Valkeakoski - Kehittämiskeskus Oy Häme
Valkeakoski - Kehittämiskeskus Oy Häme
Valkeakoski - Kehittämiskeskus Oy Häme
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
– Volta antoi itselleen 12–24 voltin<br />
sähköiskuja, Kyllönen kertoo.<br />
SI-järjestelmän jännitteen yksikkö<br />
voltti onkin nimetty Voltan muistoksi.<br />
Lapsille Elektra tarjoaa puuhaa ja<br />
tietoa omalla osastolla. Kävijät pääsevät<br />
testaamaan erilaisia sähköisiä ja sähköä<br />
sivuavia ilmiöitä, kuten magnetismia, turvallisesti<br />
Sähköjänis Voltin opastuksella.<br />
Sekin selviää itse kokeilemalla, että sähkö<br />
ei tule seinästä vaan voimalaitoksesta.<br />
Käynti Elektrassa sopii myös opetuksen<br />
tueksi kouluissa niin historian kuin<br />
fysiikan ryhmillekin. Museokierroksen kohokohta<br />
on Teslageneraattorin tuottamat<br />
60 senttimetrin pituiset sähköpurkaukset.<br />
Sähkömuseon perustamisen on tehnyt<br />
mahdolliseksi lukuisten suomalaisten<br />
yritysten, yhteisöjen ja yksityishenkilöiden<br />
tuki. Sähkömuseon ylläpidosta vastaa<br />
vuonna 1997 perustettu, sähkötekniikkaperinteen<br />
vaalimiseen keskittynyt Perinneyhdistys<br />
Elektra – Traditionsföreningen<br />
Elektra.<br />
Teksti ja kuvat: Jenni Mankonen<br />
Sähkömuseo Elektra:<br />
Valvomotie 11, Hämeenlinna<br />
Varaa opastus tai kysy lisää:<br />
puh. 030 395 4326 tai 0400 205 361<br />
Avoinna kesä–elokuu: ti–pe 11–18, la<br />
10–17, muulloin sopimuksen mukaan<br />
www.elektra.fi<br />
Tutustu myös näihin<br />
erikoismuseoihin<br />
Esinemuseo<br />
Kotkontie, Hauho<br />
Puh. 0500 621 187<br />
hallitus@hauho-seura.fi<br />
www.hauho-seura.fi<br />
Kotkon ulkomuseoalue<br />
Kotkontie, Hauho<br />
Puh. 0500 621 187<br />
hallitus@hauho-seura.fi<br />
www.hauho-seura.fi<br />
Iittalan Lasimuseo<br />
Könnölänmäentie 2 C, Iittala<br />
Puh. 020 439 6230<br />
iittala.museum@iittala.com<br />
www.iittalanlasimaki.fi<br />
Härkätien Kynttilä<br />
Kuittilantie 17, Renko<br />
Puh. 050 570 1175<br />
Härkätien museo<br />
Sajatie 13, Renko<br />
Puh. (03) 652 7187, 050 558 3753,<br />
(03) 652 6060<br />
anja.orkola@aina.net<br />
Museo Eerola<br />
Sydänmaantie, Tuulos<br />
Puh. 044 365 9941<br />
Tyrvännön Järvikalastusmuseo<br />
Karhunpäänmäki 8, Tyrväntö<br />
kalastusmuseo@gmail.com<br />
www.tyrvanto.net/tyrvantoseura<br />
Ylikartano, Hattulan Retulansaari<br />
Retulansaarentie 219, Katinala<br />
Puh. 044 094 0048<br />
toimisto@kulttuuriperinto.fi<br />
www.ylikartano.fi<br />
Ida Aalberg-museo<br />
Leppäkoskentie 400, Leppäkoski<br />
Puh. 050 566 3316, (03) 680 1280<br />
www.janakkala.fi<br />
Laurinmäen torpparimuseo<br />
Hakoistentie 371, Janakkala<br />
Puh. (0)50 546 8973, (03) 680 1280<br />
www.janakkala.fi<br />
Kaveria<br />
Asiantuntijoidenkin korkealle<br />
rankkaama Panssarimuseo avaa<br />
Suomen sotahistorian tapahtumat<br />
panssarijoukkojen silmin.<br />
Museo on kunnianosoitus<br />
suomalaiselle sotilaalle, joka teki<br />
sodissamme mahdottomasta<br />
mahdollisen.<br />
tehtävänä on kerätä,<br />
tallentaa, entisöidä, tutkia ja esitellä suomalaisten<br />
panssari- ja panssarintorjuntajoukkojen<br />
historiaa. Museossa kävijä saa<br />
kattavan käsityksen panssarijoukoista ja<br />
niiden kaluston kehityksestä ja käytöstä<br />
itsenäisen Suomen puolustusvoimissa.<br />
Vanhin Panssarimuseossa esillä oleva<br />
vaunu on vuoden Renault F.T. Modéle<br />
1917, jonka johtopyörä on tehty vielä<br />
puusta. Suomeen kyseisiä vaunuja hankittiin<br />
90 vuotta sitten 32 kappaletta.<br />
– On tutkittu sitä, miksi ranskalaiset<br />
myivät näin uutta kalustoa Suomeen<br />
ja miksi museossa olevaa vaunua ei viety<br />
Talvisodassa Kannakselle kuten muille<br />
vaunuille tehtiin. Tarkkaa selvyyttä asiaan<br />
ei ole vielä saatu. Ehkä se oli korjattavana<br />
juuri silloin, aprikoi museonjohtaja Maunu<br />
Uoti.<br />
Panssarimuseolla on esillä noin 50<br />
