Lapsen seksuaalisen hyväksikäytön tutkimisen ja hoidon malli Keski ...
Lapsen seksuaalisen hyväksikäytön tutkimisen ja hoidon malli Keski ...
Lapsen seksuaalisen hyväksikäytön tutkimisen ja hoidon malli Keski ...
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Lasten <strong>seksuaalisen</strong><br />
hyväksikäytön <strong>tutkimisen</strong> <strong>ja</strong><br />
<strong>hoidon</strong> <strong>malli</strong> <strong>Keski</strong>-Suomessa
MALLIN KÄYTTÄJÄLLE<br />
<strong>Keski</strong>-Suomen Haravaprojektin toimesta (Lastensuojelun Keskusliitto <strong>ja</strong> Suomen Kuntaliitto<br />
2000-2004) on tuotettu tämä moniammatilliseen käyttöön tarkoitettu <strong>malli</strong> lapsen <strong>seksuaalisen</strong><br />
hyväksikäytön tunnistamisesta, puttumisesta, tutkimisesta <strong>ja</strong> hoitamisesta.<br />
Mallin laadintaan on osallistunut laa<strong>ja</strong> maakunnallinen, moniammatillinen asiantunti<strong>ja</strong>ryhmä,<br />
jossa on ollut edusta<strong>ja</strong>t perussosiaali- <strong>ja</strong> terveydenhuollosta, erikoissairaanhoidosta (lastentaudit<br />
<strong>ja</strong> lasten <strong>ja</strong> nuorisopsykiatria), poliisista, perheneuvoloista, yksityisestä perhekodista,<br />
kunnallisesta perhetukikodista <strong>ja</strong> ensi- <strong>ja</strong> turvakodista. Lisäksi <strong>malli</strong>n valmistelussa on kuultu<br />
eri vaiheissa kuntien, järjestöjen <strong>ja</strong> erityispalvelupisteiden ammattilaisia. Mallin valmistelussa<br />
on huomioitu lisäksi Duodecimin Käypä hoito – suositusta sekä Stakesin vuonna 2003 julkaistua<br />
opasta ”<strong>Lapsen</strong> <strong>seksuaalisen</strong> hyväksikäytön <strong>ja</strong> pahoinpitelyn selvittäminen”.<br />
<strong>Lapsen</strong> <strong>seksuaalisen</strong> hyväksikäytön <strong>tutkimisen</strong> <strong>ja</strong> hoitamisen keskisuomalainen <strong>malli</strong> on tiivistetty<br />
ohjeistus keskisuomalaisille ammattilaisille, jotka työssään kohtaavat lapsen <strong>seksuaalisen</strong><br />
hyväksikäytön epäilyn <strong>ja</strong> joiden tehtävänä on ryhtyä toimenpiteisiin hyväksikäyttöepäilyn<br />
selvittämiseksi, tutkimiseksi <strong>ja</strong> hoitamiseksi. Malli ei ole tarkoitettu seikkaperäiseksi ohjeeksi<br />
mm. puheeksi ottamisesta eikä alueellisista tai paikallisista vastuutahoista. Malliin on kuitenkin<br />
jätetty tilaa yhteystietojen täyttämiselle alue- <strong>ja</strong> toimipistekohtaisesti. Työryhmä suosittaa,<br />
että kukin toimipiste laatii <strong>malli</strong>n poh<strong>ja</strong>lta oman toimintaohjeensa, ellei sellaista jo ole olemassa.<br />
Lisäksi suositellaan paikallisen tai seudullisen vastuuryhmän nimeämistä, jonka tehtävänä<br />
on mm. päivittää toimijoiden yhteystiedot <strong>ja</strong> <strong>malli</strong>n sisältö a<strong>ja</strong>n tasalle säännöllisin väliajoin<br />
sekä olla keskeisenä toimi<strong>ja</strong>na hyväksikäyttötapauksissa. Nimetyt henkilöt voivat myös<br />
olla toteuttamassa <strong>malli</strong>in suoraan tai välillisesti liittyvää koulutusta kuten puheeksiottaminen,<br />
salassapitokysymykset jne.<br />
Koko <strong>Keski</strong>-Suomea koskevan <strong>malli</strong>n päivittämisestä vastaa <strong>Keski</strong>-Suomen sosiaalialan<br />
osaamiskeskus, joka myös ylläpitää asiantunti<strong>ja</strong>rekisteriä henkilöistä, joita voi konsultoida<br />
tarvittaessa. Lisätietoa löytyy osoitteesta www.koske.jyu.fi.<br />
Jyväskylässä 7.12.2004<br />
<strong>Keski</strong>- Suomen Harava-projekti<br />
Mallin valmistelutyöryhmä
Tämän <strong>malli</strong>n poh<strong>ja</strong>na on käytetty Stakesin opasta ”Lasten <strong>ja</strong> nuorten <strong>seksuaalisen</strong> hyväksikäytön<br />
<strong>ja</strong> pahoinpitelyn selvittäminen” (toim. Sirpa Taskinen 2003). Suosittelemme oppaan<br />
hankkimista jokaiseen toimipisteeseen. Tilausosoite on www.stakes.fi.<br />
1<br />
<strong>Lapsen</strong> seksuaalinen hyväksikäyttö on aina rikos<br />
Seksuaalista hyväksikäyttöä on:<br />
1) Sukupuoliyhteys 16 vuotta nuoremman lapsen kanssa.<br />
2) <strong>Lapsen</strong> sellainen koskettelu tai muu seksuaalinen teko, joka on omiaan vahingoittamaan<br />
hänen kehitystään.<br />
3) Alle 18-vuotiaan seksuaalinen hyväksikäyttö on kriminalisoitu, kun tekijä väärinkäyttää<br />
asemaansa esim. koulussa tai muussa laitoksessa taivuttamalla nuoren<br />
