vvy toimintakertomus 2008

TOIMINTA2008 

VESI- JA VIEMÄRILAITOSYHDISTYS

Vesi- ja viemärilaitosyhdistyksen 

tehtävänä 

on turvata hyvät 

toimintaedellytykset 

jäsenlaitoksilleen sekä 

palvella ja tukea 

jäsenlaitosten toimintaa. 

SISÄLTÖ: 

kannen kuva Timo Marttila 

1. Toimitusjohtajan katsaus........................................... 3 

2. Vuosi 2008 vesihuoltoalalla....................................... 4 

3. VVY:n organisaatio.................................................... 6 

4. Edunvalvonta.............................................................. 8 

4.1 Yleistä 

4.2 Edustusvuosi 2008 

4.3 Viranomaisille annetut lausunnot 

4.4 Edustukset 

5. Kehittäminen............................................................ 10 

5.1 Yleistä 

5.2 Vesihuoltolaitosten tunnuslukujärjestelmä 

5.3 Vesihuoltolaitosten kehittämisrahasto 

5.4 Muut kehittämishankkeet 

6. Koulutus ................................................................... 12 

7. Vesihuoltopäivät....................................................... 13 

8. Yhdyskuntatekniikka 2009...................................... 13 

9. Jäsenpalvelut............................................................. 14 

9.1 Yleistä 

9.2 Jäsenille annetut kirjalliset lausunnot 

9.3 Viestintä 

9.4 Julkaisut 

10. Kunniamaininnat..................................................... 16 

10.1 Numeroidut ansiomerkit 

10.2 Ansiomerkit 2008 

10.3 VVY:n stipendit 

11. Hallituksen toimintakertomus................................ 18 

12. Tuloslaskelma ja tase............................................... 20 

13. Jäsenkunta................................................................ 22

3 

1. Toimitusjohtajan katsaus 

Vesi- ja viemärilaitosyhdistyksen jäsenmäärä 

kasvoi edelleen ja vuoden lopussa jäsenmäärä 

oli 317. Jäsenistön toiminta kattoi yli 85 % 

maamme vesihuoltopalveluista. Vuoden vaihteen 

jälkeen kuntaliitosten myötä jäsenmäärä 

väheni vuoden 2009 alussa alle kolmeensataan. 

Samalla kuitenkin jäsenistön osuus maamme 

vesihuoltopalvelujen tuottamisessa kasvoi edelleen. 

Suomen noin 60 suurimmasta vesihuoltolaitoksesta, 

jotka myyvät vettä yli miljoona 

kuutiometriä vuodessa, yhtä lukuun ottamatta 

kaikki olivat yhdistyksen jäseniä. 

Yhteistoimintajäseninä olevien yritysten ja oppilaitosten 

määrä kasvoi samoin edelleen ja oli 

vuoden lopussa 130. Yhteistoimintajäsenten 

määrän jatkuva kasvu osaltaan kertoo vesihuoltolaitosten 

käyttämien ulkopuolisten palvelujen 

käytön jatkuvasta lisääntymisestä. 

Edunvalvonta oli edelleen työmäärältään merkittävin 

osa-alue toimiston toiminnassa. Vesihuoltolain 

uudistamisen käynnistyminen vuoden 

loppupuolella muodosti jäsenistön kannalta 

tärkeimmän edunvalvontatehtävän. Ennen uudistamistyön 

käynnistymistä valmisteltiin hulevesien 

hallinnan kehittämistä lain valmistelun 

pohjaksi. Sekä edunvalvontaan että jäsenten palveluun 

liittyen vesihuoltopooli, jonka toimistona 

yhdistys on, valmisteli kriisiviestintäohjeet. Euroopan 

tasolla juomavesidirektiivin valmistelu 

oli tärkein edunvalvontakohde. 

den vuoden aikana yli 3.000 henkilöä. Muilta 

osin koulutustarjonta oli aikaisempien vuosien 

tapaan laitosten eri ammattiryhmille järjestettyä 

täydennyskoulutusta. 

Helsingin ja Turun kaupunkien Itämerihaasteeseen 

pohjautuen yhdistys käynnisti laajan jätevesiaiheisen 

kampanjan valmistelun yhteistyössä 

mainostoimiston kanssa. Haasteeseen liittyen 

yhdistys käynnisti yhteistyössä useiden tahojen 

kanssa peruskoulujen käyttöön valmisteltavan 

vesihuollon opetusmateriaalin tuottamisen. Tavoitteena 

näissä hankkeissa on vesihuollon tunnettuuden 

lisääminen Itämeren suojelun lisäksi. 

Kampanjan toteuttaminen ajoittuu syksylle 

2009 yhdessä laitosten kanssa ja opetusmateriaalin 

käyttöönotto samoin syksylle 2009. 

Yhdistyksen vesiasiain päällikkö Riku Vahalan 

siirryttyä Teknillisen korkeakoulun professoriksi 

uutena talousvesiasiantuntijana aloitti Riina 

Liikanen ja osa-aikaeläkkeelle siirtyneen koulutuspäällikkö 

Antti Forsbergin rinnalla koulutussuunnittelijana 

aloitti Minna Laurila. 

Yhdistyksen talous kehittyi suunnitellun mukaisesti. 

Yhdistys pystyy ottamaan vastaan vuoden 

loppupuolella alkaneen taloudellisen taantuman 

vaikutuksia tinkimättä jäsenten edunvalvonnasta 

ja jäsenille tarjottavista palveluista. Yhteistyö 

niin jäsenistön kuin sidosryhmienkin kanssa on 

sujunut hyvin. Erityiset kiitokset jäsenlaitosten 

edustajille sekä toimiston henkilökunnalle aktiivisesta 

panoksesta yhteisten asioiden kehittämisessä. 

Tämä toimitusjohtajan katsaus jää viimeiseksi 

katsauksekseni. Seuraavan toimitusjohtajan 

katsauksen kirjoittaa hallituksen vuoden lopus- 

Koulutuksessa vesihygieenisen osaamistestauksen 

ja siihen liittyvän koulutuksen osuus oli 

edelleen merkittävä. Terveydensuojeluasetuksen 

mukainen testaus tuli laitoksilla olla suoritettuna 

kesäkuun loppuun mennessä. VVY:n järjestämään 

koulutukseen ja testeihin osallistui kahsa 

valitsema uusi toimitusjohtaja Osmo Seppälä. 

Toivotan Seppälälle menestystä laitosten yhteisten 

asioiden hoidossa, kun hän toukokuussa ottaa 

vastaan toimitusjohtajan tehtävät. 

Lopuksi henkilökohtaiset kiitokseni yhteistyökumppaneilleni 

jäsenlaitoksilla, sidosryhmissä 

sekä erityisesti niin nykyisille kuin aikaisemmille 

työtovereilleni VVY:ssä. Nämä lähes 16 vuotta 

ovat antaneet minulle paljon – toivottavasti jotain 

myös vesihuoltolaitoksille. 

Rauno Piippo 

toimitusjohtaja

4 

Elina Rautio 

2. Vuosi 2008 vesihuoltoalalla 

Sääolot ja ilmastonmuutos 

Vuosi 2008 oli pääosassa Suomea 1,5-2 o C lämpimämpi 

kuin vuosien 1971–2000 keskiarvo. 

Lounais-Suomessa oli lämpimintä vuodesta 

1961 lähtien. Erityisesti vuoden alku ja loppu 

olivat keskimääräistä lämpimämpiä. Vuoden sademäärä 

oli selvästi keskimääräistä suurempi, 

paikoin jopa yli 50 % normaalia suurempi. Kesä 

ja syksy olivat tavanomaista sateisempia. 

Keskustelu ilmastonmuutoksesta ja siihen varautumisesta 

kävivät vilkkaina. Vesihuoltolaitosten 

mahdollisuuksia vähentää energian käyttöä 

ja tuottaa uusiutuvaa energiaa selvitettiin useissa 

maissa. Myös VVY käynnisti selvitystyön laitosten 

energiatehokkuuden kehittämiseksi. 

Normaalia lämpimämpi vuosi ja syksyllä alkanut 

talouden taantuma johtivat koko maassa 

energian käytön vähenemiseen. Sähkön kulutus 

oli lähes 4 % ja kaukolämmön kulutus yli 2 % 

pienempi kuin edellisenä vuotena. Ilmastonmuutoksen 

kannalta tämä tietenkin oli myönteistä. 

Taloudellinen tilanne 

Yhdysvalloista liikkeelle lähtenyt rahoituskriisi 

käynnisti erittäin nopeasti globaalin taloustaantuman. 

Vuoden lopulla Suomessa erityisesti 

rakentaminen ja vientiteollisuus kohtasivat 

mittavia vaikeuksia. Irtisanomisten ja erityisesti 

lomautusten määrä rakentamisessa ja teollisuudessa 

alkoi lisääntyä ja suunta jatkui samana 

myös vuoden 2009 puolella. 

Kaikkialla maailmassa hallitukset ryhtyivät 

valmistelemaan elvytysohjelmia, joista päättäminen 

siirtyi pääosin vuoden 2009 puolelle. 

Samanaikaisesti taloustaantuman ennusteet kehittyivät 

jatkuvasti huonommiksi. 

Taantuma vaikuttaa välittömästi vain vähän ve- 

sihuoltolaitosten talouteen. Teollisuuden prosessiveden 

käyttö vähenee jonkin verran. Veden 

käyttö ja laitosten maksutulot vähentynevät suhteellisen 

vähän moniin muihin toimialoihin verrattuna. 

Talonrakentamisen hiipumisen vuoksi 

myös tarve vesihuollon uusinvestointeihin 

vähenee. Tämä antaa mahdollisuuden käyttää 

investointeihin varattuja resursseja saneerausinvestointeihin 

ja jopa vähentää kertynyttä saneerausvelkaa. 

Oletettavasti myös investointien 

kustannustaso alenee jonkin verran taantuman 

vuoksi. 

Kuntien palvelurakenneuudistus 

Yhteensä 99 kuntaa oli mukana kuntaliitoksissa, 

jotka toteutuivat vuoden 2009 alussa. Näistä 

kunnista muodostui 32 kuntaa. Kunnallisvaalit 

käytiin syksyllä 2008 ja niissä valittiin valtuutettuja 

uuden kuntajaon pohjalta. Kuntaliitosten 

lisäksi kehitettiin kuntien yhteistyömuotoja ja 

mm. pääkaupunkiseudun kunnat päättivät yh-

5 

distää vesihuoltolaitoksensa YTV:n alaisuuteen 

vuoden 2010 alusta alkaen. 

Vesihuoltolaitosten organisaatioratkaisuja kehitettiin 

muutoinkin kuin kuntaliitosten yhteydessä. 

Joitakin kuntien laitoksia päätettiin yhtiöittää 

ja useissa kunnissa vesihuoltolaitokset 

perustettiin vuoden 2007 kuntalain muutoksen 

mukaisiksi liikelaitoksiksi vuoden 2009 alusta 

alkaen. 

Vesihuollon toimintavarmuus ja 

julkisuus 

Vuoden 2007 lopulla sattuneen maamme nykyaikaisen 

vesihuoltomme suurimman katastrofin 

jälkeen vedenlaatuhäiriöt ovat saaneet julkisuutta 

aikaisempaa enemmän. Myös laitokset 

ovat suhtautuneet aikaisempaa vakavammin 

jopa pieniin vedenlaatuhäiriöihin. Toimintavarmuus 

onkin entistä tärkeämpi asia laitosten 

maineen kannalta ja siihen tulee panostaa nykyistä 

enemmän. Huoltovarmuuskeskuksen vesihuoltopooli, 

jonka toimistona VVY toimii, sai 

valmiiksi vuoden 2008 aikana kriisiviestintäohjeet 

ja niiden pohjalta pidettiin ensimmäiset 

koulutustilaisuudet. 

Vesihuoltoverkostojen saneeraustarve 

Maa- ja metsätalousministeriö teettämä YVEStutkimuksen 

päivitys keväällä 2008 kertoo selvästi, 

että vesijohtoja ja erityisesti viemäreitä 

saneerataan vähemmän kuin mitä tarve on. 

Vastaava tieto tulee esille myös VVY:n ylläpitämän 

laitosten benchmarkingia palvelevan tunnuslukutiedoston 

tiedoista. 

Vesihuoltopalvelujen toimivuuden kannalta 

on välttämätöntä, että saneeraustoimintaan 

panostetaan nykyistä selvästi enemmän. Näin 

etenkin, kun vesihuoltoverkostojen voimakkaimman 

laajentumisvaiheen verkostot ovat 

nyt tulossa saneerausikään. 

Vesijohtovesi parempaa kuin pakattu 

vesi 

Kansanterveyslaitos tutki vesijohtoveden, pulloveden 

ja lähdevesiautomaattien veden mikrobiologista 

laatua. Pullovesien mikrobipitoisuudet 

olivat keskimäärin yli 100-kertaisia ja 

lähdevesiautomaattien vesien mikrobipitoisuudet 

yli 1000-kertaisia hanaveteen verrattuna. 

Nuo pakattujen vesien mikrobipitoisuudet eivät 

kuitenkaan ole yleensä terveyshaitta. Vesijohtovetemme 

hyvää laatua kuvastaa myös, että 

pullotetun veden myynti Suomessa on kehittyneiden 

maiden pienintä. 

Vesihuollon viranomaisohjaus 

Vesihuoltolain uudistamisen valmistelu käynnistyi 

vuoden 2008 lopulla. Työryhmän valmistelutyö, 

lausunnot ja lopulta eduskuntakäsittely 

vaativat oman aikansa ja vesihuoltolain muutosten 

voidaan olettaa olevan voimassa vuonna 

2011. 

EU:n vesipuitedirektiiviin perustuvat vesienhoitosuunnitelmat 

valmistuivat lausuntovaiheeseen 

vuoden 2008 lopulla ja valtioneuvosto 

tulee päättämään niistä vuoden 2009 lopussa. 

Vesienhoitosuunnitelmilla tulee olemaan merkittävä 

vaikutus laitosten toiminnan kehittämisessä. 

Muutoksia valtionhallinnossa 

Vesihuoltoalaa koskien valtionhallinnossa 

tapahtui useita muutoksia ja useita muita 

muutoksia oli valmisteilla. Terveydenhuollon 

oikeusturvakeskus ja Sosiaali- ja terveydenhuollon 

tuotevalvontakeskus (STTV) yhdistyivät 

vuoden 2009 alusta Sosiaali- ja terveysalan 

lupa- ja valvontavirastoksi (Valvira). Kansanterveyslaitos 

(KTL) ja Sosiaali- ja terveysalan 

tutkimus- ja kehittämiskeskus (Stakes) yhdistyivät 

samoin vuoden 2009 alusta Terveyden ja 

hyvinvoinnin laitokseksi (THL). 

Elina Rautio

6 

Elina Rautio 

3. VVY:n organisaatio 

1. Vuosikokous 

Sääntömääräinen vuosikokous pidettiin 

17.4.2008. Saapuvilla oli 36 äänioikeutettua 

jäsenistön edustajaa ja käytettävissä oli 122 

ääntä 618 äänestä. 

