SVUL:n toiminta 1980
25.11.2014 • Views
Share Embed Flag

SVUL:n toiminta 1980

SVUL:n toiminta 1980

SVUL:n toiminta 1980

SHOW MORE
SHOW LESS
ePAPER READ
DOWNLOAD ePAPER
urheilukirjasto.fi

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.

START NOW

Suomen Valtakunnan Urheiluliiton<br />

juhlavuoden <strong>1980</strong> <strong>toiminta</strong>kertomus

Sisällys<br />

Jos SINULLA<br />

ON VAKUUTUKSIA POHJOLASSA<br />

OTA YHTEYITÄ JA KYSY<br />

MONITURVA-ALENNUSTA.<br />

Täyttä vauhtia eteenpäin,<br />

puheenjohtaja Erkki Kivelä . .. .... .. . .. ... .. ... . . .... . ... 2<br />

Juhlavuosi loi uusia haasteita,<br />

Osmo Niemelä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2<br />

<strong>SVUL</strong> suomalaisessa urheiluelämässä <strong>1980</strong>-luvun alkaessa,<br />

Paavo Seppänen ..... . ................ .. .... . .... ..... 4<br />

<strong>SVUL</strong>:n ylivoimaa huippu-urheilussa ..... .. . ........... .. . 11<br />

<strong>SVUL</strong>:n suunnittelu- ja johtamisjärjestelmän kehittäminen 12<br />

<strong>SVUL</strong>:n <strong>toiminta</strong> <strong>1980</strong> .... .. . .... . . .. ......... .. ....... 14<br />

<strong>SVUL</strong>:n hallinto .... . .... ... ........ . . ... ...... ... . . .. 28<br />

Talous ... . . ... ........ .... ... .. .. .... .. ... ..... .. .. . 32<br />

Ansiomerkit . . . ....... . ........ .... .. .. . . . . . . . . . . . . . .. 37<br />

<strong>SVUL</strong>:n jäsenjärjestöt .... .... . .. ...... . .. . ...... .... . .. 38<br />

Liittojen ja piirien jäsenmäärä <strong>1980</strong> .. . . ... .. .. ........ . . . 39<br />

Urheile ja liiku urheilukoulussa . . ... .... .. . .. ..... . ... ... 42<br />

Suomen Urheiluopisto . . .. . .... ... .. . .. .... . ......... . .. 42<br />

Kysy mieluiten edustajaa; jonka kanssa olet<br />

aikaisemmin hoitanut vakuutusasioitasi.<br />

Kuulemiin ja näkemiin.<br />

:' PS?tIJ2~jJjZ!Q!<br />

Julkaisija<br />

Suomen Valtakunnan Urheiluliitto,<br />

<strong>SVUL</strong> ry.<br />

Toimittaneet<br />

Ari J. Aalto<br />

Pirjo Kareinen<br />

Taitto ja kansi<br />

Oiva Heikkilä<br />

Töölön Urheilutalosäätiö ja Töölön Urheiluhallit ...... . .. . .. 46<br />

Retkeilyhotelli Jerismaja . .. ..... .... ..... . ... . . .... . ... . 46<br />

<strong>SVUL</strong>:n henkilökunta <strong>1980</strong> . ... . ................ . ...... 47<br />

Valokuvat<br />

Pentti Pekkala<br />

Painopaikka<br />

Satakunnan Kirjateollisuus Oy<br />

ISBN 951 -9273-63-8

Täyttä vauhtia eteenpäin<br />

Viime vuoden kaltaista menestyskautta uskalsi tuskin<br />

kukaan SV UL:n toiminnassa mukana oleva odottaa.<br />

Vuodell e <strong>1980</strong> oli asetettu vaativia tavoitteita niin<br />

keskushallinnossa kuin jäsenjärjestöissäkin, olih an kyseessä<br />

Suurkisa- ja olympiavuosi. Myös liikuntapoliittisell<br />

a puolell a oli käsiteltävänä urheilu elämään voimakkaasti<br />

vaikuttavia tekijöitä. Lähtökohdat vuodelle<br />

o li vat urhei lullisesti erittäin mielenkiintoiset.<br />

Haettaessa vuoden <strong>1980</strong> suomalaista urheiluelämän<br />

voittajaa, no usee järjestötasoll a <strong>SVUL</strong> ehdottomaksi<br />

ykk öseksi. Suurkisat onnistuivat yli odotusten - yhteensä<br />

yli 80.000 urheilullista nuorta osallistui talven<br />

ja kesän suurkisatapahtumiin. <strong>SVUL</strong>:n jäsenj ärjestöissä<br />

ja seuroissa osoitettiin vapaaehtoisen urheilutoiminnan<br />

olevan vielä Suomessa voimissaan. Koko maan<br />

kattava sv ullilainen se uraverkosto toi Kuopioon ja<br />

Tampereelle innokk aat osanottajat.<br />

Olympiavuonna seurattiin tiiviisti huippu-urheilijoittemme<br />

menestystä. U eiden kansainvälisten liittojen<br />

jäseninä olevien <strong>SVUL</strong>:n erik oisliittojen tärkeimpiin<br />

tavoitteISIIn kuuluu menestyminen olympialaisissa.<br />

Vuoden <strong>1980</strong> ki soissa oli Suomen menesty hyvä,<br />

varsinkin hiihtäjät toivat Lake Pl acidista runsain mi ­<br />

toin main etta ja kunniaa. Kesäki soissa kunnostautuivat<br />

yll ättäen uudet lajit perinteisiä paremmin. Kaikki<br />

vuoden <strong>1980</strong> olympiamitalistit ovat svullil aisia, jousiampujatkin<br />

kun liittyivät loppuvuodesta <strong>SVUL</strong>:n jäseni<br />

ksi. Olympi alajien lisäksi ovat erikoisliitot menestyneet<br />

myös muiden urheilumuotojen arvokilpailuissa:<br />

mm. moottoriurhei lussa, suunnistuksessa, tenniksessä<br />

ja pöytätenniksessä.<br />

Urheilun etujärjestönä toimiva SV UL oli vuoden<br />

ai kana vaikuttamassa liikuntajärjestöjen <strong>toiminta</strong>edellytyksiä<br />

edi stävien uudistusten syntyy n. Vuoden alu s­<br />

ta voimaan astunut liikuntala ki lisäsi seuroille kunnilta<br />

tulevan avustuksen määrää. Merkittäviä taloudellisia<br />

parannuksia olivat myös huvi veron poistaminen sekä<br />

bingoasetuksen muutos järjestäjille edullisempaan<br />

suuntaan.<br />

Suomen Valtakunnan Urheiluliitto jatk aa 80-luvun<br />

<strong>toiminta</strong>ansa entistä selkeämmin, tuloksiin tähtäävin<br />

tavoittein. Juhlavuotensa aik ana järjestö kiinteytyi ja<br />

osoitti tuloksillaan voimansa.<br />

ERKKI KIV ELÄ<br />

puheenjohtaja<br />

<strong>SVUL</strong>:n pubeel\iohtaja Erkki Kivelä avasi <strong>SVUL</strong> 80 talvisuurkisat<br />

Kuopion jäähallissa.<br />

•<br />

Juhlavuosi loi UUSIa haasteita<br />

<strong>SVUL</strong> 80 järjestelytoimikunnan puheenjohtajana minulla<br />

on suuri ilo todeta, että osanotto juhlavuoden päätapahtumiin<br />

ylitti kaikki odotukset. Talvisuurkisojen<br />

osanottajat, yli 17000, täytti vät Kuopion kaupungin,<br />

marssivat talvisessa illassa mieliinpainuvasti. Suomen<br />

Suurkisojen osanottaj amäärä, yli 63000, oli kaikkien<br />

aikojen ennätys. Ja pääjuhlan hienonhienon naisvoimistelijain<br />

lippuseremonian me kaikki muistamme ikuisesti.<br />

Kun tämän jälkeen totean vielä, että <strong>SVUL</strong>:n puheenjohtajapäiville<br />

osallistui 600 henkeä ja Finlandiatalon<br />

pääjuhlaan 1700 henkeä, ei varmaankaan muuta<br />

todistusta juhlavuoden onnistumisesta tarvita.<br />

<strong>SVUL</strong> ja sen jäsenjärjestöt myös näkyivät juhlavuoden<br />

aikana: olympiakisoissa, muissa arvokilpailuissa,<br />

jäsenjärjestöjen erikseen nimeämissä <strong>SVUL</strong>-80 juhlakilpailuissa<br />

sekä lukemattomissa juhlavuoden tunnusta<br />

kantaneissa kuntotapahtumissa.<br />

Tavoitteet saavutettiin ; tärkeimmät niistä olivat lii ­<br />

kuntaharrastuksen lisääminen, <strong>SVUL</strong>:n ja sen jäsenjärjestöjen<br />

toiminnan tunnetuksi tekeminen sekä liikuntakulttuurin<br />

aseman vahvistaminen yhteiskunnassa.<br />

Tavoitteisiin pääsyn ehtona oli, että jokainen<br />

<strong>SVUL</strong>:n jäsenjärjestö toteutti omalta kohdaltaan tavoitteiden<br />

mukaista <strong>toiminta</strong>a, osallistui juhlavuoden tapahtumiin.<br />

-2-<br />

Juhlavuottamme juhlisti merkittävästi myös se, että<br />

tämän vuoden olympiakisoissa kaikki suomalaisten saavuttamat<br />

olympiamitalit tuli vat svullilaisten työn tuloksena.<br />

Jousiampujat tosin liittyivät <strong>SVUL</strong>:n jäseneksi<br />

vasta juhlavuoden lopulla.<br />

Meille kaikille, koko suurelle <strong>SVUL</strong>-järjestölle, juhlavuosi<br />

loi uusia haasteita, se oli yhteislähtö uudelle vuosikymmenelle.<br />

Juhlavuoden aikana tuottavuus urheilun ja liik unnan<br />

saralla nousi ehkä 20 %. Vuosikymmenestä on vielä<br />

9 vuotta jäljellä. Olkoon tavoitteemme, että liikuntatoiminnan<br />

tuottavuus nousee <strong>SVUL</strong>:ssa jokaisena näistä<br />

vuosista saman verran.<br />

Toivon, että juhlavuoden aikana esillä olleet teemat<br />

- nuoriso<strong>toiminta</strong>, kuntoliikunta - näkyisivät <strong>SVUL</strong>:n<br />

ja sen kaikkien jäsenjärjestöjen tavoitteissa ja ohjelmissa<br />

koko tämän vuosikymmenen.<br />

<strong>SVUL</strong> 80 järjestelytoimikunnan ja omasta puolestani<br />

kiitän kaikkia juhlavuoden valmisteluissa ja toteuttamisessa<br />

mukana olleita erittäin ansiokkaasta työstä. Toivon,<br />

että se ilmapiiri, jossa juhlavuotemme yhdessä rakennettiin,<br />

jatkuisi koko 80-luvun ajan.<br />

OSMO NIEMELÄ<br />

<strong>SVUL</strong>-80 järjestelytoimikunnan puheel\iohtaja Osmo Niemelä ja<br />

MM-suunnistaja Outi Borgenström avasivat 80 juhlavuoden Finlandia-talossajärjestetyssä<br />

tilaisuudessa. Outi luki Osmon avustamana<br />

<strong>SVUL</strong>-80 juhlavuoden sanoman.

<strong>SVUL</strong> suomalaisessa urheiluelämässä<br />

<strong>1980</strong>-luvun alkaessa<br />

Paavo Seppänen<br />

<strong>SVUL</strong>:n Puheenjohtajapäivillä julkistettiin professori<br />

Seppäsen johdolla suoritettu tutkimus, jonka tarkoituksena<br />

oli kartoittaa urheilun keskusjärjestöjen <strong>toiminta</strong>a<br />

ja tilaa <strong>1980</strong>-luvun alkaessa. Kartoitus koski<br />

kolmea keskeistä <strong>toiminta</strong>-aluetta: järjestöjen jäsenyyttä,<br />

liikunnan ja urheilun asemaa järjestöissä sekä<br />

järjestöjen toiminnan rahoitusta.<br />

Osittain tutkimus perustui koko Suomen väestoa<br />

koskevaan edustavaan haastattelututkimukseen, osittain<br />

muista lähteistä peräisin olevaan tilastoaineistoon.<br />

Vaikka tutkimus oli luonteeltaan tilastoihin perustuva<br />

alustava kartoitus, pyrki se professori Seppäsen mukaan<br />

valaisemaan myös joitakin niistä ongelmista, jotka<br />

suomalaisessa urheiluelämässä koetaan ajankohtaisiksi<br />

ja tärkeiksi.<br />

Tässä Iyhennelmässä esitellään tutkimuksen pääkohtia.<br />

JÄSENISTÖ JA SEN RAKENNE<br />

Tutkimuksen mukaan <strong>SVUL</strong> vuonna <strong>1980</strong> on jäsenmäärältään<br />

lähes 3 kertaa TUL:ää suurempi eli<br />

selvästi enemmän TUL:ää suurempi kuin mitä jäsentilastot<br />

ösoittavat. <strong>SVUL</strong>:n osuus on selvästi TUL:n<br />

osuutta suurempi myös eri väestöryhmiin kuuluvista<br />

urheiluseurojen jäsenistä. Kaupungeissa <strong>SVUL</strong>:n<br />

osuus on maan keskiarvoa pienempi - hiukan vaille<br />

70 prosenttia, maa eudulla taas keski määrää suurempi<br />

- noin 78 prosenttia. Erityisen suuri on <strong>SVUL</strong>:n<br />

osuus urheiluseuroihin kuuluvan maanviljelijäväestön<br />

keskuudessa noin 9 1 prosenttia. Toimihenkilöiden tai<br />

johtavassa asemassa olevienkin keskuudessa vastaava<br />

luku on 88 . prosenttia.<br />

TUL:ää on yleensä pidetty työväen urheilujärjestönä.<br />

Suurin osa eli noin 76 prosenttia TUL:n jäsenistä<br />

onkin työväe töä. Suurin osa tyovaestoon kuuluvista<br />

kaiki ta urheiluseurojen jäsenistä ei kuitenkaan ole<br />

TUL:n vaan <strong>SVUL</strong>:n jäseniä, sillä <strong>SVUL</strong>:n 0 uus<br />

näistä on noin 56 ja TUL:n osuus noin 44 prosenttia.<br />

Vuosiin 1972 ja 1977 verrattuna tilanne ei tällä kohdalla<br />

ole malI1lttavasti muuttunut eli TUL:n ja<br />

TUK:n yhtymisen jälkeenkin <strong>SVUL</strong> on useamman<br />

työväestöön kuuluvan urheilujärjestö kuin TUL.<br />

<strong>SVUL</strong>:n jäsenistön suurin ryhmä on toimihenkilöt ja<br />

johtavassa asemassa olevat, joita on noin puolet eli<br />

50.4 prosenttia kaikista. Työväestön osuus on 35.8<br />

prosenttia ja maanviljelijäväe tön osuus 13,8 prosenttia.<br />

Myös poliittisen kannatuksen mukaiset erot ovat<br />

selvät. Keskustan ja oikeiston kannattajat kuuluvat yli<br />

90 prosenttisesti <strong>SVUL</strong>:oon.<br />

Vaikka <strong>SVUL</strong>:oon kuuluvien sosiaalidemokraattien<br />

kannattajien osuus on vuoden 1977 jälkeen supistunutkin<br />

muutamalla prosenttiyksiköllä, niukka enemmlsto<br />

sosiaalidemokraatteja kannattavista jäsenistä<br />

näyttää TU L:n ja TUK:n yhtymisen jälkeenkin kuuluvan<br />

<strong>SVUL</strong>:oon.<br />

Seuroihin kuuluminen vaihtelee iän ja sukupuolen<br />

mukaan. Naisista on urheiluseurojen jäseniä 12 prosenttia<br />

ja miehistä 26 prosenttia eli miesten jäsenyys<br />

on yli 2 kertaa naisten jäsenyyttä yleisempää. Eron<br />

kaventuminen tulevaisuudessa näyttää kuitenkin ilmeiseltä,<br />

sillä 7- 14 vuotiaiden ikäryhmässä pojat ovat<br />

vain 1,5 kertaa tyttöjä yleisemmin seurojen jäseniä.<br />

Kun nuorimpaan ik äryhmään kuuluvista yleensäkin<br />

on muita suurempi osa seurojen jäseniä, voidaan urheiluseuratoiminnan<br />

odottaa laajenevan juuri tyttöjen<br />

ja sitä tietä myös naisten keskuuteen.<br />

<strong>SVUL</strong>:n ja TUL:n osuus eri poliittisia ryhmiä kannattavista<br />

urheiluseurojen jäsenistä prosentteina<br />

prosenttia<br />

Eri sosiaaliryhmiin kuuluvien urheiluseurajäsenten jakautuminen<br />

<strong>SVUL</strong>:n ja TUL:n kesken<br />

prosenttia<br />

Työväestöön kuuluvista n= 139<br />

Toimihenkilöihin ja johtavassa<br />

asemassa oleviin kuuluvista<br />

n= 126<br />

Maanviljelijäväestöön kuulu·<br />

vista n= 33<br />

56. 1 43,9<br />

88,1 11 ,9<br />

91,0 9,0<br />

SKDL:ää kannattavista jäsenistä n= 38<br />

SDP:tä kannattavista jäsenistä n= 57<br />

Keskustapuoluetta kannattavista jäsenistä<br />

n= 40<br />

Kokoomusta kannattavista jäsenistä n= 70<br />

Muita puolueita kannattavista jäsenistä<br />

n= 21<br />

Jäsenistä, jotka eivät ole ilmaisseet puoluekantaa<br />

n= 70<br />

26<br />

51<br />

93<br />

96<br />

100<br />

79<br />

74<br />

49<br />

7<br />

4<br />

21<br />

/::,. SvuI on voimistanut urheilun etujärjestö kuvaansa. Hyvät yhteydet<br />

yhteiskunnan päättäjiin auttavat järjestön näkökantojen<br />

huomioimisessa urheilua koskevia ratkaisuja tehtäessä.<br />

/::,. Eduskunnan puhemies Johannes Virolainen oli läsnä kaikissa<br />

/::,. juhlavuoden päätapahtumissa.<br />

-4-

Urheiluseuroihin kuuluminen yleensä on yhteydessä<br />

ikään. Nuorten 15- 24 vuotiaiden jäsenyys on noin<br />

2,5 kertaa ja 7- 14 vuotiaiden jäsenyys 3,3 kertaa<br />

yleisempää kuin se on vanhimpien eli 50 vuotta täyttäneiden<br />

ikäryhmässä. Missään ikäryhmässä urheiluseuroihin<br />

kuuluvien osuus ei kuitenkaan ole seuroihin<br />

kuulumattomien osuutta suurempi. Yleisintä jäsenyys<br />

on 7- 14 vuotiaiden poikien keskuudessa, jossa se kohoaa<br />

noin 45 prosenttiin.<br />

Vaikka yhteiskuntarakenteeseen liittyvillä sosiaalisi l­<br />

la ja poliittisilla tekijöill ä on merkitystä siinä mihin<br />

urheiluseuroihin hakeudutaan samoin kuin iällä ja sukupuoleIla<br />

jäseneksi hakeutumisessa yleensä, ne eivät<br />

suink aan ole ainoita seurajäsenyyttä selittäviä tekijöitä.<br />

Keskeinen selitys seurajäsenyyteen yleensä löytyy<br />

aik uisten kohdalla omasta liikunta-aktiivisuudesta, lasten<br />

kohdalla lasten vanhempien aktiivisuudesta. Erityisesti<br />

liikunta-aktiivisuuden vaikutus näkyy juuri lasten<br />

ohjaamisessa urheiluseuroihin. Kun itse ei harrasta liikuntaa,<br />

ei lastenkaan kuuluminen urheiluseuroihin ole<br />

kovin yleistä. Sama pätee urheiluseuroihin kuulumattomien<br />

vanhempien lapsiin. J a niidenkin vanhempien<br />

lapsista, joiden liikunta rajoittuu ulkoiluun, on keskimäärää<br />

vähemmän seurojen jäseniä. Kuntoilijoiden<br />

lapsista sen sijaan jo keski määrää useampi ja kilpaurheilijoiden<br />

ja seurojen jäsenten lapsista jo selvä enemmistö.<br />

Sillä minkä keskusjärjestön seuraan vanhemmat<br />

kuuluvat, ei näytä olevan vaikutusta.<br />

aman vaihtoehdon vedonneen. Erityisesti tämä näkyy<br />

siinä, että enemmistö työväestön ja myös suurimman<br />

työväenpuolueen urheiluseuroihin kuuluvista kannattajista<br />

ei ole hakeutunut työväenehtoista liikunta<strong>toiminta</strong>a<br />

tarjoavan TUL:n vaan urheilullisuutta korostavan<br />

<strong>SVUL</strong>:n seuroihin. Selvästi urheilullisen vaihtoehdon<br />

vetoavuus näkyy myös oman liikunta-aktiivisuuden ja<br />

seuravalinnan välisestä suhteesta. Vaikka suurin osa<br />

seuroihin liittyvistä hakeutuu <strong>SVUL</strong>:n seuroihin olipa<br />

oma liikuntaharrastus millaista tahansa, todennäköisyys<br />

juuri <strong>SVUL</strong>:n seuran valintaan kasvaa myös sitä<br />

mukaa kuin liikunta-aktiivisuus lisääntyy.<br />

Liikunta-aktiivisuuden vaikutus ei rajoitu pelkästään<br />

omaan seuravalintaan, vaan se näyttää ohjaavan<br />

myös sitä, mihin seuraan lapset hakeutuvat.<br />

Keskeisesti lasten hakeutuminen johonkin seuraan<br />

riippuu kuitenkin vanhempien omasta seuravalinnasta.<br />

Yleensäkin järjestöt näyttävät saavan huomattavan<br />

osan lapsijäsenistään omien seurojensa jäsentensä lapsista.<br />

Karkeasti arvioiden tuo osuus on sekä<br />

<strong>SVUL</strong>:ssä että TUL:ssä jossain 40- 50 prosentin välillä.<br />

Suomalaisia on totuttu pitämään tavallista enemmän<br />

urheilusta kiinnostuneena kansana. Omakohtaisen<br />

liikunnan harrastajina meitä on moitittu laiskuudesta.<br />

Nykytilanteen selvittämiseksi kysyttiin haastateltavilta:<br />

" Kuinka aktiivisesti he harrastavat liikuntaa.<br />

Tulosten perusteella suomalaiset voidaan jakaa neljään<br />

pääryhmään : "kilpaurheilijoihin", jotka osallistuvat<br />

urheilukilpailuihin, " kuntoilijoihin", jotka liikkuvat<br />

muuten hikeentymiseen ja hengästymiseen asti, "uI koilijoi<br />

hin", jotka tyydyttävät liikunnan tarpeensa lähinnä<br />

kävely tahdissa ja niihin, jotka eivät harrasta liikuntaa<br />

lainkaan. Heistä voisi käyttää vaikkapa nimitystä<br />

" Iöhöilij ät".<br />

t:,. Juhlavuonna tuotettiin yhtenäisiä <strong>SVUL</strong>-asusteita, joita käyttävät<br />

myös urheilunuorison ihanteet.<br />

Siihen mihin nimenomaisii n seuroihin tai minkä järjestön<br />

alaisii n seuroihin hakeudutaan, näyttää vaikuttavan<br />

se, millaiseksi seurojen urheilullinen anti koetaan.<br />

Mitä ne pystyvät jäsenilleen tarjoamaan. <strong>SVUL</strong><br />

liittoineen ja jäsenseuroineen on pyrkinyt antamaan itsestään<br />

kuvan urheilullisena vai htoehtona. Jo järjestöjen<br />

jäsenmäärät sell aisinaan osoittavat <strong>SVUL</strong>:n tarjoprosentteina<br />