sukupuoliyhteyteen tai muuhun seksuaalista itsemääräämisoikeutta olennaisesti<br />
loukkaavaan seksuaaliseen tekoon.<br />
<strong>Lapsen</strong> seksuaalinen hyväksikäyttö on aina lastensuojeluasia<br />
1. TUNNISTAMINEN<br />
Seksuaalisen hyväksikäytön epäilyyn johtaneen havainnontekijän rooli on olla lapselle luotettava<br />
aikuinen – ei tutki<strong>ja</strong>.<br />
<strong>Lapsen</strong> <strong>seksuaalisen</strong> hyväksikäytön epäily voi syntyä kenelle tahansa lapsen kanssa työskentelevälle<br />
esim. päivähoidossa, koulussa, kerhoissa, terveydenhoita<strong>ja</strong>n vastaanotolla, perheneuvolassa,<br />
sairaalassa tai sosiaalitoimistossa. Epäily voi syntyä mm. seuraavissa tilanteissa:<br />
- lapsi kertoo itse<br />
- lapsen käytös <strong>ja</strong> oireet herättävät epäilyn<br />
- pedofiilin toiminta pal<strong>ja</strong>stuu<br />
- epäilty itse ilmoittaa tapahtuneesta<br />
- löydökset muun tutkimuksen yhteydessä johtavat epäilyyn<br />
- perheen toista lasta on käytetty hyväksi<br />
Tällaisessa tilanteessa työntekijän tulee kir<strong>ja</strong>ta mahdollisimman tarkasti muistiin.<br />
- havainnot eli tapahtuman sisältö, aika, paikka <strong>ja</strong> tapahtumaan liittyvät henkilöt. Havainto<strong>ja</strong><br />
ovat kuullut <strong>ja</strong> nähdyt asiat sekä lapsen puhumat <strong>ja</strong> tekemät asiat. Havainto koskee jotakin,<br />
mitä tapahtui oikeasti <strong>ja</strong> mitä havaittiin. On eri asia, mitä havaitaan kuin se, mitä havainnon<br />
tulkitaan merkitsevän <strong>ja</strong> mihin asioihin sen tulkitaan viittaavan.<br />
- keskustelun, kertomuksen, kysymysten <strong>ja</strong> vastausten sanamuodot<br />
Epäily lapsen joutumisesta <strong>seksuaalisen</strong> hyväksikäytön kohteeksi ei ole aina selkeästi tunnistettavissa<br />
tai näytettävissä toteen. Epäily voi herätä epämääräisenä huolena. Huoli kuitenkin<br />
aina perustuu johonkin, josta voi puhua. Huolesta, epäilystä <strong>ja</strong> niihin johtaneista syistä on hy-
vä keskustella lastensuojelun sosiaalityöntekijän kanssa. Yhteisessä keskustelussa voidaan<br />
arvioida, onko epäilylle <strong>ja</strong> huolelle sellaisia perusteita, että kysymys on lastensuojelun tarpeessa<br />
olevasta lapsesta.<br />
2<br />
2. ILMOITUSVELVOLLISUUS<br />
<strong>Lapsen</strong> <strong>seksuaalisen</strong> hyväksikäytön epäily on aina peruste lastensuojeluilmoituksen tekemiseen.<br />
Vastuu lastensuojeluilmoituksen tekemisestä on havainnon tekijällä.<br />
”Jos sosiaali- <strong>ja</strong> terveydenhuollon, koulutoimen, poliisitoimen tai seurakunnan palveluksessa<br />
tai luottamustoimessa oleva henkilö on virkaa tai tointa hoitaessaan saanut tietää ilmeisestä<br />
perhe- <strong>ja</strong> yksilökohtaisesta lastensuojelun tarpeessa olevasta lapsesta, hänen on ilmoitettava<br />
asiasta viipymättä sosiaalilautakunnalle.” (Lastensuojelulaki 40§).<br />
Lastensuojelulain 40§ on ehdottomasti velvoittava säännös, joka syrjäyttää muissa laeissa<br />
olevat vaitiolo- <strong>ja</strong> salassapitosäännökset. Rikoslaissa on säädetty virkavelvollisuuden laiminlyönnistä<br />
<strong>ja</strong> säännöstöä sovelletaan myös ilmoituksen tekemättä jättämistapauksissa.<br />
Lastensuojeluilmoituksen voi tehdä suullisesti esim. puhelimitse tai kir<strong>ja</strong>llisesti. Ilmoituksesta<br />
tulee käydä ilmi seuraavat asiat:<br />
- ilmoitta<strong>ja</strong>n yhteystiedot<br />
- mihin tieto/ huoli perustuu<br />
- mitä on tapahtunut<br />
- miten asia on tullut ilmoitta<strong>ja</strong>n tietoon<br />
- miten hän on työskennellyt lapsen <strong>ja</strong> hänen perheensä kanssa kyseisessä asiassa.<br />
Lastensuojelun työntekijä ottaa tarvittaessa yhteyttä ilmoituksen tekijään tehdäkseen tarkentavia<br />
kysymyksiä <strong>ja</strong> kir<strong>ja</strong>a lastensuojeluilmoituksen lapsen asiakirjoihin. Lastensuojeluprosessi<br />
käynnistyy lastensuojeluilmoituksesta <strong>ja</strong> lapsen suojelutarpeen arvioinnista.<br />
Mikäli lapsen <strong>seksuaalisen</strong> hyväksikäytön epäily tulee esille virka-a<strong>ja</strong>n ulkopuolella, voi tarvittaessa<br />
ottaa yhteyttä alueen sosiaalipäivystykseen, mikäli alueella sellainen on. Muussa tapauksessa<br />
on lastensuojeluilmoitus tehtävä välittömästi virka-a<strong>ja</strong>n alkaessa. Seksuaalisen<br />
hyväksikäytön kohteeksi joutuneelle lapselle tai nuorelle sekä hänen perheelleen tulee järjestää<br />
kriisiapua tarvittaessa välittömästi.
