Jyväskylän kaupunki Tilinpäätös 2011
Jyväskylän kaupunki Tilinpäätös 2011
Jyväskylän kaupunki Tilinpäätös 2011
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Jyväskylän <strong>kaupunki</strong><br />
Tilinpäätös <strong>2011</strong><br />
Kaupunginhallitus 26.3.2012
SISÄLLYSLUETTELO<br />
1 TOIMINTAKERTOMUS 1<br />
1.1 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa 1<br />
1.1.1 Kaupunginjohtajan katsaus 1<br />
1.1.2 Kunnan hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset 2<br />
1.1.3 Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys 5<br />
1.1.4 Olennaiset muutokset kunnan toiminnassa ja taloudessa 11<br />
1.1.5 Kunnan henkilöstö 29<br />
1.1.6 Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan<br />
kehittämiseen vaikuttavista seikoista 34<br />
1.1.7 Ympäristötekijät 37<br />
1.2 Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä 41<br />
1.3 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus 43<br />
1.3.1 Tilikauden tuloksen muodostuminen 43<br />
1.3.2 Toiminnan rahoitus 53<br />
1.4 Rahoitusasema ja sen muutokset 59<br />
1.5 Kokonaistulot ja -menot 63<br />
1.6 Kuntakonsernin toiminta ja talous 65<br />
1.6.1 Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä 65<br />
1.6.2 Konsernin toiminnan ohjaus 70<br />
1.6.3 Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat 70<br />
1.6.4 Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä 70<br />
1.6.5 Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut 73<br />
1.7 Tilikauden tuloksen käsittely ja talouden tasapainottamistoimenpiteet 82<br />
1.7.1 Tilikauden tuloksen käsittely 82<br />
1.7.2 Talouden tasapainottamistoimenpiteet 83<br />
2 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 84<br />
2.1 Tavoitteiden toteutuminen 84<br />
2.1.1 Verorahoitteisen toiminnan tavoitteiden toteutuminen 84<br />
2.1.2 Liikelaitoksille asetettujen tavoitteiden toteutuminen 92<br />
2.1.3 Kuntakonsernille asetettujen tavoitteiden toteutuminen 97<br />
2.2 Määrärahojen ja tuloarvioiden toteutuminen 101<br />
2.2.1 Käyttötalouden toteutuminen 101<br />
2.2.2 Tuloslaskelmaosan toteutuminen 115<br />
2.2.3 Investointien toteutuminen 117<br />
2.2.4 Rahoitusosan toteutuminen 125<br />
3 TILINPÄÄTÖSLASKELMAT 127<br />
3.1 Tuloslaskelma 127<br />
3.2 Rahoituslaskelma 128<br />
3.3 Tase 129<br />
3.4 Konsernilaskelmat 131<br />
4 TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 135<br />
4.1 Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot 135<br />
4.1.1 Kunnan tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot 135<br />
4.1.2 Konsernitilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot 136
4.2 Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot 137<br />
4.3 Tasetta koskevat liitetiedot 140<br />
4.3.1 Taseen vastaavia koskevat liitetiedot 140<br />
4.3.2 Taseen vastattavia koskevat liitetiedot 147<br />
4.4 Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot 149<br />
4.5 Ympäristöasioiden harkinnanvarainen esittäminen 150<br />
4.6 Henkilöstöä koskevat liitetiedot 152<br />
5 ERIYTETYT TILINPÄÄTÖKSET 153<br />
5.1 Liikelaitosten erillistilinpäätökset 153<br />
5.1.1 Tilapalvelu Liikelaitos 153<br />
5.1.2 Jyväskylän Seudun Työterveys Liikelaitos 165<br />
5.1.3 Talouskeskus Liikelaitos 175<br />
5.1.4 Altek Aluetekniikka Liikelaitos 186<br />
5.1.5 Kylän Kattaus Liikelaitos 201<br />
5.1.6 Keski-Suomen pelastuslaitos Liikelaitos 212<br />
5.2 Liikelaitosten vaikutus kunnan talouteen 224<br />
LIITTEET<br />
Liite 1. Käytetyt kirjanpitokirjat ja tositelajit 226<br />
Liite 2. Yhdistelmälaskelmat 227<br />
Liite 3. Jyväskylän kaupungin henkilöstöraportti <strong>2011</strong> 235<br />
Liite 4. Korpilahden kuntaliitossopimuksen toteutumisen arviointi 253<br />
Liite 5. Hallinnon ja palvelujen järjestämissopimuksen toteutuminen 2009−<strong>2011</strong> 257
1<br />
1 TOIMINTAKERTOMUS<br />
1.1 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa<br />
1.1.1 Kaupunginjohtajan katsaus<br />
Jyväskylän väkiluku oli toimintavuoden <strong>2011</strong> lopussa 132.062 asukasta. Jyväskylä on<br />
seitsemänneksi suurin <strong>kaupunki</strong> Suomessa ja sen väestönkasvu on ollut 2000-luvulla kuudenneksi<br />
voimakkainta.<br />
Valtioneuvosto hyväksyi 15.12.<strong>2011</strong> kansalliset alueiden käytön kehittämistavoitteet. Tavoitteissa<br />
korostetaan, että maakuntia pienempien alueiden yhteistyö on tarpeen esimerkiksi maakuntien<br />
sisäisen aluerakenteen vahvistamiseksi sekä aluepoliittisten toimenpiteiden suuntaamiseksi.<br />
Jyväskylän, Jämsän ja Äänekosken yhteinen kehittämistyö on ennakoinut tavoitteisiin kirjattua<br />
ajatusta, jolla luovutaan seutukuntajaosta. Kolmen seudun yhteenliittymä, 220 000 asukkaan<br />
Jyväskylän <strong>kaupunki</strong>seutu, on valmistautunut hyvin hallituksen ohjelman toteuttamiseen.<br />
Ohjelmassa korostetaan <strong>kaupunki</strong>lähtöistä aluekehittämistä ja toiminnallisten <strong>kaupunki</strong>seutujen<br />
aloitteellista roolia.<br />
Marraskuussa <strong>2011</strong> julkaistussa arviossa Jyväskylän <strong>kaupunki</strong>seudun saama palaute kannustaa;<br />
Jyväskylän <strong>kaupunki</strong>seudun koheesio- ja kilpailukykyohjelmalla on vaikutettu paikallisesti<br />
kehittämisvyöhykkeen käsitteiden hahmottamiseen sekä välillisesti vaikutettu isompien<br />
<strong>kaupunki</strong>seutujen verkoston syntyyn ja vahvistumiseen.<br />
Jyväskylän terveydenhuollon yhteistoiminta-alue Hankasalmen, Muuramen ja Uuraisten kuntien<br />
kanssa aloitti 1.1.<strong>2011</strong>. Vuoden alusta purkautuivat Palokan terveydenhuollon kuntayhtymä ja<br />
Korpilahti-Muuramen terveydenhuollon kuntayhtymä.<br />
Innostavana hankkeena <strong>kaupunki</strong> solmi Osuuskunta Suomen Asuntomessujen kanssa<br />
sopimuksen asuntomessujen järjestämisestä vuonna 2014 Äijälänrannan alueella. Edellisen kerran<br />
Asuntomessut järjestettiin Jyväskylässä vuonna 1985, jolloin paikkana oli Kuokkalassa sijaitseva<br />
Yrttisuon alue. Merkittävänä <strong>kaupunki</strong>kehityshankkeena Kankaan alueen suunnittelu ja<br />
kehittäminen monipuoliseksi asumisen, työpaikkojen, palveluiden ja virkistysalueiden kohteeksi on<br />
jatkunut.<br />
Vuosittaisessa kuntien imagotutkimuksessa Jyväskylä menestyi jälleen erinomaisesti. Vuonna<br />
<strong>2011</strong> Jyväskylän saama yleisarvio on yli 100 000 asukkaan kaupungeista paras. Jyväskylän<br />
vahvuuksina pidetään mm. kaupallisia palveluita, työvoiman saatavuutta, hyvää sijaintia ja<br />
liikenneyhteyksiä.<br />
Myönteisten kehityspiirteiden lisäksi Jyväskylässä vallitsee korkea, joskin viime vuonna alentunut<br />
työttömyys. Työllisyys- ja työttömyysasteemme ovat vastaavaa tasoa kuin vertailukaupungeissa<br />
pää<strong>kaupunki</strong>seudun ulkopuolella.<br />
Kaupungin talous toteutui tilivuonna <strong>2011</strong> selvästi heikompana kuin edellisenä vuonna ja hieman<br />
talousarviota heikompana. Toimintamenojen kasvu oli nopeampaa kuin verotulojen kasvu.<br />
Kuntatalouden pitkän aikavälin kehitysnäkymät ovat edelleen heikentyneet. Vuosille 2012−2015<br />
ennustettu kuntien verotulojen kasvu on selvästi taantumaa edeltänyttä aikaa hitaampaa ja<br />
toisaalta väestörakenteen muutos kohdistaa kuntalouteen lisääntyviä menopaineita.<br />
Kiitän henkilökuntaa, luottamushenkilöitä, asukkaita ja sidosryhmiä kuluneesta vuodesta <strong>2011</strong> ja<br />
toivotan kaikille innostavaa ja haastavaa vuotta 2012.<br />
Markku Andersson<br />
kaupunginjohtaja
2<br />
1.1.2 Kunnan hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset<br />
Luottamuselimet<br />
Kaupunginvaltuusto<br />
Uuden Jyväskylän kaupungin kunnallisvaaleissa 26.10.2008 valittu valtuusto aloitti toimintansa jo<br />
vuoden 2008 puolella. Valtuustossa on 75 valtuutettua, ja paikkajako on seuraava:<br />
Suomen Sosialidemokraattinen Puolue r.p.<br />
Kansallinen Kokoomus r.p.<br />
Suomen Keskusta r.p.<br />
Vihreä liitto r.p.<br />
Vasemmistoliitto r.p.<br />
Suomen Kristillisdemokraatit r.p.<br />
Perussuomalaiset r.p.<br />
Suomen Kommunistinen Puolue r.p.<br />
21 valtuutettua<br />
16 valtuutettua<br />
15 valtuutettua<br />
9 valtuutettua<br />
6 valtuutettua<br />
4 valtuutettua<br />
3 valtuutettua<br />
1 valtuutettu<br />
Kaupunginvaltuuston puheenjohtajana toimi Pauli Partanen (Kok.) ja varapuheenjohtajina Katja<br />
Sorri (Kesk.), Kalevi Olin (SDP), 6.6.<strong>2011</strong> lähtien Jari Blom (SDP) sekä Tuija Mäkinen (Vihr.).<br />
Kaupunginvaltuusto kokoontui 12 kertaa ja käsitteli 194 asiaa (edellisenä vuonna 202).<br />
Valtuustossa käsiteltiin muun muassa seuraavat asiat:<br />
- Useita asemakaavan muutoksia ja laajennuksia, muun muassa Äijälänranta, Ainola,<br />
Kortepohjan keskusta, Lutakonaukio ja Lutakonkulmauksen toimistoalue, Korpilahden<br />
Kirkkolahti sekä Oravasaaren osayleiskaava<br />
- Jyväskylän kaupungin palveluorganisaation palvelukokonaisuudet ja<br />
luottamushenkilöorganisaation toimielinrakenne vuonna 2013<br />
- Yhteistoiminta-alueen muodostaminen sosiaali- ja terveydenhuoltoon<br />
- Huhtasuon koulujen ja päiväkodin toteuttaminen elinkaarimallilla<br />
- Uimahallin vuonna 1975 valmistuneen osan peruskorjauksen hankesuunnitelma<br />
- Seudullisen maankäytön rakennemalli<br />
- Jyväskylän seudun liikennejärjestelmä<br />
- Jyväskylän <strong>kaupunki</strong>seudun joukkoliikenneviranomaista koskeva yhteistoimintasopimus<br />
- Jyväskylän kaupungin ilmasto-ohjelma<br />
- Jyväskylän kaupungin ympäristöpolitiikan mittarit<br />
- Polkupyöräpysäköinnin periaatteet ja toteutusmalli Jyväskylän keskustassa.<br />
Valtuutetut tekivät vuoden aikana 23 valtuustoaloitetta (edellisenä vuonna 38).<br />
Vuoden aikana järjestettiin seitsemän valtuustoseminaaria sekä lähetekeskustelu<br />
kaupunginjohtajan julkistamasta vuoden 2012 talousarvioesityksestä ja taloussuunnitelmasta<br />
vuosille 2012–2014. Seminaarien teemoja olivat muun muassa palvelu- ja organisaatiouudistus,<br />
Kankaan tehdasalueen kehittäminen, Jyväskylän kaupungin yleiskaava, voimalaitosraportti,<br />
kuntarakenneuudistus sekä <strong>kaupunki</strong>lähtöinen aluekehittäminen.<br />
Kaupunginhallitus<br />
Kaupunginhallituksen kokoonpano oli seuraava:<br />
Vuoden <strong>2011</strong> alussa:<br />
Markku Aarnos (Kok.) varajäsen Johanna Manninen<br />
Jari Colliander (Kesk.) varajäsen Jouko Asikainen<br />
Maia Fandi (Vihr) varajäsen Marja Komppa<br />
Ari Hiltunen (Kok.) varajäsen Mari Kyllönen<br />
Veijo Koskinen (SDP) varajäsen Juha Hjelt<br />
Ulla Lauttamus (SDP) varajäsen Allan Kemiläinen
3<br />
Heidi Nieminen (SDP) varajäsen Kaija Haapsalo<br />
Eino Nissinen (Kesk.) varajäsen Aimo Asikainen<br />
Terhi Pulli (Kok.) varajäsen Merja Hautakangas<br />
Pertti Reinikainen (SDP) varajäsen Raimo Kinnunen<br />
Jaakko Selin (Kok.) varajäsen Reijo Savolin<br />
Pirkko Selin (Kesk.) varajäsen Pirkko Weijo<br />
Marika Visakorpi (KD) varajäsen Raija Sipinen<br />
Tuulikki Väliniemi (SDP) varajäsen Leena Yksjärvi<br />
Kari Yksjärvi (Vas.) varajäsen Matti Pöppönen<br />
Vuoden <strong>2011</strong> lopussa:<br />
Markku Aarnos (Kok.) varajäsen Timo Fredrikson<br />
Aimo Asikainen (Kesk.) varajäsen Tahvo Anttila<br />
Jari Colliander (Kesk.) varajäsen Jouko Asikainen<br />
Maia Fandi (Vihr) varajäsen Marja Komppa<br />
Veijo Koskinen (SDP) varajäsen Juha Hjelt<br />
Ulla Lauttamus (SDP) varajäsen Allan Kemiläinen<br />
Heidi Nieminen (SDP) varajäsen Kaija Haapsalo<br />
Paavo Pitkänen (Kok.) varajäsen Johanna Manninen<br />
Terhi Pulli (Kok.) varajäsen Merja Hautakangas<br />
Pertti Reinikainen (SDP) varajäsen Raimo Kinnunen<br />
Jaakko Selin (Kok.) varajäsen Reijo Savolin<br />
Pirkko Selin (Kesk.) varajäsen Pirkko Weijo<br />
Marika Visakorpi (KD) varajäsen Raija Sipinen<br />
Tuulikki Väliniemi (SDP) varajäsen Leena Yksjärvi<br />
Kari Yksjärvi (Vas.) varajäsen Matti Pöppönen<br />
Kaupunginhallituksen puheenjohtajana toimi Ulla Lauttamus (SDP), ensimmäisenä<br />
varapuheenjohtajana Pirkko Selin (Kesk.) ja toisena varapuheenjohtajana 17.1.<strong>2011</strong> saakka Ari<br />
Hiltunen (Kok.), 18.1.<strong>2011</strong> lähtien Terhi Pulli (Kok.).<br />
Kaupunginhallitus kokoontui 34 kertaa (edellisenä vuonna 35) ja käsitteli 488 (525) asiaa.<br />
Valmistelevia iltakouluja pidettiin 13 (8) ja niissä käsiteltiin 36 (30) asiaa.<br />
Kaupunginhallituksessa käsiteltiin muun muassa seuraavat asiat:<br />
- Kaupunginhallituksen edustajien nimeäminen toimielimiin toimikaudeksi <strong>2011</strong>–2012<br />
- Omistajaohjauksen toimivallan käyttäminen<br />
- Periaatepäätös Jyväskylän kaupungin, Keski-Suomen sairaanhoitopiirin ja Jyväskylän<br />
koulutuskuntayhtymän talous- ja henkilöstöhallinnon sekä hankinta- ja materiaalitoimen<br />
tietojärjestelmäyhteistyöstä<br />
- Maaseutuhallinnon järjestäminen uuden lain mukaisesti<br />
- Asuntomessujen puitesopimuksen hyväksyminen<br />
- Puitesopimus Ainolan alueen kehittämisestä<br />
- Yhteistyö kolmannen sektorin kanssa -loppuraportti<br />
- Lausunto ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta, joka koskee valtatien 4 parantamista<br />
Vaajakosken kohdalla<br />
- Lausunto keskussairaalan (kantasairaalan) rakennuskannan saneerauksesta ja rakentamisesta<br />
- Jatkotoimenpiteistä päättäminen kilpailunrajoituslain vastaisen raakapuukartellin vuoksi<br />
- Hipposhallissa sijaitsevan Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskuksen laajennushanke<br />
- Puistokoulun peruskorjauksen hankesuunnitelma<br />
Luottamushenkilöille maksettiin palkkioita ja korvauksia vuonna <strong>2011</strong> yhteensä 962 937 euroa.
4<br />
Jyväskylän kaupungin organisaatio 1.1.<strong>2011</strong><br />
Perusturvalautakunnan alaisuudessa toimivat seuraavat jaostot: ympäristöterveysjaosto,<br />
yksilöhuoltojaosto, työllisyysjaosto sekä päivähoito- ja varhaiskasvatusjaosto (yhteistyössä<br />
sivistyspalveluiden kanssa).<br />
Vuoden alussa aloitti toimintansa kulttuuri-, liikunta- ja nuorisolautakunta, jonka alaisuudessa toimi<br />
kulttuurijaosto, liikuntajaosto ja nuorisojaosto.<br />
Tarkastuslautakunta jakaantui neljään jaostoon seuraavasti: sivistyspalvelut,<br />
<strong>kaupunki</strong>rakennepalvelut ja liiketoiminta, sosiaali- ja terveyspalvelut sekä konsernihallinto.<br />
Maaseutulautakunnan alaisuudessa toimi tiejaosto. Lisäksi rakennus- ja ympäristölautakunnan<br />
alaisuudessa toimi <strong>kaupunki</strong>kuvatoimikunta ja <strong>kaupunki</strong>rakennelautakunnan alaisuudessa<br />
joukkoliikennetoimikunta.
5<br />
1.1.3 Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys<br />
Maailman- ja kansantalouden kehitys<br />
Suomen bruttokansantuote kasvoi Tilastokeskuksen tarkistettujen ennakkotietojen mukaan 3,7<br />
prosenttia vuonna 2010 ja vuoden <strong>2011</strong> kasvuksi on arvioitu 2,6 %. Vuonna 2009 BKT väheni 8,4<br />
prosenttia. Bruttokansantuote eli tuotettujen tavaroiden ja palveluiden arvonlisäys oli<br />
kokonaisuudessaan 180 miljardia euroa vuonna 2010.<br />
Vuoden <strong>2011</strong> alkupuoliskolla talous kasvoi hyvää vauhtia ja vielä kesällä talouskasvun odotettiin<br />
kehittyvän suotuisasti koko vuoden osalta. Loppukesästä alkanut epävarmuuden nousu, koskien<br />
erityisesti euroaluetta, on jälleen kerran välittymässä nopeasti reaalitalouden puolelle.<br />
Alkusyksystä <strong>2011</strong> lähtien julkaistut taloustilastot ovat osoittaneet laaja-alaisesti talouden<br />
aktiviteetin hidastumisen niin Suomessa kuin muuallakin Euroopassa. Vuoden <strong>2011</strong> talouskasvu<br />
osoittautui kevään arvioita vaatimattomammaksi. Vuonna 2012 talous kasvaa vain noin puoli<br />
prosenttia ja kasvu tulee painottumaan vuoden loppupuolelle. Valtiovarainministeriön ennuste pitää<br />
sisällään mahdollisuuden siihen, että talous vajoaa taantumaan vuoden 2012 alussa.<br />
Vuoden 2012 talouden kasvu on kokonaan kotimaisen kysynnän varassa, sillä viennin arvioidaan<br />
jäävän vaatimattomaksi vuonna 2012. Viennin heikkoon kehitykseen vaikuttaa olennaisesti<br />
maailman talouden kasvun hidastuminen. Kasvun hidastumisen taustalla ovat epäluottamus<br />
eräiden euromaiden valtioiden kykyyn hoitaa velvoitteensa, hallitusten tuki- ja elvytystoimien<br />
päättyminen, julkisten talouksien vakauttaminen sekä vaatimaton yksityinen kysyntä useissa<br />
teollisuusmaissa.<br />
Heikentyneet talouden kasvunäkymät heijastuvat suoraan julkisen talouden rahoitusasemaan.<br />
Julkisen talouden alijäämä syvenee ensi vuonna -1,4 prosenttiin suhteessa kokonaistuotantoon,<br />
kun vielä syyskuussa julkisyhteisöjen arvioitiin olevan vain runsas puoli prosenttiyksikköä<br />
alijäämäinen. Valtiontalouden arvioidaan olevan vuonna 2012 noin 7,4 mrd. euroa alijäämäinen,<br />
mikä on noin 3,8 % suhteessa kokonaistuotantoon. Vuonna 2012 valtion velan arvioidaan olevan<br />
noin 88 Mrd. euroa, joka on 45 prosenttia bruttokansantuotteesta<br />
Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työttömyys kääntyi laskuun vuonna <strong>2011</strong>. Vuoden<br />
<strong>2011</strong> työttömyysasteen vuosikeskiarvo oli 7,8 prosenttia, kun se vuonna 2010 oli 8,4 prosenttia.<br />
Samalla myös työllisyys parani hieman. Ensi vuonna työttömyys kääntyy lievään nousuun.<br />
Työvoiman kysynnän laskiessa työttömyysasteen arvioidaan nousevan 8,1 prosenttiin vuonna<br />
2012. Väestörakenteenmuutos näkyy erityisesti siinä, että työllisten määrän laskusta huolimatta<br />
työllisyysaste ei heikkene vuonna 2012.<br />
YLEINEN TALOUDELLINEN TILANNE<br />
2006 2007 2008 2009 2010* <strong>2011</strong>* 2012* 2013*<br />
Bruttokansantuote, % 4,9 4,2 1,0 -8,2 3,7 2,6 0,4 1,7<br />
Työttömyysaste, % 7,7 6,9 6,4 8,2 8,4 7,9 8,1 8,0<br />
Palkkasumma, % 4,9 5,9 7,0 -1,1 2,2 5,0 3,8 4,0<br />
Ansiotaso, % 3,0 3,3 5,5 4,0 2,6 2,8 3,4 2,6<br />
Kuluttajahintaindeksi, % 1,6 2,5 4,1 0,0 1,2 3,5 2,7 2,2<br />
Euribor 3 kk, % 3,1 4,3 4,8 1,2 0,8 1,4 1,3 1,9<br />
Inflaatio eli kuluttajahintojen nousu oli 3,5 prosenttia vuonna <strong>2011</strong>. Erityisesti energiahyödykkeet<br />
kallistuivat huomattavasti. Lisäksi eräiden valmisteverojen ja energiaverotuksen kiristyminen ovat<br />
vaikuttaneet kuluttajahintojen nousuun vuoden aikana. Ennuste vuoden 2012 kuluttajahintojen<br />
vuosimuutokseksi on 2,7 %, kun heikentyneet talouden näkymät pienentävät kuluttajahintojen<br />
nousupaineita. Toisaalta marraskuussa sovittu kattava palkkaratkaisu oli tasoltaan hieman<br />
odotuksia korkeampi, mikä lisää tuottajien kustannuspaineita.
6<br />
Korkotaso nousi vuonna <strong>2011</strong> hieman edelliseen vuoteen verrattuna. Kolmen kuukauden Euriborkorko<br />
oli vuonna <strong>2011</strong> keskimäärin 1,4 prosenttia, kun se edellisenä vuonna oli 0,8 prosenttia.<br />
Vuoden 2012 aikana korkotason arvioidaan pysyttelevän vuoden <strong>2011</strong> tasolla. Korkotaso on<br />
pysynyt alhaisena pitkän aikavälin tarkastelussa.<br />
Kuntatalouden kehitys<br />
Tilastokeskuksen kunnilta keräämien vuoden <strong>2011</strong> tilinpäätösarvioiden mukaan kuntien<br />
yhteenlaskettu vuosikate heikkeni vuodesta 2010 noin 0,4 Mrd. euroa ja oli 2,1 Mrd. euroa.<br />
Vuosikatteen heikkenemiseen vaikutti se, että kuntien toimintakate heikkeni enemmän kuin<br />
verotulot ja valtionosuudet kasvoivat.<br />
Kuntatalouden hintaindeksi nousi 3,2 prosenttia vuonna <strong>2011</strong> edelliseen vuoteen verrattuna.<br />
Kuntatalouden menojen hintaindeksin nousuun vaikuttivat etenkin tavaroiden ja palvelujen hintojen<br />
kallistuminen sekä henkilöstökustannusten kasvu. Sopimuskorotuksien vaikutus<br />
henkilöstökustannuksien kasvuun vuodelle <strong>2011</strong> oli 2,4 %.<br />
Vuosikate asukasta kohti oli kunnissa 390 euroa. Edellisenä vuonna vastaava luku oli 461 euroa.<br />
Kaikkiaan 22 kuntaa ja 25 kuntayhtymää arvioi, että toiminta- ja rahoitustulot eivät riitä toiminta- ja<br />
rahoitusmenoihin, vaan vuosikate jää negatiiviseksi. Vuosikate kattoi 120 prosenttia kuntien ja<br />
kuntayhtymien poistoista. Investoinneista vuosikate riitti kattamaan 63 prosenttia.<br />
Investointeihin kunnat arvioivat vuonna <strong>2011</strong> käyttäneensä vajaat 3,5 miljardia euroa, joka on 7,8<br />
prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Kuntien ja kuntayhtymien investoinneista viidennes<br />
rahoitettiin investointihyödykkeiden myynnillä ja investointimenoihin saaduilla rahoitusosuuksilla.<br />
Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu lainakanta oli vuoden <strong>2011</strong> lopussa vajaa 13,8 miljardia<br />
euroa eli 961 miljoonaa euroa enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Pitkäaikaisia velkojaan kunnat ja<br />
kuntayhtymät lyhensivät noin 1,4 miljardilla eurolla. Uutta pitkäaikaista lainaa otettiin reilut kaksi<br />
miljardia euroa. Asukasta kohti lasketun lainakannan keskiarvo Manner-Suomen kunnissa oli 2 085<br />
euroa, kun vastaava suhdeluku edellisenä vuonna oli 1 956 euroa.<br />
Vuonna <strong>2011</strong> keskimääräinen kuntien tuloveroprosentti oli 19,16 prosenttia. Vuodelle <strong>2011</strong><br />
tuloveroprosenttia nosti 49 kuntaa ja keskimääräinen tuloveroprosentin nousu oli 0,19<br />
prosenttiyksikköä. Kuntaliiton keräämien tietojen mukaan vuodelle 2012 tuloveroprosenttiaan nosti<br />
91 kuntaa, minkä seuraukseksi keskimääräinen tuloveroprosentiksi vuodelle 2012 muodostuu<br />
19,25 prosenttia, eli 0,09 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuonna <strong>2011</strong>. Suomen kunnissa korkein<br />
tuloveroprosentti on 21,75 prosenttia ja matalin 16,25 prosenttia.<br />
Kuntatalouden kehitysnäkymät ovat heikentyneet vuoden <strong>2011</strong> aikana. Valtiontalouden<br />
sopeutustoimien seurauksena kuntien valtionosuuksia leikattiin vuodelle 2012 yhteensä 631 milj.<br />
euroa. Kokonaistalouden kehitysnäkymien perusteella valtiontalouden sopeutustoimia kiristetään<br />
entisestään vuodelle 2013.<br />
Kuntien verotulojen ennakoidaan kasvavan vuosina 2012−2015 keskimäärin noin 2−3 prosenttia<br />
vuodessa eli selvästi taantumaa edeltänyttä aikaa hitaammin. Lisäksi väestörakenteen muutos tuo<br />
lisäpaineita kuntien käyttötalousmenojen kasvuun.<br />
Tilivuoden <strong>2011</strong> päättymisen jälkeen 8.2.2012 julkaistiin hallitusohjelmassa määrätty<br />
Kunnallishallinnon rakenne -työryhmän selvitys kullekin alueelle tarkoituksenmukaisesta kunta- ja<br />
palvelurakenteesta. Työryhmän esityksessä määritellään 66–70 aluetta, joilla tulee toimittaa<br />
erityinen kuntajakoselvitys. Työryhmän kuntauudistusesityksen lähtökohtana on sellaisen<br />
elinvoimaisen ja toiminnallisen kuntarakenteen muodostaminen, joka nykyistä paremmin turvaisi<br />
peruspalvelujen järjestämisen ja vastaisi ihmisten arjen muotoutumista ja elinpiiriä. Työryhmän<br />
esittämällä kuntarakenteen muutoksella pyritään myös vahvistamaan kuntien taloutta ja<br />
taloudellista liikkumavaraa.
