Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Kaasu virtaa<br />
Rööperissä<br />
1 | 2009<br />
Gasum-konsernin<br />
sidosryhmälehti<br />
Asiakkaat mukana<br />
hinnoittelujärjestelmän<br />
kehitystyössä<br />
Pertti Laukkanen:<br />
Maakaasu lisää jäte voimalan<br />
tehoa 60 prosenttia
Monien mielikuvien Venäjä<br />
KUVA: GASUM<br />
Elämäni ensimmäinen ulkomaanmatka suuntautui Leningradiin vuonna<br />
1973. Pikkutytölle mieleen jäivät ainakin suuret hienot palatsit, Eremitaasin<br />
upeat portaat, leveät kadut vähine autoineen ja isot lautaselliset<br />
kaalikeittoa. Tomeran naisoppaamme puheissa toistui lokakuun<br />
vallankumous, jonka jälkeen kaikki oli maassa paremmin. Tyttösen<br />
silmään upean kaupungin kaduilla kulkevat ihmiset näyttivät<br />
kyllä kovin nukkavierusti pukeutuneilta eikä kaupoissa ollut oikein<br />
mitään kivaa.<br />
Tämän ensimmäisen ja sitä seuraavan Venäjän matkani välissä<br />
kului monta vuotta, jolloin Neuvostoliitto asukkaineen ei koululaista<br />
koskettanut oikein millään tavalla. Seuraava matkani osui murroskauden<br />
Venäjälle, kun joulukuussa 1991 lensimme opiskelijaporukalla<br />
tuolloin halvimmalla yhtiöllä eli Aerol otilla Moskovan kautta Intiaan.<br />
Moskova oli kylmä ja kostea, keskellä yötäkin riitti neuvostorihkaman<br />
kaupustelijoita ja hotelli oli ehdottomasti kauhein, missä<br />
koko matkamme aikana yövyimme, mukaan lukien kaikki intialaiset<br />
reppuhostelit.<br />
Moskovan sijasta Venäjä-mielikuvaani hallitsi kuitenkin edelleen<br />
Pietariksi muuttunut Leningrad keisarillisessa loistossaan. Tätä mielikuvaa<br />
tukivat muutamat yltiöromanttiset, tsaarin vallan loppuaikojen<br />
joutilaan yläluokan elämänpiiriin sijoittuneet viihderomaanit. Venäjä,<br />
venäläiset ja heidän arkensa olivat omasta arjestani kovin kaukana.<br />
Gasumille tullessani totesin, että suomalaisten mielissä maakaasun<br />
ja Venäjän välillä on niin tiivis yhteys, että maakaasuyhtiön viestintätehtävissä<br />
olevan kuuluu tietää maasta edes jotain. Paikkailin tietämystäni<br />
kulttuurin parissa. Urakoin venäläisen kirjallisuuden klassikkoromaaneja,<br />
katsoin Helsingin teatterien ohjelmistoissa olleet venäläiset<br />
näytelmät, harrastelin hieman venäjän kielen opintoja ja lisäsin nettiselaimeni<br />
suosikkeihin englanninkielisen Pravdan.<br />
Kulttuuri ja historia tarjoavat oman kuvansa Venäjästä, mutta aika<br />
ulkokohtaiseksi tuo kuva helposti jää. Ajoittain median Venäjä-tulkinnatkin<br />
tuntuvat kovin yliampuvilta, suuntaan tai toiseen. Tässä lehdessä<br />
kerromme, miten Gasumin ja lähialueemme siirtoyhtiön Gazprom<br />
trasgas Saint-Petersburgin valvomoiden henkilöstön välinen työnkierto<br />
on tutustuttanut ihmisiä ja heidän toimintatapojaan toisiinsa, ja näin<br />
parantanut yhtiöiden välistä yhteistyötä.<br />
Minunkin Venäjä-mielikuvani on täydentynyt ihan omakohtaisilla<br />
kokemuksilla.<br />
Millainen on mielikuvieni Venäjä tänään Tutustumisen arvoinen,<br />
ehdottomasti!<br />
Minna Ojala,<br />
päätoimittaja<br />
Julkaisija: Gasum Oy, PL 21, Miestentie 1, 02151 Espoo, p. 020 4471, www.gasum.i<br />
Päätoimittaja: Minna Ojala, minna.ojala@gasum.i , p. 020 447 8622<br />
Toimitusneuvosto: Minna Ojala, Anne Poikolainen, Veli-Heikki Niiranen, Tuija Dag, Nina Perttula, Tommy Mattila, Jukka Isokoski<br />
Toimitussihteeri: Johanna Pelto-Timperi, OSG Viestintä, johanna.pelto-timperi@ojalasaari.i<br />
Toimitus ja taitto: OSG Viestintä, p. 0207 806 802<br />
Kannen kuva: Markku Ojala<br />
Painos: 1 600 kpl<br />
Paino: Finepress
Sisältö<br />
12<br />
vuotta<br />
20 sitten<br />
Putken varrelta 1/1989<br />
Nesteen kotikaupunki Espoo juhli<br />
maakaasun käyttöönottoa 28.12.<br />
Kyseessä oli espoolainen Kiinteistö<br />
Oy Juvanmalmi, jonka lämpökeskuksen<br />
polttoaineeksi valittiin maakaasu.<br />
4 Ajankohtaista Gasumilla<br />
5 Maailmalta<br />
Vantaan Energia valitsi<br />
6 energiatehokkaan maakaasun<br />
10 Ekoteko<br />
11 Vieraskynä<br />
12 Arjen esineet ajan tulkkeina<br />
Asiakasnäkökulma vahvasti mukana<br />
14 uudessa M2010-järjestelmässä<br />
Toimiva kansantalous<br />
16 takaa huoltovarmuuden<br />
18 Sinunkaupat<br />
19 Arton palsta<br />
20 Vierailulla Pietarin valvomossa<br />
21 Lyhyesti<br />
22 Sivusta katsoen<br />
20<br />
10<br />
16<br />
”Meillä on erittäin hyvä yhteistyösuhde<br />
venäläisen toimittajan kanssa, joka on<br />
vuosikymmenten ajan toiminut erinomaisesti.<br />
Päätösperäisiä kaasutoimitusten<br />
pysäytyksiä ei kerta kaikkiaan ole ollut ja<br />
teknisesti yhteistyö on sujunut tavattoman<br />
hyvin.”<br />
Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen<br />
Ukrainan ja Venäjän välisen kaasukriisin<br />
vaikutuksista Suomeen MTV3:n Kymmenen<br />
uutisissa 6.1.2009.<br />
Sekä Turun seudun kehittämisen että<br />
ilmas tonmuutoksen torjunnan nimissä<br />
alueen kuntien ja energiavaikuttajien on<br />
tehtävä kaikkensa, että pitkälle suunniteltu<br />
maakaasuputki vielä Turun seudulle<br />
saadaan.<br />
Turkulainen-lehden pääkirjoitus<br />
11.2.2008.<br />
Venäjä pysyy merkittävänä maakaasun<br />
toimittajana, koska se on lähellä ja sillä on<br />
maailman suurimmat kaasuvarat. Venäjä<br />
myös huolehtii hinnoittelullaan siitä, että<br />
Euroopan kannattaa ostaa sen kaasua ennemmin<br />
kuin lähteä massiivisesti investoimaan<br />
kalliisiin vaihtoehtoihin.<br />
Heikki Arola Helsingin Sanomissa<br />
8.1.2009.<br />
Gasetti 1 | 2009 3
KOONNUT: MINNA OJALA JA JUKKA ISOKOSKI | KUVA: JUKKA ISOKOSKI<br />
Gasum investoi biokaasuun<br />
Gasum otti merkittävän askeleen uudistuvan biokaasun<br />
saamiseksi maakaasuverkkoon ja kaasuautojen polttoaineeksi.<br />
Turussa helmikuun lopussa allekirjoitetun sopimuksen<br />
myötä Gasum hankki vähemmistöosuuden Biovakka<br />
Suomi Oy:stä. Biovakka Suomella on kaksi biojätteen käsittelylaitosta<br />
Turun seudulla. Jatkossa yhtiö pyrkii rakentamaan biokaasun<br />
tuotantolaitoksia maakaasun siirtoverkon läheisyyteen.<br />
Ensimmäistä maakaasu-Suomen alueelle rakennettavaa biokaasun<br />
tuotantolaitosta suunnitellaan Nastolaan. Laitoksen raaka-aineena<br />
oleva biomassa tulee pääasiassa maatalouden ja teollisuuden<br />
sivuvirroista sekä yhdyskuntien jätevedenpuhdistamoilta.<br />
Tuotantolaitoksella biomassa mädätetään, ja tuloksena syntynyt<br />
biokaasu puhdistetaan epäpuhtauksista. Tämän jälkeen kaasu paineistetaan<br />
ja syötetään maakaasun siirtoverkkoon. Tavoitteena<br />
on saada Nastolan laitos käyttöön vuoteen 2011 mennessä.<br />
Maakaasun siirtoverkon avulla puhdistettua biokaasua voidaan<br />
hyödyntää liikenteen polttoaineena. Jatkossa biokaasua<br />
voi tankata Gasumin tankkausasemilla. Gasumin tavoitteena<br />
on kattaa tulevaisuudessa koko liikennekäytön tarvitsema kaasumäärä<br />
biokaasulla.<br />
Myönteinen lausunto<br />
YVA-ohjelmasta<br />
Uudenmaan ympäristökeskus antoi tammikuussa yhteysviranomaisen<br />
lausunnon Gasumin Mäntsälä–Siuntiomaakaasuputkihankkeen<br />
ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta<br />
(YVA-ohjelma). Lausunnossaan ympäristökeskus<br />
toteaa, että arviointiohjelma kattaa sisältörakenteeltaan lain<br />
asettamat vaatimukset ja että arviointiohjelma on käsitelty YVAlainsäädännön<br />
vaatimalla tavalla.<br />
Varsinainen raportti ympäristövaikutuksista, eli YVA-selostus<br />
tehdään YVA-menettelyn toisessa vaiheessa arvioin tiohjelmaan<br />
perustuen. Ympäristökeskuksen lausunnon mukaan Gasumin tulee<br />
erityisesti kiinnittää huomiota hankkeen vaikutuksiin pohjavesialueilla<br />
ja yhteisvaikutuksiin muiden hankkeiden kanssa.<br />
Gasum on aloittanut YVA-selostuksen laatimisen. Maastotutkimuksia<br />
sisältävä selvitystyö jatkuu kevään ja kesän ajan. Gasum<br />
luovuttaa arviointiselostuksen yhteysviranomaiselle elokuussa ja<br />
esittelee selostuksen yleisötilaisuuksissa syksyn aikana. Gasumin<br />
tavoitteena on aloittaa rakennustyöt putkilinjalla alkukesästä<br />
2010. Tällöin maakaasuputki valmistuisi syksyllä 2011.<br />
LNG-kuljetukset Gasumin väreihin<br />
Yhden yhdistelmärekan arvo on<br />
noin puoli miljoonaa euroa.<br />
Gasum on hankkinut kaksi nesteytetyn maakaasun (LNG)<br />
kuljettamiseen tarkoitettua säiliöperävaunua. Kuljetusrekat<br />
otettiin käyttöön helmikuussa. Yhdistelmän kokonaispaino<br />
eli vetoauto ja perävaunu 90 prosentin täyttöasteella<br />
on 45 tonnia. Säiliön tilavuus on 56 m 3 ja nettokuorman<br />
21 tonnia. Säiliövaunu on pituudeltaan 14 metriä.<br />
Rekat voivat kuljettaa kaasua maakaasuputkistojen ulkopuolelle.<br />
LNG:tä on tarkoitus toimittaa muun muassa kaasumoottoreiden<br />
tuotekehitys- ja testaustarkoituksiin, teollisuuden tarpei-<br />
siin, laivojen ja lauttojen käyttövoimaksi sekä biokaasun ja maakaasun<br />
varapolttoaineeksi.<br />
Gasum on aiemmin käyttänyt LNG-kuljetuksissa vuokrakalustoa.<br />
Säiliöperävaunujen hankkimisella Gasum varautuu LNGkaupan<br />
kasvuun. Vuonna 2008 LNG-myynti oli 2 134 tonnia,<br />
myynti kasvoi 13 tonnia vuoteen 2007 verrattuna. Gasumin uusi<br />
nesteytetyn maakaasun tuotantolaitos valmistuu Porvooseen<br />
vuonna 2010. Sen tuotantokapasiteetti on moninkertainen nykyiseen<br />
