VAMMAISPOLIITTINEN OHJELMA - Jyväskylän kaupunki
29.11.2014 • Views
Share Embed Flag

VAMMAISPOLIITTINEN OHJELMA - Jyväskylän kaupunki

VAMMAISPOLIITTINEN OHJELMA - Jyväskylän kaupunki

VAMMAISPOLIITTINEN OHJELMA - Jyväskylän kaupunki

SHOW MORE
SHOW LESS
ePAPER READ
DOWNLOAD ePAPER
jyvaskyla.fi

Create successful ePaper yourself

Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.

START NOW

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI<br />

Vammaisneuvosto<br />

<strong>VAMMAISPOLIITTINEN</strong><br />

<strong>OHJELMA</strong>

Sisällysluettelo<br />

Omaehtoisen elämän aalloilla...........................................................................................4<br />

1 JOKAISELLA ON OIKEUS OMAEHTOISEEN ELÄMÄÄN...........................8<br />

1.1 Itsemääräämisoikeus itsenäiseen elämään, asumiseen ja liikkumiseen............8<br />

1.2 Oma koti on tärkeä asumismuodosta riippumatta..................................................9<br />

1.3 Monimuotoista perhe-elämää....................................................................................11<br />

1.4 Tukea henkiseen hyvinvointiin................................................................................13<br />

2 PERUSTURVA ARJEN ELÄMÄSSÄ......................................................................14<br />

2.1 Perusturva kaikille.......................................................................................................14<br />

2.2 Terveys- ja kuntoutuspalvelut auttavat omaehtoisempaan elämään..................15<br />

3 KOULUSSA, OPISKELUSSA JA TYÖELÄMÄSSÄ...........................................17<br />

3.1 Koulu ja opiskelu..........................................................................................................17<br />

3.2 Työelämä........................................................................................................................23<br />

4 ELÄMÄÄ VAPAA-AJALLA.......................................................................................24<br />

4.1 Osallistuminen ja vapaaehtoistoiminta...................................................................24<br />

4.2 Kulttuuripalvelut kaikkien ulottuville....................................................................25<br />

4.3 Liikunta edistää hyvinvointia, osallisuutta ja yhteisöllisyyttä...........................28<br />

5 KOHTI ESTEETÖNTÄ JYVÄSKYLÄÄ.................................................................29<br />

5.1 Tiedonsaannin ja vuorovaikutuksen erilaiset kanavat........................................30<br />

5.2 Saavutettava asiointi....................................................................................................31<br />

5.3 Esteetön rakennettu ympäristö tukee itsenäistä elämää .....................................32<br />

5.4 Tavoitteena esteetön ja vapaa liikkuminen.............................................................33<br />

6 TURVALLISUUS JA KOSKEMATTOMUUS......................................................35<br />

Lähteet...................................................................................................................................39<br />

Liite........................................................................................................................................40

Omaehtoisen elämän aalloilla<br />

Jyväskylän vammaisneuvosto on laatinut vammaispoliittisen<br />

ohjelman vuosille 2010–2015. Tämän vammaispoliittisen ohjelman<br />

– Omaehtoisen elämän aalloilla – tavoitteena on vahvistaa<br />

jyväskyläläisen vammaisen henkilön itsemääräämisoikeuden<br />

ja omaehtoisen elämän toteutumista sekä edistää esteetöntä<br />

rakentamista ja saavutettavia palveluja. Vammaispoliittinen ohjelma<br />

tarkentaa osaltaan Jyväskylän <strong>kaupunki</strong>strategian – Jyväskylän<br />

kaupungin kehitysaallot – hyvinvointipoliittisia teemoja. Jyväskylän<br />

vammaispoliittisen ohjelman tavoitteena on myös toteuttaa<br />

paikallisella tasolla valtakunnallista vammaispoliittista ohjelmaa.<br />

Jyväskylän kaupungissa valmistellaan uuden sukupolven<br />

organisaatiota, jonka perustana on asiakaslähtöinen toiminta.<br />

Kaupungin palveluorganisaation perusrakenteen valmistelussa<br />

huomioidaan ydinprosessit, jotka perustuvat asiakas- ja<br />

asiakasryhmien tarpeisiin ja mahdollistavat kuntalaisten<br />

vaikutusmahdollisuuden. Palvelurakenteen valmistelussa tullaan<br />

kuulemaan asiakkaita ja sidosryhmiä sekä eri-ikäisiä kuntalaisia eri<br />

rooleissaan. Jyväskylän kaupungin vammaispoliittisen ohjelman<br />

toivotaan toimivan pohjana palveluprosessien suunnittelussa.<br />

Jyväskylän kaupungin vammaispoliittinen ohjelma huomioi<br />

vammaisten ihmisten oikeudenmukaisen aseman kaupungissa<br />

konkreettisin tavoittein ja toimenpide-ehdotuksin.<br />

Jyväskylän vammaispoliittisen ohjelman valmisteluryhmän<br />

puheenjohtajana toimii vammaisneuvoston puheenjohtaja Anne-<br />

Mari Hård-Janhonen ja vanhus- ja vammaispalvelujen nimeämänä<br />

sihteerinä Raakel Pirkola. Vammaisneuvoston nimeämän<br />

työryhmän jäsenet ovat Veijo Paananen, Eeva Vuolio-Paananen,<br />

Kari Lyytikäinen, Alpo Suomi ja Esko Jäntti, Jyväskylän kaupungin<br />

edustajana Seija Parviainen. Yhteistyössä Jyväskylän kaupungin<br />

innovaatiopalvelujen kanssa järjestettiin Tulevaisuuspäivät 3.5.2010<br />

ja 2.6.2010. Päivien työpajatyöskentelyissä syntyneitä tulevaisuuden<br />

visioita ja toimenpide-ehdotuksia on hyödynnetty ohjelman<br />

sisällössä. Tulevaisuuspäivien osallistujat edustivat eri tahoja<br />

(vammaisjärjestöt, yliopisto, ammattikorkeakoulu, ammattiopisto,<br />

vammaispalvelusäätiö, Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus,<br />

seurakunta ja kaupungin eri tahojen edustajia).<br />

4

Tietyistä palveluista ja viranomaistehtävistä vastuussa olevat toimijat<br />

ovat omalta osaltaan antaneet panoksensa tekstisisältöihin. Lisäksi<br />

Tuija Rasinen ja Laura Hokkanen innovaatiopalveluista osallistuivat<br />

vammaispoliittisen ohjelman työstämiseen valmistelutyöryhmän<br />

kanssa.<br />

Taustaa Jyväskylän kaupungin vammaispoliittiselle ohjelmalle<br />

Vammaisuus kuvaa rajoitteita, jonka vuoksi henkilö syystä tai<br />

toisesta ei pysty toimimaan täysipainoisesti yhteiskunnan<br />

rakennetussa tai sosiaalisessa ympäristössä. Yhdistyneiden<br />

Kansakuntien (YK) 2006 hyväksymässä yleissopimuksessa<br />

vammaisten henkilöiden oikeuksista vammaisuus määritellään<br />

seuraavasti: ”Vammaisiin henkilöihin kuuluvat ne, joilla on sellainen<br />

pitkäaikainen ruumiillinen, henkinen, älyllinen tai aisteihin liittyvä<br />

vamma, jonka vuorovaikutus erilaisten esteiden kanssa voi estää<br />

heidän täysimääräisen ja tehokkaan osallistumisensa yhteiskuntaan<br />

yhdenvertaisesti muiden kanssa.”<br />

Esteettömyyden ja saavutettavuuden YK:n yleissopimus määrittelee:<br />

”Yhteisen toimintaympäristömme tulee olla sellainen, että jokainen<br />

voi osallistua toimintaan tasa-arvoisesti kaikilla elämän osa-alueilla.<br />

Tällaista ympäristöä kutsutaan saavutettavaksi. Saavutettavuus<br />

syntyy, kun poistamme ympäristöstämme mahdollisimman monet<br />

liikkumisen, näkemisen, kuulemisen ja ymmärtämisen esteet.”<br />

Esteettömyys ei siis ole vain liikkumisen, vaan myös kuulemisen,<br />

näkemisen ja ymmärrettävyyden esteettömyyttä. Esteettömyyttä on<br />

yhteiskunnan toimivuus kaikille.<br />

Suomen hallituksen vammaispoliittinen ohjelma 2010–2015<br />

”Vahva pohja osallisuudelle ja yhdenvertaisuudelle” perustuu YK:n<br />

vammaisten henkilöiden mahdollisuuksien yhdenvertaistamista<br />

koskeviin yleisohjeisiin, jotka hyväksyttiin vuonna 1993. Vuonna 2007<br />

Suomi allekirjoitti YK:n ihmisoikeuksien julistuksen, jota ei kuitenkaan<br />

ole voitu ratifioida, sillä lakimuutokset ovat vasta valmisteilla<br />

(esim. kotikuntalaki). Kotikuntalain muutoksella vahvistetaan<br />

vammaisten itsemääräämisoikeutta. Vammaisfoorumi ry:n sosiaalija<br />

terveysministeriölle antaman lausunnon mukaan valmistelussa<br />

olevaan uuteen kotikuntalakiin on lisättävä 3 a §, jonka nojalla<br />

pitkäaikaisessa eli yli vuoden kestävässä hoitosuhteessa kotikuntaansa<br />

ulkopuolella asuvalla henkilöllä olisi kotikunnan valintaoikeus.<br />

5

Tätä voidaan pitää perus- ja ihmisoikeuksia parantavana<br />

ehdotuksena. (Valtakunnallisen vammaisfoorumin lausunto:<br />

hallituksen esitys laeiksi kotikuntalain ja sosiaalihuoltolain<br />

muuttamisesta 1 ).<br />

Suomen perustuslain mukaan ketään ei saa ilman hyväksyttävää<br />

perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen,<br />

uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden<br />

tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella (Perustuslain 2. luku<br />

6 §). ”Käytännössä vammaisten kansalaisten ei kuitenkaan ole<br />

mahdollista käyttää täysimääräisesti oikeuksiaan ja vapauksiaan tai<br />

täyttää velvollisuuksiaan, koska yhteiskuntamme on perinteisesti<br />

suunniteltu ihmisille, joilla ei ole vammoja. Rakenteelliset samoin<br />

kuin asenteelliset esteet rajoittavat vammaisten ihmisten<br />

yhteiskunnallista osallisuutta ja yhdenvertaisuutta kaikkina<br />

ikäkausina” (Suomen vammaispoliittinen ohjelma, Vampo 2010–2015 , 5).<br />

Vammaisten henkilöiden oikeudenmukaisen aseman varmistaminen<br />

yhteiskunnassamme on vammaispolitiikan keskeinen haaste. Tämä<br />

edellyttää ihmisten yhdenvertaisten mahdollisuuksien ja osallisuuden<br />

tiellä olevien esteiden tunnistamista ja poistamista. Lähtökohtana<br />

on ihmisoikeuksien kuuluminen kaikille, ihmisten erilaisuuden<br />

arvostaminen ja tilan antaminen yhteiskunnan monimuotoisuudelle.<br />

Vammaisten ihmisten omaehtoisen elämän ja oman mielipiteen<br />

kunnioittaminen, yksilöllisyys ja valinnanvapaus ovat tämän päivän<br />

vammaispolitiikan perusta. (Suomen vammaispoliittinen ohjelma,<br />

Vampo 2010-2015)<br />

Paikallisia vammaispoliittisia ohjelmia on laadittu nykyisen<br />

Jyväskylän alueella vuodesta 1999 lähtien. Jyväskylän<br />

maalaiskunnan vammaispoliittinen ohjelma ”Hyvä kunta kaikille”<br />

tehtiin vuonna 1999, ja se päivitettiin vuosina 2002 ja 2006.<br />

Jyväskylän vammaisneuvosto laati ensimmäisen vammaispoliittisen<br />

ohjelman ”Kohti kaikille toimivaa Jyväskylää” vuosille 2001–2004.<br />

Ohjelmassa keskityttiin erityisesti asennekasvatustyöhön.<br />

Tietopaketti ”Luontevaa asiakaspalvelua kaikille” sai laajaa huomiota<br />

mm. monien oppilaitosten sekä viranomaisten taholta. Luontevaa<br />

asiakaspalvelua kaikille päivitettiin vuonna 2009. Asiakaspalvelun<br />

parantaminen nostettiin esille jo tuolloin. Ohjelmassa korostettiin<br />

asiakastyön parantamisen olevan jatkuva prosessi, jota on linjattu<br />

uudistetussa lainsäädännössäkin.<br />

6<br />

1 http://www.invalidiliitto.fi/portal/fi/invalidiliitto/lausunnot_ja_kannanotot?bid=269 (20.9.2010)

