Kunta uudistuu - Kehittämiskeskus Oy Häme
Kunta uudistuu - Kehittämiskeskus Oy Häme
Kunta uudistuu - Kehittämiskeskus Oy Häme
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
4/2006<br />
Hansalogistiikalla<br />
hyvät kokemukset<br />
s. 3<br />
Yritysneuvojille<br />
pilottikoulutusta<br />
s. 4<br />
Tekesin palvelut<br />
lähellä yrittäjää<br />
s. 10<br />
<strong>Kunta</strong> <strong>uudistuu</strong><br />
Hämeenlinnan seudulla on kevään ja<br />
kesän aikana valmisteltu ansiokkaasti<br />
kuntauudistusta. Uudistuksen tavoitteena<br />
on, että Kalvola, Hattula, Renko,<br />
Hämeenlinna, Tuulos, Hauho ja Lammi<br />
ovat tekemässä tasa-arvoisesti uutta<br />
kuntaa. Janakkala on jättäytynyt<br />
uudistuksesta tässä vaiheessa pois.<br />
Uuden kunnan myötä nähdään, että<br />
kuntien asukkaiden hyvinvointi ja<br />
kestävä kehitys voitaisiin parhaiten<br />
turvata Hämeenlinnan seudulla kaikille<br />
asukkaille tasa-arvoisesti ja yhdenvertaisesti.<br />
Liitoksen tarkoituksena olisi<br />
• edistää palvelujen järjestämistä<br />
asukkaille<br />
• parantaa asukkaiden<br />
elinolosuhteita<br />
• parantaa elinkeinojen<br />
toimintamahdollisuuksia<br />
• edistää kuntien toimintakykyä ja<br />
toiminnan taloudellisuutta<br />
Hämeenlinnan seudulla on kunniakkaat<br />
perinteet yhteistyössä ja seudullisessa<br />
kehittämisessä. Elinkeinoasioita on<br />
hoidettu yhdessä vuodesta 2000<br />
yhteisen elinkeinoyhtiön Kehittämiskeskus<br />
<strong>Oy</strong> Hämeen kautta. Yhteistyö<br />
omistajakuntien ja elinkeinoyhtiön<br />
kanssa on muodostunut toimivaksi<br />
kokonaisuudeksi. Yhdistämällä toimintoja<br />
ja resursseja on saatu aikaan<br />
mittavampia palveluratkaisuja asiakkaan<br />
eduksi ja kustannustehokkuutta.<br />
Yritystoiminta ei tunne kuntarajoja ja<br />
yritysten kumppanina myös elinkeinoyhtiön<br />
on helpompi toimia ilman<br />
kuntarajoja. Elinkeinoasioiden hoitoon<br />
Hämeenlinnan seudulla uudistuksella<br />
ei kuitenkaan ole radikaalia merkitystä,<br />
asioita hoidetaan myös jatkossa<br />
asiakaslähtöisesti lähellä yritystä ja<br />
yrittäjää kuntarajoista huolimatta.<br />
Jouni Haajanen<br />
toimitusjohtaja<br />
Kehittämiskeskus <strong>Oy</strong> Häme
2<br />
TOIMIALAESITTELY TOIMIALAESITTELY TOIMIALAESITTELY T<br />
Rastikangas kiinnostaa<br />
logistiikkayrityksiä<br />
Uusi ja kehittyvä seudun teollisuusalue<br />
Janakkalan Rastikangas<br />
on logistisesti edullista sijoituspaikkaa<br />
etsiville yrityksille mieluisa.<br />
Teollisuusalue Helsinki-<br />
Tampere – moottoritien Turengin<br />
liittymän tuntumassa on monen<br />
yrityksen kiinnostuksen kohteena<br />
keskeisen sijaintinsa ja helppojen<br />
kulkuyhteyksiensä vuoksi. Lidl on<br />
alueen suurin työllistäjä.<br />
Tonteista ja teollisuushalleista kiinnostuneita<br />
yrityksiä helpottaa sijoittumispäätöksen<br />
tekemisessä myös se,<br />
että Janakkalan Teollisuusalueet <strong>Oy</strong> on<br />
rakennuttanut hallitilaa yritysten<br />
vuokrattavaksi, ostettavaksi tai<br />
lunastettavaksi. Toimitusjohtaja<br />
Markus Myhrbergin mukaan yrityksille<br />
voidaan myös rakennuttaa räätälöityjä<br />
tuotantotiloja.<br />
- Aika on rahaa yrityksille. Rastikangas<br />
saa kiitosta siitä, että ensikertalaisetkin<br />
kuljettajat löytävät sinne<br />
helposti, sanoo Janakkalan yritysasiamies<br />
Markku Lind.<br />
Rastikankaalle valmistui keväällä 1310<br />
neliön halli, jonka vuokratilat ovat lähes<br />
kaikki varattuja. Kaikkiaan alueelle on<br />
suunniteltu ja kaavoitettu toimitilaa 30<br />
000 neliötä ja 31 asiakasyritystä.<br />
Paitsi selkeitä logistiikkayrityksiä on<br />
Rastikangas vetänyt puoleensa myös<br />
tuotannollisia sekä palveluyrityksiä.<br />
Rastikankaan kaavoitettu alue on 80,<br />
jossa on vielä 20 ha yritystontit jäljellä.<br />
Parhaillaan toimii yli 10 yritystä, joiden<br />
palveluksessa on lähemmäs 200<br />
ihmistä. Suurin työllistäjä on Lidlin<br />
logistinen keskusvarasto 120 työntekijällään.<br />
www.janakkala.fi/tekla/Rastik.htm<br />
Rastikankaan keväällä valmistunut uusin halli on jo saanut vuokralaisensa.<br />
Moreenin toiminnot<br />
tukevat toisiaan<br />
Hämeenlinnan Moreenin teollisuusalueen<br />
tämänhetkiset metallin sekä<br />
logistiikan keskittymät ja sinne rakentuvat<br />
tullin toiminnot ovat muotoutumassa<br />
mittavaksi kokonaisuudeksi,<br />
jossa alkavat Teknologiakeskus<br />
Innopark <strong>Oy</strong>:n johtajan Pekka Jalavan<br />
mukaan eri toiminnot tukea toisiaan.<br />
Moreenin teollisuuspuistoista kehitetään<br />
täysin uudentyyppistä kokonaispakettia,<br />
joka luo alueelle volyymikysyntää<br />
sekä suurille että pienille<br />
toimijoille. Moreenin ympäristössä<br />
toimiminen lisää myös yritysten<br />
imagoa. Moreeniin aletaan rakentaa<br />
uusia toimitiloja ja palvelurakenteita,<br />
jotka hyödyttävät kaikkia alueen<br />
yrityksiä. Moreenin teollisuuspuistoissa<br />
toimiminen lisää myös yritysten<br />
imagoa.<br />
Moreenin alue sijaitsee Suomen<br />
väestöllisessä keskipisteessä ja<br />
teollisuuspuistot sijoittuvat kymppi- ja<br />
moottoritien liikenteelliseen solmupisteeseen.<br />
Jalava sanoo, että se on<br />
ollut syy monen logistiikkayrityksen<br />
sijoittumiselle Moreeniin. Alueelle on<br />
sijoittunut tai sijoittumassa mm.<br />
Hansa Logistiikka, Tammer-Tukku ja<br />
Nanson useat logistiikkaterminaalit.<br />
Logistiikkapuistossa on jo lähes 200<br />
000 neliötä rakennettuna. Metalliin<br />