käytössä olevaan laitokseen verrattuna.<br />
4 Gasetti 1 | 2009
Muutoksia Gasumin siirto palvelujen vastuualueissa<br />
Johtaja Juha Vainikka jätti vuodenvaihteessa operatiiviset<br />
tehtävänsä ja siirtyi hoitamaan toimitusjohtajan hänelle<br />
määrittelemiä erikoistehtäviä. Näihin kuuluu muun muassa<br />
osallistuminen henkilöstöhallinnon ja paikallisen sopimisen<br />
kehittämiseen. Juha Vainikka jatkaa Gasum Oy:n hallituksen<br />
jäsenenä toimintakautensa loppuun kevääseen 2009 saakka.<br />
Jatkossa suoraan toimitusjohtaja Antero Jännekselle raportoivat<br />
Ari Suomilammi, Kaj Christiansen ja Jarmo Aho.<br />
Ari Suomilammi on nimitetty johtajaksi ja Gasumin johtoryhmän<br />
jäseneksi. Hänen vastuualueenaan ovat siirtojärjestelmän<br />
operointi ja kehittäminen.<br />
Johtaja Kaj Christiansen on nimitetty Gasumin johtoryh-<br />
män jäseneksi. Hän vastaa jatkossa investointitoiminnasta,<br />
kunnonhallinnasta ja materiaalihallinnosta. Hänen tehtäviinsä<br />
kuuluu myös vastuualueidensa konsernitason yhteistyön<br />
kehittäminen.<br />
Turvallisuuspäällikkö Jarmo Aho toimii konsernin turvallisuus-,<br />
työsuojelu- ja valmiusvastaavana.<br />
Kunnossapitopäällikkö Arto Korpela raportoi jatkossa<br />
Christiansenille. Aiemmin Juha Vainikalle kuulunut siirtoverkoston<br />
käytönvalvojan vastuu siirtyi Arto Korpelalle vuodenvaihteessa.<br />
Ilkka Taka-aho on nimitetty investointiosaston<br />
päälliköksi, hän raportoi Christiansenille Gasumin investointihankkeista.<br />
TEKSTI: MINNA OJALA ❘ KUVA: PHOTOSTOGO<br />
LATVIALLE UUSI KAASUN HANKINTASOPIMUS<br />
Latvijas Gaze ja Gazprom ovat solmineet uuden, vuoteen 2030 ulottuvan kaasusopimuksen. Sopimuksella jatkettiin Latvian<br />
nykyistä sopimusta, joka on voimassa vuoteen 2015 saakka. Latvijas Gazen edustaja arvioi, että uusi sopimus täyttää koko<br />
Latvian kaasun tarpeen seuraavan 20 vuoden aikana, mukaan lukien kaasun käytön lisäykset, kuten mahdollinen uusi kaasukäyttöinen<br />
voimalaitos. Kaasun hinnasta sovitaan erillisessä sopimuksessa. Vuonna 2007 Latvian maakaasun tuonti Venäjältä<br />
oli 1,6 miljardia m 3 . Latvian kaasuvarastoista syötetään kaasua myös Viron, Liettuan ja Koillis-Venäjän kaasuverkkoon.<br />
ISRAEL JA PALESTIINA KIISTELEVÄT MYÖS MAAKAASUSTA<br />
Gazan kaistaleen rannikkovesien maakaasuesiintymät ovat yksi monista kiistojen aiheista Israelin ja palestiinalaishallinnon<br />
välillä. Varannot löydet- tiin vuonna 2000. Esiintymän kooksi on arvioitu 40 miljardia kuutiometriä.<br />
British Gas ja libanonilai- nen yhteistyökumppaninsa tekivät sopimuksen palestiinalaisten<br />
kanssa ja aloittivat kaasun tuo- tannon. Israel on neuvotteluissa British Gasin kanssa pyrkinyt<br />
takaamaan kaasun saantinsa ja rajoittamaan palestiinalaisil- le maksettavan osuuden<br />
rahan sijasta tavaroihin ja palve- luihin. Israel on kiinnostunut vaihtamaan vanhat öljyllä<br />
toimivat voimalansa maakaa- sukäyttöisiksi. Nyt Israel tuo maakaasua pääasiassa<br />
Egyptistä. Israelin rannikolta lä- heltä Haifaa löydettiin mer- kittävä maakaasuesiintymä<br />
joulukuussa.<br />
∆<br />
EU-MAAT TUKIVAT TOISIAAN KAASUKRIISIN AIKANA<br />
Euroopan unioni perusti ensimmäisen Ukrainan ja Venäjän välisen kaasukriisin jälkeen vuonna 2006 kaasualan koordinointiryhmän.<br />
Ryhmän kokoaman katsauksen mukaan jäsenmaiden valmius tukea toisiaan oli parantunut, kun kriisi uusiutui<br />
tämän vuoden alussa. Saksasta toimitettiin kaasua muun muassa Slovakiaan ja Itävallasta Unkariin, Sloveniaan ja Balkanille.<br />
Lisätoimituksissa hyödynnettiin esimerkiksi kaasuvarastoja. Iso-Britannia lisäsi kaasun tuotantoaan ja Alankomaissa ja Tanskassa<br />
tuotantovalmiutta lisättiin. Tuonti Norjasta, Algeriasta ja Libyasta toimi joustavasti.<br />
Gasetti 1 | 2009 5
Vantaan Energia valitsi jätevoimalaan<br />
energiatehokkaan<br />
TEKSTI: JOHANNA PELTO-TIMPERI | KUVAT: MARKKU OJALA<br />
Vantaan Energia voitti pääkaupunkiseudun jätevoimalahankkeen<br />
kilpailutuksen lämpöä ja sähköä tuottavalla voimalasuunnitelmalla.<br />
Voimalan tukipolttoaineena on maakaasu, jolla voidaan lisätä<br />
huomattavasti laitoksen rakennusastetta.<br />
6 Gasetti 1 | 2009
Jätteiden hyödyntäminen energiaksi<br />
lisääntyy Suomessa vauhdilla, kun<br />
jätteiden hyötykäyttöön ja käsittelyyn<br />
etsitään uusia vaihtoehtoja. Pelkästään<br />
jätettä hyödyntävä arinapolttolaitos<br />
pystyy tuottamaan hyvin kaukolämpöä,<br />
mutta sen sähköntuotanto jää vähäiseksi.<br />
Vantaan Energian tulevassa jätevoimalassa<br />
on maakaasun avulla voitu nostaa yhdistetty<br />
sähkön ja lämmön tuotannon suhde<br />
kaksinkertaiseksi.<br />
– Maakaasu lisää jätevoimalan tehoa<br />
60 prosenttia, tiivistää Vantaan Energian<br />
toimitusjohtaja Pertti Laukkanen.<br />
Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta<br />
(YTV) käynnisti jätevoimalahankkeen<br />
kilpailutuksen kesällä 2007. Vantaan<br />
Energian suunnitelma Långmossebergeniin<br />
sijoittuvasta kaksilinjaisesta kombivoimalasta<br />
voitti tarjouskilpailun. Voimalassa<br />
on sekajätettä polttoaineenaan<br />
käyttävät arinakattilat ja maakaasukäyttöiset<br />
kaasuturbiinit. Voimalan rakentamisesta<br />
jätti tarjouksen myös Fortum Power<br />
and Heat Oy.<br />
Jatkuu sivulla 8<br />
∆maakaasun<br />
”Maakaasu lisää<br />
jätevoimalan tehoa<br />
60 prosenttia.”<br />
Pertti Laukkanen kertoo, että Vantaan<br />
Långmossebergeniin rakennettava kombivoimala<br />
tulee tuottamaan sähköä 525<br />
GWh ja lämpöä 750 GWh vuodessa.<br />
Voimalan käsittelykapasiteetti on 320 000<br />
tonnia syntypaikkalajiteltua sekajätettä.<br />
Voimalaitoksen rakentaminen on tarkoitus<br />
aloittaa vuonna 2011. Nyt tontilla on<br />
kiviainestenottoa.<br />
Gasetti 1 | 2009 7
Vantaan Energian<br />
jätevoimalan toimintaperiaate<br />
1<br />
2<br />
3<br />
Kaksi linjaa<br />
Kemikaalit<br />
5 6<br />
Voimalassa jätteet poltetaan<br />
kahdessa arinalla varustetussa<br />
höyrykattilassa, ja sähköä<br />
tuotetaan maakaasukäyttöisellä<br />
kaasuturbiinilla ja höyryturbiinilla.<br />
7<br />
Maakaasu<br />
Maakaasu tulistaa ja tukee polttoa<br />
– Jos emme olisi lähteneet rakentamaan<br />
jätevoimalaa, olisimme luultavasti tehneet<br />
Långmossebergeniin pelkästään maakaasua<br />
käyttävän voimalaitoksen, joten maakaasun<br />
valinta jätevoimalan tukipolttoaineeksi<br />
oli itsestään selvää, pohtii Pertti<br />
Laukkanen.<br />
Tulevan voimalaitoksen maakaasun<br />
käytöksi on arvioitu 60,7 miljoonaa m 3<br />
vuodessa. Voimalan hyötysuhde on 83<br />
prosenttia. Käyttöajaksi on laskettu 8 000<br />
tuntia vuodessa.<br />
– Vaikka uusi voimalaitos tulee tuottamaan<br />
energiaa korvattavaa yksikköä<br />
enemmän, ei maakaasun käytön määrä<br />
tule kasvamaan nykyisestä. Vantaan Energia<br />
käytti maakaasua noin 200 miljoonaa<br />
m 3 vuonna 2008, laskee Laukkanen.<br />
Pertti Laukkanen toteaa, että maakaasu<br />
soveltuu hyvin yhteen jätteenpolttotekniikan<br />
kanssa.<br />
– Käytämme maakaasua prosessissa<br />
kahdessa eri tehtävässä. Maakaasulla tulistetaan<br />
jätteenpoltossa saatu höyry, mikä<br />
lisää laitoksen tehoa. Maakaasu on<br />
myös itse jätteenpoltossa tärkeä tukipolttoaine,<br />
jolla säädellään jätteiden palamis-<br />
Syntypaikkalajiteltu<br />
sekajäte<br />
Lämmön talteenottokattila<br />
Kaasuturbiini<br />
Höyry<br />
Höyryturbiini<br />
4<br />
Pohjatuhka Kattilatuhka Lentotuhka<br />
Tulistettu<br />
höyry<br />
Kaukolämpövesi<br />
1. Jätteen vastaanotto<br />
2. Jätebunkkeri<br />
3. Arinakattila<br />
4. Sähkön- ja lämmöntuotantolaitteet<br />
5. Reaktori<br />
6. Hiukkaserotin<br />
7. Savupiippu<br />
Lähde: www.vantaanenergia.i<br />
Jatkuu sivulta 7<br />
∆<br />
YTV:n hallitus totesi päätöksessään,<br />
että Vantaan Energian tarjous oli kokonaistaloudellisesti<br />
edullisin. Vertailu painottui<br />
palvelun hintaan, mutta siinä otettiin<br />
huomioon myös laatutekijöitä, kuten<br />
jätteenpolton energiatehokkuus sekä ympäristövaikutukset.<br />
Kombiprosessilla saavutetaan<br />
päätöksen mukaan korkea voimalan<br />
rakennusaste.<br />
– Uskomme, että muun muassa Vantaan<br />
Energian kombivoimalan korkean<br />
sähköntuotantoasteen vuoksi palvelun<br />
hinta oli erittäin kilpailukykyinen Fortum<br />
Power and Heatin tarjoukseen verrattuna,<br />
toteaa YTV:n jätehuoltojohtaja<br />
Petri Kouvo.<br />
Uusi voimalaitos tulee korvaamaan yhden<br />
Vantaan Energian Martinlaakson laitoksen<br />
höyrykattilan, jonka käyttö päättyy<br />
vuonna 2015.<br />
Puolet Vantaan sähköstä ja lämmöstä<br />
Uuden voimalaitoksen rakentaminen on<br />
tarkoitus aloittaa vuonna 2011 Vantaalla<br />
Långmossebergenin alueella Kehä III:n<br />
ja Porvoonväylän risteyksessä. Alustavan<br />
aikataulun mukaan voimala voidaan ottaa<br />
käyttöön 2014. Vantaan Energia jättää laitoksen<br />
ympäristölupahakemuksen kevään<br />
aikana, ja tontilla on jo jätteenpolton salliva<br />
kaava. YTV on teettänyt hankkeesta<br />
ympäristövaikutusten arvioinnin eli YVAselvityksen.<br />
– Uusi voimala on meille merkittävä<br />
investointi ja suuri liiketoimintamahdollisuus.<br />
Investoinnin kokonaiskustannukset<br />