2. Vaalitoimikunta 

Vaalitoimikunnan tehtävänä on antaa yhdistyksen 

hallitukselle ehdotus hallitukseen valittavista 

jäsenistä sekä tilintarkastajista ja heidän varamiehistään. 

• Juha Menonen, puheenjohtaja, 

Nokian kaupungin vesilaitos, 2007–2009 

• Jukka Ruuska, 

Haapajärven Vesi Oy, 2009–2011 

• Tuija Räty, Espoon Vesi, 2008–2010 

3. Hallitus 

Hallitus on kertomusvuoden aikana kokoontunut kolme kertaa. 

• Varsinainen jäsen 

Varajäsen • 

• Puheenjohtaja Karl-Gustav Björkell, Porvoon vesi 

• Varapuheenjohtaja Paavo Salmela, Pudasjärven Vesiosuuskunta 

• Roger Hakalax, Kemiön vesihuoltolaitos 

• Pertti Heinonen, Vantaan Vesi 

• Timo Heinonen, Hämeenlinnan Seudun Vesi Oy 

• Juha Hiltula, Haminan vesi 

• Olli Keski-Saari, Lappavesi Oy 

• Raimo Lampi, Paavolan Vesi Oy 

• Pekka Pesonen, Tampereen Vesi 

• Jukka Piekkari, Helsingin Vesi 

• Paavo Taipale, Suomen Kuntaliitto 

• Helena Valta, Ylä-Savon Vesi Oy 

• Roine Veki, Kittilän Vesihuolto-osuuskunta 

Henrik Westerlund, Karjaan Vesi • 

Kaarlo Komulainen, Vesi-Mega Oy • 

Hanna Yli-Tolppa, Mäntsälän Vesi • 

Reijo Turkki, Mikkelin vesilaitos • 

Antti Kytövaara, Kangasalan Vesi • 

Jouko Varis, Imatran Vesi • 

Esa Jokela, Kokkolan Vesi • 

Erkki Kotila, Vihannin Vesiosuuskunta • 

Markku Komulainen, Limingan Vesihuolto Oy • 

Irina Nordman, Turun vesilaitos • 

Jussi Kauppi, Suomen Kuntaliitto • 

Erkki Kettunen, Joensuun Vesi • 

Pentti Kangas, Levin Vesihuolto Oy •

7 

4. Työvaliokunta 

Hallituksen apuna on toiminut hallituksen jäsenistä 

valittu työvaliokunta. Työvaliokunnalla 

oli vuoden aikana kuusi kokousta. 

• Karl-Gustav Björkell, puheenjohtaja, 

Porvoon vesi 

• Paavo Salmela, varapuheenjohtaja, 

Pudasjärven vesiosuuskunta 

• Olli Keski-Saari, 

Lappavesi Oy 

• Pekka Pesonen, 

Tampereen Vesi 

• Pertti Heinonen, varajäsen, 

Vantaan Vesi 

• Mika Rontu, sihteeri, 

Vesi- ja viemärilaitosyhdistys 

5. Tilintarkastajat 

• Tuija Räty, kehittämispäällikkö, Espoo 

• Juha Koponen, JHTT, HTM, HTM-yhteisö 

Oy Audiator Yhtiötarkastus Ab 

Varatilintarkastajat: 

• Raimo Leppänen, vesihuoltoinsinööri, 

Valkeakoski 

• Matti Kalliolahti, JHTT, KHT, HTM-yhteisö 

Oy Audiator Yhtiötarkastus Ab 

6. Asiantuntijaryhmät 

Vesi- ja viemärilaitosyhdistyksen sääntöjen 

mukaan hallitus voi asettaa pysyviä tai tilapäisiä 

neuvostoja tai työryhmiä. Hallituksen asettamat 

pysyvät asiantuntijaryhmät toimivat toimisäännön 

mukaan hallituksen ja toimiston apuna. 

Hallituksen nimeämänä on toiminut kolme asiantuntijaryhmää. 

Kertomusvuoden aikana asiantuntijaryhmät 

osallistuivat eri tahoille annettujen 

lausuntojen, aloitteiden, suositusten, 

ohjeiden ja mallien valmisteluun. 

6.1 Hallinto- ja talousryhmä 

Hallinto- ja talousryhmässä käsitellään vesihuoltolaitosten 

talouteen, hallintoon, lainsäädäntöön 

ja asiakassuhteisiin liittyviä kysymyksiä. 

Hallinto- ja talousryhmällä oli vuoden 

aikana neljä kokousta. 

• Kirsti Mäkinen, puheenjohtaja, Vantaan Vesi 

• Markku Heikkonen, Lahti Aqua Oy 

• Hannu Isokangas, Kälviän Vesiosuuskunta 

• Maarit Korpilähde, Joensuun Vesi 

• Kari Siikaluoma, 

Taivalkosken kunnan vesihuoltolaitos 

• Paavo Taipale, Suomen Kuntaliitto 

• Anneli Tiainen, sihteeri, 


6.2 Vesilaitosryhmä 

Vesilaitosryhmässä käsitellään talousveden 

laatuun sekä vesilaitosten toimintaan ja tekniikkaan 

sekä veden jakeluun liittyviä kysymyksiä. 

Vesilaitosryhmällä oli vuoden aikana 

kaksi kokousta. 

• Juha Hiltula, puheenjohtaja, 

Haminan Vesi 

• Tapio Helenius, 

Keravan Kaupunkitekniikka, Vesihuolto 

• Timo Järvelä, Kannuksen Vesiosuuskunta 

• Olli Keski-Saari, Lappavesi Oy 

• Riitta Moisio, Lappeenrannan Vesi Oy 

• Pertti Reinikainen, Vaasan Vesi 

• Riina Liikanen, sihteeri, 


6.3. Viemärilaitosryhmä 

Viemärilaitosryhmässä käsitellään jätevesien 

laatuun, lietteen käsittelyyn sekä jätevedenpuhdistamojen 

ja viemäriverkoston toimintaan 

liittyviä kysymyksiä. Viemärilaitosryhmällä oli 

vuoden aikana kaksi kokousta. 

• Riitta Lindström, puheenjohtaja, 

Haukiputaan Vesi 

• Tommi Fred, Helsingin Vesi 

• Kari Ilvonen, Vantaan Vesi 

• Markku Kaksonen, Pietarsaaren Vesi 

• Juha Menonen, Nokian kaupunki 

• Seppo Väliaho, Keuruun vesilaitos 

• Saijariina Toivikko, sihteeri, 


7. Vesihuoltolaitosten kehittämisrahaston 

toimikunta 

Rahaston varojen jakamisesta vesihuoltolaitosten 

tutkimus- ja kehittämistoimintaan päättää 

viisihenkinen toimikunta, jonka jäsenet nimittää 

Vesi- ja viemärilaitosyhdistyksen hallitus. 

Toimikunnalla oli vuoden aikana kaksi kokousta. 

• Timo Heinonen, puheenjohtaja, 

Hämeenlinnan Seudun Vesi Oy 

• Antti Kytövaara, Kangasalan Vesi 

• Irina Nordman, Turun vesilaitos 

• Jouni Lähdemäki, Oulun Vesi 

• Lauri Pesälä, 

Kempeleen Vesihuolto Oy 

• Riina Liikanen, sihteeri, 


8. Tunnuslukujärjestelmän työryhmä 

Tunnuslukujärjestelmän kehittämisestä päättää 

seitsemänjäseninen työryhmä. Työryhmällä 

oli vuoden aikana neljä kokousta. 

• Juha Menonen, puheenjohtaja, 

Nokian kaupunki 

• Sirpa Aulio, Riihimäen vesihuoltolaitos 

• Mats Blomberg, Porvoon vesi 

• Maarit Korpilähde, Joensuun Vesi 

• Ilari Myllyvirta, Helsingin Vesi 

• Irina Nordman, Turun vesilaitos 

• Kari Siikaluoma, 


• Mika Rontu, sihteeri, 


9. Koulutustyöryhmä 

Koulutuksen suunnittelua johti koulutustyöryhmä. 

Työryhmällä oli vuoden aikana kaksi kokousta. 

• Tapani Eskola, puheenjohtaja, 

Kymen Vesi Oy 

• Eeva Heiska, Oulun Vesi 

• Juha Hiltula, Haminan Vesi 

• Markku Komulainen, 

Limingan Vesihuolto Oy 

• Reijo Rosengrén, Turun vesilaitos 

• Antti Forsberg, Vesi- ja viemärilaitosyhdistys 

• Minna Laurila, sihteeri, 


10. Vesi- ja viemärilaitosyhdistyksen 

toimihenkilöt 

• Toimitusjohtaja Rauno Piippo, yleisjohto, 

edunvalvonta- ja kehittämistehtävät 

• Apulaisjohtaja Mika Rontu, verkosto- ja 

laitostekniikkaan liittyvät asiat, YT-näyttelyn 

johtaja, toimiston tietotekniset palvelut 

• Toimistosihteeri Tarja Aarnio, 

jäsenrekisteriasiat, julkaisujen ja muiden 

tuotteiden myynti, toimistopalvelut, 

YT-näyttelyn sihteeri 

• Koulutuspäällikkö Antti Forsberg, koulutus 

• Tiedottaja Eeva Hörkkö, tiedotus, 

YT-näyttelyn näyttelypäällikkö 

(lapsenhoitovapaalla) 

• Taloussihteeri Merja Kolkka, 

laskutus, palkat ja palkkiot 

• Koulutussuunnittelija Minna Laurila, 

koulutus 

• Vesihuoltoinsinööri Riina Liikanen, 

talousvesiin liittyvät asiat, vesihuollon 

tutkimus, vesihuoltopoolin valmiuspäällikkö 

• Tiedottaja Elina Rautio, tiedotus, 

YT-näyttelyn näyttelypäällikkö 

• Lakiasiain päällikkö Anneli Tiainen, 

vesihuoltolaitosten talouteen, asiakassuhteisiin 

ja hallintoon liittyvät asiat sekä lakiasiat 

• Vesihuoltoinsinööri Saijariina Toivikko, 

jätevesiin, hulevesiin, lietteisiin ja vesiensuojeluun 

liittyvät asiat

8 

Elina Rautio 

ilmastonmuutoksen vaikutukset, arvonlisäverotus, 

julkisia hankintoja koskeva oikeuskäytäntö, 

Euroopan vesihuoltoa koskevien tilastojen viimeistely 

ja benchmarking. 

4. Edunvalvonta 

4.1 Yleistä 

Edunvalvonnan tavoitteena on vaikuttaa EU:n ja 

kansallisen lainsäädännön kehittämiseen sekä 

Suomen viranomaisten määräysten ja ohjeiden 

valmisteluun siten, että laitosten toiminnan hallinnolliset 

puitteet tarjoavat mahdollisuuden 

tuottaa hyviä ja edullisia palveluja laitosten asiakkaille. 

Edunvalvonnalla pyritään myös vaikuttamaan 

alan tutkimus- ja kehittämistoimintaan 

sekä median vesihuollosta välittämään kuvaan. 

Edunvalvonnan keinoina ovat osallistuminen eri 

tahoilla tapahtuvaan valmistelutyöhön pysyvissä 

toimielimissä ja hankkeita varten asetetuissa 

työryhmissä. Tähän kuuluu myös aloitteiden 

teko ja lausuntojen antaminen sekä erilaisissa 

tilaisuuksissa ja mediassa laitosten näkökulman 

esille tuominen. 

EU-säännöstön kehittämisessä VVY toimii 

aktiivisesti eurooppalaisten vesihuoltolaitosten 

kansallisten järjestöjen yhteisjärjestö 

EUREAUssa. Kotimaisen lainsäädännön ja viranomaisohjauksen 

kehittämiseen VVY osallistuu 

valtion asettamien useiden työryhmien 

jäsenenä ja antamalla lausuntoja sekä pitämällä 

yhteyttä valtion viranomaisiin. VVY toimii 

myös Huoltovarmuuskeskuksen asettaman Vesihuoltopoolin 

toimistona kehitettäessä vesihuoltopalvelujen 

toimivuutta poikkeuksellisissa 

olosuhteissa. 

4.2 Edustusvuosi 2008 

EUREAUn hallitus 

Rauno Piippo Vesi- ja viemärilaitosyhdistys 

Hallitus kokoontui kolme kertaa. Kokouksissa 

käsiteltiin komissioissa ja työvaliokunnassa 

(Executive Committee) valmisteltuja asioita. 

Kesäkokouksen yhteydessä oli ”ilmastonmuutos 

ja vesihuolto” teemaan paneutunut workshop. 

EUREAUn yleiskokouksessa kesäkuussa 

hyväksyttiin EUREAUn uudet säännöt. Sääntöjen 

uusiminen ja toiminnan kehittäminen oli 

tarpeen EU:n laajentumisen myötä tapahtuneen 

jäsenmäärän kasvun vuoksi. Uudelle Executive 

Committeelle delegoitiin päätösvaltaa hallitukselta. 

Pohjois-Euroopalla (Pohjoismaat ja Baltian 

maat) on Executive Committeessa yksi edustaja. 

Pohjois-Euroopan edustajana tällä hetkellä 

on Tanskan järjestön johtaja. 

EUREAUn komissiot 

EU1 Juomavesi, Drinking Water 

Riina Liikanen, Vesi- ja viemärilaitosyhdistys 

Olli Keski-Saari, Lappavesi Oy 

Juomavesikomissio kokoontui toimintavuonna 

kolme kertaa. Vuonna 2007 käynnistyneeseen 

juomavesidirektiivin uusimiseen paneuduttiin 

aktiivisesti. Erityisesti kemiallisista ja mikrobiologisista 

raja-arvoista, veden laatua turvaavan 

ennakoivan riskienhallintajärjestelmän sisällyttämisestä 

direktiiviin sekä alle 5.000 asukasta 

palveleville laitoksille asetettavista velvoitteista 

käytiin keskustelua. Muita kokouksissa käsiteltyjä 

asioita olivat muun muassa vesipuitedirektiiviin 

toimeenpano, ilmastonmuutos, kuivuus, 

vesivara-asiat, prioriteettiaineet, torjunta-aineet, 

kiinteistöjen vesikalusteet ja REACH -asetuksen 

vaikutus vesilaitoksilla. 

EU2 Jätevesi, Waste Water 

Saijariina Toivikko, 


Tommi Fred, Helsingin Vesi 

Jätevesikomissio kokoontui toimintavuonna 

kolme kertaa. Kokouksissa käsiteltäviä asioita 

olivat muun muassa ehdotus maaperän suojelun 

direktiiviksi, IPPC-direktiivin muutokset, 

prioriteettiaineet sekä REACH-asetuksen, vesipuitedirektiivin 

ja tulvadirektiivin toimeenpano. 

Lietedirektiivin valmistelun aloittamista ennakoitiin 

keräämällä tietoa lietteitä koskevasta 

lainsäädännöstä eri maissa ja muodostamalla 

yhteistä kantaa EUREAUn jäsenten kesken. Jätevesikomission 

kokous pidettiin 29.–30.5.2008 

Helsingissä. 

