YTR 2/2010 Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän uosikertomus 2009
YTR 2/2010 Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän uosikertomus 2009
YTR 2/2010 Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän uosikertomus 2009
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Mökkiläisten etätyökampanja, loppuraportti. Distansarbetskampanjen<br />
för stugägarna, slutrapport. Maa-<br />
<strong>Maaseutupolitiikan</strong><br />
yhteistyöryhmän julkaisuja 1/2000,<br />
maaliskuu 2000.<br />
Luottamusta rakentamassa. Yrittäjäohjelman kokemuksia<br />
yhteistyöryhmän<br />
verkostoluottotoiminnasta. Sirpa Polo ja<br />
Annamari Asikainen. <strong>Maaseutupolitiikan</strong> yhteistyö-<br />
julkaisuja 2/2000, huhtikuu 2000.<br />
Luonnontuotealan nykytilan kuvaus ja kehittämisohjelma<br />
vuosille 2000–2006. Luonnontuotealan<br />
v<strong>uosikertomus</strong> <strong>2009</strong><br />
teemaryhmä. <strong>Maaseutupolitiikan</strong> yhteistyöryhmän<br />
julkaisuja 3/2000, maaliskuu 2000.<br />
Maaseudun syke nuoren mieleen. Nuorisoteemaryhmän<br />
ohjelma. Julkaisu 4/2000, joulukuu 2001. Uusittu<br />
painos.<br />
Maaseutu politiikassa ja hallinnossa. Marjatta Koskinen,<br />
Pauliina Porkka ja Eero Uusitalo. <strong>Maaseutupolitiikan</strong><br />
yhteistyöryhmän julkaisuja 5/2000, tammikuu<br />
2001.<br />
Lähiruoan mahdollisuudet. Lähiruokatyöryhmän loppuraportti.<br />
<strong>Maaseutupolitiikan</strong> yhteistyöryhmän julkaisuja<br />
6/2000, marraskuu 2000.<br />
Vakituisen asumisen kehittäminen ranta-alueilla.<br />
Suunnittelukeskus Oy ja Saaristoasiain neuvottelukunta.<br />
<strong>Maaseutupolitiikan</strong> yhteistyöryhmän julkaisuja<br />
7/2000, tammikuu 2001.<br />
Ihmisten maaseutu – tahdon maaseutupolitiikka.<br />
Kolmas maaseutupoliittinen kokonaisohjelma vuosille<br />
2001–2004. <strong>Maaseutupolitiikan</strong> yhteistyöryhmän<br />
julkaisuja 8/2000, marraskuu 2000.<br />
Ihmisten maaseutu – tahdon maaseutupolitiikka,<br />
TIIVISTELMÄ. Kolmas maaseutupoliittinen kokonaisohjelma<br />
vuosille 2001–2004. <strong>Maaseutupolitiikan</strong> yhteistyöryhmän<br />
julkaisuja 9/2000, marraskuu 2000.<br />
En landsbygd för människor – viljans landsbygdspolitik,<br />
SAMMANDRAG. Landsbygdspolitiskt helhetsprogram<br />
för perioden 2001–2004. Landsbygdspolitikens<br />
samarbetsgrupp. Publikation 10/2000, november<br />
2000.<br />
66<br />
Countryside for the People – rural policy based on<br />
will, SUMMARY. The Rural Policy Programme for<br />
2001–2004. Rural Policy Committee. Publication<br />
11/2000, November 2000.<br />
Julkaisusarjan ulkopuolella<br />
ilmestyneitä julkaisuja<br />
<strong>Maaseutupolitiikan</strong> yhteistyöryhmän julkaisuja<br />
Monessa mukana. Näkymiä naisten työhön ja elämään<br />
maaseudulla. Riitta Högbacka ja Terhi Trast<br />
(toim). Elokuu 2000.<br />
Kaupungin ja maaseudun vuorovaikutus. Kaupungin<br />
ja maaseudun vuorovaikutustyöryhmän raportti.<br />
Syksy 2000.<br />
Urban-Rural Interaction. Report of the Working Group<br />
on Urban-Rural Interaction, Finnish Report in Autumn<br />
2000. English Translation in Summer 2001.<br />
Ikääntyvä ja keskittyvä Suomi. Kaupunkien, maaseudun<br />
ja vuorovaikutusalueiden väestökehitys<br />
1975–2030. Satu Nivalainen ja Mika Haapanen. Heinäkuu<br />
2002.<br />
Edellytykset käytännöksi. Kaupungin ja maaseudun<br />
vuorovaikutus. Kaupungin ja maaseudun vuorovaikutustyöryhmän<br />
kolmas raportti. Eero Uusitalo, Janne<br />
Antikainen ja Kaisa Schmidt-Thomé. Syyskuu 2004.<br />
Elinvoimainen maaseutu – ministeriöiden vastuut<br />
ja alueellinen kehittäminen. Maaseutupoliittinen<br />
erityisohjelma 2007–<strong>2010</strong>. Sisäasiainministeriön<br />
julkaisuja 19/2007.<br />
<strong>Maaseutupolitiikan</strong> yhteistyöryhmän arviointi, loppuraportti.<br />
Työryhmämuistio MMM 2004:13. Konsulttitoimisto<br />
Terra Oy.<br />
Elinvoimainen maaseutu – yhteinen vastuumme.<br />
Maaseutupoliittinen kokonaisohjelma 2005–2006.<br />
Alueiden kehittämislain (602/2002) ja VN:n alueiden<br />
kehittämisasetuksen (1224/2002) mukainen erityisohjelma.<br />
MMM:n julkaisuja 15/2004.<br />
En livskraftig landsbygd – vårt gemensamma ansvar.<br />
Det landsbygdspolitiska helhetsprogrammet<br />
2005–2006. Ett specialprogram i enlighet med re-<br />
2<br />
<strong>2010</strong>
<strong>Maaseutupolitiikan</strong><br />
yhteistyöryhmän<br />
v<strong>uosikertomus</strong> <strong>2009</strong>
Julkaisusarja:<br />
<strong>Maaseutupolitiikan</strong> yhteistyöryhmän julkaisuja 2/<strong>2010</strong><br />
Julkaisija:<br />
<strong>Maaseutupolitiikan</strong> yhteistyöryhmä<br />
Ulkoasu:<br />
John Zetterborg<br />
Painopaikka:<br />
Vammalan Kirjapaino Oy, Sastamala <strong>2010</strong><br />
ISSN 1238-6464<br />
ISBN 978-952-227-392-5 (Painettu)<br />
ISBN 978-952-227-393-2 (Verkkojulkaisu)
Sisällysluettelo<br />
Tiivistelmä.............................................................................................................................................................4<br />
Sammandrag........................................................................................................................................................5<br />
Summary...............................................................................................................................................................6<br />
Esipuhe.................................................................................................................................................................7<br />
1. Maaseutu sai poliittista huomiota....................................................................................................................8<br />
<strong>Maaseutupolitiikan</strong> ydinverkosto tiivistyi hieman....................................................................................... 8<br />
Täyttymyksen vuosi..................................................................................................................................... 9<br />
Uusia avauksia......................................................................................................................................... 10<br />
Monenmoista myönteistä.......................................................................................................................... 10<br />
Vaativa verkostomainen työtapa............................................................................................................... 11<br />
Teemaryhmätyö runsasta.......................................................................................................................... 11<br />
2. Aktiivista kansainvälistä yhteistyötä...............................................................................................................12<br />
Pohjoismainen yhteistyö........................................................................................................................... 12<br />
IRN........................................................................................................................................................... 12<br />
OECD........................................................................................................................................................ 12<br />
Leaderia maailmalle................................................................................................................................. 12<br />
3. Selonteon valmistelu osoitti poliittisen tahdon maaseudun kehittämisessä...................................................14<br />
4. <strong>YTR</strong>:n historia esitteli maaseudun politiikan tantereena.................................................................................16<br />
5. <strong>Maaseutupolitiikan</strong> yhteistyöryhmän kokoonpano...........................................................................................18<br />
6. Teema- ja työryhmien toiminta........................................................................................................................20<br />
Hankeryhmä............................................................................................................................................. 20<br />
Harvaan asutun maaseudun teemaryhmä................................................................................................ 22<br />
Hyvinvointipalveluiden teemaryhmä ........................................................................................................ 24<br />
Kansainvälisten asioiden teemaryhmä..................................................................................................... 26<br />
Kansalaisjärjestöteemaryhmä.................................................................................................................. 27<br />
Kaupungin ja maaseudun vuorovaikutusteemaryhmä.............................................................................. 30<br />
Kulttuuriteemaryhmä................................................................................................................................ 31<br />
Luonnontuotealan teemaryhmä................................................................................................................ 35<br />
Luonto- ja maisemapalvelut -teemaryhmä............................................................................................... 37<br />
Maaseudun sopimuksellisuusteemaryhmä............................................................................................... 39<br />
Maaseutuasumisen teemaryhmä.............................................................................................................. 42<br />
Maaseutuvaikutusten arviointityöryhmä................................................................................................... 44<br />
Matkailun teemaryhmä............................................................................................................................. 46<br />
Ruoka-Suomi............................................................................................................................................ 47<br />
Svenska temagruppen.............................................................................................................................. 51<br />
Toimintaryhmätyöryhmä........................................................................................................................... 53<br />
Viestintäryhmä......................................................................................................................................... 56<br />
Yrittäjyyden teemaryhmä.......................................................................................................................... 58<br />
7. Vuonna <strong>2009</strong> ilmestyneet <strong>YTR</strong>:n julkaisut.......................................................................................................61<br />
8. Aiemmat julkaisut...........................................................................................................................................62<br />
3
Tiivistelmä<br />
Julkaisija<br />
<strong>Maaseutupolitiikan</strong> yhteistyöryhmä<br />
Julkaisusarja<br />
2/<strong>2010</strong><br />
Julkaisun nimi<br />
<strong>Maaseutupolitiikan</strong> yhteistyöryhmän v<strong>uosikertomus</strong><br />
<strong>2009</strong><br />
Ilmestymisajankohta<br />
Kesäkuu <strong>2010</strong><br />
ISSN 1238-6464 ISBN 978-952-227-392-5<br />
(Painettu)<br />
ISBN 978-952-227-393-2<br />
(Verkkojulkaisu)<br />
Kokonaissivumäärä<br />
67<br />
Tekijä<br />
<strong>Maaseutupolitiikan</strong> yhteistyöryhmä<br />
Avainsanat<br />
maaseutupolitiikka, maaseutu, kokonaisohjelma,<br />
<strong>YTR</strong>, kehittämishankkeet, teemaryhmä, työryhmä<br />
Julkaisun kuvaus<br />
<strong>Maaseutupolitiikan</strong> yhteistyöryhmän v<strong>uosikertomus</strong> <strong>2009</strong>, sisältäen seuraavien teema- ja työryhmien<br />
vuosikertomukset:<br />
– Hankeryhmä<br />
– Harvaan asutun maaseudun teemaryhmä<br />
– Hyvinvointipalvelujen teemaryhmä<br />
– Hyvinvointipalveluiden teemaryhmä<br />
– Kansainvälisten asioiden teemaryhmä<br />
– Kansalaisjärjestöteemaryhmä<br />
– Kaupungin ja maaseudun vuorovaikutusteemaryhmä<br />
– Kulttuuriteemaryhmä<br />
– Luonnontuotealan teemaryhmä<br />
– Luonto- ja maisemapalvelut -teemaryhmä<br />
– Maaseudun sopimuksellisuusteemaryhmä<br />
– Maaseutuasumisen teemaryhmä<br />
– Maaseutuvaikutusten arviointityöryhmä<br />
– Matkailun teemaryhmä<br />
– Ruoka-Suomi -teemaryhmä<br />
– Svenska temagruppen<br />
– Toimintaryhmätyöryhmä<br />
– Viestintäryhmä<br />
– Yrittäjyyden teemaryhmä<br />
4
Sammandrag<br />
Utgivare<br />
Landsbygdspolitiska samarbetsgruppen<br />
Seriens nummer<br />
2/<strong>2010</strong><br />
Publikation<br />
Årsberättelse för Landsbygdspolitiska samarbetsgruppen<br />
<strong>2009</strong><br />
Utgivningsdatum<br />
Juni <strong>2010</strong><br />
ISSN 1238-6464 ISBN: 978-952-227-392-5<br />
(häftad)<br />
ISBN: 978-952-227-393-2<br />
(pdf)<br />
Sidantal<br />
67<br />
Författare<br />
Landsbygdspolitiska samarbetsgruppen<br />
Nyckelord<br />
landsbygdspolitik, landsbygd, helhetsprogram, <strong>YTR</strong>,<br />
utvecklingsprojekt, temagrupp, arbetsgrupp<br />
Beskrivning av publikationen<br />
Årsberättelse för Landsbygdspolitiska samarbetsgruppen <strong>2009</strong>, innehåller följande tema- och arbetsgruppernas<br />
årsberättelser:<br />
– Arbetsgruppen för landsbygdssäkring<br />
– Arbetsgruppen för medborgarorganisationer<br />
– Arbetsgruppen för växelverkan mellan stad och landsbygd<br />
– Kommunikationsarbetsgruppen<br />
– Kulturtemagruppen<br />
– Projektgruppen<br />
– Svenska temagruppen<br />
– Temagruppen för avtalsmässighet i landsbygden<br />
– Temagruppen för företagsamhet<br />
– Temagruppen för glesbygd<br />
– Temagruppen för internationella ärende<br />
– Temagruppen för landsbygdsboende<br />
– Temagruppen för natur- och landskapstjänster<br />
– Temagruppen för sektorn för naturprodukter<br />
– Temagruppen för turism<br />
– Temagruppen för välfärdstjänster<br />
– Temagruppen Mat-Finland<br />
– Verksamhetsgruppernas arbetsgrupp<br />
5
Summary<br />
Publisher<br />
Rural Policy Committee<br />
Serial number<br />
2/<strong>2010</strong><br />
Publication<br />
Annual report of the Rural Policy Committee<br />
<strong>2009</strong><br />
Date of publication<br />
June <strong>2010</strong><br />
ISSN 1238-6464 ISBN 978-952-227-392-5<br />
(Printed)<br />
ISBN 978-952-227-393-2<br />
(PDF)<br />
Number of pages<br />
67<br />
Author<br />
Rural Policy Committee<br />
Keywords<br />
rural policy, countryside, Rural Policy Programme,<br />
Rural Policy Committee, <strong>YTR</strong>, development projects,<br />
theme group, working group<br />
Summary<br />
Annual report of the Rural Policy Committee <strong>2009</strong>, the annual reports includes following theme and<br />
working groups:<br />
– Communications<br />
– Culture<br />
– Food Finland<br />
– International Affairs<br />
– Local Action Groups<br />
– Natural Products<br />
– Nature and Landscape Services<br />
– NGOs<br />
– Project group<br />
– Rural Contractualisation<br />
– Rural Business<br />
– Rural Housing<br />
– Rural Proofing<br />
– Sparsely Populated Rural Areas<br />
– Swedish speaking theme group<br />
– Tourism<br />
– Urban-Rural Interaction<br />
– Welfare services<br />
6
Esipuhe<br />
<strong>Maaseutupolitiikan</strong> yhteistyöryhmän vuoden <strong>2009</strong> toimintaan löi leimansa poikkeuksellisen runsas <strong>YTR</strong>:n valmistelemien<br />
asioiden poliittinen käsittely. Keväällä <strong>YTR</strong> avusti hallitusta maaseutupoliittisen selonteon valmistelussa,<br />
ja syksyllä eduskunta käsitteli monessa valiokunnassa hallituksen selontekoa. Poliittinen vaihe<br />
jatkuu vuoden <strong>2010</strong> alkupuolen, sillä eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta valmistelee eduskunnan<br />
kannanoton, ja sen jälkeen <strong>YTR</strong> jälleen avustaa hallitusta selonteossa luvatun toimenpideohjelman valmistelussa.<br />
Myöhemmin on tärkeää analysoida mitä vuosien <strong>2009</strong> ja <strong>2010</strong> aikana maaseutupoliittisessa ajattelussa<br />
muuttui ja mitä saavutettiin. Se joka tapauksessa tiedetään jo nyt, että maaseutupolitiikkaan kiinnittyi useita<br />
uusia asioita ja painotuksia, jotka puolestaan siirtyvät osaksi <strong>YTR</strong>:n lähivuosien työtä.<br />
Toimintavuoden aikana <strong>YTR</strong>:ssä työskenteli teemaryhmiä enemmän kuin koskaan. Menettelytapa käynnistyi jo<br />
1990-luvun alkupuolella, mutta saavutti 17 ryhmän määrän vuonna <strong>2009</strong>. On ilmeistä, ettei määrää enää voi<br />
<strong>YTR</strong>:n voimavarat huomioon ottaen lisätä. Sen sijaan jatkossakin toimii monivuotisia ja pitkäjänteistä työtä<br />
tekeviä teemaryhmiä samoin kuin yhden periodin toimivia ryhmiä. Teemaryhmät on yleisnimike, joka pitää<br />
sisällään vaihtuvia tai luonteeltaan pysyviä teemoja, mutta jälkimmäistenkin ryhmien tavoitteita, tehtäviä ja<br />
tekijöitä vaihdetaan aika ajoin. Lisäksi teemaryhmien tavat toimia vaihtelevat kunkin teeman edellyttämällä<br />
tavalla. Teemaryhmiin kiteytyvät niin <strong>YTR</strong>:n verkostomaisen työtavan mahdollisuudet kuin vaikeudet. Vaikka<br />
tuloksia on saatu, teemaryhmien jäsenten ja heidän taustaorganisaatioittensa sitoutuminen vaihtelee hyvin<br />
aktiivisesta sinne toiseen ääripäähän asti. Se on tavallaan ymmärrettävää, vaikka toki soisin, että saisimme<br />
kaikki mukanaolijat ja heidän taustaryhmänsä vähintään kohtuullisen aktiiviselle tasolle.<br />
<strong>YTR</strong>:n verkoston eri toimijoiden tietoisuus toisistaan on tärkeää. On ilahduttavaa, että tietoisuus on lisääntynyt.<br />
Näin yhdensuuntaistetaan ja voimistetaan tavoitteiden toteutusta. Tästä kiitos <strong>YTR</strong>:n jäsenille, sihteeristölle,<br />
teemaryhmien työntekijöille ja jäsenille kuin myös tutkimus- ja kehittämishankkeiden toteuttajille. Kehittäjäverkosto<br />
tekee työtään yleensä varsin matalalla profiililla, mutta määrätietoisesti. Määrätietoisuus tuo tuloksia<br />
ja siinä suhteessa toimintavuosi <strong>2009</strong> oli yksi <strong>YTR</strong>:n kaikkien aikojen parhaista. Parhaat kiitokset siitä kaikille<br />
toimijoille!<br />
Jarmo Vaittinen<br />
Kansliapäällikkö<br />
<strong>YTR</strong>:n puheenjohtaja<br />
7
1. Maaseutu sai<br />
poliittista huomiota<br />
Kun jo vuoden 2008 toimintakertomuksessa iloittiin<br />
maaseutupoliittisen keskustelun vilkastumisesta<br />
<strong>YTR</strong>:n kokouksissa, sama suuntaus jatkui vuonna<br />
<strong>2009</strong>. Keskusteluun liittyivät myös päätöksentekijät,<br />
sillä vuoden alkupuolella valmisteltiin valtioneuvoston<br />
maaseutupoliittista selontekoa ja syyskaudella<br />
eduskunta käsitteli selontekoa perusteellisesti ja<br />
otti siihen kantaa peräti kymmenessä valiokunnassa.<br />
Maa- ja metsätalousvaliokunta kokosi eduskunnan<br />
kannanoton vuoden <strong>2010</strong> alkupuolella.<br />
Laaja valmistelutyö sävytti vuotta 2008. Työn tulokset<br />
eli viides kokonaisohjelma <strong>2009</strong>–2013 Maaseutu<br />
ja hyvinvoiva Suomi ja valtioneuvoston samanniminen<br />
ja järjestyksessä toinen maaseutupoliittinen<br />
selonteko hyväksyttiin vuonna <strong>2009</strong>. Siirryttiin <strong>YTR</strong>:n<br />
normaaliin päiväjärjestykseen eli teemaryhmien ja<br />
hankkeiden pyöritykseen sekä jo aiemmin valmistuneiden<br />
ohjelmien toteutukseen. Kun selonteossa<br />
luvattu hallituksen maaseutupoliittinen toimenpideohjelma<br />
saadaan kesällä <strong>2010</strong> valmiiksi, on edessä<br />
ilmeisen pitkä toteuttamisvaihe. Toisaalta poliittisia<br />
linjauksia ja konkreettisia esityksiä on agendalla<br />
enemmän kuin koskaan.<br />
<strong>Maaseutupolitiikan</strong> ydinverkosto<br />
tiivistyi hieman<br />
Toimintavuoden <strong>2009</strong> kokoustilastot kertovat <strong>YTR</strong>:n<br />
ydinverkostojen eli itse <strong>YTR</strong>:n ja sen sihteeristön<br />
toiminnan lievästä tiivistymisestä. Kun edellisenä<br />
vuonna <strong>YTR</strong>:n kokouksiin osallistui peräti 89 eri henkilöä,<br />
tarkasteluvuonna heitä oli 71. Vastaavat luvut<br />
sihteeristössä olivat 51 ja 44. Sen sijaan aktiivisten<br />
osallistujien määrissä on vähäistä nousua. Etenkin<br />
<strong>YTR</strong>:n jäsenten ja varajäsenten osallistuminen kokouksiin<br />
on parantunut.<br />
<strong>YTR</strong>:llä oli vuoden aikana kuusi kokousta, joissa keskimäärin<br />
29 osallistujaa, vaihteluväli 23:sta osallistujasta<br />
36:een. Aktiivisia osallistujia (3–6 kokousta)<br />
oli 31, joista jäseniä tai varajäseniä 22.<br />
<strong>YTR</strong>:n kokouksiin<br />
osallistuneiden<br />
osallistuneiden<br />
määrät <strong>2009</strong><br />
määrät <strong>2009</strong><br />
<strong>YTR</strong>:n kokouksiin osallistuneiden määrät yhteensä <strong>2009</strong><br />
<strong>YTR</strong>:n kokouksiin osallistuneiden määrät yhteensä <strong>2009</strong> ja 2008<br />
ja 2008<br />
<strong>YTR</strong>:n sihteeristö kokoontui hieman harvemmin kuin<br />
tavallisesti, yhteensä 13 kertaa. Osallistujien määrän<br />
vaihteluväli oli 11–21, keskimäärin 16–17 henkilöä.<br />
Aktiivisesti osallistuneita (6–13 kokousta) oli 16.<br />
Vertailu aiempien vuosien vastaaviin lukuihin kertoo,<br />
että hallinnon ja järjestöjen toimintamenovarojen<br />
niukkuus ja valtionhallinnon tuottavuushanke<br />
alkavat näkyä. Ydintehtäviinsä ja sektoriputkiinsa<br />
uponneita on yhä vaikeampi saada mukaan aitoon<br />
kumppanuuteen perustuvaan verkostotyöhön. Suuntaus<br />
on erittäin vahingollinen. Onneksi rinnakkaisena,<br />
vaikkakin pienempänä trendinä, on havaittavissa<br />
<strong>YTR</strong>:n tehtäviin osoitettujen henkilötyöviikkojen ja<br />
-kuukausien hidas kasvu. Päätoimisia ei <strong>YTR</strong>:n ydinverkostossa<br />
ole yhtään, mutta on muutama henkilö,<br />
joiden työpanoksessa <strong>YTR</strong>:n tehtävät ovat jo merkittäviä.<br />
<strong>Maaseutupolitiikan</strong> yhteistyöryhmän käytännön ydinryhmän<br />
muodostivat toimintavuonna pääsihteeri Eero<br />
Uusitalo, hankesihteeri, maaseutuylitarkastaja Kirsi<br />
Viljanen, ylitarkastaja Hanna-Mari Kuhmonen, yli-<br />
8
Sihteeristö tiivisti yhteistyötään Itä-Uudellemaalle suuntautuneella retkellä. Etualalla Heli Talvitie ja Laura Jänis.<br />
Annukka Lyra.<br />
tarkastaja Laura Jänis sekä tiedottaja Annukka Lyra.<br />
Kaikki toimivat maa- ja metsätalousministeriössä.<br />
Ydinryhmän sihteereissä oli vaihtuvuutta, koska <strong>YTR</strong>:n<br />
sihteeri Maarit Skogberg lähti maaliskuussa hoitamaan<br />
toista tehtävää työ- ja elinkeinoministeriössä.<br />
Väliaikaisina sihteereinä toimivat Auli Sihvola TEM:stä<br />
ja Elina Puotila MMM:stä, kunnes Vuokko Keränen<br />
TEM:stä lokakuussa aloitti Skogbergin sijaisuuden.<br />
Elina Puotila tuli hoitamaan kesällä virkavapaalle<br />
lähteneen Mia Revon tehtäviä maa- ja metsätalousministeriössä.<br />
Uusitalo, Viljanen, Kuhmonen ja<br />
Jänis maa- ja metsätalousministeriöstä sekä Petra<br />
Stenfors työ- ja elinkeinoministeriöstä muodostivat<br />
sihteeristön valtioneuvoston maaseutupoliittisen selonteon<br />
valmistelussa.<br />
Täyttymyksen vuosi<br />
Vuotta 2007 luonnehdittiin suunnitteluvuodeksi ja<br />
vuotta 2008 valmistelun ajaksi. Vuosi <strong>2009</strong> vihdoin<br />
julkisti pitkäaikaisen työn tulokset. Annastiina Henttisen<br />
kirjoittama teos Maaseutu politiikan tantereena<br />
on kuvaus <strong>YTR</strong>:n kahdestakymmenestä ensimmäisestä<br />
vuodesta ja maaseutupolitiikan kehittymisestä.<br />
Kirjan otsikko ilmentää sisällön antamaa vaikutelmaa<br />
uuden politiikanalan synnytystuskista.<br />
<strong>Maaseutupolitiikan</strong> yhteistyöryhmä hyväksyi kokonaisohjelman<br />
toimintaohjelmakseen tammikuun<br />
lopussa. Kokonaisohjelma toimi pohjana valtioneuvoston<br />
maaseutupoliittisen selonteon valmistelussa.<br />
Hallitus antoi selonteon eduskunnalle ripeän valmistelun<br />
jälkeen 20.5.<strong>2009</strong>. Sen koosti valtiosihteeri Jouni<br />
Lindin vetämä valtiosihteereistä ja ministereiden<br />
erityisavustajista muodostettu ryhmä maa- ja metsätalousministeri<br />
Sirkka-Liisa Anttilan johtamalle<br />
maaseutuministeriryhmälle. Selonteko laadittiin<br />
suomeksi ja käännettiin toimintavuoden aikana myös<br />
ruotsiksi ja englanniksi. Kokonaisohjelman tiivistelmä<br />
on saatavissa suomeksi ja ruotsiksi.<br />
<strong>YTR</strong>:n julkaisusarjan ensimmäinen tuote toimintavuonna<br />
oli opas YHTÄLÖ. Yhdistysten talous ja<br />
verotus. Mitä pienessä yhdistyksessä pitäisi osata?<br />
Sopimuksellisuutta oli jo kahden teemaryhmän työnä<br />
sekä useiden tutkimus- ja kehittämishankkeiden<br />
9
avulla viety eteenpäin. Vuoden aikana julkaistiin Sopimuksellisuusstrategia<br />
ja Sopimuksellisuus-käsikirja.<br />
Tärkeitä toimintavuoden aikana valmistuneita<br />
julkaisuja olivat Harvaan asutun maaseudun kehittämisohjelma<br />
sekä Maaseudun yrittäjyyden ohjelma.<br />
Jälkimmäinen julkaistiin seuraavan vuoden alussa<br />
(<strong>YTR</strong> 1/<strong>2010</strong>).<br />
Kaikki <strong>YTR</strong>:n rahoittamat tutkimus- ja kehittämishankkeet<br />
arvioidaan niiden päättymisen jälkeen.<br />
Tähän mennessä viimeinen arviointi käsitti vuosina<br />
2005–2007 päättyneet hankkeet. Heli Siirilän ja<br />
kuuden muun arvioijan kirjoittama seikkaperäinen<br />
raportti tarjosi monta konkreettista muutosesitystä<br />
menettelytapoihin. Vinkeistä on otettu myös vaarin.<br />
Kaikki <strong>YTR</strong>:n julkaisusarjan julkaisut ovat kehittämistyön<br />
välineitä. Toimintavuosi <strong>2009</strong> merkitsee käytännössä,<br />
että seuraaville vuosille on paljon eteenpäin<br />
vietäviä asioita. Kun vuonna <strong>2010</strong> saadaan<br />
eduskunnan kanta valtioneuvoston selontekoon ja<br />
hallituksen lupaama toimenpideohjelma laadituksi,<br />
<strong>YTR</strong> voi keskittyä neuvotteluihin ja kaikkeen siihen,<br />
mitä linjausten ja esitysten käytännön toteuttaminen<br />
on. Täyttymys lienee sittenkin vain välivaihe.<br />
Uusia avauksia<br />
Tuoreet valtioneuvoston maaseutupoliittiset linjaukset<br />
ja <strong>YTR</strong>:n ohjelmat sisältävät paljon uusia avauksia tai<br />
aiempaa voimakkaampia painotuksia. Uusia sisältöjä<br />
ohjelmiin antoivat muun muassa seuraavat seikat:<br />
• Harvaan asuttu maaseutu edellyttää erityisratkaisuja,<br />