Urheiluseuroihin kuuluminen ikäryhmittäin prosentteina<br />

1> <strong>SVUL</strong>-asuiset urheilujohtajat ja huippu-urheilijat olivat mukana<br />

kansoittamassa Tamperetta kesäkuun alun Suurkisoissa.<br />

Miehistä n= 957 26,1 73,9<br />

Naisista n= 991 12,5 87,5<br />

Kaikista aikuisista (15 v.- ) n= 1948 19,1 80,9<br />

Pojista n= 294 44,6 55,4<br />

Tytöistä n= 247 28,6 71 ,4<br />

Kaikista lapsista (7- 14 v.) n= 541 37,2 62,8<br />

7- 14 vuotiaista n= 541 37,2 62,8<br />

15- 24 vuotiaista n= 374 28,9 71,1<br />

25 - 34 vuotiaista n= 538 18,0 82,0<br />

35- 49 vuotiaista n= 415 22,9 77,1<br />

50- vuotiaista n= 621 11,8 88,2<br />

-6

Merkityksettömiä eivät urheiluseurat näytä kun toilunkaan<br />

näkökulmasta olevan, sillä liikunta-aktiivisuus<br />

lisääntyy selvästi seuroihin kuulumisen mukana.<br />

<strong>SVUL</strong>:n seuroihin kuuluvien liikunnan painopiste on<br />

selvästi kuntoilussa tai kilpa urheilussa.<br />

Valtion tOiminta-avustus liikuntajärjestöille on<br />

vuonna <strong>1980</strong> 47.169.000 markkaa. tämän lisäksi on<br />

liikuntamäärärahoista myönnetty muille liikunta<strong>toiminta</strong>a<br />

edustaville järjestöille 1.272.000 markkaa eli<br />

järjestöavustuksia kaikkiaan noin 48,5 miljoonaa<br />

markkaa. Pääosa määrärahasta eli 2/ 3 on jaettu urheilun<br />

ke kusjärjestöille <strong>SVUL</strong>:lle, TUL:lle ja CIF:lle.<br />

Urheilujärjestöjen kesken määräraha on jakautunut siten,<br />

että <strong>SVUL</strong>:n osuus on 56,8, CIF:n 6,6 ja TUL:n<br />

36,6 prosenttia.<br />

Kuntien tuki seuroille on yleensä ollut suhteellisen<br />

vähäinen, joskaan ei merkityksetön. Valtion tukea<br />

suoritetaan kuntien välityksellä ensi kerran vasta kulumassa<br />

olevana vuonna. Sen selvittämiseksi, miten<br />

urheilujärjestöille a nnettavaan yhteiskunnan tukeen<br />

yleensä suhtaudutaan, haastateltavilta kysyttiin heidän<br />

mielipidettään valtion osuudesta urheilujärjestöjen rahoituksessa.<br />

Yleisimmin kannatettiin valtion tuen ja omaehtoisen<br />

varojen hankinnan erilaisia yhdistelmiä. Tällaisinaan<br />

vastaukset antavat tukea nykyiselle käytännölle<br />

ja samalla osoittavat, että suomalaiset harvoja poikkeuksia<br />

lukuunottamatta hyväksyvät valtionvaroista<br />

tapahtuvan urheilujärjestöjen tukemisen. Eniten painottunut<br />

valittavina olleista vaihtoehdoista oli se,. jonka<br />

mukaan järjestöjen pitäisi itse hankkia pääosa varoista<br />

<strong>toiminta</strong>ansa. Tältä osin väestön käsitykset ja<br />

nykyinen käytäntö eivät yhtene, sillä pääosa eli noin<br />

62 prosenttia keskusjärjestöjen rahoituksesta suoritetaan<br />

valtion varoista. Ainoa keskusjärjestö, jossa valtion<br />

rahoitus ei ylitä puolta koko rahoituksesta, on<br />

<strong>SVUL</strong>. <strong>SVUL</strong>:n li säk i sellaisia ovat myös useat<br />

<strong>SVUL</strong>:n jäsenliitot kuten Suomen Urheiluliitto ja Suomen<br />

Hiihtoliitto.<br />

Valtion ra hoitusta koskevat kannanotot eivät suuresti<br />

vaihtele osaryhmä tä loiseen. Huomattavimpia<br />

ovat poliittisen kannan ai heuttamat vai htelu t.<br />

Vasemmiston kannattajat painottavat kesk iväestöä<br />

hiuk an vähemmä n o matoimisen varojen ha nkinnan<br />

ensisijaisuutta, kesk ustan j a oikeiston kannattajat hiukan<br />

enemmän. Myös maanviljelij äväestö ja vanhin<br />

ikäryhmä eli yli 50-vuotiaa t ovat muita yleisemmin<br />

omatoimi en varojen hank}nnan kannalla. - Eniten<br />

urheilun ra hoitusta valti o n varoista kannattaa kuitenkin<br />

urheilu väki itse. Eroja kannanotoissa urheiluväen<br />

keskuudessakin o n. <strong>SVUL</strong>:n jäsenten käsitykset ovat<br />

hyvin lähellä keskiväestöä.<br />

Yleisimmin valtion ra hoituksen osuutta ovat painottaneet<br />

kil paurheilijat, joiden keskuudessa valtion<br />

tuen ensisijaisuutta koro tavia on seurojen omatoimista<br />

varojen ha nkintaa ko rostaviin verrattuna suunnilleen<br />

kaksinkertainen mää rä.<br />

J akoperusteita koskevia käsityksiä tiedustel tii n<br />

haastateltavilta ka hdella eri kysymyksell ä, joista toinen<br />

koski urheilun keskusjärjestöille a nnettavaa valtion<br />

tuen ja toinen tänä vuonna voimaan tulleen liikuntalain<br />

mukaan seuroi ll e jaettavan tuen perusteita.<br />

Kysymyksiin annetut vastaukset ovat miltei täsmälleen<br />

toistensa kaltaiset. Selvä enemmistö vastaajista<br />

on sitä mieltä, että niin seurojen kuin keskusjärjestöjenkin<br />

tukeminen olisi suoritettava pelkästään urheilulli<br />

sen panoksen mukaan. Ne joiden mielestä jaon olisi<br />

perustuttava pelkästään poliittisiin voimasuhteisiin ja<br />

vieläpä nekin, joiden mi elestä poliittiset voimasuhteet<br />

olisi otettava huomioon ennen urheilullisia voimasuhteita,<br />

ovat harvin a isia poikkeuk sia.<br />

6. Suurkisoissa käyty Liito - Lehdistö -pesäpallo-ottelu keräsi<br />

arvovaltaisen ja asiantuntevan katsojajoukon.<br />

<strong>SVUL</strong>:n ylivoimaa<br />

huippu-urheilussa<br />

Jos jotakin eroa kahteen kysymykseen annettujen<br />

vastausten välillä on, se on siinä, että urheiluseuroille<br />

jaettavan <strong>toiminta</strong>-avustuksen jakoa urheilullisen panoksen<br />

mukaan pidetään vieläkin tärkeämpänä kuin<br />

järjestöille annettavan avustuksen jakoa.<br />

Urheilullisen panoksen ensisijaisuutta jakoperusteena<br />

kannatetaan myös kaikissa yhteiskunnan osaryhmissä.<br />

Ainoastaan poliittinen kanta aiheuttaa selvää<br />

vaihtelua vastauksissa.<br />

Kovin suuria eivät nämäkään erot ole, vaikka perinteinen<br />

jako vasemmistoon ja oikeistoon näkyy vastauksissa.<br />

Kaiken kaikkiaan urheilullinen panos jakoperusteena<br />

on ensisijainen myös kaikkien poliittisten ryhmien<br />

kannattajien keskuudessa, vaikka vasemmistopuolueiden<br />

kannattajien niukka enemmistö katsookin, että<br />

myös poliittiset tekijät olisi otettava ainakin jossakin<br />

laajuudessa huomioon.<br />

Urheiluseuroille jaettavan <strong>toiminta</strong>-avustuksen jakoperusteita<br />

koskevat käsitykset jakautuvat suunnilleen<br />

samalla tavoin. Yksi poikkeus järjestöavustusta koskeviin<br />

käsityksiin verrattuna kuitenkin on nähtävissä.<br />

Myös enemmistö sosiaalidemokraattien kannattajista<br />

eli 57 prosenttia on sitä mieltä, että pelkästään urheilullinen<br />

panos olisi otettava seura-avustusta jaettaessa<br />

huomioon. Ja niukka enemmistö eli 53,6 prosenttia<br />

koko vasemmistoakin on tätä mieltä. SKDL:n kannattajien<br />

vastaava osuus on 48 prosenttia.<br />

Pelkästään urheilullista panosta jakoperusteena<br />

kannattaa myös ei vain <strong>SVUL</strong>:n vaan myös TUL:n<br />

jäsenten enemmistö, kun jako koskee seurojen <strong>toiminta</strong>-avustusta.<br />

Huomattavasti eri tavoin jakautuvat<br />

TUL:n jäsenten kannat, kun jako koskee urheilun<br />

keskusjärjestöille <strong>SVUL</strong>:lle, TUL:lle ja CIF:lle myönnettäviä<br />

määrärahoja. Yksinomaan urheilullisen panoksen<br />

perusteella tapahtuvaa jakoa kannattaa vai n<br />

kolmannes TUL:n jäsenistä, kun urheilullisen panoksen<br />

ja poliittisten voimasuhteiden tasaveroista huomi-<br />

Koko väestön käsitykset liikuntalain mukaisen urheiluseuran<br />

<strong>toiminta</strong>·avustuksen ja urheilun keskusjärjestöille annettavan tuen<br />

jakoperusteista.<br />

prosenttia vastaajista katsoo, että tuki olisi jaettava<br />

Urheilu euroille annettavan<br />

<strong>toiminta</strong>-avustuksen jako<br />

n= 1948 61<br />

Urheilun keskusjärjestöille 58<br />

(SYUL, TUL ja CIF) jaettava<br />

tuki n= 1948<br />

21<br />

19<br />

12<br />

17<br />

l<br />

3<br />

oonottamista kannattaa hiukan suurempi osa ja poliittisten<br />

voimasuhteiden huomioonottamista yleensä selvä<br />

enemmistö eli 64 prosenttia. Toisin sanoen TUL:n<br />

jäsenten enemmistö on selvästi omaksunut koko järjestön<br />

kannan urheilujärjestömäärärahojen jakoa koskevassa<br />

kysymyksessä, mutta liikuntalain mukaan<br />

myönnettävää uutta seurojen <strong>toiminta</strong>-avustusta koskevassa<br />

asiassa TUL:n jäsenten kannanotot ovat ainakin<br />

vielä lähes keski väestön kannanottojen mukaisia.<br />

Miten urheilumäärärahojen jako sitten tosiasiassa<br />

tapahtuu? Painotetaanko siinä enemmän urheilullista<br />

panosta vai valtakunnan poliittisia voimasuhteita? Tähänastisen<br />

käytännön pohjalta siihen voidaan vastata<br />

ainoastaan urheilun keskusjärjestöille annetun tuen<br />

osalta, ja siihenkin vain varauksin. Järjestöjen urheilullista<br />

kokonaispanosta ei ole helppoa - tuskin edes<br />

mahdollista - täydellisesti mitata.<br />

Kaikkien kolmen keskusjärjestön <strong>SVUL</strong>:n,<br />

CIF:n ja TUL:n - yhteenlasketusta määrärahasta on<br />

<strong>SVUL</strong>:n osuus vuonna <strong>1980</strong> 56,8, CIF:N osuus 6,6<br />

ja TUL:n 36,6 prosenttia. Läheisimmin nämä osuudet<br />

vastaavat kahta asiaa: järjestöjen itse ilmoittamia jäsenmääriä<br />

ja poliittisten puolueiden kannatuksen valtakunnallista<br />

jakautumista. Huomattavasti kauempana<br />

ne nimenomaan <strong>SVUL</strong>:n ja TUL:n osalta ovat järjestöjen<br />

todellisista jäsen määristä ja järjestöjen jäsenten<br />

liikunta-aktiivisuudesta.<br />

Kun määrärahat näyttävät vastaavan todellista jäsenmäärän<br />

osuutta ja järjestön urheilullista panosta<br />

vain CIF:n osalta, on <strong>SVUL</strong>:N ja TUL:n määrärahaosuus<br />

jaettu myös selvästi suomalaisten enemmistön<br />

käsityksistä poiketen. Suomalaisten enemmistöhän on<br />

korostanut urheilumäärärahojen jakamista pelkästään<br />

urheilullisen panoksen perusteella. Jako itse näyttää<br />

tapahtuneen valtakunnan poliittista jakautumaa ja järjestöjen<br />

omia jäsen ilmoituksia myötäillen. J akopäätökseen<br />

näyttää sisältyvän lisäksi ajatus, että vasemmiston<br />

poliittisten voimasuhteiden mukainen tuki kuuluu<br />

miltei yksinomaan TUL:lle, vaikka <strong>SVUL</strong>:n ja TUL:n<br />

yhteenlasketuista vasemmistopuolueita kannattavista<br />

jäsenistä on <strong>SVUL</strong>:n jäseniä hiukan yli 40 ja TUL:n<br />

jäseniä hiukan alle 60 prosenttia.<br />

Jako näyttää tapahtuvan myös enemmän TUL:n<br />

kuin <strong>SVUL</strong>:rt jäsenten käsityksiä vastaavasti. Enemmän<br />

myös vasemmistopuolueiden, erityisesti SKDL:n<br />

kannattajien kuin muiden käsitysten mukaisesti.<br />

Mikäli jako oli"si suoritettu järjestöjen urheilullisen<br />

panoksen mukaan, <strong>SVUL</strong>:n osuus olisi epäilemättä ollut<br />

saatua osuutta suurempi. Todellisten jäsenmäärien<br />

mukaan arvioituna se olisi ollut noin 73-74 prosenttia<br />

<strong>SVUL</strong>:n ja TUL:n yhteenlasketun jäsenmäärän<br />

mukaan jaettuna, noin 68- 78 prosenttia ulkoilijoiden<br />

ja kuntoilijoiden määrän perusteella sekä yli 80 prosenttia<br />

sekä kilpa urheilijoiden määrän että kilpaurheilumenestyksen<br />

perusteella mitä tahansa tutkittua kriteeriä<br />

käyttäen.<br />

<strong>SVUL</strong>:n osuus maamme liikuntatoiminnasta verrattuna<br />

muihin keskusjärjestöihin on kaikilla urheiluelämän<br />

osa-alueilla merkittävin. Suurimmillaan <strong>SVUL</strong>:n<br />

panos on urheilullisessa menestyksessä niin kansallisella<br />

kuin kansainväliselläkin tasolla.<br />

Tarkasteltaessa esimerkiksi kahden suurlajin -<br />

yleisurheilun ja hiihdon - tilastoja vuodelta <strong>1980</strong> ilmenee<br />

svullilainen ylivoima selvästi. Yleisurheilun Kalevan<br />

Maljan pisteitä jaettiin 3095 kpl, niistä svullilaisten<br />

seurojen urheilijat saivat 2624 eli 84,3 %.<br />

Näin muille jäi vain murto-osa.<br />

Hiihdossa tilanne on vieläkin selvempi. Vuodelta<br />

<strong>1980</strong> on laskettu SM-pisteet kaikista ikäluokista 14-<br />

vuotiaista vanhempiin. <strong>SVUL</strong>:n osuus on 90,8 %.<br />

Hiihdon ja yleisurheilun kaltainen tilanne vallitsee erittäin<br />

monessa lajissa.<br />

Kansainvälisillä areenoilla <strong>SVUL</strong>:n edustus on vielä<br />

voimakkaampi. Jäsenliitot ovat kansainvälisten eri-<br />

<strong>SVUL</strong>:n osuus urheilun keskusjärjestöihin kuuluvista<br />

henkilöjäsenistä v. <strong>1980</strong> (Suomen Gallup<br />

<strong>1980</strong>)<br />

TUL<br />

n. 25 %<br />

CIF<br />

n. 5 %<br />

<strong>SVUL</strong><br />

yli 70 %<br />

koisliittojen jäseniä ja vastaavat nam lajinsa kansainvälisestä<br />

toiminna ta. Lähes kaikissa lajeissa kilpailumenestyksestä<br />

vastaavat svullilaiset urheilijat.<br />

Viime vuoden olympiajoukkueemme jäsenet oli vat<br />

pääosin svullilaisia ja mitali menestys lepäsi heidän varassaan.<br />

Kaikki talvikisojen 9 ja ke äkisojen 8 mitalia<br />

ovat svullilaisten saavuttamia (k un jousiampujatkin<br />

vuoden lopulla liittyivät <strong>SVUL</strong>:n jäseniksi).<br />

Urheilutoimittajat kokoontuivat vuoden lopulla perinteisesti<br />

valitsemaan vuoden parhaita urheilijoita ja<br />

viime vuodelta heillä olikin valinnan varaa. Kymmenen<br />

parhaan joukkoon eivät mahtuneet kaikki olympiamitalistitkaan,<br />

muiden arvokisojen sank areista puhumattakaan.<br />

Lopullisen listan kärjessä oli toisen kerran<br />

peräkkäin soudun kultamitalisti Pertti Karppinen<br />

ja hänen perässään yhdeksän muuta menestyksekästä<br />

svullilaista urheilijaa.<br />

Mitalien jakautuminen järjestöittäin vv. 1964 .. . 80<br />

<strong>SVUL</strong><br />

TUL<br />

CIF<br />

Jousiampujainliitto<br />

59 kpl<br />

2 kpl<br />

I kpl<br />

3 kpl<br />

(90.76 %)<br />

( 3.07 %)<br />

( 1.53 %)<br />

( 4.61 %)<br />

Mitalien jakautuminen keskusjärjestöittäin olympiakisoissa<br />

vv. 1964 .. . 80<br />

CIF<br />

(1.53<br />

Jousiampujain liitto (4.61 %<br />

<strong>SVUL</strong> (90.76 %)<br />

10 -<br />

-11-

<strong>SVUL</strong>:n suunnittelu- ja johtamisjärjestelmän<br />

kehittämine~<br />

MIKSI KEHITTÄMISTÄ<br />

Svullilainen urheilu joutui i970-luvun lopulla monien<br />

uusien haasteiden eteen niin liikuntakulttuurin<br />

julkisen sektorin kuin muidenkin liikuntakulttuurin<br />

osa-alueiden taholta.<br />

Liikuntakulttuurin julkisella sektorilla ovat viime aikaisimpia<br />

tapahtumia mm. liikuntalain voimaantulo ja<br />

valtakunnallinen liikuntapaikkasuunnittelu sekä paineiden<br />

lisääntyminen liikuntakulttuurin julkista rahoitusta<br />

kohtaan.<br />

Julkisen sektorin kiinnostuksen voimistumisen ohella<br />

on liikuntakulttuurilIe i970-luvulla ollut tunnusomaista<br />

kuntourheiluharrastuksen laajeneminen, uusien<br />

urheilulajien esiinmarssi, huippu-urheilumenestyksen li ­<br />

sääntyminen, <strong>SVUL</strong>-järjestön toiminnan laajeneminen<br />

ja monipuolistuminen sekä merkittävänä tapahtumana<br />

TUK:n häviäminen urheilujärjestökentästä.<br />

Kehitys onkin johtanut siihen, että mikään järjestön<br />

osa ei yksin pysty vastaamaan lisääntyneisiin<br />

haasteisiin, vaan toiminnan kokonaistulos on sitä parempi<br />

mitä yhtenäisempi järjestö on.<br />

Lisääntyneet haasteet tuovat mukanaan resurssien<br />

riittämättömyyden ongelman, jolloin liitot, piirit ja<br />

keskushallinto joutuvat entistä enemmän tekemään<br />

harkittua valintaa toteutettavien tehtävien suhteen.<br />

Näiden ongelmien ratkaisemiseksi on käynnistetty erilaisia<br />

kehittämisohjelmia mm. tavoitejohtamisen ja siihen<br />

liittyvien koulutustapahtumien suuntaan. KehittämistOlmmnan<br />

tavoitteena on etsiä keinoja, tehdä tätä<br />

valintaa yhteisesti sovittujen päämäärien suunnassa.<br />

TA VOITEJOHTAMISEN<br />

SISÄÄNAJO <strong>SVUL</strong>:oon<br />

1970-luvun kehittämistoimet olivat herättäneet<br />

<strong>SVUL</strong>:ssa voimakkaan tarpeen kokonaisvaltaiseen kehittämiseen<br />

sekä pitempijänteiseen suunnitteluun.<br />

<strong>SVUL</strong>:n suunnittelu- ja johtamisjärjestelmän systemaattinen<br />

kehittäminen tavoitejohtamisen ideologian<br />

pohjalta käynnistyi vuonna 1978. Viimeisen sysäyksen<br />

kehittämistyön käynnistämiseksi antoi toimihenkilö-<br />

ja järjestöllisen koulutuksen uudistaminen. Uudet<br />

kurssimuodot - toiminnan kehittämisseminaari (TO­<br />

KESE), Liikuntahallinnon tutkinto (LHT) ja Johtamistaidollinen<br />

valmennus (JOTA V A) - sisältävät nykyaikaisen<br />

organisaatiokehittämisen peruselementit:<br />

"pehmeän" ihmissuhde- sekä ihminen ja organisaatioosan<br />

"kovan" tuloshakuisen toiminnan osan.<br />

<strong>SVUL</strong>LILAINEN<br />

TAVOITEJOHTAMINEN<br />

Läpileikkaavana teemana <strong>SVUL</strong>:n suunnittelu- ja<br />

johtamisjärjestelmän kehittämisessä on pyrkimys samansuuntaistaa<br />

organisaation tavoitteet siinä toimivien<br />

ihmisten tavoitteiden kanssa.<br />

Organisaatiossa viihtymisen ohella tuloshakuisuus<br />

on svullilaisen tavoitejohtamisen keskeisiä tavoitteita.<br />

Näiden kahden tavoitteen yhdistämiseksi toteutetaan<br />

<strong>SVUL</strong>:n tavoiteasetannassa seuraavia periaatteita:<br />

- johtaminen perustuu vastuun määritteleviin tavoitteisiin<br />

ja aikaan sidottuihin suunnitelmiin sekä<br />

niiden säännölliseen seurantaan<br />

eri tasoisten suunnitelmien valmisteluun osallistuvat<br />

kaikki ne, joita suunnitelmat koskevat<br />

työn toteuttaja asettaa itse omat tavoitteensa ja<br />

aikataulunsa yleisten linjojen puitteissa<br />

työn toteuttajan vastuulle jää - <strong>SVUL</strong>:n <strong>toiminta</strong>periaatteiden<br />

puitteissa - valita keinot,<br />

joilla tavoite saavutetaan<br />

- suunnittelussa keskitytään avainalueisiin.<br />

KOLMIT ASOISET SUUNNITELMAT<br />

Suunnittelun lähtökohtana on koko järjestön <strong>toiminta</strong>-ajatus,<br />

päämäärät ja liikuntapoliittinen ohjelma.<br />

Nämä lähtökohdat on otettava huomioon niin liittojen,<br />

piirien kuin keskushallinnonkin suunnitelmissa.<br />

Keskushallinnon suunnittelujärjestelmä rakentuu<br />

kolmesta eri tasoisesta suunnitelmasta. K T -suunnitelmassa<br />

määritellään keskushallinnon <strong>toiminta</strong>-ajatuksella<br />

sekä liittojen, piirien ja keskushallinnon työnjaon<br />

periaatteilla se rooli, joka keskushallinnolla on koko<br />

järjestön <strong>toiminta</strong>-ajatuksen ja päämäärien toteuttamisessa.<br />