painottuvan teollisuuspuiston osuus<br />
tulee loppulaajuudessaan olemaan<br />
noin 40 000 neliöitä. Moreenissa on jo<br />
nyt lähes 200 työpaikkaa ja määrän<br />
ennustetaan nousevan lähivuosina<br />
useampaan sataan.<br />
Palvelutarjontaa<br />
alueen yrityksille<br />
Moreenin teollisuuspuistoihin muodostuvaa<br />
palvelukokonaisuutta ei tässä<br />
muodossa ole muualla vielä ollut<br />
tarjolla. Innopark aloittaa syksyllä 2006<br />
rakentaa ensimmäistä palvelu- ja<br />
toimistorakennusta Steeliä. Moreenin<br />
palvelukokonaisuudessa konseptoidulla<br />
rakenteella teollisuuspuistojen<br />
yrityksille syntyy niiden tarvitsemaa<br />
synergiaa. Ne verkostoituvat, aktivoituvat<br />
ja konsultit löytävät heille oikeita<br />
partnereita.<br />
www.innopark.fi/portal/toimitilat/<br />
moreeni/
OIMIALAESITTELY TOIMIALAESITTELY TOIMIALAESITTELY<br />
Hansalogistiikka hoitaa<br />
Tammer-Tukun<br />
varastoinnin ja logistiset järjestelyt<br />
3<br />
Tammer- Tukku <strong>Oy</strong>:n Hämeenlinnaan,<br />
Moreenin teollisuusalueelle<br />
perustama logistiikkakeskus Hansalogistiikka<br />
on toiminut reilun<br />
vuoden ja kokemukset ovat myönteiset.<br />
Toimitusjohtaja Rauno A.<br />
Mäenpää sanoo, että lähemmäs<br />
asiakkaita oli haluttu päästä jo<br />
pitemmän aikaa. Tammer-Tukun<br />
varastot Tampereella viidessä<br />
paikassa aiheuttivat melkoisia<br />
siirtokuluja.<br />
Hämeenlinnasta löytyi paikka ja<br />
neuvonpito kaupungin kanssa johti<br />
nopeasti päätökseen siirtää toiminnot<br />
Moreenin alueelle. Noin 20 000 neliön<br />
halli valmistui etuajassa keväällä 2005<br />
7,5 hehtaarin tontille. Hallissa sekä<br />
läpivirtaushyllyissä on yhteensä 26000<br />
EUR-lavapaikkaa. Saapuvan ja lähtevän<br />
tavaran lastausovia on 20.<br />
Jo nyt on lisävaraston tarvetta tulevaisuutta<br />
ajatellen konttien varastoimiseen<br />
viereiselle lähes kuuden hehtaarin<br />
tontille. Kiireellä ei kuitenkaan edetä,<br />
vaan yritys haluaa kasvaa hillitysti<br />
seuraavien kymmenen vuoden aikana<br />
eli näin Tammer-Tukku tulee keskittymään<br />
Hämeenlinnan alueelle.<br />
Uusi halli suunniteltiin niin, että sitä<br />
voidaan tarvittaessa helposti laajentaa.<br />
Kaikki toiminnot tapahtuvat reaaliajassa<br />
ja alueella on wlan-langaton<br />
verkko asiointia helpottamassa.<br />
Logistiikan toteutuminen oli erittäin<br />
tähdellistä Tammer-Tukulle, jolle tulee<br />
vuosittain Kauko-Idästä 3000 TEUyksikköä<br />
“konttia” tavaraa. ( 1 TEU<br />
yksikkö = 20" kontti ja 2 TEU yksikköä<br />
= 40" kontti). Se tarkoittaa, että<br />
päivässä puretaan noin 10 – 15 TEU<br />
yksikköä “konttia”, joista kertyy<br />
yhteensä 400-500 lavaa. Liikenne<br />
Hämeenlinnan solmupisteessä on<br />
melkoinen, kun tulevien konttikuljetusten<br />
lisäksi jopa parisenkymmentä<br />
rekkaa vie päivittäin lastia eri puolille<br />
maata. Kotimaahan tavaraa kulkee 80<br />
% ja 20 % menee vientiin, lähinnä<br />
Baltian maihin, Ruotsiin ja Venäjälle.<br />
Tammer-Tukkuun tulee tavaraa lähinnä<br />
Kiinasta, Intiasta, Thaimaasta ym.<br />
Kauko-Idän maat. Eniten tuodaan<br />
sisustus- ja kodin muita tarvikkeita<br />
maahantuojan 25 sesongin mukaan.<br />
Tuotteista lähes puolet uusiutuu joka<br />
vuosi. Tammer-tukun asiakkaita ovat<br />
keskus-,halpa- ja erikoisliikkeet.<br />
Rauno A. Mäenpää toimii Hansalogistiikan<br />
toimitusjohtajuuden lisäksi myös<br />
ostajana ja on kiertänyt Kiinan toimittajien<br />
tehtaita työkseen. Yrityksellä on<br />
kaikkiaan noin 1700 tavarantoimittajaa<br />
Kauko-Idässä, joilta ostetaan isoja eriä<br />
kerralla.<br />
Logistiikka hallussa<br />
Toimitusjohtaja Rauno A. Mäenpää ja logistiikkayksikön päällikkö<br />
Juha Hurme juttelemassa juuri yritykseen palkatun harjakoneenkuljettajan<br />
Jaakko Salmisen kanssa.<br />
Tammer-Tukulla ja tytäryhtiö Hansalogistiikalla<br />
on hyvä olla logistiikka<br />
hallussa, sillä tavarantoimittajien<br />
vastuulla on tavaralastin kulku Kiinasta<br />
asiakkaalle.<br />
- Täysipainoista työtä, vakuuttaa<br />
yksikönpäällikkö Juha Hurme.<br />
Tammer-Tukun oma huolintayksikkö<br />
hoitaa paperisodan meren takaa<br />
matkaaville konteille. Kontit tulevat<br />
Helsingistä Hämeenlinnaan pyörien<br />
päällä. Kappaletavara siirretään lavoille<br />
Hämeenlinnassa, josta edelleen<br />
tavarat toimitetaan asiakkaille eri<br />
kuljetusyhtiöiden kautta.<br />
- Olemme vastuussa siitä, että<br />
tavara tulee perille ja asiakas luottaa<br />
siihen. Kun toiminnot ovat nyt yhden<br />
katon alla, niin kustannussäästöjä<br />
tulee. Pystymme lunastamaan vaatimukset<br />
paremmin. Palvelujen paraneminen<br />
näkyy siinäkin, kun sekä tullin<br />
että käyttämämme Kauko-Kiito <strong>Oy</strong>:n<br />
palvelut ovat aivan vieressä, sanoo<br />
Hurme.<br />
Hansalogistiikan palveluksessa<br />
olevista yli 50 työntekijästä 12 tulee<br />
Tampereelta ja muut ovat Hämeenlinnan<br />
seudulta. Logistiikkakeskuksessa<br />
työskentelee myös maahanmuuttajia<br />
ja Perttulan erityisammattikoulusta<br />
valmistuneita. Pakkaamassa<br />
ja ilmapalloja täyttämässä nähdään<br />
urheiluseurojen väkeä.<br />
- Meillä ei ole ennakkoluuloja<br />
ketään kohtaan, sanoo Mäenpää.<br />
Kiinteistö <strong>Oy</strong> Hansalogistiikka on<br />
yhteisyritys, josta Hämeenlinnan<br />
kaupungilla on 50 % ja Tammer-Tukulla<br />
50 %. Tammer-Tukku tulee laina-ajan<br />
puitteissa lunastamaan kaupungin<br />
osuuden itselleen.