7<br />
Jyväskylän kaupungin kehityspiirteitä<br />
Vuonna <strong>2011</strong> kaupungin asukasluku nousi 1 246:lla, mikä oli suhteellisesti viidenneksi nopeinta 15<br />
suurimman kaupungin joukossa. Myös Jyväskylän seudun kasvu oli edelleen selkeästi maan<br />
ripeimpiä Oulun, Helsingin ja Tampereen ja Vaasan seutujen ohella. Jyväskylän seudun osuus<br />
Keski-Suomen väestöstä on 64 % ja Jyväskylän vastaava osuus 48 %.<br />
Jyväskylän väkiluvun kasvusta oli maahanmuuttoja nettomääräisesti 282 (219 vuonna 2010).<br />
Kuntien välisiä nettomuuttoja kertyi 247, joka oli 49 enemmän kuin vuotta aiemmin. Luonnollinen<br />
kasvu (680) oli edellisvuotta pienempi (-84) syntyvyyden laskiessa ja kuolleisuuden noustessa.<br />
Työikäisten ja ikääntyneiden jyväskyläläisten määrät kasvoivat. Kunnallisten päivähoitopalvelujen<br />
kysyntä nousi vuoden aikana. Myös yksityisen päivähoidon määrä kasvoi edelleen palvelurahan<br />
myötä. Kerhotoiminta pysyi samalla tasolla vuoteen 2010 verrattuna. Kouluikäisten määrä pieneni<br />
edelleen.<br />
Asuntorakentamisen määrä normalisoitui vuoden 2009 notkahduksen jälkeen. Asuntoja valmistui<br />
vuonna <strong>2011</strong> yhteensä 1.107 vuosien 2001−2010 keskiarvon oltua 1 090. Koko rakennustuotanto<br />
oli 1 102 285 kuutiometriä, joka on nyt normaalitasoa aikaisempiin vuosiin verrattuna. Vuonna<br />
<strong>2011</strong> myönnettyjen rakennuslupien kokonaisvolyymit olivat samalla tasolla kuin 2000-luvulla<br />
keskimäärin.<br />
Asuntojen keskimääräinen neliöhinta oli vuonna <strong>2011</strong> Jyväskylässä 1 847 euroa ja vuosimuutos<br />
3,7 % (vertailukaupungeissa 1 769 euroa ja 2,8 %). Keskineliövuokra oli vuoden <strong>2011</strong> neljännellä<br />
vuosineljänneksellä Jyväskylässä 10,42 euroa ja vuosimuutos 0,5 %. Pää<strong>kaupunki</strong>seudun<br />
ulkopuolisissa vertailukaupungeissa vastaavasti 10,35 euroa ja 3,1 %.<br />
Uusia jyväskyläläisiä yrityksiä syntyi 762 ja nettolisäystä kertyi 451. Kasvumäärä oli suurempi kuin<br />
edellisvuosina. Neljän suurimman (Jyväskylän <strong>kaupunki</strong>, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri,<br />
Jyväskylän yliopisto ja Metso Oyj:n Jyväskylän yksiköt) työnantajan osuus Jyväskylän työpaikoista<br />
on lähes neljännes.<br />
Vuoden <strong>2011</strong> lopulla jyväskyläläisiä oli 132 062. Heistä työllisten määrä on ollut vuonna 2010<br />
arviolta 56 000 eli pysynyt ennallaan vuoteen 2009 verrattuna.Työpaikkojen määrä on kasvanut<br />
viime vuosikymmenellä (2000−2009) eniten suuriin kaupunkeihin suhteellisesti verrattuna.
8<br />
Työttömyys jatkui edelleen ongelmallisena. Työttömiä työnhakijoita oli Jyväskylässä vuoden <strong>2011</strong><br />
lopulla 8 567 eli 93 vähemmän kuin edellisenä vuonna. Työttömien miesten määrä väheni 2 % ja<br />
alle 25-vuotiaiden 1,3 prosenttia. Työttömien naisten määrä kasvoi 0,2 %. Pitkäaikaistyöttömien<br />
määrässä (2 336) oli kasvua 10 %. Suomen 15 suurimmassa kaupungissa työttömyysaste oli<br />
vuoden lopulla keskimäärin 11,5, pää<strong>kaupunki</strong>seudun ulkopuolisissa 12,6 ja Jyväskylässä 13,3 %.<br />
Lähteet: Tilastokeskus ja Ely-keskus<br />
Poliisin tietoon tuli vuonna <strong>2011</strong> Jyväskylässä 6 413 (-306) omaisuusrikosta sekä henkeen ja<br />
terveyteen kohdistuneita rikoksia 1 141 (+209) ja huumausainerikoksia 217 (+45).
9<br />
Jyväskylän talouden kehitys<br />
Jyväskylän kaupungin vuosikate oli 14,9 miljoonaa eli 24,7 miljoonaa pienempi kuin edellisenä<br />
vuonna. Vuosikate toteutui 4,8 miljoonaa alkuperäistä talousarviota heikompana. Poistot olivat<br />
39,4 miljoonaa ja vuosikate kattoi niistä vain 37,7 %. Näin mitaten kaupungin tulorahoitus oli<br />
epätasapainossa. Lainakanta kasvoi 55,6 miljoonalla. Tilikauden alijäämä oli 24,2 miljoonaa euroa.<br />
Jyväskylän kaupungin talous toteutui hieman heikompana kuin vuoden <strong>2011</strong> talousarviota<br />
tehtäessä ennakoitiin. Käyttötalouden menot ylittivät alkuperäisen talousarvion 22,8 miljoonalla<br />
eurolla. Verotulot toteutuivat 7,5 ja valtionosuudet 0,9 miljoonaa alkuperäistä talousarviota<br />
parempina, lisäksi korkomenot alittuivat 4,2 miljoonalla.<br />
Toimintatuotot kasvoivat 21,3 miljoonaa (+15,7 %) ja toimintakulut 49,6 miljoonaa (+7,5 %), joten<br />
käyttötalouden toimintakate kasvoi 28,3 miljoonalla (+5,4.%). Lukioiden siirto<br />
koulutuskuntayhtymälle pienensi kuluja 9,5 miljoonalla eurolla ja terveydenhuollon yhteistoimintaalueen<br />
perustaminen kasvatti menoja sekä tuloja 10,8 miljoonalla. Sosiaali- ja terveyspalvelujen<br />
nettomenot kasvoivat 28,9 miljoonalla (+7,5 %) vuoteen 2010 verrattuna.<br />
Kaupungin vakituisen henkilöstön määrä kasvoi 772 henkilöllä. Kasvusta 633 oli seurausta<br />
organisaatiomuutoksista kuten Jyväskylän Yhteistoiminta-alueen ja seudullisen työterveyshuollon<br />
perustamisesta. Muista syistä tapahtunut henkilöstömäärän kasvu oli 139 henkilöä. Kaupungin<br />
palveluksesta jäi eläkkeelle tai erosi yhteensä 299 henkilöä.<br />
Käyttötalousmenojen ylitys muutettuun talousarvioon verrattuna oli yhteensä 14,4 miljoonaa ja<br />
käyttötaloustulojen 8 miljoonaa. Valtuustoon nähden sitovat määrärahat (nettomenot) ylittyivät<br />
yhteensä 6,4 miljoonalla. Sivistyspalveluiden määrärahojen yhteenlaskettu ylitys oli 1,0 ja sosiaalija<br />
terveyspalveluiden 7,3 miljoonaa euroa. Konsernihallinnon määrärahat ylittivät budjetin 0,1 ja<br />
<strong>kaupunki</strong>rakennepalveluiden määrärahat toteutuivat 2,0 miljoonaa budjetoitua parempina.<br />
Verotulot kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna 5,9 milj. euroa (1,4 %). Kunnallisverojen kasvu<br />
oli 1,6 milj. euroa eli 0,4 %. Yhteisöveron tuotto kasvoi 2,9 milj. euroa (13,7 %). Kiinteistöveron<br />
tuotto kasvoi 1,3 milj. euroa (4,0 %). Verotulot toteutuivat 1,0 miljoonaa (0,2 %) muutettua<br />
talousarviota suurempina. Valtionosuuksia saatiin 131,6 miljoonaa euroa eli 1,3 miljoonaa<br />
vähemmän kuin edellisenä vuonna. Lukioiden siirto koulutuskuntayhtymälle pienensi saatua<br />
valtionosuutta noin 8,2 miljoonalla vuoteen 2010 verrattuna.<br />
Investointien määrä pysyi korkeana ja oli kaikkiaan 88,0 milj. euroa (+9,3 milj. euroa). Vuonna<br />
<strong>2011</strong> toteutumatta jääneitä investointeja esitetään uudelleenbudjetoitavaksi vuonna 2012 yhteensä<br />
2,4 miljoonaa. Suurimmat investointikohteet olivat Palokan koulukeskus (11,1 milj. euroa),<br />
Vaajakosken koulu (8,8 milj. euroa), Kyllön terveysaseman peruskorjaus (3,6 milj. euroa),<br />
Sairaalakoulu (3,5 milj. euroa) sekä Keski-Palokan koulu (3,5 milj. euroa).<br />
Yhdyskuntarakentamiseen käytettiin 19,1 milj. euroa ja maan ostoihin 6,8 miljoonaa.<br />
Kaupungin lainakanta oli vuoden lopussa 312,2 milj. euroa eli 2 364 euroa asukasta kohti.<br />
Lainakanta kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna 55,6 milj. euroa (403 euroa/asukas). Muihin<br />
suuriin kaupunkeihin verrattuna lainojen määrä on edelleen suuri.
11<br />
1.1.4 Olennaiset muutokset kunnan toiminnassa ja taloudessa<br />
Hallinnon ja palvelujen järjestämissopimuksessa sekä vuosien 2009, 2010 ja <strong>2011</strong> talousarvioissa<br />
on esitetty uuden kaupungin merkittävimmät kehittämishankkeet ja -tehtävät. Uuden kaupungin<br />
kolmantena tilinpäätösvuonna <strong>2011</strong> yhdistymishyötyjä korostavia kokonaisuuksia olivat mm.:<br />
- Kaupunkistrategian toimeenpano<br />
- Uuden sukupolven palvelu- ja organisaatiouudistuksen valmistelu<br />
- Tuottavuutta parantavien toimien ja tuottavuusohjelman toteuttaminen<br />
- Palvelurakenteeseen vaikuttavien toimien valmistelu ja toimeenpano<br />
- Palveluverkkokokonaisuuden ja palvelujen sijoittumisen arviointi kaupungin muuttuneen<br />
aluerakenteen mukaan<br />
- Maankäytön ja kaavoituksen toteuttaminen uudessa aluerakenteessa<br />
- Henkilöstövoimavarojen määrän hallinta<br />
Vuosina 2009−<strong>2011</strong> on valmisteltu ja suurelta osin toteutettu seuraavat järjestelyt<br />
<strong>kaupunki</strong>organisaatiossa:<br />
- Lukio-opetus siirrettiin koulutuskuntayhtymään syksyllä 2010.<br />
- Lasten päivähoidon ja varhaiskasvatuksen sijoittuminen sivistyspalvelujen ja perusopetuksen<br />
yhteyteen valmisteltiin vuonna <strong>2011</strong>. Järjestely toteutettiin 1.1.2012 alkaen.<br />
- Palokan ja Korpilahti-Muuramen terveydenhuollon kuntayhtymät lakkautettiin ja JYTE-alueen<br />
terveyskeskuksen toiminta aloitettiin 1.1.<strong>2011</strong> (JYTE-alue on: Jyväskylä, Muurame,<br />
Hankasalmi ja Uurainen).<br />
- Aikuispsykiatrian, mielenterveystyön ja päihdehuollon erityispalvelut siirrettiin<br />
sairaanhoitopiirin järjestämisvastuulle 1.1.<strong>2011</strong>.<br />
- Jyväskylän Seudun Työterveyden liikelaitos muutettiin maakunnan kahdentoista kunnan<br />
työterveyspalvelujen tuottajaksi 1.1.<strong>2011</strong>.<br />
- Valmisteltiin ja tehtiin päätökset maaseutuhallinnon siirrosta yhteistoiminta-alueelle 2013<br />
alusta. Suunnitelman mukaan Laukaa on järjestämisvastuussa oleva kunta. Yhteistoimintaalueella<br />
on mukana kahdeksan kuntaa.<br />
- Työnjaon selkiyttäminen hallinnollisten ja tuotannollisten tukipalvelujen tuottamisessa<br />
kuntayhtymien kanssa (erityisesti henkilöstö-, talous- ja tietohallinto, mutta myös<br />
tarkastelussa tuotannolliset tukipalvelut - ruokapalvelut).<br />
Hallinnon ja palvelujen järjestämissopimuksen toteutuminen<br />
Jyväskylän kaupungin, Jyväskylän maalaiskunnan ja Korpilahden kunnan valtuustojen hyväksymä<br />
kuntajakolain mukaisen hallinnon ja palvelujen järjestämissopimuksen, ns. yhdistymissopimuksen,<br />
voimassaoloaika päättyi <strong>2011</strong> loppuun.<br />
Yhdistymisprosessin ja -sopimuksen toteutumisesta vuosina 2009−<strong>2011</strong> arvioidaan tämän<br />
tilipäätösasiakirjan erillisliitteessä, joka esitellään kaupunginvaltuustolle seminaarissa toukokuussa<br />
2012. Erillisenä liitteenä on myös Jyväskylän kaupungin ja Korpilahden kunnan välisen<br />
yhdistymissopimuksen arviointi.
12<br />
Strategiset kehittämishankkeet <strong>2011</strong><br />
1. Uuden sukupolven palvelu- ja organisaatiouudistus<br />
Yhdistymissopimuksen mukaan <strong>kaupunki</strong>in tehdään uuden sukupolven organisaatio, jota<br />
toteutetaan vaiheittain ja joka otetaan lopullisesti käyttöön seuraavan valtuustokauden alussa<br />
vuonna 2013.<br />
Uuden sukupolven palvelu- ja organisaatiouudistuksen valmistelu alkoi vuonna 2010. Valmistelua<br />
johtaa kaupunginhallituksen nimeämä organisaatiotoimikunta. Toimikunta tekee valmistelun<br />
linjauksia. Lisäksi valmistelua on käsitelty valtuustoseminaareissa ja lukuisissa poliittisten<br />
päättäjien ja henkilöstön tilaisuuksissa. Vuoden <strong>2011</strong> keskeisiä tehtäviä ovat ydinprosessien<br />
määrittely yhdessä henkilöstön ja asiakkaiden kanssa, tuotantorakenteen vahvistaminen sekä<br />
hallinnon ja tukipalvelujen organisointi. Uuden organisaation valmistelua tuetaan henkilöstön<br />
koulutuksella ja aktiivisella viestinnällä. Tavoitteena on, että uuden sukupolven organisaatio<br />
saadaan valmistelua siten, että vuoden 2012 alkupuolella voidaan tehdä tarvittavat päätökset.<br />
Toteutuminen:<br />
Uuden sukupolven palvelu- ja organisaatiouudistuksen 2013 eteenpäinviemiseksi<br />
kaupunginvaltuusto teki päätökset 16.5.<strong>2011</strong>/77 ja 19.9.<strong>2011</strong>/132 luottamushenkilö- ja<br />
palveluorganisaation perusrakenteesta. Päätöksillään valtuusto hyväksyi organisaation<br />
jäsentymisen kuntalais- ja asiakasnäkökulmasta kuuteen palvelukokonaisuuteen, joiden<br />
mukaan myös kaupunginjohtajan ja apulaiskaupunginjohtajien tehtäväalueet määrittyvät.<br />
Samoin valtuusto päätti luottamushenkilöorganisaation toimielinrakenteesta.<br />
Organisaatiotoimikunta ohjasi 21.11.<strong>2011</strong> palveluorganisaation rakenteen valmistelua, jonka<br />
pohjalta valmistellaan säännöt valtuuston toukokuun 2012 kokoukseen.<br />
Lautakuntarakenne tarjoaa lähtökohdan mm. sille, että apulaiskaupunginjohtajat toimivat<br />
määrärahoiltaan ja voimavaroiltaan neljän suurimman lautakunnan esittelijöinä.<br />
Marraskuussa 2010 käynnistynyt ja joulukuussa <strong>2011</strong> päättynyt selvityshenkilötyöskentely on<br />
ollut onnistunutta. Perusteellinen työskentelyn sivutuotteena on syntynyt paljon uudenlaista<br />
yhteistoimintaa yli nykyisten organisaatiorajojen.<br />
2. Tuottavuusohjelma<br />
Valtioneuvosto hyväksyi keväällä 2009 kannanoton, jonka mukaan kaksikymmentä suurinta kuntaa<br />
velvoitetaan tekemään palveluidensa kehittämiseksi tuottavuusohjelmat, joiden toteutumista<br />
seurataan kuntien ja valtion yhteistyönä.<br />
Valtiovarainministeriön ohjauksessa 20 suurimman kaupungin tuottavuusohjelma alkoi vuonna<br />
2009 ja se kestää vuoteen <strong>2011</strong>. Työ etenee ensisijaisesti <strong>kaupunki</strong>en sisäisenä<br />
tuottavuusohjelmatyönä osana tavanomaista toiminnan ja talouden suunnittelua ja myös<br />
<strong>kaupunki</strong>en yhteisesti toteuttamina kärkihankkeina.<br />
Tuottavuusohjelman alla kaupungit toteuttavat seitsemän kärkihanketta. Jyväskylän <strong>kaupunki</strong><br />
vastaa tuottavuusohjelman neljän kärkihankkeen vetämisestä. Nämä kärkihankkeet ovat:<br />
1. organisaatiorakenteiden ja ohjaustapojen uudistaminen (yhdessä Tampereen kanssa),<br />
2. palveluprosessien ja -innovaatioiden kehittäminen,<br />
3. työhyvinvoinnin parantaminen tuottavuusnäkökulmasta, sekä<br />
4. tuottavuusmittarien rakentaminen.<br />
Lisäksi <strong>kaupunki</strong> osallistuu merkittävällä tavalla palveluverkot ja toimitilojen optimointi sekä<br />
sähköisen asiakaspalvelujen kehittäminen -kärkihankkeisiin.<br />
Kaupungin omaa tuottavuusohjelmatyötä tarkastellaan talousarvion yleisperustelut luvun<br />
alaluvussa 1.6.
13<br />
Toteutuminen:<br />
Tuottavuusohjelmatyö on edesauttanut sitä, että tuottavuuden parantamisen näkökulma on<br />
esillä kaupungin talouden ohjauksessa ja se on otettu huomioon talousarvioprosessissa.<br />
Suurten <strong>kaupunki</strong>en välinen yhteistoiminta tuottavuuden parantamisen näkökulmasta on<br />
tiivistynyt entisestään. Kaupunkien omia ja yhteisiä kestäviä tuloksia saavuttavia<br />
kehittämishankkeita on käynnissä.<br />
Esimerkiksi Jyväskylän käytössä olevaa maankäytön suunnittelun menetelmää Kymppi R ja sitä<br />
tukevaa tiedonhallintajärjestelmää käytetään kattavasti maankäytön, asumisen ja palveluiden<br />
yhteensovittamisessa. Kymppi R -menetelmä on menestynyt Tulevaisuuden kestävä kunta -<br />
kilpailussa.<br />
Kaupungin kaikissa keskeisissä palveluissa on tehty palveluverkkoselvitykset yhdistymissopimuksen<br />
mukaisesti vuoden <strong>2011</strong> loppuun mennessä. Kaupungin perustamisvalmistelujen<br />
yhteydessä tehtiin kouluverkkoselvitykset, päiväkotiverkkoselvitys ja hallintoverkkoselvitys sekä<br />
vammaispalvelujen palveluverkkoselvitys. Syksyllä 2009 tehtiin laaja sosiaali- ja<br />
terveyspalvelujen palveluverkkoselvitys. Muut palveluverkkoselvitykset valmistuivat<br />
suunnitellusti vuonna <strong>2011</strong>, kuten kirjasto-, liikunta-, museo-, nuorisopalveluverkkoselvitykset ja<br />
taiteenperusopetuksen verkkoselvityksen sekä koulutuskuntayhtymän toimesta<br />
lukioverkkoselvitys.<br />
Jyväskylän <strong>kaupunki</strong> on mallintanut ja pilotoinut suoriteperustaista budjetointia lasten päivähoidossa.<br />
Mallia on tarkoitus laajentaa kaupungin peruspalveluihin ja näin tehostaa palvelujen<br />
sopimusohjausta. Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat kattavasti tarkastelleet palvelujensa<br />
yksikköhintoja ja suunnanneet johtamistoimia tältä pohjalta.<br />
Elinkeinoyhtiö Jykesin kehittämishankkeena toteutettiin laaja palvelusetelien kehittämishanke.<br />
Merkittävin saavutus on ollut 1 100 lapsen päivähoidon toteuttaminen yksityisessä<br />
päivähoidossa palvelusetelikäytännön avulla.<br />
Henkilöstötyössä hallinnon poistumaa on hyödynnetty sekä ammatillinen kuntoutus on liitetty<br />
sisäiseen rekrytointiin. Hallinto- ja toimistotehtävistä on poistunut vuosina 2009−<strong>2011</strong> yhteensä<br />
90 henkilöä. Poistuneiden vakituisten hallintohenkilöiden tilalle on kaupungin ulkopuolelta<br />
rekrytoitu 33,5 henkilötyövuotta (37,2 % poistumasta on täytetty). Vapautuneista<br />
hallintotehtävistä 56,5 henkilötyövuotta (62,8 %) on jätetty kokonaan täyttämättä tai täytetty<br />
sisäisin tehtäväjärjestelyin. Yhdistymissopimuksen voimassaoloaikana hallinnon tehtävien<br />
täyttämättä jättämisellä on saavutettu noin 1,5−2,0 milj. euron vuotuinen käyttömenojen säästö.<br />
Tilinpäätösvuonna <strong>2011</strong> päättyi vakituisia palvelussuhteita yhteensä 299, joista jätettiin<br />
täyttämättä 36 tehtävää (12 prosenttia vapautuneista tehtävistä).<br />
Kaupunki valmistelee uuden sukupolven palvelu- ja organisaatiouudistusta 2013. Uudistuksen<br />
useat näkökulmat liittyvät myös tuottavuuden parantamiseen: kuntalais- ja asiakaslähtöinen<br />
organisaatiorakenne, strategisen ohjauksen menetelmien uudistaminen ja kaupungin<br />
palvelustrategia sekä uusi kehittämisen toimintamalli ja yleinen asiakaspalvelumalli.<br />
Uuden sukupolven palvelu- ja organisaatiouudistuksen valmistelu korostaa palveluprosessien<br />
kehittämistä vaikuttavuuden ja tehokkuuden näkökulmasta. Selvityshenkilövalmistelussa käytiin<br />
kattavasti läpi palvelukokonaisuuksien kaikki palveluprosessit kuntalais- ja<br />
asiakassuuntautuneesti niin, että toimintatapoja voidaan lähivuosina myös sisällöllisesti<br />
uudistaa.<br />
3. ICT-palvelukeskushanke<br />
Sitra kehittää yhteistyössä kuntatoimijoiden kanssa kuntapalvelukeskuskonseptia. Jyväskylän<br />
<strong>kaupunki</strong> on allekirjoittanut aiesopimuksen koskien kuntien tietohallinnon palvelukeskuksen KPK<br />
ICT Oy:n perustamista ja osallistunut valmistelukokouksiin. KPK ICT Oy perustettiin 15.9.2010,<br />
jolloin osakkaiksi tulleet osakkeenomistajat allekirjoittivat yhtiön perustamissopimuksen ja<br />
merkitsivät osakkeet. Nämä yhtiön perustajat eivät ole paremmassa tai huonommassa asemassa
14<br />
kuin yhtiön osakkaiksi myöhemmin tulevat, pois lukien myöhemmin korkeampi osakkeen<br />
merkintähinta. Yhtiö toimii kuntien 100 % omistuksessa mahdollistaen suorahankinnat<br />
palvelukeskukselta.<br />
Yhtiö tarjoaa omistajilleen tietohallinnon ja tietotekniikan asiantuntija-, sovellus- ja<br />
infrastruktuuripalveluita. Tavoitteena on vahvistaa kuntasektorin koordinaatiota julkishallinnon ICTratkaisujen<br />
ja palveluiden kehitystoiminnassa sekä kuntasektorin neuvotteluasemaa ja<br />
kumppanuutta suhteessa ICT-alan kaupallisiin toimijoihin. Toiminta perustuu asiantuntijoiden<br />
osaamisverkostoihin.<br />
Kaupunki tekee päätökset palvelukeskukseen osallistumisesta alkuvuodesta <strong>2011</strong> ja varaa<br />
talousarvioon rahoituksen osakkeiden merkintään. Osakkeiden merkintähinta on 1,00 euroa<br />
kultakin osakkeelta (1 €/asukas) 31.3.<strong>2011</strong> saakka, 3,00 euroa kultakin osakkeelta 31.3.2012<br />
saakka ja sen jälkeen 6,00 euroa kultakin osakkeelta tai muu hinta yhtiökokouksen päätöksen<br />
perusteella.<br />
Toteutuminen:<br />
Ylimääräinen yhtiökokous päätti 8.2.<strong>2011</strong>, että KPK ICT Oy:n uusi toiminimi on Kuntien Tiera<br />
Oy. Kaupunginhallitus päätti 14.3.<strong>2011</strong>, että Jyväskylän <strong>kaupunki</strong> ei tässä vaiheessa merkitse<br />
Kuntien Tiera Oy:n osakkeita. Yhtiön toimintaa ja palvelutarjonnan kehitystä seurataan<br />
aktiivisesti ja yhteistyötä tiivistetään heti, kun se on toiminnallisesti ja taloudellisesti perusteltua<br />
ja hankesalkku tukee kaupungin tietohallinnon kehittämistä. Jyväskylän toiminnan<br />
painopisteenä on konserniyhtiöiden, kuntayhtymien ja seudun muiden toimijoiden kanssa<br />
tehtävä yhteistyö, joka edellyttää resurssien kohdentamista yhteisten tietojärjestelmien<br />
kehittämiseen ja käyttöönottoon.<br />
4. Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneselvitys<br />
Jyväskylän <strong>kaupunki</strong> on mukana Keski-Suomen liiton käynnistämässä selvityksessä, jonka<br />
tavoitteena on suunnitella sosiaali- ja terveydenhuoltoon sellainen sosiaali- ja terveyspalvelujen<br />
järjestämisen ja tuottamisen kokonaisuus, joka turvaa maakunnassa toimivat perus- ja<br />
erityispalvelut ja täyttää puitelain sekä sosiaali- ja terveydenhuollon yhtenäisyyttä korostavan<br />
kehityssuunnan vaatimukset.<br />
Kaupunki osallistuu selvitykseen lähtökohtanaan <strong>kaupunki</strong>strategian linjaus, että <strong>kaupunki</strong> pitää<br />
itsellään perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen järjestämisvastuun.<br />
Toteutuminen:<br />
Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneselvityksen loppuraportti julkistettiin<br />
lokakuussa <strong>2011</strong>. Jyväskylän kaupungin perusturvalautakunta antoi selvityksestä lausunnon<br />
15.12.<strong>2011</strong>. Kaupunginhallituksessa asia oli 9.1.2012.<br />
5. Ilmasto-ohjelma<br />
Jyväskylän <strong>kaupunki</strong>konsernissa laaditaan ilmasto-ohjelma, jonka tarkoituksena on muodostaa<br />
käsitys, miten Jyväskylän <strong>kaupunki</strong> vastaa ilmastomuutokseen <strong>kaupunki</strong>strategian mukaisesti.<br />
Kaupunkistrategian ohella ilmasto-ohjelma kokoaa yhteen asioita mm. kaupungin<br />
energiatehokkuussopimuksesta ja Keski-Suomen ympäristöohjelmasta.<br />
Jyväskylän ilmasto-ohjelman on tarkoitus kuvata <strong>kaupunki</strong>konsernin yhteistä tahtotilaa ja siinä<br />
keskitytään toimiin, jotka ovat kaupungin omilla päätöksillä, toiminnalla ja ohjauksella<br />
toteutettavissa. Tarkoituksena on laatia konkreettinen ohjelma, jossa kartoitetaan nykytilannetta<br />
sekä määritellään yksityiskohtaisia tavoitteita, toimenpiteitä, aikatauluja, vastuita ja<br />
mahdollisuuksien mukaan myös taloudellisia vaikutuksia.<br />
Ilmasto-ohjelma kootaan välillä toukokuu 2010 – maaliskuu <strong>2011</strong>. Ilmasto-ohjelmatyötä ohjaa<br />
kaupunginhallituksen nimeämä ohjausryhmä ja ”työrukkasena” toimii kaupunginjohtajan nimeämä<br />
työryhmä. Jatkossa ilmasto-ohjelmaa tarkastellaan valtuustokausittain. Tällöin arvioidaan
15<br />
kasvihuonekaasupäästöjen taso, seurataan tehtyjen toimien vaikutuksia, suunnitellaan uusia<br />
toimenpiteitä ja arvioidaan ohjelman laajuuden riittävyys sekä tavoitteiden ajantasaisuus.<br />
Toteutuminen:<br />
Ilmasto-ohjelma valmistui ja hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa 22.8.<strong>2011</strong>. Ohjelman<br />
toimenpiteitä on jo käynnistetty.<br />
6. Jyväskylän Asuntomessut 2014<br />
Kaupunginvaltuuston päätöksen mukaisesti asuntomessujen valmistelu vuodelle 2014<br />
Äijälänrantaan on käynnistynyt. Asuntomessut on Suomen tunnetuimpia kesätapahtumia.<br />
Kesätapahtuman lisäksi asuntomessut on suomalaisen asuntorakentamisen näyteikkuna.<br />
Asuntomessut järjestetään Suomen Asuntomessut -organisaation ja järjestävän kunnan<br />
yhteistyönä tavoitteena parantaa asumisen laatua Suomessa ja edistää asumistietoa ja alansa<br />
osaamista.<br />
Jyväskylälle asuntomessujen järjestäminen on mahdollisuus vahvistaa hyvän asumisen mainetta,<br />
saada matkailullista ja elinkeinopoliittista nostetta sekä kehittää asumista. Projekti toteutetaan<br />
yhteistoiminnassa Jyväskylän kaupungin ja Osuuskunta Suomen Asuntomessujen kesken.<br />
Asuntomessut projektina vaatii panostusta koko <strong>kaupunki</strong>organisaatio eri alueilta.<br />
Vuoden <strong>2011</strong> aikana projektin painopiste on teema- ja sidosryhmätyöskentelyn käynnistämisessä,<br />
messuorganisaation pystyttämisessä, kunnallistekniikan ja viherympäristön suunnittelussa sekä<br />
rakennustapaohjeiden laatimisessa.<br />
Toteutuminen:<br />
Toteutui. Asuntomessujen projektipäällikkö aloitti työt 15.3.<strong>2011</strong> ja messuorganisaatio on<br />
pystytetty. Asuntomessutoimikunnan ja kaikkien messutyöryhmien työskentely käynnistettiin.<br />
Asuntomessujen teemat on valittu ja sidosryhmätyöskentely käynnistetty. Alueen kaava<br />
vahvistettiin kahta pientalotonttia ja pienkerrostalotonttia lukuun ottamatta. Alueelle järjestettiin<br />
kaksi arkkitehtikilpailua, joiden pohjalta messuille toteutetaan tornitalo ja pienkerrostalo.<br />
Alueen esirakentaminen on käynnistetty ja kunnallistekniikan- sekä viherympäristön suunnittelu<br />
on käynnissä. Tontinluovutus on käynnistynyt ja siihen liittyvät rakennustapaohjeet sekä muut<br />
asiakirjat ovat valmiit. Projekti etenee aikataulussa.<br />
7. Tukipalvelujen seudullinen organisointi<br />
Hankinta, talous- ja henkilöstöpalvelujen keskitetystä organisoinnista tehdään selvitys Sitran<br />
toimesta ja rahoituksella syksyllä 2010. Mukana ovat Jyväskylän <strong>kaupunki</strong>, Keski-Suomen<br />
sairaanhoitopiiri ja Jyväskylän Koulutuskuntayhtymä. Tarkempi suunnittelu ja mahdolliset<br />
päätökset tehdään vuonna <strong>2011</strong>. Ympäristökuntien mukaantulo selvitetään.<br />
Myös ruokapalveluiden organisoinnista käynnistetään vastaava selvitys em. toimijoiden kanssa.<br />
Toteutuminen:<br />
Jyväskylän <strong>kaupunki</strong>, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri ja Jyväskylän koulutuskuntayhtymä<br />
toteuttivat yhteistyössä Kuntien palvelukeskus KPK THH Oy:n (nykyinen nimi Kunnan Taitoa<br />
Oy) kanssa loppuvuodesta 2010 selvityksen talous- ja henkilöstöhallinnon sekä hankintatoimen<br />
nykyorganisoinnista pohjaksi yhteistyön syventämiselle. Selvityksen tiedot<br />
osallistujaorganisaatioista kokosi konsulttiyhtiö Bearingpoint Oy.<br />
Kaupunginhallitus hyväksyi 14.3.<strong>2011</strong> periaatepäätöksen, että Jyväskylän kaupungin, Keski-<br />
Suomen sairaanhoitopiirin ja Jyväskylän koulutuskuntayhtymän uudet talous- ja<br />
henkilöstöhallinnon sekä hankinta- ja materiaalipalvelujen tietojärjestelmähankkeet<br />
suunnitellaan ja toteutetaan yhteisesti. Yhteistyötä tiivistetään eri osajärjestelmien<br />
hyödyntämisessä ja kehittämisessä. Vastaavat päätökset on tehty Keski-Suomen<br />
sairaanhoitopiirin ja Jyväskylän koulutuskuntayhtymän hallituksissa.