Edelleen siin ä määritellään keskeiset avainalueet<br />

ja niiden tavoitteet neljäksi vuodeksi eteenpäin.<br />

Kuviosta 2 ilmenee avainalueet ja niiden painottuminen<br />

vuosina 1982- 84.<br />

Esimies-alainen keskustelut toteutetaan kolme kertaa<br />

vuodessa. Niiden pohjalta laaditaan neljäksi kuukaudeksi<br />

eteenpäin henkilökohtaiset tavoiteohjelmat<br />

toimenpiteineen sekä arvioidaan menneen neljän kuukauden<br />

jakson tavoitteiden toteutumista. Esimies-alainen<br />

keskustelut on se linkki, jolla KTS:n avainalueet<br />

sekä organisaation yhden vuoden tavoiteohjelma siirretään<br />

ohjaamaan päivittäistä <strong>toiminta</strong>a.<br />

Vuoden tavoiteohjelmasta ilmenee avainalueiden<br />

vuoden aikana toteutuvat keskeiset tavoitteet, niiden<br />

toteutumisen edellyttämät avaintehtävät, aikataulu,<br />

vastuu henkilöt pääkohdittain sekä kokonaistoiminnan<br />

talousarvio. Vuoden tavoiteohjelman laatimisen yhteydessä<br />

erotetaan puhtaasti keskushallinnon avainalueista<br />

ne avainalueet, joiden tavoitteiden toteutuminen<br />

edellyttää koko järjestön tukea. Edelleen näiltä valtakunnallisilta<br />

avainalueilta sovitaan piirikohtaisia tavoitteita.<br />

Yleensä nämä valtakunnallisesti sovellettavat<br />

avainalueet ovat kunkin vuoden painopisteitä.<br />

TAJO-PROJEKTI OSANA<br />

SUUNNITTELU- JA JOHTAMIS­<br />

JÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISTÄ<br />

<strong>SVUL</strong>:n avain alueiden painotus 1982- 85<br />

1982<br />

Svullilaisen tavoitejohtamisen kehittäminen ja soveltaminen<br />

koko järjestöön edellyttää yhtenäistä ja kattavaa<br />

koulutusjärjestelmää. Tavoitejohtamis- eli T A­<br />

JO-projektin keskeisenä tavoitteena on mainitun johtamisjärjestelmän<br />

kehittäminen ja soveltaminen sitä<br />

tukevan koulutusjärjestelmän avulla. Koulutus kohdis-<br />

Aktiivisten lasten<br />

määrän lisääminen<br />

seu roissa<br />

<strong>SVUL</strong>:n <strong>toiminta</strong>periaatteiden<br />

mukaisten<br />

päätösten<br />

aikaansaaminen<br />

yhteiskunnassa<br />

<strong>SVUL</strong>:n organisaation<br />

toimivuuden<br />

lisääminen<br />

<strong>SVUL</strong>:n suunnittelujärjestelmä<br />

KTS<br />

- avain alueet ja keskeiset<br />

tavoitteet neljäksi<br />

vuodeksi organisaatiokeskeisesti<br />

1983<br />

Seurojen jäsenpalvel<br />

ujen lisääminen<br />

Huippu-urheilun<br />

aseman edistäminen<br />

tuu <strong>SVUL</strong>:n jäsenliittojen, jäsenpiirien sekä keskushallinnon<br />

luottamus- ja toimihenkilöjohtoon sekä ydinjoukkoon<br />

svullilaisia urheiluseuroja.<br />

Koulutuksen perusmateriaalin muodostaa muutaman<br />

vuoden käytössä ollut JOTA V A-materiaali. Täysimittaisena<br />

toteutuneena saa projektissa koulutusta<br />

yli kaksi tuhatta svullilaista. Projekti kattaa vuodet<br />

1982- 84. Tavoitejohtamissovellutuksen ohella projektissa<br />

kehitetään myös urheilun johtoinstituutin <strong>toiminta</strong>a<br />

sekä koko järjestön yhtenäisyyttä.<br />

1984 1985<br />

=><br />

<strong>SVUL</strong>:n järje tökuvan<br />

kehittäminen<br />

YHDEN VUODEN TAVOITEOHJELMA<br />

- avaintehtävät ja tavoiteaikataulu<br />

sekä vastuuhenkilöt<br />

pääkohdittain<br />

v<br />

ES IMI ES- ALAINEN KESKUSTELUT<br />

- henkilökohtainen tavoiteohjelma<br />

- toimenpiteet<br />

- seuranta<br />

- 12 -<br />

-13-

<strong>SVUL</strong>:n <strong>toiminta</strong> <strong>1980</strong><br />

<strong>SVUL</strong> 80<br />

Juhlavuonna <strong>1980</strong> <strong>SVUL</strong> päätti järjestää koko<br />

vuoden kestävän tapahtumaketjun, joka sai nimen<br />

<strong>SVUL</strong> 80. Tarkoituksena oli e itellä svullilaista liikunta-<br />

ja urheilu<strong>toiminta</strong>a kaikille suomalaisille. Tavoitteena<br />

oli tehdä vuodesta liikunnan merkkivuosi, jonka<br />

positiiviset vaikutukset heijastuvat koko <strong>1980</strong>-luvulle.<br />

Juhlavuoden teemoiksi valittiin <strong>SVUL</strong>:n <strong>toiminta</strong>ajatuksen<br />

toteuttamisen peruselementit: nuoriso- ja<br />

kuntoliikunta. <strong>SVUL</strong> 80 vaati koko <strong>SVUL</strong>-organisaatiolta<br />

voimakasta panosta. Vuoden aikana osallistuivat<br />

projektihenkilöstön lisäksi kaikki keskushallinnon<br />

luottamus- ja toimihenkilöt tapahtumien suunnitteluun<br />

ja toteutukseen. Samalla innolla pureutuivat myös jäsenjärjestöt<br />

tavoitteiden toteuttamiseen. Ja tulokset<br />

olivat sen mukaiset.<br />

Tilaisuuksien sarja aloitettiin juhlavuoden avajai illa<br />

Helsingissä. Talven päätapahtuma Talvisuurkisat<br />

pidettiin Kuopiossa yli 17000 hengen voimin. V Suomen<br />

Suurkisoissa Tampereella antoi <strong>SVUL</strong> todellisen<br />

voimannäyttönsä: kesähelteisen viikon näyttäviin tapahtumiin<br />

otti osaa 63000 urheilijanuorta. Suurkisojen<br />

päätöspäivän kisamarssiin ja pääjuhlaan osallistui<br />

yli 40000 liikunnallista svullilaista. Kesäkuussa juhlittiin<br />

kutsu vieraiden voimin <strong>SVUL</strong>:n perustamisen 80-<br />

vuotispäivää. Järjestöllisten juhlatilaisuuksien huipentumina<br />

olivat marraskuun alun tapahtumat. Onnittelujen<br />

vastaanotto, 80-vuotispääjuhla sekä ensimmäi et<br />

puheenjohtajapäivät kokosivat yhteen järjestön päättäjät,<br />

yhteistyökumppanit sekä suuren joukon perusyksiköiden<br />

- seurojen - korkeinta johtoa.<br />

Juhlavuoden merkitys Suomen Valtakunnan Urheiluliiton<br />

tulevalle toiminnalle on ollut erittäin ratkaiseva.<br />

Suurkisojen toteuttamisessa vaaditut seurat yön<br />

kiihdytys ja <strong>SVUL</strong>-hengen elvyttäminen ovat jatkuneet<br />

juhlien jälkeenkin. Myös muiden tuntema arvostus<br />

järjestöä ja sen työtä kohtaan on huomattavasti<br />

noussut.<br />

LIIKUNT APOLIITTINEN<br />

VILKASTUU<br />

TOIMINTA<br />

Vuoden <strong>1980</strong> aikana <strong>SVUL</strong>:n liikuntapoliittinen<br />

<strong>toiminta</strong> keskittyi liikuntalain voimaanastumisen seuraamiseen<br />

ja vaikuttamiseen sen hengen toteutumiseksi<br />

sekä valtakunnallisella että kuntatasolla. Tulevaisuuden<br />

kannalta merkittävä prosessi oli KT-suunnittelun<br />

periaatteiden pohjalta tapahtuva toiminnan suunnittelu<br />

vuosiksi 1981-84. Myös <strong>SVUL</strong>-80 juhlavuoden<br />

tapahtumat muodostivat keskeisen <strong>toiminta</strong>sektorin<br />

toiminnassa.<br />

Liikuntalain merkitys valtakunnallisella tasolla jäi<br />

toivottua vähäisemmäksi. <strong>SVUL</strong>:n käsityksen mukaan<br />

päätettäessä vuoden <strong>1980</strong> valtakunnallisten keskusjärjestöjen<br />

valtionavusta olisi täytynyt noudattaa liikuntalain<br />

sanaa ja jakaa avustukset toiminnan määrän,<br />

laadun ja yhteiskunnallisen merkityksen mukaan.<br />

Näin ei kuitenkaan käynyt, vaan jakopäätös tehtiin<br />

entisen käytännön pohjalta tasasuuruisina prosenttikorotuksina.<br />

Kuntasektorilla liikuntalaki toi voimaanastuessaan<br />

mukanaan kunnille lisää edellytyksiä tukea urheiluseurojen<br />

<strong>toiminta</strong>a. Vuoden alusta lähtien valtio osallistui<br />

valtionosuudella kuntien kantokykyluokan mukaan<br />

seurojen avustamiseen. Valtioneuvosto hyväksyi täysimääräisen<br />

valtionosuuden rajaksi 3 mk/ as. Liikuntapoliittinen<br />

valiokunta esitti keväällä maamme kunnille<br />

vetoomuksen, jossa toivottiin kuntien lisäävän urheiluseurojen<br />

tukemista saamansa valtionosuuden verran.<br />

Tällä tavalla valiokunnan mielestä toteutuisi liikuntalain<br />

säätämisen eräs päätavoitteista eli yhteiskunnan<br />

tuen lisääminen urheiluseura<strong>toiminta</strong>an. Suuri osa<br />

kunnista lisäsikin seuratukeaan lyhentymättömänä<br />

valtionosuutensa verran seuroille.<br />

Liikuntalain toteutumiseen liittyvä valtakunnallinen<br />

liikuntapaikkasuunnitelma luovutettiin keväällä opetusministeriölle.<br />

Liikuntapaikkatoimikunnassa <strong>SVUL</strong>:n<br />

edustajana oli pääsihteeri Mauri Oksanen. Liikuntapoliittinen<br />

valiokunta valitsi liikuntapaikkasuunnittelun<br />

yhdeksi keskushallinnon avainalueeksi vuodelle 1981.<br />

Syksyllä valitun liikuntapaikkatyöryhmän tehtävänä<br />

on selvittää liikuntapaikkasuunnitteluprosessin eteneminen<br />

eri hallintotasoille ja kartoittaa ne toimenpiteet,<br />

joilla tuleviin suunnitelmiin voidaan vaikuttaa sekä<br />

avustaa liikuntapaikkasuunnitteluun perehdyttävän ai ­<br />

neiston tuottamisessa.<br />

Toiseksi avainalueeksi valiokunta valitsi vuosiksi<br />

1981 - 84 liikuntakulttuurin taloudellisten edellytysten<br />

kehittämisen.<br />

<strong>SVUL</strong>-80 juhlavuoden tapahtumista liikuntapoliittisesti<br />

merkittävimmiksi muodostuivat Tampereen Suurkisat<br />

ja marraskuussa järjestetyt Puheenjohtajapäivät.<br />

Dipolissa pidetyille Puheenjohtajapäiville osallistui<br />

yli 600 seuran puheenjohtajaa kaikkialta Suomesta.<br />

Tilaisuus oli ainutlaatuinen tapahtuma maamme lii ­<br />

kuntahistoriassa. Koskaan aikaisemmin ei ole ollut<br />

näin suuri joukko perustason järjestöjen edustajia<br />

koolla kahden päivän ajan kuulemassa korkeatasoisia<br />

alustuksia liikuntapolitiikan alalta.<br />

Liikuntapoliittinen valiokunta on antanut <strong>toiminta</strong>sektoriltaan<br />

lausuntoja eri viranomaisten ja komiteoiden<br />

pyynnöstä. Kunnallisvaalien alla valiokunta esitti<br />

liik untaharrastajien äänestysaktiivisuuden lisäämiseen<br />

tähtäävän vetoomuksen.<br />

Liikuntapoliittisella osastolla tehdystä selvityksestä<br />

" Urheiluseurojen avustaminen kunnissa 1979" saatiin<br />

ensimmäisen kerran perustietoa urheiluseurojen avustamiseen<br />

käytetyistä varoista ja niiden jakautumisesta<br />

eri keskusjärjestöihin kuuluvien seurojen kesken sekä<br />

avustamisen perusteista. Näitä selvityksiä käytetään<br />

<strong>SVUL</strong>:n liikuntapoliittisen toiminnan apuna.<br />

Vuoden alussa <strong>SVUL</strong> ja TUL allekirjoittivat sopimuksen<br />

avoimesta kilpailutoiminnasta. Vuoden loppuun<br />

mennessä jo 16 <strong>SVUL</strong>:n erikoisliittoa ja TUL:n<br />

vastaava jaosto olivat allekirjoittaneet omat keskinäiset<br />

sopimuksensa avoimesta kilpailutoiminnasta. M ui ­<br />

den liittojen osalta neuvottelut ovat edelleen käynnissä<br />

tai sopimuksen teko siirtyi vuodelle 1981.<br />

[> Oikea-aikaisuus ja ponnistusvoima ovat käyttökelpoisia avuja<br />

monessa eri lajissa.<br />

'V Valvotussa ohjauksessa opetellaan eri urheilumuotoja ja parannetaan<br />

tasapuolisesti kuntoa ja taitoa.<br />

KtlHAANHEIlTOPAIKALLA<br />

HEn NEN SALLITTU<br />

!J. Monipuolisella leikinomaisella liikunnalla kehitetään Urheilukoulussa<br />

lasten urheilullisia valmiuksia.<br />

KOULUTUSTOIMINT A<br />

Koulutustoiminnan painopistet olivat nuori 0 - ja<br />

järjestötoiminnan koulutuksessa. Pääasia sa pIIrIen<br />

koulutusohjaajien tekemien <strong>SVUL</strong> 80 seurakäyntien<br />

paateemana olivat edellä mainitut <strong>toiminta</strong>linjat.<br />

<strong>SVUL</strong> 80 tapahtumista tiedottami en lisäksi koulutettiin<br />

käynneillä LUK-ohjaajia ja inno tettiin seurojen<br />

johtohenkilöitä osallistumaan <strong>SVUL</strong>:n laajenevaan<br />

järjestölliseen koulutukseen.<br />

J ärjestöllistä koulutusta tehostamaan tuotettiin kertomusvuonna<br />

järjestöjen puheenjohtajille tarkoitetun<br />

toimialakurssin aineisto. Lisäksi aloitettiin taloudenhoitaja-<br />

ja sihteerikurssien materiaalien valmistaminen.<br />

Seurojen johtohenkilöille tarkoitetun koulutuksen<br />

vaikeutena on ollut edelleenkin osanottohalukkuuden<br />

laimeus. Valmentajakoulutuksessa ei ole oll ut vastaavaa<br />

pulmaa. Näin saattaa syntyä tilanne, jossa va l­<br />

mentajien <strong>toiminta</strong>olosuhteet seuroissa eivät kehity<br />

nykyajan vaatimusten mukaisesti.<br />

<strong>SVUL</strong>:n järjestö<strong>toiminta</strong> ai uutta intoa ja ilmettä<br />

ensi mm äisi llä puheenjohtajapäivillä, joiden teemana oli<br />

"yhteislähtö uudelle vuosikymmenelle" . Tilaisuudessa<br />

todettiin niin alustuksissa kuin keskusteluissakin <strong>1980</strong>-<br />

luvun asettavan urheilutoiminnalle monia aivan uudenlaisia<br />

vaatim uk sia ja haasteita.<br />

Jublavuonnakin valmentaja koulutusta järjestettiin<br />

edellisten vuosien määriä vastaavasti. Kuluneena<br />

vuonna aloitettiin valmentajakoulutuksen uudistamishanke,<br />

joka 0 altaan pyrkii vastaamaan ainakin tämän<br />

vuosikymmenen valmennuksellisiin tarpeisiin toi ­<br />

vottavasti vielä seuraavanakin.<br />

<strong>SVUL</strong>:n työteliään ja joustavan kouluttajajoukon<br />

panoksin kaikki juhlavuoden til aisuuk sien osanottoodotukset<br />

ylitettiin ja koulutus<strong>toiminta</strong>a järjestettiin<br />

lähes edellisiä vuosia vastaavasti.<br />

JÄRJESTÖKOULUTUS<br />

<strong>SVUL</strong>:n urheiluosaston johdolla toteutettiin vuonna<br />

<strong>1980</strong> seuraavat järjestölliset koulutustilaisuudet:<br />

- Jäsenpiirien valiokuntien puheenjohtajien koulutustilaisuus,<br />

osanottajia 54.<br />

- Seura<strong>toiminta</strong>kurssit, osanottajia 1.033.<br />

Seuratoiminnan kehittämiskurssit, osanottajia<br />

1.045.<br />

- Puheenjohtajapäivät, osanottajia 600.<br />

PÄÄ TOIMISTEN TOIMIHENKILÖI-<br />

DEN KOULUTTAMINEN<br />

<strong>SVUL</strong>:n keskushallinnon ja jäsenjärjestöjen totmthenkilöille<br />

on pyritty järje tämään jokaiselle vähintäi n<br />

kaksi koulutustapahtumaa vuodessa. Vuonna <strong>1980</strong><br />

jatkettiin toiminnankehittämisseminaareja eli TOKE­<br />

SEja II -jaksolla. TOKESEen osallistui 18 jäsenliittoa<br />

ja 18 piiriä sekä keskushallinto.<br />

Muiden toimihenkilöille tarkoitettujen koulutistilaisuuksien<br />

yhteinen osanottajamäärä nousi 291 henkilöön.<br />

VALMENTAJAKOULUTUS<br />

Vuoden <strong>1980</strong> aikana järjestettiin urheiluopistojen<br />

kanssa yhteistyössä 6 A-valmentajaseminaaria. B-valmentajakouluja<br />

pidettiin 26 (perusosa), joista urheiluosasto<br />

järjesti itse 18 ja yhteistyössä urheiluopistojen<br />

kans a 8. C-valmentajien koulutus on tapahtunut piirien<br />

koulutusvaliokuntien järjestämänä. A-valmentajille<br />

järjestettiin jatkokoulutuk en urheilubiologian semi ­<br />

naari yhdes ä Suomen Urheiluopiston kanssa.<br />

Valmentajakoulutuksen käyneet jakautuivat liitoitlain<br />

(A ja 8) sekä piireittäin (A, 8 ja C) seuraavasti:<br />

uomcn Amatöörinyrkkeilijäinliitto<br />

Suomcn A mpujainliillo<br />

Suomcn AmpumahiihlOliillO<br />

uomcn HiihtoliillO<br />

Suomcn Jousiampujain liillO<br />

Suomcn J udoliillO<br />

Suomen Jääkiekkoliillo<br />

uomcn K anoolliliillO<br />

Suomen K arateliillo<br />

Suomcn KoripalloliillO<br />

Suomen K ävel yurheil uliillO<br />

Suomen LcntopalloliillO<br />

uomcn Luisteluliillo<br />

uomen MickkailuliitlO<br />

uomen M oolloriliillo<br />

Suomen Moollori veneliitlO<br />

Suomen aisten Lii k untakasva lUsliillO<br />

Suomen Painiliillo<br />

Suomen PainonnostoliillO<br />

Suomen PesäpalloliillO<br />

Suomen Purjehtijaliillo<br />

Suomen Pyöräil yliillo<br />

Suomen PöytätennisliillO<br />

Suomcn Ratsastaj ainliillo<br />

Suomcn SoutuliillO<br />

Suomcn Sulk apalloliillO<br />

Suomcn Su unnistu sliillO<br />

Suomcn Taitoluisteluliitto<br />

Suomen Tennisliitto<br />

Suomcn Uimali itto<br />

Suomen UrheiluliillO<br />

Suomcn Urheilusukeltajain liillO<br />

Suomen VoimisteluliillO<br />

T anssiurheilun K cs ku sliillO<br />

Suomen PalloliillO<br />

C IF<br />

Puolustu svoimat<br />

Ei lajia<br />

Etelä-K arjala<br />

Etel ä-Pohjanmaa<br />

Helsin ki<br />

H äme<br />

K ainuu<br />

K eski-Pohjanmaa<br />

Keski -Suomi<br />

K ymenl aak so<br />

Lahti<br />

Lappi<br />

Länsi-Pohj a<br />

Pohjoi -K arjala<br />

Pohjois-Pohjanm aa<br />

Pohjois-Sa vo<br />

Satakunta<br />

Suur-Savo<br />

Uusimaa<br />

Varsin ais-Suomi<br />

ÖID<br />

A<br />

8<br />

1<br />

38<br />

2<br />

4<br />

7<br />

4<br />

3<br />

12<br />

2<br />

3<br />

3<br />

2<br />

4<br />

2<br />

12<br />

6<br />

7<br />

14<br />

38<br />

2<br />

180<br />

A<br />

5<br />

15<br />

22<br />

12<br />

8<br />

8<br />

8<br />

4<br />

7<br />

18<br />

3<br />

2<br />

13<br />

4<br />

12<br />

8<br />

15<br />

16<br />

180<br />

I:l<br />

3<br />

35<br />

14<br />

184<br />

5<br />

29<br />

74<br />

2<br />

16<br />

28<br />

1<br />

80<br />

II<br />

2<br />

5<br />

1<br />

18<br />

5<br />

8<br />

39<br />

2<br />

II<br />

3<br />

4<br />

3<br />

1<br />

75<br />

10<br />

28<br />

4 1<br />

186<br />

17<br />

1<br />

1<br />

1<br />

10<br />

955<br />

B C<br />

80 250<br />

52 277<br />

107 547<br />

54 486<br />

II 131<br />

30 184<br />

28 254<br />

38 203<br />

52 21 5<br />

33 260<br />

2 122<br />

11 9 226<br />

84 188<br />

58 23 7<br />

37 282<br />

41 245<br />

43 279<br />

82 224<br />

3<br />

955 46 10<br />

Nuorisoleirille Härmälään kokoontui 10 000 nuorta eri puolilta<br />

Suomea, Mouipuolista ohjelmaa oli runsaasti kaikentasoisille<br />

urheilusta kiinnostuneille lapsille.<br />

- 16 -

MUU KOULUTUSTOIMINTA<br />

Urheiluosaston kouluttajapäivillä on <strong>SVUL</strong>:n koulutushenkilöstö<br />

saanut jatkokoulutusta eri aloilta sekä<br />

samalla informaatiota urheiluelämän ajankohtaisista<br />

aiheista.<br />

Koulutukseen liittyvää yhteis<strong>toiminta</strong>a on harjoitettu<br />

<strong>SVUL</strong>:n järjestämänä useissa tilaisuuksissa liikunnan<br />

lääninkouluttajien ja didaktiikan lehtorien, kuntien<br />

liikuntatoimenjohtajien sekä urheiluopistojen<br />

edustajien kanssa.<br />

Syksyllä oli Suomen eli <strong>SVUL</strong>:n vuoro järjestää<br />

pohjoismaiden urheilun keskusjärjestöjen koulutuspäälliköiden<br />

koulutuskongressi. Osanottajia oli kaikista<br />

Pohjoismaista, yhteensä 17 henkeä. Kolmen päivän<br />

aikana vaihdettiin tietoa ja mielipiteitä pohjoismaisesta<br />

urheilukoulutuksesta ja sen tarpeista.<br />

Leiri<strong>toiminta</strong><br />

<strong>SVUL</strong>:n leiritoiminnan painopiste on edelleenkin<br />

piirikohtaisessa liikunta- ja koulutusleiritoiminnassa.<br />

Valtakunnallisesti toteutettiin kaksi koulutusleiriä sekä<br />

nuorisoleirit Kuopiossa ja Tampereella.<br />

Yhteenveto <strong>SVUL</strong>:n leiri<strong>toiminta</strong>an osallistuneista<br />

