Ohje huoltokirjan laadintaan

1 

JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN TILAPALVELUN OHJE 

HUOLTOKIRJAN (FacilityInfo) LAADINTAAN 

Huoltokirjakoordinaattorin yhteystiedot: 

Pekka Rohula 

Projektipäällikkö 

Buildercom Oy 

PL 401, 40101 JYVÄSKYLÄ 

pekka.rohula@buildercom.fi 

gsm. 040 809 4504 

fax. 0207 578 306 

Ohje laadittu: 8.11.2008 

Viimeisin muutos: 13.10.2010 ver 1.6 

Yht. henkilö: Buildercom, Petri Salo

2 

Sisältö 

0. Ohjeen muutoshistoria ...................................................................................................................... 3 

1. Yleistä ............................................................................................................................................... 3 

2. Yleiset kohdekohtaiset periaatteet..................................................................................................... 4 

3. Arkkitehdin velvollisuudet huoltokirjan laatimisessa .......................................................................... 5 

4. Geo- ja Rakennesuunnittelijan velvollisuudet huoltokirjan laatimisessa ............................................. 8 

4. LVIA-, SPR- ja vedenkäsittelysuunnittelijoiden velvollisuudet huoltokirjan laatimisessa .................. 10 

5. Sähkösuunnittelijan velvollisuudet huoltokirjan laatimisessa ........................................................... 16 

6. TATE-Urakoitsijan velvollisuudet huoltokirjan laatimisessa ............................................................. 21 

7. Pääurakoitsijan velvollisuudet huoltokirjan laatimisessa .................................................................. 24

3 

0. Ohjeen muutoshistoria 

Ver 1.0: 

- Muutettu otsikoiden numerointia, lisätty sisällysluettelo ja sivunumerointi 

Ver 1.1: 

- Lisätty kanteen Jyväskylän Tilapalvelun tunnus 

Ver 1.2: 

- Päivitetty eri osioiden ohjeita 

Ver 1.3: 

- Käyty läpi kommentit ohjeen muutoksesta 

Ver 1.4 

- Päivitetty ohjetta 

Ver 1.5 

- Päivitetty ohjetta 

Ver 1.6 

- Päivitetty koordinaattorin yhteystiedot 

1. Yleistä 

Tämä ohje on tarkoitettu Jyväskylän kaupungin Tilapalvelun kiinteistöjen huoltokirjan laadintaan. Ohje 

pitää sisällään hankkeissa eri osapuolten velvollisuudet huoltokirjan laatimiseksi. Ohje ei sisällä sen 

käyttöön liittyvää opastusta. Huoltokirjaa tulee projektin aikana muistaa täydentää myös muutosten 

osalta. 

Jokainen osapuoli kuittaa oman osansa huoltokirjan laatimisesta huoltokirjatilanne-raporttiin, joka on 

huoltokirjassa kohdassa 5.7 Tarkastuspöytäkirjat. Osapuolet käyttävät raporttia pohjana, jonka 

pohjalta tallentavat omat raporttinsa samaan paikkaan ja nimeävät omat raporttinsa. Kun kaikki 

osapuolet ovat kuitanneet huoltokirjatyönsä valmiiksi koostaa koordinaattori yhden raportin, joka 

jätetään dokumentiksi ao. kohtaan todentamaan huoltokirjan valmistuminen. 

Mikäli käsissäsi on epäilyttävän vanha versio pyydä uusi ohje Tilapalvelusta. Viimeisin huoltokirjaohje 

tallennetaan FacilityInfo – järjestelmässä olevan Mallikohteen alle (kohta 5.1 Asiakirjaluettelo). 

Tarvittaessa Tilapalvelu antaa myös henkilökohtaista koulutusta huoltokirjan täyttämisestä sekä järjestää 

tarpeen vaatiessa isommalle ryhmälle koulutuksen. Tämän ohjeen periaatteista saa poiketa ainoastaan 

sopimalla niistä kohteen huoltokirjakoordinaattorin kanssa.

4 

2. Yleiset kohdekohtaiset periaatteet 

Buildercom Oy / Pekka Rohula toimii kohteen huoltokirjakoordinaattorina. Huoltokirja laaditaan 

sähköisessä muodossa. Tällöin myös hankkeen eri osapuolien tulee laatia oman vastuualueensa 

osalta huoltokirjaan liitettävä aineisto sähköisessä muodossa. 

Huoltokirjaa varten laadittu aineisto syötetään tilaajan hankkimaan selainpohjaiseen huoltokirjaohjelmistoon 

(Buildercom / FacilityInfo). Huoltokirjan nettiosoite on www.buildercom.net/fi . Huoltokirjan 

tekoa varten tilaaja toimittaa tarvittavat käyttäjätunnukset ja salasanat. Jos olet hukannut salasanasi 

pyydä uudet huoltokirjakoordinaattorilta. 

HUOM ! Kaikki huoltokirjaan liitettävät dokumentit tulee varustaa tunnistetiedoilla, joista ilmenee: 

kohde / kohteen tiedot, yrityksen ja laatijan nimet, asiakirjan nimi, tiedoston nimi, laadintapäivämäärä 

ja sivumäärä. 

Seuraavissa otsikoissa on kuvattu hankkeen eri osapuolien laadintaosuus kohdittain huoltokirjaan 

liittyen. Muihin kohtiin ei tarvitse liittää tai täydentää tietoja. Ohjeessa mainitut kohtanumeroinnit vastaavat 

huoltokirjan numerointia. Pyydetyt tiedot laaditaan kattaen koko ko. suunnittelun tai urakoinnin 

vastuualueen.

5 

3. Arkkitehdin velvollisuudet huoltokirjan laatimisessa 

KIINTEISTÖN PERUSTIEDOT Kohta 1.1 

Kiinteistön, rakennuksen / rakennusten sekä tonttien / tonttien perustiedot. 

• Lisätään kiinteistökortti ja täytetään se kulloisenkin hankkeen tietojen osalta. 