16<br />
Periaatepäätöksen mukaisesti on Jyväskylän koulutuskuntayhtymän kanssa elokuussa <strong>2011</strong><br />
käynnistetty yhteistyö laskutuspalvelujen osalta. Jyväskylän kaupungin Talouskeskus Liikelaitos<br />
tuottaa laskutuksen ja reskontran palvelut kuntayhtymälle. Edelleen periaatepäätökseen liittyen<br />
Talouskeskus Liikelaitos on käynnistänyt yhteistyöselvitykset Keski-Suomen sairaanhoitopiirin ja<br />
MediKes Liikelaitoksen kanssa sairaanhoitopiirin ostolaskupalvelujen, laskutuksen ja reskontran<br />
sekä SAP HR -henkilöstöjärjestelmäpalvelujen tuottamiseksi Talouskeskus<br />
Liikelaitoksessa. Nämä selvitykset ovat vielä kesken.<br />
Jyväskylän kaupungin ja Keski-Suomen sairaanhoitopiirin tukipalvelujen ohjausryhmän<br />
päätöksellä puhepalveluyhteistyöstä tehtiin selvitys. Loppuraportti käsitellään ohjausryhmässä<br />
vuoden 2012 alussa ja sen jälkeen valmistellaan tarkemmat jatkosuunnitelmat mahdollisesta<br />
puhepalvelutoiminnan yhdistämisestä. Asia tuodaan päätöksentekoon TA 2013 käsittelyn<br />
yhteydessä.<br />
8. Kankaan vanhan tehdasalueen kehittäminen<br />
Kankaan vanhan tehdasalueen rakennemuutos synnyttää Jyväskylään uuden, vetovoimisen<br />
kaupunginosan. Tehdasalueen sijainti keskeisellä paikalla mahdollistaa yhdyskuntarakenteen<br />
eheytymisen sekä teollisuuskiinteistön muuntumisen monipuoliseksi työpaikkojen, palvelujen ja<br />
asumisen alueeksi, joka yhdistää keskustarakenteen luontevasti Seppälän palvelujen alueeseen.<br />
Kehittämistyö käynnistyy vuoden <strong>2011</strong> aikana alueen maankäytön selvityksillä,<br />
maankäytönpohjaksi järjestettävällä arkkitehtikilpailulla sekä tehdaskiinteistöjen väliaikaisen<br />
toiminnan hallinnoimisella.<br />
Toteutuminen:<br />
Toteutui. Kankaan aluekehittämiseen pystytettiin hankeorganisaatio, joka käynnisti hankkeen<br />
alueen maankäytön suunnittelun, kiinteistön haltuunoton ja tilapäisen vuokrauksen sekä<br />
Kankaan kehittämisen ydinprosesseihin jaettuna. Kankaan hankkeessa kokeiltiin onnistuneesti<br />
uutta, osallistavaa <strong>kaupunki</strong>suunnittelua jo maankäytön tavoitevaiheessa. Maankäytön<br />
selvitysvaihe päättyi kesäkuussa <strong>2011</strong>, arkkitehtikilpailun (1.7.−3.11.<strong>2011</strong>) 32 ehdotuksen<br />
pohjalta käynnistyi osayleiskaavan luonnostelu. Kiinteistön haltuunotto onnistui ja tilapäinen<br />
vuokraustoiminta käynnistyi. Alueella toimii 12 yritystä ja noin 70 työntekijää. Kankaan<br />
kiinnostus valtakunnallisessa tutkimuskentässä osoittautui suureksi, Kangas on testikohteena<br />
kahdessa Tekesin ja VTT:n hankkeessa. Kaupungin oma Tekes-rahoitteinen hanke Kankaan<br />
yhteisjärjestelyjen ja energiaratkaisujen kehittämiseksi sai rahoituspäätöksen tammikuussa<br />
2012.<br />
Kankaan alueen menot ja tulot 2010-<strong>2011</strong><br />
1000€ 2010 <strong>2011</strong> Yhteensä<br />
Menot 13 481 2 703 16 183<br />
Tulot 25 1 063 1 088<br />
Nettomenot 13 456 1 639 15 095
17<br />
Tilikauden päättymisen jälkeen tapahtuneet olennaiset toiminnan ja talouden muutokset<br />
Vuonna <strong>2011</strong> toteutumatta jääneitä investointimenoja esitetään uudelleenbudjetoitavaksi vuoden<br />
2012 talousarvion muutosten kautta yhteensä 2,4 miljoonaa euroa seuraaviin kohteisiin:<br />
Uudelleenbudjetoinnit 2012, 1000€<br />
Konsernihallinto<br />
Kaupungintalon irtaimisto 247 600<br />
Tietohallinto<br />
Toiminnanohjauksen kehittäminen 248 000<br />
Itsepalvelu ja sähköinen asiointi 242 000<br />
Maakunnallinen laajakaista 75 000<br />
Arkistotietokantaohjelman hankkiminen 30 000<br />
Opetus ja päivähoito SivLTK 07.02.2012 § 17<br />
Vaajakosken koulun kalustaminen 388 700<br />
Kukkulan koulun kalustaminen 244 300<br />
Päivähoidon hoito- ja työaikojen seuranta 200 000<br />
Päiväkotien kalusteet 100 000<br />
Kulttuuri-, liikunta- ja nuoriso LTK 25.01.2012 § 10<br />
Museokaupan kalustaminen 7 700<br />
Veturitallin kalustaminen 146 400<br />
Harjun peruskorjaus 80 400<br />
Korpilahden liikuntapaikkarakentaminen 43 000<br />
Kaupunkirakenne LTK 21.2.2012 § 53 & 52<br />
Kunnallistekniikan investoinnit 194 000<br />
Irtaimen omaisuuden hankinta 35 700<br />
595 000<br />
933 000<br />
277 500<br />
229 700<br />
Keski-Suomen pelastuslaitos PeLa JHK 14.02.2012 § 13<br />
Väestöhälyttimet 87 200<br />
Harjoitusaluehanke 44 300<br />
131 500<br />
YHTEENSÄ 2 414 300
18<br />
Olennaiset muutokset palvelualueiden toiminnassa ja taloudessa<br />
Liikelaitosten tilinpäätökset ja toimintakertomukset on koottu lukuun 5. Eriytetyt tilinpäätökset.<br />
Konsernihallinto<br />
Toiminnassa ja taloudessa tapahtuneet olennaiset muutokset<br />
Säännöt<br />
Sivistyspalveluiden palvelualueen johtosääntö muutettiin korkeimman hallinto-oikeuden 3.11.2010<br />
tekemän päätöksen mukaiseksi: kulttuuri-, liikunta- ja nuorisolautakuntien tilalle perustettiin<br />
kulttuuri-, liikunta- ja nuorisolautakunta. Sivistyspalveluiden sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen<br />
palvelualueiden johtosääntöjä muutettiin siten, että lasten päivähoito siirtyy vuonna 2012<br />
sivistyslautakunnan alaisuuteen. Kaupunkirakennepalvelujen ja liiketoiminnan palvelualueen<br />
johtosääntöön lisättiin Laukaan ja Muuramen kuntien kanssa tehdyn yhteistoimintasopimuksen<br />
mukainen joukkoliikennelautakunta. Muihin sääntöihin tehtiin yksittäisiä tarkistuksia.<br />
Omistajaohjaus<br />
Vuoden <strong>2011</strong> alussa toteutettiin konsernihallinnon koordinoimana hallitustyön arviointi. Arviointi<br />
toteutettiin kahdeksassa tytäryhtiössä hallituksen itsearviointimenettelynä. Vuoden 2012 alussa<br />
toteutetaan vastaava arviointikierros. Vuonna <strong>2011</strong> saatettiin loppuun myös kaupunginhallituksen<br />
toimivaltaan kuuluvien tytäryhtiöiden toimitusjohtajien sopimusten rakenteellinen uusiminen.<br />
Hankkeet<br />
Kaupunginvaltuusto hyväksyi 22.3.2010 kaupungintalon peruskorjauksen hankesuunnitelman.<br />
Peruskorjauksella ja siinä yhteydessä tehtävällä entisöinnillä palautetaan kaupungin historiallisesti<br />
merkittävin rakennus arvoiseensa kuntoon. Peruskorjaustyö valmistuu vuoden 2012 lopussa, jonka<br />
jälkeen sisätilojen viimeistelyyn ja toimintojen siirtymiseen arvioidaan kuluvan 2−3 kk.<br />
Kaupungin johtokeskus Kuokkalan Graniitissa valmistui elokuussa <strong>2011</strong>. Keski-Suomen<br />
valmiusharjoituksessa 14.−15.9.<strong>2011</strong> kaupungin valmiusjohdolla oli käytössään asianmukaiset tilat<br />
ja tekniset välineet.<br />
Tilinpäätöksen vaikutus vuoden 2012 talousarvioon ja arvio tulevasta kehityksestä<br />
Kaupunginvaltuuston 28.11.<strong>2011</strong>/173 hyväksymän vuoden 2012 talousarvion yleisperusteluissa<br />
kohdassa Talouden ohjaus ja tuottavuusohjelma (sivu 11) todetaan ”Kaupunginjohtaja valmistelee<br />
kustannuskehityksen hallintaan saamiseksi tarvittavat esitykset ja raportit kaupunginhallitukselle<br />
tarvittavista rakenteellisista ja johtamisjärjestelmän muutoksista, jotka varmistavat talousarvion<br />
toteutumisen sekä tulevan toiminnan. Lisäksi henkilöstöjärjestöjen kanssa neuvotellen<br />
valmistellaan tammikuun loppuun mennessä päätettäväksi menoihin suunnattu säästöohjelma.”<br />
Edelleen kohdassa Kaupunginhallitus (sivu 65) on todettu, että ”Vuodelle 2012 asetetaan<br />
henkilöstömenojen säästötavoite, joka koostuu mm. eläkepoistuman hyödyntämisestä, sijaisten<br />
käytön vähentämisestä sekä vapaaehtoisista virka- ja työvapaista. Kaupunginhallitukselle tuodaan<br />
yksityiskohtaisempi ohjelma tammikuussa 2012.”<br />
Edellä olevan perusteella kaupunginjohtaja valmisteli kaupunginhallitukselle 6,1 miljoonan euron<br />
säästöohjelman tammikuussa 2012. Säästöohjelman toteutumisen seurannasta ja raportoinnista<br />
päävastuu on hallintokeskuksessa. Hallinnollisten virkojen järjestelyillä pyritään 0,3 miljoonan<br />
euron säästöön. Säästötavoitteen saavuttaminen edellyttää kaikkien vapautuvien<br />
hallintovakanssien täyttämättä jättämistä ja siitä johtuvaa tehtävien uudelleen järjestelyä ja<br />
vastuiden määrittelyä.
19<br />
Sosiaali- ja terveyspalvelut<br />
Toiminnassa ja taloudessa tapahtuneet olennaiset muutokset<br />
Hallinto ja kehittäminen<br />
Hallinnon ja kehittämisen osalta toiminta toteutui suunnitelmien mukaisesti. Jyväskylän<br />
terveydenhuollon yhteistoiminta-alueen (Jyte) myötä aloitti toimintansa terveydenhuollon jaosto,<br />
jossa on mukana alueen kuntien edustus. Hallintoyksikössä tehostettiin toimielinten valmistelu- ja<br />
päätöksentekoprosessia siirtymällä sähköiseen kokouskäytäntöön myös vanhus- ja<br />
vammaisneuvostojen osalta.<br />
Työllistäminen ja työvoiman palvelukeskuksen toiminta toteutui suunnitelmien mukaisesti. Vuoden<br />
lopussa työttömien määrä oli 8 567, joka oli 0,7 % pienempi edelliseen vuoteen verrattuna.<br />
Nuorten työttömien (1 484 henkilöä) määrä kasvoi 0,1 %. Huolestuttavaa on pitkäaikaistyöttömien<br />
määrän (2 336 henkilöä) kasvu 9,3 % edelliseen vuoden joulukuuhun verrattuna (198 henkilöä).<br />
Terveydenhuollon palvelut, Jyväskylä<br />
Jyväskylän yhteistoiminta-alueen terveyskeskus aloitti toimintansa vuoden <strong>2011</strong> alusta alkaen.<br />
Palokan terveydenhuollon kuntayhtymä ja Korpilahden - Muuramen terveydenhuollon kuntayhtymä<br />
purettiin. Yhteistoiminta-alue vastaa Hankasalmen, Jyväskylän, Muuramen ja Uuraisten kuntien<br />
perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon järjestämisestä. Kuntayhtymien sekä Hankasalmen<br />
terveydenhuollon henkilöstö siirtyi pääosin Jyväskylän kaupungin työntekijöiksi.<br />
Aikuispsykiatria siirtyi vuoden alussa Keski-Suomen sairaanhoitopiirin toiminnaksi.<br />
Terveydenhuollon palvelujen vastuualueen palveluyksiköitä ovat Avosairaanhoito, Keskitetyt<br />
palvelut, Neuvolat, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto, Suun terveydenhuolto,<br />
Terveyskeskussairaala ja Ympäristöterveydenhuolto. Uuden organisaation toimintaprosesseja<br />
kehitettiin edelleen toimijoiden aiemmat hyvät käytännöt huomioiden. Otettiin käyttöön<br />
toimipaikkakohtaiset suoritehinnat.<br />
Kuluvan vuoden aikana osallistuttiin intensiivisesti Jyväskylän kaupungin palvelu- ja<br />
organisaatiouudistuksen 2013 suunnitteluun.<br />
Jyväskylän yhteistoiminta-alueen terveyskeskus (JYTE) aloitti toimintansa 1.1.<strong>2011</strong>. JYTE<br />
järjestää perusterveydenhuollon palvelut Jyväskylän lisäksi Hankasalmen, Muuramen ja Uuraisten<br />
kunnissa. JYTE:llä on kaikkiaan 12 terveysasemaa, joista 9 Jyväskylän alueella. Avosairaanhoidon<br />
toiminta toteutui pääsääntöisesti suunnitellun mukaisesti. Toimintojen yhtenäistäminen eri<br />
terveysasemien välillä saatiin käyntiin. Henkilöstön palkkojen harmonisointi työllisti ylempää sekä<br />
lähijohtoa merkittävästi. Lääkärivajaus (keskimäärin 10 lääkäriä) hankaloitti toimintaa.<br />
Ostopalveluna hankittiin 4-5 lääkärin työpanos 5/<strong>2011</strong> alkaen. Välittömän yhteydenoton<br />
turvaamiseksi takaisinsoittojärjestelmä (Solidus) laajennettiin kaikille vastaanotoille (poislukien<br />
Hankasalmen vastaanotto). Puhelinyhteyden saamisen tavoitteesta jäätiin – yhteys saatiin 57<br />
%:ssa puheluista.<br />
Keskitettyjen palveluiden osalta hoitotarvikejakelu keskitettiin Kyllöön ja tekstinkäsittely<br />
Vaajakoskelle. Diabetesvastaanotto laajennettiin kaikille terveysasema-alueille. Fysioterapeuttien<br />
akuuttivastaanottoa laajennettiin useille terveysasemille. Varastot yhdistettiin ja hankintoja<br />
keskitettiin. Sairaanhoitopiirin alueellinen apuvälinekeskus (AVEK) aloitti toimintansa 1.1.<strong>2011</strong> ja<br />
kierrätettävät apuvälineet siirtyivät sairaanhoitopiirin omistukseen. Valmisteltiin röntgenin<br />
fuusioiminen K-S sairaanhoitopiirin kuvantamisyksikköön 1.1.2012 alkaen.<br />
Neuvolat, koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa terveystarkastusten palveluohjelmat laadittiin<br />
yhtenäisiksi kaikissa toimintayksiköissä koko toiminta-alueella. Toimintaprosessien sisällöt<br />
tarkistettiin ja työmalleja kehitettiin asetuksen mukaiseen toimintaan pääsemiseksi.<br />
Terveydenhoitajan tehtäviä budjetoitiin lisää 17, Säästövelvoitteiden vuoksi rekrytointia porrastettiin<br />
täyttölupia säädelleen siten, että todelliseksi lisäys oli 9 henkilötyövuotta vuonna <strong>2011</strong>. Myös
20<br />
lääkärityövoiman vaje (n. 40 % suunnitellusta) näkyi olennaisena puutteena asetuksen mukaisen<br />
toiminnan saavuttamisessa kaikissa toimintayksiköissä.<br />
Suun terveydenhuollossa kiireettömässä hoidossa ei hoitotakuu toteutunut Jyväskylässä, mutta<br />
toteutui muissa yhteistoiminta-alueen kunnissa. Omaa toimintaa vahvistettiin yhdeksällä uudella<br />
vakanssilla. Tammikuussa aloitettiin kumppanuushanke yksityishammaslääkärivastaanottojen<br />
kanssa sekä toukokuussa otettiin käyttöön palveluseteli. Hoitoon pääsy ei Jyväskylässä kuitenkaan<br />
parantunut; hammaslääkärihenkilötyövuosia muun muassa perhevapaista johtuen puuttui 18, eikä<br />
tätä kompensoimaan saatu sijaistyövoimaa valtakunnallisesta hammaslääkäripulasta johtuen.<br />
Kiireetöntä jonoa alettiin purkaa vuoden lopulla. Lasten hammasterveys säilyi hyvänä koko JYTE:n<br />
alueella kuuluen maan parhaimmistoon. Takaisinsoittopalvelu paransi puhelinyhteyden saamista<br />
tuntuvasti.<br />
Terveyskeskussairaalassa on 332 sairaansijaa ja kymmenen osastoa: Kyllö; kuusi osastoa (195<br />
ss) ja päiväsairaala, Palokka; kolme osastoa (92 ss), Muurame; yksi osasto (45 ss). Hankasalmella<br />
toiminut sairaala siirtyi vuoden <strong>2011</strong> alusta kunnan alaisuuteen eikä siellä ole JYTE:n alueen<br />
sairaalatoimintaa. Jatkohoito keskussairaalassa toimivasta ympärivuorokautisesta<br />
päivystysyksiköstä voitiin turvata ja kitkalaskutus pitää hallinnassa; koko vuonna Jyväskylällä oli 28<br />
kitkalaskutuspäivää, Hankasalmella 14 ja Muuramella 4. Toimintaa hankaloitti<br />
pitkäaikaishoitoon/palveluasumiseen jonottavien suuri määrä, joka oli vuositasolla keskimäärin 48.<br />
Pitkäaikaishoidon nopeat muutokset vaikuttivat erityisesti loppuvuodesta terveyskeskussairaalasta<br />
jatkohoitoon pääsyä. Keskimääräinen hoitoaika oli 14 päivää; jatkohoitoon jonottavat potilaat<br />
pitkittivät keskimääräistä hoitoaikaa<br />
Ympäristöterveydenhuollon toiminta-alue laajeni koskemaan myös Hankasalmen, Joutsan ja<br />
Luhangan kuntien ympäristöterveydenhuoltoa.<br />
Terveydenhuollon palvelut, Muut kunnat<br />
Hoitajien käyntimäärissä näkyy 22 % lasku suunniteltuun. Tätä selittää hoitotarvikejakelun<br />
keskittyminen ja näiden käyntien jääminen pois terveysasemien hoitajilta. Myös lain vaatimat<br />
puhelinpalvelun tehostamiset ovat vaikuttaneet hoitajakäyntien määrää vähentävästi.<br />
Päivystysajan käynnit ylittivät suunnitellun määrän selkeästi (35 %). Käyntimäärä sisältää<br />
keskussairaalassa toimivan perusterveydenhuollon päivystyksen käyntien lisäksi Muuramen ja<br />
Hankasalmen lähipäivystyksen käynnit.<br />
Yhteistoiminta-alueen kustannusten kohdentaminen ja kuntakohtaiset laskutusperusteet tullaan<br />
käymään läpi ja tarvittaessa tarkistamaan menettelyjä vuoden 2012 aikana.<br />
Erikoissairaanhoidon palvelut, Jyväskylä<br />
Suurin muutos toiminnassa vuoden <strong>2011</strong> aikana oli aikuispsykiatrian siirtyminen Jyväskylältä<br />
Keski-Suomen sairaanhoitopiirin toiminnaksi. Tämä näkyy käyntien ja kustannusten kasvuna<br />
verrattuna vuoteen 2010.<br />
Jyväskylästä tehtiin erikoissairaanhoitoon vuonna <strong>2011</strong> yhteensä 26.323 lähetettä,<br />
Avohoitokäynneissä oli kasvua 4,8 %, vuodeosastojaksot sen sijaan vähenivät 2,7 %.<br />
Hoitotakuulainsäädännön velvoitteisiin vastaaminen aiheutti ostopalvelutoiminnan kasvua vaikka<br />
sairaanhoitopiirin omaa leikkaustoimintaakin tehostettiin.<br />
Jatkohoitoon siirtyminen niin erikoissairaanhoidon osastoilta ja kuin päivystyksestäkin sujui<br />
ongelmitta.<br />
Lasten päivähoitopalvelut<br />
Vuoden <strong>2011</strong> lopussa 61 prosenttia päivähoitoikäisistä lapsista oli joko kunnallisessa tai<br />
yksityisessä päivähoidossa tai kerhotoiminnassa, kun vuoden 2010 lopussa heitä oli palvelujen<br />
piirissä 60 prosenttia. Vuoteen 2010 verrattuna lasten määrä lisääntyi etenkin kunnallisissa<br />
päiväkodeissa ja yksityisessä päivähoidossa ja laski kunnallisessa perhepäivähoidossa. Vuoden
21<br />
<strong>2011</strong> aikana perustettiin päivähoitopaikkojen tarpeeseen vastaamiseksi lisäryhmät Polttolinjalle,<br />
Kypärämäen päiväkotiin sekä Ylioppilaskylän E-taloon.<br />
Kotihoidon tuella hoidettavien lasten määrä väheni vuoden <strong>2011</strong> aikana keskimäärin 2 854<br />
lapsesta 2.580 lapseen kuukaudessa. Tämä johtui omien lasten hoidon palvelurahan<br />
käyttöönotosta vuoden <strong>2011</strong> alusta alkaen.<br />
Palvelurahaa alettiin maksaa 1.1.<strong>2011</strong> alkaen myös yksityisten ja kunnallisten perhepäivähoitajien<br />
omien lasten hoidosta sekä sellaisille perheille, joilla on kotihoidossa neljä omaa alle<br />
esiopetusikäistä lasta. Kunnallisten ja yksityisten perhepäivähoitajien omia lapsia ko. palvelurahan<br />
piirissä oli ka. 80 lasta/kk. Perheitä, joille maksettiin palvelurahaa neljän oman alle<br />
esiopetusikäisen lapsen hoidosta, oli noin 20 perhettä/kk (80 lasta), yhteensä n. 160 lapsesta<br />
maksettiin ko. palvelurahaa.<br />
Päivähoidon palvelurahan perusteita ja palvelurahan kattohinta tarkistettiin 1.11.<strong>2011</strong> alkaen.<br />
Palvelurahan muuttuminen palveluseteliksi 1.1.2012 alkaen yksityisen päiväkotihoidon ja<br />
perhepäivähoidon osalta valmisteltiin ja samassa yhteydessä valmisteltiin myös yksityisiltä<br />
päiväkodeilta ostettavan esiopetuksen ostopalvelusopimukset.<br />
Päivähoitopalvelujen sijoittuminen sivistyspalveluihin päivähoito- ja opetuspalvelujen<br />
vastuualueelle 1.1.2012 alkaen valmisteltiin vuoden <strong>2011</strong> aikana toiminnan, henkilöstön ja<br />
talouden osalta.<br />
Kunnalliset perhepäivähoitajat tulivat työaikalain alaisiksi 1.8.<strong>2011</strong> alkaen. Perhepäivähoitajien<br />
työaika tuli suunnitella noin 40 tuntiin viikossa, mikä aiheutti haasteita lasten hoitoaikojen<br />
sovittelulle. Joitakin lapsia siirtyi tämän vuoksi hoitoon päiväkoteihin. Perhepäivähoitajien<br />
työaikamuutoksesta johtuen varahoidon tarve lisääntyi, mutta tähän pystyttiin vastaamaan<br />
olemassa olevilla varahoitojärjestelyillä.<br />
Vanhus- ja vammaispalvelut<br />
Vuoden <strong>2011</strong> aikana omaishoidon tuen piirissä oli yhteensä 1 002 asiakasta, lisäystä<br />
edellisvuoteen oli 50 asiakasta. Uusia omaishoidon tuen hakemuksia tuli vuoden aikana yhteensä<br />
302. Omaishoidossa tehtiin asiakaskysely, jonka avulla omaishoitoa kehitetään. Omaishoitajat<br />
toivoivat mm. suurempaa rahallista tukea, vaihtoehtoja hoitopaikkoihin, siivouspalveluja, virkistys-,<br />
ohjaus- ja neuvontapäiviä sekä kodinhoitoapua. Työntekijöiltä hoitajat toivoivat enemmän<br />
yhteydenpitoa.<br />
Kotihoidon asiakkaina oli vuoden <strong>2011</strong> aikana yhteensä 3 046 henkilöä, joista yli 75-vuotiaita<br />
2.204. Kotihoidon käyntejä tehtiin yhteensä 676 670, joka oli 23 716 enemmän kuin edellisenä<br />
vuotena. Kotihoidon tavoite toiminnan tehostamisesta mobiililaitteiden käyttöönotolla ei toteutunut,<br />
koska kilpailutus viivästyi ja laitteita päästiin pilotoimaan vasta joulukuussa <strong>2011</strong>.<br />
Tuetun kotona asumisen palveluseteli otettiin käyttöön kotihoidossa, jolloin asiakkaiden<br />
tarpeenmukaisen palvelun järjestäminen onnistui entistä sujuvammin ja se lisäsi asiakkaiden<br />
valinnan mahdollisuutta. Kotihoidon ja tukipalvelujen palveluseteliä käytti vuoden <strong>2011</strong> aikana<br />
yhteensä 361 asiakasta.<br />
Vanhus- ja vammaispalveluissa toteutettiin palveluverkkoselvityksen mukaisia suunniteltuja<br />
toiminnallisia ja tilamuutoksia. Palokan kuntayhtymän purkautumisen yhteydessä vastuualueelle<br />
siirtyi vuoden alussa Puuppolan hoivasairaalan kolme osastoa, yhteensä 120 asukaspaikkaaja ja<br />
78 työntekijää. Vanhuspalvelujen laitospaikkoja vähennettiin Jokivarren uusien ryhmäkotipaikkojen<br />
(117) valmistumisen myötä. Vuoristosairaalan toiminta ja Palokan laitospaikkojen ostopalvelut<br />
lopetettiin. Akseli- ja Elina kodin toiminta muutettiin kokonaan lyhytaikaishoidoksi, yksikön 50<br />
hoitopaikkaa mahdollisti lyhytaikaishoidon lisäämisen mm. tukemaan omaishoitoa. Puuppolan<br />
hoivakodilta vähennettiin vuoden aikana 17 hoitopaikkaa ja lyhytaikaishoitopaikat siirtyivät<br />
Puuppolasta Akseli- ja Elina kotiin.