Esteettömän rakentamisen ja liikkumisympäristön korjaamiseen<br />

erityisesti ydinkeskustan osalta on tehdyn ohjelman avulla saatu<br />

huomattavaa parannusta.<br />

Vuosille 2006–2009 Jyväskylässä tehtiin vammaispoliittinen ohjelma<br />

”Vammainen yhdenvertaiseksi <strong>kaupunki</strong>laiseksi”. Ohjelmassa<br />

keskityttiin erityisesti asenteellisten esteiden poistamiseen. Ko.<br />

esteet koettiin suurimmaksi esteeksi yhdenvertaisena kansalaisena<br />

toimimiselle. Ongelmalliseksi koettiin oikean tiedon puuttuminen<br />

sekä tiedon saannin että välittämisen osalta. Tavoitteena oli laatia<br />

kaupungille erityistiedottamisen toimintaohjelma. Ohjelmassa<br />

esitettiin tiedotuskoulutuksen järjestämistä koko sosiaali- ja<br />

terveystoimen henkilökunnalle. Tiedotuksen kehittämistyöryhmän<br />

tehtäväksi annettiin koota vuosittain raportti tiedotuskoulutuksen<br />

etenemisestä.<br />

Lisäksi kaupungissa on laadittu perusturvalautakunnan 19.11.2009<br />

hyväksymä kehitysvammapalvelujen palvelustrategia vuosille<br />

2010–2015 ja liikuntapalveluissa on valmisteilla<br />

vammaisliikuntaohjelma vuosille 2011–2016.<br />

Omaehtoisen elämän aalloilla -ohjelma on laadittu<br />

huomioiden kaikkien jyväskyläläisten asukkaiden asumisen,<br />

ympäristörakentamisen ja palvelujen tarpeet. Tällä ohjelmalla<br />

halutaan edistää kaikin tavoin esteetöntä ja saavutettavaa Jyväskylää.<br />

7

1 JOKAISELLA ON OIKEUS OMAEHTOISEEN ELÄMÄÄN<br />

”Vammaisilla ihmisillä tulee olla oikeus valita<br />

missä ja kenen kanssa he asuvat.<br />

Heillä on oltava saatavissa<br />

erilaisia koti- ja asumispalveluja.<br />

Vammaisilla on oltava saatavilla riittävästi<br />

tukipalveluja ja myös henkilökohtaista apua.<br />

Niiden avulla on tuettava vammaisten<br />

elämistä lähiyhteisössä.<br />

Koko väestölle tarkoitetut yhteiset<br />

palvelut ja järjestelyt on oltava<br />

vammaisten saatavissa<br />

yhdenvertaisesti muiden kanssa.<br />

Niitä on sovitettava vammaisten tarpeisiin.<br />

Vammaisille on varmistettava<br />

mahdollisimman itsenäinen liikkuminen<br />

kohtuulliseen hintaan.<br />

Tämä tulee turvata esimerkiksi<br />

erilaisten apuvälineiden ja avustajien tuella.”<br />

(YK:n yleissopimus 2006, art 19)<br />

Itsenäinen elämä muodostuu mahdollisuuksista asumisen ja perheelämän<br />

valinnanvapauteen, kommunikointiin, tiedonsaantiin ja<br />

viestintään sekä yhdenvertaiseen asiointiin. Käytännössä keskeisiä<br />

ovat yksilöllisiä tarpeita ja elämäntilanteita vastaavat asumisen ja<br />

liikkumisen ratkaisut sekä kommunikoinnin ja asioinnin toimivuus<br />

(mm. viittoma- ja selkokielen sekä puheen tulkkauksen avulla).<br />

Asumisen esteettömyys ja turvallisuus, saavutettavat lähiympäristöt<br />

ja toimivat palvelut ovat keskeisiä itsenäisen elämän edellytyksiä.<br />

Nykyaikainen yhteiskunta tarjoaa aiempaa enemmän mahdollisuuksia<br />

vammaisten ihmisten omatoimisuudelle ja elämän hallinnan<br />

parantamiselle. Ongelmana on edelleen esteettömien tai helposti<br />

sellaisiksi mukautettavissa olevien asuntojen vähäinen tarjonta.<br />

1.1 Itsemääräämisoikeus itsenäiseen elämään, asumiseen ja<br />

liikkumiseen<br />

Vammaisilla ihmisillä tulee olla oikeus valita, missä ja kenen kanssa<br />

he asuvat. Heillä on oltava saatavissa erilaisia koti- ja asumispalveluja,<br />

mukaan lukien tukipalvelut ja henkilökohtainen apu.<br />

8

Niiden avulla on tuettava vammaisten elämistä lähiyhteisössä.<br />

Koko väestölle tarkoitetut yhteiset palvelut ja järjestelyt on oltava<br />

vammaisten saatavissa yhdenvertaisesti muiden kanssa. Niitä on<br />

sovitettava vammaisten tarpeisiin. Vammaisille on varmistettava<br />

kohtuullisen hintainen itsenäinen liikkuminen. Tämä tulee järjestää<br />

esimerkiksi erilaisten apuvälineiden ja henkilökohtaisen avun tuella.<br />

Henkilökohtaisen avun turvin voidaan tukea omaehtoista elämää.<br />

Henkilökohtainen apu tuli vammaispalvelulakiin 1.9.2009.<br />

Henkilökohtainen avustaja -järjestelmässä vammainen henkilö voi<br />

parhaiten itse päättää kuka häntä avustaa, missä, milloin ja miten.<br />

Henkilökohtaisen avustajan työnantajana toimii vaikeavammainen<br />

itse. Useammat vaikeavammaiset tarvitsevat tukea työnantajuuteen.<br />

Työnantajuuden tukena Jyväskylässä toimii henkilökohtaisen avun<br />

keskus Havu. Keskuksesta työnantaja saa apua avustajan etsimiseen,<br />

haastatteluun, työsopimuksen laatimiseen, työvuorolistojen<br />

laatimiseen sekä työaikaseurantaan ja käytännön palkanmaksuun.<br />

Havukeskuksen kautta työnantajat saavat käyttöönsä<br />

henkilökohtaisen avun verkkopalvelun (Avustajaportti.fi*) 2 , jota<br />

työnantajat voivat hyödyntää itse.<br />

1.2 Oma koti on tärkeä asumismuodosta riippumatta<br />

Oma koti on jokaiselle tärkeä – oli asumismuoto millainen tahansa.<br />

Vammaisten henkilöiden asumisen edellytysten parantamiseksi<br />

tarvitaan usein yksilöllisiä asunnon muutostöitä, palveluja ja<br />

tukitoimia. Hyvin suunnitellut ja toteutetut asunnon muutostyöt<br />

turvaavat omaehtoisen elämän huomioiden yksilölliset tarpeet.<br />

Vammaisten ihmisten omatoimisuutta ja itsemääräämisoikeuden<br />

toteutumista voidaan vahvistaa hyvällä ympäristön, palvelujen<br />

ja tuotteiden suunnittelulla. Tavoitteena on esteettömien,<br />

toiminnallisesti joustavien ja tarvittaessa helposti mukautettavissa<br />

olevien asuntojen riittävä tarjonta.<br />

Asunnon muutostöillä edistetään vaikeavammaisen henkilön<br />

omatoimista suoriutumista hänen omassa kodissaan. Oikein<br />

suunnitellut ja oikea-aikaisesti toteutetut asunnon muutostyöt<br />

vähentävät vammaisen ihmisen riippuvuutta toisen ihmisen avusta<br />

ja lisäävät itsenäisyyttä.<br />

2 http://www.avustajaportti.fi/info/project.php (10.9.2010)<br />

9

Omassa kodissa asumista tuetaan omaishoidon, kotihoidon<br />

ja henkilökohtaisen avun turvin. Palveluja järjestetään<br />

sosiaalihuoltolain, vammaispalvelulain ja kehitysvammalain nojalla.<br />

Vammaispalvelulain mukainen henkilökohtainen apu voidaan<br />

järjestää kaupungin omana palveluna, henkilökohtaisella avustajalla,<br />

palvelusetelillä tai ostamalla palvelu yksityiseltä palvelutuottajalta.<br />

Asumisen laatu huomioidaan tukiasunnoissa ja palveluasunnoissa.<br />

Hyvin onnistuneessa ryhmämuotoisessa asumisessa asukkaat<br />

muodostavat kodinomaisen yhteisön.<br />

Rakennussuunnittelun tavoitteena tulee olla kaavoituksen<br />

ja asuinympäristöjen suunnittelun sekä uuden tieto- ja<br />

viestintäteknologian monipuolisten keinojen hyödyntäminen. Näillä<br />

voidaan merkittävästi parantaa ihmisten omatoimisuutta, vaikuttaa<br />

yhteisöllisyyteen, turvallisuuteen ja elämänlaatuun. Nykyisin<br />

vammaisneuvosto osallistuu julkisten rakennusten (ml. opiskelijaasunnot)<br />

suunnitteluun ja antaa rakennusvalvonnalle lausunnon<br />

rakennuslupia varten. Sen sijaan asuinrakennussuunnitelmiin ja<br />

palveluasumisen suunnitelmiin ei pyydetä vammaisneuvoston<br />

lausuntoa.<br />

Jyväskylän ja pohjoisen Keski-Suomen kuntien alueella kehitetään<br />

parhaillaan ikääntyneiden ja erityisryhmien asukaslähtöistä<br />

asumista, ennakoivaa suunnittelua sekä nykyisen asumis-,<br />

rakentamis- ja palvelutilanteen arviointia (Esko-hanke).<br />

Jyväskylän kaupungin vammaispalvelujen, kuntoutuspalvelujen<br />

(fysioterapia) ja Esko-hankkeen edustajista koottu työryhmä kehittää<br />

asunnonmuutostyöprosessin Jyväskylän mallia.<br />

Toimenpide-ehdotukset<br />

• Omaehtoisen elämän esteettömyyttä voidaan edistää<br />

nimeämällä rakennusalan ammattilainen tekniseksi<br />

asiantuntijaksi, korjaussuunnittelijaksi ja määrittelemällä hänen<br />

toimipaikkansa kaupungin organisaatiossa<br />

• selvittämällä vaikeavammaisen henkilön<br />

asunnonmuutostyöprosessi ja vastuukysymykset, lausuntojen<br />

antaminen, tarjouspyynnöt, päätös, valvonta, nimetään<br />

vastuuhenkilö (toimintaterapeutti / kuntoutusohjaaja).<br />

• lähettämällä kaavoitustyöryhmän esityslista<br />

vammaisneuvostoon, vammaisneuvoston edustaja voi listan<br />

asioista riippuen osallistua kokoukseen<br />

10

• sijoittamalla palveluasumisen yksiköt lähelle palveluja ja osaksi<br />

muuta asuinrakentamista huolehtimalla, että ryhmämuotoisen<br />

asumisen yksiköt eivät muodostu liian suuriksi<br />

Omaehtoisen elämän saavutettavuutta voidaan edistää<br />

• turvaamalla tukitoimien riittävä taso: lisäämällä kotihoidon<br />

henkilöstöä ja kouluttamalla henkilöstöä vammaistyöhön<br />

• turvaamalla henkilökohtaisen avun saaminen kehittämällä<br />

palvelusetelijärjestelmää ja avustajarinkiä /-pankkia<br />

• kehittämällä palvelusetelijärjestelmää ja avustajavälitystä<br />

työsuhteisiin vammaisille henkilöille<br />

• rekrytoimalla ja sitouttamalla tukihenkilöitä<br />

• määrittelemällä kotikunnan valintaoikeus yksilöllisesti asiakasta<br />

ja läheisiä kuullen<br />

• lisäämällä palveluasumispaikkoja, turvaamalla ryhmäkodeissa<br />

ja tukiasunnoissa asuville riittävät tukipalvelut ja valvomalla<br />

toiminnan laatua<br />

• noudattamalla ja valvomalla palveluasumisen laatusuosituksia<br />

--<br />

Kehitysvammaisten asumisen laatusuositukset 3<br />

-- Mielenterveyskuntoutujien asumista koskeva<br />

kehittämissuositus 4<br />

http://pre20090115.stm.fi/pr1176454313087/passthru.pdf<br />

--<br />

Erityisryhmien asumisen kehittäminen (Ara*) 5<br />

• turvaamalla sosiaalihuoltolainmukainen kuljetuspalvelu<br />

• myöntämällä vaikeavammaisten kuljetuspalvelua tarpeen<br />

mukaan<br />

1.3 Monimuotoista perhe-elämää<br />

” Jokaisella avioliittoikäisellä vammaisella<br />

on oikeus solmia avioliitto ja<br />

perustaa perhe.<br />

Vammaisilla on oikeus päättää<br />

vapaasti ja vastuullisesti lastensa määrästä.<br />

Heillä on myös oikeus saada tietoa perhesuunnittelusta<br />

ja lapsen saamiseen<br />

liittyvistä terveydellisistä asioista.<br />

3 Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta 08.03.2010<br />

http://www.kehitysvammaliitto.fi/fileadmin/tiedostot/muut/media/laatusuositukset_<br />

asuntojen_rakentamiseen_2010_2017.pdf (1.9.2010)<br />

4 Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2007:13<br />

http://pre20090115.stm.fi/pr1176454313087/passthru.pdf (1.9.2010)<br />

5 Valtion asuntorahasto (Ara 31.8.2007)<br />

http://www.ara.fi/download.asp?contentid=21822&lan=FI<br />

11

Vammaisilla on oikeus säilyttää<br />

kykynsä saada lapsia.<br />

Vammaista lasta<br />

ei saa hylätä eikä laiminlyödä.<br />

Lapsille ja heidän vanhemmilleen<br />

on annettava tukea ja tietoa.<br />

Vammaista lasta ei saa erottaa<br />

vanhemmistaan ellei lapsen etu sitä vaadi.<br />

Lasta ei saa erottaa vanhemmistaan<br />

vain lapsen oman tai vanhempien<br />

vammaisuuden perusteella.”<br />

(YK:n yleissopimus 2006, art 23)<br />

Jokaisella on oikeus hallita omaa elämäänsä. Erilaisin tukimuodoin<br />

mahdollistetaan itsenäinen ja omatoiminen elämä, esimerkiksi yksin<br />

asuminen. Vammaisia henkilöitä ei eroteta perheestään runsaan<br />

palvelutarpeen perusteella eikä palvelujen ja tukitoimien tarve<br />

muodosta estettä parisuhteelle ja perheen perustamiselle.<br />

Vammaisella on oikeus toimia tasavertaisena perheenjäsenenä. Tämä<br />

voidaan mahdollistaa henkilökohtaisella avulla.<br />

Vammaisperheitä on tarpeen tukea monipuolisin keinovalikoimin,<br />

yhdenvertaisesti muihin perheisiin nähden. Perheet käyttävät lasten,<br />

nuorten ja perheiden peruspalveluja: näiden tulee palvella myös<br />

vammaisten lasten sekä vammaisten vanhempien perheitä.<br />

Jyväskylän varhaiskasvatussuunnitelma 2010 ja Ehkäisevän<br />

työn toimenpideohjelma 2010–2012 koskevat kaikkia perheitä.<br />

Varhaiskasvatussuunnitelmassa 2010 korostetaan lapsen ja<br />

perheen hyvinvointia edistävää sekä kasvatuskumppanuudelle<br />

rakentuvaa päivähoitoa ja varhaiskasvatusta. Suunnitelmassa<br />

nostetaan esiin myös kuntalaisia yhdenvertaisesti palveleva,<br />

tehokas monitoimijainen palvelurakenne. Ehkäisevän työn<br />

toimenpideohjelmassa käsitellään perheen hyväksi tehtävää<br />

työtä ja hyvinvointia edistävää toimin-taa. Ehkäisevä työ on osa<br />

lapsiperheiden perus- ja erityispalveluita.<br />

Toimenpide-ehdotukset<br />

Perhe-elämää voidaan tukea<br />

• kouluttamalla neuvoloiden henkilöstöä vammaisperheiden<br />

tukemiseen<br />

12

• päivähoidossa:<br />

◦◦ turvaamalla vammaisten lasten tilapäishoito<br />

◦◦ tukemalla vammaisen henkilön lasten kasvua ja kehitystä<br />

mahdollistamalla toiminnat (esim. apuna kuljettamisessa,<br />

mukana leikeissä)<br />

• huomioimalla henkilökohtaisen avun tarpeen määrittelyssä<br />

vammaisen henkilön lasten kasvu ja kehitys (esim. tukemalla<br />

päivittäisissä toiminnoissa kuten harrastuksissa ja kuljetuksissa<br />

• tekemällä moniammatillista yhteistyötä ja kotikäyntejä<br />

• kehittämällä perhetyötä<br />

◦◦ tukemalla itsenäistyvää vammaista nuorta<br />

◦◦ mahdollistamalla vammautuneen henkilön asumiskokeilut<br />

◦◦ kehittämällä kehitysvammaisten nuorten asumisvalmennusta<br />

◦◦ tukemalla omaisten jaksamista arjessa ja järjestämällä tuki- ja<br />

lomaperhetoimintaa<br />

• turvaamalla tukitoimien riittävä taso: omaishoidon selkeät<br />

myöntämiskäytännöt, omaishoidon vapaat, omaishoidon tuen<br />

määrän korotus<br />

• lisäämällä monimuotoista palveluohjausta<br />

• tukemalla perhe- ja parisuhteita järjestämällä<br />

sopeutumisvalmennusta<br />

1.4 Tukea henkiseen hyvinvointiin<br />

Ihmisen henkiset voimavarat muodostuvat Mielenterveyden<br />

keskusliiton mukaan monimuotoisesta vuorovaikutussuhteesta,<br />

johon kuuluvat ihmissuhteet, koti, työ, harrastukset ja muu<br />

elinympäristö. Myös lepo, ravinto ja liikunta vaikuttavat henkiseen<br />

jaksamiseen siinä missä fyysiseenkin hyvinvointiin. Henkisen<br />

hyvinvoinnin tila vaihtelee ja se paranee, kun oppii tunnistamaan<br />

mahdolliset stressin ja uupumuksen oireet ajoissa. 6<br />

Toimenpide-ehdotukset<br />

Henkistä hyvinvointia voidaan edistää<br />

• korostamalla yksilön omaa vastuuta kokonaisvaltaiseen itsestä<br />

huolehtimiseen: tiedottamalla ennalta ehkäisevistä toimenpiteistä<br />

• tarjoamalla vammaisille mielekästä tekemistä järjestämällä<br />

työvalmennusta ja työpajatyyppistä toimintaa<br />

• kartoittamalla palvelu- ja hoitosuunnitelman yhteydessä<br />

lähiverkosto ja tiedottamalla päivystävistä puhelimista<br />

turvallisen ja toimivan kodin ja asuinympäristön turvaamiseksi:<br />

lisäämällä resurssia kotihoidon, palvelutalojen, Lähimmäisen<br />

6 http://www.mielenterveysseura.fi/files/71/suunnista_hyvinvointisi_rasteille.pdf<br />