EU3 Lainsäädäntö ja talous, Legislation 

and Economics 

Anneli Tiainen, Vesi- ja viemärilaitosyhdistys 

Pekka Pesonen, Tampereen Vesi 

Lainsäädäntö- ja talouskomissio kokoontui toimintavuonna 

kolme kertaa. Esillä olivat muun 

muassa vesipolitiikan puitedirektiivin taloudelliset 

vaikutukset ja toteuttaminen jäsenmaissa, 

ympäristönsuojelun taloudelliset ohjauskeinot, 

IWA 

International Water Association on maailmanlaajuinen 

järjestö, jonka toiminnan tarkoituksena 

on edistää alan tutkimuksen soveltamista 

käytäntöön. Vesi- ja viemärilaitosyhdistys ja 

Suomen Vesiyhdistys edustavat Suomea IWA:ssa. 

Yhdistykset maksavat jäsenmaksun puoliksi. 

Suomen Vesiyhdistyksen yhteydessä toimivassa 

IWA-toimikunnassa VVY:n edustaja oli Mika 

Rontu. 

Vesihuoltolain tarkistamistyöryhmä 

Vesihuoltolaki tuli voimaan 1.3.2001. Laki on 

yleisesti ottaen toiminut hyvin eikä sen soveltamisessa 

ole ilmennyt suuria ongelmia. Seurannan 

ja laajan kyselyn perusteella maaja metsätalousministeriö 

katsoi kuitenkin, että lakia on 

tarpeen tarkastella joiltain osin uudelleen. Maaja 

metsätalousministeriö asetti 17.9.2008 vesihuoltolain 

tarkistamistyöryhmän, jonka tulee 

selvittää vesihuoltolain ja siihen liittyvän lainsäädännön 

tarkistamistarpeet sekä valmistella 

ehdotukset tarkistusten toteuttamiseksi. 

Työryhmän tehtävänannossa on otettu huomioon 

muun muassa vesihuollon kehittämissuunnitelmien 

sisältövaatimukset ja tarkistaminen, 

toiminta-aluepäätöksen sisältö, varautuminen 

vesihuollon erityistilanteisiin, raakaveden tarkkailua 

koskevien säännösten toimivuus, hulevesien 

johtamisen järjestäminen, liittämisvelvollisuus 

ja siitä vapauttaminen sekä vesihuollon 

maksujen yleiset määräytymisperusteet. Työryhmä 

piti loppuvuoden 2008 aikana seitsemän 

kokousta ja sen työ jatkuu edelleen. VVY:n 

edustajana työryhmässä oli Anneli Tiainen. 

Vesihuoltopooli 

Huoltovarmuuskeskuksen hallituksen organisoima 

vesihuoltopooli on useiden tahojen yhteistyöelin, 

joka tukee vesihuoltoalan varautumista 

vakaviin normaaliajan häiriöihin ja poikkeusoloihin. 

Poolin toimintaa ohjaava poolitoimikunta 

kokoontui vuoden aikana kolme kertaa. 

Poolitoimikunnan puheenjohtajana on VVY:n 

hallituksen puheenjohtaja Karl-Gustav Björkell. 

VVY:n toimisto toimii poolin toimistona. 

Kertomusvuosi oli vesihuoltopoolin toinen täysi 

toimintavuosi. Vuonna 2008 pooli toteutti Vesihuoltolaitoksen 

kriisiviestintäohjeen laatimisen, 

järjesti koulutustilaisuuden kriisiviestinnästä 

sekä piti alkutuotanto- ja elintarviketeollisuuspoolien 

kanssa yhteisen kaksipäiväisen valmiusharjoituksen. 

Lisäksi selvitettiin vesihuoltoalan 

varautumisen tilannetta laitosten, kemikaalitar-

9 

peen ja varaveden jakelua turvaavien järjestelyjen 

näkökulmasta. 

4.3. Viranomaisille annetut lausunnot 

Kertomusvuonna annettiin kirjallisia lausuntoja 

seuraavasti: 

Eduskunnan valtiovarainvaliokunta 

• Lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle 

laeiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun 

lain sekä tuloverolain 45 §:n muuttamisesta 

Evira, Maatalouskemia yksikkö 

• Lausunto uuden tyyppinimen lisäämisestä 

lannoitevalmisteiden kansalliseen tyyppinimiluetteloon 

Hämeen ympäristökeskus, 

Kaakkois-Suomen ympäristökeskus, 

Lounais-Suomen ympäristökeskus, 

Länsi-Suomen Ympäristökeskus, 

Pirkanmaan ympäristökeskus, 

Uudenmaan ympäristökeskus 

• Kommentti Etelä- ja Länsi-Suomen jätesuunnitelman 

SOVA-kuulutuksesta 

Kauppa- ja teollisuusministeriö 

• Lausunto työryhmän mietinnöstä Biokaasulla 

tuotettavan sähkön syöttötariffi Suomessa – Perusteita 

järjestelmän toteuttamiselle 

Lounais-Suomen ympäristökeskus 

• Kommentti Vesihuollon tukeminen -oppaasta 

Maa- ja metsätalousministeriö 

• Lausunto INSPIRE-työryhmän loppuraportista 

koskien INSPIRE-direktiiviä 2007/2/EY, joka 

luo yleiset puitteet tiettyjen viranomaisten hallinnassa 

olevien paikkatietoaineistojen saatavuudelle 

ja käytölle Euroopassa. 

Oikeusministeriö 

• Lausunto julkisten hankintojen oikeussuojajärjestelmän 

uudistamista koskevasta periaatemietinnöstä 

TPO-projektiryhmä 

• Kommentti vesienhoitosuunnitelmiin liittyvien 

toimenpideohjelmien opasluonnoksista 

• Kommentti ohjeeseen Toimenpiteiden valinta 

ja taloudelliset tarkastelut 

Suomen ympäristökeskus 

• Kommentti pohjaveden hyvän kemiallisen tilan 

kriteereiksi esitettyyn luonnokseen 

Vantaan kihlakunnan poliisilaitos 

• Kommentti liittämisestä vesihuoltolaitoksen 

verkostoon ja vedenotosta 

Ympäristöministeriö 

• Kommentti säteilyvaaratilanteessa syntyvän 

radioaktiivisia aineita sisältävän jätteen jätehuoltoa 

käsittelevästä selvitysluonnoksesta 

• Lausunto ehdotuksista ympäristöministeriön 

asetuksiksi tyyppihyväksynnästä eräille kvv-laitteille 

• Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi 

eduskunnalle ympäristölle aiheutuvien vahinkojen 

korjaamista koskevaksi lainsäädännöksi 

4.4 Edustukset 

Vesi- ja viemärilaitosyhdistyksellä on ollut edustajat 

muun muassa seuraavissa neuvottelukunnissa 

ja työryhmissä: 

Rauno Piippo 

• Ympäristöviestintä YVT Oy:n hallitus (Vesitalous-lehti) 

• Vesihuoltopoolin toimikunnan jäsen (Huoltovarmuuskeskus) 

Riina Liikanen 

• CEN/TC 164 Water Supply kansallinen seurantaryhmä 

(MetSta ry) 

• Hyväksymismenettely juomaveden kanssa 

kosketuksissa oleville rakennustuotteille (Ympäristöministeriö) 

• Optimaalinen talousveden laatu 

(Vesi-Instituutti) 

• Pohjavesiseurannan yhteistyöryhmä (Suomen 

ympäristökeskus) 

• Pohjoismaisen juomavesikonferenssin ohjelmatoimikunta 

(DANVA) 

• Pohjoismaisten laitosjärjestöjen T & K -ryhmä 

• Riskityöryhmä (EUREAU) 

• Sinilevätoksiinit (Turun yliopisto) 

• Talousveden laadun vaikutukset kiinteistöjen 

kupariputkiin (FCG Planeko Oy) 

• Vesihuoltolaitoksen kriisiviestintäohje (Vesihuoltopooli) 

• Vesihuoltopoolin valmiuspäällikkö (Huoltovarmuuskeskus) 

• Vesitalous-lehden toimituskunta (Ympäristöviestintä 

YVT Oy) 

Elina Rautio 

• Vesihuoltolaitoksen kriisiviestintäohje (Vesihuoltopooli) 

Mika Rontu 

• InfraRYL vesihuoltotyöryhmä (Rakennustietosäätiö) 

• MID ja mittauslaitelaki –työryhmä (Metrologian 

neuvottelukunta) 

• Pohjois-Euroopan benchmarking -työryhmä 

• Pohjoismainen muoviputkien sertifioinnin 

neuvottelukunta (NORPOC) 

• PT 29 RTS Infra –päätoimikunta (Rakennustietosäätiö) 

• SÄVEL - Vesijohtoverkostojen reaaliaikainen 

hallinta -hankkeen johtoryhmä (TKK) 

• VELVET – Vesi- ja viemärilaitosrekisterin uudistamistyöryhmä 

(Suomen ympäristökeskus) 

• Vesihuollon tietohuollon kehittämisryhmä 

(Ympäristöministeriö) 

• VESIHÄME – paikkatietojen hyödyntäminen 

vesihuollossa -hankkeen ohjaus- ja projektiryhmä 

(Hämeen ympäristökeskus) 

• Vesijohtojen ja viemäreiden suunnitteluohjeiden 

toimituskunta (Suomen Rakennusinsinöörien 

liitto) 

• VESIKKO – Vesi- ja energiaverkostojen hallinnan 

kehittäminen -projektin johtoryhmä (Teknillinen 

korkeakoulu) 

• Yhdyskuntatekniikka 2009 -näyttelytoimikunta 

Anneli Tiainen 

• Vesihuoltolain tarkistamistyöryhmä (Maa- ja 

metsätalousministeriö) 

• Pohjavesidirektiivin 2006/118/EY täytäntöönpanoa 

valmisteleva asetustyöryhmä (Ympäristöministeriö) 

• Vesipolitiikan puitedirektiivin toteuttamisen 

pohjoismainen yhteistyöryhmä 

• Maksut , työryhmä nro 2 (EUREAU) 

• Vesihuollon markkinat ja johtaminen, työryhmä 

nro 4 (EUREAU) 

• Vesihuollon ylikunnallinen yhteistyö (YKY), 

hankkeen ohjausryhmä (Tampereen teknillinen 

yliopisto) 

Saijariina Toivikko 

• Lietteiden karakterisoinnin standardisointi 


• Lietetuotteiden turvallinen lannoitekäyttö 

-hankkeen ohjausryhmä (Maa- ja elintarviketalouden 

tutkimuskeskus) 

• Envirogreen-hankkeen projekti- ja ohjausryhmä 


• LIEMI-hankkeen johtoryhmä (Oulun yliopisto) 

• Bioliete-projektin ohjausryhmä (Valtion teknillinen 

tutkimuskeskus) 

• TERMOS-hankkeen johtoryhmä (Suomen ympäristökeskus, 

Valtion teknillinen tutkimuskeskus) 

• STORMWATER-hankkeen ohjausryhmä (Helsingin 

yliopisto) 

• Etelä- ja Länsi-Suomen jätesuunnittelu, Yhdyskunta- 

ja haja-asutuslietteet –painopiste, Asiantuntijaryhmä 

(Länsi-Suomen ympäristökeskus) 

• KALAKKI-tutkimusprojektin johtoryhmä (Savonia-ammattikorkeakoulu) 

• Vesitalous-lehden toimituskunta (Ympäristöviestintä 

YVT Oy) 

• Hajajätevesityöryhmä (Ympäristöministeriö) 

• Lannoitevalmistesektorin tulevaisuuskatsaustyöryhmä 

(Maa- ja metsätalousministeriö) 

• HELCOM, Heads of delegations, EUREAU observer 

(HELCOM) 

• Vesipuitedirektiivityöryhmä (EUREAU) 

• Lietetyöryhmä (EUREAU) 

• Pohjoismaisen jätevesikonferenssin ohjelmatoimikunta 

(DANVA) 

Karl-Gustav Björkell, Porvoon vesi 

• Vesihuoltopoolin toimikunnan puheenjohtaja 

(Huoltovarmuuskeskus) 

Eeva Heiska, Oulun Vesi 

• Vesimikrobiologian standardointityöryhmä 

(Kansanterveyslaitos) 

Juha Hiltula, Haminan Vesi 

• Yhdyskuntatekniikka 2009 -näyttelytoimikunta 

Riitta Moisio, Lappeenrannan Vesi Oy 

• Näytteenoton sertifiointilautakunta (Suomen 

ympäristökeskus) 

Lisäksi VVY:n henkilökunta on osallistunut useiden 

epävirallisten työryhmien työhön niin valtionhallinnossa 

kuin erilaisissa tutkimus- ja kehittämishankkeissa.

10 

Elina Rautio 

5. Kehittäminen 

5.1 Yleistä 

Kehittämistyössä VVY tuottaa jäsentensä tarpeisiin 

erilaisia ohjeita ja suosituksia sekä erilaisia 

teknisiä ja hallinnollisia julkaisuja. VVY:n 

ylläpitämän vesihuoltolaitosten tunnuslukutiedoston 

avulla jäsenlaitokset kokoavat laitosten 

tarpeita palvelevia tunnuslukuja kehittämistyön 

pohjaksi. Tiedoston tavoitteena on yhdessä vuosittain 

koottavien taksatietojen kanssa tuottaa 

jäsenlaitosten keskenään tekemän benchmarkingin 

pohjaksi tarvittavaa tietoa. 

Vesihuoltolaitosten kehittämisrahasto on siihen 

liittyneiden jäsenlaitosten rahasto, jolla tuetaan 

laitosten kannalta tarpeellisia kehittämishankkeita. 

Rahaston varat käytetään lyhentämättöminä 

hankkeisiin, joista päättää rahaston jäseniä 

edustava kehittämisrahaston toimikunta. 

VVY itse ei kuitenkaan harjoita omaa tutkimustoimintaa 

yksittäisiä selvityksiä lukuun ottamatta. 

5.2 Vesihuoltolaitosten tunnuslukujärjestelmä 

Vuosi 2008 oli vesihuoltolaitosten tunnuslukujärjestelmän 

kolmas toimintavuosi. Vuoden loppuun 

mennessä järjestelmän jäseneksi oli liittynyt 

42 laitosta. Rahaston jäsenet on merkitty 

T-kirjaimella sivulla 22 olevaan varsinaisten jäsenten 

luetteloon. 

Vesihuoltolaitosten tunnuslukujärjestelmä on 

web-pohjainen järjestelmä ja se on tarkoitettu 

VVY:n varsinaisille jäsenille. Järjestelmä on 

maksullinen. Järjestelmään liityttäessä maksetaan 

liittymismaksu ja järjestelmästä peritään 

vuotuista käyttömaksua. Sekä liittymismaksu 

että vuotuinen käyttömaksu on sidottu VVY:n 

jäsenmaksuun. 