etenkin palveluiden järjestämisessä<br />
• Ilmastonmuutoksen hillintä ja sopeutuminen tulivat<br />
mukaan maaseutupolitiikkaan<br />
• Kaikkien tieluokkien jatkuva kohentaminen<br />
• Tietoliikenneyhteyksien ehdoton saatavuus ja tasapuolisuus<br />
• Huomion kiinnittäminen ulkomaisen työvoiman<br />
sijoittautumiseen maaseudulle<br />
• Huoltovarmuuden turvaaminen on kansallinen<br />
tehtävä<br />
• Maaseudun turvattomuuspulmiin etsitään ratkaisuja<br />
• Kansalaisjärjestöjen roolin ja kumppanuuden vahvistaminen<br />
palvelujen tuottamisessa julkisen sektorin<br />
kanssa. Tarvitaan uusia yhteistyömuotoja<br />
• Maaseutupolitiikassa on viisi toiminnan tasoa,<br />
joille kullekin tarvitaan oman tyyppistä politiikkaa<br />
ja kehittämistyötä: kylä pienimpänä, kansainvälinen<br />
toiminta laajimpana<br />
• Maaseutuvaikutusten arviointi otetaan käyttöön<br />
• Maaseutu- ja kehityspolitiikan vuorovaikutteisuutta<br />
lisätään<br />
• Kylien ja kunnan välille rakennetaan neuvotteluja<br />
sopimusmenettely. Kylätoiminnan valtionapua<br />
nostetaan<br />
• Hallituksen selonteon ja eduskunnan kannanottojen<br />
perusteella laaditaan toimenpideohjelma/<br />
periaatepäätös.<br />
Monenmoista myönteistä<br />
Kaikkiin toimintavuosiin kuuluu myönteisiä ja kielteisiä<br />
tapahtumia, tuloksia ja vastoinkäymisiä. Hankkeet<br />
ja teemaryhmät voivat luetella näitä pitkän<br />
listan, ja koko <strong>YTR</strong>:n näkökulmasta on syytä poimia<br />
muutamia. Selkeästi myönteisiä, vaikkakin erikokoisia<br />
ja yhteismitattomia tuloksia olivat muun muassa<br />
Harvaan asutun maaseudun teemaryhmän Korvesta<br />
ja Valtateiltä -verkkolehden ensimmäisten numeroiden<br />
ilmestyminen sekä kaupunki-Leader -toiminnan<br />
käynnistyminen Vaasassa, Turussa ja Helsingissä.<br />
Jälkimmäinen oli ruotsinkielisen teemaryhmän hyvän<br />
aktiviteetin seurausta. Maaseutuvaikutusten arviointia<br />
valmistellut työryhmä ja etenkin sen sihteeri Hanna-Mari<br />
Kuhmonen saivat arviointiprosessin jäsentymään<br />
niin pitkälle, että nyt sitä voidaan soveltaa.<br />
Kansalaisjärjestöteemaryhmän työ kansalaistoimijoiden<br />
aseman ja roolin vahvistamisessa oli tärkeää.<br />
Teemaryhmän tiedontuotanto ja alustukset alan<br />
lukuisissa seminaareissa eri puolilla Suomea ovat<br />
tuoneet tärkeän lisän keskusteluun maaseudun kolmannen<br />
sektorin roolista ja tehtävistä. Matkailun<br />
koordinaatio eteni ja samalla havaittiin alan lamankestävyys<br />
kohtuullisen hyväksi. Aitoja makuja -hanke<br />
eteni ja BaltFood-hanke käynnistyi.<br />
Toimintavuoden alkupuolella ilmestyi myös tähän<br />
mennessä laajin ja yksityiskohtaisin, peräti kolmen<br />
ohjelman toteumamuistio. Maaseutupoliittisesta<br />
erityisohjelmasta 2005–2006 tämä muistio totesi,<br />
että kaikki valtioneuvoston 52 päätöstä toteutuvat<br />
ainakin osittain. Vuoden 2008 lopussa toteutuneita<br />
10
oli jo 48. Vastaavasti neljännen kokonaisohjelman<br />
2005–2008 toteutuminen oli edennyt jo 111 esitykseen<br />
ja kymmenen ehdotusta oli toteutumassa. Tässä<br />
<strong>YTR</strong>:n toimintaohjelmassa oli kaikkiaan 133 ehdotusta.<br />
Erityisohjelmasta 2007–<strong>2010</strong> toteumamuistio<br />
sisälsi vasta ensimmäisen arvion: 66 päätöksestä oli<br />
toteutunut 48 ja toteutumassa 16. Vuotta myöhemmin<br />
vastaavat luvut olivat 55 ja 10. Toimintavuoteen<br />
<strong>2009</strong> sisältyi myös viidennen kokonaisohjelman vastuuhenkilöiden<br />
ja toteuttajaorganisaatioiden määrittely.<br />
Sen ohjelman ensimmäinen toteutuma-arviointi<br />
tehdään vuoden <strong>2010</strong> lopun tilanteen mukaan. Ohjelmatyön<br />
tuloksiin voi olla tyytyväinen.<br />
Ruotsinkielinen teemaryhmä ja Svensk Byaservice<br />
tuottivat viikoittaisen sisällöltään monipuolisen maaseutupolitiikan<br />
sähköisen uutiskirjeen. Osa uutisista<br />
julkaistiin myös suomeksi kerran kuussa. Runsaan tiedon<br />
tarjosivat Kenneth Sundman, Peter Backa, Mia<br />
Aitokari ja Henrik Hausen. Ruoka-Suomi ja Matkailun<br />
teemaryhmä jatkoivat lehtiensä julkaisemista.<br />
Kampanjasta tuli toimintavuonna <strong>YTR</strong>:n yksi merkittävä<br />
työmuoto. Voimistuvat kylät -kampanjan<br />
suunnittelu käynnistyi <strong>YTR</strong>:n, Suomen Kylätoiminta<br />
ry:n (SYTY), Suomen Kuntaliiton ja monen muun organisaation<br />
laajana yhteishankkeena. Kampanjan<br />
muodossa asioitaan edistivät muun muassa Ruoka-<br />
Suomi, Matkailun teemaryhmä, Ruotsinkielinen teemaryhmä,<br />
Sopimuksellisuusteemaryhmä sekä SYTY.<br />
Ne järjestivät kukin tahollaan useiden tilaisuuksien<br />
RoadShown. Kampanja ei ole helppo työmuoto. Joskus<br />
sillä tavoitettiin vähäinen väestömäärä, mutta<br />
onneksi joukossa oli myös suuria tilaisuuksia. Lisäksi<br />
kampanja tavoitti yleensä kohderyhmänsä hyvin, eli<br />
nimenomaan ne, joita asioiden ääreen haluttiinkin.<br />
Vaativa verkostomainen työtapa<br />
Osallistuvien henkilöiden aktiivisuudessa ja tavoitetietoisuudessa<br />
on <strong>YTR</strong>:n verkostomaisen työtavan<br />
voima ja heikkous. Tarvitaan tapaamisia ja keskusteluja.<br />
Toimintavuoden vastoinkäymiset liittyivät<br />
nimenomaan muutamien järjestettyjen tilaisuuksien<br />
vähäiseen osanottoon. Sopimuksellisuus-kiertue tavoitti<br />
250 ihmistä, mutta tavoite oli kuitenkin hieman<br />
suurempi. Osanotto hankeseminaariin oli jo toisen<br />
kerran peräkkäin turhan pieni. Johtopäätöksenä hankeseminaaria<br />
muokataankin laajapohjaisemmaksi<br />
<strong>YTR</strong>:n verkostotapaamiseksi vuonna <strong>2010</strong>. Hanketoimintaa<br />
varjosti myös varojen niukkuus, mikä jätti<br />
toimintavuonna erityisen monta rahoituskelpoista<br />
hanketta ulkopuolelle.<br />
Ainakin prosessissa mukana olleet pettyivät Taloudellisen<br />
kehityksen ja yhteistyön järjestön OECD:n maatutkinnan<br />
tuloksista käytyyn lähes olemattomaan keskusteluun.<br />
Saman kohtalon koki pääsihteeri Eero Uusitalon<br />
analyysi maatalous-, alue- ja maaseutupolitiikan<br />
linjausten muutoksista, eroista ja yhteneväisyyksistä<br />
vuodesta 1980 lähtien (Ruralia-instituutin julkaisuja<br />
17/<strong>2009</strong>). Molemmissa julkaisuissa on paljon ainesta<br />
maaseutupoliittisen keskustelun ja tavoiteasetannan<br />
kehittämiseen. <strong>Maaseutupolitiikan</strong> metodiikan kehittäminen<br />
on <strong>YTR</strong>:n keskeinen vastuualue.<br />
Verkostomainen työtapa vaatii jatkuvaa ylläpitoa.<br />
Kun Onni muuttaa maalle -hanke loppui, maakuntien<br />
yhteysverkostot hajosivat. Näin helposti käy teemasta<br />
riippumatta, ellei verkoston toiminnasta pidetä<br />
huolta. Maaseudun ja kaupungin vuorovaikutusta ei<br />
myöskään vuonna <strong>2009</strong> saatu kunnolla etenemään.<br />
Vuorovaikutus ymmärretään kovin monella tavalla,<br />
eikä sen soveltuvuutta oivalleta käytännössä.<br />
Teemaryhmätyö runsasta<br />
<strong>YTR</strong>:n toimintavuonna <strong>2009</strong> teema- tai työryhmiä<br />
työskenteli kaikkiaan 17. Vain yksi ryhmä oli kokonaan<br />
uusi: Kansainvälisten asioiden teemaryhmä<br />
perustettiin 10.3.<strong>2009</strong>. Jatkokauden vielä vuodelle<br />
<strong>2009</strong> saivat Maaseutuvaikutusten arviointityöryhmä<br />
sekä vuoden <strong>2010</strong> alusta kolmeksi vuodeksi Maaseudun<br />
hyvinvointipalvelut -teemaryhmä, Luonnontuotealan<br />
teemaryhmä ja Yrittäjyyden teemaryhmä.<br />
Vuoden <strong>2009</strong> lopussa päättyi Kaupungin ja maaseudun<br />
vuorovaikutus -teemaryhmän toiminta. Myös<br />
Maaseutuvaikutusten arviointityöryhmä saattoi sille<br />
asetetut tehtävät loppuun. <strong>YTR</strong>:n toinen Sopimuksellisuusteemaryhmä<br />
sai työnsä päätökseen maaliskuun<br />
lopussa <strong>2010</strong>. Kaikissa näissä tapauksissa itse teemoja<br />
viedään eteenpäin, mutta työ ei enää tapahdu<br />
teemaryhmän muodossa. Maaseutuvaikutusten arviointiryhmä<br />
ja hankeryhmä puolestaan suunnittelivat<br />
maaseutukatsausta niin pitkälle, että katsauksen<br />
käytännön valmistelu saattoi alkaa talvella <strong>2010</strong>.<br />
11
2. Aktiivista<br />
kansainvälistä<br />
yhteistyötä<br />
Pohjoismainen yhteistyö<br />
Vuoden <strong>2009</strong> aikana <strong>YTR</strong> osallistui aktiivisesti kansainväliseen<br />
yhteistyöhön. Pohjoismaista yhteistyötä<br />
aktivoi vuoden alussa toimintansa käynnistänyt uusi<br />
maaseututyöryhmä, joka perustettiin Pohjoismaiden<br />
ministerineuvoston aluepoliittisen yhteistyöohjelman<br />
<strong>2009</strong>–2012 tiimoilta. Työryhmä kokoontui vuonna<br />
<strong>2009</strong> viisi kertaa ja sen suomalaisjäseniä olivat<br />
Hanna-Mari Kuhmonen/MMM ja Petra Stenfors/TEM.<br />
Työryhmän keskeisenä tehtävänä on edistää kokemustenvaihtoa<br />
ja lisätä osaamisentasoa kysymyksissä,<br />
jotka vaikuttavat maaseutualueiden kehittymiseen<br />
ja kasvuun Pohjoismaissa. Ryhmä toimii myös<br />
ohjausryhmänä Tulevaisuuden maaseutu -hankkeelle,<br />
jossa järjestetään pohjoismaisia maaseutuseminaareja<br />
ja tehdään selvityksiä yhteisesti keskeisiksi<br />
koetuista teemoista. Vuonna <strong>2009</strong> järjestettiin kaksi<br />
seminaaria. Toukokuussa Keski-Norjassa Steinkjerissä<br />
järjestetyn seminaarin aiheita olivat kaupallisten<br />
ja julkisten palveluiden järjestäminen sekä ”Green<br />
Growth”, joka käsittää muun muassa bioenergiaan,<br />
luontoon ja kulttuuriin liittyvän kehittämispotentiaalin.<br />
Marraskuussa Ruotsin Tällbergissä Taalainmaalla<br />
järjestetyssä seminaarissa pohdittiin palvelujen<br />
järjestämistä maaseudulla.<br />
IRN<br />
International Rural Network (IRN) on kansainvälinen<br />
järjestö, joka tähtää tiedon ja kokemusten vaihtoon<br />
sekä kansainvälisen maaseudun kehittämisverkoston<br />
luomiseen. Maaseutuyhteisöjen voimaannuttaminen<br />
sekä yhteisöjen välinen yhteistyö hallinnon eri<br />
tasojen kanssa eri maissa ovat keskeisiä teemoja.<br />
IRN järjesti kolmannen World Rural Foruminsa Intian<br />
Udaipurissa elokuussa <strong>2009</strong>. Forumin otsikkona<br />
oli Development, Dialogues and Dilemmas. <strong>YTR</strong>:n<br />
panoksen konferenssiin vei Hanna-Mari Kuhmonen,<br />
joka alusti tilaisuudessa kumppanuuksien merkityksestä<br />
maaseudun kehittämisessä kaikilla toiminnan<br />
tasoilla. Konferenssissa nousivat esiin erityisesti<br />
kehittyvien maiden maaseutukysymykset, jotka ovat<br />
kokoluokaltaan mittavia ja tavalla tai toisella koko<br />
maapalloa koskettavia. Konferenssi keräsi noin 70<br />
osallistujaa 19 eri maasta. Aikaisemmat konferenssit<br />
järjestettiin Skotlannissa (2003) ja Yhdysvalloissa<br />
(2005). Seuraavaa konferenssia suunnitellaan Australiaan<br />
vuonna 2012.<br />
OECD<br />
OECD järjesti seitsemännen maaseudun kehittämiskonferenssinsa<br />
Québecissä Kanadassa. Konferenssin<br />
aiheena oli maaseutupolitiikan kehittäminen<br />
vastaamaan muuttuvan maailman tarpeita.<br />
Erityistä huomiota kiinnitettiin globaaliin talouskriisiin,<br />
maaseutualueiden elinvoiman kasvattamiseen,<br />
maaseutumatkailuun, metsien monikäyttöön<br />
ja uusiin energialähteisiin. Lisäksi pohdittiin uutta<br />
lähestymistapaa maaseutuyhteisöjen demografiaan,<br />
ilmastonmuutosta, paikallisen ruoantuotannon vahvistamisstrategioita,<br />
paikallishallinnon sopeutumismekanismeja<br />
sekä maaseutupolitiikan vastauksia<br />
edellä mainittuihin kysymyksiin.<br />
Konferenssi keräsi lähes 300 osallistujaa eri puolilta<br />
maailmaa niin OECD-maista kuin niiden ulkopuolelta.<br />
Sirpa Karjalainen maa- ja metsätalousministeriöstä<br />
osallistui konferenssissa talouden taantumaa<br />
käsitelleeseen paneeliin ja Hanna-Mari Kuhmonen<br />
kutsutyöpajaan, joka koski maaseutunäkökulman<br />
integroimista politiikkaan. Lisäksi Suomesta konferenssiin<br />
osallistui Petra Stenfors työ- ja elinkeinoministeriöstä.<br />
Leaderia maailmalle<br />
Leader on kumppanuuteen perustuva, monialainen<br />
ja alueperusteinen, uuden lähestymistavan mukainen<br />
metodi. Se on osoittautunut erittäin tehokkaaksi<br />
välineeksi Suomen maaseutupolitiikassa. Sen merkitys<br />
kasvaa myös koko Euroopassa, sillä edellisinä<br />
kahtena ohjelmakautena Leader-ryhmien määrä<br />
oli runsaat 900, kun tällä kaudella ryhmien määrä<br />
nousee runsaaseen 2 100:aan. Määrä vuoden <strong>2009</strong><br />
lopussa oli jo hieman yli 2 000. Suomen tapaan kuu-<br />
12
dessa muussa maassa toimintatapa kattaa koko<br />
maaseudun ja muutamissa maissa Leaderin peitto<br />
on hyvin suuri.<br />
Suomalaiset ovat aktiivisia Leaderin kehittämisessä<br />
Euroopassa. Jäseniä EU:n komission Leader-alakomiteassa<br />
tällä hetkellä ovat Sanna Sihvola MMM:stä<br />
ja Juha-Matti Markkola maaseutuverkostoyksiköstä.<br />
Erityisesti he ja Eero Uusitalo ovat saaneet kutsuja<br />
eri maihin kertomaan suomalaisen Leaderin menestymisen<br />
syistä. Hallinnon lisäksi eurooppalaisten<br />
järjestöjen, erityisesti ELARD (European LEADER Association<br />
for Rural Development) ja ERA (European<br />
Rural Alliance), työ kohdistuu nimenomaan Leadermetodin<br />
kehittämiseen ja levittämiseen, nyt jo osin<br />
EU:n ulkopuolellekin. Suomen Kylätoiminta ry SYTY, ja<br />
muutamat suomalaiset toimintaryhmät ovat aktiivisia<br />
toimintaryhmätyöhön liittyvässä kansainvälisessä<br />
kumppanuudessa. Lähes kaikilla toimintaryhmillä<br />
alkaa olla kansainvälistä yhteistyötä hankkeiden<br />
kautta.<br />
Sirpa Karjalainen osallistui panelistina OECD:n Maaseudun kehittämiskonferenssiin Kanadassa.<br />
Hanna-Mari Kuhmonen.<br />
13
3. Selonteon valmistelu<br />
osoitti poliittisen<br />
tahdon maaseudun<br />
kehittämisessä<br />
Valtioneuvosto antoi maaseutupoliittisen selonteon<br />
eduskunnalle 20.5.<strong>2009</strong>. Asian eduskunnalle esitelleen<br />
maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa<br />
Anttilan mukaan selonteon tavoitteena on rakentaa<br />
vahva poliittinen tahtotila maaseudun mahdollisuuksien<br />
hyödyntämiseen sekä peruspalveluiden<br />
turvaamiseen. Ministeri Anttila korosti elinvoimaisen<br />
ja hyvinvoivan maaseudun olevan koko kansakunnan<br />
yhteinen intressi, etu ja voimavara, joka vaatii meiltä<br />
kaikilta sitoutumista ja yhteistyötä.<br />
Selonteon valmisteluprosessi oli monivaiheinen. Sen<br />
pohjana hyödynnettiin viidennen kokonaisohjelman<br />
perusteellista valmistelutyötä. Selonteon valmistelun<br />
työrukkasena toimi valtiosihteeri Jouni Lindin<br />
johdolla toiminut poliittinen työryhmä, joka koostui<br />
ministereiden valtiosihteereistä ja erityisavustajista.<br />
Työryhmä kuuli asiantuntijoita ja valmisteli tekstiä<br />
selonteon poliittisesta käsittelystä vastanneelle<br />
maaseutupoliittiselle ministerityöryhmälle, jonka työtä<br />
ministeri Anttila luotsasi. Valmistelusihteeristön<br />
työtä johti <strong>Maaseutupolitiikan</strong> yhteistyöryhmän <strong>YTR</strong>:n<br />
pääsihteeri Eero Uusitalo apunaan neljä henkilöä<br />
<strong>YTR</strong>:n sihteeristöstä. Poliittinen työryhmä kokoontui<br />
seitsemän kertaa.<br />
Maaseutupoliittinen ministeriryhmä kokoontui selonteon<br />
äärelle kolmesti. Kokouksiin osallistui kuusi eri<br />
ministeriä sekä runsas joukko valtiosihteereitä ja erityisavustajia,<br />
joten koko hallituksen ääni muotoiltiin<br />
kattavasti selonteon linjauksiin.<br />
Eduskunnan maaseutuverkosto kantoi kortensa kekoon<br />
keskustelemalla kokonaisohjelman ja selonteon<br />
painopisteistä kolmeen otteeseen työvaliokunnassa<br />
sekä kertaalleen koko verkoston kesken. Maaseudun<br />
kehittymistä ja kehittämistä pohdittiin useista eri<br />
näkökulmista käsin ja painopisteitä korostettiin eri<br />
tärkeysjärjestyksissä.<br />
Ministeriöiltä, <strong>Maaseutupolitiikan</strong> yhteistyöryhmältä<br />
sihteeristöineen ja maaseutuprofessoreilta pyydettiin<br />
lausuntoja valmistelun loppuvaiheessa. Huhtikuus-<br />
Kansanedustaja Mikaela<br />
Nylanderin (kolmas oikealta)<br />
vieraana eduskunnassa<br />
ennen selonteon käsittelyä<br />
olivat Mia Repo, Annukka<br />
Lyra, Laura Jänis, Kirsi Viljanen,<br />
Mia Aitokari ja Ritva<br />
Pihlaja.<br />
14
Ministeri Sirkka-Liisa Anttila esitteli selonteon eduskunnalle. Annukka Lyra.<br />
sa <strong>2009</strong> olleen lausuntokierroksen saaliiksi saatiin<br />
parisenkymmentä näkemystä selontekoluonnoksesta,<br />
joiden ansiosta selontekoa vielä täsmennettiin ja kehitettiin<br />
eteenpäin.<br />
Maaseutupoliittinen selonteko vietiin valtioneuvoston<br />
yleisistuntoon 20.5.<strong>2009</strong>, jossa se hyväksyttiin.<br />
Eduskunta kävi selonteosta runsaan lähetekeskustelun<br />
27.5.<strong>2009</strong>. Keskustelussa selontekoa pidettiin<br />
yleisesti ottaen hyvänä ja tarpeellisena. Erityisesti<br />
palvelujen järjestäminen, infrastruktuuri ja saavutettavuus<br />
nousivat keskustelussa vahvasti esiin. Selonteon<br />
toteuttamisen tärkeyttä korostettiin, samoin<br />
resursseja toteuttamistyöhön. Selonteon tavoitteiden<br />
saavuttamiseksi kaivattiin konkreettisia toimenpiteitä.<br />
Niitä onkin luvassa toimenpideohjelmassa, joka<br />
laaditaan vuoden <strong>2010</strong> aikana, kun eduskunnan vastaus<br />
selontekoon on saatu.<br />
15
4. <strong>YTR</strong>:n historia esitteli<br />
maaseudun politiikan<br />
tantereena<br />
Kesäkuussa ilmestyi <strong>YTR</strong>:n 20-vuotisen taipaleen<br />
kunniaksi julkaistu historiateos Maaseutu politiikan<br />
tantereena. <strong>Maaseutupolitiikan</strong> yhteistyöryhmä<br />
1988–2008. Juhlateos kurottaa paljon <strong>YTR</strong>:n syntyä<br />
varhaisempiin aikoihin maalaten kuvan suomalaisella<br />
maaseudulla tapahtuneista muutoksista kuluneen<br />
sadan vuoden aikana. Teos kuvaa elävästi olosuhteet<br />
ja toimet uuden politiikanalan syntyprosessissa.<br />
Kirjoittaja Annastiina Henttinen totesi, ettei teos ole<br />
perinteinen järjestöhistoria nimikavalkadeineen ja<br />
tapahtumakronikoineen eikä se rajoitu oman organisaation<br />
rajoihin. <strong>YTR</strong>:n hankeseminaarissa 10.6.<br />
pidettyyn julkistamistilaisuuteen valmistamassaan<br />
tervehdyksessä Henttinen kertoi, että <strong>YTR</strong>-historia<br />
pyrkii rakentamaan lukijan silmien eteen koko suomalaisen<br />
maaseutupoliittisen järjestelmän ja sen<br />
synnyn. Ote on laaja, mutta keskiössä on maaseutupolitiikka<br />
ja loppua kohti kasvavassa määrin <strong>YTR</strong>.<br />
Suomalainen maaseutu on kokenut suuren muutoksen<br />
kuluneiden vuosikymmenten aikana. Henttisen<br />
teos kuvaa, minkälaisilla välineillä ja kenen toimesta<br />
muutoksia on käsitelty sekä miten erityinen maaseutupoliittinen<br />
ajattelu on syntynyt. Teos pohtii, mihin<br />
tarvittiin uutta politiikkaa nimeltä maaseutupolitiikka.<br />
Henttisen mukaan sitä tarvittiin, koska vanhat<br />
reseptit, aluepolitiikka ja useat sektoripolitiikat, eivät<br />
enää tepsineet maaseutuun. Siksi maaseutupolitiikan<br />
piti itsenäistyä muista politiikanaloista. Henttisen<br />
sanoin teos kuvaa tätä itsenäistymistaistelua,<br />
”tiukkaa ja välillä ankaraa, mutta ei ilman verenvuodatusta<br />
itsenäisyystaisteluksi onnistunutta”.<br />
Maa- ja metsätalousministeriö järjesti työstä <strong>YTR</strong>:n<br />
hankeryhmän valmistelemana tarjouskilpailun syksyllä<br />
2007. Tarjouskilpailun perusteella työn tekijäksi<br />
valittiin historioitsija FM Annastiina Henttinen, joka<br />
aloitti kirjoitustyön vuonna 2008. Ohjausryhmänä,<br />
16
Annukka Lyra välitti Annastiina Henttisen tervehdyksen kirjan julkistamistilaisuudessa hankeseminaarissa.<br />
Kirsi Viljanen.<br />
Eero Uusitalo kiitti Annastiina Henttistä ja toivoi kirjalle paljon lukijoita. Kirsi Viljanen.<br />
kirjoittajan tukena ja käsikirjoituksen kommentoijana<br />
toimi hankeryhmä <strong>YTR</strong>:n tiedottajalla täydennettynä.<br />
Kirjan ulkoasun suunnitteli ja toteutti lahtelainen<br />
graafikko Kati Kelo. Kelon taitto ja kuvitukset tekivät<br />
kirjasta näyttävän ja raikkaan ja ne houkuttelevat<br />
tarttumaan teokseen. Kirja soveltuu hyvin vaikkapa<br />
lahjakirjaksi maaseudun ystävälle.<br />
17
5. <strong>Maaseutupolitiikan</strong><br />
yhteistyöryhmän<br />
kokoonpano<br />
Puheenjohtaja: (varahenkilöt sulkeissa)<br />
kansliapäällikkö Jarmo Vaittinen, maa- ja metsätalousministeriö,<br />
(ylijohtaja Heimo Hanhilahti)<br />
Varapuheenjohtaja:<br />
aluekehitysjohtaja Kaisa-Leena Lintilä, työ- ja elinkeinoministeriö,<br />
(tilalla aluekehitysjohtaja Janne Antikainen, työ- ja<br />
elinkeinoministeriö, syyskuuhun saakka, Antikaisen<br />
varajäsenenä ylitarkastaja Petra Stenfors, työ- ja<br />
elinkeinoministeriö, syyskuusta alkaen)<br />
<strong>Maaseutupolitiikan</strong> yhteistyöryhmän jäsenet:<br />
maatalousneuvos Esko Juvonen, maa- ja metsätalousministeriö<br />
(neuvotteleva virkamies Sirpa Karjalainen)<br />
budjettineuvos Kati Suihkonen, valtiovarainministeriö,<br />
maaliskuuhun saakka, lainsäädäntöneuvos Jyri<br />
Inha, valtiovarainministeriö maaliskuusta alkaen<br />
(neuvotteleva virkamies Kirsti Vallinheimo)<br />
neuvotteleva virkamies Aila Ryynänen, työ- ja elinkeinoministeriö<br />
(ylitarkastaja Harri Ahlgren)<br />
neuvotteleva virkamies Marja Taskinen, työ- ja elinkeinoministeriö<br />
(ylitarkastaja Paavo Saikkonen lokakuuhun saakka,<br />
erikoissuunnittelija Pertti Linkola, työ- ja elinkeinoministeriö,<br />
lokakuusta alkaen)<br />
kehittämispäällikkö Pirkko-Liisi Kuhmonen joulukuuhun<br />
saakka, kulttuuriasiainneuvos Kirsi Kaunisharju<br />
opetusministeriö, joulukuusta alkaen<br />
(korkeakouluneuvos Ari Saarinen)<br />
neuvotteleva virkamies Riitta Viren, liikenne- ja viestintäministeriö<br />
(neuvotteleva virkamies Jarmo Koskela)<br />
ylitarkastaja Pentti Kananen, sosiaali- ja terveysministeriö<br />
(erikoistutkija Kari Gröhn, työ- ja elinkeinoministeriö)<br />
ylitarkastaja Rainer Lahti, ympäristöministeriö<br />
(ylitarkastaja Tarja Haaranen, syyskuuhun saakka,<br />
ylitarkastaja Ari Seppänen, ympäristöministeriö,<br />
syyskuusta alkaen)<br />
yliarkkitehti Anne Jarva, ympäristöministeriö, syyskuuhun<br />
saakka, ympäristöneuvos Harry Berg, syyskuusta<br />
lähtien<br />
(ylitarkastaja Tapio Heikkilä)<br />
opetusneuvos Susanna Tauriainen, (Pekka Tauriainen,<br />
tammikuuhun saakka, opetusneuvos Aapo<br />
Koukku, tammikuusta alkaen)<br />
erikoistutkija Sakari Karvonen, Terveyden ja hyvinvoinninlaitos<br />
THL<br />
(erikoistutkija Liisa Heinämäki)<br />
johtaja Leila Helaakoski, Pohjois-Pohjanmaan työvoima-<br />
ja elinkeinokeskus<br />
(johtaja Juha Niemelä, Keski-Suomen työvoima- ja<br />
elinkeinokeskus)<br />
maakuntajohtaja Asko Peltola, Etelä-Pohjanmaan<br />
liitto<br />
(aluekehityspäällikkö Eira Varis, Pohjois-Karjalan<br />
liitto)<br />
erityisasiantuntija Tytti Seppänen, Suomen Kuntaliitto,<br />
lokakuuhun saakka, erityisasiantuntija Jarkko<br />
Huovinen, lokakuusta alkaen<br />
johtaja Juha Ruippo, Maa- ja metsätaloustuottajain<br />
Keskusliitto MTK, tammikuusta alkaen<br />
(johdon erityisavustaja Paula Viertola, tammikuusta<br />
alkaen)<br />
ombudsman Rikard Korkman, Svenska lantbruksproducenternas<br />
centralförbund SLC<br />
(verkställande director Kim Nordling, ProAgria,<br />
Svenska lantbrukssällskapens förbund)<br />
aluejohtaja Paula Kivivuori, SAK:n Etelä-Savon aluepalvelutoimisto<br />
(elinkeinopolitiikan asiantuntija Pia Björkbacka,<br />
SAK)<br />
elinkeinopoliittinen asiamies Mats Nyman, Akava<br />
(lakimies Jaana Meklin)<br />
puheenjohtaja Håkan Nystrand, METO – Metsäalan<br />
asiantuntijat<br />
(varajäsen avoinna, STTK)<br />
toimitusjohtaja Jarkko Wuorinen, Suomen Yrittäjät<br />
(toimitusjohtaja Erkki K. Mäkinen)<br />
projektinjohtaja, Annalena Sjöblom, Saaristoasiain<br />
neuvottelukunta<br />
(maaseutuyrittäjä Tarja Tornio)<br />
tutkimusjohtaja Torsti Hyyryläinen, Helsingin yliopisto/Ruralia-instituutti<br />
(tutkija Tuija Mononen, Joensuun yliopisto/Karjalan<br />
tutkimuslaitos)<br />
rehtori Veli Matti Tolppi, Savonia-ammattikorkeakoulu<br />
(koulutuspäällikkö Marja Kopeli)<br />
toiminnanjohtaja Liisa Niilola, Maa- ja kotitalousnaisten<br />
Keskus<br />
18
(tuoteryhmäpäällikkö Hannu Heikkilä, ProAgria Maaseutukeskusten<br />
Liitto)<br />
johtaja Ritva Toivonen, Metsätalouden kehittämiskeskus<br />
Tapio<br />
(tulosalueen päällikkö Jouko Lehtoviita)<br />
kirkkoherra Hannu Komulainen, Juankosken seurakunta<br />
(työalasihteeri Marja Kantanen, Kirkkohallitus)<br />
koulutussuunnittelija Anna-Liisa Knuuti, Maaseudun<br />
Sivistysliitto, syyskuuhun saakka<br />
koulutussuunnittelija Pia Mustonen, syyskuusta alkaen<br />
(koulutussuunnittelija Timo Reko)<br />
folktingssekreterare Stefan Svenfors, Svenska Finlands<br />
folkting<br />
(rektor Björn Wallén, Svenska studiecentralen)<br />
pääsihteeri Risto Matti Niemi, Suomen Kylätoiminta<br />
ry SYTY<br />
(varapuheenjohtaja Silja Saveljeff)<br />
Pääsihteeri<br />
maaseutuneuvos, professori Eero Uusitalo, maa- ja<br />
metsätalousministeriö<br />
Apulaispääsihteeri<br />
avoinna<br />
Sihteeri<br />
projektisihteeri Maarit Skogberg, työ- ja elinkeinoministeriö,<br />
maaliskuuhun saakka; suunnittelija Auli<br />
Sihvola, työ- ja elinkeinoministeriö, sihteerinä 10.3<br />
ja 19.5. kokouksissa; hallinnollinen avustaja Elina<br />
Puotila, maa- ja metsätalousministeriö, sihteerinä<br />
15.9. kokouksessa; erikoissuunnittelija Vuokko Keränen,<br />
työ- ja elinkeinoministeriö, lokakuusta alkaen.<br />
<strong>YTR</strong> palkitsi 20-vuotisjuhlaseminaarissaan <strong>Maaseutupolitiikan</strong> rakentajia. Kuvassa edessä vasemmalta: Matti Sippola,<br />
Kaisa-Leena Lintilä, Kalevi Hemilä, Risto Matti Niemi, takana: Eero Uusitalo, Reijo Martikainen, Heidi Valtari ja<br />
Jarmo Vaittinen. (Kuva jäi uupumaan vuoden 2008 vuosikertomuksesta). Mia Repo.<br />
19
6. Teema- ja työryhmien<br />
toiminta<br />
Hankeryhmä<br />
Toimikausi<br />
Vuodelle 2008–<strong>2009</strong> asetetun hankeryhmän toimiaika<br />
oli 1.11.2008–31.10.<strong>2009</strong>. Hankeryhmän toimiaika<br />
on määräytynyt maa- ja metsätalousministeriön<br />
tutkimus- ja kehittämishankkeiden rahoituksen hakuajankohdan<br />
mukaan, jolloin toimiaika on marraskuun<br />
alusta seuraavan vuoden lokakuun loppuun.<br />
Asettamiskirjeessä määriteltyjä tehtäviä olivat:<br />
• Tehdä esitykset valtakunnallisen maaseudun<br />
kehittämis- ja tutkimushankerahoituksen painopisteiksi<br />
• Vastata määrärahan hakemiseen liittyvistä käytännön<br />
menettelyistä<br />
• Tehdä saapuneiden hakemusten perusteella rahoitusesitykset<br />
maa- ja metsätalousministeriölle<br />
• Huolehtia hankkeiden tulosten arvioinnin, raportoinnin<br />
ja tiedottamisen kehittämisestä<br />