<strong>1980</strong><br />

Piiri<br />

Etelä· Karjala 193 353 546<br />

Etelä· Pohjanmaa 209 871 1080<br />

Helsinki 53 695 748<br />

Häme 115 1050 11 65<br />

Kainuu 181 243 424<br />

Keski-Pohjanmaa 96 393 489<br />

Keski-Suomi 248 744 992<br />

Kymenlaakso 624 640 1264<br />

Lahti 186 550 736<br />

Lappi 197 146 343<br />

Länsi-Pohja 70 155 225<br />

Pohjois· Karjala 61 180 241<br />

Pohjois-Pohjanmaa 117 365 482<br />

Pohjois-Savo 127 463 590<br />

Satakunta 522 517 1139<br />

Suur-Savo 52 575 627<br />

Uusimaa 190 242 432<br />

Varsinais-Suomi 120 1085 1205<br />

NUORISOTOIMINTA<br />

Lasten urheilukoulu<br />

Nuorisotoiminnan tavoitteena oli <strong>SVUL</strong>-80 juhlavuonna<br />

Lasten Urheilukoulu jokaiseen seuraan. Lasten<br />

liikunta- ja urheilun teemavuosi käynnistyi talvisuurkisojen<br />

ja nuorisoleirin järjestelyillä. Juhlavuoden<br />

huipentumana koettiin Tampereella mahtavin nuorisotapahtuma<br />

aik oihin. Suurkisoihin kokoontuneiden kilpailevien<br />

nuorten lisäksi keräsi yleinen nuorisoleiri<br />

Härmälään lähes 10.000 nuorta, jotka urhoollisesti<br />

kestivät liikunnallisen helteen telttakylissään.<br />

Lasten urheilukoulutoiminnan käynnistäminen alkoi<br />

LUK-viikolla syyskuussa, tiedottamisen, kouluttamisen<br />

ja uudistetun LUK-materiaalin avulla. Piirien nuorisovaliokuntien<br />

ja koulutusohjaajientoimesta pyritään<br />

urheilukoulu perustamaan jokaiseen svullilaiseen<br />

seuraan.<br />

<strong>SVUL</strong>:lle antamassaan 80-vuotislahjassa - juhlavuoden<br />

vakuutuksessa - <strong>SVUL</strong>:n jäsenliitot ilmaisivat<br />

pyrkimyksensä omalta osaltaan tukea ja kehittää lasten<br />

liikuntaa lapsen parhaaksi ja lapsen ehdoin. Näin<br />

LUK-<strong>toiminta</strong> on saanut kaikkien liittojen varauksettoman<br />

tuen ja jatkossa nähdään konkreetteja toimenpiteitä<br />

eri lajeissa.<br />

TUTKIMUSTOIMINT A<br />

Liikuntatieteellisen tutkimuksen kehittäminen vuosina<br />

1981 - 85<br />

Vuosi <strong>1980</strong> oli merkittävä koko maan liikuntatieteellisen<br />

tutkimuksen ohjauksessa. Liikuntatieteellinen<br />

tutkimus sai uusia resursseja UKK-instituuttipäätöksen<br />

myötä ja Valtion Liikuntatieteellinen Toimikunta<br />

(VL TT) valmisteli liikuntatieteellisen tutkimuksen kehittämisohjelmaa<br />

vuosiksi 198 1- 85.<br />

<strong>SVUL</strong>:n tieteellinen valiokunta osallistui kehittämisohjelman<br />

valmisteluun omilla kannanotoillaan. Valiokunnan<br />

esittelij ä oli kehittämisohjelmaa valmistelevan<br />

työryhmän jäsen.<br />

Kehittämissuunnitelman mukaisia keskeisiä tutkimusalueita<br />

ovat terveyshuolto, koulutus ja kasvatus,<br />

työelämä, vapaa-aika ja virkistys sekä urheilu. Urheilun<br />

alueella erityistä huomiota kiinnitetään lasten urheiluun,<br />

valmennusprosessin ja -menetelmien ja urheilun<br />

yhteiskunnalli sen merkityksen tutkimiseen.<br />

Miksi nuori urheilija lopettaa?<br />

<strong>SVUL</strong>:n tieteellinen valiokunta käynnisti kesällä<br />

1979 yhteistyössä Turun yliopiston kanssa Nuorten<br />

urheiluharrastuksen pysyvyys tutkimusprojektin.<br />

Tutkimuksessa pyritään etsimään syitä nuorten urheiluharrastuksen<br />

lopettamiseen. Tutkimus kestää kolme<br />

vuotta ja ensimmäinen väliraportti valmistui juuri<br />

kuluneen vuoden lopulla. Väliraportissa tarkennettiin<br />

niitä kysymyksiä, joilla varsinaiset lopettamisen syyt<br />

pyritään hakemaan. Tutkimus kohdistuu vuosina<br />

b. Suurkisojen yhteydessä järjesti Suomen Kuntourheiluliitto matb.<br />

kailu- ja liikuntaseminaarin. Sen ohjelmassa oli myös omakohtaista<br />

kunto liikuntaa.<br />

b. Uoisin, odottavaisin mielin joukot saapuivat Tampereelle kisailemaan<br />

ja tapaamaan uusia urheilukavereita.<br />

[><br />

Talven hiihto retket ja kuntohiihdot vetivät suomalaisia liikkumaan<br />

sankoin joukoin. Samalla toteutettiin <strong>SVUL</strong>-80 juhlavuoden pääteemaa:<br />

Kuntoa Svullista.<br />

\l<br />

SNLL marssitti Suomen Suurkisoihin Tampereelle mahtavat määrät<br />

tyttö-ja naisvoimistelijoita. Kuvassa naisten kenttänäytökseen<br />

osallistuneita värikkäine pukuineen ja apiloineen.<br />

1976- 77 menestynel IIn nuoriin hiihtäjiin, uunnistajiin,<br />

hyppääjiin ja heittäjiin sekä jääkiekkoilijoihin.<br />

Tutkimuksen seuraava raportti valmi tuu loppuvuodesta<br />

1981 minkä jälkeen otetaan urheilijoiden seurantaa<br />

varten uusi oto . Muita tieteellisen valiokunnan<br />

käyn nistämiä tutkimuksia on raportoitu <strong>SVUL</strong>:n tieteellisessä<br />

julkaisusarjassa.<br />

Tiedon välitysprojekti<br />

<strong>SVUL</strong>:n tutkimustoiminnan voi mavarat Ii ääntyivät<br />

maaliskuussa, kun <strong>SVUL</strong> ja Jyväskylän yliopisto solmivat<br />

yhteistyö opim uk sen. Yhteistyösopimuksen puitteissa<br />

<strong>SVUL</strong>:lla on Jyväskylässä oto-tutkimusassistentti.<br />

Assisten tin työpanos suuntautuu paitsi omaan<br />

tutkimus<strong>toiminta</strong>an myös uuteen tiedonvälitykseen.<br />

Tutkimusassistentin johtamassa tiedon välitysprojektissa<br />

seurataan kuukausittain kymmentä alan johtavaa<br />

ulkolaista aikakauslehteä ja poimitaan niistä valikoidusti<br />

suomennettavat artikkelit. Vuonna <strong>1980</strong> artikkeleista<br />

tehtiin kolme julkaisua sv ullilaisten käyttöön.<br />

<strong>SVUL</strong> ESILLÄ TIEDOTUKSEN<br />

AVULLA<br />

<strong>SVUL</strong>:n tiedotustoiminnan tehtävänä on välittää<br />

tietoa koko <strong>SVUL</strong>:n toiminn asta, luoda myönteistä<br />

kuvaa liikunn asta, tarjota jäsenjärjestöille tiedotuspalvel<br />

uja eli auttaa niitä tiedottamisessa sekä huolehti a<br />

järjestön sisäisestä tiedonkulusta.<br />

Keskeisenä tehtävänä vuonna <strong>1980</strong> oli <strong>SVUL</strong>:n<br />

tiedottamisessa juhlavuoden toimintojen julkistaminen.<br />

Suunnittelu ja osin toteutuskin oli aloitettu vuoden<br />

1979 aikana. Juhlavuonna oli tiedotuksen tavoitteena<br />

saada Suomen kansa tiedostamaan Suomen Valtakunnan<br />

Urheiluliiton tekemän liikuntaa edistävän työn<br />

merkitys ja laajuus. Kesk usjärjestö ja sen jäsenjärjestöt<br />

pyrittiin tuomaan suuren yleisön tietoisuuteen.<br />

Myös slsalsta tiedotusta tehostettiin yhtenäisen<br />

<strong>SVUL</strong>-hengen luomiseksi.<br />

Suurkisat ja 80-vuotisj uhlat vaativat poikkeuksellisen<br />

runsaasti eri tyyppisen materiaalin tuottamista.<br />

Vuoden 1979 lopulta suunniteltiin Suurkisojen taltioimista<br />

elokuvaksi. Tek ij äksi valittu Focus-Filmi Oy<br />

kuvasi sekä Kuopion Talvisuurkisat että Tampereen<br />

V Suomen Suurkisat. Runsaasta materiaalista koottiin<br />

40 minuutin ansiokas esitys, joka valmistui nopealla<br />

aikataulull a hyvissä ajoin marraskuun juhlatapahtumiin.<br />

Suurkisat tallennettiin myös kirjan lehdille. "Suomen<br />

Suurkisat <strong>1980</strong> - nuorten urheilun juhlaa" kertoo<br />

kuvin yli 80000 urheilun harrastajaa yhteen<br />

koonneista tilaisuuksista.<br />

Tiedotuksellisen tarjonnan monipuolistamiseksi<br />

koottiin <strong>SVUL</strong>:n 80-vuotisjuhlissa esitettäväksi Kunnon<br />

<strong>SVUL</strong> -diaohjelma. Vastaavantyyppistä ohjelmaa<br />

ei järjestöstä aikaisemmin ollut tehty - kyseessä oli<br />

mielenkiintoinen haastava yritys. AvSet Oy:n kanssa<br />

va lmistettu sarja kertoo koko <strong>SVUL</strong>:n 80-vuotisen<br />

taipaleen keskittyen kuitenkin nyk ytilantee een.<br />

Juhlavuoden ajan tiedottamiseen liittyivät lukuisat<br />

tiedotu tilai uudet, lehtimainonta, Suurki ojen aikainen<br />

lehdistöpalvelu sekä normaali rutiini<strong>toiminta</strong>. Vakinai<br />

ta SVU L:n tiedotu organisaatiota, toimihenkilöi tä<br />

ja tiedotusvaliokuntaa tukivat <strong>SVUL</strong>-80 tiedotu svaliokunta<br />

ja Suurkisojen järjestäjäpiirien paikallisorganisaatiot.<br />

Tampereen Suurkisojen tiedottamista varten<br />

oli kevään ja alkukesän ajaksi palkattuna lehdi stöpäällikkönä<br />

toimittaja Pekka Ruusukallio.<br />

Vuonna <strong>1980</strong> <strong>SVUL</strong> oli e illä tiedotusvälineissä<br />

va rsi n hyvin. SUllrtapahtumi ta oli lähetyksiä radios a<br />

ja TV:ssä ekä mittavasti kirjoituksia sanomalehdissä.<br />

Varsinkin maakuntalehdi tö jakoi runsaasti tietoa<br />

<strong>SVUL</strong>:sta.<br />

Kiinnostus SVU L:n jokaviikkoisia lehdistötilaisuuk ­<br />

sia kohtaan kasvoi vuoden aikana. <strong>SVUL</strong>:n kesku s­<br />

hallinto ekä jäsenliitot käyttävät tilaisuutta kertoakseen<br />

lähinnä pääkaupungin lehtien, radion ja television<br />

sekä uutistoimistojen urheilutoimittajille ajankohtaiSista<br />

asioista. Maakuntalehdi tölle lähetettävällä<br />

<strong>SVUL</strong>:n lehdistötiedotteella tavoitettiin suoraan viikoittain<br />

lähes 100 tiedotusvälinettä. Varsinkin suuret<br />

jäsenliitot käyttivät <strong>SVUL</strong>:n tarjoamia tiedotuspalveluja<br />

aktii vi esti hyväkseen.<br />

Vuoden <strong>1980</strong> aikana <strong>SVUL</strong>:n tiedotustoiminnan<br />

su unnittelussa pantiin yhä enemmän painoa palveluluonteisuuteen.<br />

Osaltaan tähän on vaik uttan ut sv ulli ­<br />

laisen urhei lulehdistön kehitys.<br />

<strong>SVUL</strong>:n pää-äänenkannattajan Suomen Urheilulehden<br />

muuttuessa tilaajiensa toivomusten mukaiseen laji-<br />

ja urheilijakeskeiseen suuntaan, on siinä jouduttu<br />

jättämään jäsenjärjestöjen informatiivinen osuus vähäiseksi.<br />

Nyt on keskushallinnossa tiedostettu jäsenlii<br />

ttojen ja -piirien julkaisujen tiedotukselliset mahdollisuudet.<br />

JULKAISUTOIMINT A<br />

Tiedotusosasto on toimittanut vuoden <strong>1980</strong> seuraavat<br />

julkaisut:<br />

1. <strong>SVUL</strong>:n vuosikirja <strong>1980</strong>, 209 s., toimittanut Ari J.<br />

Aalto<br />

2. Soita <strong>SVUL</strong> <strong>1980</strong> urheilun osoite- ja puhelinmuistio,<br />

81 s.<br />

3. Urheil uk alenteri 1981 , 192 S., toimittanut Ari J.<br />

Aalto<br />

4. Suomen Suurkisat <strong>1980</strong> - nuorten urheilun juhlaa,<br />

120 s., toimittanut Antti O. Arponen<br />

\l<br />

\l<br />

Vesilläliikkumisen suosio kasvaa kesä kesältä. Soudetaan, melotaan,<br />

purjehditaan, purjelautaillaan, uidaan ja pelataan vesipelejä,<br />

vaihtoehtoja löytyy jokaisen mieleen.<br />

Urheiluosaston toimittamina ovat v. <strong>1980</strong> ilmestyneet:<br />

1. Järjestöllisen koulutuksen "Puheenjohtaja"-kansio,<br />

108 s .. työryhmä: Heinänen, Huurros, Lankinen,<br />

Norvio, Frantsi, Natunen, Suortti, Swanljung, kuvitu<br />

Westman.<br />

2. <strong>SVUL</strong> Kouluttaa 1981 , 191 s., toimittanut Markku<br />

Perttula.<br />

3. Lasten urheilukoulu - LUK 1, 52 s., toimittaneet:<br />

Hellsten, Kareinen, Koivunen, Ruokonen, Björkman,<br />

Tuorila, Vilkka.<br />

4. Lapsiliikuntakongressiraportti 4.- 6. 6. 1979, 184<br />

s., koonnut Markku Perttula.<br />

5. Kaksivaiheisen vuorohiihdon tekniikka, 70 S., toi­<br />

~ittanut Reijo Pirttimäki.<br />

6. Suomalaisten huippu-urheilijoiden fyysinen suorituskyky,<br />

20 S. , toimittanut Rusko.<br />

7. Lihaksen solusuhteen määrittäminen, 45 s., toimittaneet<br />

Vihko ja Rahkila.<br />

8. Lyhennelmiä ulkolaisista urheilutieteellisistä ja valmennuksellisista<br />

aikakauslehdistä no 1/ 80 toimittaneet<br />

Häkkinen, Mero no:t 2/ 80 ja 3/ 80 toimittaneet<br />

Häkkinen, Mero, Vuorimaa.<br />

KANSAINV ÄLINEN TOIMINTA<br />

Suomen Suurkisojen yhteydessä Tampereella kokoontui<br />

NGO-klubi. Klubi on länsimaisten ei-valtiolli<br />

sten urheilun ke kusjärjestöjen epävirallinen yhteistyöelin.<br />

Mukana kokouksessa olivat Englannin, Hollannin,<br />

Israelin, Itävallan, Länsi-Saksan, Norjan,<br />

Ruotsin, Tanskan ja Suomen edustajat.<br />

Vuonna <strong>1980</strong> hyväksyttiin <strong>SVUL</strong>:n kansainvälisen<br />

toiminnan ohjelma. Ohjelman periaatteiden mukaisesti<br />

<strong>SVUL</strong> pyrkii luomaan ja ylläpitämään hyvät suhteet<br />

kaikkiin urheilua harrastaviin maihin. <strong>SVUL</strong> katsoo,<br />

että kansainvälisen urheilun suurtapahtumien <strong>toiminta</strong>periaatteita<br />

ja osallistumisedellytyksiä on pyrittävä<br />

kehittämään siten, että ne tulevaisuudessa täyttävät<br />

entistä paremmin ja tasapuolisemmin tehtävänsä oi ­<br />

keudenmukaisen kilpailu- ja muun liikuntatoimen aikaansaamiseksi,<br />

kansainvälisen vuorovaikutuksen ja<br />

yhteisymmärryksen edistämiseksi.<br />

Useimmat <strong>SVUL</strong>:n jäsenliitoista edustavat maatamme<br />

kansainvälisissä erikoisliitoissa. Omassa kansainvälisessä<br />

toiminnassaan niiden on asetettava kansainvälisen<br />

liittonsa sääntöjen noudattaminen etusijalle,<br />

sillä sääntöjen rikkominen johtaa automaattisesti<br />

erottamiseen ja tätä kautta maamme liikunta- ja urheilutoiminnan<br />

huomattavaan kaventumiseen.<br />

Jäsenliitoilleen <strong>SVUL</strong> suosittelee, että ne loisivat<br />

omat säännöstönsä doping-aineiden testaamiseksi ja<br />

myös rangaistusmääräykset, joita sovelletaan väärinkäytön<br />

ilmetessä. Edelleen <strong>SVUL</strong> suosittelee, että jäsenliitot<br />

toimisivat omissa kansainvälisissä erikoisliitoissaan<br />

kaikin keinoin lääkeaineiden käytön mukanaan<br />

tuoman ongelman poistamiseksi.<br />

Suomen Urheilulehti<br />

/':,<br />

Suurkisamarssi läpi helteisen Tampereen jäi varmasti jokaisen<br />

suurkisalaisen mieleen. Marssin käJjessä tulivat Suomen ja<br />

<strong>SVUL</strong>:n liput, kanuyina ja airueina monet suomalaiset huippuurheilijat.<br />

Vuoden <strong>1980</strong><br />

parhaat urheilijat<br />

t:. Mikko Huhtala<br />

Paini on ollut suomala.isten vahvoja olympialajeja. Mikko Huhtala oli arvokisamitaleineen<br />

vuoden <strong>1980</strong> menestyksekkäin painijamme.<br />

t:. Kaarlo Maaninka<br />

Suomen yleisurheilumenestys ei ollut Moskovassa odotusten<br />

mukainen. Kaarlo Maaninka pelasti lajin maineen ja nousi suosikkipojaksi<br />

kaksine mitaleineen.<br />

\l Esko Rechardt<br />

Uusien lajien myötätuulessa purjehti myös Esko Rechardt. Tallinnan<br />

oikullisissa tuulissa hän Finnjollineen otti yllätysvoiton.<br />

[> Pertti Karppinen<br />

Pertti Karppiseen luotettiin knin vuoreen. Eikä hän pettänytkään<br />

odotuksia. Hiljaisen soutajajätin voimakkaat vedot eivät antaneet<br />

muille mahdollisuuksia ja Karppinen uusi olympiavoittonsa<br />

sekä vuoden urheilija -tittelinsä.<br />

t:. Tomi Poikolainen<br />

Suomen olympiajoukkueen kuopus Tomi Poikolainen hallitsi hermonsa esimerkillisesti ja nousi rankkasateessa jousiampujien ykköseksi.

