SVUL:n toiminta 1980
SVUL:n toiminta 1980
SVUL:n toiminta 1980
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Merkityksettömiä eivät urheiluseurat näytä kun toilunkaan<br />
näkökulmasta olevan, sillä liikunta-aktiivisuus<br />
lisääntyy selvästi seuroihin kuulumisen mukana.<br />
<strong>SVUL</strong>:n seuroihin kuuluvien liikunnan painopiste on<br />
selvästi kuntoilussa tai kilpa urheilussa.<br />
Valtion tOiminta-avustus liikuntajärjestöille on<br />
vuonna <strong>1980</strong> 47.169.000 markkaa. tämän lisäksi on<br />
liikuntamäärärahoista myönnetty muille liikunta<strong>toiminta</strong>a<br />
edustaville järjestöille 1.272.000 markkaa eli<br />
järjestöavustuksia kaikkiaan noin 48,5 miljoonaa<br />
markkaa. Pääosa määrärahasta eli 2/ 3 on jaettu urheilun<br />
ke kusjärjestöille <strong>SVUL</strong>:lle, TUL:lle ja CIF:lle.<br />
Urheilujärjestöjen kesken määräraha on jakautunut siten,<br />
että <strong>SVUL</strong>:n osuus on 56,8, CIF:n 6,6 ja TUL:n<br />
36,6 prosenttia.<br />
Kuntien tuki seuroille on yleensä ollut suhteellisen<br />
vähäinen, joskaan ei merkityksetön. Valtion tukea<br />
suoritetaan kuntien välityksellä ensi kerran vasta kulumassa<br />
olevana vuonna. Sen selvittämiseksi, miten<br />
urheilujärjestöille a nnettavaan yhteiskunnan tukeen<br />
yleensä suhtaudutaan, haastateltavilta kysyttiin heidän<br />
mielipidettään valtion osuudesta urheilujärjestöjen rahoituksessa.<br />
Yleisimmin kannatettiin valtion tuen ja omaehtoisen<br />
varojen hankinnan erilaisia yhdistelmiä. Tällaisinaan<br />
vastaukset antavat tukea nykyiselle käytännölle<br />
ja samalla osoittavat, että suomalaiset harvoja poikkeuksia<br />
lukuunottamatta hyväksyvät valtionvaroista<br />
tapahtuvan urheilujärjestöjen tukemisen. Eniten painottunut<br />
valittavina olleista vaihtoehdoista oli se,. jonka<br />
mukaan järjestöjen pitäisi itse hankkia pääosa varoista<br />
<strong>toiminta</strong>ansa. Tältä osin väestön käsitykset ja<br />
nykyinen käytäntö eivät yhtene, sillä pääosa eli noin<br />
62 prosenttia keskusjärjestöjen rahoituksesta suoritetaan<br />
valtion varoista. Ainoa keskusjärjestö, jossa valtion<br />
rahoitus ei ylitä puolta koko rahoituksesta, on<br />
<strong>SVUL</strong>. <strong>SVUL</strong>:n li säk i sellaisia ovat myös useat<br />
<strong>SVUL</strong>:n jäsenliitot kuten Suomen Urheiluliitto ja Suomen<br />
Hiihtoliitto.<br />
Valtion ra hoitusta koskevat kannanotot eivät suuresti<br />
vaihtele osaryhmä tä loiseen. Huomattavimpia<br />
ovat poliittisen kannan ai heuttamat vai htelu t.<br />
Vasemmiston kannattajat painottavat kesk iväestöä<br />
hiuk an vähemmä n o matoimisen varojen ha nkinnan<br />
ensisijaisuutta, kesk ustan j a oikeiston kannattajat hiukan<br />
enemmän. Myös maanviljelij äväestö ja vanhin<br />
ikäryhmä eli yli 50-vuotiaa t ovat muita yleisemmin<br />
omatoimi en varojen hank}nnan kannalla. - Eniten<br />
urheilun ra hoitusta valti o n varoista kannattaa kuitenkin<br />
urheilu väki itse. Eroja kannanotoissa urheiluväen<br />
keskuudessakin o n. <strong>SVUL</strong>:n jäsenten käsitykset ovat<br />
hyvin lähellä keskiväestöä.<br />
Yleisimmin valtion ra hoituksen osuutta ovat painottaneet<br />
kil paurheilijat, joiden keskuudessa valtion<br />
tuen ensisijaisuutta koro tavia on seurojen omatoimista<br />
varojen ha nkintaa ko rostaviin verrattuna suunnilleen<br />
kaksinkertainen mää rä.<br />
J akoperusteita koskevia käsityksiä tiedustel tii n<br />
haastateltavilta ka hdella eri kysymyksell ä, joista toinen<br />
koski urheilun keskusjärjestöille a nnettavaa valtion<br />
tuen ja toinen tänä vuonna voimaan tulleen liikuntalain<br />
mukaan seuroi ll e jaettavan tuen perusteita.<br />
Kysymyksiin annetut vastaukset ovat miltei täsmälleen<br />
toistensa kaltaiset. Selvä enemmistö vastaajista<br />
on sitä mieltä, että niin seurojen kuin keskusjärjestöjenkin<br />
tukeminen olisi suoritettava pelkästään urheilulli<br />
sen panoksen mukaan. Ne joiden mielestä jaon olisi<br />
perustuttava pelkästään poliittisiin voimasuhteisiin ja<br />
vieläpä nekin, joiden mi elestä poliittiset voimasuhteet<br />
olisi otettava huomioon ennen urheilullisia voimasuhteita,<br />
ovat harvin a isia poikkeuk sia.<br />
6. Suurkisoissa käyty Liito - Lehdistö -pesäpallo-ottelu keräsi<br />
arvovaltaisen ja asiantuntevan katsojajoukon.<br />
Change language