Kaksinkertaisen seinÃ¤rakenteen Ã¤Ã¤neneristÃ¤vyys - Centria tutkimus ...

Kaksinkertaisen seinärakenteen 

ääneneristävyys 

- laboratoriotutkimus 

Valtteri Hongisto, Riikka Helenius, Mika Lindgren 

45 x 120 puu 

LR 120 mm 

TC 125 mm 

AWS 125 mm 

TYÖYMPÄRISTÖTUTKIMUKSEN RAPORTTISARJA 1 

Työterveyslaitos, 2002

2 

Työympäristötutkimuksen raporttisarja 1 


Valtteri Hongisto, Riikka Helenius ja Mika Lindgren 

Kaksinkertaisen seinärakenteen ääneneristävyys – laboratoriotutkimus 

JULKAISUTIEDOT 

Julkaisu: Työympäristötutkimuksen raporttisarja 1, Työterveyslaitos, 2002 

ISBN 951-802-520-7, ISSN 1458-9311 

Kirjoittajat: Valtteri Hongisto, Riikka Helenius ja Mika Lindgren 

Otsikko: 


PROJEKTITIEDOT 

Tutkimusprojekti: Seinärakenteiden ääneneristävyyden laskentamallit – ERVE 

Ohjelma/muu tieto: Tekesin Värähtelyn ja äänenhallinnan teknologiaohjelma, VÄRE 

Vastuullinen osasto: Turun aluetyöterveyslaitos, Ilmastointi- ja akustiikkalaboratorio 

Rahoittajat: Tekes, TTL, Kvaerner-Masa Yards Oy, Rannila Steel Oy, NSM Oy 

Projektin kesto: 11/1999 - 10/2002 TTL projektinumero: 305017 

Painopäivämäärä: joulukuu 2002 Julkaisuvapaa: 1.7.2002 

Sivuja: 53 Painos: 2 

TIIVISTELMÄ 

Rakennusosien ilmaääneneristävyys on otettava huomioon, kun suunnitellaan viihtyisiä ja 

toimivia työ- ja asuinrakennuksia. Perinteisesti ääntä on eristetty paksuilla massiivisilla 

seinärakenteilla. Kun halutaan keveitä ja hyvin ääntä eristäviä seinärakenteita, päädytään 

kaksinkertaisiin tai monikerroksisiin seinärakenteisiin, joissa levykerrosten välissä on 

ilmavälejä. Haluttaessa optimoida tällaisen seinärakenteen ääneneristävyys, pitää tuntea 

erityisen hyvin levyjen väliseen kytkentään vaikuttavat tekijät. 

Tässä tutkimuksessa pyritään antamaan selkeä käsitys siitä, miten kaksinkertaisen 

seinärakenteen ilmavälissä tehtävät muutokset vaikuttavat ilmaääneneristävyyteen. Tutkittavia 

parametreja olivat mm. ilmavälin paksuus, absorptiomateriaalin määrä ja ominaisuudet, 

rankojen määrä, paksuus ja jäykkyys, sekä ruuvausjako levyn ja rangan välillä. Kullekin 

parametrille valittiin kohtalainen määrä riittävän erilaisia arvoja, jolloin saatiin havainnollisia 

parametrisia testisarjoja. Ääneneristävyysmittauksia tehtiin yhteensä 68 kappaletta 

Työterveyslaitoksen akustiikkalaboratoriossa Turussa. Kaikissa rakenteissa pintalevyinä 

käytettiin 2 mm teräslevyä. Absorptiomateriaalina käytettiin eri tiheyksisiä mineraalivilloja. 

Rankoina käytettiin 4 eri jäykkyyksistä teräsrankaa sekä eri paksuisia puurankoja. 

Kun kyseessä olivat kytkemättömät seinärakenteet (erillisrankaseinät), tärkeimmiksi 

parametreiksi osoittautuivat ilmavälin paksuus ja absorptiomateriaalin määrä. Kun kyseessä 

olivat kytketyt seinärakenteet (ranka kytkee seinäpuoliskot toisiinsa), tärkeimmiksi 

parametreiksi osoittautuivat rangan tyyppi ja ruuvausjako. Puurangan paksuudella ei ollut 

käytännössä mitään vaikutusta. Ennakoitua vähemmän merkitsi myös rankojen välinen 

etäisyys. Sillä oli käytännön merkitystä vain alueella 100-200 Hz kun rankajako oli pieni. 

Tällöin pintalevy rupesi voimakkaasti resonoimaan. 

Tutkimustuloksista on hyötyä kehitettäessä seinärakenteita ja haluttaessa ymmärtää 

kaksoisseinärakenteiden ääneneristävyyskäyttäytymistä. Tuloksia voidaan soveltaa 

seinärakenteiden lisäksi ovi-, siirtoseinä- ja ikkunarakenteille sekä keveille välipohja-, kattoja 

fasadirakenteille. 

3


Työterveyslaitos, 2002 

ESIPUHE 

Työterveyslaitoksen ilmastointi- ja akustiikkalaboratoriossa Turussa toteutettiin 

vuosina 1999-2002 tutkimushanke "Seinärakenteiden ääneneristävyyden 

laskentamallit." Tutkimushankkeen päätavoitteena oli koota yhteen ja validoida 

olemassa olevat ilmaääneneristävyyden ennustemallit koskien kaksikerroksisia 

kevyitä seinärakenteita sekä kehittää uusi malli, joka olemassaolevia paremmin 

ottaa huomioon kaksinkertaisen seinärakenteen kaikki akustiset parametrit. 

Tutkimuksen rahoittivat Tekes, Työterveyslaitos, Rannila Steel Oy, Kvaerner- 

Masa Yards Oy, NSM Oy ja vuosina 1999-2000 myös Käefer Oy. Tutkimus oli 

osa Tekesin VÄRE 1998-2002 ohjelmaa. Tutkimuksen toteuttivat 

Työterveyslaitoksella Turussa erikoistutkija Valtteri Hongisto, 

laboratorioinsinööri Mika Lindgren ja tutkija Riikka Helenius. Lisäksi hankkeessa 

olivat osittain mukana tutkimusapulainen Esa Nousiainen, apulaistutkija Petteri 

Laitinen ja tutkija Jukka Keränen. 

Keskeisenä osana ERVE-hankkeen alkuvaihetta oli kaksoisseinärakenteiden 

parametrinen tutkimus, jossa pyrittiin selvittämään kokeellisesti kaksinkertaisen 

seinärakenteen eri puoliskojen kytkentätapojen vaikutusta ääneneristävyyteen. 

Tavoitteena varmistua tärkeimmistä ääneneristävyyteen vaikuttavista tekijöistä ja 

siten ohjata uuden ennustemallin kehitystä. 

Tämä raportti esittää kaksinkertaisille seinärakenteille tehdyn kokeellisen 

tutkimuksen tulokset. 

Raportti on kohdistettu erityisesti rakennustuotevalmistajille tuotekehityksen 

apuvälineeksi. Luvun 5 tuloksista arvioidaan olevan kuitenkin hyötyä kaikille alan 

parissa työskenteleville kuten akustiikkakonsulteille, tutkijoille, koneiden ja 

rakennusten suunnittelijoille ja opettajille. 

Tieteellisempää lähestymistapaa kaipaaville suositellaan tutkimuksen 

englanninkielistä versiota, joka julkaistaan vuonna 2002 tai 2003 eurooppalaisessa 

acta acustica ⋅ acustica -lehdessä. 1 

. 

4



SISÄLLYSLUETTELO 

1 JOHDANTO.................................................................................................................7 

1.1 Tausta..................................................................................................................... 7 

1.2 Tutkimuksen tavoite............................................................................................... 9 

2 TEORIA .....................................................................................................................11 

2.1 Yksinkertainen seinärakenne ............................................................................... 11 

2.2 Kaksinkertainen seinärakenne ............................................................................. 13 

3 MENETELMÄT ........................................................................................................17 

3.1 Ilmaääneneristävyyden mittaus............................................................................ 17 

3.2 Ilmaääneneristysluvun R W määritys .................................................................... 20 

3.3 Kaksinkertaisen seinärakenteen asennus ............................................................. 20 

4 MATERIAALIT.........................................................................................................23 

5 TULOKSET JA NIIDEN TARKASTELU................................................................25 

5.1 Ilmavälin paksuuden vaikutus kytkemättömässä rakenteessa (tyhjä väli) .......... 26 

5.2 Ilmavälin paksuuden vaikutus kytkemättömässä rakenteessa (absorboiva väli). 27 

5.3 Absorptiomateriaalin täyttösuhteen vaikutus kytkemättömässä rakenteessa ...... 28 

5.4 Rangan tyypin vaikutus (d = 125 mm) ................................................................ 30 

5.5 Rangan tyypin vaikutus (d = 42 mm) .................................................................. 31 

5.6 Puurankajaon vaikutus......................................................................................... 32 

5.7 Rankajaon vaikutus joustavilla teräsrangoilla ..................................................... 35 

5.8 Ruuvausjaon vaikutus puurangoilla kytketyssä rakenteessa ............................... 36 

5.9 Ilmavälin paksuuden vaikutus kytketyssä rakenteessa ........................................ 38 

5.10 Mineraalivillan virtausresistiivisyyden ja tiheyden vaikutus ............................ 40 

5.11 Rankajaon vaikutus yksittäisellä teräslevyllä .................................................... 42 

5.12 Ruuvausjaon vaikutus yksittäisellä teräslevyllä ................................................ 43 

5.13 Mineraalivillan ääneneristävyys ........................................................................ 44 

6 JOHTOPÄÄTÖKSET................................................................................................45 

Liite 1 - Kaksinkertaisten seinien testisarjat .............................................................. 47 

Liite 2 – Yksinkertaisten seinien testisarjat ............................................................... 49 

Liite 3 – Kuvissa esiintyvät käyrät............................................................................. 51 

KIRJALLISUUS ...........................................................................................................53 

5

6 





1 JOHDANTO 

1.1 Tausta 

Meluntorjunta on yksi kuudesta oleellisesta vaatimuksesta Euroopan rakennustuotedirektiivissä 

89/106/EEC. Rakennus tulee suunnitella ja rakentaa siten, että 

työntekijöiden ja asukkaiden kokema melu on tasolla, joka ei haittaa heidän 

terveyttään ja sallii heidän nukkua, levätä ja työskennellä tyydyttävissä 

olosuhteissa. 

Rakennuksissa rakenteiden ääniominaisuuksia kuvataan ilma- ja 

askelääneneristävyydellä, huonetilan ominaisuuksia jälkikaiunta-ajalla ja 

laitteiden ominaisuuksia melutasolla tai äänitehotasolla. Ilmaääneneristävyys on 

tärkein rakennuksen akustinen ominaisuus. Riippuen huoneissa tapahtuvista 

toiminnoista, voi olla välttämätöntä asettaa vaatimustaso ympäröiville rakenteille 

tai rakennusosille, joko eristämään huoneeseen tulevaa tai huoneessa syntyvää 

ääntä. 

Seinärakenteet mitoitetaan yleensä jonkin tavoitetason mukaan. Selkeimmät 

tavoitetasot on esitetty asuinhuoneistoille mutta yleisiä suosituksia voidaan esittää 

myös työpaikoille. Esimerkiksi olohuoneissa A-painotettu ekvivalentti äänitaso 

L Aeq ei saisi ylittää arvoa 30 dB päiväsaikaan. Tämä koskee sekä ulkoa että 

naapurista tulevaa ääntä, ei huoneiston omaa ääntä. Luokka- ja kokoushuoneissa 

arvo on 35 dB, jotta riittävä puheen erotettavuus ja keskittymiskyky voidaan 

saavuttaa. Toimistotyyppisissä tiloilla tavoitetasona on tyypillisesti 35...50 dB 

riippuen tehtävän vaativuudesta. Teollisuuden valvomoissa arvo on 55...70 dB 

riippuen tehtävistä. Teollisuushalleissa ja muissa meluisissa tiloissa, joissa ei 

vaadita keskittymisrauhaa, arvo on 85 dB. 

Melun vaikutukset terveyteen ja viihtyvyyteen ovat niin kiistattomat, että 

rakennusakustisia vaatimuksia noudatetaan melko tunnollisesti suomalaisessa rivija 

kerrosrakentamisessa. Asuinhuoneistoissa ilmaääneneristysluvun pitää olla 

huoneistojen välillä Suomen Rakentamismääräyskokoelman osan C1 (1998) 

mukaan yli R' w = 55 dB. Arvon täyttävät seinärakenteet on hyvin kuvattu 

erilaisissa käsikirjoissa laboratorioarvoina R w . Sivutiesiirtymät kylläkin 

huonontavat tätä arvoa käytännössä jopa 3...10 dB. Sivutiesiirtymien 

mitoittamiseksi ei ole vielä olemassa vakiintunutta käytäntöä Suomessa. Tämä 

onkin yksi tulevaisuuden tutkimusaihe. 

Hankalammat ääneneristysongelmat esiintyvät esimerkiksi työpaikoilla, julkisissa 

tiloissa ja laivoissa, joissa tavoitteelliset melutasot ja työtehtävät vaihtelevat 

paikasta riippuen ja ihmisten sietokyky erilaisissa tehtävissä vaihtelevat. 