13

Kammarin ja kriisikeskus Mobilen ilta-, yö-, viikonloppu- ja<br />

juhlapyhäpäivystyksiin<br />

• kampanjoimalla, että ihmiset huomaavat ja huomioivat toisensa<br />

(alueelliset tempaukset, tiedotus)<br />

• varmistamalla olemassa olevien paikkojen (koulut, oppilaitokset,<br />

työpaikat) terveydenhoitohenkilöstön riittävyys<br />

• järjestämällä mahdollisuuksia vertaistukeen ja mahdollistamalla<br />

ryhmien kokoontumistilat: perustamalla esteetön<br />

Kansalaistoiminnan keskus<br />

• järjestämällä ja laajentamalla opiskelijoiden tutor-toimintaa<br />

2 PERUSTURVA ARJEN ELÄMÄSSÄ<br />

” Vammaisilla on oikeus<br />

sosiaaliturvaan ilman syrjintää.<br />

Vammaisilla ja heidän perheillään<br />

on oikeus riittävään elintasoon:<br />

ruokaan, vaatetukseen, asuntoon<br />

ja terveyspalveluihin.”<br />

(YK:n yleissopimus 2006, art 28)<br />

2.1 Perusturva kaikille<br />

Yhteiskunnan ensisijainen velvollisuus on järjestää yleiset palvelut<br />

niin, että ne ovat kaikkien kansalaisten ulottuvilla. Vasta toissijaisena<br />

tulevat täydentävät palvelut. Kun yleiset palvelut eivät riitä<br />

turvaamaan vammaisten täyttä osallistumista, tulee yhteiskunnan<br />

varmistaa vammaisten henkilöiden apuvälineiden ja tukipalvelujen<br />

saatavuus. Tähän perustuen vammaisella henkilöllä on oikeus<br />

vammaispalvelulain mukaisiin palveluihin ja tukitoimiin. (Vampo<br />

2010–2015)<br />

Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää vammaisen henkilön<br />

edellytyksiä elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisena<br />

yhteiskunnan jäsenenä. Lisäksi tavoitteena on ehkäistä<br />

ja poistaa vammaisuuden aiheuttamia haittoja ja esteitä.<br />

Vammaispalveluasetuksen mukaan vammaisten henkilöiden<br />

tarvitsemat palvelut ja tukitoimet edellytetään järjestettävän siten,<br />

että ne tukevat heidän omatoimista suoriutumistaan. Palveluja on<br />

järjestettävä siinä laajuudessa ja muodossa kuin vammaiset henkilöt<br />

niitä tarvitsevat.<br />

14

Vammaispalvelulaki on ensisijainen kehitysvammalakiin nähden.<br />

Kehitysvammalain tarkoitusta, soveltamisalaa sekä palveluja<br />

koskevat säännökset säilyvät ennallaan myös lakien yhdistyttyä<br />

1.9.2009.<br />

Toimenpide-ehdotukset<br />

Perusturvan saavutettavuutta voidaan edistää<br />

• turvaamalla neuvonta- ja ohjauspalvelut ja tarvittaessa<br />

toteuttamalla työntekijöiden kotikäynnit<br />

• kehittämällä esteetöntä sähköistä asiointia (sähköisen asioinnin<br />

välineet)<br />

• kehittämällä kehitysvammaisten työosuusrahaa<br />

2.2 Terveys- ja kuntoutuspalvelut auttavat omaehtoisempaan<br />

elämään<br />

”Vammaisilla ihmisillä on sama oikeus terveyspalveluihin<br />

kuin muilla. Tämän lisäksi vammaisilla on oikeus niihin<br />

terveyspalveluihin,<br />

joita he vammansa vuoksi tarvitsevat.<br />

Näihin kuuluvat myös kuntoutuspalvelut.<br />

Vammaisten tarvitsema kuntoutus<br />

on aloitettava riittävän varhaisessa vaiheessa.<br />

Näin varmistetaan mahdollisuus<br />

itsenäiseen elämään ja henkiseen kehitykseen.”<br />

(YK:n yleissopimus 2006, art 25 ja 26)<br />

Kunnan tulee järjestää kunnan asukkaiden sairaanhoito, johon<br />

luetaan mukaan myös lääkinnällinen kuntoutus (Kansanterveyslain<br />

14 §, 1 momentti). Kunta huolehtii myös siitä, että lääkinnällisen<br />

kuntoutuksen palvelut järjestetään sisällöltään ja laajuudeltaan<br />

sellaisina kuin kuntoutuksen tarve kunnassa edellyttää. Vastuu<br />

lääkinnällisestä kuntoutuksesta on viime kädessä kunnalla (Asetus<br />

lääkinnällisestä kuntoutuksesta 2 §).<br />

Kaikilla kansalaisilla – myös vaikeavammaisilla henkilöillä – on<br />

oikeus terveydenhuollon laadukkaisiin palveluihin, asianmukaiseen<br />

hoitoon ja terveydentilan seurantaan. Vaikeavammaisella henkilöllä<br />

on oikeus tulla kuulluksi samoin kuin oikeus osallistua omaa terveyttään<br />

ja hoitoaan koskevaan päätöksentekoon.<br />

15

Vammaisten henkilöiden mahdollisuus käyttää julkisen<br />

terveydenhuollon palveluja yhdenvertaisesti muiden kanssa<br />

toteutuu kuitenkin vain osittain. Esteinä palvelujen käytölle on mm.<br />

terveydenhuollon toimitilojen ja niiden ympäristöjen esteellisyys<br />

ja saavuttamattomuus. Tavoitteena tuleekin olla toimitilojen<br />

esteettömyys ja oikeanlaiset kommunikaatiomahdollisuudet<br />

(esimerkiksi tulkin käyttö tai visuaaliset tavat informaation<br />

tuottamiseen). Lisäksi perusterveydenhuollon vammaisuuteen<br />

liittyvää erityisosaamista tarvitaan nykyistä enemmän, jotta<br />

palvelujen käyttö olisi toimivaa ja sujuvaa. Erityislakien mukaisten<br />

palvelujen saatavuus voi aiheuttaa eriarvoisuutta vammaisten<br />

henkilöiden välillä.<br />

Kuntoutus vahvistaa vammaisten ihmisten omatoimisuutta kaikkina<br />

ikäkausina, tukee niin lasten kuin ikäihmistenkin osallisuutta,<br />

koulunkäyntiä, opiskelua, työelämään pääsyä, työssä jaksamista ja<br />

taloudellista itsenäisyyttä (Vampo 2010–2015, 98). Kuntoutuspolku<br />

muodostuu monen eri tahon palveluista ja etuuksista. Eri<br />

tahojen järjestämien kuntoutuspalvelujen yhteensovittaminen<br />

on kuntoutujan kannalta merkityksellistä. Kokonaisvaltaista<br />

kuntoutussuunnittelua on parannettava ja asiakkaan oikeutta<br />

palveluihin selkiytettävä.<br />

Apuvälinepalvelu on osa hoitoa ja kuntoutusta, jonka tulee<br />

hoito- ja kuntoutussuunnitelman mukaisesti nivoutua osaksi<br />

saumatonta palveluketjua. Apuvälinepalveluja tuotetaan sekä<br />

perusterveydenhuollossa että erikoissairaanhoidossa. Apuvälineen<br />

tarve todetaan lääketieteellisin perustein ja vammaisen henkilön<br />

ja hänen läheistensä tulee olla mukana kuntoutussuunnitelman<br />

tekemisessä ja siten olla päättämässä häntä itseään koskevista<br />

kuntoutus- ja apuvälineasioista. Keskeistä on, että apuvälinepalvelut<br />

samoin kuin tarpeelliset hoitotarvikkeet saadaan vastaamaan<br />

yksilöllisiä tarpeita, niitä on saatavana ja ne ovat laadukkaita.<br />

Apuvälineiden tarve myös lisääntyy vaikeavammaisten määrän ja<br />

uuden teknologian tuomien mahdollisuuksien lisääntyessä. (Vampo<br />

2010–2015).<br />

Toimenpide-ehdotukset<br />

Hyvinvointia voidaan edistää ennaltaehkäisevien toimenpiteiden<br />

avulla<br />

• kattavalla ravitsemus- ja terveysneuvonnalla lastenneuvolassa,<br />

kouluterveydenhuollossa ja terveyskeskuksissa<br />

16

• tehostamalla avokuntoutuksen toimintaedellytyksiä ja itsenäisen<br />

asumisen tukemista<br />

Esteettömyys- ja saavutettavuustasoa voidaan parantaa<br />

• lisäämällä sähköisiä ajanvarauspalveluja ja huolehtimalla<br />

henkilökohtaisesta palvelusta<br />

• huomioimalla apuvälinepalveluissa ja hoitotarvikejakelussa<br />

yksilölliset tarpeet<br />

• tehostamalla ohjausta apuvälineiden käytössä ja liikkumisessa<br />

(esim. näkövammaisen liikkumistaidon ohjaus)<br />

• tekemällä yksilölliset, kokonaisvaltaiset kuntoutussuunnitelmat<br />

kaikille vaikeavammaisille ja pitkäaikaissairaille (esim.<br />

omaehtoinen liikunta)<br />

• lisäämällä terveyskeskuksen erityisosaamista ja<br />

erikoislääkäripalveluja<br />

3 KOULUSSA, OPISKELUSSA JA TYÖELÄMÄSSÄ<br />

3.1 Koulu ja opiskelu<br />

”Vammaisilla ihmisillä on oikeus<br />

elinikäiseen oppimiseen.<br />

Vammaisilla on oikeus saada opetusta<br />

yleisessä koulutusjärjestelmässä<br />

yhdenvertaisesti muiden kanssa.<br />

Heillä on oikeus yksilöllisen tukeen<br />

oppimisen edistämiseksi.<br />

Koulutuksessa on huomioitava muun muassa<br />

näkövammaisten tarpeet pistekirjoituksen<br />

ja liikkumistaitojen opetukseen.<br />

Kuulovammaisten viittomakielen opetusta<br />

ja muuta kielen oppimista on edistettävä.<br />

Kaikilla kouluissa työskentelevillä<br />

henkilöillä tulee olla riittävä koulutus<br />

jotta he osaavat toimia oikein<br />

vammaisille suunnatussa kouluympäristössä”.<br />

(YK:n yleissopimus 2006, art, 24)<br />

Jyväskylässä on vuonna 2010 yli 12000 perusopetuksessa olevaa<br />

oppilasta. Perusopetuksen järjestämisestä vastaa Jyväskylän<br />

kaupungin opetuspalvelut. Jyväskylän erityispiirteenä ovat valtion<br />

erityiskoulut kuulo- ja näkövammaisille sekä kielihäiriöisille oppilaille.<br />

Lisäksi perusopetuksessa on autismikirjon pedagogista osaamista.<br />

17

Vammaisten lasten ja nuorten tulee voida käydä koulua ja<br />

opiskella yhdessä ikätovereidensa kanssa. Lähtökohtana tulee olla<br />

yleisopetuksessa toteutettavat, yhdenvertaiset mahdollisuudet<br />

koulunkäyntiin, koulutukseen ja ammatin hankintaan.<br />

Peruskouluopetuksessa onkin toteutettu inkluusioperiaatetta jo<br />

kauan. Peruskoulun jälkeiseen opetukseen pääsy ei edelleenkään<br />

ole vammaiselle nuorelle itsestään selvyys. Eroja on sekä<br />

koulutusasteiden ja -alojen kuin myös paikkakuntien välillä. Vaikein<br />

tilanne on kaikkein vaikeimmin vammaisilla nuorilla.<br />

Vammaiselle henkilölle tulee turvata heidän kyvyistään lähtien<br />

muiden kanssa yhdenvertaiset ammatillisen kouluttautumisen<br />

mahdollisuudet. Ammatillista koulutusta on tarjottava keskiasteella<br />

ja korkeakouluasteella. Myös erilaisia muita ammattiin valmentavia<br />

koulutuksen muotoja (mm. etäopiskelu, oppisopimuskoulutus) on<br />

hyödynnettävä. Koulutuksen tulee olla ajanmukaista ja vammaisten<br />

henkilöiden tietoisuutta on lisättävä uusista<br />

kouluttautumismahdollisuuksista. Lisäksi erilaisten tukipalvelujen<br />

saatavuus tulee turvata.<br />

Yhdenvertaisten opiskelumahdollisuuksien toteuttamisessa keskeisiä<br />

ovat koulu- ja opiskelurakennusten, samoin kuin lähiympäristöjen<br />

esteettömyys- ja saavutettavuustason nosto, riittävät mukautustoimet<br />

(esim. oppimateriaalin saatavuus pistekirjoituksella), uuden<br />

teknologian mahdollistamat apuvälineet sekä yksilölliset palvelut<br />

(mm. tulkki- ja kuljetus-palvelut ja koulunkäyntiavustajan tuki<br />

ja apu). (Perusopetuslaki 17 §:n 31 momentti: erityisopetuksen<br />

järjestäminen, 31 §:n 1 momentti).<br />

Koulu- ja opiskelurakennusten sekä lähiympäristöjen esteettömyyttä<br />

ja saavutettavuutta kehitetään yhteistyössä <strong>kaupunki</strong>suunnittelun ja<br />

yhdyskuntatekniikan asiantuntijoiden kanssa.<br />

Perusopetus<br />

Jokainen Suomessa vakinaisesti asuva lapsi on oppivelvollinen.<br />

Oppivelvollisuus alkaa sinä vuonna, jona lapsi täyttää 7 vuotta,<br />

ja päättyy, kun perusopetuksen oppimäärä on suoritettu tai kun<br />

oppivelvollisuuden alkamisesta on kulunut 10 vuotta. Mikäli<br />

perusopetuksen tavoitteita ei voida vamman tai sairauden vuoksi<br />

saavuttaa yhdeksässä vuodessa, lapsi otetaan pidennetyn<br />

oppivelvollisuuden piiriin.<br />

18

Pidennetty oppivelvollisuus alkaa sinä vuonna, kun lapsi täyttää<br />

kuusi vuotta ja kestää 11 vuotta. Opetusryhmät muodostetaan<br />

perusopetuksessa pääsääntöisesti edelleen vuosiluokittain.<br />

Oppilaalla on oikeus maksuttomaan kuljetukseen tai oppilaan<br />

kuljettamista tai saattamista varten myönnettävään riittävään<br />

avustukseen, jos matka on yli viisi kilometriä tai jos matka on<br />

lapselle liian vaikea, rasittava tai vaarallinen. Kunta tai muu<br />

koulutuksen järjestäjä voi päättää myös säädettyjä etuja laajemmista<br />

kuljetuksista.<br />

Perusopetuslain mukaan opetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden<br />

kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan<br />

jäsenyyteen sekä antaa heille elämässä tarpeellisia tietoja ja<br />

taitoja. Oppilaalla on oikeus saada opetukseen osallistumisen<br />

edellyttämät tulkitsemis- ja avustajapalvelut, muut opetuspalvelut,<br />

oppilashuoltopalvelut ja erityiset apuvälineet.<br />

Oppilaan oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvät pulmat pyritään<br />

tunnistamaan jo varhaisessa vaiheessa. Oppilasta tuetaan<br />

ensisijaisesti oman koulun tehostetun tuen, erityisopetuksen<br />

tai oppilashuoltotyön avulla. Jos tukitoimet yleisopetuksessa<br />

eivät riitä, laaditaan oppilaalle henkilökohtaisen opetuksen<br />

järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) ja oppilas voidaan ohjata<br />

erityisopetuksen pienryhmiin.<br />

Jyväskylässä annetaan erityisopetusta seuraavasti:<br />

-- starttiryhmät koulutulokkaille, joiden oppimisvalmiudet vaativat<br />

vielä kehittymistä<br />

-- alueelliset pienryhmät<br />

-- yksilöllisen opetuksen pienryhmät (YPR) ja harjaantumisopetus<br />

(EHA1) 11-vuotiseen oppivelvollisuuteen otetuille oppilaille, joilla<br />

on vaikeita ja laaja-alaisia oppimisvaikeuksia<br />

-- autismiopetusryhmät<br />

-- HOPE-koulunkäynnin tukijaksot 1.–6.-luokkalaisille Jyväskylän<br />

sairaalakoulussa<br />

-- Huhtarinteen erityiskoulu vammaisille ja pitkäaikaissairaille<br />

lapsille<br />

-- Jyväskylän sairaalakoulu sairaalaopetusta vaativille lapsille<br />

-- Päiväharjun koulu vaikeimmin vammaisten lasten<br />

opetus, Elämäntaitojen yksikkö (ETY) 7.–9.-luokkalaisille<br />

kehitysvammaisille nuorille sekä lisäopetus peruskoulun<br />

päättäneille kehitysvammaisille nuorille<br />

19

--<br />

--<br />

Jyväskylän näkövammaisten koulu (valtion koulu)<br />

Haukkarannan koulu kuulovammaisille ja kielihäiriöisille<br />

lapsille (valtion koulu)<br />

Toimenpide-ehdotukset<br />

Esteettömyyttä ja saavutettavuutta voidaan perusopetuksessa edistää<br />

• toteuttamalla lähikouluperiaate myös vammaisten lasten erityiset<br />

tarpeet huomioiden<br />

• varmistamalla liikenteellisesti turvalliset koulumatkat,<br />

tarvittaessa saattaen (taksin vaihto-ehtona)<br />

• kehittämällä koulun tukitoimia<br />

• hankkimalla yksilölliset opiskelua tukevat apuvälineet ja<br />

erityisoppimismateriaalit<br />

• huomioimalla oppilaanohjauksen lisätarve erityistä tukea<br />

tarvitsevien nuorten osalta<br />

• järjestämällä aamu- ja iltapäivätoiminta yksilölliset tarpeet<br />

huomioiden kodin lähellä<br />

• mahdollistamalla varhaisen tuen saaminen<br />

• mahdollistamalla TET-jaksot kaikille oppilaille<br />

• muodostamalla opetuksesta ja oppilaan tukitoimista kokonaisuus<br />

ilman hallinnollisia raja-aitoja<br />

• mitoittamalla opetusryhmän koko vammaisen oppilaan tarpeet<br />

huomioon ottaen<br />

Toisen asteen opinnot<br />

Toisen asteen koulutus tarkoittaa Suomen koulujärjestelmässä<br />

peruskoulun jälkeistä lukio- ja ammatillista koulutusta tai mahdollista<br />

kaksoistutkintoa, jolloin opiskelija saa ammatillisen perustutkinnon<br />

lisäksi myös ylioppilastodistuksen. Ammatillisen perustutkinnon<br />

voi ammatillisten oppilaitosten lisäksi suorittaa kansanopistossa,<br />

oppisopimuskoulutuksessa tai erityisammattikoulussa.<br />

Näiden opintojen jälkeen on oikeus hakea jatkokoulutukseen<br />

yliopistoon ja ammattikorkeakouluun. Ammatillinen perustutkinto<br />

antaa myös suoraan ammattipätevyyden opiskeltuun ammattiin.<br />

Toimenpide-ehdotukset<br />

Esteettömyyttä toisen asteen opinnoissa voidaan edistää<br />

• järjestämällä esteettömät koulutilat<br />

• kehittämällä mahdollisuuksia erityisammattiopiskeluun ja<br />

oppisopimusopiskeluun<br />

20

Saavutettavuutta toisen asteen opinnoissa voidaan edistää<br />

• laatimalla opiskelijalle henkilökohtainen opetussuunnitelma<br />

• tarjoamalla yksilölliset apuvälineet, oppimateriaalit ja -välineet<br />

• järjestämällä viittomakielinen opiskelutulkkaus (tulkki/<br />

etätulkkausväline)<br />

• laajentamalla elämänhallintataitojen opetusta<br />

• varmistamalla henkilökohtainen apu<br />

Korkeakouluopetus<br />

Jyväskylä on vetovoimainen koulutus<strong>kaupunki</strong>. Ymmärrys opiskelun<br />

esteettömyydestä ja erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden<br />

oikeudesta opiskella on lisääntynyt. Jyväskylän yliopisto on<br />

kehittänyt toimintaansa Esteetön yliopisto-työryhmän toimesta ja<br />

koordinoinut vuosina 2006-2009 valtakunnalista ESOK-hanketta*.<br />

Jyväskylän ammattikorkeakoulua on kehitetty kohti esteettömyyttä<br />

vuosina 2007–2008 toteutetun Esteettömät oppimisympäristöt<br />

-hankkeen avulla*.<br />

Esteetön korkeakoulu ottaa toiminnassaan ja oppimisympäristössään<br />

suunnitelmallisesti huomioon opiskelijoiden monenlaisuuden.<br />

Fyysisen ympäristön osalta rakennuksissa, opetusmateriaaleissa,<br />

opetusmenetelmissä ja -välineissä huomioidaan kaikkien<br />

opiskelijoiden tarpeet. Sosiaalisen ympäristön osalta yhteisön<br />

jäsenten tiedot, taidot ja asenteet edistävät jokaisen opiskelua ja<br />

osallistumista. Psyykkisen ympäristön osalta korkeakouluyhteistyössä<br />

arvostetaan monenlaisuutta voimavarana.<br />

-- opintojen ja opiskelijoiden ohjaus (sisältää opintojen ohjauksen,<br />

uraohjauksen ja itsetuntemusohjauksen) uusi ohjausjärjestelmä<br />

otettiin käyttöön Jyväskylän ammattikorkeakou-lussa<br />

tammikuussa 2009<br />

-- esteettömän oppimisympäristön malli (lähtökohtana<br />

yhdenvertaisuuslaki 2004, JAMKin tasa-arvosuunnitelma 2008,<br />

JAMKin pedagoginen strategia 2006, esteettömyyskäytäntöjen<br />

organisointi JAMKissa)<br />

◦◦ valintakokeiden erityisjärjestelyt (esteetön valintakoe)<br />

◦◦ uraohjaus ja henkilökohtaistaminen (opintojen suunnittelu<br />

JAMKissa<br />

◦◦ yksilöllinen tuki opetuksessa (kirjoittamisvaikeudet,<br />

lukivaikeudet)<br />

◦◦ fyysinen esteettömyys<br />

21

--<br />

◦◦ henkilöstön työkalupakki (henkilöstöllä käytettävissä<br />

JAMKin intrassa)<br />

esteettömyyskäytäntöjen jatkuva kehittäminen ja arviointi<br />

Jyväskylän ammattikorkeakoulun hyviä käytänteitä:<br />

-- vertaistutorointi<br />

-- verkko-opetus ja ohjaus<br />

-- kirjasto<br />

Opetusministeriön selvityksessä todetaan, että esteettömyys<br />

koskettaa kaikkia opiskelijoita ja koko henkilökuntaa. Erityisen<br />

tärkeää esteettömyyden toteutuminen on niille korkeakouluyhteisön<br />

jäsenille, joilla on jokin vamma, jotka ikääntyvät tai jotka kuuluvat<br />

kulttuurisiin tai kielellisiin vähemmistöihin.<br />

Toimenpide-ehdotukset<br />

Esteettömyyttä korkeakouluopinnoissa voidaan edistää<br />

• järjestämällä esteettömät opiskelutilat sekä tieto- ja<br />

viestintätekniset ympäristöt<br />

Saavutettavuutta korkeakouluopinnoissa voidaan edistää<br />

• kartoittamalla opiskelijoiden erityistarpeet ja kirjoittamalla<br />

yksilöllistä oppimisprosessia tukeva tukimalli<br />

• vahvistamalla ja luomalla oppimista tukevia toimintamenetelmiä<br />

• kouluttamalla henkilökuntaa<br />

Henkistä hyvinvointia voidaan turvata<br />

• ottamalla käyttöön hyviä ennalta ehkäiseviä ja varhaisen<br />

puuttumisen toimintamalleja<br />

Elinikäinen oppiminen<br />

Vapaan sivistystyön tarkoituksena on elinikäisen oppimisen<br />

periaatteen pohjalta tukea yksilöiden persoonallisuuden<br />

monipuolista kehittymistä ja kykyä toimia yhteisöissä. Tavoitteena<br />

on myös edistää kansanvaltaisuuden, tasa-arvon ja moniarvoisuuden<br />

toteutumista suomalaisessa yhteiskunnassa. Jyväskylän<br />

kansalaisopisto on vapaan sivistystyön keskeinen toteuttaja.<br />

Elinikäisen oppimisen paikkoja jyväskyläläisille ovat myös Avoin<br />

Yliopisto, Ikääntyneiden Yliopisto ja Kesäyliopisto.<br />

EU:n Elinikäisen oppimisen ohjelman (Lifelong Learning Program<br />

eli LLP) Inclusion-hankkeessa kehitetään elinikäisen oppimisen<br />

esteettömyyttä. 7<br />

22<br />

7 ks. http://esok.jyu.fi/esok2010/inclusion (viimeksi 31.8.2010)