ovat noin 250 miljoonaa euroa. Valmistuttuaan<br />
laitos tulee työllistämään noin 50<br />
henkilöä, kertoo Pertti Laukkanen.<br />
Kombivoimala tulee tuottamaan sähköä<br />
525 GWh ja lämpöä 750 GWh vuodessa.<br />
Voimalan käsittelykapasiteetti on<br />
”Kun yhdistämme<br />
maakaasun jätteenpolttoon,<br />
voimme tehdä<br />
oman osuutemme<br />
ilmastotalkoissa.”<br />
320 000 tonnia YTV:n ja Länsi-Uudellamaalla<br />
toimivan Rosk´n Roll Oy:n syntypaikkalajiteltua<br />
sekajätettä.<br />
– Voimalan sähkön tuotanto vastaa<br />
noin 50 prosenttia Vantaan sähkön tuotannosta.<br />
Myös kaukolämmön tuotanto<br />
tulee olemaan puolet koko tuotannostamme.<br />
Pertti Laukkasen mukaan myös huoltovarmuussyyt<br />
puoltavat uuden jätevoimalan<br />
rakentamista. Esimerkiksi energiantarve<br />
tulee kasvamaan Vantaalla, kun suunniteltu<br />
27 000 asukkaan Marja-Vantaan<br />
alue valmistuu.<br />
8 Gasetti 1 | 2009
– Tulevassa jätevoimalassa on maakaasun avulla voitu nostaa sähkön ja lämmön tuotannon suhde kaksinkertaiseksi, toteaa Pertti Laukkanen.<br />
ta. Espanjassa Bilbaossa on käytössä sähkön<br />
tuotannon osalta vastaavanlainen jätevoimala.<br />
Kivihiilen käyttö vähenee<br />
Vantaan Energia tuottaa suurimman osan<br />
sähköstä ja kaukolämmöstä Martinlaakson<br />
voimalaitoksessa, jonka pääpolttoaineita<br />
ovat maakaasu ja kivihiili. Vantaan<br />
Energia myös myy maakaasua teollisuuden<br />
käyttöön.<br />
Vantaan Energia myi vuonna 2008<br />
sähköä 2177 GWh ja kaukolämpöä 1584<br />
GWh. Maakaasua yhtiö myi 41 GWh. Yhtiön<br />
liikevaihto viime vuonna oli 204 miljoonaa<br />
euroa. Työntekijöitä oli 330.<br />
Yhtiö lähti mukaan jätevoimalahankkeeseen,<br />
koska se etsii kivihiilen korvaavia<br />
ympäristöystävällisiä polttoaineita.<br />
tehoa 60 prosenttia.”<br />
– Voimme uuden voimalan valmistuttua<br />
vähentää kivihiilen käyttöä Vantaalla<br />
jopa 30 prosenttia. Samalla yhtiön kokonaispäästöt<br />
vähenevät noin 20 prosenttia<br />
nykyisestä. Hiilidioksidipäästöt vähenevät<br />
noin 100 000 tonnia verrattuna toimintaan<br />
ilman jätevoimalaa.<br />
– Kivihiilen käytön vähentäminen<br />
on meille erityisen tärkeää. Yhdistämällä<br />
maakaasun jätteenpolttoon voimme<br />
tehdä oman osuutemme ilmastotalkoissa<br />
ja lisätä päästötöntä ja päästökaupan ulkopuolista<br />
energiatuotantoa, kertoo Pertti<br />
Laukkanen.<br />
Hän toteaa, että nykyaikaisen maakaasua<br />
hyödyntävän jätevoimalan käyttöönotto<br />
on järkevä tapa torjua ilmastonmuutosta.<br />
Jätteenpoltto vähentää ympäristöhaittoja<br />
ja vähentää kaatopaikalle päätyvän<br />
sekajätteen määrää. Jätteenpoltto ei<br />
tule vähentämään kierrätystä, vaan se korvaa<br />
nykyistä kaatopaikkakäsittelyä. Maakaasu<br />
on puolestaan vähäpäästöisin fossiilinen<br />
polttoaine.<br />
Vantaan Energian Långmossebergenin<br />
voimalaitokseen rakennetaan paras<br />
mahdollinen voimalatekniikka, jossa on<br />
jatkuvatoimiset päästöjen ja hiukkasten<br />
mittauslaitteet. Toiminnasta ei aiheudu<br />
haju- ja meluhaittoja, koska jätekuormat<br />
puretaan bunkkeriin alipaineistetussa sisähallissa.<br />
Pertti Laukkanen korostaa uuden<br />
voimalan turvallisuutta ja ympäristöystävällisyyttä,<br />
koska lupaehdot, päästörajat ja<br />
niiden valvonta on tarkkaa.<br />
Gasetti 1 | 2009 9
TEKSTI: NORA FORSMAN JA JUKKA ISOKOSKI | KUVA: JUKKA ISOKOSKI<br />
Maakaasubussi<br />
on puhdas<br />
ja hiljainen<br />
Kirjoitimme Gasetin vuoden<br />
2007 ensimmäisessä numerossa<br />
Helsingin Bussiliikenne Oy:n<br />
maakaasubusseista. Parissa vuodessa<br />
maakaasubussien määrä<br />
on lisääntynyt 16:lla uudella<br />
bussilla.<br />
Helsingin Bussiliikenne otti<br />
vuodenvaihteessa käyttöön<br />
12 uutta maakaasubussia.<br />
Helsingin Bussiliikenne Oy:n toimitusjohtaja<br />
Juha Hakavuori<br />
kertoo, että maakaasubusseja on<br />
nyt yhteensä jo 85.<br />
– Ensimmäiset maakaasubussit tulivat<br />
meille vuonna 1998 ja määrä on lisääntynyt<br />
tasaisesti, Hakavuori kertoo.<br />
Maakaasubussien kiistattomia etuja<br />
ovat ympäristöystävällisyys ja alemmat<br />
käyttökustannukset.<br />
– Erityisesti viime vuonna käyttökustannukset<br />
olivat edulliset, kun dieselin<br />
hinta oli korkealla. Hankinta- ja huoltokustannukset<br />
ovat kuitenkin korkeampia<br />
kuin diesel-autoissa, joten uusia maakaasubussi-investointeja<br />
harkitaan tarkasti,<br />
Hakavuori sanoo.<br />
Sopivat taajama-ajoon<br />
Maakaasubussit sopivat erityisen hyvin<br />
taajama-ajoon. Ympäristöystävällisemmän<br />
vaihtoehdon tunnistaa bussin katolla olevasta<br />
kaasusäiliöstä ja bussin kyljessä olevasta<br />
maakaasubussi-tekstistä.<br />
Juha Hakavuori huomauttaa vielä, että<br />
maakaasubussit ovat myös hiljaisempia<br />
kuin tavalliset linja-autot, joten niiden<br />
käytöllä voidaan vähentää liikenteen<br />
melutasoa.<br />
Lähitulevaisuudessa biokaasusta tulee<br />
maakaasun ohella merkittävä biopolttoaine<br />
liikenteessä. Vielä ei biokaasukäyttöisiä<br />
busseja kuitenkaan kaupungeissa ja maanteillä<br />
näy. Nykyiset maakaasubussit voivat<br />
käyttää samalla tekniikalla polttoaineena<br />
myös biokaasua.<br />
– Biokaasu kiinnostaa meitä erittäin<br />
paljon. Kun se on varteenotettava vaihtoehto<br />
siten, että tekniset ratkaisut ja tankkausasemat<br />
ovat kunnossa, niin toki otamme<br />
kalustoomme myös biokaasukäyttöisiä<br />
busseja, Hakavuori kertoo.<br />
Verouudistuksessa mahdollisuuksia<br />
Valtiovarainministeriö on asettanut<br />
työryhmän valmistelemaan<br />
muutoksia polttoaineidenverotukseen.<br />
Tavoitteena on muuttaa verotusta<br />
suosimaan ympäristöystävällisempiä<br />
vaihtoehtoja. Uusi päästöpohjainen<br />
verolaki astuu mahdollisesti voimaan<br />
vuonna 2011.<br />
Gasumin liikennekäytön myyntipäällikkö<br />
Jussi Vainikka toivoo, että polttoaineverotus<br />
kannustaa jatkossakin kehittämään<br />
maakaasun liikenneinfrastruktuuria<br />
Suomessa.<br />
– Maakaasun tankkausasemaverkoston<br />
rakentaminen on olennaisen tärkeää<br />
siirtymävaiheen aikana ennen siirtymistä<br />
pelkän biokaasun käyttöön. Kaasuinfrastruktuurin<br />
rakentaminen mahdollistaa<br />
jatkossa myös muiden kaasujen, vaikkapa<br />
vedyn, hyödyntämisen liikenteessä.<br />
Markkinan kehittämisedellytyksiä ei pidä<br />
murentaa verotuksella.<br />
Biokaasu on hiilidioksidipäästöiltään<br />
(CO 2<br />
) neutraali kotimainen polttoaine.<br />
Biokaasun liikennekäyttö tukee EU:n komission<br />
asettamaa tavoitetta vähentää<br />
liikenteen CO 2<br />
-päästöjä 16 prosentilla ja<br />
samalla lisätä biopolttoaineiden osuutta<br />
10 prosenttia vuoteen 2020 mennessä.<br />
Jussi Vainikka korostaa, että verotusmallia<br />
valmisteltaessa polttoaineiden<br />
päästöjä tulisi tarkastella kokonaisvaltaisesti.<br />
– Hiilidioksidipäästöjen lisäksi tulisi<br />
kiinnittää huomiota myös hiukkas- ja typenoksidipäästöihin,<br />
joiden merkitys on<br />
huomattava kaupunki-ilman laadun kannalta.<br />
Uskomme, että polttoaineverotusta<br />
kehitetään järkevään suuntaan. Olemme<br />
edelleen sitoutuneet tankkausasemaverkoston<br />
laajentamiseen ja haluamme<br />
jatkossakin tarjota puhtaan ja kilpailukykyisen<br />
liikennepolttoaineen Suomessa<br />
eurooppalaisten esimerkkien tavoin.<br />
10 Gasetti 1 | 2009
Kuntakentän muutokset<br />
vaikuttavat energiayrityksiin<br />
TEKSTI: MAURI MARJAMÄKI, PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ, SUOMEN KUNTALIITTO | KUVA: SUOMEN KUNTALIITTO<br />
Suomen kuntien lukumäärä väheni vuoden 2009 alkaessa<br />
historiallisen paljon. Kuntaliitoksia tehtiin 32 ja niissä oli mukana<br />
99 kuntaa. Kuntia on enää 348 kappaletta. Kuntaliitokset ovat osa<br />
kunta- ja palvelurakenneuudistusta, jonka tuloksena syntyy kuntaliitosten<br />
lisäksi merkittäviä muutoksia sosiaali- ja terveystoimessa<br />
sekä ammatillisen koulutuksen järjestämisessä. Maahamme syntyy<br />
kuntien yhdessä muodostamia yhteistoiminta-alueita, jotka ottavat<br />
vastatakseen esimerkiksi useamman kunnan kuntien sosiaalija<br />
terveyspalvelut.<br />
Kuntaliitosten ja yhteistoiminta-alueiden syntymisen myötä palvelujen<br />
tehokkuutta uskotaan parannettavan niin, että ne olisivat tulevaisuudessa<br />
kohtuullisin kustannuksin ja aiempaa joustavammin<br />
kuntalaisten saavutettavissa.<br />
Rakenneuudistuksilla tavoiteltava pitkävaikutteinen<br />
hyöty uhkaa kunnissa valitettavasti himmetä alkaneen maailmanlaajuisen<br />
talouden taantuman varjoon. Taantuman syvyydestä ja pituudesta<br />
on esitetty vaihtelevia arvioita. Jo nyt on kuitenkin nähtävissä,<br />
että kuntien kunnallis- ja yhteisöverotuotot alenevat tänä<br />
vuonna roimasti ja pahimman uskotaan olevan edessä vasta vuonna<br />
2010. Elpymistä voisi odottaa nähtävän aikaisintaan vuonna 2011.<br />
Sen edellytyksenä on vahvasti viennistä riippuvan kansantaloutemme<br />
ja työllisyysasteen kääntyminen takaisin kasvu-uralle.<br />
Kuntamäärältään laajimmat kuntaliitokset tehtiin vuoden<br />
vaihtuessa Salossa (10 kuntaa), Kouvolassa (6) ja Hämeenlinnassa<br />
(5). Näistä kuntaliitoksista odotetaan tiennäyttäjiä, jotka houkuttelevat<br />
