikan</strong> yhteistyöryhmän julkaisuja<br />
5/2002, elokuu 2002.<br />
<strong>Maaseutupolitiikan</strong> verkostoituminen. Risto Matti<br />
Niemi. <strong>Maaseutupolitiikan</strong> yhteistyöryhmän julkaisuja<br />
6/2002, lokakuu 2002.<br />
2001<br />
Hoivayrittäjyys ja maaseutu. Hoiva-alan teemaryhmän<br />
raportti. <strong>Maaseutupolitiikan</strong> yhteistyöryhmän<br />
julkaisuja 1/2001, tammikuu 2001.<br />
Valtakunnalliset maaseudun kehittämis- ja tutkimushankkeet<br />
1999. Yhteenveto ja arviointiraportti.<br />
Hannu Puustinen. <strong>Maaseutupolitiikan</strong> yhteistyöryhmän<br />
julkaisuja 2/2001, tammikuu 2001.<br />
Martat ja Mariat – Pienviljelijäperheiden naiset.<br />
Maarit Sireni. <strong>Maaseutupolitiikan</strong> yhteistyöryhmän<br />
julkaisuja 3/2001, heinäkuu 2001.<br />
Vuoropuhelua maaseutupolitiikasta. Yhteenveto<br />
IHMISTEN MAASEUTU -tahdon maaseutupolitiikka<br />
-kokonaisohjelmaan annetuista vastauksista. Eero<br />
Uusitalo, Marjatta Koskinen, Risto Matti Niemi. <strong>Maaseutupolitiikan</strong><br />
yhteistyöryhmän julkaisuja 4/2001,<br />
lokakuu 2001.<br />
Luonnontuotteiden talteenoton ja käytön edistämisohjelma.<br />
Luonnontuotealan teemaryhmä. <strong>Maaseutupolitiikan</strong><br />
yhteistyöryhmän julkaisuja 5/2001,<br />
marraskuu 2001.<br />
Ravintona käytettävät luonnontuotteet. Kirsti Pääkkönen.<br />
Erikoiskeruutuotteet. Helena Ahonen-Raassina.<br />
Luonnontuotealan teemaryhmä. <strong>Maaseutupolitiikan</strong><br />
yhteistyöryhmän julkaisuja 6/2001, marraskuu<br />
2001.<br />
Etätyön laajentaminen kunnissa 2000–2001, loppuraportti.<br />
Turun yliopiston täydennyskoulutuskeskus,<br />
Tapio Penttilä. <strong>Maaseutupolitiikan</strong> yhteistyöryhmän<br />
julkaisuja 7/2001, tammikuu 2002.<br />
Valtakunnalliset maaseudun kehittämis- ja tutkimushankkeet<br />
2000, Yhteenveto- ja arviointiraportti.<br />
Hannu Puustinen. <strong>Maaseutupolitiikan</strong> yhteistyöryhmän<br />
julkaisuja 8/2001, helmikuu 2002.<br />
Maaseudun yritysneuvonta – yhteistyötä osaamisen<br />
pohjalta. Maaseutuneuvonnan työryhmä. <strong>Maaseutupolitiikan</strong><br />
yhteistyöryhmän julkaisuja 9/2001, tammikuu<br />
2002.<br />
1999–2000<br />
Yhteenveto- ja arviointiraportti. Valtakunnalliset<br />
maaseudun kehittämis- ja tutkimushankkeet 1998.<br />
Kirsi Viljanen. <strong>Maaseutupolitiikan</strong> yhteistyöryhmän<br />
julkaisuja 10/1999, marraskuu 1999.<br />
65
Mökkiläisten etätyökampanja, loppuraportti. Distansarbetskampanjen<br />
för stugägarna, slutrapport. <strong>Maaseutupolitiikan</strong><br />
yhteistyöryhmän julkaisuja 1/2000,<br />
maaliskuu 2000.<br />
Luottamusta rakentamassa. Yrittäjäohjelman kokemuksia<br />
verkostoluottotoiminnasta. Sirpa Polo ja<br />
Annamari Asikainen. <strong>Maaseutupolitiikan</strong> yhteistyöryhmän<br />
julkaisuja 2/2000, huhtikuu 2000.<br />
Luonnontuotealan nykytilan kuvaus ja kehittämisohjelma<br />
vuosille 2000–2006. Luonnontuotealan<br />