22<br />
Vuoden <strong>2011</strong> lopussa palveluasumisen paikkoja oli yhteensä 812, joista omatoiminta 465 paikkaa<br />
ja ostopalvelut 347 paikkaa. Vuonna 2010 palveluasumisen paikkoja oli 655 eli 157 vähemmän.<br />
Laitospaikkoja oli vuonna 2010 Puuppola ja Palokan ostopalvelut mukaan lukien yhteensä 515 ja<br />
vuonna <strong>2011</strong> oli 80 paikkaa vähemmän eli 406. Ympärivuorokautisen hoidon paikkaluku oli 2010<br />
yhteensä 1 170 ja <strong>2011</strong> yhteensä 1 218, nettolisäys edellisvuodesta 48 hoitopaikkaa.<br />
Ympärivuorokautisen hoidon palveluseteli saatiin käyttöön kesällä <strong>2011</strong>, palvelutuottajia oli<br />
yhteensä viisi ja vuoden <strong>2011</strong> aikana asiakkaita oli yhteensä 15.<br />
Palveluasumisessa (oma ja ostopalvelut), pitkäaikaishoidossa ja vammaispalvelujen<br />
asumispalveluissa toteutettiin valvonta- ja auditointikäynnit. Osalla käynneistä oli mukana<br />
Aluehallintoviraston tarkastaja ja osa toteutettiin sisäisenä valvontana ja vertaisarviointina.<br />
Yhdenmukaisella seuranta- ja arviointimallilla varmistettiin asiakaspalvelujen tasalaatuisuus ja<br />
henkilöstöresurssien oikea kohdentuminen.<br />
Vammaispalvelulain uudistuksen myötä henkilökohtaisen avun osalta asiakasmäärä kasvoi.<br />
Kehitysvammaneuvolatoiminta käynnistyi, kun alkuvuodesta vammaispalveluihin saatiin lääkäri.<br />
Työvalmennusta uudistettiin ja uusia avotyösopimuksia tehtiin vuoden aikana yhteensä 16.<br />
Vammaispalveluissa toteutettiin vammaispalvelulain mukaisia palveluja saaville<br />
asiakastyytyväisyyskysely. Kyselyn tulosten keskiarvo oli kahdeksan (8). Lisäksi tehtiin<br />
palveluohjauksesta asiakaskysely, jota hyödynnetään palveluohjauksen kehittämisessä.<br />
Vastuualueella järjestettiin koko henkilöstöä koskeva RAI-soft järjestelmän (Resident Assessment<br />
Instrument, vanhustenhuoltoon kehitetty hoidon arviointi- ja seurantajärjestelmä)<br />
ohjelmistokoulutukset. Vammaispalveluissa jatkettiin kehitysvammaisten asiakkaiden Toimi -<br />
toimintakykymittarin testausta.<br />
Henkilöstön osaaminen varmistettiin osaamiskartoitusten perusteella suunnitelluilla<br />
täydennyskoulutuksilla. Koko vastuualueen henkilöstö osallistui Asiakkaasta lähtöisin - uusi<br />
toimintakulttuuri koulutukseen. Koulutus on osa Uuden sukupolven palvelujen uudistamistyötä,<br />
jossa keskeistä on asiakkaiden oman äänen kuuleminen, osallisuus hoidon suunnitteluun sekä<br />
aktivoiva asiakaslähtöinen toimintatapa tukea toimintakykyä ja itsenäistä pärjäämistä.<br />
Uudet työnkuvat -hankkeen avulla kirkastetaan henkilöstön tehtävänkuvia, lisätään työntekijöiden<br />
työmotivaatiota ja jaksamista työssä. Hanke käynnistyi pitkäaikaishoidossa ja tavoitteena on<br />
laajentaa sitä koko vastuualueelle.<br />
Uuden sukupolven palvelujen malleja suunniteltiin useissa työryhmissä koko henkilöstön kanssa.<br />
Esimiestyön uudistaminen suunniteltiin ja valinnat toteutettiin loppuvuoden aikana. Vastuualueen<br />
esimiehille organisoitiin JET (johtamisen erikoisammattitutkinto) -koulutusta, johon vastuualueelta<br />
osallistuu yhtensä 16 esimiestä. Henkilöstön hyvinvointiin ja jaksamiseen panostettiin mm.<br />
suuntaamalla opiskelijoiden ohjauksesta saadut rahat työhyvinvoinnin edistämiseen<br />
toimipaikoittain.<br />
Sosiaali- ja perhepalvelut<br />
Perheiden varhaista tukea ja lastensuojelun avohuollon palveluja on vahvistettu ja monipuolistettu<br />
viime vuosina. Lapsiperheiden tilapäistä kotipalvelua käyttäneitä perheitä (377) oli 22,8 %<br />
enemmän kuin edellisenä vuotena (307). Perheistä 75,9 % hankki kotipalvelun palvelusetelillä.<br />
Psykososiaalisissa palveluissa aloitettiin neuvonta- ja terapiapalvelujen palvelusetelikokeilu<br />
pienten lasten perheille ja vanhemmille. Palveluseteli myönnettiin 85 jyväskyläläiselle perheelle.<br />
Perheneuvolassa aloitettiin perhekoulu ja Vanhemman neuvo -ryhmät.<br />
Asiakkaiden keskimääräinen odotusaika perheneuvolaan oli 5,8 viikkoa. Odotusaika lyheni<br />
edellisiin vuosiin verrattuna muutamalla viikolla (2010:8 viikkoa ja 2009:9,4viikkoa). Uudet työmallit<br />
kuten Oiva-malli, eFamily Coach ja palvelusetelit nopeuttivat palveluihin pääsemistä.
23<br />
Omana toimintana aloitettiin Mattilan tuetun asumisen yksikkö. Asumisvuorokausia toteutui 2563<br />
päivää, jossa ovat mukana sekä lapset että aikuiset. Tuottavuusohjelman mukaisesti palvelulla<br />
säästettiin ostopalvelujen kustannuksista noin 0,3−0,5 milj. euroa.<br />
Lastensuojeluilmoitusten määrä 2 087 pysyi lähes edellisen vuoden tasolla (2 011), kasvua oli 3,8<br />
%. Lastensuojelun avohuollon asiakkaita oli (2 664) 6,9 % edellistä vuotta enemmän (2 492).<br />
Asiakasmäärän kasvuprosentti pienentyi vuoteen 2010 verrattuna, jolloin avohuollon asiakasmäärä<br />
kasvoi 14 % edellisestä vuodesta.<br />
Kuntaliitoksen jälkeisessä Jyväskylässä kodin ulkopuolelle sijoitettujen lapsien määrä oli<br />
korkeimmillaan vuonna 2009 (490). Vuonna 2010 vastaava luku oli 439. Viime vuonna sijoitettujen<br />
lasten määrä 459 oli hieman (4,6 %) edellistä vuotta suurempi.<br />
Kriisitilanteissa ja kiireellisissä lastensuojelun tarpeissa asukkaat saivat apua viivytyksettä.<br />
Lastensuojeluilmoituksista 88 % käsiteltiin lakisääteisen 7 vuorokauden kuluessa. Selvityksistä 68<br />
% valmistui 3 kuukauden kuluessa vireille tulosta. Lastensuojelutarpeen selvitysten<br />
keskimääräinen käsittelyaika oli 80 vuorokautta.<br />
Toimeentulotukea sai 8 069 kotitaloutta, mikä oli 97 kotitaloutta vähemmän kuin vuonna 2010.<br />
Toimeentulotukiasiakkaan 7 päivän palvelutakuu ei toteutunut lokakuussa. Silloin keskimääräinen<br />
käsittelyaika oli 8 vuorokautta. Koko vuoden keskiarvo toimeentulotuen käsittelyssä oli 4 työpäivää.<br />
Pitkäaikaisasunnottomien määrä (38) puolittui vuosille 2009–<strong>2011</strong> asetetun tavoitteen mukaisesti.<br />
Valtakunnallisen hankkeen alkaessa pitkäaikaisasunnottomia oli noin 80 henkilöä.<br />
Toisen asteen koulutuksen oppilashuoltotyöhön palkattiin lukiopsykologi ja ammattiopistoihin<br />
suuntautunut psykologi.<br />
SARANA-hanke kokosi yhteen sosiaalialan koulutuksen, tutkimuksen ja työelämän toimijat.<br />
Hankkeessa kehitettiin sosiaaliasemien sosiaalityötä, sosiaaliohjausta, perhetyötä ja<br />
psykososiaalisia palveluja. Uutena asiakastyön menetelmänä valmistui moniammatillinen<br />
tilannearviomalli. Terveyspalvelujen kanssa kehitettiin uusia yhteisiä toiminnallisia palvelumalleja.<br />
Henkilöstölle järjestettiin neljä informaatio- ja keskustelutilaisuutta vuoden aikana. Aiheina olivat<br />
muun muassa Jyväskylän kaupungin palvelu- ja organisaatiouudistus.<br />
Sosiaali- ja perhepalveluiden asiakasraati aloitti toimintansa keväällä <strong>2011</strong>. Vastuualueen palvelut<br />
saivat asiakkailtaan asiakaskyselyssä kouluarvosanan 8.5.<br />
Merkittävät poikkeamat tilinpäätösvuoden talousarvioon<br />
Sosiaali- ja terveyspalveluiden talous toteutui kokonaisuutena suunniteltua huonommin. Menot<br />
muutetusta talousarviosta ylittyivät 8,8 milj. euroa ja tulot 1,5 milj. euroa. Terveydenhuollossa<br />
kasvu johtui suurelta osin päivystyspalveluista, sairaankuljetuksesta, apuvälinepalveluista ja<br />
hoitotarvikkeista. Lasten päivähoitopalveluissa ylitys aiheutui henkilöstömenojen kasvusta sekä<br />
palvelurahan ennakoitua suuremmasta käytöstä. Vanhus- ja vammaispalveluissa kasvu aiheutui,<br />
kun tuottavuusohjelmassa vastuualueelle asetettu tavoite osoittautui erittäin haastavaksi sekä<br />
sairauspoissaolojen vähentymisellä tavoiteltu henkilöstömenojen säästö ei toteutunut.<br />
Tilinpäätöksen vaikutus vuoden 2012 talousarvioon ja arvio tulevasta kehityksestä<br />
Tilinpäätöksen perusteella vuoden 2012 talousarvion toteuttaminen vaati erityisen tarkkaa<br />
talouskuria. Talousarviossa on vain 4,3 milj. euron kasvunvara arvioitaessa toimintaa<br />
toimintakatteen valossa. Käytännössä tämä tarkoittaa vain 1,3 % kasvua vuoteen <strong>2011</strong> verrattuna.<br />
Edellisten vuosien kasvu sosiaali- ja terveyspalveluissa on ollut n. 5 %. Kun ottaa huomioon<br />
talousarviossa olevan henkilöstökustannusten kasvun, joka on noin 3 %, tarkoittaa talousarvio
24<br />
toteuttaminen erittäin tiukkaa politiikkaa henkilöstön osalta sekä rakenteellisia muutoksia<br />
palveluissa.<br />
Suurimmat haasteet vuodelle 2012 ovat vanhus- ja vammaispalveluissa. Erityisesti paineita<br />
aiheuttaa toimenpideohjelmien ja henkilöstöjärjestelyjen todellinen vaikuttavuus<br />
henkilöstömenoihin. Sijaisten ja sairauspoissaolojen kustannusten tulisi vähentyä näiden ansiosta<br />
merkittävästi talousarvion toteutumiseksi.<br />
Terveydenhuollon palveluissa haasteina ovat myös henkilöstömenojen sekä päivystyspalvelujen,<br />
sairaankuljetuksen, apuvälinepalveluiden ja hoitotarvikkeiden toteutuminen. Erikoissairaanhoidon<br />
arvioidut talousarviokustannukset ovat sairaanhoitopiirin tarjouksen mukaisia ja sairaanhoitopiirin<br />
tekemä arvio (helmikuu 2012) on, että merkittäviä uhkia tai paineita budjetin ylittymiseen ei ole.<br />
Sosiaali- ja terveyspalveluissa kustannuskehityksen tulisi olla vain 1,7 % vuoden <strong>2011</strong> tasosta, kun<br />
edellisten vuosien kasvu on ollut 4–6 % luokkaa.<br />
Sosiaali- ja perhepalveluiden osalta suurimmat kustannuspaineet aiheutuvat lastensuojelun ja<br />
toimeentulotuen kustannusten noususta.<br />
Sivistyspalvelut<br />
Toiminnassa ja taloudessa tapahtuneet olennaiset muutokset<br />
Tukipalvelut<br />
Tukipalveluihin kuuluvat palvelualueen ja vastuualueiden johtajat, sivistys-, kulttuuri-, liikunta- ja<br />
nuorisolautakuntien toiminta ja sivistyspalvelujen hallinto- ja kehittämisyksikkö. Lisäksi<br />
tukipalveluihin vyörytetään tilinpäätöksen yhteydessä keskushallinnosta palvelualueelle<br />
budjetoimattomia, lähinnä henkilökustannuksiin liittyviä kustannuseriä kuten tapaturma-,<br />
työttömyys-, ja sosiaalivakuutusmaksujen oikaisuja ja eläkemaksuihin liittyviä kirjauksia.<br />
Tukipalvelujen varsinainen toiminta ilman budjetoimattomia keskushallinnon vyörytyksiä alitti<br />
talousarvion vuonna <strong>2011</strong>. Talousarviossa asetettu tasapainottamistavoite 55 000 euroa<br />
saavutettiin säästämällä ulkoisten palvelujen ostoissa, kalustohankinnoissa, palvelualueen<br />
yhteisissä koulutuksissa, sivistyspalvelujen ja vastuualuejohdon menoissa, lautakuntien<br />
kokousmenoissa (tavoite 1 kokous vähemmän/ltk) ja muissa toimintamenoissa.<br />
Keskushallinnon vyörytykset heikensivät budjetoidun toiminnan tulosta 221.056 euroa. Ilman<br />
vyörytyksiä toimintakate alittui 105 330 euroa.<br />
Varhainen kasvu ja perusopetus<br />
Keski-Palokan koulu aloitti toimintansa 1.8.<strong>2011</strong> lukien peruskorjatuissa ja laajennetuissa tiloissa.<br />
Mankolan koulu perustettiin hallinnollisena yksikkönä ja koulun rakentamishanke eteni<br />
aikataulussa. Yhtenäisen perusopetuksen ja yhtenäiskoulujen toiminnallinen kehittämisprosessi<br />
käynnistettiin. Perusopetuslain muutosten jalkauttaminen ns. kolmiportaisen tuen kautta eteni<br />
kouluille laajamittaisen täydennyskoulutusohjelman avulla. Valtion erityisavustusta opetusryhmien<br />
pienentämiseen kohdennettiin kriteerien mukaisesti kouluille 533.161 euroa. Opetuksen<br />
oppilaskohtaiset tuntiresurssit pysyivät edellisen vuoden tasolla.<br />
Kulttuuripalvelut<br />
Pitkäaikainen kulttuurijohtaja jäi eläkkeelle ja uusi kulttuurijohtaja aloitti tehtävässään syksyllä<br />
<strong>2011</strong>. Tehtävänkuvaa muokataan koko palvelualuetta koskevaksi. Ikääntyneiden<br />
kulttuuripalveluihin panostetaan entistä enemmän Osaattori-hankkeen avulla. Kulttuuriaitan<br />
merkittävä Majakka-hanke päättyi vuoden lopussa. Kesto 1.10.2010−31.12.<strong>2011</strong>, 190 000 euroa.<br />
Kirjastopalvelut<br />
Tikkakosken lähikirjaston kalusteremontti valmistui helmikuussa. Uusitun kirjaston tiloihin saatiin<br />
myös Yhteispalvelupiste. Osa kirjastotoimipisteistä pidettiin suljettuina heinäkuun <strong>2011</strong> ajan, jotta
25<br />
käytössä oleva sijaismääräraha saatiin riittämään loppuvuoden tarpeisiin. Heinäkuun suluista<br />
huolimatta kirjastopalvelujen käyttö kasvoi vuodesta 2010 hieman sekä lainausten (+1,6 %) että<br />
kävijämäärien (+1,2 %) osalta. Kirjaston verkkopalveluiden käyttö kasvoi edelleen voimakkaasti<br />
(+18,9 %).<br />
Museopalvelut<br />
Museoita koskeva palveluverkkoselvitys valmistui 31.5.<strong>2011</strong>.<br />
Nuorisopalvelut<br />
Työllistämislain muutoksen mukaisesti jouduttiin luopumaan määräaikaisista työsuhteista.<br />
Liikuntapalvelut<br />
Vesiliikuntakeskus AaltoAlvari suljettiin kokonaisuudessaan peruskorjauksen vuoksi 1.5.<strong>2011</strong> ja se<br />
otetaan osittain uudelleen käyttöön 2.5.2012. Otettiin käyttöön 15 kerran jumppakortti, joka käy<br />
Wellamossa, Graniitissa ja Tikkakoskella toimiviin ryhmiin. Jumppakortista tuloutetaan 20 %<br />
liikunnanohjaukseen.<br />
Jyväskylän kaupunginorkesteri<br />
Vuoden <strong>2011</strong> hyvän tuloksen taustalla on kolmivuotisen budjetoinnin rohkaisu kiinnittää kalliimpia<br />
esiintyjiä, mikä näkyi mahdollisuutena korottaa konserttilippujen hintaa ja sitä kautta<br />
lipunmyyntitulojen kasvuna. Konserttien täyttöaste oli ennätyskorkea, 98 %.<br />
Jyväskylän kaupunginteatteri<br />
50-vuotisjuhlavuonna teatterissakävijöille korkeatasoisia taitelijavierailijoita sekä vierailuesityksiä.<br />
Merkittävät poikkeamat tilinpäätösvuoden talousarvioon<br />
Varhainen kasvu ja perusopetus<br />
Määräraha ylittyi 1 658 324 euroa.<br />
− Henkilöstökulut 410 000<br />
Henkilömenojen ylitykseen vaikutti osaltaan sisäilmaongelmista johtuvat poissaolot. Toisaalta<br />
lukioissa opettavien yläkoulujen opettajien työpanoksesta laskutettiin koulutuskuntayhtymää eikä<br />
näitä tuloja ja menoja oltu budjetoitu vuodelle <strong>2011</strong>. Vuonna 2012 nämä on budjetoitu.<br />
− Palvelujen ostot 791 000<br />
Muihin kuntiin kesken vuotta sijoitettujen lasten kustannuksia laskutettiin ennakoitua enemmän.<br />
Atk-ohjelmistomaksut nousivat ennakoitua enemmän. Matkustuskulut ylittyivät johtuen pääosin<br />
kuljetushintojen huomattavasti keskimääräistä kustannustason nousua suuremmista hintojen<br />
korotuksista.<br />
− Aineet, tarvikkeet ja tavarat 256 000<br />
Joihinkin peruskorjattuihin kouluihin jouduttiin kertaluonteisesti hankkimaan kirjojen lisäksi kaikki<br />
muukin opetusmateriaali, sillä mitään ei voitu siirtää vanhoista tiloista uusiin.<br />
Iltapäivätoiminnan välipalamaksut ja palveluntuottajakorvaukset lisääntyivät lapsimäärän kasvun<br />
takia. Osittain koulutasolla oli myös käytetty hankintoihin enemmän määrärahoja kuin oli budjetoitu.<br />
− Muut toimintakulut 267 000<br />
Tässä tulleet ylitykset ovat pääosin palvelujen ostoihin ja aineisiin, tarvikkeisiin ja tavaroihin<br />
kuuluvia, tähän tiliryhmään virheellisesti kirjattuja menoja.<br />
Kuukausittaisen talousseurannan perusteella ei vielä alkusyksystä <strong>2011</strong> ollut viitteitä merkittävästä<br />
talousarvion ylityksestä ja siksi talousarvion muutosesitystä ei tehty.<br />
Kirjastopalvelut<br />
Käyttösuunnitelmassa kirjastoaineistoon oli budjetoitu 891 000 euroa. Aineistoa on hankittu<br />
956.000 eurolla eli 65.000 eurolla enemmän kuin oli budjetoitu. Aineistoa on hankittu<br />
investointeihin budjetoidulla 60.000 eurolla Palokan vuonna 2012 avattavaan uuteen kirjastoon.<br />
Kirjallisuusaineisto (kirjat, CD-levyt tms.) eivät ole käyttöomaisuutta, joten niitä ei voida hankkia<br />
investointina.
26<br />
Liikuntapalvelut<br />
Toimintatulot<br />
+ 1 308 129 euroa<br />
Toimintamenot ylittyivät - 408 712 euroa<br />
Toimintakate + 899 417 euroa<br />
- Vesiliikuntakeskus Aalto Alvarin nettosäästö 518 609 euroa<br />
Käyttösuunnitelma laadittiin niin, että halli olisi ollut avoinna joiltakin osin, mutta se olikin<br />
suljettuna kokonaisuudessaan.<br />
- Toimintatuloja lisäsi erillistapahtumien määrän nousu vuonna <strong>2011</strong>. Uimahalli Wellamon<br />
ennakoitua suurempi kävijämäärä ja pidemmät aukioloajat sekä Tikkakosken uimahallin<br />
aukioloaikojen pidentäminen 3 päivästä 5 päivään.<br />
Jyväskylän kaupunginorkesteri<br />
Tulojen lisääntyminen johtui kolmivuotisbudjetoinnin mahdollistamasta pitkäjänteisestä<br />
suunnittelusta.<br />
Jyväskylän kaupunginteatteri<br />
Kolmivuotisen suunnitelman mukaan on uusittu valo-, näyttämö- ja audiokalusteita. 50-<br />
vuotisjuhlavuonna teatterissakävijöille korkeatasoisia taitelijavierailijoita sekä vierailuesityksiä.<br />
Lisäksi on julkaistu teatterin historiikki ja toteutettu juhlavuoden näyttelyt.<br />
Tilinpäätöksen vaikutus vuoden 2012 talousarvioon ja arvio tulevasta kehityksestä<br />
Varhainen kasvu ja perusopetus<br />
Ennakoitu ylitysuhka talousarviossa on hanketuloissa 200 000 euroa ja käyttömenoissa 900 000<br />
euroa. Osa vuoden <strong>2011</strong> ylityksestä oli kertaluonteisia hankintoja peruskorjattuihin tiloihin tai<br />
ylityksiä ainehankinnoissa ja ne eivät suoraan ole ylitysuhkana vuonna 2012. Muihin kuntiin kesken<br />
vuotta sijoitettavien lasten aiheuttamien kulujen ennakointia pyritään parantamaan, vaikka kuluihin<br />
ei voi vaikuttaa. Kuljetuskustannusten keskimääräistä suurempi kustannustason nousu on<br />
odotettavissa edelleen vuonna 2012. Iltapäivätoiminnan välipalamaksujen ja<br />
palveluntuottajakorvausten odotettavissa oleva ylitys olisi katettavissa iltapäivätoiminnan<br />
kohdistetulla valtionosuudella, joka lisääntyy 200 000 euroa vuodesta <strong>2011</strong> vuoteen 2012.<br />
Nuorisopalvelut<br />
Vuoden 2012 talousarviossa on nuorisopalveluihin resurssoitu hieman enemmän, jotta<br />
talousarvion ylitys vuonna <strong>2011</strong> ei toistuisi.<br />
Liikuntapalvelut<br />
Huolimatta vuoden <strong>2011</strong> talousarvion alittumisesta merkittäviä budjettialituksia ei ole odotettavissa<br />
vuonna 2012. Käyttösuunnitelma on laadittu siten, että Aalto Alvari on avoinna rajoitetusti syksyllä<br />
2012.<br />
Kaupunkirakennepalvelut<br />
Toiminnassa ja taloudessa tapahtuneet olennaiset muutokset sekä merkittävät poikkeamat<br />
tilinpäätösvuoden talousarvioon<br />
Käyttötalouden toteutuminen<br />
Kaupunkirakennepalvelujen toimintakate toteutui 2 milj. euroa muutettua talousarviota parempana.<br />
Tulot ylittyivät yhteensä 2,9 milj. ja menot 0,9 milj. euroa. Säästösyistä pidetyistä palkattomista<br />
virka- ja työvapaista kertyi säästöä 71 400 euroa.<br />
Käyttötaloustulojen suurin poikkeama (2,1 milj. euroa) oli <strong>kaupunki</strong>rakenne-määrärahassa.<br />
Budjetoimattomia tuloeriä olivat urakoitsijan maksama Asemakadun rakentamisen viivästyssakko,<br />
ympäristöystävällisen ulkovalaistushankkeen saama ELY-keskuksen tuki sekä TEKES-tuki<br />
kaavoituksen Kymppi-Moni -hankkeelle. Budjetoitua enemmän tuloja kertyi asuntotoimen vuokra-
27<br />
ja myyntivoittotuloista, tontinvuokra-, maastomittaus- ja metsänmyyntituloista sekä<br />
pysäköinninvalvonnasta.<br />
Maan myyntivoittoja kertyi 0,7 milj. euroa muutettua talousarviota enemmän. Kankaan alueen<br />
vuokratulot jäivät hieman budjetoidusta.<br />
Käyttötalousmenot ylittyivät ainoastaan <strong>kaupunki</strong>rakenne -määrärahassa. Suurimpia poikkeamia<br />
olivat ympäristöystävällisen ulkovalaistushankkeen menot, jotka näkyvät energiasäästöinä tulevina<br />
vuosina, katuverkon uudelleenpäällystykset pahan routatalven jäljiltä, rakennusten purku- ja<br />
pilaantuneiden maiden puhdistuskustannukset, metsätoimen urakoitsijakustannukset sekä Kymppi-<br />
Moni -hanke.<br />
Rakennus- ja ympäristövalvonnan määrärahassa menot alittuivat etupäässä rakennuslupa-arkiston<br />
digitalisointiprojektin käynnistymisviiveen vuoksi, jolloin hankkeeseen budjetoitua rahaa jäi<br />
käyttämättä. Lisäksi säästöä kertyi ympäristötoimen laboratorion asiantuntijapalveluista ja<br />
tarvikehankinnoista. Talousarviossa oli myös varauduttu rakennus- ja ympäristölautakunnan<br />
sähköiseen kokouskäytäntöön siirtymiseen, mutta hanketta ei toteutettu vuoden aikana.<br />
Hallinnon ja kehittämisen määrärahassa olevan Kankaan alueen menot alittuivat muutettuun<br />
talousarvioon nähden.<br />
Palveluissa tapahtuneet olennaiset muutokset<br />
Joukkoliikenteen seudullista yhteistoimintaa koskeva sopimus allekirjoitettiin Jyväskylän, Laukaan<br />
ja Muuramen kesken. Yhteistoiminta sisältää kuntien joukkoliikenteen viranomaistehtävät ja<br />
henkilökuljetukset.<br />
Viimeiset urakka-alueet liitettiin kaupungin järjestämän jätteenkuljetuksen piiriin ja jätehuollon<br />
sähköiset luvat otettiin käyttöön. Joukkoliikenteen palvelutasoa pystyttiin parantamaan<br />
paikallisliikenteen matkustajainformaatiojärjestelmän laajennuksella. Keväällä otettiin käyttöön<br />
kevyen liikenteen reittien suunnittelua helpottava sähköinen reittiopas ja syksyllä kokeiltiin kevyen<br />
liikenteen kuntokartoitusta uudella järjestelmällä.<br />
Palvelupiste Hannikaisen palvelukassatoiminnot siirrettiin Nikolainkulman neuvontaan ja<br />
Hannikaisen roolia <strong>kaupunki</strong>rakennepalveluiden asiantuntijana ja yhden kohtaamisen<br />
palvelupisteenä korostettiin.<br />
Toiminnan tuottavuuden parantamiseen kiinnitettiin erityistä huomiota. Hankintojen osalta oltiin<br />
mukana Tuottavuuden kehittämishankkeessa (Tukefin 3), jossa tehtiin pilottina Satamakadun<br />
rakennusurakan hankinta hyvin tuloksin. Tavoitteena on laajentaa kyseistä mallia muihinkin<br />
hankintoihin. Myös arkistopalvelua saatiin tehostettua, kun rakennuslupa-arkiston digitointityön<br />
edetessä voitiin osa asiakirjoista ja suunnitelmista toimittaa asiakkaalle sähköisesti. Myös vahva<br />
panostus sähköiseen asiointiin toi tehokkuutta <strong>kaupunki</strong>rakennepalveluiden sisäisiin prosesseihin.<br />
Tilinpäätöksen vaikutus vuoden 2012 talousarvioon ja arvio tulevasta kehityksestä<br />
Rakentaminen on edelleen vilkasta, mutta yleinen talouden epävarmuus luo haasteita<br />
<strong>kaupunki</strong>rakennepalveluiden toiminnalle ja erityisesti budjetoidulle tulokertymälle.<br />
Myytäviä tontteja, myös arvotontteja, tulee hyvin tarjolle. Metsäpalveluissa taloudelliset tavoitteet<br />
saavutetaan, ellei metsäteollisuuden puunkäyttöön tule vuoden aikana merkittäviä rajoituksia.<br />
Vuoden 2012 kunnallistekniikan investointiohjelmaan esitetään uudelleen budjetoitaviksi vuodelta<br />
<strong>2011</strong> siirtyneitä hankkeita yhteensä 194 000 euron arvosta. Vuoden 2012 alkuperäisessä<br />
talousarviossa ei ole liikkumavaraa, joten uudelleen budjetoinnin avulla mahdollistetaan vuodelle<br />
2012 jatkuneiden hankkeiden toteutus.
