Liite 1 - Arkisto.gsf.fi - Geologian tutkimuskeskus

1
Geologian tutkimuskeskus, Espoo
T&K, Kaukokartoituslaboratorio
HYDO
Hyperspektrinen malmi- ja teollisuusmineraaliviitteiden
kaukotunnistus ja kartoitus
TEKES-projekti
Väliraportti
ajalta 16.11.1999 - 31.05.2000
Viljo Kuosmanen
TEKES Dnro: 272/401/98
Momentti: 32.44.23.41/98
Päätös nro: 40734/98
Päätöspvm: 12.08.1998
GTK:n hanke nro: 4404000
GTK:n arkistoraportti: RS/2000/2

2
Kuosmanen, Viljo 2000. HYDO: Hyperspektrinen malmi- ja teollisuusmineraaliviitteiden
kaukotunnistus ja -kartoitus. TEKES-projektin väliraportti ajalta 16.11.
1999 - 31.05.2000 Geologian tutkimuskeskuksen arkistoraportti RS/1999/2, 11 s.
Tiivistelmä
Projektin tarkoituksena on luoda valmiudet kaukotunnistaa ja kaukokartoittaa
hyperspektrisen kuvauksen avulla mineraaleja, kivilajeja, maalajeja ja malmien ja
teollisuusmineraalien indikaatioita sekä geoympäristöön liittyviä haittoja useassa eri
mittakaavassa, paikallisesta kaivos- ja kenttätutkimuksesta satelliittikuvien
tutkimukseen saakka. GTK:n Kaukokartoituslaboratorio on nyt virallisesti perustettu ja
toiminta on hyvässä käynnissä. HYDO kuuluu osana tähän laboratorioon.
Hankkeen tutkimukset ovat raportointikaudella kohdistuneet sekä näyteaineistoon että
AISA- ym kuviin testialueilta. Kanettava spektrometri FieldSpecFR on hankittu.
Kaivosfirmojen lähettämät kaikki pala- ja soijanäytteet on mitattu kannettavalla
spektrometrilla. Näistä saatujen spektrien heijastusominaisuudet ovat tarkastelun
alaisena. Hanketta ovat viivästäneet GTK:n T&K:n rahoitusongelmat vuonna 1999 ja
vaikeus saada spektrisesti riittävän erotuskykyinen kuvaava spektrometri hankkeen
käyttöön. HYDO:n kanssa rinnakkainen projekti MINEO, joka kuluu EU:n FP5:n ISTohjelmaan,
käynnistyi vuoden 2000 alussa. Kuvaava spektrometri HyMap saadaan
MINEO:n avulla myös HYDO:n lentomittauskäyttöön kesällä 2000.
Mittauskampanjasta ja siihen liittyvästä kenttätyöstä on laadittu yksityiskohtainen
suunnitelma.
Tulevalla raportointikaudella 1.6.2000-31.5.2001 tehdään seuraavat työt:
Hyperspektriset lentotutkimukset suoritetaan loppuun. Kannettavalla spektrometrilla
tehtävät ’alueeseen’ ja ’pintaan’ kohdistuvat mittaukset automatisoidaan.
Kenttäkohteiden spektrimittauksia ja kenttätutkimuksia jatketaan ja mittaukset
saatetaan loppuun. Aineisto tulkitaan ja tulokset raportoidaan.