muita alueita toteuttamaan vastaavia kuntaliitoksia lisää.<br />
Energiapalvelujen uudelleen järjestämisessä mielenkiintoisin<br />
tilanne lienee Kouvolassa, jossa toimii peräti puolen tusinaa<br />
merkittävää energiayritystä. Näiden toimipaikat sijaitsevat<br />
uuden Kouvolan eri osa-alueilla. Kouvola omistaa energiayhtiöistä<br />
suurimman osan yksin, mutta osa omistuksista on hajallaan. Yhtiöiden<br />
omistuksen ja niiden toimintojen järjestely kuntaliitoksen<br />
takia on haastava tehtävä. Järjestelyistä on valmistunut konsulttiselvitys<br />
tämän vuoden alussa. Kaupunki pääsee käsittelemään selvitystä<br />
pikapuolin.<br />
Kouvolan energiapaletin keskiössä on maakaasu kaikissa<br />
eri muodoissaan. Energiayritysten toimintavalikoimaan kuuluvat<br />
ainakin maakaasun hankinta, maakaasu sähkön ja lämmön yhteistuotannon<br />
sekä erillisen kaukolämmityksen polttoaineena,<br />
maakaasun suorajakelu sekä kaukolämpö- ja maakaasulaitteiden<br />
tekninen huolto.<br />
Tämä monipuolinen toimintavalikko mahdollistaa tehokkaan energiajärjestelmän,<br />
joka on samalla ympäristöpolitiikan kannalta edullinen.<br />
Savukaasupäästöt ovat vähäiset ja poltossa vapautuvien kasvihuonekaasujenkin<br />
määrä on muita fossiilisia polttoaineita pienempi.<br />
Näyttää siltä, että Kouvola voisi – muiden rakennemuutoskuntien<br />
toimintoja väheksymättä – olla edelläkävijä myös energia-asioiden<br />
järjestelyissä.<br />
Energiayhtiöitä ja niiden asiakkaita askarruttaa energiamuotojen<br />
tuleva hintakehitys, joka vaikuttaa yhtä epävarmalta<br />
kuin globaali talouskehitys. Maakaasun ja sillä tuotettavan kaukolämmön<br />
hintaan vaikuttavat kilpailevien energiamuotojen hinta<br />
ja yleinen talouskehitys. Maakaasu on ollut kilpailukykyinen vaihtoehto<br />
siitä asti, kun sen tuonti yli kolme vuosikymmentä sitten<br />
Suomeen aloitettiin. Monipuoliset energiamarkkinat pitänevät huolen<br />
jatkossakin maakaasun hinnan kilpailukyvystä suhteessa muihin<br />
energiamuotoihin.<br />
Gasetti 1 | 2009 11
TEKSTI: JOHANNA PELTO-TIMPERI | KUVAT: JOHNNY KORKMAN<br />
Arjen esineet ajan tulkkeina<br />
TEKSTI: JOHANNA PELTO-TIMPERI | KUVAT: SOLAR FILMS / JAN GRANSTRÖM JA JOHNNY KORKMAN<br />
Rööperi on tarina Punavuoren kaupunginosan kasvateista, joiden elämänvaiheisin rikollisuus liittyy olennaisesti. Pääosissa nähdään muun muassa<br />
Krisuna Peter Franzèn (vas.) ja Karina Kari Hietalahti.<br />
Aleksi Mäkelän ohjaama Rööperi-elokuva on vetänyt elokuvakatsomoihin väkeä ennätystahtiin.<br />
Vuosiin 1966–1979 sijoittuvan elokuvan aikalaiskuvaus ja kaasukaupunginosa Punavuoren miljöö<br />
ovat keskeisiä elementtejä tarinan kerronnassa.<br />
Lavastaja Pirjo Rossilla ja apulaislavastaja<br />
Eero Piitulaisella riittää tarinoita<br />
Rööperin lavastuksen rakentamisesta.<br />
2000-luvun Punavuoren muuttaminen<br />
vuosikymmeniä nuoremmaksi ei<br />
käy ihan helposti – eikä halvalla.<br />
– Ulkokuvauksia varten kaduilta täytyy<br />
poistaa nykyautot ja hinauttaa vanhat<br />
autot paikalle. Kaduilla on myös yllättävän<br />
paljon liikennemerkkejä, jotka täytyy<br />
poistaa, luettelee Pirjo Rossi.<br />
Kadulla ei myöskään saa näkyä pysäköintimittareita<br />
eikä valvontakameroita.<br />
– Kaikkea ei voida poistaa, joten niitä<br />
sitten peitellään ja muutetaan. Esimerkiksi<br />
Rööperi-elokuvan vankilakohtauksessa<br />
valvontakamera muutettiin valaisimeksi.<br />
12 Gasetti 1 | 2009<br />
”Oli luontevaa, että<br />
kodissa on kaasuliesi.”<br />
Eero Piitulainen toteaa, että kaupunginosa<br />
on siistiytynyt paljon 60-luvun<br />
ajoista, eikä varsinaisesta alamaailman<br />
kaupunginosasta enää voida puhua. Piitulainen<br />
tietää, mitä sanoo, koska on kahteen<br />
eri otteeseen asunut Punavuoressa.<br />
Kaasuliesi on helppo lavaste<br />
Arjen esineet kertovat ajasta. Pirjo Rossi<br />
ja Eero Piitulainen tutustuivat aikaan lukemalla<br />
vanhoja lehtiä ja tutkimalla Museoviraston<br />
vanhoja valokuvia.<br />
Esimerkiksi elokuvan Pannu-ravintolaa<br />
varten piti valita oikeanlaisia astioita,<br />
pulloja ja kalusteita ja ottaa selville, miten<br />
siihen aikaan tilaukset tarjoiltiin pöytiin.<br />
Sähkökaapit ja kaasumittarit kotien lavastuksissa<br />
ovat pieniä asioita, joita katsojat<br />
eivät välttämättä edes huomaa.<br />
– Ne luovat tilaan epäloogisuutta, mitä<br />
kaikissa kodeissa oikeasti on.<br />
Punavuori on perinteistä kaasukaupunginosaa,<br />
joten oli luontevaa, että kodissa<br />
on kaasuliesi. Gasumilta lainattiin lavastusta<br />
varten kaasumittari ja sopiva aikakauteen<br />
kuuluva liesikin löytyi helposti.<br />
Kaasumittari vilahtaa Tompan ja Monikan<br />
kodin eteisessä, kaasuliesi näkyy, kun Monika<br />
ruokaa tehdessään saa keskenmenon.<br />
Ohjaaja halusi kohtauksessa myös kaasulieden<br />
liekkien näkyvän.
Kaasua Punavuoressa<br />
jo vuodesta 1926<br />
Eero Piitulainen ja Pirjo Rossi lavastivat Punavuoren näyttämään 1960- ja 1970-luvun<br />
kaupunginosalta. Elokuvan kodit lavastettiin studioon.<br />
– Kaasuhella sopii hyvin lavastajille,<br />
koska se voidaan liittää studiokotiin ilman<br />
kaapelointeja.<br />
Tulkittua ajankuvaa<br />
Rööperi-elokuvaa varten rakennettiin studioon<br />
viisi kotia, ravintola, selli ja yökerho.<br />
Pornokaupalle löytyi sopiva tyhjä<br />
liikehuoneisto, johon saatiin väliseinien<br />
taakse mahtumaan myös tekniikka.<br />
– Vaikka noudatamme lavastuksessa<br />
ajan henkeä mahdollisimman tarkoin, ei<br />
Rööperi kuitenkaan ole dokumentti. Lavastus<br />
tulee rakentaa niin, että se aukeaa<br />
myös nykyajan katsojille. Jos kaikki tehtäisiin<br />
vain aikalaisnäkökulmasta, voisi<br />
lopputulos näyttää katsojista liian lavastetulta<br />
ja ylilyödyltä, miettivät Rossi ja<br />
Piitulainen.<br />
Haastava kaupunginosa<br />
Rööperi on legendaarinen kaupunginosa,<br />
jonka ahtailla, pimeillä kaduilla on ollut<br />
epämääräinen maine aina 1800-luvulta<br />
lähtien. Nyt Punavuori on suosittu asuinalue,<br />
jossa on runsaasti putiikkeja ja klubeja.<br />
Vanhaa mainetta ylläpitävät osto- ja<br />
myyntiliikkeet sekä seksikaupat.<br />
Rööperi-elokuvan idean pohjana on<br />
Harri Nykäsen tekemä Tom Sjöbergin<br />
haastatteluromaani Rööperi – rikoksen vuodet<br />
1955–2005, jossa kerrotaan kaupunginosan<br />
historiasta lestinheiton, salakuljetusten<br />
ja murtovarkauksien muodossa.<br />
Pirjo Rossi ja Eero Piitulainen kokivat<br />
Rööperin haastavaksi, mutta mielenkiintoiseksi<br />
aiheeksi. Lavastajakaksikko on<br />
Rööperin lisäksi tehnyt alamaailmasta kertovia<br />
elokuvia kuten V2 – Jäätynyt enkeli.<br />
Tummien perhosten koti -elokuvan lavastuksesta<br />
Pirjo Rossi oli Jussi-ehdokkaana.<br />
– On ihan mukava tehdä välillä ihmissuhde-elokuvia,<br />
Pirjo Rossi toteaa ja kiirehtii<br />
Piitulaisen kanssa Vertigo Production<br />
TV 1:lle tuottaman Alamaailma-sarjan<br />
kuvauksiin.<br />
Punavuori on tyypillinen Helsingin keskustan<br />
kaupunginosa, jossa kaasu on<br />
ollut käytössä jo pitkään.<br />
Verkkomestari Vesa-Matti Luoma kertoo,<br />
että suurin osa Punavuoren kaasuputkista<br />
on rakennettu vuosina 1926–1969. Nyt pääosa<br />
maakaasuverkosta on uusittu muoviputkiksi<br />
ja asiakkaat on liitetty suoraan Gasum<br />
Paikallisjakelun 4 barin verkostoon.<br />
– Punavuori on perinteistä kaasunjakelualuetta<br />
ja kaasu on alueella käytössä noin<br />
1 200 kotitaloudessa. Lisäksi kaupunginosan<br />
ravintolat käyttävät maakaasua, kertoo Vesa-<br />
Matti Luoma.<br />
– Punavuoren lisäksi kaasunjakelualuetta<br />
on Helsingin keskusta, Töölö, Kruununhaka,<br />
Katajanokka, Meilahti, Herttoniemi, Ruskeasuo,<br />
Kallio, Sörnäinen ja Myllypuro, luettelee<br />
Gasum Energiapalvelujen aluemyyntipäällikkö<br />
Max Miilakangas.<br />
Eiranranta on esimerkki uudesta alueesta,<br />
jonne on vedetty myös maakaasuputket. Kaikkiaan<br />
kaasua käytetään Helsingissä noin 31 000<br />
taloudessa. Yleensä asunnoissa on kaasuliesi.<br />
– Kaasun tulevaisuus näyttää hyvältä. Kaasun<br />
valinneet kotitaloudet ja ravintolat ovat<br />
sitä mieltä, että kaasu on ainoa oikea valinta<br />
keittiössä, toteaa Max Miilakangas.<br />
Helsingin maakaasuverkostoa uudistetaan<br />
koko ajan, kertoo verkkomestari Vesa-Matti<br />
Luoma.<br />
KUVA: MARKKU OJALA<br />
Gasetti 1 | 2009 13
Asiakasnäkökulma vahvasti mukana<br />
uudessa M2010-järjestelmässä<br />
TEKSTI: JUKKA KAIJANSINKKO<br />
KUVAT: JUKKA KAIJANSINKKO JA<br />
FUTUREIMAGEBANK<br />
Gasum julkistaa keväällä<br />
uuden M2010-maakaasun<br />
hinnoittelujärjestelmän ja elokuussa<br />
lopullisen hinnaston.<br />
Uudistuksessa on otettu huomioon<br />
esimerkiksi kaasunhankinnan<br />
rakenne ja hinnoittelu<br />
sekä asiakkailta saatu palaute.<br />
Kehitystyössä on ollut mukana<br />
kaksi asiakastyöryhmää.<br />
Suomessa tuotettiin vuonna 2008 sähköstä 12,5 prosenttia maakaasulla. Uudella hinnoittelujärjestelmällä<br />
pyritään muun muassa parantamaan maakaasun hintakilpailukykyä sähkön tuotannossa.<br />
Maakaasun hinnoittelujärjestelmä<br />
M2006 on ollut voimassa vuodesta<br />
2006 ja se päättyy tämän<br />
vuoden lopussa. Uuden hinnoittelun kehitystyö<br />