Toimenpide-ehdotukset<br />

Esteettömyyttä ja saavutettavuutta voidaan elinikäisessä oppimisessa<br />

edistää<br />

• lisäämällä tilojen esteettömyyttä ja palvelujen saavutettavuutta<br />

• lisäämällä avustaja/saattaja/tukihenkilötoimintaa<br />

• turvaamalla kuljetuspalvelut myös iltaisin<br />

3.2 Työelämä<br />

”Vammaisilla ihmisillä on sama oikeus<br />

tehdä työtä kuin muilla.<br />

Avoimilla työmarkkinoilla vammaisille<br />

on myös taattava samanlaiset<br />

työehdot kuin muille.<br />

Heidän työolonsa on oltava<br />

yhtä hyvät kuin muilla.”<br />

(YK:n yleissopimus 2006, art 27)<br />

Työelämää koskevat lait ja määräykset eivät saa syrjiä vammaisia<br />

henkilöitä eivätkä asettaa esteitä heidän työllistymiselleen. Suurimmat<br />

vammaisten työllistymistä vaikeuttavat esteet ovat asenteellisia.<br />

Myös ympäristötekijät sekä apuvälineiden ja avustajapalveluiden<br />

saannin hankaluus vaikeuttavat ja estävät monilta työnsaannin.<br />

Vammaisen henkilön työllistymisen tavoitteena on sijoittua<br />

koulutusta vastaavaan työhön tai jatkaa olemassa olevassa työssä<br />

myös vammautumisen jälkeen. Työpaikoilla tulee huomioida erilaisia<br />

ihmisiä tarjoamalla joustavia ja yksilöllisiä työmuotoja ja työaikoja.<br />

Työskentelyä tuetaan järjestämällä yksilölliset, esteettömät ja<br />

saavutettavat työolosuhteet.<br />

Kaupungin tulee julkisen sektorin työnantajana edistää vammaisten<br />

henkilöiden pitkäjänteistä työllistymistä.<br />

Toimenpide-ehdotukset<br />

Työelämän esteettömyyttä ja saavutettavuutta voidaan edistää<br />

• rakentamalla ja järjestämällä esteettömät työtilat ja saavutettavat<br />

työolosuhteet<br />

Vammaisten ihmisten työllistymistä voidaan parantaa<br />

• perustamalla työmarkkinoiden ulkopuolelle jääville<br />

”elämänhallintakeskus”, jossa työskentelee työn etsijöitä<br />

ja työvalmentajia, laajentamalla kehitysvammaisten ja<br />

vaikeavammaisten päivätoimintaa<br />

23

• selvittämällä uusien, innovatiivisten keinojen käyttöönottoa<br />

vammaisten ihmisten työllistymisen parantamiseksi (esim.<br />

kehittämällä työpajatyyppistä toimintaa)<br />

• lisäämällä työnantajalle maksettavaa kuntalisää ja<br />

markkinoimalla työllistämistä tuen avulla<br />

• lisäämällä kaupungin omassa henkilöstöpolitiikassa vammaisten<br />

henkilöiden rekrytointia<br />

• järjestämällä vaikeasti työllistettäville osa-aikaisia<br />

työmahdollisuuksia ja työelämään valmennusta, järjestämällä<br />

”imago”-kampanja vaikeasti työllistettävien työllistämiseksi (kaupungin<br />

työllistämisyksikkö yhdessä elinkeinoelämän (Jykes),<br />

yhdistysten ja järjestöjen kanssa)<br />

• kehittämällä kehitysvammaisten avotyötä ja tuettua työtä<br />

4 ELÄMÄÄ VAPAA-AJALLA<br />

4.1 Osallistuminen ja vapaaehtoistoiminta<br />

” Vammaisilla on oikeus osallistua<br />

kulttuuri- ja urheiluelämään.<br />

Yhteisen toimintaympäristömme tulee<br />

olla sellainen, että taiteesta ja kulttuurista<br />

voi nauttia jokainen ja jokainen voi itse<br />

tehdä taidetta sekä löytää itselleen<br />

ammatin kulttuurin piiristä.<br />

Hyvä saavutettavuus tuo<br />

kulttuuripalvelut kaikkien ulottuville.<br />

Vammaisten on päästävä paikkoihin,<br />

jossa tarjotaan kulttuuripalveluja.<br />

Tällaisia paikkoja ovat muun muassa<br />

elokuvat, teatterit, museot ja taidenäyttelyt.<br />

Vammaisilla tulee olla mahdollisuus<br />

matkustaa ja osallistua muuhun<br />

vapaa-ajan toimintaan<br />

ja virkistystoimintaan<br />

samalla tavalla kuin muillakin ihmisillä.”<br />

(YK:n yleissopimus 2006, art 30)<br />

Jyväskylän kaupungissa tuotetaan monipuolisia kulttuuri- ja<br />

vapaa-ajan palveluja. Tavoitteena on, että kaikilla on mahdollisuus<br />

osallistua erilaisiin harrastuksiin, kulttuuriin ja liikkumiseen koko<br />

elämänkaaren ajan.<br />

24

Liikunta-, taide- ja kirjastopalvelut on tarkoitettu kaikkien<br />

virkistykseksi ja hyödyksi, hyvinvoinnin ja osallisuuden<br />

edistämiseksi. (Vampo 2010–2015)<br />

Toimenpide-ehdotukset<br />

Vapaa-ajan harrastusten esteettömyyttä voidaan edistää<br />

• rakentamalla esteettömät kulttuurin, liikunnan, järjestöjen ja<br />

seurakuntien toimintatilat<br />

• käynnistämällä kansalaistoiminnan ja vammaisjärjestöjen keskus<br />

Vapaa-ajan harrastusten saavutettavuutta voidaan edistää<br />

• ottamalla käyttöön ”Vammaispassi”, jolla vammaisavustaja<br />

pääsee (avustettavan kanssa) maksutta kaikkiin kaupungin<br />

järjestämiin sisäänpääsymaksua vaativiin tapahtumiin ja<br />

toimintoihin<br />

• laajentamalla Jyväskylän taidemuseon kehittämää<br />

kulttuuriluotsitoimintaa kaikkiin kulttuuripalveluihin ja<br />

tiedottamalla heidän erityisosaamisestaan<br />

• huomioimalla eri vammaryhmien tarpeet toimintatiloissa ja<br />

vapaa-ajan tapahtumissa<br />

• turvaamalla henkilökohtaisen avun saanti harrastustoimintaan<br />

• lisäämällä avustaja-, saattaja tai tukihenkilöpalveluja<br />

• lisäämällä kuljetuspalveluja myös ilta-aikoina<br />

4.2 Kulttuuripalvelut kaikkien ulottuville<br />

”Vammaisilla on oikeus osallistua<br />

kulttuuri- ja urheiluelämään.<br />

Yhteisen toimintaympäristömme tulee<br />

olla sellainen, että taiteesta ja kulttuurista<br />

voi nauttia jokainen ja jokainen voi itse<br />

tehdä taidetta sekä löytää itselleen<br />

ammatin kulttuurin piiristä.<br />

Hyvä saavutettavuus tuo<br />

kulttuuripalvelut kaikkien ulottuville.<br />

Vammaisten on päästävä paikkoihin,<br />

jossa tarjotaan kulttuuripalveluja.<br />

Tällaisia paikkoja ovat muun muassa<br />

elokuvat, teatterit, museot ja taidenäyttelyt.<br />

25

Vammaisilla tulee olla mahdollisuus<br />

matkustaa ja osallistua muuhun<br />

vapaa-ajan toimintaan<br />

ja virkistystoimintaan<br />

samalla tavalla kuin muillakin ihmisillä.”<br />

(YK:n yleissopimus 2006, art 21 ja 22)<br />

Taiteen ja kulttuurin saavutettavuus<br />

Taiteeseen ja kulttuuriin liittyvät yhteiset kokemukset ovat tärkeitä<br />

jokaiselle. Vammaisen ihmisen on myös voitava hyödyntää ja<br />

ilmaista omaa luovuuttaan. Taide-elämyksiä on tärkeää saada jo<br />

lapsena, sillä taiteen tarjoamat kokemukset auttavat lasta entistä<br />

paremmin ymmärtämään itseään ja ympäristöään. Saavutettavuuden<br />

periaatteet tuleekin ottaa huomioon kulttuuritoimijoiden ja kulttuurija<br />

taidelaitosten toiminnassa.<br />

Vammaisjärjestöjen toiminta<br />

Kansalaisaktiivisuus synnyttää yhteiskuntaan sosiaalista pääomaa,<br />

jolla on terveyttä, toimintakykyisyyttä ja sosiaalisuutta edistäviä<br />

vaikutuksia (sosiaali- ja terveysministeriön kansalaisstrategia 2003).<br />

Vammaisjärjestöillä on keskeinen rooli jäsentensä kulttuuritoiminnan<br />

aktivoijana ja osallisuuden, yhteisöllisyyden, arjen toimintojen ja<br />

ympäristöjen edistäjänä. Niiden asiantuntemusta tarvitaan ja voidaan<br />

käyttää myös kulttuuripalvelujen suunnittelussa vammaisryhmille.<br />

Kulttuurin ja taiteen keinoin voidaan edistää hyvinvointia: siksi<br />

nämä terveys- ja hyvinvointivaikutukset tulee huomioida osana<br />

sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaa (ks. Opetusministeriön<br />

Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia – ehdotus toimintaohjelmaksi<br />

2010–2014). Ehdotuksessa mainitaan lisäksi yhteisöjen ja<br />

instituutioiden vastuu osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksien<br />

lisäämisessä sekä arjen edistämisessä. Arjen kulttuurisuudella<br />

tarkoitetaan sitä, että ihmiset kokevat elämänsä merkitykselliseksi<br />

ja mielekkääksi arkielämän kokemusten kautta. Merkitykselliset<br />

kokemukset arjessa, luovuus ja vuorovaikutus toisten ihmisten<br />

kanssa vahvistavat identiteettiä ja edistävät osallisuutta. Arjen<br />

kulttuurisuuden näkökulma tuo esille mahdollisuuden käyttää<br />

taidetta ja kulttuuria osallistumisen, osallisuuden ja yhteisöllisyyden<br />

lisäämisessä sekä ihmisten että yhteiskunnallisten toimijoiden osalta.<br />

26

Kulttuuriluotsit kulttuuritoiminnan tukena<br />

Jyväskylässä on kehitetty ainutlaatuinen kulttuuriluotsitoiminta,<br />

jossa museo- tai näyttelykäynneille voi saada kaveriksi<br />

Jyväskylän museoiden kouluttaman vertaisperiaatteella toimivan<br />

kulttuuriluotsin. Vapaaehtoistyötä tekevät koulutetut kulttuuriluotsit<br />

ovat perehtyneet meneillään olevaan kulttuuritarjontaan.<br />

Kulttuuriluotsi-kortin lunastettuaan he pääsevät kaupungin<br />

kulttuurikohteisiin maksutta tai alennettuun hintaan. Vapaaehtoistyö<br />

on omaehtoista, osallistavaa ja aktivoivaa, mielekästä tekemistä,<br />

joten luotsit voimaantuvat itsekin toiminnassaan. Samalla<br />

edistetään kulttuurin saavutettavuutta: luotsin voi tilata kuka<br />

tahansa ja erityistarpeet otetaan huomioon. Kulttuuriluotseilla<br />

on erityisosaamista myös erityisryhmien opastamiseen.<br />

Kulttuuriluotsitoiminta madaltaa ensikertalaisten ja myös vammaisten<br />

kynnystä osallistua. Toimintaa kehitetään vastaamaan<br />

entistä paremmin asiakkaiden tarpeita.<br />

Tavoite<br />

Kulttuurin saavutettavuus on perusoikeus sekä yksilöllisen ja<br />

yhteisöllisen hyvinvoinnin osatekijä. Tästä syystä kulttuurin<br />

osallisuutta sekä terveyttä ja hyvinvointia edistävät vaikutukset tulee<br />

huomioida strategiatasolla, toimintojen, palveluiden ja ympäristön<br />

suunnittelussa sekä käytännön toiminnassa.<br />

Toimenpide-ehdotukset<br />

• Kulttuuripalvelujen esteettömyyttä voidaan edistää<br />

• tekemällä kulttuuritilojen esteettömyyskartoitus huomioiden<br />

kaikki vammaryhmät ja toteuttamalla mahdolliset muutokset<br />

(esim. inva-pysäköintipaikat, kaupungin pääkirjaston ja teatterin<br />

pääsisäänkäynnit esteettömiksi, toimivat induktiosilmukat ja<br />

teatterissa pyörätuolipaikat avustajan kanssa)<br />

• järjestämällä asumis-, päivätoiminta- ja hoitoyksiköiden arkeen<br />

kulttuuripalveluja ja henkilökuntaa<br />

• palkkaamalla yhteisötaiteilijoita asumis- ja toimintayksiköiden<br />

käyttöön<br />

Kulttuuripalvelujen saavutettavuutta voidaan edistää<br />

• mahdollistamalla vammaisten omaehtoinen kulttuuri- ja<br />

taideharrastaminen sekä kannustamalla kulttuurialalle työhön<br />

suuntaavia.<br />

• ottamalla huomioon vammaisryhmien erityistarpeet kirjastojen<br />

hankinnoissa ja palveluissa<br />

27

• huomioimalla hoito- ja palvelusuunnitelmissa myös<br />

kulttuuripalveluista osalliseksi pääseminen<br />

• sisällyttämällä kulttuuria arjen käytäntöihin hoito- ja<br />

palveluyksiköissä<br />

• tukemalla vammaisjärjestöjen kulttuuritoimintaa<br />

• kannustamalla ihmisiä osallistumaan yhdessä (esim.<br />

kimppakyydit ja ”naapuriapu”)<br />

4.3 Liikunta edistää hyvinvointia, osallisuutta ja yhteisöllisyyttä<br />

Liikunnalla on merkitystä sekä perusoikeutena että terveyden ja<br />

hyvinvoinnin osatekijänä. Kohdennetut liikuntapalvelut ovat tärkeitä<br />

kaikille. Suomen hallitusohjelmassa painotetaan erityisliikunnan<br />

merkitystä myös osallisuuden ja yhteisöllisyyden edistäjänä.<br />

Liikunnan avulla saavutettu hyöty voi näkyä esim. kansantalouden<br />

säästönä liikunnan myönteisten terveysvaikutusten kautta. Jokaisella<br />

yksilölle itselleen liikunnalla eri muodoissaan on omat motiivit, jotka<br />

voivat olla esim. sosiaalisia, esteettisiä tai fyysisiä. Liikunnan parissa<br />

osallistutaan, opitaan ja saadaan elämyksiä. Liikkumalla esim.<br />

luonnossa ja mieluisassa seurassa terveysvaikutukset seuraavat kuin<br />

itsestään.<br />

Kunnan vastuu palvelujen ja tukitoimien järjestäjänä on keskeinen.<br />

Lisäksi tehtävänä on ehkäistä ja poistaa toimintarajoitteita.<br />

Erityisliikunnan palveluilla lisätään tasavertaisia osallistumisen<br />

mahdollisuuksia. Yksityiset palveluntuottajat ja kansalaisjärjestöt<br />

täydentävät julkisia palveluja.<br />

Jyväskylän kaupungin liikuntapalvelut / erityisliikunta<br />

järjestää ensisijaisesti keskusta-alueilla sali- ja vesiliikuntaa eriikäisille<br />