Tunnuslukujärjestelmään on valittu 56 tunnuslukua, 

jotka järjestelmä laskee 111 perustiedosta. 

Mukana olevat vesihuoltolaitokset syöttävät 

vuosittain nämä perustiedot tunnuslukujärjestelmään. 

Benchmarking tarkoittaa oman toiminnan vertaamista 

parhaaseen vastaavaan käytäntöön. 

Sitä käytetään yleisesti yritysmaailmassa ja 

usein nimenomaan laatujärjestelmien osana. 

Benchmarkingin perusidea on toisilta oppiminen. 

Oppimiskohteet voivat olla joko saman alan 

yrityksissä tai millä tahansa toimialalla. Benchmarkingia 

varten on välttämätöntä olla käytettävissä 

samoilla periaatteilla kerättyjä keskeisiä 

tunnuslukuja. Benchmarkingin avulla laitos voi 

myös verrata oman toimintansa kehittymistä. 

5.3 Vesihuoltolaitosten kehittämisrahasto 

Vuosi 2008 oli vesihuoltolaitosten kehittämisrahaston 

viides toimintavuosi. Vuoden loppuun 

mennessä rahaston jäseneksi oli liittynyt 70 laitosta. 

Rahaston jäsenet on merkitty K-kirjaimella 

sivulla 22 olevaan varsinaisten jäsenten luetteloon. 

Kehittämisrahastosta voi hakea tukea vesihuoltolaitosten 

käytännön toiminnan kannalta hyödyllisiin 

tutkimus- ja kehittämishankkeisiin. Rahaston 

myötä aiemmin vaatimattomalla tasolla 

ollut alan yhteinen panostus tutkimukseen ja 

kehittämiseen on kasvanut huomattavasti. 

Vuonna 2008 kehittämisrahaston varoja jaettiin 

maalis- ja lokakuussa. Rahoitusta myönnettiin 

seuraaville 15 hankkeelle yhteensä 128 800 euroa: 

• Talousveden laadun vaikutukset kiinteistöjen 

kupariputkiin, FCG Planeko Oy, 10.000 € 

• Tekopohjavesi ja tulevaisuuden haasteet -se-

11 

minaari 3.2.2009 Tampereella, Tampereen teknillinen 

yliopisto, 2.500 € 

• Colilert -menetelmän verifiointi talousveden 

valvontatutkimuksiin Suomessa, Kansanterveyslaitos, 

10.000 € 

• Vesihuollossa käytettävien, talousveden 

kanssa kosketuksissa olevien rakennustuotteiden 

standardisointitilanne, Vesi-instituutti, 

10.000 € 

• Vesijohtoverkostojen reaaliaikainen hallinta 

(SÄVEL), TKK Vesihuoltotekniikka, 15.000 € 

• Palopostit ja palovesiasemat osana vesihuoltoverkostoa, 

Johannes Väänänen / TTY, 7.500 € 

• Viemärikaivojen yhteispohjoismainen kuntotutkimusohje, 

Helsingin Vesi, 10.000 € 

• Jäteveden orgaanisen kuorman muuttuminen 

pitkissä viemärilinjoissa, Oulun Yliopisto, 

8.000 € 

• Membraanien soveltuminen jäteveden biologisen 

puhdistuksen tehostamiseen, Helsingin 

Vesi, 5.000 € 

• Hormonaalisten haitta-aineiden esiintyminen 

jätevesissä ja vastaanottavassa vesistössä, 

Heidi Jääskeläinen / Helsingin yliopisto, 

4.800 € 

• Kalakki-projekti, Savonia-ammattikorkeakoulu, 

4.000 € 

• Energiatehokas lietteenkäsittely - Termos, 

Suomen ympäristökeskus, 10.000 € 

• Vesihuollon riskienhallinnan nykytila ja kehittämistarpeet, 

Gaia Consulting Oy, 10.000 € 

• Vesihuoltolaitoksen asiakastietojen ja kunnan 

rakennus- ja väestötietojen yhdistäminen 

(Vesihäme), Hämeen ympäristökeskus, 5.000 € 

• Vesihuollon alalletulokoulutuksen kehittäminen, 

SYKLI, 10.000 € 

5.4 Muut kehittämishankkeet 

Hulevesifoorumi 

VVY järjestää yhteistyössä Suomen ympäristökeskuksen 

kanssa syksyisin ja keväisin kokoontuvan 

hulevesifoorumin. Tilaisuuksissa esitellään 

ajankohtaisia hankkeita ja keskustellaan 

hulevesiin liittyvistä kehittämistarpeista. Tarkoituksena 

on tiedon jakaminen ja asiantuntijaverkostojen 

muodostaminen. 

Itämeri-haastekampanja 

VVY osallistuu Helsingin ja Turun haasteeseen 

Itämeren tilan parantamiseksi. VVY toteuttaa 

vesihuoltolaitosten kanssa tiedotuskampanjan 

viemäriin tulevien ongelma-aineiden vähentämiseksi. 

Kampanjaa on valmisteltu vuoden 

2008 aikana. Kampanja tullaan toteuttamaan 

syksyllä 2009. 

Julkaisu haitallisista aineista yhdyskuntien 

jätevesissä 

Vuonna 2007 yli 100 000 AVL:n puhdistamoilta 

analysoitiin haitallisia aineita jätevesissä taustatiedoksi 

E-PRTR asetuksen edellyttämälle 

raportoinnille. Tässä yhteydessä kerätyt tulokset 

sekä tietoa näiden aineiden ominaisuuksista 

julkaistiin VVY:n monistesarjan julkaisussa 

”Haitallisten aineiden esiintyminen Suomalaisissa 

yhdyskuntajätevesissä”. Helsingin Vesi vastasi 

julkaisun laadinnasta yhteistyössä VVY:n ja 

muiden vesihuoltolaitosten kanssa. 

Koululaismateriaali 

VVY toteuttaa vesihuoltoa käsittelevän vesikoulu-opetusmateriaalikokonaisuuden. 

Vesikoulu 

on 5. ja 8.-luokkalaisille suunnattu selainpohjainen 

oppimateriaali hana- ja jätevedestä. Lisäksi 

tehdään tietopaketti opettajille. VVY rahoittaa 

koululaismateriaalin yhdessä Borealis Polymers 

Oy:n ja 17 vesihuoltolaitoksen kanssa. Oppimateriaalin 

toteuttaa Vesi-Instituutti / Prizztech Oy. 

Materiaali valmistuu vuoden 2009 aikana. 

Pohjoismainen juomavesikonferenssi 

Norsk Vann ja NORDIWA järjestivät kuudennen 

pohjoismaisen juomavesikonferenssin 

9.–11.6.2008 Oslossa, Norjassa. Konferenssiin 

osallistui noin 260 henkilöä, joista 20 oli Suomesta. 

Konferenssin suurimman aihealueen, 

talousveden laatua turvaavan riskienhallinnan, 

lisäksi teemoina oli vesilaitosten operointi 

ja ohjaus, laitosten hallinto ja niiden toimintaa 

koskeva lainsäädäntö sekä verkostot. Vesi- ja 

viemärilaitosyhdistys oli mukana konferenssia 

suunnittelevassa ohjelmatoimikunnassa. 

Pohjoismainen jätevesivesikonferenssi 

DANVA ja NORDIWA järjestävät 11. jätevesikonferenssin 

10.–12. marraskuuta 2009 

Odensessa, Tanskassa. Vesi- ja viemärilaitosyhdistys 

on mukana ohjelmatoimikunnassa. 

Pohjoismainen viemärikaivoprojekti 

VVY on yhdessä Svenskt Vattenin, Norsk Vannin 

ja DANVAn kanssa laatimassa yhteispohjoismaista 

viemärikaivojen tutkimusopasta. 

Hanketta ovat rahoittaneet kahdeksan VVY:n 

jäsenlaitosta, Suomen kaivamattoman tekniikan 

yhdistys FiSTT, Putkistosaneerausyhdistys PSY, 

Vesihuoltolaitosten kehittämisrahasto sekä VVY. 

Opas valmistuu vuonna 2009. 

Sprinkleriohjeiden uusiminen 

VVY aloitti vuodelta 1997 olevan ohjeen 

”Sprinklerilaitteistojen liittäminen vesihuoltolaitokseen” 

uusimisen. Ohjeen valmistelua ohjaa 

ohjausryhmä, jossa on edustajia vesihuoltolaitoksilta, 

alueellisesta pelastuslaitoksesta, 

VVY:stä sekä Finanssialan Keskusliitosta. Uusimistyössä 

otetaan huomioon lainsäädännön 

muutokset, talousveden laadun turvaamisessa 

sekä henkilösprinklauksessa tapahtuneet muutokset. 

Ohjejulkaisun laatii konsulttina toimiva 

FCG Planeko Oy. Ohje valmistuu vuonna 2009. 

Ohjeen julkaisun jälkeen on ohjeen jalkautukseen 

liittyvä koulutus. 

Teollisuusjätevesisopimusoppaan 

uusiminen 

Hanke VVY;n vuonna 2001 julkaiseman teollisuusjätevesisopimuksista 

laaditun oppaan uusimiseksi 

käynnistyi vuonna 2008 ja jatkuu edelleen 

vuonna 2009. 

Vesihuoltolaitosten kasvihuonekaasupäästöt 

VVY ja VTT teettävät yhteistyössä diplomityön, 

jossa selvitetään vesihuoltosektorin kasvihuonekaasupäästöjen 

suuruus Suomessa sekä merkittävimmät 

energian kulutuksen potentiaaliset 

säästökohteet. Hanke alkoi vuonna 2008 ja sen 

on tarkoitus valmistua vuoden 2009 aikana. 

Vesihuoltolaitosten keskinäinen yhteistyö 

vesienhoidon suunnittelussa 

VVY kutsui vesienhoidon yhteistyöryhmissä toimivat 

vesihuoltolaitosten edustajat kaksi kertaa 

toimintavuoden aikana keskustelemaan vesienhoidon 

suunnittelun etenemisestä. VVY on kannustanut 

vesihuoltolaitoksia aktiivisesti osallistumiseen 

vesienhoidon suunnitteluprosessiin. 

Viestintäverkosto 

Jäsenlaitosten vapaamuotoinen viestintäverkosto 

kokoontui kertomusvuoden aikana kaksi kertaa. 

Viestintäverkoston tavoitteena on tukea vesihuoltolaitosten 

viestinnän kehittämistä. Päivän 

teemaksi valitaan ajankohtaisia aiheita ja esitykset 

kootaan osallistujien omista puheenvuoroista. 

Viestintäverkostoon osallistui edustajia 13 

vesihuoltolaitoksesta. Kevään kokoontumisessa 

puhuttiin kriisiviestinnästä, viestintäsuunnitelman 

laatimisesta sekä vuorovaikutuksesta asiakkaiden 

kanssa ja isäntänä toimi Tampereen 

Vesi. Syksyllä verkosto kokoontui Oulun Vedessä 

ja kävi läpi mm. kriisi-, viranomais- ja muutosviestintää.

12 

6. Koulutus 

Vesi- ja viemärilaitosyhdistys edistää jäsentensä 

ammattitaitoa tarjoamalla monipuolista koulutusta. 

Tilaisuuksia järjestetään eri työtehtävissä 

vesihuoltolaitoksilla työskenteleville. Suosittuja 

koulutustilaisuuksia olivat johdon neuvottelupäivät, 

asentajien ja työnjohdon koulutuspäivät 

sekä osaamistestauskoulutukset. Kertomusvuonna 

valtaosa koulutustilaisuuksista järjestettiin 

pääkaupunkiseudun ulkopuolella. 

Koulutustilaisuuksia järjestettiin yhteensä 35, 

joista kahdeksan oli vesihuoltolaitosten tilauskoulutuksia. 

Koulutustilaisuuksista 2 oli kolmipäiväisiä, 

8 kaksipäiväisiä ja 25 yksipäiväisiä. 

Osallistujia tilaisuuksissa oli yhteensä 1812 

henkilöä ja luennoitsijoita 191 henkilöä. Lisäksi 

VVY:n toimihenkilöt osallistuivat asiantuntijoina 

koulutustilaisuuksiin. 

Kertomusvuonna VVY järjesti terveydensuojeluasetuksen 

edellyttämiä osaamistestejä ja ”vesihygieniapassin” 

suorittamiseen valmentavaa 

koulutusta. VVY:n järjestämiin osaamistestikoulutuksiin 

osallistui yhteensä 3 150 henkilöä. 

Unto Tanttu 

Osallistujia 

2500 

2000 

1500 

1000 

500 

0 

1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 

45 

40 

35 

30 

25 

20 

15 

10 

5 

0 

Tilaisuuksia 

Johdon neuvottelupäivät Levillä. 

Aika Paikka Osallistujat 

Aika Paikka Osallistujat 

Koulutustilaisuudet 2008 

Tilauskoulutukset 2008 

10.1. Kuopio Osaamistestauskoulutus- ja testi 113 

16.1. Vantaa Osaamistestauskoulutus- ja testi 72 

29.1. Oulu Osaamistestauskoulutus- ja testi 39 

12.2. Lahti Osaamistestauskoulutus- ja testi 60 

13.–14.2. Helsinki Verkostomestaripäivät 45 

5.3. Seinäjoki Osaamistestauskoulutus- ja testi 120 

12.3. Rovaniemi Osaamistestauskoulutus- ja testi 72 

18.3. Turku Osaamistestauskoulutus- ja testi 122 

1.4. Helsinki Hankintapäivä 30 

2.4. Vaasa Vesilaitoshoitajien koulutuspäivä 39 

9.–10.4. Helsinki Käyttöpäällikköpäivät 19 

16.–17.4. Helsinki Hallinto- ja talousseminaari 60 

23.4. Ylöjärvi Osaamistestauskoulutus- ja testi 83 

7.5. Helsinki Vesihuoltolaitosten yhdistyminen 39 

14.5. Helsinki Osaamistestauskoulutus- ja testi 80 

27.5. Jyväskylä Osaamistestauskoulutus- ja testi 65 

3.–4.5. Kuopio Asentajien ja työnjohdon koulutuspäivät 74 

4.9. Tampere Osaamistestauskoulutus- ja testi 29 

9.9. Helsinki Osaamistestauskoulutus- ja testi 31 

24.–26.9. Levi Johdon neuvottelupäivät 119 

30.9–2.10. Sotkamo Vh-laitosten toimistohenkilöiden koulutuspäivät 41 

1.–2.10. Helsinki Vastaavien vesilaitoshoitajien koulutuspäivät 34 

15.–16.10. Seinäjoki Jätevedenpuhdistamonhoitajien koulutuspäivät 23 

22.–23.10. Mikkeli Jätevedenpuhdistamonhoitajien koulutuspäivät 23 

4.–5.11. Rovaniemi Jätevedenpuhdistamonhoitajien koulutuspäivät 27 

12.11. Oulu Kirjanpidon ajankohtais- ja taloushallintopäivä 26 

17.11. Helsinki Kirjanpidon ajankohtais- ja taloushallintopäivä 27 

23.1. Turun vesilaitos 

Turku 

Osaamistestauskoulutus- ja testi 163 

25.4. Pöyry Enviroment Oy 

Helsinki 


5.5. Vantaan Vesi 

Vantaa 


12.5. Oy KWH Pipe Ab 

Vaasa 


5.6. FCG Planeko Oy 

Kuopio 



Helsinki 


20.8. Talvivaara Projekti 

Talvivaara 



Rovaniemi 

Osaamistestauskoulutus- ja testi 5

13 

Vicente Serra Mari 

7. Vesihuoltopäivät 

Vesihuoltopäivät ja -näyttelyt 

Aika Paikkakunta Osallistujat Näytteilleasettajat 

osastoa / hlöä 

13.3. Nokia 174 46 / 64 

4.–5.6. Kuopio 530 88 / 304 

4.–5.11. Rovaniemi 102 37 / 80 

Vesi- ja viemärilaitosyhdistys järjesti Vesihuolto 

2008 -tapahtuman Kuopiossa. Kevään alueellinen 

vesihuoltopäivä pidettiin Nokialla ja 

Pohjois-Suomen vesihuoltopäivät Rovaniemellä. 