3
Hyperspektrinen malmi- ja teollisuusmineraaliviitteiden
kaukotunnistus ja -kartoitus. TEKES-projektin väliraportti
ajalta 16.11.1999 – 31.05.2000
Sisällysluettelo
Tiivistelmä 2
1. Projektin kokonaistavoitteet 4
2. Organisaatio 4
3. Katsaus aikatauluun ja tehtäviin 5
3.1 Aikataulu 5
3.2 Tilanneselostukset tehtävistä 5
3.2.1 Laitehankinnat ja -rakentaminen 6
3.2.2 Kaivosnäytteet 6
3.2.3 Kenttätutkimukset 6
3.2.4 Hyperspektriset ilmakuvaukset ja aineistojen
tutkimukset 7
3.2.5 ATK 8
3.2.6 Satelliittikuvausalueet 8
3.2.7 Myöhemmin tarkennettavat tehtävät 9
4. Kansainvälinen verkottuminen ja yhteistyö 9
5. Raportit 9
6. Kustannusten seuranta 10
Sivu

4
1. Projektin kokonaistavoitteet
Tavoitteena on luoda Suomeen valmiudet kaukotunnistaa ja kaukokartoittaa
hyperspektrisen kuvauksen avulla mineraaleja, kivilajeja, maalajeja ja malmien ja
teollisuusmineraalien indikaatioita sekä geoympäristöön liittyviä haittoja, portaittain
useassa eri mittakaavassa, paikallisesta kaivos- ja kenttätutkimuksesta aina globaaliin
satelliittikuvatutkimukseen saakka. Tuloksena on menetelmän sovellusohjeet mainittuihin
tehtäviin. Tulosten käyttötarkoitus on:
1) malmi- ja teollisuusmineraalien sekä kallio- ja maaperän kartoituksen ja tutkimuksen
tehostaminen
2) lastauksen ja rikastuksen tehostaminen sekä raakkulaimennuksen vähentäminen
kaivoksilla
3) maankamaran ympäristöhaittojen tunnistaminen ja rajaus.
2. Organisaatio
Koska organisaatiossa on tapahtunut pieniä muutoksia, ryhmän kokoonpano on tarpen
esitellä myös tässä väliraportissa:
Johtoryhmä:
Vanhempi tutkimusgeologi Jussi Aarnisalo, Outokumpu Mining Oy, varapuheenjohtaja
Laatujohtaja Markku Ahlava, Wihuri Aviation/Jet Flite Oy, jäsen
Tutkimusjohtaja Gabor Gaál, GTK, puheenjohtaja
Geologi Ritva Harinen, Oy Partek Nordkalk AB, jäsen
Teknologia-asiantuntija Einar-Arne Herland, TEKES, jäsen
Geologi Erkki Kuronen, Mondo minerals Oy, jäsen
Geologi Ossi Leinonen, Outokumpu Chrome Oy, jäsen
Erikoistutkija Kai Mäkisara, METLA, jäsen
Tuotepäällikkö Jukka Okkonen, Specim Oy, jäsen, varalla TkL Rainer Bärs
Prof. Erkki Tomppo, METLA, jäsen
Geologi Viljo Kuosmanen, GTK, sihteeri
Projektiryhmän jäsenet ja heidän vastuualueensa:
FL Hilkka Arkimaa, kuvankäsittely, kaukokartoitus, geofysiikka, operaatiojohtaja
FT Liisa Carlson, geokemia
FT Kari Kinnunen, mineralogia, mikroskooppitutkimukset
FL Viljo Kuosmanen, kaukokartoitus, kallioperä, projektin vastuullinen johtaja
FM Eira Kuosmanen, GIS ja kuvankäsitely,
DI Jukka Laitinen, laboratoriomestari, laitteet, ATK, näytetiedot
FT Heikki Rainio, maaperäasiantuntija
Tutk ass Timo Ruohomäki, maaperäkartoitus, arkistot
Tutk apul. Saija Tuiskula, kuvaeditointi

5
3. Katsaus aikatauluun ja tehtäviin
3.1. Aikataulu
Seuraavan janakaavion avulla pyritään antamaan yleiskuva hankkeen tehtävien
toteutumisesta ja muutoksista. Janakaavio on päivitetty vastaamaan tämän päivän
tilannetta.
