PDF - Suomen arkeologinen seura ry.
PDF - Suomen arkeologinen seura ry.
PDF - Suomen arkeologinen seura ry.
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
(Makkonen 1991: 48-49; Seela 1983: 60-61).<br />
Leimoja tai koristelua ei ole missään palassa.<br />
Nuorinta tupakointiin liittyvää löytö<strong>ry</strong>hmää<br />
edustavat fajanssipiipun kappaleet.<br />
Kaksi toisiinsa sopivaa pesän<br />
katkelmaa (KM 98018: 63, 82) on<br />
maalauskoristeltu. Lasitteen alla on piipun<br />
molemmin puolin punainen kukka,<br />
jolla on vihreä varsi ja neljä lehteä.<br />
Fajanssipiiput tulivat käyttöön 1700-luvulla<br />
ja jäivät käytöstä 1800-luvun kuluessa<br />
(Mellanen 1994: 262).<br />
Kalkkikivi ja katfotiili<br />
Kalkkikivinen oven ulkopielen tai ikkunan<br />
puitteiston fragmentti herättää kysymyksen<br />
pappilassa mahdollisesti<br />
sijainneesta kivirakennuksesta. Piispantuvan<br />
länsipuoliskon alla on säilynyt<br />
keskiaikainen tynnyriholvattu kellari<br />
(Antell1956: 391; Lindquist & Hällström<br />
1954). Keskiajalla kellareiden päälle saatettiin<br />
rakentaa kivinen erillisrakennus,<br />
kellaritupa. Kellarituvassa puolestaan<br />
voi hyvinkin olla kalkkikivipuitteiset ikkunat<br />
tai ovi. (Hiekkanen 2000).<br />
Intendentti Anneli Uutela Helsingin yliopiston<br />
Geologian museosta on<br />
määrittänyt kalkkikiven kuuluvaksi<br />
keskiordoviikin Lasnamägi-vaiheeseen.<br />
Tämän ikäistä kalkkikiveä on käytetty<br />
ja käytetään edelleen Virossa rakennuskivenä<br />
kestävyytensä ja työstettävyytensä<br />
ansiosta Kiveä on eritoten<br />
käytetty Tallinnassa, joka sijaitsee lähes<br />
kokonaan Lasnamägi-vaiheen kerrostumilla.<br />
(Uutela 2000). Puitteen<br />
ulkosyrjä on muotoiltu pyöreäksi ja<br />
katkelma poikkeaa siten Maskun Kankaisten<br />
kivilinnan kellarista talvena<br />
1995-96 löytyneistä kulmikkaista<br />
kalkkikivifragmenteista (Uotila 1996: 9-<br />
11). Toistaiseksi jää avoimeksi, onko<br />
Pernajan kalkkikivifragmentti peräisin<br />
pappilassa sijainneesta kivirakennuksesta<br />
vai kulkeutunut paikalle painolastin<br />
mukana.<br />
Tiili edustaa Ruotsissa 1500- ja 1600-luvuilla<br />
yleistynyttä aaltomaista tyyppiä.<br />
Yhden mitatun tiilen pituus on ollut n.<br />
390 mm ja leveys, mikäli tiilen yläpäässä<br />
ollut reikä on ollut keskellä, n. 220 mm.<br />
Paksuus on 12-13 mm ja kourun sisäsyvyys<br />
on 40 mm. Mittojen ja muodon<br />
perusteella tiili ajoittuu 1600-luvulle.<br />
Vesilahden Laukosta tunnetaan vastaavia<br />
tiiliä. Siellä niiden tiedetään olevan<br />
peräisin ajalta ennen vuotta 1704. (Venhe<br />
2000: 117-119). Se sopisi näin ollen mainiosti<br />
osaksi vuoden 1712 paloa edeltävää<br />
kattotiilikertaa.<br />
Pii<br />
Piitä on pappilan kaivauksissa tavattu<br />
sekä iskoksina että mukuloina. Pappilan<br />
pii vaihtelee väriltään vaalean harmaasta<br />
mustaan ja vaaleanruskeasta<br />
punertavan ruskeaan. Egil Mikkelsenin<br />
Oslon Gamlebyenin piimateriaalin tutkimusten<br />
mukaan harmaa ja musta pii<br />
ovat peräisin Pohjois-Euroopasta (Saksa,<br />
Ruotsi, Tanska) kun taas ruskea pii<br />
on kulkeutunut Englannin kanaalin<br />
alueelta (Ranska, Englanti, Belgia, Hollanti).<br />
(Mikkelsen 1991: 258). Alun perin<br />
pii on kulkeutunut Pernajaan ilmeisesti<br />
painolastin mukana. (Palm 2001c).<br />
Pappilassa piitä on käytetty tuluspiinä.<br />
Tulen iskentään liittynee myös rikkinokare<br />
(KM2001038: 17). Piistä<br />
tulusraudalla lyödyt kipinät saivat<br />
taulan kytemään. Kytevä taula sai rikin<br />
sulamaan ja kun kuiva tikku pistettiin<br />
sulaan rikkiin ja puhallettiin kytevää<br />
taulaa, leimahti tikku palamaan. (Sirelius<br />
1921: 7-8) Rikkiä on käytetty myös<br />
ruudin valmistuksessa ja lääkkeiden ainesosana<br />
(Vuorela 1975: 713).<br />
36