Vesihuoltopäivät koostuvat ajankohtaisista esitelmistä 

ja alan yritysten pystyttämästä näyttelystä. 

Vesihuoltopäiville osallistui 806 kuntien ja vesihuoltolaitosten 

luottamus- ja toimihenkilöä 

sekä viranomaisten edustajaa. Läsnä oli lähes 

450 näytteilleasettajien edustajaa. 

8. Yhdyskuntatekniikka-näyttely 

Toimintavuoden aikana Vesi- ja viemärilaitosyhdistys 

järjesti ja markkinoi yhdyskuntatekniikan 

viikkoa. Yhdyskuntatekniikka 2009 -näyttely 

järjestetään 27.–29.5.2009 Tampereen Messu- ja 

Urheilukeskuksessa. 

Yhdyskuntatekniikka 2009 -näyttely on alan 

Suomen suurin tapahtuma. Viikon aikana järjestetään 

paljon koulutustilaisuuksia ja kävijöille 

maksuton YT-foorumi. Foorumin aiheina ovat 

Yhdyskuntatekniset hankkeet Pirkanmaalla, Ilmastonmuutos 

yhdyskuntatekniikassa ja Yhdyskuntateknisten 

palveluiden turvaaminen. Tapahtumaan 

odotetaan lähes 10 000 kävijää. 

Vesi- ja viemärilaitosyhdistys järjestää näyttelyn 

yhteistyössä Suomen Tieyhdistyksen, Infra ry:n, 

Suomen kuntatekniikan yhdistyksen ja Jätelaitosyhdistyksen 

kanssa. VVY:n edustajat toimivat 

käytännön järjestelijöinä näyttelyssä. Lisätietoja 

näyttelystä www.yhdyskuntatekniikka.fi.

14 

Elina Rautio 

9. Jäsenpalvelut 

9.1 Yleistä 

Koulutuksen ja vesihuoltopäivien lisäksi VVY:n 

varsinaisille jäsenille suuntautuvia palvelumuotoja 

ovat puhelimitse ja sähköpostitse tapahtuva 

neuvonta sekä kirjalliset lausunnot. Muita 

jäsenille suuntautuvia palvelumuotoja ovat 

noin 10 kertaa vuodessa ilmestyvä jäsentiedote, 

jäsenkirjeet sekä Vesitalous-lehti. Lähes kaikki 

VVY:n julkaisut jaetaan jäsenille yhtenä kappaleena. 

Julkaisujen lisäkappaleista ja koulutustilaisuuksista 

sekä vesihuoltopäivistä perittävät 

maksut ovat jäsenille edullisempia kuin muille. 

Merkittävin osa jäsenille suuntautuvasta laitoskohtaisesta 

palvelusta muodostuu puhelimitse 

ja sähköpostitse tapahtuvasta neuvonnasta. 

Neuvontatapahtumien määrää ei ole seurattu 

koko toimiston osalta. Pelkästään lakiasiainpäällikön 

kirjaamia palvelutapahtumia oli toimintavuonna 

581 kpl. Koko toimiston puitteissa 

näitä neuvontapalveluja annettiin vuodessa 

arviolta yhteensä 1 500 kpl. Määrään eivät sisälly 

koulutukseen tai myytäviin julkaisuihin 

liittyvät palvelutapahtumat. 

9.2 Jäsenille annetut kirjalliset 

lausunnot 

Kertomusvuonna jäsenille annettiin 6 kirjallista 

lausuntoa seuraavista aiheista: 

• veden hinnoittelusta ja taksoista 

• jätevesiohituksista puhdistamon saneerauksen 

aikana 

• talousveden toimittaminen erityistilanteissa 

9.3 Viestintä 

Jäsentiedote 

Postitse lähetettävä jäsentiedote ilmestyi vuoden 

2008 aikana kymmenen kertaa. Jäsenet ja 

yhteistoimintajäsenet saavat tiedotteen ilman 

liitteitä myös sähköpostilla. Jäsentiedote kokoaa 

alan ajankohtaiset asiat ja tapahtumat. 

Jäsenkirje 

Kertomusvuoden aikana lähetettiin seitsemän 

jäsenkirjettä, jotka käsittelivät seuraavia aiheita: 

1. Harjoittelupaikkoja opiskelijoille 

2. Vesihuoltolaitosten tunnuslukujärjestelmän 

raportti 2006 

3. Vesihuoltomaksut 1.2.2008 

4. Vesihuoltolaitosten välisten sopimusten 

mallit selvityksin 

5. REACH-asetuksen vaikutus vesihuoltolaitosten 

toimintaan 

6. Vesihuoltolaitosten tunnuslukujärjestelmän 

raportti 2007 

7. Haitallisten aineiden esiintyminen suomalaisissa 

yhdyskuntajätevesissä -raportti 

WWW-sivut 

VVY uudisti vuoden aikana nettisivut. Yhdistys 

otti käyttöönsä uuden julkaisujärjestelmän, 

jonka myötä sivuston ilme ja rakenne uudistuvat. 

Jatkossa kaikki koulutus- ja vesihuoltopäivien 

ilmoittautumiset tapahtuvat ensisijaisesti 

sivujen kautta.

15 

Vesitalous-lehti 

Vesitalous-lehti on kuusi kertaa vuodessa ilmestyvä 

koko vesialan kattava julkaisu. VVY 

on vähemmistöosakkaana lehteä julkaisevassa 

yhtiössä. Lehden jokaisessa numerossa on vesihuoltoa 

käsitteleviä artikkeleita. Vuoden kolmas 

lehti oli vesihuollon teemanumero, jossa 

julkaistiin Vesihuolto 2008 -päivien esitelmiä. 

Lehden omat kotisivut ovat osoitteessa www. 

vesitalous.com. 

9.4 Julkaisut 

Julkaisusarja 

Vesi- ja viemärilaitosyhdistyksen julkaisusarja 

muodostuu yhdistyksen antamista suosituksista 

ja julkaisuista, joissa on esitetty yhdistyksen 

kannanottoja viranomaispäätöksistä. Lisäksi 

julkaisusarja käsittää vuosittain vesi- ja viemärilaitosmaksuja 

koskevan kyselyn tulokset. 

Myytävänä olevat julkaisut: 

hankintaa silmälläpitäen, 1999 

• Puhdistuksen tarve ja merkitys vesijohtoverkostossa, 

1999 

• Kalkkikivialkalointi - opas veden 

syövyttävyyden vähentämiseksi, 2002 

• Vesiosuuskunnan mallisäännöt selityksin, 

2002 

• Viemäriin johdettavat teollisuusjätevedet, 

2002 

• Talousveden desinfiointi ultraviolettivalolla, 

2003 

• Viemäreiden TV-kuvauksen tulkintaohje, 

2005 

• Torjunta-aineet pohjavesissä 

– opas vesilaitoksille, 2006 

• Talousveden klooraus, 2006 

• VVY:n historia-kirja 

– 50 vuotta vesihuollon asialla, 2006 

• Vesilaitostekniikka ja hygienia, 2007 

• Vattenverksteknik och hygien, 2008 

• Vesihuoltolaitoksen kriisiviestintäohje, 

2008 

• Vesihuoltomaksut 1.2.2008 

Monistesarja 

Vesi- ja viemärilaitosyhdistyksen monistesarjassa 

julkaistaan neuvostojen ja toimiston toimeksiantojen 

pohjalta valmistuneet erilliset selvitykset, 

jotka eivät sisällä yhdistyksen kannanottoja 

eivätkä suosituksia. Myytävänä olevat julkaisut: 

nro 1 

nro 3 

nro 5 

Vedenkulutuksen väheneminen ja 

sen vaikutukset vesi- ja viemärilaitostoimintaan, 

1998 

Johdatus mediasuhteiden 

kehittämiseen, 1999 

Tehdasvalmisteiset jätevedenpumppaamot, 

1999 

• Soveltamisopas talousvesiasetukseen 

461/2000 

• Tillämpningsinstruktion gällande 

förordningen för hushållsvatten 461/2000 

• Vesihuoltolaitoksen maksuja koskevat 

ohjeet ja suositukset, 2001 

• Vesijohtojen ja viemäreiden saneeraustöiden 

rakennuttamisasiakirjat 2000 

• WATER -englanninkielinen lyhennelmä 

VETTÄ!- kirjasta, 1997 

• Pohjavesilaitosten kehittäminen, 1997 

• Sprinklerilaitteistojen liittäminen 

vesilaitokseen, 1997 

• Pohjavesien suojelu erityisesti vedennro 

6 Asiakaslähtöisen vesihuoltopalvelun 

kehittäminen, 1999 

nro 7 Talousveden laadun parantaminen 

verkostossa tehtävin toimenpitein, 

1999 

nro 8 Ravinteidenpoiston tehostaminen, 

2001 

nro 9 Kiinteistöjen tonttivesijohtojen ja 

-viemäreiden saneeraus, 

KTVVS–tutkimus, 2002 

nro 10 Muovisten vesijohtojen pitkäaikaiskestävyys, 

2003 

nro 12 Vesihuoltolaitosten henkilöstöselvitys 

2002, 2003 

nro 13 Kiinteistökohtainen paineviemärijärjestelmä, 

2003 

nro 14 Water Safety Plans -pilotti, 2004 

nro 15 Jätevedenpuhdistamojen toiminta ja 

toteutukset, 2004 

nro 16 Vesihuoltolaitosten viestinnän 

kehitysprojekti, 2005 

nro 17 Vesihuollon verkostojen ylläpidon 

perusteet, 2005 

nro 19 Vesihuolto muuttuvassa toimintaympäristössä, 

2006 

nro 20 Vesihuollon kehittämisen suuntaviivoja, 

2007 

nro 21 Vesihuoltolaitosten tunnuslukujärjestelmän 

raportti 2006, 2008 

nro 22 Vesihuoltolaitoksen tilan 

itsearviointimittaristo, 2008 

nro 23 Vesihuoltolaitosten välisten 

sopimusten mallit selityksin, 2008 

nro 24 Haitallisten aineiden esiintyminen 

suomalaisissa yhdyskuntajätevesissä, 

2008 

nro 25 Vesihuoltolaitosten tunnuslukujärjestelmän 

raportti 2007, 2008 

Vuoden 2008 työtuntien jakauma 

Hallinto 

Laskutettava työ 

9,6 

9,6 

Koulutus 

34,8 

Kehittäminen 

4,6 

Jäsenpalvelut 

14,3 

Edunvalvonta 

27,0 

0 5 10 15 20 25 30 35 

% kokonaistyötuntimäärästä 

40

16 

10. Kunniamaininnat 

Vicente Serra Mari 

Ossi Jokinen 

Matti Ojala ja Jussi Kauppi 

Annina Takala 

10.1 Numeroidut ansiomerkit 

Numeroidut kultaiset ansiomerkit myönnetään 

erityisistä ansioista vesihuollon kehittämisen 

hyväksi. VVY:n hallituksen myöntämät merkit 

luovutettiin Vesihuolto 2008 -päivillä Kuopiossa 

seuraaville henkilöille: 

96 Yhdyskuntatekniikan päällikkö 

Jussi Kauppi, Suomen Kuntaliitto 

97 Toimitusjohtaja Matti Ojala, 

FCG Planeko Oy 

10.2 Ansiomerkit 2008 

VVY:n ansiomerkkejä myönnetään vesihuoltolaitosten 

ja yritysten anomuksesta tunnustukseksi 

henkilöille, jotka ovat tehneet pitkäaikaista 

ja tuloksellista työtä vesihuoltoalan kehittämiseksi. 

VVY:n hallitus myönsi kertomusvuoden 

aikana 61 kpl kultaisia, 49 kpl hopeisia ja 18 kpl 

pronssisia ansiomerkkejä. 