• Valmistella hankkeita ja toimia aktiivisesti verkostohankkeiden<br />
aikaansaamiseksi<br />
• Pitää yhteyttä muihin alan rahoittajiin rahoituksen<br />
koordinoimiseksi.<br />
Ryhmän toiminta<br />
Hankeryhmä valmisteli toimeksiantonsa mukaisesti<br />
rahoitusesitykset maa- ja metsätalousministeriölle<br />
vuoden <strong>2009</strong> rahoitettavista valtakunnallisista maaseudun<br />
tutkimus- ja kehittämishankkeista. Hankeryhmä<br />
kokoontui joulu-helmikuun aikana yhteensä<br />
kahdeksaan kokoukseen. Hakemuksia saapui edellisiä<br />
vuosia vähemmän, sillä mahdollisille hakijoille<br />
oli suhteellisen realistisesti informoitu rajallisesta<br />
jaettavissa olevasta rahamäärästä. Jo ennakkoon tiedettiin<br />
jatkohankkeiden vievän pääosan käytettävissä<br />
olevasta rahoituksesta. Näin kävikin, sillä uusiin<br />
hankkeisiin ohjautui vain 37 prosenttia myönnetystä<br />
kokonaissummasta ja lukumäärältään 39 prosenttia<br />
myönteisen esityksen saaneista hankkeista.<br />
Hakemusten laatu oli melko korkea. Vain muutaman<br />
kohdalla joutui miettimään, mitä hankkeessa todella<br />
Kirsi Viljanen avasi seminaarin. Annukka Lyra.<br />
20
Hankeseminaarin iltatilaisuus pidettiin iloisissa tunnelmissa Ravintola Telakalla. Annukka Lyra.<br />
21
aiottiin tehdä. Tärkein syy hakemusten hylkäykseen<br />
oli näin ollen jaettavissa olevan rahan rajallinen<br />
määrä. Muutaman hankkeen kohdalla hylkäysperuste<br />
oli hankkeen rajautuminen paikalliseen tai alueelliseen<br />
toteuttamiseen ja vaikuttavuuteen. Hylkäysesityksen<br />
saaneiden joukossa oli myös hankkeita, joille<br />
rahoituksen oikea kotipesä on maataloustutkimuksen<br />
puolella tai ympäristöhallinnossa. Valtion sektoritutkimusuudistuksen<br />
muutokset heijastuvat siihen, että<br />
vapaata tutkimusrahaa on haettavissa yhä vähemmän.<br />
Tällöin hakemuksia lähetetään rahoittajille,<br />
joilla avoin haku vielä on – osuu sitten oma tutkimusteema<br />
hakuun tai ei.<br />
Uusissa hakemuksissa ilahduttavaa oli maaseudun<br />
palvelukysymyksiin liittyvien hakemusten suuri<br />
määrä, ja niitä myös pyrittiin rahoittamaan. <strong>YTR</strong>:n<br />
hankkeisiin käytettävissä oleva rahamäärä on kuitenkin<br />
niin rajallinen, että muun muassa sosiaali- ja<br />
terveysalan hallinnon ja tutkimus- ja kehittämistoiminnan<br />
tulisi ottaa maaseudun palvelukysymykset<br />
omille agendoilleen nykyistä näkyvämmin.<br />
Rahoitusta hakeneille tahoille välitettiin käsittelyn<br />
aikana tietoa sähköpostilla. Yhteenveto rahoitetuista<br />
hankkeista julkaistiin <strong>YTR</strong>:n verkkosivuilla. Hanketoiminnasta<br />
ja valituista hankkeista kirjoitettiin myös<br />
artikkeli Liiteri-uutiskirjeeseen.<br />
Hankeryhmä kokoontui hakemusten käsittelykokousten<br />
lisäksi seitsemään kokoukseen, joissa keskityttiin<br />
<strong>YTR</strong>-historiikkityön ohjaukseen sekä <strong>YTR</strong>:n arvioinnin<br />
ja vuonna <strong>2010</strong> tehtävän maaseutukatsauksen valmisteluun.<br />
Seminaarit ja yleisötilaisuudet<br />
Hankeryhmä yhdessä <strong>YTR</strong>:n viestintäryhmän kanssa<br />
toteutti jo perinteeksi muodostuneen <strong>YTR</strong>:n hankeseminaarin,<br />
joka vuoden <strong>2009</strong> kesäkuussa järjestettiin<br />
kaksipäiväisenä tapahtumana Tampereella. Seminaarissa<br />
<strong>YTR</strong>:n toimintaa esiteltiin laaja-alaisesti<br />
sekä kuultiin tuloksia ja kokemuksia rahoitetuista<br />
hankkeista. Seminaarin yhteydessä julkistettiin myös<br />
<strong>YTR</strong>:n 20-vuotishistoriateos.<br />
Seminaarin ensimmäisenä päivänä järjestettiin<br />
neljä työpajaa, joista yksi keskittyi Sitran tulevan<br />
maaseutuohjelman valmisteluun, yksi viestintään<br />
erityisesti verkkoviestinnän näkökulmasta ja yksi<br />
maaseutuvaikutusten arviointiin, arviointityökalun<br />
esittelyyn ja edelleen kehittämiseen. Neljäs työryhmä<br />
pohti maaseutupolitiikan kansainvälistymisen ja<br />
verkostoitumisen edistämistä. Seminaarin sisältö oli<br />
monipuolinen ja sai osallistujiltaan kiitosta. Osallistujamäärä<br />
(ensimmäisenä päivänä 36 ja toisena 29<br />
henkilöä) oli kuitenkin suuri pettymys. Johtopäätöksenä<br />
todettiin, että tulevia seminaareja on lähdettävä<br />
rakentamaan uudelta pohjalta.<br />
Hankeryhmän kokoonpano<br />
vuonna 2008–<strong>2009</strong><br />
Puheenjohtaja:<br />
Pääsihteeri, professori, maaseutuneuvos Eero Uusitalo,<br />
<strong>Maaseutupolitiikan</strong> yhteistyöryhmä, MMM<br />
Varapuheenjohtaja:<br />
Ylitarkastaja Reijo Martikainen, Mavi<br />
Jäsenet:<br />
Neuvotteleva virkamies Markku Himanen, MMM<br />
Ylitarkastaja Pentti Kananen, STM<br />
Ylitarkastaja Kai Karsma, TEM<br />
Ylitarkastaja Hanna-Mari Kuhmonen, MMM<br />
Tutkija Kari Leinamo, Vaasan yliopisto/Levón-Instituutti<br />
Ylitarkastaja Ulla Mäkeläinen, OPM<br />
Ympäristöneuvos Hannu Berg, YM<br />
Ylitarkastaja Veli-Pekka Reskola, MMM<br />
Ylitarkastaja Sanna Sihvola, MMM<br />
Ylitarkastaja Petra Stenfors, TEM<br />
Sihteeri:<br />
Maaseutuylitarkastaja Kirsi Viljanen, MMM<br />
Harvaan asutun maaseudun<br />
teemaryhmä<br />
Toiminnan historiaa<br />
Harvaan asutun maaseudun ongelmakentästä vasta<br />
si Syrjäisen maaseudun teemaryhmä vuosina<br />
1995–2004. <strong>Maaseutupolitiikan</strong> yhteistyöryhmä<br />
(<strong>YTR</strong>) asetti vuosiksi 2005–2007 Harvaan asuttujen<br />
alueiden teemaryhmän, joka osallistui toimikautensa<br />
aikana niin harvaan asuttujen alueiden väestön elinoloihin<br />
vaikuttavien suunnitelmien ja toimenpideehdotusten<br />
ideointiin ja arviointiin kuin haki uusia<br />
innovatiivisia avauksia. Pohjana oli syrjäisten seu-<br />
22
tujen yhteiskunnallisten ja väestöllisten rakenteiden<br />
muutosten tarkastelu.<br />
Teemaryhmä aloitti toimikautensa aikana Harvaan<br />
asutun maaseudun toimenpideohjelman 2008–2013<br />
valmistelun. Vuonna 2008 toimintaa jatkettiin uudistuneella<br />
kokoonpanolla ja uudella teemaryhmän<br />
nimellä. Väljästi asutun maaseudun teemaryhmä viimeisteli<br />
toimenpideohjelman. Teemaryhmä sai <strong>YTR</strong>:ltä<br />
toimeksiannon vuosille <strong>2009</strong>–2011, ja nimi muutettiin<br />
Harvaan asutun maaseudun teemaryhmäksi.<br />
Harvaan asutun maaseudun<br />
toimenpideohjelma<br />
Harvaan asutun maaseudun toimenpideohjelman<br />
2008–2013 yleistavoitteena on harvaan asutun<br />
maaseudun elinvoimaisuuden turvaaminen ja vahvistaminen.<br />
Pelikenttä on yhteinen <strong>YTR</strong>:n muiden<br />
teemaryhmien kanssa, mikä antaa mahdollisuuden<br />
tehdä laajapohjaista yhteistyötä. Teemaryhmä on<br />
tuonut kehittämistyöhön omana näkökulmanaan<br />
harvaan asutun maaseudun erityisolot. Se on etsinyt<br />
malleja, menetelmiä ja toimenpiteitä, joissa näiden<br />
alueiden erityispiirteet ja -vaatimukset huomioidaan<br />
osana suunnittelua ja päätöksentekoa. Muita vaikuttamisen<br />
keinoja ovat muun muassa lausuntojen<br />
antaminen sekä kansanedustajien ja muiden päättäjien<br />
sekä viranomaisten lobbaus. Teemaryhmä on<br />
koonnut keskeiset toimenpiteet maaseutupoliittiseen<br />
kokonaisohjelmaan ja selontekoon.<br />
Harvaan asutun maaseudun teemaryhmän vierailu Songan<br />
kylällä toukokuussa <strong>2009</strong>. Kuvassa Sirkka Virén,<br />
Tuomo Eronen, Tarmo Salo, Petra Stenfors, Tytti Seppänen,<br />
Leena Aspegren Songan kylästä, Tarja Lukkari ja<br />
Reijo Martikainen. Tuomo Eronen.<br />
Teemaryhmän toiminta<br />
• Suunnitellut Korvesta ja Valtateiltä -verkkolehden<br />
(käytössä on sama Interactive Partnersin pohja<br />
kuin Liiteri-uutiskirjeellä) ja julkaissut kaksi<br />
numeroa teemoilla 1/<strong>2009</strong> Turvallisuus harvaan<br />
asutulla maaseudulla ja 2/<strong>2009</strong> Luonnonvarat<br />
harvaan asutun maaseudun voimavarana.<br />
• Järjestänyt Luonnonvarat harvaan asutun maaseudun<br />
voimavarana -seminaarin 8.9.<strong>2009</strong> Helsingissä<br />
yhteistyössä maaseutuverkostoyksikön<br />
ja luonnonvara- ja yrittäjyysteemaryhmien kanssa.<br />
Seminaariin osallistui 85 henkilöä.<br />
• Seurannut aktiivisesti Harvaan asutun maaseudun<br />
toimenpideohjelman toteutumista käymällä<br />
ohjelmaa toimenpidekokonaisuus kerrallaan läpi<br />
kokouksissaan.<br />
• Osallistunut maaseutupoliittisen selonteon<br />
laatimiseen. On aktiivisesti mukana selonteon<br />
pohjalta perustetun harvaan asutun maaseudun<br />
erityisolosuhteita pohtivan työryhmän toiminnassa<br />
(toimikausi helmikuun <strong>2010</strong> loppuun, puheenjohtajana<br />
MMM:n valtiosihteeri Jouni Lind).<br />
Mukana työryhmässä ovat Tytti Seppänen ja Tarja<br />
Lukkari.<br />
• Järjestänyt viisi kokousta: kaksi Helsingissä,<br />
yhden Kajaanissa ja yhden Kolarissa Pienkuntaseminaarin<br />
yhteydessä osallistuen samalla<br />
aktiivisesti pienkuntaseminaariin sekä yhden<br />
Vaalassa.<br />
• Vaikuttanut osaltaan maaseudun turva-asioiden<br />
kehittämiseen kokeilualueena Lappi. Toiminta on<br />
laajentunut myös Kainuuseen.<br />
• Esitellyt Harvaan asutun maaseudun toimenpideohjelmaa<br />
(2008–2013) sekä Kuntapäivillä Jyväskylässä<br />
(toukokuu) että Kuntamarkkinoilla Helsingissä<br />
(syyskuu). Jäsenet ovat myös esitelleet<br />
teemaryhmän toimintaa ja toimenpideohjelmaa<br />
eri yhteyksissä.<br />
• Nostanut harvaan asutun maaseudun asioita<br />
esille eri yhteyksissä. Teemaryhmän jäsenet ovat<br />
käyttäneet omia verkostojaan ja vaikutuskanaviaan<br />
asioiden eteenpäinviemiseksi. Juttuja on<br />
ollut valtakunnallisissa ja paikallisissa lehdissä<br />
sekä radiossa.<br />
• Harvaan asutun maaseudun toimenpideohjelmaa<br />
on esitelty aktiivisesti eri tilaisuuksissa ja se on<br />
ollut esillä tiedotusvälineissä. Teemaryhmä on<br />
keskittynyt siihen kirjoitettujen toimenpiteiden<br />
toteuttamiseen.<br />
23
Arvio toiminnan onnistumisesta<br />
Verkkolehden sisällöt ovat olleet hyviä, mutta lehden<br />
juttuja tulee kehittää entistä luettavammiksi ja samalla<br />
lisätä lukijakuntaa. Jatkossa lehti ilmestyy kolmesti<br />
vuodessa. Teemaryhmä on pettynyt siihen, ettei<br />
maaseutupoliittiseen selontekoon saatu tärkeimpiä<br />
teemaryhmän esille tuomia linjauksia. Pelkona on,<br />
että myös tuleva työryhmämietintö jää tuloksiltaan<br />
laihaksi.<br />
Tarvitaan nykyistä tarkempi mediaseuranta. Samoin<br />
tarvitaan enemmän aktiivisuutta koko teemaryhmältä<br />
osallistua aiheeseen liittyvään valtakunnalliseen<br />
julkiseen keskusteluun. Erityisesti netti-TV:n käyttöä<br />
tulee tehostaa. Verkkosivuja olisi hyvä kehittää vuorovaikutteisempaan<br />
suuntaan.<br />
Harvaan asutun maaseudun<br />
teemaryhmän kokoonpano<br />
Puheenjohtaja:<br />
Erityisasiantuntija Tytti Seppänen, Suomen Kuntaliitto<br />
Jäsenet:<br />
Järjestösihteeri Pentti Ekola, PARDIA<br />
Tuomo Eronen, Tohmajärvi<br />
Ylitarkastaja Tarja Haaranen, YM<br />
Toiminnanjohtaja Arja-Leena Peiponen, Viisari ry ja<br />
Keski-Suomen maakunta<br />
Ylitarkastaja Natalia Härkin, TEM<br />
Suunnittelija Katja Ilmarinen, STAKES, Jyväskylän<br />
alueyksikkö<br />
Kunnanjohtaja Jari Kangasvieri, Toholammin kunta<br />
ja Keski-Pohjanmaa<br />
Ylitarkastaja Kari Alanko, TEM<br />
Ylitarkastaja Reijo Martikainen, Maaseutuvirasto<br />
Osastopäällikkö Juha Ruippo, MTK<br />
Ylitarkastaja Merja Nikkinen, LVM<br />
Erikoissuunnittelija Kirsti Paajanen, Pohjois-Karjalan<br />
TE-Keskus<br />
Toiminnanjohtaja Tarmo Salo, Rajaseutuliitto<br />
Ylitarkastaja Petra Stenfors, TEM<br />
Toiminnanjohtaja Sirkka Virén, Nauvon kunta<br />
Sihteeri:<br />
Kehittämispäällikkö Tarja Lukkari, Oulun yliopisto/<br />
Kajaanin yliopistokeskus<br />
Turpaterapiaa. Katja Ilmarinen.<br />
Hyvinvointipalveluiden<br />
teemaryhmä<br />
Toimikausi ja tehtävät<br />
<strong>Maaseutupolitiikan</strong> yhteistyöryhmän asettaman Maaseudun<br />
hyvinvointipalveluiden teemaryhmän neljäs<br />
toimintakausi oli 1.1.2008–31.12. <strong>2009</strong>. Teemaryhmä<br />
haki ja sai jatkoa <strong>2010</strong>–2012.<br />
Hyvinvointipalvelujen teemaryhmän tehtävä on edistää<br />
väestön hyvinvointia ja terveystasa-arvoa kehittämällä<br />
maaseudulla asuvien palvelujen saatavuutta<br />
ja toimivuutta. Tarkastelun painopiste on hyvinvointia<br />
tukevat palvelut: sosiaali- ja terveyspalvelut sekä<br />
perusopetuksen palvelut. Teemaryhmän erityishuomio<br />
on neljännellä kaudella kohdistunut kunta- ja palvelurakenteen<br />
uudistuksen (Paras) haasteisiin, seurauksiin<br />
ja siinä erityisesti kysymyksiin maaseudun<br />
lähipalveluiden saavutettavuudesta. Teemaryhmä<br />
kokoontui vuonna <strong>2009</strong> kaksi kertaa, minkä lisäksi<br />
järjestettiin kaksi pienryhmätapaamista Green Care<br />
-teeman tiimoilta.<br />
24
Seminaarit<br />
Teemaryhmä järjesti Maaseudun Paras -seminaarin<br />
Kuntatalolla 4.12. yhdessä sosiaali- ja terveysministeriön<br />
kanssa. Aiheena oli ammatti- ja sektorirajat<br />
ylittävä työ maaseudulla. Seminaarissa tuotiin esille<br />
konkreettisia esimerkkejä, joissa palvelu tuotetaan<br />
toimijoiden yhteistyöllä ja uudenlaisilla rooleilla.<br />
Päivän esitykset vakuuttivat siitä, että sektorit on<br />
räjäytettävä hyvinvointityössä. Päättäjien on varmistettava,<br />
että kuntaliitokset eivät rappeuta hyviä paikallisia<br />
palvelukäytäntöjä. Seminaarista kirjoitettiin<br />
artikkeli Liiteri-uutiskirjeeseen (4/<strong>2009</strong>), Maaseudun<br />
Tulevaisuus -lehteen (9.12.<strong>2009</strong>) ja Sosiaalitietoon<br />
(1/<strong>2010</strong>).<br />
Maaseudun hyvinvointipalveluiden tutkijoiden verkostoituminen<br />
on tarpeen. Teemaryhmä järjesti yhdessä<br />
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa<br />
Maaseudun palvelujen ja hyvinvoinnin tutkijatapaamisen<br />
Jyväskylässä 23.–24.4.<strong>2009</strong>. Tapaamisen<br />
tarkoituksena oli lisätä tutkijoiden vuoropuhelua,<br />
tiedonvaihtoa ja vertaistukea sekä saada ajankohtainen<br />
käsitys käynnissä olevasta tutkimustoiminnasta.<br />
Tapaamisessa heräsi runsaasti keskustelua ja<br />
se vastasi hyvin kysyntään. Erityistä huomiota kiinnitettiin<br />
tiedonvaihtoon tutkimusryhmien kanssa. Tieto<br />
kulkee parhaiten, kun teemaryhmän jäsenet toimivat<br />
ohjausryhmissä. Teemaryhmä onkin mukana joko toimijana<br />
tai ohjausryhmän jäsenenä kahdeksassa tutkimuksessa.<br />
Voisiko teemaryhmällä olla aktiivisempi<br />
rooli kuin ohjausryhmätoiminta, esimerkiksi yhteistyö<br />
tiedottamisessa?<br />
Medianäkyvyys ja hyvien käytäntöjen<br />
esiin nosto<br />
Teemaryhmän näkymistä julkisuudessa on ryhmän<br />
sisällä pohdittu paljon ja vuonna <strong>2009</strong> asiassa on<br />
edistytty. Teemaryhmä kirjoitti artikkeleita lehtiin ja<br />
tieteellisiin julkaisuihin. Kirjoitusten aiheena olivat<br />
muun muassa sosiaalityön haasteet ja mahdollisuudet<br />
harvaan asutuilla alueilla, maaseudun perusopetus<br />
ja yhdysluokkapedagogiikka, kuntaliitokset ja<br />
palvelut, sosiaalinen yritys maatilan yhteydessä sekä<br />
välimatkat maaseudulla. Tietoa palveluiden hyvistä<br />
käytännöistä on välitetty päättäjille TerveKuntapäivillä<br />
ja Kuntamarkkinoilla. Green Care on ollut<br />
näkyvästi esillä teemaryhmän toimesta: artikkeli<br />
kahdessa lehdessä (MaaseutuPlus 3/<strong>2009</strong> ja Kantriliite<br />
helmikuu <strong>2009</strong>) ja kirja-arvostelu (MaaseutuPlus<br />
2/<strong>2009</strong>). Teemaryhmän jäsenet ovat työryhmissä ja<br />
verkostoissaan nostaneet esille maaseudun palvelujen<br />
erityiskysymyksiä. Teemaryhmä on osallistunut<br />
aktiivisesti <strong>YTR</strong>:n sihteeristön toimintaan. Mukanaolo<br />
työkokouksissa ja tapahtumissa on lisännyt teemaryhmän<br />
tiedonvaihtoa, verkostoitumista ja yhteistyötä<br />
toisten hankkeiden kanssa.<br />
Tutkimukset ja hankkeet<br />
Teemaryhmän jäsenet ovat olleet aloitteellisia hankkeiden<br />
ja tutkimusten aikaansaamiseksi. Arjen<br />
turvaa sivukylissä ja Koulunkäynnin arki -hankkeet<br />
ovat saaneet rahoituksen. Tammikuussa <strong>2009</strong> aloitti<br />
väitöskirjatutkimus Hyvinvointi ja arjen sujuvuus<br />
maaseudulla – Perhepalvelujen saatavuus ja toimivuus<br />
kuntalaisten silmin. Väitöskirja on lähtenyt<br />
alkuun teemaryhmän aloitteesta. Teemaryhmän yhteys<br />
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Paras-Sostutkimukseen<br />
on vahva. Teemaryhmä järjesti ja oli<br />
mukana Green Care -hankkeen työkokouksissa ja<br />
aktivaattorina Green Care -hankkeissa. Teemaryhmän<br />
työpanos ja asiantuntijuus oli käytössä myös<br />
maaseutupoliittisen kokonaisohjelman <strong>2009</strong>–2013<br />
kirjoittamisessa.<br />
Kehittymisen paikat ja onnistumiset<br />
Teemaryhmä on luvannut nostaa julkisuuteen palvelujen<br />
hyviä käytäntöjä ja välittää tietoa muun muassa<br />
poliittiseen päätöksentekoon. Vaikuttaminen mediassa<br />
on lisääntynyt; sen sijaan vaikuttaminen suoraan<br />
päättäjiin on ollut vähäistä. Tulevaisuudessa ryhmä<br />
näkyy entistä enemmän julkisuudessa. Ryhmän toiminnan<br />
puolivuotinen teemoitus jämäköittää työtä ja<br />
parantaa työnjakoa. Ammattitoimittajan tai vaikuttamisen<br />
asiantuntijan käyttö lisää mahdollisuuksia<br />
osallistua julkiseen keskusteluun. Ongelmana on ollut<br />
teemaryhmän jäsenten sitoutuminen ja osallistuminen<br />
teemaryhmän työhön. Tähän vastataan muun<br />
muassa laatimalla teemaryhmän jäsenen info, jossa<br />
on aukikirjoitettuna teemaryhmän työn pelisäännöt.<br />
Kouluteema on jäänyt vähälle huomiolle kevään 2008<br />
Kyläkouluseminaarin jälkeen. Tähän on puututtu:<br />
Kouluteeman osaamista vahvistetaan jäsenistössä<br />
tulevalla kaudella.<br />
25
Maaseudun palvelujen parantamiseksi teemaryhmä<br />
välitti tietoa tapahtumissa ja kannusti monia tahoja<br />
vuoropuheluun. Ryhmä jalkautti palvelujen hyviä käytäntöjä,<br />
edisti Green Care -toiminnan tunnettavuutta<br />
sekä hanketoimintaa, lisäsi tutkijoiden verkostoitumista<br />
ja kokosi verkkosivulle tietopankkia maaseudun<br />
palvelumalleista, tutkimuksista, hankkeista ja<br />
julkaisuista. Teemaryhmä järjesti kaksi seminaaria<br />
ja kirjoitti mielipiteitä sekä tieteellisiä artikkeleita.<br />
Teemaryhmä lisäsi maaseudun hyvinvointiin ja palveluihin<br />
liittyvää tutkimusta ja kehittämistyötä.<br />
Hyvinvointipalvelujen teemaryhmän<br />
kokoonpano<br />
Puheenjohtaja:<br />
Tulosaluejohtaja, dosentti Riitta Haverinen, Terveyden<br />
ja hyvinvoinnin laitos<br />
Jäsenet:<br />
Maakunta-asiamies Markku Aholainen, Etelä-Savon<br />
maakuntaliitto<br />
Kehityspäällikkö Tarja Jutila, Maa- ja kotitalousnaisten<br />
Keskus, ry.<br />
Erikoistutkija Sakari Karvonen, Terveyden ja hyvinvoinnin<br />
laitos<br />
Tutkija Arja Kilpeläinen, Lapin yliopisto<br />
Toiminnanjohtaja Liisa Häme, Kainuun NaisyrittäjyysLEADER<br />
ry.<br />
Työmarkkina-asiamies Juha Isoniemi, STTK/Jyty<br />
Ylitarkastaja Pentti Kananen, STM<br />
Kunnanjohtaja Heimo Keränen, Hyrynsalmi<br />
Projektipäällikkö Aino Launto-Tiuttu, MTK, Hyvinvointipalveluyrittäjyys<br />
-hanke<br />
Tutkija Kari Leinamo, Vaasan yliopisto/Levón instituutti<br />
Sivistysjohtaja Taina Peltonen, Mänttä-Vilppula, Suomen<br />
Lähikoulut ry<br />
Toimitusjohtaja Matti Rönkkö, Pielaveden Maaseudun<br />
Kotipalvelu ja Kuljetus, Pielaveden Yrittäjät ry<br />
Erityisasiantuntija Tytti Seppänen, Suomen Kuntaliitto,<br />
Väljästi asutun maaseudun teemaryhmä<br />
Tutkimusjohtaja Raija Volk, Pellervon taloudellinen<br />
tutkimuslaitos<br />
Neuvotteleva virkamies Anne-Marie Välikangas, VM<br />
kuntaosasto<br />
Sihteeri:<br />
Suunnittelija Katja Ilmarinen, Terveyden ja hyvinvoinnin<br />
laitos<br />
Kansainvälisten asioiden<br />
teemaryhmä<br />
Lähtökohtana kansainvälisessä yhteistyössä on lisäarvoa<br />
tuottava vastavuoroisuus ja myötävaikuttaminen<br />
maaseudun kehittämisen tavoitteiden saavuttamiseen.<br />
<strong>YTR</strong>:n visio kansainväliselle yhteistyölle<br />
maaseutupolitiikassa vuonna 2020 on:<br />
<strong>YTR</strong> vaikuttaa alueperusteisuutta, horisontaalisuutta<br />
ja monitasoista hallintaa korostavassa<br />
kansainvälisessä maaseutupolitiikassa aktiivisena<br />
ja asiantuntevana toimijana vahvistaen<br />
maaseudun elinvoimaisuutta sekä kansallisesti<br />
että kansainvälisesti.<br />
<strong>YTR</strong>:n tavoitteina kansainvälisessä yhteistyössä<br />
ovat<br />
• tiedon jakaminen omista hyvistä käytännöistä<br />
• muista maista saatavan tiedon ja osaamisen<br />
hyödyntäminen Suomen maaseutupolitiikassa<br />
• maaseutukysymysten näkyvyyden ja maaseutupolitiikan<br />
vaikuttavuuden parantaminen kansallisesti<br />
ja kansainvälisesti<br />
• maaseutualueiden kansainvälistyminen<br />
• maaseutupolitiikan muotoutuminen omaksi politiikanalakseen<br />
eri maissa.<br />
Kansainvälisten asioiden teemaryhmälle on ollut<br />
selkeä tarve, sillä <strong>YTR</strong>:llä ei ole ollut kansainvälisen<br />
maaseutupolitiikan linjauksia. Sen sijaan useat<br />
<strong>YTR</strong>:n toimihenkilöt ovat osallistuneet kansainväliseen<br />
toimintaan pitämällä alustuksia Suomen<br />
maaseutupolitiikan järjestelmästä tai joistakin sen<br />
osista. Useimmiten kutsujana on ollut Euroopan<br />
unioni, OECD, yhden maan hallinto, yliopistot tai tutkimus-<br />
ja kansalaisjärjestöt. Muutaman kerran on<br />
järjestetty myös kahdenkeskinen neuvonpito Ruotsin<br />
ja Viron maaseutupolitiikan toimijoiden ja asiantuntijoiden<br />
kanssa tarkoituksena saada kuva naapurin<br />
politiikan tilanteesta ja perusteista. <strong>YTR</strong>:n sihteereitä<br />
on osallistunut myös asiantuntijoina OECD:n maatutkintaprosesseihin<br />
(Skotlanti ja Espanja) tai kehitysmaatoimintaan<br />
(Mosambik, Etelä-Afrikka). Toiminnan<br />
runsaus antaa aiheen jäsentää kansainvälisen<br />
toiminnan tavoitteita.<br />
26
Teemaryhmän toimikausi on keväästä <strong>2009</strong> vuoden<br />
<strong>2010</strong> loppuun. Toimeksianto määritti ryhmälle kolme<br />
tehtävää. Ne jäsentyivät ja täsmentyivät kokoonpanoltaan<br />
monipuolisen ryhmän keskusteluissa seuraaviksi:<br />
1. <strong>Maaseutupolitiikan</strong> yhteistyöryhmän(<strong>YTR</strong>) toimintastrategian<br />
laadinta kansainvälisessä maaseutupolitiikassa<br />
<strong>2010</strong>–2013.<br />
2. <strong>Maaseutupolitiikan</strong> kansainvälisten toimijoiden<br />
ja heidän toimintaedellytystensä arviointi.<br />
3. Muualta Suomeen siirrettyjen ja siirrettävien työtapojen<br />
ja käytäntöjen arviointi.<br />
Vuoden <strong>2009</strong> työ painottui tehtävään 1. Jatko tähtää<br />
julkaisuun, joka käsittää kaikki kolme tehtävää.<br />
Kansainvälisen teemaryhmän<br />
kokoonpano<br />
Puheenjohtaja<br />
professori, maaseutuneuvos Eero Uusitalo, MMM<br />
Jäsenet<br />
ylitarkastaja Leena Anttila, MMM<br />
projektipäällikkö Jaakko Hallila, Länsi-Suomen allianssi,<br />
WFA<br />
director Kaisa Karttunen, NIRAS Finland<br />
ylitarkastaja Hanna-Mari Kuhmonen, MMM<br />
projektipäällikkö Lauri Kuukasjärvi, COFISA/Päijät-<br />
Hämeen liitto<br />
erityisasiantuntija Annukka Mäkinen, Suomen Kuntaliitto<br />
ympäristöneuvos Elina Rautalahti, YM<br />
toiminnanjohtaja Petri Rinne, Joutsenten reitti ry<br />
professori, johtaja Pirjo Siiskonen, Helsingin yliopisto/<br />
Ruralia-instituutti<br />
kv-sihteeri Kim Smedslund, SYTY<br />
ylitarkastaja Petra Stenfors, TEM<br />
vanhempi kehityspolitiikan asiantuntija Nina Suomalainen,<br />
Kirkon Ulkomaanapu<br />
neuvonantaja Sanna-Liisa Taivalmaa, UM/kehityspoliittinen<br />
osasto<br />
koulutussuunnittelija Heini Utunen, Kriisinhallintakeskus,<br />
CMC Finland<br />
Sihteeri<br />
hallinnollinen avustaja Mia Repo, MMM (27.8.<strong>2009</strong><br />
asti)<br />
hallinnollinen avustaja Elina Puotila, MMM<br />
(28.8.<strong>2009</strong> lähtien)<br />
Timo Säkkinen teemaryhmän Demokratia-tulevaisuusverstaassa<br />
29.1. Ritva Pihlaja.<br />
Kansalaisjärjestöteemaryhmä<br />
Kolmannesta sektorista ja järjestöjen roolista puhutaan<br />
Suomessa enemmän kuin vielä muutamia<br />
vuosia sitten. Pääministeri Vanhasen toinen hallitus<br />
toteaa ohjelmassaan haluavansa edistää julkisen,<br />
yksityisen ja kolmannen sektorin kumppanuutta palvelutuotannossa.<br />
Myös kunnat nostavat kolmannen<br />
sektorin kanssa tehtävän yhteistyön yhdeksi keskeisimmistä<br />
keinoista tehostaa palvelujen tuottavuutta<br />
ja tehokkuutta.<br />
Kilpailulainsäädännön ja julkisen talouden tiukentuminen<br />
sekä väestön ikääntyminen ja maaseudun<br />
palvelujen tuottamisen erityispiirteet asettavat nekin<br />
erityisiä haasteita kolmannen sektorin ja järjestöjen<br />
toiminnan kehittämiselle.<br />
Kansalaisjärjestöteemaryhmän päätehtävänä on<br />
hahmottaa konkreettinen ja ajanmukainen kuva<br />
maaseudulla toimivien järjestöjen mahdollisuuksista<br />
asukkaiden tarvitsemien palvelujen tuottamiseen.<br />
Teemaryhmän toimikausi on 1.1.<strong>2009</strong>–31.12.2011.<br />
27
Teemaryhmä on aloittanut toimintansa keväällä<br />
2006.<br />
Yhteistyötä verkostossa<br />
Kansalaisjärjestöteemaryhmän työotteessa korostuvat<br />
verkostomainen yhteistyö sekä tiedon tuottaminen<br />
ja välitys. Teemaryhmän jäseninä toimivat<br />
jäsenjärjestöt ja kuntien edustajat muodostavat<br />
yhteistyöverkoston sisärenkaan. Ulkorenkaalla yhteistyötä<br />
tehdään useiden ministeriöiden, laajan<br />
järjestökentän, muiden teemaryhmien, Kansalaisyhteiskuntapolitiikan<br />
neuvottelukunnan sekä yliopistojen<br />
ja tutkimuslaitosten kanssa.<br />
Teemaryhmä piti viisi varsinaista kokousta. Teemaryhmän<br />
työssä korostui vuoden <strong>2009</strong> aikana kolme<br />
teemaa: teemaryhmän oma tutkimushanke, demokratian<br />
ja asukasvaikuttamisen edistäminen sekä<br />
järjestöjen työllistämismahdollisuudet.<br />
Tutkimusta<br />
Teemaryhmän työssä painottui vuonna <strong>2009</strong> tutkimustyö.<br />
Teemaryhmän yhdessä Helsingin yliopiston<br />
Ruralia-instituutin kanssa vuonna 2008 käynnistämä<br />
tutkimushanke Kolmas sektori maaseutukunnissa<br />
jatkui teemahaastatteluilla, aineiston käsittelyllä<br />
ja tutkimusraportin kirjoittamisella. Tutkimuksen tavoitteena<br />
on selvittää, millaisena toimijana kolmas<br />
sektori nähdään maaseutumaisissa kunnissa sekä<br />
hahmottaa, mitä palveluja maaseudulla toimivat<br />
järjestöt tuottavat. Lisäksi tutkimuksessa selvitetään,<br />
mitä yhteiskunnallisia, taloudellisia, juridisia,<br />
poliittisia, kulttuurisia tai sosiaalisia tekijöitä tulee<br />
ottaa huomioon, kun puhutaan maaseutumaisissa<br />
kunnissa kolmannen sektorin roolista ja tehtävistä.<br />
Tutkimushanke valmistuu vuoden <strong>2010</strong> alussa ja<br />
sen päärahoittajana toimii Kunnallisalan kehittämissäätiö.<br />
