Kaksinkertaisen seinärakenteen ääneneristävyys - Centria tutkimus ...

Työympäristötutkimuksen raporttisarja 1
Työterveyslaitos, 2002
5.6 Puurankajaon vaikutus
90
80
70
60
R [dB]
50
40
30
275 mm
550 mm
20
1100 mm
10
kytkemätön
0
63
100
160
250
400
630
1000
1600
2500
4000
6300
Taajuus [Hz]
b = 1100 mm
b=550mm
b=275mm
Kuva 5.6.1 – Ilmaväli d = 45 mm ja ruuvausjako b s = 170 mm.
Tutkimuksen kohteena oli puurankajaon b (mm) vaikutus kytketyn seinärakenteen
ääneneristävyyteen. Absorboivan ilmavälin paksuudet olivat d = 45 mm (kuva
5.6.1), d = 84 mm (kuvat 5.6.2 ja 5.6.3) ja d = 120 mm (kuva 5.6.4). Kuvista
voidaan tehdä seuraavat havainnot:
• Ääneneristävyys kasvaa vain jonkin verran yli 200 Hz:llä, kun rankajako
suurenee.
• Taajuuksilla 160 – 315 Hz tapahtuu voimakas resonanssi, joka heikkenee
rankajaon kasvaessa. Resonanssit johtuvat teräslevyn jäykistymisestä.
Teräslevyyn muodostuu kapeita ”osalevyjä” rankojen väliin, joissa tapahtuu
normaaliresonanssi f 11 huomattavasti täyslevyistä (L x =1105 mm) näytettä
korkeammalla taajuudella. Esimerkiksi tilanteessa b=275 mm on osalevyn
leveys L x =225 mm, jolloin saadaan kuvasta 2.2.2 resonanssiksi f 11 =160 Hz.
• Resonanssitaajuuden f 0 alapuolella kytkemättömän seinärakenteen
ääneneristävyys on pienempi kuin kytketyn seinärakenteen äänenristävyys.
Levyjen jäykistäminen siis heikentää massa-ilma-massa –resonanssia.
• Kuvassa 5.6.3 ääneneristävyydet ovat selvästi paremmat kuin kuvassa 5.6.2,
mikä johtuu siitä, että ruuvausjako b s kasvaa arvosta 170 mm arvoon 680 mm.
Ruuvausjaon vaikutus esitetään paremmin kuvissa 5.8.
• Normaaliresonanssi f 11 on huomattavasti heikompi kuvassa 5.6.3. Ruuvauksen
löyhentäminen ilmeisesti vaikuttaa puurangan luoman jäykän reunaehdon
voimakkuuteen.
32