HYPERSPEKTRIHANKE
v 1998 v 1999 v 2000 v 2001
Tehtävät 6 7 8 9 10 11 12 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 1 2 3 4 5
1 Teoreettisia tutkimuksia M M
M M
2 Laitehankintoja ja -rakennusta M M D
3 Kirjastospektrien hankinta M M
M
4 Kenttätutkimusalueiden määritys M M M
5 Kenttätutkimuksia ja ilmakuvauksia M M M
6 Näytteiden miner, kem ym tutkimuksia M M M
7 Kokeellisen spektrikirjaston laadinta M M M
8 Mittaukset kannspektrometrilla M M M
9 Projektitietokannan päivitys M M M
10 Mittausten tulkintaa M M M M
11 Lentomittauskohteiden määritys M M M
12 Kenttä/Lab mittaukset kuv spektrom M M M
13 Lentomittaukset kuv spektrom M D
14 Kenttä- ja lentomitt korrelointi M M M M
15 Satell kuvausalueiden määritys M
16 Satell kuvaukset M
17 Satell datan korrelointimuuhun M M
18 Aineistojen yhteisevaluointi M M
19 Kongressiesitys M M D
20 Raportointi D D D D D D
D D
21 Johtoryhmän kokous M M M M M M M
6 7 8 9 10 11 12 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 1 2 3 4 5
Värien selitykset: Suunniteltu tehtävä M Milestone
D Deliverable
Toteutunut tehtävä
Muuttunut suunnitelma, lisäys
Suunniteltu tarkistuskohta
Toteutunut tarkistus
Janakaaviosta nähdään, että useimmat tehtävät on suoritettu suunnitelman mukaisesti.
Riittävän erotuskykyisen kuvaavan spektrometrin vaikea saatavuus ja GTK:n T&K:n
rahoitusongelmat v. 1999 ovat kuitenkin aiheuttaneet viiveitä. Siksi kenttämittaukset
kuvaavalla spektrometrilla, ja niiden mahdollinen korvaaminen automaattisilla
pistemittauksilla on myöhässä. Samasta syystä myös kokeellisen spektrikirjaston laadinta
on myöhässä. Aikataulua kiritään mahdollisuuksien mukaan umpeen. Hanke sattaa
kuitenkin joutua pyytämään johtoryhmältä lisäaikaa vuoden 2001 loppuun saakka.
3.2. Tilanneselostukset tehtävistä
Hankkeelle asetettiin seuraavat tehtävät aiemmassa tutkimussuunnitelmassa ja
johtoryhmän kokouksessa 15. 11. 1999 toimintakaudelle 16.11 1999- 31.5.2000. Kunkin
tehtävän tämänhetkistä tilannetta on tässä tarkasteltu erikseen:

6
3.2.1 Laitehankinnat ja rakentaminen
Kannettavan spektrometri FieldSpecFR on nyt hankittu GTK:n kaukokartoituslaboratorioon.
Laitteen spektrinen resoluutio on 1024 kanavaa á 0,7 nm, aallonpituusvälillä
400-2500 nm. Tarkoituksena on, että kannettavalla spektrometrilla voidaan
(osin) korvata kuvaavan spektrometrin mittauksia. Tämä edellyttää järjestelmää, jossa
pistemittauksia ohjataan automaattisesti tietokoneella. Kaukokartoituslaboratoriossa
olevaa spektrometrin liikuttelujärjestelmää täydennetään mittausanturia askeleittain
kiertävällä, skanneria muistuttavalla lisälaitteella. Alueiden tai pintojen mittaukset
automatisoidaan siten, että kohteesta ’luetaan’ spektrometrilla peräkkäisiä pikseleitä
samaan tapaan kuin ihminen lukee kirjaimia kirjan sivulta. Mittaukset esimerkiksi
kaivoskohteissa tehdään tällä. Tarjouksia laiterakennuksesta on pyydetty ja saatu SKSmekaniikka
Oy:ltä ja VTT/Automaatiolta.
3.2.2 Kaivosnäytteet
Malmiyhtiöiden valitsemia kaivosnäytteitä on vastaanotettu yhteensä 920 kpl. Kaikki
näytteet on mitattu kannettavalla spektrometrilla (Taulukko 1). Mittauksia on tehty
kaikkiaan 1040 kpl koska esimerkiksi palanäytteet ovat eri kanteilta katsottuina erilaisia,
ja siksi niistä on tehtävä useita eri mittauksia.