• Lisätään rakennuskortit selvistä rakennusosakokonaisuuksista. Erilliset rakennukset 

kiinteistössä, laajennus osittain (esim. yläaste on laajennettu ala-asteen yhteyteen -> ylä- ja 

ala-aste omiksi) ja täytetään ne. Rakennuskortit täydennetään hankkeen tietojen osalta. 

• Kaikki kiinteistön tontit syötetään omiksi tonttikorteiksi ja täytetään ne. Mikäli hankkeessa ei 

tule muutoksia oleviin tontteihin, ei tonttikortteja tarvitse täyttää/muuttaa. 

• Tonttien nimeämisessä käytetään kaavan mukaista tonttinumeroa. 

• Jokaiseen korttikenttään (mikäli tyhjiä) syötetään arvo, eli jos ko. hankkeessa ei synny kyseistä 

tietoa, niin kenttään viiva. 

YLEISKUVAUKSET Kohta 1.2 

Tiedot syötetään tarvittavilta osin esitettyjen nimikkeiden alle kulloisenkin hankkeen osalta. Päänimike 

toimii alempien nimikkeiden otsikkona. 

Esimerkki: 

”F Rakennustekniikka 

F4 Yläpohjarakenteet 

F41 Yläpohja 

Yläpohjarakenne on ylhäältä päin seuraava: 300mm selluvillaa, ilmansulkupaperi ja 200mm 

ontelolaatat. Räystäillä on tuuliohjaimet. ” 

Saneerauskohteissa voi yleiskuvauksissa mainita rakenteiden ja rakennusosien iät esim. ”kohteen 

vesikatto on alkuperäinen tiilikate vuodelta 1981”. Tarvittaessa katso mallia mallikohteesta. 

YHTEYSTIEDOT Kohta 1.4 

Täytetään omien tietojen osalta. Kaikki aliurakoitsijat/alihankkijat lisätään kohtaan ”lisätiedot” seuraavalla 

tarkkuudella: Sisustussuunnitelu: Sisäsiistit Oy, Suonenjoki 

PALVELUPAKETIT Kohta 2.2 

Tarkastetaan järjestelmään tallennettujen pakettien sisältö ja taajuus oman suunnittelualan osalta. 

Tarvittavat muutosesitykset tiedotetaan kohteen huoltokirjakoordinaattorille. Tilapalvelu syöttää 

jokaiseen kohteeseen erikseen tarkistettavat ja kommentoitavat paketit. 

KUNNOSSAPITOJAKSOT Kohta 3.1 

Tarkastetaan, täydennetään ja korjataan kohteeseen syötettyjä kunnossapitojaksoja (tarvittavat 

nimikkeet on valmiiksi perustettu). Oleellisinta on syöttää nimikkeen käyttöikä, kunnossapitojakso ja 

tarkastusväli, sekä määrätieto. Tarvittaessa katso mallia mallikohteesta.

6 

PAIKANNUSKUVAT Kohta 4.6 

Tämän otsakkeen alla on seuraavat alaotsikot(luokittelut) joihin arkkitehti toimittaa / välittää tietoa. 

Paikannuskuvat 

Paikantamispiirustukset laaditaan AutoCad-muodossa kohteen pääpiirustusten ”päälle”. Arkkitehti 

putsaa pääpiirustukset siten, että niistä tulee mahdollisimman pelkistetyt. Paikantamispiirustukset 

laaditaan kerroskohtaisesti ja yksinkertaistetusti. 

Piirustusten mittakaava on 1:200 – 1:500 ja sen tulee olla tulostettavissa A3kokoon. Mikäli kohde on 

pieni voi mittakaava olla tarkempi, kuitenkin tuloste tulee olla A3-kokoinen. 

Valmiit paikantamispiirustukset syötetään huoltokirjaan pdf-muodossa ja AutoCad-muodossa oleva 

piirustus toimitetaan Jyväskylän Tilapalveluun arkistoitavaksi. Piirustukset nimetään käyttäjän kannalta 

selvin nimin (kellarikerros_pp, 1.kerros_pp, ullakko_pp). 

Arkkitehti syöttää paikantamispiirustuksiin seuraavaa: 

• tarpeen mukaan tietoa (lumen kasausalueet yms.) 

• Arkkitehti lisää paikantamispiirustukseen omat asiat kynäasetuksin red/0,35mm ja tasolle 

PaikannusArk. Itse paikantamispiirustuspohjat ovat kynäasetuksin White/0,18mm tasolle 

Paikannus. 

Jokainen suunnitteluala laatii oman paikantamispiirustuksen arkkitehdin toimittamien paikannuspohjakuvien 

päälle. 

Urakoitsijat ilmoittavat suunnittelijoille laitteiden lopulliset sijainnit, joten paikannuspiirustukset tulee 

tehdä luovutuspiirustusten yhteydessä. 

Pääpiirustukset 

Tämän luokituksen alle liitetään kohteen loppupiirustuksista seuraavat piirustukset: 

asemapiirustus, pohjapiirustukset, leikkaukset. Piirustuksen talletusmuoto ja mittakaavat yms. ovat 

kuten paikantamispiirustuksissa. 

TILAKORTIT Kohta 4.8 

Tilakorttipohja on muuttunut; nyt voidaan tulostaa tilaohjelma suoraan järjestelmästä. Suunnittelija 

velvoitetaan tekemään tilakortit huoltokirjaan. 

Arkkitehti laatii kaikista tiloista tilakortin järjestelmään. Tilat nimetään seuraavasti: tilanro nimi (esim. 

1001 Kuraeteinen). Tilanumero ja –nimi arkkitehtipohjasta. Tilakortti täydennetään kaikilta osin 

suunnitelmatietoihin perustuvilla tiedoilla. Sellaisia tietoja ei ole kannattavaa syöttää mitkä saattavat 

urakointivaiheessa muuttua, näihin kenttiin maininta: urakoitsija. Pintojen värisävy syötetään kyseisen 

rivin kohdalle. 

Arkkitehti vastaa loppuun saakka tilakorttien tiedoista. Eli päivittää mahdolliset rakennusaikaiset 

muutokset, jotka pääurakoitsija toimittaa arkkitehdille.

