PDF - Suomen arkeologinen seura ry.
PDF - Suomen arkeologinen seura ry.
PDF - Suomen arkeologinen seura ry.
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
ha säteritila Tjusterbyssä. Yhtään kuninkaankartanoa<br />
ei Pernajassa tiedetä keskiajalla<br />
sijainneen. Useita "ikivanhoja"<br />
rälssisätereitä pitäjässä sen sijaan on ollut.<br />
(Antell1956: 206-214).<br />
Kirkonkylän inventointi<br />
Vuoden 1996 inventoinnissa havaittiin<br />
useita luonnonkivikellareita ja talonpohjia.<br />
Lisäksi inventoinnissa selvisi joitakin<br />
mestauspaikkojen sijainteja<br />
(Galgbacken ja Råmanbacken), joista ei<br />
ollut aiemmin olemassa tarkempia lähteitä.<br />
Myös yksi arkeofyyttikohde havaittiin;<br />
Lisarholmenia vastapäätä sijaitsevilla<br />
rantatonteilla kasvaa rohtorastia,<br />
joka on saattanut kulkeutua paikalle laivojen<br />
painolastien mukana. (Palm 1997).<br />
(kartta 1).<br />
Pintapoiminnassa löytyi paljon historiallisen<br />
ajan materiaalia kuten liitupiipun<br />
katkelmia, boluskoristeltua punasavikeramiikkaa,<br />
kivisavikeramiikkaa, olkipainanteisia<br />
tiilenpaloja, syöpynyt<br />
kuparikolikko, lyijykuula, ristikuvioinen<br />
nappi, kattilan korva jne. Varmoja keskiaikaisia<br />
tai 1500-luvulle ajoittuvia löytöjä<br />
ei tehty, mutta löytötiheys eri pelloilla<br />
antanee jonkinlaisen käsityksen asutuksesta.<br />
Tiheimmin tuli löytöjä Torsbyn<br />
Sigfridsin pelloilta ja kirkonkylän tilan<br />
1:17 pellosta. (Palm 1997).<br />
Pappilan tutkimukset<br />
Pappila historiallisissa lähteissä<br />
Ensimmäisen itsenäisen Pernajan kirkkopitäjän<br />
kirkkoherrana toimi piispa<br />
Hemmingin nimittämä "dominus Andreas<br />
de Perna". Pian tämän jälkeen Pernajan<br />
<strong>seura</strong>kunta asetettiin kuitenkin uudestaan<br />
Porvoon kirkkoherran valvon-<br />
taan. 1400-luvun alussa Pernajan kirkkoherrana<br />
tunnettiin vaikutusvaltainen ja<br />
suhteita omaava mies, Helvik Stoltefoth,<br />
Baltian aatelista sukua. Häntä <strong>seura</strong>sivat<br />
mm. Laurens Skytte, herra Bertil sekä ensimmäistä<br />
kertaa <strong>Suomen</strong> historiassa<br />
edellisen kirkkoherran oma poika, Eskil<br />
Bertilsson. Pernajan kirkkoherran sosiaalinen<br />
tausta näyttää vaihdelleen eri vuosisatoina.<br />
Joukossa on mm. kaksi Teit-suvun<br />
edustajaa, mutta myös ei-aatelisia<br />
sukuja. (Antell1956: 394-412).<br />
Pappilan pihapiiri on sijainnut samalla<br />
paikalla ainakin 1400-luvulta lähtien.<br />
Varhaisin tunnettu päärakennus tuhoutui<br />
pahoin vuoden 1562 palossa. Viimeistään<br />
vuonna 1680 Pappila oli kuitenkin<br />
rakennettu uudestaan ja lienee ollut iäkäs<br />
jo tuolloin, koska vuosisadan lopussa<br />
taloa piti jo kunnostaa. Tuolloin mm. sen<br />
ikkunat uusittiin ja vanhat ikkunat myytiin<br />
pois. 1600-luvulta säilyneessä kuvauksessa<br />
mies pihaa ympäröivät pohjoispuolen<br />
päärakennuksen lisäksi länsisivulla<br />
leivintupa ja toinen asuinrakennus,<br />
eteläreunalla talli ja aitta, itäsivulla sauna,<br />
tupa ja vierastupa. Vuonna 1712 piispantupa<br />
paloi, mutta se rakennettiin jälleen<br />
1730-lukuun mennessä. (Antell 1956: 390-<br />
391). Vanha Pappila on edelleen olemassa,<br />
mutta nykyisin päärakennuksena toimii<br />
1900-luvulla rakennettu uusi pappila. Vanhan<br />
Pappilan alla sijaitsee yhä keskiaikainen<br />
harmaakivikellari (af Hällström &<br />
Lindquist 1954).<br />
Kaivaustuloksia<br />
Koska inventoinnissa ei löydetty varmoja<br />
keskiaikaisia kohteita, päätettiin ensimmäiset<br />
koekaivaukset järjestää Pernajan<br />
pappilassa kesällä 1997. Koekaista (6 m 2 )<br />
sijoitettiin vanhan piispantuvan itäpuolelle,<br />
1600-luvun lopun miespihan<br />
koillisnurkkaan (Antell 1956: 391). Pyrkimyksenä<br />
oli tavoittaa pihan koillis-<br />
30
Change language