Ääneneristävyyden vaatimustasot voivat vaihdella 20 ja 80 dB välillä. 

Vaatimukset riippuvat meluisan puolen melutason ja eristettävän puolen 

tavoitetason mukaan. Tällöin pitää rakenne mitoittaa eri tilanteen mukaan. 

Vastaavanlainen ongelma on rakennusten ulkoseinät. Ääneneristävyysmitoituksia 

voidaan joutua tekemään joko rakennuksen sisäpuolella tai ulkopuolella olevan 

7



melutason perusteella. Esimerkkinä voi olla liikennemelusta häiriintyvä 

toimistorakennus tai voimalan melusta häiriintyvä asuinalue. 

Kokemusten mukaan seuraaviin kohteisiin on jatkuva uusien 

ääneneristystuotteiden kehittämisen tarve: 

• väliseinät, erityisesti kevytrakenteiset ja monikerroksiset 

• ikkunat 

• ulkoseinät ja katot 

• toimistojen, potilashuoneiden, koulujen ja asuntojen äänieristysovet 

• laivan henkilöstön ja matkustajien hytit sisältäen seinät, alakatot ja ovet 

• kokoushuoneiden ja monitoimitilojen siirtoseinät 

• koneiden, konehuoneiden ja valvomoiden erikoisseinät ja -kotelot 

• teattereiden, studioiden ja vastaavien tilojen seinät 

• tie- ja raideliikennemeluesteet 2 

Ääneneristävyysvaatimukset vaihtelevat edellisissä usein kohteesta toiseen ja 

tuotteiden ääneneristävyys pyritään optimoimaan kilpailukyvyn parantamiseksi 

tapauskohtaisesti, yleensä myynti- ja markkinointiprojektien yhteydessä. 

Oman ongelmansa muodostavat lisäksi kentällä äänivuodot esim. ovilla, 

siirtoseinillä ja ikkunoilla sekä rakenteelliset sivutiesiirtymät. Äänivuotoja ovissa 

on käsitelty aikaisemmissa tutkimuksissa melko tyhjentävästi. 3,4,5,6 

Rakenteellisista sivutiesiirtymistä on tehty vasta esitutkimusta 7,8,9 ja niitä on 

tarkoitus tutkia lisää jatkohankkeessa. 

Optimaalisella ääneneristävyydellä tarkoitetaan sitä, että mm. seuraavat tekijät 

toteutuvat yhtä aikaa ääneneristävyystavoitteen ohella: 

• alhainen tuotantokustannus 

• alhainen massa 

• ohut rakenne 

• jäykkä rakenne 

• tavoitteellinen paloluokka 

• helppo ja nopea valmistaa 

• soveltuu tuotantolaitoksen olemassa oleviin tuotantoprosesseihin 

Yksinkertaisten seinärakenteiden ilmaääneneristävyyteen vaikuttavat tekijät 

tunnetaan melko hyvin. Merkittävimmät tekijät ovat: 

1A Pintamassa 

1B Youngin moduli 

1C Kokonaishäviökerroin 

1D Poissonin suhde 

1E Näytteen koko 

Monikerroksisten seinärakenteiden ilmaääneneristävyyteen vaikuttavien 

tekijöiden määritys on huomattavasti vaikeampaa. Kaksinkertainen seinärakenne 

koostuu tyypillisesti rakennuslevyistä, huokoisista kerroksista ja erilaisista 

kytkennöistä niiden välillä. Tällaisen rakenteen ääneneristävyyteen vaikuttavat: 

2A Levyjen välisten tukirankatyyppien jäykkyys 

2B Rankojen etäisyys 

8



2C Ilmavälin suuruus 

2D Absorptiomateriaalin määrä ja ominaisuudet 

2E Levyjen ruuvaustapa rankoihin/toisiinsa 

Kun monikerroksisia seinärakenteita kehitetään, törmätään aina kysymykseen, 

mitkä ovat tekijöiden 1A – 1E ja 2A – 2E vaikutukset ääneneristävyyteen. 

Kirjallisuudesta löytyy tutkimuksia, joissa on esitetty milloin minkäkin 

seinäparametrin vaikutuksia kaksinkertaisen seinärakenteen ääneneristävyyteen. 1 

Sen sijaan ei ole julkaistu tutkimuksia, joissa kaikkia keskeisimpiä parametreja 

olisi tutkittu yhtaikaa mukaanlukien tukirangan vaikutukset. 

1.2 Tutkimuksen tavoite 

Tämän tutkimusraportin tavoitteena on esittää yleistajuisesti tärkeimpien 

parametrien vaikutus kaksinkertaisen seinärakenteen ääneneristävyyteen. Työssä 

keskitytään pintalevyjen välisten kytkentöjen tutkimiseen. Tulokset on esitetty 

niin, että niitä voidaan hyödyntää helposti esimerkiksi tuotekehityksessä ja 

opettamistarkoituksissa. 

9

10 





2 TEORIA 

Tämän luvun tarkoituksena on esittää lyhyt teoria, jonka avulla lukija voi 

halutessaan paremmin ymmärtää tuloksissa käsiteltävät resonanssi-ilmiöt. Tämä 

raportti ei käsittele ääneneristävyyden ennustemalleja kuitenkaan tätä laajemmin. 

Aiheesta saa tarvittaessa lisätietoja Hongiston tutkimuksesta. 10 

2.1 Yksinkertainen seinärakenne 

Yksinkertaisen ja kevyen (alle 50 kg/m 2 ) levyn ääneneristävyyskäyrä on yleensä 

kuvassa 2.1.1 esitettyä muotoa. Siinä esiintyy kaksi keskeistä resonanssia, joilla 

ääneneristävyys on huono. Resonanssitaajuus f 11 ja koinsidenssi-ilmiö on esitetty 

kuvassa 2.1.2 ja niiden laskentatapa esitetään seuraavassa. 

Alin ominaistaajuus tai normaaliresonanssi f 11 (Hz) yksinkertaiselle reunoiltaan 

vapaasti tuetulle levylle, jonka leveys on L x (m) ja korkeus L y (m), saadaan 

yhtälöstä 

f 

11 

π Eh 1 1 

= 

+ 

2 12( 1− 

ν ) m' 

L L 

c 

1 1 

= 4 f L + 

L 

3 

0 2 

2 2 

x 

2 

y c 

2 

x 

2 

y 

 

 

(1) 

missä h on levyn paksuus (m), E levymateriaalin kimmomoduli (N/m 2 ), ν levymateriaalin 

Poissonin suhde, m’ levymateriaalin pintamassa (kg/m 2 ), f c 

levymateriaalin kriittinen taajuus (Hz) ja c 0 on äänen nopeus ilmassa (343 m/s). 

Resonanssi voi esiintyä yli 100 Hz alueella, jos levy on esimerkiksi kiinnitetty 

tukirankoihin erittäin tiheästi, kuten 400 mm välein tai tiheämmin. Tukirankojen 

välille voidaan tällöin katsoa muodostuvan itsenäisesti värähtelevä ”osalevy”. 

Ominaistaajuuden laskennassa pitää siis valita mitat L x ja L y sen mukaan, mitkä 

ovat levyn reunaehdot. 

Ominaistaajuuden f 11 yläpuolella ääneneristävyys kasvaa noin 6 dB/oktaavi 

massalain mukaan koinsidenssitaajuuteen asti. Massalaki antaa ääneneristävyyden 

R (dB) äänen taajuuden f (Hz) funktiona yhtälöstä 

R = 20log m' f −48dB 

(2) 

Korkeammilla taajuuksilla koinsidenssi pienentää seinärakenteen 

ääneneristävyyttä. Koinsidenssi tapahtuu silloin, kun äänen etenemisnopeus 

ilmassa on yhtä suuri kuin taivutusaallon etenemisnopeus levyssä. Kriittinen 

taajuus f c (Hz) eli alin koinsidenssitaajuus voidaan laskea yhtälöstä 

f 

c = 

 

c 12ρ 

1 

 

2πh 

E 

 

( − ν ) 

0 2 2 

 

 

 

12 / 

missä ρ on levymateriaalin tiheys (kg/m 3 ). Esim. 2 mm teräslevyllä f c = 6200 Hz, 

jossa esiintyy kuoppa ääneneristävyyskäyrässä. 

(3) 

11



50 

f c 

40 

f 11 

R [dB] 

30 

20 

10 

2 mm teräslevy 

massalaki 

0 

63 

125 

250 

500 

1000 

2000 

4000 

8000 

Taajuus [Hz] 

Kuva 2.1.1 – Yksinkertaisen seinärakenteen ääneneristävyyttä heikentävät resonanssit: 

ominaistaajuus f 11 ja kriittinen taajuus f c . Kyseessä on 2 mm teräslevy, jossa on puiset 

pystyrangat 1100 mm välein (b s = 170 mm). Yhtenäinen käyrä on mitattu. 

Kuva 2.1.2 – Yksinkertaisen levyn poikkeustaajuudet. Vasemmalla alin ominaistaajuus 

f 11 , jossa levy kokonaisuudessaan värähtelee reunan tukipisteiden välissä. Oikealla 

koinsidenssi, jossa levyn taivutusaalto λ a ja ilmassa etenevä ääniaalto λ B ovat yhtä pitkät. 

12



2.2 Kaksinkertainen seinärakenne 

Kaksinkertaisen kevyen seinärakenteen (m’ < 200 kg/m 2 ) ääneneristävyyskäyrät 

ovat yleensä kuvan 2.2.1 muotoisia. Kaksinkertaisella rakenteella saavutetaan 

huomattavasti parempi ääneneristävyys kuin samanmassaisella yksinkertaisella 

levyllä, poislukien matalat taajuudet. Matalilla taajuuksilla kytkemättömän 

kaksinkertaisen seinärakenteen ääneneristävyyttä pienentää massa-ilma-massa – 

resonanssi. Ilmavälissä oleva ilma käyttäytyy jousen tavoin. Alhaisin 

resonanssitaajuus f 0 normaalille tulokulmalle saadaan yhtälöstä 

f 

0 

= 

1 

2π 

ρ 

2 

0c0 

d 

m ' + m ' 

1 

m ' m 

1 

2 

2 

' 

(4) 

missä m 1 ’ ja m 2 ’ ovat levyjen pintamassat (kg/m 2 ), ρ 0 on ilman tiheys (1,19 kg/m 3 ) 

ja d on ilmavälin paksuus (m). 

Tyhjällä ilmavälillä massa-ilma-massa –resonanssi tapahtuu välillä f 0 … 5f 0 , 

jolloin ääneneristävyys on huono laajalla alueella. Taajuuden 5f 0 yläpuolella 

ääneneristävyys kasvaa jyrkästi. Absorboivalla ilmavälillä resonanssi näkyy vain 

f 0 :n kohdalla. Tämän yläpuolella ääneneristävyys kasvaa 18 dB/oktaavi. 

Useimmat oppikirjat esittävät, että kaksinkertaisilla rakenteilla esiintyy ilmavälin 

resonanssi taajuuksilla, kun ilmavälin paksuus d on puolet aallonpituudesta, toisin 

sanoen 

c0 

f r = n , n = 1, 2,... 

(5) 

2d 

Tyypillisesti resonanssitaajuus on keskikorkeilla taajuuksilla. Kerroin n kertoo, 

että resonanssi tapahtuu myös alimman taajuuden (n=1) 

kokonaislukumonikerroilla. Tämä raportti osoittaa kuitenkin, ettei tämä resonanssi 

ole kovin merkittävä. Samanlainen resonanssi voi samalla periaatteella tapahtua 

myös pysty- tai vaakasuunnassa ilmavälin sisällä. Tällöin mitan d tilalle asetetaan 

yhtälössä (5) kaviteetin korkeus tai leveys. Resonanssit ovat tällöin huomattavasti 

alemmilla taajuuksilla. Kuvassa 2.2.2c on esitetty resonanssin riippuvuutta 

ilmavälin mitasta. 

Kaksoisrakenteen ääneneristävyys heikkenee tukirankojen myötä, jos ne kytkevät 

levypuoliskot mekaanisesti toisiinsa. Pienillä taajuuksilla ääni etenee aina 

ilmaväliä pitkin, jolloin rangoilla ei ole ääneneristävyyteen huomattavaa 

vaikutusta. Ns. silta-taajuuden f b yläpuolella ääni kulkeutuu lähes pelkästään 

rankaa pitkin. Siltataajuus on yleensä alueella 50 … 500 Hz. Sille ei esitetä kaavaa 

tässä raportissa. Siltataajuuden yläpuolella ääneneristävyys kasvaa 6 dB/oktaavi. 

Kriittinen taajuus näkyy myös kaksoisrakenteilla, mutta jos käytetään erilaisia 

levyjä, (joilla on siis eri f c ), tai paksuja absorboivia ilmavälejä, on kuoppa 

vähemmän syvä. 

Kuvassa 2.2.2 on esitetty yhtälöiden (1) ja (3) mukaan lasketut tärkeimpien 

resonanssitaajuuksien kuvaajat tulosten tulkinnan helpottamiseksi. 