erityistä tukea tarvitseville henkilöille. Erityisryhmien<br />

uinninopetusta järjestetään kouluikäisille lapsille ja nuorille.<br />

Vain muutamat liikunta- ja urheiluseurat sekä vammaisjärjestöt/-<br />

yhdistykset tarjoavat säännöllistä liikuntakerhotoimintaa tai<br />

vuosittaisen liikuntatapahtuman vammaisille henkilöille. Paljon<br />

tukea tarvitsevien aktiivisuus ja osallistuminen voidaan varmistaa<br />

vain avustajien ja tukihenkilöiden saatavuudella. Jyväskylässä<br />

ohjatun liikunnan, esteettömien liikuntatilojen ja välineiden tarve<br />

tiedetään olevan huomattavasti suurempi kuin tarjonta.<br />

28

Toimenpide-ehdotukset<br />

Liikunnan esteettömyyttä voidaan edistää<br />

• kartoittamalla ja lisäämällä esteettömiä liikuntatiloja (esteettömät<br />

kuntosalit, luonto- ja kuntopolut sekä uimarannat)<br />

• lisäämällä liikunnan apuvälineiden vuokraustoimintaa ja<br />

välineiden hankkimista<br />

• kehittämällä liikuntaluotsi- ja avustajapankkitoimintaa<br />

Liikunnan saavutettavuutta voidaan lisätä<br />

• järjestämällä liikuntamahdollisuuksia asiakkaiden tarpeet<br />

huomioiden, turvaamalla ohjaajien riittävyys huomioiden myös<br />

eniten tukea tarvitsevat vammaiset<br />

• järjestämällä erityisliikunnan palveluja myös keskusta-alueen<br />

ulkopuolella ja laajennetaan palvelutarjontaa<br />

• lisäämällä arki- ja virkistysliikunta osaksi asumis- ja<br />

päivätoimintayksiköiden toimintaa, palkkaamalla erityisohjaajia<br />

kiertämään asumispalveluissa ja työtoiminnoissa<br />

• parantamalla mahdollisuuksia omaehtoiseen liikuntaan,<br />

lisäämällä liikuntaneuvontaa ja esteetöntä ympäristöä<br />

• kehittämällä palveluntarjoajien ja kuntalaisten yhteistyömuotoja<br />

5 KOHTI ESTEETÖNTÄ JYVÄSKYLÄÄ<br />

”Vammaisista ihmisistä ja heidän asioistaan<br />

on tiedotettava tehokkaasti.<br />

Oikean tiedon jakaminen vammaisista<br />

ja heidän elämästään poistaa<br />

vääriä ennakkoluuloja ja pelkoja<br />

vammaisia kohtaan.<br />

Yhteisen toimintaympäristömme tulee<br />

olla sellainen, että jokainen voi<br />

osallistua toimintaan tasa-arvoisesti<br />

kaikilla elämän osa-alueilla.<br />

Tällaista ympäristöä<br />

kutsutaan saavutettavaksi.<br />

Saavutettavuus syntyy,<br />

kun poistamme ympäristöstämme<br />

mahdollisimman monet liikkumisen,<br />

näkemisen, kuulemisen ja<br />

ymmärtämisen esteet.”<br />

(YK:n yleissopimus 2006, art 9)<br />

29

Kommunikointia ja tiedonsaantia vaikeuttavia tai ne kokonaan<br />

estäviä vammoja on monenlaisia. Vammat vaikeuttavat tai estävät<br />

kokonaan tavanomaisella tavalla tapahtuvan ihmisten välisen<br />

kommunikoinnin ja tiedonvaihdon. Sopivat viestinnän menetelmät<br />

ja -välineet ovat useille edellytys tulla ymmärretyiksi itseään<br />

koskevissa asioissa ja tiedonsaannissa.<br />

Oikeus tulla kuulluksi ja ymmärretyksi on yksi ihmisen<br />

perusoikeuksista. Perustuslakiin (14 §) onkin lisätty viittomakieltä<br />

käyttävien ja vammaisuuden perusteella tulkitsemis- ja käännösapua<br />

tarvitsevien oikeuksien turvaaminen.<br />

5.1 Tiedonsaannin ja vuorovaikutuksen erilaiset kanavat<br />

”Vammaissopimuksessa<br />

edellytetään muun muassa, että<br />

saavutettavuudesta annetaan riittäviä ohjeita<br />

järjestetään koulutusta saavutettavuudesta<br />

huolehditaan, että tarvittaessa rakennusten<br />

opastekstit ovat pistekirjoituksella ja selkokielellä<br />

turvataan riittävät avustaja- ja tulkkipalvelut<br />

pidetään huolta siitä, että eri tavoin vammaiset<br />

henkilöt voivat käyttää Internet-sivuja.”<br />

”Vammaisilla on oikeus tarvitsemaansa<br />

tietoon ymmärrettävässä muodossa.<br />

Viittomakielen käyttöä tulee edistää.<br />

Tulee myös edistää sitä, että vammaiset<br />

käyttävät viranomaisten kanssa<br />

viittomakieltä, pistekirjoitusta, puhetta<br />

tukevaa ja korvaavaa viestintää sekä<br />

muita saavutettavia viestintäkeinoja.”<br />

(YK:n yleissopimus 2006, art 9)<br />

Matkapuhelinten ja tietokoneiden yleistyminen on lisännyt<br />

mahdollisuuksia kommunikoida, saada tietoa ja asioida. Esimerkiksi<br />

etätulkkaus on nykyisin mahdollista tietokoneen tai matkapuhelimen<br />

välityksellä. Sähköisen asioinnin kehittäminen mahdollistaa<br />

omaehtoista toimintaa ja asiointia.<br />

30

Jokaiselle vammaisryhmälle on varmistettava keino tiedon saamiseksi<br />

ja itsensä ilmaisemiseksi kehittämällä sähköistä asiointia ja erilaisia<br />

tiedotusmuotoja. Tällä hetkellä Jyväskylän kaupungissa päivähoidon<br />

hakemuslomakkeet ovat sähköisiä. Kaupungin internet-sivuilla<br />

on käynnistetty viittomakielinen verkkotiedotus. Kaupungin<br />

sivuilta löytyy myös ohjeita vammaisten asiakkaiden kohtaamiseen<br />

antava ”luontevaa asiakaspalvelua” -sivu. Tavoitteena on<br />

yhteispalvelupisteiden, ohjauksen ja neuvonnan kehittäminen sekä<br />

tiedon jakaminen asiakkaan omalla kommunikointimenetelmällä.<br />

Jyväskylän vammaisneuvoston tehtävänä on tuoda kunnalliseen<br />

päätöksentekoon, suunnitteluun ja kehittämiseen vammaisten<br />

asukkaiden näkökulmaan perustuvia ratkaisuehdotuksia.<br />

Vammaisneuvoston sihteeri ja puheenjohtaja tarjoavat asiantuntija-apua<br />

vammaispalvelujen käyttäjille ja palvelutuottajille. Sihteeri toimii ns.<br />

vammaisasiamiehenä.<br />

Vammaisneuvosto on vammaisjärjestöjen ja kunnan välinen<br />

yhteistyöelin.<br />

Toimenpide-ehdotukset<br />

Tiedonsaantia ja vuorovaikutusta voidaan edistää<br />

• kehittämällä esteetöntä ja selkokielistä viestintää, kouluttamalla<br />

viestinnän henkilöstöä<br />

• kehittämällä luontevaa asiointia, kouluttamalla asiakaspalvelua<br />

tekevää henkilöstöä ja lisäämällä vammaisuutta koskevaa tietoa<br />

(asiakaspalvelukoulutus esteettömyydestä ja saavutettavuudesta)<br />

• vahvistamalla tiedon kulkua asiakkaan tarpeista ja palvelujen<br />

tarjonnasta, antamalla perustyötä tekevälle henkilöstölle aikaa<br />

tiedon välittämiseen (kotikäyntien yhteydessä)<br />

• hyödyntämällä Jyväskylän Yliopiston ja Jyväskylän<br />

ammattikorkeakoulun tuottamaa tutkimustietoa käytäntöihin<br />

• turvaamalla vammaisneuvoston toimintaedellytykset ja asema<br />

organisaatiossa<br />

5.2 Saavutettava asiointi<br />

Vammaispalvelulain muutoksen mukaan palvelujen ja tukitoimien<br />

tarpeen selvittäminen on aloitettava viimeistään seitsemäntenä<br />

arkipäivänä sen jälkeen kun vammainen henkilö tai hänen laillinen<br />

edustajansa tai omaisensa on ottanut yhteyttä palvelujen saamiseksi.<br />

(VPL 3 a §).<br />

31

Lisäksi vammaisen henkilön tarvitsemien palvelujen ja tukitoimien<br />

selvittämiseksi on ilman aiheetonta viivytystä laadittava<br />

palvelusuunnitelma siten kuin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta<br />

ja oikeuksista annetun lain 7 §:ssä säädetään. Palvelusuunnitelma<br />

on tarkistettava, jos vammaisen henkilön palveluntarpeessa tai<br />

olosuhteissa tapahtuu muutoksia sekä muutoinkin tarpeen mukaan.<br />

Vammaispalvelulain mukaisia palveluja ja tukitoimia koskevat<br />

päätökset on myös tehtävä ilman aiheetonta viivytystä ja viimeistään<br />

kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun vammainen henkilö tai<br />

hänen edustajansa on esittänyt palvelua tai tukitointa koskevan<br />

hakemuksen, jollei asian selvittäminen erityisestä syystä vaadi<br />

pitempää käsittelyaikaa.<br />

Toimenpide-ehdotukset<br />

Saavutettavaa asiointia voidaan edistää<br />

• laatimalla asiakkaalle kokonaisvaltainen palvelusuunnitelma:<br />

järjestämällä palveluohjausta, tekemällä palvelusuunnitelmat<br />

yhteistyössä asiakkaan ja eri toimijoiden kanssa sekä edistämällä<br />

työntekijöiden perehtymistä erikoisaloihin<br />

• järjestämällä neuvonta- ja ohjauspalveluja yhden luukun<br />

periaatteella: kehittämällä yhteispalvelupisteitä siten,<br />

että ne sijaitsevat lähellä asukkaita sekä kehittämällä<br />

viranomaispalvelubussin toimintaa haja-asutusalueilla.<br />

tarjoamalla edellä mainituissa pisteissä myös kevyet<br />

terveydenhuollon palvelut<br />

• kehittämällä sähköistä esteetöntä asiointia: kouluttamalla<br />

lomakkeita suunnittelevaa henkilöstöä, hankkimalla tarvittavat<br />

ohjelmistot, luomalla esteettömät sähköiset lomakkeet ja<br />

laajentamalla sähköistä ajanvarausjärjestelmää<br />

• välittämällä tietoa esteettömistä reiteistä ja tiloista: kehittämällä<br />

”Jyväskylä kaikille - Esteettömyys-portaali”, josta saa tietoa<br />

esteettömistä palveluista, tiloista ja reiteistä<br />

• kehitysvammapalveluissa nimetään asiakkaalle yhteyshenkilö<br />

5.3 Esteetön rakennettu ympäristö tukee itsenäistä elämää<br />

”Ympäristö tai yksittäinen rakennus on esteetön silloin, kun se<br />

on kaikille käyttäjille toimiva, turvallinen ja miellyttävä, ja kun<br />

rakennuksen kaikkiin tiloihin ja kerrostaloihin on helppo päästä.<br />

Lisäksi tilat ja niissä olevat toiminnot ovat mahdollisimman<br />

helppokäyttöisiä ja loogisia.” (Pesola K., Esteettömyysopas, s. 1).<br />

32

Suomen hallitus on määritellyt vammaisuutta seuraavasti: ”vammaisuus<br />

on yksilön rajoitusten ja ympäristön suhteesta syntyvä tila.” Tavoitteena<br />

onkin rakentaa kaikille jyväskyläläisille sopiva esteetön ympäristö<br />

itsenäisen elämän tukemiseksi myös kodin ulkopuolelle, koko elinja<br />

toimintaympäristöön. Julkisten rakennusten ja ympäristöjen<br />

sekä kulkureittien esteettömyyden parantaminen vähentää avun<br />

tarvetta, lisää huomattavasti omatoimisuutta ja näin myös palvelujen<br />

saavutettavuutta. Kaavoituksessa ja asuinympäristöjen suunnittelussa<br />

tulee huomioida esteettömyys. Esteettömällä ympäristöllä<br />

parannetaan asukkaiden turvallisuutta, vaikutetaan yhteisöllisyyteen<br />

ja elämänlaatuun. Esteettömällä <strong>kaupunki</strong>suunnittelulla nostetaan<br />

myös kaupungin imagoa.<br />

Toimenpide-ehdotukset<br />

Rakennetun ympäristön esteettömyyttä voidaan edistää<br />

• kartoittamalla julkisten rakennusten esteettömyys: laatimalla<br />

esteettömyyskartoitusraportit, tekemällä vaadittavat<br />

peruskorjaussuunnitelmat ja toteuttamalla ne<br />

• ulottamalla itsenäistä elämää tukevat ratkaisut myös kodin<br />

ulkopuolelle: nimeämällä <strong>kaupunki</strong>in esteettömyysasiantuntija,<br />

toteuttamalla piha-, katu- ja viheralueiden esteettömyyden<br />

perustaso ottamalla käyttöön uusimmat tyyppipiirustukset<br />

(SuRaKu*).<br />

• ehdottamalla Jyväskylän Asuntomessuille 2014 esteettömyys<br />

teemaa: ottamalla vammaisneuvosto mukaan asuntomessujen<br />

suunnittelutyöhön<br />

• lisäämällä kaupungin työntekijöiden tietoisuutta esteettömyyteen<br />

ja saavutettavuuteen liittyvistä asioista (rakennetun ympäristön<br />

kanssa työskentelevien esteettömyyskoulutus)<br />

5.4 Tavoitteena esteetön ja vapaa liikkuminen<br />

Julkisen liikenteen rooli yhtenä yhteiskunnan peruspalveluista on<br />

tärkeä. Tästä syystä julkista liikennettä tulee kehittää niin, että se pystyy<br />

palvelemaan tasapuolisesti kaikkia matkustajia heidän asuinpaikastaan,<br />

iästään tai mahdollisesta vammastaan huolimatta. Tämä edellyttää<br />

jatkuvaa yhteistyötä liikenteen suunnittelijoiden, liikennöintisopimusten<br />

tekijöiden ja palvelun käyttäjien välillä. Päämääränä tulee olla erilaisilla<br />