Elimäen kunnan vesihuoltolaitos 

Tekninen johtaja Antti Laherto 

Vesilaitoksenhoitaja Pekka Kuparinen 

• Vesilaitoksenhoitaja Kari Niskanen 

• Kanslisti Pia Rusanen 

• Vastaava vesilaitoksenhoitaja Aleksi Päkki 

• Vesilaitoksenhoitaja Kari Puhakka 

Enon kunta, vesihuoltolaitos 

• Kunnanrakennusmestari Matti Pirinen 

Enontekiön Vesihuolto Oy 

Kunnanrakennusmestari Lasse Mäkitalo 

Toimistosihteeri Tuula Aarnio 

• Vesi- ja viemärilaitoksenhoitaja 

Seppo Aikio 


Per John Kalttopää 


Lauri Sonkamuotka 

Espoon Vesi 

• Suunnitteluavustaja Helka Tervo 

Haukiputaan Vesi 

Maanrakennusmestari Pekka Alasalmi 

Maanrakennusmestari Ismo Honka 

Maaputkiasentaja Hannu Ervasti 

Maaputkiasentaja Matti Huru 

Maaputkiasentaja Hannu Kurkela 

Maaputkiasentaja Hannu Ukkola 

• Puhdistamonhoitaja Erkki Halonen 

• Toimistosihteeri Taina Takalo 

• Vesilaitoksenhoitaja Toivo Sassi 

• Vesilaitoksenhoitaja Jorma Vesa 

Hausjärven kunnan Vesihuoltolaitos 

• Puhdistamonhoitaja Reijo Karkulehto 

Helsingin Vesi 

• Yksikön johtaja Esko Tiainen 

Humppilan Vesihuolto Oy 

Maanviljelijä Jaakko Heikkilä 

Palveluneuvoja Arja Maltari 

Isännöitsijä Risto Oksa 

Kunnanjohtaja Esko Tonteri 

• Toimitusjohtaja Reijo Syrjälä 

Ikaalisten Vesi Oy 

Maanviljelijä Juhani Hakala 

Toimitusjohtaja Ilpo Hellman 

Agrologi Esko Tapiainen 

Toimitusjohtaja Juha Laitinen 

• Toimitusjohtaja Antero Sorri 

Kauhajoen Vesihuolto Oy 

• Toimitusjohtaja Martti Hirviniemi 

Keravan Kaupunkitekniikka 

• Työnjohtaja Paavo Timonen

17 

Lahti Aqua Oy 

Prosessiasentaja Valto Tanhula 

Prosessiasentaja Taito Åkerman 

Sähkö- ja automaatioasentaja Pauli Parkki 

Verkostoasentaja Tapio Kainiemi 

• Verkostoasentaja Jaakko Ojanperä 

Limingan Vesihuolto 

• Vesihuoltopäällikkö Timo Viitasaari 

Nivalan Vesihuolto Oy 

Asentaja Väinö Ruostetsaari 

Toimistonhoitaja Eeva-Liisa Åvist 

Asentaja Mauno Laakkonen 

Kanslisti Eija Kaarlela 

Laitosmies Eerik Anttila 

Puhdistamon hoitaja Jorma Erkkilä 

Työnjohtaja Arto Korkiakoski 

Kanslisti Keijo Toivoniemi 

Laitosmies Seppo Asunmaa 

Rakennusmestari Jorma Eskola 

Rakennusmestari Rauno Haapakoski 

Toimitusjohtaja Taimo Honkala 

• Yrittäjä Leena Suvanto 

Porvoon Vesi 

Driftstekniker Henry Åkerman 

Huvudbokförare Gudrun Forsberg 

Kanslist Jill Grönqvist 

Kanslist Carola Roos 

Lagerförvaltare Ulf Backman 

Laitosmies Kauko Hopia 

Laitosmies Seppo Seppänen 

Mittarimekaanikko Kari Wahlman 

Processman Sune Bäck 

Processman Birger Liitiäinen 

Processman Tage Munter 

Projekteringstekniker Klas Andersson 

Putkiasentaja Juhani Stepanow 

Rörmontör Stig Brandt 

Rörmontör Per-Erik Ek 

Rörmontör Kristian Forsberg 

Rörmontör Kaj Karlsson 

Rörmontör Stig Sonntag 

Rörmontör Ensio Åkerblom 

Rörmästare Kaj Bäck 

Rörmästare Christer Träskelin 

Tekninen avustaja Kaarina Pekkala 

Driftstekniker Rabbe Hellman 

Huoltomies Väinö Heinonen 

Kanslist Ilse Fast 

Kanslist Ann-Mari Nyman 

Mätningsman Fred Halttunen 

Nättekniker Peter Ekstam 

• Processman Stig Liitiäinen 

• Processman Torolf Stade 

• Processman Tom Wahlström 

• Projekti-insinööri 

Riitta Silander-Lönnström 

Putkiasentaja Janne Veini 

• Rakennusmestari Kullervo Majuri 

Vattenverksskötare Sune Grönqvist 

• Vesilaitoshoitaja Jari Mansner 

Puumalan Vesiosuuskunta 

• Puhdistamonhoitaja Ari Tarhonen 

Pyhännän Vesi Oy 

Toimitusjohtaja Martti Huttunen 

Myymälänhoitaja Veikko Knuutinen 

Rehtori Erkki Keskitalo 

Järjestelijä Markku Kosonen 

• Talousneuvos Uolevi Ylä-Jussila 

Pälkäneen kunta 

Kunnaninsinööri Esko Mattila 

Kunnanrakennusmestari Asko Valkama 

Vesihuoltolaitoksen hoitaja Seppo Nykänen 

Asiakaspalvelusihteeri Eeva-Liisa Lumpus 

Asiakaspalvelusihteeri Päivi Nieminen 

Vesihuoltolaitoksenhoitaja Juha Kostiainen 

• Vesihuoltolaitoksenhoitaja Hannu Vainikka 

Raahen Vesi Oy 

Asentaja Pentti Koskinen 

Käyttöteknikko Jukka Aho 

Käyttöteknikko Esa Karvonen 

Toimitusjohtaja Matti Penttilä 

Asentaja Markku Märsynaho 

Kauppatieteiden maisteri Jussi Pahkala 

Laitosmies Kari Kärsämänoja 

Laitosmies Juhani Niemi 

Laitosmies Pertti Pyhälä 

• Tekninen avustaja Tommi Karjalainen 

Riihimäen kaupunki 

• Vesihuoltolaitoksen johtaja 

Pertti Isokangas 

Saarijärven Vesihuolto Oy 

Toimitusjohtaja Eero Mykkänen 

Toimistonhoitaja Aino Rautiainen 

• Metsäinsinööri Taisto Laitinen 

Savonlinnan Vesi 

• Liikelaitosjohtaja Hannu Lalu 

Sotkamon kunta, Vesihuoltolaitos 

• Vesihuoltoteknikko Matti Härkönen 

Turun vesilaitos 

Laborantti Raili Järvisalo 

• Verkoston etumies Risto Hellberg 

Vaasan Vesi 

Laitosmies Reijo Saari 

Paikkatietosihteeri Anja Uusikylä 

• Puhdistuslaitostyöntekijä Esko Mäkelä 

Vantaan Vesi 

• Putkimestari Tapio Ihanainen 

Ähtärin Energia ja Vesi Oy 

• Toimitusjohtaja Aimo Roini 

10.3 VVY:n stipendit 

50-vuotisjuhlastipendi 

VVY:n 50-vuotisjuhlastipendi myönnettiin 

diplomi-insinööri Annina Takalalle. Hänen 

”Vesiyhtymien toiminnan kehittäminen” -diplomityö 

palkittiin Vesihuolto 2008 -päivillä Kuopiossa. 

Myönnetyn stipendin suuruus on 2.500 

euroa. 

VVY:n stipendirahasto perustettiin vuonna 

1997. Stipendirahastoa ovat VVY:n lisäksi kartuttaneet 

VVY:n jäsenlaitokset ja yhteistyökumppanit. 

Rahastosta vuosittain jaettavalla 

stipendillä on tarkoitus ensisijaisesti palkita vesihuoltolaitostoiminnan 

kannalta merkittävä ja 

hyvätasoinen opinnäytetyö. 

Kemwater-palkinto 

Vesi- ja viemärilaitosyhdistys myönsi vuoden 

2008 Kemwater-palkinnon Länsi-Uudenmaan 

vesi ja ympäristö ry:n puhdistamoinsinööri Ossi 

Jokiselle. Jokinen on korostanut puhdistamonhoitajien 

tärkeää roolia vesiensuojelussa ja tukenut 

puhdistamoiden toiminnan kehittämistä 

erittäin hyviin puhdistustuloksiin. Palkinto 

(4 000 €) luovutettiin Vesihuolto 2008 -päivillä 

Kuopiossa. 

Kemwater-palkinto perustettiin vuonna 1996. 

Palkinto perustuu Kemira Oyj:n vuosittain tekemään 

lahjoitukseen. Palkinnon toivotaan edistävän 

vesihuoltolaitoksia hyödyttävän tiedon leviämistä 

sekä kannustavan jatkamaan laitosten 

toiminnan kannalta merkittävää kehitystyötä. 

• Kultainen ansiomerkki • Hopeinen ansiomerkki • Pronssinen ansiomerkki

18 

11. Hallituksen toimintakertomus 

Vesi- ja viemärilaitosyhdistyksen 

hallituksen toimintakertomus 

1.1. – 31.12.2008 

Roger Hakalax, 

Karl-Gustav Björkell, 

Paavo Taipale, 

Helena Valta 

Juha Hiltula, 

Raimo Lampi, 

Paavo Salmela 

Jäsenistö 

Yhdistyksen varsinaisina jäseniä ovat vesihuoltolaitokset 

ja yhteistoimintajäseninä on vesihuoltolaitoksille 

palveluja, urakointia ja tuotteita 

tarjoavia yrityksiä. Vuoden lopussa oli 317 varsinaista 

jäsentä. Jäsenistön toiminta kattaa lähes 

90 % Suomen vesihuoltopalveluista. Yhteistoimintajäseniä 

oli vuoden lopussa 130 kappaletta. 

Toiminta 

jautuvien säännösten valmistelu ja uuden juomavesidirektiivin 

valmistelu olivat vuoden aikana 

työn alla. 

Valtioneuvoston vesiensuojelun suuntaviivoihin 

perustuvan suositussopimuksen valmistelu eteni 

VVY:n, ympäristöministeriön ja Kuntaliiton 

yhteistyönä. Vuoden jälkipuoliskolla käynnistyi 

vesihuoltolain valmistelu. Vesihuoltolain uudistamiseen 

liittyen hulevesien hoitamista koskevien 

toimintamallien kehittäminen valmisteltiin 

ennen vesihuoltolakityöryhmän asettamista. 

Laitosten benchmarkingia palveleva tunnuslukujärjestelmä 

oli toista vuotta käytössä ja sitä 

kehitettiin edelleen. Vesihuoltolaitosten kehittämisrahasto 

myönsi rahoitusta 16 tutkimus- ja 

kehittämishankkeelle. 

Vesihygieeninen osaamistestaus oli erityisesti 

alkuvuoden aikana laajimman osallistujajoukon 

koonnut koulutus. Vuoden loppuun mennessä 

vuosina 2007–08 yli 3.000 henkeä oli suorittanut 

osaamistestauksen VVY:n järjestämissä tilaisuuksissa. 

VVY osallistui ja vaikutti aktiivisesti vesihuoltolaitosten 

toimintaedellytyksiin vaikuttavien 

asioiden valmisteluun sekä EU:ssa että Suomessa. 

Näiden lisäksi Nokialla vuoden 2007 lopussa 

sattunut vesikatastrofi, kuntien palvelurakenneuudistus, 

ilmastonmuutokseen varautuminen ja 

vuoden jälkipuoliskolla käynnistynyt nopeasti 

edennyt kansainvälinen talouden taantuma vaikuttivat 

VVY:n toimintaan. 

Kuntien palvelurakenneuudistus johti vuoden 

2009 alussa useisiin kuntaliitoksiin. Kuntaliitoksia, 

laitosten yhdistymistä, yhtiöittämistä ja organisaatiouudistuksia 

koskevat asiat olivat esillä 

niin koulutuksessa, tiedotuksessa kuin jäsenpalvelussakin. 

EU:n vesipuitedirektiiviin pohjautuvien vesienhoitosuunnitelmien 

valmistelussa laitosten 

yhteistyö sekä EU:n vesipuitedirektiiviin poh- 

Vuonna 2007 sattuneeseen Nokian vesikatastrofiin 

perustuen Huoltovarmuuskeskuksen vesihuoltopooli, 

jonka toimistona VVY toimii, sai 

valmiiksi kriisiviestintäohjeen syksyllä 2008. 

Hallitus päätti vuoden 2007 lopussa, että VVY 

vastaa Helsingin ja Turun kaupunkien Itämerihaasteeseen 

ja käynnistää yleisöön suuntautuvan 

kampanjan Itämereen kohdistuvan kuormituksen 

vähentämiseksi. Kampanjaa valmisteltiin 

yhdessä mainostoimiston kanssa. Kampanja- ja 

koululaisaineiston markkinointi tapahtuu vuoden 

2009 aikana. 

Vesihuoltolaitosten mahdollisuus omalta osaltaan 

vaikuttaa ilmastonmuutoksen hidastamiseen 

edellyttää energian käytön tehostamista ja 

uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämistä. 

Tätä koskevan opinnäytetyön tekeminen käynnistettiin 

syksyllä 2008. 

Hallinto 

Yhdistyksen vuosikokous pidettiin 17.4.2008. 

Vuosikokous antoi hallituksen tehtäväksi valmistella 

VVY:n jäsenmaksuperusteiden kehittämistä 

siten, että VVY:n toiminta turvataan 

kunta- ja laitosrakenteen kehittyessä. Hallitus 

valmisteli vuosikokouksen päätökseen perustuvan 

ehdotuksen jäsenmaksurakenteen uudistamiseksi 

vuoden 2009 vuosikokoukselle. 

Hallitus muutti kolmen pysyvän, jäsenlaitoksia 

edustavan neuvoston työnjakoa ja nimiä. Neuvostojen 

tilalla toimii kolme pysyvää asiantuntijaryhmää, 

joiden nimet kesäkuusta 2008 alkaen 

ovat vesilaitosryhmä, viemärilaitosryhmä sekä 

hallinto- ja talousryhmä. Muita pysyviä asiantuntijaryhmiä 

ovat vesihuoltolaitosten vaalitoimikunta, 

kehittämisrahaston toimikunta ja

19 

Pekka Pesonen, 

Olli Keski-Saari, 

Timo Heinonen 

Pertti Heinonen, 

Jukka Piekkari, 

Roine Veki 

Krista Keltanen 

tunnuslukutiedoston kehittämistä ohjaava työryhmä 

sekä VVY:n koulutusohjelmaa valmisteleva 

koulutustyöryhmä. 

Henkilökunnan määrä vuoden 2008 lopussa oli 

kymmenen. Lisäksi hallitus valitsi joulukuun 

kokouksessaan uudeksi toimitusjohtajaksi TkT 

Osmo Seppälän vuonna 2009 eläkkeelle siirtyvän 

toimitusjohtaja Rauno Piipon tilalle. 

Talous 

Jäsenistön edunvalvontaan, maksuttomaan 

jäsenpalveluun ja ohjeiden sekä julkaisujen 

valmisteluun käytettiin 763 000 €. Edellä 

mainittuun toimintaan kohdistuneista 

kuluista henkilöstökuluja oli 429 000 €. Toimitilojen 

ja toimiston muiden yleiskulujen osuus 

oli 231 000 €. EU-maiden yhteistyöjärjestö 

EUREAUsta ja kansainvälisestä vesijärjestö 

IWAsta sekä pohjoismaisesta yhteistyöstä aiheutuneet 

kulut olivat 60 000 €. Hallintoon 

osallistuvien toimielinten kulut ilman henkilöstökuluja 

olivat 43 000 €. 

Jäsenmaksutuotot olivat 635 000 €. Järjestötoiminnan 

muita rahoituslähteitä olivat korvaukset 

vesihuoltopoolille ja YT-näyttelylle tehdystä 

työstä sekä maksullisista lausunnoista 61 000 €, 

projektien, julkaisujen ja tunnuslukutiedoston 

ylijäämä 3 000 € sekä koulutuksen ja vesihuoltopäivien 

ylijäämä 20 000 €. Yhdistyksen 

hyvään taloudelliseen tilanteeseen perustuen rahoitustuotot 

olivat 29 000 €. 

Toimintavuoden tulos ilman varausten muutoksia 

oli 15 985,02 € alijäämäinen. Purkamalla varauksia 

vuoden 2007 vuosikokouksen hyväksymän 

talousarvion mukaisesti 38 500 € tulokseksi 

muodostuu 22 514,98 € ylijäämää. Yhdistyksen 

kalustosta, laitteista ja ohjelmistoista tehdyt poistot 

olivat yhteensä 27 067 €. 

Taseen loppusumma oli 905 027,03 €, mikä on 

7 572,25 € pienempi kuin edellisen vuoden lopussa. 