13



90 

80 

f B 

70 

60 

R [dB] 

50 

40 

f 0 

30 

20 

f c 

10 

0 

50 

100 

200 

400 

800 

1600 

3150 

6300 

Taajuus [Hz] 

Kytketty rakenne, AWS-rangat 1100 mm välein, 

absorboiva ilmaväli 

Kytkemätön rakenne, absorboiva ilmaväli 

Kytkemätön rakenne, tyhjä ilmaväli 

b = 1100 mm 

d = 125 mm 

d=125mm 

Kuva 2.2.1 – Kaksinkertaisen seinärakenteen ääneneristävyyttä heikentävät 

tekijät: massa-ilma-massa -resonanssitaajuus f 0 , siltataajuus f b ja kriittinen 

taajuus f c . Kyseessä on kaksi 2 mm teräslevyä, joita erottaa 125 mm paksu 

ilmaväli. 

14



200 

350 

180 

160 

300 

Resonanssitaajuus f 11 [Hz] 

140 

120 

100 

80 

60 

40 

20 

275 

550 

1100 

Resonanssitaajuus f 0 [Hz] 

250 

200 

150 

100 

50 

45 

84 

125 

250 

0 

0 

100 

1000 

Rankajako b [mm] 

10000 

10 

100 

Ilmavälin paksuus d [mm] 

1000 

100000 

a) b) 

Resonanssitaajuus f r (Hz) 

10000 

1000 

100 

10 

0.01 0.1 1 

Ilmavälin paksuus d (m) 

c) 

Kuva 2.2.2 – a) Rankajaon b vaikutus 2 mm teräslevyn ominaistaajuuteen f 11 . b) 

Ilmavälin paksuuden d vaikutus massa-ilma-massa –resonanssiin f 0 , kun 

molempina pintalevyinä on 2 mm teräs. c) Ilmavälin paksuuden d vaikutus 

kaviteetin resonanssiin f r . 

15

16 





3 MENETELMÄT 

3.1 Ilmaääneneristävyyden mittaus 

Kunkin seinärakenteen ilmaääneneristävyys mitattiin standardin ISO 140-3:1995 

mukaisesti. Ilmaääneneristysluku määritettiin standardin ISO 717-1:1996 

mukaisesti. 

Standardin 140-3:1995 mukaan rakennuselementin ilmaääneneristävyys R (dB) 

saadaan yhtälöstä 

S 

R = L1 − L2 + 10lg (6) 

A 

missä L 1 on keskimääräinen äänenpainetaso lähetyshuoneessa (dB), L 2 on 

keskimääräinen äänenpainetaso vastaanottohuoneessa (dB), S on näytteen pintaala 

(m 2 ) ja A on vastaanottohuoneen absorptiopinta-ala (m 2 ). Vastaanottohuoneen 

absorptiopinta-ala määritetään käyttäen Sabinen kaavaa 

A 

V 

= 016 , (7) 

T 

missä V on vastaanottohuoneen tilavuus (m 3 ) ja T on vastaanottohuoneen 

jälkikaiunta-aika (s). Vastaanottohuoneessa mitattavan keskimääräisen 

äänenpainetason L 2 tulisi olla ainakin 6 dB taustamelutasoa L 2b korkeampi. Mikäli 

tasoero L 2 - L 2b on suurempi kuin 6 dB, mutta pienempi kuin 15 dB, tehdään 

taustamelukorjaus käyttäen yhtälöä 

L' 

2 

L 

/10 

L 

/10 

2 2b 

= 10 lg(10 −10 

) 

(8) 

missä L' 2 on taustamelukorjattu äänenpainetaso (dB). Jos tasoero on pienempi tai 

yhtä suuri kuin 6 dB, tehdään korjaus L 2 – 1,3 dB. 

Sivutiesiirtymiä ei saa olla mittauksien aikana. Näytettä ympäröivän rakenteen 

läpi kulkeutuvan äänitehon (sivutiesiirtymien) pitää olla 6 dB alhaisempi kuin 

näytteen läpi menevän, jos halutaan antaa tarkka mittausarvo näytteestä. Toisin 

sanoen ympäröivän rakenteen ääneneristävyyden pitää olla 6 dB (mieluiten 15 dB) 

parempi kuin näytteen, jotta luotettavia laboratoriotuloksia voidaan antaa. 

Niiden osuus mitatusta äänestä pitää tarkastella kussakin tapauksessa erikseen. 

Ympäröivän rakenteen riittävyys selvitetään mittaamalla kulloisenkin 

näyteasennuksen R' T -arvo, jonka aikana näyte on peitetty lisärakenteella. Sillä 

pyritään vaimentamaan näytteen läpi kulkeutuvaa ääntä vähintään 6 dB. 

Pelkällä näytteellä saadaan mittaustulokseksi R' S . Kun lisärakenne on näytteen 

päällä, saadaan mittaustulokseksi R' T . Tästä seuraa kolme tapausta ja 

toimenpidettä: 

17



1) R' T > R' S + 15 dB → sivutiesiirtymä on vähäistä, tuloksena ilmoitetaan R' S . 

2) R' S + 6 dB < R' T < R' S + 15 dB → sivutiesiirtymä häiritsee näytteelle saatua 

mittaustulosta R' S , jolloin suoritetaan korjaus ISO 140-3 mukaan yhtälöllä 

−R' S/10 −R' T/10 

( ) 

R =−10log 

10 −10 

Yhtälöstä seuraa 0.2 dB:n korjaus, kun R' T = R' S + 15 dB ja 1.3 dB:n korjaus, kun 

R' T = R' S + 6 dB. 

3) R' T < R' S + 6 dB → sivutiesiirtymän vaikutus on liian suuri eikä luotettavaa 

tulosta voida esittää. Ääneneristävyystulokseksi annetaan R=R' S +1.3 dB ja 

tuloksen perässä ilmoitetaan, että se on ala-arvio (underestimate). 

Korkeimman ääneneristävyyden omaavissa rakenteissa käytettiin 

intensiteettimenetelmää, joka on kuvattu eri viitteessä. 11 

Mittaukset suoritettiin Työterveyslaitoksen akustiikkalaboratoriossa Turussa. 

Kaiuntahuoneiden 1 ja 2 pohjakuva ja mitat on esitetty kuvassa 3.1.1. Erottavan 

seinän rakenteet on esitetty kuvassa 3.3.1. Lähetyshuoneen seinät ovat 160 mm 

betonia. Vastaanottohuoneen seinät ovat 150 mm lecaharkkoa. Vastaanottohuone 

on erotettu lähetyshuoneesta siten, että seinien välillä on 80 mm ilmaväli täynnä 

mineraalivillaa. Lisäksi vastaanottohuoneen seinät on rakennettu tärinäeristimien 

päälle, joiden myötä rakenteellinen eristys yhteisestä alapohjasta on noin 10...15 

dB. 

Ääni tuotettiin lähetyshuoneeseen neljää eri äänilähdettä käyttäen (B - E). 

Käytössä on kolme korreloimatonta kohinageneraattoria. Kaiutinpaikat on valittu 

standardin ISO 140-3:1995 liitteen C mukaisesti. Äänitaso lähetyshuoneessa sekä 

vastaanottohuoneessa mitattiin käyttäen kahta kiertyvää mikrofonipuomia 

(Bruel&Kjaer 3923) sekä kahta kondensaattorimikrofonia (Bruel&Kjaer 4165 

esivahvistimella Bruel&Kjaer 2669). Kiertyvän mikrofonipuomin pyörimissäde 

oli 100 cm. Mittaus tehtiin 64 sekunnin aikakeskiarvona yhdellä puomin paikalla. 

Vastaanottohuoneen äänenpainetaso mitattiin samanaikaisesti lähetyshuoneen 

äänenpainetason mittauksen kanssa. Lähetys- ja vastaanottohuoneiden kanavien 

tasot tarkistettiin ennen mittauksia äänitasokalibraattorin kanssa (Bruel&Kjaer 

4220). Vastaanottohuoneen jälkikaiunta-aikamittaus suoritettiin kahdella eri 

kaiuttimen paikalla ja kolmella eri mikrofonin paikalla. Kaiuttimia on kiinteästi 

asennettuna 2 kpl vastaanottohuoneessa (Focal 1 ja 2). Signaalina käytettiin 

vaaleanpunaista kohinaa, joka tuotettiin analysaattorilla (Bruel&Kjaer 2133). 

Signaali vahvistettiin päätevahvistimella (Eagle PA). Jälkikaiunta-aika 

määritettiin 12 mittauksen perusteella käyttäen 20 dB vaimenemiseen kuluvaa 

aikaa. Kaikki äänisignaalit analysoitiin kaksikanavaisella reaaliaikaanalysaattorilla 

(Bruel&Kjaer 2133). 

Akustiset mittalaitteet täyttävät seuraavat IEC-standardit ja niiden tarkkuusluokat: 

IEC 651, äänitasomittarit, tyyppi 1 

IEC 804, integroivat äänitasomittarit, luokka 1 

IEC 1260, oktaavi- ja kolmasosaoktaavikaistasuotimet, luokka 1 

IEC 942, äänitasokalibraattorit, luokka 1 

(9) 

18



Mittaushuoneiden lämpötila ja suhteellinen kosteus mitattiin psykrometrillä 

(Casella London 5200). Lämpötila oli alueella 22 – 25 °C ja suhteellinen kosteus 

alueella 25 – 50 %. 

lähetyshuone 

7650 x 2950 h = 3600 

vastaanottohuone 

6900 x 4500 h = 3650 

Neutrik MR1 

kohinageneraattori 

C 

QSC 1300 W USA 

päätevahvistin (2 ch) 

1 

2 

AUKKO 2 

2250 x 1250 

a 

a 

Behringer DSP 8000 

taajuussuodin ja 


mikrofoni 1 

E 

B 

mikrofoni 2 

Eagle PA 4060E 

vahvistin 

B&K 2133 reaaliaikaanalysaattori 

+ 


D 

AUKKO 1 

2650 x 3840 

Focal 1 

Focal 2 

A 

Y1 

X1 

Y2 

X2 

Ch A 

Ch B 

lähetyshuone 

vastaanottohuone 

mikrofoni 1 

1 

2 

mikrofoni 2 

kiertyvä 

mikrofonipuomi 

3600 

r=1000 

h=1800 

AUKKO 2 

2 

2.8 m 

r=1000 

h=1550 

3650 

480 

tärinäneristin 

leikkaus a-a 

Kuva 3.1.1 - Akustiikkalaboratorion kaiuntahuoneet. Huoneiden tilavuudet ovat 

81 ja 113 m 3 . 

19



3.2 Ilmaääneneristysluvun R W määritys 

Ilmaääneneristysluku R w määritettiin vertailukäyrän avulla, jonka muoto on ISO 

717-1 mukainen. Käyrää siirretään 1 dB pykälin ylimpään mahdolliseen asentoon, 

jossa ei-toivottujen poikkeamien summa on enintään 32 dB. Ei-toivottu 

poikkeama tapahtuu, kun mittaustulos on vertailukäyrän alapuolella. R w on tällöin 

vertailukäyrän arvo 500 Hz:llä. Esimerkki määrityksestä on kuvassa 3.2.1. 

80 

70 

60 

50 

R w 

↓ 

R [dB] 

40 

30 

20 

10 

Mittaustulos 

ISO 717-1 vertailukäyrä 

0 

63 

100 

160 

250 

400 

630 

1000 

1600 

2500 

4000 

6300 

Taajuus [Hz] 

Kuva 3.2.1 – Ilmaääneneristysluvun R w määritys vertailukäyrän avulla. 

3.3 Kaksinkertaisen seinärakenteen asennus 

Akustiikkalaboratoriossa on kaksi näyteaukkoa: pieni näyteaukko 2250 mm × 

1250 mm ja suuri näyteaukko 2650 mm × 3840 mm. Näyteaukko koostuu 

kahdesta asennusseinästä (AS), jotka on rakenteellisesti eristetty toisistaan. 

Mittauksissa käytettiin pienempää mittausaukkoa eli aukkoa 2, jonka ala on 2,8 

m 2 . Näytteet rakennettiin aina sen kokoiseksi. Mittausaukkojen kehykset ovat 28 

mm vaneria (kuva 3.3.1). Kaksinkertaisten seinien levyt asennettiin aukkoon 

puulistojen ja ruuvien avulla. Laitojen tiiveys varmistettiin joko akryylimassalla 

tai ilmastointiteipillä molemmin puolin. 

Suurin osa mittauksista tehtiin, kun aukko oli 1105 mm leveä (ennen kesäkuuta 

2001). Viimeisissä mittauksissa leveys oli 1250 mm. Näin ollen näytekoko kasvoi 

aavistuksen tutkimuksen edetessä. Tällä ei kuitenkaan ole suurta merkitystä 

tulosten arvioinnin kannalta. 

20



160 mm teräsbetoniseinä 

50 mm mineraalivilla 80 mm ilmavälissä 

150 mm kevytsoraharkkoseinä + 5 mm tasoite 

28 mm vaneri 

3840 (mittausaukko 1) 


200 280 

AS-1 

AS-2 

2650 (mittausaukko1) 


280 

200 

AS-1 

AS-2 

RAKENNE LEVEYSSUUNNASSA 

RAKENNE PYSTYSUUNNASSA 

Kuva 3.3.1 - Mittausaukkojen 1 ja 2 poikkileikkauskuvat (AS = asennusseinä). 