Teemaryhmän sihteeri toimii hankkeessa<br />
tutkijana, ja teemaryhmä hankkeen ohjausryhmänä.<br />
Tutkimuksen alustavia johtopäätöksiä on hyödynnetty<br />
teemaryhmän työssä monin tavoin jo vuoden <strong>2009</strong> aikana,<br />
ja lopullisia tuloksia ja johto päätöksiä on tarkoitus<br />
hyödyntää laajasti teemaryhmän jatkotyössä<br />
vuoden <strong>2010</strong> aikana.<br />
Tiedon tuottamista ja välitystä<br />
Teemaryhmä tuotti runsaasti niin kirjallista aineistoa<br />
kuin alustuksia kolmannen sektorin ja järjestöjen toimintaan<br />
liittyvistä aiheista.<br />
Tärkeä tiedon välittämisen ja verkostoitumisen kanava<br />
teemaryhmän työssä on oikeusministeriön<br />
yhteydessä toimiva Kansalaisyhteiskuntapolitiikan<br />
neuvottelukunta (KANE) ja sen työryhmät. Neuvottelukunnan<br />
tehtävänä on edistää valtiovallan ja järjestöjen<br />
yhteistyötä. Kansalaisjärjestö teemaryhmän<br />
toimimista KANE:n <strong>YTR</strong>-linkkinä ja sisällöntuottajana<br />
helpottaa se, että teemaryhmän puheenjohtaja on<br />
KANE:n jäsen ja sen demokratiatyöryhmän puheenjohtaja.<br />
Demokratiatyöryhmä on valmistellut valtioneuvoston<br />
periaatepäätöksen demokratian edistämisestä.<br />
Tärkeänä kansalaisjärjestöteemaryhmän esille<br />
nostamana tavoitteena tässä periaatepäätöksessä<br />
mainitaan kansalaisyhteiskuntasitoumuksen laatiminen.<br />
Teemaryhmä toimitti KANE:lle tammikuussa<br />
<strong>2009</strong> aineistoa koskien Ruotsin valtion ja järjestöjen<br />
yhteistyösopimusta. Teemaryhmä esitti, että Suomessa<br />
pohdittaisiin saman tyyppisen poliittisen tahdonilmaisun<br />
mahdollisuutta. Kansalaisyhteis kuntasitoumuksessa<br />
järjestöt ja hallinto yhdessä toteavat<br />
kansalaisyhteiskunnan roolin ja merkityksen suomalaisessa<br />
yhteiskunnassa, kansalaisyhteiskunnan ja<br />
hallinnon kumppanuuden eri muodot sekä keinot,<br />
joilla kansalaisyhteiskunnan osallisuus ja mahdollisuudet<br />
päätöksenteossa turvataan.<br />
Asukasvaikuttaminen, järjestövaikuttaminen ja demokratia<br />
ovat teemaryhmän uuden toi meksiannon<br />
uusi painopistealue maaseudun järjestöjen palveluteeman<br />
rinnalla. Teemaryhmä keskittyi tähän teemaan<br />
muun muassa järjestämällä oman demokratiatyöpajan<br />
sekä Proffat puhuvat asukasvaikuttamisesta ja<br />
lähidemokratiasta -tilaisuuden Seinäjoella.<br />
Toinen tärkeä teema, josta teemaryhmä tuotti ja<br />
välitti tietoa, liittyi järjestöjen mahdollisuuksiin<br />
toimia työllistäjänä. Työ- ja elinkeinoministeriössä<br />
valmisteltu lakimuutos koskien elinkeinotoimintaa<br />
harjoittaville järjestöille myönnettäviä palkkatukia<br />
vaikuttaisi myös maaseudulla toimiviin järjestöihin<br />
ja heikentäisi niiden mahdollisuuksia työllistää<br />
ja tuottaa palveluja. Kansalaisjärjestöteemaryhmä<br />
tuotti aihetta koskevaa tiedotusmateriaalia, leh-<br />
28
Timo Säkkinen, Tuija Sivonen, Reijo Petrell ja Tuomas Perheentupa teemaryhmän kesäseminaarissa Porvoossa.<br />
Ritva Pihlaja.<br />
tikirjoituksia, antoi haastatteluja sekä piti asiaa<br />
esillä useissa alustuksissa katsoen asiaa laajan ja<br />
maaseutu mai sen Suomen näkökulmasta. Joulukuussa<br />
<strong>2009</strong> annettu lakiesitys etenee eduskunnan käsittelyyn<br />
kevätistuntokaudella <strong>2010</strong>.<br />
Kolmannen sektorin roolia ja tehtäviä on käsitelty<br />
teemaryhmän alustuksissa Turussa, Halikossa, Riihimäellä,<br />
Mikkelissä, Ristiinassa, Valkeakoskella,<br />
Lohjalla, Hämeenlinnassa ja Tampereella. Lisäksi<br />
teemaryhmän asiantuntemusta on käytetty hyväksi<br />
työ- ja elinkeinoministeriön aluestrategiatyössä sekä<br />
maa- ja metsätalousministeriön harvaan asutun<br />
maaseudun erityiskysymyksiä pohtivassa työryhmässä.<br />
Artikkeleita ja kolumneja on kirjoitettu muun<br />
muassa järjestöjen työllistämiseen, palvelujen tuotantoon,<br />
maaseutukuntien rahoitukseen sekä postipalveluihin<br />
liittyen.<br />
Teemaryhmän tuottama YHTÄLÖ-opas eli yhdistysten<br />
talous- ja vero-opas päivitettiin joulukuussa <strong>2009</strong>.<br />
Päivityksessä otettiin huomioon muun muassa vuoden<br />
<strong>2010</strong> alusta voimaan astuvat säädökset koskien<br />
uutta verotilimenettelyä, verojen muuttuvia maksupäiviä<br />
sekä arpajaisverotuksen muutoksia. Päivitetty<br />
opas on luettavissa teemaryhmän sivuilla osoitteessa<br />
www.maaseutupolitiikka.fi/files/844/Yhtalo.pdf.<br />
Vuosi <strong>2009</strong> oli kansalaisjärjestöteemaryhmän kehittämistoiminnassa<br />
melko hiljaista aikaa, koska Kolmas<br />
sektori maaseutukunnissa -tutki mus hanke vei teemaryhmän<br />
sihteerin työpanoksesta suurimman osan. Kolmannen<br />
sektorin ja järjestöjen käytännön toiminnan<br />
kehittämiseen tähtäävät tehtävät nousevat vuoden<br />
<strong>2010</strong> aikana keskeisempään roo liin, kun tutkimushanke<br />
valmistuu ja sen johtopäätöksiä ja toimenpideesityksiä<br />
ryhdytään toteuttamaan käytännössä.<br />
29
Kansalaisjärjestöteemaryhmän<br />
kokoonpano<br />
Puheenjohtaja:<br />
Dosentti, TkT Heikki Kukkonen, Kotiseutuliitto (hallituksen<br />
puheenjohtaja)<br />
Jäsenet:<br />
Asiamies Sebastian Gripenberg, Svenska Studiecentralen<br />
Toiminnanjohtaja Sinikka Koivumäki, Seinäjoen Seudun<br />
kehittämisyhdistys Liiveri ry Erityisasiantuntija<br />
Päivi Kurikka, Suomen Kuntaliitto<br />
Pääsihteeri Eeva Kuuskoski, Sosiaali- ja terveysjärjestöjen<br />
yhteistyöyhdistys YTY ry<br />
Toiminnanjohtaja Juhani Nenonen, Suomen Omakotiliitto<br />
Toiminnanjohtaja Liisa Niilola, Maa- ja kotitalousnaisten<br />
Keskus<br />
Toiminnanjohtaja Anitta Pehkonen, OK-opintokeskus<br />
Kehittämisjohtaja Tuomas Perheentupa, Suomen Kylätoiminta<br />
Hallintojohtaja Reijo Petrell, Suomen 4H<br />
Pääsihteeri Tuija Sivonen, Suomen Nuorisoseurojen<br />
Liitto<br />
Tutkija Heikki Susiluoma, Suomen Luonnonsuojeluliitto<br />
Kunnanjohtaja Timo A. Säkkinen, Suomussalmen<br />
kunta ja Rajaseutuliitto<br />
Toiminnanjohtaja Airi Tella, Maaseudun Terveys- ja<br />
Lomahuolto<br />
Toiminnanjohtaja Paula Yliselä, Maaseudun Sivistysliitto<br />
Sihteeri:<br />
Projektipäällikkö Ritva Pihlaja, Suomen Nuorisoseurojen<br />
Liitto / <strong>YTR</strong><br />
Kaupungin ja maaseudun<br />
vuorovaikutusteemaryhmä<br />
Kaupungin ja maaseudun vuorovaikutusteemaryhmä<br />
perustettiin ensimmäistä kertaa vuodenvaihteessa<br />
1998–99 Kaupunki- ja <strong>Maaseutupolitiikan</strong> yhteistyöryhmien<br />
yhteisellä päätöksellä. Ryhmän tavoitteena<br />
on ollut keskustella kaupunki- ja maaseutupolitiikan<br />
yhteisistä intresseistä sekä tukea ja rakentaa käytännön<br />
vuorovaikutuspolitiikkaa. Tällä erää viimeiseksi<br />
jäävä ryhmä työskenteli vuosina 2007–<strong>2009</strong>.<br />
Tärkeimmät saavutukset<br />
Kertomusvuonna Kaupungin ja maaseudun vuorovaikutustyöryhmä<br />
jatkoi maaseutupoliittiseen erityisohjelmaan<br />
2007–<strong>2010</strong> sisältyvän alueellisen<br />
maaseutuosion (AMO) ohjausryhmänä. Tammikuussa<br />
työryhmä kävi läpi AMO-alueiden rahoitushakemukset<br />
vuodelle <strong>2009</strong> ja suositti ohjelmaa hallinnoivalle<br />
työ- ja elinkeinoministeriölle kaikkien hakemusten<br />
hyväksymistä haetun suuruisina.<br />
Työryhmän tehtävänä oli maaseudun ja kaupungin<br />
vuorovaikutuksen näkökulman tuominen KOKO:n<br />
(alueellinen koheesio- ja kilpailukykyohjelma) valmisteluun.<br />
KOKO:on hakeutuvilla alueilla toteutettiin<br />
keväällä <strong>2009</strong> alueiden vahvuuksien määrittelyprojekti.<br />
Työryhmässä käsiteltiin projektin tuloksia kaupungin<br />
ja maaseudun vuorovaikutusnäkökulmasta ja<br />
arvioitiin, miten klusterityyppinen lähestymistapa oli<br />
onnistunut.<br />
Lisäksi vuoden aikana keskusteltiin toimintaryhmätyötyyppisen<br />
toimintatavan edistämisestä kaupungeissa,<br />
mikä on ollut vuorovaikutustyöryhmän<br />
asialistalla pitkään. Toimintaympäristöjen erilaisuudesta<br />
johtuen aihe on ollut hankala, ja toisaalta<br />
kaupunkipolitiikan kiinnostus teemaan on ollut vähäistä.<br />
Public-Private-People -ajattelu on kuitenkin<br />
vahvistumassa, mikä voi avata mahdollisuuksia<br />
toimintatavan kehittämiselle. Myös <strong>YTR</strong>:n Svenska<br />
temagruppen on pitänyt teemaa vireillä. Työryhmän<br />
käsittelyn seurauksena TEM toteutti esiselvityshankkeen,<br />
jossa analysoitiin työtavan mahdollisuuksia<br />
pilottien avulla Helsingissä, Turussa ja Vaasassa.<br />
Kaupungin ja maaseudun vuorovaikutustyöryhmän<br />
viimeisenä toimintavuonna keskusteltiin tulevaisuuden<br />
työskentelymuodoista. Todettiin, että käytännön<br />
vuorovaikutuksen edistämiseksi tarvitaan uudenlaista<br />
lähestymistapaa ja keskittymistä yhteen asiaan<br />
kerrallaan. Työryhmän työn jatkona kaupungin ja<br />
maaseudun vuorovaikutusta päätettiin jatkaa tiettyihin<br />
teemoihin keskittyen eri foorumeilla.<br />
Työryhmä kokoontui vuoden aikana viisi kertaa.<br />
30
Kansainväliset yhteydet<br />
Euroopan komissio nosti vuosina 2008–<strong>2009</strong> voimakkaasti<br />
esiin kaupungin ja maaseudun yhteyksien kehittämisen.<br />
Kaupungin ja maaseudun vuorovaikutustyöryhmän<br />
jäsenet Petra Stenfors ja Olli Voutilainen osallistuivat<br />
komission järjestämiin kolmeen seminaariin, joissa käsiteltiin<br />
teemaa eri näkökulmista. Ensimmäinen seminaari<br />
keskittyi vuorovaikutukseen kilpailukyvyn edistämisen näkökulmasta,<br />
toinen seminaari käsitteli vuorovaikutusta ja<br />
kestävää kehitystä ja kolmannessa pohdittiin kaupungin<br />
ja maaseudun suhteita sosiaalisen koheesion näkökulmasta.<br />
(Lisätietoja seminaareista: http://www.cureforsustainability.eu/index.php?id=7205).<br />
Seminaarit<br />
Työryhmän päätöstilaisuus järjestettiin 17.12.<strong>2009</strong><br />
Helsingissä. Tilaisuuden tavoitteena oli tunnistaa<br />
keskeiset, konkreettista eteenpäin vientiä kaipaavat<br />
teemat, joita kehitetään vuoden <strong>2010</strong> aikana.<br />
Samalla määriteltiin keskeisiä työtapoja jatkotyöskentelyyn.<br />
Pienimuotoiseen työseminaariin kutsuttiin<br />
kaupunki- ja maaseutupolitiikan sihteeristöt sekä<br />
muita asiantuntijoita. Osallistujia tilaisuudessa oli<br />
26. Keskeisiksi jatkotyöskentelyn teemoiksi määrittyivät<br />
1) aluerakenne ja yhdyskuntarakenne (esim.<br />
verkostoitunut aluerakenne) 2) uusi kunta (paikallisuus,<br />
osallistava hallinta) ja 3) innovaatiovuorovaikutus.<br />
Lisäksi keskusteltiin ”lähiajattelun”, kuten<br />
lähi ruoan, lähienergian, paikalliskulttuurin ja paikallisten<br />
hoivapalvelujen mahdollisuuksista.<br />
Kaupungin ja maaseudun<br />
vuorovaikutustyöryhmän kokoonpano<br />
Puheenjohtaja:<br />
Kaisa-Leena Lintilä, työ- ja elinkeinoministeriö 26.8.<br />
asti<br />
Janne Antikainen, työ- ja elinkeinoministeriö 26.8.<br />
alkaen<br />
Jäsenet:<br />
Arja-Leena Peiponen, Viisari ry<br />
Harri Kivelä, Kouvolan seudun aluekeskusohjelma<br />
Olli Voutilainen, työ- ja elinkeinoministeriö<br />
Eero Uusitalo, <strong>Maaseutupolitiikan</strong> yhteistyöryhmä<br />
Timo Turunen, ympäristöministeriö<br />
Risto Rautkoski, Pirkanmaan TE-keskus<br />
Seija Varis, Pohjois-Karjalan TE-keskus<br />
Jarkko Huovinen, Suomen Kuntaliitto<br />
Torsti Hyyryläinen, Helsingin yliopisto, Helsingin<br />
yliopisto/Ruralia-instituutti<br />
Sirkku Wallin, Teknillinen korkeakoulu, YTK<br />
Juhani Kärkkäinen, Itä-Suomen neuvottelukunta,<br />
Kainuun liitto (varalla Eira Varis, Pohjois-Karjalan<br />
liitto)<br />
Samu Rötkönen, Pohjois-Suomen suuralue, Lapin<br />
liitto (varalla Kaj Lyyski, Keski-Pohjanmaan liitto)<br />
Varpu Rajaniemi, Länsi-Suomen Allianssi, Pohjanmaan<br />
liitto<br />
Jari Lantta, Etelä-Suomen suuralue, Etelä-Karjalan<br />
liitto<br />
Sihteerit:<br />
Ylitarkastaja Laura Jänis, maa- ja metsätalousministeriö<br />
Ylitarkastaja Petra Stenfors, työ- ja elinkeinoministeriö<br />
Kulttuuriteemaryhmä<br />
Toimikausi<br />
Kulttuuriteemaryhmä aloitti toimintansa vuonna<br />
2001. Meneillään oli järjestyksessään neljäs teemaryhmän<br />
toimikausi ajalle 1.1.2008–31.12.<strong>2009</strong>.<br />
Teemaryhmän toimintaa ovat ohjanneet maaseutupoliittiset<br />
ohjelmat sekä teemaryhmän oma ohjelma<br />
vuosille 2005–2008. Teemaryhmä valmistelee uutta<br />
maaseudun kulttuuriohjelmaa.<br />
Saavutukset ja vastoinkäymiset /<br />
Toiminta<br />
Teemaryhmä on onnistunut tavoitteessaan toimia<br />
aloitteellisena kulttuurin monialaisen käytön edistäjänä.<br />
Luovien alojen kehittäminen on alkanut usealla<br />
seudulla ja kulttuuri on otettu osaksi erilaisia strategioita<br />
kuten esimerkiksi elinkeino- ja hyvinvointistrategioita.<br />
Maaseudun kulttuurin tueksi on luotu<br />
ja vahvistettu monialaisia verkostoja niin sektoreiden<br />
välille kuin maaseudun ja kaupungin välille.<br />
Luovan talouden ja kulttuuriyrittäjyyden vahvistamiseksi<br />
teemaryhmän on tuottanut kaksi luovaa taloutta<br />
käsittelevää julkaisua Luova maaseutu luovan<br />
talouden ja kulttuurin kehittäminen maaseudulla ja<br />
31
Rajapintaan työpajat toteutettiin kulttuuriteemaryhmän sekä aluekeskusohjelman kulttuuri- ja hyvinvointiverkoston<br />
yhteistyönä. Ylä-Pirkanmaan kulttuuri-, hyvinvointi- ja matkailutoimijat ideoivat uusia kulttuurisia hyvinvointipalveluja.<br />
Heli Talvitie.<br />
Luova talous ja kulttuuri innovaatiopolitiikan ytimessä.<br />
Jälkimmäinen on tuotettu yhteistyössä opetusministeriön<br />
kanssa. Julkaisun artikkelit korostavat<br />
maaseudun ja kaupungin vuorovaikutuksen tarvetta<br />
luovuuden ja innovaatioiden synnyttäjinä. Teemaryhmä<br />
on osallistunut opetusministeriön luovan talouden<br />
kehittämistyöhön tuoden työhön mukaan maaseutunäkökulman.<br />
Esimerkiksi opetusministeriön ja<br />
maakunnan liittojen luovan talouden yhteistyöryhmän<br />
työhön, jonka tavoitteena on lisätä luovan talouden<br />
painoarvoa maakuntaohjelmissa sekä maakunnan<br />
liittojen osaamista luovasta taloudesta.<br />
Kulttuuri- ja matkailutoimijoiden yhteistyötä, verkottumista<br />
sekä kulttuurimatkailun osaamista on vahvistettu<br />
järjestämällä kulttuurimatkailufoorumeita (2<br />
kpl). Foorumeiden järjestelyssä ovat olleet mukana<br />
matkailun teemaryhmä, Matkailun edistämiskeskus<br />
ja opetusministeriö. Foorumeissa on tuotu esille<br />
ajankohtaista tutkimustietoa kulttuurimatkailusta,<br />
käyty läpi esimerkkihankkeita sekä etsitty alueen<br />
paikallisia kulttuurin matkailullisia vetovoimatekijöitä.<br />
Foorumit ovat olleet onnistuneita ja ne ovat<br />
saaneet hyvää palautetta.<br />
Kulttuurin hyvinvointivaikutuksia edistävä työ on<br />
lähtenyt niin valtakunnan kuin aluetasolla hyvin<br />
käyntiin. OPM ja STM ovat valmistelleet yhteisen toimenpideohjelman<br />
kulttuurin hyvinvointivaikutusten<br />
edistämiseksi. Työn aloittamisessa teemaryhmällä<br />
on ollut tärkeä rooli. Toimintaohjelman laatimisen<br />
ja teemaryhmän työn tueksi tehtiin kansalais- ja<br />
työväenopistoille ja ammattikorkeakoulujen kulttuuri-,<br />
sosiaali- ja terveyskoulutusohjelmille kysely,<br />
miten he omassa toiminnassaan edistävät tai<br />
hyödyntävät kulttuurin hyvinvointivaikutuksia sekä<br />
kysyttiin, millaista apua he tarvitsevat toiminnan<br />
vahvistamiseksi. Alueellisella tasolla kulttuuri- ja<br />
hyvinvointipalvelu-, liikunta- ja matkailutoimijoita<br />
on tuotu yhteen niin kaupungista kuin maaseudulta<br />
32
Kylämaisemat kuntoon -tilaisuus Ilmajoella, kahvitaolla. Heli Talvitie.<br />
Rajapintaan-työpajojen ja seminaarin kautta. Työpajat<br />
ovat aloittaneet kulttuurin- ja hyvinvointitoimijoiden<br />
välistä yhteistyötä uusien tuotteiden ja palveluiden<br />
luomiseksi. Rajapintaan-tilaisuudet järjestettiin<br />
yhteistyössä AKO-kulttuuri- ja hyvinvointiverkoston<br />
sekä AMO-kulttuuriklusterin kanssa.<br />
Kulttuuri-, luonto- ja maisemapalvelut sekä maaseutuasumisen<br />
teemaryhmät ovat toteuttaneet yhdessä<br />
”Kylämaisemat kuntoon” -teemailtoja kylätoimijoille<br />
(ks. maaseutuasumisen teemaryhmä).<br />
Sopimuksellisuustyötavan vahvistamisen nousi teemaryhmän<br />
asialistalle. Maaseudun kulttuuripalveluiden<br />
saatavuutta ja jatkuvuutta voidaan vahvistaa<br />
sopimuksellisuuden keinoin. Teemaryhmän sihteeri<br />
osallistui sopimuksellisuusteemaryhmän toimintaan<br />
ja tilaisuuksiin.<br />
Teemaryhmä on valmistellut uutta maaseudun kulttuuriohjelmaa.<br />
Ohjelmassa tuodaan esiin maaseudun<br />
kulttuurin keskeisimmät haasteet ja toimenpideehdotukset.<br />
Ohjelmassa tarkastellaan maaseudun<br />
kulttuuria teoreettisemmasta näkökulmasta. Ohjelma<br />
antaa näkökulman maaseudun kulttuurin muutokselle<br />
ja tuo esiin kulttuurin merkitystä aluekehitykselle.<br />
Teemaryhmä ei ole pystynyt vastaamaan maaseudun<br />
kulttuuritoimijoiden tarpeeseen saada enemmän<br />
tietoa hyvistä käytänteistä ja avaamaan kulttuurin<br />
kehittämisen käsitteitä laajemmalle yleisölle. Resurssien<br />
rajallisuus ja kulttuurikentän pirstaleisuus<br />
vaikeuttavat asiaa. Teemaryhmän henkilövaihdoksista<br />
johtuen muutama selvitystyö on keskeytynyt.<br />
Kansainvälinen toiminta<br />
Teemaryhmä sai kutsun Luova-Suomi ESR-hankkeen<br />
kautta osallistua Ruotsin luovien alojen seminaariin<br />
Generator ’09 Malmössä 24.–25.11. Heli Rintahaka<br />
piti seminaarissa esityksen luovien alojen kehittämisestä<br />
Suomen maaseudulla.<br />
Teemaryhmän sihteeri osallistui 17.–19.8. Congress<br />
of the European Society for Rural Sociology, Re-inventing<br />
the rural – between the social and the natural<br />
NATURAL -konfrenssiin Vaasassa. Kulttuuriteemaryhmän<br />
jäsen Katriina Siivonen veti konfrenssissa työryhmää<br />
What is culturally sustainable development?<br />
33
Suupohja tanssii <strong>2009</strong>, Karijoki. Suupohja tanssii tapahtuma on Suupohjan kulttuuriyhdistys ry:n ja seutukunnan<br />
tanssin harrastajien yhteistempaus tanssin ja tanssiharrastusmahdollisuuksien esittelemiseksi. Tilaisuus kiertää<br />
seudun kunnissa. Kati Latva-Panula.<br />
Järjestetyt tilaisuudet<br />
Kylämaisemat kuntoon teemaillat 4 kpl.<br />
Kulttuurimatkailufoorumit 2 kpl: 14.5. Lappi, Pyhätunturi<br />
ja 6.10. Järvenpää.<br />
Rajapintaan tilaisuudet: 20.4. Rajapintaan seminaari,<br />
Kokkola sekä työpajat (19 kpl). Työpajoissa<br />
on ollut keskimäärin 12–20 osallistujaa. Kulttuuriteemaryhmän<br />
sihteeri on ollut mukana vetämässä<br />
seitsemää pajaa.<br />
Julkaisut ja tiedotus<br />
Luova maaseutu – luovan talouden ja kulttuurinkehittäminen<br />
maaseudulla. Kirsi Kaunisharju. Opetusministeriön<br />
julkaisuja <strong>2009</strong>:5.<br />
Luova talous ja kulttuuri innovaatiopolitiikan ytimessä.<br />
Opetusministeriön julkaisuja <strong>2009</strong>:30.<br />
Kulttuuriteemaryhmä on tuottanut lehtiartikkeleita<br />
Maaseutu plus -lehteen ja Alue-integraattori -lehteen.<br />
Teemaryhmänryhmän www-sivuilla julkaistaan<br />
ajankohtaista tietoa teemaryhmän toiminnasta, maaseudun<br />
kulttuurista ja kulttuurin kehittämisestä.<br />
Kulttuuriteemaryhmän kokoonpano<br />
Puheenjohtaja:<br />
kehittämispäällikkö Pirkko Liisi Kuhmonen, OPM<br />
(30.1. saakka)<br />
tutkimusjohtaja Kimmo Kainulainen, Mikkelin AMK<br />
(1.11. alkaen)<br />
Jäsenet:<br />
yhdistysaktiivi Birgitta Bröckl, Svensk byaservice/<br />
Länsi-Turunmaan kaupunki<br />
taiteilija Hannu Castrén, Jyväskylän taiteilijaseura<br />
ry<br />
yrittäjä Leena Haavisto, Ilorannan maaseutumatkailutila<br />
projektipäällikkö Tove Hagman, Polte-hanke<br />
tutkimusjohtaja Kimmo Kainulainen, Mikkelin ammattikorkeakoulu<br />
kirjailija, rehtori Lee Keto, Kansalais- ja työväenopistojen<br />
liitto KTOL, Maakuntakirjailijat ry<br />
selvitysmies Hanna-Liisa Liikanen, OPM kulttuurin<br />
hyvinvointivaikutusten edistämishanke<br />
kirjastotoimen johtaja Marianne Lindblad, Pornaisten<br />
kirjasto<br />
lehtori Kari Nuutinen, Taideteollinen korkeakoulu<br />
tiedottaja-toimitussihteeri Ritva Salomaa-Santala,<br />
Suomen Kylätoiminta ry<br />
projektipäällikkö Katriina Siivonen, Tulevaisuuden<br />
tutkimuskeskus<br />
arkkitehti Annu Tulonen, Hämeen ympäristökeskus<br />
kyläaktiivi Arto Uusitalo, Rämsöön kylä<br />
34
kulttuurin erityisasiantuntija Ditte Winqvist, Suomen<br />
Kuntaliitto<br />
toiminnanjohtaja Paula Yliselä, Maaseudun sivistysliitto<br />
Sihteeri:<br />
projektisihteeri Heli Talvitie (ent. Rintahaka), opetusministeriö<br />
Asiantuntijat / työryhmien jäsenet<br />
AKO-koordinaattori Katriina Koskinen, Aluekeskusohjelman<br />
(AKO) hyvinvointiverkosto<br />
AKO-kooridinaattori Anu Perttunen, Aluekeskusohjelman<br />
(AKO) kulttuuriverkosto<br />
AMO-koordinaattori Antti Huntus, Alueellinen maaseutuohjelman<br />
(AMO) kulttuuriklusteri<br />
erikoissuunnittelija Katriina Soini, Jyväskylän yliopisto<br />
hankesuunnittelija Mari Takamaa, Järviseudun kansalaisopisto<br />
koordinaattori Liina Kangas, Luova-Suomi<br />
koordinaattori Ulla Vehmasaho, Luova-Suomi<br />
kulttuuriasianneuvos Kirsi Kaunisharju, opetusministeriö<br />
kulttuuriasianneuvos Mervi Tiensuu-Nylund, opetusministeriö<br />
neuvotteleva virkamies Anne Mattero, opetusministeriö<br />
toiminnanjohtaja Piia Kulin, Sisäsuomen tanssin<br />
aluekeskus<br />
johtaja Merja Saarela, Hämeen ammattikorkeakoulu/<br />
Hyvinvoinnin koulutus- ja tutkimuskeskus<br />
Luonnontuotealan teemaryhmä<br />
Luonnontuotealan teemaryhmän keskeisinä tehtävinä<br />
on sovittaa yhteen toimialan tutkimusta ja<br />
kehittämistyötä, rakentaa yrittäjyyden kehittymistä<br />
tukeva asiantuntijajärjestelmä sekä tuoda esiin<br />
alan tarjoamia uusia mahdollisuuksia esimerkiksi<br />
työllisyyden suhteen. Teemaryhmän toimikausi oli<br />
1.3.2007–31.12.<strong>2009</strong>. Joulukuussa <strong>2009</strong> päätettiin<br />
teemaryhmän asettamisesta uudelle kaudelle<br />
<strong>2010</strong>–2012.<br />
Luonnontuoteyrittäjyyttä tukevaa<br />
toimintaa<br />
Teemaryhmä jatkoi työtään aktiivisesti. Ryhmä kokoontui<br />
vuoden <strong>2009</strong> aikana neljä kertaa, minkä lisäksi<br />
se kutsui työryhmiin eri alojen asiantuntijoita.<br />
Ryhmissä tarkasteltiin luonnontuotealan tutkimusta,<br />
luomukeruutuotteita sekä koriste- ja käsityömateriaaleja.<br />
Lisäksi pohdittiin alan ammatillisen koulutuksen<br />
kehittämistä sekä sosiaalisen yrittäjyyden<br />
ja välityömarkkinoiden tarjoamia mahdollisuuksia<br />
pitkäaikaistyöttömien työllistämiseksi luonnontuotealalla.<br />
Teemaryhmä valmisteli ja nosti alan toimijoille<br />
esille hankeaiheita, joilla täydennetään ja jalkautetaan<br />
työryhmien ehdottamia jatkotoimenpiteitä.<br />
Teemaryhmän keskeinen tehtävä oli rakentaa luonnontuotealan<br />
asiantuntijajärjestelmä. Järjestelmää<br />
rakennettiin tarkastelemalla alan toimijoita, keskeisiä<br />
kehittämistarpeita, rahoitusmahdollisuuksia<br />
sekä toiminnan organisoitumista valtakunnallisesti<br />
ja aluetasolla. Tutkimus- ja kehittämistyön kokoamiseksi<br />
teemaryhmä järjesti toukokuussa Sotkamossa<br />
alan toimijoitten yhteistilaisuuden työpajoineen.<br />
Tilaisuudessa, johon osallistui runsaat 50 henkilöä<br />
eri organisaatioista, sovittiin kehittämisen jatkotoimista.<br />
Tämän mukaisesti teemaryhmän koollekutsumassa<br />
jatkopalaverissa joukko alan keskeisiä<br />
tutkimus- ja kehittämisorganisaatioita sopi syksyllä<br />
<strong>2009</strong> luonnontuotealan kehittämiskonsortion muodostamisesta.<br />
Luonnontuotealan kehittämiskonsortion tavoitteena<br />
on kehittää sopimusosapuolten luonnontuotealan<br />
tutkimus- ja kehittämishankkeisiin liittyvää<br />
vuorovaikutusta, pitkäjänteistä yhteistyötä ja toimintaympäristöä<br />
luonnontuotealan tutkimuksen ja<br />
kehittämistyön vahvistamiseksi. Helsingin yliopiston<br />
Ruralia-instituutti toimii konsortion kokoajana<br />
käynnistysvaiheessa. Konsortion käynnistyvään toimintaan<br />
ovat lähteneet mukaan muun muassa MTT,<br />
Helsingin, Itä-Suomen, Turun ja Oulun yliopistot sekä<br />
Rovaniemen ja Oulun seudun ammattikorkeakoulut.<br />
Asiantuntijajärjestelmän toiminnan jatkokehittämiseksi<br />
ja käynnistämiseksi teemaryhmä jätti hankeesityksen<br />
Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman<br />
kansallisten hankkeitten ideahakuun, mutta<br />
esitys ei tässä vaiheessa päässyt jatkovalmisteluun.<br />
Luonnontuotealan tutkimus- ja kehittämistoiminnan<br />
vankistamiseksi teemaryhmä järjesti keskustelu- ja<br />
neuvottelutilaisuudet Tekesin sekä työ- ja elinkeinoministeriön<br />
edustajien kanssa. ELMA-messujen<br />
35
yhteydessä järjestettiin alan esittely- ja keskustelutilaisuus<br />
yhteisenä hallinnon, rahoittajien ja alan<br />
toimijoiden edustajille. Teemaryhmä käynnisti keskustelun<br />
alan toimialapäällikön nimeämisestä.<br />
Teemaryhmän sihteeri välitti luonnontuotealan tarpeita<br />
ja näkökulmia Kansalliseen Metsäohjelmaan<br />
2015 ja sen seurantaryhmälle. Lisäksi teemaryhmä<br />
oli aloitteellinen Sitran vetämänä valmistellussa kansallisessa<br />
luonnonvarastrategiassa. Teemaryhmän<br />
aloitteesta luomukeruutuotteiden sertifiointijärjestelmä<br />
tuli mukaan Suomen metsien PEFC-sertifiointiin.<br />
Teemaryhmän sihteeri oli mukana järjestelmän<br />
kriteerejä päivittävässä standardityöryhmässä.<br />
Teemaryhmä teki aloitteen Opetushallitukselle luonnontuotealan<br />
ammatti- ja erikoisammattitutkintojen<br />
uudistustyöstä. Lisäksi teemaryhmä valmisteli luonnontuotealaa<br />
koskevia esityksiä maaseutupoliittiseen<br />
ohjelmatyöhön sekä kommentoi alan valtakunnallisia<br />
tutkimus- ja kehittämishanke-esityksiä <strong>YTR</strong>:n hankeryhmälle.<br />
Tiedotusta ja seminaareja<br />
Teemaryhmä tiedotti luonnontuotealaan liittyvistä<br />
asioista alan yrittäjille ja toimijoille (jakelulistalla<br />
noin tuhat henkilöä) yhteistyössä Suomen luontoyrittäjyysverkosto<br />
ry:n kanssa. Teemaryhmän työstä<br />
välitettiin tietoa myös jakamalla alan tiedotteita ja<br />
esitteitä muun muassa ELMA-messuilla ja useissa<br />
seminaaritilaisuuksissa.<br />
Teemaryhmä järjesti luonnontuotealan valtakunnalliset<br />
päivät pääkaupunkiseudulla 8.–9.10. Osallistujia<br />
oli kaikkiaan noin 80. Seminaarin ja siihen sisältyneiden<br />
retkien teemoina olivat luonnontuotealan<br />
tutkimus, raaka-ainesaanti, ammatillinen koulutus,<br />
monipuolinen yritystoiminta ja alan ajankohtaiset<br />
asiat.<br />
Luonnontuotealan teemaryhmän<br />
kokoonpano<br />
Puheenjohtaja:<br />
Professori Oiva Nissinen, Rovaniemi<br />
Varapuheenjohtaja:<br />
Toimitusjohtaja Veli-Markku Korteniemi, Lapinnova<br />
Oy<br />
Jäsenet:<br />
Vanhempi tutkija Bertalan Galambosi, Maa- ja elintarviketalouden<br />
tutkimuskeskus, Mikkeli<br />