28<br />
Vuoden 2012 talousarvioon sisällytettiin yhtenä menojen karsimiskohteena kiinteistöjen<br />
tonttiliittymien avaamisesta luopuminen polanteen poiston yhteydessä. Kielteisen<br />
asiakaspalautteen suuren määrän vuoksi tonttiliittymät tultaneen avaamaan helmikuusta 2012<br />
alkaen. Tilalle etsitään muita säästökohteita. Kyseinen muutos käyttösuunnitelmaan käsitellään<br />
<strong>kaupunki</strong>rakennelautakunnassa helmikuussa.<br />
Katuverkon ja viheralueiden kunnossapitoon on budjetissa pystytty varaamaan niukalti taloudellisia<br />
resursseja. Tulevina vuosina on pystyttävä entisestään kehittämään kuntotietojen hallintaa ja<br />
kunnossapidon ohjelmointia, jotta rahoitus pystytään kohdistamaan mahdollisimman tarkasti.<br />
Viheralueiden välinehankintojen ja liikenteenohjauslaitteiden uusimisen vähentäminen tulee<br />
näkymään tulevina vuosina lisääntyvänä kielteisenä palautteena. Todennäköisesti myös vuoden<br />
2012 aikana joudutaan arvioimaan uudelleen rahoituksen kohdistamista, jotta varmistetaan<br />
mahdollisimman hyvä palvelutaso ja rakenteiden kunnon säilyminen.<br />
Vuoden alusta aloittaa toimintansa seudullinen henkilökuljetusyksikkö ja seudullinen<br />
joukkoliikennelautakunta. Henkilökuljetusyksikön henkilöstö koostuu alkuvaiheessa kolmesta<br />
työntekijästä. Yhteistoiminta-alueelle tehdään yhteinen joukkoliikennesuunnitelma.<br />
Viranomaistoiminnan muutoksesta johtuen hallinnoitavien joukkoliikennevuorojen määrä kasvaa.<br />
Jyväskylän kaupungin joukko- ja palveluliikenteeseen saatavat valtionavustukset on arvioitu<br />
vuoden <strong>2011</strong> tasolle. Lisäksi ostoliikenteeksi siirtyvien linjojen kustannuksiin haetaan<br />
lisäavustuksia.
29<br />
1.1.5 Kunnan henkilöstö<br />
Henkilöstön määrä ja rakenne<br />
<strong>2011</strong><br />
Vakituiset Määräaikaiset Yhteensä Sijaiset Työllistetyt Sivutoimiset<br />
Konsernihallinto 113 3 116 11 1 0<br />
Sosiaali- ja terveyspalvelut 3 730 90 3 820 809 107 0<br />
Sivistyspalvelut 1 565 154 1 719 224 57 225<br />
Kaupunkirakennepalvelut 192 13 205 3 3 0<br />
Liikelaitokset 0<br />
Tilapalvelu 28 0 28 0 0 0<br />
Jyväskylän SeudunTyöterveys 90 1 91 13 0 0<br />
Keski-Suomen pelastuslaitos 245 9 254 52 1 568<br />
Kylän Kattaus 228 8 236 29 11 0<br />
Altek Aluetekniikka 181 1 182 4 2 0<br />
Talouskeskus 97 7 104 7 0 0<br />
Henkilöstö yhteensä<br />
6 469 286 6 755 1 152 182 793<br />
* Lasten päivähoitopalvelut sosiaali- ja terveyspalveluissa<br />
Taulukko 1. Henkilöstömäärä 31.12.<strong>2011</strong>.<br />
Taulukon henkilöstömäärä on ns. kapasiteettiperusteinen luku, jossa 1 henkilö = 1 täyttä työaikaa<br />
tekevä henkilö. Vakituisen henkilöstön lukumäärässä ovat mukana myös pitkillä vapailla olevat<br />
henkilöt (esim. perhevapaa, virka- ja työvapaat, pitkät sairauslomat).<br />
Henkilöstömäärän kehitys vuonna <strong>2011</strong><br />
Vuonna <strong>2011</strong> oli edelleen käytössä keskitetty täyttölupamenettely, jonka mukaisesti kaikki<br />
vakituiset ja yli 12 kuukauden määräaikaiset palvelussuhteet käsiteltiin kaupungin johtoryhmässä.<br />
Alle 12 kuukauden määräaikaisuudet käsiteltiin palvelualueiden omien täyttölupamenettelyjen<br />
mukaisesti.<br />
Kaupungin vakituisen henkilöstön määrä oli vuoden lopussa 6469 työntekijää. Kaupungin<br />
vakituisen henkilöstön määrän vertailukelpoinen kasvu oli vuoden aikana 139 työntekijää.<br />
Henkilöstömäärä kasvoi sosiaali- ja terveyspalveluissa vajaalla 100 hengellä. Henkilöstölisäykset<br />
kohdistuivat kyseisellä palvelualueella uusien palvelujen avauksiin (palvelutalot), koulu- ja<br />
opiskelijaterveydenhuoltoon, suun terveydenhuoltoon sekä päivähoitoon. Muu kasvu muodostui<br />
lähinnä määräaikaisen henkilöstön vakinaistamisesta (sivistyspalveluissa vakinaistettiin<br />
kansalaisopiston tuntiopettajia ja Keski-Suomen pelastuslaitoksella ensihoitajia). Muut<br />
henkilöstömäärään vaikuttavat muutokset organisaatiorakenteessa olivat seuraavat: Jyväskylän<br />
terveydenhuollon yhteistoiminta-alueen muodostuminen (JYTE) +613 työntekijää, seudullisen<br />
työterveyshuollon muodostuminen +40 työntekijää, henkilöstön siirtyminen konserniyhtiöistä<br />
Talouskeskus liikelaitokseen +16 työntekijää sekä aikuispsykiatrian siirtyminen sairaanhoitopiiriin -<br />
36 työntekijää. Yhteensä organisaatiomuutosten vaikutus oli +633 työntekijää vuonna <strong>2011</strong>.<br />
Sivutoimisessa palvelussuhteessa oli vuoden lopussa 793 henkilöä. Näistä sivistyspalveluissa<br />
työskenteli 225 henkilöä (liikunnanohjaajat, sivutoimiset tuntiopettajat ja tuntiopettajat) ja Keski-<br />
Suomen pelastuslaitoksella 568 henkilöä (sivutoiminen pelastushenkilöstö).<br />
Kaupunki työllisti keskitetyllä työmarkkinatuella eri palvelualueille keskimäärin 182 henkilöä<br />
kuukaudessa (vuonna 2010 220 henkilöä).
30<br />
Taulukot 2 ja 3: Eläköitymisen ja muun poistuman johdosta vapautuneiden vakituisten tehtävien<br />
täyttö<br />
PÄÄTTYNEET VAKITUISET<br />
PALVELUSSUHTEET <strong>2011</strong><br />
KONSERNI-<br />
HALLINTO SOTE SIVIS-<br />
TYS<br />
KRP<br />
LIIKE-<br />
LAITOKSET YHTEENSÄ<br />
Päättyneet vakituiset<br />
palvelussuhteet yhteensä<br />
7 161 66 15 50 299<br />
Vapautuneen tehtävän täyttö<br />
Vakituinen 3 120 33 12 27 195<br />
Määräaikainen 0 3 8 0 2 13<br />
Jätetään täytämättä 3 2 11 3 17 36<br />
Prosessi kesken 1 36 14 0 3 54<br />
Kuluvan vuoden aikana vapautuneista tehtävistä on jätetty täyttämättä<br />
* päättyneissä palvelussuhteissa ei ole mukana ksshp:lle siirtynyttä aikuispsykiatrian henkilöstöä<br />
12,0 %<br />
Palvelualue<br />
Poistuma<br />
Rekrytoitu<br />
Täytetty<br />
sisäisin<br />
siirroin<br />
Täytetty<br />
määräaikaisella<br />
Täyttämättä<br />
Lisätietoa<br />
Konsernihallinto 11 2 0 1 8 Määräaikainen kaup.sis.<br />
Sosiaali- ja terveyspalvelut 24 12,5 4 1 6,5 2 kuntayhtymästä<br />
Sivistyspalvelut 17 5 4 0 8<br />
KRP ja liiketoiminta 15 6 3 0 6<br />
Talous- ja hank.palv.keskus 20 8 0 3 9<br />
Tietohallinto 1 0 1 0 0<br />
Jyväskylän maalaiskunta 1 0 0 0 1<br />
Korpilahti 1 0 0 0 1<br />
YHTEENSÄ 90 33,5 12 5 39,5<br />
Vuoden <strong>2011</strong> aikana eläköitymisen ja muun poistuman kautta vapautuneista kaikista vakituisesta<br />
tehtävistä jätettiin täyttämättä 12 %. Vapautuneista hallintotehtävistä on jätetty täyttämättä vuosien<br />
2009−<strong>2011</strong> aikana 56,5 henkilötyövuotta (eli lähes 63 % vapautuneista hallintotehtävistä,<br />
kustannusvaikutukset ovat vuositasolla säästöä noin 1,5−2,0 milj. euroa).
31<br />
Taulukko 4: Vuonna <strong>2011</strong> säästösyistä pidettyjen virka- ja työvapaiden määrä sekä<br />
kustannusvaikutus.<br />
PALVELUALUE<br />
Pidetyt<br />
vapaat, pv<br />
Henkilö<br />
lkm<br />
pv/hlö<br />
Säästöt, 1 000 €<br />
(sis. sivukulut)<br />
Konsernihallinto 274 115 2,4 31,4<br />
Sosiaali- ja terveyspalvelut 8 417 3 229 2,6 760,0<br />
Sivistyspalvelut 4 079 1 425 2,9 383,4<br />
Kaupunkirakennepalvelut 551 184 3,0 71,4<br />
Liikelaitokset:<br />
Altek Aluetekniikka 247 180 1,4 16,3<br />
Jyväskylän seudun työterveys 132 85 1,6 16,3<br />
Keski-Suomen pelastuslaitos 105 234 0,4 9,9<br />
Kylän Kattaus 813 218 3,7 58,1<br />
Talouskeskus 82 95 0,9 8,3<br />
Tilapalvelu 25 28 0,9 3,4<br />
YHTEENSÄ 14 725 5 793 2,5 1 358,5<br />
VAPAAT VUOSITTAIN<br />
Pidetyt<br />
vapaat, pv<br />
Henkilö<br />
lkm<br />
pv/hlö<br />
Säästöt, 1 000 €<br />
(sis. sivukulut)<br />
<strong>2011</strong> 14 725 5 793 2,5 1 358,5<br />
2010 13 186 5 117 2,6 1 203,8<br />
2009 1 091,8<br />
Säästösyistä pidettyjä palkattomia virka- ja työvapaita kertyi vuoden aikana noin 1,35 milj. euroa<br />
(vuonna 2010 1,2 milj. euroa).<br />
Henkilöstökustannukset<br />
Henkilöstökulut (1000 €) TP 2010 TP <strong>2011</strong><br />
Yhteensä 280 145 296 663<br />
Henkilöstökulujen vertailukelpoinen kasvu (€) 16 518<br />
Henkilöstökulujen vertailukelpoinen kasvu (%) 5,9 %<br />
Henkilöstökulujen kasvuun vaikuttavat syyt:<br />
Sopimuskorotuksien vaikutus, sis. palkkaperinnön (2,4 %) 6 723<br />
Eläkemenoperusteiset maksut (0,2 %) 548<br />
Luottamushenkilöpalkkiot (0,1 %) 331<br />
Lomapalkkajaksotuksen muutos (A taulukkoon siirtyminen) (1,6 %) 4 436<br />
Henkilöstön määrän muutos ja palkkauksen harmonisointi (1,6 %) 4 479<br />
Yhteensä 16 518
32<br />
Palkat ja palkkiot 2008 - <strong>2011</strong><br />
32 000<br />
30 000<br />
28 000<br />
26 000<br />
24 000<br />
22 000<br />
20 000<br />
18 000<br />
16 000<br />
14 000<br />
Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu<br />
Vuosi 2008 Vuosi 2009 Vuosi 2010 Vuosi <strong>2011</strong><br />
Kuvio 1. Palkkojen ja palkkioiden kuukausivaihtelu 2008−<strong>2011</strong>.<br />
Jyväskylän kaupungin maksamien palkkojen vertailukelpoinen kasvu vuoteen 2010 on 5,6 %.<br />
Henkilöstökulujen kasvuun vaikuttivat valtakunnalliset sopimuskorotukset (2,6 %),<br />
eläkemenoperusteisten maksujen kasvu (0,2 %), luottamushenkilöpalkkioiden kasvu (0,1 %),<br />
valtakunnallinen lomapalkkajaksotuksen muutos (1,6 %) sekä henkilöstön määrän muutos ja<br />
palkkauksen harmonisointi (1,6 %).<br />
Kuvio 2. Vanhuus ja työkyvyttömyyseläkkeelle jääneet 2009−<strong>2011</strong> ja eläke-ennuste 2012−2015.
33<br />
Eläkepoistuma kunta-alalla on nopeaa. Seuraavien viiden vuoden aikana kuntien eläkepoistuma<br />
on erittäin nopeaa – eläkkeelle siirtyy vuosittain 16.000−17.000 työntekijää. Koko kunta-alalla<br />
vuoteen 2030 mennessä kaikkiaan 80 % nykyisistä osastonhoitajista, kodinhoitajista,<br />
kotiavustajista, siivoojista ja sihteereistä siirtyy eläkkeelle. Erilaisista hallintotehtävistä ja tekniseltä<br />
alalta poistuu eläkkeelle noin 70 %. Jyväskylän kaupungin eläkepoistuma noudattaa<br />
mittakaavaltaan ja sisällöltään valtakunnallisia lukuja.<br />
Vakituisesta henkilöstöstä 80 % on naisia, keski-ikä 46,3 vuotta (naisilla 46,5 ja miehillä 46,1),<br />
keskimääräinen palveluaika kaupungilla 14,2 vuotta ja suurin ikäryhmä sekä miehillä että naisilla<br />
on 50−59-vuotiaat.<br />
Tarkempi analyysi henkilöstövoimavaroista löytyy tilinpäätöksen liitteenä olevasta<br />
henkilöstöraportista (liite 3).
34<br />
1.1.6 Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista<br />
toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista<br />
Tietohallinnon toiminnalliset riskit<br />
KPMG:n (27.1.2010) tekemän tarkastusraportin perusteella talouden puolelta on SAP_ALL -<br />
käyttöoikeudet poistettu kerralla kaikilta muilta kuin talouskeskuksen järjestelmätiimin jäseniltä.<br />
Tilinpäätösvaiheessa annetaan väliaikaisia oikeuksia nimetyille käyttäjälle tiettyjen raporttien<br />
tuottamisen ajaksi. Lisäksi on tarkasti tiedossa, kenellä on Talouskeskuksessa vaarallinen<br />
työyhdistelmä eri järjestelmien kehityksen ja testauksen vuoksi. Seurannassa on tarkka luettelo ja<br />
listaus näistä käyttöoikeuden haltijoista. Rooleihin ja käyttöoikeuksiin liittyvä kehitysprojekti on<br />
käynnistetty, jonka tuloksena roolit ja vastuut täsmennetään ja huomioidaan myös talouskeskuksen<br />
ulkoiset asiakkuudet mm. konserniyhtiöt, kuntayhtymät ja kunnat.<br />
Tietoturva- ja tietojärjestelmäriskeihin on varauduttu eri keinoin. Tietoturvariskillä tarkoitetaan<br />
epäedullisia seuraamuksia, jotka voivat aiheutua siitä, että tieto ei ole turvassa ulkopuolisilta, tieto<br />
ei ole käytettävissä oikeaan aikaan oikeilla henkilöillä tai tietojen virheettömyyttä ei voida taata.<br />
Tietojärjestelmäriskit koostuvat mm. teknisten järjestelmien häiriöistä ja puutteellisuuksista ja<br />
kattavat esimerkiksi laitteisto-, ohjelmisto- ja tietoliikenneriskit.<br />
Kaupungilla on koko konsernia koskeva kaupunginhallituksen hyväksymä tietoturvapolitiikka, jossa<br />
määritellään tietoturvan toteuttamisen periaatteet, menettelytavat ja ohjeet tietoturvan<br />
varmistamiseksi ja ylläpitämiseksi. Tietoturvapolitiikkaan liittyvät tarkemmat käytännön ohjeet<br />
määritellään tietoturvan työryhmän hyväksymissä tietoturvastandardeissa sekä tietohallinnon ja<br />
käyttäjien tietoturvakorteissa. Jyväskylän kaupungin sosiaali- ja terveyspalveluissa pyritään<br />
korkeaan tietosuojaan asiakkaiden ja potilaiden yksityisyyden turvaamiseksi. Henkilöstön<br />
tietosuojaohjeet on päivitetty <strong>2011</strong>.<br />
Kaikilla tietojärjestelmillä on omistaja, joka määrittää ja hyväksyy eritasoiset käyttöoikeudet<br />
järjestelmiin. Tämä antaa hyvän suojan tahatonta tietojen muuttamista tai tuhoamista vastaan.<br />
Myös säännöllisten varmuuskopioiden ottaminen suojaa tahalliselta tiedon hävittämiseltä. Osassa<br />
järjestelmiä voidaan lokitiedoista seurata tietosisältöihin tehtyjä muutoksia. Henkilökunta sitoutuu<br />
työsopimuksen allekirjoituksella vaitioloon.<br />
Teknisiin tietojärjestelmäriskeihin on varauduttu koskien palvelinlaitteita, levyjärjestelmää ja<br />
tietoverkkoja. Perusterveydenhuollon tietokannat ja palvelimet on yhdessä sairaanhoitopiirin<br />
kanssa (alueEffica) keskitetty Keski-Suomen sairaanhoitopiirin konesaliin (palvelimien fyysinen<br />
kahdennus eri tiloihin suunnitteilla, sähkön syöttö varmennettu varavoimalla). Kaupungin<br />
konesalissa on kahdennettu UPS-laitteisto, kriittisiä palvelimia on kahdennettu, palvelinten levyt on<br />
kahdennettu eri RAID1-tasolla ja levyjärjestelmän kaikki komponentit on kahdennettu. SAPympäristöjen<br />
varmistusta ja palautusta on parannettu EMC RecoverPoint CDP -jatkuvalla<br />
tiedonsuojauksella. Tässä menetelmässä otetaan jatkuvaa kopiointia SAPin tuotannosta<br />
SnapShot-periaatteella. Mahdollinen palautus voidaan tehdä nauhapalautusta nopeammin ja<br />
palautusaika voi olla mikä minuutti tahansa kuluneen viikon ajalta.<br />
Vakioitu laiteympäristö ja palvelinten virtualisointi mahdollistaa nopeat varalaitejärjestelyt.<br />
Palvelinten huoltosopimukset ja vasteajat on määritelty järjestelmien kriittisyyden mukaan.<br />
Kaupungintalon peruskorjauksen yhteydessä hallintokorttelin valokuituverkon topologia uusitaan<br />
rengasmaiseksi. Tämä mahdollistaa varakonesalijärjestelyjen suunnittelun alueella eri kiinteistöön.<br />
Dataverkossa yhteyden kriittisyyden mukaan on määritelty SLA-palvelutasot (Service Level<br />
Agreement). Tietotekniikkatoiminnan jatkuvuussuunnitelma kattaa toimintaohjeet kriisitilanteissa,<br />
kun keskeytyksen aiheuttaa vika tietoliikenteessä, ohjelmistoissa tai palvelimissa, haittaohjelman<br />
aiheuttama häiriö tai sähkökatkos.<br />
Palvelualueilla on laadittu poikkeusoloja varten valmiussuunnitelmat. Valtiovarainministeriön ja<br />
kuntien ICT-varautumisen esitutkimushanke toteutettiin 1.2.2010−30.10.2010 ja se on osa<br />
valtionhallinnon ICT-varautumisen kehittämishanketta (eVARE VM115:04/2006). Tavoitteeksi
35<br />
asetettiin, että ICT-varautuminen on kustannustehokas ja koordinoitu osa kunkin kunnan<br />
jokapäiväistä toimintaa siten, että kunnan tuottamien palvelujen jatkuvuus kyetään takaamaan<br />
toiminnan vaatimusten mukaisesti häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Tavoitteena on, että vuoden<br />
2016 loppuun mennessä ICT-varautumisen ohjaus on osana yleisiä ohjausmenetelmiä ja<br />
vaatimustasot on määritelty. Vuoden 2020 loppuun mennessä kunnissa on tavoitteena saavuttaa<br />
sen kriittisissä toiminnoissa ICT-varautumisen perustaso. Palveluja tuottavien verkostojen<br />
vaatimusten hallinta ja sopimusmenettelyt on yhtenäistetty.<br />
Dataverkko-operaattori Elisan toimittama dokumentaatio kattaa yrityksen toteuttaman<br />
viestintäverkon fyysisen suojauksen ja varautumissuunnitelman yhteenvedon.<br />
Viestintämarkkinalain 9 luvun mukaisesti Elisalla on velvollisuus varautua normaaliolojen<br />
häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin. Lain 13 luvun mukaisesti viestintäverkot ja viestintäpalvelut on<br />
suunniteltava, rakennettava ja ylläpidettävä siten, että ne toimivat mahdollisimman luotettavasti<br />
normaaliolojen häiriötilanteissa ja myös poikkeusoloissa.<br />
Rahoitusriskit<br />
Jyväskylän kaupungin rahoitusriskit liittyvät lainasalkkuun, joka koostuu sisäisen pankin<br />
lyhytaikaisista lainoista konsernilta (kassalainat + konsernitilillä olevat tyttärien varat, yhteensä<br />
45,8 milj. euroa 31.12.<strong>2011</strong>) ja lyhytaikaisista kuntatodistuksista (0,0 milj. euroa 31.12.<strong>2011</strong>) sekä<br />
pitkäaikaisista velkakirjalainoista, joita kaupungilla oli vuoden <strong>2011</strong> lopussa noin 266,4 milj. euroa.<br />
Näin laskettu lainasalkku oli 31.12.<strong>2011</strong> yhteensä 312,2 milj. euroa.<br />
Koko lainasalkusta vaihtuvakorkoista oli 256,6 milj. euroa (82 %) ja kiinteäkorkoista 55,6 milj.<br />
euroa (18 %). Lainasalkun pääomalla painotettu keskikorko oli 1,73 %. Pitkäaikaisista lainoista<br />
vaihtuvakorkoisia oli noin 210,8 milj. euroa (79 %) ja kiinteäkorkoisia noin 55,6 milj. euroa (21 %).<br />
Kiinteäkorkoisten lainojen keskikorko oli 3,21 %. Kaikkien rahalaitoslainojen pääomalla painotettu<br />
keskikorko oli 1,91 %. Lainoista 91,2 % oli kertalyhenteisiä ja keskimääräinen lainojen juoksuaika<br />
oli viisi vuotta.<br />
Vaihtuvakorkoisten pitkäaikaisten lainojen viitekorot jakaantuivat seuraavasti: Kuntarahoituksen 3<br />
kk viitekorko 42,0 milj. euroa, Kuntarahoituksen 6 kk viitekorko 53,1 milj. euroa, Kuntarahoituksen<br />
12 kk viitekorko 1,4 milj. euroa, Euribor 3 kk 55,0 milj. euroa, Euribor 6 kk 57,2 milj. euroa ja<br />
Euribor 12 kk 1,3 milj. euroa.<br />
Yleisellä tasolla rahoitusriskeistä vuoden <strong>2011</strong> osalta voidaan todeta, että kaupungilla ei ole<br />
valuuttariskiä, koska maksuliikenne ja rahoitus hoidetaan euroissa. Likviditeetti- eli<br />
maksuvalmiusriskin näkökulmasta vuosi <strong>2011</strong> oli ongelmaton. Luottoriskiä arvioitaessa on syytä<br />
todeta, että <strong>kaupunki</strong> on myöntänyt antolainoja (282,9 milj. euroa) ja takauksia (538,6 milj. euroa)<br />
lähinnä <strong>kaupunki</strong>konserniin kuuluville yhteisöille, mutta vuoden <strong>2011</strong> aikana ei ilmennyt tilanteita,<br />
joissa näiden yhteisöjen maksukyky olisi merkittävästi heikentynyt. Vaihtuvakorkoisten lainojen<br />
korkoriski realisoitui vuoden <strong>2011</strong> aikana jossain määrin, kun markkinakorot nousivat vuoden<br />
aikana. Korkojen nousu jäi kuitenkin huomattavasti pienemmäksi kuin mitä vuoden <strong>2011</strong><br />
talousarviossa oli arvioitu.<br />
Kaupungin lainasalkun suojausaste oli vuoden <strong>2011</strong> lopussa 40 %.<br />
Vahinkoriskit<br />
Vuoden aikana on havaittu, että kaupungin vakuutussopimusta olisi tarkoituksenmukaista laajentaa<br />
mm. oikeusturvaan liittyvällä vakuuttamisella. Vakuutussopimuksen sisältö kokonaisuutena<br />
arvioidaan vuoden 2012 alussa ja päätetään tarvittavista muutoksista.<br />
Hallinnon riskit ja oikeudenkäynnit<br />
Hallintotehtävien laadussa ja ajantasaisuudessa ei ole esiintynyt merkittäviä puutteita.<br />
Kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen päätöksistä vireillä olevista valituksista ja
36<br />
oikaisuvaatimuksista on koottu yhteenveto kaupunginhallitukselle puolivuosittain. Vuoden lopussa<br />
oli vireillä 6 asiaa korkeimmassa hallinto-oikeudessa ja 2 asiaa hallinto-oikeudessa. Vireillä olevien<br />
asioiden mahdolliset taloudelliset seuraamukset eivät ole merkittäviä kaupungin taloudellinen<br />
kantokyky huomioon ottaen.<br />
Hallinnon riskienhallinnan kokonaisselvitys käynnistetään vuoden 2012 alkupuolella.