Lähetyshuone on AS-1 puolella. Tämä tutkimus tehtiin mittausaukossa 2. 

21

22 





4 MATERIAALIT 

Pintalevyinä käytettiin 2 mm paksuisia teräslevyjä. Teräksen ominaisuuksille 

löytyy kirjallisuudesta seuraavat arvot: tiheys ρ = 7800 kg/m 3 tai pintamassa m’ = 

15,6 kg/m 2 , Youngin moduli E = 2⋅10 11 N/m 2 ja Poissonin suhde ν = 0,28. 

Teräslevyn kriittinen taajuus on f c = 6200 Hz. 

Seinärakenne oli joko kytkemätön (ei levyt toisiinsta kytkeviä rankoja) tai 

kytketty. Kytketyissä rakenteissa käytettiin puu- tai teräsrankoja. Kaikki rangat 

asennettiin pystyyn, jolloin ne olivat 2250 mm pitkiä. Teräsrangat olivat tyyppiä 

AWS-, LR-, TC- ja LPR-ranka (kuva 4.1 ja taulukko 4.1). Puurangat olivat kaikki 

samaa materiaalia mutta eri paksuisia. Absorptiomateriaaleina käytettiin erilaisia 

mineraalivilloja, joiden ominaisuudet esitetään taulukossa 4.2. 

Materiaaliparametrien mittausmenetelmät on kuvattu eri artikkeleissa, 12,13,14,15 

joten niistä esitetään vain tulokset taulukoissa 4.1 ja 4.2 sekä kuvassa 4.2. 

Määritetyt parametrit ovat rakennuslevyn kokonaishäviökerroin η tot , 

mineraalivillojen virtausresistiivisyys r ja dynaaminen jäykkyys s’ sekä 

tukirangan dynaaminen jäykkyys K’ ja taivutusjäykkyys yksikköleveyttä kohti B'. 

Tutkimus koostui kaikkiaan 68 ääneneristävyysmittauksesta, joista yhteensä 54 

mittausta tehtiin kaksinkertaisille seinärakenteille ja 14 mittausta yksinkertaisille 

seinärakenteille tai mineraalivilloille. Kunkin mittauksen yksityiskohtaiset tiedot 

esitetään liitteissä 1 ja 2. 

Kuva 4.1 - Levyjen kytkentään käytetyt Rannila Steel Oy:n teräsrangat: vasemmalta 

lukien rankatyypit AWS, TC, LR ja LPR. Paksuudet on esitetty taulukossa 4.1. 

23



0.100 

Kokonaishäviökerroin 

0.010 

0.001 

ilman rankoja 

rankojen kanssa 

50 100 200 400 800 1600 3150 6300 

f [Hz] 

Kuva 4.2 - Teräslevylle asennettuna mitattuja kokonaishäviökertoimia η tot . 

Taulukko 4.1 – Rankojen ominaisuudet. 

Ranka 

Paksuus 

(mm) 

Leveys 

(mm) 

Materiaalin paksuus t 

(mm) 

Dynaaminen jäykkyys K' 

(MN/m) 

Taivutusjäykkyys B 

(Nm 2 ) 

AWS 125 85 1,3 0,2 10400 

TC 120 52 1,6 2,8 29000 

LR 125 42 1,0 3,3 20600 

LPR 42 40 0,8 0,9 3100 

puu 120 42 - - 72000 

puu 84 42 - - 27600 

puu 42 42 - - 3500 

Taulukko 4.2 – Absorptiomateriaalien ominaisuudet. 

Villan nimi Tiheys=ρ= 

(kg/m 3 ) 

Huokoisuus Virtausresistiivisyys r 

(Pas/m 2 ) 

Dynaaminen jäykkyys s' 

(MN/m 3 ) 

TAKU 30 63 0.98 30000 8.87 

TAKU 50 57 0.98 20000 6.27 

PAL 30 121 0.96 110000 14.4 

PAL 50 113 0.96 70000 11.7 

I - KH 30 21 0.99 8000 - 

I - KT 50 17 0.99 8000 - 

EL 100 68 0.98 40000 5.71 

Villamatto 25 0.99 8000 - 

Laivavilla 217 0.92 300000 42.7 

24



5 TULOKSET JA NIIDEN TARKASTELU 

Kaksinkertaisen rakenteen akustisten parametrien vaikutukset ääneneristävyyteen 

esitetään luvuissa 5.1 – 5.10. Tutkitut parametrit olivat: 

• ilmavälin paksuus kytkemättömässä rakenteessa 

• absorptiomateriaalin täyttösuhde 

• rangan tyyppi ja dynaaminen jäykkyys 

• rankajako puurangoilla 

• rankajako joustavilla teräsrangoilla 

• ruuvausjako pintalevyn ja puurangan välillä 

• ilmavälin paksuus kytketyssä rakenteessa 

• mineraalivillan virtausresistiivisyys 

Lisäksi luvuissa 5.11-5.12 esitetään rankajaon ja ruuvaustiheyden vaikutukset 

yksittäisen teräslevyn ääneneristävyyteen. Lopuksi esitetään luvussa 5.13 vielä 

pelkän mineraalivillan ääneneristävyys eri tiheyksillä ja paksuuksilla. 

Kaksoisrakenteilla merkittävimmät resonanssit olivat teräslevyn ominaistaajuus f 11 

ja massa-ilma-massaresonanssi f 0 . Niiden laskentaesimerkkejä ei esitetä joka 

luvussa erikseen vaan lukijaa kehotetaan tarpeen mukaan tarkistamaan kuvasta 

2.2.2 kyseinen taajuus. 

25



5.1 Ilmavälin paksuuden vaikutus kytkemättömässä rakenteessa 

(tyhjä väli) 

R [dB] 

90 

80 

70 

60 

50 

40 

30 

20 

10 

0 

63 

100 

160 

250 

400 

630 

1000 

1600 

2500 

4000 

6300 

Taajuus [Hz] 

0 mm 

25 mm 

42 mm 

84 mm 

125 mm 

250 mm 

d=25mm 

d=42mm 

d=84mm 

d = 125 mm 

d = 250 mm 

Kuva 5.1.1 

Tutkimuksen kohteena oli ilmavälin d (mm) paksuuden vaikutus kytkemättömän 

seinärakenteen ääneneristävyyteen, kun ilmaväli oli tyhjä. Kuvasta 5.1.1 voidaan 

tehdä seuraavat havainnot: 

• Selvästi havaitaan kaksinkertaisten rakenteiden perusilmiö: ilmavälin 

puuttuessa (d=0 mm) ääneneristävyys on huonompi kuin ilmavälin kanssa. 

• Ääneneristävyys kasvaa voimakkaasti massa-ilma-massa –resonanssitaajuuden 

f 0 (tässä 50...160 Hz) ja kriittisen taajuuden (tässä f c =6200 Hz) välisellä 

alueella, kun ilmaväli kasvaa. Ääneneristävyyden kasvu riippuu hieman 

taajuudesta. Alueella f 0 … 800 Hz kasvu on suurempaa kuin alueella 1000 … 

4000 Hz. 

• Kriittisellä taajuudella ääneneristävyys ei riipu lainkaan ilmavälin 

paksuudesta. Tämä johtuu siitä, että resonoivien levyjen välillä on voimakas 

kytkentä, joka voi heiketä vain käyttämällä absorptiomateriaalia ilmavälissä. 

• Kun ilmaväliä ei ole lainkaan (d = 0 mm), ääneneristävyys on tapauksia d = 25 

ja 42 mm parempi matalilla taajuuksilla, koska f 0 -resonanssi heikentää 

jälkimmäisten ääneneristävyyttä. 

• Ns. seisovan aallon resonanssia f r ilmavälin paksuuden puolikkaalla ei havaita, 

toisin kuin useimmat oppikirjat antavat olettaa. Ainoa viite tällaisesta on 

tapauksen d = 250 mm kuoppa 800 Hz:llä, mutta sekin on vähäinen. 

Käytännön ennustemallien ei siten tarvitse ottaa resonanssia huomioon. 

26



5.2 Ilmavälin paksuuden vaikutus kytkemättömässä rakenteessa 

(absorboiva väli) 

R [dB] 

90 

80 

70 

60 

50 

40 

25 mm 

d=25mm 

d=42mm 

d=84mm 

d = 125 mm 

30 

42 mm 

84 mm 

20 

125 mm 

10 

250 mm 

0 

63 

100 

160 

250 

400 

630 

1000 

1600 

2500 

4000 

6300 

Taajuus [Hz] 

d = 250 mm 

Kuva 5.2.1 

Tutkimuksen kohteena oli ilmavälin d (mm) paksuuden vaikutus kytkemättömän 

seinärakenteen ääneneristävyyteen, kun ilmaväli oli absorboiva. Kuvasta 5.2.1 

voidaan tehdä seuraavat havainnot: 

• Ääneneristävyydet ovat parempia kuin tyhjän ilmavälin tapauksessa (kuva 

5.1.1). Lisäksi ääneneristävyydet kasvavat nopeammin taajuuden kasvaessa, 

toisin sanoen käyrät ovat jyrkempiä. 

• Ääneneristävyyden kasvu ilmavälin kasvaessa ei riipu juurikaan taajuudesta 

toisin kuin kuvassa 5.1.1. 

• Resonanssitaajuus f 0 on selvemmin havaittavissa kuin kuvassa 5.1.1. Se 

pienenee ilmavälin kasvaessa 125 Hz:stä alaspäin, kuten yhtälö (4) ja kuva 

2.2.2 ennustaa. 

• Kriittisellä taajuudella f c ääneneristävyys muista taajuuksista poikkeamatta 

kasvaa, kun ilmaväli kasvaa. Tämä on siis toisin kuin kuvassa 5.1.1. Ero 

johtuu siitä, että mineraalivillan määrä kasvaa ilmavälin kasvaessa ja kytkentä 

siten heikkenee levyjen välillä. 

HUOM: Absorbentin ei tarvitse olla täysin irti molemmista levyistä kuten kuvasta saattaa 

ymmärtää. Absorbentti voi nojata esim. toiseen levyyn. Sen sijaan absorbenttia ei missään 

tapauksessa saa liimata kumpaankaan levyyn, koska tämä vaikuttaa levyn jäykkyyteen ja siten 

laskee koinsidenssitaajuutta. Absorbenttia ei myöskään saa liimata molempiin levyihin saatikka 

ahtaa ilmaväliin, koska tästä seuraa mekaaninen kytkentä pintalevyjen väliin ja ääneneristävyys 

romahtaa, koska absorbentti toimii yleensä erittäin jäykkänä jousena (syntyy sandwich-rakenne). 

27



5.3 Absorptiomateriaalin täyttösuhteen vaikutus kytkemättömässä 

rakenteessa 

90 

80 

70 

a% = 0% 

R [dB] 

60 

50 

40 

0% 

30 

24% 

20 

48% 

10 

88% 

0 

63 

100 

160 

250 

400 

630 

1000 

1600 

2500 

4000 

6300 

Taajuus [Hz] 

a% = 24% 

a% = 48% 

a% = 88% 

Kuva 5.3.1 – Ilmaväli d = 125 mm. 

Tutkimuksen kohteena oli absorptiomateriaalin täyttösuhteen a (%) vaikutus 

kytkemättömän seinärakenteen ääneneristävyyteen. Täyttösuhde määritetään 

yhtälöstä 

d a 

a = 100 % 

(10) 

d 

missä d a (mm) on absorptiomateriaalin paksuus. Mittauksissa käytettiin viittä eri 

paksuista ilmaväliä: 25, 42, 84, 125 ja 250 mm. Kuvassa 5.3.1 esitetään 

ilmavälillä d = 125 mm saadut mittaustulokset. Kuvissa 5.3.2 – 5.3.5 esitetään 

tulokset muilla ilmavälin d arvoilla. Kuvista voidaan tehdä seuraavat havainnot: 

• Ääneneristävyys kasvaa voimakkaasti jo pienellä absorptiomateriaalin 

lisäyksellä. Kasvu on huomattavasti suurempi täyttösuhteen muuttuessa 0 % 

→ 24 % verrattuna täyttösuhteen muutokseen 24 % → 88 %. 

• Eri ilmaväleillä tehtyjen mittausten perusteella havaittiin, että ääneneristävyyden 

suhteellinen kasvu ei riipu ilmavälin paksuudesta. Se on aina 15 

… 25 dB keskitaajuuksilla, 5 dB 2500 Hz lähistöllä ja 0 dB f 0 :n alapuolella. 

• Täyttösuhteen vaikutuksen vähäisyyteen 2500 Hz alueella, jossa esiintyy 

tasanne, ei löydetty pätevää selitystä. Ilmiö esiintyy myös jatkossa. 

• Matalilla taajuuksilla kaksoisrakenteiden ääneneristävyys on huonoimmillaan. 

Kaikki keinot ääneneristävyyden parantamiseksi ovat tällöin tarpeen. Tästä 

johtuen päädytään yleensä käyttämään korkeaa täyttösuhdetta ilmavälissä. 