vaunua ja sen lisäksi paljon panssaritorjuntavälineistöä.<br />
Yksi museon harvinaisuuksia<br />
on ainoana maailmassa säilynyt<br />
BA-10 panssariauto.<br />
– Esillä on lähes kaikki se kalusto, jota<br />
Suomi on käyttänyt ja jota sodan ajan<br />
vastustajalla on ollut käytössään meitä<br />
vastaan, itsenäisyytemme alusta tähän<br />
päivään asti. Suuri osa kalustosta on saatu<br />
sotasaaliina. Uudessa hallissa on esillä sodan<br />
jälkeen hankitut vaunut, Maunu Uoti<br />
valottaa näyttelyn kattavuutta.<br />
ei jätetty<br />
Marjatalla maailmanennätys<br />
Viime vuonna valmistuneesta näyttelyhallista<br />
löytyy esimerkiksi neuvostoliittolainen<br />
vaunu, jonka suomalaiset ovat<br />
saaneet sotasaaliiksi – kyljessä näkyy<br />
hyökkäyksen runnomat ampumajäljet.<br />
Sisätiloissa olevat vaunut ovat edelleen<br />
toimivia, mutta ulkona esiteltävät vaunut<br />
riisuttuja kuorikkoja.<br />
Joidenkin ulkomäellä esillä olevien<br />
vaunujen kyljissä näkyy nimiä kuten Marjatta<br />
tai Tuire.<br />
– Yleensä vaunu ristittiin sen ajajan<br />
tyttöystävän mukaan, Uoti kertoo.<br />
Eräs sankaritarina liittyy vaunuun<br />
nimeltä Marjatta, joka on saksalainen<br />
Sturm-rynnäkkötykki. Panssarikenraali<br />
Ruben Laguksen poika Olof Lagus joukkoineen<br />
hyökkäsi 1944 Kuuterselässä Karjalan<br />
Kannaksella. Ratkaisevalla hetkellä<br />
vaunun ampuja Lagus tuhosi Marjatalla<br />
alle minuutissa neljä vastustajan Sotkataisteluvaunua.<br />
Teko oli eräänlainen<br />
maailmanennätys lajissaan. Olof Lagus<br />
haavoittui jalkaan myöhemmin taisteluissa.<br />
Hänen jalastaan poistettu sirpale on<br />
– Tämän panssarivaunun miehistönä oli kaksi taistelijaa, ajaja ja johtaja. Johtaja toimi myös ampujana.<br />
Hän ohjasi vaunua puhumalla ja potkimalla, sillä vaunun sisältä ei juuri nähnyt ulos, kertoo Maunu Uoti.<br />
Panssarimuseossa on esillä<br />
kattava kokoelma<br />
Suomen sotahistoriaa<br />
Panssarimuseo on kunnianosoitus suomalaiselle sotilaalle, joka teki mahdottomasta mahdollisen. Vastustajaan<br />
nähden suomalaisilla oli sekä määrällisesti että laadullisesti aina alivoima.<br />
tallella Panssarimuseon kokoelmissa. Olof<br />
Lagus kuoli vuonna 2008.<br />
Panssarimuseon ulkomäellä voi tutustua<br />
myös vastikään uusittuun korsuun.<br />
Pienissä tiloissa asusteli panssarintorjuntajoukkueen<br />
parikymmentä miestä Syvärin<br />
rannalla.<br />
– Parhaimmillaan tällaisissa korsuissa<br />
asuttiin 2,5 vuotta, täiden ja luteiden syötävinä,<br />
Uoti sanoo.<br />
Ulkona on esillä myös koeampumisen<br />
kohteena olleet venäläisten vaunujen<br />
tornit, joissa näkyy monta suurta ja pientä<br />
reikää.<br />
– Ne osoittavat hyvin sen, että ihminen<br />
ei ole vielä keksinyt sellaista laitetta,<br />
jota toinen ei saisi rikki. Kysymys on siitä,<br />
kumpi ehtii ensin, Uoti toteaa.<br />
Esillä on myös panssarivaunujoukkojen<br />
koulutukseen liittyvää uudempaa<br />
kalustoa, kuten koulutussimulaattori vuodelta<br />
1992 ja ihkauusi, nykyisten panssarimiesten<br />
ylpeys, Leobard-taistelupanssarivaunu.<br />
Teksti ja kuvat Jenni Mankonen<br />
Panssarimuseo<br />
Hattulantie 334, Parola<br />
Avoinna 1.5. – 31.8. joka päivä klo 10–18,<br />
muulloin klo 10–16<br />
Varaukset ja tiedustelut:<br />
Puh. 040 568 1186<br />
toimisto@panssarimuseo.fi<br />
www.panssarimuseo.fi<br />
Opastukset tilauksesta. Yhteislippu Suomen<br />
Tykistömuseon kanssa.<br />
Panssarimuseo sijaitsee Parolassa, E3-tien<br />
tuntumassa (liittymä nro 27). Museon<br />
yhteydessä on kahvio, jossa voi nauttia<br />
kahvia ja virvokkeita ja tehdä aiheeseen<br />
liittyviä ostoksia.<br />
Erikoisnäyttelyt 2009<br />
(1.5.2009–31.3.2010)<br />
Panssarivaunujoukot 90 vuotta, Laguksen<br />
miehet Lapin sodassa, Parolannummen<br />
historiaa, Esikunta- ja komentopanssarivaunut,<br />
Tapahtumaviikonloppu<br />
Panssarimuseolla 4.–5.7.<br />
17
Change language