Taulukko 1. Vastaanotetut ja mitatut kaivosnäytteet
Lähetetty Mitattu Lähetetty Mitattu Lähetetty Mitattu
Näytteen lähettäjä Pala Pala Soija Soija Kaira Kaira Yht
Outokumpu Mining 5 5 367 367 372
Partek 108 108 108
Mondo Minerals 266 266 45 45 311
Outokumpu Chrome 14 14 57 57 58 58 129
393 393 469 469 58 58 920
Alustavien tarkastelujen perusteella kaivosäytteiden heijastuskäyristä (väli 400-2500 nm)
voidaan sanoa seuraavaa: Sulfidi- ja karbonaattimalmien ja heijastuskäyrät eroavat niiden
sivukivien heijastuskäyristä ja siten erottelufunktiot voitaneen laatia. Talkkipöly dominoi
Lahnaslammen näytteiden heijastusominaisuuksia. Kromiitin heijastukset ovat hyvin
matalia. Kemin ja Lahnaslammen näytteiden erottelu heijastusominaisuuksien/pitoisuuksien
mukaan vaatii näytteiden lisäkäsittelyä ja -tutkimuksia.
3.2.3 Kenttätutkimukset
Tällä raportointikaudella (ajoittuu talvikaudelle) on tehty ainoastaan pari kenttäkäyntiä
Pyhäsalmen kaivokselle. Pääosa kenttätöistä ajoittuu 1.6.-30.9.2000 väliselle ajalle.
Riittävän erotuskykyistä kuvaavaa spektrometria ei saada kaivoskäyttöön kesällä 2000.
Käsikäyttöinen spektrometri (esimerkiksi FieldSpec FR) mittaa kerrallaan yhden 'pisteen'
heijastusspektrin, eli tarkemmin sanottuna laitteen anturin avauskulmaan osuvan kohteen

7
heijastaman säteilyn intensiteetin aallonpituuden funktiona. Kuten aiemmin mainittiin,
kannettavalla spektrometrilla tehtävien mittausten osuutta kasvatetaan hankkeen työssä,
jotta kuvaavan laitteen käyttömahdollisuuksien vähentyminen voidaan (tutkimuksen
päämäärien kannalta) riittävästi kompensoida.
Kannettavalla spektrometrilla tehdyistä mittauksista (joissa mittauspisteiden lukumäärä
luonnollisesti on pienempi verrattuna kuvaavan spektrometrin kuviin) lasketaan kohteiden
mineralogiset koostumukset erikoisohjelmilla ja suoritetaan mineraloginen luokittelu
silmälläpitäen tutkimusaiheita: louhinta, raakkulaimennus, lastaus, rikastus ja
kairansydänten tutkimus ja paljastumien kartoitus.
Tulevista kesän kenttätöistä on laadittu yksityiskohtainen suunnitelma (Kuosmanen
2000a), koska työt toteutetaan tahdistettuna tulevaan HyMap-lentomittauskampanaan.
Tätä suunnitelmaa täytyy pikimmiten tarkentaa kaivosmittausten osalta kaivosyhtiöiden
edustajien kanssa.
3.2.4 Hyperspektriset ja muut ilmakuvaukset ja aineistojen tutkimukset
METLA on tehnyt uusiin, syksyllä 1999 mitattuihin AISA-kuviin radiometriset ja
geometriset korjaukset. Nämä kuvat on tallennettu käsittelyä varten hankkeen
tietokantaan. Kuvien tutkimuksia on tehty koskien kaikkia mitattuja alueita, jotka siis
ovat Parainen, Lammi, Pyhäsalmi, Lahnaslampi, Kemi ja Pomokaira. Teemallisia kuvia
on laskettu ja lasketaan edelleen erikoisohjelmilla, kuten ENVI ja ErMapper. Kuva 1
esittää VNIR-kuvaa ja kuva 2 NDVI-kuvaa Lahnaslammen kaivosalueelta. Työ on
kuitenkin vielä kesken.
AISA-aineisto täydentää tulevaa HyMap aineistoa pienemmän pikselikokonsa ansiosta;
pikselikoot ovat AISA:lla 1,1 m ja HyMap:illa 5,0 m.