28



HUOM. Kuvassa 5.3.5 puuttuu mittausdataa korkeilla taajuuksilla, koska sivutiesiirtymät olivat 

liian voimakkaita eikä luotettavia tuloksia näin ollen saatu. 

90 

90 

80 

80 

70 

70 

60 

60 

R [dB] 

50 

40 

R [dB] 

50 

40 

30 

30 

20 

10 

0% 

60% 

20 

10 

0% 

36% 

71% 

0 

0 

63 

125 

250 

500 

1000 

2000 

Taajuus [Hz] 

4000 

8000 

63 

100 

160 

250 

400 

630 

1000 

1600 

2500 

4000 

6300 

Taajuus [Hz] 



90 

80 

70 

60 

90 

80 

70 

60 

R [dB] 

50 

40 

R [dB] 

50 

40 

30 

20 

10 

0% 

10% 

71% 

30 

20 

10 

0% 

20% 

80% 

84% 

0 

0 

63 

125 

250 

500 

1000 

2000 

4000 

8000 

63 

100 

160 

250 

400 

630 

1000 

1600 

2500 

4000 

6300 

Taajuus [Hz] 

Taajuus [Hz] 



29



5.4 Rangan tyypin vaikutus (d = 125 mm) 

90 

80 

70 

45 x 120 puu 

R [dB] 

60 

50 

40 

30 

puu 

LR väliseinäranka 

20 

TC termoranka 

10 

AWS-ranka 

kytkemätön 

0 

63 

100 

160 

250 

400 

630 

1000 

1600 

2500 

4000 

6300 

Taajuus [Hz] 

LR 120 mm 

TC 125 mm 

AWS 125 mm 

Kuva 5.4.1 

Tutkimuksen kohteena oli rangan tyypin vaikutus seinärakenteen 

ääneneristävyyteen. Absorboivan ilmavälin paksuus oli d = 120 mm tai 125 mm. 

Rankajako oli b = 550 mm ja ruuvausjako b s = 170 mm. Kuvasta 5.4.1 voidaan 


• Verrattaessa kytkemättömään tilanteeseen, kaikkien rankojen vaikutus on 

ääneneristävyyttä huonontava. 

• Siltataajuuden 200 Hz alapuolella rangoilla ei ole vaikutusta 

ääneneristävyyteen. Ääni kulkeutuu tällöin pääasiassa ilmavälin kautta. 

• Teräsrangoilla saavutetaan parempi ääneneristävyys kuin puurangalla, koska 

teräsrangat ovat joustavia. AWS-rangan ja puurangan välinen ero on suurempi 

kuin 5 dB taajuusvälillä 125 – 2000 Hz, suurimmillaan 20 dB. Syynä AWS:n 

paremmuuteen on alhaisin dynaaminen jäykkyys. Puuranka on käytännössä 

puristumaton levyjä vastaan kohtisuorassa suunnassa, jolloin kaksoisrakenne 

on ”kuin yhtä puuta” rangan kohdalla. 

• 1000-4000 Hz alueella joustavan rangan ero puurankaan oli teoriaa pienempi. 

Joustovaikutus ei ilmeisesti sittenkään yllä korkeille taajuuksille. 

• Puurangalla havaitaan voimakkaat resonanssit taajuuksilla 160 ja 315 Hz, 

joista lisää luvussa 5.6. 

30



5.5 Rangan tyypin vaikutus (d = 42 mm) 

R [dB] 

90 

80 

70 

60 

50 

40 

30 

LPR väliseinäranka 

20 

puu 

10 

kytkemätön 

0 

63 

100 

160 

250 

400 

630 

1000 

1600 

2500 

4000 

6300 

Taajuus [Hz] 

LPR 42 mm 

puu45mm 

Kuva 5.5.1 

Tutkimuksen kohteena oli rangan tyypin vaikutus seinärakenteen 

ääneneristävyyteen. Absorboivan ilmavälin paksuus oli d = 42 mm tai 45 mm. 

Rankajako oli b = 550 mm ja ruuvausjako b s = 170 mm. Kuvasta 5.5.1 voidaan 


• Joustavalla LPR-rangalla saadaan parempi ääneneristävyys kuin puurangalla. 

• LPR-rangalla saatu ääneneristävyys on yhtä suuri kytkemättömän rakenteen 

ääneneristävyyden kanssa 315 Hz saakka, koska ääni kulkeutuu ilmavälin 

kautta eikä rangan kautta. Rangan huonontava vaikutus alkaa kuitenkin paljon 

korkeammalla taajuudella kuin kuvassa 5.4.1. 

• LPR-rangalla saatu ääneneristävyys on pienempi kuin puurangalla massailma-massa 

-resonanssitaajuudella f 0 (100 Hz). Puuranka jäykistää ilmeisesti 

levyä enemmän kuin LPR-ranka, jolloin voimakasta resonanssia ei pääse siinä 

syntymään. 

• 1000 Hz yläpuolella puu ja teräs ovat yhtä hyviä. Syytä tähän ei tiedetä. 

Ilmeisesti teräksen joustavuusvaikutus ei yllä korkeille taajuuksille. 

31



5.6 Puurankajaon vaikutus 

90 

80 

70 

60 

R [dB] 

50 

40 

30 

275 mm 

550 mm 

20 

1100 mm 

10 

kytkemätön 

0 

63 

100 

160 

250 

400 

630 

1000 

1600 

2500 

4000 

6300 

Taajuus [Hz] 

b = 1100 mm 

b=550mm 

b=275mm 

Kuva 5.6.1 – Ilmaväli d = 45 mm ja ruuvausjako b s = 170 mm. 

Tutkimuksen kohteena oli puurankajaon b (mm) vaikutus kytketyn seinärakenteen 

ääneneristävyyteen. Absorboivan ilmavälin paksuudet olivat d = 45 mm (kuva 

5.6.1), d = 84 mm (kuvat 5.6.2 ja 5.6.3) ja d = 120 mm (kuva 5.6.4). Kuvista 


• Ääneneristävyys kasvaa vain jonkin verran yli 200 Hz:llä, kun rankajako 

suurenee. 

• Taajuuksilla 160 – 315 Hz tapahtuu voimakas resonanssi, joka heikkenee 

rankajaon kasvaessa. Resonanssit johtuvat teräslevyn jäykistymisestä. 

Teräslevyyn muodostuu kapeita ”osalevyjä” rankojen väliin, joissa tapahtuu 

normaaliresonanssi f 11 huomattavasti täyslevyistä (L x =1105 mm) näytettä 

korkeammalla taajuudella. Esimerkiksi tilanteessa b=275 mm on osalevyn 

leveys L x =225 mm, jolloin saadaan kuvasta 2.2.2 resonanssiksi f 11 =160 Hz. 

• Resonanssitaajuuden f 0 alapuolella kytkemättömän seinärakenteen 

ääneneristävyys on pienempi kuin kytketyn seinärakenteen äänenristävyys. 

Levyjen jäykistäminen siis heikentää massa-ilma-massa –resonanssia. 

• Kuvassa 5.6.3 ääneneristävyydet ovat selvästi paremmat kuin kuvassa 5.6.2, 

mikä johtuu siitä, että ruuvausjako b s kasvaa arvosta 170 mm arvoon 680 mm. 

Ruuvausjaon vaikutus esitetään paremmin kuvissa 5.8. 

• Normaaliresonanssi f 11 on huomattavasti heikompi kuvassa 5.6.3. Ruuvauksen 

löyhentäminen ilmeisesti vaikuttaa puurangan luoman jäykän reunaehdon 

voimakkuuteen. 

32



R [dB] 

90 

80 

70 

60 

50 

40 

275 mm 

30 

550 mm 

20 

1100 mm 

10 

kytkemätön 

0 

63 

100 

160 

250 

400 

630 

1000 

1600 

2500 

4000 

6300 

Taajuus [Hz] 

b = 1100 mm 

b=550mm 

b=275mm 


90 

80 

70 

R [dB] 

60 

50 

40 

b = 1200 mm b = 600 mm b = 300 mm 

30 

20 

10 

300 mm 

600 mm 

1200 mm 

kytkemätön 

0 

63 

100 

160 

250 

400 

630 

1000 

1600 

2500 

4000 

6300 

Taajuus [Hz] 

Kuva 5.6.3 – Ilmaväli d = 84 mm ja ruuvausjako b s = 680 mm (vertaa kuvaan 

5.6.2). 

33



90 

80 

70 

60 

R [dB] 

50 

40 

30 

550 mm 

20 

1100 mm 

10 

kytkemätön 

0 

63 

100 

160 

250 

400 

630 

1000 

1600 

2500 

4000 

6300 

Taajuus [Hz] 

b = 1100 mm 

b=550mm 


34



5.7 Rankajaon vaikutus joustavilla teräsrangoilla 

90 

80 

70 

R [dB] 

60 

50 

40 

30 

275 mm 

550 mm 

20 

1100 mm 

10 

kytkemätön 

0 

63 

100 

160 

250 

400 

630 

1000 

1600 

2500 

4000 

6300 

Taajuus [Hz] 

b = 275 mm 

b = 550 mm 

b = 1100 mm 

Kuva 5.7.1 

Tutkimuksen kohteena oli rankajaon b (mm) vaikutus joustavalla AWSteräsrangalla 

kytketyn seinärakenteen ääneneristävyyteen. Absorboivan ilmavälin 

paksuus oli d = 125 mm ja ruuvausjako b s = 170 mm. Kuvasta 5.7.1 voidaan tehdä 

seuraavat havainnot: 

• Normaaliresonanssi f 11 tapahtuu samalla taajuudella (200 Hz) kuin 

puurangoilla (kuva 5.6.4), mutta se on huomattavasti heikompi. 

• 200 Hz:n yläpuolella rankajaon vaikutus ääneneristävyyteen on hyvin 

vähäinen, kuten puurangoillakin. 

• Rankajaon vaikutus on vielä pienempi joustavilla rangoilla kuin puurangoilla. 

35



5.8 Ruuvausjaon vaikutus puurangoilla kytketyssä rakenteessa 

90 

80 

70 

60 

bs = 170 mm 

bs = 340 mm 

bs = 680 mm 

R [dB] 

50 

40 

30 

170 mm 

20 

10 

340 mm 

680 mm 

kytkemätön 

0 

63 

100 

160 

250 

400 

630 

1000 

1600 

2500 

4000 

6300 

Taajuus [Hz] 

Kuva 5.8.1 – Rankajako b = 300 mm. 

Tutkimuksen kohteena oli ruuvausjaon b s (mm) vaikutus puurangoilla kytketyn 

seinärakenteen ääneneristävyyteen. Mittauksissa käytetyt rankajaot olivat b = 300 

mm (kuva 5.8.1) ja b = 1200 mm (kuva 5.8.2). Absorboivan ilmavälin paksuus oli 

d = 84 mm. Kuvista voidaan tehdä seuraavat havainnot: 

• Kun rankajako on pieni (300 mm), ruuvausjaon lyhentyessä ääneneristävyys 

heikkenee melko lineaarisesti koko taajuusalueella. Eniten ruuvausjako 

vaikuttaa keskitaajuuksilla, jopa 12 dB, vähiten kriittisen taajuuden 

läheisyydessä ja matalilla taajuuksilla. 

• Kun rankajako on suuri (1200 mm), ruuvausjaon kasvattaminen parantaa 

ääneneristävyyttä vain 160 Hz yläpuolella, parhaimmillaan jopa 20 dB. 

• Ruuvausjaon b s vaikutus ääneneristävyyteen on huomattavasti suurempi kuin 

rankajaon b vaikutus (ks. kuvat 5.6.1 – 5.7.1). 

• On ilmeistä, että puurankoja käytettäessä ruuvausjaon tulisi olla 

mahdollisimman harva. Kukin ruuvi toimii runkoäänen siirtymäreittinä 

rangasta levyyn, jolloin mm. ruuvauskireys voi myös olla vaikuttava tekijä. 

Levyt rankaan kiinnittävien ruuvien kiristysmomentti on luultavasti tekijä, joka 

vaikuttaa myös ääneneristävyyteen ruuvaustiheyden lisäksi. Momenttia ei 

määritetty lainkaan tässä tutkimuksessa. 

36



90 

80 

70 

R [dB] 

60 

50 

40 

bs = 170 mm 

bs = 340 mm 

bs = 680 mm 

30 

20 

170 mm 

340 mm 

680 mm 

10 

0 

2250 mm 

kytkemätön 

63 

100 

160 

250 

400 

630 

1000 

1600 

2500 

4000 

6300 

Taajuus [Hz] 


37



5.9 Ilmavälin paksuuden vaikutus kytketyssä rakenteessa 

90 

80 

70 

60 

45 mm 

84 mm 

120 mm 

R [dB] 

50 

40 

30 

20 

10 

0 

d = 45 mm 

d = 84 mm 

d = 120 mm 

63 

100 

160 

250 

400 

630 

1000 

1600 

2500 

4000 

6300 

Taajuus [Hz] 


Tutkimuksen kohteena oli ilmavälin paksuuden d (mm) vaikutus puurangoilla 

kytketyn seinärakenteen ääneneristävyyteen. Ilmaväli oli absorboiva. Mittauksissa 

käytetyt rankajaot olivat b = 550 mm (kuva 5.9.1) ja b = 1100 mm (kuva 5.9.2). 