teemaryhmä. <strong>Maaseutupolitiikan</strong> yhteistyöryhmän<br />
julkaisuja 3/2000, maaliskuu 2000.<br />
Maaseudun syke nuoren mieleen. Nuorisoteemaryhmän<br />
ohjelma. Julkaisu 4/2000, joulukuu 2001. Uusittu<br />
painos.<br />
Maaseutu politiikassa ja hallinnossa. Marjatta Koskinen,<br />
Pauliina Porkka ja Eero Uusitalo. <strong>Maaseutupolitiikan</strong><br />
yhteistyöryhmän julkaisuja 5/2000, tammikuu<br />
2001.<br />
Lähiruoan mahdollisuudet. Lähiruokatyöryhmän loppuraportti.<br />
<strong>Maaseutupolitiikan</strong> yhteistyöryhmän julkaisuja<br />
6/2000, marraskuu 2000.<br />
Vakituisen asumisen kehittäminen ranta-alueilla.<br />
Suunnittelukeskus Oy ja Saaristoasiain neuvottelukunta.<br />
<strong>Maaseutupolitiikan</strong> yhteistyöryhmän julkaisuja<br />
7/2000, tammikuu 2001.<br />
Ihmisten maaseutu – tahdon maaseutupolitiikka.<br />
Kolmas maaseutupoliittinen kokonaisohjelma vuosille<br />
2001–2004. <strong>Maaseutupolitiikan</strong> yhteistyöryhmän<br />
julkaisuja 8/2000, marraskuu 2000.<br />
Ihmisten maaseutu – tahdon maaseutupolitiikka,<br />
TIIVISTELMÄ. Kolmas maaseutupoliittinen kokonaisohjelma<br />
vuosille 2001–2004. <strong>Maaseutupolitiikan</strong> yhteistyöryhmän<br />
julkaisuja 9/2000, marraskuu 2000.<br />
En landsbygd för människor – viljans landsbygdspolitik,<br />
SAMMANDRAG. Landsbygdspolitiskt helhetsprogram<br />
för perioden 2001–2004. Landsbygdspolitikens<br />
samarbetsgrupp. Publikation 10/2000, november<br />
2000.<br />
Countryside for the People – rural policy based on<br />
will, SUMMARY. The Rural Policy Programme for<br />
2001–2004. Rural Policy Committee. Publication<br />
11/2000, November 2000.<br />
Julkaisusarjan ulkopuolella<br />
ilmestyneitä julkaisuja<br />
Monessa mukana. Näkymiä naisten työhön ja elämään<br />
maaseudulla. Riitta Högbacka ja Terhi Trast<br />
(toim). Elokuu 2000.<br />
Kaupungin ja maaseudun vuorovaikutus. Kaupungin<br />
ja maaseudun vuorovaikutustyöryhmän raportti.<br />
Syksy 2000.<br />
Urban-Rural Interaction. Report of the Working Group<br />
on Urban-Rural Interaction, Finnish Report in Autumn<br />
2000. English Translation in Summer 2001.<br />
Ikääntyvä ja keskittyvä Suomi. Kaupunkien, maaseudun<br />
ja vuorovaikutusalueiden väestökehitys<br />
1975–2030. Satu Nivalainen ja Mika Haapanen. Heinäkuu<br />
2002.<br />
Edellytykset käytännöksi. Kaupungin ja maaseudun<br />
vuorovaikutus. Kaupungin ja maaseudun vuorovaikutustyöryhmän<br />
kolmas raportti. Eero Uusitalo, Janne<br />
Antikainen ja Kaisa Schmidt-Thomé. Syyskuu 2004.<br />
Elinvoimainen maaseutu – ministeriöiden vastuut<br />
ja alueellinen kehittäminen. Maaseutupoliittinen<br />
erityisohjelma 2007–<strong>2010</strong>. Sisäasiainministeriön<br />
julkaisuja 19/2007.<br />
<strong>Maaseutupolitiikan</strong> yhteistyöryhmän arviointi, loppuraportti.<br />
Työryhmämuistio MMM 2004:13. Konsulttitoimisto<br />
Terra Oy.<br />
Elinvoimainen maaseutu – yhteinen vastuumme.<br />