7 

Tilakortti täydennetään urakoitsijan toimittamien, lopullisten toimitettujen tuotteiden ja materiaalien 

perusteella. Pintojen lopullinen värisävy syötetään sitä vastaavan rivin kohdalle. 

ASIAKIRJAT Kohta 5.1 

Luovutusasiakirjaluettelo liitetään luokittelun ”asiakirjaluettelot” alle tiedostona pdf - muodossa. Asiakirjaluettelossa 

tulee näkyä selvästi tiedostonimi ja tyyppi, asiakirjan nimi, päiväys sekä suunnittelija. 

Piirustukset nimetään luovutusasiakirjaluettelon mukaisin tunnuksin ja nimin. Luovutusasiakirjaluettelossa 

tulee olla myös urakoitsijan laatimat piirustukset.

8 

4. Geo- ja Rakennesuunnittelijan velvollisuudet huoltokirjan laatimisessa 


Rakennesuunnittelija tarkistaa ja korjaa arkkitehdin laatimat yleiskuvaukset. (kts. vastaava kohta 

arkkitehdin velvollisuuksista) 



tarkkuudella: Elementtisuunnittelu: Evon Elementtisuunnittelu Oy, Evo 



Tarvittavat muutosesitykset tiedotetaan kohteen huoltokirjakoordinaattorille. Tilapalvelu syöttää jokaiseen 

kohteeseen erikseen tarkistettavat ja kommentoitavat paketit. 




tarkastusväli, sekä määrätieto. Tarvittaessa katso mallia mallikohteesta. 


Tämän otsakkeen alla on seuraavat alaotsikot(luokittelut) joihin rakennesuunnittelija toimittaa / välittää 

tietoa. 


Paikantamispiirustukset laaditaan AutoCadmuodossa kohteen pääpiirustusten ”päälle”. Arkkitehti toimittaa 

paikannuspiirustuspohjat valmiiksi nimiöitynä ja pohjustettuna kunkin suunnittelualueen tiedoilla 

täydennettäväksi. 

Paikantamispiirustukset laaditaan kerroskohtaisesti ja yksinkertaistetusti. 

GEO-suunnittelija 

jos kohteessa on, muutoin Rakennesuunnittelija syöttää paikantamispiirustuksiin seuraavaa: 

• Salaojakaivot 

• Pohjaveden seurantakaivot 

• Muut huoltoa, hoitoa ja tarkkailua vaativat asiat harkinnan mukaan. 

Geo/ Rakennesuunnittelja lisää paikantamispiirustukseen omat asiat kynäasetuksin 

yellow/0,35mm ja tasolle PaikannusRak.

9 

Urakoitsijat ilmoittavat suunnittelijoille laitteiden lopulliset sijainnit, joten paikannuspiirustus kannattaa 

tehdä luovutuspiirustusten yhteydessä. 

RAKENNEKORTIT Kohta 4.9 

Rakennesuunnittelija lisää ja täyttää järjestelmään seuraavista osa-alueista rakennekortit: 

• Kaikki rakennetyypit, joista on laadittu rakennesuunnitelma (yläpohja, alapohja, ulkoseinät, 

väliseinät yms.) 

• Kyseisiä rakennetyyppejä vastaavat tunnukset tulee löytyä arkkitehdin lopullisista 

pääpiirustuksista, jotka syötetään kohtaan 4.6 (tarkista arkkitehtipohjasta!). 

• Rakennekortin nimi on sen oma piirustusnumero/tunnus. 

• Rakennekorttiin liitetään linkkinä kyseinen rakennesuunnitelma. 

• Rakennesuunnitelmat talletetaan pdf - muodossa kohtaan 5.8 ”Linkitetyt dokumentit”. Piirustuksen 

tunnus on seuraava: etutunnus RS + sen oma piirustusnumero/tunnus (esim. RSyp1). 

Piirustuksen luokittelu on ”linkitetyt dokumentit”. 


Luovutusasiakirjaluettelo liitetään luokittelun ”asiakirjaluettelot” alle tiedostona pdf - muodossa. Asiakirjaluettelossa 

tulee näkyä selvästi tiedostonimi ja tyyppi, asiakirjan nimi, päiväys sekä suunnittelija. 


tulee olla myös urakoitsijan laatimat piirustukset.

10 

4. LVIA-, SPR- ja vedenkäsittelysuunnittelijoiden velvollisuudet 

huoltokirjan laatimisessa 


Rakennuksen / rakennusten perustietokorttiin täydennetään kohdan ”Järjestelmät” mukaiset tiedot. 

Kaikki kentät täytetään; toisin sanoen, mikäli hankkeessa/kohteessa ei jotakin järjestelmää / tietoa, 

niin arvoksi valitaan ”Ei ole” ja ”Mikä?” – kenttään laitetaan viiva. 



toimii alempien nimikkeiden otsikkona. Tarvittaessa katso mallia mallikiinteistöstä. 

Esimerkki: 

” G LVIjärjestelmät 

G1 Lämmitysjärjestelmät 

Kohteessa on vesikeskuslämmitys. Lämmitysmuoto on kaukolämpö. Lämmitysverkostoja on 

kaksi, patteriverkosto ja ilmanvaihdon lämmitysverkosto. Ilmanvaihdon lämmitysverkostoon on 

liitetty oviverhokoneet. 

G11 Lämmöntuotanto 

Lämpö tuotetaan kaukolämmöllä lämmönvaihtimien avulla. Molemmille lämmitysverkostoille ja 

käyttövesiverkostolle on omat lämmönvaihtimet 

G11.1 Kaukolämpölaitteet 

Kaukolämmön mittauskeskus varusteineen sijaitsee lämmönjakohuoneessa. Lämpöenergiaa 

mitataan magneettisen virtausmittauksen avulla. 

G11.2 Lämmönsiirtimet 

Lämmönsiirtimet ovat juotettuja HStlevylämmönvaihtimia. Käyttöveden lämmönsiirrin on 

välisyötöllinen, johon paluuvedet molemmista lämmitysverkostoista. 

Saneerauskohteissa voi yleiskuvauksissa mainita rakenteiden ja rakennusosien iät esim. 