Ruuvausjako oli b s = 170 mm. Kuvista voidaan tehdä seuraavat havainnot: 

• Kytketyllä rakenteella ilmavälin vaikutus on pieni verrattuna kytkemättömällä 

rakenteella saatuihin eroihin (ks. kuvat 5.1.1 ja 5.2.1). 

• Suurimmat erot tapahtuvat matalilla taajuuksilla. Siltataajuuden f b (tässä 200 

Hz) alapuoli on ainut taajuusalue, johon ilmavälin paksuus vaikuttaa, koska 

siellä äänen läpäisy tapahtuu yksinomaan ilmaväliä pitkin. 

• Taajuuden 400 Hz yläpuolella ilmavälin paksuudella on pieni vaikutus, mikä 

johtuu siitä, että ilmavälin kautta ei käytännössä kulkeudu ääntä paljoakaan. 

Näin ollen ääneneristävyyden kasvu johtuu luultavasti osin rangan massan 

kasvusta (liikkuvuuden laskusta). 

• Kun rankajako kasvaa, kasvaa myös rangan paksuuden vaikutus (vrt. kuvia 

5.9.1 ja 5.9.2). Tämä on seurausta siitä, että ilmareitin suhteellinen merkitys 

kasvaa rankojen vähentyessä. 

38



90 

80 

70 

45 mm 

84 mm 

120 mm 

60 

R [dB] 

50 

40 

30 

d = 45 mm 

d = 84 mm 

20 

10 

d = 120 mm 

0 

63 

125 

250 

500 

1000 

2000 

4000 

8000 

Taajuus [Hz] 


39



5.10 Mineraalivillan virtausresistiivisyyden ja tiheyden vaikutus 

100 

r = 0 Pas/m2 0 kg/m3 

90 

R [dB] 

80 

70 

60 

50 

40 

0 Pas/m2 

8000 Pas/m2 

30 

30000 Pas/m2 

20 

100000 Pas/m2 

10 

300000 Pas/m2 

0 

63 

100 

160 

250 

400 

630 

1000 

1600 

2500 

4000 

6300 

Taajuus [Hz] 

r = 8000 Pas/m2 17 kg/m3 

r = 30000 Pas/m2 61 kg/m3 

r = 100000 Pas/m2 118 kg/m3 

r = 300000 Pas/m2 217 kg/m3 

Kuva 5.10.1 – Kytkemätön rakenne, ilmaväli d = 125 mm. 

Tutkimuksen kohteena oli absorptiomateriaalin virtausresistiivisyyden r (Pas/m 2 ) 

ja tiheyden ρ a (kg/m 3 ) vaikutus kytkemättömän (kuvat 5.10.1 ja 5.10.2) ja 

kytketyn (kuva 5.10.3) seinärakenteen ääneneristävyyteen. Mittauksissa käytetyt 

ilmavälin paksuudet olivat d = 125 mm ja 84 mm. Absorbentin täyttösuhde oli 

kaikissa tapauksissa yli 70 %. Kuvista voidaan tehdä seuraavat havainnot: 

• Absorptiomateriaalin virtausresistiivisyyden vaikutus kytkemättömän seinärakenteen 

ääneneristävyyteen on melko pieni, 0 … 8 dB. Vaikutus on 

suurimmillaan korkeilla taajuuksilla. Mineraalivillan tiheys ei siten myöskään 

vaikuta seinärakenteen ääneneristävyyteen merkittävästi. 

• Kytketyllä rakenteella virtausresistiivisyyden vaikutus on vielä pienempi kuin 

kytkemättömällä rakenteella, koska ääntä etenee melko vähän korkeilla 

taajuuksilla ilmaa pitkin. Suurin osa äänestä etenee rankaa pitkin. 

• Absorptiomateriaalin täyttösuhteen vaikutusta ei nähty tarpeen tutkia lainkaan 

kytketyillä rakenteilla, koska on oletettavissa, ettei löydetä uusia ilmiöitä. 

Koska kuvassa 5.10.3 ei ääneneristävyys kasva kuin korkeintaan 8 dB 

absorbentin vaikutuksesta, on helppoa päätellä täyttösuhteen vaikutus luvun 

5.3 perusteella. 

Kansainvälisten tutkimusten mukaan virtausresistiivisyys vaikuttaisi 

ääneneristävyyteen vain pienillä virtausresistiivisyysarvoilla alueella 0 < r < 5000 

Pas/m 2 . 

40



90 

80 

70 

60 

R [dB] 

50 

40 

r = 0 Pas/m2 

0 kg/m3 

30 

20 

10 

0 Pas/m2 

8000 Pas/m2 

30000 Pas/m2 

r = 8000 Pas/m2 

r = 30000 Pas/m2 

21 kg/m3 

63 kg/m3 

0 

63 

100 

160 

250 

400 

630 

1000 

1600 

2500 

4000 

6300 

Taajuus [Hz] 

Kuva 5.10.2 - Kytkemätön rakenne, ilmaväli 84 mm. 

90 

80 

70 

60 

r=0Pas/m2 

0 kg/m3 

R [dB] 

50 

40 

r = 8000 Pas/m2 

21 kg/m3 

30 

0 Pas/m2 

20 

8000 Pas/m2 

r = 30000 Pas/m2 63 kg/m3 

30000 Pas/m2 

10 

110000 Pas/m2 r = 110000 Pas/m2 121 kg/m3 

0 

63 

100 

160 

250 

400 

630 

1000 

1600 

2500 

4000 

6300 

Taajuus [Hz] 

Kuva 5.10.3 - Kytketty rakenne, ilmaväli d = 84 mm. 

41



5.11 Rankajaon vaikutus yksittäisellä teräslevyllä 

50 

40 

R [dB] 

30 

20 

10 

2 mm, b = 275 mm 

2 mm, b = 550 mm 

b = 275 mm 

b = 550 mm 

2 mm, b = 1100 mm b = 1100 mm 

0 

50 

100 

200 

400 

800 

1600 

Taajuus [Hz] 

3150 

6300 

b = 1100 mm 

Kuva 5.11.1 

Tutkimuksen kohteena oli puurankojen rankajaon b (mm) vaikutus yksittäisen 

teräslevyn ääneneristävyyteen. Ruuvausjako oli b s = 170 mm. Kuvasta 5.11.1 


• Matalilla taajuuksilla havaitaan samanlaisia kuoppia kuin puurangoilla kuvissa 

5.4-5.6 ja 5.8. Kuopat johtuvat normaaliresonanssista f 11 kaavan (1) mukaan. 

• Resonanssi heikkenee rankajaon kasvaessa siten, että rankajaolla b = 1100 mm 

resonanssia ei enää havaita. 

• Kriittisen taajuuden kuoppa f c =6200 Hz näkyy selvästi yksinkertaisessa 

rakenteessa. Kriittinen taajuus näkyi selvästi myös kaksoisrakenteissa. Ainoa 

tekijä, joka hillitsi kuoppaa eli paransi vaimennusta tällä taajuudella, oli paksut 

absorboivat kerrokset ilmavälissä. 

42



5.12 Ruuvausjaon vaikutus yksittäisellä teräslevyllä 

50 

40 

170 mm 

340 mm 

680 mm 

30 

bs = 170 mm 

bs = 340 mm 

bs = 680 mm 

20 

10 

0 

50 

100 

200 

400 

800 

R [dB] 

1600 

3150 

6300 

Taajuus [Hz] 

Kuva 5.12.1 

Tutkimuksen kohteena oli ruuvausjaon b s (mm) vaikutus yksittäisen teräslevyn 

ääneneristävyyteen. Puurankojen rankajako oli b = 550 mm. Kuvasta 5.12.1 

voidaan tehdä seuraava havainto: 

• Ruuvausjako ei vaikuta yksittäisen levyn ääneneristävyyteen. Tästä seuraa se, 

että kuvissa 5.6.3, 5.8.1 ja 5.8.2 havaittu ruuvausjaon kasvun voimakas 

vaikutus kaksoisseinärakenteisiin johtuu puhtaasti rakenteellisen kytkennän 

parantumisesta levyjen välillä eikä levyjen värähtelymuotojen muuttumisesta. 

43



5.13 Mineraalivillan ääneneristävyys 

R [dB] 

70 

60 

50 

40 

30 

20 

KT, 50 mm 

KT, 50+30 mm 

KT, 50+30+30 mm 

PAL, 50 mm 

PAL, 50+30 mm 

PAL, 50+30+30 mm 

KT 50 

KT 50 + 30 

KT 50 + 30 + 30 

PAL 50 

PAL 50+ 30 

10 

0 

63 

100 

160 

250 

400 

630 

1000 

1600 

2500 

4000 

6300 

Taajuus [Hz] 

PAL 50+30 + 30 

Kuva 5.13.1 

Tutkimuksen kohteena oli mineraalivillan ääneneristävyys. Tutkimus suoritettiin 

kahta eri villatyyppiä käyttäen. Ensimmäinen villatyyppi oli lämmöneristematto 

KT, jonka tiheys oli ρ a = 19 kg/m 3 ja virtausresistiivisyys r = 8 000 Pas/m 2 . 

Toinen villatyyppi oli palosuojalevy PAL, jonka tiheys oli ρ a = 117 kg/m 3 ja 

virtausresistiivisyys r = 90 000 Pas/m 2 . Mittauksissa käytettiin kolmea eri villan 

paksuutta d a : 50, 80 ja 110 mm. Kuvasta 5.13.1 voidaan tehdä seuraavat 

havainnot: 

• Ääneneristävyys kasvaa virtausresistiivisyyden r kasvaessa. 

• Ääneneristävyys riippuu melko lineaarisesti villan paksuudesta. 

• Ääneneristävyys kasvaa voimakkaasti taajuuden kasvaessa. Kasvu on 

tiheämmällä villalla suurempi kuin massalaki yhtälön (2) mukaan olettaa, jopa 

12 dB/oktaavi. 

• Korkeilla taajuuksilla saadaan massalakia suurempia ääneneristävyyden 

arvoja, ts. tiheä villa on parempi äänieriste kuin samanmassainen levy. 

• Yhtä voimakasta ääneneristävyyden kasvua ei kuitenkaan havaittu, kun 

mineraalivillan tiheyttä kasvatettiin ilmavälin sisällä (luku 5.10). Tähän on 

syynä se, että ilmavälissä mineraalivilla toimii ilmavälissä tapahtuvan 

kaiunnan poistajana, ei niinkään ääneneristävyyttä parantavana elementtinä. 

Tyhjässä ilmavälissä kaiunta kasvattaa äänitasoa noin 20 dB, johon absorbentti 

hyvin puree. Kuitenkaan virtausvastusta kasvattamalla ilmavälissä ei päästy 

oleellisesti parempiin tuloksiin kuten kuvassa 5.13.1. 

44



6 JOHTOPÄÄTÖKSET 

Tästä tutkimuksesta voidaan vetää seuraavat tärkeät havainnot koskien 

kaksinkertaisen seinärakenteen ääneneristävyyttä: 

• Ilmavälin paksuuden d kasvattaminen parantaa kytkemättömän seinärakenteen 

ääneneristävyyttä huomattavasti riippumatta siitä, onko ilmaväli tyhjä tai 

absorboiva. 

• Kun käytetään rankoja, ilmavälin paksuuden (rankapaksuuden) kasvattaminen 

ei juurikaan vaikuta. 

• Absorptiomateriaalin täyttösuhteen a vaikutus kytkemättömän seinärakenteen 

ääneneristävyyteen on suhteellisesti tehokkainta silloin, kun täyttösuhde on 

alkujaan pieni. Jos täyttösuhde kasvaa nollasta arvoon 20 %, on vaikutus 

suurimmillaan. Jos taas täyttösuhdetta kasvatetaan 50 %:sta 90 %:iin, on 

ääneneristävyyden kasvu suhteellisen pieni. 

• Kun käytetään rankoja, ei mineraalivillalla tai sen täyttöasteella ole paljoakaan 

merkitystä paitsi matalimmilla taajuuksilla. 

• Joustavilla rangoilla (AWS-teräsranka) ääneneristävyys on huomattavasti 

parempi kuin jäykillä rangoilla (puuranka). 

• Ruuvausjaon b s kasvattaminen rangan ja levyn välillä parantaa merkittävästi 

ääneneristävyyttä. Mitä vähemmän ruuveja käytetään sitä parempi on 

rakenteen ääneneristävyys. 

• Puurankajaon b vaikutus ääneneristävyyteen on vähäinen. Rankajaon 

kasvattaminen parantaa rakenteen ääneneristävyyttä vain matalilla 

taajuuksilla, kun ruuvausjakokin on suuri. 

• Rankajaon vaikutus joustavalla rangalla on vielä vähäisempi kuin 

puurangoilla. 

• On ilmeistä, että kaksoisseinärakenteissa tulee pyrkiä erillisrankarakenteisiin 

aina kuin mahdollista. Muussa tapauksessa tulisi valita mahdollisimman harva 

ja joustava ranka. Puurangoilla ei päästä kovin hyvään ääneneristävyyteen 

paitsi jos ilmaväli on suuri (mielellään yli 125 mm), ilmaväli on kokonaan 

absorboiva, rankajako on suuri ja ruuvausjako mahdollisimman harva 

(mielellään yli 30 cm). 