Yliopettaja Hilkka Jankkila, Rovaniemen ammattikorkeakoulu<br />
(8/2008 alkaen, kehittämispäällikkö Juha<br />
Perkkiö, Rovaniemen ammattikorkeakoulu (8/2008<br />
saakka)<br />
Tutkimusasiantuntija Eeva Karjalainen, Metsäntutkimuslaitos<br />
Puheenjohtaja Katri Kranni, Suomen luontoyrittäjyysverkosto<br />
ry<br />
Toimistonjohtaja Kalevi Kupiainen, Kerimäen työvoimatoimisto<br />
Opettaja Pirjo Penkkimäki, Porin ammattiopisto/<br />
Metsäopisto (5/<strong>2009</strong> alkaen, 5/<strong>2009</strong> saakka koulutusvastaava<br />
Janne Lampolahti, Porin ammattiopisto<br />
/Metsäopisto)<br />
Lapin luonnontuotealan toimialakehittäjä Irja Mäkitalo,<br />
ProAgria Lappi<br />
Suunnittelija Jorma Pessa, Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus<br />
Puheenjohtaja Sari Piiponniemi, Luonnontuoteteollisuus-yhdistys<br />
Luonnontuoteneuvoja Heli Pirinen, ProAgria Kainuu,<br />
8/2008 alkaen, Kainuun ammattiopisto<br />
Projektipäällikkö Eveliina Pöyhönen, Terveyden ja hyvinvoinninlaitos<br />
Ylitarkastaja Leena Kotsalo, maa- ja metsätalousministeriö<br />
(tammikuusta 2008 alkaen, joulukuuhun<br />
2007 saakka Mari Raininko, ylitarkastaja, maa- ja<br />
metsätalousministeriö)<br />
Teknologia-asiantuntija Kari Ruokonen, Lapin TEkeskus/Teknologian<br />
kehittämisosasto<br />
Toimitusjohtaja Jari Siivari, CRS Biotech Oy<br />
Sihteeri:<br />
Projektipäällikkö Juha Rutanen, Helsingin yliopisto/<br />
Ruralia-instituutti, Seinäjoki<br />
36
Luonto- ja maisemapalvelut -teemaryhmän jäsen, yrittäjä Pauliina Ukkonen saa elannon luonnon- ja maisemanhoidollisesta<br />
karjankasvatuksesta. Jari Ukkonen.<br />
Luonto- ja maisemapalvelut<br />
-teemaryhmä<br />
1. toimikausi 1.10.2006–31.12.2008, 2. toimikausi<br />
1.1.<strong>2009</strong>–31.12.2011<br />
Tausta ja teemaryhmän tavoitteet<br />
Luonnon- ja maisemanhoito on uusi ja nopeasti<br />
kehittyvä yritystoiminnan ala. Ihmiset arvostavat<br />
hoidettua ja viihtyisää asuinympäristöä ja ovat halukkaita<br />
maksamaan siitä. Luonto ja sen tarjoamat<br />
harrastusmahdollisuudet ovat lisääntyvän vapaaajan<br />
myötä entistä tärkeämpiä niin asukkaille kuin<br />
matkailijoille. Hoidettu maisema lisää alueiden vetovoimaisuutta.<br />
Myös yrityksillä on halua ottaa vastuuta<br />
ympäristöstä ja rahoittaa ympäristön kunnostus- ja<br />
hoitotöitä. Kunnat ja seurakunnat ulkoistavat entistä<br />
enemmän sesonkiluonteisia ja erityisosaamista vaativia<br />
ympäristönhoitotöitä. Kansainväliset ja kansalliset<br />
luonnon monimuotoisuuden, maisemanhoidon<br />
ja vesiensuojelun tavoitteet velvoittavat luonnon- ja<br />
maisemanhoitotöihin.<br />
Kysyntä lisää nopeasti palvelujen tarjontaa. Kilpailun<br />
lisääntyessä työn ja liiketoiminnallisen osaamisen<br />
laatu korostuvat entisestään. Maaseudun elinvoimaisuus<br />
lisääntyy kehittämällä uusia palveluita ja<br />
yrittäjyyttä. Näin saadaan työpaikkoja, taloudellista<br />
kasvua, verotuloja ja uusia asukkaita maaseudulle.<br />
Luonto- ja maisemapalvelut -teemaryhmä kokoaa<br />
luonto- ja maisemapalvelut toimialaksi sekä edistää<br />
kysynnän ja tarjonnan kohtaamista. Teemaryhmä<br />
kartoittaa tulevaisuuden työmahdollisuuksia sekä<br />
parantaa yrittäjien ammattitaitoa lisäämällä ja kehittämällä<br />
koulutusta. Lisäksi se edistää yrittäjien<br />
verkostoitumista, kehittää palvelujen uusia toteutusmalleja<br />
sekä tiedottaa luonto- ja maisemapalveluista.<br />
Toiminta<br />
Teemaryhmä kokoontui neljä kertaa. Töiden kysynnän<br />
ja tarjonnan kokoamista varten teemaryhmä kuuli<br />
yrittäjiä, yrityksiä, yhdistyksiä, kehittäjiä ja toimijoita,<br />
yhteensä kuudessa alustuksessa. Kesäkuussa<br />
37
Teemaryhmä Lepaalla kesällä 2008. Vasemmalta: Markus Nissinen, Hannu Neuvonen, Tarja Haaranen, Airi Matila,<br />
Hannele Partanen, Lea Jylhä, Jukka Koivumäki, Jouko Taskinen ja Juha Rutanen.<br />
tutustuttiin Pirkanmaan kyläsuunnitteluun luonnonja<br />
maisemanhoidon osalta sekä vesien hoitoon. Retki<br />
toi hyvin esille, kuinka vähän nämä työt ovat esillä<br />
kyläsuunnittelussa. Tässä on teemaryhmälle työmaata,<br />
ja yhteistyötä tulee tehdä Suomen Kylätoiminta<br />
ry:n suuntaan. Töiden tunnetuksi tekemiseen on oiva<br />
mahdollisuus vapaa-ajan asumisen messuilla Mäntyharjulla<br />
2011.<br />
Teemaryhmä teki alueellisiin metsäohjelmiin aloitteen<br />
luontoyrittäjyyden lisäämiseksi Etelä-Pohjanmaan<br />
metsäohjelman kokemuksen mukaisesti. Teemaryhmä<br />
valmisteli Osaavasta ympäristönhoidosta<br />
vetovoimaa ja uutta työtä maaseudulle -koulutushankkeen.<br />
Hanke pääsi jatkovalmisteluun, muttei<br />
loppumetreillä kuitenkaan päässyt valtakunnallisestii<br />
rahoitetuksi hankkeeksi. Hyvä hankesuunnitelma<br />
tullaan kuitenkin hyödyntämään usean ELY-keskuksen<br />
yhteishankkeena.<br />
Teemaryhmä oli yhteydessä jokaiseen maakuntaliittoon<br />
tavoitteenaan vaikuttaa laadittaviin maakuntaohjelmiin<br />
ja -suunnitelmiin. Pääosin yhteydenotot<br />
otettiin myönteisesti vastaan. Teemaryhmä vastuutti<br />
seurattavaksi ne toimenpiteet, jotka sisältyvät viidenteen<br />
maaseutupoliittiseen kokonaisohjelmaan<br />
<strong>2009</strong>–2013 luonto- ja maisemapalveluissa.<br />
Viestintä<br />
Teemaryhmän verkkosivut ovat osa <strong>YTR</strong>:n Maaseutupolitiikka.fi-sivustoa.<br />
Teemaryhmä lähetti kymmenen<br />
uutiskirjettä, jonka tilaajina oli lähes 500<br />
asiantuntijaa, yrittäjää, toimijaa, opettajaa, kehittäjää<br />
ja rahoittajaa. Viestinnän konkretisointia varten<br />
ryhdyttiin kokoamaan alan yrityshakemistoa teemaryhmän<br />
sivuille. Yrittäjäryhmäkohtaisia luetteloita<br />
saatiin hyvin, yksittäisiä yrityksiä harmillisen vähän.<br />
Teemaryhmän esitteistä otettiin 5 000 kappaleen uusintapainos.<br />
Teemaryhmän kirjoittamia ja avustamia<br />
lehtiartikkeleja julkaistiin kymmenen.<br />
Syyskuussa järjestettiin Tampereella valtakunnallinen<br />
Luonnon- ja maisemanhoitopalvelut -seminaari,<br />
jossa osallistujia oli 80 henkilöä oppilaitoksista, yrityksistä<br />
ja julkishallinnosta. Tilaisuudessa pidettiin<br />
38
13 alustusta. Maaseutuasumisen ja kulttuuriteemaryhmän<br />
kanssa järjestettiin neljä Kylämaisemat<br />
kuntoon -iltatilaisuutta yhdessä toimintaryhmien ja<br />
paikallisten tahojen kanssa. Vuoden lopussa lähetettiin<br />
<strong>Maaseutupolitiikan</strong> yhteistyöryhmän jäsenille ja<br />
varajäsenille kirje sekä esite, joiden tavoitteena oli<br />
tehdä tunnetuksi teemaryhmän työtä.<br />
Arvio teemaryhmän toiminnasta<br />
Teemaryhmän toiminta on avointa ja eteenpäin katsovaa.<br />
Teemaryhmän vahvuutena on, että mukana on<br />
julkisen ja yksityisen kysynnän edustajia, palvelutarjonnan<br />
kehittäjiä, opetusalan kehittäjiä sekä yritysja<br />
yrittäjätahoja. Vuoden aikana vahvistui näkemys<br />
alan tarvittavista kehittämistoimista. Yhteisiksi<br />
tavoitteiksi tulivat alan liikevaihdon lisääminen niin<br />
julkisella kuin yksityisellä rahoituksella, työllisyyden<br />
ja yrittäjyyden lisääminen sekä palveluntarjoajien<br />
osaamisen varmistaminen. Teemaryhmän viestinnän<br />
ansiosta tietoisuus luonto- ja maisemapalveluista<br />
sekä vuorovaikutus eri toimijoiden välillä syvenee.<br />
Luonto- ja maisemapalvelujen<br />
teemaryhmän kokoonpano<br />
Puheenjohtaja:<br />
Toimitusjohtaja Jukka Koivumäki, Silvesta Oy<br />
Varapuheenjohtaja:<br />
Kehityspäällikkö Hannele Partanen, Maa- ja kotitalousnaisten<br />
Keskus ry<br />
Jäsenet:<br />
Ympäristöneuvos Tapio Heikkilä, Ympäristöministeriö<br />
Apulaisjohtaja Marja-Liisa Hintsanen, Metsähallitus<br />
Metsäasiantuntija Lea Jylhä, Maa- ja metsätaloustuottajain<br />
Keskusliitto MTK r.y.<br />
Aluepäällikkö Hannu Klemola, Varsinais-Suomen<br />
luonnonsuojelupiiri ry<br />
Toimitusjohtaja Pekka Leskinen, Viherympäristöliitto<br />
ry<br />
Kaupunginpuutarhuri Hannu Neuvonen, Lahden kaupunki<br />
Projektikoordinaattori Airi Kulmala, Lounais-Suomen<br />
ELY-keskus/TEHO-hanke<br />
Ympäristöpäällikkö Markus Nissinen, Metsänomistajien<br />
liitto Länsi-Suomi ry<br />
Ylitarkastaja Eero Pehkonen, maa- ja metsätalousministeriö<br />
Kehittämisjohtaja Tuomas Perheentupa, Suomen Kylätoiminta<br />
ry<br />
Osastopäällikkö Mari Rajala, Pirkanmaan ELY-keskus<br />
Luonnonhoitopäällikkö Matti Seppälä, Etelä-Pohjanmaan<br />
metsäkeskus<br />
Vapaa-ajan asukassektorin puheenjohtaja Jouko Taskinen,<br />
Suomen Omakotiliitto ry<br />
Opetusneuvos Susanna Tauriainen, Opetushallitus<br />
Yrittäjä Pauliina Ukkonen, Ukkonen Highland Cattle<br />
Yksikönpäällikkö Anders Vahtola, Axxell, Brusaby<br />
Sihteerit:<br />
Metsäneuvonnan asiantuntija Airi Matila, Metsätalouden<br />
kehittämiskeskus Tapio<br />
Projektipäällikkö Juha Rutanen, Helsingin yliopisto/<br />
Ruralia-instituutti<br />
Maaseudun<br />
sopimuksellisuusteemaryhmä<br />
Toimikausi<br />
<strong>YTR</strong> asetti maaseudun sopimuksellisuusteemaryhmän<br />
kokouksessaan 29.5.2007. Teemaryhmän ensimmäinen<br />
toimikausi kesti vuoden 2008 loppuun<br />
asti. Joulukuussa 2008 teemaryhmä asetettiin jatkokaudeksi<br />
vuoden <strong>2010</strong> maaliskuun loppuun. Tähän<br />
kertomukseen sisältyy myös vuoden <strong>2010</strong> toiminta.<br />
Teemaryhmä toimi edellisen kerran maaseutusopimustyöryhmän<br />
nimellä vuosina 2002–2003.<br />
Teemaryhmän tehtävät<br />
Teemaryhmän tavoite on sopimuksellisuus- ja välittäjäorganisaatiotoiminnan<br />
rakenteen synnyttäminen. Tavoitteeseen<br />
pääsyä tuetaan seuraavin toimenpitein:<br />
1) Valtakunnallisella valmennuskiertueella rakennetaan<br />
sopimuksellisuusmallin mukaista käytäntöön<br />
kiinnittyvää rakennetta. Teemaryhmän<br />
jäsenet osallistuvat kiertueeseen valmentajina ja<br />
asiantuntijoina. Kiertue suunnataan muun muassa<br />
kyläasiamiehille, toimintaryhmille, kunnille<br />
ja muille maaseudun kehittäjille.<br />
2) Toimitetaan laaditun strategian pohjalta sopimuksellisuuden<br />
käsikirja, jossa opastetaan maaseudun<br />
paikallistoimijoita käytännössä viemään<br />
sopimuksellisuutta ja välittäjäorganisaatiotoimintaa<br />
eteenpäin omalla alueellaan.<br />
39
Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila puhui sopimuksellisuusseminaarissa. Henrik Hausen.<br />
3) Järjestetään valtakunnallinen sopimuksellisuusseminaari<br />
syksyllä <strong>2009</strong>.<br />
Toiminta vuosina <strong>2009</strong> ja <strong>2010</strong><br />
Teemaryhmä kokoontui vuosien <strong>2009</strong> ja <strong>2010</strong> aikana<br />
yhdeksän kertaa. Suuri osa teemaryhmän jäsenistä<br />
osallistui kokouksiin aktiivisesti. Kokouksissa käsiteltiin<br />
sopimuksellisuusstrategiaa, -käsikirjaa, -kiertuetta<br />
ja -seminaaria. Vierailevina puhujina Sami<br />
Reunanen (Suomen ympäristökeskus) esitteli hankeideaa<br />
vesien hoidon sopimuksellisuushankkeesta<br />
ja Raija Seppänen (MMM) alusti sopimuksellisuushankkeen<br />
tarpeesta kyläsuunnittelun puolella.<br />
Teemaryhmä teki yhteistyötä Vaasan yliopiston Levóninstituutin<br />
toteuttaman ja <strong>YTR</strong>:n rahoittaman Sopimuksellisuus<br />
ja välittäjäorganisaatiot paikalliseen<br />
toimintaan – strategian ja toteutta missuunnitelman<br />
koordinointi -hankkeen kanssa. Teemaryhmän jäsenet<br />
kommentoivat laadittavaa sopimuksellisuuden<br />
edistämisstrategiaa ja sopimuksellisuuskäsikirjaa.<br />
Molemmat valmistuivat syksyllä <strong>2009</strong>. Strategia<br />
käännettiin myös ruotsiksi. Sopimuksellisuuskäsikirja<br />
julkaistiin <strong>YTR</strong>:n sarjassa numerolla 11/<strong>2009</strong>.<br />
Teemaryhmä on ylläpitänyt sivustoa www.sopimuksellisuus.info,<br />
jonne on koottu kattava tietopaketti<br />
sopimuksellisuudesta. Toimikautensa lopussa teemaryhmä<br />
on tuottanut materiaalia Voimistuvat kylät<br />
-kampanjaa varten, kuten esimerkkioppaan sopimuksellisuudesta.<br />
Järjestetyt tilaisuudet<br />
Sopimuksellisuusteemaryhmä on järjestänyt sopimuksellisuuden<br />
edistämiseksi valtakunnallisen Yhteistyöhön<br />
ja toimintaan -sopimuksellisuuskiertueen.<br />
Vuoden <strong>2009</strong> aikana tilaisuuksia pidettiin kahdeksan<br />
(Rovaniemi, Jokioinen, Saarijärvi, Ilmajoki, Kitee,<br />
Kouvola, Pori ja Lieto) ja vuoden <strong>2010</strong> alussa kolme<br />
(Kajaani, Kempele ja Mikkeli). Kiertueen käytännön<br />
järjestelyjä ovat hoitaneet teemaryhmän sihteeri<br />
sekä kiertuesihteerinä toiminut Heli Siirilä Vaasan<br />
yliopiston Levón-instituutista. Teemaryhmän jäsenet<br />
40
ovat osallistuneet kiertueen tilaisuuksiin puheenjohtajina,<br />
esitelmän pitäjinä, ryhmätöiden vetäjinä tai<br />
sopimuksellisuutta käsittelevän näytöksen esiintyjinä.<br />
Kussakin tilaisuudessa on esitelty sopimuksellisuutta<br />
ja sopimuksellisuusstrategiaa sekä pohdittu<br />
ryhmissä, miten sopimuksellisuutta voidaan edistää<br />
kullakin alueella ja mitä palveluita sen avulla voidaan<br />
järjestää. Kuhunkin tilaisuuteen on osallistunut<br />
runsaat kaksikymmentä henkilöä. Osallistujat ovat<br />
edustaneet Leader-toimintaryhmiä, kylätoimijoita,<br />
kuntia sekä useita muita kehittäjäorganisaatioita.<br />
Kiertue tavoitti noin 250 henkilöä.<br />
Teemaryhmä järjesti 25.11.<strong>2009</strong> hotelli Arthurissa<br />
Helsingissä Yhteistyöhön ja toimintaan -sopimuksellisuusseminaarin.<br />
Sen tavoitteena oli levittää<br />
tietoa sopimuksellisuudesta valtakunnallisten toimijoiden<br />
keskuuteen. Seminaarissa maa- ja metsätalousministeri<br />
Sirkka-Liisa Anttila otti vahvasti kantaa<br />
sopimuksellisuuden puolesta. Tilaisuudessa tuotiin<br />
esiin hyviä kokemuksia sopimuksellisuuden toteuttamisesta<br />
kuntien ja yhdistysten yhteistyönä. Esimerkkeinä<br />
kerrottiin Someron liikunta ry:n ja Velkuan<br />
palvelukeskus Kummelin toiminnasta. Teemaryhmän<br />
puheenjohtaja Hilkka Vihinen toimi seminaarin puheenjohtajana<br />
ja teemaryhmän jäsen Simo Palviainen<br />
esitteli sopimuksellisuutta. Seminaarin puheenvuorot<br />
videoitiin ja ne ovat katsottavissa osoitteessa<br />
www.sopimuksellisuus.info. Seminaariin osallistui<br />
noin 60 henkilöä.<br />
Saavutukset ja vastoinkäymiset<br />
Teemaryhmän merkittävimmät saavutukset ovat sopimuksellisuusstrategian<br />
ja -käsikirjan valmistuminen<br />
sekä sopimuksellisuuskiertueen ja -seminaarin<br />
toteutuminen. Niiden avulla on levitetty tietoa mahdollisuuksista.<br />
Sopimuksellisuus on saanut kuulijoilta<br />
kiinnostuneen vastaanoton. Vaikka sopimuksellisuuden<br />
vieminen konkreettiseksi politiikkakeinoksi<br />
on haasteellista – kuten uuden työmuodon ja uusien<br />
työnjakojen lanseeraaminen yhteiskuntaan aina on<br />
– teemaryhmän jäsenet ovat uskoneet asiaansa, ja<br />
tuoneet sen li säksi oman aktiivisen panoksensa sopimuksellisuuskiertueelle.<br />
Pienoisina vastoinkäymisinä voidaan mainita, että<br />
kiertueen tilaisuuksiin oli vaikea saada mukaan yrittäjiä<br />
ja paikoin myös kuntien edustajia. Osallistujamäärät<br />
jäivät osassa tilaisuuksia toivottua alhaisemmiksi.<br />
Toisaalta osallistujat olivat asianosaisia<br />
ja sovelsivat sopimuksellisuutta luontevasti konkreettisiin<br />
tarpeisiin. Myös sopimuksellisuusseminaarin<br />
osallistujajoukko poikkesi hieman toivotusta:<br />
Eduskunnasta sekä kunnista ei osallistujia saapunut<br />
paikalle, vaikka muuten tilaisuus veti hyvin yleisöä.<br />
Muilta osin teemaryhmä on tyytyväinen saavuttamiinsa<br />
tuloksiin.<br />
Maaseudun sopimuksellisuusteemaryhmän<br />
kokoonpano vuonna <strong>2009</strong><br />
ja <strong>2010</strong><br />
Puheenjohtaja:<br />
professori Hilkka Vihinen, MTT Taloustutkimus<br />
Jäsenet:<br />
kulttuuriteemaryhmän sihteeri Heli Talvitie (ent. Rintahaka),<br />
opetusministeriö<br />
ylitarkastaja Leni Haavisto, sisäasiainministeriö<br />
ylitarkastaja Pentti Kananen, sosiaali- ja terveysministeriö<br />
kehitysjohtaja Matti Määttä, Metsähallitus<br />
pääsihteeri Eero Uusitalo, <strong>Maaseutupolitiikan</strong> yhteistyöryhmä<br />
johtaja Päivi Kujala, Maaseutuverkostoyksikkö<br />
toiminnanjohtaja Anne Mettälä, Pohjois-Kymen Kasvu<br />
ry<br />
ohjelma-asiamies Kim Smedslund, EMO ry<br />
tutkija Eija Koski, Vaasan yliopisto<br />
lehtori Simo Palviainen, Joensuun yliopisto<br />
dosentti Soile Pohjonen, Helsingin yliopisto<br />
projektitutkija Ella Mustakangas, MTT Taloustutkimus/MTT<br />
Sotkamo<br />
projektipäällikkö Kaisa Savela (ent. Uusioja), Pohjois-<br />
Pohjanmaan liitto<br />
hallituksen pj. Jaakko Hautamäki, osuuskunta Nelikataja<br />
pääsihteeri Risto Matti Niemi, Suomen Kylätoiminta<br />
ry<br />
kyläasiamies Tauno Linkoranta, Varsinais-Suomen<br />
Kylät<br />
Sihteeri:<br />
projektipäällikkö Miia Mäntylä, Vaasan yliopisto/<br />
Levón-instituutti<br />
41
Maaseutuasumisen teemaryhmän sihteeriä haastateltiin Maaseudun Tulevaisuudessa etätyön ihanuudesta.<br />
Kimmo Haimi.<br />
Maaseutuasumisen teemaryhmä<br />
Toimikausi ja tavoitteet<br />
Maaseutuasumisen teemaryhmä on toiminut vuodesta<br />
2005. Nykyinen toimeksianto päättyy vuoden <strong>2010</strong><br />
lopussa. Teemaryhmän päätavoitteena on vähentää<br />
maalla asumisen esteitä ja edistää maallemuuttoa.<br />
Kyseessä on laaja asiakokonaisuus, josta teemaryhmä<br />
on valikoinut toimintansa tavoitteiksi erityisesti:<br />
• Maaseutualueiden kaavoitus- ja rakennuslupakäytäntöjen<br />
kehittäminen<br />
• Maaseudun infrastruktuurin parantaminen (tiet,<br />
viemärit, vesihuolto, energiahuolto, tietoliikenne)<br />
• Erilaisten asumismuotojen ja rakentamistapojen<br />
kehittäminen maaseudulla<br />
• Rakentamisen tukimuotojen kehittäminen maaseutuasumisen<br />
helpottamiseksi<br />
• Maaseudun pienten koulujen säilymisen edistäminen<br />
• Maaseudun asumismahdollisuuksista tiedottamisen<br />
tehostaminen<br />
• Maaseutuasumiseen liittyvien kehittämis- ja tutkimushankkeiden<br />
edistäminen<br />
• Kokonais- ja erityisohjelmien maaseutuasumista<br />
koskevien ehdotusten toteuttaminen.<br />
Teemaryhmän toimintasuunnitelmana noudatetaan<br />
Asuinmaaseutu 2007–<strong>2010</strong> -ohjelmaa, joka sisältää<br />
30 kehittämistoimenpidettä. Ohjelman toteutumisessa<br />
avustaminen on teemaryhmän yksi tärkeimmistä<br />
tehtävistä.<br />
Työskentely<br />
Teemaryhmän toiminta rahoitetaan maa- ja metsätalousministeriön<br />
valtakunnallisista maaseudun kehittämis-<br />
ja hankevaroista. Hanketta hallinnoi Suomen<br />
Kotiseutuliitto. Vuonna <strong>2009</strong> teemaryhmä kokoontui<br />
neljä kertaa, ja kokouksissa oli keskimäärin kymmenen<br />
osallistujaa.<br />
42
Alkuvuodesta keskityttiin Asuinmaaseutu <strong>2009</strong>-seminaarin<br />
järjestelyihin ja Maalla maan tavalla -esitteen<br />
viimeistelyyn. Keväällä markkinoitiin Kylämaisemat<br />
kuntoon -tilaisuuksia toimintaryhmille, lähetettiin<br />
toimintaohjeita maakuntaryhmille sekä keskusteltiin<br />
teemaryhmän työtavoista ja osallisuudesta yhteistyöhön<br />
ympäristöministeriön Kyläkaavoituksen kehittämishankkeessa.<br />
Teemaryhmän hankesuunnitelmaa<br />
<strong>2010</strong> laadittaessa pohdittiin erityisesti maakuntaryhmien<br />
aktivoimista. Loppuvuoden aikana aloitettiin<br />
pienryhmätyönä ”kyläsuunnitteluoppaan” suunnittelu<br />
ja neuvoteltiin sen sovittamisesta MMM:ssä<br />
ja YM:ssä tekeillä oleviin oppaisiin, valmisteltiin<br />
Leader-ryhmille kysely rahoitetuista hankkeista, ja<br />
sihteeri järjesti Kylämaisemat kuntoon -tilaisuuksia.<br />
Pitkin vuotta sihteeri on osallistunut YM:n Kyläkaavoituksen<br />
kehittämishankkeen työkokouksiin sekä pilottikohteiden<br />
tutustumiskäynteihin. Hankkeen etenemistä<br />
on seurattu teemaryhmän kokouksissa, ja sen<br />
tuotoksena syntyvän oppaan luonnos on ollut kommentoitavana.<br />
Lisäksi sihteeri on osallistunut kolmen<br />
<strong>YTR</strong>-rahoitteisen tutkimushankkeen ohjausryhmiin,<br />
Uudenmaan liiton asumisen hajautumista selvittävään<br />
työryhmään ja Kylä kelpaa <strong>2010</strong> -messujen valmisteluryhmään.<br />
Sihteeri sekä teemaryhmän jäsenet<br />
Heikki Kukkonen ja Raija Seppänen ovat luennoineet<br />
yliopistoissa ja Kuntaliiton koulutuksissa maaseudun<br />
kaavoituksesta ja kyläsuunnittelusta.<br />
Seminaarit ja muut tilaisuudet<br />
Vuosittainen Asuinmaaseutu-seminaari järjestettiin<br />
tällä kertaa Tampereella 5.3. Seminaarin otsikkona<br />
oli Taantumasta tahdonvoimalla? – Kyläkaavalla<br />
kehitystä! Seminaarissa oli kaksi teemaa: miten<br />
maaseutu ponnistaa eteenpäin nykyisessä taloustilanteessa<br />
sekä maankäytön suunnittelu kylien kehittämisvälineenä<br />
ja kyläsuunnittelun ja kaavoituksen<br />
yhteys. Vapriikin auditorio oli täynnä, osallistujia oli<br />
100. Tiivistelmät puheenvuoroista ovat nähtävillä<br />
teemaryhmän verkkosivuilla.<br />
Maaseutuasumisen maakuntaryhmien kokoontuminen<br />
järjestettiin Tampereella 2.9. Mukana olivat<br />
edustajat 13 maakunnasta. Edustajien raporttien<br />
perusteella koottiin tilannekatsaus maaseutuasumisen<br />
edistämisestä maakunnissa. Muistio on teemaryhmän<br />
verkkosivuilla.<br />
Maaseutuasumisen teemaryhmä osallistui Kuntamarkkinoille<br />
<strong>YTR</strong>:n osastolla, Omakoti -messuille<br />
Maallemuutto.infon osastolla ja Elma-messuille<br />
<strong>YTR</strong>:n osastolla. Elma-messujen lavalla oli kaksi teemaryhmän<br />
puheenvuoroa: Seppo Ahon esitys Osaako<br />
Suomi hyödyntää asemaansa kakkosasumisen suurvaltana?<br />
ja Pekka Leppäsen esitys Energiatehokas<br />
talo on taloudellinen talo.<br />
Kylämaisemat kuntoon -tilaisuudet suunniteltiin<br />
yhteistyössä Luonto- ja maisemapalvelut teemaryhmän<br />
sekä Kulttuuriteemaryhmän sihteerien kanssa.<br />
Järjestelyt toteutettiin paikallisten Leader-toimintaryhmien<br />
avustuksella. Iltatilaisuuksien tavoitteena<br />
oli innostaa kyliä maisemanhoitohankkeisiin. Syksyn<br />
aikana toteutettiin neljä tilaisuutta: Hauholla, Saarijärvellä,<br />
Ilmajoella ja Mikkelissä. Osallistujia oli<br />
25–43 henkeä. Tilaisuuksia jatketaan.<br />
Lisäksi teemaryhmän toimintaa ja kehittämisohjelman<br />
tavoitteita esiteltiin eri puolilla maata noin<br />
kymmenessä tilaisuudessa.<br />
Kansainvälinen verkostoituminen<br />
Sihteeri osallistui Italiassa 18.–26.7. Euracademy<br />
Associatio’in kesäseminaariin, jonka teemana oli<br />
Sustainable Agriculture and Rural Development: an<br />
integrated approach. Hänet oli kutsuttu seminaariin<br />
fasilitaattoriksi eli työryhmien vetäjäksi. Tilaisuuteen<br />
osallistui 40 henkeä 12 Euroopan maasta. Sihteeri<br />
jakoi <strong>YTR</strong>:n ja teemaryhmän englanninkielisiä materiaaleja<br />
osallistujille.<br />
Julkaisut ja tiedottaminen<br />
Esite Maalla Maan tavalla – ekotekoja maaseudulle!<br />
valmistui keväällä yhteistyössä Suomen Kylätoiminta<br />
ry:n kanssa, pääasiassa YM:n rahoituksella. Esitettä<br />
painettiin 3 900 kpl. Sitä on jaettu muun muassa<br />
Asunto- ja Kylä kelpaa -messuilla sekä paikalliskehittäjien<br />
valtakunnallisessa juhlaseminaarissa LO-<br />
KAALIssa sekä syksyn messuilla ja kylämaisemailloissa.<br />
Teemaryhmän verkkosivuja (www.maaseutuasuminen.fi)<br />
on tarvittaessa täydennetty ja päivitetty. Uutena<br />
osiona on lisätty Kyläkaavahankkeen materiaalit.<br />
43
Teemaryhmän jäsenten kirjoituksia ja haastatteluja<br />
on julkaistu muun muassa seuraavissa lehdissä: Rakennettu<br />
Ympäristö, MaaseutuPlus, Maaseudun Tulevaisuus<br />
ja Kuntalehti. Lisäksi maallemuuton teemaa<br />
on käsitelty monissa aikakauslehdissä.<br />
Verkostoituminen maakuntiin<br />
Teemaryhmän alueellisesta verkostoitumisesta on<br />
vastannut teemaryhmän toinen sihteeri Kaija Roiha.<br />
Kaikissa maakunnissa on nimettynä maaseutuasumisen<br />
teemaryhmän ”yhteistyöryhmä” ja sen yhteyshenkilö.<br />
Yhteistyöryhmäverkoston tarkoituksena on<br />
toimia ensisijaisesti tiedonkulkukanavana maakuntien<br />
ja teemaryhmän välillä.<br />
Onni muuttaa maalle -hankkeen päätyttyä vuoden<br />
2008 lopussa maakuntien yhteyshenkilöverkosto<br />
hajosi, jolloin osa maakuntaryhmistä lakkasi toimimasta.<br />
Suurin osa ryhmistä toimii vain sähköpostilistana.<br />
Teemaryhmässä on pohdittu maakuntien<br />
aktivoimisen keinoja, joilla niihin saataisiin eloa.<br />
Maaseutuasumisen teemaryhmän<br />
kokoonpano<br />
Puheenjohtaja:<br />
pääsihteeri Risto Matti Niemi, Suomen Kylätoiminta<br />
ry<br />
Varapuheenjohtaja:<br />
kehittämisjohtaja Tuomas Perheentupa, Suomen<br />
Kylätoiminta ry<br />
Jäsenet:<br />
kehitysjohtaja Seppo Aho, Lapin yliopisto<br />
kehitysjohtaja Rauno Haapanen, Pälkäneen kunta<br />
(erosi teemaryhmästä 1.6.09)<br />
hallituksen jäsen Matti Heiskanen, Suomen Omakotiliitto<br />
erityisasiantuntija Eero Hiltunen, Suomen Kuntaliitto<br />
yliarkkitehti Anne Jarva, YM<br />
hallituksen puheenjohtaja Heikki Kukkonen, Suomen<br />
Kotiseutuliitto<br />
ekotaloasiantuntija Pekka Leppänen<br />
agronomi Marita Mattila, Etelä-Savon maakuntahallitus<br />
toiminnanjohtaja Pirjo Oikarinen, Oulujärvi LEADER<br />
ry<br />
yrittäjä Taija Terä, Saaristoasiain neuvottelukunta<br />
yliarkkitehti Raija Seppänen, MMM<br />
yliarkkitehti Pertti Vesanto, Valtion asuntorahasto<br />
Sihteerit:<br />
projektipäällikkö Mia Saloranta, Suomen Kotiseutuliitto<br />
projektipäällikkö Kaija Roiha, Turun yliopiston Täydennyskoulutuskeskus<br />
Maaseutuvaikutusten<br />
arviointityöryhmä<br />
Maaseutuvaikutusten arviointi on menetelmä, jonka<br />
avulla voidaan varmistaa, että maaseudulla asuvien<br />
ja työskentelevien ihmisten olosuhteet ja tarpeet<br />
otetaan huomioon politiikkoja suunniteltaessa ja<br />
päätöksiä tehtäessä. Maaseudulle tyypillisten piirteiden,<br />
väljän asutuksen ja pitkien välimatkojen,<br />
seurauksena politiikkojen vaikutukset ovat erityyppisillä<br />
maaseutualueilla ja keskuksissa erilaisia. Politiikasta<br />
seuraavia vaikutuksia maaseudun ihmisille,<br />
yrityksille ja organisaatioille ei usein tunneta, minkä<br />
vuoksi tarvitaan maaseutuvaikutusten arviointia<br />
selventämään, millaisia politiikan vaikutukset ovat<br />
laadultaan ja voimakkuudeltaan erilaisilla maaseutualueilla.<br />
Maaseutunäkökulma tulee saada aikaisempaa<br />
systemaattisemmaksi osaksi politiikkojen<br />
valmistelua ja toteuttamista eri tasoilla.<br />
Työryhmän toiminta ja kokoukset<br />
<strong>Maaseutupolitiikan</strong> yhteistyöryhmä (<strong>YTR</strong>) asetti kokouk<br />
sessaan 23.10.2007 työryhmän kehittämään<br />
maaseutuvaikutusten arviointia hallinnossa. Työryhmän<br />
ensimmäinen toimikausi kesti 31.12.2008 saakka,<br />
jonka jälkeen ryhmä asetettiin toiselle toimikaudelle<br />
31.12.<strong>2009</strong> saakka. Vuoden <strong>2009</strong> aikana työryhmä<br />