3<br />
Kunnassamme/ alueellamme lastensuojeluilmoitus osoitetaan virka-aikana :<br />
Nimi:______________________________________________________________________<br />
Yhteystiedot:________________________________________________________________<br />
__________________________________________________________________________<br />
Virka-a<strong>ja</strong>n ulkopuolella:<br />
Yhteystiedot:________________________________________________________________<br />
__________________________________________________________________________<br />
3. EPÄILYN SELVITTÄMINEN<br />
Lastensuojelutarpeen arvioinnista vastaa lastensuojelun sosiaalityöntekijä.<br />
Sosiaalityöntekijä tekee tutkintapyynnön poliisille.<br />
<strong>Lapsen</strong> <strong>seksuaalisen</strong> hyväksikäytön selvittäminen on aina moniammatillista yhteistyötä, jossa<br />
kukin omalta osaltaan vastaa joustavasta tiedonkulusta <strong>ja</strong> prosessin etenemisestä.<br />
Kun sosiaalityöntekijän tietoon tulee epäily lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä, hän selvittää<br />
lastensuojelun tarpeen <strong>ja</strong> vastaa tarpeenmukaisten sosiaali- <strong>ja</strong> terveyspalvelujen järjestämisestä.<br />
Hän vastaa myös huoltosuunnitelman tekemisestä, jossa sovitaan ainakin seuraavista<br />
asioista:<br />
- yhteistyö, ketä mukana<br />
- tehtävän<strong>ja</strong>ko<br />
- suunnitelma lapsen turvallisuuden takaamisesta<br />
- aikataulun yhteensovittaminen mm. poliisin kanssa<br />
Mikäli on syytä epäillä rikoksen tapahtuneen, on sosiaalityöntekijän tehtävä tutkintapyyntö<br />
poliisille välittömästi. Menettelyä oh<strong>ja</strong>avana periaatteena on lapsen suojeleminen siten, että<br />
mahdollinen seksuaalinen hyväksikäyttö loppuu.<br />
<strong>Lapsen</strong> huolta<strong>ja</strong>t <strong>ja</strong> lähiverkosto tulee vastuuttaa lapsen hyvinvoinnin turvaamisesta. Sosiaalityöntekijän<br />
tulee tarkistaa, että he kykenevät siihen <strong>ja</strong> vakuuttua siitä, että lapsi on turvassa.<br />
Sosiaalityöntekijä arvioi myös lapsen kriisiavun tarpeen. Tarvittaessa lapsen turvallisuus taataan<br />
kiireellisellä huostaanotolla (Lsl 18§)
Lastensuojeluprosessi <strong>ja</strong>tkuu yhteistyössä perheen <strong>ja</strong> muiden yhteistyötahojen kanssa. Perheelle<br />
järjestetään avohuollollisia palvelu<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> heitä oh<strong>ja</strong>taan tarvittaessa hoitoon. Prosessia<br />
oh<strong>ja</strong>a <strong>ja</strong> seuraa lastensuojelun sosiaalityöntekijä. Hän toimii yhdyshenkilönä muihin yhteistyökumppaneihin.<br />
Tarvittaessa lapsen tilanne turvataan huostaanotolla <strong>ja</strong> si<strong>ja</strong>ishuollon järjestämisellä<br />
(Lsl 16§).<br />
4<br />
Alueellamme/ kunnassamme konsultaatioapua hyväksikäytön epäilytapauksissa voi pyytää :<br />
Nimi:______________________________________________________________________<br />
Yhteystiedot:________________________________________________________________<br />
Nimi:______________________________________________________________________<br />
Yhteystiedot:________________________________________________________________<br />
Vastuu rikoksen selvittämisestä kuuluu poliisille.<br />
Lastensuojelun <strong>ja</strong> <strong>hoidon</strong> tarve voi <strong>ja</strong>tkua rikosprosessin päätyttyä.<br />
Kun poliisille on tehty tutkintapyyntö tai kun asia on muuten tullut poliisin tietoon, poliisi käynnistää<br />
asiassa esitutkinnan. Poliisi tekee lastensuojeluilmoituksen, ellei asian jo tiedetä olevan<br />
sosiaaliviranomaisten tiedossa. Poliisi myös oh<strong>ja</strong>a lapsen terveyskeskukseen tai terveyskeskuksen<br />
päivystykseen yleisen psyykkisen <strong>ja</strong> fyysisen terveydentilan tarkistamiseksi, ellei lasta<br />
ole vielä käytetty lääkärissä.<br />
Esitutkinnan aikana poliisi:<br />
- hankkii lapselle si<strong>ja</strong>isedunvalvo<strong>ja</strong>n, mikäli rikoksesta epäilty on toinen vanhemmista, jolloin<br />
myöskään toinen, samassa taloudessa asuva vanhempi ei voi valvoa lapsensa etua.<br />
Sovittaessa voi myös sosiaalityöntekijä hankkia si<strong>ja</strong>isedunvalvo<strong>ja</strong>n.<br />
- puhuttelee/ kuulustelee asianomista<strong>ja</strong>n <strong>ja</strong> rikoksesta epäillyn lisäksi niitä henkilöitä, jotka<br />
asiasta tietävät, suorittaa mahdollisia teknisiä tutkimuksia <strong>ja</strong> käyttää tarvittaessa pakkokeino<strong>ja</strong><br />
kuten kiinniottaminen, pidättäminen, kotietsintä jne.<br />
- tilaa lääkärinlausunnot lasta tutkineilta <strong>ja</strong> hoitaneilta lääkäreiltä<br />
- pyytää tarvittaessa virka-apua<br />
Poliisin virka-apupyyntö voi koskea seuraavia asioita:<br />
- lapsen somaattisen tutkimuksen suorittaminen terveyskeskuksessa tai <strong>Keski</strong>-Suomen<br />
keskussairaalassa (lääkärin lausunto). Ei-akuuteissa tapauksissa tutkimukset suoritetaan<br />
terveyskeskuksissa, akuuteissa päivystystapauksissa terveyskeskuksen päivystyksessä.
