Kaksinkertaisen seinärakenteen ääneneristävyys - Centria tutkimus ...

Työympäristötutkimuksen raporttisarja 1
Työterveyslaitos, 2002
5.13 Mineraalivillan ääneneristävyys
R [dB]
70
60
50
40
30
20
KT, 50 mm
KT, 50+30 mm
KT, 50+30+30 mm
PAL, 50 mm
PAL, 50+30 mm
PAL, 50+30+30 mm
KT 50
KT 50 + 30
KT 50 + 30 + 30
PAL 50
PAL 50+ 30
10
0
63
100
160
250
400
630
1000
1600
2500
4000
6300
Taajuus [Hz]
PAL 50+30 + 30
Kuva 5.13.1
Tutkimuksen kohteena oli mineraalivillan ääneneristävyys. Tutkimus suoritettiin
kahta eri villatyyppiä käyttäen. Ensimmäinen villatyyppi oli lämmöneristematto
KT, jonka tiheys oli ρ a = 19 kg/m 3 ja virtausresistiivisyys r = 8 000 Pas/m 2 .
Toinen villatyyppi oli palosuojalevy PAL, jonka tiheys oli ρ a = 117 kg/m 3 ja
virtausresistiivisyys r = 90 000 Pas/m 2 . Mittauksissa käytettiin kolmea eri villan
paksuutta d a : 50, 80 ja 110 mm. Kuvasta 5.13.1 voidaan tehdä seuraavat
havainnot:
• Ääneneristävyys kasvaa virtausresistiivisyyden r kasvaessa.
• Ääneneristävyys riippuu melko lineaarisesti villan paksuudesta.
• Ääneneristävyys kasvaa voimakkaasti taajuuden kasvaessa. Kasvu on
tiheämmällä villalla suurempi kuin massalaki yhtälön (2) mukaan olettaa, jopa
12 dB/oktaavi.
• Korkeilla taajuuksilla saadaan massalakia suurempia ääneneristävyyden
arvoja, ts. tiheä villa on parempi äänieriste kuin samanmassainen levy.
• Yhtä voimakasta ääneneristävyyden kasvua ei kuitenkaan havaittu, kun
mineraalivillan tiheyttä kasvatettiin ilmavälin sisällä (luku 5.10). Tähän on
syynä se, että ilmavälissä mineraalivilla toimii ilmavälissä tapahtuvan
kaiunnan poistajana, ei niinkään ääneneristävyyttä parantavana elementtinä.
Tyhjässä ilmavälissä kaiunta kasvattaa äänitasoa noin 20 dB, johon absorbentti
hyvin puree. Kuitenkaan virtausvastusta kasvattamalla ilmavälissä ei päästy
oleellisesti parempiin tuloksiin kuten kuvassa 5.13.1.
44