on ollut käynnissä jo jonkin aikaa.<br />
Uusi järjestelmä tulee voimaan vuoden<br />
2010 alussa. Tarkoituksena on julkistaa<br />
sen rakenne asiakastilaisuudessa toukokuussa.<br />
Lopullinen M2010 julkistetaan<br />
hinnastoineen elokuussa.<br />
Kehittämisessä erilasia intressejä<br />
Maakaasun hinnoittelujärjestelmän kehittämiseen<br />
kohdistuu toiveita, joita ei<br />
ole helppoa toteuttaa yhdessä: Yhtäältä<br />
hinnoittelun pitäisi olla mahdollisimman<br />
yksinkertaista, toisaalta sen pitäisi pystyä<br />
ottamaan huomioon yksittäisen asiakkaan<br />
toiveet. Asiakkaiden toivomuksien ohella<br />
hinnoittelussa pitää ottaa huomioon<br />
kaasun hankinnan rakenne ja hinnoittelu,<br />
kaasuverkostoon sidottu pääoma sekä<br />
vielä omistajien tuotto-odotukset ja valvovan<br />
viranomaisen, Energiamarkkinaviraston<br />
määräykset.<br />
Nämä kaikki yhdessä asettavat ne reunaehdot,<br />
joiden mukaan hinnoittelujärjestelmä<br />
voidaan rakentaa. Hinnoittelun on<br />
myös oltava kohtuullista, läpinäkyvää ja<br />
syrjimätöntä.<br />
Mukana kaksi asiakastyöryhmää<br />
Kaasun hinta ja hinnoittelu ovat kirvoittaneet<br />
lukuisia kommentteja Gasumin<br />
asiakastyytyväisyysmittauksissa ja muissa<br />
palautteissa. Monissa on tuotu esiin, että<br />
kaasun hinnoittelu koetaan vaikeaksi<br />
ja monimutkaiseksi. Lisäksi on moitittu<br />
kaasun kilpailukykyä, joka kärsii ajoittain<br />
hinnoittelurakenteen ja hintasidonnaisuuksien<br />
aiheuttamasta viiveestä. Kaasun<br />
hinta ei nouse, mutta ei myöskään laske<br />
yhtä nopeasti kuin esimerkiksi öljyn.<br />
Olemme yrittäneet ottaa opiksi kaikista<br />
palautteista ja pyrkineet tuomaan<br />
asiakasnäkökulman paremmin mukaan<br />
hinnoittelun kehitystyöhön. Tätä varten<br />
olemme perustaneet kaksi asiakastyöryhmää.<br />
Päädyimme kahteen pienryhmään,<br />
joiden kokoonpanoihin olemme pyrkineet<br />
saamaan kattavan edustuksen erikokoisista<br />
ja eri käyttäjätyypin kaasuasiakkaista.<br />
Pyrkimyksenä on ollut saada aikaan<br />
"Hinnoittelun on oltava<br />
kohtuullista, läpinäkyvää<br />
ja syrjimätöntä."<br />
aktiivista keskustelua ja toimivia kehitysehdotuksia.<br />
Kehitystyön aikana olemme<br />
saaneet runsaasti ehdotuksia ja linjauksia,<br />
joita tullaan viemään eteenpäin uudessa<br />
hinnoittelujärjestelmässä.<br />
Ensimmäinen tapaaminen vuosi sitten<br />
Tähän mennessä asiakastyöryhmätapaamisia<br />
on ollut kolme. Työryhmien ensimmäiset<br />
kokoukset olivat vuosi sitten. Ensimmäisessä<br />
vaiheessa kartoitimme asiakkaiden<br />
palautteita nykyisestä hinnoittelusta<br />
ja kehitysehdotuksia. Yleisesti ottaen asiakkaat<br />
ovat olleet suhteellisen tyytyväisiä<br />
14 Gasetti 1 | 2009
itse hinnoittelun rakenteeseen. On jopa<br />
toivottu, että ei tehtäisi ollenkaan muutoksia.<br />
Toki kaikki hinnoittelun erityspiirteet<br />
eivät kaikille sovi ja siksi muutoksia<br />
hinnoitteluun on haluttu.<br />
Tältä pohjalta analysoimme ja kokosimme<br />
yhteen palautteet ja ehdotukset,<br />
joita käsittelimme toisessa kokouksessa<br />
kesäkuussa 2008. Tuossa vaiheessa Gasum<br />
esitteli myös joitakin kehitysajatuksia uudesta<br />
hinnoittelusta.<br />
Joulukuun kokouksessa Gasum esitteli<br />
jo vaihtoehtoisten uusien hinnoittelurakenteiden<br />
käytännön vaikutuksia. Jo tässä<br />
vaiheessa voitiin todeta, että jatkokehitykseen<br />
valikoituneet kehitysehdotukset<br />
eivät tuoneet rakenteellisesti kovinkaan<br />
suuria muutoksia tyyppiasiakaskohtaiseen<br />
kaasunhankintaan nykyiseen hinnoittelurakenteeseen<br />
verrattuna. Tämän hinnoittelurakenteen<br />
hienosäädön rinnalla haettiin<br />
jatkuvasti lisää ratkaisuja muun muassa<br />
joustavuuden lisäämiseksi maakaasun<br />
tilauskäytännössä. Työ jatkuu vielä yhden<br />
kokouksen merkeissä.<br />
Ainakin Gasumin näkökulmasta<br />
M2010-asiakastyöryhmät ovat osoittautuneet<br />
erittäin onnistuneeksi tavaksi tuoda<br />
asiakkaat tiiviimmin mukaan hinnoittelun<br />
kehitystyöhön. Myös suora palaute,<br />
jota olemme asiakastyöryhmätyön aikana<br />
saaneet, on ollut pääsääntöisesti kiittävää.<br />
Asiakkaat ovat osallistuneet tiiviisti uuden maakaasun hinnoittelujärjestelmän kehittämiseen.<br />
Fortum Power and Heatin Olli Holopainen (vas.), Imatran Energian Pentti Niemeläinen ja<br />
Tampereen Sähkölaitoksen Jukka Joronen pohtivat uusien hinnoittelurakenteiden<br />
käytännön vaikutuksia asiakastyöryhmän helmikuun 2009 kokoontumisessa.<br />
Asiakastyöryhmissä on etsitty uusia ratkaisuja hinnoittelurakenteeseen. Kuva työryhmän<br />
kokouksesta joulukuulta 2008.<br />
Maakaasun osuus kasvoi sähkön ja lämmön tuotannossa<br />
Maakaasun käyttö Suomessa kasvoi<br />
hieman vuonna 2008 edelliseen<br />
vuoteen verrattuna. Gasum<br />
myi maakaasua viime vuonna yhteensä<br />
45,0 TWh, joka oli 3,6 prosenttia<br />
enemmän kuin vuonna 2007. Maakaasun<br />
tuonti oli yhteensä 4,5 miljardia<br />
m3. Vuoden huippukulutuspäivä oli<br />
4. tammikuuta, jolloin kaasua käytet-<br />
tiin17,9 miljoonaa m3.<br />
Poikkeuksellisen lämpimästä talvesta<br />
huolimatta maakaasun käyttö yhdyskuntien<br />
sähkön ja kaukolämmön tuotantoon<br />
lisääntyi edellisvuodesta. Energiateollisuus<br />
ry:n mukaan maakaasun osuus kaukolämmön<br />
tuotantoon käytetyistä polttoaineista<br />
oli 36,5 prosenttia, osuus nousi 2,6 prosenttiyksikköä<br />
edellisvuodesta. Sähköstä<br />
tuotettiin maakaasulla 12,5 prosenttia,<br />
kun edellisvuonna kaasun osuus oli 11,4<br />
prosenttia.<br />
Gasum arvioi vuoden 2009 maakaasun<br />
myynniksi noin 46 TWh. Kulutusta<br />
lisää muun muassa Fortumin uusi<br />
maakaasuvoimalaitos Espoon Suomenojalla,<br />
joka tullee käyttöön syksyllä.<br />
Gasetti 1 | 2009 15
Huoltovarmuuskeskuksen toimitusjohtaja Ilkka Kananen (vas.) ja tuoteryhmäpäällikkö Tapio Pelkonen korostavat yksityisen sektorin merkitystä<br />
huoltovarmuustyössä: ”Mitä kilpailukykyisempi ja elinvoimaisempi yrityselämä on, sitä paremmin myös kansallinen huoltovarmuus tulee turvatuksi.”<br />
Toimiva kansantalous<br />
takaa huoltovarmuuden<br />
TEKSTI: JUKKA ISOKOSKI | KUVAT: JUKKA ISOKOSKI JA ERKKI OLLIKKA<br />
Yhteiskunnan kriittisten toimintojen turvaaminen kriisioloissa vaatii huolellista suunnittelua<br />
ja harjoittelua. Suomessa on pitkät perinteet yrityselämän ja julkisen hallinnon yhteistyöstä<br />
varautumisen suunnittelussa. Huoltovarmuustoiminnan ohjaaminen ja kehittäminen kuuluu<br />
työ- ja elinkeinoministeriön alaisen Huoltovarmuuskeskuksen tehtäviin.<br />
Huoltovarmuuskeskuksen toimintaa<br />
hiottiin uuteen muotoon viime<br />
heinäkuussa, kun aiemmin<br />
pääasiassa operatiivisia tehtäviä hoitanut<br />
Huoltovarmuuskeskus ja varautumisen<br />
suunnittelua koordinoinut puolustustaloudellinen<br />
suunnittelukunta yhdistettiin<br />
saman hallinnon alle. Samalla laitoksen<br />
vetäjän titteli muuttui toimitusjohtajaksi,<br />
ja virkaan nimitettiin Ilkka Kananen.<br />
– Organisaatiomuutos oli sillä tavalla<br />
merkittävä, että se virtaviivaisti päätöksentekoa<br />
ja toi yksityisen sektorin aidosti<br />
mukaan päättämään keskuksen toiminnasta.<br />
Uudessa Huoltovarmuuskeskuksen<br />
hallituksessa on neljä yksityisen sektorin<br />
edustajaa. Aiemmin toimeenpano ja rahoitus<br />
olivat puhtaasti virkamieskunnan<br />
käsissä, vaikka suunnittelupuolella olikin<br />
yrityselämän näkemykset mukana, analysoi<br />
Ilkka Kananen muutosta.<br />
16 Gasetti 1 | 2009<br />
Yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuudella<br />
on pitkät perinteet Suomen<br />
huoltovarmuustoiminnassa. Ilkka Kananen<br />
toivoo tämän yhteistyön jatkuvan yhtä<br />
vahvana myös jatkossa.<br />
– On tärkeää, että pystyisimme säilyttämään<br />
koko huoltovarmuusorganisaation<br />
motivaation ja sitoutumisen toimintaan.<br />
Tämä hallinnon ulkopuolelta tuleva<br />
asiantuntijaverkosto on keskeisin voimavaramme.<br />
Kaasukriisi<br />
epätodennäköinen Suomessa<br />
Maakaasun huoltovarmuus oli tammikuun<br />
ensimmäiset viikot päivän polttava kysymys<br />
eurooppalaisessa mediassa. Lukuisat<br />
itäisen Euroopan maat joutuivat värjöttelemään<br />
talvipakkasilla, kun Venäjän<br />
ja Ukrainan välinen kaasukiista katkaisi<br />
maakaasun toimitukset Ukrainan läpi Eurooppaan.<br />
Ilkka Kananen seurasi tapahtumia<br />
huolestuneena.<br />
– On harmillista, että Euroopan unioni<br />
ei saa aikaiseksi yhtenäistä energiapolitiikkaa<br />
maakaasun osalta. Energiapolitiikalla<br />
pitäisi pyrkiä turvaamaan koko unionin<br />
huoltovarmuutta, mutta yksittäiset maat<br />
ovat lähteneet sooloilemaan. Tästä kärsivät<br />
etenkin pienikokoiset uudet jäsenmaat,<br />
jotka ovat kaikista riippuvaisimpia<br />
tuontimaakaasusta.<br />
Ilkka Kananen ei näe realistisia mahdollisuuksia<br />
sille, että Ukrainan kriisin<br />
kaltainen toimituskatkos voisi tapahtua<br />
Suomessa.<br />
– Ei ole taloudellisia, poliittisia tai teknisiä<br />
syitä, jotka voisivat johtaa vastaavaan<br />
tapahtumaan Suomessa. Meillä on<br />
pitkä toimitussopimus ja luottamukselliset<br />
suhteet kaasun toimittajaan. Olemme<br />
syrjässä suurvaltapolitiikan jännitteistä.