5<br />
- lapsen psykologinen tutkimus epäilyn selvittämiseen liittyen (lastenpsykiatrian asiantunti<strong>ja</strong>lausunto)<br />
Jyväskylän perheneuvolassa tai <strong>Keski</strong>-Suomen keskussairaalan lasten <strong>ja</strong> nuorisopsykiatrian<br />
yksiköissä. Jyväskylän perheneuvolan palvelualue on Jyväskylä, Hankasalmi,<br />
Joutsa, Jyväskylän maalaiskunta, Laukaa, Leivonmäki, Luhanka, Muurame, Petäjävesi,<br />
Toivakka <strong>ja</strong> Uurainen. Muiden <strong>Keski</strong>-Suomen kuntien osalta virka-apupyyntö osoitetaan<br />
suoraan <strong>Keski</strong>-Suomen keskussairaalan lasten- <strong>ja</strong> nuorisopsykiatrian vastuualueen<br />
johta<strong>ja</strong>lle.<br />
- <strong>Lapsen</strong> kuuleminen asiantunti<strong>ja</strong>n toimesta. Pyyntö osoitetaan Jyväskylän perheneuvolaan<br />
tai <strong>Keski</strong>-Suomen keskussairaalan lasten <strong>ja</strong> nuorisopsykiatrian yksikköön edellä esitetyn<br />
työn<strong>ja</strong>on mukaisesti silloin, kun poliisin asiantuntemus ei riitä <strong>ja</strong> kun lasta voidaan ikänsä<br />
perusteella kuulla.<br />
- rikoksesta epäillyn oikeuslääketieteellisen tutkimuksen suorittamista pakkokeinolain valtuuksin.<br />
Sosiaali- tai terveyshuollon toimipaikalta poliisin pyytämä lausunto on tehtävä kiireellisenä<br />
vähintään kahden kuukauden sisällä pyynnön päivämäärästä.<br />
Alueellamme/ kunnassamme poliisi esittää virka-apupyynnöt somaattisen tutkimuksen osalta:<br />
Nimi/toimipiste:______________________________________________________________<br />
Yhteystiedot:________________________________________________________________<br />
tai<br />
Nimi/toimipiste:______________________________________________________________<br />
Yhteystiedot:________________________________________________________________<br />
Psykologisen tutkimuksen <strong>ja</strong>/ tai kuulemisen osalta:<br />
Nimi/toimipiste:______________________________________________________________<br />
Yhteystiedot:________________________________________________________________<br />
<strong>Lapsen</strong> kuulemisen osalta:<br />
Nimi/toimipiste:______________________________________________________________<br />
Yhteystiedot:________________________________________________________________<br />
Alle 15-vuotiaan lapsen kuuleminen tulee tallentaa aina videotallenteeseen, jotta kertomusta<br />
voidaan käyttää todisteena oikeudessa. Videotallennetta käytetään tilanteessa, jossa lasta ei<br />
voida hänelle haittaa aiheuttamatta kuulla oikeudenkäynnissä henkilökohtaisesti.<br />
Kun esitutkinta on saatettu loppuun:<br />
- asia siirtyy syyteharkintaan<br />
- tutkinnan johta<strong>ja</strong> tekee päätöksen olla saattamatta asiaa syyttäjän harkittavaksi, mikäli<br />
esitutkinnassa ei ole saatu tukea rikosepäilyille tai<br />
- esitutkinta keskeytetään toistaiseksi, kun epäily edelleen on olemassa, mutta tutkintaa<br />
edistävää tietoa ei ole saatavissa.
6<br />
4. TERVEYDENTILAN ARVIOINTI<br />
Terveydenhuollon on aina arvioitava lapsen <strong>hoidon</strong> tarve niin somaattisesta kuin psyykkisestä<br />
näkökulmasta.<br />
Mikäli terveydenhuollon työntekijä epäilee lapsen seksuaalista hyväksikäyttöä, hänellä on lakisääteinen<br />
velvoite tehdä lastensuojeluilmoitus.<br />
Somaattinen tutkimus<br />
Raiskaus tai muu akuutti seksuaalinen väkivalta ( tiedossa olevasta tapahtumasta alle 72 tuntia)<br />
Terveyskeskuslääkäri arvioi lapsen tai nuoren terveydentilan <strong>ja</strong> <strong>hoidon</strong> tarpeen sekä turvaa<br />
<strong>hoidon</strong>. Hän tekee yleisen fyysisen <strong>ja</strong> psyykkisen lääkärintarkastuksen <strong>ja</strong> kir<strong>ja</strong>a löydökset tarkasti.<br />
Alle 15-vuotiaiden tutkimuksessa konsultoidaan harkinnan mukaan <strong>Keski</strong>-Suomen keskussairaalan<br />
päivystävää lastenlääkäriä <strong>ja</strong>/tai gynekologia.<br />
Yli 15- vuotiaan tarkastuksen voi suorittaa terveyskeskuslääkäri harkinnan mukaan gynekologia<br />
konsultoiden. ( Kts. Raiskauksen <strong>ja</strong> <strong>seksuaalisen</strong> väkivallan uhrin tutkimus <strong>ja</strong> hoito osoitteesta:<br />
http://medikes.ksshp.fi)<br />
Huom! Tutkimusta ei välttämättä tarvitse tehdä päivystysaikana vaan harkitusti seuraavana<br />
päivänä.<br />
Tutkimuksessa on huomioitava hoidolliset seikat, mutta myös lisäksi tehtävä asiakir<strong>ja</strong>merkinnät<br />
tarkasti mahdollisesti tulevia poliisin <strong>ja</strong> oikeustoimen lausunto<strong>ja</strong> varten. Jos on perusteltua<br />
syytä epäillä, että tutkinnassa saattaa olla mahdollista löytää tapahtumatieto<strong>ja</strong> varmentavaa<br />
näyttöä seksuaalisesta hyväksikäytöstä terveydenhuollossa otetaan vaadittavat oikeuslääketieteelliset<br />
näytteet ilman erillistä poliisin virka-apupyyntöä. Myös lapsen psyykkisen tilan <strong>ja</strong><br />
välittömän <strong>hoidon</strong>tarpeen arvioinnista on huolehdittava.<br />
Muu <strong>seksuaalisen</strong> hyväksikäytön epäily<br />
<strong>Lapsen</strong>/ nuoren terveydentila selvitetään ensisi<strong>ja</strong>isesti lapsen <strong>ja</strong> perheen entuudestaan tuntevien<br />
terveydenhuollon ammattihenkilöiden toimesta olemalla yhteydessä neuvolan tai kouluterveydenhuollon<br />
terveydenhoitajiin <strong>ja</strong> lääkäreihin Mikäli erikoissairaan<strong>hoidon</strong> tutkimus katsotaan<br />
aiheelliseksi, tutkimus järjestetään virka-aikana <strong>Keski</strong>-Suomen keskussairaalassa. Erikoissairaan<strong>hoidon</strong><br />
tutkimus tehdään pääsääntöisesti vain poliisin pyynnöstä. <strong>Lapsen</strong> tai nuoren<br />
tutkimista edeltää häntä hyväksikäyttöepäilyn johdosta tavanneiden <strong>ja</strong>/tai hoitaneiden toimijoiden<br />
yhteisneuvottelu <strong>ja</strong> tutkimusten kannalta tarpeellisen tiedon <strong>ja</strong>kaminen.<br />
Psykiatrian konsultaatiopyynnöt osoitetaan virka-a<strong>ja</strong>n ulkopuolella päivystävälle psykiatrille.