kulkuvälineillä (linja-autot, junat, lentokoneet jne.) tapahtuvan julkisen<br />

liikenteen täydellinen saavutettavuus.<br />

Lisäksi erilaisten liikennevälineiden varustelutason tulee soveltua<br />

kaikille asiakkaille.<br />

33

Esteetön joukkoliikenne koostuu kaikkien käytettävissä olevista<br />

liikennevälineistä ja niitä palvelevista pysäkki- ja laiturirakenteista<br />

sekä asema- ja terminaalirakennuksista. Lisäksi välttämätön tieto<br />

esimerkiksi joukkoliikenneaikatauluista on oltava kaikkien saatavilla.<br />

(In-validiliiton Esteettömyysopas, 2009). Vammaispalvelulain<br />

mukainen kuljetuspalvelu takaa vaikeavammaiselle asiakkaalle<br />

vähintään 18 yhdensuuntaista matkaa asiointia ja virkistystä varten<br />

oman kunnan ja lähikuntien alueella. Kuljetuspalveluissa tulee<br />

harkita yksilöllinen tarve.<br />

Julkisen liikenteen toimivuutta lisäämällä voidaan vähentää<br />

kuljetuspalvelujen tarvetta. Näin varmistuu vammaisten henkilöiden<br />

itsenäinen liikkuminen kohtuulliseen hintaan.<br />

Julkisen liikenteen lisäksi voidaan palveluliikenteen avulla niin ikään<br />

lisätä liikuntarajoitteisten sekä muiden erityistä tukea tarvitsevien<br />

henkilöiden liikkumismahdollisuuksia.<br />

Tavoitteena on saada toimivat palveluliikennelinjat asiakkaiden<br />

tarpeita vastaaviksi. Palveluliikennelinjojen tulee palvella erityisen<br />

tuen tarpeessa olevia asukkaita eri ikäryhmistä. Tavoitteena on<br />

lisätä myös esteettömiä reittejä ja ilmaista pysäköintiä P-taloissa<br />

vaikeavammaisille.<br />

Jyväskylässä toimii vuonna 2009 perustettu ”Ydinkeskusta<br />

kaikille” -työryhmä, johon liikenneinsinöörit ovat sitoutuneet.<br />

Työryhmä pohtii liikuntaesteisten liikkumista keskustan alueella<br />

sekä inva-pysäköintiä. Keskustan alueelle on lisätty invapaikkoja ja<br />

taksiliikenne on saatu kävelykadulle. Suureksi ongelmaksi koetaan<br />

tällä hetkellä eri tahojen vähäinen yhteistyö esim. koulukyydeissä.<br />

Eri toimijat järjestävät tarpeidensa mukaiset kuljetukset itsenäisesti.<br />

Toimenpide-ehdotukset<br />

Esteetöntä ja palvelevaa liikennettä voidaan kehittää<br />

• laajentamalla palveluliikenteen alueita ja aikatauluja,<br />

huomioimalla reittejä laadittaessa asiakkaiden tarpeet<br />

• tekemällä kulkureittien esteettömyyskartoitukset<br />

• kehittämällä saattajapalvelua / tukihenkilötoimintaa<br />

• rakentamalla esteettömät linja-autopysäkit ja hankkimalla<br />

liikennöintipalvelut esteetöntä kalustoa tarjoavilta<br />

liikennöitsijöiltä<br />

• turvaamalla määräraha vaikeavammaisten auton ja auton<br />

oheislaitteiden autoavustukseen<br />

34

6 TURVALLISUUS JA KOSKEMATTOMUUS<br />

”Jokaisella ihmisellä on oikeus elämään.<br />

Jäsenmaiden onkin huolehdittava<br />

kaikista tarvittavista toimista,<br />

jotta vammaiset ihmiset voivat nauttia<br />

oikeudestaan elämään<br />

yhdenvertaisesti muiden kanssa.<br />

Vammaisia on myös suojeltava sodan,<br />

erilaisten hätätilojen ja<br />

luonnon onnettomuuksien aikana<br />

samalla tavalla kuin muita ihmisiä.<br />

Onnettomuuksissa ja vaaratilanteissa<br />

on tehtävä kaikki mahdolliset toimenpiteet,<br />

jotta voidaan taata vammaisten turvallisuus.”<br />

(YK:n yleissopimus 2006, art 9)<br />

Vammaisiin naisiin ja tyttöihin, harvinaisiin vammaryhmiin<br />

kuuluviin henkilöihin, maahanmuuttajiin samoin kuin ikääntyviin ja<br />

seksuaalivähemmistöihin kuuluviin vammaisiin ihmisiin kohdistuu<br />

muita suurempi, moniperustaisen syrjinnän riski. Vammaiset ihmiset<br />

kohtaavat yhteiskunnassamme sekä välillistä että välitöntä syrjintää.<br />

(Vampo 2010)<br />

Yleisenä tavoitteena on turvallisuuden ja koskemattomuuden<br />

tunnistaminen ja puuttumisen menetelmien tuntemus ja<br />

kehittäminen sekä vammaisen turvallisuudentunteen lisääminen.<br />

Tällöin toimenpiteet liittyvät vammaisten ihmisten oikeussuojaan,<br />

hyväksikäytön ja väkivallan riskien ehkäisyyn samoin kuin häiriö- ja<br />

kriisitilanteiden apu- ja turvatoimiin ja niiden varmistamiseen myös<br />

kansainvälisen yhteistyön käytettävissä olevin keinoin.<br />

Asumiseen liittyvissä turvallisuusratkaisuissa tavoitteena on löytää<br />

tasapaino turvallisuuden ja omatoimisuuden mahdollistavien ratkaisujen<br />

välille. Suomessa on pidetty tavoitteena, että ihmiset asuvat omassa<br />

kodissansa mahdollisimman pitkään ja turvallisesti. Turvallisuuden<br />

näkökulmasta tässä on huomioitava erityisesti riskitekijät avun<br />

saamisessa. Esimerkiksi asuinrakennusten rakentamismääräykset<br />

otaksuvat, että mahdollisen onnettomuuden (esimerkiksi tapaturman,<br />

tulipalon tai sortuman) sattuessa asukas kykenee itse havaitsemaan,<br />

reagoimaan ja pelastautumaan omatoimisesti turvaan tai ainakin<br />

turvalliseen paikkaan (parveke tai uloskäytävä).<br />

35

Näistä pelastaminen on mahdollista henkilökunnan tai palokunnan<br />

voimin. Niiden henkilöiden osalta, joilla toimintakyky on syystä<br />

tai toisesta rajoittuneempi, asunto ja asuinympäristö tulisi olla<br />

tavanomaista asuntoa turvallisempi ja turvallisuusjärjestelmät<br />

tavanomaista kattavammat (esim. turvaranneke).<br />

Korkeataajuuksinen palovaroitin ei aina ole riittävä palon<br />

havaitsemiseksi, mutta asia on korjattavissa erilaisilla lisälaitteilla<br />

(esim. valo, värinä ja matalataajuuksinen ääni). Julkisissa tiloissa<br />

vaarasta varoitetaan yleensä äänimerkeillä ja kuulutusjärjestelmillä,<br />

joten lisälaitteiden käyttö (esim. valoilla annettava hälytys) on<br />

tarpeen.<br />

Kaikissa tilanteissa palovaroitin ei anna riittävää suojaa. Tällöin<br />

automaattinen sammutuslaitteisto yhdistettynä automaattiseen<br />

paloilmoitukseen hätäkeskukselle saattaa olla toimiva ratkaisu,<br />

jolla palo rajataan siihen huoneeseen, josta se sai alkunsa. Samalla<br />

palokunta saa tiedon vaarasta hyvin varhaisessa vaiheessa.<br />

Ulkoisen vaaran uhatessa pelastustoimi varoittaa väestöä<br />

väestöhälyttimillä (ääni ja puhe) sekä viranomais- ja hätätiedotteilla<br />

(ääni, puhe, kuva ja teksti). Tällainen viestintä ei tavoita kaikkia,<br />

jolloin tiedon välittyminen jää ulkopuolisten henkilöiden vastuulle.<br />

Asiointi pelastuslaitoksen ja poliisin kanssa on vaikeaa, jos<br />

henkilöllä ei ole mahdollisuutta soittaa, lähettää sähköpostia tai etsiä<br />

yhteystietoja internet-sivuilta. Myös hätäkeskukseen soittaminen voi<br />

olla vaikeaa ilman tarvittavia lisälaitteita.<br />

Toimenpide-ehdotukset<br />

Turvallisuutta voidaan edistää<br />

• huomioimalla erityisryhmät viranomaisten ennalta estävässä<br />

toiminnassa: tekemällä pelastussuunnitelmat ja korjaamalla<br />

niissä mahdollisesti ilmenevät riskit, varmistamalla jokaiselle<br />

mahdollisuudet joko itsenäiseen avun hälyttämiseen tai<br />

huolehtimalla muutoin asuinturvallisuudesta<br />

• ohjeistamalla taloyhtiöiden ja julkisten tilojen<br />

pelastussuunnitelmien sisältö (esim. hätäkulkureitit,<br />

paloturvallisuuslaitteet), muistuttamalla myös omakotiasujia<br />

laatimaan kodin pelastussuunnitelma sekä lisäämällä tietoutta<br />

pelastussuunnitelmien merkityksestä ja tarpeesta<br />

36

• varmistamalla asukkaille riittävät, yksilölliset kotiin annettavat<br />

palvelut: huomioimalla turvallisuusasiat palvelusuunnitelmia<br />

laadittaessa, luomalla yksilöille edullisia turvajärjestelmiä<br />

(turvapuhelin, turvaranneke, turvakännykkä) ja tiedottamalla<br />

niistä<br />

• varmistamalla turvallinen asuinympäristö: Huolehtimalla hyvin<br />

katujen ja pihojen talvikunnossapidosta liukkauden estämiseksi<br />

sekä varmistamalla katu- ja pihavalojen toiminta.<br />

• kannustamalla <strong>kaupunki</strong>laisia yhteisöllisyyteen ja huomioimaan<br />

naapuruston asukkaita. Järjestämällä alueellisia tempauksia ja<br />

tiedottamalla niistä<br />

Koskemattomuutta voidaan edistää<br />

• opastamalla hyväksikäytön tunnistamiseen: kampanjoidaan<br />

turvallisuuden puolesta (esim. poliisin kampanja vanhusten ja<br />

vammaisten turvallisuuden edistämiseksi).<br />

• varmistamalla erityisryhmille esteetön ja saavutettava kriisiapu<br />

(esteetön turvakoti, ”matalan kynnyksen” kriisiapu ja osaava<br />

henkilöstö (Mobile)<br />

37

Avainsanoja<br />

Ara<br />

Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (entinen valtion asuntorahasto)<br />

Ara vastaa keskeisesti valtion asuntopolitiikan toimenpiteistä<br />

Avustajaportti<br />

Avustajaportti.fi tukee henkilökohtaisen avun välittämistä.<br />

Suurin osa Avustajaportti.fi -verkkopalvelun tarjoamista toiminnoista on<br />

tarkoitettu vain rekisteröityneille käyttäjille<br />

ESOK-hanke yliopisto<br />

Esteetön opiskelu korkea-asteen oppilaitoksissa (2007–2009) kokosi<br />

yliopistot ja ammattikorkeakoulut kehittämään korkea-asteen opetuksen ja<br />

opiskelun esteettömyyttä opetusministeriön Esteetön opiskelu yliopistoissa<br />

-selvityksen (2005) toimenpidesuositusten perusteella. Hankkeessa<br />

käynnistynyttä valtakunnallista korkeakoulujen ja järjestöjen yhteistyötä<br />

pyritään jatkamaan edelleen jossain muodossa.<br />

Esteettömyys-hanke<br />

Jyväskylän amk:n Julkaisuja Hirvonen M. 2009. Esteettömyydellä<br />

osallisuuteen Jyväskylän ammattikorkeakoulussa, Jyväskylän<br />

ammattikorkeakoulun puheenvuoroja 2.)<br />

Inkluusio<br />

Vammaisten ja syrjäytyneiden oppilaiden mukaan ottaminen normaaliin<br />

opetukseen tarpeittensa mukaan tuettuna.<br />

Integraatio<br />

Integraatio tarkoittaa kahden erillisen yhdistämistä tai keräämistä yhdeksi<br />

kokonaisuudeksi.<br />

Sovatek-säätiö<br />

Työvalmennussäätiö Tekevä ja Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiö<br />

sulautuvat 1.10.2010 alkaen uudeksi Sovatek -säätiöksi.<br />

SuRaKu<br />

Esteettömän rakentamisen ohjeet, jotka syntyivät Helsingin, Espoon,<br />

Joensuun, Tampereen, Turun ja Vantaan <strong>kaupunki</strong>en yhteistyönä vuonna<br />

2004. Työohjeet valmistuivat Helsinki kaikille -projektin johdolla ja<br />

sosiaali- ja terveysministeriön tuella.<br />

38

Lähteet<br />

Asumista ja kuntoutusta, Mielenterveyskuntoutujien asumispalveluja<br />

koskeva kehittämissuositus, Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja<br />

2007:13<br />

Hirvonen M. 2009: Esteettömyydellä osallisuuteen Jyväskylän<br />

ammattikorkeakoulussa. Jyväskylän ammattikorkeakoulun puheenvuoroja 2<br />

Kohti yhteiskuntaa kaikille, Valtakunnallinen Vammaispoliittinen ohjelma:<br />

STM, 1995<br />

Kortelainen Joonas, Vammaispalveluiden sosiaalityön ja verkostoituneen<br />

erityisosaamisen kehittäminen, hankkeen esiselvitys, Keski-Suomen<br />

kuntien vammaispalveluiden järjestämisestä ja erityisosaamisesta, Koske,<br />

Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, Raportteja 5<br />

Laatusuositukset kehitysvammaisten henkilöiden asuntojen rakentamiseen<br />

vuosiksi 2010-2017, Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta<br />

08.03.2010<br />

Pesola, Kirsti: Esteettömyysopas: mitä, miksi, miten. Invalidiliiton<br />

julkaisuja O.39. Helsinki: Tyylipaino Oy, 2009<br />

Parempaa erityisryhmien asumista, Erityisryhmien asumisen kehittämisen<br />

työryhmä 31.8.2007, Valtion asuntorahasto (Ara)<br />

Vahva pohja osallisuudelle ja yhdenvertaisuudelle, Suomen<br />

vammaispoliittinen ohjelma, VAMPO 2010–2015, Sosiaali- ja<br />

terveysministeriö, julkaisuja 2010:4<br />

Vammaisia tulee kohdella samalla tavalla kuin muita ihmisiä, Sosiaali- ja<br />

terveysministeriö, Valtakunnallinen vammaisneuvosto, Esitteitä 2007:4<br />

selkokieli<br />

Yhdistyneiden Kansakuntien (YK) 2006 hyväksymä yleissopimus<br />

vammaisten henkilöiden oikeuksista<br />

39

1 JOKAISELLA ON OIKEUS OMAEHTOISEEN ELÄMÄÄN<br />

1.2 Oma koti on tärkeä asumismuodosta riippumatta<br />

Tavoite Toimenpide-ehdotus Tehtävät Vastuutaho Vuosi Eurot<br />

Esteettömyyden edistäminen<br />

Uudisrakentaminen Rakennetaan esteettömiä asuntoja Esteettömyyden huomioiminen<br />