4<br />
Hämeessä järjestetään ensi vuonna<br />
yritysneuvojien pilottikoulutusta<br />
Yritysneuvojille järjestetään<br />
pilottina ammatillista koulutusta<br />
Hämeessä ensi vuonna. Käynnissä<br />
oleva JYLHÄ-projekti (Julkisten<br />
yrityspalvelujen laadun kehittäminen<br />
Hämeessä) tähtää yritysneuvojien<br />
joustavaan, modulirakenteiseen<br />
koulutukseen, jonka<br />
päämääränä on yritysneuvojien<br />
erikoisammattitutkinto.<br />
- Yritysneuvojat ovat hyvinkin<br />
erityyppisissä palvelutehtävissä. Siksi<br />
työryhmässä on päädytty modulirakenteiseen<br />
koulutukseen, josta kukin<br />
valikoituu omalle erikoistumisalalleen.<br />
Koulutukseen tulevien tehtävien ja<br />
osaamisen kartoittamisen perusteella<br />
tehdään analyysi, jonka mukaan<br />
mietitään koulutusmodulien sisällöt.<br />
Lopuksi opiskelijat suorittavat erikoisammattitutkinnon,<br />
kertoo projektipäällikkö<br />
Hillevi Ahonen Kehittämiskeskus<br />
<strong>Oy</strong> Hämeestä.<br />
Hämeessä ollaan etunenässä valtakunnallisessa<br />
projektissa yritysneuvojien<br />
työnkuvan ja osaamisen kehittämisessä.<br />
Aiemmasta kokemuksesta<br />
oli hyötyä, sillä täällä tehtiin ensimmäisenä<br />
seutuyhteispalvelusopimus.<br />
Asiantuntijana koulutussuunnittelussa<br />
nyt on Ammattikasvatuksen tutkimisja<br />
koulutuskeskuksesta professori<br />
Pekka Ruohotie.<br />
Projektissa ovat mukana Kehittämiskeskus<br />
<strong>Oy</strong> Hämeen ja muiden julkisten<br />
yrityspalvelutoimijoiden lisäksi Hämeen<br />
Kauppakamari ja Hämeen<br />
yrittäjät seudullisten yrityspalvelujen<br />
antajina.<br />
Oikeanlaisen kuvan saamiseksi<br />
projektissa analysoidaan parhaillaan<br />
palveluprosesseja ja niiden kehittämistä<br />
asiakkaan näkökulmasta<br />
katsoen. Yritysneuvojien työnkuva ja<br />
osaamisen kehittäminen kartoitetaan<br />
koulutustarveanalyysillä ennen koulutuksen<br />
lopullista suunnittelua.<br />
Projektipäällikkö Hillevi Ahonen ja assistentti Marja Laurikainen kertovat,<br />
että seudulle laaditut yrityspalveluiden esitteet ovat Suomen ensimmäisiä,<br />
joissa kaikki seudulliset yrityspalvelut ovat kootusti mukana.<br />
Hyviksi havaittuja esitteitä käytetään valtakunnallisesti myös muiden<br />
seutujen seudullisten yrityspalveluesitteiden pohjana.<br />
Hillevi Ahonen sanoo, että opetushallitukselle<br />
on jo tehty esitys yritysneuvojan<br />
ammattitutkinnosta. Hämeenlinnan<br />
seudulla toteutettava koulutuksen<br />
pilottiprojekti loppuu vuoden<br />
2007 syksyllä. Hämeen maakunnan<br />
alueella tekee yritysneuvontaa noin<br />
sata henkilöä.<br />
Pilottihanke kannustaa paikallisia<br />
oppilaitoksia hakemaan opetushallitukselta<br />
näyttöoikeutta uskoen, että<br />
Suomen Yrittäjäopisto Hämeen,<br />
HAMK:n ja Tampereen yliopiston<br />
yhteistyö profiloituu ja näkyy valtakunnallisesti.<br />
Yritysneuvojan pätevyys<br />
Yritysneuvojan taidoista puhuttaessa ei<br />
ole pelkästään kysymys liiketoimintaosaamisesta.<br />
Yritysneuvojalla pitää<br />
olla markkinaosaamista, luovuutta,<br />
innovatiivisuutta. Ahonen sanoo, että<br />
kyseeseen tulevat myös johtamis- ja<br />
kommunikaatiotaidot, aktiivisuus,<br />
oma-aloitteisuus ja asiakkaan ymmärtäminen.<br />
- Itse asiassa asiakas ei aina<br />
tiedä, mitä tarvitsee, joten yritysneuvojan<br />
pitää itse asiakaslähtöisesti huomata,<br />
mitä asiakkaan kanssa pitäisi<br />
tehdä.<br />
Selvittäessään yritysneuvojan laajaa<br />
tehtäväkenttää Hillevi Ahonen muistuttaa,<br />
että yritysneuvojalla on oltava<br />
myös valtavasti yrityksen liiketoimintatoimintaosaamiseen<br />
liittyvää tietoa.<br />
Hänen olisi syytä jopa tuntea esimerkiksi<br />
kaikki Hämeen kärkitoimialat.<br />
Lisäksi on olemassa palveluneuvojia,<br />
jotka ovat erikoistuneet esimerkiksi<br />
verotukseen, liiketoimintajohtamiseen<br />
tai kansainvälistymisosaamiseen.<br />
Projektin työryhmä uskoo, että näyttötutkinnot<br />
tulevat olemaan hyvinkin<br />
haluttuja. Ahonen väläyttää, että<br />
toisena koulutusversiona voisi olla<br />
yliopistollinenkin, työelämään räätälöity<br />
tutkinto.<br />
Kesällä valmistuivat JYLHÄ-projektin<br />
laatimat yrityspalveluiden esitteet.<br />
Minustako yrittäjä kertoo, mitä<br />
yrityspalveluita on tarjolla Hämeenlinnan<br />
seudulla yrittäjäksi aikovalle.<br />
Kehittyvä yritys kertoo kasvavan,<br />
kehittyvän ja kansainvälistyvän<br />
yrityksen liiketoiminnan kehittämispalveluista.<br />
Lisätietoja:<br />
Hillevi Ahonen 0500 599 755
5<br />
InnoSteel- jatkokoulutusohjelma<br />
tähtää metallialan ammatillisen<br />
osaamisen lisäämiseen<br />
Hämeenlinnan seudusta rakennetaan<br />
kansainvälistä metallialan<br />
keskittymää ja verkostoa. Metallitoimialan<br />
kouluttajien ja asiantuntijoiden<br />
keväällä käynnistynyt<br />
InnoSteel - jatkokoulutusohjelma<br />
tukee verkoston syntymistä tarjoamalla<br />
puitteet ja systemaattisen<br />
ohjauksen jatko-opiskelulle. Tähtäimessä<br />
on ensisijaisesti metallitoimialan<br />
osaamisen tason nostaminen<br />
Kanta-Hämeessä.<br />
- Jatkokoulutusohjelman tavoitteena<br />
on kehittää alalla toimivien<br />
kouluttajien ja asiantuntijoiden toimintaa,<br />
tietotaitoa ja osaamista ja siten<br />
edistää InnoSteel-vision saavuttamista.<br />
Kullakin ohjelmaan osallistuvalla on<br />
oma kehittämisprojekti, joka linkittyy<br />
InnoSteel kokonaisuuden tavoitteisiin<br />
eri näkökulmien ja soveltamisalueiden<br />
kautta, selvittää hankkeen projektipäällikkö,<br />
johtava koulutuspäällikkö<br />
Tuulikki Similä-Lehtinen Hämeen<br />
ammattikorkeakoulusta.<br />
Hän kertoo, että hankkeen kehittämisprojektit<br />
suuntautuvat aihepiireiltään<br />
korkeakoulujen elinkeinoelämää<br />
edistävien palvelujen ja oppilaitosten<br />
työelämäyhteyksien kehittämiseen ja<br />
asiantuntijavaihtoon. Hankkeen<br />
osallistujat ovat Hämeen ammattikorkeakoulusta,<br />
Ruukilta ja InnoSteel<br />
Factory <strong>Oy</strong>:stä, ja heitä on yhteensä<br />
12. Jos kiinnostuneita löytyy, niin<br />
ohjelmaan osallistujien määrää voidaan<br />
vielä kasvattaa.<br />
Similä-Lehtinen painottaa ohjelmaan<br />
osallistujille tarjottavaa henkilökohtaista<br />
ohjausta ja vertaistukea. Syksyllä<br />
pidetään seminaari, jossa toinen<br />
toistaan voi sparrata ja jossa saa myös<br />
palautetta. Sparrausryhmässä on<br />
jäseniä eri oppilaitoksista ja Ruukilta.<br />
- Näin luodaan kannustavat<br />
puitteet. Toki otamme huomioon myös<br />
osallistujien toiveita.<br />
Hämeen ammattikorkeakoulun johtava koulutuspäällikkö Tuulikki Similä-<br />
Lehtinen vetää oman toimensa ohella metallitoimialan kouluttajien ja asiantuntijoiden<br />
InnoSteel-jatkokoulutusohjelmaa.<br />
Konkreettisia tuloksia<br />
yritysten tarpeisiin<br />
Hankkeen tuloksena syntyy kohdealueilta<br />
10 - 12 korkeatasoista selvitystä<br />
tai kehittämisprojektia. Similä-<br />
Lehtinen kertoo, että kehittämisprojekteissa<br />
tarkastellaan metallitoimialaa<br />
monesta eri näkökulmasta. Yksi tutkii<br />
teräsrakenteisten monitoimihallien<br />
sisäilman laatuun vaikuttavia tekijöitä,<br />
toinen kartoittaa pk-sektorin liiketoimintamahdollisuuksia<br />
ja riskejä<br />
Venäjän markkinoilla, kolmas rakentaa<br />
alan kansainvälistä koulutustehtaiden<br />
verkostoa. Monilla on lisäksi henkilökohtaisena<br />
tavoitteena edistää jatkoopintojaan.<br />
Osallistujien rekrytointi tehtiin jo<br />
keväällä. Syksyn alkuun mennessä on<br />
selvinnyt, mitä yhteisiä koulutustilaisuuksia<br />
järjestetään. Similä-Lehtisen<br />
mukaan jokainen tekee kehittämisprojektiaan<br />
henkilökohtaisen aikataulun<br />
mukaan. Ensi vuonna järjestetään<br />
yhteistapaamisia, joihin toivotaan<br />
mukaan osallistujia myös pkyrityksistä.<br />
- Vuoden 2007 lopussa on hankkeen<br />
loppuraportin aika. Kehittämisprojektien<br />
tulokset kootaan julkaisuun,<br />
jonka toivotaan palvelevan sekä<br />
yritysten että oppilaitosten tarpeita.<br />
Julkaisun kieliasuun ja tulosten esittämiseen<br />
kiinnitetään erityistä huomioita,<br />
korostaa projektipäällikkö.<br />
Tuloksista pitää olla hyötyä elinkeinoelämälle<br />
ja pk-sektorin toimijoille.<br />
Kehittämishankkeiden suuntaamisessa<br />
pannaan erityinen paino tulosten<br />
käyttökelpoisuudelle teknologiayritysten<br />
tuote- ja liiketoimintaprosessien<br />
kehittämisessä.<br />
Hanketta osarahoitetaan Euroopan<br />
sosiaalirahaston tavoite 2-ohjelmasta,<br />
Etelä-Suomen lääninhallituksen kautta.
