SVUL:n toiminta 1980
SVUL:n toiminta 1980
SVUL:n toiminta 1980
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
<strong>SVUL</strong>:n suunnittelu- ja johtamisjärjestelmän<br />
kehittämine~<br />
MIKSI KEHITTÄMISTÄ<br />
Svullilainen urheilu joutui i970-luvun lopulla monien<br />
uusien haasteiden eteen niin liikuntakulttuurin<br />
julkisen sektorin kuin muidenkin liikuntakulttuurin<br />
osa-alueiden taholta.<br />
Liikuntakulttuurin julkisella sektorilla ovat viime aikaisimpia<br />
tapahtumia mm. liikuntalain voimaantulo ja<br />
valtakunnallinen liikuntapaikkasuunnittelu sekä paineiden<br />
lisääntyminen liikuntakulttuurin julkista rahoitusta<br />
kohtaan.<br />
Julkisen sektorin kiinnostuksen voimistumisen ohella<br />
on liikuntakulttuurilIe i970-luvulla ollut tunnusomaista<br />
kuntourheiluharrastuksen laajeneminen, uusien<br />
urheilulajien esiinmarssi, huippu-urheilumenestyksen li <br />
sääntyminen, <strong>SVUL</strong>-järjestön toiminnan laajeneminen<br />
ja monipuolistuminen sekä merkittävänä tapahtumana<br />
TUK:n häviäminen urheilujärjestökentästä.<br />
Kehitys onkin johtanut siihen, että mikään järjestön<br />
osa ei yksin pysty vastaamaan lisääntyneisiin<br />
haasteisiin, vaan toiminnan kokonaistulos on sitä parempi<br />
mitä yhtenäisempi järjestö on.<br />
Lisääntyneet haasteet tuovat mukanaan resurssien<br />
riittämättömyyden ongelman, jolloin liitot, piirit ja<br />
keskushallinto joutuvat entistä enemmän tekemään<br />
harkittua valintaa toteutettavien tehtävien suhteen.<br />
Näiden ongelmien ratkaisemiseksi on käynnistetty erilaisia<br />
kehittämisohjelmia mm. tavoitejohtamisen ja siihen<br />
liittyvien koulutustapahtumien suuntaan. KehittämistOlmmnan<br />
tavoitteena on etsiä keinoja, tehdä tätä<br />
valintaa yhteisesti sovittujen päämäärien suunnassa.<br />
TA VOITEJOHTAMISEN<br />
SISÄÄNAJO <strong>SVUL</strong>:oon<br />
1970-luvun kehittämistoimet olivat herättäneet<br />
<strong>SVUL</strong>:ssa voimakkaan tarpeen kokonaisvaltaiseen kehittämiseen<br />
sekä pitempijänteiseen suunnitteluun.<br />
<strong>SVUL</strong>:n suunnittelu- ja johtamisjärjestelmän systemaattinen<br />
kehittäminen tavoitejohtamisen ideologian<br />
pohjalta käynnistyi vuonna 1978. Viimeisen sysäyksen<br />
kehittämistyön käynnistämiseksi antoi toimihenkilö-<br />
ja järjestöllisen koulutuksen uudistaminen. Uudet<br />
kurssimuodot - toiminnan kehittämisseminaari (TO<br />
KESE), Liikuntahallinnon tutkinto (LHT) ja Johtamistaidollinen<br />
valmennus (JOTA V A) - sisältävät nykyaikaisen<br />
organisaatiokehittämisen peruselementit:<br />
"pehmeän" ihmissuhde- sekä ihminen ja organisaatioosan<br />
"kovan" tuloshakuisen toiminnan osan.<br />
<strong>SVUL</strong>LILAINEN<br />
TAVOITEJOHTAMINEN<br />
Läpileikkaavana teemana <strong>SVUL</strong>:n suunnittelu- ja<br />
johtamisjärjestelmän kehittämisessä on pyrkimys samansuuntaistaa<br />
organisaation tavoitteet siinä toimivien<br />
ihmisten tavoitteiden kanssa.<br />
Organisaatiossa viihtymisen ohella tuloshakuisuus<br />
on svullilaisen tavoitejohtamisen keskeisiä tavoitteita.<br />
Näiden kahden tavoitteen yhdistämiseksi toteutetaan<br />
<strong>SVUL</strong>:n tavoiteasetannassa seuraavia periaatteita:<br />
- johtaminen perustuu vastuun määritteleviin tavoitteisiin<br />
ja aikaan sidottuihin suunnitelmiin sekä<br />
niiden säännölliseen seurantaan<br />
eri tasoisten suunnitelmien valmisteluun osallistuvat<br />
kaikki ne, joita suunnitelmat koskevat<br />
työn toteuttaja asettaa itse omat tavoitteensa ja<br />
aikataulunsa yleisten linjojen puitteissa<br />
työn toteuttajan vastuulle jää - <strong>SVUL</strong>:n <strong>toiminta</strong>periaatteiden<br />
puitteissa - valita keinot,<br />
joilla tavoite saavutetaan<br />
- suunnittelussa keskitytään avainalueisiin.<br />
KOLMIT ASOISET SUUNNITELMAT<br />
Suunnittelun lähtökohtana on koko järjestön <strong>toiminta</strong>-ajatus,<br />