paikallisessa rakentamisessa<br />

<strong>kaupunki</strong>rakennepalvelut jatkuva<br />

Asunnonmuutostyöt<br />

Nimetään rakennusalan<br />

ammattilainen<br />

<strong>kaupunki</strong>rakennepalveluihin<br />

Säilytetään olemassa oleva<br />

korjausneuvojan resurssi<br />

<strong>kaupunki</strong>rakennepalvelut<br />

ja vammaispalvelut<br />

2010<br />

Toimitaan<br />

asunnonmuutostyöprosessin<br />

mukaisesti<br />

Tehdään yhteistyötä eri<br />

tahojen kanssa<br />

vammaispalvelujen<br />

sosiaalityöntekijät,<br />

kuntoutuspalvelut,<br />

rakennusalan<br />

ammattilainen<br />

jatkuva<br />

Saavutettavuuden edistäminen<br />

Tukitoimien riittävyys<br />

Lisätään kotihoidon henkilöstöä ja<br />

koulutetaan vammaistyöhön<br />

7 kotihoidon työntekijää<br />

Järjestetään kotihoidon<br />

työntekijöille koulutusta<br />

vammaistyöhön<br />

vanhus- ja<br />

vammaispalvelut<br />

2011<br />

Turvataan henkilökohtaisen avun<br />

saanti ja työnantajuuden tukeminen<br />

Havu-keskus*-malli pysyväksi<br />

toiminnaksi ja vammaisen<br />

työnantajan talouspalvelut<br />

vanhus- ja<br />

vammaispalvelut<br />

2012<br />

Lisätään henkilökohtaisen avun<br />

järjestämistapoja<br />

Kehitetään<br />

palvelusetelijärjestelmää ja<br />

avustajavälitystä työsuhteisiin<br />

vammaisille henkilöille<br />

vanhus- ja<br />

vammaispalvelut<br />

2010<br />

40

Tukitoimien riittävyys<br />

jatk<br />

Palveluasumisen<br />

saavutettavuus<br />

Turvataan tukihenkilöiden riittävyys<br />

ja sitouttaminen kouluttamalla<br />

tehtävään<br />

Toimitaan palveluverkkoselvityksen<br />

mukaan<br />

Tukihenkilöpalkkion<br />

tarkistaminen,<br />

yhdenmukaistaminen ja<br />

rekrytoinnin laajentaminen,<br />

kaupungin palkkahallinnon<br />

piiriin<br />

Rakennetaan uusia asuntoja<br />

(17)<br />

sosiaali- ja perhepalvelut<br />

sekä vanhus- ja<br />

vammaispalvelut<br />

vanhus- ja<br />

vammaispalvelut<br />

2013<br />

2011­<br />

2012<br />

Asumisen valvonta<br />

(oma ja ostetut)<br />

Valvotaan valvontasuunnitelman<br />

mukaan ja tarvittaessa, raportoidaan<br />

säännöllisesti<br />

Jkl <strong>kaupunki</strong> ja<br />

Aluehallintovirasto<br />

2011­<br />

2015<br />

1.3 Monimuotoista perhe-elämää<br />

Tavoite Toimenpide-ehdotus Tehtävät Vastuutaho Vuosi Eurot<br />

Perhe-elämän<br />

tukeminen<br />

Koulutetaan neuvolan henkilöstöä<br />

erilaisten vammaisperheiden<br />

tukemiseen<br />

Päivähoidossa turvataan<br />

vammaisten lasten tilapäishoito<br />

Henkilökohtaisen avun tarpeen<br />

määrittelyssä otetaan huomioon<br />

vammaisen henkilön lapsen<br />

päivittäiset toiminnat<br />

Lisätään moniammatillista yhteistyötä<br />

ja kotikäyntejä<br />

Neuvolatyöhön,<br />

vammaistyöhön ja<br />

palveluohjaukseen koulutettu<br />

ja riittävä henkilöstö. Uusien<br />

neuvolatyön käytäntöjen<br />

kehittäminen ja lisääminen<br />

(esim. perheryhmät).<br />

Turvataan riittävä, koulutettu<br />

henkilöstö<br />

Huomioidaan lapsen<br />

kuljetukset, leikit ja<br />

harrastukset<br />

Kehitetään parityömalleja<br />

asiakkaiden tarpeiden mukaan<br />

sosiaali- ja<br />

terveyspalvelut<br />

sosiaali- ja<br />

terveyspalvelut,<br />

sivistyspalvelut<br />

sosiaali- ja<br />

terveyspalvelut<br />

sosiaali- ja<br />

terveyspalvelut,<br />

opetuspalvelut<br />

2011­<br />

2015<br />

jatkuva<br />

2010<br />

2010<br />

41

Tuetaan vammaisen nuoren<br />

itsenäistymistä<br />

Lisätään elämänhallinnan<br />

opetusta mahdollisimman<br />

monille<br />

sosiaali- ja<br />

terveyspalvelut,<br />

opetuspalvelut,<br />

nuorisopalvelut<br />

2010<br />

Mahdollistetaan vammaisen henkilön<br />

asumiskokeilut ja kehitetään uusi<br />

kotivalmenusmalli asumiskokeiluihin<br />

Kehitetään kehitysvammaisten<br />

nuorten asumisvalmennusta,<br />

laajennetaan tukiasumista<br />

Asumiskokeilujaksot 3-6 kk,<br />

oman kodin<br />

asumiskokeilumallin<br />

kehittäminen<br />

Tehdään<br />

asumisvalmennussuunnitelma,<br />

lisätään asumisenohjaajia<br />

sosiaali- ja<br />

terveyspalvelut<br />

sosiaali- ja<br />

terveyspalvelut ja<br />

opetuspalvelut<br />

2011<br />

2012<br />

Tuetaan omaisten fyysistä ja<br />

psyykkistä jaksamista<br />

Lisätään kotihoidon<br />

säännöllisiä palveluja, lisätään<br />

lyhytaikaishoidon paikkoja<br />

sosiaali- ja<br />

terveyspalvelut<br />

2012<br />

Perhe-elämän<br />

tukeminen jatkuu<br />

Tuetaan perhe- ja parisuhteita<br />

Sopeutumisvalmennus ja<br />

kuntoutusohjaus<br />

sosiaali- ja<br />

terveyspalvelut<br />

jatkuva<br />

1.4 Tukea henkiseen hyvinvointiin<br />

Tavoite Toimenpide-ehdotus Tehtävät Vastuutaho Vuosi Eurot<br />

Henkisen hyvinvoinnin<br />

edistäminen<br />

Korostetaan yksilön omaa vastuuta<br />

kokonaisvaltaiseen itsestä<br />

huolehtimiseen<br />

Tiedotetaan ennalta<br />

ehkäisevistä toimenpiteistä<br />

sosiaali- ja<br />

terveyspalvelut<br />

jatkuva<br />

Tarjotaan vajaakuntoisille (esim.<br />

mielenterveyskuntoutuja,<br />

kehitysvammainen) mielekästä<br />

tekemistä järjestämällä<br />

työvalmennusta ja työpajatyyppistä<br />

toimintaa<br />

Palkataan työvalmentajia ja<br />

perustetaan työpaja<br />

kuntouttava<br />

aikuissosiaalityö,<br />

työllistämisyksikkö,<br />

yhteistyössä Sovatek*­<br />

säätiön, Kelan ja Tetoimiston<br />

kanssa<br />

2011­<br />

2015<br />

42

Palvelu- ja hoitosuunnitelman<br />

yhteydessä kartoitetaan lähiverkosto<br />

ja tiedotetaan päivystävistä<br />

puhelimista turvallisen ja toimivan<br />

kodin ja asuinympäristön<br />

turvaamiseksi<br />

Lisätään resurssia kotihoidon,<br />

palvelutalojen, Lähimmäisen<br />

Kammarin ja kriisikeskus<br />

Mobilen ilta, yö, viikonloppujen<br />

ja juhlapyhien päivystyksiä<br />

sosiaali- ja<br />

terveyspalvelut<br />

2012<br />

Kampanjoidaan, että ihmiset<br />

huomaavat ja huomioivat toisensa.<br />

Varmistetaan olemassa olevien<br />

paikkojen (koulujen, oppilaitosten,<br />

työpaikkojen)<br />

terveydenhoitohenkilöstön riittävyys.<br />

Järjestetään alueellisia<br />

tempauksia, tiedotetaan ja<br />

lisätään<br />

terveydenhuoltohenkilöstöä<br />

oppilaitokset, työyhteisöt,<br />

terveyspalvelut, asukasja<br />

kyläyhdistykset<br />

2011­<br />

2015<br />

Järjestetään mahdollisuuksia<br />

vertaistukeen ja mahdollistetaan<br />

ryhmien kokoontumistilat.<br />

Perustetaan esteetön<br />

Kansalaistoiminnan keskus<br />

Jkl <strong>kaupunki</strong> 2011<br />

Omaishoitajien psyykkinen<br />

jaksaminen<br />

Lisätään ohjausta ja tukea 2011<br />

Henkisen hyvinvoinnin<br />

tukeminen jatkuu<br />

Turvataan ja laajennetaan<br />

tutor-toimintaa<br />

opetuspalvelut, JAMK,<br />

Yliopisto, JAO<br />

Järjestetään opiskelijoille tutortoimintaa.<br />

2011­<br />

2015<br />

2 PERUSTURVA ARJEN ELÄMÄSSÄ<br />

2.1 Perusturva kaikille<br />

Tavoite Toimenpide-ehdotus Tehtävät Vastuutaho Vuosi Eurot<br />

Perusturvan<br />

saavutettavuuden<br />

edistäminen<br />

Turvataan neuvonta- ja<br />

ohjauspalvelut sekä tarvittaessa<br />

työntekijöiden kotikäynnit<br />

Kehitetään kotikäyntien<br />

toteutumista<br />

sosiaali- ja<br />

terveyspalvelut<br />

2010<br />

Kehitetään esteetöntä sähköistä<br />

asiointia.<br />

Hankitaan sähköisen asioinnin<br />

välineitä.<br />

Jkl <strong>kaupunki</strong>, sosiaali- ja<br />

terveyspalvelut,<br />

tietohallinto<br />

2010­<br />

2015<br />

43

Kehitetään kehitysvammaisten<br />

työosuusrahaa<br />

Turvataan resurssi vammaispalvelut 2010<br />

2.2. Terveys ja kuntoutuspalvelut auttavat omaehtoisempaan elämään<br />

Tavoite Toimenpide-ehdotus Tehtävät Vastuutaho Vuosi Eurot<br />

Terveys- ja<br />

kuntouspalvelujen<br />

saavutettavuuden<br />

parantaminen<br />

Turvataan kattava ravitsemus- ja<br />

terveysneuvonta<br />

Ravitsemusneuvonnan<br />

monipuolistaminen<br />

kehittämällä toimintatapoja<br />

esim. neuvolassa,<br />

kouluterveydenhuollossa,<br />

terveyspalvelut 2010<br />

Lisätään sähköisiä<br />

ajanvarauspalveluja ja huolehditaan<br />

henkilökohtaisesta palvelusta<br />

Huomioidaan apuvälinepalveluissa ja<br />

hoitotarvikejakelussa yksilölliset<br />

tarpeet<br />

Tehostetaan ohjausta apuvälineiden<br />

käytössä ja liikkumisessa<br />

terveyskeskuksissa<br />

Hankitaan sähköisen<br />

ajanvarauspalvelun<br />

mahdollistavia välineitä ja<br />

turvataan riittävä<br />

asiakaspalvelua tekevä<br />

henkilöstö<br />

Yksilölliset tarpeet huomioivat<br />

myöntämisperusteet<br />

yleisohjeiden sijaan<br />

Lisätään kuntoutuspalvelujen<br />

resurssia kotihoidossa esim.<br />

apuvälineiden käyttöönotossa<br />

Jkl <strong>kaupunki</strong>, sosiaali- ja<br />

terveyspalvelut,<br />

tietohallinto<br />

2011<br />

terveyspalvelut 2011<br />

sosiaali- ja<br />

terveyspalvelut<br />

2012<br />

Tehdään yksilölliset,<br />

kokonaisvaltaiset<br />

kuntoutussuunnitelmat kaikille<br />

vaikeavammaisille ja<br />

pitkäaikaissairaille (esim.<br />

omaehtoinen liikunta)<br />

Lisätään terveyskeskuksen<br />

erityisosaamisen tasoa<br />

Käytetään moniammatillista<br />

osaamista<br />

kuntoutussuunnitelman<br />

laatimisessa<br />

Lisätään lääkäreiden ja<br />

sairaanhoitajien erityisalojen<br />

koulutusta (esim. neurologiset<br />

sairaudet)<br />

terveyspalvelut 2011<br />

terveyspalvelut 2012­<br />

2015<br />

44

3 KOULUSSA, OPISKELUSSA JA TYÖELÄMÄSSÄ<br />

3.1 Koulu ja opiskelu<br />

Perusopetus<br />

Tavoite Toimenpide-ehdotus Tehtävät Vastuutaho Vuosi Eurot<br />

Esteettömyyden ja<br />

saavutettavuuden<br />

edistäminen<br />

Toteutetaan lähikouluperiaate myös<br />

vammaisten lasten erityiset tarpeet<br />

huomioiden<br />

Tehdään koulutiloista<br />

esteettömät ja turvataan<br />

riittävät avustajaresurssit<br />

yksilöllisin perustein<br />

opetuspalvelut ja<br />

Tilapalvelu<br />

2011­<br />

2015<br />

Varmistetaan liikenteellisesti<br />

turvalliset koulumatkat, tarvittaessa<br />

saattaen (taksin vaihtoehtona)<br />

Kehitetään koulun tukitoimia<br />

Hankitaan yksilölliset opiskelua<br />

tukevat apuvälineet ja<br />

erityisoppimismateriaalit<br />

Huomioidaan oppilaanohjauksen<br />

lisätarve erityistä tukea tarvitsevien<br />

nuorten osalta<br />

Järjestetään aamu- ja<br />

iltapäivätoiminta yksilölliset tarpeet<br />

huomioiden kodin lähellä<br />

Lisätään avustavaa<br />

henkilöstöä saattamaan<br />

lähikouluun<br />

Lisätään oppilashuollon<br />

henkilöstöä<br />

Huomioidaan<br />

opiskelutarvikkeiden ja ­<br />

välineiden määrärahassa<br />

Varataan riittävä<br />

oppilaanohjausresurssi myös<br />

yhteistyöhön jatkoopiskelupaikan<br />

kanssa<br />

Lisätään aamu- ja<br />

iltapäivätoiminnan vaihtoehtoja<br />

ja tiedotetaan erilaisista<br />

toiminnoista<br />

opetuspalvelut 2011­<br />

2015<br />

sosiaali- ja<br />

terveyspalvelut<br />

2011­<br />

2015<br />

opetuspalvelut 2011­<br />

2015<br />

opetuspalvelut 2011­<br />

2015<br />

opetuspalvelut 2011­<br />

2015<br />

Mahdollistetaan varhaisen tuen<br />

saaminen<br />

Lisätään oppilashuollon<br />

henkilöstöä<br />

sosiaali- ja<br />

terveyspalvelut<br />

2011­<br />

2015<br />

Mahdollistamalla TET-jaksot kaikille<br />

oppilaille<br />

Erityisesti kehitysvammaisille<br />

sopivia TET-paikkoja<br />

kaupungin omiin yksiköihin<br />

Jkln <strong>kaupunki</strong> 2011­<br />

2015<br />

45

Muodostamalla opetuksesta ja<br />

oppilaan tukitoimista kokonaisuus<br />

ilman hallinnollisia raja-aitoja<br />

Eri toimijoiden välinen<br />

yhteistyö<br />

opetuspalvelut,<br />

terveyspalvelut sosiaalija<br />

perhepalvelut<br />

2011­<br />

2015<br />

Mitoittamalla opetusryhmän koko<br />

vammaisen oppilaan tarpeet<br />

huomioon ottaen<br />

opetuspalvelut 2011­<br />

2015<br />

Toisen asteen opinnot<br />

Tavoite Toimenpide-ehdotus Tehtävät Vastuutaho Vuosi Eurot<br />

Esteettömyyden<br />

lisääminen<br />

Järjestetään esteettömät koulutilat Tehdään koulutiloista<br />

esteettömät ja turvataan<br />

riittävät avustajaresurssit<br />

yksilöllisin perustein<br />

jatkuva<br />

Kehitetään mahdollisuuksia<br />

erityisammattiopiskeluun ja<br />

oppisopimusopiskeluun<br />

Lisätään<br />

oppisopimusopiskelupaikkoja<br />

2012<br />

Saavutettavuuden<br />

lisääminen<br />

Laaditaan opiskelijalle<br />

henkilökohtainen opetussuunnitelma<br />

Tarjotaan yksilölliset apuvälineet,<br />

oppimateriaalit ja -välineet<br />

Järjestetään viittomakielinen<br />

opiskelutulkkaus<br />

(tulkki/etätulkkausväline)<br />

Laajentamalla elämänhallintataitojen<br />

opetusta<br />

Varataan riittävä<br />

oppilaanohjausresurssi<br />

Huomioidaan<br />

opiskelutarvikkeiden ja ­<br />

välineiden määrärahat<br />

käyttösuunnitelmissa<br />

Varataan riittävä<br />

oppilaanohjausresurssi<br />

Kela,<br />

Kela, oppilaitokset<br />

jatkuva<br />

jatkuva<br />

jatkuva<br />

Lisätään kymppiluokkia oppilaitokset, 2011­<br />

2015<br />

Varmistetaan henkilökohtainen apu Varataan riittävä resurssi erityisoppilaitokset, jatkuva<br />

vammaispalvelut<br />

Korkeakouluopinnot<br />

Tavoite Toimenpide-ehdotus Tehtävät Vastuutaho Vuosi Eurot<br />

46

Esteettömyyden<br />

lisääminen<br />

Järjestetään esteettömät opiskelutilat<br />

sekä TVT*-ympäristöt<br />

Rakennetaan opiskelutiloista<br />

esteettömät<br />

Senaatti-kiinteistöt<br />

jatkuva<br />

Saavutettavuuden<br />

edistämiseksi<br />

Kartoitetaan opiskelijoiden<br />

erityistarpeet ja kirjoitetaan<br />

yksilöllistä oppimisprosessia tukeva<br />

tukimalli<br />

Vahvistetaan ja luodaan oppimista<br />

tukevia toimintamenetelmiä<br />

Varataan riittävät<br />

henkilöstöresurssit<br />

henkilökohtaisen<br />

opintosuunnitelman<br />

tekemiseen<br />

Koulutetaan henkilöstöä<br />

2010­<br />

2015<br />

jatkuva<br />

Henkisen hyvinvoinnin<br />

turvaaminen<br />

Otetaan käyttöön hyviä ennalta<br />

ehkäiseviä ja varhaisen puuttumisen<br />

toimintamalleja<br />

Koulutetaan henkilöstöä,<br />

lisätään YTHS*:n henkilöstöä,<br />

laajennetaan tutor-toimintaa<br />

2011<br />

Elinikäinen oppiminen (Kansalaisopisto, Avoin Yliopisto, Ikääntyvien Yliopisto, Kesäyliopisto)<br />