Yhdistyksellä ei ole pitkäaikaisia velkoja. 

Yhdistyksen varat ovat korkeakorkoisilla pankkitileillä 

ja obligaatiorahastoissa. Oma pääoma 

on 700 606,46 €, mistä kehittämisrahaston osuus 

on 205 862,66 €. Kehittämisrahaston pääoma on 

sidottu jo päätettyihin hankkeisiin. 

Tulevaisuuden näkymät 

Jäsenistössä tapahtuu merkittävä muutos vuoden 

2009 alussa, kun kuntaliitosten myötä VVY:n jäsenmäärä 

vähenee runsaalla 20 jäsenellä. Jatkossakin 

kuntaliitosten ja muiden laitosfuusioiden 

seurauksena jäsenten lukumäärä tulee vähenemään 

ja jäsenet tulevat olemaan aikaisempaa 

suurempia. Hallitus teki vuoden 2009 vuosikokoukselle 

ehdotuksen jäsenmaksurakenteen kehittämiseksi. 

Uudistuksella pyritään turvaamaan 

tulevaisuudessa vakaa jäsenmaksukertymä. 

Yhdistyksen vahva tase antaa mahdollisuuden 

toimia myös taloudellisen laskusuhdanteen aikana 

ilman, että jäsenten edunvalvontaa tai jäsenille 

suunnattavia palveluja joudutaan vähentämään. 

Vesihuoltolain uudistaminen vaikuttaa merkittävästi 

lähivuosina VVY:n toimintaan niin lain 

valmistelussa kuin sen pohjalta annettavina ohjeina 

ja koulutuksena. Vesipuitedirektiivin toimeenpano 

ja juomavesidirektiivin valmistelu 

ja edelleen soveltaminen Suomen oloihin tulevat 

vaatimaan merkittävän työpanoksen eri 

vaiheissaan. Vesihuollon toimintavarmuus korostuu 

lähivuosina ja kuntien palvelurakenteen 

uudistamisen yhteydessä tehtävä laitosten institutionaalinen 

ja myös muu kehittäminen vaativat 

panostusta toimintamallien kehittämiseen. 

Vuonna 2009 ja senkin jälkeen vesihuoltolaitosten 

tunnettuuden ja imagon parantaminen vaativat 

toimenpiteitä, jotta vesihuoltoalan ammattitaitoinen 

ja motivoitunut henkilöstö voidaan 

turvata käynnissä olevan sukupolvenvaihdoksen 

yhteydessä. 

Hallituksen ehdotus vuosikokoukselle 

Yhdistyksen varauksia puretaan 38 500 € ja näin 

syntyvä tilikauden ylijäämä 22 514,98 € lisätään 

oman pääoman toimintapääomaan.

20 

12. Tuloslaskelma ja tase 

TULOSLASKELMA 1.1-31.12.2008 1.1-31.12.2007 

VARSINAINEN TOIMINTA (Maksulliset jäsenpalvelut) 

VESIHUOLTOKURSSIT 

Tuotot 441 659,58 456 847,45 

Kulut -409 451,77 32 207,81 -403 206,88 53 640,57 

VESIHUOLTOPÄIVÄT 

Tuotot 122 267,00 73 409,30 

Kulut -134 921,94 -12 654,94 -73 631,96 -222,66 

PROJEKTIT JA JULKAISUT 

Tuotot 108 520,96 97 645,50 

Kulut -84 985,86 23 535,10 -74 009,85 23 635,65 

BENCHMARKING 

Tuotot 22 782,00 36 029,00 

Kulut -43 104,35 -20 322,35 -39 510,43 -3 481,43 

TUOTTO-/KULUJÄÄMÄ 22 765,62 73 572,13 

YLEISKULUT (Edunvalvonta ja maksuttomat jäsenpalvelut) 

TOIMISTO 

Tuotot 61 010,53 71 342,77 

Kulut 

Henkilöstökulut -414 431,65 -423 862,24 

Poistot -10 699,60 -7 453,43 

Muut toimiston kulut -217 312,39 -581 433,11 -181 425,69 -541 398,59 

KANSAINVÄLINEN TOIMINTA -60 345,04 -47 348,62 

JÄSENMAKSUT JA AVUSTUKSET -2 785,00 -2 798,00 

HALLINNON KULUT 

Henkilöstökulut -14 500,00 -15 110,20 

Matka- ja kokouskulut -28 574,30 -25 233,58 

Muut hallinnon kulut -14 771,36 -57 845,66 -9 311,59 -49 655,37 

YLEISKULUT YHTEENSÄ -702 408,81 -641 200,58 

VARAINHANKINTA 

Tuotot 

Varsinaiset jäsenmaksut 542 568,00 531 229,00 

Yhteistoimintajäsenmaksut 92 140,00 80 420,00 

Yhdyskuntatekniikka 0,00 634 708,00 57 449,46 669 098,46 

SIJOITUS- JA RAHOITUSTOIMINTA 

Tuotot 26 455,38 22 171,59 

Kulut 0,00 26 455,38 -410,45 21 761,14 

KEHITTÄMISRAHASTO 

Tuotot 

Kehittämisrahaston jäsentulot 130 038,00 124 469,00 

Kulut 

Maksetut avustukset -124 000,00 -82 219,10 

Siirretty rahaston pääomaan -6 038,00 0,00 -42 249,90 0,00 

RAHASTOSIIRROT 

Purku 50-vuotisstipendirahastosta 2 494,79 2 306,66 

TILIKAUDEN TULOS -15 985,02 125 537,81 

VARAUSTEN LISÄYS(-) TAI VÄHENNYS(+) 38 500,00 0,00 

TILIKAUDEN ALI-/ YLIJÄÄMÄ 22 514,98 125 537,81

21 

TASE 31.12.2008 31.12.2007 

V a s t a a v a a 

PYSYVÄT VASTAAVAT 

Aineettomat hyödykkeet 

Tietokoneohjelmat 8 922,40 37 718,74 

Muut pitkävaikutteiset oikeudet 24 412,00 33 334,40 11 142,85 48 861,59 

Aineelliset hyödykkeet 

Koneet ja kalusto 30 372,53 18 262,09 

Arvoesineet 151,37 30 523,90 151,37 18 413,46 

Sijoitukset 

Osakkeet ja osuudet 30 684,09 30 684,09 

PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ 94 542,39 97 959,14 

VAIHTUVAT VASTAAVAT 

Pitkäaikaiset saamiset 9 000,00 9 000,00 

Saamiset 

Myyntisaamiset 45 030,59 36 727,28 

Siirtosaamiset 5 648,88 25 892,52 

Muut saamiset 25 666,53 76 346,00 0,00 62 619,80 

Rahoitusarvopaperit 

Muut pitkäaikaiset sijoitukset 367 240,08 369 734,87 

Rahat ja pankkisaamiset 357 898,56 373 285,47 

VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ 810 484,64 814 640,14 

VASTAAVAA YHTEENSÄ 905 027,03 912 599,28 

V a s t a t t a v a a 

OMA PÄÄOMA 

Kehittämisrahasto 1.1. 199 824,66 157 454,76 

Lisäys 6 038,00 205 862,66 42 369,90 199 824,66 

Toimintapääoma 1.1. 490 817,07 365 279,26 

Tilikauden ali-/ ylijäämä 22 514,98 125 537,81 

VVY 50-vuotisjuhlarahasto 19 911,75 533 243,80 22 406,54 513 223,61 

OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ 739 106,46 713 048,27 

TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ 

Vapaaehtoiset varaukset 1.1. 63 911,41 63 911,41 

Vähennykset tilikaudella -38 500,00 25 411,41 0,00 63 911,41 

VIERAS PÄÄOMA 

Lyhytaikainen 

Ostovelat 55 610,64 47 591,70 

Muut velat 17 060,21 23 353,82 

Siirtovelat 67 838,31 140 509,16 64 694,08 135 639,60 

VASTATTAVAA YHTEENSÄ 905 027,03 912 599,28 

Helsingissä maaliskuun 5. päivänä 2009 

Karl-Gustav Björkell, pj 

Roger Hakalax 

Pertti Heinonen 

Timo Heinonen 

Olli Keski-Saari 

Erkki Kettunen 

Raimo Lampi 

Jukka Piekkari 

Pekka Pesonen 

Paavo Salmela 

Paavo Taipale 

Roine Veki 

Rauno Piippo, toimitusjohtaja

22 

13. Jäsenkunta 

Varsinaisia jäseniä oli kertomusvuoden lopussa 

317. Varsinaisia jäseniä liittyi 8. 

Yhteistoimintajäseniä oli kertomusvuoden lopussa 

130. 