• Ilmavälissä olevan mineraalivillan tiheyden tai virtausvastuksen vaikutus 

kaksoisseinärakenteen ääneneristävyyteen näyttäisi olevan mitätön sekä 

kytkemättömässä että kytketyssä rakenteessa. Käytössä oli mineraalivilloja 

tiheysvälillä 30 ja 220 kg/m 3 . 

45

46 





Liite 1 - Kaksinkertaisten seinien testisarjat 

Taulukko L1.1 - Kaksinkertaisten seinärakenteiden (54 kpl) parametriluettelo. 

nro a [%] r [Pas/m 2 ] d [mm] b [mm] Rangan tyyppi b s [mm] Villat ja tuplalevyt R w 

1 71 30000 84 - - 170 TAKU 30+30 58 

2 10 20000 84 - - 170 Reunoilla 80x50 mm TAKU 51 

3 0 - 84 - - 170 44 

4 0 - 250 - - 170 56 

5 0 - 125 - - 170 50 

6 88 30000 125 - - 170 TAKU 30+30+50 63 

7 24 30000 125 - - 170 TAKU 30 57 

8 48 30000 125 - - 170 TAKU 30+30 57 

9 71 8000 84 - - 170 KH 30+30 59 

10 95 8000 84 1100 puu 170 KH 30+KT 50 47 

11 95 8000 84 550 puu 170 KH 30+KT 50 45 

12 95 8000 84 275 puu 170 KH 30+KT 50 41 

13 83 8000 120 550 puu 170 KT 50+50 47 

14 83 8000 120 1100 puu 170 KT 50+50 50 

15 80 8000 125 1100 AWS 170 KT 50+50 56 

16 80 8000 125 550 AWS 170 KT 50+50 56 

17 80 8000 125 275 AWS 170 KT 50+50 55 

18 119 8000 42 550 LPR 170 KT 50 47 

19 80 8000 125 550 TC 170 KT 50+50 51 

20 83 8000 120 550 LR 170 KT 50+50 54 

21 0 - 84 1100 puu 170 42 

22 71 8000 84 1100 puu 170 KH 30+30 48 

23 71 30000 84 1100 puu 170 TAKU 30+30 47 

24 71 110000 84 1100 puu 170 PAL 30+30 48 

25 67 8000 45 1100 puu 170 KH 30 44 

26 67 8000 45 550 puu 170 KH 30 43 

27 67 8000 45 275 puu 170 KH 30 40 

28 71 8000 84 550 puu 170 KH 30+30 46 

29 71 8000 84 550 puu 340 KH 30+30 51 

30 71 8000 84 550 puu 680 KH 30+30 53 

31 0 - 0 1100 puu 170 36 

32 0 - 25 - - 170 34 

33 60 8000 25 - - 170 Villamatto 41 

34 0 - 42 - - 170 39 

35 36 8000 42 - - 170 Villamatto 47 

36 71 8000 42 - - 170 Villamatto 49 

37 84 90000 250 - - 170 PAL 50+50+50+30+30 70 

38 80 40000 250 - - 170 EL 100+100 68 

39 20 20000 250 - - 170 TAKU 50 63 

40 80 8000 125 - - 170 KT 50+50 62 

41 80 8000 125 - - 170 KT 50+50, tuplalevyt 69 

42 88 30000 125 - - 170 TAKU 30+30+50 63 

43 88 100000 125 - - 170 PAL 30+30+50 61 

44 84 300000 125 - - 170 Laivavilla 7x15 mm 60 

45 71 30000 84 300 puu 170 TAKU 30+30 41 

46 71 30000 84 300 puu 340 TAKU 30+30 46 

47 71 30000 84 1200 puu 340 TAKU 30+30, tuplalevyt 58 

48 71 30000 84 600 puu 340 TAKU 30+30 51 

49 71 30000 84 1200 puu 170 TAKU 30+30 47 

50 71 30000 84 1200 puu 340 TAKU 30+30 53 

51 71 30000 84 300 puu 680 TAKU 30+30 51 

52 71 30000 84 600 puu 680 TAKU 30+30 56 

53 71 30000 84 1200 puu 680 TAKU 30+30 56 

54 71 30000 84 1200 puu 2250 TAKU 30+30 57 

47



Taulukko L1.2 - Ääneneristävyysarvot (dB) kaksinkertaisten seinärakenteiden 

mittauksille 1-54. Niillä rakenteilla ja taajuuksilla, joilla sivutiesiirtymää oli liikaa, ei 

tulosta esitetä lainkaan (tyhjät ruudut). 

Ääneneristävyys 1/3-oktaavikaistoittain 

nro 63 80 100 125 160 200 250 315 400 500 630 800 1000 1250 1600 2000 2500 3150 4000 5000 6300 8000 

1 19.2 21.8 29.2 31.0 41.5 45.7 49.6 54.8 59.6 65.0 69.1 71.1 71.2 72.1 71.6 71.7 73.6 77.1 81.6 81.6 75.3 63.9 

2 19.7 20.8 23.5 28.5 33.3 37.0 41.2 45.7 49.1 53.8 58.3 63.4 68.1 71.2 71.9 71.5 73.4 76.8 80.6 78.5 52.8 48.0 

3 20.0 18.8 21.7 26.8 29.3 30.2 33.7 36.0 39.6 40.7 42.3 44.4 50.0 55.7 62.6 67.8 70.1 73.2 74.4 71.3 47.2 43.8 

4 23.9 22.4 33.9 39.0 35.1 44.9 44.5 46.8 51.9 56.6 59.0 55.6 61.1 65.9 68.8 70.6 73.2 74.6 76.1 72.0 45.8 46.4 

5 19.2 22.1 23.7 33.5 32.5 35.4 38.4 42.2 44.2 48.3 52.4 54.2 56.8 61.7 63.8 67.9 71.7 74.7 75.4 71.8 47.8 44.6 

6 21.2 29.2 33.7 37.2 46.2 52.2 55.0 57.7 63.8 68.7 73.5 75.4 76.5 76.0 75.4 75.7 77.6 81.1 88.7 87.0 77.3 72.1 

7 20.8 22.4 30.5 31.9 37.0 44.5 49.0 52.1 57.1 61.8 66.7 71.2 73.4 74.9 74.6 75.0 76.9 80.8 87.2 85.1 72.2 66.5 

8 16.8 26.8 31.3 35.2 42.6 48.7 52.1 55.1 61.0 65.4 70.4 74.2 76.0 76.1 76.2 79.9 87.5 87.2 76.1 71.8 

9 18.7 21.3 29.8 35.4 42.5 46.8 50.1 54.0 59.3 63.6 67.7 71.0 72.0 74.2 72.9 72.6 74.6 77.9 82.2 81.7 72.3 63.1 

10 20.0 22.3 32.3 33.7 39.0 40.6 35.9 36.2 40.3 43.6 45.9 47.5 48.7 48.9 48.0 49.9 52.5 55.3 57.8 58.9 44.2 42.5 

11 18.6 22.1 32.0 30.9 31.2 28.0 38.6 35.7 40.0 40.9 43.9 44.5 46.7 47.9 47.0 49.4 51.6 53.4 55.9 57.7 44.4 42.9 

12 23.3 24.6 18.6 19.1 15.5 25.2 40.6 40.3 37.2 43.9 43.0 41.8 45.7 47.1 47.5 50.2 52.4 53.3 54.7 55.7 43.8 43.0 

13 17.8 22.7 34.6 33.0 31.2 26.9 40.9 36.0 43.1 44.0 45.7 47.2 49.4 51.9 52.3 54.0 56.3 58.2 60.2 60.6 46.2 46.0 

14 20.6 22.0 34.6 39.3 39.5 42.8 38.3 38.4 40.7 48.7 48.9 50.3 53.0 54.3 54.1 55.5 57.9 60.0 61.8 62.7 46.6 45.9 

15 20.4 21.4 32.5 37.7 45.7 50.4 49.4 51.8 54.8 54.9 55.6 55.7 56.3 57.4 56.9 58.7 61.1 62.8 64.6 66.1 49.1 48.6 

16 20.7 21.7 32.4 38.9 45.6 47.0 47.3 51.8 53.5 54.6 54.9 55.1 56.3 57.3 57.3 59.3 61.7 62.9 64.0 65.0 48.8 48.6 

17 19.2 22.4 31.4 37.2 44.5 40.7 49.1 51.3 55.4 53.5 53.0 53.1 53.6 55.8 57.1 58.7 60.4 60.8 61.6 62.0 48.3 48.3 

18 21.8 22.8 13.2 20.3 32.4 39.3 43.8 48.3 51.6 50.0 48.7 49.5 49.6 49.9 50.0 52.2 54.4 56.3 58.3 60.2 44.7 43.0 

19 24.5 23.8 25.9 30.6 40.3 40.0 43.9 48.1 48.4 49.3 48.5 47.8 51.3 52.9 53.7 56.1 58.6 60.0 61.8 62.8 48.8 49.3 

20 21.6 22.8 30.3 37.5 41.9 43.7 48.1 51.5 52.5 52.8 53.4 53.3 53.9 53.3 52.8 54.8 57.6 59.4 61.1 62.5 45.7 45.1 

21 19.6 17.6 19.1 27.6 30.7 29.7 31.6 30.3 33.5 39.8 42.4 43.7 47.2 49.0 49.2 52.6 55.3 56.8 57.9 57.9 39.9 38.6 

22 19.2 21.5 30.8 31.8 36.5 39.8 37.6 35.4 36.8 45.7 47.9 49.3 50.3 50.6 50.4 53.1 56.0 57.6 59.1 59.8 45.2 43.6 

23 18.8 22.3 31.3 32.5 36.3 37.5 37.7 34.7 38.9 44.6 46.8 48.2 49.7 49.9 49.1 52.8 55.5 57.4 58.6 58.8 44.1 42.6 

24 19.0 22.2 29.3 30.5 36.1 38.1 38.4 36.8 40.2 45.4 47.5 48.6 50.4 51.4 50.8 54.4 56.7 57.7 58.6 59.1 44.2 42.6 

25 20.7 18.0 19.3 23.0 30.0 34.4 33.2 35.1 37.0 42.4 45.3 47.2 49.1 49.8 50.5 52.9 55.3 56.2 57.1 57.8 42.4 40.8 

26 21.2 18.4 20.5 26.3 27.5 26.1 35.3 34.8 39.8 40.9 43.3 45.0 47.1 48.8 50.0 52.0 54.1 54.9 55.6 56.0 42.0 40.8 

27 22.4 23.7 20.9 19.4 15.6 19.3 35.9 38.5 37.7 42.5 41.1 41.0 44.7 44.9 46.9 50.0 52.5 53.1 53.7 54.3 41.9 41.3 

28 18.2 22.5 32.2 32.5 33.7 27.5 39.4 35.4 40.8 42.6 45.3 45.5 47.5 48.9 49.1 51.9 54.6 56.0 57.3 58.0 44.7 43.6 

29 17.3 22.8 31.5 33.9 33.3 36.5 45.6 45.5 48.9 50.3 49.7 49.5 51.1 51.7 50.9 53.7 57.1 58.9 60.7 62.3 48.4 46.7 

30 19.7 22.9 28.1 33.8 42.3 43.7 47.5 48.9 50.6 53.3 53.5 52.8 52.4 52.1 51.4 54.3 57.9 60.1 62.0 63.7 51.0 49.2 

31 24.9 23.6 21.1 24.7 28.3 28.5 27.7 29.8 28.3 29.9 30.8 33.5 36.5 38.9 41.6 44.2 47.0 49.2 50.4 49.1 34.8 34.6 

32 27.3 23.7 17.8 17.5 15.8 21.2 23.0 27.1 26.5 30.6 33.8 38.2 43.6 48.9 55.0 59.4 62.6 65.2 66.5 61.4 43.3 49.4 

33 26.7 23.1 15.1 14.0 19.7 28.0 34.5 42.1 46.3 52.1 56.9 60.5 63.5 64.4 64.5 64.0 65.3 69.0 71.4 67.9 57.5 56.5 

34 26.8 19.3 17.1 17.1 24.5 24.2 29.9 33.8 34.5 35.6 39.1 42.1 47.8 53.3 60.2 65.4 68.2 71.0 71.4 66.1 44.4 46.9 

35 27.0 18.4 18.6 19.9 28.0 33.9 39.0 45.4 49.3 55.2 60.0 64.9 68.6 71.8 73.1 71.9 72.6 75.6 76.1 72.0 57.2 55.4 

36 24.9 19.6 16.2 22.1 32.4 39.1 43.2 49.8 54.2 59.7 63.9 67.9 70.0 72.0 71.9 70.3 71.2 75.4 76.5 73.4 63.6 60.4 

37 31.1 30.8 35.9 42.6 51.7 60.5 66.4 73.5 75.6 75.6 73.5 77.0 81.5 80.4 82.1 83.8 84.5 86.2 87.7 

38 32.7 33.2 39.5 41.8 48.8 57.1 59.8 62.9 70.0 72.9 75.0 78.5 81.2 86.3 80.5 84.6 84.6 86.6 85.8 