<strong>SVUL</strong>:n hallinto<br />

JÄSENLIITTOJEN MÄÄRÄN KASVU<br />

Vuosi<br />

Erik oisliittoja<br />

Seuroja J äseniä Jäsenliitot liittyneet<br />

1900- 05 1932:<br />

Urheilu -, Voi mi stelu-, Hiihto-, Paini-, Pyöräily-,<br />

1906 70 3.065<br />

Poikaurheiluliitto<br />

1935:<br />

19 11 287 16.099<br />

Painonnosto-. Nyrkkeilyliitto<br />

1937 :<br />

19 16 554 33.149<br />

Jää kiekkoli itto<br />

1938:<br />

192 1 308 22.4 11<br />

Uimaliitto<br />

1945:<br />

1926 465 40.799<br />

Suunnistusliitto<br />

1947:<br />

193 1 599 53.575<br />

Koripallo-. Luistelu-, Miekkailuliitto<br />

1948:<br />

1936 9 801 89.295<br />

aisten Liikumakasvatusliitto<br />

1957:<br />

1941 II 1.021 115.084<br />

Käsi palloliitto<br />

1961 :<br />

1946 12 1.78 1 202.407<br />

Taitoluistelu-, K untourheilu-, Lentopalloliitto<br />

1962:<br />

195 1 16 1.527 358.457<br />

Ratsastajain-, Soutu-, Tennis-, Ampujain-, Golf-,<br />

Kanootti, Nykyaikaisen 5-ottelun liitto<br />

1956 16 1.403 350.997<br />

1961 20 1.586 436.927<br />

1966 36 2.294 609.450<br />

1970 37 2.563 744.336<br />

1972 38 2.557 772.554<br />

1973 40 2.6 15 789.260<br />

1974 41 2.738 8 13.013<br />

1975 42 5. 11 8 909.764<br />

1976 43 5. 180 910.277<br />

1977 44 5. 187 92 1.439<br />

1978 44 5.563 927.09 1<br />

1979 44 5. 178 957.236<br />

<strong>1980</strong> 45 5.545 949.364<br />

- 28-<br />

1963:<br />

Pöytätennis-, Judo-, Sulkapllo-, Moottoriliitto<br />

1964:<br />

Purjehtijaliitto<br />

1965:<br />

Moottori vene-. Vesi hiihtoliitto<br />

1966:<br />

Salamapallo-, Ampumahiihtoliitto<br />

1967:<br />

Kävelyurhei luliitto<br />

197 1 :<br />

Maahockeyliitto<br />

1973:<br />

Squash-, Urheilusukeltajain liitto<br />

1974:<br />

Urheiluautoilijoiden liitto<br />

1975:<br />

Metsästäjäliitto<br />

1976:<br />

Tanssiurhei lun Keskusliitto<br />

1977 :<br />

Karateliitto<br />

<strong>1980</strong>:<br />

Jousiampujain liitto<br />

LIITTOHALLITUS <strong>1980</strong><br />

Puheenjohtaja:<br />

Toimitusjohtaja Erkki Kivelä<br />

Varapuheenjohtajat:<br />

Varatuomari Seppo Hieta<br />

varatuomari Paavo Pekkanen<br />

johtaja Esko Sarvikas<br />

toimitusjohtaja Jukka Uunila<br />

J äsenet:<br />

Professori Pentti Alho<br />

varatuomari Martti Alopaeus<br />

kenttäpäällikkö Orvo Anttila<br />

liikunnanohjaaja Väinö Eskelin en<br />

varatuomari Carl-Olaf Homen<br />

koulunjohtaja Irja Kl eemola<br />

opistonjohtaja Matti Lähdesmäki<br />

diplomi-in si nööri Osmo Niemelä<br />

varatuomari Juhani Salmenkylä<br />

Ii!. maisteri Marjatta Väänänen<br />

<strong>SVUL</strong>:N LIITTO V ALTUUSTON<br />

JÄSE'NET<br />

Jäsenliitoista<br />

Amatöörinyrkkeilijäinliitto: Aimo Lindgren.<br />

Ampujainliitto: Maunu Wirtanen.<br />

Ampumahiihtoliitto: Erkki J. Toivonen.<br />

Golniitto: Pentti Nurminen.<br />

Hiihtoliitto: Hannu Koskivuori, liittovaltuuston puh.joh. . Pauli<br />

Vainio, Paavo M. Petäjä ja Pekka Ri stola.<br />

Judoliitto: Timo Harju.<br />

Jääkiekkoliitto: Erkki Turunen ja Tapa ni Mattila.<br />

Kanoottiliitto: Erkki J. Woivalin.<br />

Karateliitto: Kari Kuula.<br />

Koripalloliitto: Martti Huhtamäki.<br />

Kuntourheiluliitto: Pertti Tuomala, Jorma J ärvi, Maire Suominen,<br />

Santeri Hyttinen ja Kalevi Salokangas.<br />

Käsipalloliitto: O ve Holvikari.<br />

Kä velyurhe ilulii~to : Väinö Kangaspunta.<br />

Lentopalloliitto: Rune Nylander ja Raimo Peltonen.<br />

Luisteluliitto : Aarto Avellan.<br />

Maahockeyliillo: Kalevi Ruuttu.<br />

Metsästäjäliitto: Mikko Taka-Sihvola.<br />

Miekkailuliitto: Erkki E. Nurmi.<br />

Moottoriliitto: Arne Berner.<br />

Moottoriveneliitto: Jorma Salomaa.<br />

SNLL: Liisa Orko ja Impi Jokinen.<br />

Nykyaikaisen 5-ottelun liitto: Tauno Sutela.<br />

Painiliitto: Mauri Vierumäki.<br />

Painonnostoliitto: Mauri Rauvamo.<br />

Pesäpalloliitto: Antti Heinonen ja Matti Huttunen.<br />

Purjehtijaliitto: Peter Tallberg.<br />

Py örä ilyliitto: Simo Klimscheffskij.<br />

Pöytätennisliitto: Esa Ell onen.<br />

Ratsastajainliitto: Viktor Jansson.<br />

Ru gby- ja Salamapalloliitto: Marjatta Arkela.<br />

Soutuliitto: ils Bäckman.<br />

Squashliitto: Mauno Rintanen.<br />

Sulkapalloliitto: Tuomo Tennilä.<br />

Suunnistusliitto: Matti Salmen kylä ja Kalevi Kapanen.<br />

Taitoluisteluliitto: Urho Rouvali.<br />

Tennisliitto: Veli Sunila.<br />

Uimali itto: Pertti Ojala.<br />

Urheiluautoilijoiden liitto: Algot Kettunen.<br />

Urheiluliitto: Carl-Olaf Homen, Pentti Karvonen, Veikko Marttinen.<br />

Olavi Niemelä ja Kosti Rasi nperä.<br />

Urhei lu sukeltajain liitto : Ma uri Vallema.<br />

Vesihiihtoliitto: Jorma Perolahti.<br />

Voimisteluliitto: Pekka Ojonen.<br />

<strong>SVUL</strong>:n nuoret: Juha Eronen.<br />

Tanssiurheilun Keskusliitto: C hrister Wilkman.<br />

Jäsenpiireistä<br />

Etelä-Karj ala: Reino Ikävalko.<br />

Etelä-Pohjanmaa: Matti Jaskari, Ilmari Ylä-Autio ja Pirkko Lilja.<br />

Helsinki : Juha ni Kokko, Arvi Jantunen, Olavi Lehtisalo, Raij a<br />

Vuorio ja Einar Nissilä.<br />

Häme: Mikko Koski, Jukka La mpiniva ja Tapio Poikolainen.<br />

Kainuu : Mauri Katavisto.<br />

Keski-Pohjanmaa: Teemu Pesola ja Olavi Siekkinen.<br />

Keski-Suomi: Esa Riihimäki ja Reijo Salomaa.<br />

Kymenlaakso : Olavi Eronen ja Reino Mikkelä.<br />

Lahti: Lasse Ahtiainen ja Pentti Larjanne.<br />

Lappi: Olavi Poikela.<br />

Länsi-Pohja: Seppo Pelttari.<br />

Pohjois-Karjala: Eino Kiiski.<br />

Pohjois-Pohjanmaa: Eero Kokko ja Eero Kelhä.<br />

Pohjois-Savo: Lauri Reinikainen ja Kalevi Tiihonen.<br />

Satakunta: Tauno Salonen ja Henry Granfors.<br />

Suur-Savo: Leo Turunen.<br />

Uusimaa: Pellervo Hyytiäinen ja Pentti Räty.<br />

Varsinais-Suomi: Pentti Pihlakoski ja Timo Lehmuskoski .<br />

29 -<br />

Lisäjäsenet:<br />

Aino Manninen<br />

Pirkko Väänänen<br />

Hilkka Hakola<br />

Magnus Ståhlberg<br />

Kaarlo Hartiala<br />

Mauri Miettinen<br />

Pekka Silvola<br />

Pertti Paloheimo<br />

Leena Jääskeläinen<br />

Eino Uusitalo<br />

Raimo Lindholm<br />

Seppo Westerlund<br />

Kalervo Löfberg<br />

Sylvi Saimo ja<br />

Kai Hagelberg.

~,-.................................<br />

3.0 .............................................................. - .3.1.-................................ ~ ..<br />

!.'<br />

II<br />

II<br />

VALIOKUNNAT JA TYÖRYHMÄT<br />

Ansiomerkkivaliokunta: Olavi Lehtisalo (puheenjohtaja), Pellervo<br />

Hyytiäin en, Arvi Jantunen, Impi Jokinen , Unto Koski, Matti TaI ­<br />

si, Erkki Helenius (esittelijä).<br />

Hcnkilöstövaliokunta: Mauri Moren (puheenjohtaja), Martti Alopaeus,<br />

Hilkk a Hakola, Max Lemström, Paavo Tarnanen, Ritva<br />

Wright, Esko Eklund (esittelij ä).<br />

Jerismajan johtokunta: Mikko Leppänen (puheenjohtaja), Pan u<br />

Haapala, Jaakko Holopainen, Osmo Niemelä, Seppo Pelttari , Ri s­<br />

to Salmia, Erkki Helenius (esittelijä).<br />

Kansainvälinen valiokunta: Kaarl o Hartiala (puheenjohtaja), Väinö<br />

Eskelinen, Carl-Olaf Homen, Paavo Seppänen, Peter Tallberg,<br />

Marjatta Väänänen, Tor Jungman (esittelijä).<br />

Liikuntapoli ittinen valiokunta: Paavo Pekka nen (puheenjohtaja),<br />

Leena Jääskeläinen, Pentti Kurunmäki, Juha Talvitie, Jukka Wuolio,<br />

Ilmari Ylä-Autio, Kalevi Suortti (esittelijä).<br />

Sääntövali okunta: Juhani Salmenkylä (puheenjohtaja), Seppo Al ­<br />

kunen, Pentti Antikainen, Antti Heinonen, Pauli Swanljung, Ri sto<br />

Sylvelin, Kalevi Suortti (esittelijä).<br />

Talousvaliokunta: Seppo Hieta (puheenjohtaja), Ni sse Hagman,<br />

Tapio Koivula, Mikko Leppänen, Kari Pöllänen, Juhani Salmenkylä,<br />

Teuvo Holopainen (esittelijä).<br />

Tiedotusvaliokunta: Esko Sarvikas (puheenjohtaja), Eeva-Kaarina<br />

Holopainen, Kari Kallio, Mikko Taka-Sihvola, Raimo Vanninen,<br />

Raimo Viskari. Antti O. Arponen (esittelijä - syyskuu -80 saakka),<br />

Ari J. Aalto (esittelijä - syyskuu -80 lähtien).<br />

Tieteellinen valiokunta: Antti Ahlström (puheenjohtaja), Erkki<br />

Asp, Osmo Hänninen, Juha Karvonen, Simo Mäkelä, Heikki<br />

Rusko, Tor Jungman (esittelijä).<br />

Töölön urheiluhallien ja <strong>SVUL</strong>:n squash-hallien johtokunta: Kai<br />

Hagelberg (puheenjohtaja), Jaakko Estola, Jaakko Holopainen,<br />

Pertti Ojala, Esko Salasuo, Erkki Viinikainen, Erkki Helenius<br />

(esittelijä).<br />

Urheilulehden toimitusneuvosto: Antti O. Arponen ja Ari J. Aalto<br />

(puheenjohtajat), Esko Ojala, Antero Raevuori, Risto Rii stama,<br />

Mikko Taka-Sihvola, Tuomo Tennilä, Antero Viherkenttä, Jouni<br />

Vi lermo ja Antti O . Arponen (esittelijät).<br />

Urheilu valiokunta: Jukka Uunila (puheenjohtaja), Tapani Il kka,<br />

Leena Jääskeläinen, Tarmo Mäki-Kuutti, Kalevi Tuominen, Leo<br />

Turunen, Aulis Potinkara (esittelijä).<br />

<strong>SVUL</strong>:N EDUSTUS ERI<br />

YHTEISÖISSÄ VUONNA <strong>1980</strong><br />

nen. Hallitu ksen pj Jukka Uunila, varapj Hannu Koskivuori ja<br />

Pertti Paloheimo.<br />

Suomen Retkei lymajajärjestö: edustajiston jäsen Jaakko Holopainen.<br />

hallituk sen jäsen Erkki Helenius.<br />

Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto: hallituksen jäsenet<br />

Erkki Helenius ja Heik ki Serkamo.<br />

Suomen Urh ei lumuseosäätiö: hallintoneuvoston jäsen Osmo Niemelä,<br />

varajäsen Irja Kleemola, hallituksen pj Martti Alopaeus, jäsen<br />

Erkki Helenius.<br />

Suomen Urheiluopisto: kannatusosakeyhtiön hallintoneuvoston pj<br />

Erkk i Ki velä, jäsenet Eero Ehrnrooth, Yrjö Kokko, Markku Mäenpää,<br />

Paavo Pekkanen, Lauri Pihkala ja Juhani Salmenkylä.<br />

Hallituk sen pj Esko Sarvik as, jäsenet Seppo Hi eta, Pentti Karvonen<br />

ja Mauri Oksanen. Opiston johtokunta = hallitus + opiston<br />

johtaja<br />

Suomen Urheil usäätiö: valtuuskunta = <strong>SVUL</strong>:n liittohallitus, hallituk<br />

sen puheenjohtaja Seppo Hieta, varapuheenjohtaja Juhani Salmekylä,<br />

jäsenet Nisse Hagman, Tapio Koivula, Mikko Leppänen<br />

ja Kari Pöllänen. Sihteeri Teuvo Holopainen.<br />

Töölön Urheilutalosäätiö: valtuuskunta = <strong>SVUL</strong>:n liittohallitus,<br />

hallituk sen puheenjohtaja Seppo Hieta, jäsenet Jaakko Estola, Kai<br />

Hagelberg, Lauri Kärävä, Mikko Leppänen, Osmo Niemelä ja Juhani<br />

Salmenkylä, varajäsenet Nils Hagman, Irja Kleemola ja Erkki<br />

Viin ikainen, sihteeri Erkki Helenius.<br />

Urheilulääketieteen Säätiö: hallituksen jäsenet Antti Ahlström ja<br />

Mauri Oksanen.<br />

Valt ion Urheiluneuvosto: jäsen Mauri Oksanen.<br />

Vapaaehtoisen Pelastuspalvelun Keskustoimikunta: yhdyshenkilö<br />

Erkki Helenius.<br />

URHEILUVALIOKUNTA<br />

URHEILUOSASTO<br />

i<br />

!<br />

LI IKUNTAPOLIITTINEN<br />

VALIOKUNTA<br />

LIIKUNTAPOLIITTINEN<br />

OSASTO<br />

LIITTOKOKOUS<br />

LIITTOV AL TUUSTO<br />

LIITTOHALLITUS<br />

PUHEENJOHTAJISTO<br />

I<br />

TALOUSVALIOKUNTA<br />

TALOUSOSASTO<br />

<strong>SVUL</strong>:n LUOTT AMUSHENKILÖ­<br />

ORGANISAATIO VUONNA <strong>1980</strong><br />

- T IEDOTUSVALIOKUNTA<br />

I<br />

TIEDOTUSOSASTO<br />

!<br />

I<br />

Jääkenttäsäätiö : edustajiston jäsen Erkki Kivelä<br />

Kansalaisjärjestöjen Raittiustoimikunnan Keskusliitto : edustaja<br />

Juhani Kokko<br />

Kisakalliosäätiö: valtuuskunnan jäsenet Eero Ehrnrooth, Osmo<br />

Niemelä, Martti Huhtamäki , Brita Ikävalko ja Pertti Tuomala.<br />

Johtokunnan jäsenet Erkki Kivelä, Irja Kleemola j a Esko Sarvikas.<br />

Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö: valtuuskunnan jäsen<br />

Kalevi Suortti<br />

Otaniemen Urheilu säätiö: valtuuskunnan jäsen Irja Kleemola, varajäsen<br />

Hilkka Hakola. Esa Ellonen, varajäsen Erkki Helenius.<br />

Martti Alopaeus, varajäsen Aulis Potinkara. Antti Lanamäki, varajäsen<br />

Kalervo Löfberg. Teuvo Holopainen, varajäsen Kalevi<br />

Suortti. Hallituksen jäsenet Erkki Helenius, varajäsen Teuvo Holopainen.<br />

Olavi Lehtisalo, varajäsen Pauli Vyyryläinen.<br />

Pohjois-Suomen urheilun kalottikeskus: <strong>SVUL</strong>:lla ei ole varsinaista<br />

edustajaa mutta oike,us olla läsnä kokouksissa ilman äänioikeutta;<br />

yhd yshenkilö Erkki Helenius<br />

Greta ja Viktor Smedsin rahastosäätiö : hall ituksen pj Seppo Hieta,<br />

varalla Mauri Oksanen, varapj Juhani Salmenkylä, varalla<br />

Teuvo Holopainen, asiamies ja sihteeri Erkki Helenius<br />

Stadion-Säätiö: edustajiston jäsenet Nils Hagman (yleisurheilu),<br />

Leo Saressalo (hiihto), Tuomo Jalantie (voimistelu), Mauri Vierumäki<br />

(paini) ja Raimo Vauhkonen (pyöräily). Hallituksen jäsenet<br />

Jukka Uunila ja Rolf Haikkola.<br />

Suomen Olympiayhdistys: valtuuskunnan pj Kaarlo Hartiala, jäsenet<br />

Erkki Kivelä, Jukka Uunila, Osmo Niemelä ja Mauri Oksa-<br />

-<br />

TIETEELLINEN<br />

VALIOKUNTA<br />

KANSAINV ÄLINEN<br />

VALIOKUNTA<br />

SÄÄNTÖVALIOKUNTA<br />

URHEILUHALLI EN<br />

JOHTOKUNTA<br />

JERISMAJAN JOHTOKUNTA -<br />

HENKILÖSTÖVALIOKUNTA -<br />

-<br />

URHEILULEHDEN<br />

TOIMITUSNEUVOSTO<br />

ANSIOMER KKI­<br />

VALIOKUNTA<br />

I

Talous<br />

LIIKUNTALAIN MERKITYS<br />

URHEILUJ ÄRJESTÖJEN<br />

TALOUDELLE<br />

Vuosi <strong>1980</strong> oli liikuntakulttuurin kannalta erityisen<br />

merkittävä vuosi. Vuoden <strong>1980</strong> alussa astui voimaan<br />

liikuntalaki. Asiaa käsittelemäänhän nimitettiin vuonna<br />

1974 komitea, joka jätti mietintönsä tammikuussa<br />

1977. Mietinnön keskeisin sisältö oli esitys liikuntalaiksi,<br />

jok~ koskee liikunnan valtionavun ulottamista<br />

urheilueuratasolle asti. Käytännössä tämä tapahtuu siten,<br />

että valtionosuudet myönnetään kunnille ja kuntien<br />

kautta edelleen paikallisille urheiluseuroille.<br />

Vuonna <strong>1980</strong> liikuntalain mukaan täysimääräisen<br />

valtionosuuden edellytyksenä oli se, että kunta käytti<br />

urheiluseurojen tukemiseen vähintään 3 mk/asukas.<br />

<strong>SVUL</strong>:n liikuntapoliittisen osaston tekemä selvitys<br />

liik untalakia edeltävän vuoden olosuhteista osoittaa<br />

seuroille osoitettujen <strong>toiminta</strong>-avustusten vaihtelevan<br />

kunnissa hyvin voimakkaasti ollen keskimäärin hieman<br />

alle 4 markkaa/asukas. Tämän lisäksi vajaalla<br />

puolella kunnista seura-avustusten määrä on ollut vähäisempi<br />

tai yhtä suuri kuin valtionosuuskelpoiset menot<br />

vuonna <strong>1980</strong> eli 3 markkaa/ asukas.<br />

Opetusministeriö on määritellyt valtionosuuden<br />

saamisen edellytyksiksi sen että jakoa tehtäessä kunnissa<br />

otetaan huomioon seuran avustuksen tarve liikuntatoiminnan<br />

määrä, laatu ja yhteiskunnallinen<br />

merkitys. Tasapuolisiin ja oikeudenmukaisiin päätöksiin<br />

päästään vain laatimalla kirjalliset jakoperusteet<br />

seurojen avustamiseksi. Tavoite, jota myös Suomen<br />

Kunnallisliitto on korostanut yleiskirjeessään kunnille,<br />

sillä vain kolmanneksella kunnista on vahvistetut ja<br />

kirjalliseen muotoon saatetut ohjeet seuratuen jakamisesta.<br />

Palveluyksikköjen henkilöstön kehitys 1970- <strong>1980</strong><br />

-<br />

38<br />

r--<br />

48<br />

Keskushallinnon koko<br />

henkilökunta -<br />

22 23<br />

20 20<br />

Palveluyksiköt<br />

Liittojen lukumäärä<br />

55<br />

-<br />

56<br />

1970 1971 1972 1973<br />

37 38 38 40<br />

Valtakunnallista liikuntaa järjestöjen valtionavustuksia<br />

määritettäessä tulee, liikuntalain mukaan, erityisesti<br />

huomioida järjestön liikuntatoiminnan laatu, laajuus<br />

ja yhteiskunnallinen merkitys.<br />

Urheilun keskusjärjestöjen avustaminen on viime<br />

vuosina perustunut tasasuuruisiin prosenttikorotuksiin<br />

kaikille keskusjärjestöille. Johtuen keskusjärjestöjen<br />

toiminnan laadun ja määrän selvästi erisuuruisesta<br />

vuosittaisesta kasvusta, on emo jako käytäntö johtanut<br />

epäoikeudenmukaiseen valtionavustusten jakoon.<br />

<strong>SVUL</strong>:n valvionavustus on suhteessa <strong>toiminta</strong>an jäänyt<br />

voimakkaasti jälkeen muiden keskusjärjestöjen<br />

vastaavasta valtionavusta.<br />

Vuonna 1979 ja <strong>1980</strong> tehty valtionavustusten jako<br />

osoittaa selvästi tämän vääristymän suhteessa keskusjärjestöjen<br />

hyväksyttäviin <strong>toiminta</strong>menoihin.<br />

Keskusjärjestö<br />

<strong>SVUL</strong><br />

TUL<br />

CIF<br />

SPL<br />

<strong>SVUL</strong><br />

TUL<br />

CIF<br />

SPL<br />

35.902.675 16.826.000 46,9 %<br />

15.107.568 10.821.000 71 ,6 %<br />

2.807.625 1.958.000 69,7 %<br />

3.752.648 2.348.000 62,6 %<br />

<strong>1980</strong><br />

41.310.608 18.172.000 43,9 %<br />

15.447.498 11.687.000 75,7 %<br />

2.825.1 13 2.115.000 74,8 %<br />

4.936.2 18 2.536.000 51 ,3 %<br />

.------<br />

1--<br />

62<br />

63<br />

61<br />

59 .--- r--<br />

56 56<br />

53 1--<br />

J---<br />

26 27<br />

29<br />

-<br />

J---<br />

-<br />

35 35<br />

31<br />

-<br />

31<br />

1974 1975 1976 1977 1978 1979 <strong>1980</strong><br />

41 42 43 44 44 44 45<br />

-<br />

-<br />

<strong>SVUL</strong>:N KESKUSHALLINNON<br />

HENKILÖKUNNAN MÄÄRÄ<br />

Oheisessa taulukossa on esitetty <strong>SVUL</strong>:n palvelyksiköitten<br />

sekä keskushallinnon koko henkilökunnan<br />

määrä ja kasvu 70-luvulla.<br />

Suurin henkilöstöä koskeva organisatorinen muutos<br />

70-luvulla tapahtui 1976, jolloin <strong>SVUL</strong>:n keskushallinnon<br />

alaisuudessa työskennelleet koulutusohjaajat<br />

si irrettiin jäsenpiirien hallinnolliseen valvontaan. Keskushallinnon<br />

palveluyksiköitten toimivuutta on parannettu<br />

tarpeellisin henkilölisäyksin. Palveluyksiköitten<br />

henkilökuntamäärä on vuodesta 1970 noussut vuoteen<br />

<strong>1980</strong> mennessä 20:sta 35 :een. Vuoden <strong>1980</strong> lopulla<br />

keskushallinnon koko henkilökunnan määrä oli 62<br />

toimihenkilöä - 20 % koko järjestön 306:sta toimihenkilöstä.<br />

HALLINTOMENOT<br />

<strong>SVUL</strong>:ssa on jo vuosien ajan kiinnitetty huomiota<br />

hallinnon rationalisointiin, jotta itse urheilu<strong>toiminta</strong>an<br />

oli si käytettävissä mahdollisimman paljon järjestön<br />

niukkoja varoja.<br />

<strong>SVUL</strong>:n hallintomenojen osuus järjestön hyväksyttävistä<br />

kokonaismenoista oli vuonna <strong>1980</strong> vain 31,4<br />

%. Muiden keskusjärjestöjen hallintomenojen osuudet<br />

selviävät alla olevasta taulukosta.<br />

<strong>SVUL</strong>:n hallintomenojen suhteellisen osuuden pienuuteen<br />

on ollut osaltaan vaikuttamassa keskushallinnossa<br />

suoritetut rationalisointi- ja investointitoimenpiteet<br />

vuosina 1979 ja <strong>1980</strong>, jolloin <strong>SVUL</strong>:n palveluyksiköitten<br />

<strong>toiminta</strong>a uudenaikaistettiin ja kehitettiin voimakkaasti<br />

erityisesti monistarnon ja ATK:n osalta.<br />

Keskushallinnon monistarnon palvelutason monipuolistamiseksi<br />

ja painokapasiteetin lisäämiseksi uusittiin<br />

sen laitteistoa vuoden aikana huomattavasti. 500.000<br />

mk:n suuruiset investoinnit vaikuttivat voimakkaasti<br />

keskushallinnon keskitettyjen monistamopalveluiden<br />

tarjontaan. Vuonna <strong>1980</strong> painettiin keskushallinnon ja<br />

jäsenjärjestöjen koulutus, valmennus yms. materiaalia<br />

yli 10 miljoonaa painosivua vastaavan määrän ollessa<br />

esim. vuonna 1976 4,7 miljoonaa.<br />

Keskusjärjestö<br />

<strong>SVUL</strong><br />

TUL<br />

CIF<br />

SPL<br />

12.964.066<br />

9.816.213<br />

1.0 13.080<br />

1.739.008<br />

31,4 %<br />

63,5 %<br />

35,7 %<br />

35 ,2 %<br />

<strong>SVUL</strong>:LLE OMA ATK-LAITTEISTO<br />

Vuoden <strong>1980</strong> alusta päästiin keskushallinnon osalta<br />

myös hyödyntämään oman ATK-laitteiston mahdolli<br />

uuksia hallintopalveluiden ja informaation tuottamisessa.<br />

IBM :n kanssa yhteistyössä toteutetun koulutus-,<br />

asennus- ja ohjelmientekovaiheen jälkeen päästiin toteuttamaan<br />

ATK :lla keskushallinnon ja jäsenliittojen<br />

kirjanpito, reskontra, palkkalaskenta sekä jakelun tuoteseuranta.<br />

Tämän ohella on ATK :lla vuoden <strong>1980</strong><br />

aikana hoidettu järjestön vuositilastointi ja selvitys<br />

kunnallisista urheiluavustuksista sekä suunniteltu lehtisovell<br />

utusta Suomen Urheilulehden ja jäsenjärjestöjen<br />

lehtien tilauskannan hoitamiseksi.<br />

<strong>SVUL</strong>:N TILINPÄÄTÖS <strong>1980</strong><br />

Vuosi <strong>1980</strong> oli taloudellisesti <strong>SVUL</strong>:lle vaikea vuosi.<br />

