PDF - Suomen arkeologinen seura ry.
PDF - Suomen arkeologinen seura ry.
PDF - Suomen arkeologinen seura ry.
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
mordvalaiseksi, merjalaiseksi, vepsäläiseksi,<br />
inkeriläiseksi ja virolaisliiviläiseksi.<br />
Aspelin kyllä sanoi käyttävänsä<br />
kansanheimojen nimityksiä vain<br />
"sopivamman nimen puutteessa". Kriittinen<br />
luonnehdinta sisälsi skandinaavisen<br />
arkeologisen metodin käsityksen itsenäisistä<br />
ja omalakisesti kehittyvistä arkeologisista<br />
kulttuuri<strong>ry</strong>hmistä. Nimeäminen<br />
kansojen mukaan merkitsi kuitenkin<br />
puolestaan ajatusta kansallisromantiikkaan<br />
perustuvasta uskosta, että kansoilla<br />
olisi oma erityinen luonteensa, johon<br />
kuuluu "kansan omituinen kauneuden<br />
tunto" ja joka siksi on myös arkeologisesta<br />
aineistosta jäljitettävissä. Tapa ilmaista<br />
ja perustella <strong>ry</strong>hmäjako on siis<br />
merkki kahdelta suunnalta omaksutuista<br />
vaikutteista, joista kansallisromanttiset<br />
kohoavat darwinistis-arkeologisia vahvemmiksi.<br />
Tässä Aspelin ilmaiseen kuuluvansa<br />
pohjoismaisessa ajankohtaisessa<br />
arkeologisessa kiistelyssä enemmän<br />
tanskalaisen Sophus Mtillerin kuin ruotsalaisen<br />
Oscar Monteliuksenopetuslapsiin.<br />
(Aspelin 1875: 57, 210-212; Salminen<br />
1993: 14-17.)<br />
Omana erikoiskohteenaan on mainittava<br />
Siperiasta 1700-luvulla löydetty, 1890-luvulle<br />
asti selittämättömänä pysynyt<br />
kirjainkirjoitus, josta Aspelin kirjoitti:<br />
Olemme kertoneet molemmista näistä<br />
kuvaustavoista, koska niiden ilmiöitä on<br />
löytty melkein ainoastaan niillä aloilla, joilla<br />
pronssikauden löytöjä tähän saakka tavataan,<br />
ehkä voisi epäillä lieneekö tuo punamaalinen<br />
kirjoitustapa pronssikauden aikuinen.<br />
Yhdistäminen pronssikauteen, joka tässä<br />
ei perustu vielä muuhun kuin arveluun<br />
ja on siten enemmän kielellisilmaisullinen<br />
kuin <strong>arkeologinen</strong> toimenpide,<br />
merkitsee myös arvelua kirjoituksen<br />
kuulumisesta <strong>Suomen</strong> suvulle, olihan<br />
jo aiemmin päätelty kyseisen<br />
pronssikulttuurin olevan suomensukuinen.<br />
Siten kielellisesti merkityksellistetään<br />
tuntematon ilmiö osaksi tietyn<br />
kansan<strong>ry</strong>hmän menneisyyttä. (Aspelin<br />
1875: 91.)<br />
Tämä kirjoituksille annettu merkitys aiheutti<br />
kymmenkunta vuotta myöhemmin<br />
sen, että <strong>Suomen</strong> Muinaismuistoyhdistys<br />
päätti lähettää tutkimusretkikunnan<br />
Enisejn seuduille dokumentoimaan<br />
tuota kirjoitusta ja tutkimaan<br />
pronssikautisiksi oletettuja hautakumpuja.<br />
Siten pääasiallisesti kielen välityksellä<br />
ilmaistu päätelmä aiheutti merkkinä<br />
toiminnon, joka oli puolestaan merkki<br />
siitä, että kirjoitusten tutkimuksen katsottiin<br />
kuuluvan suomalaisille.<br />
(Belokobyl'skij 1986 s. 78-90, Appelgren<br />
Kivalo 1931, Halen 1989 ym.)<br />
Varmuus - epävarmuus<br />
Jos aspeliniaaninen <strong>Suomen</strong> suvun <strong>arkeologinen</strong><br />
määrittely nojasi enemmän arkeologisiin<br />
kuin kielellisiin merkkeihin<br />
päätelmien varmuuden ja epävarmuuden<br />
ilmaisemisessa suoranaisesti kieleen<br />
perustuva merkkivalikoima on suppeampi<br />
ja selväpiirteisempi. Pronssin<br />
omaksumisesta:<br />
Asia on kuitenkin saatettu toiselle ja<br />
mutkaisemmalle kannalle. - Tämä tosin<br />
näyttää luonnolliselta, ... Pronssikauden<br />
luullaan tällaisten ja muiden syiden nojalla<br />
kestäneen... - Myöhemmällä pronssikaudella<br />
näkyy joku vaikutus tapahtuneen unkarilaisesta<br />
<strong>ry</strong>hmästä ... pohjoisgermanilaiseen.<br />
- ... puutumme vielä laveampia ja tarkempia<br />
tietoja - useat muut muodot näyttävät<br />
siellä olevan omituisia - näyttää siltä kun ...<br />
vaikutusta tuntuisi... vielä myöhemmän<br />
rautakaudenkin muodoissa. ... varhemman<br />
pronssikauden kalumuodot ovat myöhemmän<br />
pronssikauden muotoja paljoa<br />
26
Change language