HyMap on ylivoimaisesti paras kaukokartoituslaite hankkeessa käytettäväksi hyvän
spektrisen resoluutionsa (126 kanavaa välillä 400-2500 nm) ja korkean
signaali/kohinasuhteen (500/1) ansiosta. Kuvaukset HyMap:lla ovat käytännössä
osoittautuneet moninkertaisesti aiemmin (kevät 1998) arvioitua kalliimmaksi, mutta ne
voidaan suorittaa MINEO-hankkeeseen liittyen siten, että HYDO:lle jää varsin
kohtuulliset kustannukset. Kuten edellä mainittiin, HYDO:n ja MINEO:n yhteinen
HyMap-lentomittauskampanja ja siihen liittyvä kenttätyö järjestetään kesällä 2000
(Kuosmanen 2000a). Kampanjasta muodostuu usean kaukokartoitusta tekevän
laitoksen/yhtiön yhteistyö. Muutkin kuin MINEO:n tai HYDO:n jäsenorganisaatiot ovat
asettaneet tarkkailijan tai yhteistyöhenkilön kampanjaa varten (selostettu tarkemmin
tämän raportin kappaleessa 4, ks myös Kuosmanen 2000a sivut 10 ja 14).

8
Kuva 1. AISA-kuvasta laadittu väärävärikuva (VNIR) Lahnaslammen kaivosalueelta
(B=k2, G=k5, R=k10)
Kuva 2. AISA-kuvasta laadittu NDVI-kuva Lahnaslammen kaivosalueelta. Vaaleat alueet
ilmentävät suurta lehtivihreän määrää ja tummat vastaavasti lehtivihreän puuttumista (tai
NIR-varjoa). Alue sama kuin kuvassa 1.

9
3.2.5 ATK
ENVI, ErMapper ja ArcView-ohjelmistoihin on perehdytty tarkemmin myös hankkeen
sisäisin kurssituksin. Laitteistopuolella erityisesti kannettavien tietokoneiden muisteja on
laajennettu, koska näin mittausten tulkintaa voidaan nopeuttaa myös kenttäolosuhteissa.
3.2.6 Satelliittikuvausalueet
Sopivat satelliittikuvausalueet on määritetty alkuvuodesta 2000. Hyperspektrikuvausta
suorittavia satelliitteja on kuitenkin vasta suunnitteilla: Esimerkiksi Hyperion (NASA),
NEMO (kaupallinen) ja Orbview (kaupallinen) ovat lupaavia suunnitelmia. Hankkeen
lentoaineistojen yhteisanalyysillä pyritään etukäteen selvittämään mahdollisuudet
hyperspektristen satelliittikuvien tulkintaan.
3.2.7 Myöhemmin tarkennettavat tehtävät
Seuraavat tehtäväkokonaisuudet määritetään tarkemmin kesällä 2000:
Kaivosmittausten kohteet
Kenttä- ja lentomittausten korrelointi
Satelliittikuvaukset
Satelliittidatan korrelointi muuhun aineistoon
Aineistojen yhteisevaluointi
4. Kansainvälinen verkottuminen ja yhteistyö
HyMap-lentokampanjaa kohtaan on osoitettu laajaa mielenkiintoa. Useimmat alla
luetelluista organisaatioista ovat mukana Suomessa tehtävässä lentokampanjassa ja siihen
liittyvässä kenttätyössä MINEO:n tai HYDO:n välityksellä. Muut organisaatiot ovat
mukana vähintään tarkkailijana (ks erillinen suunnitelma: Kuosmanen 2000a, laitosten
roolit esitelty tarkemmin sivuilla 5, 11 ja 15). Kaikki mittaus- ja tutkimusaineisto on
tietysti luottamuksellista: GTK vastaa siitä, että HYDO:n ja MINEO:n jäsenorganisaatioiden
kanssa tehtyjä sopimuksia noudatetaan.
