23.11.2014 Views

PDF - Suomen arkeologinen seura ry.

PDF - Suomen arkeologinen seura ry.

PDF - Suomen arkeologinen seura ry.

SHOW MORE
SHOW LESS

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.

Pellinen 2002) (kuva 3). Kartta-aineiston<br />

perusteella voimme <strong>seura</strong>ta tilan<br />

vaiheita 1700-luvun alkupuolelle. Vuoden<br />

1723 isojakokartassa (Antell 1956:<br />

61) Sigfridsin tilan päärakennus näyttää<br />

sijainneen melko samoilla kohdilla<br />

kuin nykyinen asuinrakennus. Muistomerkin<br />

edustan kiveyskään ei ole tästä<br />

kaukana; hieman pohjoisempana ja<br />

rinteessä alempana. Miespihan muiden<br />

rakennusten sijaintia ei tunneta.<br />

Katsaus Sigfridsin Iäytäaineistoon<br />

Sigfridsin tilan eteläpuolisia peltoja oli<br />

pintapoimittu jo vuoden 1996 inventoinnin<br />

yhteydessä. Silloin paikalta oli<br />

löytynyt runsaasti tarkemmin ajoittamatonta<br />

uuden ajan löydöstöä. Alueella<br />

oli havaittu Agricolan muistomerkin<br />

yhteydessä näkyvän talonpohjan lisäksi<br />

toinen kiviperustaisen rakenteen jäänne<br />

ylempänä rinteessä, päärakennuksen itäpuolella.<br />

Ensin mainitun viereen tehtiin<br />

vuonna 2000 koekuoppa, josta löytyi<br />

vain tarkemmin ajoittamatonta, mutta<br />

luultavasti uudempaa lasia (Palm 2001).<br />

Jälkimmäistä kiveystä tutkittiin vuoden<br />

2002 kaivauksissa tekemällä siihen kaksi<br />

poikittaista koeojaa.<br />

Talon ulkomittoja on vielä tämänkesäisten<br />

tutkimusten perusteella hankala<br />

arvioida. Luultavasti suorakaiteisen<br />

rakennuksen pitkän seinän pituus on ollut<br />

ainakin kuusi metriä. Itäisen ojan profiilissa<br />

näkynyt puolipyöreä, halkaisijaltaan<br />

n. puolimetrinen kiveys saattaa olla<br />

puretun uunin jäännös. Tutkitulta alueelta<br />

löytyi kaakelia ainoastaan pieni<br />

kolmioilla koristeltu pintapala (KM<br />

2002049: 9). Tiiltä oli muutama pieni<br />

fragmentti. Tarkemmin ajoittamatonta<br />

ikkunalasia on sen sijaan runsaasti. Kyseessä<br />

lienee siis ollut kiviperustainen,<br />

puurakenteinen talo, jonka ikkunaruuduissa<br />

on ollut lasitus.<br />

Talonpohjaan oli rakennuksen purkamisen<br />

jälkeen tehty kaksi jätekuoppaa, joista<br />

toinen ehkä 1800-luvun puolelta ja toinen<br />

1900-luvun alkupuoliskolta. Ainoa<br />

selkeästi ajoitettava löytö jätekuoppien<br />

ulkopuolelta, mutta rakennuksen pohjan<br />

sisäpuolelta on ruotsalainen äyrin<br />

kupariraha, joka ajoittuu aikaisintaan<br />

Ulrika Eleonoran (1719-1720) aikaan,<br />

mutta todennäköisesti Fredrik 1 (1720-<br />

1751) hallituskaudelle. (KM 2002049: 99;<br />

Ahlström et aI. 1976: 188, 210, 223, 230).<br />

Suurin osa kivijalan ympäristöstä<br />

löytyneestä materiaalista on vaikeasti<br />

ajoitettavaa punasavikeramiikkaa ja rautaesineiden<br />

fragmentteja. Punasavikeramiikassa<br />

on runsaasti boluskoristeisia<br />

paloja, mm. taidokkaasti tehtyä moniväristä<br />

kasviomamentiikkaa. Palat ovat<br />

pääasiassa peräisin vadeista tai pannuista.<br />

Nuorempaa punasavikeramiikka on käytetty<br />

Suomessa runsaammin 1500-luvun<br />

lopulla ja 1600-luvulla, mutta sen käyttö on<br />

jatkunut erityisesti maaseudulla lähes<br />

nykypäiviin saakka. Vateja on alettu käyttää<br />

erityisesti 1600-luvun alkupuolelta lähtien.<br />

(Pihlman 1982; 1989: 104; 1994: 73;<br />

1995: 228). Ainoa kivisavikeramiikan pala<br />

on ruskeapilkkuinen, suolalasitteinen fragmentti,<br />

jossa varsinaisia koristeaiheita ei<br />

ole näkyvissä. Tyypillisin astia, jossa on<br />

vastaavanlainen pinta on pääasiassa 1500-<br />

ja 1600-luvuille ajoittuva ns. partamiehenkannu<br />

(KM 2002049: 27; esim.<br />

Gaimster 1997: 109, 192; Niukkanen<br />

1994: 323).<br />

Metalliesineissä on runsaasti hevostarpeisiin<br />

liittyvää, tarkemmin ajoittamatonta<br />

historiallisen ajan esineistöä<br />

kuten hevosenkenkä, hevosenkengän<br />

nauloja ja viskari (KM 2002049: 71;<br />

Taavitsainen 2002). Varhaiskeskiajan ja<br />

uuden ajan alun Pernajassa hevoset olivat<br />

harvinaisia, joten aineisto ajoittunee<br />

todennäköisemmin tätä nuoremmaksi<br />

42

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!