Valmiusharjoitus, jossa harjoiteltiin toimintaa vakavan maakaasun toimitushäiriön aikana, järjestettiin Nesteen Porvoon jalostamolla viime vuoden<br />
joulukuussa. Huoltovarmuuden toteutusta käytännön tilanteessa pohtivat ryhmätyössä muun muassa Ari Laine Helsingin Energialta (vas.) ja Peter<br />
Tallberg Porvoon Energialta. Teppo Luoto Neste Oililta oli järjestämässä harjoitusta.<br />
Lisäksi Suomen maakaasun siirtoverkosto<br />
on rakennettu ja varmistettu teknisesti<br />
erittäin hyvin.<br />
”Suomessa on hyvä verkosto motivoituneita ihmisiä<br />
osallistumassa huoltovarmuuden suunnitteluun.”<br />
Varmuusvarastointi Suomen turvana<br />
Vaikka maakaasun toimituskatkoa pidetään<br />
epätodennäköisenä, varaudutaan<br />
huoltovarmuustoiminnassa aina pahimman<br />
varalle. Suomessa ei ole maakaasuvarastoja,<br />
joten huoltovarmuus on järjestetty<br />
vaihtoehtoisten polttoaineiden varmuusvarastoinnilla.<br />
Varapolttoaineena on pääosin<br />
kevyttä tai raskasta polttoöljyä. Tuontipolttoaineiden<br />
yritysten velvoitevarastot<br />
ja valtion varmuusvarastot on mitoitettu<br />
kattamaan yhdyskuntien energiankäytön<br />
tarpeet viiden kuukauden ajaksi. Käyttäjille,<br />
jotka eivät voi siirtyä korvaavan kiinteän<br />
polttoaineen käyttöön, turvataan kaasun<br />
saanti Porvoon Kilpilahdessa sijaitsevan<br />
ilmapropaanilaitoksen avulla.<br />
Paikallisen toimituskatkoksen aikana<br />
Gasum takaa kaasun saatavuuden asiak-<br />
kaille rekkakalustolla siirrettävän nesteytetyn<br />
maakaasun eli LNG:n avulla.<br />
Huoltovarmuusorganisaatioon kuuluva<br />
öljypoolin maakaasujaosto on laatinut valmiussuunnitelman,<br />
jossa määritetään toimintaperiaatteet<br />
maakaasun toimituskatkon<br />
varalta. Toimituskatkon tapahtuessa<br />
maakaasun siirtoverkon järjestelmävastaava<br />
pitää kaasun käyttäjät tilanteen tasalla<br />
ja pyrkii ohjaamaan kaasun kulutusta siten,<br />
että häiriötilanteen vaikutukset jäisivät<br />
mahdollisimman pieniksi.<br />
Keskeisenä tavoitteena on saada varapolttoainemahdollisuuden<br />
omaavat suuret<br />
kaasun käyttäjät siirtymään vaihtoehtoiseen<br />
polttoaineeseen mahdollisimman<br />
varhaisessa vaiheessa. Näin siirtoputkistossa<br />
olevaa kaasua riittää pidemmäksi aikaa<br />
kaasusta riippuvaisille käyttäjille.<br />
– Suunnitelma on vuodelta 2001, mutta<br />
on edelleen käyttökelpoinen. Hyvä<br />
suunnitelma antaa rungon toiminnalle<br />
poikkeusoloissa, kertoo Huoltovarmuuskeskuksen<br />
energiahuolto-osaston tuoteryhmäpäällikkö<br />
Tapio Pelkonen.<br />
Hyvääkin suunnitelmaa voidaan aina<br />
kehittää. Maakaasujaosto on järjestänyt<br />
valmiusharjoituksia, joissa koetellaan<br />
valmiussuunnitelman toimivuutta simuloimalla<br />
kriisitilanteita. Viimeisin harjoitus<br />
järjestettiin joulukuussa 2008.<br />
– Valmiusharjoituksissa on huomattu,<br />
että suunnitelman pullonkaula on logistiikassa.<br />
Varapolttoaineen saatavuus volyymimielessä<br />
ei ole ongelma, vaan miten se<br />
toimitetaan voimalaitoksille. Jos laitoksilla<br />
olisi 3–5 vuorokauden varasto laitosten<br />
yhteydessä, se vähentäisi huomattavasti<br />
tarvittavan kuljetuskaluston määrää. Tämä<br />
on nimenomaan pienten lämpölaitosten<br />
ongelma.<br />
– Kokonaisuudessaan maakaasun huoltovarmuus<br />
on Suomessa erittäin hyvällä<br />
tasolla. Tämä johtuu pitkälti siitä, että<br />
meillä on hyvä verkosto motivoituneita<br />
ihmisiä osallistumassa huoltovarmuuden<br />
suunnitteluun, Tapio Pelkonen kiteyttää.<br />
Gasetti 1 | 2009 17
Risto Ruotsalainen valvoo<br />
maakaasun määrää ja rauhaa<br />
TEKSTI: JOHANNA PELTO-TIMPERI | KUVAT: TIMO MARKKANEN JA RISTO RUOTSALAISEN ARKISTO<br />
Instrumenttiasentaja Risto<br />
Ruotsalainen pitää huolen siitä,<br />
että asiakkaat saavat oikean<br />
määrän maakaasua. Rauhanturvatehtäviin<br />
Risto on osallistunut<br />
Libanonissa, Kosovossa, EU:n<br />
nopean toiminnan joukoissa ja<br />
viimeksi Afganistanissa.<br />
Valkealan toimipisteen määrämittaustiimissä<br />
keitettiin kakkukahvit<br />
Ristolle tammikuussa, kun hänellä<br />
tuli täyteen 15 vuotta Gasumilla. Itse<br />
asiassa on jo yli 20 vuotta siitä, kun Risto<br />
tuli ensimmäisen kerran ”kesähessuksi”<br />
Valkealaan, mutta rauhanturvaajana vietetyt<br />
vuodet vähensivät kynttilöiden määrän<br />
kakussa 15:een.<br />
– Kaikki alkoi siitä, kun hain ammattikouluaikana<br />
vuonna 1987 kesätöitä. Lopulta<br />
olisin päässyt töihin sekä VR:n Kouvolan<br />
ratapihalle että Gasumille eli silloisen<br />
Neste maakaasun palvelukseen. Valitsin<br />
Nesteen, enkä ole katunut. Ensin olin<br />
pari kesää kesätöissä ja armeijan jälkeen<br />
syksyllä 1989 minut vakinaistettiin.<br />
Risto on koko ajan ollut osa vajaan<br />
kymmenen hengen määrämittaustiimiä,<br />
joka huolehtii siitä, että maakaasuasemien<br />
kaasumäärän mittaus näyttää oikein.<br />
Asemilla mittatiimi tarkistaa kaasun mittauksessa<br />
käytettävät muuntimet ja välillä<br />
määrämittarit tuodaan kalibroitaviksi Valkealaan<br />
laboratorioon.<br />
– Työni on mielenkiintoista. Mukavan<br />
tästä tekee hyvät työkaverit. Tiimityön<br />
myötä on lisääntynyt myös oma vapaus<br />
työn tekemisessä, Risto kertoo.<br />
– Määrämittaus on nopeasti muuttuvaa<br />
ja kehittyvää, joten aina tulee uusia<br />
laitteita ja järjestelmiä, joita pitää opetella.<br />
Ei tässä tylsistymään pääse.<br />
Urheilua ja tietokoneita<br />
Eikä Risto tylsistymään pääse vapaa-ajallakaan.<br />
Harrastusluettelossa on kuntourheilua,<br />
tietokoneiden räpläämistä, lukemista<br />
ja löhöilyä. Vaellusharrastus on ollut<br />
uinumassa muutaman vuoden, mutta<br />
nyt Ristolla on taas suunnitelmissa Lapin<br />
vaellus ensi syksynä.<br />
– Olen Kouvolan läheltä Korialta kotoisin.<br />
Täällä on mukava asua, kun kaverit<br />
on lähellä ja viikonlopulla voi lähteä<br />
poikien kanssa baanalle.<br />
Rauhaturvajoukkojen viestimies<br />
Kaverien innoittamana Risto lähti myös<br />
ensimmäiseen rauhanturvaajatehtäväänsä<br />
Libanoniin vuonna 2000. Hän oli kuullut<br />
huimia juttuja Golanilta ja päätti, että<br />
seikkailuun on päästävä mukaan. Maailmaa<br />
on hyvä nähdä eri kanteilta.<br />
– Rauhanturvaajajoukoissa tehtävä pyritään<br />
valitsemaan kunkin koulutuksen<br />
ja siviiliammatin perusteella, joten minusta<br />
tehtiin viestimies. Omasta työstä<br />
elektroniikan ja tietokoneiden parissa<br />
oli hyötyä.<br />
Suomalaiset rauhanturvaajat ovat<br />
oman tehtävänsä lisäksi aina mukana<br />
myös partioinnissa, joten kohdemaa ja<br />
olosuhteet tulevat tutuiksi. Risto oli Libanonissa<br />
vuonna 2000–2001, Kosovossa<br />
2004–2005 ja EU:n nopean toiminnan<br />
joukoissa 2006–2007. Afganistanista Risto<br />
kotiutui lokakuussa 2008.<br />
– On siellä joskus pelottanutkin. Uskon,<br />
että jokainen rauhanturvaaja on ollut<br />
tilanteessa, missä pelottaa. Oikeanlaiset<br />
varusteet, hyvä koulutus ja oma toiminta<br />
auttavat ehkäisemään vaaratilanteita<br />
ja pääsemään niistä yli. Pahoja paikkoja<br />
oli varsinkin Afganistanissa ja täytyy<br />
sanoa, että pari kertaa oli onneakin rutkas-<br />
Risto Ruotsalaisella on ruunsaasti valokuvia rauhanturvaamistehtävistä. Oheiset kuvat ovat Kosovosta, EU:n nopean toiminnan joukkojen toiminnasta ja Afganistanista.<br />
18 Gasetti 1 | 2009
Kaikella kunnioituksella kaasua kohtaan<br />
sinunkaupat RISTON kanssa<br />
ti matkassa, Risto toteaa.<br />
Riston mielestä mitään reissua ei voi<br />
nostaa muiden edelle. Afganistan erosi<br />
muista siinä, että siellä rauhanturvaajat<br />
olivat kapinallisten kohteena ja maalina,<br />
kun muissa operaatioissa rauhanturvajoukot<br />
ovat olleet taistelevien osapuolten<br />
välissä, eikä heitä kohtaan ole tarkoituksellisesti<br />
toimittu.<br />
– Muutoin kaikissa operaatioissa on<br />
ollut samanlaisia piirteitä. Siviileillä on<br />
kova kurjuus ja hätä. Varsinkin lapset<br />
ovat joka maailmankolkassa ihan samanlaisia!<br />
Gasumissa on Riston mukaan suhtauduttu<br />
hyvin rauhanturvaamisesta aiheutuneisiin<br />
pitkiin poissaoloihin. Pienessä<br />
tiimissä yhden ihmisen poissaolo<br />
vaikuttaa paljon, vaikka sijainen palkataankin.<br />
Afganistanin jälkeen Risto on luvannut,<br />
ettei enää aio lähteä rauhanturvaajaksi.<br />
– Olen aiemminkin näin sanonut,<br />
mutta nyt tuntuu ihan oikeasti siltä, että<br />
enää ei ole hinkua lähteä. Jos nyt jatkaisi<br />
”normaalin” ihmisen elämää.<br />
Hesarissa oli joku viikko sitten juttu: ”Koulu<br />
tyhjennettiin kaasuvuodon takia Joensuussa”.<br />
Koska Joensuu on tämän jutuntekijälle tuttu jo<br />
kuudenkymmenen vuoden ajalta, eikä otsikossa<br />
mainittu kaasukaan ihan uusi käsite ole, pitihän<br />
siihen uutiseen vähän tavanomaista tarkemmin<br />
syventyä.<br />
Uutisessa kuvattu vaaratilanne sattui<br />
Kiihtelysvaarassa, joka nyttemmin<br />
kuntaliitosten myötä kuuluu Joensuun<br />
kaupunkiin, sen yläkoululla. Eräänä iltapäivänä<br />
koulussa oli enää kemian ryhmä<br />
sekä kymmenkunta muuta oppilasta muualla<br />
rakennuksessa.<br />
Kemian luokkalaisilta oli rikkoutunut<br />
typpihappoa sisältänyt yhden litran muovipullo,<br />
joten ainetta<br />
oli päässyt valumaan<br />
vajaan litran<br />
verran kemikaalivaraston<br />
lattialle.<br />
Ainetta ei päässyt<br />
KAASUVUOTO<br />
KEMIANLUOKASSA<br />
TYHJENSI KOULUN<br />
JOENSUUSSA<br />
muihin tiloihin, koska varastossa oli oma ilmanpoistojärjestelmä<br />
(vetokaapiksi usein<br />
kutsuttu). Opettaja ja oppilaat poistuivat toiseen<br />
rakennukseen eikä kukaan loukkaantunut,<br />
uutisessa kerrottiin. Palokunta neutraloi<br />
hapon kalkilla ja keräsi sen talteen.<br />
Typpihappo (HNO 3<br />
) on väritön, voimakkaasti<br />
syövyttävä neste. Tietenkin avonaisessa<br />
tilassa sitä höyrystyy ilmaan, mikä<br />
alue erottuu punaruskeana. Sen vuoksi sitä<br />
pitää käsitellä jo edellä mainitussa vetokaapissa.<br />
Mutta kaasuvuotoa sillä ei saa aikaan<br />
mitenkään.<br />
***<br />
Saksassa lähellä Müncheniä sijaitsevalla terästehtaalla<br />
sattui tuhoisa kaasuräjähdys,<br />
kun tehtaalle tulevaa kaasuputkistoa oltiin<br />
korjaamassa. Ketään ei loukkaantunut, kertoivat<br />
suomalaiset uutiskanavat. Ja toistivat,<br />