Tavoite Toimenpide-ehdotus Tehtävät Vastuutaho Vuosi Eurot<br />

Esteettömyyden<br />

lisääminen<br />

Saavutettavuuden<br />

lisääminen<br />

Järjestetään esteettömät tilat<br />

Lisätään<br />

avustaja/saattaja/tukihenkilötoimintaa<br />

Turvataan kuljetuspalvelut ja reitit<br />

myös iltaisin<br />

Huomioidaan erilaiset<br />

opiskelijat ja heidän tarpeensa<br />

Kehitetään vapaaehtoistyön<br />

muotoja esimerkiksi<br />

opiskelijoiden kesken<br />

Lisätään palveluliikenteen<br />

vuoroja ja reittejä ja<br />

kannustetaan kimppakyyteihin<br />

järjestävät tahot 2010­<br />

2015<br />

Vapari ja järjestöt 2011­<br />

2015<br />

<strong>kaupunki</strong>rakennepalvelut,<br />

innovaatiopalvelut<br />

3.2 Työelämä<br />

Tavoite Toimenpide-ehdotus Tehtävät Vastuutaho Vuosi Eurot<br />

Esteettömyyden ja<br />

saavutettavuuden<br />

lisääminen<br />

Rakennetaan ja järjestetään<br />

esteettömät työtilat ja saavutettavat<br />

työolosuhteet<br />

jatkuva<br />

2010­<br />

2015<br />

47

Vammaisten ihmisten<br />

työllistyminen<br />

Perustetaan työmarkkinoiden<br />

ulkopuolelle jääville<br />

”elämänhallintakeskus".<br />

Laajennetaan kehitysvammaisten ja<br />

vaikeavammaisten päivätoimintaa ja<br />

kehitetään sen sisältöä<br />

Palkataan työn etsijöitä,<br />

työvalmentajia sekä<br />

päivätoiminnan ohjaajia<br />

aikuissosiaalityö,<br />

työllistämisyksikkö ja<br />

vanhus- ja<br />

vammaispalvelut<br />

2011<br />

Selvitetään uusien innovatiivisten<br />

keinojen käyttöönottoa vammaisten<br />

ihmisten työllistymisen<br />

parantamiseksi<br />

Perustetaan työpajatyyppistä<br />

toimintaa<br />

aikuissosiaalityö,<br />

työllistämisyksikkö<br />

yhteistyössä yritysten ja<br />

oppilaitosten kanssa<br />

2011­<br />

15<br />

Lisätään työnantajalle maksettavaa<br />

kuntalisää ja markkinoidaan<br />

työllistämistä tuen avulla<br />

Lisätään kuntatuen<br />

määrärahaa<br />

Jkln <strong>kaupunki</strong> 2011­<br />

15<br />

Otetaan kaupungin omassa<br />

henkilöstöpolitiikassa käyttöön kiintiö<br />

vammaisten henkilöiden rekrytointiin<br />

henkilöstöyksikkö<br />

jatkuva<br />

Järjestetään vaikeasti työllistettäville<br />

osa-aikaisia työmahdollisuuksia ja<br />

työelämään valmennusta<br />

Kehitetään kehitysvammaisten<br />

avotyötä ja tuettua työtä<br />

Järjestetään imago-kamppanja<br />

vajaakuntoisten<br />

työllistämiseksi<br />

Lisätään ohjaajia<br />

työllistämisyksikkö,<br />

Jykes, yhdistykset,<br />

järjestöt<br />

sosiaali- ja<br />

terveyspalvelut<br />

4 ELÄMÄÄ VAPAA-AJALLA<br />

4.1 Osallistuminen ja vapaa-ehtoistoiminta<br />

Tavoite Toimenpide-ehdotus Tehtävät Vastuutaho Vuosi Eurot<br />

Esteettömyyden<br />

edistäminen<br />

Rakennetaan esteettömät kulttuurin,<br />

liikunnan, järjestöjen ja seurakuntien<br />

toimitilat<br />

Rakennetaan esteettömät<br />

toimintatilat<br />

jatkuva<br />

Käynnistetään kansalaistoiminnan ja<br />

vammaisjärjestöjen keskus<br />

Varataan tarvittava avustus Jkln <strong>kaupunki</strong> 2010<br />

48

Saavutettavuuden<br />

edistäminen<br />

Otetaan käyttöön ”Vammaispassi”,<br />

jolla vammaisavustaja pääsee<br />

maksutta tullessaan (avustettavan<br />

kanssa) kaikkiin kaupungin<br />

järjestämiin sisäänpääsyä vaativiin<br />

tapahtumiin ja toimintoihin<br />

Passioikeuden määrittely,<br />

Vammaispassien painatus<br />

asiakkaan kustannuksella,<br />

jakelupaikan sopiminen<br />

vammaispalvelut<br />

yhdessä palvelupisteiden<br />

kanssa<br />

2011<br />

Laajennetaan Jyväskylän<br />

taidemuseon kehittämää<br />

kulttuuriluotsitoimintaa kaikkiin<br />

kulttuuripalveluihin ja tiedotetaan<br />

heidän erityisosaamisestaan (esim.<br />

kuvailutulkkaus, avustajana<br />

toimiminen)<br />

Koulutetaan luotseja ja<br />

tiedotetaan toiminnasta<br />

sivistyspalvelut<br />

jatkuva<br />

Huomioidaan eri vammaryhmien<br />

tarpeet toimintatiloissa ja vapaaajantapahtumissa<br />

4.2 Kulttuuripalvelut kaikkien ulottuville<br />

Tavoite Toimenpide-ehdotus Tehtävät Vastuutaho Vuosi Eurot<br />

Esteettömyyden<br />

edistäminen<br />

Tehdään kulttuuritilojen<br />

esteettömyyskartoitus huomioiden<br />

kaikki vammaryhmät ja toteuttamalla<br />

mahdolliset muutokset (esim. invapysäköintipaikat,<br />

kaupungin<br />

pääkirjaston ja teatterin<br />

pääsisäänkäynnit esteettömäksi,<br />

toimivat induktiosilmukat ja<br />

teatterissa pyörätuolipaikat avustajan<br />

kanssa, lisätään esteettömiä<br />

kirjastoautoja)<br />

Varataan resurssi JKln <strong>kaupunki</strong> 2011-<br />

49

Järjestetään asumis-, päivätoimintaja<br />

hoitoyksiköiden arkeen<br />

kulttuuripalveluja ja henkilökuntaa<br />

Koulutetaan kohtaamaan<br />

vammainen<br />

Jkl <strong>kaupunki</strong> 2010-<br />

Palkataan yhteisötaiteilijoita asumisja<br />

toimintayksiköiden käyttöön<br />

Resursoidaan jatkuvaksi<br />

toiminnaksi<br />

kulttuuripalvelut 2010 -<br />

Saavutettavuuden<br />

edistäminen<br />

Mahdollistetaan vammaisten<br />

omaehtoinen kulttuuri- ja<br />

taideharrastaminen sekä<br />

kannustetaan kulttuurialalle työhön<br />

suuntaavia.<br />

Monimuotoisten<br />

harrastusryhmien<br />

muodostaminen. Koulutetaan<br />

ryhmien ohjaajia kohtaamaan<br />

erilaiset osallistujat.<br />

Kansalaisopisto,<br />

museopalvelut,<br />

kirjastopalvelut<br />

2011 -<br />

Kirjastot ottavat toiminnassaan<br />

huomioon vammaisryhmien<br />

erityistarpeet hankinnoissa ja<br />

palveluissa<br />

Kirjastot hankkivat selko-,<br />

koskettelu-, ääni-, piste- ja<br />

isotekstisiä kirjoja sekä<br />

kehittävät kirjojen<br />

kotiinkuljetuspalvelua.<br />

kirjastopalvelut 2011 -<br />

Saavutettavuuden<br />

edistäminen jatkuu<br />

Hoito- ja palvelusuunnitelmissa<br />

huomioidaan myös<br />

kulttuuripalveluista osalliseksi<br />

pääseminen<br />

Sisällytetään kulttuuria arjen<br />

käytäntöihin hoito- ja<br />

palveluyksiköissä<br />

Tiedotetaan kulttuuripalveluista<br />

yhteistyökumppaneille ja<br />

kehitetään eri tahojen<br />

yhteistyötä ml.<br />

vammaisjärjestöt<br />

Lisätään musiikki-, lausunta<br />

ym. hetket osaksi päivittäistä<br />

toimintaa yksikön omin ja / tai<br />

ulkopuolisin resurssein<br />

kulttuuripalvelut ja<br />

vanhus- ja<br />

vammaispalvelut<br />

2011 -<br />

2010-<br />

Tuetaan vammaisjärjestöjen<br />

kulttuuritoimintaa<br />

Varataan riittävä määräraha<br />

kulttuuriavustuksiin ja<br />

mahdollistetaan<br />

kohdeavustukset järjestöjen<br />

yhteishankkeille<br />

kulttuuripalvelut 2011 -<br />

50

Kannustetaan ihmisiä osallistumaan<br />

yhdessä (esim. kimppakyydit ja<br />

"naapuriapu")<br />

Tiedotus, kaksi yhden hinnalla<br />

- tapahtumat<br />

kaikki jyväskyläläiset,<br />

kulttuuri- ja<br />

liikuntapalvelut,<br />

kulttuurilaitokset<br />

2010 -<br />

4.3 Liikunta edistää hyvinvointia, osallisuutta ja yhteisöllisyyttä<br />

Tavoite Toimenpide-ehdotus Tehtävät Vastuutaho Vuosi Eurot<br />

Esteettömyyden<br />

edistäminen<br />

Kartoitetaan ja lisätään esteettömiä<br />

liikuntatiloja: esteettömät kuntosalit,<br />

luonto- ja kuntopolut sekä<br />

uimarannat<br />

Varataan resurssi liikuntapalvelut 2011 -<br />

Lisätään liikunnan apuvälineiden<br />

vuokraustoimintaa ja välineiden<br />

hankkimista<br />

Kehitetään liikuntaluotsi ja<br />

avustajapankki-toimintaa<br />

Varataan määrärahaa liikuntapalvelut 2011 -<br />

Varataan suunnittelu- ja<br />

kehittämisresurssi ja lisätään<br />

koulutusta<br />

liikuntapalvelut 2011 -<br />

Saavutetavuuden<br />

lisäämiseksi<br />

Järjestetään liikuntamahdollisuuksia<br />

asiakkaiden tarpeet huomioiden,<br />

turvataan ohjaajien riittävyys<br />

huomioiden myös eniten tukea<br />

tarvitsevat vammaiset<br />

Varataan riittävä<br />

ohjaajaresurssi<br />

liikuntapalvelut 2011 -<br />

Järjestetään erityisliikunnan palveluja<br />

myös keskusta-alueen ulkopuolella ja<br />

laajennetaan palvelutarjontaa.<br />

Lisätään resursseja (tilat,<br />

ohjaajat, kuljetukset)<br />

liikuntapalvelut 2011 -<br />

51

Lisätään arki- ja virkistysliikunta<br />

osaksi asumis- ja<br />

päivätoimintayksiköiden toimintaa<br />

Lisätään liikunta osaksi<br />

päivittäistä toimintaa yksikön<br />

omin ja / tai ulkopuolisin<br />

resurssein. Palkataan<br />

konsultoivat erityisohjaajat<br />

kiertämään vammaisten ja<br />

iäkkäiden asumispalvelussa<br />

sekä työtoiminnassa<br />

liikuntapalvelut 2011 -<br />

Parannetaan mahdollisuuksia<br />

omaehtoiseen liikuntaan<br />

Lisätään yksilöllistä<br />

liikuntaneuvontaa vammaisille<br />

henkilöille ja vammaisperheille,<br />

rakennetaan esteetöntä<br />

ympäristöä<br />

liikuntapalvelut,<br />

<strong>kaupunki</strong>rakennepalvelut<br />

5 KOHTI ESTEETÖNTÄ JYVÄSKYLÄÄ<br />

Kehitetään palveluntarjoajien ja<br />

kuntalaisten yhteistyömuotoja<br />

Lisätään yhteistyötä<br />

liikuntapalveluiden ja<br />

kaupungin palvelualueiden,<br />

vammaisjärjestöjen, perheiden,<br />

seurakunnan, seuratoiminnan<br />

sekä oppilaitosten kanssa.<br />

erityisliikunta 2011 -<br />

5.1 Tiedonsaannin ja vuorovaikutuksen erilaiset kanavat<br />

Tavoite Toimenpide-ehdotus Tehtävät Vastuutaho Vuosi Eurot<br />

52

Saavutettavuuden<br />

edistäminen<br />

Kehitetään esteetöntä ja selkokielistä<br />

viestintää<br />

Koulutetaan Jyväskylän<br />

kaupungin viestintävastaavia,<br />

tehdään esteettömät ja<br />

selkokieliset kaupungin<br />

internet-sivut ja julkaistaan<br />

Jyväskylän kaupungin<br />

tiedotuslehti äänijulkaisuna ja<br />

viitottuna internetissä<br />

Jyväskylän kaupungin<br />

viestintäyksikkö<br />

2011-<br />

Kehitetään luontevaa asiointia<br />

Koulutetaan asiakaspalvelua<br />

tekevää henkilöstöä ja lisätään<br />

vammaisuutta koskevaa tietoa.<br />

Järjestetään<br />

asiakaspalvelukoulutusta<br />

esteettömyydestä ja<br />

saavutettavuudesta.<br />

Jyväskylän kaupungin<br />

henkilöstöyksikkö<br />

2011 -<br />

Vahvistetaan tiedon kulkua<br />

asiakkaan tarpeista ja palvelujen<br />

tarjonnasta<br />

Turvataan vammaisneuvoston<br />

toimintaedellytykset ja asema<br />

organisaatiossa<br />

Annetaan aikaa perustyön<br />

lisäksi tiedon välittämiseen<br />

(esimerkiksi kotikäyntien<br />

yhteydessä)<br />

Riittävät toimintamäärärahat ja<br />

esteettömät tilat<br />

vanhus- ja<br />

vammaispalvelut,<br />

kuntoutuspalvelut<br />

2010 -<br />

Jyväskylän <strong>kaupunki</strong> 2010 -<br />

5.2 Saavutettava asiointi<br />

Tavoite Toimenpide-ehdotus Tehtävät Vastuutaho Vuosi Eurot<br />

Saavutettavan<br />

asioinnin edistäminen<br />

Asiakkaan kokonaisvaltaisen<br />

palvelusuunnitelman laatiminen<br />

Järjestetään palveluohjausta ja<br />

tehdään palvelusuunnitelmat<br />

yhteistyössä asiakkaan ja eri<br />

toimijoiden kanssa. Edistetään<br />

työntekijöiden perehtymistä<br />

erikoisaloihin.<br />

vanhus- ja<br />

vammaispalvelut<br />

2010 -<br />

53

Kehitetään sähköistä esteetöntä<br />

asiointia<br />

Järjestetään neuvonta- ja<br />

ohjauspalveluja yhden luukun<br />

periaatteella (nimetään<br />

erityispalveluissa vastuuhenkilö)<br />

Koulutetaan lomakkeita<br />

suunnittelevaa henkilöstöä,<br />

hankitaan tarvittavat<br />

ohjelmistot, luodaan<br />

esteettömät sähköiset<br />

lomakkeet ja laajennetaan<br />

sähköistä<br />

ajanvarausjärjestelmää<br />

Kehitetään<br />

yhteispalvelupisteitä siten, että<br />

ne sijaitsevat lähellä asukkaita,<br />

tai viranomaispalvelubussin<br />

muodossa haja-asutusalueilla.<br />

Kevyet terveydenhuollon<br />

palvelut tarjolla edellä<br />

mainituissa pisteissä.<br />

Jyväskylän <strong>kaupunki</strong>,<br />

tietohallinto (SADeohjelman<br />

yhteydessä)<br />

2010­<br />

2013<br />

Jyväskylän <strong>kaupunki</strong> 2012 -<br />

Tiedon välittäminen esteettömistä<br />

reiteistä ja tiloista<br />

Kehitetään "Jyväskylä kaikille -<br />

Estettömyys-portaali", josta<br />

saa tietoa esteettömistä<br />

palveluista, tiloista ja reiteistä<br />

vammaisneuvosto,<br />

innovaatiopalvelut<br />

2011 -<br />

5.3 Esteetön rakennettu ympäristö tukee itsenäistä elämää<br />

Tavoite Toimenpide-ehdotus Tehtävät Vastuutaho Vuosi Eurot<br />

Rakennetun ympäristön<br />

esteettömyyden<br />

edistäminen<br />

Kartoitetaan julkisten rakennusten<br />

esteettömyys<br />

Laaditaan<br />

esteettömyyskartoitusraportit,<br />

tehdään vaadittavat<br />

peruskorjaussuunnitelmat ja<br />

toteutetaan ne<br />

Jyväskylän kaupungin<br />

rakennusten ja alueiden<br />

osalta Tilapalvelu ja<br />

<strong>kaupunki</strong>rakennepalvelut,<br />

muiden tilojen osalta niitä<br />

hallinnoivat tahot<br />

jatkuva<br />

54

Ulotetaan itsenäistä elämää tukevat<br />

ratkaisut myös kodin ulkopuolelle<br />

Nimetään <strong>kaupunki</strong>in<br />

esteettömyysasiantuntija,<br />

toteutetaan piha-, katu- ja<br />

viheralueiden esteettömyyden<br />

perustaso ottamalla käyttöön<br />

uusimmat tyyppipiirustukset<br />

(SuRaKu*).<br />

Tilapalvelu,<br />

<strong>kaupunki</strong>rakennepalvelut<br />

jatkuva<br />

Esteettömyys teemaksi Jyväskylän<br />

Asuntomessuille 2014<br />

Kaupungin työntekijöiden<br />

tietoisuuden lisääminen<br />

esteettömyyteen ja<br />

saavutettavuuteen liittyvistä asioista<br />

Otetaan vammaisneuvosto<br />

mukaan asuntomessujen<br />

suunnittelutyöhön<br />

Toteutetaan rakennetun<br />

ympäristön kanssa<br />

työskentelevien<br />

esteettömyyskoulutusta<br />

Jyväskylän <strong>kaupunki</strong> 2011 -<br />

vammaisneuvosto 2011 -<br />

5.4 Tavoitteena esteetön ja vapaa liikkuminen<br />

Tavoite Toimenpide-ehdotus Tehtävät Vastuutaho Vuosi Eurot<br />

Esteettömän<br />

liikkumisen edistäminen<br />

Esteettömän ja palvelevan liikenteen<br />

kehittäminen<br />

2010 -<br />

Laajennetaan palveluliikenteen<br />

alueita ja aikatauluja, reittejä<br />

laadittaessa huomioidaan<br />

asiakkaiden tarpeet<br />

<strong>kaupunki</strong>rakennepalvelut,<br />

vanhus- ja<br />

vammaispalvelut<br />

Tehdään kulkureittien<br />

esteettömyskartoitukset<br />

Kehitetään saattajapalvelua/<br />

tukihenkilötoimintaa<br />

Jyväskylän <strong>kaupunki</strong>,<br />

innovaatiopalvelut,<br />

vammaisneuvosto<br />

vanhus- ja<br />

vammaispalvelut,<br />

opetuspalvelut<br />

2010­<br />

2011<br />

2011 -<br />

55

Rakennetaan esteettömät linjaautopysäkit<br />

ja hankitaan<br />

liikennöintipalvelut esteetöntä<br />

kalustoa tarjoavilta<br />

liikennöitsijöiltä<br />

<strong>kaupunki</strong>rakennepalvelut,<br />

hankintakeskus<br />

jatkuva<br />

Turvataan määräraha<br />

vaikeavammaisten auton ja<br />

oheislaitteiden<br />

autoavustukseen<br />

vanhus- ja<br />

vammaispalvelut<br />

6 TURVALLISUUS JA KOSKEMATTOMUUS<br />

Tavoite Toimenpide-ehdotus Resurssit Vastuutaho Vuosi Eurot<br />

Turvallisuuden<br />

edistäminen<br />

Jyväskylän <strong>kaupunki</strong>,<br />

yksiköt<br />

jatkuva<br />

Huomioidaan erityisryhmät<br />

viranomaisten ennalta estävässä<br />

toiminnassa<br />

Tehdään pelastussuunnitelmat<br />

ja korjataan niissä<br />

mahdollisesti ilmenevät riskit.<br />

Varmistetaan jokaiselle<br />

mahdollisuudet joko<br />

itsenäiseeen avun<br />

hälyttämiseen tai huolehditaan<br />

muutoin asuinturvallisuudesta<br />

jatkuva<br />

Ohjeistetaan taloyhtiöiden ja julkisten<br />

tilojen pelastussuunnitelmien sisältö<br />

(esm. hätäkulkureitit,<br />

paloturvallisuuslaitteet). Muistutetaan<br />

omakotiasujia laatimaan kodin<br />

pelastussuunnitelma.<br />

Lisätään tietoutta<br />

pelastussuunnitelmien<br />

merkityksestä ja tarpeesta<br />

Pelastuslaitos<br />

jatkuva<br />

Varmistetaan asukkaille riittävät,<br />

yksilölliset kotiin annettavat palvelut<br />

Huomioidaan turvallisuusasiat<br />

palvelusuunnitelmia<br />

laadittaessa. Luodaan yksilöille<br />

edullisia turvajärjestelmiä ja<br />

tiedotetaan niistä<br />

(turvapuhelin, turvaranneke,<br />

turvakännykkä)<br />

vanhus- ja<br />

vammaispalvelut<br />

jatkuva<br />

56

Varmistetaan turvallinen<br />

asuinympäristö<br />

Kannustetaan <strong>kaupunki</strong>laisia<br />

yhteisöllisyyteen ja huomioimaan<br />

naapuruston asukkaita<br />

Huolehditaan hyvin katujen ja<br />

pihojen talvikunnossapidosta<br />

liukkauden estämiseksi.<br />

Varmistetaan katu- ja<br />

pihavalojen toiminta.<br />

Alueellisten tempausten<br />

järjestäminen, tiedottaminen<br />

yhdyskuntatekniikka<br />

Koskemattomuuden<br />

edistäminen<br />

Opastetaan hyväksikäytön<br />

tunnistamiseen<br />

Varmistetaan erityisryhmille esteetön<br />

ja saavutettava kriisiapu<br />

Kampanjoidaan turvallisuuden<br />

puolesta (esim. poliisin<br />

kampanja vanhusten ja<br />

vammaisten turvallisuuden<br />

edistämiseksi).<br />

Järjestetään esteetön turvakoti<br />

ja huolehditaan "matalan<br />

kynnyksen" kriisiavusta ja<br />

osaavasta henkilöstöstä<br />

(Mobile).<br />

57

Julkaisija<br />

Jyväskylän <strong>kaupunki</strong><br />

Sosiaali- ja terveyspalvelut<br />

Vapaudenkatu 28<br />

PL 275, 40101 Jyväskylä<br />

www.jyvaskyla.fi/sote<br />

40

logo

products

Resources

Company

Terms of service
Privacy policy
Cookie policy
Cookie settings
Imprint
Change language
Made with love in Switzerland
© 2024 Yumpu.com all rights reserved

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!