kokoontui neljä kertaa (26.2., 17.6., 25.9. ja 14.12.).<br />
Vuonna <strong>2009</strong> työryhmä kehitti arvioinnin metodiikkaa<br />
saatujen kokemusten perusteella. Arviointimenetelmää<br />
testattiin Kainuun maakuntaohjelman<br />
<strong>2009</strong>–2014 valmistelussa osana suunnitelmien ja<br />
ohjelmien ympäristön vaikutusten arviointiprosessia<br />
eli SOVA-prosessia sekä Alueellinen koheesio- ja kilpailukykyohjelman<br />
(KOKO) <strong>2010</strong>–2013 valmistelussa<br />
osana ennakkoarviointia. Molemmissa kokeiluissa<br />
arvioinnin koettiin tuottavan lisäarvoa ja auttavan<br />
maaseutunäkökulman huomioonottamisessa. Työ-<br />
44
yhmä esitti kaikille alueille, että arviointi sisällytettäisiin<br />
Kainuun tavoin uuden maakuntaohjelman<br />
valmisteluprosessiin.<br />
Työryhmän aloitteesta maaseutuvaikutusten arviointi<br />
kirjattiin Maaseutupoliittiseen kokonaisohjelmaan<br />
<strong>2009</strong>–2013 (toimenpide 138) sekä eduskunnalle<br />
20.5.<strong>2009</strong> annettuun valtioneuvoston maaseutupoliittiseen<br />
selontekoon, jossa hallitus suosittelee<br />
ministeriöille ”maaseutuvaikutusten arviointityökalua<br />
päätösten ja politiikkojen valmistelussa muiden<br />
vaikutusarviointien rinnalla silloin, kun päätöksellä/<br />
politiikalla on alueellisia vaikutuksia”. Arviointi sai<br />
myönteisen vastaanoton useilla tahoilla. Esimerkiksi<br />
eduskunnan 27.5.<strong>2009</strong> käymässä lähetekeskustelussa<br />
maaseutupoliittisesta selonteosta arviointi nostettiin<br />
esiin useassa puheenvuorossa myönteisessä<br />
mielessä.<br />
Arviointia esiteltiin <strong>YTR</strong>:n kokouksessa 27.1.<strong>2009</strong>,<br />
eduskunnan maaseutuverkoston kokouksessa 11.2.,<br />
<strong>YTR</strong>:n hankeseminaarissa ja sen yhteydessä järjestetyssä<br />
maaseutuvaikutusten arvioinnin työpajassa<br />
sekä Keski-Suomen maakunnan yhteistyöryhmän<br />
maaseutujaoston kokouksessa 9.12. Työryhmän sihteeri<br />
osallistui OECD:n maaseutukonferenssin yhteydessä<br />
järjestettyyn maaseutuvaikutusten arvioinnin<br />
(kutsu)työpajaan Kanadan Québecissä 13.10. Arviointia<br />
tehtiin tunnetuksi muun muassa Maaseudun<br />
Tulevaisuus-, MaaseutuPlus-, Alue-Integraattori- ja<br />
MTK-Viesti -lehtien artikkeleissa. Työryhmä käsitteli<br />
luonnoksia maaseutuvaikutusten arvioinnin esitteestä<br />
ja julkaisusta. Lisäksi työryhmä teki pohjatyön<br />
maaseutukatsauksen suunnittelussa, jota <strong>YTR</strong><br />
ryhtyy tuottamaan kolmen vuoden välein vuodesta<br />
2011 alkaen.<br />
Arviointityön organisointi jatkossa<br />
Maaseutuvaikutusten arviointityöryhmä saattoi työnsä<br />
päätökseen ja vastuu arviointityöstä siirtyy jatkossa<br />
<strong>YTR</strong>:n, sihteeristön ja teemaryhmien jäsenille sekä<br />
kansalliselle ja alueelliselle yhteyshenkilöverkostolle.<br />
Heidän tulee huolehtia maaseutuvaikutusten arvioinnin<br />
tunnettuuden lisäämisestä ja jalkauttamisesta<br />
organisaatiossaan ja verkostoissaan. Arvioinnin<br />
toteuttamista ja käytäntöön viemistä edistetään ja<br />
seurataan <strong>YTR</strong>:n neuvottelu- ja aluekierroksilla, jolloin<br />
asia otetaan toistuvasti asialistalle ja yhteistyöorganisaatioita<br />
pyydetään raportoimaan arvioinnin<br />
toteuttamisesta. <strong>YTR</strong>:n hankeryhmä saattaa loppuun<br />
maaseutukatsauksen suunnittelun ja organisoinnin.<br />
Maaseutukatsauksessa raportoidaan maaseutuvaikutusten<br />
arvioinnin toteuttamisesta, syntyneistä<br />
maaseutuvaikutuksista sekä esitellään hyviä käytäntöjä.<br />
Maaseutuvaikutusten<br />
arviointityöryhmän kokoonpano<br />
Puheenjohtaja:<br />
maaseutuneuvos Eero Uusitalo, maa- ja metsätalousministeriö<br />
Jäsenet:<br />
ylitarkastaja Leni Haavisto, valtiovarainministeriö<br />
professori Hannu Katajamäki, Vaasan yliopisto<br />
kehittämispäällikkö Pirkko Liisi Kuhmonen, opetusministeriö<br />
projektipäällikkö Tarja Lukkari, Oulun yliopiston Kajaanin<br />
yliopistokeskus<br />
toiminnanjohtaja Kristin Mattson, Suomen saaret<br />
Finlands öar<br />
tutkija Päivi Pylkkänen, Helsingin yliopisto/Ruraliainstituutti<br />
johtaja Juha Ruippo, Maa- ja metsätaloustuottajain<br />
Keskusliitto MTK ry<br />
erityisasiantuntija Tytti Seppänen, Suomen Kuntaliitto<br />
(30.9.<strong>2009</strong> saakka)<br />
ylitarkastaja Petra Stenfors, työ- ja elinkeinoministeriö<br />
neuvotteleva virkamies Lasse Tallskog, ympäristöministeriö<br />
opetusneuvos Susanna Tauriainen, opetushallitus<br />
suunnittelija Satu Tolonen, työ- ja elinkeinoministeriö<br />
Sihteeri:<br />
ylitarkastaja Hanna-Mari Kuhmonen, maa- ja metsätalousministeriö<br />
45
Matkailun teemaryhmä<br />
Matkailun teemaryhmä on toiminut jo 15 vuotta.<br />
Nykyinen toimikausi kattaa vuodet <strong>2009</strong>–2011.<br />
Kertomusvuoden toiminta rahoitettiin maa- ja metsätalousministeriön<br />
valtakunnallisista maaseudun<br />
kehittämis- ja hankevaroista. Hanketta hallinnoi<br />
Laurea-ammattikorkeakoulu, mutta sihteerin työpiste<br />
oli Agronomiliiton toimitiloissa Helsingissä. Teemaryhmän<br />
sihteeri vaihtui maaliskuussa <strong>2009</strong>.<br />
Matkailun teemaryhmä kokoontui vuoden aikana neljä<br />
kertaa. Keskustelu kokouksissa oli vilkasta tiedon,<br />
ideoiden ja kontaktien vaihtoa. Kokouksiin osallistui<br />
useita vierailevia asiantuntijoita. Muun muassa<br />
valtakunnallisia koordinointihankkeiden kuulumisia<br />
kuultiin teemaryhmän kokouksissa.<br />
Ohjelmallisuuden vahvistaminen<br />
Outdoors Finland -aktiviteettien sekä teemapohjaisen<br />
kylämatkailun kehittämisohjelmien etenemistä<br />
tuettiin. Teemaryhmän puheenjohtaja ja sihteeri<br />
tapasivat säännöllisesti hankevetäjiä. Tapaamisissa<br />
käytiin läpi hankkeiden taustaa, sen hetkistä<br />
tilannetta sekä mahdollisia yhteistyön kohteita.<br />
Konkreettisena hyötynä tiiviistä yhteydenpidosta oli<br />
työnjaon selkeytyminen sekä kattohankkeiden kesken<br />
että teemaryhmän toiminnan välillä. Tiedonvaihdolla<br />
vältyttiin päällekkäiseltä työltä. Valtakunnalliset<br />
koordinointihankkeet ja teemaryhmä muodostavat<br />
nyt varsin monien yhteistyöverkostojen yhteisen solmukohdan.<br />
Yhteistyön vahvistamiseen panostettiin<br />
edelleenkin<br />
Alueellisten kehittäjien kanssa pidettiin yhteyttä<br />
sähköpostitse ja puhelimitse sekä yhteisissä kokouksissa<br />
ja tapaamisissa. Yhteistyötä matkailun<br />
alueorganisaatioiden kanssa hoidettiin yhdessä Matkailun<br />
edistämiskeskuksen kanssa, jonka tehtävänä<br />
on koordinoida alueorganisaatioita. Teemaryhmä jalkautui<br />
alueille Matkailun edistämiskeskuksen, Teemapohjaisen<br />
kylämatkailun Outdoors Finland -aktiviteettien<br />
kehittämisohjelmien sekä Maaseutuviraston<br />
kanssa. Näihin Road Show -tilaisuuksiin kutsuttiin<br />
kehittäjiä ja rahoittajia. Niissä keskusteltiin valtakunnallisen<br />
ja alueellisen kehittämisen yhteistyöstä<br />
sekä kerrottiin koordinointihankkeiden ajankohtaisia<br />
kuulumisia. Tilaisuudet vahvistivat sekä alueellisen<br />
ja valtakunnallisen yhteistyön ymmärtämistä että<br />
monesti myös alueen sisäistä yhteistyön perustaa.<br />
Kertomusvuoden aikana ehdittiin vierailla kuudessa<br />
maakunnassa. Osanottajamäärä vaihteli kuudesta<br />
lähes 40 henkilöön.<br />
Matkailun edistämiskeskuksen, koordinointihankkeiden,<br />
teemaryhmän ja monen muunkin valtakunnallisen<br />
toimijan esiintymisellä yhdessä alueille päin<br />
haluttiin ennen kaikkea luoda kuvaa siitä, että valtakunnalliset<br />
toimijat tekevät kehittämistyötä toisistaan<br />
tietäen ja yhteiseen strategiaan pohjaten.<br />
Kertomusvuonna merkittävää oli yhteistyön tehostuminen<br />
ja konkretisoituminen muiden teemaryhmien<br />
kanssa. Ruoka-Suomi -teemaryhmän kanssa ryhdyttiin<br />
toimenpiteisiin ruokamatkailuyritysten kytkemiseksi<br />
tiiviimmin matkailumarkkinointiin, muun muassa<br />
Visit Finland -portaaliin. Kulttuuriteemaryhmän,<br />
Matkailun edistämiskeskuksen ja opetusministeriön<br />
kanssa aloitettiin alueellisten kulttuurimatkailufoorumien<br />
sarja ja järjestettiin kulttuurimatkailupäivät.<br />
Hyvinvointiteemaryhmän kanssa käynnistettiin selvitystyö<br />
Green Care -konseptin sekä social farming<br />
-ajattelun soveltumisesta suomalaisen hyvinvointimatkailun<br />
kehittämiseen.<br />
Tilastotietoa tiedottamisen tueksi<br />
Matkailun teemaryhmän tärkeänä tiedotuskanavana<br />
toimivat niin teemaryhmän verkkosivut kuin<br />
sähköinen Maaseutu & Matkailu -lehti. Kolmesta<br />
ilmestyneestä numerosta viimeisen teemana oli<br />
kulttuurimatkailu. Lehden ilmestyminen ajoitettiin<br />
niin, että sitä voitiin jakaa Kulttuurimatkailupäivillä<br />
Järvenpäässä. Tapahtumaa varten lehdestä otettiin<br />
myös 100 kpl:n paperipainos. Lehteä luetaan paljon,<br />
koska se tarjoaa kehittämisesimerkkejä monesta eri<br />
näkökulmasta. Tiedotteita ajankohtaisista asioista<br />
lähetettiin kaksi. Lisäksi toimitettiin artikkeli Alueintegraattori<br />
-lehteen yhdessä kulttuuriteemaryhmän<br />
kanssa. Sihteeriä haastateltiin kesän kynnyksellä<br />
useisiin sanomalehtiin suhdanteista ja maaseutumatkailun<br />
näkymistä.<br />
Loppukesästä teemaryhmä kysyi yrityksiltä, miten<br />
kesä oli mennyt. Huonosta suhdannetilanteesta ja<br />
46
lamasta huolimatta maaseutumatkailulla oli mennyt<br />
hyvin. Vain ne yritykset, jotka panostivat yritysasiakkaisiin,<br />
olivat selvästi menettäneet asiakkaita. Maaseudun<br />
matkailuyritysten muita yrityksiä parempi<br />
selviytyminen lamakesästä katsottiin tiedotteen arvoiseksi.<br />
Tiedottamisessa medialle ja kehittäjille on<br />
edelleen ongelmana se, että luotettavaa tilastotietoa<br />
yritysten määrästä, käyttöasteesta ja vaikutuksesta<br />
matkailutuloon ja työllisyyteen ei ole saatavilla. Julkaisukynnys<br />
ylittyisi entistä useammin, jos selkeitä<br />
lukuja olisi saatavilla.<br />
Osaamista ja valmennuksia matkailua<br />
tukeville aloille<br />
Palvelua Sydämellä -verkoston koulutusohjelmia<br />
täydentämään laadittiin yhden päivän kestävä asiakaspalvelun<br />
koulutuspaketti. Se on tarkoitettu myös<br />
matkailua tukeville aloille, esimerkiksi museoiden<br />
työntekijöille yhtä hyvin kuin matkailun sesonkityöntekijöille.<br />
Palvelua Sydämellä -valmentajille<br />
järjestettiin kahdet koulutuspäivät, Kaarinassa ja<br />
Puumalassa.<br />
Teemaryhmä vastasi yhdessä alueella toimivien<br />
yrittäjien kanssa vuosittaisen maaseutumatkailun<br />
valtakunnallisen yrittäjä- ja kehittäjäseminaarin järjestelyistä.<br />
Muoniossa ”Sähköinen elämys” -teemalla<br />
pidettyyn seminaariin osallistui noin 150 henkeä.<br />
Kertomusvuonna työllisti myös seuraavan vuoden<br />
seminaarin järjestely. Vuonna maaliskuussa <strong>2010</strong><br />
kokoonnutaan Imatralla teemalla ”Saimaan syliss,<br />
Venäjän vieress”.<br />
Matkailun teemaryhmän kokoonpano<br />
Puheenjohtaja:<br />
ylitarkastaja Reijo Martikainen, Mavi<br />
Jäsenet:<br />
ylitarkastaja Harri Ahlgren, alueiden kehittäminen,<br />
TEM<br />
lehtori Leena Alakoski, Laurea-ammattikorkeakoulu<br />
matkailun erityisasiantuntija Lea Häyhä, TEM<br />
toimitusjohtaja Ulla Jussila, Etelä-Pohjanmaan Matkailu<br />
Oy<br />
kehityspäällikkö Tarja Jutila, Maa- ja kotitalousnaisten<br />
keskus ry<br />
yrittäjä Heikki Kilpelänaho, Oivangin Lomakartano<br />
neuvotteleva virkamies Eija Kirjavainen, MMM<br />
päällikkö Anneli Leivo, luonnon virkistyskäyttö, Metsähallitus<br />
yrittäjä Mikko Lindell, puheenjohtaja, Suomen maaseutumatkailuyrittäjät<br />
ry<br />
lakimies Vesa Malila, Maa- ja metsätaloustuottajain<br />
Keskusliitto MTK r.y.<br />
toimitusjohtaja Juha-Pekka Olkkola, Lomarengas Oy<br />
tuotekehitysasiantuntija Liisa Hentinen, Matkailun<br />
edistämiskeskus MEK<br />
neuvotteleva virkamies Marja Taskinen, TEM<br />
yrittäjä Maria Tigerstedt, Suomen viiniyrittäjät ry<br />
neuvotteleva virkamies Anne Mattero, Opetusministeriö<br />
matkailun asiantuntija Nina Vesterinen<br />
toiminnanjohtaja Maritta Lindqvist, Ravakka ry<br />
Sihteeri:<br />
projektipäällikkö Pirjo Räsänen, Laurea -ammattikorkeakoulu<br />
Ruoka-Suomi<br />
Vuosi <strong>2009</strong> oli Ruoka-Suomi -teemaryhmän toiminnan<br />
16. toimintavuosi ja vuosien <strong>2009</strong>–2011 mukaisen<br />
toimeksiannon ensimmäinen vuosi. Vuodesta<br />
1994 toimineella teemaryhmällä on meneillään seitsemäs<br />
toimintakausi.<br />
Saavutukset ja vastoinkäymiset<br />
Vuonna <strong>2009</strong> jatkettiin vuosina 2006–2007 aloitettuja<br />
elintarvikealan pienyrittäjyyden imagon parantamisen<br />
ja menekinedistämisen toimenpiteitä, jotka<br />
pohjautuvat vuonna 2006 laadittuun strategiaan<br />
vuosille 2007–2013. Keskeisimpänä toimenpiteenä<br />
oli teemaryhmän valmisteleman ja Manner-Suomen<br />
maaseutuohjelmaan hyväksytyn valtakunnallisen<br />
Aitoja makuja -hankkeen käynnistäminen ja toteuttaminen.<br />
Hanke edistää elintarvikealan pienyrittäjyyden<br />
näkyvyyttä ja löydettävyyttä sekä lisää tietoisuutta<br />
elintarvikkeiden pientuotannosta niin ruoka-alan<br />
ammattilaisten kuin suuren yleisön keskuudessa.<br />
Hankkeen keskeinen viestintäväline on elintarvikealan<br />
yritysten hakupalvelu www.aitojamakuja.fi, jossa<br />
on tietoa eri puolilla Suomea sijaitsevista elintarvikeyrityksistä.<br />
Vuoden <strong>2009</strong> lopussa sivustolla oli 914<br />
yritystä. Hakupalvelun lisäksi sivustolla on yritysyhteistyöesimerkkejä<br />
eri maakunnista ja siellä esitellään<br />
elintarvikeyrittäjyyttä. Turun yliopiston koulutus-<br />
47
Kunnallisen ruokapalvelun lähiruuan hankintaoppaat valmistuivat. Kirsi Viljanen.<br />
ja kehittämiskeskus toimii hankkeen hallinnoijana ja<br />
päätoteuttajana yhdessä 17 aluetoimijan kanssa.<br />
Teemaryhmä onnistui jatkamaan ja lisäämään<br />
verkostoitunutta ja moneen suuntaan tapahtuvaa<br />
yhteistyötä, joka oleellisesti vaikuttaa elintarvikeyrittäjyyden<br />
kehittämisen laatuun ja tuloksiin. Noin<br />
kymmenestä erityyppisestä yhteistyömuodosta mainittakoon<br />
hallituksen ruokakulttuurin edistämisohjelma<br />
(Sre), ohjausryhmätyöskentelyä muun muassa<br />
FCG:n Lähiruuan hankintaoppaiden tekemisessä sekä<br />
EkoCentrian lähikeittiöhanke. Ruoka-Suomi osallistui<br />
omalta osaltaan myös lähiruokaviikkojen <strong>2009</strong> ja Terve<br />
Valinta -kampanjan toteutukseen.<br />
Syksyllä <strong>2009</strong> käynnistettiin yhdessä ruokakulttuurin<br />
edistämisohjelman kanssa roadshow-kierros eli<br />
alueelliset ruokakulttuuritilaisuudet yhteistyössä<br />
teemaryhmän aluejäsenten kanssa. Yhdeksän erilaisen<br />
tapahtuman sisällöt ovat vaihdelleet kalakukon<br />
tuunaamiskisasta seminaareihin ja valtuustoinfoihin.<br />
Tapahtumat kiinnostivat niin paikallista- kuin<br />
valtakunnallista mediaa.<br />
Teemaryhmä vaikutti kannanotoin ja lausunnoin<br />
elintarvikelainsäädäntöön ja siihen liittyvien säädösten<br />
ja määräysten soveltamiseen pienyrittäjien<br />
tilannetta ja olosuhteita huomioon ottavalla tavalla.<br />
(Kirjallisia lausuntoja kolme ja sähköpostilla<br />
tai vastaavasti kommentoiden niin ikään kolme.)<br />
Lihajalostuksen pienyrittäjyyden kehittämistyötä<br />
jatkettiin toteuttamalla Suomessa ruotsalaisen Eldrimnerin<br />
johtamaa Gårdsnära slakt -hanketta, joka<br />
on osa Pohjoismaiden ministerineuvoston Ny Nordisk<br />
Mat -ohjelmaa. Vuoden <strong>2009</strong> keskeinen toimenpide<br />
oli kompostointikoe. EU-tasoinen uusi sivutuoteasetus<br />
saattaa mahdollistaa pienten, luokan kolme<br />
sivutuote-erien käsittelyn maatilatason pienteurastamossa.<br />
Kokeen tavoitteena oli selvittää toimintatapoja<br />
ja vaihtoehtoja pienehköjen pienteurastamoissa<br />
muodostuvien luokan kolme sivutuotteiden<br />
käsittelyyn tilalla. Teemaryhmän koordinaattori<br />
toteutti osana teemaryhmän työtä yhteistyöhanketta<br />
ja toimintakokonaisuuden vaatiman kansallisen<br />
rahoituksen myönsi MMM:n kansainvälisten asioiden<br />
yksikkö.<br />
48
Ruoka-Suomi -teemaryhmä ja Aitojamakuja.fi Ateria<strong>2009</strong> -tapahtumassa 3.11. Wanhassa Satamassa.<br />
Kirsi Viljanen.<br />
Pitkäaikaisesta vaikuttamisesta huolimatta teemaryhmä<br />
kokee jatkuvana haasteena monet pienyrittäjien<br />
toimintaan liittyvät hankaluudet, erilaiset<br />
tulkinnat ja kustannusvaikutukset, jotka aiheutuvat<br />
elintarvikelainsäädännöstä. Vuonna <strong>2009</strong> pystyttiin<br />
kuitenkin parantamaan elintarvikelainsäädäntöön ja<br />
-säädöksiin liittyvää tiedonkulkua kuukausittaisella<br />
teemaryhmälle toimitettavalla Evira-infolla.<br />
Teemaryhmän aluejäsenten toteuttama alueellinen<br />
kehittämistoiminta oli aktiivista ja kattoi koko maan.<br />
Teemaryhmä osallistui noin kymmeneen alueelliseen<br />
toimintaan tai hankkeeseen esimerkiksi ohjausryhmätyöskentelyn<br />
kautta.<br />
Seminaarit ja messut<br />
Ruoka-Suomi -teemaryhmä kokoontui vuoden aikana<br />
neljä kertaa, ja jokaisen kokouksen yhteydessä<br />
järjestettiin erillinen aluejäsenten yhteistilaisuus<br />
kehittämistoiminnan kokemusten ja alueellisten hyvien<br />
käytänteiden levittämiseksi.<br />
Teemaryhmä osallistui 26.–27.3. järjestettyjen luomuelintarvikepäivien<br />
toteutukseen yhteistyössä<br />
FinfoodLuomun, Ekoneum ry:n, MTT:n, EkoCentrian<br />
ja Luomuliiton kanssa. Tampereella pidettyyn tilaisuuteen<br />
osallistui noin 200 henkilöä.<br />
Elintarvikepäivässä, Ateria<strong>2009</strong>-tapahtumassa ja<br />
<strong>YTR</strong>:n yhteisosastolla kuntamarkkinoilla sekä<br />
MTK:ssa järjestetyssä yrittäjyyden päivässä teemaryhmällä<br />
oli esittelypiste yhdessä Aitoja makuja<br />
-hankkeen kanssa. Jälkimmäisissä esiteltiin oman<br />
toiminnan ja Aitojamakuja.fi-portaalin lisäksi myös<br />
uunituoreita kunnalliseen elintarvikehankintaan laadittuja<br />
lähiruokaoppaita.<br />
Valtakunnallinen elintarvikealan kehittäjien hankeseminaari<br />
järjestettiin Kuopiossa 1.–2.12. yhteistyössä<br />
Sisä-Savon seutuyhtymän elintarvikealan kehittämistoiminnan<br />
sekä Savon ammatti- ja aikuisopiston<br />
kanssa. Seminaarissa kuultiin yrittämisen menestyksen<br />
ehdoista, sen vaatimista visoista, innovaatioista<br />
sekä riskinottokyvystä. Lähiruuan ja maaseudun<br />
49
Elintarvikeyrittäjyyden kehittämisseminaarin osanottajia 1.12. Kuopiossa. Kirsi Viljanen.<br />
suhteen määrittely sekä kunnallisen ruokapalvelun ja<br />
paikallistuotannon yhteistyömahdollisuuksien lisäksi<br />
ohjelma toi esiin ruuan terveysvaikutuksia. Seminaarissa<br />
oli noin 90 osallistujaa.<br />
Kansainväliset yhteydet<br />
Edellä mainitun Gårdsnära slakt -yhteistyöhankkeen<br />
lisäksi teemaryhmä osallistui myös muihin Ny<br />
Nordisk Mat -ohjelman toimintoihin kuten vuosien<br />
<strong>2010</strong>–2014 ohjelman ideointiin. Keväällä käynnistyi<br />
teemaryhmän jo aiempina vuosina Ruotsin, Suomen,<br />
Liettuan, Saksan, Puolan ja Tanskan toimijoiden<br />
kanssa valmistelema BaltFood -hanke, joka on osa<br />
The Baltic Sea Region -ohjelmaa. Tavoitteena on elintarvikeyritysten<br />
kilpailukyvyn parantaminen. Ruoka-<br />
Suomen roolina on toimia kansallisena kontaktina ja<br />
tiedon levittäjänä.<br />
NJF on pohjoismainen maaseutututkijoiden järjestö,<br />
jonka alajaoston education and extension suomalaisena<br />
jäsenenä teemaryhmän koordinaattori toimii.<br />
Vuoden aikana ilmestyneet julkaisut<br />
Ruoka-Suomi -tiedote ilmestyi sekä painettuna että<br />
sähköisenä neljä kertaa. Tiedotteen jakelu on noin<br />
1 500 henkilöä, jotka edustavat elintarvikealan kehittäjiä,<br />
hankkeita, rahoittajia, yrittäjiä ja muita sidosryhmiä.<br />
Kokonaispainosmäärä numeroa kohti oli noin<br />
2 000, ja tiedote oli keskimäärin 32-sivuinen.<br />
Ruoka-Suomi -teemaryhmällä on omat verkkosivut,<br />
jonne ohjataan <strong>Maaseutupolitiikan</strong> yhteistyöryhmän<br />
sivujen kautta. Teemaryhmän verkkosivut ovat luettavissa<br />
myös suoraan osoitteesta www.ruokasuomi.fi.<br />
Sivuja päivitettiin säännöllisesti, julkaistiin ajankohtaiset<br />
asiat sekä täydennettiin sivuston materiaalipankkiin<br />
elintarvikealan pienyrittäjyyden kehittämiseen<br />
liittyviä aineistoja kuten oppaita, tilaisuuksien<br />
materiaaleja ja tilastoja. Toimintaan liittyen laadittiin<br />
kolme mediatiedotetta.<br />
Vuoden <strong>2009</strong> aikana teemaryhmän sihteeri ja puheenjohtaja<br />
kirjoittivat artikkeleita elintarvikealan<br />
pienyrittäjyydestä muun muassa Horeca <strong>2009</strong> -jul-<br />
50
kaisuun ja Liiteri-uutiskirjeeseen. Teemaryhmä teki<br />
taustatyötä niin tv-ohjelmiin kuin valtakunnallisten<br />
lehtien artikkeleihin sekä tuotti taustamateriaalia<br />
medialle muun muassa julkaisemalla elintarvikealan<br />
yritystilaston. Raportointikaudella laadittiin ja<br />
painettiin myös Ruoka-Suomi -teemaryhmän esite.<br />
Ruoka-Suomi -teemaryhmän<br />
kokoonpano<br />
Puheenjohtaja:<br />
maaseutuylitarkastaja Kirsi Viljanen, maa- ja metsätalousministeriö<br />
Jäsenet:<br />
ylitarkastaja Seija Ahonen, maa- ja metsätalousministeriö<br />
ohjelmapäällikkö Salme Haapala, Foodwest Oy<br />
johtaja Maija Hatakka, Elintarviketurvallisuusvirasto<br />
Evira<br />
MMM Leena Heinola, Oulun yliopisto/Kajaanin yliopistokeskus<br />
projektipäällikkö Björn Helsing, Elintarvikeklusteri<br />
Foodia<br />
rehtori Tarja Hovila, Ahlmanin koulun säätiö, Ahlmanin<br />
ammattiopisto<br />
eläinlääkintöylitarkastaja Marjut Hämäläinen, maaja<br />
metsätalousministeriö<br />
elintarviketoimialan päällikkö Marko Jori, Pyhäjärviinstituutti<br />
projektipäällikkö Irma Kallio, Viikki Food Centre<br />
erikoistutkija Kai Karsma, KTM; Elinkeino-osasto<br />
projektipäällikkö Reijo Kuusinen, Agropolis Oy<br />
toiminnanjohtaja Tiina Lampisjärvi, Ruokatieto Yhdistys<br />
ry<br />
projektipäällikkö Hanne Leppänen, Pohjois-Karjalan<br />
Aikuisopisto<br />
projektipäällikkö Johanna Mattila, LounaFood, Turun<br />
yliopisto/Täydennyskoulutuskeskus<br />
toiminnanjohtaja Simo Moisio, Arktiset Aromit ry<br />
toiminnanjohtaja Sari Mäkinen-Hankamäki, EKONE-<br />
UM<br />
toiminnanjohtaja Liisa Niilola, Maa- ja kotitalousnaisten<br />
Keskus ry<br />
ruokakulttuuriasiamies Jaakko Nuutila, Maa- ja metsätaloustuottajain<br />
Keskusliitto MTK ry<br />
yritysasiamies Jouko Peltola, Kokkolanseudun Kehitys<br />
Oy KOSEK<br />
kehityspäällikkö Tuula Repo, ProAgria Kymenlaakso<br />
ry<br />
lehtori Marja Seuranen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu<br />
toiminnanjohtaja Maija-Liisa Tausta-Ojala, Oulun<br />
Maa- ja kotitalousnaiset<br />
projektipäällikkö Päivi Töyli, Aitoja Makuja, Turun yliopisto/Täydennyskoulutuskeskus<br />
ohjelmajohtaja Erkki Vasara, Agropolis Oy<br />
toimialakehittäjä Jussi Veijola, MTT Kasvintuotannon<br />
tutkimus<br />
Sihteeri:<br />
suunnittelija Heidi Valtari, Turun yliopisto/Täydennyskoulutuskeskus<br />
Svenska temagruppen<br />
Verksamhetsperiod och uppdrag<br />
Temagruppen tillsattes för en treårsperiod (1.1.2008–<br />
31.12.<strong>2010</strong>) på hösten 2007. Temagruppens kompetens<br />
är den breda landsbygdspolitiken, det vill säga<br />
samma arbetsområde som den landsbygdspolitiska<br />
samarbetsgruppen <strong>YTR</strong>. Inom detta arbetsfält är temagruppens<br />
uppdrag att sköta frågor som speciellt<br />
berör den finlandssvenska befolkningen. Detta gör att<br />
det svenska språket och den svenska kulturen inom<br />
landsbygdsutvecklingen är temagruppens uppdrag.<br />
Därutöver ligger till exempel näringsfrågor som speciellt<br />
berör finlandssvenskarna inom gruppens arbetsområde.<br />
Det finns näringsgrenar som nationellt<br />
är små men som i Svenskfinland är av avgörande<br />
betydelse, till exempel trädgårds-, pälsdjurs- och<br />
skärgårdsnäringarna.<br />
Kommunikationsfrågor som har en speciell betydelse<br />
för den svenska befolkningen hör också till temagruppens<br />
uppdrag. Ett exempel på detta är utbyggnaden<br />
av fiberoptiken. Det samma gäller frågor som av geografiska<br />
orsaker speciellt berör finlandssvenskarna,<br />
till exempel förvaltningsarrangemang och utveckling<br />
av kustområdena.<br />
51
Landsbygdspolitiska helhetsprogrammet<br />
och regeringens redogörelse<br />
Verksamheten har under året dominerats av arbetet<br />
med det landsbygdspolitiska helhetsprogrammet<br />
och regeringens landsbygdspolitiska redogörelse.<br />
Redan under 2008 genomfördes det huvudsakliga<br />
förberedelsearbetet för dessa dokument. Svenska<br />
temagruppen var mycket engagerad i arbetet genom<br />
seminarier, små utredningar och framförallt förhandlingar<br />
för att förankra programförslagen. Detta<br />
arbete fortsatte för redogörelsens del under första<br />
delen av <strong>2009</strong>. Förberedelsearbetet för dessa papper<br />
har ur temagruppens synvinkel gått mycket bra. Det<br />
finns åtgärder att förverkliga vilket ger temagruppen<br />
övernog med arbete för åtminstone <strong>2010</strong>.<br />
Under hösten <strong>2009</strong> har förverkligandet av åtgärderna<br />
varit första prioritet. De tyngsta åtgärderna har gällt<br />
svenska strukturer som skulle omfatta gemensamma<br />
fora för byar, Leadergrupper, folkrörelser, statliga<br />
regionala myndigheter (ELY) samt landskapsförbunden.<br />
Här har svårigheterna varit större. Vad gäller<br />
den folkliga delen av dessa fora (byar, Leader och<br />
folkrörelser) har det inte varit några egentliga problem.<br />
Däremot har det visat sig vara avsevärt mer<br />
komplicerat när det gäller myndighetssidan. Reformen<br />
av den regionala strukturen innebär visserligen<br />
en öppning för att skapa större landsbygdsinflytande,<br />
men samtidigt prioriteras inte landsbygdsfrågorna i<br />
processen och förändringsprocessen skapar i sig en<br />
turbulens som är svår att agera i. En speciell komplikation<br />
för temagruppens del utgörs av att Nylands<br />
förbund och Östra Nylands förbund i samma veva går<br />
samman. En annan komplikation är att många av<br />
de processer, som möjliggör eller hindrar åtgärdsförslagen,<br />
sker på ett politiskt plan vilket är svårare för<br />
temagruppen att delta i.<br />
Hösten har visat att det inte är möjligt att genast gå<br />
in på allfinlandssvenska strukturdiskussioner, vilket<br />
vi trodde, man måste först delta i processen region<br />
för region och i nästa skede gå över till att koppla<br />
samman regionerna. Denna regionala fas var inte<br />
med i temagruppens planering, vilket göra att tidtabellen<br />
har förskjutits med ungefär ett år.<br />
Förverkligandet av ett magisterprogram i landsbygds<br />
studier har påbörjats och ser i detta inledande<br />
skede ut att kunna fortlöpa planenligt.<br />