7<br />
Psyykkinen tutkimus<br />
Perheneuvola<br />
- antaa <strong>seksuaalisen</strong> hyväksikäytön epäilyissä konsultaatiota perustason työntekijöille sosiaali-,<br />
terveys- <strong>ja</strong> koulutoimessa. Perheneuvolan työntekijän kanssa voi arvioida epäilyä <strong>ja</strong><br />
jäsentää tilannetta<br />
- toimii yhteistyössä lastensuojelun sosiaalityöntekijän <strong>ja</strong> muiden toimijoiden kanssa<br />
- antaa perheelle <strong>ja</strong> lapselle välitöntä apua <strong>ja</strong> tukea<br />
- vastaa lapsen <strong>ja</strong> perheen <strong>ja</strong>tkotutkimuksesta <strong>ja</strong> hoidosta niissä tapauksissa, joissa ei katsota<br />
tarvittavan lastenpsykiatrista <strong>hoidon</strong> arviota erikoissairaanhoidossa.<br />
Perheneuvolan yhteystiedot:____________________________________________________<br />
__________________________________________________________________________<br />
<strong>Keski</strong>-Suomen sairaanhoitopiirin lasten- <strong>ja</strong> nuorisopsykiatrian vastuualue<br />
- nuorisopsykiatrian ylilääkäri <strong>ja</strong> lastenpsykiatrian ylilääkäri antavat puhelimitse konsultoivaa<br />
virka-apua.<br />
- vastaa lasten <strong>ja</strong> nuorten psykiatrisen <strong>hoidon</strong> tarpeen arvioinnista normaalin lähetemenettelyn<br />
kautta.<br />
Konsultoivaa virka-apua lastenpsykiatrian vastuualueella antaa:<br />
Nimi/toimipiste:______________________________________________________________<br />
Yhteystiedot:________________________________________________________________<br />
Konsultoivaa virka-apua nuorisopsykiatrian vastuualueella antaa:<br />
Nimi/toimipiste:______________________________________________________________<br />
Yhteystiedot:________________________________________________________________<br />
5. KRIISIAPU JA HOITO<br />
Kriisiavusta on tarpeen laatia paikallinen ohjeistus, joka on kaikkien yhteistyökumppanien tiedossa.<br />
Kuntien tulee ilmoittaa hätäkeskukselle sosiaali- <strong>ja</strong> kriisipäivystyksen yhteystietonsa.
Seksuaalisen hyväksikäytön tai sen epäilyn pal<strong>ja</strong>stuminen on aina vakava kriisi kaikille osapuolille.<br />
Kriisiapua antavat kuntien perheneuvolat <strong>ja</strong> kriisipalveluyksiköt. Jo nuoruusiässä olevien<br />
kriisiavun tarpeeseen vastaa virka-aikana myös keskussairaalan nuorisopsykiatrian yksikön<br />
kriisiryhmä. Perheelle annettavasta kriisiavusta on huolehdittava niin nopeasti kuin se<br />
voidaan tehdä tutkimusta vaarantamatta.<br />
8<br />
Kriisiapua antaa virka-aikana<br />
Nimi/ toimipiste:______________________________________________________________<br />
Yhteystiedot:________________________________________________________________<br />
Kriisiapua antaa virka-a<strong>ja</strong>n ulkopuolella:<br />
Nimi/ toimipiste:______________________________________________________________<br />
Yhteystiedot:________________________________________________________________<br />
Nuorisopsykiatrian kriisiryhmä:<br />
Yhteystiedot:________________________________________________________________<br />
Hoito on moniammatillista yhteistyötä.<br />
Lastensuojelun tarve voi <strong>ja</strong>tkua, vaikka <strong>hoidon</strong> tarvetta ei olisikaan.<br />
Seksuaalisesti hyväksikäytetty lapsi tarvitsee traumaattisen kokemuksensa vuoksi yksilöllisesti<br />
suunniteltua <strong>ja</strong> toteutettua hoitoa. Hoidon tarve arvioidaan perheneuvolan <strong>ja</strong> / tai lasten<strong>ja</strong><br />
nuorisopsykiatrian toimesta. <strong>Keski</strong>-Suomen alueella hoitoa antaa perheneuvolat <strong>ja</strong> sairaanhoitopiirin<br />
lasten- <strong>ja</strong> nuorisopsykiatrian yksiköt.<br />
6. SEURANTA<br />
Vastuu seurannasta <strong>ja</strong> lastensuojelun jälkihuollosta on sosiaalitoimella. Muiden prosessissa<br />
mukana olleiden on välitettävä jälkihuollon <strong>ja</strong> seurannan kannalta olennaiset tiedot lapsen <strong>ja</strong><br />
hänen perheensä nykytilanteesta sosiaalityöntekijälle.<br />
TÄMÄN OHJEISTUKSEN LISÄKSI KUNKIN TOIMIPISTEEN TULEE LAATIA SISÄINEN<br />
OMIA TOIMINTAKÄYTÄNTÖJÄ JA VASTUITA KOSKEVA OHJEISTO!