6<br />
Moreenin teollisuuspuistoista<br />
toimivia palvelukokonaisuuksia<br />
Moreenin teollisuuspuistoista<br />
puhuttaessa kannattaa unohtaa<br />
perinteinen teollisuusalueajattelu.<br />
Teollisuuspuistot rakentuvat neljän<br />
erikoistuneen toimialan kokonaisuudeksi.<br />
Metalli, ympäristö,<br />
energia ja logistiikka täydentävät<br />
toisiaan ja niiden rajapinnoista on<br />
mahdollista hakea synergiaetuja.<br />
Keskeisenä lisäarvona teollisuuspuistoon<br />
tulevat palvelurakennukset<br />
Steel ja Iron, joihin sijoittuvat<br />
alueen ravintolapalvelut, neuvottelupalvelut<br />
ja liiketoiminnan<br />
tukipalvelut.<br />
Rakennuksien toimistotiloihin voi<br />
sijoittua erikoistuneita eri toimialojen<br />
suunnittelu- ja insinööritoimistoja.<br />
Palvelurakennuksien myötä tuodaan<br />
teollisuuspuistoihin teknologiakeskuskonsepti,<br />
joka on tuttu yliopisto- ja<br />
tutkimuslaitoksien viereen sijoittuvista<br />
yrityskeskittymistä.<br />
Innopark tuo alueella jo oleville yrityksille<br />
uusia yhteistyökumppaneita ja luo<br />
käytännön sisältöä palveluille.<br />
- Jos jotain puuttuu, niin tuotamme<br />
myös itse palveluita olemassa<br />
olevien lisäksi, lupaa toimitusjohtaja<br />
Pekka Jalava.<br />
Jalava luettelee mahdollisia toimitilapalveluja<br />
siivouksesta kiinteistönhuoltoon,<br />
turvajärjestelyihin, sihteeri-,<br />
posti-, vastaanotto ja tietoliikennepalveluista<br />
aina puheviestintään ja<br />
kuntoiluaktiviteetteihin. Jo nyt alueelta<br />
löytyy muiden toimijoiden toteuttamia<br />
liiketoimintaan liittyviä tukipalveluja<br />
kuten esimerkiksi raskaan kaluston<br />
huoltoa, tullipalveluja ja huolintapalveluja.<br />
Tavoitteena on, että alueelle<br />
syntyy ainutlaatuinen ja innovatiivinen<br />
teollinen ympäristö eri toimialojen<br />
yrityksille ja niiden verkostoille.<br />
Jalava sanoo, että teknologiakeskus<br />
pystyy toteuttamaan palveluja isompana<br />
kokonaisuutena yksittäisten<br />
palvelutuottajayritysten avulla. Normaalisti<br />
tällaisia palveluja ei teollisuusalueille<br />
tuoteta eikä erikseen tilattaessa<br />
olisi edes järkevää tehdä. Nyt on<br />
kuitenkin kysymyksessä Innoparkin<br />
tuottaman kysynnän ja tarjonnan<br />
kohtaaminen, jossa yritykset palvellaan<br />
toimitilapalveluiden lisäksi sopivilla<br />
kehityspalveluilla. Liike-elämä<br />
tarvitsee erilaisia palveluja. Jos joku<br />
palvelu puuttuu niin, ettei kokonaisuus<br />
toimi, niin Innopark tuottaa sellaista.<br />
- Kilpailun kiristyessä on erittäin<br />
tärkeää, että yritykset ovat herkkinä<br />
verkostoihin ja kilpailukykyisiä markkinoilla.<br />
Me voimme aktivoida kontakteja<br />
ja esittää ratkaisuja oleviin ongelmiin<br />
myös tuotannollisten yritysten<br />
toiminnassa.<br />
Ainutlaatuista koulutusta<br />
Moreenissa jo liki vuoden päivät<br />
toiminutta tuotekehitys- ja koulutuskeskus<br />
InnoSteelia toimitusjohtaja<br />
Jalava luonnehtii ainutlaatuisiksi<br />
käytännön metalliteollisuuden yritysten<br />
koulutuspaikaksi, jossa voidaan<br />
liittää suoraan yritysten tuotekehityshankkeet<br />
henkilökunnan kouluttamiseen.<br />
InnoSteel Factory <strong>Oy</strong> tarjoaa<br />
prototuotantoa, tuotekehitystä ja<br />
koulutusta. Lisäksi Hämeen ammattikorkeakoulusta<br />
saa tukea teräsrakentamisen<br />
testaamiseen ja InnoSteelhankkeista<br />
apua tuotekehitykseen.<br />
Myös uusia teräsrakentamisen<br />
ratkaisuja löytyy InnoSteelissa sijaitsevasta<br />
Ruukin teknologiakeskuksesta.<br />
Moreeniin aletaan syksyllä<br />
2006 rakentaa koko aluetta<br />
palvelevaa Steeliä, johon<br />
sijoittuvat ravintola-, neuvottelu-<br />
ja liiketoiminnan tukipalvelut.
7<br />
Ruukin kehitystyö näkyy<br />
InnoSteel-rakennuksessa<br />
Metallialan yrityksille luotu, Suomen<br />
johtava metallirakenteiden<br />
tuotekehitys- ja koulutuskeskus<br />
InnoSteel-rakennus on oivallinen<br />
esimerkki yhden rakennuksessa<br />
toimijan, Ruukin suunnittelun ja<br />
rakentamisen kokonaisvaltaisesta<br />
osaamisesta. Ruukki kehittää ja<br />
suunnittelee uusia metalliin perustuvia<br />
rakentamisen järjestelmiä<br />
rakennuksessa, joka on toteutettu<br />
Ruukin ratkaisuja käyttäen.<br />
Ruukki on sijoittanut InnoSteeliin<br />
Ruukki Construction teknologiakeskuksen<br />
Pohjois-Euroopan hallintokeskuksen,<br />
jota vetää teknologiakeskuspäällikkö<br />
Pekka Roivio.<br />
Hänen alaisuuteensa kuuluvat alueelliset<br />
yksiköt Hämeenlinnassa, Alajärvellä,<br />
Moskovassa ja Puolassa.<br />
Ruukki Constructionilla on tuotantoa 10<br />
ja toimintaa 19 maassa, 12 tehtaassa<br />
ja se työllistää 2374 henkilöä. Hämeenlinnan<br />
teknologiakeskuksessa on<br />
töissä kahdeksan henkilöä yhteensä<br />
1300 neliön tiloissa. Koko Ruukki<br />
Contructionin henkilöstö Innosteelrakennuksessa<br />
on 14 henkeä.<br />
InnoSteel -rakennukseen on sijoitettu<br />
myynnin teknisen tuen varmistaminen,<br />
henkilökunnan koulutus, asiakaskoulutus<br />
yhteistyössä myyjien kanssa,<br />
tuotekehitys ja – sertifiointi.<br />
- Järjestämme täällä mm. oman<br />
partneriverkoston asentajien koulutusta.<br />
Eniten koulutuksessa käy<br />
Ruukki Constructionin henkilöstö ja<br />
seuraavaksi eniten lukumääräisesti<br />
suunnittelijakunta.<br />
- Tietty laatu saadaan vain oikealla<br />
asentamisella ja oikeilla työkaluilla.<br />
Täällä rakennetaan malliksi vaikkapa<br />
palanen kattoa, kertoo Roivio.<br />
Teknologiakeskuspäällikkö Pekka Roivio esittelee pöytää, jonka jalat on tehty paaluputkesta<br />
ja kansi on ruostumatonta terästä.<br />
Ratasniityn teollisuushallista Inno-<br />
Steel-rakennukseen muuttanut Ruukki<br />
saa tarvitsemansa laboratoriopalvelut<br />
HAMK:in ohutlevykeskuksesta.<br />
Toimintaa tukee myös InnoSteel<br />
Factoryn pilottikonepaja.<br />
Materiaalit esillä<br />
tuhannen neliön hallissa<br />
Ruukin tuhannen neliön esittelyhalli on<br />
kuin poikkileikkaus yrityksen julkisivurakentamisen<br />
alalta. Laboratorioalue<br />
on yleisöltä suljettu, sillä siellä tehdään<br />
arkkitehtien ajatuksien siivittämää<br />
kehitystyötä.<br />
Halli esittelee isoja seinäpintoja:<br />
teollisuusseinää, peltipintaa, erilaisia<br />
materiaalipaksuuksia, peilihiottua<br />
ruostumatonta terästä, lamelleja ulkoseiniin.<br />
Näkyvillä on myös oviprofiileja,<br />
ikkunapuitteita, terästä ja puuta<br />
yhdessä, alumiinia.<br />
- Päätarkoitus onkin, että Ruukin<br />
tekemistä tuotteista elää koko talo.<br />
Toteutamme täällä muun muassa<br />
arkkitehtien toiveita rakentamalla heille<br />
pienoismallin suunnittelun alla olevan<br />
rakennuksen seinäpinnasta. Näin<br />
arkkitehti pystyy näkemään, kuinka<br />
esittämämme ratkaisut toimivat.<br />
Esimerkkinä hän esittää merensineä<br />
hehkuvan, alumiinista ja teräksestä<br />
rakennetun 25 x 300 metriä pitkän<br />
malliseinän, joka on suunniteltu Kotkan<br />
merimuseoon.<br />
Pekka Roivio esittelee ylpeänä auditoriota,<br />
jossa akustiikalle on pantu<br />
kovat vaatimukset. Äänentoistolaitteiden<br />
avulla jokainen voi kokeilla<br />
esim. kuinka 100 dB äänieristys pelaa<br />
käytännössä.<br />
Ruukki toimittaa metalliin perustuvia<br />
komponentteja, järjestelmiä ja kokonaistoimituksia<br />
rakentamiseen ja<br />
konepajateollisuudelle. Metallituotteissa<br />
yhtiöllä on laaja tuote- ja palveluvalikoima.<br />
Ruukilla on toimintaa 23<br />
maassa ja henkilöstöä 12 000. Liikevaihto<br />
vuonna 2005 oli 3,7 miljardia<br />
euroa. Rautaruukki <strong>Oy</strong>j perustettiin<br />
vuonna 1960. Vuodesta 2004 yhtiö on<br />
käyttänyt markkinointinimeä Ruukki.