Huolimatta liikuntalain voimaantulosta annettiin<br />

kaikille urheilun keskusjärjestöille sama 8 % avustusten<br />

kasvu.<br />

<strong>SVUL</strong>:n saama avustusosuus on keskusjärjestöistä<br />

voi makkaimmin jälkeenjäänyt <strong>toiminta</strong>an verrattuna.<br />

Toimintavuonna <strong>1980</strong> <strong>SVUL</strong> kasvatti jäsenjärjestöilleen<br />

jaettavia avustuksia selvästi saamaansa valtionavun<br />

kasvua enemmän eli 11 ,3 %.<br />

Tilivuoden alijäämän syntymiseen on edellä esitetyn<br />

lisäksi vaikuttanut järjestön 80-juhlavuodesta ja<br />

olympia vuodesta johtunut toiminnan voimakas aktivoituminen,<br />

joka on aiheuttanut paineita kaikkien<br />

osastojen <strong>toiminta</strong>an lisääntyneen palvelu kysynnän<br />

muodossa.<br />

Tilivuoden alijäämäksi muodostui 828.815,35<br />

markkaa kun <strong>SVUL</strong>-80 juhlavuoden projektin alijäämä<br />

598.339,35 markkaa on siirretty vuodelle 1981 .<br />

<strong>SVUL</strong>:n valtionavustus ja varainkäyttö 1977- <strong>1980</strong><br />

milj . mk<br />

40<br />

30<br />

20<br />

-<br />

- - 1---<br />

<strong>SVUL</strong>:n varain- -<br />

käyttö<br />

-<br />

-<br />

10<br />

<strong>SVUL</strong>:n saama<br />

va ltionavustu s<br />

1977 1978 1979 <strong>1980</strong><br />

-<br />

-<br />

- 32 -<br />

- 33 -

Tuloslaskelma<br />

1. 1.-31. 12. <strong>1980</strong><br />

Tase 31. 12. <strong>1980</strong><br />

Varsinainen <strong>toiminta</strong><br />

Liikuntapoliittinen osasto<br />

Urheiluosasto<br />

Yleis<strong>toiminta</strong><br />

Koulutus<strong>toiminta</strong><br />

Tuotot<br />

Kulut<br />

Nuoriso<strong>toiminta</strong><br />

Tuotot<br />

Kulut<br />

Tieteellinen <strong>toiminta</strong><br />

Kansainvälinen <strong>toiminta</strong><br />

Tiedotus<strong>toiminta</strong><br />

Tuotot<br />

Kulut<br />

Julkaisu<strong>toiminta</strong><br />

Tuotot<br />

Kulut<br />

Hallinto- ja talousosasto<br />

Yleishallinto<br />

Palveluyksiköt<br />

Tuotot<br />

Kulut<br />

Vapaaehtoiset sosiaaliset kulut<br />

Keskinäiset avustukset<br />

<strong>SVUL</strong>:n avustukset liitoille<br />

Muiden yhteisöjen avustukset<br />

Suomen Urheilusäätiö<br />

Sijoitus<strong>toiminta</strong><br />

Tuotot<br />

Kulut<br />

Varainhankinta<br />

Tuotot<br />

Kulut<br />

Korkokulut<br />

Yleisavustukset<br />

Tuotot<br />

Opetusministeriö<br />

Toimintamääräraha<br />

Valmentajamääräraha<br />

Kulut<br />

Toimintamääräraha liitoille<br />

Toimintamääräraha piireille<br />

Valmentajamääräraha liitoille<br />

<strong>SVUL</strong> -80<br />

Tuotot<br />

Kulut 7.916.497,-<br />

Varaus v :lta -79<br />

389.000,-<br />

Opetusministeriön tappiokorvaus kisoista<br />

Opetusministeriön<br />

<strong>SVUL</strong>-80 juhlafilmiavustus<br />

Siirretty v:lle -81<br />

Tilikauden tulos<br />

200.26569<br />

+ 168.685,50<br />

667.344,07 498.658,57<br />

242.683,73<br />

+ 2.000,-<br />

182.075,98 180.075,98<br />

204.058,74<br />

48.144,27 1.131.203,25<br />

+ 22.260,-<br />

490.753,62 468.493,62<br />

+ 2.681.801 , 10<br />

2.595.992,86 + 85.808,24<br />

785.573,33<br />

+ 2.042.078,61<br />

4.327.956,42 2.285.877,8 1<br />

141.298,3 I 3.212.749,45<br />

4.969.321 ,8 I<br />

1.200.000,-<br />

6. 169.32 1,81<br />

+ 50.000,-<br />

6.119.321 ,81<br />

+ 4.538.967,33<br />

2.043.381,28 + 2.495.586,05<br />

3.623.735,76<br />

+ 3.837.509,07<br />

3.477.762,33 + 359.746,74<br />

3.263.989,02<br />

644.715,-<br />

3.908.704,02<br />

17.328.000,-<br />

844.000,- + 18. I 72.000,-<br />

9.932.167,-<br />

4.315.938,33<br />

844.006,- - 15 .092.111,33 + 3.079.888,67<br />

828.815,35<br />

+ 5.629.157,65<br />

7.527.497,- 1.898.339,35<br />

1.200.000,-<br />

100.000 z - + 1.300.000 z -<br />

598.339,35 0,-<br />

mk 828.815,35<br />

Vastaavaa<br />

Rahoitusomaisuus<br />

Rahavarat kassassa 17.512,44<br />

Pankkisaamiset 1.556.869,17 1.574.381,61<br />

Myyntisaamiset ja saamiset jäsenliitoilta<br />

Myyntisaamiset 527.018,29<br />

Saamiset jäsenliitoilta 969.520,68<br />

Töölön Urheilutalosäätiö 1.979.219,54 3.475.758,51<br />

Lainasaamiset<br />

Kiinteistömaaliikenne Oy 19.613.700,44<br />

Töölön Urheilutalosäätiö 2.120.000,-<br />

Muut lainasaamiset 1. 155.529,50 22.889.229,94<br />

Ennakkomaksut<br />

Kassaennakot 349,12<br />

Siirtosaamiset 1.884.001 ,88<br />

Vaihto-omaisuus<br />

Jakeluvarasto<br />

Käyttöomaisuus ja muut pitkävaikutteiset menot<br />

Länsi-Pasila 892.332,82<br />

Jerismaja-kiinteistö 878.553,66<br />

Koneet ja kalusto 705.981,75<br />

ATK -ohjelmat 55.200,-<br />

Puhelinosuudet 44.941,-<br />

Muut pitkävaikutteiset menot 598.339 z 35<br />

<strong>SVUL</strong>-80<br />

Muut pi tk äai k ai set sijoitukset<br />

Arvopaperit<br />

mk<br />

Vastattavaa<br />

Vieras pääoma<br />

Lyhytaikainen<br />

Ostovelat 962.575,40<br />

Velat jäsenliitoille 1.109.511,72 2.072.087, 12<br />

Ennakkomaksut 106.436,30<br />

Siirtovelat<br />

Veronpidätykset 111.149,-<br />

Sosiaali turvamaksut 20.670,- 131.819,-<br />

Muut siirtovelat 918.786,55 1.050.605,55<br />

Urheilijoiden<br />

Ammattienedistämissäätiö 5.000,-<br />

Lainat<br />

Pitkäaikainen<br />

2.154.561 z- 5.388.689,97<br />

Eläkelainat, Aura 4.869.788,57<br />

Suomen Urheilusäätiö 41.317,55<br />

Jäsenliittojen edell. sijoitetut varat 6.286.156,-<br />

Muut pitkäaikaiset lainat<br />

Varaukset<br />

3.904.968,59 15. 102.230,71<br />

Länsi-Pasila<br />

Oma pääoma<br />

Rakennusrahasto 14.300.000,-<br />

Edell. tilikauden ylijäämä 1.124.962,35<br />

Tilikauden alijäämä 828.815,35 + 296.147,-<br />

mk<br />

Velan vakuudeksi annetut kiinnitykset omista sitoumuksista 580.000 mk.<br />

Annetut pantit omista sitoumuksista 44.941 mk.<br />

Takaukset muiden sitoumuksista 3.353.530 mk.<br />

Alkaneet eläkevastuut 2.600.000 mk.<br />

Helsingissä huhtikuun 15. päivänä 1981<br />

Erkki Kivelä Jukka Uunila Paavo Pekkanen<br />

Esko Sarvikas Lasse Ahtiainen Matti Lähdesmäki<br />

Pertti Eräkare Väinö Eskelinen Pentti Alho<br />

Impi Jokinen Osmo Niemelä Mauri Oksanen<br />

29.823.721 ,06<br />

258.994,04<br />

3.175.348,58<br />

2.129.004,-<br />

35.387.067,68<br />

20.490.920,68<br />

300.000,-<br />

14.596.1 47 z -<br />

35.387.067,68<br />

Edelläoleva tilinpäätös on laadittu hyvän kirjanpitotavan mukaisesti<br />

Helsingissä 16. päivänä huhtikuuta 1981<br />

- 34-<br />

Ilmari Aro<br />

HTM<br />

Markku Pajunen<br />

KHT

Tilintarkastuskertomus<br />

Ansiomerkit<br />

Olemme tarkastaneet Suomen Valtakunnan Urheiluliitto<br />

<strong>SVUL</strong> ry:n tilinpäätöksen, kirjanpidon ja hallinnon<br />

tilivuodelta <strong>1980</strong> hyvän tilintarkastustavan edellyttämässä<br />

laajuudessa.<br />

Olemme myös tarkastaneet liiton kirjanpitoon yhdistetyt<br />

Suomen Urheilulehden, Töölön Urheiluhallien,<br />

SVU L:n Squashhallin ja Jerismajan kirjanpidon ja erilliset<br />

tilinpäätökset.<br />

Tilikauden jatkuvan tarkastuksen on suorittanut tilintarkastustoimisto<br />

Salmi Virkkunen & Helenius Ky.<br />

Olemme tutustuneet tarkastuksesta laadittuun 15 päivänä<br />

huhtikuuta 1981 päivättyyn kertomukseen.<br />

Tilinpäätös 31. 12. <strong>1980</strong>, joka osoittaa alijäämää<br />

828.8 15 ,35 markkaa, on laadittu voimassaolevien säännösten<br />

mukaisesti.<br />

<strong>SVUL</strong>-80 juhlavuosiprojektin alijäämäksi muodostui<br />

987.339,35 markkaa. Kun vuonna 1979 muodostettu<br />

varaus 389.000,- vähennettiin emo alijäämästä, muodostui<br />

lopulliseksi alijäämäksi 598.339,35 markkaa, mikä<br />

siirrettiin tilinpäätöksessä vuodelle 1981 .<br />

Käyttöomaisuudesta ei ole suoritettu poistoja.<br />

Saadut avustukset on käytettyavustusehtojen mukaisesti.<br />

Edellä esitetyn perusteella ehdotamme, että tilinpäätös<br />

vahvistetaan ja että tilivelvollisille myönnetään vastuuvapaus.<br />

Helsingissä 16. päivänä huhtikuuta 1981<br />

Ilmari Aro, HTM<br />

Markku Pajunen, KHT<br />

<strong>SVUL</strong>:n liittohallitus ja ansiomerkkivaliokunta<br />

myönsivät vuonna <strong>1980</strong> yhteensä 419 eri huomionosoitusta<br />

ansioituneille svullil aisille järjestöt yön tekijöille.<br />

Tämän lisäksi koko järjestössä jaettiin <strong>SVUL</strong><br />

80 juhlavuoden muistomitaleja yhteensä 2.800 kappaletta<br />

ja <strong>SVUL</strong> 80 ansiomerkkejä lähes 10.000 kappaletta.<br />

<strong>SVUL</strong>:n 80-vuotisjuhlavuonna kutsuttiin 10 uutta<br />

kunniajäsentä: He ovat Orvo Anttila, Harri Eljanko,<br />

Lempi Hartikka, Rolf Hohenthal, Paavo Honkajuuri,<br />

Arvi Jantunen, Aino Manninen, Aarno Pajunen, Toimi<br />

Tulikoura ja Armas Valste.<br />

He kaikki ovat tehneet suuria ja pysyvästi merkittäviä<br />

palveluksia Suomen liikuntakasvatuksen hyväksi.<br />

Kokouksissaan valiokunta käsitteli <strong>SVUL</strong>:n ansiomerkkien<br />

myöntämistä ja ehdotuksia Suomen urheilun<br />

ansioristien ja -mitalien myöntämiseksi. Vuonna <strong>1980</strong><br />

svullilaiset aivat Opetusmini teriön myöntämiä huomionosoituksia<br />

seuraavasti: kultai ia ansioristejä 9,<br />

hopeisia ansiori stejä 24, hopeisia ansiomitaleja kullatuin<br />

ristein 52, hopeisia ansiomitaleja I II ja pronssisia<br />

ansiomitaleja 98. Huomionosoituksia saatiin yhteensä<br />

294.<br />

Valiokunta kä itteli myö merkkipäiviä viettäneiden<br />

merkittävien urheiluihmisten muistamista.<br />

Marraskuussa <strong>SVUL</strong> 80 juhlallisuuksien yhteydessä<br />

järjestettiin erillinen ansiomerkkien jakotilaisuus,<br />

jossa mm. uusille kunniajäsenille myönnettiin kunniajäsenmerkkinsä<br />

sekä kaikille kunniajäsenille kehystetyt<br />

kunniakirjat.<br />

Juhlavuoden aikana jaettiin myös <strong>SVUL</strong>:n ansiomerkkejä<br />

urheilutoimittajille sekä liittojen ja piirien<br />

luottamusjohdolle.<br />

LIITTOJEN TOIMINTAMÄÄRÄRAHA<br />

<strong>1980</strong><br />

Urheiluliitto<br />

Hiihtoliitto<br />

Lentopalloliitto<br />

Jääkiekkoliitto<br />

Suunnistusliitto<br />

SNLL<br />

Koripalloliitto<br />

Pesäpalloliitto<br />

Ampujainliitto<br />

Uimaliitto<br />

Painiliitto<br />

Moottoriliitto<br />

Judoliitto<br />

Painonnostoliitto<br />

Tennisliitto<br />

Ampumahiihtoliitto<br />

Purjehtijaliitto<br />

Voimisteluliitto<br />

Luisteluliitto<br />

Amatöörinyrkkeilijäinliitto<br />

Pyöräilyliitto<br />

Pöytätennisliitto<br />

Urheiluautoilijoiden liitto<br />

Ratsastajainliitto<br />

Kanoottiliitto<br />

Taitoluisteluliitto<br />

Soutuliitto<br />

Kä ipalloliitto<br />

Nykyaikaisen 5-ottelun liitto<br />

Moottoriveneliitto<br />

Vesihiihtoliitto<br />

Miekkailuliitto<br />

Urheilusukeltajain liitto<br />

Sulkapalloliitto<br />

Golniitto<br />

Kävelyurheiluliitto<br />

Metsästäjäliitto<br />

Squashliitto<br />

Maahockeyliitto<br />

Salamapalloliitto<br />

Tanssiurheilun Keskusliitto<br />

Karateliitto<br />

<strong>SVUL</strong>:n Nuoret<br />

Yhteensä<br />

1.294.990<br />

984.689<br />

726.105<br />

660.942<br />

631.980<br />

580.263<br />

480.967<br />

446.834<br />

383.739<br />

290.649<br />

267.893<br />

235.829<br />

223.4 17<br />

222.382<br />

214. 108<br />

207.902<br />

206.867<br />

183.078<br />

181.009<br />

159.288<br />

156. 185<br />

148.945<br />

146.876<br />

142.739<br />

137.567<br />

136.532<br />

123.086<br />

105.502<br />

83.781<br />

75.507<br />

74.472<br />

58.957<br />

55.854<br />

53.786<br />

50.683<br />

40.339<br />

39.305<br />

36.202<br />

36.202<br />

19.652<br />

13.446<br />

12.412<br />

12.412<br />

10.343.373<br />

PIIRIEN TOIMINTA MÄÄRÄRAHA<br />

<strong>1980</strong><br />

Etelä-Karjala<br />

Etelä-Pohjanmaa<br />

Helsinki<br />

Häme<br />

Kainuu<br />

Keski-Pohjanmaa<br />

Keski-Suomi<br />

Kymenlaakso<br />

Lahti<br />

Lappi<br />

Länsi· Pohja<br />

Pohjois-Karjala<br />

Pohjois-Pohjanmaa<br />

Pohjois-Savo<br />

Satak unta<br />

Suur-Savo<br />

Uusimaa<br />

Varsinais-Suomi<br />

Yhteensä<br />

168.073<br />

256.572<br />

277.767<br />

259.9 18<br />

15 3.571<br />

186.293<br />

182.203<br />

249.878<br />

196.333<br />

140.928<br />

133.492<br />

192.986<br />

180.716<br />

188.152<br />

276.279<br />

195.217<br />

233.889<br />

246.160<br />

3.718.427<br />

MYÖNNETYT <strong>SVUL</strong>:N<br />

ANSIOMERKIT 1973-<strong>1980</strong><br />

1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 <strong>1980</strong><br />

Kunniajäsenmerkki ...... .. .......... .. ........ 14 10<br />

<strong>SVUL</strong>-kunniakilpi .............................. 2 3 3 2 1<br />

<strong>SVUL</strong>-kilpi . . .... ............................ 33 9 5 II 9<br />

Kultainen ansiomerkki .... . ...... .. ..... . ...... . II 7 22 28 9 18 17 54<br />

Hopeinen ansiomerkki .............. .. .. .. . .. . . . 63 72 92 157 67 98 106 169<br />

Tunnustusmerkki ........ . .. ... . ... . .... . ...... 28 33 27 73 35 41 21 49<br />

Kultainen plaketti ............................ 5 5 17 4 5 5 6 34<br />

Hopeinen plaketti ................. . ....... . .... 65 50 31 65 39 59 36 52<br />

Tunnustusplaketti . . . ... . . ........... ... ....... . 17 7 3 12 13 20 5 4<br />

Kultaviiri . .. ...... . . ..... ............. . ...... 5 8 5 6 2 4 5 6<br />

Hopeaviiri .................................. 20 17 7 10 3 5 7 7<br />

Tunnustusviiri .. ................ .. .... . . .. .... 21 24 21 30 5 25 12 24<br />

Yhteensä ...... ...... .... . . . . . ..... ... ....... 235 223 239 420 190 283 228 419<br />

<strong>SVUL</strong>:n KUNNIAJÄSENET<br />

KUNNIAPUHEENJOHTAJAT:<br />

Jukka Rangell (.1954- ), Ivar Wilskman (1914- 1932).<br />

KUNNIAJÄSENET:<br />

Orvo Anttila, Bruno Arjanko, Bore Bergman, Harri Eljanko,<br />

Lempi Hartikka, Rolf Hohenthal. Paavo Honkajuuri, Arvi Jantunen.<br />

Impi Jokinen, Risto Kalajo, Kaarina Kari, Urho Kekkonen,<br />

Erkki Kivelä, Elna Kopponen, Hannu Koskivuori, Kallio Kotkas.<br />

Ukko Könni, Väinö Lahtinen, Aaro Laine, Harry Lindblad, Aino<br />

Manninen, Liisa Mattila-Oukari, Paavo Oinaala, Liisa Orko, Aarno<br />

Pajunen, Erkki Palolampi, Lauri Pihkala, Reino Piirto, Valle<br />

Resko, Helka Ristolainen, Urho Saariaho, Yrjö Salmela, Tauno<br />

Salonen, Heikki Savolainen, Toimi Tulikoura, Aaro Tynell, Jukka<br />

Uunila. Armas Valste.<br />

EDESMENNEET KUNNIAJÄSENET:<br />

Karl G. R. Ahlbäck, Toivo Aro, J. F. Blomqvist, Ernst Bredberg,<br />

Viktor Damm, Aksel Ek, Viktor Heikel, Arvo Himberg,<br />

Mikko Hämäläinen, Eemeli Juureva, Yrjö Kaloniemi, V. A. M.<br />

Karikoski, Akseli Kaskela, Aarne Kiira, Kauno Kleemola, Ali<br />

Koskimaa, Kalle Käkönen, Heikki Lehmusto, Jukka Lehtinen, K.<br />

E. Levälahti, John Lindstedt, Edvard Lundström, K. H. Marjanti<br />

e. Une Melkko, Erkki Merinen, V. J. Niiniluoto, Väinö Pynninen,<br />

Oskari Rikkilä, Veli Saarinen, Anton Salmenkylä, Lauri ~an ­<br />

tala. Viktor Smeds, Erkki Sorakuru, Lauri Tanner, Väinö Teivaala.<br />

Yrjö Valkama, Arvo Vartia, Gösta Wasenius, Ivar Wilskman,<br />

Aatos Vuolle-Apiala.<br />

- 36 -<br />

- 37 -

<strong>SVUL</strong>:n jäsenjärjestöt<br />

<strong>SVUL</strong>:N JÄSENLIITOT<br />

SUOMEN AMATÖÖRINYRKKEILIJÄIN LIIT­<br />

TO: puheenjohtaja Tauno Salminen, toiminnanjohtaja<br />

Sven Fyhr.<br />

SUOMEN AM~UJAINLIITTO: puheenjohtaja<br />

Maunu Wirtanen, toiminnanjohtaja Rene Nordqvist.<br />

SUOMEN AMPUMAHIIHTOLIITTO: puheenjohtaja<br />

Erkki J. Toivanen, toiminnanjohtaja Pauli Swanljung.<br />

SUOMEN GOLFLIITTO: puheenjohtaja Seppo Soratie,<br />

toiminnanjohtaja Jorma Huhtanen.<br />

SUOMEN HIIHTOLIITTO: puheenjohtaja Hannu<br />

Koskivuori, toimitusjohtaja Lasse Pirskanen.<br />

SUOMEN JOUSIAMPUJAIN LIITTO: puheenjohtaja<br />

Esko Immonen, toiminnanjohtaja Esko Salminen.<br />

SUOMEN JUDOLIITTO: puheenjohtaja Timo Harju,<br />

toiminnanjohtaja Jim Wikberg.<br />

SUOMEN JÄÄKIEKKOLIITTO: puheenjohtaja<br />

Väinö Lassila, toimitusjohtaja Göran Stubb.<br />

SUOMEN KANOOTTlLIITTO: puheenjohtaja<br />

Erkki J. Woivalin, toimistonhoitaja Britta Leidenius.<br />

SUOMEN KARATELIITTO: puheenjohtaja Kari<br />

Kuula, toimistosihteeri Timo Vuojolahti.<br />

SUOMEN KORIPALLOLIITTO: puheenjohtaja<br />

Martti Huhtamäki, toiminnanjohtaja Yrjö Rantanen.<br />

SUOMEN KUNTOURHEILULIITTO: puheenjohtaja<br />

Pertti Tuomala, pääsihteeri Heikki Niininen.<br />

SUOMEN KÄSIPALLOLIITTO: puheenjohtaja<br />

Henrik Vaenerberg, toiminnanjohtaja Heikki Tuominen<br />

- <strong>1980</strong>, toiminnanjohtaja Martti Rantanen <strong>1980</strong>-.<br />

SUOMEN KÄVELYURHEILULIITTO: puheenjohtaja<br />

Väinö Kangaspunta.<br />

SUOMEN LENTOPALLOLIITTO: puheenjohtaja<br />

Rune Nylander, toiminnanjohtaja Harry Sundell.<br />

SUOMEN LUISTELULIITTO: puheenjohtaja<br />

Mauno Löfroos, koulutus- ja valmennuspääll. Jorma<br />

Veistola.<br />

SUOMEN MAAHOCKEYLIITTO: puheenjohtaja<br />

Kalevi Ruuttu, toimistonhoitaja Valto Mattila.<br />

SUOMEN METSÄSTÄJÄLIITTO: puheenjohtaja<br />

Lauri Pöyhönen, toiminnanjohtaja Juha Kairikko.<br />

SUOMEN MIEKKAILULIITTO: puheenjohtaja<br />

Erkki E. Nurmi, toiminnanjohtaja Leo Heiskanen.<br />

SUOMEN MOOTTORILIITTO: puheenjohtaja<br />

Helmer Viiala, toiminnanjohtaja Eino Louhio.<br />

SUOMEN MOOTTORIVENELIITTO: puheenjohtaja<br />

Pekka Helen, toiminnanjohtaja Veikko Virtakoski.<br />

SUOMEN NAISTEN LIIKUNTAKASVATUS­<br />

LIITTO: puheenjohtaja Liisa Orko, toiminnanjohtaja<br />

Anna Kinnunen.<br />

SUOMEN NYKYAIKAISEN 5-0TTELUN LIIT­<br />

TO: puheenjohtaja Jaakko Lassila, toiminnanjohtaja<br />

Leo Heiskanen -<strong>1980</strong>, sihteeri Sirpa Heikonen <strong>1980</strong>-<br />