9<br />
LAINSÄÄDÄNTÖ<br />
Liite 1<br />
Edunvalvonta ( Laki holhoustoimesta 442/1999)<br />
Edunvalvo<strong>ja</strong> edustaa päämiestään tämän omaisuutta <strong>ja</strong> taloudellisia asioita koskevissa oikeustoimissa<br />
( 29 §). Edunvalvo<strong>ja</strong>n oikeudesta käyttää päämiehensä puhevaltaa tuomioistuimessa<br />
<strong>ja</strong> muun viranomaisen luona on tarkempia säännöksiä mm. oikeudenkäymiskaaressa,<br />
oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetussa laissa <strong>ja</strong> esitutkintalaissa.<br />
Alaikäisen lapsen edunvalvojina toimivat hänen huolta<strong>ja</strong>nsa yhteisesti, jos huoltajia on useampi<br />
yksi ( 4 §)<br />
Tuomioistuin voi vapauttaa huolta<strong>ja</strong>n edunvalvo<strong>ja</strong>n tehtävästä <strong>ja</strong> tarvittaessa määrätä muun<br />
henkilön alaikäisen edunvalvo<strong>ja</strong>ksi. ( 16 § 1 mom)<br />
Huolta<strong>ja</strong>na oleva vanhempi voidaan omasta pyynnöstään vapauttaa edunvalvo<strong>ja</strong>n tehtävästä<br />
vain, jos siihen on erityinen syy ( 16 § 2 mom.)<br />
<strong>Lapsen</strong> edunvalvojina eivät voi toimia hänen vanhempansa silloin, kun vastapuolena on<br />
edunvalvo<strong>ja</strong> itse, edunvalvo<strong>ja</strong>n puoliso tai muu edunvalvo<strong>ja</strong>lle läheinen tai kun edut muusta<br />
syystä saattavat joutua ristiriitaan. ( 32 §) Tällöin tuomioistuin määrää edunvalvo<strong>ja</strong>lle si<strong>ja</strong>isen<br />
(11 §).<br />
Edunvalvo<strong>ja</strong>n/edunvalvo<strong>ja</strong>n si<strong>ja</strong>isen määräämisen käynnistäminen<br />
Ilmoitus alaikäisen kotikunnan maistraatille edunvalvonnan tarpeen selvittämiseksi ( 91 §).<br />
Ilmoituksessa on syytä antaa asian käsittelyä varten tarpeelliset tiedot <strong>ja</strong> yhteyshenkilöt. Tarpeellisia<br />
tieto<strong>ja</strong> ovat esim.<br />
- missä vaiheessa asian selvittely on poliisilla/sosiaalitoimella<br />
- onko huoltajien kanssa keskusteltu edunvalvo<strong>ja</strong>n tarpeesta, mitä mieltä he ovat si<strong>ja</strong>isen<br />
määräämisestä, ketä he esittävät si<strong>ja</strong>iseksi<br />
- ko asiassa määräaiko<strong>ja</strong> (esim. oikeudenkäyntipäivä määrätty, kuulustelupäivä määrätty,<br />
takavarikon päättymispäivä, hoitopalaveri tms)<br />
- jäljennös esitutkinta-aineistosta/tutkintapyynnöstä siltä osin kuin tarpeen edunvalvo<strong>ja</strong>n<br />
määräämisen selvittämiseksi<br />
- Edunvalvo<strong>ja</strong>n määrääminen on perusteltua mm silloin, kun lapsi ei ole saavuttanut vielä 3<br />
momentin edellyttämää ikää <strong>ja</strong> kehitystasoa, jonka perusteella hän olisi riittävän kypsä pys<br />
tyäkseen perustellusti kieltämään itseään koskevien tietojen antaminen huolta<strong>ja</strong>lleen tai<br />
muulle lailliselle edusta<strong>ja</strong>lleen. (Laki asiakkaan asemasta <strong>ja</strong> oikeuksista 11 § 3 mom.) Esim.<br />
tilanteista, jossa edunvalvo<strong>ja</strong>n määrääminen on perusteltua on mm. silloin, kun sosiaalivi<br />
ranomaisille kertyneitä lasta koskevia arkaluonteisia tietoa vanhemmat luovuttavat ulkopuo<br />
lisille tai tiedotusvälineille, jolloin se loukkaa lapsen yksityisyyden suo<strong>ja</strong>a <strong>ja</strong> vahingoittaa<br />
häntä. Myös perusteltu epäily tällaisesta voisi olla syy siirtää oikeus lasta koskevista salassapidettävistä<br />
tiedoista edunvalvo<strong>ja</strong>lle.<br />
Ilmoituslomakkeita <strong>ja</strong> tarkempaa tietoa edunvalvo<strong>ja</strong>n määräämisestä löydät maistraattien nettisivuilta<br />
osoitteesta www.maistraatti.fi
10<br />
Erityistä huomioitavaksi<br />
Holhoustoimilaki<br />
Vaitiolovelvollisuuden estämättä voi tehdä ilmoituksen maistraatille edunvalvonnan tarpeen<br />
selvittämiseksi ( 91 §)<br />
Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta <strong>ja</strong> oikeuksista (L 812/2000)<br />
Ilmoitus maistraatille tehtävä jos asiakas ilmeisen edunvalvonnan tarpeessa ( 9 §)<br />
Ilmoitus tehtävä jos alaikäisen edunvalvo<strong>ja</strong> ei voi puolueettomasti valvoa lapsen etua (10 § 3<br />
mom.)<br />
Huostaanottotilanteet<br />
Huostaanottotilanteessa useimmiten vanhempien huoltajuus (<strong>ja</strong> sen myötä siis myös edunvalvo<strong>ja</strong>n<br />
tehtävä) säilyy. Syy huostaanotolle on kuitenkin useimmiten se, että huolta<strong>ja</strong>t eivät<br />
ole kyenneet huolehtimaan lapsensa kasvatuksesta <strong>ja</strong> huollosta, tällöin heillä harvoin on<br />
myöskään kykyä hoitaa lapsensa omaisuutta <strong>ja</strong> aktiivisesti valvoa lapsensa etua määrättävien<br />
maksujen osalta. Siksi edunvalvo<strong>ja</strong>n tarpeellisuus yleensä syytä selvittää, jos huostaanotetulla<br />
alaikäisellä on omaisuutta (esim. perintönä saatua omaisuutta). Alaikäisen edun valvominen<br />