että onnettomuus sattui nimenomaan jonkin<br />
vanhan kaasuputkiston korjaustöissä.<br />
Niinpä oitis soitin Münchenin liepeillä<br />
asuvalle, monesti Suomessakin käyneelle<br />
tuttavalleni, kaasualan konsultille, kysyäkseni<br />
tarkemmin, mitä sille terästehtaan kaasu-<br />
putkistolle ihan oikeasti tapahtui.<br />
Vastaus oli helppo ja yksinkertainen. Ja alkoi,<br />
että maakaasun kanssa sillä onnettomuudella<br />
ei ollut mitään tekemistä. Räjähdys sattui<br />
terästehtaan koksaamolla, jossa kuivatislataan<br />
kivihiiltä. Kuivatislauksesta saatua koksia<br />
tarvitaan terässulaton, masuunin polttoaineeksi.<br />
Sivutuotteena saatua koksaamokaasua, joka<br />
on pääosin vetyä, voidaan puolestaan käyttää<br />
esimerkiksi valssaamon uunien polttoaineena.<br />
Kaasu kuin kaasu, toteaa joku.<br />
Mutta koksaamokaasu runsaasti vetyä<br />
sisältävänä on ilmaan sekoittuneena<br />
hyvin laajalla seossuhdealueella syttyvä<br />
kaasu. Ja paljon helpommin kuin maakaasu.<br />
***<br />
Uimahallin saunan ovi räjähti, kerrottiin Heinolassa<br />
tapahtuneen tammikuun puolivälissä.<br />
SAUNAN OVI<br />
RÄJÄHTI<br />
UIMAHALLISSA<br />
Tapahtumaa on pidetty<br />
aivan poikkeuksellisen<br />
ihmeellisenä. Eräs<br />
mieshenkilö oli ollut<br />
vetämässä aivan normaalisti<br />
uimahallin saunan ovea auki, kun se yllättäen<br />
räjähti. Kirjaimellisesti hajosi käsiin. Vain<br />
käsiin tuli pieniä haavoja, ei mitään vakavampaa.<br />
Otaksuttavasti melko vastaava tapaus oli vajaa<br />
vuosi sitten myös pääkaupunkiseudulla. Tapauksia<br />
kerrotaan tutkittavan hyvin tarkasti.<br />
Jutun jatko lienee melko selvä jo aiempien<br />
tapahtumien kertoman perusteella. Ainakaan<br />
maakaasulla ei ollut osaa eikä arpaa saunan ovien<br />
räjähtämisiin. Vai olisikohan meistä, jo vuosikymmeniä<br />
kaasualalla toimineista, konsultiksi<br />
saunan ovien toimittajille.<br />
Arto Riikonen<br />
Kirjoittaja työskentelee Gasumilla<br />
asiakaspalvelupäällikkönä<br />
IS, 4.9. 2006<br />
Gasetti 1 | 2009 19
Valvomovierailut kehittävät toimintaa<br />
Johtaja Juha Vainikka esitti<br />
useita vuosia sitten ajatuksen<br />
Kouvolan keskusvalvomon<br />
ja Pietarin keskusvalvomon<br />
operatiivisen henkilökunnan<br />
kesken tehtävästä henkilövaihdosta<br />
eli eräänlaisesta<br />
työkierrosta. Kesti kuitenkin<br />
muutaman vuoden ennen kuin<br />
vaihto käynnistyi.<br />
TEKSTI: JARMO LEHTONEN<br />
KUVAT: GASUM<br />
Ensimmäinen varsinainen valvomohenkilöiden<br />
vaihto käynnistyi Gasumin<br />
keskusvalvomoon tehdyllä<br />
vierailulla maaliskuussa 2007. Vierailijoina<br />
olivat rouva Tamara Bogdanovich ja<br />
herra Pavlichev. Vastaavasti ensimmäinen<br />
vierailu Gasumilta Pietariin, silloiseen<br />
Lentransgasin valvomoon (LTG) tehtiin<br />
huhtikuussa 2007. Vierailijoina olivat Jani<br />
Seppä ja Jarmo Lehtonen. LTG vaihtoi<br />
nimensä noin vuosi sitten Gazprom<br />
trans gaz Saint-Petersburgiksi.<br />
Vierailujen ohjelma koostuu valvontajärjestelmien<br />
ja toimintatapojen esittelystä<br />
sekä tiedonvaihtoon, operointiin ja<br />
yhteisiin menettelytapoihin liittyvistä asioista.<br />
Tärkeää on myös kollegoihin tutustuminen.<br />
Yhteistä toimintatapaa pyritään<br />
parantamaan tapaamisissa.<br />
Gasumin Valkealan Maakaasukeskuksen valvomossa<br />
Jarmo Lehtonen (ed.) ja Vesa Laari.<br />
Vierailulla sovitaan parannuksista<br />
Henkilövaihto on kanava, jolla voidaan<br />
vaikuttaa kaasun siirrossa esiintyviin ongelmatilanteisiin.<br />
Tapaamisissa katsotaan<br />
miten on mennyt ja sovitaan parannuksista.<br />
Kaasun siirto ja valvonta on samanlaista<br />
molemmin puolin rajaa ja opittavaa on<br />
puolin ja toisin.<br />
Vierailut ovat antaneet paljon ja toi-<br />
KOULUTUS:<br />
Esimerkkejä<br />
tapaamisissa<br />
keskustelluista<br />
asioista<br />
– LTG:n uudet työntekijät ovat peruskoulutettuja.<br />
Uusi henkilö työskentelee noin<br />
kuukauden kokeneemman henkilön parina,<br />
jonka jälkeen on turvallisuustesti. Testin jälkeen<br />
henkilö voi työskennellä yksin.<br />
– Vuoroon kuuluvat "vuoronpäällikkö" ja<br />
"pääpäivystäjä". Ajoittain valvomossa on<br />
kolmantena myös harjoittelija, josta käytetään<br />
nimitystä päivystäjä.<br />
– Valvomossa työskentely edellyttää turvallisuus-<br />
ja tehtävätestien läpäisemistä. Tehtävätesti<br />
uusitaan kolmen vuoden välein, ja<br />
sen suorittavat esimiehet. LTG:n ylin johto<br />
testataan Gazpromin toimesta.<br />
VALVONTATIETOJEN KÄSITTELY:<br />
– Journal-järjestelmä toimii tietopankkina<br />
PV-asematietojen, painetietojen ja venttiilien<br />
tilatietojen osalta tuntitasolla, kuten siirtoputken<br />
kaukovalvontajärjestelmä meillä.<br />
Järjestelmästä saadaan trendejä ja raportteja<br />
yms. Järjestelmässä on myös kompressorien<br />
käyntiaikatietoja ja käytettävyystietoja. Osa<br />
järjestelmän tiedoista päivittyy automaattisesti,<br />
ja osa joudutaan syöttämään käsin.<br />
SIIRTOVERKOSTON AJAMINEN:<br />
– Ajamisen suunnittelussa on apuvälineenä<br />
ASTRA-virtauslaskentaohjelma. Ohjelmassa<br />
lasketaan mihin paineet asettuvat, kun<br />
virtaukset tasoittuvat verkoston eri osissa.<br />
Ohjelmalla voidaan laskea jokaisen verkoston<br />
osan tilannetta erikseen.<br />
– Ohjelmalla voidaan laskea painetta Imatralla,<br />
kun ostovirtaus on tiedossa. Operaattorit<br />
käynnistävät laskennan kahden<br />
tunnin välein. Laskenta kestää 5–10 minuuttia.<br />
Severgaspromin alueella ohjelma<br />
käynnistyy automaattisesti viiden minuutin<br />
välein. Vierailun aikana meille näytettiin<br />
Astran avulla havainnollinen esimerkki siitä,<br />
miten nopeasti paine putoaa, jos kulutus<br />
lisääntyy nopeasti, eikä tehdä mitään.<br />
– Tapaamisien jälkeen tuloksena saatiin<br />
Imatran vastaanottoaseman tulopaineelle<br />
ennuste Gasumin käyttöön. Pietarin<br />
keskusvalvomoon päivittäin toimitettavan<br />
ostoennusteen perusteella lasketaan,<br />
mikä on paine Suomen rajalla seuraavana<br />
päivänä. Tätä tietoa Gasum keskusvalvomo<br />
käyttää arvioidessaan kaasun siirtokapasiteettia.
KOONNUT: MINNA OJALA JA JUKKA ISOKOSKI<br />
KUVAT: KARI HAIMI JA GASUM<br />
Maakaasua Suomessa 35 vuotta<br />
mintatavat ovat kehittyneet. Suuri saavutus<br />
on ollut molemminpuoleinen luottamuksen<br />
kasvu. Työt hoituvat paremmin,<br />
kun vastapeluri on tuttu. Voi sanoa, että<br />
nykyään, kun Pietarin keskusvalvomosta<br />
soitetaan Valkealan keskusvalvomoon,<br />
puheluun ei suhtauduta pelonsekaisin tuntein,<br />
vaan asiallisen odottavasti, kielitaidon,<br />
tutuksi tulleen puheäänen, mielikuvien<br />
ja tilanteen vaatimalla tavalla.<br />
Heinäkuun 25.–26. päivänä vuonna<br />
2007 yhteistyötä tehtiin tositilanteessa,<br />
kun Vsevolotskissa tapahtui putkivaurio.<br />
Tilanne saatiin hoidettua yhteisvoimin,<br />
ilman toimituskatkoja asiakkaille. Tapaus<br />
vahvisti hyvän yhteistyön merkitystä. Valvomohenkilöiden<br />
vaihtoa ja yhteistoiminnan<br />
kehittämistä jatketaan edelleen.<br />
Useimmiten yhteistyötä voidaan onneksi<br />
kehittää rennoissa ja mukavissa merkeissä<br />
ja vierailujen aikana keskustellaan<br />
kaasun lisäksi muistakin, ei niin virallisista<br />
asioista. Valvomovaihdossa olleet Ilpo<br />
Lipsanen ja Marko Väkevä kertoivat<br />
omasta matkastaan näin:<br />
– Seuraavana ohjelmassa oli kaasunsiirtojärjestelmien<br />
balanssit pääkonttorilla<br />
Aleksandr Voronovin esitelmöimänä.<br />
Keskustelut olivat vuorovaikutteisia<br />
ja kysymyksiä riitti. Voronov kertoi, että<br />
Venäjällä on löytynyt uusi kaasuesiintymä,<br />
noin 60 triljoonaa kuutiota eli kolmetoista<br />
nollaa kuuden perään. Keskustelujen<br />
välillä oltiinkin jo valvomon kahvihuoneessa<br />
juomassa kahvia ja keskustelemassa<br />
autoista vuoropäällikko Andrey<br />
Afanasievin ja pääpäivystäjä Izotov Aleksandrin<br />
kanssa.<br />
MUUTA:<br />
– Pietarin keskusvalvomon kaikki puhelut<br />
nauhoitetaan, sillä nauhoituksen kautta<br />
voidaan tarvittaessa tarkistaa valvomon<br />
antamia ohjeita. Näin tehdään nykyisin<br />
myös Gasumilla.<br />
– Valvomon käytössä on "nauhoitussoitto",<br />
eli vuoron päällikkö voi nauhoittaa viestin<br />
ja lähettää sen ryhmälähetyksenä tarpeellisille<br />
henkilöille.<br />
Maakaasuverkoston vihkiäisiä vietettiin tammikuussa 1974.<br />
Presidentti Urho Kekkonen vihki<br />
Suomen maakaasuverkoston,<br />
”Ystävyyden valtatien”, virallisesti<br />
käyttöön 35 vuotta sitten, 9. tammikuuta<br />
vuonna 1974. Mahdollisuuksista<br />
maakaasun käyttöön ottamiseksi<br />
Suomessa oli keskusteltu aina 50-luvun<br />
lopulta lähtien, ja keskustelu aktivoitui<br />
60-luvun mittaan. Pääministeri<br />
Ahti Karjalainen ja ulkomaankauppaministeri<br />
Olavi J. Mattila allekirjoittivat<br />
hankintasopimuksen Moskovassa<br />
huhtikuussa 1971.<br />
Maakaasun tuonti Suomeen perustui<br />
alusta lähtien markkinapohjaiseen<br />
hinnoittelumekanismiin, jossa maakaasun<br />
hinta seuraa muiden polttoaineiden<br />
hintakehitystä. Ensimmäisessä<br />
sopimuksessa hintaindeksiin oli sovittu<br />
kolme kotimaista sekä kolme kansain-<br />
välistä tekijää, kuten Persianlahden öljyn<br />
hinta sekä Suomen kivennäispolttoaineiden<br />
tukkuhintaindeksi.<br />
Urakkasopimukset verkoston rakentamisesta<br />
solmittiin kesäkuussa 1972 ja syksyllä<br />
aloitettiin rakennustyöt. Työt päättyivät<br />
lokakuussa 1973. Toimitukset asiakkaille<br />
alkoivat joulukuun lopussa.<br />
Johtaja Juha Vainikka vaihtoi työt<br />
Nesteen Porvoon jalostamolla maakaasuun<br />
vuonna 1972, kun esimies sitä ehdotti.<br />
60-vuotishaastattelussaan Kouvolan Sanomissa<br />
Juha muisteli ennakkoluuloja, jotka<br />
kaasuun alkuaikoina liittyivät. Ne tuntuvat<br />
säilyneen ennallaan 35 vuotta.<br />
– Tulevatko venäläiset kaasuputkea<br />
pitkin Entä jos panevat venttiilin kiinni<br />
Yhtään kertaa ei ole ollut ilmassa uhkaa,<br />
että hanat suljettaisiin. Aina on saatu vähintään<br />
se, mikä on tilattu.<br />
Vilkasta kauppaa Kaasupörssissä<br />
Kaasupörssin kaupan volyymi vuonna 2008 kasvoi 12 prosenttia edelliseen<br />
vuoteen verrattuna. Kauppoja Kaasupörssissä tehtiin yhteensä 75 000, jossa<br />
kasvua edelliseen vuoteen oli 23 prosenttia. Kaupankäynnin vaihdon määrä<br />