SUOMEN PAINILIITTO: puheenjohtaja Mauri<br />

Vierumäki, toiminnanjohtaja Arto Savolainen.<br />

- 38 -<br />

SUOMEN PAINONNOSTOLIITTO: puheenjohtaja<br />

Mauri Rauvanto, toiminnanjohtaja Juhani Salakka.<br />

SUOMEN PESÄPALLOLIITTO: puheenjohtaja<br />

Martti Alopaeus, toiminnanjohtaja Markku Pullinen.<br />

SUOMEN PURJEHTIJALIITTO: puheenjohtaja<br />

Peter Tallberg, toiminnanjohtaja Raimo Aromaa.<br />

SUOMEN PYÖRÄILYLIITTO: puheenjohtaja Eino<br />

Lehtovirta, toiminnanjohtaja Christian Oesch.<br />

SUOMEN PÖYTÄTENNISLIITTO: puheenjohtaja<br />

Esa Ellonen, toiminnanjohtaja Kari Aarnio - <strong>1980</strong>, toiminnanjohtaja<br />

Gösta Wahlström <strong>1980</strong>-.<br />

SUOMEN RATSASTAJAINLIITTO: puheenjohtaja<br />

Olli Pesonius, toiminnanjohtaja Olavi T. Lehti.<br />

SUOMEN RUGBY- JA SALAMAPALLOLIITTO:<br />

puheenjohtaja Aarne Kallislahti, sihteeri Erkki Saarinen<br />

- <strong>1980</strong>, sihteeri Sinikka Francke <strong>1980</strong>.<br />

SUOMEN SOUTULIITTO: puheenjohtaja Nils<br />

Bäckman.<br />

SUOMEN SQUASLIITTO: puheenjohtaja Mauno<br />

Rintanen, sihteeri Harri Salo - <strong>1980</strong>, toiminnanjohtaja<br />

Jorma Vertainen <strong>1980</strong>-.<br />

SUOMEN SULKAPALLOLIITTO: puheenjohtaja<br />

Tuomo Tennilä.<br />

SUOMEN SUUNNISTUSLIITTO: puheenjohtaja<br />

Osmo Niemelä, toimitusjohtaja Jouko Purontakanen.<br />

SUOMEN TAITOLUISTELULIITTO: puheenjohtaja<br />

Marjatta Väänänen, toiminnanjohtaja Eila Säde.<br />

SUOMEN TENNISLIITTO: puheenjohtaja Aimo<br />

Näräkkä, toiminnanjohtaja Kari. Kiviharju.<br />

SUOMEN UIMALIITTO: puheenjohtaja Pertti Ojala,<br />

toiminnanjohtaja Pauli Natunen.<br />

SUOMEN URHEILUAUTOILIJOIDEN LIITTO:<br />

puheenjohtaja Olli J ärvelin, toiminnanjohtaja Mikko<br />

Suopanki.<br />

SUOMEN URHEILULIITTO: puheenjohtaja Calr­<br />

Olaf Homen, toimitusjohtaja Rolf Haikkola.<br />

SUOMEN URHEILUSUKELTAJAIN LIITTO:<br />

puheenjohtaja Mauri Vallema, toiminnanjohtaja Leila<br />

Jakobsson.<br />

SUOMEN VESIHIIHTOLIITTO: puheenjohtaja<br />

Pentti J. Barck, sihteeri Erkki Saarinen -<strong>1980</strong>, sihteeri<br />

Merja Olamo <strong>1980</strong>-.<br />

SUOMEN VOIMISTELU LIITTO: puheenjohtaja<br />

Tapio Koivula, toiminnanjohtaja Erkki Alaja.<br />

<strong>SVUL</strong>:N NUORET: puheenjohtaja Raimo Salo, sihteeri<br />

Pauli Tuorila.<br />

TANSSIURHEILUN KESKUSLIITTO: puheenjohtaja<br />

Veli-Matti Salo, liittosihteeri Kirsti Strohmayer.<br />

<strong>SVUL</strong>:N JÄSENPIIRIT<br />

ETELÄ-KARJALAN PIIRI: puheenjohtaja Einari<br />

Hatakka, piirijohtaja Seppo Innanen.<br />

ETELÄ-POHJANMAAN PIIRI: puheenjohtaja Ilmari<br />

Ylä-Autio, piirijohtaja Markku Muurimäki.<br />

HELSINGIN PIIRI: puheenjohtaja Juhani Salmenkylä,<br />

piirijohtaja Eero Vettenranta.<br />

HÄMEEN PIIRI: puheenjohtaja Orvo Anttila, piirijohtaja<br />

Pekka Syrjänen.<br />

KAINUUN PIIRI: puheenjohtaja Mauri Katavisto.<br />

KESKI-POHJANMAAN PIIRI: puheenjohtaja<br />

Teemu Pesola, piirijohtaja Eero Korkeaniemi.<br />

KESKI-SUOMEN PIIRI: puheenjohtaja Esa Riihimäki,<br />

piirijohtaja Martti Olli.<br />

KYMENLAAKSON PIIRI: puheenjohtaja Olavi<br />

Eronen, piirijohtaja Paavo Tarnanen.<br />

LAHDEN PIIRI: puheenjohtaja Lasse Ahtiainen,<br />

piirijohtaja Juhani Aarninsalo.<br />

LAPIN PIIRI: puheenjohtaja Olavi Poikela, piirijohtaja<br />

Jyri Hautamäki.<br />

LÄNSI-POHJAN PIIRI: puheenjohtaja Seppo Pelttari,<br />

piirijohtaja Reino Kassinen.<br />

LIITTOJEN JA PIIRIEN JÄSENMÄÄRÄ <strong>1980</strong><br />

LIITTO<br />

Amatöörinyrkkeilijäin liitto<br />

Ampujainliitto<br />

Ampumahiihtoliitto<br />

GolOiitto<br />

Hiihtoliitto<br />

Jousiampujainliitto<br />

Judoliitto<br />

Jääkiekkoliitto<br />

Kanoottiliitto<br />

Karateliitto<br />

Koripalloliitto<br />

Kuntourheiluliitto<br />

Käsipalloliitto<br />

Kävelyurheiluliitto<br />

Lentopalloliitto<br />

Luisteluliitto<br />

Maahockeyliitto<br />

Metsästäjäliitto<br />

Miekkailuliitto<br />

Moottoriliitto<br />

Moottoriveneliitto<br />

Naisten Liikuntakasvatusliitto<br />

Nykyaikaisen 5-ottelun liitto<br />

Painiliitto<br />

Painonnostoliitto<br />

Pesäpalloliitto<br />

Purjehtijaliitto<br />

Pyöräilyliitto<br />

Pöytätennisliitto<br />

Ratsastajainliitto<br />

Rugby- ja Salamapalloliitto<br />

Soutuliitto<br />

Squashliitto<br />

Sulkapalloliitto<br />

Suunnistusliitto<br />

Taitoluisteluliitto<br />

Tennisliitto<br />

Uimaliitto<br />

Urheiluautoilijoiden liitto<br />

Urheiluliitto<br />

Urheilusukeltajain liitto<br />

Vesihiihtoliitto<br />

Voimisteluliitto<br />

Tanssiurheilun Keskusliitto<br />

SEUROJA JÄSENIÄ<br />

54 6.685<br />

240 25.427<br />

224 24.748<br />

16 3.207<br />

726 205.750<br />

54 1.852<br />

74 19.552<br />

344 62.462<br />

21 4.729<br />

39 7.657<br />

220 29.211<br />

1.426 367.627 Jäsenpiiri<br />

48 4.271<br />

38 2.144 Etelä-Karjala<br />

634 84.488 Etelä-Pohjanmaa<br />

31 6.502 Hel sinki<br />

II 560 Häme<br />

2.300 82.000 Kainuu<br />

II 856 Keski -Pohjanmaa<br />

117 14.309 Keski -Suomi<br />

76 14.136 Kymenlaakso<br />

370 77.457 Lahti<br />

II 379 Lappi<br />

80 20.058 Länsi-Pohja<br />

126 20.764 Pohjois-Karjala<br />

251 62. 11 9 Pohjois-Pohjanmaa<br />

102 27.861 Pohjois-Savo<br />

55 13.932 Satakunta<br />

90 3.904 Suur-Savo<br />

92 12.570 Uu simaa<br />

4 112 Varsinais-Suomi<br />

23 3.1 58<br />

59 4.621 Koko maa<br />

42 2.630 Piireihin<br />

394 78.246 kuulumattomia<br />

50 7.607 Suomen<br />

213 22.322 Metsästäjäliitto<br />

100 21.731 Kokonaisjäsenluku<br />

121 20.5 17<br />

663 223.388<br />

74 3.704<br />

9 648<br />

84 16.321<br />

37 3.816<br />

- 39 -<br />

POHJOIS-KARJALAN PIIRI: puheenjohtaja Eino<br />

Kiiski, piirijohtaja Sulo Repo.<br />

POHJOIS-POHJANMAAN PIIRI: puheenjohtaja<br />

Pentti Alho, piirijohtaja Aarno Pietilä.<br />

POHJOIS-SA VON PIIRI: puheenjohtaja Lauri Reinikainen,<br />

piirijohtaja Väinö Ihalainen.<br />

SA T AK UNN AN PIIRI: puheenjohtaja Olli Palmu,<br />

piirijohtaja Teemu Krannila.<br />

SUUR-SAVON PIIRI: puheenjohtaja Leo Turunen,<br />

piirijohtaja Pertti Lehikoinen.<br />

UUDENMAAN PIIRI: puheenjohtaja Pentti Räty,<br />

piirijohtaja Risto Sylvelin.<br />

V ARSINAIS-SUOMEN PIIRI: puheenjohtaja Pentti<br />

Pihlakoski, piirijohtaja Unto Suvanto.<br />

10538 4728 4577 3732 23575 90<br />

30323 16447 17060 13802 77632 187<br />

66183 28335 29079 16853 140450 52 1<br />

32340 14525 15516 9485 7 1866 279<br />

7 153 380 1 3565 2981 17500 63<br />

14652 7877 7020 5857 35406 99<br />

15857 8193 7263 6182 37495 160<br />

17537 8315 7007 5654 38513 148<br />

15738 8636 9099 7203 4067 152<br />

9984 5043 4648 3813 23488 87<br />

656 3996 3905 3548 1800 71<br />

8806 4415 5249 3671 2214 1 130<br />

14587 8641 10207 8934 42369 125<br />

12807 6939 7153 5111 3201 131<br />

21917 11607 9392 8704 5162 186<br />

10761 5362 6172 4221 2651 142<br />

23029 11 264 10967 9266 54526 224<br />

29377 15183 12371 11641 6857 250<br />

4814 173307 70250 13065 3045<br />

200<br />

8200 2300<br />

49364 5545

JÄSENLIITTOJEN SEURAT PIIREITT ÄIN<br />

« «<br />

« ~<br />

....l ~<br />

Z 0<br />

« « z Vl<br />

-,<br />

« - ::.:::<br />

t: Q2<br />

-,<br />

:r:<br />

~<br />

a: 0<br />

:r: 0<br />

- ~ Q<br />

«<br />

0.. 0 ~ ....l<br />

0:::<br />

~ 0.. Vl<br />

:<br />

~<br />

«<br />

Vl<br />

::.:::<br />

~<br />

~ ~<br />

« ~<br />

Vl Vl<br />

3 3<br />

13 10<br />

18 10<br />

I I<br />

49 42<br />

5 4<br />

4 3<br />

29 16<br />

1 2<br />

3 -<br />

9 4<br />

106 65<br />

1 -<br />

4 4<br />

46 34<br />

2 2<br />

- -<br />

- -<br />

8 4<br />

4 4<br />

27 20<br />

I I<br />

7 I<br />

10 4<br />

19 14<br />

5 5<br />

4 2<br />

3 8<br />

5 4<br />

- -<br />

- 1<br />

4 I<br />

5 I<br />

31 21<br />

3 2<br />

15 10<br />

5 4<br />

7 7<br />

50 39<br />

3 4<br />

1 1<br />

6 3<br />

I 2<br />

518 363<br />

-<br />

~<br />

0<br />

~<br />

Vl<br />

ch<br />

« «<br />

«<br />

Z<br />

~<br />

Vl<br />

tii a:<br />

~ «<br />

~ ><br />

6 3<br />

15 8<br />

10 21<br />

- I<br />

46 63<br />

9 3<br />

9 4<br />

17 36<br />

- I<br />

4 4<br />

14 20<br />

80 100<br />

5 3<br />

3 6<br />

31 54<br />

- 3<br />

I -<br />

1 I<br />

12 9<br />

2 II<br />

18 30<br />

2 I<br />

5 4<br />

5 6<br />

14 18<br />

5 14<br />

4 4<br />

8 8<br />

12 8<br />

- -<br />

2 3<br />

4 8<br />

4 2<br />

21 37<br />

5 8<br />

18 18<br />

9 8<br />

12 9<br />

41 64<br />

6 12<br />

- -<br />

I 7<br />

3 2<br />

464 622<br />

:co<br />

Vl<br />

c ..,<br />

E<br />

..c<br />

>-<br />

56<br />

24 1<br />

226<br />

16<br />

727<br />

76<br />

54<br />

348<br />

22<br />

40<br />

222<br />

1437<br />

49<br />

45<br />

634<br />

31<br />

II<br />

II<br />

121<br />

77<br />

370<br />

II<br />

82<br />

126<br />

252<br />

104<br />

58<br />

9 1<br />

93<br />

5<br />

23<br />

64<br />

45<br />

394<br />

50<br />

2 14<br />

101<br />

122<br />

664<br />

76<br />

9<br />

84<br />

37<br />

75 19<br />

<strong>SVUL</strong>:n jäsenliiton tarjoama laji<strong>toiminta</strong> on monipuolista ja kehittävää.<br />

Liittojen, piirien ja urheiluseurojen saumaton yhteistyö takaa parhaan<br />

tuloksen: liikuntatoiminnan monipuolistumisen ja jatkuvan<br />

kasvun.<br />

- 40-

Urheile ja liiku urheilukoulussa<br />

Valmentajien, ohjaajien, opettajien ja muiden asiantuntijoiden<br />

kesken on käyty vilkasta keskustelua aiheesta:<br />

Miksi nuoret kilpaurheilijat lopettavat harrastuksen.<br />

Arvostelijat ovat tuoneet esiin syinä mm. yksipuolisen<br />

valmennuksen, runsaan kilpailemisen, virheelliset tavoitteet,<br />

liian innokkaat lasten vanhemmat ym. Nämä selitykset<br />

sopinevat niihin, jotka ovat lopettaneet kyllästyttyään<br />

tai todettu aan taitonsa ja kykynsä riittämättömäksi.<br />

Mitä näille nuorille on voitu tarjota? Ei kovinkaan<br />

paljon, sillä urheiluseuroissa ei ole toteutettu riittävän<br />

laajaa ja monipuolista nuoriso<strong>toiminta</strong>a.<br />

TAVOITTEEKSI LIIKUNTAKIPINÄN<br />

SYTYTT ÄMINEN<br />

Eräs urheiluseuratoiminnan ongelma on, millä keinoin<br />

saamme passiiviset nuoret harrastamaan omakohtaista,<br />

aktiivista liikuntaa. Tämä asia tulisi ratkaista kaikissa<br />

nuoriso<strong>toiminta</strong>a tekevissä instansseissa, urheiluseuroissa,<br />

kouluissa ja ennenkaikkea kodeissa. Tutkimusten<br />

mukaan tärkeimpinä liikunnan herättäjinä ovat<br />

toimineet kannustava opettaja, aktiivinen urheiluseura,<br />

liikuntaa harrastavat ystävät sekä liikuntamyönteinen<br />

koti. Ei riitä; että urheiluseurat pelkästään tekevät aktiivista<br />

nuorisotyötä ja pyrkivät herättelemään nuoria, tähän<br />

herätystyöhön on saatava kaikki vaikuttajaryhmät<br />

mukaan. Yhteisin voimin ja suunnitelmin liikuntakipinä<br />

saadaan syttymään. Liikuntaan lämminnyt ihminen pysyy<br />

toiminnassa mukana. Mutta liikuntatyöllä ja nuorisotoiminnalla<br />

pitää olla myös <strong>toiminta</strong>edellytykset ja<br />

vetäjät, ohjaajat, opettajat. Tavoitteena nuorisotoiminnassa<br />

tulee olla liikuntainnostuksen ja kipinän sytyttäminen<br />

nuoriin. Se on varmasti paljon arvokkaampi tavoite<br />

seuralle kuin voiton saavuttaminen piirin mestaruuskilpailuissa.<br />

nä on hänen työnsä arvokasta. Nuorten parissa toimiessaan<br />

ohjaaja saa tulokset ja palautteen välittömästi.<br />

Valmentajan ja ohjaajan erona on lähinnä se, että valmentaja<br />

pyrkii erikoistumaan yhteen lajiin ja sitä kautta<br />

kehittämään urheilijan ominaisuuksia niin, että huipputulokset<br />

ovat mahdollisia. Ohjaajan tavoitteena on se,<br />

että mahdollisimman moni nuori saisi liikunnasta nautittavan,<br />

hauskan ja kehittävän harrastuksen. Ohjaaja<br />

ei tietoisesti pyri valmentamaan urheilijaa tuloksiin,<br />

vaan hän opettaa urheilijalle erilaisia liikuntamuotoja ja<br />

kehittää tätä kautta urheilijan liikunnallisia ominaisuuksia.<br />

Ohjaajalle on tärkeää, että mahdollisimman moni<br />

hänen oppilaistaan jatkaa aktiivista liikuntaa myöhemminkin.<br />

Ohjaaja toimii monen nuoren esikuvana ja kasvattajana.<br />

Nuorten kasvatuksessa tähdätään siihen, että<br />

hei stä kasvaa tähän maahan hyväkuntoisia, vireitä, rehellisiä,<br />

ahkeria ja suoraselkäisiä kansalaisia. Terveyden<br />

vaalimisessa ja sairauden ennaltaehkäisyssä liikunta on<br />

parasta, mitä tänä päivänä ihmiselle voidaan tarjota.<br />

Tässä mielessä nuorisotyötä tekevät ohjaajat ovat tänä<br />

päivänä urheiluseurojen arvokkain joukko. Heidän<br />

kauttaan tulevat ne urheilijat, vetäjät, päättäjät sekä urheilun<br />

tukijat, jotka ovat urheilussa esillä huomenna.<br />

NUORILLE JA LAPSILLE<br />

OMA URHEILUKOULU (LUK)<br />

<strong>SVUL</strong>:n eräänä tavoitteena on perustaa urheilukoulu<br />

jokaiseen seuraan. Lasten urheilu<strong>toiminta</strong> tarkoittaa ohjattua,<br />

monipuolista, kehittävää ja hauskaa <strong>toiminta</strong>a<br />

vähintään kerta viikossa. Tämän toiminnan avuksi, lähinnä<br />

ohjaajaa varten on tuotettu ohjelmakirja. Kirjassa<br />

on neljäkymmentä erilaista harjoitusta, jotka on tarkoitettu<br />

kaikista lajeista kiinnostuneille, kaiken kuntoisille<br />

8-12-vuotiaille. Lisäksi kirjassa on hyödyllisiä vihjeitä<br />

ja ohjeita seuran nuorisotoiminnan järjestämisestä.<br />

Juhlavuoden sanomassaan <strong>SVUL</strong> on vedonnut kaikkiin<br />

urheiluseuroihin sekä niiden toimihenkilöil1in aktiivisen<br />

nuorisotoiminnan käynnistämiseksi seuroissa.<br />

t;. Urheilukoulussa on kivaa. Lasten ehdoin tapahtuvaa monipuot;.<br />

Iista liikuntakasvatusta toteutetaan <strong>SVUL</strong>:n seurojen LUK-tunneilla.<br />

t;. Vuoden <strong>1980</strong> aikan valmistui Vierumäelle opiston yhteyteen<br />

<strong>SVUL</strong>:n koulutuskeskus, jossa järjestetään <strong>SVUL</strong>-johtoista<br />

koulutusta urheilun toimi- ja luottamushenkilöille.<br />

1> Vierumäen halleissa ja radoilla ovat monet maamme huippuurheilijoista<br />

kehittäneet kuntonsa maamme edustustehtäviin.<br />

OHJAAJIEN JA VETÄJlEN MERKITYS<br />

Vapaaehtoisessa toiminnassa ja arganisaatiossa on<br />

ratkaisevin merkitys ihmisellä. Toimikoot hän valmentajana,<br />

puheenjohtajana, sihteerinä, ohjaajana tai vetäjä-<br />

- 42

Suomen Urheiluopisto<br />

Suomen Urheiluopistoa ylläpitävän Kannatus Oy:n<br />

osakepääomasta on 99,99 % <strong>SVUL</strong>:n omistuksessa.<br />

Toimintavuonna <strong>1980</strong> jatkui Suomen Urheiluopiston<br />

Kannatusosakeyhtiön alaisten <strong>toiminta</strong>yksiköiden<br />

voimakas investointi<strong>toiminta</strong> sekä organisaation sisäinen<br />

kehittäminen.<br />

Opiston käyttöasteen voimakas nousu 1970-luvun<br />

lopulla jatkui <strong>toiminta</strong>kautena. Voimakas lakisääteisen<br />

kurssitoiminnan suunnittelu sekä jäähallin valmistuminen<br />

(v. 1979) takasivat 21 ,5 % :n kasvun. Vuosina<br />

1979 ja <strong>1980</strong> tehdyt rahoittajien yritystutkimukset<br />

osoittivat, että opiston majoituskapasiteetti on liian<br />

vähäinen urheilulaitosvolyymiin verrattuna.<br />

Tässä tilanteessa ei ollut muuta vaihtoehtoa, kuin<br />

harkita omarahoitteista majoituskapasiteetin rakentamista.<br />

Näin päädyttiin <strong>toiminta</strong>kauden aikana siihen, että<br />

perustettiin <strong>SVUL</strong>:n Koulutuskeskus Oy, jossa toteutetaan<br />

Suomen Urheiluopiston erilaisia, lähinnä aikuiskursseja.<br />

Investoinnit käynnistyivät 15. 2. <strong>1980</strong> ja uusi<br />

<strong>toiminta</strong>yksikkö voitiin ottaa käyttöön 1. 12. <strong>1980</strong>.<br />