on erityisen tärkeätä jos korvausta ollaan perimässä lapselle maksettavasta korvauksesta<br />
(esim. ryhmähenkivakuutuskorvaus) tai saamisesta (esim. vahingonkorvauslain mukainen<br />
korvaus kivusta <strong>ja</strong> särystä tai pysyvästä kosmeettisesta haitasta).<br />
Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta <strong>ja</strong> oikeuksista<br />
Alaikäisen asiakkaan asema<br />
- toivomukset <strong>ja</strong> mielipide selvitettävä <strong>ja</strong> otettava huomioon hänen ikänsä <strong>ja</strong> kehitystasonsa<br />
edellyttämällä tavalla ( 10 § 1 mom)<br />
- häntä koskevissa kaikissa julkisen <strong>ja</strong> yksityisen sosiaalihuollon toimissa on ensisi<strong>ja</strong>isesti<br />
otettava huomioon lapsen etu (§0 § 2 mom)<br />
- jos yksittäisessä sosiaalihuollon asiassa on perusteltua syytä olettaa, että huolta<strong>ja</strong> ei voi<br />
puolueettomasti valvoa lapsen etu, tulee sosiaalihuollon viranomaisen (Sosiaalihuoltolaki<br />
6 §) tehdä holhoustoimesta annetun lain (72 §) tarkoittama hakemus tai ilmoitus (91§)<br />
edunvalvo<strong>ja</strong>n määräämiseksi ( Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta <strong>ja</strong> oikeuksista<br />
3 mom)<br />
<strong>Lapsen</strong> oikeuksien yleissopimuksen keskeisenä tavoitteena on lapsen edun <strong>ja</strong> itsemääräämisoikeuden<br />
turvaaminen. 3 artiklan 1 kohdan mukaan viranomaisten tulee asettaa lapsen<br />
etu kaikissa lasta koskevissa toimissa etusi<strong>ja</strong>lle. Sopimuksen 12 artikla velvoittaa kuulemaan<br />
lasta sekä ottamaan hänen mielipiteensä huomioon iän <strong>ja</strong> kehitystason mukaisesti. 16 artikla<br />
suo<strong>ja</strong>a lapsen oikeutta yksityisyyteen<br />
<strong>Lapsen</strong> oikeus kieltää itseään koskevien tietojen antaminen huolta<strong>ja</strong>lleen tai muulle lailliselle<br />
edusta<strong>ja</strong>lleen korostaa alaikäisen asiakkaan itsemääräämisoikeuden toteuttamista myös sosiaalihuollon<br />
toimintakäytännöissä. Alaikäinen ei voi kuitenkaan kieltää sosiaalihuollon viranomaisten<br />
oikeutta saada tai luovuttaa itseään koskevia salassa pidettäviä tieto<strong>ja</strong> 3 <strong>ja</strong> 4 luvun<br />
mukaisissa tilanteissa. Siten lastensuojeluviranomaiset voivat tarvittaessa ryhtyä tarpeenmukaisiin<br />
toimiin riittävän huolenpidon <strong>ja</strong> suojelun turvaamiseksi alaikäisille tilanteissa, joissa<br />
hänen huolta<strong>ja</strong>nsa oikeutta saada alaikäistä koskevia tieto<strong>ja</strong> rajoitetaan alaikäisen omasta
toivomuksesta. Säännökseen ei ole asetettu ikära<strong>ja</strong>a, mutta edellyttää, että lapsen tulee olla<br />
riittävän kehittynyt <strong>ja</strong> kypsä perustelemaan kiellon tarpeen <strong>ja</strong> ymmärtämään sen merkityksen.<br />
Tietojen antaminen asiakkaalle tai hänen edusta<strong>ja</strong>lleen. Alaikäinen voi ottaen huomioon hänen<br />
ikänsä <strong>ja</strong> kehitystasonsa sekä asian laatu painavasta syystä kieltää antamasta itseään<br />
koskevia tieto<strong>ja</strong> lailliselle edusta<strong>ja</strong>lleen, jollei se ole selvästi alaikäisen edun vastaista ( 11 § 3<br />
mom)<br />
Pyydettäessä tieto salassa pidettävästä asiakir<strong>ja</strong>sta poliisille, syyttäjälle <strong>ja</strong> tuomioistuimelle,<br />
jos se on tarpeen RL 15 luvun 10 §:ssä mainittujen rikosten selvittämiseksi tai jonka enimmäisrangaistus<br />
on vähintään 4 vuotta vankeutta. Myös oma-aloitteisesti edellä mainittu<strong>ja</strong> rikoksia<br />
epäiltäessä. (mm. lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö <strong>ja</strong> törkeä lapsen seksuaalinen<br />
hyväksikäyttö)<br />
11<br />
Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (1999/621)<br />
Julkisuuslain 11 §:n mukaan sosiaalihuollon asiakkaalla on pääsääntöisesti oikeus saada sellaiset<br />
muitakin henkilöitä koskevat salassa pidettävät asiakir<strong>ja</strong>t, jotka voivat vaikuttaa asian<br />
käsittelyyn. Poikkeus tietojen antamisen kieltämisestä on 2 §:ssä <strong>ja</strong> koskee mm. tilanteita,<br />
josta tiedon antaminen olisi vastain erittäin tärkeää yleistä etua taikka lapsen etua. Tiedon<br />
antaminen esim. siitä , kuka on tehnyt valvontaviranomaiselle selvityspyynnön tai Lastensuojelulain<br />
40 §:n 2 mom. mukaisen ilmoituksen, saattaa yksittäistapauksessa olla vastoin yleistä<br />
etua.<br />
Erittäin tärkeä yksityinen etu on voi vaarantua mm. tilanteíssa, joissa viranomaiselle on annettu<br />
tieto, jonka ilmaiseminen vaarantaisi tietojen anta<strong>ja</strong>n turvallisuutta. Alaikäisen kohdalla<br />
tapauskohtaisen kokonaisharkinnan perusteella voitaisiin suo<strong>ja</strong>ta esim. ilmoituksen tekijän<br />
henkilöllisyys silloin, kun ilmoituksen tekijä on lapselle läheinen henkilö, esim. isovanhempi tai<br />