”kohteen lämpöverkostot ovat alkuperäisiä ja vuodelta 1969”. 


Täytetään omien tietojen osalta. Kaikki aliurakoitsijat/alihankkijat lisätään kohtaan ”lisätiedot” 

seuraavalla tarkkuudella: RAUsuunnittelu: Simon säätökaaviot Ky, Simo 



Tarvittavat muutosesitykset tiedotetaan kohteen huoltokirjakoordinaattorille. Tilapalvelu syöttää 

jokaiseen kohteeseen erikseen tarkistettavat ja kommentoitavat paketit. Vertaa myös LVI-työselitysten 

osoittamat takuuajalle määrätyt työt (urakoitsija kuittaa takuuajan huollot tähän järjestelmään).

11 




tarkastusväli, sekä määrätieto. Tarvittaessa katso mallia mallikohteesta. 

TAVOITEOLOSUHTEET Kohta 4.1 

Liitetään dokumentti, jossa on Tila- tai tilatyyppikohtaisesti esitettyinä seuraavat tavoitearvot: 

• lämpötila (kesä, talvi) 

• kosteus (kesä, talvi), jos kostutus- ja kuivatusvaatimuksia 

• ilman nopeus oleskeluvyöhykkeellä 

• äänitaso dB(A) 

• raitisilmamäärä / m² 

• suodatusluokka 


Tämän otsakkeen alla on seuraavat alaotsikot(luokittelut) joihin LVIA-suunnittelija toimittaa / välittää 

tietoa. 


Paikantamispiirustukset laaditaan AutoCad-muodossa kohteen pääpiirustusten ”päälle”. Arkkitehti toimittaa 




LVI-suunnitelija 

syöttää laitteiden omin positiotunnuksin paikantamispiirustuksiin seuraavaa: 

• lämmönjakokeskus ja lämmönsiirtimet 

• KL-mittauskeskus ja takamittaukset 

• päävesimittari ja takamittaukset 

• tonttijohtosulut 

• pumppaamot 

• erotinkaivot 

• vedenkäsittelylaitteet 

• ulkopuoliset viemärikaivot (tarkemitatut) 

• ilmanvaihtokoneet ja erillispuhaltimet 

• muut koneet ja laitteet (esim. kiertoilmakoneet) 

• vesikaton tekniset laitteet 

• jäähdytyskoneet 

• paineilmajärjestelmän kompressorit, kuivaimet ja säiliöt 

• sprinlerkeskukset 

• väestönsuojat ja väestönsuojalaitteet 

• varavoima

12 

LVIA-suunnittelja 

• teknisten tilojen ulkopuolella olevat kojeet, laitteet ja toimilaitteet (IMS-säätimet) 

• rakennusautomaatio valvonta-alakeskukset, moduulikaapit, riviliitinkotelot, valvomot 

ja kenttälaitteet teknisten tilojen ulkopuolella. 

• muut hoitoa vaativat ja viranomaisomaistarkastuksien piiriin kuuluvat kohteet 

lisää paikantamispiirustukseen omat asiat kynäasetuksin green/0,35mm ja tasolle Paikannus-LVIA. 

LVIA-urakoitsijat 

ilmoittavat LVIA-suunnittelijoille laitteiden lopulliset sijainnit, joten paikannuspiirustus kannattaa tehdä 

luovutuspiirustusten yhteydessä. 

Palvelualuekaaviot 

Palvelualuekaaviosta ilmenee IV-koneiden vaikutusalueet. Kaavio tehdään arkkitehdin laatimien 

paikannuspiirustuspohjien päälle. Palvelualuekaaviot laaditaan kerroskohtaisesti ja yksinkertaistetusti. 

Piirustusten mittakaava on 1:200 ja sen tulee olla tulostettavissa A3-kokoon. Mikäli kohde on pieni voi 

mittakaava olla tarkempi, kuitenkin tuloste tulee olla A3kokoinen. 

Valmiit kaaviot syötetään huoltokirjaan pdf-muodossa. 

Toimintakaaviot 

IV-toimintakaaviot (ilmenee palvelualueet ja tilojen ilman käsittelyt) tallennetaan tänne jos niitä on 

suunnittelun aikana tehty. Talletusmuoto ja piirustuskoko ovat kuten palvelualuekaavioissa. 

KONEKORTIT Kohta 4.7 

Pääperiaatteena on, että kaikkiin lomakkeiden kenttiin syötetään arvoja. Mikäli laitteessa ei ole 

lomakkeesta löytyvää arvoa (esim. suoravetopuhaltimessa hihnatyyppi), niin kenttään laitetaan viiva. 

Laitenumerointi ja positiointi suunnitelmien mukaan. 

Konekorttien perustaminen. Nyrkkisääntönä on että kaikki positioidut laitteet löytyvät tästä kohdasta. 

Suunnittelija perustaa koneen seuraavin perustiedoin: 

• konetyyppi, joka valitaan taulukon 1 mukaan (positiotunnus = järjestelmätunnus). 

• sijainti (tuloilmajärjestelmien osat joiden sijainti eri kuin tulokoneen asemoidaan 

huomautuskohtaan) 

• vaikutusalue 

• rakennusnimike 

• koneeseen kuuluvat laitteet ja laitepositiot (koko positiotunnus järjestelmätunnuksineen) 

Konetyypin alle syötetään järjestelmiä niiden omin tunnuksin (esim. TK01, KA01). Järjestelmien alle 

syötetään kaikki järjestelmään kuuluvat laitteet. Laitteet syötetään koko tunnuksin (esim. TK01FZ01).

13 

Laitteen järjestysluku alkaen 001… … (huom. etunollat) Ilmanvaihtojärjestelmissä ensimmäinen osa 

on raitisilmapelti… .huonelaitteet… .. jäteilmapelti. Järjestelmään liittyvät erilliset poistokoneet syötetään 

viimeiseksi siten, että ensin tulee puhallin ja sen perään muut varusteet kuten moottorisulkupelti. 

Erillispoistot, joilla on oma järjestelmätunnus, syötetään omaksi järjestelmäksi. 