Varsinaiset jäsenet 31.12.2008, 

317 laitosta 

Akaan kaupungin vesihuoltolaitos 

Alajärven kaupungin vesi- ja viemärilaitos 

Alajärven Vesiosuuskunta 

Alakylän Vesihuolto-osuuskunta 

Alavuden kaupungin vesihuoltolaitos 

Arpelan vesiosuuskunta 

Asikkalan kunnan vesihuoltolaitos 

Askaisten vesi- ja viemärilaitos 

Autiorannan Vesiosuuskunta 

Bollstad vattenandelslag 

Ekenäs Vatten, Tammisaaren Vesi 

Elimäen kunta, vesi- ja viemärilaitos 

K 

Enon kunta, vesihuoltolaitos 

Enontekiön vesi- ja viemärilaitos 

Espoon Vesi 

T 

Etelä-Pornaisten vesiosuuskunta 

Forssan vesihuoltolaitos 

K 

Haapajärven Vesi Oy 

K 

Hailuodon Vesihuolto Oy 

Halikon kunnan vesihuoltolaitos 

Haminan Vesi T K 

Hangon vesi- ja viemärilaitos 

Hankasalmen kunnan vesi- ja viemärilaitokset 

Hartolan kunnan vesi- ja viemärilaitos 

Haukiputaan Vesi T K 

Haukivuoren Vesiosuuskunta Hauki 

K 

Hausjärven kunta, vesihuoltolaitos 

Heinolan kaupungin vesihuoltolaitos 

K 

Heinäveden Vesihuolto Oy 

Helsingin Vesi 

T 

Helsinki-Vantaan lentoasema, Energia ja Vesi 

Hollolan vesihuoltolaitos 

K 

Honkajoen kunnan vesihuoltolaitos 

Humppilan Vesihuolto Oy 

Hyvinkään Vesi 

T 

Hämeenkyrön kunnan vesihuoltolaitos 

Hämeenlinnan Seudun Vesi Oy T K 

Iin kunnan vesihuoltolaitos 

K 

Iisalmen Vesilaitos 

T 

Ikaalisten Vesi Oy 

Ilmajoen kunta, vesihuoltolaitos 

Ilomantsin kunnan vesilaitos 

Imatran Vesi 

T 

Inarin Lapin Vesi Oy 

K 

Ingå Vattentjänst/Inkoon Vesihuoltolaitos 

Isonkyrön kunnan vesi- ja viemärilaitos 

Jakobstads Vatten/Pietarsaaren Vesi T K 

Jalasjärven kunnan vesihuoltolaitos 

Janakkalan Vesi 

K 

Joensuun Vesi T K 

Jokioisten kunta, vesihuoltolaitos 

Joroisten kunnan vesihuoltolaitos 

Joutsan Vesihuolto Oy 

K 

Jurvan kunnan vesi- ja viemärilaitos 

Juuan kunnan vesihuoltolaitos 

Juvan vesi- ja viemärilaitos 

Jyväskylän Energia Oy T K 

Jyväskylän maalaiskunnan vesihuoltolaitos 

Jyväskylän Seudun Puhdistamo Oy 

T 

Jämsän kaupungin vesihuoltolaitos 

Jämsänkosken kaupungin vesi- ja viemärilaitos 

Jännevirran vesiosuuskunta 

Järvenpään kaupungin vesihuoltolaitos 

Kaarinan kaupungin vesi- ja viemärilaitos 

Kajaanin Vesi 

Kangasalan Vesi T K 

Kangasniemen kunnan vesi- ja viemärilaitos 

Kannuksen Vesiosuuskunta 

K 

Karjaan Vesi 

Karkkilan kaupungin vesihuoltolaitos T K 

Karstulan kunnan vesi- ja viemärilaitos 

Karttulan Vesiosuuskunta 

Kauhajoen Vesihuolto Oy 

K 

Kauhavan kaupungin vesihuoltolaitos 

Kauniaisten kaupunki, vesihuoltolaitos 

Kausalan Vesihuolto Oy 

Keiteleen kunnan vesi- ja viemärilaitos 

Kemijärven vesi- ja viemärilaitos 

T 

Kemin Vesi Oy 

Keminmaan Vesi Oy 

T 

Kemiön vesihuoltolaitos 

K 

Kempeleen Vesihuolto Oy T K 

Keravan Kaupunkitekniikka, Vesihuolto T K 

Kerimäen Vesihuoltolaitos 

Keski-Uudenmaan vesiensuojelun ky 

Kestilän kunnan vesilaitos 

Keuruun Vesilaitos T K 

Kihniön kunnan vesi- ja viemärilaitos 

Kiimingin Vesi 

K 

Kirkkonummen kunta, vesihuoltolaitos T K 

Kiteen Vesikunta 

Kittilän Vesihuolto-osuuskunta 

Kiuruveden kaupungin vesihuoltolaitos 

Kokemäen Vesihuolto Oy 

Kokkolan kaupunki, vesilaitos 

Koljalan-Vuortenkylän Vesiosuuskunta 

Konneveden kunnan vesihuoltolaitos 

Kontiolahden vesihuoltolaitos 

Korpilahden kunnan vesi- ja viemärilaitos 

Korsholms kommun Vattentjänstverket 

Kouvolan Vesi 

K 

Kronoby Vatten och avlopp Ab 

KRS-Vesi 

K 

Kuhmoisten kunnan vesihuoltolaitos 

Kuhmon kaupunki, Vesihuoltolaitos 

Kuivaniemen Vesi Oy 

K 

Kuntayhtymä Raision-Naantalin vesilaitos 

Kuopion Vesi T K 

Kuortaneen kunnan vesi- ja viemärilaitos 

Kurikan kaupungin vesihuoltolaitos 

Kurun kunnan viemärilaitos 

Kuusamon energia- ja vesiosuuskunta 

K 

Kuusankosken kaupungin vesilaitos 

Kymen Vesi Oy T K 

Kymenlaakson Vesi Oy 

Kälviän Vesiosuuskunta 

Kärkölän Vesi 

Kärsämäen Vesihuolto Oy 

Käylän seudun vesiosuukunta 

Lahti Aqua Oy T K 

Laihian kunnan vesihuoltolaitos 

Laitilan kaupunki, vesihuoltolaitos 

Lakeuden Keskuspuhdistamo Oy 

K 

Lappajärven Vesiosuuskunta 

Lappavesi Oy 

K 

Lappeenrannan Vesi 

T 

Lapuan kaupungin vesihuoltolaitos 

Larsmo Vattentjänstverk 

Laukaan kunta, vesi- ja viemärilaitos 

Laukkalan Seudun Vesiosuuskunta 

K 

Lavian kunta, vesi- ja viemärilaitos 

Lehtimäen kunta, vesihuoltolaitos 

Lemin kunta, vesi- ja viemärilaitos 

Lempäälän kunta, Vesihuoltolaitos 

Lemun vesihuoltolaitos 

Levin Vesihuolto Oy 

K 

Liedon Vesi 

Lieksan kaupungin vesihuoltolaitos 

Limingan Vesihuolto Oy 

K 

Lohjan vesi- ja viemärilaitos 

Lohtajan kunta 

Lohtajan Vesihuolto Oy 

K 

Loimaan kaupungin vesihuoltolaitos 

Lopen vesilaitos 

Loviisan kaupungin vesilaitos 

Loviisanseudun Vesi Oy 

Lumijoen Vesi Oy 

Luoman Vesiosuuskunta 

Luvian kunta, vesi- ja viemärilaitos 

Malax kommuns vattentjänstverk 

Mariehamns stads vatten- och avloppsverk 

Marttilan vesihuoltolaitos 

Masku-Nousiainen Vesilaitos Ky 

Meri-Lapin Vesi Oy 

Mikkelin Vesilaitos 

K 

Muhoksen Sanginjoen Vesiosuuskunta 

Muhoksen Vesihuolto Oy 

Muuramen kunta 

Muuramen Rannankylän ja Isolahden vesiosuuskunta 

Mynämäen kunnan vesihuoltolaitos 

Myrskylän kunnan vesihuoltolaitos 

Myötämäen Vesi Oy 

Mäntsälän Vesi 

Mäntyharjun kunnan vesihuoltolaitos 

K 

Mäntän vesihuolto 

Naantalin vesihuoltolaitos T K 

Nagu kommun vatten- och avloppsverk 

Napapiirin Vesi 

Nastolan vesihuoltolaitos 

Nilsiän kaupungin vesihuoltolaitos 

Nivalan Vesihuolto Oy 

Nokian kaupunki, vesihuoltolaitos 

T 

Noormarkun kunnan vesihuoltolaitos 

Nurmeksen kaupunki, vesihuoltopalvelut 

Nurmijärven vesilaitos 

K 

Nurmin vesihuolto-osuuskunta 

Nykarleby kraftverk 

Närpes Vatten Ab 

Oravais kommuns vattentjänstverk 

Orimattilan Vesi Oy 

Oriveden kaupungin vesihuoltolaitos 

Osuuskunta Valkeavesi 

Osuuskunta Vesijako 

Oulaisten Vesiosuuskunta T K 

Oulun Vesi T K 

Oulunsalon Vesihuolto 

Outokummun kaupunki, vesi- ja viemärilaitos 

Paappasenniemen vesiosuuskunta 

Paavolan Vesi Oy 

K 

Padasjoen Vesihuolto Oy 

Paimion kaupungin vesihuoltolaitos 

Paraisten kaupungin vesihuoltolaitos 

Parikkalan kunta, vesihuoltolaitos 

Parkanon kaupungin vesihuoltolaitos 

Pedersöre Avloppsverk 

Pedersöre Vatten Ab 

Pellon Vesihuolto-osuuskunta 

Perhon kunnan vesilaitos 

Perniön vesihuoltolaitos 

Pieksämäen Vesi 

Pieksänkosken vesiosuuskunta 

Pielaveden kunnan vesihuoltolaitos 

Piikkiön vesi- ja viemärilaitos 

Piippolan Vesi Oy 

Pikkaralan Vesiosuuskunta 

Pohjan kunnan vesihuoltolaitos 

Pohjois-Hamulan vesiosuuskunta 

Pomarkun kunnan vesi- ja viemärilaitos 

Porin Vesi T K 

Pornaisten kunta, Vesilaitos 

Poronkankaan Vesi Oy 

Porvoon saariston vesihuoltolaitos 

Porvoon vesi / Borgå vatten T K 

Pudasjärven kaupunki/Syötteen vv-laitos 

Pudasjärven Vesiosuuskunta 

K 

Pulkkilan kunnan vesi- ja viemärilaitos 

Punkaharjun kunta 

Puolustushallinnon rakennuslaitos 

Puumalan Vesiosuuskunta 

K 

Pyhäjokisuun Vesi Oy 

Pyhä-Luosto Vesi Oy 

Pyhännän Vesi Oy 

Pyhärannan kunnan vesihuoltolaitos 

Pyhäselän kunnan vesihuoltolaitos 

Pälkäneen kunnan vesi- ja viemärilaitos 

K 

Päntäneen Vesihuolto Oy 

Pääkaupunkiseudun Vesi Oy 

Pöljän Vesiosuuskunta 

Raahen Vesi Oy 

T 

Raision kaupunki, Vesihuolto 

T 

Rantsilan Vesihuolto Oy 

Ranuan Vesihuolto Oy 

K 

Rauman Vesi 

Rautalammin kunnan vesihuoltolaitos 

Rautavaaran kunnan vesihuoltolaitos 

Reisjärven Vesiosuuskunta 

Riihimäen kaupungin vesihuoltolaitos T K 

Riistaveden kylän vesihuolto-osuuskunta 

K 

Ristiinan vesihuoltolaitos 

K 

Ristijärven Vesihuolto-osuuskunta 

K 

Ruokolahden kunnan vesihuoltolaitos

23 

Ruskon kunnan vesihuoltolaitos 

Saarijärven Vesihuolto Oy T K 

Sallan kunta, vesi- ja viemärilaitos 

Savitaipaleen kunta, vesi- ja viemärilaitos 

Savonlinnan Vesi 

Seinäjoen Vesi T K 

Sievin Vesiosuuskunta 

Siikalatvan keskuspuhdistamo Oy 

Simon Vesihuolto Oy 

Sipoon kunnan vesi- ja viemärilaitos 

Siuntion kunta, vesi- viemärilaitos 

Skåldö Vattenandelslag-Skåldön Vesiosuuskunta 

Soinin kunnan vesihuoltolaitos 

Someron Vesihuolto Oy 

K 

Sonkajärven kunnan vesi- ja viemärilaitos 

Sotkamon kunnan vesihuoltolaitos 

Suomen Sokeri Oy 

Suomenniemen vesi- ja viemärilaitos 

Suonenjoen kaupungin vesihuoltolaitos 

Suvisaariston vesiosuuskunta 

Sykäräisten Vesihuolto Oy 


T 

Tammelan kunnan vesihuoltolaitos 

Tampereen Vesi T K 

Tarvasjoen kunnan vesi- ja viemärilaitos 

Tavase Oy 

Tervolan kunta, vesihuoltolaitos T K 

Teuvan kunnan vesihuoltolaitos 

Toholammin Vesihuolto Oy 

Toivakan kunta, vesi- ja viemärilaitos 

Tornion Vesi Oy 

Tuhnajan Vesiyhtymä 

Turun seudun puhdistamo Oy 

Turun Seudun Vesi Oy 

Turun vesilaitos T K 

Tuusniemen kunnan vesilaitos 

Tuusulan kunta, vesihuoltolaitos 

Tuusulan seudun vesilaitos kuntayhtymä 

Tyrnävän Vesihuolto Oy 

K 

Ulvilan kaupunki, vesilaitos 

Urjalan kunnan vesihuoltolaitos 

Utajärven kunnallinen vesihuoltolaitos 

Uudenkaupungin Vesi 

Uuraisten kunnan vesihuoltolaitos 

Vaasan Vesi 

K 

Valkeakosken kaupungin vesihuoltolaitos 

K 

Valkealan kunta, tekniset palvelut 

Vammalan Vesi 

Vampulan Vesihuolto Oy 

Vantaan Vesi 

T 

Varkauden kaupungin vesi- ja viemärilaitos 

Vehmaan kunta, vesihuoltolaitos 

Vesikolmio Oy 

K 

Vesi-Mega Oy 

Vesiosuuskunta HKM 

Vesiosuuskunta Mustijoki 

Vesiosuuskunta Suoni 

Vesiosuuskunta Uhkoila 

Vieremän Lämpö ja Vesi Oy 

Vihannin Vesiosuuskunta 

Vihdin vesihuoltolaitos 

K 

Virolahden kunnan vesi- ja viemärilaitos 

Virtain kaupunki, keskuspuhdistamo 

K 

Virtain Vesiosuuskunta 

Vähänkyrön kunnan vesihuoltolaitos 

Yli-Iin Vesihuolto Oy 

Ylikiimingin Vesihuolto Oy 

K 

Ylistaron vesihuoltolaitos 

Ylitornion kunnan vesi- ja viemärilaitos 

Ylivieskan Vesiosuuskunta T K 

Ylläksen Yhdyskuntatekninen Huolto Oy 

K 

Ylä-Savon Vesi Oy 

K 

Ylöjärven kaupunki, vesihuoltolaitos 

Äetsän kunta, Vesihuoltolaitos 

Ähtärin Energia ja Vesi Oy 

Äänekosken kaupungin vesilaitos 

Yhteistoimintajäsenet 31.12.2008, 

130 yritystä 

AARSLEFF Oy 

ABB Oy, Service 

ABS Finland Oy 

AEL Oy 

Ahlsell Oy 

Air-Ix Ympäristö Oy 

Alfa Laval Nordic Oy 

AVK International A/S 

Basepoint Oy 

Bentley Finland Oy 

Berner Oy / Terveys ja tutkimus 

Boreal Star Oy 

Buildercom Oy 

Bürkert Oy 

Christian Berner Oy 

Ciba Specialty Chemicals Oy 

Concretec Oy 

Doranova Oy 

EKA Chemicals Oy 

Empower Oy 

FCG Planeko Oy 

Fennolab 

Flowtech Finland Oy 

Georg Fischer Ab 

GWM-Engineering Oy 

Heikki Laiho Oy 

Hekes Oy 

HOH Separtec Oy 

Honeywell A/S 

Hydropress Huber Ab 

HyXo Oy 

Hämeen ammattikorkeakoulu, ymp.tekn.ko. 

ITT Flygt Pumput Oy 

JALPA Oy 

Jupalco Oy 

Kaiko Oy 

KaLVI Oy 

Kari-Finn Oy 

Kemira Oyj Kemira Water 

Keyflow Oy 

Keypro Oy 

Kiuru & Rautiainen Oy 

KL-Kustannus Oy / Kuntatekniikka 

Krüger Oy 

KSB Finland Oy 

KW-set Oy 

Labkotec Oy 

Labtium Oy 

Lassila & Tikanoja Oyj 

Logica Suomi Oy 

Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy 

LVI-Dahl Oy 

Metso Endress+Hauser Oy 

Mipro Oy 

Multipipe Service Oy 

NCC Roads Oy 

Noramaa Oy 

Nordkalk Oyj Abp 

NRG Nordic Renovation Group Oy 

Odoroff Oy 

Onninen Oy 

Outokumpu Pori Tube Oy 

Oy Abilita Ab 

Varsinaisten jäsenten määrän kehitys vuodesta 1956 

350 

300 

250 

200 

Oy Aga Ab 

Oy Aumator Ab 

Oy Danfoss Ab 

Oy Enitec Engineering Ab 

Oy Finselo Ab 

Oy Grundfos Pumput Ab 

Oy Korate Ab 

Oy KWH Pipe Ab 

Oy Lining Ab 

Oy Natwat Ltd 

Oy Profimeas 

Oy Slamex Ab 

Oy Tuborenovo Ab 

Oy Vetest Ab 

PAC-Solution Oy 

Palo- ja vesitekniikka PA-VE Oy 

Pipelife Finland Oy 

PPM-Systems Oy 

Preseco Oy 

Prizztech Oy/Vesi-instituutti 

ProMinent Finland Oy 

Propipe Oy 

Provetek Oy 

Pumppuhuolto Nikula Oy 

Pöyry Environment Oy 

Rakennuttajatoimisto-HTJ Oy 

Ramboll Finland Oy 

Rejlers Oy 

Roxtec Finland Oy 

Rudus Betonituote Oy 

Saint-Gobain Pipe Systems Oy 

Sarlin Oy Ab 

Savo-Karjalan Vesi- ja Ympäristösuunnittelu Oy 

Savon Voima Oyj 

Savonia-ammattikorkeakoulu, Tekniikka 

Senaatti-kiinteistöt 

Septek Oy 

Siemens Osakeyhtiö 

Sito Oy 

SMA Mineral Oy 

SPC Vesitekniikka Oy 

Suomen Putkisto Tarvike Oy 

Suomen Tekniikkaopisto Oy 

Suomen ympäristöopisto SYKLI 

Suunnittelutoimisto Aluetekniikka Oy 

Syspoint Oy 

Sähkö- ja Laitostekniikka SLATEK Ky 

Sähkökonekorjaus Pursiainen Oy 

T & A Mämmelä Oy 

Tekla Oyj 

Ulefos NV Oy 

Uponor Suomi Oy 

Vaakaporauspalvelu VPP Oy 

Vapo Oy 

Waterix Oy 

WatMan Oy 

Wavin-Labko Oy 

Veela Oy 

Veeseadmed Oy 

Vesihuoltotekniikka Kotilainen Ky 

Vesita Oy 

Wilo Finland Oy 

Wiser Oy 

VMH Heikkilä Oy 

Vodapro Oy 

WSP Finland Oy 

YIT Environment Oy 

T-kirjaimella merkityt 

ovat vesihuoltolaitosten tunnuslukujärjestelmän jäseniä 

K-kirjaimella merkityt 

ovat vesihuoltolaitosten kehittämisrahaston jäseniä 

150 

100 

50 

0 

1956 1961 1966 1971 1976 1981 1986 1991 1996 2001 2006 2007 2008

Suomen vesihuoltolaitokset… 

• toimittavat asiakkailleen puhdasta juomavettä 

• huolehtivat asiakkaittensa jätevesistä ja niiden puhdistamisesta 

• ovat maamme merkittävimpiä vesiensuojelijoita 

• rahoittavat toimintansa palveluista saatavilla maksutuloilla 

• tuottavat elintärkeän palvelun kohtuullisin kustannuksin, 

mikä mahdollistaa hyvän palvelutason säilymisen 

Vesi- ja viemärilaitosyhdistys… 

• valvoo jäsenlaitostensa etuja 

• neuvoo jäsenlaitoksiaan niiden hallintoon ja toimintaan 

liittyvissä asioissa 

• osallistuu alan tutkimus- ja kehitystyöhön 

• edistää alan työntekijöiden ammattitaitoa tarjoamalla 

monipuolista koulutusta 

• kokoaa ja välittää alan uusinta tietoa jäsenlaitoksille 

• julkaisee selvityksiä ja ohjeita jäsenlaitostensa käyttöön 

• ylläpitää suhteita mediaan 


Asemapäällikönkatu 7 

00520 Helsinki 

Puh. (09) 8689 010 

Fax (09) 8689 0190 

vvy@vvy.fi 

www.vvy.fi 

Mainostoimisto Dion / Painotalo Seiska

vvy toimintakertomus 2008

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

Delete template?

Save as template?