Kaksinkertaisen seinärakenteen ääneneristävyys - Centria tutkimus ...

Työympäristötutkimuksen raporttisarja 1
Työterveyslaitos, 2002
5.8 Ruuvausjaon vaikutus puurangoilla kytketyssä rakenteessa
90
80
70
60
bs = 170 mm
bs = 340 mm
bs = 680 mm
R [dB]
50
40
30
170 mm
20
10
340 mm
680 mm
kytkemätön
0
63
100
160
250
400
630
1000
1600
2500
4000
6300
Taajuus [Hz]
Kuva 5.8.1 – Rankajako b = 300 mm.
Tutkimuksen kohteena oli ruuvausjaon b s (mm) vaikutus puurangoilla kytketyn
seinärakenteen ääneneristävyyteen. Mittauksissa käytetyt rankajaot olivat b = 300
mm (kuva 5.8.1) ja b = 1200 mm (kuva 5.8.2). Absorboivan ilmavälin paksuus oli
d = 84 mm. Kuvista voidaan tehdä seuraavat havainnot:
• Kun rankajako on pieni (300 mm), ruuvausjaon lyhentyessä ääneneristävyys
heikkenee melko lineaarisesti koko taajuusalueella. Eniten ruuvausjako
vaikuttaa keskitaajuuksilla, jopa 12 dB, vähiten kriittisen taajuuden
läheisyydessä ja matalilla taajuuksilla.
• Kun rankajako on suuri (1200 mm), ruuvausjaon kasvattaminen parantaa
ääneneristävyyttä vain 160 Hz yläpuolella, parhaimmillaan jopa 20 dB.
• Ruuvausjaon b s vaikutus ääneneristävyyteen on huomattavasti suurempi kuin
rankajaon b vaikutus (ks. kuvat 5.6.1 – 5.7.1).
• On ilmeistä, että puurankoja käytettäessä ruuvausjaon tulisi olla
mahdollisimman harva. Kukin ruuvi toimii runkoäänen siirtymäreittinä
rangasta levyyn, jolloin mm. ruuvauskireys voi myös olla vaikuttava tekijä.
Levyt rankaan kiinnittävien ruuvien kiristysmomentti on luultavasti tekijä, joka
vaikuttaa myös ääneneristävyyteen ruuvaustiheyden lisäksi. Momenttia ei
määritetty lainkaan tässä tutkimuksessa.
36