Suunnittelija täyttää tekniset arvot laitteen korttiin, jokaiseen laitekortin kenttää tulee syöttää tietoa 

(mikäli laitteella ei arvoa ole, laitetaan kenttään viiva). Mikäli laitteen tekninen arvo tulee vasta 

urakoitsijalta tai on todennäköistä, että arvot muuttuvat hankkeen aikana, niin ko. arvon kenttään 

kirjoitetaan ”ur”. 

Alla olevassa taulukossa on esitetty eri konetyyppien käyttötarkoituksia. 

TAULUKKO 1 Konetyyppien käyttö 

Konetyyppi 

Höyry- ja lauhdevesijärjestelmät 

Kohdepoistojärjestelmät 

Ilmastointijärjestelmät 

Jätevesijärjestelmät 

Jäähdytysjärjestelmät 

Kaasujärjestelmät 

Keskussiivousjärjestelmät 

Kierrätysilmajärjestelmät 

Kylmätekniset järjestelmät 

Käyttövesijärjestelmät 

Syötettävät järjestelmät 

HÖ01… , LA01… 

erilliset kohdepoistojärjestelmät, kuten 

purunpoisto PP01… 

tuloilmajärjestelmät TK01… . ja erillispoistojärjestelmät 

PK01… (järjestelmät, jotka eivät liity 

muihin järjestelmiin esim. radonpoisto) 

JV01… (erottimet, pumppaamot yms.). 

Laitoksella on oltava aina oma järjestelmätunnus! 

VJ01… , JK01… , JÄ01… sisäilman jäähdytysjärjestelmät 

erilaiset kaasujärjestelmät kuten happiverkosto 

HV01… 

kuten keskuspölynimurijärjestelmä KP01… 

KK01… oviverhokoneet ja muut erilliset kierrätysilmakoneet 

varusteineen 

kylmiöiden ja pakkastilojen kylmäjärjestelmät ja 

vastaavat KY01.. 

KV01… , LV01… paineenkorotuspumppaamot 

vedenkäsittelylaitteet yms. (lämmityksen osalta 

kohtaan ”lämmitysjärjestelmät”). Laitoksella on 

oltava aina oma järjestelmätunnus! 

Lämmitysjärjestelmät Kaikki lämmitysjärjestelmät PL01… , PV01… , 

IV01… , LL01… jne. ja Polttoainejärjestelmät

14 

KÖ01, MK01, NK01, PO01, RÖ01 sekä 

Kattilalaitokset KA01… 

Paineilmajärjestelmät 

Palontorjuntajärjestelmät 

Rakennusautomaatiojärjestelmät 

PI01… 

SA01, SP01… 

RA01 

Sade- ja salaojavesijärjestelmät 

Savunpoistojärjestelmät 

Uima-altaiden allaslaitejärjestelmät 

SV01… , PW01… syötetään esim. sade- ja 

perusvesipumppaamot. Laitoksella on oltava 

aina oma järjestelmätunnus! 

SA01… 

UA01… 

LVIA-suunnittelija 

syöttää konekortteihin tiedot jotka eivät urakointivaiheessa pitäisi muuttua kuten sijaintitiedot, vaikutusalueet, 

jne. 

Urakoitsija täydentää laitekorttien tarkemmat tiedot (mm. valmistaja, malli, tyyppi, lopulliset tekniset 

arvot jne… ). (Suunnittelijan tulee huolehtia siitä, että urakoitsija täydentää laitetiedot / ilmoittaa 

urakoitsijalle, koska kortit ovat valmiit ja tiedot voi syöttää.) 

Konekortin perustamisen malli: 

Konekorttimalli löytyy mallikohteen konekorteista. 

Konekorttien perustamisesta löytyy kaksi mallia pdf- tiedostoina Jyväskylän kaupungin Mallikohteen 

etusivulta kohdasta Pikavalinnat: 

- MALLIKONEKORTISTA LS01 

- MALLIKONEKORTISTA TK01 


LVIA-suunnittelija lisää arkkitehdin laatimiin tilakortteihin tiloissa olevat vesi- ja viemäripisteet niiden 

omin tunnuksin esim. PA1, LK1 jne. 


Luovutusasiakirjaluettelo liitetään luokittelun ”asiakirjaluettelot” alle tiedostona pdf-muodossa. 

Asiakirjaluettelossa tulee näkyä selvästi tiedostonimi ja tyyppi, asiakirjan nimi, päiväys sekä suunnittelija. 


tulee olla myös urakoitsijan piirustukset (konehuonekuvat, lattialämmitykset yms.)

15 

LAITELUETTELOT Kohta 5.2 

LVI-suunnittelija syöttää kohtaan 5.2 luokittelun LVI-kalusteluettelo alle pdf-muotoisen kalusteluettelon, 

jossa on esitetty kohteen vesi- ja viemäripisteet. (tunnukset oltava yhtäpitäviä tilakortin tunnusten 

kanssa). Mikäli tuotteet vaihtuvat rakennusaikana, toimittaa urakoitsija päivitetyn kalusteluettelon 

alkuperäisen tilalle.

16 

5. Sähkösuunnittelijan velvollisuudet huoltokirjan laatimisessa 


Rakennuksen / rakennusten perustietokorttiin täydennetään kohdan ”Järjestelmät” mukaiset tiedot. 

Kaikki kentät täytetään; toisin sanoen, mikäli hankkeessa/kohteessa ei jotakin järjestelmää / tietoa, 

niin arvoksi valitaan ”Ei ole” ja ”Mikä?” – kenttään laitetaan viiva. 



toimii alempien nimikkeiden otsikkona. Tarvittaessa katso mallia mallikiinteistöstä. 

Esimerkki: 

”H sähköjärjestelmät 

H6 Lämmittimet, kojeet ja laitteet 

H61 Lämmittimet 

H61.1 Sähköpatterit 

Kaikki tilat märkätiloja lukuun ottamatta on varustettu sähköpattereilla. Lämmittiminä on käytetty 

Enston Taso ja Lista lämmittimiä, joissa on omat elektroniset termostaatit. 

H61.2 Lattialämmitykset 

Kohteen kaikki märkätilat on varustettu sähköisillä lattialämmityksillä omin tilakohtaisin 

termostaatein. 