8<br />
Yrityspalvelutoimijat nyt<br />
saman käytävän varrella<br />
Hämeenlinnan seudun yrityspalvelut<br />
ovat nyt keskittyneet<br />
saman katon alle ja saman käytävän<br />
varrelle. Yrityspalvelutoimijat<br />
ovat muuttaneet kesällä Raatihuoneenkadulla,<br />
ns. vanhan Kantapankin<br />
talon ylimpään eli viidenteen<br />
kerrokseen.<br />
Kehittämiskeskus <strong>Oy</strong> Hämeen toimitusjohtajan<br />
Jouni Haajasen mukaan<br />
uudet tilat palvelevat etenkin asiakasta,<br />
joka saa kaikki tarvitsemansa<br />
kattavat yrityspalvelut yhden käytävän<br />
varrelta.<br />
- Tämä on myös hyvin keskeinen<br />
paikka, keskellä kaupunkia. Yrityspalvelutoimijat<br />
voivat myös tehdä ajan<br />
mittaan säästöjä yhdistämällä laitekantaa<br />
ja yhteisiä hankintoja, sanoo<br />
Haajanen.<br />
Kehittämiskeskus <strong>Oy</strong> Häme, Hämeen<br />
Uusyrityskeskus, Hämeen TE-keskuksen<br />
yrityspalvelupiste, Hämeen<br />
Messut, Hämeen Kauppakamari ja<br />
Hämeenlinnan Keskustayhdistys ry<br />
toivottavat asiakkaat tervetulleiksi<br />
kahta reittiä. Uusyrityskeskukseen ja<br />
TE-keskukseen asiakkaat ohjataan<br />
Sibeliuksenkatu 2 B- portaasta ja<br />
muiden luo Raatihuoneenkatu 17 A-<br />
portaasta.<br />
Kehittämiskeskus <strong>Oy</strong> Häme tarjoaa<br />
palveluksiaan jo toimivien ja kehittyvien<br />
yritysten tukena. Sieltä saat tietoa<br />
vapaana olevista toimitiloista ja yrityspörssistä<br />
halutessasi ostaa tai myydä<br />
liiketoimintoja. Tietoa saat myös<br />
pääomasijoituksista tai meneillä<br />
olevista markkinointitoimista.<br />
Hämeen Kauppakamari tarjoaa jäsenyrityksilleen<br />
kattavat palvelut yritystoiminnan<br />
eri tilanteissa. Hämeen<br />
Messut keskittyy järjestämään mittavia<br />
messutapahtumia Hämeenlinnaan<br />
ja Hämeenlinnan Keskustayhdistys ry<br />
hoitaa mm. keskustan elävöittämiseen<br />
liittyvät tapahtumat.<br />
Seija Tähtivalo, Tuija Roisko ja Eija Vainio<br />
viihtyvät hyvin uusissa tiloissa.<br />
Toimijoiden käytössä on koko Nordean<br />
talon viides kerros, noin 600 neliötä.<br />
Toimistohuoneiden lisäksi käytössä on<br />
taukotilaa ja neuvotteluhuone.<br />
Yrityspalvelukeskuksen väkeä -1: Mikko Rousi, Virpi Horppu, Leena Maukonen, Outi<br />
Myllymaa, Kari Markkanen, Päivi Taskinen, Olli Kausti, Raisa Savolainen, Leena<br />
Pitkänen, Anne Repola, Kaarina Suvisuo ja Jouni Haajanen.<br />
Mitä palveluja tarjolla<br />
Kun haluat apua yrityksen perustamiseen,<br />
liiketoimintasuunnitelmien<br />
tekoon tai liikeidean arviointiin apu<br />
löytyy Hämeen Uusyrityskeskuksesta.<br />
TE-keskuksen yrityspalvelupisteessä<br />
voit esimerkiksi tehdä yrityksen<br />
perustamiseen tarvittavat ilmoitukset<br />
ja saat tietoa mm. rahoituksista,<br />
koulutuksista ja muista TE-keskuksen<br />
palveluista.<br />
Yrityspalvelukeskuksen<br />
väkeä - 2:<br />
Ari Räsänen,<br />
Olli Kari,<br />
Jussi Hurme,<br />
Mirja Ojantausta<br />
ja Jari Kattainen.<br />
Kuvista puuttuu<br />
Pekka Komulainen.
