PDF - Suomen arkeologinen seura ry.
PDF - Suomen arkeologinen seura ry.
PDF - Suomen arkeologinen seura ry.
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Muinaistutkija 3/2002<br />
JATKUUKO KIVIESINEIDEN<br />
HISTORIALLISELLE AJALLE?<br />
Eraäii paraGigman·· elamaa<br />
v<br />
KÄYTTÖ POHJOISESSA<br />
Pirjo Hamari & Eeva Lahti<br />
"There is increasing archaeological evidence<br />
that chipped stone tools were still<br />
manufactured in the Middle Ages in<br />
northern Fennoscandia. "<br />
Zachrisson 1987:389<br />
Yllä siteerattu, Inger Zachrissonin artikkelista<br />
oleva lainaus tiivistää erään käsityksen<br />
elämän arkeologisessa tutkimuksessa.<br />
Pohjoisen Fennoskandian rautakautta<br />
ja keskiaikaa koskevissa julkaisuissa<br />
on säännöllisesti siteerattu tutkimuksia,<br />
joissa kerrotaan saamelaisten<br />
vielä keskiajalla valmistaneen ja käyttäneen<br />
iskettyjä kiviesineitä, erityisesti<br />
kvartsista ja kvartsiitista valmistettuja.<br />
Jos lähteitä alkaa käydä järjestelmällisesti<br />
läpi, voi kuitenkin aika pian todeta, että<br />
viittaukset kiviesineiden valmistukseen<br />
pyörivät yksien ja samojen lähteiden piirissä.<br />
Tämä herättää tietysti mielenkiinnon<br />
siihen, mihin lähteet itse asiassa viittaavat<br />
ja mikä on toteamuksen <strong>arkeologinen</strong><br />
perusta. Tämän esseeluontoisen<br />
kirjoitelman tarkoituksena on tarkastella<br />
tuon yhden paradigman elämää ja sen<br />
perusteita.<br />
Jo alkuun on syytä todeta, että tarkastelemme<br />
vain kirjallisia lähteitä ja niiden<br />
edustamaa arkeologista todellisuutta,<br />
muutamaa tuntemaamme tutkittua kohdetta<br />
lukuun ottamatta. Tähän liittyy<br />
myös huomautus siitä, että tässä artikkelissa<br />
käsitellyt lähteet eivät varmastikaan<br />
kata kaikkia niitä tutkimuksia, joissa<br />
kiviesineiden iskemisestä rautakauden<br />
aikana puhutaan, mutta uskoisimme<br />
oleellisimpien niistä kuitenkin olevan<br />
esillä. Varsinainen esinetutkimus myöhäisestä<br />
kiviesineiden valmistuksesta<br />
vaatii laajempaa lähestymistapaa, jossa<br />
myös itse kiviesineet ja niiden konteksti<br />
tutkitaan tieteellisin perustein. Tarkastelemme<br />
myös vain kiviesineiden<br />
iskemisen historiaa - pohjoisessa pitkään<br />
käytössä olleista kivisistä tuluskivistä<br />
tai värttinänpyöristä ei ole nyt<br />
kyse.<br />
Osa käytetystä lähteistä on myös niin<br />
kauan aikaa sitten kirjoitettuja, että niiden<br />
tieteenhistoriallinen konteksti on<br />
toinen kuin nykyään - mutta siitäkin<br />
syystä on mielenkiintoista miettiä, miksi<br />
vielä nyt, ja näin pitkään, sama<br />
paradigma on elänyt samojen lähteiden<br />
varassa, vaikka sekä tutkimus- että<br />
ajoitusmahdollisuudet ovat koko ajan<br />
parantuneet.<br />
Olemme havainnollistaneet asiaa muutamalla<br />
kaaviolla, mutta esittelemme ensin<br />
keskeisen kiviesineiden valmistukseen<br />
liittyvän lähteistön maittain; kaavioita<br />
tarkastelemme sen jälkeen.<br />
2
Change language