Lämmityskaapelina on käytetty Enston Tassulattialämpökaapelia. 

H61.4 Saattolämmitykset 

Kohteen kattokaivot ja ulkopuoliset sadevesikourut ja syöksytorvet on saattolämmitetty itsesäätyvillä 

kaapeleilla ja niitä ohjataan kiinteistöautomaation avulla ulkolämpötilan mukaan. Saneerauskohteissa 

voi yleiskuvauksissa mainita rakenteiden ja rakennusosien iät esim. ”kohteen 

ryhmäkeskukset ovat alkuperäisiä ja vuodelta 1976”. 



tarkkuudella: Valaisinsuunnittelu: Valton valotalo Oy, Vantaa. 



Tarvittavat muutosesitykset tiedotetaan kohteen huoltokirjakoordinaattorille. Tilapalvelu syöttää jokaiseen 

kohteeseen erikseen tarkistettavat ja kommentoitavat paketit. Vertaa myös Sähkötyöselitysten 

osoittamat takuuajalle määrätyt työt (urakoitsija kuittaa takuuajan huollot tähän järjestelmään). 




tarkastusväli, sekä määrätieto. Tarvittaessa katso mallia mallikohteesta.

17 

TAVOITEOLOSUHTEET Kohta 4.1 

Liitetään dokumentti, josta ilmenee tila- tai tilatyyppikohtaisesti esitettyinä valaistuksen suunnitteluarvot. 


Tämän otsakkeen alla on seuraavat alaotsikot(luokittelut) joihin sähkösuunnittelija toimittaa / välittää 

tietoa 


Paikantamispiirustukset laaditaan AutoCad-muodossa kohteen pääpiirustusten ”päälle”. Arkkitehti toimittaa 




Sähkösuunnitelija syöttää laitteiden omin positiotunnuksin paikantamispiirustuksiin seuraavaa: 

• sähköpääkeskukset ja kytkinkeskukset 

• muuntamot 

• sähkön mittaus 

• huonetermostaatit ja käsikytkimet (230V / SU) 

• hissien keskukset 

• UPS-keskukset 

• varavoima 

• saattolämmitykset ja sulatuslaitteistot 

• turva- ja merkkivalokeskukset 

• puhelinkeskukset 

• ATK-ristikytkentäkotelot 

• savunpoisto- ja paloilmoitinkeskukset 

• valvonnan alakeskukset ja LON-keskukset 

• valaistuksen ohjauskeskukset 

• julkisivu- ja ulkovalaistus 

• nosto- ja muut sähkökäyttöiset ovet 

• palokuntakaapeli 

• muut hoitoa vaativat ja viranomaisomaistarkastuksien piiriin kuuluvat kohteet 

• muut keskukset 

Sähkösuunnittelija lisää paikantamispiirustukseen omat asiat kynäasetuksin cyan/0,35mm ja tasolle 

PaikannusSähkö. 

Sähköurakoitsija ilmoittaa sähkösuunnittelijalle laitteiden lopulliset sijainnit, joten paikannuspiirustus 

kannattaa tehdä luovutuspiirustusten yhteydessä. 

Järjestelmäkaaviot

18 

Tämän luokittelun alle syötetään lopulliset kiinteistön hoidon kannalta tärkeät järjestelmäkaaviot. 

Kaaviot laaditaan (kerroskohtaisesti) ja yksinkertaistetusti. Piirustusten mittakaava on 1:200 (mikäli 

tehty arkkitehti kuvan päälle) ja sen tulee olla tulostettavissa A3kokoon. 

Mikäli kohde on pieni voi mittakaava olla tarkempi, kuitenkin tuloste tulee olla A3-kokoinen. 

Valmiit kaaviot syötetään huoltokirjaan pdf-muodossa. Kaavioissa, joissa käytetään arkkitehtipohjaa 

taustalla, tulee käyttää samaa pohjaa kuin paikannuspiirustuksissa. 




Huomioitava, että LVIA-suunnitelijat syöttävät oman alansa kojeet, sähkölaitteet. 

Konekorttien perustaminen. 

Numerointi suunnitelmien mukaan. 

Nyrkkisääntönä on että kaikki positioidut ja huoltoa vaativat laitteet löytyvät tästä kohdasta (esim. 

valaisimet, keskukset, kamerat, ilmaisimet, kiukaat, keittiölaitteet). Suunnittelija perustaa koneen 

seuraavin perustiedoin: 

• konetyyppi, joka valitaan taulukon 1 mukaan (positiotunnus = järjestelmätunnus). 

• sijainti (mikäli jokin järjestelmän osa sijaitsee eri paikassa kuin itse päälaite esitetään sen 

sijainti huomautuskohdassa) 

• vaikutusalue 

• rakennusnimike 

• koneeseen kuuluvat laitteet ja laitepositiot (koko positiotunnus järjestelmätunnuksineen) 

Konetyypin alle syötetään järjestelmiä niiden omin tunnuksin (esim. SJ01, FA01). Järjestelmien alle 

syötetään kaikki järjestelmään kuuluvat laitteet. Laitteet syötetään koko tunnuksin (esim. SJ01RK01). 

Kohteen valaisimet koodataan mm. erillisiksi konekorteiksi kukin valaisin, jolloin ensimmäisen valaisimen 

positio huoltokirjassa on VA01VL01 ja vastaavasti toisen valaisimen VA01VL02. Oleellista on 

että suunnitelmat ja huoltokirja on tunnusten perusteella ristiriidattomat. 

Pääasia on että suunnitelmien tunnukset ja huoltokirjan tunnukset ovat yhtäpitäviä ja ne eivät ole 

ristiriidassa LVIA-tunnusten kanssa. 