vastasi noin 4 prosentin osuutta maakaasun kokonaismyynnistä Suomessa.<br />
Kaasupörssin toimintaa ja kaupankäyntijärjestelmää kehitetään asiakkaista koostuvan<br />
työryhmän ehdotuksien pohjalta. Vuoden 2008 loppupuolella kehitystyöryhmässä<br />
määriteltyjä kaupankäyntijärjestelmän parannuskohteita toteutetaan syksyllä.<br />
Kaasupörssiin tulee muutoksia myös Gasumin uuden M2010-hinnoittelujärjestelmän<br />
myötä.<br />
Heikko taloussuhdanne on vähentänyt teollisuuden energian tarvetta ja alentanut<br />
merkittävästi markkinasähkön hintaa. Tämä on näkynyt myös Kaasupörssin alkuvuoden<br />
kaupankäynnissä.<br />
Gasetti 1 | 2009 21
KOONNUT: MINNA OJALA JA JUKKA ISOKOSKI<br />
Gasumin asiakkaita Kouvojen Espoo-ottelussa<br />
Gasumin kutsuvieraat seurasivat Kouvojen ja Espoon<br />
Hongan välistä ottelua Espoossa 16. tammikuuta. Jännittävän<br />
ottelun voitti lopulta Kouvot numeroin 75–69.<br />
Kutsuvieraille järjestetyn veikkauksen Kouvojen keräämästä pistesaaliista<br />
ensimmäiseen puoliaikaan mennessä voitti Vesa Hämäläinen<br />
Veholta.<br />
Ennen ottelua Kouvojen toimitusjohtaja Jukka Kyöstilä kertoi<br />
Kouvojen toiminnasta ja vuonna 1993 alkaneesta taipaleesta<br />
SM-liigassa. Edustusjoukkueen lisäksi Kouvoilla on tarjolla harrastusjoukkue-<br />
ja junioritoimintaa.<br />
Jukka Kyöstilä kertoi, että esimerkiksi Yhdysvaltain koripalloliigan<br />
NBA:n pelaajat pärjäävät loistavasti myös korkeus- ja pituushypyssä.<br />
Korismatsi vaatii kosolti voimaa ja nopeutta. Ottelua<br />
edeltäneen iltapalan äärellä vieraat innostuivat muistelemaan<br />
omia urheilusaavutuksiaan.<br />
Gasum on tukenut Kouvojen toimintaa vuodesta 2004.<br />
Jarko Alanko (oik.) ja Kouvojen toimitusjohtaja Jukka Kyöstilä<br />
palkitsivat Vehon Vesa Hämäläisen (vas.) tarkimmasta Kouvojen<br />
puoliaikapisteveikkauksesta.<br />
Energiaosaamista maailmalle<br />
Ilman kohtuullista energian saantia ei yhteiskunnassa mikään toimi. Tämä<br />
lieneekin ainoa asia, josta kovassa vauhdissa olevan energiakeskustelun<br />
osanottajat ovat yksimielisiä – tai melkein – sillä vihreillä on jokin uusi resepti<br />
tähänkin asiaan. Se, että energiakeskustelu ei aivan huomenna eikä ensi<br />
vuonnakaan lopu, taitaa olla toinen asia, josta kaikki ovat yksimielisiä.<br />
Keskustelu ei ehkä kuitenkaan ole vuosikausia junnannut paikallaan,<br />
koska näkyvissä alkaa olla, että ydinvoimaa ymmärretään paremmin ja ymmärretään<br />
myös, että energian siirtämiseksi sieltä, missä sitä on, täytyy rakentaa<br />
siirtoväyliä – putkia ja sähkölinjoja. Tilannehan on sellainen, että aikanaan<br />
paikalliseen energiaan perustunut hyvinvointi on syönyt kotoiset<br />
energiavarat loppuun ja energian saanti perustuu pääosin kuljetuksiin pitkien<br />
etäisyyksien takaa.<br />
Siksi tarvitaan myös kaikki mahdollinen paikallinen energian tuotanto,<br />
jotta vältyttäisiin maailman myrskyjen aiheuttamilta yllätyksiltä. Uudet tuotantomuodot<br />
antavat oman lisänsä palettiin ja vaativat uutta teknologiaa:<br />
tuulta, aurinkoenergiaa, jätteiden polttoa, biopolttoaineita jne.<br />
Helppoa homma ei tule olemaan. Veronmaksajien täytyy ensin pelastaa<br />
laman keskellä energian käyttäjät eli elinkeinoelämä ja kuluttajat kuilun<br />
partaalta ja sitten maksaa vielä uuden uljaan ja puhtaan energian kustannukset,<br />
jotta elämä jatkuisi. En ymmärrä, millä laskennolla saadaan nuokin<br />
talkoot sujumaan niin, että joskus plussalle päästäisiin.<br />
Monenlaiset puuhaajat ja poliitikotkin hehkuttavat meidän mainiosta<br />
energiaosaamisestamme uutta Nokian veroista Sampoa kansantalouden<br />
pelastajaksi. Hyvä niin, mutta järki käteen. Katsotaanpa, millä resursseilla<br />
tällainen vientisampo voitaisiin takoa. Maailmanlaajuisen Sammon aineksiksi<br />
ei riitä erinomainen tekniikan osaaminen. Osaaminen pitää voida paketoida<br />
myytäväksi tuotteeksi.<br />
Muutama kärkiyritys on tässä ilmeisesti onnistunutkin. Silti kotimaasta<br />
ponnistavalla energiateknologian viennillä on suuria haasteita.<br />
Hyvällä tekniikalla ja kilpailukykyisellä hinnalla päästään<br />
kyllä kaupanteossa kalkkiviivoille, mutta loppukirin<br />
voittaa se, jolla lisäksi on parhaat paikalliset yhteydet ja rahoitusjärjestelyt<br />
kunnossa. Siinä tarvitaan sellaista osaamista,<br />
jota löytyy yleensä vain kansainvälisiltä suuryhtiöiltä.<br />
Meillä suuryhtiöistä vain Nesteellä näyttäisi olevan suurimittaiset<br />
tavoitteet teknologiaviennissään – toivottavasti kärsivällisyys<br />
riittää menestyksen saavuttamiseen.<br />
Muilta osin me onnistuimme hukkaamaan oman raskaan teknologia-<br />
ja laitevalmistusteollisuutemme ulkomaisiin käsiin jo kauan sitten.<br />
Jotkin porukat olivat jopa iloisia siitä, että savupiiput kaatuivat.<br />
Kun koko maan kannalta katsoen suurimittainen energiateknologian<br />
vienti ehkä ei onnistu, lienee viisainta tukea lujasti alan komponenttiteollisuutta<br />
sen kehityksessä ja verkostoitumisessa kansainvälisten<br />
suuryritysten kanssa. Tässä asiassa tulisi valtiovallan mobilisoida<br />
kaikki lähettiläänsä kaupanteon varauksettomaan tukemiseen<br />
pientenkin yrittäjien osalta.<br />
Kaikesta veronmaksajan tuesta huolimatta tärkein uuden Sammon<br />
aines lienee jatkossakin työnteko. Työelämässä perinteisistä toimintatavoista<br />
saatetaan joutua vielä lujasti ajatuksia rukkaamaan ennen<br />
kuin selville vesille päästään. Muistettava olisi sekin, että vielä kymmeniä<br />
vuosia on leipä hankittava perinteisestä teollisuudestamme. Sen<br />
edellytyksistä huolehtiminen ei saa jäädä sinänsä kiehtovien uusien lupausten<br />
varjoon.<br />
Tapio Harra<br />
Kirjoittaja on Gasumin ensimmäinen toimitusjohtaja.<br />
Tapio Harra ja Mikko Kotisaari vuorottelevat Gasetin kolumnisteina.<br />
22 Gasetti 1 | 2009
Heurekassa kaikki<br />
liikkuvat samalta viivalta<br />
Tiedekeskus Heurekan<br />
näyttelypäällikkö<br />
Jaakko Pöyhönen<br />
otti vastaan Suomen<br />
Ladun ja Gasumin liikuntahaasteen,<br />
ja näytti mallia<br />
liikkuvasta hauskanpidosta<br />
tasapainoilemalla nuoralla<br />
Heurekan uudessa Liiku ja<br />
pelaa -näyttelyssä.<br />
Ensi vuoteen saakka<br />
avoinna oleva näyttely liikuttaa<br />
kävijää kuin huomaamatta.<br />
Kaikki näyttelyn 25<br />
kohdetta ovat pelejä, joissa<br />
Jaakko Pöyhönen otti<br />
liikuntahaasteen vastaan.<br />
teknologia ja tiede yhdistyvät kehon käyttämiseen.<br />
Tavallisessa tietokonepeleissä kursoria siirretään esimerkiksi<br />
hiirellä, mutta näyttelyssä kaikkia pelejä ohjataan omalla<br />
keholla. Koska ylipainoisten ja vähän liikkuvien nuorten<br />
määrä lisääntyy huolestuttavasti, Heurekassa haluttiin rakentaa<br />
näyttely, joka motivoi liikkumaan.<br />
Kiitän sydämellisesti entisiä työtovereitani<br />
ja yhteistyökumppaneitani yhdessä koetuista<br />
työvuosista sekä mieltälämmittävistä<br />
muistamisista jäädessäni eläkkeelle.<br />
Tuomo Saarni<br />
Nimityksiä Gasumilla<br />
HuK Heini Lehtinen on nimitetty assistentiksi Gasumin liiketoiminnan<br />
suunnitteluosastolle Espooseen 2.2.2009 alkaen. Heinin<br />
toimenkuvaan kuuluvat toiminta- ja johtamisjärjestelmien ylläpito,<br />
sopimusten hallinta, raportointi sekä sihteeritehtävät.<br />
Gasum Energiapalvelut Oy:n palveluneuvoja Laura Piipari on nimitetty<br />
asiakaspalvelupäälliköksi 1.1.2009 alkaen. Lauran uuteen<br />
toimenkuvaan kuuluu Energiapalveluiden asiakaspalvelun päivittäinen<br />
työnjohtaminen.<br />
Insinööri (AMK) Jani Hinkkanen on nimitetty kompressoriasentajaksi<br />
Gasumin Valkealan maakaasukeskukseen 2.1.2009 alkaen.<br />
Verkkotukihenkilö Ari-Matti Aho on nimitetty IT-tukihenkilöksi<br />
Gasumin tietohallinto-osastolle Valkealaan 1.1.2009 alkaen.<br />
Ari-Matin päävastuualueena on siirtoyksikön lähituki.<br />
Ulkoillessa tulee<br />
hyvä mieli<br />
TEKSTI: JOHANNA PELTO-TIMPERI<br />
KUVA: SUOMEN LATU<br />
Suomen Latu on kaikille<br />
KUVA: GASUM<br />
avoin kansalaisjärjestö, joka<br />
edistää ulkoilua ja<br />
retkeilyä. Yhdistyksen 242 jäsenyhdistyksessä on yli<br />
75 000 liikkujaa. Yksi heistä on Suomen Ladun markkinointikoordinaattori<br />
Päivi Purola, jolta kysyimme muutto-<br />
ja talviliikuntakuulumisia.<br />
PP: – Muutto sujui sutjakkaasti,<br />
kun apuna oli järjestömme mahtavat<br />
talkoolaiset. Väliaikaistilamme<br />
on Pasilassa SLU:n alakerrassa Radiokatu<br />
20:ssä. Eli muutamme vielä elo-syyskuussa seinän taakse.<br />
Vasta silloin järjestämme tupaantuliaiset sidosryhmillemme. Juhlistimme<br />
Suomen Ladun 71-vuotissynttäreitä tammikuussa kutsumalla<br />
uudet naapurimme ulos nokipannukahveille ja tikkupullan paistoon.<br />
PP: – Hiihto puree edelleen ja aikuisten<br />
ja lasten hiihtokurssit ovat<br />
olleet suosittuja. Pääkaupunkiseudulla<br />
on voinut hiihtää toimipisteissämme<br />
Paloheinässä ja Oittaalla. Ja hiihdetty<br />
on tietysti myös Kiilopäällä Saariselällä, joka on hiihtotukikohtamme.<br />
Etelässä sauvakävely on suosittua myös talvella. Satelliittipaikannukseen<br />
perustuva geokätköily on nousussa. Retkiluistelu on säilyttänyt<br />
ja jopa lisännyt suosiotaan. Meillä avattiin Oittaalla ensimmäisenä<br />
pääkaupunkiseudun aurattu retkiluistelurata. Siellä voi luistella joko<br />
omilla luistimilla tai vuokrata ne.<br />
PP: – Teemme paljon yhteistyötä<br />
välinevalmistajien ja yritysten kanssa,<br />
jotka haluavat panostaa liikuntaan<br />
ja ulkoiluun. Mutta monta mahtuu<br />
kyytiin mukaan edistämään hyvää asiaa. Hyvänä<br />
ohjenuorana minulla on joskus bongaamani ajatus: "Kaikki<br />
liikunta on hyvästä, mutta ulkona liikkuja saa vielä lisäetuja: verenpaine<br />
laskee, mieliala paranee ja ajatukset selkiytyvät.”<br />
PP: – Liikuntahaaste on mahtava<br />
asia. Se saa aina kuulijoilta positiivisen<br />
vastaanoton, mutta olisi hyvä<br />
myös REKISTERÖITYÄ sivulle ja<br />
lähteä liikkeelle. Kaikki on omaksi hyväksi<br />
ja liikuntapäiväkirjasta näkee, mitä todella tulee tehtyä.<br />
Itsekin olen hyvä itseni höynäyttäjä.
KÄYTÄ KAASUJALKAASI FIKSUSTI.<br />
On iksua pienentää hiilijalanjälkeäsi luonnossa.<br />
On iksua alentaa autosi polttoainelaskua.<br />
On iksua ajaa maakaasulla.<br />
Kevään aikana tankkausverkosto<br />
laajenee edelleen. Nyt Porvooseen.<br />
www.gasum.i
Change language