9<br />
Lehtemme lukijatutkimus antaa sekä<br />
vastauksia että kehittämismahdollisuuksia<br />
Kehittämiskeskus <strong>Oy</strong> Hämeessä<br />
tradenomiopiskeluihinsa kuuluneen<br />
työharjoittelun suorittanut Heidi<br />
Lampsijärvi tekee opinnäytetyönään<br />
lukijatutkimuksen Hämeenlinnan<br />
seudun yritysuutisista. Lukijatutkimus<br />
toteutuu internet-kyselynä<br />
syyskuun aikana.<br />
- Työni tarkoituksena on selvittää<br />
sidosryhmälehden merkitys yrityksen<br />
viestinnässä sekä lukijalle että julkaisijoille.<br />
Tuloksista saadaan konkreettista<br />
tietoa lehden tunnettavuudesta,<br />
lukijoista, heidän lukutottumuksistaan<br />
sekä kehitysehdotuksia lehden tekemiseen,<br />
kertoo Lampsijärvi.<br />
Tutkimuksella halutaan selvittää,<br />
toteutuuko lehdelle asetetut tavoitteet,<br />
ja mitä hyötyä lehden julkaisemisesta<br />
on lukijoille sekä itse toimijoille.<br />
Lukijoilta halutaan myös saada kehittämismahdollisuuksia<br />
lehden tekemiseen.<br />
Tutkimus käsittelee aihetta<br />
lukijan kokemuksien perusteella, ja<br />
selvittää mitä lehdestä tulisi löytyä<br />
hänen näkökulmastaan. Toisin sanoen<br />
mitä lukija haluaa lukea lehdestä ja<br />
miksi<br />
Vuoden vaihteessa markkinoinnin<br />
opiskelunsa päätökseen saava Lampsijärvi<br />
kertoo, että työharjoittelu<br />
Kehittämiskeskuksessa ja menneen<br />
kesän työ Hämeen liitossa ovat<br />
antaneet paljon ja auttaneet tutustumaan<br />
niin yrityselämään kuin koko<br />
maakuntaan aivan uudella tavalla.<br />
- On hienoa olla mukana kasvavan<br />
maakunnan markkinoinnissa ja<br />
myös nähdä sen monet kasvot, toteaa<br />
Lampsijärvi.<br />
Lukijatutkimus toteutetaan 11. - 30.9.<br />
välisenä aikana. Kaikkien vastanneiden<br />
kesken arvotaan Hämeenlinnan<br />
Kaupunginteatteriin liput kahdelle,<br />
oman valinnan mukaan 1.10. jälkeiseen<br />
näytäntöön.<br />
Hämeen Matkailu <strong>Oy</strong>:n uusi toimintamalli<br />
tukee Hämeen matkailun vahvuuksia<br />
Hämeen Matkailu <strong>Oy</strong>:n täsmensi<br />
kesän alussa organisaationsa vastaamaan<br />
yhtiön nykyistä toimintaa.<br />
Uusi malli tukee organisaatiossa jo<br />
olemassa olevia vahvuuksia ja se<br />
rakennettiin ulkopuolisen asiantuntijan,<br />
Crea Mentors Jari Palosen kanssa.<br />
Hämeen Matkailu <strong>Oy</strong>:n pieni, mutta<br />
tehokas henkilökunta on osaavilla<br />
paikoilla ja aputoiminimi Häme<br />
Convention Bureau, Hämeenlinna,<br />
toimii joustavasti osana kokonaisuutta.<br />
Toukokuussa hyväksytty uusi toimintamalli<br />
heijastaa hyvin Hämeen matkailustrategiaa.<br />
Toimitusjohtaja Raija<br />
Forsman kertoo, että kotimaan myyntitiimi<br />
keskittyy kokousten ja ryhmäretkien<br />
myyntiin. Kansainvälinen<br />
myyntitiimi ryhtyy pureutumaan uusille<br />
markkinoille. Lisäksi Linnatuulen<br />
valmiuksia kehitetään keskittymään<br />
tulevaisuudessa yksittäisten matkailijoiden<br />
palvelemiseen.<br />
Hämeen Matkailu <strong>Oy</strong>:n puhelin- sekä<br />
sähköiset varaamo - ja tiedonhallintajärjestelmät<br />
on rakennettu siten, että<br />
myös esimerkiksi Linnatuulessa<br />
voidaan hyödyntää samaa teknistä<br />
osaamista.<br />
- Tiimiajattelu korostuu entistä<br />
selkeämmin ja se on meille tehokkaan<br />
kasvun edellytys. Pyrimme saamaan<br />
Hämeenlinnaan entistä suurempia<br />
tilaisuuksia ja kongresseja. Hämeen<br />
Matkailu <strong>Oy</strong>:n osana oleva Häme<br />
Convention Bureau, Hämeenlinna<br />
tekee tiivistä yhteistyötä kanssamme,<br />
selvittää Forsman.<br />
Hämeen Matkailu <strong>Oy</strong> on kehittänyt<br />
kilpailutilanteessa uusia keinoja<br />
erityisosaamiseensa. Yhtiössä kehitetään<br />
mm. tehokkuutta sähköisen<br />
matkailumaailman kautta.<br />
Tradenomiopiskelija Heidi Lampsijärvi<br />
toteuttaa Hämeenlinnan seudun<br />
yritysuutisten lukijatutkimuksen.<br />
Kysely tulee löytymään Kehittämiskeskus<br />
<strong>Oy</strong> Hämeen Internet-sivuilta<br />
(www.kehittamiskeskus.com).<br />
Jo nyt organisaatio näyttää esimerkkiä<br />
tekniikan kehittämisestä. Forsman<br />
kertoo, että Hämeen Matkailu <strong>Oy</strong><br />
vastaa lokakuussa Hämeenlinnassa<br />
järjestettävän Yrittäjäpäivien vieraiden<br />
rekisteröinnistä ja majoitusvarauksista.<br />
Organisaatio on kehittänyt reaaliaikaisen<br />
järjestelmän, jonka kautta<br />
vieraat voivat ensimmäistä kertaa<br />
rekisteröityä ja jopa maksaa netin<br />
kautta.<br />
- Reaaliaikainen järjestelmä on<br />
yhteydessä palvelimeemme. Uusi<br />
järjestelmä säästää useiden tuntien<br />
manuaalisen työ ja virhemahdollisuudet<br />
vähenevät. Lisäksi tapahtuman<br />
järjestäjät saavat toiveidensa mukaisesti<br />
reaaliaikaisen raportin.<br />
Toimitusjohtaja Raija Forsman:<br />
- Häme on yksi tulevaisuuden kongressija<br />
kokousmatkailun kärkialueista.
10<br />
Teknologian kehittämisosasto tuo<br />
Tekesin palvelut lähelle pk-yrittäjää<br />
Hämeen TE-keskukseen, kuten<br />
kaikkiin TE-keskuksiin lukuunottamatta<br />
Uudenmaan TE-keskusta, on<br />
perustettu vuoden alusta teknologian<br />
kehittämisosasto. Aiemmin<br />
yritysosaston alla toiminut osasto<br />
tuo Teknologian kehittämiskeskuksen<br />
eli Tekesin palvelut lähelle pkyrittäjää<br />
vahvan ja monipuolisen<br />
asiantuntijaverkoston avulla.<br />
Diplomi-insinööri Jarmo Paukku aloitti huhtikuussa Hämeen TEkeskuksen<br />
teknologiaosaston päällikkönä.<br />
Teknologian kehittämisosaston päällikkönä<br />
aloitti huhtikuun alussa diplomiinsinööri<br />
Jarmo Paukku, jolla on<br />
takanaan pitkä työura mm. Soneralla.<br />
Osastolla työskentelevät hänen<br />
lisäkseen teknologia-asiantuntijat<br />
Markku Mäkelä, Kari Sartamo, Erkki<br />
Jääskeläinen ja Hanna Rantala sekä<br />
sihteeri Heljä Parkko.<br />
Osasto antaa yrityskohtaista neuvontaa.<br />
Tehtäviin kuuluu pk-yritysten<br />
tutkimus- ja kehitysprojektien käsittely<br />
sekä teknologiaohjelmien valmistelu ja<br />
koordinointi. Niitä autetaan myös<br />
kansainvälisen teknologiayhteistyön<br />
hyödyntämisessä ja innovaatioympäristön<br />
kehittämisessä. Tutkimukseen<br />
ja tuotekehitykseen löytyy erilaisia<br />
rahoitusinstrumentteja, joista autetaan<br />
löytämään sopiva.<br />
- Tarkoituksena on, että yritys<br />
löytäisi innovaatiopalvelut käyttöönsä<br />
yhdeltä luukulta tullessaan hakemaan<br />
neuvoa rahoitusasioidensa kanssa,<br />
sanoo Paukku.<br />
Tekesin teknologia-asiantuntijoita on<br />
kaikkiaan lähes 80 eri puolilla Suomea.<br />
He käsittelevät hankkeita kukin omalla<br />
erikoisalallaan. Esimerkiksi Hämeen<br />
TE-keskuksen teknologiaosaston<br />
kuuden henkilön osaaminen ei kata<br />
kaikkia toimialoja. Paukku lupaa, että<br />
hankkeille haetaan aina paras asiantuntemus.<br />
Asiantuntija valmistelee ja arvioi<br />
hankkeet yhdessä hankeryhmän<br />
kanssa. Hankkeet käsitellään vielä<br />
Helsingissä päätöskokouksissa, joita<br />
pidetään joka viikko. Asiakas voi<br />
tiedustella tutkimus- ja tuotekehityshankkeiden<br />
käsittelyn aikaa Tekesin<br />
asiakaspalvelusta, normaali käsittelyaika<br />
on noin 80-90 vuorokautta.<br />
Jarmo Paukku sanoo, että on tärkeää,<br />
miten hakemus täytetään. Tekesin<br />
sivuilta löytyvä lomake on syytä<br />
täyttää hyvin tarkasti. Jos on puutteellisia<br />
tietoja, se pidentää käsittelyaikaa.<br />
Tekesille on esitettävä projektisuunnitelma,<br />
ja kustannus- sekä liiketoimintatarkastelut<br />
yksityiskohtaisina.<br />
- Projektin voi käynnistää, kun<br />
sen käsittelyaikataulu on hyväksytty.<br />
Kokonaiskustannuksiin voi saada<br />
tukea, joka sitten maksetaan takautuvasti<br />
pois.<br />
Tukea voi saada ostopalveluihin,<br />
alihankintana teetettyyn työhön, oman<br />
työn osuuteen, matkoihin tai laitehankintoihin.<br />
Tuet arvioidaan tapauskohtaisesti.<br />
Hämeen alueella jaossa<br />
10-11 miljoonaa euroa<br />
Jarmo Paukku sanoo, että Hämeen TEkeskuksen<br />
alueella tavoitteena on<br />
päästä 10- 11 miljoonan euron Tekesrahoitukseen.<br />
Viime vuonna se jäi 8,7<br />
miljoonaan euroon, mikä oli noin<br />
miljoona euroa vähemmän kuin<br />
edellisenä vuonna. Koko maan rahoituspotin<br />
tavoite on 430 miljoonaa<br />
euroa.<br />
Toivomuksena, että yritykset lähtisivät<br />
Tekesin käynnistämiin teknologiaohjelmiin<br />
mukaan. Ne voivat osallistua<br />
omilla projekteillaan tai liittyä yhteisiin<br />
tutkimusprojekteihin sekä olla levittämässä<br />
muille innovaatiotoiminnan<br />
kokemuksia. Hämeeseen ollaankin<br />
perustamassa Innovation Benchmarking<br />
–klubia, jossa voi vaihtaa<br />
kokemuksiaan.<br />
- Yrityksille mukanaolosta on<br />
monenlaista etua. Niiden verkottumisja<br />
kansainvälistymismahdollisuudet<br />
lisääntyvät ja ne saavat ajankohtaista<br />
tietoa. Lisäksi mukanaolo on referenssi,<br />
osoitus hyvästä laadusta.