37<br />
1.1.7 Ympäristötekijät<br />
Ympäristötilinpäätös laaditaan Jyväskylässä vuosittain osana kaupungin varsinaista tilinpäätöstä.<br />
Valtuustokausittain laaditaan lisäksi laajempi ympäristöraportti. Ympäristömenojen ja -tulojen<br />
esittämisen lähtökohtana on vertailukelpoisen tiedon tarve sekä kaupungin oman toiminnan että<br />
viranomaistehtävien osalta. Ympäristötilinpäätös kuvaa kaupungin ulkoisia ympäristömenoja,<br />
-tuloja ja investointeja kattaen kaupungin yksiköt sekä sisäiset liikelaitokset. Ympäristömenot ja<br />
-tulot sisältyvät useisiin tuloslaskelmakaavan mukaisiin tilinpäätöseriin. Aktivointiedellytykset<br />
täyttäneitä ympäristömenoja taas sisältyy useisiin taseen eriin. Näiden lisäksi ympäristöasioita<br />
esitetään tilinpäätöksen liitetiedoissa sekä pakollisina liitetietoina että harkinnanvaraisina, meno- ja<br />
tulolajeittain eriteltyinä erillisinä liitetietoina.<br />
Ympäristöasioiden huomioiminen<br />
Kaupungilla on käytössään ympäristöjärjestelmä, jonka lähtökohtana ovat soveltuvin osin EU:n<br />
EMAS-asetus (the Eco-Management and Audit Scheme) (EY) N:o 1221/2009 sekä kansainvälisen<br />
ympäristöstandardin EN ISO 14001:2004 sisältö- ja muotovaatimukset. EMAS on yksityisen<br />
sektorin sekä julkishallinnon yrityksille ja organisaatioille tarkoitettu vapaaehtoinen<br />
ympäristöjärjestelmä. Ympäristöjärjestelmä on organisaation ympäristöjohtamisen väline, jonka<br />
avulla ympäristöasiat otetaan järjestelmällisesti huomioon toiminnassa ja sen suunnittelussa.<br />
Kaupungin ympäristöpolitiikka on hyväksytty vuonna 2010 ja sen mittarit kesällä <strong>2011</strong>.<br />
Ympäristötilinpäätös on esitetty osana kaupungin varsinaista tilinpäätöstä tilikaudesta 2009 lähtien.<br />
Kaupungilla on energiatehokkuussopimukseen liittyvä toimenpidesuunnitelma vuosille 2008–2016.<br />
Yleisesti vastuu ympäristöasioiden huomioimisesta osana työtehtäviä kuuluu kaikille kaupungin<br />
työntekijöille ja luottamushenkilöille.<br />
Vuonna <strong>2011</strong> kaupungin ympäristöjärjestelmä työllisti ympäristöasiantuntijan lisäksi kaksi<br />
määräaikaista työntekijää. Tilikauden aikana alettiin valmistella ympäristöjärjestelmäyksikön siirtoa<br />
”hallintokeskukseen” kaupungin uuden sukupolven organisaation valmisteluun liittyen. Kaupungin<br />
henkilöstöstä noin 10 % sai ympäristökoulutusta kaupungin ympäristöjärjestelmän toimesta.<br />
Tilikauden aikana tehtiin auditointiohjelman mukaiset ympäristöauditoinnit Liikuntapalvelujen<br />
Harjun Stadionille sekä Kylän Kattauksen Jokelan koulun keittiöön. Altek Aluetekniikka sekä<br />
kulttuuri-, kirjasto-, museo- ja nuorisopalvelut aloittivat ympäristöjärjestelmänsä päivityksen.<br />
Tilikaudella <strong>2011</strong> tehtiin kaupungin 175-juhlavuoden tapahtumien järjestäjän ympäristöohje sekä<br />
Ympäristötekoja -sivu kaupungin www-sivuille. Henkilöstön kevään ympäristöpäivän teemana oli<br />
”Viksu vihreä toimisto”, syksyn ympäristöpäivän teemaksi valittiin ”Viesti ja vaikuta vihreästi”.<br />
Kaupungin henkilöstön ympäristöasenteita ja toimintaa kartoitettiin yhdessä Suomen kuuden<br />
suurimman kaupungin kanssa. Kyselyyn osallistuneista kaupungista ainoastaan Jyväskylän<br />
kaupungilla on ympäristöjärjestelmä. Muut suuret kaupungit noudattavat kestävän kehityksen<br />
ohjelmiaan. Vertailussa muihin kaupunkeihin Jyväskylä erottui edukseen sähkön, lämmön ja<br />
veden kulutustietojen seurannassa sekä jätteiden lajittelussa. Lisäksi tietoisuus ympäristötyöstä ja<br />
sen tavoitteista sekä kokemus mahdollisuudesta vaikuttaa ympäristöasioihin todettiin Jyväskylässä<br />
yleisemmäksi kuin vertailukaupungeissa. Parannettavaa löytyi työmatkaliikkumisen ja<br />
työsuhdematkalippujen osalta. Ympäristötyön todettiin Jyväskylässä muuttaneen yhä useamman<br />
vastaajan työtapoja. Ympäristöasenteen todettiin heikentyneen kaikissa kyselyyn osallistuneissa<br />
kaupungeissa.<br />
Ympäristöasioista ympäristötilinpäätöstä kattavamman kuvan antava ympäristöraportti valmistuu<br />
keväällä 2012. Ympäristöviestintään, tiedotukseen ja ympäristöraportin valmisteluun oli palkattuna<br />
määräaikainen työntekijä.<br />
Ympäristöerien kokoaminen ympäristötilinpäätökseen sekä mahdolliset puuttuvat erät<br />
Ympäristöntilinpäätös koskee kaupungin omaa toimintaa ja ympäristötilinpäätöksessä ovat siten<br />
mukana kaupungin yksiköiden sekä liikelaitosten tiedot. Seudullisten yksiköiden osalta on<br />
huomioitu ainoastaan Jyväskylän <strong>kaupunki</strong>a koskevat erät. Ympäristönsuojeluun liittyvien
38<br />
toimintojen johdosta syntyvät menot ja tulot otetaan sellaisenaan mukaan<br />
ympäristötilinpäätökseen, mikäli toimintojen ensisijaisena tarkoituksena ovat<br />
ympäristönsuojelulliset syyt. Tällöin noudatetaan niin sanottua ensisijaisuuden periaatetta.<br />
Toiminnot, joiden sivuhyötyinä syntyy ympäristöhyötyjä, eivät aiheuta ympäristökustannuksia.<br />
Tämä ei kuitenkaan rajaa pois sellaisia tapauksia, joissa ympäristömenon tai -tulon osuus on<br />
selvästi eriteltävissä. Mukaan ei lueta toimenpiteitä, joissa menoja tai tuloja ei synny, vaikka ne<br />
tehtäisiinkin ympäristönsuojelullisin perustein. Ensisijaisuuden periaatteen ohella noudatetaan niin<br />
sanottua erotuksen periaatetta, jonka mukaan ympäristökustannukseksi huomioidaan<br />
vaihtoehtoisten kustannusten erotus silloin, kun ympäristönsuojelullisista syistä esimerkiksi<br />
ostetaan kalliimpi kahdesta vaihtoehdosta. Myös erotuksen periaatetta noudatettaessa<br />
ympäristömenon tai tulon osuuden tulee olla riittävän luotettavalla tavalla arvioitavissa.<br />
Ympäristötilinpäätöksen tiedot pohjautuvat kirjanpitoon. Tilikaudelle suoriteperusteisesti kohdistetut<br />
ympäristömenot, -tulot ja -investoinnit kerättiin erillisellä sähköisellä tiedonkeruulomakkeella<br />
palvelualue-/yksikkökohtaisesti. Lomakkeella kerättiin tiedot myös yksiköiden ja liikelaitosten<br />
ympäristöveloista ja -vastuista. Tilikauden aikana ympäristöeriä koodattiin kirjanpidon yhteydessä<br />
SAP-järjestelmässä käytössä olevin ympäristönsuojeluun liittyvin toimintoaluekoodein. SAPjärjestelmästä<br />
saatavaa listausta sisäisistä ja ulkoisista ympäristömenoista ja -tuloista<br />
hyödynnettiin erillisellä tiedonkeruulomakkeella saatavien tietojen oikeellisuuden tarkistamisessa.<br />
Käytännössä SAP-toimintoaluekoodien käyttö ei ole ulottunut ja vakiintunut toivotulle tasolle ja<br />
SAP-järjestelmästä saatavien ympäristöerien kattavuus on edelleen pieni. Jatkossa on tarkoitus,<br />
että yhä suurempi osa ympäristökriteerit täyttävistä menoista ja tuloista saataisiin tiedonkeruun<br />
yhteydessä SAP-järjestelmästä.<br />
Ympäristöperusteisten verojen ja veroluonteisten maksujen osalta erillisinä erinä selvitettiin valtion<br />
jäteveron, polttoaineverojen sekä auto- ja ajoneuvoverojen ympäristöperusteisten osien suuruus.<br />
Lisäksi selvitettiin sähköveron energiavero-osan suuruus. Näistä jätevero on täysin<br />
ympäristöperusteinen. Sähkövero on säädetty taloudellisista näkökulmista, mutta sillä on katsottu<br />
olevan välillinen ympäristövaikutus. Jätevero laskettiin suoraan kaatopaikalle toimitettuihin<br />
jätemääriin perustuen ja sähkövero sähkön kulutustietoihin ja -arvioihin perustuen. Polttoaineverot<br />
laskettiin polttoaineiden kokonaisostomäärän sekä polttoaineostojen polttoainekohtaisten<br />
jakaumien avulla arviolaskentana. Ajoneuvo- ja autoverotiedot saatiin suoraan yksiköiltä.<br />
Fiskaalisen perusteensa vuoksi sähköveroa (energiavero-osa 995 000 €) ei ole laskettu mukaan<br />
ympäristöperusteisiin veroihin.<br />
Ympäristötilinpäätöksen tietoihin liittyen ei ole tiedossa ympäristöeriä, jotka olisivat jääneet<br />
tilinpäätöksen tietojen ulkopuolelle. Ottaen huomioon jälkikäteinen tiedonkeruumenetelmä, tietojen<br />
toimittajien suuri määrä sekä tiedonkeruun perustuminen yksiköiden tiedonkerääjien<br />
ympäristömäärittelyjen tuntemukseen sekä tietoisuuteen mahdollisista tilikauden aikana kirjatuista<br />
ympäristöeristä on kuitenkin mahdollista, että yksittäisiä kokonaisuuden kannalta merkitykseltään<br />
pieniä eriä saattaa puuttua. Ympäristölainsäädännön rikkomisesta johtuvat sakot ja maksut eivät<br />
sisälly esitettyihin ympäristömenoihin.<br />
Ympäristömenot ja -tulot<br />
Tilikauden ympäristömenot olivat yhteensä 9 225 000 euroa ja tulot 7 045 000 euroa. Menot<br />
laskivat edellisvuodesta 7 prosenttia ja tulot 1 prosentin. Merkittävimmän yksittäisen erän sekä<br />
kokonaisympäristömenoista että -tuloista muodosti jätehuolto. Jätehuollon tulot olivat 91 prosenttia<br />
kokonaisympäristötuloista ja jätehuollon menot 52 prosenttia kokonaisympäristömenoista. Erien<br />
suuruuden taustalla ovat kaupungin asukkailleen järjestämät asumisesta syntyvän jätteen<br />
jätehuollon ja siihen rinnastettavat julkisen sektorin jätehuollon palvelut. Jätehuollon<br />
järjestämisestä aiheutunut 682 000 euron jäteveromaksu määräytyy kaatopaikalle toimitetun<br />
jäteveron alaisen jätteen tonnimäärän mukaisesti (40 euroa/tonni). Tilikauden 2013 alusta<br />
jäteveron suuruus kasvaa neljänneksen ollen korotuksen jälkeen 50 euroa/tonni.
39<br />
YMPÄRISTÖMENOT <strong>2011</strong><br />
Ympäristöperusteiset<br />
verot ja veroluonteiset<br />
maksut<br />
12 %<br />
Poistot ja<br />
arvonalentumiset<br />
0 %<br />
1 Ulkoilman- ja<br />
ilmastonsuojelu<br />
1 %<br />
7d Ympäristöjohtaminen<br />
1 %<br />
7e Yleisten alueiden<br />
puhtaanapito<br />
3 %<br />
7c Ekotehokkuutta<br />
parantava toiminta<br />
11 %<br />
7b Ympäristökoulutus, -<br />
kasvatus ja -neuvonta<br />
2 %<br />
7a Ympäristöhallinto<br />
6 %<br />
2 Vesiensuojelu ja<br />
jätevesien käsittely<br />
7 %<br />
3 Jätehuolto<br />
52 %<br />
6 Luonnon- ja<br />
5 Melun ja tärinän torjunta<br />
maisemansuojelu<br />
0 %<br />
4 %<br />
4 Maaperän- ja<br />
pohjavedensuojelu<br />
1 %<br />
Toiseksi suurimmat ympäristömenojen erän (12 %) muodostivat ympäristöperusteiset verot ja<br />
veroluonteiset maksut. Kolmanneksi suurimman menoerän (11 %) muodostivat Ekotehokkuutta<br />
parantavaan toimintaan lukeutuvat erät. Ympäristötulojen puolella Ekotehokkuutta parantavaan<br />
toimintaan lukeutuvat erät muodostivat toiseksi suurimman erän (7 %). Ekotehokkuutta<br />
parantavaan toimintaan sisältyvän mm. energiatehokkuussopimukseen liittyvän<br />
Ympäristöystävällinen ulkovalaistus -hankkeen menot ja tulot muodostivat yksinään 9 prosenttia<br />
kokonaisympäristömenoista ja siihen liittyvät rahoitustulot 7 prosenttia kokonaisympäristötuloista.<br />
Hanke on toteutettu leasingrahoituksella ja sen laskennallisen vuosittaisen säästön (293 000 €)<br />
mukainen arvioitu takaisinmaksuaika on noin kuusi ja puoli vuotta. Energiatehokkuussopimuksen<br />
tavoitteena on yhdeksän prosentin energiansäästö vuoteen 2016 mennessä. Taustalla on EUdirektiivi,<br />
jonka tavoitteena on säästää yhteisön energiankulutuksesta 20 prosenttia vuoteen 2020<br />
mennessä.<br />
Tilikauden ympäristöinvestointien kokonaismäärä oli 38 000 euroa. Investointimenot koostuivat<br />
Altekin hiekan poiston harjalaitehankinnasta, yhdyskuntatekniikan maankaatopaikan suunnittelu- ja<br />
rakentamiskustannuksista sekä <strong>kaupunki</strong>rakennepalveluiden ilmantarkkailujärjestelmän<br />
päivityksestä.<br />
Avustuksia <strong>kaupunki</strong> antoi 220 000 €. Annetut avustukset koostuivat vesiosuuskunnille annetuista<br />
vesihuoltoavustuksista viemäriverkoston rakentamiseen (185 603 €) ja JAPA ry:lle (Jyväskylän<br />
Asukkaiden Paikallisagenda ry) annetusta avustuksesta perustoiminnan tukemiseen (30 000 €)<br />
sekä Jyväskylän Pyöräilyseura Ry:lle annetusta avustuksesta pyöräilyviikon järjestämiseen<br />
(4 550 €) Avustuksia saatiin 496 000 €. Nämä olivat ELY-keskuksen avustus ympäristöystävällinen<br />
ulkovalaistus -hankkeen toteuttamiseen (470 195), Liikenneviraston avustus Älykästä työmatkaa -<br />
hankkeeseen (13 500 €), ELY-keskuksen avustus Kaiken kansan maisema -hankkeen kuluihin<br />
(10 430 €) sekä Museoviraston avustus Oravivuoren kolmiomittaustornin kunnon parantamiseen<br />
(2 000 €).
40<br />
Ympäristövastuuvaraukset ja vakuudet<br />
Tilikauden alussa taseen pakollisiin varauksiin sisältyi Altekin 122 512 euron ympäristövaraus<br />
maisemointiin. Altekin varauksia käytettiin tilikauden aikana 30 945 euroa Mustalammen ja<br />
Rippalanmäen, Nenäinniemen ja Sarvivuoren maankaatopaikkojen sekä Vesangan ja Leppäveden<br />
sora-alueiden maisemointiin. Näistä Mustalammen maankaatopaikan ja Leppäveden sora-alueen<br />
maisemointityöt jatkuvat edelleen kaudella 2012. Laukaan Valkolan sora-alueella maisemointitöitä<br />
tehdään soranoton edetessä. Altekin varausten kokonaismäärä tilikauden päättyessä oli siten 91<br />
566 euroa.<br />
Ympäristö- ja maa-ainesluvat edellyttävät luvanhaltijalta ympäristöasioiden hoidosta annettavan<br />
vakuuden, joka realisoituu, mikäli luvanhaltija laiminlyö ympäristönhoidon. Saatuja vakuuksia oli<br />
tilikauden päättyessä yhteensä 50. Näistä 47 oli maa-aineslupiin liittyviä vakuuksia ja 3<br />
ympäristölupiin liittyviä vakuuksia. Vakuuksien yhteenlaskettu arvo oli 768 525 euroa. Näistä maaaineslupiin<br />
liittyvien vakuuksien arvo oli 743 525 euroa ja ympäristölupiin liittyvien vakuuksien arvo<br />
20 000 euroa. Vakuuksien määrä pieneni edellisestä tilikaudesta kolmella ja niiden arvo nousi noin<br />
12 prosenttia.
41<br />
1.2 Selonteko Jyväskylän kaupungin sisäisen valvonnan järjestämisestä<br />
Sisäisen valvonnan ohjeistus ja järjestäminen<br />
Kaupunginhallitus on antanut sisäisen valvonnan yleisohjeen 19.1.2009, jonka mukaan<br />
lautakuntien ja johtokuntien on hyväksyttävä oman tehtäväalueensa sisäisen valvonnan ja<br />
riskienhallinnan suunnitelma. Suunnitelman asianmukaisesta täytäntöönpanosta huolehtivat<br />
johtavat viranhaltijat. Ohjeen mukaan toimielimet ja tilivelvolliset viranhaltijat ovat velvollisia<br />
vuosittain valmistelemaan vastuualueeltaan kaupunginhallitukselle selonteon sisäisen valvonnan ja<br />
riskienhallinnan järjestämisen asianmukaisuudesta. Kaupunginhallitukselle on laadittu tiivistelmä<br />
lauta- ja johtokuntien selonteoista sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä.<br />
Säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen<br />
Kaupunkiorganisaation toimielinten ja viranhaltijoiden päätöksistä tehtyjen<br />
oikaisuvaatimusten/valitusten määrä oli vähäinen. Kaupunginhallituksen tietoon ei ole tullut<br />
sellaisia valituksia, joiden tekemisen perusteena olisi ollut selkeästi sisäisen valvonnan<br />
puutteellisuudesta aiheutunut lakien, ohjeiden, päätösten tai hyvän hallintotavan noudattamisen<br />
laiminlyönti.<br />
Kaupunginhallituksen tietoon ei myöskään ole saatettu lautakuntien ja johtokuntien sisäistä<br />
valvontaa ja riskienhallintaa koskevissa selonteoissa sellaista säännöistä, ohjeista, sopimuksista<br />
tai päätöksistä poikkeavaa viranomaistoimintaa, jonka seurauksena <strong>kaupunki</strong> olisi joutunut<br />
syytteeseen tai muutoin korvausvastuuseen.<br />
Tavoitteiden toteutuminen, varojen käytön valvonta, tuloksellisuuden arvioinnin pätevyys ja<br />
luotettavuus<br />
Toimintakatetasolla kaupungin vuoden <strong>2011</strong> talousarvion 28 määrärahasta 10 ylittyi ja 18 alittui.<br />
Suuri osa ylityksistä oli sekä euromääräisesti että prosentuaalisesti varsin merkittäviä. Vastaavasti<br />
määräraha-alituksissakin oli varsin olennaisia poikkeamia verrattuna talousarvioon. Kaupungin<br />
toiminnassa ja taloudessa on edelleen pyrittävä tarkempaan seurantaan ja ennakoitiin niin, että<br />
mahdolliset poikkeamat havaitaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa eikä yllätyksiä pääse<br />
tapahtumaan.<br />
Riskienhallinnan järjestäminen<br />
Keväällä 2009 tehdyn laajan riskiselvityksen pohjalta määriteltiin kaupungin taloudellinen<br />
riskinkantokyky ja vakuuttamisen linjaukset. Vakuutukset kilpailutettiin ja uusi vakuutusratkaisu tuli<br />
voimaan 1.1.2010 lukien.<br />
Työturvallisuuslain edellyttämä työhön ja työskentelyolosuhteisiin liittyvä riskien arviointi toteutettiin<br />
marraskuussa <strong>2011</strong> (työyhteisön toiminta, työskentelyolosuhteet, vaara- ja poikkeustilanteet,<br />
kuormittavuus- ja vaaratekijät). Arviointiin vastasi 460 työyhteisöä tai tiimiä (vastausprosentti 73<br />
%). Tulosten perusteella työskentelyolosuhteet olivat jonkin verran parantuneet edellisestä, vuonna<br />
2009 toteutetusta arvioinnista. Parannettavaa jäi vielä monella osa-alueella, esimerkiksi<br />
asiakasväkivallan uhkaan ja sijaisten perehdyttämiseen liittyvissä asioissa. Tunnistetuista<br />
kehittämiskohteista laaditaan työpaikoille toimintasuunnitelmat.<br />
Omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonta<br />
Omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonnassa ei ole havaittu puutteita, joista<br />
aiheutuisi sisäisen valvonnan kehittämistarpeita.
42<br />
Sopimustoiminta<br />
Sopimusten hallintaa on vuoden <strong>2011</strong> aikana kehitetty palvelualueilla ja liikelaitoksissa. Kehitystyö<br />
on vielä kesken, mutta tarkoitus on siirtyä kaupungin yhteiseen sähköiseen<br />
sopimushallintajärjestelmään vuoden 2012 aikana.<br />
Arvio sisäisen tarkastuksen järjestämisestä<br />
Kaupunginhallituksen ja kaupunginjohtajan alaisuudessa toimii sisäinen tarkastus, jossa oli vuoden<br />
lopussa kaksi työntekijää. Kertomusvuonna tarkastuskohteita olivat mm. liikuntapalveluiden<br />
hallinto, kaupungin hankintaorganisaation kehittäminen, sosiaali- ja terveyspalveluiden<br />
palveluseteliprosessi, talous- ja henkilöstöraportointi sekä <strong>kaupunki</strong>konsernin yhtiöiden toiminta ja<br />
talous.<br />
Sisäisessä tarkastuksessa ei todettu lakien, ohjeiden, päätösten tai hyvän hallintotavan<br />
noudattamisen laiminlyöntejä, jotka olisivat johtuneet selkeästi sisäisen valvonnan<br />
puutteellisuudesta.
43<br />
1.3. Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus<br />
1.3.1 Tilikauden tuloksen muodostuminen<br />
Tuloslaskelmassa esitetään tilikaudelle kuuluvat tuotot ja kulut. Tuloslaskelman tehtävänä on<br />
osoittaa, miten tilikaudella syntyneet tuotot riittävät palvelujen tuottamisesta aiheutuneiden kulujen<br />
kattamiseen. Virallisessa tuloslaskelmassa esitetään ulkoiset erät eli tuotot, jotka on saatu<br />
kaupungin ulkopuolelta, ja kulut, jotka ovat syntyneet hankinnoista kaupungin ulkopuolelta.<br />
Kaupungin sisäiset taloudelliset tapahtumat on laskelmasta eliminoitu.<br />
TULOSLASKELMA (Milj. € ) 2006 2007 2008 2009 2010 <strong>2011</strong> Muutos<br />
€ %<br />
Toimintatuotot 116,3 127,2 129,8 126,0 135,6 156,9 21,3 15,7 %<br />
Toimintakulut -535,1 -564,2 -617,0 -634,4 -663,8 -713,4 -49,6 7,5 %<br />
Toimintakate -418,9 -437,0 -487,3 -508,4 -528,1 -556,5 -28,3 5,4 %<br />
Verotulot 345,0 363,7 391,8 397,6 421,6 427,5 5,9 1,4 %<br />
Valtionosuudet 92,7 98,7 112,3 123,2 132,9 131,6 -1,3 -1,0 %<br />
Rahoitustuotot ja -kulut 10,1 9,0 6,5 14,6 13,1 12,3 -0,9 -6,5 %<br />
Korkotuotot 15,0 15,9 16,5 17,1 17,1 17,0 -0,1 -0,4 %<br />
Muut rahoitustuotot 2,2 2,5 4,6 5,3 1,5 2,2 0,6 41,0 %<br />
Korkokulut -6,5 -8,5 -11,4 -7,6 -5,4 -6,8 -1,4 26,5 %<br />
Muut rahoituskulut -0,7 -1,0 -3,2 -0,2 -0,1 0,0 0,0 -15,6 %<br />
Vuosikate 28,9 34,4 23,2 27,0 39,5 14,9 -24,7 -62,4 %<br />
Poistot ja arvonalentumiset -30,8 -30,6 -49,1 -36,5 -39,4 -39,4 0,0 -0,1 %<br />
Suunnitelman mukaiset poistot -30,8 -29,8 -30,9 -32,4 -34,6 -38,2 -3,6 10,4 %<br />
Lisäpoistot ja arvonalentumiset 0,0 -0,8 -18,1 -4,1 -4,8 -1,2 3,6 -75,2 %<br />
Satunnaiset erät 7,3 3,5 -0,8 40,7 0,0 0,1 0,1 100,0 %<br />
Tilikauden tulos 5,5 7,4 -26,6 31,3 0,1 -24,5 -24,6 100,0 %<br />
Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) 0,5 0,4 1,3 0,3 0,3 0,3 0,0 0,0 %<br />
Varausten lisäys (-) tai vähennys (+) 0,1 0,1 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 -<br />
Rahastojen lisäys (-) tai vähennys (+) 0,4 0,0 -0,7 -0,2 0,0 0,0 0,0 -81,0 %<br />
Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 6,4 7,9 -26,0 31,5 0,4 -24,2 -24,6 100,0 %<br />
TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT<br />
Toimintatuotot/Toimintakulut, % 21,7 % 22,5 % 21,0 % 19,9 % 20,4 % 22,0 % 0,0 7,63 %<br />
Vuosikate/Poistot ja arvonalentumiset % 93,9 % 112,5 % 47,3 % 74,1 % 100,3 % 37,7 % -0,6 -62,42 %<br />
Vuosikate/Poistonalaiset investoinnit % 61,9 % 80,5 % 42,3 % 38,3 % 58,8 % 18,3 %<br />
Vuosikate/Sumu-poistot % 94,0 % 115,6 % 75,0 % 83,4 % 114,3 % 38,9 % -0,8 -65,99 %<br />
Vuosikate, Euroa/asukas 231 272 181 208 302 112 -189,8 -62,79 %<br />
Asukasmäärä 125 221 126 546 128 028 129 623 130 816 132 062 1 246 0,95 %<br />
* laskelmassa on yhdistelty kolmen kunnan tuloslaskelmat vuosilta 2006-2008 rivi riviltä<br />
Toimintatuotot olivat vuoden <strong>2011</strong> tilinpäätöksessä 156,9 milj. euroa ja ne kasvoivat 21,3 milj.<br />
euroa (15,7 %) vuodesta 2010. Suurin yksittäinen toimintatuottojen kasvua selittävä syy on<br />
Jyväskylän terveydenhuollon yhteistoiminta-alueen perustaminen 1.1.<strong>2011</strong> alkaen Muuramen,<br />
Hankasalmen ja Uuraisten kuntien kanssa. Yhteistoiminta-alueen muiden kuntien maksamat<br />
maksuosuudet olivat 10,8 milj. euroa tilivuonna <strong>2011</strong>. Myös seudullisen Jyväskylän Työterveys<br />
Liikelaitoksen perustaminen lisäsi toimintatuottoja noin 2,9 milj. euroa edelliseen vuoteen<br />
verrattuna.<br />
Toimintatuottoihin sisältyvät myös Jyväskylän kaupungin, Jyväskylän maalaiskunnan ja<br />
Korpilahden kunnan yhdistymiseen liittyvät yhdistymisavustus 2,5 milj. euroa sekä<br />
valtionosuuskompensaatio 3,6 milj. euroa. Yhdistymisavusta saatiin kolmen vuoden ajan vuosina<br />
2009–<strong>2011</strong>. Valtionosuuskompensaatio päättyy vuonna 2013. Tulolajeittain tarkasteltuna<br />
toimintatuotot muodostuvat myyntituotoista 55,2 milj. euroa, maksutuotoista 42,7 milj. euroa, tuista<br />
ja avustuksista 28,3 milj. euroa ja muista toimintatuotoista 30,6 milj. euroa.
44<br />
Tilivuoden <strong>2011</strong> toimintakulut olivat -713,4 milj. euroa ja ne kasvoivat edelliseen vuoteen<br />
verrattuna 49,6 milj. euroa (7,5 %). Rakenteellisia toimintakulujen kasvuun vaikuttavia muutoksia<br />
olivat terveydenhuollon yhteistoiminta-alueen sekä seudullisen Jyväskylän Työterveys<br />
Liikelaitoksen perustaminen 1.1.<strong>2011</strong> alkaen sekä lukiokoulutuksen siirto koulutuskuntayhtymään<br />
1.8.2010 alkaen. Toimintakulujen kasvua lisäsi lomapalkkajaksotuksen kirjaamistavan muutos.<br />
Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston antaman lausunnon mukaisesti henkilöstön<br />
lomapalkkajaksotuksen muutos kirjattiin noudattaen kunnallisen virka- ja työehtosopimuksen A-<br />
taulukkoa. Kirjaamismenettelyn muutos lisäsi henkilöstökuluja noin 3,2 milj. euroa edelliseen<br />
vuoteen verrattuna. Toimintatuotot kattoivat toimintakuluista 22,0 prosenttia eli noin viidenneksen.<br />
Verorahoituksella rahoitettava toimintakate oli tilivuonna <strong>2011</strong> yhteensä -556,5 milj. euroa eli 28,3<br />
milj. euroa (5,4 %) heikompi kuin edellisenä vuonna. Verotulojen ja valtionosuuksien<br />
yhteenlaskettu kasvu oli 4,5 milj. euroa, joten tilivuonna <strong>2011</strong> toimintakate kasvoi 23,8 milj. euroa<br />
enemmän kuin verorahoitus edelliseen vuoteen verrattuna.<br />
Kaupungin verotulot olivat vuonna <strong>2011</strong> yhteensä 427,5 milj. euroa ja kasvua edelliseen vuoteen<br />
oli 5,9 milj. euroa (1,4 %). Verotulot jakautuvat kunnan tuloveroon 369,0 milj. euroa,<br />
kiinteistöveroon 34,1 milj. euroa sekä kaupungin osuuteen yhteisöveron tuotosta 24,4 milj. euroa.<br />
Kunnan tulovero kasvoi 0,4 prosenttia, kiinteistövero 4,0 prosenttia ja osuus yhteisöveron tuotosta<br />
13,7 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Veroperusteisiin ei tehty muutoksia tilivuoden <strong>2011</strong><br />
aikana. Valtio nosti kuntien yhteisöveron jako-osuutta 10 prosenttiyksikköä 32,03 prosenttiin<br />
vuosiksi 2009–<strong>2011</strong>. Vuosina 2012–2013 kuntien jako-osuus on lakisääteinen osuus 21,99 %<br />
lisättynä väliaikaisella 5 prosenttiyksikön korotuksella sekä yhteisöveron verokannan alentamisen<br />
kompensoinnilla 1,35 prosenttia. Yhteisöveron kuntien jako-osuudeksi muodostuu näin ollen 28,34<br />
prosenttia vuosina 2012–2013.<br />
Valtionosuudet olivat 131,6 milj. euroa ja ne alenivat edelliseen vuoteen verrattuna 1,3 milj. euroa<br />
(1,0 %). Lukiokoulutuksen siirto vähensi kaupungin saamia valtionosuuksia noin 8,1 milj. euroa<br />
vuoteen 2010 verrattuna. Valtionosuuksiin sisältyvää verotuloihin perustuvaa tasausta <strong>kaupunki</strong><br />
maksoi 1,5 milj. euroa tilivuonna <strong>2011</strong>.<br />
Vuonna <strong>2011</strong> kaupungille kertyi korkotuottoja 17,0 milj. euroa. Kaupungin korkotuotoista 16 750<br />
218,32 euroa kertyi kaupungin Jyväskylän Energia Oy:lle myöntämistä joukkovelkakirjalainoista,<br />
joiden saldo 31.12.<strong>2011</strong> oli 266 094 206,35 euroa. Muita rahoitustuottoja kaupungille kertyi 2,2 milj.<br />
euroa. Muut rahoitustuotot koostuivat kaupungin saamista osinkotuotoista, osuuspääomien<br />
koroista, verotilityksien koroista ja takausmaksuista.<br />
Korkokulut olivat tilivuonna <strong>2011</strong> yhteensä 6,9 milj. euroa ja ne kasvoivat 1,4 milj. euroa eli 26,5<br />
prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Korkokuluja kertyi 2,0 milj. euroa vähemmän kuin mitä<br />
talousarviossa <strong>2011</strong> arvioitiin, koska yleinen korkotaso ei noussut talousarviossa <strong>2011</strong> arvioidulla<br />
tavalla. Tilinpäätösvuonna <strong>2011</strong> kaupungin lainasalkun painotettu keskikorko oli 2,04 prosenttia.<br />
Korkokuluihin sisältyi 0,8 milj. euroa koronvaihtosopimuksiin liittyviä korkokuluja.<br />
Koronvaihtosopimuksilla on suojauduttu nousevia korkoja vastaan, mutta korkomarkkinoiden<br />
alhaisen korkotason johdosta korkosuojauksilla oli negatiivinen tuotto tilivuonna <strong>2011</strong>.<br />
Kaupungin vuosikate oli 14,9 milj. euroa ja se heikkeni edelliseen vuoteen verrattuna 24,7 milj.<br />
euroa. Vuosikate asukasta kohden oli 113 euroa ja vuosikate kattoi poistoista 37,7 prosenttia ja<br />
poistonalaisista investoinneista 18,3 prosenttia. Tuloslaskelman tunnusluvuilla arvioituna<br />
kaupungin tulorahoituksen riittävyys tilivuonna <strong>2011</strong> oli heikoin tarkastelujaksolla 2006–<strong>2011</strong>.<br />
Vuodelle <strong>2011</strong> kirjattiin satunnaisia tuottoja 157.183,62 euroa ja satunnaisia kuluja 102.031,78<br />
euroa. Satunnaiset erät olivat seurausta Palokan ja Korpilahti-Muuramen terveydenhuollon<br />
kuntayhtymien purkamisesta 1.1.<strong>2011</strong> alkaen. Satunnainen tuotto/kulu muodostui purkautuneista<br />
kuntayhtymistä kaupungin taseeseen siirtyneiden varojen (pysyvät vastaavat ja lopputilitys) sekä<br />
velkojen (peruspääoman alaskirjaus ja lomapalkkavelkavastuut) erotuksesta. Lisäksi satunnaiseksi<br />
kuluksi kirjattiin Palokan terveydenhuollon kuntayhtymän saamattomista asiakasmaksuista<br />
luottotappiota 88 436,44 euroa.