39 25.7 27.2 38.2 40.2 40.5 49.6 54.9 58.2 64.5 68.1 72.0 73.5 77.4 82.3 84.6 85.2 83.5 86.1 84.9 

40 26.1 26.4 30.5 37.9 45.4 49.6 53.1 58.5 62.3 66.5 71.2 75.5 79.6 82.2 84.1 87.2 89.3 87.8 86.8 84.0 75.9 70.2 

41 26.1 24.0 39.1 44.8 51.2 55.3 60.2 64.6 68.1 71.8 76.2 78.1 79.6 82.1 83.7 87.4 90.6 88.4 86.7 84.3 79.8 73.4 

42 25.6 25.4 31.6 38.1 46.0 50.1 53.6 59.8 64.1 68.2 73.5 77.7 81.1 83.0 83.3 85.0 86.3 86.2 85.3 82.0 79.6 71.4 

43 24.4 31.3 30.1 35.4 42.3 48.0 54.0 60.2 65.8 72.2 75.4 77.7 84.1 89.2 90.2 90.3 92.6 89.3 85.7 77.9 76.0 

44 27.6 25.6 27.9 33.7 41.3 47.5 54.8 63.1 68.2 72.8 77.4 81.0 84.4 85.7 86.0 89.1 92.9 89.4 89.0 87.9 85.3 79.2 

45 30.0 25.1 18.6 15.7 19.5 35.9 45.8 41.2 42.7 39.7 38.5 42.5 45.2 47.5 51.3 53.3 55.0 57.2 59.6 60.8 47.3 48.1 

46 30.0 25.1 15.3 15.6 28.7 41.7 43.3 47.9 46.0 45.8 46.1 48.4 52.6 54.6 57.3 58.1 60.0 61.7 64.4 66.2 50.8 50.5 

47 30.0 25.1 38.8 45.6 50.7 48.5 52.9 50.5 50.6 51.9 54.6 55.9 58.2 60.9 62.7 62.9 64.4 67.5 72.0 75.1 57.0 56.6 

48 17.8 25.1 32.3 28.2 28.9 43.9 45.0 46.6 46.4 46.8 48.4 51.3 54.7 57.8 60.6 61.4 62.6 63.7 66.4 68.7 52.0 51.0 

49 15.7 25.1 23.3 33.7 41.6 40.7 35.4 40.4 38.0 39.0 44.2 48.7 50.2 52.0 54.4 55.7 57.1 58.7 60.2 62.9 49.0 48.1 

50 16.1 25.1 23.5 34.3 42.7 45.0 48.3 50.9 49.3 48.4 50.7 53.4 55.0 57.0 58.9 59.3 61.4 63.4 65.8 69.1 53.5 52.3 

51 30.0 25.1 23.4 20.5 30.8 41.0 48.8 49.3 49.6 51.8 51.7 54.1 56.0 57.5 59.8 60.3 62.6 64.7 67.3 70.0 53.8 53.1 

52 21.3 25.1 32.2 35.5 38.6 44.5 48.5 50.0 50.4 52.3 53.4 56.8 58.1 60.3 62.6 63.9 65.6 66.9 69.3 71.4 55.1 53.8 

53 16.9 25.1 26.4 35.8 42.2 45.9 49.8 53.0 51.5 51.7 53.5 55.5 57.5 59.2 60.8 60.5 63.2 65.9 68.7 71.6 56.1 55.7 

54 16.0 25.1 26.3 33.4 40.1 44.7 49.2 55.1 57.2 56.2 57.4 59.3 60.0 59.9 62.0 61.1 63.9 67.9 72.9 74.3 63.5 61.2 

48



Liite 2 – Yksinkertaisten seinien testisarjat 

Taulukko L2.1 - Yksinkertaisten seinärakenteiden ääneneristävyysmittausten (14 kpl) 

parametriluettelo. 

nro a [%] r [Pas/m 2 ] d [mm] b [mm] Rangan tyyppi b s [mm] Villat ja levyt R w 

A - - - 1100 puu 170 2 mm teräslevy 33 

B - - - 1100 puu 170 2 mm teräslevy 34 

C - - - 1100 puu 150 4 mm teräslevy 37 

D - - - 550 puu 170 2 mm teräslevy 33 

E - - - 275 puu 170 2 mm teräslevy 33 

F - 8000 - - - - KT 50 6 

G - 8000 - - - - KT 50+KH 30 10 

H - 8000 - - - - KT 50+KH 30+30 13 

I - 70000 - - - - PAL 50 18 

J - 90000 - - - - PAL 50+30 26 

K - 100000 - - - - PAL 50+30+30 30 

L - - - 600 puu 170 2 mm teräslevy 33 

M - - - 600 puu 340 2 mm teräslevy 34 

N - - - 600 puu 680 2 mm teräslevy 33 

Taulukko L2.2 - Ääneneristävyysarvot (dB) yksinkertaisten seinärakenteiden mittauksille 

A-N. 

Ääneneristävyys 1/3-oktaavikaistoittain 

nro 63 80 100 125 160 200 250 315 400 500 630 800 1000 1250 1600 2000 2500 3150 4000 5000 6300 8000 

A 22.9 21.7 19.6 19.1 22.8 22.6 23.1 25.9 26.7 28.1 29.8 32.0 34.1 36.2 38.3 40.5 42.4 43.5 44.2 43.8 34.3 

B 21.8 24.9 18.9 19.0 24.4 24.4 24.8 26.0 27.6 29.6 30.9 32.6 34.9 36.8 38.0 39.8 41.3 42.5 43.0 42.6 32.0 30.2 

C 24.3 23.4 16.5 25.0 28.8 29.7 29.1 30.8 31.3 33.2 35.7 37.2 39.6 41.4 42.4 43.0 40.8 30.3 31.8 35.8 39.0 43.4 

D 23.7 23.2 16.0 22.4 23.7 19.5 21.2 25.3 26.8 29.0 32.1 32.5 34.9 36.7 38.7 40.1 41.8 42.8 43.2 41.9 30.4 29.6 

E 24.4 21.4 18.1 22.2 18.3 18.4 21.2 24.7 27.9 32.1 33.8 32.7 33.8 35.7 37.3 39.4 40.6 41.6 42.2 41.3 31.3 31.0 

F 10.4 7.0 1.4 2.4 3.6 3.0 3.3 3.8 4.4 5.3 5.2 5.1 5.4 6.0 6.8 7.0 7.5 7.5 7.6 8.0 9.2 

G 11.2 7.6 1.4 2.5 4.0 4.0 4.5 5.9 6.5 7.7 8.0 8.4 9.0 9.8 11.0 11.7 12.2 12.8 13.4 14.1 15.6 

H 12.7 8.7 1.8 2.5 4.6 4.9 6.4 8.0 9.0 9.9 10.9 11.7 12.7 13.6 15.3 16.1 17.0 18.0 18.9 20.1 22.2 

I 17.7 14.9 8.1 8.5 10.4 9.5 9.6 9.8 11.2 12.4 13.7 16.2 18.1 20.1 23.1 24.7 26.7 28.6 31.1 33.7 36.7 

J 20.9 17.2 10.1 11.2 13.3 12.7 14.4 15.6 18.1 21.3 24.1 27.8 31.7 35.6 40.1 44.7 48.7 52.1 56.7 59.7 55.4 

K 21.2 19.4 11.0 12.5 15.0 16.0 18.5 21.0 23.0 27.8 32.9 38.7 44.6 49.4 52.6 57.0 59.3 60.2 63.0 63.5 57.9 

L 30.0 25.1 17.0 20.8 21.6 21.9 23.8 26.2 27.0 28.6 29.9 32.1 34.3 36.3 38.4 40.1 41.7 42.9 44.3 44.8 34.9 34.2 

M 30.0 25.1 17.7 21.7 22.9 22.7 24.4 26.0 27.1 28.2 30.5 32.7 34.3 36.4 38.6 40.2 41.9 43.1 44.7 45.3 34.7 33.3 

N 30.0 25.1 17.0 21.8 23.1 22.9 24.4 25.8 26.4 27.9 30.4 32.6 34.1 36.0 38.3 40.1 41.8 42.7 44.1 45.0 34.3 32.4 

49

50 





Liite 3 – Kuvissa esiintyvät käyrät 

Taulukko L3.1 - Tuloksissa esitettyjen kuvien sisältämien rakenteiden tunnukset 

kaksinkertaisten rakenteiden osalta. 

Kuva Käytettyjen rakenteiden tunnukset 

5.1.1 3, 4, 5, 31, 32, 34 

5.2.1 6, 9, 33, 36, 38 

5.3.1 5, 6, 7, 8 

5.3.2 32, 33 

5.3.3 34, 35, 36 

5.3.4 1, 2, 3 

5.3.5 4, 37, 38, 39 

5.4.1 6, 13, 16, 19, 20 

5.5.1 18, 26, 36 

5.6.1 25, 26, 27, 36 

5.6.2 9, 10, 11, 12 

5.6.3 6, 13, 14 

5.6.4 1, 51, 52, 53 

5.7.1 6, 15, 16, 17 

5.8.1 1, 45, 46, 51 

5.8.2 1, 49, 50, 53, 54 

5.9.1 13, 26, 28 

5.9.2 14, 22, 25 

5.10.1 1, 3, 9 

5.10.2 5, 40, 42, 43, 44 

5.10.3 21, 22, 23, 24 

Taulukko L3.2 - Tuloksissa esitettyjen kuvien sisältämien rakenteiden tunnukset 

yksinkertaisten rakenteiden osalta. 

Kuva Käytettyjen rakenteiden tunnukset 

5.11.1 B, D, E, 31 

5.12.1 L, M, N 

5.13.1 F, G, H, I, J, K 

51

52 





KIRJALLISUUS 

1 Hongisto Valtteri, Lindgren Mika, Helenius Riikka, Sound insulation of double walls - an 

experimental parametric study, acta acustica ⋅ acustica (accepted for publication, 5th July 2002). 

2 Hongisto Valtteri, Meluesteen akustisten ominaisuuksien määritys ja luokittelu, Ympäristö ja 

Terveys 2-3:2001 69-74 

3 Hongisto V, Sound insulation of doors - Part 1: Prediction models for structural and leak 

transmission, Journal of Sound and Vibration 230(1) 2000 133-148. 

4 Hongisto V, Keränen Jukka, Lindgren M, Sound insulation of doors - Part 2: Comparison between 

measurement results and predictions, Journal of Sound and Vibration 230(1) 2000 149-170. 

5 Hongisto V, Improvement of the sound reduction index of doors, Proceedings of Internoise 97, 

Budapest Aug 25-27, 1997, 747-750, OPAKFI, Hungary. 

6 Hongisto V, Ovien ääneneristävyyden parantaminen, Akustiikkapäivät 1997, Espoo 9-10.10.1997, 

85-88, Akustinen Seura ry. 

7 Hongisto V, A case study of flanking transmission through double structures, Applied Acoustics, 

62(5) 2001 589-599. 

8 Virjonen Terhi, Huoneiden välisen ilmaääneneristävyyden laskennallinen määrittäminen – Sovellus 

betonikerrostalossa (LuK-tutkielma), Turun yliopisto, Fysiikan laitos, 1997. 

9 Hongisto V, Flanking transmission through a floating floor covering, Proceedings of Internoise 2001, 

August 27-30, 2001, The Hague, Holland, Vol 3, pp. 1119-1122. 

10 Hongisto V (doctoral dissertation), Airborne sound insulation of wall structures - measurement and 

prediction methods, Helsinki University of Technology, Laboratory of Acoustics and Audio Signal 

Processing, Report 56, Espoo, Finland, 2000, ISBN 951-22-5215-5, ISSN 1456-6303. 

11 Hongisto V, Lindgren M and Keränen J, Enhancing the maximum measurable sound reduction 

index of a laboratory using sound intensity technique and high amount of absorbents, Journal of the 

Acoustical Society of America, 109(1) 2001 254-265. 

12 

Helenius R, Lindgren M, Laitinen P, Nousiainen E ja Hongisto V, Seinärakenteiden 

ääneneristävyyden mallinnuksessa tarvittavien parametrien mittausmenetelmät, Akustiikkapäivät 

2001, Espoo 8-9.10.2001, 81-86, Akustinen Seura ry. 

13 Nousiainen E, Hongisto V and Lindgren M, Acoustical charaterization of fibrous materials by using 

measured flow resistivity data, Proceedings of Internoise 2000, August 27-30, 2000, Nice, France, Vol 

6, pp. 3875-3878. 

14 Nousiainen E ja Hongisto V, Huokoisten materiaalien absorptiosuhteen laskeminen virtausvastuksen 

perusteella, Akustiikkapäivät 2001, Espoo 8-9.10.2001, 87-92, Akustinen Seura ry. 

15 

Nousiainen E, Virtausvastus kuitumaisten materiaalien akustisia ominaisuuksia määräävänä 

tekijänä, Turun yliopisto, Fysiikan laitos, 2000. 

53

Kaksinkertaisen seinÃ¤rakenteen Ã¤Ã¤neneristÃ¤vyys - Centria tutkimus ...

Create successful ePaper yourself

Delete template?

Save as template?