11<br />
Hämeen Laatukaluste <strong>Oy</strong>:n<br />
vahvuutena hinta-laatusuhde<br />
Viime syksynä Hämeen Laatukaluste<br />
<strong>Oy</strong>:n perustaneet Harri Jutila ja<br />
Petri Jokinen uskovat suurimmaksi<br />
vahvuudekseen hyvän hinta-laatusuhteen.<br />
Keittiö- ja kylpyhuonekalusteita<br />
sekä kirena-komerojärjestelmiä<br />
myyvä liike perustettiin<br />
Arto Varjopuron entisiin EM- kalustajan<br />
tiloihin Ojoisille. Laatukaluste<br />
kuuluu Kalustetukku- markkinointiketjuun,<br />
jolla on tällä hetkellä<br />
liikkeitä 11 kaupungissa.<br />
- Sopivien tilojen löytäminen<br />
Hämeenlinnasta kesti todella kauan.<br />
Olimme etsineet jo lähes vuoden,<br />
kunnes sitten kuulimme Varjopuron<br />
lopettamisaikeista. Nyt olemme hänen<br />
vuokralaisiaan, kertoo Harri Jutila.<br />
Koivistontie 7:stä löytyvä 350 neliön<br />
myyntinäyttely on alallaan selvästi<br />
totuttua laajempi, keittiöitä on esillä<br />
parikymmentä, lisäksi runsaasti<br />
kylpyhuoneita ja kaupungin laajin<br />
kirena-lnäyttely. Yrittäjät ovat panostaneet<br />
esillepanoon mutta katsovat<br />
sen aiheelliseksi.<br />
- Asiakkaan on paljon helpompaa<br />
luoda mielikuva tulevasta keittiöstään,<br />
kun voi tuntea sen käsissään, availla<br />
ovia ja kokeilla mekanismeja, jolloin ei<br />
tarvitse tehdä päätöksiä kuvastojen<br />
perusteella. Asiakas tietää mitä saa,<br />
selittää Jutila.<br />
Hämeenlinnan kaverukset valitsivat<br />
yrityksensä sijoituspaikaksi sen<br />
riittävän koon ja vilkkauden vuoksi,<br />
eikä työmatkastakaan näin tullut<br />
ylitsepääsemättömän pitkää. Omistajat<br />
tekevät yrityksessään kaikkea<br />
mahdollista myynnistä varastotöihin.<br />
Avukseen he ovat palkanneet yhden<br />
myyjän ja yhden varastomiehen.<br />
Lisäksi palvelumuodoista löytyy<br />
asennuspalvelu.<br />
Hämeen Laatukaluste kertoo voivansa<br />
ylpeillä nopeudellaan. Kaapistojen<br />
rungot löytyvät samassa hallissa<br />
olevasta varastosta. Ovivalinnoista<br />
riippuen pisimmilläänkin toimitusajat<br />
ovat vain noin neljän viikon pituisia.<br />
Myyntivalteikseen miehet mainitsevat<br />
myös kotimaiset ja laadukkaat tuotteet.<br />
Harri Jutila ja Petri Jokinen antavat monet<br />
plussat Hämeen Uusyrityskeskuksen<br />
avulle. - Ilman sitä ei oltaisi pärjätty<br />
kaikessa paperisodassa.<br />
Hämeenlinnassa toimiva Seniori-<br />
Salonki on luultavasti ensimmäinen<br />
alueella toimiva laitos, joka<br />
tarjoaa kokonaisvaltaista kuntoutusta<br />
sitä tarvitseville. Viime<br />
syksynä kolmen yrittäjän, Miia<br />
Kalliosaaren, Kati Innalan ja Tero<br />
Nurmisen käynnistämä täyden<br />
palvelun päiväkeskus tarjoaa sekä<br />
sosiaali - että terveyspalveluja.<br />
SenioriSalongin päiväasiakkaat viettävät<br />
viihtyisissä tiloissa koko päivän,<br />
jonka aikana he saavat ateriat, viriketoimintaa<br />
ja heidän kanssaan käydään<br />
vaikkapa Tiiriössä ostoksilla.<br />
- Meillä olisi tarjota joka päivä 10-<br />
15 päiväasiakkaalle paikka, mutta<br />
toiminta on käynnistynyt hitaasti.<br />
Odotamme kilpailutusta kuin kuuta<br />
nousevaa, jotta pääsisimme samalle<br />
viivalle kuin muut, ei – yksityiset<br />
palveluntuottajat, kertoo fysioterapeutti<br />
Miia Kalliosaari.<br />
Vauhdikkaasti on lähtenyt liikkeelle<br />
kotipalvelu, josta pääosin vastaa Kati<br />
SenioriSalonki on täyden<br />
palvelun päiväkeskus<br />
Innala. Hänellä on aikaisempaa<br />
kokemusta mm. kehitysvammaisten<br />
hoivapalveluista.<br />
- Autan kaikessa, mitä asiakas<br />
haluaa ja siinä järjestyksessä, kuin hän<br />
haluaa. Olen laulanut virsiä, hoitanut<br />
lapsia ja vanhuksia, siivonnut, auttanut<br />
pesuissa, kitkenyt puutarhassa.<br />
Asiakkaani ovat iältään 1-96-vuotiaita,<br />
eikä eteen ole tullut mitään, mitä en<br />
olisi pystynyt tekemään, kertoo Innala.<br />
Yhteistyö omaisten kanssa toimii<br />
saumattomasti. Lisäksi SenioriSalonki<br />
antaa puhelinpalvelua muistuttaen<br />
mm. lääkkeiden ottamisesta. Yrittäjät<br />
antavat myös jalkahoitoja, hierontaa ja<br />
ohjaavat jatkohoitoon tarpeen tullen.<br />
Suunterveyden lähihoitaja, suuhygienisti<br />
Tero Nurminen tarkastaa jokaisen<br />
asiakkaan suun, antaa ensiapua ja<br />
ohjaa tarvittaessa jatkohoitoon.<br />
- Suuhygienian hoito on varsinkin<br />
vanhuksille hyvin tärkeää. Kun suu on<br />
kunnossa, moni muu sairaus pysyy<br />
loitolla, sanoo Nurminen.<br />
Yrittäjät korostavat, että heidän työssään<br />
työntekijän ja asiakkaan suurin<br />
etu on se, että hoitaja on pääsääntöisesti<br />
sama ihminen. Hän huomaa, jos<br />
jotain on vialla ja toimii sen mukaisesti.<br />
Hallituskadulle Ojoisilta hiljattain muuttaneen<br />
SenioriSalongin yrittäjät Mia<br />
Kalliosaari, Tero Nurminen ja Kati Innala<br />
suosittelevat kaikille yrittäjiksi aikoville<br />
uusyrityskeskuksen puoleen kääntymistä:<br />
- Olisi ollut hankala lähteä liikkeelle<br />
ilman heidän kullanarvoisia neuvojaan!