jos tiedon antaminen johtaisi lapsen hyvinvoinnille tärkeän aikuissuhteen katkeamiseen.<br />
Mikäli alaikäiselle on määrätty edunvalvo<strong>ja</strong>, jonka toimivaltaan kuuluu päättää alaikäistä koskevista,<br />
vain edunvalvo<strong>ja</strong> voi alaikäisen ohella antaa pätevästi suostumuksen luovuttaa alaikäisen<br />
salassa pidettäviä tieto<strong>ja</strong>.<br />
Siveellisyysrikokset (Rikoslaki luku 20, 563/1998)<br />
Sukupuoliyhteys on sukupuolielimellä tapahtuva tai sukupuolielimeen kohdistuva tunkeutuminen;<br />
seksuaalinen teko on mikä tahansa teko jolla tavoitellaan seksuaalista kiihotusta tai tyydytystä<br />
(kosketteleminen mutta myös esim. lapsen houkutteleminen katsomaan masturbointia,<br />
sukupuoliyhteyttä tai niitä kuvaavia filmejä <strong>ja</strong> seksuaalisesti latautuneiden asioiden kertominen<br />
lapselle – HE 6/1997)<br />
<strong>Lapsen</strong> seksuaaliseen hyväksikäyttöön / lapsen törkeään seksuaaliseen hyväksikäyttöön ei<br />
sisälly väkivaltaa tai väkivallan uhkaa<br />
- jos tekoon liittyy väkivaltaa tai uhkaa, sovelletaan lisäksi rikoslain 20 luvun 1-3 pykäliä<br />
- se, että lapsi tuntee tekijää kohtaan erityistä luottamusta tai on hänestä erityisen<br />
riippuvainen, on yksi törkeän tekomuodon tunnusmerkistötekijöistä<br />
- jos sekä tekijä että uhri ovat suo<strong>ja</strong>ikära<strong>ja</strong>n piirissä, ei rikoksen tunnusmerkistö täyty. Se ei
täyty myöskään jos osapuolten iässä tai henkisessä <strong>ja</strong> ruumiillisessa kypsyydessä ei ole<br />
suurta eroa<br />
- seksuaalirikoksista asianomista<strong>ja</strong>rikoksia ovat ainoastaan pakottaminen sukupuoliyhteyteen<br />
<strong>ja</strong> tai <strong>seksuaalisen</strong> tekoon sekä seksuaalinen hyväksikäyttö kahdessa tapauksessa<br />
(RL 20:3,4 § sekä 5 § 1 mom. 2 <strong>ja</strong> kohta 4 ) - seksuaalirikokset ovat siis virallisen<br />
syytteen alaisia rikoksia<br />
Törkeän rikoksen ilmoittamatta jättäminen (Rikoslaki 15 luku 10 §)<br />
Joka tietää ….törkeän raiskauksen, törkeän lapsen <strong>seksuaalisen</strong> hyväksikäytön… olevan<br />
hankkeilla, eikä ajoissa, kun rikos (rikoksen <strong>ja</strong>tkuminen) vielä olisi estettävissä, anna siitä<br />
tietoa viranomaiselle tai sille jota vaara uhkaa, on tuomittava, jos rikos tai sen rangaistava<br />
yritys tapahtuu, törkeän rikoksen ilmoittamatta jättämisestä sakkoon tai vankeuteen enintään<br />
kuudeksi kuukaudeksi.<br />
Laki lähestymiskiellosta (Rikoslaki 898/1998)<br />
Henkeen, terveyteen, vapauteen tai rauhaan kohdistuvan rikoksen tai tällaisen rikoksen uhan<br />
tai muun vakavan häirinnän torjumiseksi voidaan määrätä lähestymiskielto. Lähestymiskiellon<br />
määräämistä voi käräjäoikeudelta pyytää itsensä häirityksi tai uhatuksi tunteva henkilö taikka<br />
syyttäjä-, poliisi- tai sosiaaliviranomainen. Lähestymiskielto voidaan määrätä enintään yhdeksi<br />
vuodeksi. Lähestymiskielto ei edellytä, että häirintä täyttää rikoksen tuntomerkit. Poliisi voi<br />
tarvittaessa määrätä väliaikaisen lähestymiskiellon rikostutkinnan yhteydessä.<br />
Vanhentumisesta (Rikoslaki 8 luku 1-6 §)<br />
Poliisi ratkaisee tutkintapyynnön saatuaan, voidaanko asia ottaa rikoksena tutkittavaksi.<br />
12
13<br />
Liite 2<br />
MALLIA VALMISTELLUT ASIANTUNTIJARYHMÄ:<br />
Pj. Sirkku Salminen, psykologi, Jyväskylän perheneuvola<br />
Asta Heikkinen, sosiaalityöntekijä, Jyväskylän kaupunki<br />
Tar<strong>ja</strong> Hulkkonen, vanhempi konstaapeli, Jyväskylän kihlakunnan poliisilaitos<br />
Eila Koivuniemi, rikoskomisario, Jyväskylän kihlakunnan poliisilaitos<br />
Sinikka Korvenmaa, va. lastenpsykiatrian ylilääkäri, <strong>Keski</strong>-Suomen sairaanhoitopiiri<br />
Tiina Lahtinen, perhekodin äiti, oh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong>, Perhekoti Lahtinen<br />
Kai<strong>ja</strong> Lajunen, projektipäällikkö, Stakes<br />
Raisa Lounamaa, lastentautien ylilääkäri, <strong>Keski</strong>-Suomen sairaanhoitopiiri<br />
Juhani Luotola, sosiaalityöntekijä, <strong>Keski</strong>-Suomen sairaanhoitopiiri<br />
Leila Lösönen, sosiaalityöntekijä, Nuorisopsykiatria/Haukkala<br />
Outi Markkanen, sosiaalijohta<strong>ja</strong>, Sumiaisten kunta<br />
Hannele Metsäranta, kiertävä erityissosiaalityöntekijä, Jyväskylän kaupunki<br />
Seppo Niemelä, sosiaalityöntekijä, Jämsän kaupunki<br />
Anneli Nyrönen, johtava sosiaalityöntekijä, Jyväskylän kaupunki<br />
Kai<strong>ja</strong> Pänkäläinen, johta<strong>ja</strong>, Perheneuvola/Jyväskylän kaupunki<br />
Tui<strong>ja</strong> So<strong>ja</strong>kka, sosiaalityöntekijä, <strong>Keski</strong>-Suomen Ensi- <strong>ja</strong> turvakoti<br />
Mar<strong>ja</strong>tta Visuri, perhetukikodin johta<strong>ja</strong>, Jyväskylän kaupunki<br />
Kati Karjula, projektityöntekijä, <strong>Keski</strong>-Suomen Harava-projekti
Change language