Koul.utuskeskukseen valmistui 84 perusvuodepaikkaa,<br />

ravintolakahvio, luentosalit sekä ryhmätyötilat.<br />

Täten alueella on erityyppistä majoitustilaa yhteensä<br />

302 vuodepaikkaa oheistiloineen. Voidaan sanoa alueen<br />

olevan valmis suhteellisen vaativiinkin <strong>1980</strong>-luvun<br />

haasteisiin.<br />

Toimintavuoden aikana on jatkunut osakeyhtiön<br />

<strong>toiminta</strong>yksiköiden kokonaisvaltainen kehittäminen,<br />

joka alkoi v. 1979. Koko organisaatio siirtyi vuoden<br />

aikana tulosjohtamiseen ja samalla aloitettiin siirtyminen<br />

tulosyksikköperusteiseen organisaatioon. Täten<br />

halutaan taata motivoitunut ja yrittäjähenkinen organisaatio<br />

<strong>1980</strong>-luvun haasteita varten.<br />

Kehittämisprosessin yhteydessä muutettiin tavoiteorganisaatiota<br />

siten, että siirrytään kurssitoiminnoissa<br />

linjavastuusta <strong>toiminta</strong>yksiköihin. Näin käynnistettiin<br />

<strong>toiminta</strong>vuoden aikana Valmentajainstituutti ensin<br />

projektina joka muuttuu vuonna 1981 1. 9. varsinaiseksi<br />

<strong>toiminta</strong>yksiköksi. Samoin tapahtuu urheilun<br />

johtamistaidon kohdalla, jonka pääkurssit; JOTA V A<br />

ja Liikuntahallinnontutkinto ovat pyörineet jo vuodesta<br />

1979 lähtien. Urheilun johtoinstituutti toimii 1. 9.<br />

1981 saakka projektiorganisaationa ja sen jälkeen vakituisena<br />

<strong>toiminta</strong>yksikkönä.<br />

Hallintoneuvosto päätti <strong>1980</strong> joulukuussa käynnistää<br />

toimenpiteet urheilu- ja liikuntalääketieteen palvelu-<br />

ja seuranta-aseman perustamiseksi sekä päätoimisen<br />

urheilulääkärin palkkaamiseksi. Tavoitteena on,<br />

että asema käynnistyy urheiluhalIin olemassa olevissa<br />

tiloissa vuoden 1981 aikana.<br />

Kannatusosakeyhtiön ylläpitämä Suomen Urheiluopisto<br />

saavutti vuoden <strong>1980</strong> aikana sille asetetut määrälliset<br />

ja laadulliset tavoitteet.<br />

HALLINTONEUVOSTO<br />

Hallintoneuvostoon ovat <strong>1980</strong> kuuluneet kauppaneuvos<br />

Erkki Kivelä puheenjohtajana, osastopäällikkö<br />

Heikki Klemola varapuheenjohtajana sekä jäseninä<br />

profe sori Lauri Pihkala, varatuomari Juhani Salmenkylä,<br />

varatuomari Paavo Pekkanen, pankinjohtaja Eero<br />

Ehrnroth, toimitusjohtaja Yrjö Kokko, johtaja<br />

Markku Mäenpää ja everstiluutnantti Antero Pärssinen.<br />

HALLITUS<br />

Hallitukseen ovat kertomusvuonna kuuluneet Esko<br />

Sarvikas puheenjohtajana, varatuomari Seppo Hieta<br />

varapuheenjohtajana sekä jäseninä pääsihteeri Mauri<br />

Oksanen, kello seppä Pentti Karvonen ja opiston rehtori<br />

Tapani Ilkka. Hallituksen sihteerinä on toiminut<br />

talouspäällikkö Pekka Vasala.<br />

SUOMEN URHEILUOPISTON KURS­<br />

SITOIMINTA <strong>1980</strong><br />

KESKUSLIITOT<br />

<strong>SVUL</strong><br />

Suomen Palloliitto<br />

SFI<br />

TUL<br />

Suomen Latu<br />

ERIKOISLIITOT<br />

Suomen Ampujainliitto<br />

Suomen Ampumahiihtoliitto<br />

Suomen Hiihtoliitto<br />

Suomen Judoliitto<br />

Suomen Jääkiekkoliitto<br />

Suomen Kuntourheiluliitto<br />

Suomen Lentopalloliitto<br />

Suomen Luisteluliitto<br />

Suomen Painonnostoliitto<br />

Suomen Pesäpalloliitto<br />

Suomen Pyöräilyliitto<br />

Suomen Soutuliitto<br />

Suomen Suunnistusliitto<br />

Suomen Tennisliitto<br />

Suomen Uimaliitto<br />

Suomen Urheiluliitto<br />

Suomen Urheiluautoilijoiden liitto<br />

MUUT LIIKUNTAJÄRJESTÖT<br />

Yhteensä<br />

SEURAT<br />

Yhteensä<br />

MUUT KURSSIT<br />

Yhteensä<br />

YHTEENVETO<br />

Opiston oma koulutus<strong>toiminta</strong><br />

Opiston vieraat ja luennoitsijat<br />

Keskusliitot<br />

Erikoisliitot<br />

Muut liikuntajärjestöt<br />

Seurat<br />

Muut kurssit<br />

YHTEENSÄ<br />

769 kvrk<br />

1090 kvrk<br />

860 kvrk<br />

146 kvrk<br />

297 kvrk<br />

3162 kvrk<br />

30 kvrk<br />

214 kvrk<br />

7 kvrk<br />

408 kvrk<br />

2443 kvrk<br />

223 kvrk<br />

611kvrk<br />

25 kvrk<br />

133 kvrk<br />

64 kvrk<br />

202 kvrk<br />

13 kvrk<br />

10 kvrk<br />

83 kvrk<br />

275 kvrk<br />

1626 kvrk<br />

21 kvrk<br />

6388 kvrk<br />

1659 kvrk<br />

3954 kvrk<br />

6711 kvrk<br />

44030 kvrk<br />

2632 kvrk 46662 kvrk<br />

3162 kvrk<br />

6388 kvrk<br />

1659 kvrk<br />

3954 kvrk<br />

671 I kvrk<br />

68536 kvrk<br />

<strong>SVUL</strong>:n omistama Jerismajan retkeilyhotelli sijaitsee Muonion<br />

kunnassa Jerisjärven rannalla. Jerismajalla voi hiihtää, lasketella,<br />

kalastaa, meloa, vaeltaa tai vain nauttia Lapin luonnosta. Kuvassa<br />

Jerismajan päärakennus ja viihtyisiä sisätiloja.<br />

- 44-

Töölön Urheilutalosäätiö<br />

•<br />

Töölön Urheiluhallit<br />

<strong>SVUL</strong>:n henkilökunta<br />

<strong>1980</strong><br />

TÖÖLÖN URHEILUTALOSÄÄ TIÖ<br />

Töölön Urheilutalon omistaa Töölön Urheilutalosäätiö.<br />

Talossa sijaitsevat <strong>SVUL</strong>:n ja sen jäsenliittojen toimistot,<br />

Työterveyslaitoksen eräiden osastojen tilat,<br />

<strong>SVUL</strong>:n Helsi ngin piirin, Olympiakomitean ja Urheilulääketieteen<br />

säätiön toimitilat, Töölön Urheiluhallien ja<br />

<strong>SVUL</strong>:n Squash-hallien hallinnassa olevat liikuntatilat,<br />

henkilökunnan ravintola, kokoustilat ja autotallit sekä<br />

yhteiset arkisto-, varasto- j a huoltotilat. Talon kokonaispinta-ala<br />

on 11.779,5 m 2 ja kuutiomäärä 49.125 m 2 •<br />

Talo valmistui 1967 ja lisäsiipirakennus 1978.<br />

Säätiön valtuuskunnan muodostaa Suomen Valtakunnan<br />

Urheiluliiton liittohallitus.<br />

Säätiön hallitus <strong>1980</strong><br />

Puheenjohtaja varatuomari Seppo Hieta ja muina jäseninä<br />

Helsingin kaupunginhallituksen nimeäminä rahoitusjohtaja<br />

Erkki Linturi, virastopäällikkö Esko Numminen.<br />

Työterveyslaitoksen nimeämänä apulaisjohtaja Tapani<br />

Talvinko. <strong>SVUL</strong>:n Helsingin piirin nimeämänä<br />

isännöitsijä Arvi Jantunen. Vapaastinimettävinä jäseninä<br />

agronomi Jaakko Estola, rakennusmestari Kai Hagelberg,<br />

ekonomi Jaakko Holopainen, hallitusneuvos<br />

Lauri Kärävä, ekonomi Mikko Leppänen, diplomi-insinööri<br />

Osmo Niemelä (vpj), varatuomari Juhani Salmenkylä<br />

(vpj)<br />

Säätiön valtuuskunnan ja hallituksen sihteerinä on<br />

toiminut talousneuvos Erkki Helenius.<br />

TÖÖLÄN URHEILUHALLIT<br />

<strong>SVUL</strong>:N SQUASH-HALLIT<br />

Töölön Urheiluhallien hoidossa ovat uimahalli, palloiluhalli<br />

ja kuntokoulu aputiloineen.<br />

<strong>SVUL</strong>:n Squash-hallien hoitoon kuuluvat squash-halli,<br />

autohalli, kahvio- ja ravintolatilat, parturi-kampaamo,<br />

hieronta- ja alppiaurinkohuoneet sekä kokoustilat<br />

tarvittavine aputiloineen.<br />

<strong>SVUL</strong>:n liittohallituksen nimeämään Urheiluhallien<br />

johtokuntaan ovat v. 1979 kuuluneet seuraavat henkilöt:<br />

Puheenjohtaja rakennusmestari Kai Hagelberg. Jäsenet<br />

agronomi Jaakko Estola, ekonomi Jaakko Holopainen,<br />

toimistopäällikkö Pertti Ojala, majuri Esko Salasuo ja<br />

teknikko Erkki Viinikainen.<br />

Urheiluhallien käyttö<br />

Urheilutilojen käyttäjien kokonaismäärä oli kertomusvuonna<br />

247.645 henkilöä, hallien aukioloaika 316<br />

päivää.<br />

Kävijämäärät<br />

Uimahalli<br />

Pallohalli<br />

Kuntokoulu<br />

Squash halli<br />

Hieronta<br />

Yhteensä<br />

<strong>1980</strong>:<br />

Retkeilyhotelli Jerismaja<br />

186.252<br />

20.947<br />

21.093<br />

18.166<br />

1.I87<br />

247.645<br />

KESK USTO IMISTO<br />

Aalto Ari J., vt. tiedotuspäällikkö<br />

Alhonen Pentti, lähetti<br />

Antikainen Timo, lähetti<br />

Blomqvist Leena, kirjanpitäjä<br />

Bäckström Kim, ofTsetpainaja<br />

Copeloussi Annika, kielenkääntäjä<br />

Ek lund Esko, konttoripäällikkö<br />

Elomaa Nea, postitusapulainen<br />

Frantsi Tapani, koulutussihteeri<br />

Haapaharju Pertti, <strong>SVUL</strong> 80 projektipäällikkö<br />

Haapsaari Leila, kirjanpitäjä<br />

Hakopää Ritva, osastosihteeri<br />

Helminen Anneli, jakeluapulainen<br />

Holopainen Teuvo, talousjohtaja<br />

Huopainen Jukka, monistamoapulainen<br />

Hyttinen Seppo, jakelun hoitaja<br />

Immonen Heikki, lähetti<br />

Joki Riku, <strong>SVUL</strong> 80 taloussi hteeri<br />

Jouttijärvi Hilkka. keskuksenhoitaja<br />

Jungman Tor, suunnittelupäällikkö<br />

Kaartinen Marita, osastosihteeri<br />

URHEILULEHTI<br />

Arponen Antti 0 ., päätoimittaja<br />

Färdig Jarmo, toimittaja<br />

Halava Brita, konttorinhoitaja<br />

TÖÖLÖN URHEILUHALLIT<br />

Helenius Erkki, isännöitsijä<br />

Aschan Paul, laitosmies<br />

Bergman Peter, uinninvalvoja<br />

Elo Pirkko, lipunmyyj. lomittaja<br />

Hagelberg Martti, laitosmies<br />

Hamnell Kaij a, lipunmyyjä<br />

Hannus Yvonne, uinninvalv. lomittaja<br />

Har!in Ilmi , emäntä<br />

Hjort Reijo, laitosmies<br />

Immonen Ilona, vahtimestari<br />

Kareinen Pirjo, <strong>SVUL</strong> 80 projektisihteeri<br />

Kiuru Soili. kassa·apulainen<br />

Klemi Toini. kirjanpitäjä<br />

Kukkonen Irja. kirjanpitäjä<br />

Kähäri Vuokko. kassanhoitaja<br />

Laitinen Veli -Matti. järjestösihteeri<br />

Lemström Max. mo ni sta mon hoitaja<br />

Lepistö Siiri. pääkirjanpitäjä<br />

Lindahl Marga, osastosihteeri<br />

Lötjönen Maire. postituksen hoitaja<br />

Mero Antti. tutkimusassistentti<br />

Muukkonen Rauno. koulutussuunnittelija<br />

Mäkinen Maija-Liisa. jakelun hoitaja<br />

Nio Helena, pääkassanhoitaja<br />

Oksanen Mauri , pääsihteeri<br />

Ol in Gun-Britt, kielenkääntäjä<br />

Paavilainen Markku, monistamo<br />

Park kinen Leena. konekirjoittaja<br />

Perttul a Markku, koulutuspäällikkö<br />

Pettersson Gunnar. monistaja<br />

Potinkara Aulis, osastopäällikkö<br />

Juola Aate. ilmoituspäällikkö<br />

Karppinen Lauri, toimittaja<br />

Saarela Kauko. levikkipäälli kkö<br />

Kassiin Mirjami, siivooja<br />

Kauppala Ethel, siivooja<br />

Kellosaari Eij a. toimistoapulainen<br />

Kemppainen Anja, siivooja<br />

Korhonen Toivo, sii vooja<br />

Luoto Aune, toimi stonhoitaja<br />

Manner Kimmo, laitosmestari<br />

Meriläinen Marjatta, siivooja<br />

Mäkinen Maija-Liisa, toimistoapulainen<br />

Nuutinen Raine, hallimestari<br />

Pöyry Aune. kirjaaja<br />

Rydman Kim. monistamoapul ainen<br />

Ryöti Tuulikki. konekirjoittaja<br />

Röös Göran. monistaja<br />

Saviaro Eino. vahtimestari<br />

Schröder Anja. kesk uk sen hoitaja<br />

Sukkinen Anja. kielenkääntäjä<br />

Suortti Kalevi. osastopäällikkö<br />

Svedström Antero. atk-suunnittelija<br />

Söderholm Anna-Liisa. jakelun hoitaja<br />

Thusberg Ritva, sihteeri<br />

Toropainen Raija, kirjan pitäjä<br />

Tuorila Pauli. nuorisopäällikkö<br />

Turunen Elli. konekirjoittaja<br />

Viinikainen Auli. monistamoapulainen<br />

Vilj amaa Paula. palkkakirj anpitäjä<br />

Vuokko Maija. keskuksenhoitaja<br />

Wi strand Helkky. postitusapulai nen<br />

Österlund Ra ili. konekirjoittaja.<br />

Vil ermo Jouni. päätoimittaja.<br />

Peltola Sinikka. lipunmyyjä<br />

Pesonen Irja. siivooja<br />

Roth Jalmari, kokoussali vahtim.<br />

Suni Anja, siivooja<br />

Toivonen Urho, uinninvalvoja<br />

Valliu s Saara, siivooja<br />

Vierimaa Tellervo, sii vooja<br />

Vikki Auli s, auto hall imestari.<br />

Retkeilymaja Jerismaja siirtyi vuoden 1978 lopulla<br />

<strong>SVUL</strong>:n omistukseen. Se sijaitsee Muoniossa lähellä<br />

Pallastunturia. Maja on avoinna ympäri vuoden kurssija<br />

leiri<strong>toiminta</strong>a sekä yksityisiä turisteja varten.<br />

Jerismajalla on 15 2- 4 hengen huonetta, takkatupa,<br />

kuntosali, suihku- ja kuivaushuoneet, 2 pihamajaa, joissa<br />

on yhteensä 5 1- 4 hengen huonetta, rantasauna, palloilukenttä,<br />

viitoitetut ladut ja polut sekä kiintosuunnistusrastit.<br />

<strong>SVUL</strong>:n liittohallituksen nimeämään Jerismajan johtokuntaan<br />

kuuluivat <strong>1980</strong> seuraavat henkilöt:<br />

Puheenjohtaja ekonomi Mikko Leppänen, . varapuheenjohtaja<br />

diplomi-insinööri Osmo Niemelä, jäsenet kauppat.<br />

maisteri Panu Haapala, ekonomi Jaakko Holopainen,<br />

varatuomari Seppo Pelttari ja pääohjaaja Risto<br />

Salmia.<br />

Majan <strong>toiminta</strong>a johtaa ja sen henkilökunnan esimiehenä<br />

toimii talousneuvos Erkki Helenius. Jerismajan<br />

käytännön toiminnasta vastaa Muoniossa majan isäntä<br />

Veikko Liikavainio.<br />

Jerismajan majoitusvuorokaudet<br />

r---<br />

1--<br />

1975 -76 -77 -78<br />

.------<br />

-79 -80<br />

-<br />

-<br />

vrk<br />

6.000<br />

3.000<br />

- 46-

TIlaa kotiisi<br />

todellinen<br />

urheiluasiantuntija<br />

Hyvä pohia<br />

antaa ~nHa<br />

ponnistukseen<br />

SuontuspaikkoJen on oltava<br />

hUippukunnossa. Säanvalhlelut eivät saa<br />

pilata tuloslasoa. Hyva kenttä on perusla<br />

hYVille tuloksille. Rakennamme ja<br />

kunnostamme urhellu-. palk>ilu-. tennis- ja<br />

leikki kenttiä. Perustuksesta päällystykseen.<br />

Käyttäkää hyvaksenne salaojitus, ja<br />

perustamlstolssa hankkimaamme<br />

kokemusta. S,ta on kertynyt JO yli 30<br />

vuoden alalta.<br />

PUH. 90-4737392<br />

Ratakatu 3, 00120 Helsinki 12,<br />

puh. 90-648011<br />

Korkealuokkainen<br />

ja monipuolinen<br />

kirjapainomme<br />

on Teidänkin<br />

käytettävissä n ne.<br />

Painotöissä<br />

kannattaa muistaa<br />

S3~<br />

SATAKUNNAN<br />

KI RJ ATEOLLlSUUS<br />

OY<br />

PL 58, 28101 PORI 10,<br />

puh. 939 - 18321<br />

SUKSISITEET<br />

POLAR<br />

NORDIC 'NORM-mitoitus.<br />

Hiihtokenkiin, joiden<br />

pohjan leveys on<br />

71.75 ja 79 mm.<br />

RACING 50<br />

RACING NORM-mitoituksen<br />

mukainen kilpahIIht0-<br />

side. Pohjan leveys 50 mm.<br />

- 48 -<br />

- 49 -

VIETÄ MONIPUOLINEN LOMA<br />

• • • •<br />

IKAALISTEN TERVEYSKYLPYLASSA<br />

Ikaalisten Terveyskylpylä on monipuolinen lomapaikka Sinulle ja<br />

perheellesi.<br />

Ulkoliikunnan lisäksi voit nauttia hyvää tekevistä kylpylähoidoista,<br />

yhteisliikuntatilaisuuksistaja yhteisissä vapaa-ajan tilaisuuksissa toisten<br />

kylpylävieraiden seurasta.<br />

Mielenvirkistystä voit hakea myös monipuolisista harrastusmahdollisuuksistamme<br />

tai saunomisesta. Tanssiakin on joka ilta.<br />

JOU<br />

TUKIMIES.<br />

EENTAUSTA-<br />

PE [A.<br />

Varaa itsellesi tai koko perheellesi virkistävä loma Ikaalisten Terveyskylpyiässä.<br />

Soita myyntipalveluumme p. 933-60451 tai 60851 ja tee<br />

varauksesi.<br />

~"Ikaalisten Terveyskylpylä<br />

39510 Ikaalinen 2<br />

Puh. 933-60 451 vaihde<br />

Telex 22468 kyly sf<br />

Tukimies on jäällä jokaisen kentällisen kanssa<br />

- aiva n kuin maalivahti. Tukimies on nykyaikaisessa<br />

jääkiekossa yhtä tärkeä tekijä kuin hyvä valmentaja<br />

ja muut osaavat avustajat. Siksi jokaisella<br />

korkeatasoisella joukkueella on taloudellinen tukimies.<br />

Sen kovempi mitä kovempi on joukkue.<br />

Suomen jääkiekkojoukkueen tukimiehinä<br />

ovat Säästöpankit ja Skop. Säästöpankit ovat olleet<br />

mukanajoviime kesästä lähtien. Niiden tavoitteena<br />

on luoda Suomen maajoukkueelle korkean tason<br />

vaatimukset täyttävät <strong>toiminta</strong>- ja harjoitusmahdollisuudet.<br />

Näin pelaajat ja valmentajat voivat<br />

parhaalla mahdollisella tavalla rauhassa keskittyä<br />

Suomessa 1982 pelattaviin MM-kisoihin - ja menestyä<br />

aina mitaleille asti.<br />

Säästöpankit ja Skop toimivat myös MM-kisapankkeina<br />

ja osallistuvat siten MM-tasolla myös<br />

yleisön moitteettomaan palveluun.<br />

Tavoitteen saavuttamiseksi ovat Säästöpankit<br />

ja Skop mm. päättäneet palkita jokaisessa kotimaassa<br />

käytävässä A-maaottelussa Suomen joukkueen<br />

parhaan pelaajan 1.000 markan stipendillä<br />

MM-kisoihin 1982 asti. Stipendin ovat jo saaneet<br />

Hannu Kamppurija Pentti Koivulahti.<br />

SÄÅSTÖPANKIT~ skop<br />

MM -kisapankki.

~ Wärtsilän teräsemaligrilli<br />

ARABIA EMlLI<br />

WÄRTSILÄ FINLAND<br />

Ky'sy kä ··-iltä,<br />

inka kä evä se on.<br />

Wärtsilän takkaparila<br />

Pariloi ja paistaa nuotiolla, liedellä, takassa. Täyttä rautaa.<br />

Valmiiksi rasvapoltettu. Hinta n. 110,-.<br />

Wärtsilän pannugrilli<br />

Grillaa ja savustaa. Kätevä retkellä, turvallinen<br />

veneessä, asuntovaunussa ja parvekkeella. Hinta n. 110,-.<br />

Kansallispankin Pankki kortti<br />

on jo kymmenillä tuhansilla suomalaisilla<br />

He käyttävät korttiaan<br />

päivittäin eri tilanteissa:<br />

Kansallispankin Pankkikortilla<br />

he maksavat ostoksensa tavarataloissa,<br />

kauppaliikkeissä, huoltoasemilIa,<br />

kioskeilla.<br />

Kansallispankin Pankkikortilla<br />

he hoitavat kaikki pankkiasiansa<br />

joustavasti ja nopeasti missä<br />

~hansa Kansallispankin konttorissa<br />

Kansallispankin Pankkikortilla<br />

heillä on palveluksessaan Roope<br />

- Kansallispankin pankkiautomaatti<br />

- jolta he saavat käteistä<br />

myös pankkiajan ulkopuolella<br />

Kysy Kansallispankin Pankkikortin<br />

käyttäjiltä Kuinka kätevä<br />

se on. Ja hanki itsellesi oma<br />

Teräsemali on yksi parhaista grillimateriaaleista. Se kestää kovaa<br />

kuum':lutta eikä ruo~tu : W~rts!län teräse~~ligrilli arillaa ja savustaa herkut<br />

vaivatta - satoI tai paistoI. Kannen vant punainen ruskea ja uutuusväri<br />

vihreä. Hinta n. 250,-.<br />

'<br />

Emalia Armas -teräsemalivuoka<br />

Uuniin, liedelle, jääkaappiin, pakastimeen. Korvaamaton<br />

kesäkeittiössä ja grillatessa.<br />

Kansallispankin<br />

Pankkikortti<br />

Wärtsilän teräsemaligrillejä myyvät mm. Sokos, Centrum, K-tavaratalot ja Rautia-rautakaupat.

TERVETULLUT<br />

Finnairin<br />

Urheilumatkat<br />

Ulkomaille<br />

•<br />

Finnairin urheilumatka ulkomaille<br />

on sopiva vitamiiniruiske<br />

ja tarmonlisuke kenelle<br />

tahansa urheilijalle. Pitkän harjoituskauden<br />

erinomainen jaksottaja.<br />

Todellinen välitavoite<br />

niin yksilö- kuinjoukkueurheilunkin<br />

harrastajalle.<br />

Tutustu vaihtoehtoihin.<br />

Tilaa esite!<br />

r-~~~--~~~-~~~----,<br />

I ; ~ Fi=:~ÖÖlönkatu 4, 00100 Helsinki 10, M=a.rastoo I<br />

Täytä oheinen kuponki ja lähetä se kirjekuoressa osoitteella: I<br />

"-...'I:i<br />

_., Lählosoite :<br />

II<br />

Postitoimipaikka:<br />

'~'IfII Urheiluseuran nimi:<br />

I<br />

l'iIf~ ------_______ :J<br />

UlUIEILUMMKALLE ULKOMAU.T.E

logo

products

Resources

Company

Terms of service
Privacy policy
Cookie policy
Cookie settings
Imprint
Change language
Made with love in Switzerland
© 2024 Yumpu.com all rights reserved

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!