Seminarium om kommunens<br />
landsbygdspolitik<br />
10.11. hölls ett välbesökt seminarium i Oravais kring<br />
kommunen och landsbygden med inriktning på kommunala<br />
landsbygdsprogram. Detta tema ingår också<br />
i landsbygdspolitiska helhetsprogrammet och var<br />
alltså en del i förverkligandet. Seminariet var öppet<br />
för alla intresserade, informationen sköttes dels traditionellt<br />
via annonsering och skriftlig inbjudan, dels<br />
via direkta kontakter till aktivister. Slutsatsen är att<br />
det effektivaste sättet att engagera människor är<br />
direkt kontakt.<br />
Road show<br />
För att sprida information om landsbygdspolitik och<br />
intressebevakning ordnade temagruppen en road<br />
show på 11 platser runt om i Svenskfinland i samarbete<br />
med Folktinget och med medborgarinstituten<br />
som lokala arrangörer. Sammantaget nådde turnén<br />
drygt 130 personer vilket måste ses som ett oväntat<br />
svagt resultat. Informationen sköttes via annonsering<br />
och utskick till organisationer och kommuner<br />
samt lokalt via medborgarinstituten. Slutsatsen är<br />
att detta arbetssätt inte är speciellt effektivt, nya<br />
former bör sökas. Det positiva var dock att många<br />
kommunala beslutsfattare ställde upp.<br />
Leader-liknande verksamhet i städerna<br />
Under året har temagruppen initierat ett projekt för<br />
att utreda möjliga modeller för trekvots partnerskap<br />
i städerna. Projektet har varit framgångsrikt, en modell<br />
har tagits fram (publiceras i början av <strong>2010</strong>) och<br />
grupper har startats upp i Vasa, Helsingfors och Åbo.<br />
Denna process är dock inne i ett kritiskt skede eftersom<br />
det nationella projektet är slut och den nybildade<br />
grupperna ännu inte är etablerade. Olika lösningar är<br />
tas fram för de tre grupperna.<br />
Lokal utvärdering och utveckling<br />
Detta projekt har som mål att skapa en modell för<br />
hur utbyar i de nya servicedistrikten skall kunna<br />
utvärdera sin servicenivå. Projektet är slutfört och<br />
rapporten publiceras i början av <strong>2010</strong>. Här krävs en<br />
ännu en testning av modellen och på basen av det<br />
en utveckling.<br />
52
Förändringar under året<br />
17.6 skedde ordförandebyte, Ulla-Maj Wideroos<br />
överlämnade klubban till Mats Nylund. Sekreteraren<br />
Peter Backa var under året forskningsledig 1.1.–1.5.<br />
Under denna tid fungerade Mia Aitokari som sekreterare.<br />
Kontinuerlig verksamhet<br />
För att tillfredsställa det svenska informationsbehovet<br />
har det nyhetsbrev som Svensk Byaservice<br />
ger ut utvecklats och utvidgats i görlig mån med<br />
temagruppens resurser. Från och med hösten 2008<br />
har de svenska nyhetsbreven översatts till finska av<br />
gruppens andra sekreterare Mia Aitokari och senare<br />
av Henrik Hausen. Nyhetsbrevens finska resumé utkommer<br />
månatligen och sprids till intresserade via<br />
SSC och SYTY. De svenskspråkiga sidorna i tidningen<br />
MaaseutuPlus / LandsbygdsPlus har aktivt utnyttjats<br />
av de svenska nätverken.<br />
Kontaktverksamhet<br />
Gruppen har deltagit i de så kallade Tammerforsträffarna,<br />
där de finlandssvenska landsbygdsaktörerna<br />
delar aktuella projektidéer och information om pågående<br />
aktiviteter runtom i Svenskfinland. Kontakter<br />
med landskapsförbunden har hållits på olika sätt.<br />
Internationellt arbete<br />
Sekreteraren har deltagit i nordiska arrangemang<br />
under året samt valts till sekreterare för European<br />
Rural Alliance för <strong>2010</strong>.<br />
Möten<br />
Möten under verksamhetsperioden har möten hållits<br />
17.6 och 18.11.<br />
Svenska temagruppens sammansättning<br />
Ordförande<br />
(fram till 17.6.) riksdagsman Ulla-Maj Wideroos,<br />
Folktinget<br />
Fr.o.m. 17.6. riksdagsman Mats Nylund, Österbottens<br />
svenska producentförbund.<br />
Medlemmar<br />
rektor Björn Wallén, vice ordf., SSC<br />
generalsekreterare Risto Matti Niemi, Byaverksamhet<br />
i Finland rf.<br />
konsultativ tjänsteman Leif Ehrstén, ANM<br />
fiskeriöverinspektör Orian Bondestam, JSM (sakkunnig<br />
i fiskerifrågor)<br />
informationssekreterare Britt Inger Wahe, Åland<br />
direktör Kaj Suomela, ELY-centralen i Österbotten<br />
intressebevakningschef Per-Stefan Nyholm, ÖNF<br />
utvecklings- och näringslivschef Niklas Ulfvens, ÖF<br />
professor Erland Eklund, ÅA<br />
verksamhetsledare Gunilla Wasström, Pomoväst<br />
ombudsman Rikard Korkman, SLC<br />
byaombud Mia Aitokari, Östra Nylands byar<br />
kontaktchef Linda Lindholm SFP<br />
folktingssekreterare Stefan Svenfors, Folktinget<br />
projektkoordinator Petra Palmroos, Region Åboland<br />
nätverksombudsman Hans Bergström, JSM,<br />
Landsbygdsnätverket<br />
Sekreterare<br />
landsbygdsutvecklare Peter Backa, andra sekreterare<br />
Mia Aitokari<br />
Toimintaryhmätyöryhmä<br />
Toimintaryhmätyöryhmä on horisontaalinen yhteistyöelin,<br />
jossa ovat edustettuina eri ministeriöt, aluehallintoviranomaiset,<br />
paikalliset toimintaryhmät ja<br />
muutamia sidosryhmiä. Ryhmä toimii kaikkien osapuolten<br />
välisenä yhteistyö- ja asiantuntijaelimenä.<br />
Sen tehtäviä ovat työtavan kehittäminen, ohjelmien<br />
yhteensovittaminen sekä kansainvälisen toiminnan<br />
kehittäminen. Ryhmän 1.4.2007 alkanut toimikausi<br />
kestää 31.12.<strong>2010</strong> saakka.<br />
Työryhmän toiminta ja kokoukset<br />
Toimintaryhmätyöryhmä kokoontui neljä kertaa vuoden<br />
<strong>2009</strong> aikana (3.3., 16.6., 19.10. ja 11.12.). Työn<br />
pääpaino oli Leader-metodin kehittämisprosessin<br />
suunnittelussa ja eteenpäinviemisessä. Toimintaryhmätyöryhmä<br />
ohjaa Leader-metodin kehittämistä, jota<br />
maa- ja metsätalousministeriön maaseutuverkostoyksikkö<br />
ja Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti<br />
toteuttavat. Kehittämisprosessin tarkoituksena on<br />
edistää paikallisen toimintaryhmätyön elinvoimaisuutta<br />
sekä valtakunnallista uudistumista. Prosessi tuottaa<br />
perusteltuja esityksiä toimintaryhmätyön ja Leadermetodin<br />
kehittämiseksi niin Suomessa kuin kan-<br />
53
sainvälisesti. Se tuottaa myös tietoa ja ehdotuksia,<br />
joita voidaan hyödyntää vuonna 2014 käynnistyvän<br />
ohjelmakauden suunnittelussa ja toteutuksessa.<br />
Kehittämisprosessi käynnistyi 16.11. järjestetyllä<br />
aloitusfoorumilla ja se kestää vuoden <strong>2010</strong> syksyyn<br />
saakka.<br />
Työryhmän kokouksissa käsiteltiin eri osapuolten<br />
toimintaryhmätyöhön liittyviä ajankohtaisia asioita<br />
ja tulevia tapahtumia sekä seurattiin toimintaryhmätyön<br />
etenemistä EU:n, MMM:n, Maaseutuviraston,<br />
TE-keskusten, toimintaryhmien sekä maaseutuverkostoyksikön<br />
näkökulmasta. Ryhmässä keskusteltiin<br />
maaseutupoliittisen kokonaisohjelman toimintaryhmätyötä<br />
koskevista esityksistä ja niiden toteuttamisesta,<br />
maaseutupoliittisen selonteon toimintaryhmätyötä<br />
koskevista linjauksista, ohjelmakauden<br />
2000–2006 arviointien suosituksista toimintaryhmätyön<br />
näkökulmasta, kansainvälisestä toiminnasta<br />
sekä Leader-toimintatavan tulevaisuudesta<br />
EU:n ohjelmatoiminnassa ja sen mahdollisuuksista<br />
kaupungeissa. Ryhmässä käytiin läpi toimintaryhmien<br />
vuosiraporttien yhteenveto ja palaute, kehittämissuunnitelmien<br />
ja aluejaon muutostarpeet sekä<br />
hallinnollisen taakan keventämisen -työryhmän<br />
toimintaryhmätyötä koskevat esitykset. Ryhmässä<br />
käsiteltiin myös toimintaryhmätyötä koskevat valtakunnalliset<br />
maaseudun tutkimus- ja kehittämishankehakemukset<br />
vuodelle <strong>2010</strong>. Lisäksi pohdittiin<br />
Leader-toimintaa lähialue- ja kehitysyhteistyössä<br />
sekä koheesio- ja kilpailukykyohjelman (KOKO) yhteensovittamista<br />
toimintaryhmätyön kanssa.<br />
Toimintaryhmätyöryhmän puheenjohtajat, sihteerit<br />
ja muutama jäsenistä ovat osallistuneet kutsuttuina<br />
alustajina lukuisiin kansainvälisiin tilaisuuksiin välittämään<br />
Suomen Leader-kokemuksia ja vastavuoroisesti<br />
tutustumaan muiden maiden käytäntöihin.<br />
54
Varsinaiset jäsenet<br />
Puheenjohtaja:<br />
Maaseutuneuvos Eero Uusitalo, MMM<br />
Varapuheenjohtaja:<br />
Ylitarkastaja Sanna Sihvola, MMM<br />
Varajäsenet<br />
Neuvotteleva virkamies Sirpa Karjalainen, MMM<br />
Suunnittelija Marianne Selkäinaho, MMM (3.3. lähtien)<br />
Sihteerit:<br />
Ylitarkastaja Leena Anttila, MMM<br />
Maaseutuylitarkastaja Kirsi Viljanen, MMM<br />
Ylitarkastaja Hanna-Mari Kuhmonen, MMM Ylitarkastaja Laura Jänis, MMM<br />
Jäsenet:<br />
Suunnittelija Raisa Ikonen, Mavi (19.10. saakka) Suunnittelija Sari Parviainen, Mavi<br />
Suunnittelija Sari Parviainen, Mavi (19.10. lähtien) (19.10. saakka), Ylitarkastaja Kirsi Murtomäki (19.10.<br />
alkaen)<br />
Verkostoasiamies Juha-Matti Markkola, MMM/Maaseutuverkostoyksikktuverkostoyksikkö<br />
Nätverksombudsman Hans Bergström, MMM/Maaseu-<br />
Pääsihteeri Risto Matti Niemi, Suomen Kylätoiminta<br />
ry<br />
Toiminnanjohtaja Juha Vanhapaasto, Aktiivinen Pohjois-Satakunta<br />
ry<br />
dun Kehittämisyhdistys ry<br />
Toiminnanjohtaja Marja Kares-Oksman, Pyhäjärviseu-<br />
Toiminnanjohtaja Christell Åström, Silmu ry Toiminnanjohtaja Ilkka Peltola, Keskipiste-Leader ry<br />
Hallituksen puheenjohtaja Juhani Nuutinen, Joensuun<br />
Seudun Leader ry<br />
Erikoissuunnittelija Tuomo Hämäläinen,<br />
Suunnittelija Kari Skyttä, Lapin TE-keskus,<br />
Pohjois-Karjalan TE-keskus, maaseutuosasto maaseutuosasto<br />
Suunnittelija Ari Lindqvist, Hämeen TE-keskus, maaseutuosasto<br />
maaseutuosasto<br />
Yritystutkija Juha-K Mäkinen, Uudenmaan TE-keskus,<br />
Neuvotteleva virkamies Marja Taskinen, TEM Ylitarkastaja Pauliina Porkka, TEM<br />
Ylitarkastaja Petra Stenfors, TEM<br />
Yritystutkija Pirjo Uusitupa, Uudenmaan TE-keskus,<br />
yritysosasto<br />
Kehittämispäällikkö Pirkko-Liisi Kuhmonen, OPM Ylitarkastaja Jaana Walldén, OPM,<br />
(11.12. saakka), Projektisihteeri Heli Rintahaka<br />
(11.12. alkaen)<br />
Ylitarkastaja Rainer Lahti, YM<br />
Ylitarkastaja Tarja Haaranen, YM<br />
Tutkija Päivi Pylkkänen, Helsingin yliopisto/Ruraliainstituuttinstituutti<br />
Tutkija Marko Nousiainen, Helsingin yliopisto/Ruralia-<br />
Lakimies Vesa Malila, MTK<br />
Projektipäällikkö Jarkko Huovinen, Suomen Kuntaliitto<br />
Maaseutuasiamies Jari Lantta, Etelä-Karjalan liitto<br />
Ylitarkastaja Timo Halonen, MMM<br />
Ylitarkastaja Risto Lampinen, MMM (19.10. saakka)<br />
55
Viestintäryhmä<br />
<strong>YTR</strong> nimitti vuoden alussa uuden viestintäryhmän<br />
koordinoimaan ja toteuttamaan yhteistyöryhmän<br />
viestintää. Toimikausi on 1.1.<strong>2010</strong>–31.12.2011.<br />
<strong>YTR</strong>:n pääviestintäkanavana toimi edelleen Maaseutupolitiikka-sivusto.<br />
Sivuston käytettävyyttä parannettiin<br />
selkiyttämällä etusivua ja otsikointia sekä<br />
perustamalla uutisille, tiedotteille ja verkkokolumneille<br />
uutislistaukset arkistoineen. Lokakuusta alkaen<br />
kolumnit ilmestyivät myös ruotsiksi. Kolumnien<br />
kirjoitusaktiivisuus oli kiitettävää.<br />
<strong>YTR</strong>:n tiedotejakelun kautta lähetettiin vuoden aikana<br />
15 tiedotetta ja kutsua. Ajankohtaisista asioista<br />
kerrottiin myös maaseudun kehittäjien uutiskirje Liiterissä,<br />
joka ilmestyi neljä kertaa.<br />
Näkyvimpiä kertomusvuoden aiheita olivat maaseutupoliittisen<br />
kokonaisohjelman ja valtioneuvoston<br />
maaseutupoliittisen selonteon valmistuminen.<br />
Eduskunnan otettua selonteon käsittelyynsä 20.5.<br />
toimittajille järjestettiin ministerin aamulypsy.<br />
Kevään hankeseminaarissa järjestettiin verkkoviestinnän<br />
koulutusta. Kouluttajana toimi Virpi Blom<br />
Steerco oy:stä. Seminaariin sisältyi tunnin mittainen<br />
kaikille yhteinen tietoisku verkkoviestinnän mahdollisuuksista.<br />
Puheenvuoro herätti keskustelua<br />
sosiaalisen median käytöstä myös <strong>YTR</strong>:n tarpeisiin.<br />
Seminaarilaiset toivoivat tehostusta tiedonkulkuun<br />
myös <strong>YTR</strong>-verkoston sisällä. Tiedottaja mainosti<br />
verkkokolumnipaikkaa ja Liiteri-uutiskirjettä työn tulosten<br />
esittelemiseksi sekä mainitsi, että esimerkiksi<br />
<strong>YTR</strong>:läisten blogeja voidaan linkittää Maaseutupolitiikka-sivustolle.<br />
Parituntisessa pienryhmässä Virpi<br />
Blom jakoi käytännön vinkkejä verkon käytettävyyden<br />
kohentamiseen sekä verkkotekstien laatimiseen.<br />
<strong>YTR</strong>:n julkaisusarjan ulkoasu uudistui. Uuden ilmeen<br />
suunnitteli John Zetterborg, jonka käsialaa on myös<br />
<strong>YTR</strong>:n tunnus ”monta savua”. Uuden ulkoasun mukaisesti<br />
suunniteltiin myös kirjelehtiö, kirjekuoret<br />
sekä power point -kalvopohja. Ulkoasu-uudistuksen<br />
ja julkaisujen suuren määrän vuoksi julkaisusarja<br />
työllisti toimintavuoden aikana merkittävästi viestintäryhmää.<br />
Heli Siirilä ja Pirjo Räsänen <strong>YTR</strong>:n osastolla Kuntamarkkinoilla. Annukka Lyra.<br />
56
<strong>YTR</strong>:n toimintaa ja historiaa havainnollistavien kaavioiden<br />
uusiminen aloitettiin. Suunnittelijana toimi<br />
Kati Kelo/Pallo Design Oy.<br />
Messuja varten teetettiin talonmuotoinen <strong>YTR</strong>:n tunnuksella<br />
varustettu suomalainen pehmoheijastin.<br />
<strong>YTR</strong>:n postikorteista otettiin lisäpainos.<br />
<strong>YTR</strong> ja Maaseutuverkosto olivat vierekkäisillä ständeillä<br />
Kuntaliiton järjestämillä Kuntamarkkinoilla<br />
Kallion Kuntatalossa 9.-10.9. Ständien kokoavana<br />
teemana oli ”Maaseutu kunnan voimavaraksi!”. Eero<br />
Uusitalo piti tietoiskun otsikolla ”Kunnan ja kylien<br />
muuttuva suhde”. Osastolla kävijät osallistuivat arvontaan,<br />
jonka palkintona jaettiin historiajulkaisua.<br />
Myös kokonaisohjelma ja selonteko olivat jaossa, ja<br />
niiden tiimoilta syntyi hyviä keskusteluja kuntaväen<br />
kanssa. Kokemus kannusti osallistumaan Kuntamarkkinoille<br />
myös jatkossa.<br />
<strong>YTR</strong> osallistui 6.-8.11. Helsingin Messukeskuksessa<br />
järjestetyille Elma-messuille. Laajan osaston kokoavana<br />
otsikkona oli korkealla hallin katossa näkynyt<br />
kysymys: ”Mitä maaseudulta haluat?” Osastolla<br />
kävijät saivat osallistua kirja-arvontaan äänestämällä<br />
mieleisintään maaseutumaisemaa. Kuvissa<br />
oli edustettuna perinteinen maaseutumaisema viljapeltoineen,<br />
uusi rakennuskanta kaupungin läheisellä<br />
maaseudulla, luonnonvarat marjametsän muodossa,<br />
koskematon erämaa, lomanvietto kesäisissä tunnelmissa<br />
sekä lähipalvelut kyläkaupan muodossa. Voittoon<br />
kiri lomaa kuvaava otos riippukeinusta. Hyvänä<br />
kakkosena oli kuva viljelijästä pellollaan ja kolmantena<br />
marjametsä. Osaston ilmoitustaulu, jonne kävijät<br />
jättivät hakuilmoituksiaan ja toiveitaan siitä, mitä<br />
maaseudulta haluavat, täyttyi nopeasti jo ensimmäisen<br />
messupäivän aikana. Ilmoituksissa toivottiin<br />
muun muassa lähipalveluita, liikenneyhteyksiä, työtä<br />
sekä luontoa ja rauhaa. Naapurikäytävän sipoolaisen<br />
yrittäjän vastajauhettu kahvi sekä Kotileipomo A-L<br />
Sorsan karjalanpiirakat takasivat yleisövirran osastolla.<br />
<strong>YTR</strong>:n tunnettuuden kannalta messuvierailu oli<br />
tarpeellinen, vaikka syvempien keskustelujen määrä<br />
Elman kaltaisilla messuilla jää vähäiseksi.<br />
Viestintätoimisto Deskin kanssa toteutettiin viiden<br />
radiojutun sarja, joka tuli ulos kesän ja syksyn aikana.<br />
Juttuaiheina olivat<br />
<strong>YTR</strong>:n osasto houkutteli ELMA-messujen kävijöitä.<br />
Tuomo Eronen.<br />
• Pärjäävätkö kylät kuntaliitosten kourissa? (haastateltavana<br />
Eero Uusitalo)<br />
• Palvelut karkaavat keskustoihin - mitä maaseudulla<br />
asuva voi tehdä. (Petri Rinne)<br />
• Yhä useampi maahanmuuttaja kotiutuu maaseudulle<br />
(Inga Nikula-Sjökvist)<br />
• Ymmärretäänkö EU:ssa suomalaista modernia<br />
maaseutua? Europarlamenttivaaleissa mahdollisuus<br />
vaikuttaa harvaanasuttujen alueiden tulevaisuuteen.<br />
(Hilkka Vihinen)<br />
• Jäävätkö haja-asutusalueiden palvelut vapaaehtoisten<br />
harteille? (Ritva Pihlaja)<br />
57
Jutut menivät läpi useissa paikallisradioissa sekä<br />
laajalevikkisellä Radio Suomi-POP:lla.<br />
Viestintäryhmä kokoontui kertomusvuoden aikana<br />
kymmenen kertaa.<br />
Viestintätyöryhmän kokoonpano<br />
Puheenjohtaja:<br />
maaseutuneuvos Eero Uusitalo, MMM<br />
Jäsenet:<br />
projektisihteeri Maarit Skogberg, TEM (helmikuuhun<br />
asti) /<br />
suunnittelija Auli Sihvola, TEM /<br />
erikoistutkija Vuokko Keränen, TEM (lokakuusta alkaen)<br />
ylitarkastaja Laura Jänis, MMM<br />
ylitarkastaja Hanna-Mari Kuhmonen, MMM<br />
hallinnollinen avustaja Mia Repo, MMM (virkavapaalla<br />
kesäkuusta lähtien) /<br />
hallinnollinen avustaja Elina Puotila, MMM<br />
kulttuuriteemaryhmän sihteeri Heli Rintahaka, OPM<br />
maaseutuasumisen teemaryhmän sihteeri Kaija Roiha,<br />
Turun yliopisto<br />
Kokouksiin osallistuivat myös TEM:n työelämävalmennettavat<br />
Aino Lääkkölä ja Sonja Joutsenlahti.<br />
Sihteeri:<br />
tiedottaja Annukka Lyra, MMM<br />
Kokouskutsut lähetettiin myös MMM:n viestintäpäällikkö<br />
Pekka Väisäselle ja TEM:n viestintäjohtaja Anja<br />
Kolehmaiselle.<br />
Yrittäjyyden teemaryhmä<br />
<strong>Maaseutupolitiikan</strong> yhteistyöryhmä asetti yrittäjyyden<br />
teemaryhmän ensimmäiselle toimikaudelle aikajaksolle<br />
13.2.2007–31.12.<strong>2009</strong>. Vuoden <strong>2009</strong> loppupuolella<br />
valmisteltiin uutta toimikautta kaudelle <strong>2010</strong>–<br />
2012. Toimeksiantopaperi käsiteltiin joulukuun <strong>2009</strong><br />
<strong>YTR</strong> kokouksessa, ja sen pohjalta teemaryhmä jatkaa<br />
uudelle toimikaudelle.<br />
Yrittäjyyden teemaryhmän tavoitteena on ollut lisätä<br />
ja monipuolistaa maaseudun yritystoimintaa erityisesti<br />
uusilla ja kasvavilla liiketoiminta-alueilla, sekä<br />
vahvistaa yrittäjyyden edistäjien välistä yhteistyötä<br />
ja lisätä näiden osaamista uusilla ja kasvavilla<br />
liiketoiminta-aloilla.<br />
Tavoitteiden saavuttamiseksi teemaryhmän tärkeimpiin<br />
tehtäviin on sisältynyt poikkihallinnollisen<br />
ohjelman viimeistely maaseudun yritystoiminnan<br />
uudenlaiseksi kehittämiseksi. Kehittämisohjelma<br />
viimeisteltiin painokuntoon vuoden <strong>2009</strong> lopussa ja<br />
sen julkaisunumeroksi tuli <strong>Maaseutupolitiikan</strong> yhteistyöryhmän<br />
julkaisuja 1/<strong>2010</strong>.<br />
Teemaryhmällä oli yhteensä kuusi kokousta, joissa<br />
läsnäoloprosentti oli noin 65. Kokouksiin osallistuneet<br />
teemaryhmän jäsenet olivat erittäin aktiivisia<br />
keskustelijoita ja toimenpiteiden evästäjiä. Yhdessä<br />
teemaryhmän jäsenten kanssa työstettiin ohjelmaasiakirjan<br />
tekstiä ja perehdyttiin sen eri teemoihin<br />
asiantuntijakatsausten ja raporttien sekä teemaryhmää<br />
varten hankittujen tilastojen avulla. Kokouksissa<br />
kuultiin myös useita ulkopuolisia asiantuntijoita.<br />
Sihteerin tehtäviä olivat muun muassa teemaryhmän<br />
käytännön toimenpiteiden järjestäminen, kokousten<br />
valmistelut, asialistojen ja pöytäkirjojen laatiminen<br />
ja asioiden esittely, toimintasuunnitelmien laatiminen<br />
ja toteuttaminen, toimintakertomusten kokoaminen<br />
sekä taloushallinta. Yrittäjyyden teemaryhmän<br />
sihteeri osallistui <strong>YTR</strong>:n sihteeristöön useiden<br />
muiden teemaryhmän jäsenten ohella.<br />
Ryhmän merkittävimmät saavutukset ja<br />
vastoinkäymiset<br />
Teemaryhmän kokoonpano on kaudella 2007–<strong>2009</strong><br />
toiminut hyvin. He, jotka alun perin halusivat mukaan,<br />
olivat aktiivisesti kokouksissakin. Ne, jotka vain nimettiin,<br />
olivat vähemmän mukana. Teemaryhmässä<br />
olleet yrittäjäjäsenet pääsivät hyvin mukaan ja he ovat<br />
kokeneet osallistumisensa hyödylliseksi. Myös TEM:n,<br />
MMM:n ja Maaseutuviraston jäsenet ovat olleet hyvin<br />
aktiivisia osallistujia teemaryhmän työssä.<br />
Yrittäjyyden kehittämisen aihepiiri on laaja. Asioiden<br />
rajaaminen ja toimenpide-esitysten konkretisointi<br />
etenivät hitaasti. Työn alussa tavoitteeksi otettiin<br />
uusien näkökulmien hakeminen yrittäjyyden kehittämiseen.<br />
Jotta tavoitteeseen päästiin, oli asioiden<br />
tarkastelu aloitettava perinteisellä ja toimialakohtaisella<br />
otteella. Vasta tämän jälkeen oli mahdollista<br />
58
arvioida, mitkä tekijät niitä yhdistävät, jotta voitiin<br />
määritellä maaseudun yrittäjyyttä edistävä uusi kehittämisote.<br />
Työtapa vei aikaa.<br />
Teemaryhmä aloitti työnsä kansantalouden kasvuvaiheessa.<br />
Suhdanteen kehittyminen lamaksi vaikutti<br />
teemaryhmän työhön. Kaikkia yrittäjyyden edistämiseksi<br />
ja kasvuksi ajateltuja mahdollisuuksia ei<br />
voitu täysin hyödyntää. Näitä olivat esimerkiksi tuotantokapeikkojen<br />
poistamiseksi tai työvoiman puutteen<br />
ratkaisuksi pohditut toimenpiteet. Taantuma<br />
toisaalta painaa tuotantojärjestelmiä nopeampaan<br />
muutokseen, joka tehostaa ja uudistaa niitä.<br />
Yrittäjäjäsenten näkökulmasta työ oli konkreettisimmillaan<br />
heti teemaryhmän työkauden alussa, kun<br />
tehtiin uusia avauksia ja kirjattiin uusia aloitteita.<br />
Ohjelma-asiakirjan kirjoittamisen edetessä esitykset<br />
yleistyivät, sillä maailma muuttui lamakauden<br />
syventyessä.<br />
Oli hyväkin asia, että ohjelma-asiakirjan laatiminen<br />
venyi yli taloussuhdanteen jyrkän muutosvaiheen yli.<br />
Toimenpide-esitykset ovat nyt luotettavalla pohjalla<br />
ja toteuttamiskelpoisia.<br />
Yrittäjyyden teemaryhmän käynnistyttyä yrittäjyyteen<br />
liittyvät sisällöt lisääntyivät merkittävästi muun<br />
muassa maaseutupoliittisessa kokonaisohjelmassa<br />
sekä usean muun teemaryhmän työssä. Lisäksi<br />
olimme aloitteellisia Sitran suuntaan yhdessä Jyväskylän<br />
yliopiston kanssa, että maaseudun yrittäjyydelle<br />
pitää luoda uusi kehikko. Lopputuloksena on<br />
Sitran uusi ohjelma Maaseutu voimavarana. Myös<br />
teemaryhmän pohtima ja esillä pitämä Maaseudun<br />
yrittäjyyden barometri tuli Sitran työvälineeksi vuosien<br />
<strong>2009</strong> ja <strong>2010</strong> vaihteessa.<br />
Toimeksiantoon kirjattu aluehankkeiden kanssa tehty<br />
yhteistyö jäi vähäiseksi, osin siitäkin syystä, että alueilla<br />
käynnistetty kehittämistyö oli riippuvainen kunkin<br />
alueen EU-ohjelmakauden käynnistymisestä. Toisaalta<br />
teemaryhmän toteuttamiin seminaareihin osallistui<br />
runsaslukuisesti maakuntien kehittäjiä ja yrittäjiä. Seminaarit<br />
toteutettiin alueilla. Seminaarien ohjelmissa<br />
esille nostetut asiat hyödynnettiin usein aluehankkeisiin.<br />
Tässä välineistöä pitää edelleen kehittää, ja teemaryhmän<br />
työtä jatkaa ja syventää. Edelleenkään ei<br />
juuri muita aluehankkeita yhdistäviä toimijoita ole.<br />
Seminaarit, yleisötilaisuudet ja hankkeet<br />
Teemaryhmä osallistui yrittäjyyden viestintäkam panjaan<br />
yhdessä muun muassa MMM:n, maaseutuverkostoyksikön<br />
ja Maaseutuviraston kanssa. Viestintäkampanjassa<br />
käytettiin seuraavia medioita: radio,<br />
Kärkimedian sanomalehdet, roll-upit, Maaseutu.<br />
fi-sivusto ja multimediaesitys. Kampanjaan liittyvät<br />
tapahtumaosallistumiset:<br />
– Oma Yritys, Helsinki, 25.–26.3.<br />
– Toimintaryhmätyöpäivät 2.4.<br />
– Farmari, Seinäjoki, 31.7.–2.8.<br />
– Kone Agria 21.–24.10.2<br />
– Maaseudulta markkinoille 10.–11.11.<br />
• osallistui Opetushallituksen nimeämään yritysneuvojan<br />
erikoisammattitutkintoa valmistelevaan<br />
työryhmään.<br />
• järjesti Maahanmuuttajayrittäjyyden seminaarin<br />
28.5.<br />
• osallistui valtakunnallisen Yrittäjän Päivän toteutukseen<br />
5.9. (Yrittäjän Päivän Säätiö ym.).<br />
Päivän päätapahtuma kokosi Helsingin ytimeen,<br />
Kampin Narinkkatorille, tapahtumatorin, jossa oli<br />
nähtävää ja koettavaa koko perheelle.<br />
• osallistui Luonnonvarat harvaan asutun maaseudun<br />
voimavarana -seminaariin 8.9. Tilaisuuden<br />
järjestivät <strong>YTR</strong>:n harvaan asutun maaseudun<br />
teemaryhmä yhteistyössä yrittäjyyden ja luonnontuotealan<br />
teemaryhmien sekä maaseutuverkostoyksikön<br />
kanssa.<br />
• osallistui Kuntamarkkinoille 9.-10.9.<br />
• osallistui omalla messuosastolla Omakotimessuille<br />
23.–25.10. Teemamme olivat maallemuutto,<br />
asuminen ja yrittäjyys.<br />
• <strong>YTR</strong> ja teemaryhmät yhteisosastolla Elma-messuilla<br />
6.–8.11.<strong>2009</strong>.<br />
• Yrittäjyyden teemaryhmä organisoi seminaarin<br />
Maaseudun yrityksen rahoitusmahdollisuudet –<br />
Suhdannetilanteesta voittajaksi! 10.11.<br />
Teemaryhmän vaikutuksella käynnistetyt<br />
hankkeet<br />
• Pienyritykset kuntapalveluiden tuottajana -hanke<br />
(Kuntaliitto, MTK, EK)<br />
• Masuuni – maahanmuuttajat suomalaisen yrittäjyyden<br />
lisäarvona (Suomen Uusyrityskeskukset<br />
ry, ESR)<br />
59
Kansainväliset yhteydet<br />
Valmisteltiin hankehakemus ”VISTA - Visibility and<br />
Stabilization of migrant entrepreneurship: measures<br />
and policies” yhdessä seitsemän maan ja kahdeksan<br />
partnerin kanssa. Rahoitusta haettiin Interreg<br />
IVC -ohjelmasta. Muut partnerit olivat Italiasta,<br />
Iso-Britanniasta, Ruotsista, Sloveniasta, Puolasta ja<br />
Espanjasta.<br />
Vuoden <strong>2009</strong> aikana ilmestyneet<br />
julkaisut<br />
• Pietarinen H. (<strong>2009</strong>). Yrittäjyys ja franchising.<br />
Maaseudun Tulevaisuuden ilmoitusliite. Mediaplanet<br />
1/<strong>2009</strong>, s. 5.<br />
• Pietarinen H. (<strong>2009</strong>). Vieraskynä: Maaseudun<br />
yrittäjyys tarjoaa mahdollisuuksia. Koneyrittäjä<br />
10/<strong>2009</strong>, s. 9.<br />
• Taloustutkimus Oy (<strong>2009</strong>). Yrittäjyystutkimus<br />
15–64 v. Suomen Uusyrityskeskukset ry ja Suomalaisen<br />
Työn Liitto ry.<br />
toimitusjohtaja Matti Peltola, Koneyrittäjien Liitto ry<br />
johtaja Juha Ruippo, Maa- ja metsätaloustuottajain<br />
keskusliitto MTK ry<br />
opetusneuvos Susanna Tauriainen, Opetushallitus<br />
suunnittelija Heidi Valtari, Turun yliopisto, <strong>YTR</strong>/Ruoka-Suomi-teemaryhmä<br />
Teemaryhmän sihteeri:<br />
kehittämispäällikkö Heikki Pietarinen, Suomen Uusyrityskeskukset<br />
ry<br />
Teemaryhmän kokoonpano<br />
Puheenjohtaja:<br />
yrittäjä Olavi Lindstedt, Meritalo Oy<br />
Varapuheenjohtaja:<br />
yrittäjä Terttu Blomberg, Alina Hoivatiimi Oy<br />
Jäsenet:<br />
ylitarkastaja Kari Alanko, Työ- ja elinkeinoministeriö<br />
tuoteryhmäpäällikkö Hannu Heikkilä, ProAgria Keskusten<br />
Liitto ry<br />
toimitusjohtaja Asko Aro-Heinilä, Rauman Seudun<br />
Kehitys Oy (31.12.2008 saakka)<br />
erityisasiantuntija Jarkko Huovinen, Suomen Kuntaliitto<br />
ry<br />