45<br />
Tilikauden tulos oli -24,5 milj. euroa ja tilikauden alijäämä poistoeron vähennyksen ja sosiaalisen<br />
luototuksen rahaston lisäyksen jälkeen -24,2 milj. euroa.<br />
Tuloslaskelman tunnusluvut<br />
Toimintatuotot prosenttia toimintakuluista<br />
= 100 x (Toimintatuotot) / (Toimintakulut – Valmistus omaan käyttöön)<br />
Toimintatuottojen osuus toimintakuluista vuoden <strong>2011</strong> tilinpäätöksen mukaan oli 22,0 prosenttia, eli<br />
toimintakuluista reilu viidennes katettiin myynti- ja maksutuloilla. Verotuloilla, valtionosuuksilla ja<br />
rahoitustuotoilla jäi rahoitettavaksi 4/5 toimintakuluista. Edelliseen vuoteen verrattuna<br />
toimintatuottojen osuus toimintakuluista kasvoi 1,6 prosenttiyksikköä.<br />
Vuosikate prosenttia poistoista<br />
= 100 x Vuosikate / Poistot ja arvonalentumiset<br />
Tilivuonna <strong>2011</strong> vuosikate kattoi 37,7 prosenttia kokonaispoistoista. Vuonna 2010 vastaava<br />
tunnusluku oli 100,3 prosenttia. Tunnusluvun heikkeneminen johtui vuosikatteen heikkenemisestä<br />
24,7 milj. euroa edelliseen vuoteen verrattuna. Tulorahoitus oli alijäämäinen tilivuonna <strong>2011</strong>, jos<br />
tulorahoituksen riittävyyttä arvioidaan vuosikate prosentilla suhteessa poistoihin.<br />
Vuosikate euroa/asukas<br />
Vuosikate asukasta kohden oli 113 euroa, kun se vuonna 2010 oli 302 euroa.
46<br />
KÄYTTÖMENOT 2010 - <strong>2011</strong><br />
TP 2010 TP <strong>2011</strong> Muutos TP 2010 - TP <strong>2011</strong><br />
1 000 euroa euroa %<br />
Konsernihallinto 29 337,2 31 035,0 1 697,8 5,8 %<br />
Kaupunginvaltuusto 326,3 400,7 74,4 22,8 %<br />
Kaupunginhallitus 12 946,0 14 389,7 1 443,7 11,2 %<br />
Osaamis- ja elinkeinopolitiikka 5 829,6 5 769,5 -60,1 -1,0 %<br />
Hallintokeskus 5 382,3 5 108,4 -273,9 -5,1 %<br />
Tietohallinto 4 853,0 5 366,7 513,7 10,6 %<br />
Sosiaali- ja terveyspalvelut 437 984,2 483 532,9 45 548,8 10,4 %<br />
Hallinto ja kehittäminen 15 946,4 16 048,6 102,2 0,6 %<br />
Terveydenhuollon palvelut, JKL 87 080,9 80 941,3 -6 139,6 -7,1 %<br />
Terveydenhuollon palvelut, Muut 0,0 10 800,2 10 800,2 100,0 %<br />
Erikoissairaanhoidon palvelut, JKL 109 609,2 128 823,7 19 214,5 17,5 %<br />
Lasten päivähoitopalvelut 70 622,6 75 766,9 5 144,2 7,3 %<br />
Vanhus- ja vammaispalvelut 98 537,8 110 731,3 12 193,5 12,4 %<br />
Sosiaali- ja perhepalvelut 56 187,2 60 420,9 4 233,7 7,5 %<br />
Sivistyspalvelut 160 020,6 154 169,9 -5 850,7 -3,7 %<br />
Tukipalvelut 2 617,3 2 664,3 47,0 1,8 %<br />
Opetus- ja päivähoitopalvelut 114 284,2 108 460,3 -5 823,9 -5,1 %<br />
Perusopetus 100 536,1 104 233,8 3 697,7 3,7 %<br />
Lukiokoulutus ja yleissivistävän koul. kehitt. 9 515,5 0,0 -9 515,5 -100,0 %<br />
Aikuiskoulutus ja taiteen perusopetus 4 232,5 4 226,5 -6,0 -0,1 %<br />
Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalvelut 35 230,9 34 578,7 -652,2 -1,9 %<br />
Kulttuuripalvelut 3 320,2 3 281,4 -38,8 -1,2 %<br />
Kirjastopalvelut 8 289,5 8 056,7 -232,8 -2,8 %<br />
Museopalvelut 4 514,9 4 595,2 80,3 1,8 %<br />
Nuorisopalvelut 2 788,4 2 747,4 -40,9 -1,5 %<br />
Liikuntapalvelut 16 317,8 15 897,9 -419,9 -2,6 %<br />
Kulttuurilaitokset 7 888,3 8 466,6 578,3 7,3 %<br />
Jyväskylän kaupunginorkesteri 2 801,5 2 911,5 110,0 3,9 %<br />
Jyväskylän kaupunginteatteri 5 086,8 5 555,0 468,3 9,2 %<br />
Kaupunkirakennepalvelut 48 933,7 53 239,2 4 305,5 8,8 %<br />
Hallinto ja kehittäminen 2 224,7 5 111,4 2 886,8 129,8 %<br />
Kaupunkirakenne 30 450,8 30 875,0 424,2 1,4 %<br />
Joukko- ja palveluliikenne 4 324,0 4 460,2 136,1 3,1 %<br />
Pelastuspalvelut 9 000,8 9 613,6 612,7 6,8 %<br />
Rakennus- ja ympäristövalvonta 2 933,4 3 179,0 245,6 8,4 %<br />
YHTEENSÄ 676 275,7 721 977,0 45 701,3 6,8 %<br />
Liikelaitokset 106 979,1 121 303,9 14 324,8 13,4 %<br />
Tilapalvelu 41 722,0 43 811,2 2 089,2 5,0 %<br />
Jyväskylän Seudun Työterveys 4 254,9 7 673,8 3 419,0 80,4 %<br />
Talouskeskus 5 766,0 7 108,1 1 342,1 23,3 %<br />
Altek Aluetekniikka 19 661,2 20 423,5 762,3 3,9 %<br />
Kylän Kattaus 14 719,2 18 312,9 3 593,8 24,4 %<br />
Keski-Suomen pelastuslaitos 20 855,9 23 974,4 3 118,5 15,0 %<br />
KAIKKI YHTEENSÄ 783 254,8 843 280,9 60 026,1 7,7 %
47<br />
KÄYTTÖTULOT 2010 - <strong>2011</strong><br />
TP 2010 TP <strong>2011</strong> Muutos TP 2010 - TP <strong>2011</strong><br />
1 000 euroa euroa %<br />
Konsernihallinto 13 919,5 14 951,4 1 031,9 7,4 %<br />
Kaupunginhallitus 8 245,9 8 680,9 435,0 5,3 %<br />
Osaamis- ja elinkeinopolitiikka 140,0 140,0 0,0 0,0 %<br />
Hallintokeskus 547,5 534,6 -12,9 -2,4 %<br />
Tietohallinto 4 986,1 5 595,8 609,8 12,2 %<br />
Sosiaali- ja terveyspalvelut 53 920,8 70 560,0 16 639,2 30,9 %<br />
Hallinto ja kehittäminen 4 074,1 4 164,3 90,2 2,2 %<br />
Terveydenhuollon palvelut, JKL 7 225,1 9 682,9 2 457,8 34,0 %<br />
Terveydenhuollon palvelut, Muut 0,0 10 841,9 10 841,9 100,0 %<br />
Erikoissairaanhoidon palvelut, JKL 0,0 35,9 35,9 100,0 %<br />
Lasten päivähoitopalvelut 7 644,6 8 150,1 505,5 6,6 %<br />
Vanhus- ja vammaispalvelut 20 747,5 22 705,9 1 958,4 9,4 %<br />
Sosiaali- ja perhepalvelut 14 229,5 14 979,0 749,4 5,3 %<br />
Sivistyspalvelut 12 464,7 13 093,8 629,2 5,0 %<br />
Tukipalvelut 283,7 272,6 -11,1 -3,9 %<br />
Opetus- ja päivähoitopalvelut 4 825,6 5 117,6 292,1 6,1 %<br />
Perusopetus 3 132,4 3 856,9 724,5 23,1 %<br />
Lukiokoulutus ja yleissivistävän koul. kehitt. 442,7 0,0 -442,7 -100,0 %<br />
Aikuiskoulutus ja taiteen perusopetus 1 250,5 1 260,7 10,2 0,8 %<br />
Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalvelut 5 950,7 6 163,2 212,5 3,6 %<br />
Kulttuuripalvelut 356,1 466,8 110,6 31,1 %<br />
Kirjastopalvelut 570,8 562,6 -8,2 -1,4 %<br />
Museopalvelut 616,8 775,6 158,7 25,7 %<br />
Nuorisopalvelut 222,0 236,1 14,1 6,3 %<br />
Liikuntapalvelut 4 184,9 4 122,1 -62,7 -1,5 %<br />
Kulttuurilaitokset 1 404,7 1 540,4 135,7 9,7 %<br />
Jyväskylän kaupunginorkesteri 269,0 322,4 53,4 19,9 %<br />
Jyväskylän kaupunginteatteri 1 135,8 1 218,0 82,3 7,2 %<br />
Kaupunkirakennepalvelut 35 043,5 35 383,8 340,3 1,0 %<br />
Hallinto ja kehittäminen 90,0 1 145,2 1 055,2 1172,0 %<br />
Kaupunkirakenne 17 693,0 17 615,2 -77,7 -0,4 %<br />
Joukko- ja palveluliikenne 1 294,4 1 199,8 -94,6 -7,3 %<br />
Maan myyntivoitot ja maankäyttösopimukset 13 638,6 12 965,2 -673,4 -4,9 %<br />
Rakennus- ja ympäristövalvonta 2 327,5 2 458,4 130,8 5,6 %<br />
YHTEENSÄ 115 348,4 133 989,0 18 640,6 16,2 %<br />
Liikelaitokset 139 770,4 152 827,9 13 057,5 9,3 %<br />
Tilapalvelu 71 179,4 74 785,2 3 605,8 5,1 %<br />
Jyväskylän Seudun Työterveys 4 288,8 7 621,2 3 332,4 77,7 %<br />
Talouskeskus 6 191,7 6 687,4 495,7 8,0 %<br />
Altek Aluetekniikka 20 606,7 20 308,2 -298,5 -1,4 %<br />
Kylän Kattaus 15 332,3 17 343,2 2 010,9 13,1 %<br />
Keski-Suomen pelastuslaitos 22 171,5 26 082,7 3 911,3 17,6 %<br />
KAIKKI YHTEENSÄ 255 118,8 286 816,9 31 698,1 12,4 %
48<br />
KÄYTTÖTALOUS NETTO 2010 - <strong>2011</strong><br />
TP 2010 TP <strong>2011</strong> Muutos TP 2010 - TP <strong>2011</strong><br />
1 000 euroa euroa %<br />
Konsernihallinto -15 417,7 -16 083,6 -665,9 4,3 %<br />
Kaupunginvaltuusto -326,3 -400,7 -74,4 22,8 %<br />
Kaupunginhallitus -4 700,1 -5 708,7 -1 008,7 21,5 %<br />
Osaamis- ja elinkeinopolitiikka -5 689,6 -5 629,5 60,1 -1,1 %<br />
Hallintokeskus -4 834,8 -4 573,7 261,0 -5,4 %<br />
Tietohallinto 133,0 229,1 96,1 72,2 %<br />
Sosiaali- ja terveyspalvelut -384 063,4 -412 972,9 -28 909,6 7,5 %<br />
Hallinto ja kehittäminen -11 872,3 -11 884,3 -12,0 0,1 %<br />
Terveydenhuollon palvelut, JKL -79 855,9 -71 258,4 8 597,5 -10,8 %<br />
Terveydenhuollon palvelut, Muut 0,0 41,7 41,7 100,0 %<br />
Erikoissairaanhoidon palvelut, JKL -109 609,2 -128 787,8 -19 178,6 17,5 %<br />
Lasten päivähoitopalvelut -62 978,0 -67 616,7 -4 638,7 7,4 %<br />
Vanhus- ja vammaispalvelut -77 790,3 -88 025,4 -10 235,1 13,2 %<br />
Sosiaali- ja perhepalvelut -41 957,7 -45 442,0 -3 484,3 8,3 %<br />
Sivistyspalvelut -147 556,0 -141 076,1 6 479,9 -4,4 %<br />
Tukipalvelut -2 333,6 -2 391,7 -58,1 2,5 %<br />
Opetus- ja päivähoitopalvelut -109 458,6 -103 342,7 6 115,9 -5,6 %<br />
Perusopetus -97 403,8 -100 376,9 -2 973,1 3,1 %<br />
Lukiokoulutus ja yleissivistävän koul. kehitt. -9 072,8 0,0 9 072,8 -100,0 %<br />
Aikuiskoulutus ja taiteen perusopetus -2 982,0 -2 965,8 16,2 -0,5 %<br />
Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalvelut -29 280,2 -28 415,5 864,7 -3,0 %<br />
Kulttuuripalvelut -2 964,1 -2 814,7 149,4 -5,0 %<br />
Kirjastopalvelut -7 718,7 -7 494,1 224,5 -2,9 %<br />
Museopalvelut -3 898,1 -3 819,6 78,4 -2,0 %<br />
Nuorisopalvelut -2 566,4 -2 511,3 55,0 -2,1 %<br />
Liikuntapalvelut -12 133,0 -11 775,8 357,2 -2,9 %<br />
Kulttuurilaitokset -6 483,6 -6 926,1 -442,6 6,8 %<br />
Jyväskylän kaupunginorkesteri -2 532,5 -2 589,1 -56,6 2,2 %<br />
Jyväskylän kaupunginteatteri -3 951,0 -4 337,0 -386,0 9,8 %<br />
Kaupunkirakennepalvelut -13 890,2 -17 855,4 -3 965,2 28,5 %<br />
Hallinto ja kehittäminen -2 134,7 -3 966,3 -1 831,6 85,8 %<br />
Kaupunkirakenne -12 757,8 -13 259,8 -502,0 3,9 %<br />
Joukko- ja palveluliikenne -3 029,6 -3 260,4 -230,7 7,6 %<br />
Pelastuspalvelut -9 000,8 -9 613,6 -612,7 6,8 %<br />
Maan myyntivoitot ja maankäyttösopimukset 13 638,6 12 965,2 -673,4 -4,9 %<br />
Rakennus- ja ympäristövalvonta -605,8 -720,6 -114,8 18,9 %<br />
YHTEENSÄ -560 927,3 -587 988,0 -27 060,7 4,8 %<br />
Liikelaitokset 32 791,3 31 524,0 -1 267,3 -3,9 %<br />
Tilapalvelu 29 457,4 30 974,0 1 516,6 5,1 %<br />
Jyväskylän Seudun Työterveys 33,9 -52,6 -86,5 -255,3 %<br />
Talouskeskus 425,7 -420,6 -846,3 -198,8 %<br />
Altek Aluetekniikka 945,6 -115,3 -1 060,9 -112,2 %<br />
Kylän Kattaus 613,2 -969,7 -1 582,9 -258,1 %<br />
Keski-Suomen pelastuslaitos 1 315,5 2 108,3 792,8 60,3 %<br />
KAIKKI YHTEENSÄ -528 136,0 -556 464,0 -28 328,0 5,4 %
49<br />
VEROTULOT 2010 - <strong>2011</strong><br />
Miljoonaa euroa TP TP<br />
2010 <strong>2011</strong><br />
Muutos<br />
Ennakonpidätykset 338,6 348,6 10,0 2,9%<br />
Tilitykset ed. vuodelta 39,5 42,3 2,9 7,3%<br />
Yhteensä 378,0 390,9 12,9 3,4 %<br />
Maksuunpanotilitys -21,7 -34,0 -12,3 56,7%<br />
Aik. vuosien tilitykset 11,1 12,1 1,1 9,6%<br />
KUNNALLISVEROT 367,4 369,0 1,6 0,4 %<br />
Yhteisövero 21,5 24,4 2,9 13,7 %<br />
Kiinteistövero 32,7 34,1 1,3 4,0 %<br />
YHTEENSÄ 421,6 427,5 5,9 1,4 %
53<br />
1.3.2 Toiminnan rahoitus<br />
Rahoituslaskelmaan kootaan kaikki rahan lähteet ja rahan käyttö. Rahoituslaskelma kuvaa<br />
kirjattujen liiketapahtumien vaikutusta kunnan rahavaroihin eli rahoituslaskelma kertoo,<br />
lisääntyivätkö vai vähenivätkö kunnan rahavarat tilikauden aikana. Tuloslaskelman tavoin<br />
rahoituslaskelma sisältää ainoastaan ulkoiset erät, jotka ovat syntyneet kaupungin kannalta<br />
ulkopuolisiin yksiköihin nähden.<br />
RAHOITUSLASKELMA (Milj. € ) 2006 2007 2008 2009 2010 <strong>2011</strong> Muutos<br />
€ %<br />
Vuosikate 28,9 34,4 23,2 27,0 39,5 14,9 -24,7 -62,4 %<br />
Satunnaiset erät 7,3 3,5 -0,8 40,7 0,0 0,1 0,1 100,0 %<br />
Tulorahoituksen korjauserät -23,0 -22,6 -14,6 -51,8 -11,7 -12,4 -0,6 5,5 %<br />
Toiminnan rahavirta 13,2 15,4 7,9 16,0 27,8 2,5 -25,3 -90,9 %<br />
Investointimenot -51,7 -47,8 -62,1 -74,6 -78,8 -88,0 -9,3 11,8 %<br />
Rahoitusosuudet investointimenoihin 2,2 2,9 0,6 3,0 1,5 4,0 2,6 178,5 %<br />
Pysyvien vastaavien höydykkeiden 29,5 27,8 21,3 88,2 19,4 15,1 -4,3 -22,1 %<br />
luovutustulot<br />
Investointien rahavirta -20,0 -17,1 -40,2 16,6 -57,9 -68,8 -11,0 18,9 %<br />
Toiminnan ja investointien rahavirta -6,8 -1,7 -32,4 32,6 -30,1 -66,3 -36,2 120,5 %<br />
Rahoituksen rahavirta<br />
Antolainauksen muutokset 0,2 1,3 0,2 -60,3 1,6 1,2 -0,4 -22,5 %<br />
Antolainasaamisten lisäykset -0,2 -0,1 -2,9 -62,3 -0,2 -54,1 -53,9 -100,0 %<br />
Antolainasaamisten vähennykset 0,4 1,4 3,1 2,0 1,8 55,3 53,6 3047,3 %<br />
Lainakannan muutokset 6,8 0,1 35,9 -5,5 15,2 55,6 40,4 265,3 %<br />
Pitkäaikaisten lainojen lisäys 27,6 30,1 32,0 30,0 20,0 85,0 65,0 325,0 %<br />
Pitkäaikaisten lainojen vähennys -17,1 -35,1 -16,8 -26,0 -14,5 -25,5 -11,0 76,0 %<br />
Lyhytaikaisten lainojen muutos -3,8 5,0 20,7 -9,5 9,7 -3,9 -13,6 -140,2 %<br />
Oman pääoman muutokset 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 14,4 14,4 100,0 %<br />
Muut maksuvalmiuden muutokset 8,1 3,5 14,1 -11,4 -6,6 0,0 6,6 -100,2 %<br />
Rahoituksen rahavirta 15,1 4,9 50,3 -77,2 10,2 71,2 61,0 600,1 %<br />
Rahavarojen muutos 8,3 3,2 17,9 -44,6 -19,9 4,9 -39,5 -100,0 %<br />
Rahavarat 31.12. 44,9 48,2 66,0 21,5 1,6 8,1 -39,5 -100,0 %<br />
Rahavarat 1.1. 36,6 44,9 48,2 66,0 21,5 3,2 -39,5 -100,0 %<br />
RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT<br />
Investointien tulorahoitus, % 58,5 % 76,7 % 37,7 % 37,7 % 51,1 % 17,7 %<br />
Pääomamenojen tulorahoitus, % 43,6 % 43,8 % 29,7 % 17,1 % 43,8 % 13,7 %<br />
Lainanhoitokate 1,5 1,0 1,2 1,0 2,3 0,7<br />
Kassan riittävyys, pv 26,8 26,8 33,8 9,7 0,8 3,3<br />
Asukasmäärä 125 221 126 546 128 028 129 623 130 816 132 062 1 193 0,92 %<br />
*Laskelmassa yhdistelty kolmen kunnan aikaisemmat rahoituslaskelmat vuosilta 2006-2008 rivi riviltä<br />
Tilinpäätöksessä <strong>2011</strong> varsinaisen toiminnan rahavirta oli 2,5 milj. euroa, eli 25,3 milj. euroa<br />
vähemmän kuin vuonna 2010. Investointien tulorahoitusprosentti oli 17,7 prosenttia ja se heikkeni<br />
edellisestä vuodesta 33,4 prosenttiyksikköä. Loput investointien rahoitustarpeista katettiin<br />
rahoituksen rahavirralla sekä pysyvien vastaavien hyödykkeiden realisoinneilla.<br />
Investointien määrä vuonna <strong>2011</strong> oli 88,0 milj. euroa eli 9,3 milj. euroa (11,8 %) enemmän kuin<br />
vuonna 2010. Investoinneista 48,5 milj. euroa oli Tilapalvelun rahoittamia<br />
talonrakennusinvestointeja. Suurimmat talonrakennushankkeet tilivuonna <strong>2011</strong> olivat Palokan<br />
koulukeskuksen uudisrakennus (11,1 milj. euroa), Vaajakosken koulun uudisrakennus (8,8, milj.<br />
euroa), Kyllön terveysaseman peruskorjaus (3,6 milj. euroa) ja Keski-Palokan koulun peruskorjaus<br />
ja laajennus (3,5 milj. euroa).
54<br />
Yhdyskuntatekniikkaan investoitiin 25,0 milj. euroa, josta 19,1 milj. euroa katupalveluihin,<br />
satamapalveluihin 2,3 milj. euroa ja 1,9 milj. euroa viherpalveluihin. Urheilu- ja retkeilyalueisiin<br />
investoitiin 1,7 milj. euroa. Irtaimeen käyttöomaisuuteen ja osakkeiden ja osuuksien hankintaan<br />
investoitiin 5,5 milj. euroa. Pelastuslaitos investoi 1,5 milj. euroa ja Altek Aluetekniikka Liikelaitos<br />
0,3 milj. euroa koneisiin ja laitteisiin. Talouskeskus Liikelaitos investoi 0,4 milj. euroa<br />
tietojärjestelmiin. Rahoitusosuuksia investointimenoihin saatiin 4,0 milj. euroa.<br />
Kaupungin oman taseen lisäksi vuonna <strong>2011</strong> toteutettiin yhteensä 24,4 miljoonan euron<br />
investoinnit muiden yhteisöjen taseeseen. Hankkeet kasvattavat kaupungin käyttömenoja<br />
vuokrasopimusten mukaisilla summilla.<br />
Kaupungin merkittävimmät vuokrahankkeet, investointiarviot*<br />
Kohde Vuokranantaja Päätös Vuokra-aika 1000€ 2009 2010 <strong>2011</strong><br />
Sammonkodin palvelutalo, Keljonkangas Koy Sammonkoti x 2009-2014 5 000 5 000<br />
Harjuhovin palvelutalo JVA x 2009-2034 3 500 3 500<br />
Hannikaisenkadun sosiaaliasema Kalevi Alonen x 2010-2019 1 000 1 000<br />
Kypärämäen päiväkoti KTY x 2009-2029 2 000 2 000<br />
Heikinkatu 3, Talke RH Offices x 2009-2019 2 000 2 000<br />
Kyllikinkatu 2 palvelutalo JVA x 2010-2035 1 150 500 650<br />
Kortepohjan srk-talo, vammaispalvelu Seurakunta x 2010-2030 2 000 1 000 1 000<br />
Jokivarren palvelutalot JSNA x <strong>2011</strong>-2026 11 000 7 000 4 000<br />
Ristonmaan ateriakeskus EF x <strong>2011</strong>-2036 5 800 3 000 2 800<br />
Matarakatu 6, nuorten työpaja Yleisradion eläkes. x 2012-2022 2 000 1 500<br />
Veturitalli, nuoriso ja taidemuseo Jyväskylän luovan.. x 2012-2024 2 400 800<br />
Päiväharjun toimintakeskus ja asuntola JVA x 2012-2042 4 100 1 500<br />
Mankolan yhtenäiskoulu EF x 2013-2038 13 900 3 000<br />
Keskuspaloasema EF <strong>2011</strong>-2036 10 900 4 500 6 400<br />
Seppälä, paloasema EF 2012-2037 4 200 1 100<br />
Vaajakoski, Paloasema EF 2012-2037 3 800 500 3 300<br />
Yhteensä 110 250 15 000 16 650 24 400<br />
Yhteensä 2009 - 31 650 56 050<br />
* Investointiarviot ovat viitteellisiä, eikä kaikissa vuokrahankkeissa käsitellä tarkkaa investointiarvoa lainkaan<br />
Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot olivat 15,1 milj. euroa. Suurin osa eli 12,0 milj.<br />
euroa kertyi maan myyntivoitoista. Myydyn omaisuuden tasearvo oli kokonaisuudessaan 2,7 milj.<br />
euroa ja omaisuuden myynneistä kirjattiin tilikauden tulokseen vaikuttavaa myyntivoittoa 12,4 milj.<br />
euroa. Liitetiedoissa on tarkempi erittely omaisuuden myyntivoitoista ja -tappioista.<br />
Kaupungin myöntämiä antolainoja maksettiin kaupungille takaisin 55,3 milj. euroa. ja uusia<br />
antolainoja myönnettiin 54,1 milj. euroa. Suurin yksittäinen muutos antolainauksessa oli Jyväskylän<br />
Energia Oy:lle vuonna 1997 myönnetyn 53 820 136,47 euron debentuurilainan erääntyminen<br />
29.12.<strong>2011</strong>. Laina uusittiin 30.12.<strong>2011</strong> alkaen samansuuruisella heikomman etuoikeuden<br />
omaavalla lainalla, jonka laina-aika on 15 vuotta. Lainan korkoperusteeksi määrättiin 15-vuoden<br />
koronvaihtosopimuskorko lisättynä 4,35 prosenttiyksikön riskipreemiolla. Lainan kokonaiskoroksi<br />
muodostui näin ollen 7,04 prosenttia.<br />
Pitkäaikaisia lainoja lyhennettiin 25,5 milj. euroa ja uusia pitkäaikaisia lainoja nostettiin 85 milj.<br />
euroa. Lyhytaikaiset lainat vähenivät 3,7 milj. euroa ja kaupungin lainakanta kasvoi 55,6 milj.<br />
euroa.<br />
Oman pääoman muutokset olivat yhteensä 14.360.326,87 euroa. Oman pääoman muutokset<br />
johtuivat Palokan (-686.409,69 €) ja Korpilahti-Muuramen (+74.358,40 €) terveydenhuollon<br />
kuntayhtymien tilivuoden 2010 loppulaskujen kirjaamisesta edellisten tilikausien yli/alijäämä -tilille.<br />
Kuntayhtymien toimintavuoden 2010 loppulaskut kirjattiin takautuvasti vasta vuoden <strong>2011</strong><br />
tilinpäätöksen yhteydessä, koska kuntayhtymien loppulaskut saapuivat keväällä 2010
55<br />
tilinpäätöslaskelmien valmistumisen jälkeen. Edellisten tilikausien yli/alijäämä -tilille kirjattiin myös<br />
kaupungin taseessa olevat vanhat sähkö- ja vesiliittymien liittymismaksuvelat 14.972.414,16 euroa.<br />
Varsinaisen toiminnan ja investointien rahavirta oli -66,3 milj. euroa ja rahoitustoiminnan rahavirta<br />
oli 71,2 milj. euroa. Kaupungin rahavarat kasvoivat siten 4,9 milj. euroa. Vuoden <strong>2011</strong> lopussa<br />
kaupungin rahavarat olivat 8,1 milj. euroa.<br />
TULORAHOITUKSEN KORJAUSERÄT <strong>2011</strong><br />
Kaupunki Tilapalvelu Pelastuslaitos Altek Yhteensä<br />
Myyntivoitot, käyttötalous -11 180,7 -305,7 -25,2 -34,9 -11 546,5<br />
Tulojen korjauserät -11 180,7 -305,7 -25,2 -34,9 -11 546,5<br />
Myyntitappiot, käyttötalous -91,0 -14,4 0,0 0,0 -105,3<br />
Pakolliset varaukset 908,9 0,0 0,0 30,9 939,8<br />
Menojen korjauserät 817,9 -14,4 0,0 30,9 834,5<br />
YHTEENSÄ -11 998,6 -291,3 -25,2 -65,8 -12 380,9
57<br />
INVESTOINNIT <strong>2011</strong>, 1000 €<br />
TP <strong>2011</strong><br />
Kunnallistekniikka, katupalvelut 19 080<br />
Palokan koulukeskus (sisältää kirjaston ja kansalaisopiston tilat) uudisrakennus 11 121<br />
Vaajakosken koulu (yläaste) uudisrakennus 8 800<br />
Maa- ja vesialueet 6 785<br />
Irtain käyttöomaisuus 5 502<br />
Kyllön terveysaseman peruskorjaus 3 609<br />
Keski-Palokan koulun peruskorjaus ja laajennus 3 519<br />
Sairaalakoulu uudisrakennus 3 487<br />
Kaupungintalon peruskorjaus 3 379<br />
Kosteusvaurio- ja sisäilmaongelmakorjaukset 2 872<br />
Uimahallin vuonna 1975 valmistuneen osan peruskorjaus 2 632<br />
Kunnallistekniikka, satamapalvelut 2 333<br />
Kunnallistekniikka, viherpalvelut 1 912<br />
Hannikaisenk 11-13 määrärahan kohdentaminen sisäilmakorjauksiin 1 822<br />
Urheilu- ja retkeilyalueet 1 649<br />
Keski-Suomen pelastuslaitos 1 539<br />
Cygnaeuksen koulukeskuksen peruskorjaus (väistökoulu) 1 356<br />
Tekniset ja toiminnalliset korjaus- ja muutostyöt 1 244<br />
Mannilan päiväkoti uudisrakennus 1 132<br />
Kihun toimitilojen laajennus 838<br />
Kaupungin johtokeskus 432<br />
Liinalammin päiväkoti-koulu uudisrakennus 384<br />
Sosiaali- ja terveyspalveluverkon muutostyöt 382<br />
Talouskeskus 363<br />
Kotimäen päiväkodin peruskorjaus ja laajennus 359<br />
Altek Aluetekniikka 334<br />
Hipposhallin/harj.jäähallin kosteusvauriokorjaus 258<br />
Kortepohjan koulun liikuntasalin korjaustyöt 211<br />
Nuorisokodin uudisrakennus (Hovila) 143<br />
Huhtasuon koulukampus (PPP-hankkeen asiantuntijakust.) 139<br />
Liikuntarakenusten peruskorjaukset 134<br />
Palokan terveysaseman vuodeosaston 1 peruskorjaus ja laajennus 76<br />
Korpilahden terveysaseman peruskorjaus 51<br />
Hannikaisenkatu 11-13 (Lääkäritalo) muutostyöt 48<br />
Keltinmäen päiväkoti uudisrakennus 47<br />
Kuokkalan yhtenäiskoulu (laajennus- ja muutostyöt) 36<br />
Kanavuoren vanhan koulun purku 12<br />
Osakkeet ja osuudet 1<br />
Yhteensä 88 021
58<br />
Rahoituslaskelman tunnusluvut<br />
INVESTOINNIT<br />
Investointien tulorahoitus, %<br />
= 100 x Vuosikate / Investointien omahankintameno<br />
Investointien tulorahoitus -tunnusluku kertoo, kuinka paljon investointien omahankintamenosta on<br />
rahoitettu tulorahoituksella. Tunnusluku vähennettynä sadasta osoittaa prosenttiosuuden, joka on<br />
jäänyt rahoitettavaksi pääomarahoituksella eli pysyvien vastaavien myynnillä, lainoilla ja<br />
rahavarojen määrää vähentämällä. Kaupungin investointien omahankintamenosta rahoitettiin 17,7<br />
prosenttia tulorahoituksella. Loppuosa investoinneista rahoitettiin lainarahoituksella ja pysyvien<br />
vastaavien myynnillä. Tunnusluku oli heikoin tarkastelujaksolla 2006−<strong>2011</strong>.<br />
Pääomamenojen tulorahoitus, %<br />
= 100 x Vuosikate / (Investointien omahankintameno + Antolainojen nettolisäys +<br />
Lainanlyhennykset)<br />
Pääomamenojen tulorahoitus on tunnusluku, joka osoittaa vuosikatteen prosenttiosuuden<br />
investointien omahankintamenojen, antolainojen nettolisäyksen ja lainan lyhennysten<br />
yhteismäärästä. Kaupungin pääomamenoista rahoitettiin 13,7 prosenttia vuosikatteella.<br />
Tunnusluku heikkeni 30,1 prosenttiyksikköä edellisestä vuodesta.<br />
LAINANHOITO<br />
Lainanhoitokate<br />
= (Vuosikate + Korkokulut) / (Korkokulut + Lainanlyhennykset)<br />
Lainanhoitokate kertoo kunnan tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja<br />
lyhennysten maksuun. Tulorahoitus riittää lainojen hoitoon, jos tunnusluvun arvo on 1 tai suurempi.<br />
Kun tunnusluvun arvo on alle 1, joudutaan vieraan pääoman hoitoon ottamaan lisälainaa,<br />
realisoimaan kunnan omaisuutta tai vähentämään kassavaroja. Tunnusluvun arviointiasteikko on<br />
seuraava:<br />
• Kunnan lainanhoitokyky on hyvä, kun lainanhoitokate on suurempi kuin 2.<br />
• Kunnan lainanhoitokyky on tyydyttävä, kun lainanhoitokate on 1 – 2.<br />
• Kunnan lainanhoitokyky on heikko, kun lainanhoitokate on pienempi kuin 1.<br />
Jyväskylän kaupungin lainanhoitokate oli 0,7, kun se edellisenä vuonna oli 2,3.<br />
MAKSUVALMIUS<br />
Kassan riittävyys (pv)<br />
= 365 pv x Rahavarat 31.12. / Kassasta maksut tilikaudella<br />
Kunnan maksuvalmiutta kuvataan kassan riittävyytenä päivissä. Tunnusluku ilmaisee, monenko<br />
päivän kassasta maksut voidaan kattaa kunnan rahavaroilla. Kassan riittävyys oli 31.12.<strong>2011</strong><br />
yhteensä 3,3 päivää. Kassan riittävyys pidentyi edelliseen vuoteen verrattuna 2,5 päivää<br />
rahavarojen kasvun johdota.