TAUKUKKO 1 Konetyyppien käyttö 

Konetyyppi 

Aluesähköistys 

Antennijärjestelmät 

ATK-järjestelmät 

Syötettävät järjestelmät 

SJ01 

AJ01 

AT01

19 

Erityissähköjärjestelmät 

Integroidut sähköjärjestelmät 

Johtotiet 

Kytkinlaitteistot ja jakokeskukset 

Puhelinjärjestelmät 

Sähköjohdot ja niiden varusteet 

Sähkölämmittimet, kojeet ja laitteet 

Turva- ja valvontajärjestelmät 

Valaisimet 

Äänentoisto- ja merkinantojärjestelmät 

VK01, UJ01, TV01, NJ01 

SJ01 

SJ01 

SJ01 

PJ01 

SJ01 

SJ01 

FA01, RJ01, VV01, KJ01, SA01, (TJ01) 

VA01 

ÄJ01, MJ01, 

Sähkösuunnittelija syöttää konekortteihin tiedot jotka eivät urakointivaiheessa pitäisi muuttua kuten 

sijaintitiedot, vaikutusalueet, jne. Mikäli on laitteita, joiden tekniset arvot eivät tule todennäköisesti 

hankkeen aikana muuttumaan, syöttää suunnittelija nämä arvot laitteen korttiin. Jokaiseen laitekortin 

kenttään tulee syöttää tietoa (mikäli laitteella ei arvoa ole, laitetaan kenttään viiva). Mikäli laitteen 

tekninen arvo tulee vasta urakoitsijalta, niin ko. arvon kenttään kirjoitetaan ”ur”. 

Urakoitsija täydentää laitekorttien tarkemmat tiedot (mm. valmistaja, malli, tyyppi, lopulliset tekniset 

arvot jne… ). Suunnittelijan tulee huolehtia siitä, että urakoitsija täydentää laitetiedot / ilmoittaa 

urakoitsijalle, koska kortit ovat valmiit ja tiedot voi syöttää. 








Luovutusasiakirjaluettelo liitetään luokittelun ”asiakirjaluettelot” alle tiedostona pdf-muodossa. 

Asiakirjaluettelossa tulee näkyä selvästi tiedostonimi ja tyyppi, asiakirjan nimi, päiväys sekä 

suunnittelija. 


tulee olla myös urakoitsijan piirustukset (elementtisuunnitelmat yms.).

20 


Sähkösuunnittelija syöttää kohtaan 5.2 luokittelun valaisinluettelo alle pdf-muotoisen valaisinluettelon. 

Mikäli tuotteet vaihtuvat rakennusaikana, toimittaa urakoitsija päivitetyn valaisinluettelon alkuperäisen 

tilalle.

21 

6. TATE-Urakoitsijan velvollisuudet huoltokirjan laatimisessa 



seuraavalla tarkkuudella: Sähkökeskukset: Kestilän keskuskasaus Oy,Kestilä. 


Mikäli urakoitsija poikkeaa ratkaisullaan suunnittelijan esityksistä, on hän velvollinen tarkistamaan 

palvelupakettien sisällön niiltä osin (katso vastaava kohta suunnittelijan velvoitteista). 


Täytetään kunnossapidon määrätiedot. HUOM ! Täydennetään vasta sen jälkeen kun suunnittelijat 

poistaneet kohdekiinteistöön kuulumattomien rakennusosien nimikkeet. Määrätiedot on mielekästä 

tavallisesti lisätä kyseisten osioiden hankinta- tai kilpailutusvaiheessa. 

KORJAUKSET JA TAKUUT Kohta 3.4 

Tämä kohta on erityisen tärkeä! Mallin / mallikohteen mukaan. Nimikkeet valmiina. 

Hankkeesta kirjataan urakat, urakoitsijat ja takuuajat sekä urakasta poikkeavat takuuajat. 

HUOLTOKALENTERI Kohta 4.2 

Tähän kohtaan kuitataan takuuajan huoltojen suoritukset asianomaiseen kohtaan tehdyksi. Urakoitsija 

tarkistaa löytyykö huoltokalenterista kaikki laitteen huoltoa ja hoitoa vaativat asiat huollon yhteydessä 

(joillain laitteilla saattaa olla joitain erityisiä tarkastuskohtia tms.). Mikäli kalenterista puuttuu jotain tai 

siinä on jotain ylimäärästä, ilmoitetaan siitä suoraan huoltokirjakoordinaattorille. 


LVIA, SRP- ja sähköurakoitsijat yms. ilmoittavat oman alansa suunnittelijoille paikannuspiirustuksiin 

vaadittujen laitteiden yms. lopulliset sijainnit. Suunnittelijat päivittävät piirustuksen oikein ohjelmaversioin 

ja tasomäärityksin ja syöttävät sen huoltokirjaan. 




Urakoitsija täydentää suunnittelijan perustamiin korttipohjiin puuttuvat tiedot laitteista (oman urakan 

osalta) (vertaa LVIAS-suunnittelijan vastaava kohtaa). 

Mikäli takuuaikana joudutaan tekemään takuukorjauksia niin, kuitataan ne kyseisen laitteet konekortissa 

laitetyönä.

22 







ASIAKIRJAT Kohta 5.1 – 5.9 

ASIAKIRJALUETTELO Kohta 5.1 

Kohtaan 5.1 liitetään talotekniikkaurakoiden luovutuspiirustuksien asiakirjaluettelo, joka pitää sisällään 

myös urakoitsijoiden omat piirustukset. Asiakirjaluettelossa tulee näkyä selvästi tiedostonimi ja tyyppi, 

asiakirjan nimi, päiväys sekä suunnittelija. Kuka luettelon järjestelmään syöttää ja tekee, riippuu luovutuspiirustusten 

vastuullisesta tahosta kussakin urakassa. 


Mikäli eri luetteloiden tuotteet vaihtuvat/muuttuvat tai tiedot täsmentyvät rakennusaikana, toimittaa 

urakoitsija päivitetyn luettelon kyseisen alkuperäisen luettelon tilalle. 

TUOTEKORTIT Kohta 5.3 

Tähän kohtaan syötetään tiedostomuotoiset (toivottava muoto pdf) materiaalitodistukset, tuotekortit(mm. 

RT-kortit), tuotteiden käyttö, hoito- ja huoltoohjeet, käyttöturvallisuustiedotteet, hyväksymistodistukset 

ja tuoteselosteet. 