ylitarkastaja Natalia Härkin, Työ- ja elinkeinoministeriö<br />
kehityspäällikkö Tarja Jutila, Maa- ja kotitalousnaisten<br />
Keskus ry<br />
yrittäjä Timo Kaihila, Ipanema Bros Oy<br />
ylitarkastaja Juuso Kalliokoski, Maa- ja metsätalousministeriö<br />
ylitarkastaja Anne Kuoppala, Työ- ja elinkeinoministeriö<br />
toimitusjohtaja Katri Kranni, Vilmankämmen Oy/<br />
Suomen luontoyrittäjyysverkosto ry<br />
ylitarkastaja Reijo Martikainen, Maaseutuvirasto,<br />
<strong>YTR</strong>/ Matkailun teemaryhmä<br />
60
7. Vuonna <strong>2009</strong><br />
ilmestyneet <strong>YTR</strong>:n<br />
julkaisut<br />
Yhtälö. Yhdistyksen talous ja verotus. Mitä pienessä<br />
yhdistyksessä pitäisi osata? Paula Pylkkänen. <strong>Maaseutupolitiikan</strong><br />
yhteistyöryhmän julkaisuja 1/<strong>2009</strong>,<br />
tammikuu <strong>2009</strong>.<br />
Vuosina 2005–2007 päättyneiden valtakunnallisten<br />
maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeiden<br />
arviointi. Heli Siirilä, Miia Mäntylä, Nea Aspholm,<br />
Tuomas Peltola, Kimmo Riusala, Verna Mustonen &<br />
Kalle Nieminen. <strong>Maaseutupolitiikan</strong> yhteistyöryhmän<br />
julkaisuja 2/<strong>2009</strong>, toukokuu <strong>2009</strong>.<br />
Landsbygden och ett välmående Finland. Statsrådets<br />
landsbygdspolitiska redogörelse till riksdagen. (Maaseutupoliittisen<br />
selonteon ruotsinkielinen käännös).<br />
<strong>Maaseutupolitiikan</strong> yhteistyöryhmä. <strong>Maaseutupolitiikan</strong><br />
yhteistyöryhmän julkaisuja 9/<strong>2009</strong>, elokuu <strong>2009</strong>.<br />
Countryside for Vigorous Finland. Government Report<br />
to Parliament on Rural Policy. (Maaseutupoliittisen<br />
selonteon englanninkielinen käännös). <strong>Maaseutupolitiikan</strong><br />
yhteistyöryhmä. <strong>Maaseutupolitiikan</strong> yhteistyöryhmän<br />
julkaisuja 10/<strong>2009</strong>, elokuu <strong>2009</strong>.<br />
Vastuuta, vuorovaikutusta ja välittämistä. Sopimuksellisuuskäsikirja.<br />
Eija Koski, Petra Lindqvist ja Miia<br />
Mäntylä. <strong>Maaseutupolitiikan</strong> yhteistyöryhmän julkaisuja<br />
11/<strong>2009</strong>, elokuu <strong>2009</strong>.<br />
<strong>Maaseutupolitiikan</strong> yhteistyöryhmän v<strong>uosikertomus</strong><br />
2008. <strong>Maaseutupolitiikan</strong> yhteistyöryhmä, <strong>Maaseutupolitiikan</strong><br />
yhteistyöryhmän julkaisuja 3/<strong>2009</strong>, kesäkuu<br />
<strong>2009</strong>.<br />
Maaseutu politiikan tantereena. <strong>Maaseutupolitiikan</strong><br />
yhteistyöryhmä 1988–2008. Annastiina Henttinen.<br />
<strong>Maaseutupolitiikan</strong> yhteistyöryhmän julkaisuja<br />
4/<strong>2009</strong>, kesäkuu <strong>2009</strong>.<br />
Maaseutupoliittinen kokonaisohjelma <strong>2009</strong>–2013.<br />
<strong>Maaseutupolitiikan</strong> yhteistyöryhmä. <strong>Maaseutupolitiikan</strong><br />
yhteistyöryhmän julkaisuja 5/<strong>2009</strong>, kesäkuu<br />
<strong>2009</strong>.<br />
Maaseutupoliittisen kokonaisohjelman <strong>2009</strong>–2013<br />
tiivistelmä. <strong>Maaseutupolitiikan</strong> yhteistyöryhmä. <strong>Maaseutupolitiikan</strong><br />
yhteistyöryhmän julkaisuja 6/<strong>2009</strong>,<br />
elokuu <strong>2009</strong>.<br />
Landsbygden och ett välmående Finland. Sammandrag<br />
av landsbygdspolitiska helhetsprogrammet<br />
<strong>2009</strong>-2013. (Maaseutupoliittisen kokonaisohjelman<br />
ruotsinkielinen tiivistelmä). Maaseutupoliittinen yhteistyöryhmä,<br />
<strong>Maaseutupolitiikan</strong> yhteistyöryhmän<br />
julkaisuja 7/<strong>2009</strong>, elokuu <strong>2009</strong>.<br />
Maaseutu ja hyvinvoiva Suomi. Valtioneuvoston<br />
maaseutupoliittinen selonteko eduskunnalle. <strong>Maaseutupolitiikan</strong><br />
yhteistyöryhmä. <strong>Maaseutupolitiikan</strong><br />
yhteistyöryhmän julkaisuja 8/<strong>2009</strong>, elokuu <strong>2009</strong>.<br />
61
8. Aiemmat julkaisut<br />
2008<br />
Kansalaisopiston aika, paikka ja merkitys yhteiskunnassa.<br />
Selvitys kansalaisopistoista alueensa kulttuuritoiminnan<br />
kehittäjinä. Leea Keto ja Mari Takamaa.<br />
<strong>Maaseutupolitiikan</strong> yhteistyöryhmän julkaisuja<br />
1/2008, toukokuu 2008.<br />
<strong>Maaseutupolitiikan</strong> yhteistyöryhmän v<strong>uosikertomus</strong><br />
2007. <strong>Maaseutupolitiikan</strong> yhteistyöryhmän julkaisuja<br />
2/2008, toukokuu 2008.<br />
Hyvinvoinnin arki maaseudulla. Tekeviä käsiä ja tietoteknologiaa.<br />
Toim. Riitta Haverinen ja Katja Ilmarinen.<br />
<strong>Maaseutupolitiikan</strong> yhteistyöryhmän julkaisuja<br />
3/2008, toukokuu 2008.<br />
Syrjäsilmällä. Sukupuolen jäsennyksiä maaseudulla.<br />
Hanna-Mari Ikonen. <strong>Maaseutupolitiikan</strong> yhteistyöryhmän<br />
julkaisuja 4/2008, kesäkuu 2008.<br />
A LEADER Dissemination Guide Book based on programme<br />
experience in Finland, Ireland and Czech<br />
Republic. Philip Wade ja Petri Rinne. <strong>Maaseutupolitiikan</strong><br />
yhteistyöryhmän julkaisuja 5/<strong>2009</strong>, syyskuu<br />
2008.<br />
OECD:n arvio Suomen maaseutupolitiikasta. Tiivistelmä.<br />
Toim. Hanna-Mari Kuhmonen. <strong>Maaseutupolitiikan</strong><br />
yhteistyöryhmän julkaisuja 6/2008, lokakuu<br />
<strong>2009</strong>.<br />
2007<br />
Jokamiehenoikeuksien tulkintoja ja haasteita luontoliikunnan<br />
ja -matkailun kannalta. Samuli Lehtonen,<br />
Timo Heikkinen ja Jukka Hirvonen. <strong>Maaseutupolitiikan</strong><br />
yhteistyöryhmän julkaisuja 1/2007, helmikuu 2007.<br />
Asuinmaaseutu 2007–<strong>2010</strong>, Maaseutuasumisen kehittämisohjelma.<br />
<strong>Maaseutupolitiikan</strong> yhteistyöryhmän<br />
julkaisuja 2/2007, helmikuu 2007.<br />
Asuinmaaseutu 2007–<strong>2010</strong>, Maaseutuasumisen kehittämisohjelma.<br />
<strong>Maaseutupolitiikan</strong> yhteistyöryhmän<br />
julkaisuja 2 a/2007, maaliskuu 2007.<br />
62<br />
Boendelandsbygd 2007-<strong>2010</strong> Utvecklingsprogram<br />
för landsbygdsboende – Sammandrag, <strong>Maaseutupolitiikan</strong><br />
yhteistyöryhmän julkaisuja b/2007, maaliskuu<br />
2007.<br />
<strong>Maaseutupolitiikan</strong> yhteistyöryhmän v<strong>uosikertomus</strong><br />
2006. <strong>Maaseutupolitiikan</strong> yhteistyöryhmä, julkaisuja<br />
3/2007, toukokuu 2007.<br />
Maaseutumatkailun puolivuosisataa – artikkeleita<br />
kehittämisen eri näkökulmista. Nina Vesterinen,<br />
<strong>Maaseutupolitiikan</strong> yhteistyöryhmän julkaisuja<br />
4/2007, huhtikuu 2007.<br />
Maaseutupolitiikkaa naisten äänellä, Naisteemaryhmän<br />
tarina 1990–2007. Petra Stenfors, <strong>Maaseutupolitiikan</strong><br />
yhteistyöryhmän julkaisuja 5/2007.<br />
Verkostoluottotoiminta yrittäjäosaamisenkehittäjänä.<br />
Grameen Bank – Tie Ihmisten Talouteen. Sirpa Polo<br />
ja Laura Kopu, <strong>Maaseutupolitiikan</strong> yhteistyöryhmän<br />
julkaisuja 6/2007.<br />
A Viable Countryside – Ministries’ Responsibilities<br />
and Regional Development, Special Rural Policy Programme<br />
2007–<strong>2010</strong>. <strong>Maaseutupolitiikan</strong> yhteistyöryhmän<br />
julkaisuja 7/2007.<br />
Vuosina 2003 ja 2004 päättyneiden hankkeiden arviointi.<br />
Maarit Mukkala, Arttu Vainio, Miia Mäntylä,<br />
Susanna Nevalainen ja Verna Mustonen, <strong>Maaseutupolitiikan</strong><br />
yhteistyöryhmän julkaisuja 8/2007.<br />
Osallistava vuorovaikutuskierre – Ratkaisuja kaupungin<br />
ja maaseudun vuorovaikutuskäytäntöjen<br />
haasteisiin. Karoliina Jarenko, Kaisa Schmidt-Thomé<br />
ja Sirkku Wallin, <strong>Maaseutupolitiikan</strong> yhteistyöryhmän<br />
julkaisuja 9/2007.<br />
2006<br />
Seurakunnat yhteistyökumppaneina maaseudun<br />
kehittämisessä. Heikki Pesonen ja Kari Mikko Vesala.<br />
<strong>Maaseutupolitiikan</strong> yhteistyöryhmän julkaisuja<br />
1/2006, helmikuu 2006.<br />
Maailmalta maalle. Tutkimus maaseutumatkailuyritysten<br />
vientimenestyksestä ja viennin esteistä. Saila
Saraniemi, <strong>Maaseutupolitiikan</strong> yhteistyöryhmän julkaisuja<br />
2/2006, huhtikuu 2006.<br />
<strong>Maaseutupolitiikan</strong> yhteistyöryhmän v<strong>uosikertomus</strong><br />
2005. <strong>Maaseutupolitiikan</strong> yhteistyöryhmän julkaisuja<br />
3/2006, kesäkuu 2006.<br />
Vuosina 2001–2002 päättyneiden <strong>YTR</strong>-hankkeiden<br />
arviointi. Arttu Vainio, Lasse Löytty ja Miia Mäntylä,<br />
<strong>Maaseutupolitiikan</strong> yhteistyöryhmän julkaisuja<br />
4/2006, syyskuu 2006.<br />
Tuliko yrteistä elinkeino? Suomen yrttialan kehitys<br />
vuosina 1984–2004. Bertalan Galambosi, <strong>Maaseutupolitiikan</strong><br />
yhteistyöryhmän julkaisuja 5/2006,<br />
lokakuu 2006.<br />
Elintarvikealan pienyrittäjyyden imagon parantaminen<br />
ja menekinedistäminen, Valtakunnallinen strategia<br />
vuosille 2007–2013. <strong>Maaseutupolitiikan</strong> yhteistyöryhmän<br />
julkaisuja 6/2006, lokakuu 2006.<br />
Rural Finland 2015, The future operating environment<br />
of rural development work. <strong>Maaseutupolitiikan</strong><br />
yhteistyöryhmän julkaisuja 7/2006.<br />
Kulttuuri maaseudun toimintaryhmien kehittämisohjelmissa.<br />
Opetusministeriö, <strong>Maaseutupolitiikan</strong><br />
yhteistyöryhmän julkaisuja 8/2006, joulukuu 2006.<br />
2005<br />
Avauksia kaupungin ja maaseudun vuorovaikutukseen.<br />
Satu Kumpulainen ja Jukka Hirvonen Yhdyskuntasuunnittelun<br />
tutkimus ja koulutuskeskus (YTK)/<br />
Teknillinen korkeakoulu (TKK). <strong>Maaseutupolitiikan</strong> yhteistyöryhmän<br />
julkaisuja 1/2005, helmikuu 2005.<br />
Kulttuuriohjelma. Toimenpiteitä maaseudun kulttuurin<br />
toimintaedellytysten edistämiseksi vuosille<br />
2005–2006. Kulttuuriteemaryhmä. <strong>Maaseutupolitiikan</strong><br />
yhteistyöryhmän julkaisuja 2/2005, maaliskuu<br />
2005.<br />
<strong>Maaseutupolitiikan</strong> yhteistyöryhmän v<strong>uosikertomus</strong><br />
2004. <strong>Maaseutupolitiikan</strong> yhteistyöryhmän julkaisuja<br />
3/2005, huhtikuu 2005.<br />
Näkökulmia hyvinvointipalvelujen tuottamiseen –<br />
yhteistyö palvelujen turvaajana. Hyvinvointipalvelujen<br />
teemaryhmä, Matti Heikkilä & Virpi Lemponen<br />
(toim.) <strong>Maaseutupolitiikan</strong> yhteistyöryhmän julkaisuja<br />
4/2005, toukokuu 2005.<br />
Maaseutuparlamentti 2005. Kooste puheenvuoroista<br />
ja kannanotoista. Viestintätyöryhmä, Sirpa Pellinen<br />
(toim.) <strong>Maaseutupolitiikan</strong> yhteistyöryhmän julkaisuja<br />
5/2005, kesäkuu 2005.<br />
<strong>Maaseutupolitiikan</strong> taito kohenee hitaasti, mutta<br />
varmasti. Johanna Heikkilä, Ilkka Korhonen, Risto<br />
Matti Niemi, Pirja Peltomäki, Tuomas Perheentupa,<br />
Marja Taskinen ja Eero Uusitalo. <strong>Maaseutupolitiikan</strong><br />
yhteistyöryhmän julkaisuja 6/2005, syyskuu 2005.<br />
2004<br />
Taksipalvelutyöryhmän raportti. Maaseudun taksipalvelutyöryhmä.<br />
<strong>Maaseutupolitiikan</strong> yhteistyöryhmän<br />
julkaisuja 1/2004, helmikuu 2004.<br />
Yhdessä vahvat – Naisyrittäjyyttä Suomessa, Italiassa<br />
ja Virossa. Annamari Asikainen ja Minna Komulainen<br />
(toim.). <strong>Maaseutupolitiikan</strong> yhteistyöryhmän<br />
julkaisuja 2/2004, helmikuu 2004.<br />
Hyvinvointipalvelujen hyvät käytännöt maaseudulla.<br />
Hyvinvointipalvelujen teemaryhmä, Virpi Lemponen<br />
(toim.). <strong>Maaseutupolitiikan</strong> yhteistyöryhmän julkaisuja<br />
3/2004, toukokuu 2004.<br />
Tutkimuksia naisista suomalaisella maaseudulla.<br />
Bibliografia. Tiina Hanhela ja Naisteemaryhmä. <strong>Maaseutupolitiikan</strong><br />
yhteistyöryhmän julkaisuja 4/2004,<br />
maaliskuu 2004.<br />
Kuntien houkuttimet. Syrjäisen maaseudun alueellinen<br />
työryhmä. <strong>Maaseutupolitiikan</strong> yhteistyöryhmän<br />
julkaisuja 5/2004, huhtikuu 2004.<br />
<strong>Maaseutupolitiikan</strong> yhteistyöryhmän v<strong>uosikertomus</strong><br />
2003. <strong>Maaseutupolitiikan</strong> yhteistyöryhmän julkaisuja<br />
6/2004, toukokuu 2004.<br />
Maankäytön suunnittelu maaseutukylissä – kyläläiset<br />
ja asiantuntijat yhteistyössä. Sari Niemi. Maa-<br />
63
seutupolitiikan yhteistyöryhmän julkaisuja 7/2004,<br />
elokuu 2004.<br />
Suomen maaseutupolitiikan arviointia ja vertailua.<br />
Risto Matti Niemi ja Markku Visti. <strong>Maaseutupolitiikan</strong><br />
yhteistyöryhmän julkaisuja 8/2004, elokuu 2004.<br />
Nuoruus maaseudulla – säilyvä vai katoava luonnonvara?<br />
Nuorisoteemaryhmä, Tuomas Perheentupa<br />
(toim.). <strong>Maaseutupolitiikan</strong> yhteistyöryhmän julkaisuja<br />
9/2004, syyskuu 2004.<br />
ELINVOIMAINEN MAASEUTU – yhteinen vastuumme.<br />
Maaseutupoliittinen kokonaisohjelma 2005 – 2008.<br />
<strong>Maaseutupolitiikan</strong> yhteistyöryhmän julkaisuja<br />
10/2004, joulukuu 2004.<br />
ELINVOIMAINEN MAASEUTU – yhteinen vastuumme.<br />
Maaseutupoliittinen kokonaisohjelma 2005 – 2008.<br />
Tiivistelmä. <strong>Maaseutupolitiikan</strong> yhteistyöryhmän julkaisuja<br />
11/2004, joulukuu 2004.<br />
EN LIVSKRAFTIG LANDSBYGD − vårt gemensamma<br />
ansvar. DET LANDSBYGDSPOLITISKA HELHETSPRO-<br />
GRAMMET 2005−2008. Sammandrag. <strong>Maaseutupolitiikan</strong><br />
yhteistyöryhmän julkaisuja 12/2004, joulukuu<br />
2004.<br />
VIABLE COUNTRYSIDE − our joint responsibility. RU-<br />
RAL POLICY PROGRAMME 2005−2008. Summary.<br />
<strong>Maaseutupolitiikan</strong> yhteistyöryhmän julkaisuja<br />
13/2004, joulukuu 2004.<br />
LA VITALITÉ DU MONDE RURAL − une responsabilité<br />
commune. PROGRAMME GÉNÉRAL DE POLITIQUE RU-<br />
RALE 2005−2008. Sommaire. <strong>Maaseutupolitiikan</strong><br />
yhteistyöryhmän julkaisuja 14/2004, joulukuu 2004.<br />
Ein lebendiger ländlicher Raum – unsere gemeinsame<br />
Verantwortung. Politisches Gesamtprogramm<br />
für den ländlichen Raum 2005−2008.<br />
Zusammenfassung. <strong>Maaseutupolitiikan</strong> yhteistyöryhmän<br />
julkaisuja 15/2004 pdf, joulukuu 2004.<br />
VIZNESPOSOBNOSTX SELXSKIH RE GIONOW −<br />
na[a ob]aq zada^a. KOMPLEKSNAQ PROGRAMMA<br />
SELXSKOJ POLITIKI 2005−2008 gg. Kratkaq<br />
wersiq. <strong>Maaseutupolitiikan</strong> yhteistyöryhmän julkaisuja<br />
16/2004 pdf, joulukuu 2004.<br />
64<br />
Maaseudun naisten toimintaohjelma 2005–2008.<br />
Maaseutu kehittyy naisten työllä. Maaseudunnaisteemaryhmä,<br />
Annamari Asikainen (toim.). <strong>Maaseutupolitiikan</strong><br />
yhteistyöryhmän julkaisuja 17/2004,<br />
joulukuu 2004.<br />
Syrjäseudut käännekohdassa? – seminaarijulkaisu.<br />
Syrjäisen maaseudun teemaryhmä, Keimo Sillanpää<br />
(toim.) <strong>Maaseutupolitiikan</strong> yhteistyöryhmän julkaisuja<br />
18/2004, joulukuu 2004.<br />
2003<br />
Hyvinvointipalvelujen tulevaisuus maaseudulla.<br />
Hyvinvointipalvelujen teemaryhmän raportti. <strong>Maaseutupolitiikan</strong><br />
yhteistyöryhmän julkaisuja 1/2003,<br />
maaliskuu 2003.<br />
<strong>Maaseutupolitiikan</strong> yhteistyöryhmän v<strong>uosikertomus</strong><br />
2002. <strong>Maaseutupolitiikan</strong> yhteistyöryhmä. <strong>Maaseutupolitiikan</strong><br />
yhteistyöryhmän julkaisuja 2/2003,<br />
maaliskuu 2003.<br />
Esiyrittäjyys. Aloite uudesta aktiivisen työvoimapolitiikan<br />
menetelmästä. Syrjäisen maaseudun teemaryhmä.<br />
<strong>Maaseutupolitiikan</strong> yhteistyöryhmän julkaisuja<br />
3/2003, toukokuu 2003.<br />
Tehokkaat toimitilat kulttuuriin ja taiteeseen liittyvälle<br />
liiketoiminnalle maaseudulla. Kulttuuriteemaryhmän<br />
raportti. <strong>Maaseutupolitiikan</strong> yhteistyöryhmän<br />
julkaisuja 4/2003, toukokuu 2003.<br />
Lyhyt liiketoimintaopas maaseudun kulttuurialan<br />
yrittäjille. Kulttuuriteemaryhmän raportti. <strong>Maaseutupolitiikan</strong><br />
yhteistyöryhmän julkaisuja 5/2003, toukokuu<br />
2003.<br />
Luonnontuotealan tutkimusohjelma 2003–2008.<br />
Pirkko Mäkelä. <strong>Maaseutupolitiikan</strong> yhteistyöryhmän<br />
julkaisuja 6/2003, syyskuu 2003.<br />
Maaseudun uudet työt. Suomalainen maaseutusopimus<br />
keskusteluun. <strong>Maaseutupolitiikan</strong> yhteistyöryhmän<br />
julkaisuja 7/2003, lokakuu 2003.<br />
Luonnontuotteisiin liittyvän opetuksen nykytila ja kehittäminen.<br />
Simo Moisio. <strong>Maaseutupolitiikan</strong> yhteistyöryhmän<br />
julkaisuja 8/2003, joulukuu 2003.
Suomalainen maaseutututkimus 1980–2000. Pirjo<br />
Siiskonen. <strong>Maaseutupolitiikan</strong> yhteistyöryhmän julkaisuja<br />
9/2003, joulukuu 2003.<br />
<strong>Maaseutupolitiikan</strong> ja maakuntaohjelmatyön yhteensovittaminen.<br />
Maakuntaohjelmien maaseutupoliittinen<br />
analyysi ja neuvottelukierroksen anti 2003. Eero<br />
Uusitalo, Risto Matti Niemi, Marjatta Koskinen, Tarja<br />
Arajärvi, Laura Perheentupa. <strong>Maaseutupolitiikan</strong> yhteistyöryhmän<br />
julkaisuja 10/2003, helmikuu 2004.<br />
2002<br />
Syrjäisen maaseudun yritystoiminta. Kapeikot ja kehittämistoimenpiteet.<br />
<strong>Maaseutupolitiikan</strong> yhteistyöryhmän<br />
julkaisuja 1/2002, maaliskuu 2002.<br />
<strong>Maaseutupolitiikan</strong> yhteistyöryhmän v<strong>uosikertomus</strong><br />
2001. <strong>Maaseutupolitiikan</strong> yhteistyöryhmän julkaisuja<br />
2/2002, kesäkuu 2002.<br />
Politikointia vai uusi toimintatapa? <strong>YTR</strong> maaseutupolitiikan<br />
koordinoijana sektorihallinnossa. Leena<br />
Ingberg. <strong>Maaseutupolitiikan</strong> yhteistyöryhmän julkaisuja<br />
3/2002, elokuu 2002.<br />
Kaupungin ja maaseudun vuorovaikutus politiikaksi.<br />
Kaupungin ja maaseudun vuorovaikutustyöryhmä.<br />
<strong>Maaseutupolitiikan</strong> yhteistyöryhmän julkaisuja<br />
4/2002, elokuu 2002.<br />
ESDP ja kaupungin ja maaseudun vuorovaikutus<br />
– suomalainen näkökulma. Kaisa Schmidt-Thomé.<br />
<strong>Maaseutupolitiikan</strong> yhteistyöryhmän julkaisuja<br />
5/2002, elokuu 2002.<br />
<strong>Maaseutupolitiikan</strong> verkostoituminen. Risto Matti<br />
Niemi. <strong>Maaseutupolitiikan</strong> yhteistyöryhmän julkaisuja<br />
6/2002, lokakuu 2002.<br />
2001<br />
Hoivayrittäjyys ja maaseutu. Hoiva-alan teemaryhmän<br />
raportti. <strong>Maaseutupolitiikan</strong> yhteistyöryhmän<br />
julkaisuja 1/2001, tammikuu 2001.<br />
Valtakunnalliset maaseudun kehittämis- ja tutkimushankkeet<br />
1999. Yhteenveto ja arviointiraportti.<br />
Hannu Puustinen. <strong>Maaseutupolitiikan</strong> yhteistyöryhmän<br />
julkaisuja 2/2001, tammikuu 2001.<br />
Martat ja Mariat – Pienviljelijäperheiden naiset.<br />
Maarit Sireni. <strong>Maaseutupolitiikan</strong> yhteistyöryhmän<br />
julkaisuja 3/2001, heinäkuu 2001.<br />
Vuoropuhelua maaseutupolitiikasta. Yhteenveto<br />
IHMISTEN MAASEUTU -tahdon maaseutupolitiikka<br />
-kokonaisohjelmaan annetuista vastauksista. Eero<br />
Uusitalo, Marjatta Koskinen, Risto Matti Niemi. <strong>Maaseutupolitiikan</strong><br />
yhteistyöryhmän julkaisuja 4/2001,<br />
lokakuu 2001.<br />
Luonnontuotteiden talteenoton ja käytön edistämisohjelma.<br />
Luonnontuotealan teemaryhmä. <strong>Maaseutupolitiikan</strong><br />
yhteistyöryhmän julkaisuja 5/2001,<br />
marraskuu 2001.<br />
Ravintona käytettävät luonnontuotteet. Kirsti Pääkkönen.<br />
Erikoiskeruutuotteet. Helena Ahonen-Raassina.<br />
Luonnontuotealan teemaryhmä. <strong>Maaseutupolitiikan</strong><br />
yhteistyöryhmän julkaisuja 6/2001, marraskuu<br />
2001.<br />
Etätyön laajentaminen kunnissa 2000–2001, loppuraportti.<br />
Turun yliopiston täydennyskoulutuskeskus,<br />
Tapio Penttilä. <strong>Maaseutupolitiikan</strong> yhteistyöryhmän<br />
julkaisuja 7/2001, tammikuu 2002.<br />
Valtakunnalliset maaseudun kehittämis- ja tutkimushankkeet<br />
2000, Yhteenveto- ja arviointiraportti.<br />
Hannu Puustinen. <strong>Maaseutupolitiikan</strong> yhteistyöryhmän<br />
julkaisuja 8/2001, helmikuu 2002.<br />
Maaseudun yritysneuvonta – yhteistyötä osaamisen<br />
pohjalta. Maaseutuneuvonnan työryhmä. <strong>Maaseutupolitiikan</strong><br />
yhteistyöryhmän julkaisuja 9/2001, tammikuu<br />
2002.<br />
1999–2000<br />
Yhteenveto- ja arviointiraportti. Valtakunnalliset<br />
maaseudun kehittämis- ja tutkimushankkeet 1998.<br />
Kirsi Viljanen. <strong>Maaseutupolitiikan</strong> yhteistyöryhmän<br />
julkaisuja 10/1999, marraskuu 1999.<br />
65
Mökkiläisten etätyökampanja, loppuraportti. Distansarbetskampanjen<br />
för stugägarna, slutrapport. <strong>Maaseutupolitiikan</strong><br />
yhteistyöryhmän julkaisuja 1/2000,<br />
maaliskuu 2000.<br />
Luottamusta rakentamassa. Yrittäjäohjelman kokemuksia<br />
verkostoluottotoiminnasta. Sirpa Polo ja<br />
Annamari Asikainen. <strong>Maaseutupolitiikan</strong> yhteistyöryhmän<br />
julkaisuja 2/2000, huhtikuu 2000.<br />
Luonnontuotealan nykytilan kuvaus ja kehittämisohjelma<br />
vuosille 2000–2006. Luonnontuotealan<br />
teemaryhmä. <strong>Maaseutupolitiikan</strong> yhteistyöryhmän<br />
julkaisuja 3/2000, maaliskuu 2000.<br />
Maaseudun syke nuoren mieleen. Nuorisoteemaryhmän<br />
ohjelma. Julkaisu 4/2000, joulukuu 2001. Uusittu<br />
painos.<br />
Maaseutu politiikassa ja hallinnossa. Marjatta Koskinen,<br />
Pauliina Porkka ja Eero Uusitalo. <strong>Maaseutupolitiikan</strong><br />
yhteistyöryhmän julkaisuja 5/2000, tammikuu<br />
2001.<br />
Lähiruoan mahdollisuudet. Lähiruokatyöryhmän loppuraportti.<br />
<strong>Maaseutupolitiikan</strong> yhteistyöryhmän julkaisuja<br />
6/2000, marraskuu 2000.<br />
Vakituisen asumisen kehittäminen ranta-alueilla.<br />
Suunnittelukeskus Oy ja Saaristoasiain neuvottelukunta.<br />
<strong>Maaseutupolitiikan</strong> yhteistyöryhmän julkaisuja<br />
7/2000, tammikuu 2001.<br />
Ihmisten maaseutu – tahdon maaseutupolitiikka.<br />
Kolmas maaseutupoliittinen kokonaisohjelma vuosille<br />
2001–2004. <strong>Maaseutupolitiikan</strong> yhteistyöryhmän<br />
julkaisuja 8/2000, marraskuu 2000.<br />
Ihmisten maaseutu – tahdon maaseutupolitiikka,<br />
TIIVISTELMÄ. Kolmas maaseutupoliittinen kokonaisohjelma<br />
vuosille 2001–2004. <strong>Maaseutupolitiikan</strong> yhteistyöryhmän<br />
julkaisuja 9/2000, marraskuu 2000.<br />
En landsbygd för människor – viljans landsbygdspolitik,<br />
SAMMANDRAG. Landsbygdspolitiskt helhetsprogram<br />
för perioden 2001–2004. Landsbygdspolitikens<br />
samarbetsgrupp. Publikation 10/2000, november<br />
2000.<br />
Countryside for the People – rural policy based on<br />
will, SUMMARY. The Rural Policy Programme for<br />
2001–2004. Rural Policy Committee. Publication<br />
11/2000, November 2000.<br />
Julkaisusarjan ulkopuolella<br />
ilmestyneitä julkaisuja<br />
Monessa mukana. Näkymiä naisten työhön ja elämään<br />
maaseudulla. Riitta Högbacka ja Terhi Trast<br />
(toim). Elokuu 2000.<br />
Kaupungin ja maaseudun vuorovaikutus. Kaupungin<br />
ja maaseudun vuorovaikutustyöryhmän raportti.<br />
Syksy 2000.<br />
Urban-Rural Interaction. Report of the Working Group<br />
on Urban-Rural Interaction, Finnish Report in Autumn<br />
2000. English Translation in Summer 2001.<br />
Ikääntyvä ja keskittyvä Suomi. Kaupunkien, maaseudun<br />
ja vuorovaikutusalueiden väestökehitys<br />
1975–2030. Satu Nivalainen ja Mika Haapanen. Heinäkuu<br />
2002.<br />
Edellytykset käytännöksi. Kaupungin ja maaseudun<br />
vuorovaikutus. Kaupungin ja maaseudun vuorovaikutustyöryhmän<br />
kolmas raportti. Eero Uusitalo, Janne<br />
Antikainen ja Kaisa Schmidt-Thomé. Syyskuu 2004.<br />
Elinvoimainen maaseutu – ministeriöiden vastuut<br />
ja alueellinen kehittäminen. Maaseutupoliittinen<br />
erityisohjelma 2007–<strong>2010</strong>. Sisäasiainministeriön<br />
julkaisuja 19/2007.<br />
<strong>Maaseutupolitiikan</strong> yhteistyöryhmän arviointi, loppuraportti.<br />
Työryhmämuistio MMM 2004:13. Konsulttitoimisto<br />
Terra Oy.<br />
Elinvoimainen maaseutu – yhteinen vastuumme.<br />
Maaseutupoliittinen kokonaisohjelma 2005–2006.<br />
Alueiden kehittämislain (602/2002) ja VN:n alueiden<br />
kehittämisasetuksen (1224/2002) mukainen erityisohjelma.<br />
MMM:n julkaisuja 15/2004.<br />
En livskraftig landsbygd – vårt gemensamma ansvar.<br />
Det landsbygdspolitiska helhetsprogrammet<br />
2005–2006. Ett specialprogram i enlighet med re-<br />
66
gionutvecklingslagen (602/2002) och statsrådets<br />
förordning om regionutvekling (1224/2002).<br />
Nyrkkitappelusta yhteiseen tulevaisuuteen. Analyysi<br />
kolmesta kuntayhteisön toteutuksesta. Virpi Lemponen<br />
(2005). Acta nro 178. Suomen Kuntaliitto.<br />
Suomen maaseutu 2015 – Maaseudun kehittämistyön<br />
toimintaympäristön tulevaisuus. Kimmo Kivinen,<br />
Jari Puhakka ja Arto Kaunonen, helmikuu 2006.<br />
67
gionutvecklingslagen (602/2002) och statsrådets<br />
förordning om regionutvekling (1224/2002).<br />
<strong>Maaseutupolitiikan</strong> yhteistyöryhmä, <strong>YTR</strong>, on valtioneuvoston asettama yhteistyöelin. Sen<br />
Nyrkkitappelusta yhteiseen tulevaisuuteen. Analyysi<br />
kolmesta<br />
verkostomaiseen<br />
kuntayhteisön<br />
työhön<br />
toteutuksesta.<br />
osallistuu<br />
Virpi<br />
yli<br />
Lemponen<br />
(2005). saatioista. Acta nro Se 178. on kaikkien Suomen Suomen Kuntaliitto. maaseudun kehittäjien yhteinen verkosto. <strong>YTR</strong> edistää<br />
500 ihmistä useista ministeriöistä ja muista organi-<br />
maaseudun elinvoimaisuutta vaikuttamalla poliittiseen ja hallinnolliseen päätöksentekoon,<br />
Suomen kehittämällä maaseutu 2015 tarpeellisia – Maaseudun työmuotoja, kehittämistyön<br />
toimintaympäristön eri aloilla sekä rahoittamalla tulevaisuus. Kimmo valtakunnallisia Kivinen, maaseudun tutkimus- ja kehittämishank-<br />
pureutumalla kehittämistarpeisiin teemakohtaisesti<br />
Jari Puhakka ja Arto Kaunonen, helmikuu 2006.<br />
keita. Keskeinen osa <strong>YTR</strong>:n työtä ovat teema- ja työryhmät, joita perustetaan aloille, joiden<br />
kehittäminen vaatii pitkäjänteistä ja monialaista yhteistyötä.<br />
Vuosikertomukseen on koottu <strong>YTR</strong>:n vuoden <strong>2009</strong> toiminta, merkittävimmät saavutukset ja<br />
toiminnan haasteet. Mukana ovat myös raportit seuraavista teema- ja työryhmistä: Hankeryhmä,<br />
Harvaan asutun maaseudun teemaryhmä, Hyvinvointipalveluiden teemaryhmä,<br />
Kansainvälisten asioiden teemaryhmä, Kansalaisjärjestöteemaryhmä, Kaupungin ja maaseudun<br />
vuorovaikutusteemaryhmä, Kulttuuriteemaryhmä, Luonnontuotealan teemaryhmä,<br />
Luonto- ja maisemapalvelut -teemaryhmä, Maaseudun sopimuksellisuusteemaryhmä,<br />
Maaseutuasumisen teemaryhmä, Maaseutuvaikutusten arvioin tityöryhmä, Matkailun teemaryhmä,<br />
Ruoka-Suomi-teemaryhmä, Svenska temagruppen, Toimintaryhmätyöryhmä,<br />
Viestintäryhmä ja Yrittäjyyden teemaryhmä.<br />
ISSN 1238-6464<br />
ISBN 978-952-227-392-5 (Painettu)<br />
ISBN 978-952-227-393-2 (Verkkojulkaisu)<br />
www.maaseutupolitiikka.fi<br />
67
Change language