12<br />
Hämeen uusyrityskeskuksen ja Hämeenlinnan<br />
Nuorkauppakamarin yhdessä<br />
järjestämä Paras liiketoimintasuunnitelma-<br />
kilpailu pisti vipinää innokkaisiin<br />
yrittäjiin. Kaikkiaan kilpailuun otti osaa 73<br />
opiskelijaa eri puolilta Kanta-Hämettä.<br />
Virkistävä idea uusiovaatteiden valmistuksesta<br />
ja myynnistä tuli Lammilta. Jenni<br />
Järvelinin ja Inga Koivun Button &<br />
Needlen työssä käydään hyvin läpi<br />
tärkeimmät liiketoimintasuunnitelmaan<br />
liittyvät osa-alueet: asiakkaat, kilpailijat,<br />
tuote ja sen valmistus sekä markkinointi.<br />
Raati piti erityisesti yritysidean tarkasta<br />
kuvauksesta, mutta jäi odottamaan<br />
hieman tarkempia rahoituslaskelmia.<br />
Raati palkitsi tytöt Lukio- sarjan voittajana<br />
300 € stipendillä.<br />
Jenni Järvelin ja Inga Koivu Lammin<br />
lukiosta pokkasivat kolmossarjan<br />
kolmannen palkinnon.<br />
Suotuisa kasvu jatkuu Hämeenlinnan<br />
seudulla ja luvut ovat noususuhteisia.<br />
Häme ja Hämeenlinnan seutu kiinnostaa<br />
ihmisiä asuinseutuna ja syntyvyys on<br />
ottanut aimo harppauksen ylöspäin viime<br />
vuoteen verrattuna. Koko Kanta-Hämeen<br />
väestönkasvu tammi-heinäkuussa oli<br />
peräti +966, Hämeenlinnan seudun luku<br />
komea +510 (kasvu% 0,56), Riihimäen<br />
seutu +401 ja Forssan seutu +55. Hämeenlinnan<br />
seutu on väestönkasvussa 5.<br />
sijalla Suomessa ja nettomuuttovoitossa<br />
se pitää edelleenkin sijaa 3.<br />
Lisätietoja: Kaarina Suvisuo<br />
kaarina.suvisuo@kehittamiskeskus.com<br />
Hilat- torikatoksen protomalli<br />
valmistettiin Innostel<br />
Factoryssa, jossa projektia<br />
vetää kehityspäällikkö<br />
Seppo Aarnio. Mukana<br />
myös suunnittelija Tommi<br />
Kuikka ja yritysasiamies Ari<br />
Räsänen Kehittämiskeskus<br />
<strong>Oy</strong> Hämeestä.<br />
ajankohtaista<br />
Suomen yrittäjäopiston Hämeenlinnan<br />
yksikön Pk-yritysten johtamisosaamisen<br />
uudistamiseen tähtäävä hanke etenee<br />
suunnitellusti. Projektipäällikkönä<br />
toiminut Seppo Virta on kutsuttu toimitusjohtajan<br />
tehtävään Keski-Suomeen,<br />
mutta yhteistyö hänen kanssaan jatkuu.<br />
Projektipäällikön tehtävä siirtyi kesäkuun<br />
alussa projektiin jo hyvin perehtyneelle<br />
henkilölle KTM Anu Viherälle. Samalla<br />
Suomen yrittäjäopisto vahvistaa Hämeenlinnan<br />
yksikön henkilöresursseja. Elosyyskuussa<br />
palkataan kaksi uutta yritystoiminnan<br />
kouluttajaa, jotka antavat<br />
osaamisensa ja panoksensa projektin<br />
liiketoimintaverkostojen valmennukseen.<br />
Lisäksi yksikköön tulee toimisto/projektisihteeri.<br />
Tampereella 13.-15. syyskuuta järjestettävien<br />
kansainvälisten Alihankintamessujen<br />
kaikki näyttelypaikat on myyty.<br />
Kuudennettoista teollisuuden alihankinnan<br />
ammattimessut täyttävät kaikki<br />
Tampereen Messu- ja Urheilukeskus<br />
Pirkkahallin neljä näyttelyhallia. Näyttelypinta-alaa<br />
on yli 13 000 neliötä. Syyskuun<br />
alkuun mennessä valmistuvassa D-<br />
hallissa esitellään uutena osa-alueena<br />
teollisuuden ICT-ratkaisuja. - Alihankinta<br />
2006 -messuista tulee kaikkien aikojen<br />
laajin ja kansainvälisin ammattimessutapahtuma,<br />
joka Tampereella on järjestetty.<br />
Noin 7000 neliön laajennuksen<br />
ansiosta tämän vuoden tapahtumasta<br />
tulee näyttävämpi kuin koskaan aiemmin,<br />
vakuuttaa projektipäällikkö Olli Tokoi<br />
Tampereen Messut <strong>Oy</strong>:stä. Hämeenlinnan<br />
seudulta mukana on yhdeksän<br />
yritystä Kehittämiskeskus <strong>Oy</strong> Hämeen<br />
kokoamalla seudullisella osastolla.<br />
Hämeenlinnan torin uudet myyntikojut<br />
alkavat hahmottua. Arkkitehtiopiskelija<br />
Tommi Kuikan suunnittelemat Hilatkaupunkikatokset<br />
pyritään saamaan<br />
tuotantoon vielä tämän vuoden puolella.<br />
Hämeenlinnassa uskotaan ja toivotaan,<br />
että uudet myyntikojut elävöittävät toria ja<br />
tuovat sinne lisää asiakkaita. Tämä oli<br />
tavoitteena, kun kaupunki, kaupunkikeskustayhdistys<br />
ja Kehittämiskeskus <strong>Oy</strong><br />
Häme järjestivät kilpailun, jossa Kuikan<br />
ehdotus voitti.<br />
Hämeenlinnan kaupungin viestintäpäällikkö<br />
Tiina Vahtokari on vuorotteluvapaalla<br />
1.9.-31.12. Hänen sijaisenaan tuona<br />
aikana toimii Sirpa Rivinoja Pekolasta.<br />
Suomen ensimmäinen kotipalvelualan<br />
franchising-ketju kasvaa kahdella uudella<br />
yrittäjällä.<br />
Ketjuun kuuluu nyt 15 palvelupistettä ja<br />
se toimii neljällätoista paikkakunnalla<br />
työllistäen lähemmäs 90 henkilöä.<br />
Vuonna 2002 perustetun Kotiringin<br />
franchisingkeskus sijaitsee Hämeenlinnan<br />
seudun teknologiakeskus Innoparkissa.<br />
Ketjun ensimmäinen miesyrittäjä<br />
aloittaa Helsingissä.<br />
Elomessut oli jälleen kerran varsinainen<br />
menestys ja säät suosivat yleisöä kiinnostanutta<br />
tapahtumaa, kuten aina. Mukana<br />
olivat tietysti myös kaikki yrityspalveluita<br />
Hämeenlinnan seudulla tarjoavat toimijat.<br />
Tässä yleisöä palvelemassa Olli<br />
Kausti ja Kaarina Suvisuo.<br />
Finnvera:<br />
Päivystys: 28.9, 26.10. ja<br />
23.11.<br />
Ajanvaraus: Outi Myllymaa<br />
puh. 621 3052<br />
TE-keskus:<br />
Tekesin palvelut<br />
25.9., 23.10. ja 23.11.<br />
Ajanvaraus: Tuija Roisko<br />
puh. 010 60 25230<br />
Sukupolvenvaihdos/<br />
omistajanvaihdosneuvonta<br />
Lisätietoja: Hannele<br />
Heikkinen<br />
puh. 010 60 25346<br />
Päivystykset ovat<br />
Yrityspalvelukeskuksessa<br />
Raatihuoneenkatu 17 a, 5.krs,<br />
Hämeenlinna.<br />
PÄÄTOIMITTAJA<br />
Jouni Haajanen<br />
jouni.haajanen@kehittamiskeskus.com<br />
TOIMITUS<br />
Anneli Heräjärvi<br />
anneli.herajarvi@mail.htk.fi<br />
puhelin (03) 675 9303, 0400 357 322<br />
Seuraava lehti ilmestyy:<br />
5/2006 vko 43, 6/2006 vko 48<br />
LAY-OUT<br />
Hämeenlinnan City-Mainos <strong>Oy</strong><br />
SIVUNVALMISTUS JA PAINO<br />
Suomalainen Kirjapaino <strong>Oy</strong><br />
Etukannen kuva: Ilmakuva Hansalogistiikkakeskuksesta<br />
Moreenissa<br />
KEHITTÄMISKESKUS OY HÄME<br />
Raatihuoneenkatu 17 A, 5.krs , 13100 Hämeenlinna<br />
puhelin (03) 621 2879, faksi (03) 621 2366<br />
e-mail: etunimi.sukunimi@<br />
kehittamiskeskus.com<br />
www.kehittamiskeskus.com
Change language