Luokittelusta valitaan sopivin otsikko. Dokumentin tunnus on oman urakan lyhenne + juokseva numero 

esim. PU001...PU011. Urakoiden käytettävät lyhenteet on esitetty alla: 

Rakennusurakka RU 

Putkiurakka PU 

Ilmanvaihtourakka IU 

Rakennusautomaatiourakka AU 

Sähköurakka SU 

Vedenkäsittelyurakka VU 

Teräsallasurakka TU 

Palontorjuntaurakka SPR 

Maanrakennusurakka MRU

23 

Rakennuttajan erillishankinnat REH 

TILOJEN KÄYTTÖ Kohta 5.4 

Tähän liitetään erikseen tehdyt tilojen, laitteistojen ja laitoksien käyttöohjeet kuten ”ilmanvaihdon käyttöohje” 

tiedostomuotona. Dokumentin tunnus samalla periaatteella kuten tuotekorteissa, mutta kuitenkin 

niin että yhteen urakkaan kuuluu vain kerran kutakin juoksevaa numeroa edustaja tiedosto. 

LINKITETYT DOKUMENTIT Kohta 5.8 

Tänne talletetaan ne tiedostot, joihin halutaan viitata esimerkiksi konekorteissa. Tiedostona voi olla 

valokuva laitteesta tai piirros sen sijainnista tai mikä tahansa liite joka täydentää konekortin tietoja ja 

auttaa laitteen huoltoa. Dokumentin tunnus samalla periaatteella kuten tuotekorteissa, mutta kuitenkin 

niin että yhteen urakkaan kuuluu vain kerran kutakin juoksevaa numeroa edustaja tiedosto.

24 

7. Pääurakoitsijan velvollisuudet huoltokirjan laatimisessa 



seuraavalla tarkkuudella: Vesikattotyöt: Vedenohjaus OY, Lapua. 


Mikäli urakoitsija poikkeaa ratkaisullaan suunnittelijan esityksistä, on hän velvollinen tarkistamaan palvelupakettien 

sisällön niiltä osin (katso vastaava kohta suunnittelijan velvotteista). 


Täytetään / täydennetään määrätiedot. HUOM! vasta sen jälkeen kun suunnittelijat poistaneet 

kohdekiinteistöön kuulumattomien rakennusosien nimikkeet. Määrätiedot on mielekästä tavallisesti 

lisätä kyseisten osioiden hankinta- tai kilpailutusvaiheessa. 

KORJAUKSET JA TAKUUT Kohta 3.4 

Hankkeesta kirjataan urakat, urakoitsijat ja takuuajat sekä urakasta poikkeavat takuuajat. 


Arkkitehti vastaa loppuun saakka tilakorttien tiedoista. Eli päivittää mahdolliset rakennusaikaiset 

muutokset, jotka pääurakoitsija toimittaa arkkitehdille. 

Arkkitehti laatii kaikista tiloista tilakorttipohjan järjestelmään. Tilakortti täydennetään urakoitsijan toimittamien, 

lopullisten toimitettujen tuotteiden ja materiaalien perusteella. Pintojen lopullinen värisävy 

syötetään sitä vastaavan rivin kohdalle. 

ASIAKIRJAT Kohta 5.1 – 5.9 

ASIAKIRJALUETTELO Kohta 5.1 

Kohtaan 5.1 liitetään talotekniikkaurakoiden luovutuspiirustuksien asiakirjaluettelo, joka pitää sisällään 

myös urakoitsijoiden omat piirustukset. Asiakirjaluettelossa tulee näkyä selvästi tiedostonimi ja tyyppi, 

asiakirjan nimi, päiväys sekä suunnittelija. Kuka luettelon järjestelmään syöttää ja tekee, riippuu luovutuspiirustusten 

vastuullisesta tahosta kussakin urakassa 

TUOTEKORTIT Kohta 5.3 

Tähän kohtaan syötetään tiedostomuotoiset (toivottava muoto pdf) materiaalitodistukset, tuotekortit(mm. 

RT-kortit), tuotteiden käyttö, hoito- ja huolto-ohjeet, käyttöturvallisuustiedotteet, hyväksymistodistukset 

ja tuoteselosteet. 

Luokittelusta valitaan sopivin otsikko. Dokumentin tunnus on oman urakan lyhenne + juokseva 

numero esim. PU001...PU011. Urakoiden käytettyjä lyhenteitä on esitetty alla.

25 

Rakennusurakka RU 

Putkiurakka PU 

Ilmanvaihtourakka IU 

Rakennusautomaatiourakka AU 

Sähköurakka SU 

Vedenkäsittelyurakka VU 

Teräsallasurakka TU 

Palontorjuntaurakka SPR 

Maanrakennusurakka MRU 

Rakennuttajan erillishankinnat REH 

Pääurakoitsija kokoaa materiaalitoimittajilta materiaalien tuotetiedot liitetiedostona esim. pdf-muodossa. 

Tuotetiedot täydennetään niistä materiaaleista, jotka joutuvat / altistuvat sään, käytön yms. rasituksille 

ja materiaaleihin kohdistuu huolto, kunnossapito ja tarkastustoimenpiteitä. Myös tiedot käytetyistä 

kauppanimellä varustetuista rakennusosista syötetään huoltokirjaan. 

Tällaisia tuotteita ovat esimerkiksi: 

Rakennusosat: 

• Ulkoalueet ja niiden varusteet 

• Runko- ja eristystuotteet 

• Väliseinäjärjestelmät 

• Julkisivurakenteet 

• Vesikattorakenteet 

• Ikkunat ja ovet 

Pintamateriaalit: 

• Sisäkatot 

• Sisäseinät 

• Lattiat 

Kalusteet, varusteet ja laitteet: 

• Keittiölaitteet 

• Kodinkoneet 

• Hissit 

• Nosto-ovet 

• Lukitus / heloitustuotteet 

o tuotteen nimi 

o toimittajatiedot 

o materiaalitiedot 

o ylläpitotiedot (hoito- ja huoltoohjeet)

o kunnossapitotiedot. 

26

Ohje huoltokirjan laadintaan

Create successful ePaper yourself

Delete template?

Save as template?