GTK:
Geologian tutkimuskeskus (Geological Survey of
Finland)
TEKES:
Teknologian kehittämiskeskus (National Technology
Agency)
Mondo Minerals Oy:
Partek Nordkalk Oy AB:
Outokumpu Mining Oy:
Outokumpu Chrome Oy:
METLA:
Metsäntutkimuslaitos (Finnish Forst Research Institute)
Specim Oy:

10
Jet Flite:
BRGM:
Bureau de Recherches Géologiques et Minières (French
Geological Survey)
BGR:
Bundesanstalt für Geowissenschaften und Rohstoffe
(Geological Survey of Germany)
GEUS:
Danmarks og Grönlands Geologiske Undersögelse
(Geological Survey of Denmark and Greenland)
IntSpec: Integrated Spectronics, Manufacturer of HyMap,
Australia
HyVista:
HyMap operator, South Africa
DLR: Deutschen Zentrum für Luft- und Raumfahrt)
Lentokoneen ja ilmakuvauksen operaattori
FAF:
Ilmavoimat, yleisesikuntaosasto (Finnish Air Force HQ)
GL:
Geodeettinen laitos (Finnish Geodetic Institute)
VTT:
Valtion teknillinen tutkimuskeskus (Governmental
Technology Research Center)
SYKE:
Suomen ympäristökeskus (Finnish Environment Institute)
HUT:
Helsingin teknillinen korkeakoulu (Helsinki University of
Technology)
TY:
Turun yliopisto (Turku University)
JOY:
Joensuun yliopisto (Joensuu University)
5. Raportointi
Arkimaa, Hilkka, (ed) 2000. AISA-imagery from selected mining areas in Finland.
Compressed ErMapper images in the set of 5 CD’s. Geological Survey of Finland, HYDO
report.
Kuosmanen, Viljo, 2000a. Plan for HyMap-campaign and related fieldwork in Finland
during year 2000 for MINEO and HYDO. Report GTK RS/2000/1, 15 p. 6 appended
maps.
Kuosmanen, Viljo, 2000b. HYDO: Hyperspektrinen malmi- ja teollisuusmineraaliviitteiden
kaukotunnistus ja –kartoitus. Väliraportti ajalta 16.11.1999-31.5.2000.
Geologian tutkimuskeskus RS/2000/02, 12 p.
Siira, Maarit, Hyvönen, Eija and Sutinen, Raimo, 2000. Understory vegetation
and till reflectance based classification of soil moisture on hyperspectral
AISA data. Geological Survey of Finland, Report RS/2000/04, 10 p.

11
6. Kustannusten seuranta
Tässä esitetty kustannuslaskenta koskee aikaa 1.1.2000-23.5.2000, ja sisältää arvion
toukokuulta. Edellinen kustannusselvitys TEKES:ille tehtiin vuoden 2000 loppuun
saakka. Laskelmat on esitetty TEKES:in vakiokaavakkeella.
KUSTANNUSSELVITYS
TEKESIN TUTKIMUSRAHOITUKSELLA TOTEUTETTAVASTA HANKKEESTA
VAIN VALTION LAITOKSILLE ! Sivu 1/2
Tämä lomake on saatavissa EXCEL5.0-muodossa tekesin www-palvelusta http://www.tekes.fi/
tai levykkeellä (hinta 50 mk) TEKES, PL 69, (Kyllikinportti 2), 00101 Helsinki puh. 01052 15050
1. PROJEKTIN TUNNISTETIEDOT
Pvm: 23.05.00
Diaarinro: 272/401/98 Päätösnro: 40734/98
Ohjelma: Projektin nimilyhenne: HYDO
Projektin koko nimi:
Hyperspektrinen malmi- ja teollisuusmineraaliviitteiden kaukotunnistus- ja kartoitus
Raportoitava kausi: 01.01.00 ---- 23.05.00 Rahoituspäätöksen pituus (kk): 36
Suorittaja (laitos):
Geologian tutkimuskeskus
Projektin yhdyshenkilö: Viljo Kuosmanen Puhelin/Fax: 020 550 2412 / 020 550 12