päämäärät ja liikuntapoliittinen ohjelma.<br />
Nämä lähtökohdat on otettava huomioon niin liittojen,<br />
piirien kuin keskushallinnonkin suunnitelmissa.<br />
Keskushallinnon suunnittelujärjestelmä rakentuu<br />
kolmesta eri tasoisesta suunnitelmasta. K T -suunnitelmassa<br />
määritellään keskushallinnon <strong>toiminta</strong>-ajatuksella<br />
sekä liittojen, piirien ja keskushallinnon työnjaon<br />
periaatteilla se rooli, joka keskushallinnolla on koko<br />
järjestön <strong>toiminta</strong>-ajatuksen ja päämäärien toteuttamisessa.<br />
Edelleen siin ä määritellään keskeiset avainalueet<br />
ja niiden tavoitteet neljäksi vuodeksi eteenpäin.<br />
Kuviosta 2 ilmenee avainalueet ja niiden painottuminen<br />
vuosina 1982- 84.<br />
Esimies-alainen keskustelut toteutetaan kolme kertaa<br />
vuodessa. Niiden pohjalta laaditaan neljäksi kuukaudeksi<br />
eteenpäin henkilökohtaiset tavoiteohjelmat<br />
toimenpiteineen sekä arvioidaan menneen neljän kuukauden<br />
jakson tavoitteiden toteutumista. Esimies-alainen<br />
keskustelut on se linkki, jolla KTS:n avainalueet<br />
sekä organisaation yhden vuoden tavoiteohjelma siirretään<br />
ohjaamaan päivittäistä <strong>toiminta</strong>a.<br />
Vuoden tavoiteohjelmasta ilmenee avainalueiden<br />
vuoden aikana toteutuvat keskeiset tavoitteet, niiden<br />
toteutumisen edellyttämät avaintehtävät, aikataulu,<br />
vastuu henkilöt pääkohdittain sekä kokonaistoiminnan<br />
talousarvio. Vuoden tavoiteohjelman laatimisen yhteydessä<br />
erotetaan puhtaasti keskushallinnon avainalueista<br />
ne avainalueet, joiden tavoitteiden toteutuminen<br />
edellyttää koko järjestön tukea. Edelleen näiltä valtakunnallisilta<br />
avainalueilta sovitaan piirikohtaisia tavoitteita.<br />
Yleensä nämä valtakunnallisesti sovellettavat<br />
avainalueet ovat kunkin vuoden painopisteitä.<br />
TAJO-PROJEKTI OSANA<br />
SUUNNITTELU- JA JOHTAMIS<br />
JÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISTÄ<br />
<strong>SVUL</strong>:n avain alueiden painotus 1982- 85<br />
1982<br />
Svullilaisen tavoitejohtamisen kehittäminen ja soveltaminen<br />
koko järjestöön edellyttää yhtenäistä ja kattavaa<br />
koulutusjärjestelmää. Tavoitejohtamis- eli T A<br />
JO-projektin keskeisenä tavoitteena on mainitun johtamisjärjestelmän<br />
kehittäminen ja soveltaminen sitä<br />
tukevan koulutusjärjestelmän avulla. Koulutus kohdis-<br />
Aktiivisten lasten<br />
määrän lisääminen<br />
seu roissa<br />
<strong>SVUL</strong>:n <strong>toiminta</strong>periaatteiden<br />
mukaisten<br />
päätösten<br />
aikaansaaminen<br />
yhteiskunnassa<br />
<strong>SVUL</strong>:n organisaation<br />
toimivuuden<br />
lisääminen<br />
<strong>SVUL</strong>:n suunnittelujärjestelmä<br />
KTS<br />
- avain alueet ja keskeiset<br />
tavoitteet neljäksi<br />
vuodeksi organisaatiokeskeisesti<br />
1983<br />
Seurojen jäsenpalvel<br />
ujen lisääminen<br />
Huippu-urheilun<br />
aseman edistäminen<br />
tuu <strong>SVUL</strong>:n jäsenliittojen, jäsenpiirien sekä keskushallinnon<br />
luottamus- ja toimihenkilöjohtoon sekä ydinjoukkoon<br />
svullilaisia urheiluseuroja.<br />
Koulutuksen perusmateriaalin muodostaa muutaman<br />
vuoden käytössä ollut JOTA V A-materiaali. Täysimittaisena<br />
toteutuneena saa projektissa koulutusta<br />
yli kaksi tuhatta svullilaista. Projekti kattaa vuodet<br />
1982- 84. Tavoitejohtamissovellutuksen ohella projektissa<br />
kehitetään myös urheilun johtoinstituutin <strong>toiminta</strong>a<br />
sekä koko järjestön yhtenäisyyttä.<br />
1984 1985<br />
=><br />
<strong>SVUL</strong>:n järje tökuvan<br />
kehittäminen<br />
YHDEN VUODEN TAVOITEOHJELMA<br />
- avaintehtävät ja tavoiteaikataulu<br />
sekä vastuuhenkilöt<br />
pääkohdittain<br />
v<br />
ES IMI ES- ALAINEN KESKUSTELUT<br />
- henkilökohtainen tavoiteohjelma<br />
- toimenpiteet<br />
- seuranta<br />
- 12 -<br />
-13-