Maaseutupoliittinen kokonaisohjelma 2005–2006.<br />
Alueiden kehittämislain (602/2002) ja VN:n alueiden<br />
kehittämisasetuksen (1224/2002) mukainen erityisohjelma.<br />
MMM:n julkaisuja 15/2004.<br />
En livskraftig landsbygd – vårt gemensamma ansvar.<br />
Det landsbygdspolitiska helhetsprogrammet<br />
2005–2006. Ett specialprogram i enlighet med re-<br />
66
gionutvecklingslagen (602/2002) och statsrådets<br />
förordning om regionutvekling (1224/2002).<br />
Nyrkkitappelusta yhteiseen tulevaisuuteen. Analyysi<br />
kolmesta kuntayhteisön toteutuksesta. Virpi Lemponen<br />
(2005). Acta nro 178. Suomen Kuntaliitto.<br />
Suomen maaseutu 2015 – Maaseudun kehittämistyön<br />
toimintaympäristön tulevaisuus. Kimmo Kivinen,<br />
Jari Puhakka ja Arto Kaunonen, helmikuu 2006.<br />
67
gionutvecklingslagen (602/2002) och statsrådets<br />
förordning om regionutvekling (1224/2002).<br />
<strong>Maaseutupolitiikan</strong> yhteistyöryhmä, <strong>YTR</strong>, on valtioneuvoston asettama yhteistyöelin. Sen<br />
Nyrkkitappelusta yhteiseen tulevaisuuteen. Analyysi<br />
kolmesta<br />
verkostomaiseen<br />
kuntayhteisön<br />
työhön<br />
toteutuksesta.<br />
osallistuu<br />
Virpi<br />
yli<br />
Lemponen<br />
(2005). saatioista. Acta nro Se 178. on kaikkien Suomen Suomen Kuntaliitto. maaseudun kehittäjien yhteinen verkosto. <strong>YTR</strong> edistää<br />
500 ihmistä useista ministeriöistä ja muista organi-<br />
maaseudun elinvoimaisuutta vaikuttamalla poliittiseen ja hallinnolliseen päätöksentekoon,<br />
Suomen kehittämällä maaseutu 2015 tarpeellisia – Maaseudun työmuotoja, kehittämistyön<br />
toimintaympäristön eri aloilla sekä rahoittamalla tulevaisuus. Kimmo valtakunnallisia Kivinen, maaseudun tutkimus- ja kehittämishank-<br />
pureutumalla kehittämistarpeisiin teemakohtaisesti<br />
Jari Puhakka ja Arto Kaunonen, helmikuu 2006.<br />
keita. Keskeinen osa <strong>YTR</strong>:n työtä ovat teema- ja työryhmät, joita perustetaan aloille, joiden<br />
kehittäminen vaatii pitkäjänteistä ja monialaista yhteistyötä.<br />
Vuosikertomukseen on koottu <strong>YTR</strong>:n vuoden <strong>2009</strong> toiminta, merkittävimmät saavutukset ja<br />
toiminnan haasteet. Mukana ovat myös raportit seuraavista teema- ja työryhmistä: Hankeryhmä,<br />
Harvaan asutun maaseudun teemaryhmä, Hyvinvointipalveluiden teemaryhmä,<br />
Kansainvälisten asioiden teemaryhmä, Kansalaisjärjestöteemaryhmä, Kaupungin ja maaseudun<br />
vuorovaikutusteemaryhmä, Kulttuuriteemaryhmä, Luonnontuotealan teemaryhmä,<br />
Luonto- ja maisemapalvelut -teemaryhmä, Maaseudun sopimuksellisuusteemaryhmä,<br />
Maaseutuasumisen teemaryhmä, Maaseutuvaikutusten arvioin tityöryhmä, Matkailun teemaryhmä,<br />
Ruoka-Suomi-teemaryhmä, Svenska temagruppen, Toimintaryhmätyöryhmä,<br />
Viestintäryhmä ja Yrittäjyyden teemaryhmä.<br />
ISSN 1238-6464<br />
ISBN 978-952-227-392-5 (Painettu)<br />
ISBN 978-952-227-393-2 (Verkkojulkaisu)<br />
www.maaseutupolitiikka.fi<br />
67
Change language