Kust.selv. yhdyshenkilö : Pia Leisio-Lilja Puhelin/Fax: 020 550 2381 / 020 550 12
2. KUSTANNUSSELVITYS
Aikaisemmin Kustannukset Kustannus- Johtoryhmän
raportoidut ajalta kertymä hyväksymä
Henkilösivukustannuskerroin: 1,68 % kustannukset 01.01.00 yhteensä kust.arvio
Yleiskustannuskerroin: 1,70 % 1.1.00-23.5.00 23.05.00
HSK+YK-kerroin (vaihtoehtoisesti): 2,86 %
[mk] [mk] [mk] [mk]
Välittömät palkat (A) A = 371 017 91 119 462 136 862 533
Henkilösivukustannukset (B = 2 % * A) B = 252 291 62 050 314 341 603 773
Yleiskustannukset (C = 2 % * (A + B)) C = 437 797 107 431 545 228 997 089
Henkilö- ja yleiskust. yhteismäärä (vaihtoehtoisesti) 1 061 105 260 600 1 321 705 2 463 395
Matkat 68 778 9 139 77 917 212 170
Aineet ja tarvikkeet 86 223 18 590 104 813 97 375
Laitteet 165 585 19 689 185 274 212 917
Ostetut palvelut 413 730 67 296 481 026 567 667
Muut kustannukset 1 (eriteltävä) 691 5 236 5 927 22 968
Kustannukset yhteensä 1 796 112 380 550 2 176 662 3 576 491
Lisätietoja:
Tämä laskelma perustuu kulujen arvioon toukokuulta 2000. Seuraavassa laskutuksessa
TEKES:ille 15.6.2000 esitetään luonnollisesti tarkka laskelma.
1
Muut kustannukset raportointikaudella aiheutuvat ohjelmien käyttöoikeusmaksuista

12
Päätösnro: 40734/98
KUSTANNUSSELVITYS Pvm: 23.05.2000
TEKESIN TUTKIMUSRAHOITUKSELLA TOTEUTETTAVASTA HANKKEESTA
3. RAHOITUSSUUNNITELMAN TOTEUTUMINEN (ARVIO 23.5.2000)
Aikaisemmin Kausi Kertymä Suunnitelma
Tekesin rahoitus 862 134 862 134 1 716 716
Tutkimuksen suorittajan rahoitus 763 978 210 550 974 528 1 502 126
Muu julkinen rahoitus
Yritysrahoitus 170 000 170 000 340 000 357 649
Yritysrahoitus
Rahoitus yhteensä 1 796 112 380 550 2 176 662 3 576 491
Tekesin rahoitus, % 48% 40% 48%
Yritysrahoitus, % 9% 45% 16% 10%
Muu rahoitus, % 43% 55% 45% 42%
Suhdeluku: Yritykset / (Tekes+Yritykset), % 16% 100% 28% 17%
Huomautukset:
Alkuperäisestä suunnitelmasto on poikettu mm, koska sopivaa kuvaavaa spektrometria
ei saatu ajoissa käyttön. Poikkeaminen on hyväksytty johtoryhmän kokouksessa 15.11.1999
TEKES OSUUS aiemmin laskutettu 832 134 mk
laskutetaan (arvio 23.5.) 182 664 mk jäljellä 1 435 202 mk
LASKUTETTAVASTA OSUUDESTA TULEE OLLA LASKU TILITYKSEN LIITTEENÄ.
4. SELVITYS MUUSTA KUIN RAHOITUSPANOSTUKSESTA
GTK on hankkinut omalla rahoituksellaan kannettavan spektrometrin FieldSpecFR (hinta 420 000 mk), jota käytetää
vuosina 2000-2001 pääosin tämän hankkeen tehtäviin.
Kaivosyhtiöt ovat konsultoineet toistuvasti hankkeen henkilökunnan kanssa suoritettavista tehtävistä
5. VASTUULLISEN JOHTAJAN LAUSUNTO (aina allekirjoitettava)
Olen tarkastanut päätöksen nro 40734/98 (DNro 272/401/98) kustannusselvityksen ajalta
1.1.-23.5.2000 .
Tilitettävät kustannukset 380 550 mk ovat hankkeesta aiheutuneita, maksettuja
ja edellä mainitun päätöksen ja sen liitteenä olevien ehtojen mukaisia.
Espoo 23.5.2000 ARVIOSUMMA Viljo Kuosmanen
(Paikka ja aika)
(Vast. johtajan allekirjoitus)