59<br />
1.4 Rahoitusasema ja sen muutokset<br />
Tase ja sen tunnusluvut<br />
TASE JA SEN TUNNUSLUVUT<br />
VASTAAVAA 2010 <strong>2011</strong> VASTATTAVAA 2010 <strong>2011</strong><br />
Milj. € Milj. €<br />
PYSYVÄT VASTAAVAT 908,4 949,2 OMA PÄÄOMA 575,7 565,9<br />
Aineettomat hyödykkeet 12,4 12,8 Peruspääoma 423,2 423,2<br />
Aineettomat oikeudet 2,6 2,7 Muut omat rahastot 0,4 0,4<br />
Muut pitkävaikutteiset menot 9,8 10,1 Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) 151,7 166,5<br />
Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 0,4 -24,2<br />
Aineelliset hyödykkeet 526,2 569,6<br />
Maa- ja vesialueet 103,1 108,4 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET 7,8 7,5<br />
Rakennukset 294,6 297,1 VARAUKSET<br />
Kiinteät rakenteet ja laitteet 97,3 103,1 Poistoero 7,8 7,5<br />
Koneet ja kalusto 10,2 13,6 PAKOLLISET VARAUKSET 2,3 1,4<br />
Muut aineelliset hyödykkeet 0,1 0,1 Eläkevaraukset 1,5 1,3<br />
Ennakkomaksut ja keskene. hank. 20,9 47,3 Muut pakolliset varaukset 0,8 0,1<br />
TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 2,2 1,9<br />
Sijoitukset 369,8 366,7 Valtion toimeksiannot 0,4 0,2<br />
Osakkeet ja osuudet 84,9 83,1 Lahjoitusrahastojen pääomat 0,0 0,0<br />
Joukkovelkakirjalainasaamiset 266,1 266,1 Muut toimeksiantojen pääomat 1,8 1,7<br />
Muut lainasaamiset 18,1 16,8<br />
Muut saamiset 0,6 0,7 VIERAS PÄÄOMA 357,4 417,1<br />
Pitkäaikainen 196,4 247,1<br />
TOIMEKSIANTOJEN VARAT 0,5 0,4 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 180,6 246,1<br />
Valtion toimeksiannot 0,4 0,3 Lainat julkisyhteisöiltä 0,8 0,8<br />
Lahjoitusrahastojen erityiskatteet 0,0 0,1 Muut velat/Liittymismaksut ja muut velat 15,0 0,1<br />
VAIHTUVAT VASTAAVAT 36,6 44,3 Lyhytaikainen 161,0 170,1<br />
Vaihto-omaisuus 0,7 0,7 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 31,7 19,5<br />
Aineet ja tarvikkeet 0,7 0,6 Lainat julkisyhteisöiltä 0,0 0,0<br />
Muu vaihto-omaisuus 0,0 0,1 Lainat muilta luotonantajilta 43,5 45,8<br />
Saadut ennakot 5,1 4,7<br />
Saamiset 34,4 35,5 Ostovelat 39,7 50,6<br />
Pitkäaikaiset saamiset 3,4 3,6 Muut velat/Liittymismaksut ja muut velat 4,8 5,2<br />
Myyntisaamiset 1,7 0,1 Siirtovelat 36,2 44,3<br />
Muut saamiset 1,7 3,5<br />
Lyhytaikaiset saamiset 30,9 31,9 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 945,5 993,8<br />
Myyntisaamiset 15,3 17,6<br />
Lainasaamiset 0,2 0,2 TASEEN TUNNUSLUVUT<br />
Muut saamiset 9,2 5,7 Omavaraisuusaste, % 62,1 % 58,0 %<br />
Siirtosaamiset 6,2 8,4 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 51,1 % 57,6 %<br />
Kertynyt yli-/alijäämä, 1000 € 152 130 142 334<br />
Rahoitusarvopaperit 0,0 0,0 Kertynyt yli-/alijäämä, €/asukas 1 163 1 078<br />
Sijoitukset rahamarkkinainstr. 0,0 0,0 Lainakanta 31.12., 1000 € 256 598 312 221<br />
Lainakanta 31.12., €/asukas 1 962 2 364<br />
Rahat ja pankkisaamiset 1,6 8,1 Lainasaamiset, 1000 € 284 844 283 628<br />
Asukasmäärä 130 816 132 062<br />
VASTAAVAA YHTEENSÄ 945,5 993,8<br />
Kaupungin taseen loppusumma oli 993,8 milj. euroa ja se kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna<br />
48,3 milj. edelliseen vuoteen verrattuna pääasiassa laajan investointiohjelman ja rahavarojen<br />
lisääntymisen seurauksena. Investoinnit talonrakennukseen ja yhdyskuntarakentamiseen ovat<br />
lisänneet erityisesti kaupungin taseessa olevien aineellisten hyödykkeiden tase-arvoa.<br />
Kaupungin taseessa olevien osakkeiden ja osuuksien tasearvo oli 83,1 milj. euroa, eli 1,8 milj.<br />
euroa vähemmän kuin edellisenä vuonna. Osakkeiden ja osuuksien tasearvon aleneminen johtui<br />
Total Kiinteistöpalvelut Oy:n 1,0 milj. euron ja Laajavuori Oy:n 0,2 milj. euron osakepääoman<br />
alaskirjauksesta kaupungin taseessa. Lisäksi osakkeista ja osuuksista kirjattiin alas kaupungin<br />
osuus 1.1.<strong>2011</strong> alkaen purkautuneiden Palokan ja Korpilahti-Muuramen terveydenhuollon<br />
kuntayhtymien peruspääomasta. Kuntayhtymistä siirtyneet loppuselvityksien mukaiset vastaavat ja
60<br />
vastattavat erät on kirjattu kaupungin taseeseen <strong>2011</strong>, joten vuodet 2010 ja <strong>2011</strong> eivät ole siten<br />
täysin vertailukelpoiset.<br />
Oman pääoman laskennassa edellisten tilikausien yli/alijäämä -tilillä on vuosien 2010 ja <strong>2011</strong><br />
välillä epäjatkuvuuskohta. Epäjatkuvuus johtuu Palokan (-686.409,69 €) ja Korpilahti-Muuramen<br />
(+74.358,40 €) terveydenhuollon kuntayhtymien tilivuoden 2010 loppulaskujen kirjaamisesta<br />
edellisten tilikausien yli/alijäämään. Kuntayhtymien toimintavuoden 2010 loppulaskut kirjattiin<br />
takautuvasti vasta vuoden <strong>2011</strong> tilinpäätöksen yhteydessä, koska kuntayhtymien loppulaskut<br />
saapuivat keväällä 2010 tilinpäätöslaskelmien valmistumisen jälkeen. Edellisten tilikausien<br />
yli/alijäämä -tilille kirjattiin myös kaupungin taseessa olevat vanhat sähkö- ja vesiliittymien<br />
liittymismaksuvelat 14.972.414,16 euroa.<br />
Siirtovelat olivat 44,3 milj. euroa ja ne lisääntyivät edellisestä vuodesta 8,1 milj. euroa.<br />
Siirtovelkojen suurin erä on henkilöstön jaksotettu lomapalkkavaraus, joka oli 31.12.<strong>2011</strong> yhteensä<br />
35,7 milj. euroa ja se kasvoi edellisestä vuodesta 4,4 milj. euroa. Lomapalkkavarauksen merkittävä<br />
kasvu johtui kaupungin henkilöstömäärän lisääntymisestä terveydenhuollon yhteistoiminta-alueen<br />
perustamisen seurauksena sekä lomapalkkajaksotuksen kirjaamismenettelyn muuttamisesta<br />
kirjanpitolautakunnan kuntajaoston lausunnon mukaisesti siten, että lomapalkkavelka kirjataan<br />
taseeseen noudattaen kunnallisen virka- ja työehtosopimuksen A -taulukkoa.<br />
Kaupungin kertynyt ylijäämä oli 142,3 milj. euroa ja asukasta kohden laskettuna ylijäämä oli 1 078<br />
euroa/asukas. Kaupungin lainakanta oli 312,2 milj. euroa ja lainakanta kasvoi 55,6 milj. euroa<br />
edelliseen vuoteen verrattuna. Lainat asukasta kohden olivat 2 365 euroa/asukas. Tilivuoden <strong>2011</strong><br />
aikana kaupungin omavaraisuus ja velkaisuus heikkenivät.<br />
Taseen tunnusluvut<br />
Omavaraisuusaste, %<br />
= 100 x (Oma pääoma + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) / (Koko pääoma – Saadut ennakot)<br />
Omavaraisuusaste mittaa kunnan vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja sen kykyä selviytyä<br />
sitoumuksista pitkällä tähtäyksellä. Omavaraisuuden hyvänä tavoitetasona voidaan pitää<br />
kuntatalouden keskimääräistä 70 %:n omavaraisuutta. 50 %:n tai sitä alempi omavaraisuusaste<br />
merkitsee kuntataloudessa merkittävän suurta velkarasitetta. Jyväskylän kaupungin<br />
omavaraisuusaste oli 58,0 prosenttia. Omavaraisuusaste heikkeni 3,9 prosenttiyksikköä edellisestä<br />
vuodesta.<br />
Suhteellinen velkaantuneisuus, %<br />
= 100 x (Vieras pääoma – Saadut ennakot) / Käyttötulot<br />
Tunnusluku kertoo, kuinka paljon kunnan käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman<br />
takaisinmaksuun. Mitä pienempi velkaantuneisuuden tunnusluvun arvo on, sitä paremmat<br />
mahdollisuudet kunnalla on selviytyä velan takaisinmaksusta tulorahoituksella. Jyväskylän<br />
suhteellinen velkaisuus oli 57,6 prosenttia. Tunnusluku heikkeni 6,5 prosenttiyksikköä edellisestä<br />
vuodesta.<br />
Kertynyt yli-/alijäämä, 1000 €<br />
= Edellisten kausien ylijäämä + Tilikauden ylijäämä<br />
Tunnusluku osoittaa, paljonko kunnalla on kertynyt ylijäämää tulevien vuosien liikkumavarana,<br />
taikka paljonko on kertynyt alijäämää, joka on katettava tulevina vuosina. Kaupungin taseen<br />
ylijäämien kertymä on 142,3 milj. euroa.<br />
Kertynyt yli-/alijäämä, €/asukas<br />
= (Edellisten kausien ylijäämä + Tilikauden ylijäämä) / Asukasmäärä<br />
Tunnusluku osoittaa kertyneen yli-/alijäämän asukasta kohden tilinpäätösvuoden<br />
päättymispäivänä. Taseen ylijäämien kertymä oli 1 073 euroa/asukas ja tunnusluku heikkeni 85<br />
euroa/asukas edelliseen vuoteen verrattuna.
61<br />
Lainakanta 31.12.<br />
= Vieras pääoma – (Saadut ennakot + Ostovelat + Siirtovelat + Muut velat)<br />
Kunnan lainakannalla tarkoitetaan korollista vierasta pääomaa. Kaupungin lainakanta oli 312,2 milj.<br />
euroa. Lainakanta kasvoi 55,6 milj. euroa edelliseen vuoteen verrattuna.<br />
Lainat euroa/asukas<br />
= Lainakanta 31.12. / Asukasmäärä<br />
Asukaskohtainen lainamäärä lasketaan jakamalla kunnan lainakanta tilinpäätösvuoden<br />
päättymispäivän mukaisella asukasluvulla. Kaupungin lainakanta oli 2 364 euroa/asukas ja<br />
kaupungin lainat asukasta kohden kasvoivat 403 euroa edelliseen vuoteen verrattuna.<br />
Lainasaamiset 31.12.<br />
= Sijoituksiin merkityt jvk-lainasaamiset ja muut lainasaamiset<br />
Lainasaamisilla tarkoitetaan pysyviin vastaaviin merkittyjä antolainoja kunnan omistamien ja<br />
muiden yhteisöjen investointien rahoittamiseen. Lainasaamiset olivat 283,6 milj. euroa.<br />
Lainasaamiset vähenivät 1,2 milj. euroa edelliseen vuoteen verrattuna.
63<br />
1.5 Kokonaistulot ja -menot<br />
Kokonaistulojen ja -menojen laskelma laaditaan tuloslaskelmasta ja rahoituslaskelmasta, jotka<br />
sisältävät vain ulkoiset tulot, menot ja rahoitustapahtumat ja joissa liikelaitokset on yhdistelty rivi<br />
riviltä. Kokonaistulo ja -meno -käsitteet kattavat laskelmassa varsinaisen toiminnan ja investointien<br />
tulot ja menot sekä rahoitustoiminnan rahan lähteet ja käytön.<br />
KAUPUNGIN KONAISTULOT JA -MENOT <strong>2011</strong><br />
TULOT Milj. euroa %<br />
Toiminta<br />
Toimintatuotot 156,9 17,8 %<br />
Verotulot 427,5 48,4 %<br />
Valtionosuudet 131,6 14,9 %<br />
Korkotuotot 17,0 1,9 %<br />
Muut rahoitustuotot 2,2 0,2 %<br />
Satunnaiset tuotot 0,2 0,0 %<br />
Tulorahoituksen korjauserät<br />
- Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutusvoitot -12,4 -1,4 %<br />
Investoinnit<br />
Rahoitusosuudet investointimenoihin 4,0 0,5 %<br />
Pys.vast.hyödykk.luovutustulot 15,1 1,7 %<br />
Rahoitustoiminta<br />
Antolainasaamisten vähennykset 55,3 6,3 %<br />
Pitkäaikaisten lainojen lisäys 85,0 9,6 %<br />
Lyhytaikaisten lainojen lisäys 0,0 %<br />
Kokonaistulot yhteensä 882,4 100,0 %<br />
MENOT<br />
Toiminta<br />
Toimintakulut 713,4 81,3 %<br />
Valmistus omaan käyttöön 0,0 0,0 %<br />
Korkokulut 6,8 0,8 %<br />
Muut rahoituskulut 0,0 0,0 %<br />
Satunnaiset kulut 0,1 0,0 %<br />
Tulorahoituksen korjauserät<br />
Pakollisten varausten muutos<br />
- Pakollisten varausten lis.(+), väh. (-) 0,0 0,0 %<br />
- Pysyvien vastaavien hyödykkeiden<br />
luovutustappiot 0,0 0,0 %<br />
Investoinnit<br />
Investointimenot 88,0 10,0 %<br />
Rahoitustoiminta<br />
Antolainasaamisten lisäykset 54,1 6,2 %<br />
Pitkäaikaisten lainojen vähennys 25,5 2,9 %<br />
Lyhytaikaisten lainojen vähennys 3,9 0,4 %<br />
Oman pääoman muutokset -14,4 -1,6 %<br />
Kokonaismenot yhteensä 877,5 100,0 %
64<br />
Tulot <strong>2011</strong><br />
Investointitulot<br />
2 %<br />
Antolainojen vähennys<br />
6 %<br />
Lainanotto<br />
9 %<br />
Toimintatulot<br />
17 %<br />
Tulorahoituksen<br />
korjauserät<br />
1 %<br />
Satunnaiset erät<br />
0 %<br />
Korko-, rahoitus- ja<br />
muut tuotot<br />
2 % Valtionosuudet<br />
15 %<br />
Verotulot<br />
48 %<br />
Menot <strong>2011</strong><br />
Antolainojen lisäys<br />
6 %<br />
Lainojen lyhennykset<br />
3 % Konsernihallinto<br />
3 %<br />
Investointimenot<br />
10 %<br />
Tulorahoituksen<br />
korjauserät<br />
0 %<br />
Korko-, rahoitus- ja<br />
muut menot<br />
1 %<br />
Liikelaitokset<br />
12 %<br />
Sosiaali- ja<br />
terveyspalvelut<br />
49 %<br />
Kaupunkirakennepalv<br />
elut<br />
4 %<br />
Sivistyspalvelut<br />
12 %
65<br />
1.6. Kuntakonsernin toiminta ja talous<br />
1.6.1 Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä<br />
Jyväskylän konserni<br />
JYVÄSKYLÄN KAUPUNKIKONSERNI TP <strong>2011</strong><br />
JYVÄSKYLÄN PERUSKUNTA<br />
Kaupungin määräysvaltaan<br />
kuuluvat säätiöt 7 kpl<br />
Kuntayhtymät omistusosuus<br />
yli 50 %, 1 kpl<br />
Tytäryhtiöt 15 kpl<br />
Alakonsernit 6 kpl<br />
Tytäryhtiöt 27 kpl<br />
Osakkuusyhtiöt 22 kpl<br />
Osakkuusyhtiöt 19 kpl<br />
Kuntayhtymät omistusosuus alle<br />
50 %, 2 kpl<br />
Jyväskylän <strong>kaupunki</strong> yhdessä sen määräysvallassa olevien tytäryhteisöjen (omistusosuus yli 50 %)<br />
kanssa muodostavat <strong>kaupunki</strong>konsernin, jossa on 21 osakeyhtiötä, 7 säätiötä ja 1 kuntayhtymä.<br />
Kuudella tytäryhtiöllä (alakonsernit) on lisäksi 27 tytäryhtiötä, joten <strong>kaupunki</strong>konserniin kuului<br />
tilivuonna 2010 yhteensä 56 tytäryhteisöä.<br />
Konsernitilinpäätös laaditaan kunnan ja sen tytäryhteisöjen sekä niiden kuntayhtymien, joissa<br />
<strong>kaupunki</strong> on jäsenenä, yhdistelmänä. Kaupungin konsernitilinpäätökseen yhdistellään<br />
tytäryhteisöjen ja kuntayhtymien lisäksi konserniyhteisöjen omistusosuutta vastaava määrä<br />
osakkuusyhteisöjen voitosta tai tappiosta sekä oman pääoman muutoksesta.<br />
Konsernitilinpäätöksessä konserniyhteisöjen keskinäiset tuotot ja kulut, saamiset ja velat,<br />
omistukset sekä sisäiset katteet eliminoidaan.<br />
Kiinteistöosakeyhtiö Kinkomaan Vitapolis kuului tilivuona <strong>2011</strong> Jyväskylän <strong>kaupunki</strong>konserniin.<br />
Yhtiötä ei kuitenkaan yhdistellä konsernitilinpäätökseen tytäryhteisönä, koska kaupungilla ei ole<br />
suoraa omistusosuutta yhtiössä. Kiinteistö Oy Kinkomaan Vitapoliksen omistaa Keski-Suomen<br />
sairaanhoitopiiri (40 %), Jykes Kiinteistöt Oy (40 %) ja Muuramen kunta (20 %). Keski-Suomen<br />
sairaanhoitopiirin sekä Jykes Kiinteisöt Oy:n kautta kaupungin välillinen omistusosuus yhtiössä on<br />
53,1 %. Vitapolis yhdistyy kaupungin konsernitilinpäätökseen Keski-Suomen Sairaanhoitopiirin ja<br />
Jykes Kiinteistöjen kautta.<br />
Näin ollen konsernitilinpäätöksessä <strong>2011</strong> <strong>kaupunki</strong>in on yhdistelty 14 tytäryhteisöä, 6 alakonsernia<br />
tytär- ja osakkuusyhteisöineen, 7 säätiötä, 3 kuntayhtymää ja 22 kaupungin omistamaa<br />
osakkuusyhteisöä (kaupungin omistusosuus 20−50 %).<br />
Seuraavilla sivuilla on kuvattu <strong>kaupunki</strong>konserniin kuuluvat tytäryhteisöt, alakonsernien<br />
tytäryhteisöt sekä konsernitilinpäätöksessä yhdisteltävät osakkuusyhteisöt ja kuntayhtymät.
66<br />
Jyväskylän <strong>kaupunki</strong> TP <strong>2011</strong><br />
Elinkeinopoliittisesti merkittävät tytäryhteisöt<br />
Jyväskylän Energia Oy<br />
100 % (alakonserni)<br />
Jyväskylän Vuokra-asunnot Oy<br />
100 % (alakonserni)<br />
Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy<br />
80,1 % (alakonserni)<br />
Jyväs-Parkki Oy<br />
100 % (alakonserni)<br />
Jykes Kiinteistöt Oy<br />
84,9 % (alakonserni)<br />
Jyväskylän Ammattikorkeakoulu Oy<br />
90 % (alakonserni)<br />
Total Kiinteistöpalvelut Oy<br />
100 %<br />
Education Facilities Oy<br />
100 %<br />
Jyväskylän Laajavuori Oy<br />
60,3+33,7=94,0 %<br />
Jyväskylän Jäähalli Oy<br />
44,4+28,3=72,7 %<br />
Jyväskylän Seudun Puhdistamo Oy<br />
87 %<br />
Jyväskylän Paviljonkisäätiö<br />
100 %<br />
Jyväskylän <strong>kaupunki</strong> TP <strong>2011</strong><br />
Muut tytäryhteisöt<br />
As Oy Pehtorinharju<br />
100 %<br />
Ki Oy Lääkäritalo<br />
56,4 %<br />
As Oy Jyväskylän maalaiskunnan Norolankuja 1<br />
100 %<br />
Ki Oy Tikkakosken Terveysasema<br />
100 %<br />
Ki Oy Palokan Palvelukeskus<br />
100 %<br />
Ki Oy Haapaniemen Palvelukeskus<br />
100 %<br />
Ki Oy Haapakosken Sulku<br />
100 %<br />
Korpilahden Virastokeskus Oy<br />
98,26 %<br />
Tikkakosken Teollisuustalo Oy<br />
33,4+31,4= 64,8 %<br />
Kiinteistö Oy Kinkomaan Vitapolis<br />
53,1 % (kaupungilla ei suoraa omistusosuutta)<br />
Jyväskylän Rintamamiesveteraanien<br />
Asuntosäätiö<br />
Jyväskylän taide- ja tiedesäätiö<br />
Jyväskylän Asumispalvelusäätiö<br />
Jyväskylän maalaiskunnan Veteraanien<br />
Asuntosäätiö<br />
Keski-Suomen Sairaskotisäätiö<br />
Korpilahden veteraanien asuntosäätiö
67<br />
Jyväskylän <strong>kaupunki</strong> TP <strong>2011</strong><br />
Alakonsernien tytäryhtiöt<br />
JE-Urakointi Oy<br />
Energia 100 %<br />
As Oy Tuulenkylä<br />
JVA 52 %<br />
JE-Siirto Oy<br />
Energia 100 %<br />
Ki Oy Keski-Suomen Veteraanikoti<br />
JVA 100 %<br />
As Oy Jyväskylän mlk:n Jokileinikki<br />
JVA 100 %<br />
Jyväskylän Voima Oy<br />
Energia 68,7 %<br />
Ki Oy Vapaudenkatu 55<br />
Jyväs-Parkki 85 %<br />
Jyväskylän Energiantuotanto Oy<br />
Energia 100 %<br />
Ki Oy Jyväskylän Rahtiasema<br />
Jyväs-Parkki 71 %<br />
Jyväskylän Turbiini Oy<br />
JAMK 100 %<br />
Jyväskylä Innovation Oy<br />
Jykes 76 %<br />
Jykes Sankt Petersburg ZAO<br />
Jykes 100 %<br />
Ki Oy Konekeskus 100 %<br />
Jykes Kiint 100 %<br />
Ki Oy Yrityspaja<br />
Jykes Kiint 100 %<br />
Ki Oy Terässammon yrityskeskus<br />
Jykes Kiint 100 %<br />
Ki Oy Palokärjentie 2<br />
Jykes Kiint 100 %<br />
Ki Oy Konttisentie 2<br />
Jykes Kiint 100 %<br />
Ki Oy Muuramen Virastotie<br />
Jykes Kiint 100 %<br />
Ki Oy Asekatu 3<br />
Jykes Kiint 100 %<br />
Ki Oy Muuramen Keljonportti<br />
Jykes Kiint 100 %<br />
Ki Oy Muuramen Punasilta<br />
Jykes Kiint 100 %<br />
Ki Oy Jyväskylän Tourula<br />
Jykes Kiint 100 %<br />
Ki Oy Jyväskylän Härköojantie 5<br />
Jykes Kiint 100 %<br />
Ki Oy Jyväskylän Härköojantie 7<br />
Jykes Kiint 100 %<br />
Ki Oy Tikkakosken Mekaanikontie<br />
Jykes Kiint 100 %<br />
Ki Oy Jykeskeljo<br />
Jykes Kiint 90 %<br />
Käenpesän Sijoituskiinteistö Ky<br />
Jykes Kiint 6 % (päätösvalta)
68<br />
Jyväskylän <strong>kaupunki</strong> TP <strong>2011</strong><br />
Kiinteistöosakkuusyhtiöt<br />
As Oy Pappilanraitti<br />
<strong>kaupunki</strong> 24,6 %<br />
Ki Oy Säynätsalon Palvelukeskus<br />
<strong>kaupunki</strong> 48,1 %<br />
Ki Oy Jyskän Palvelukeskus<br />
<strong>kaupunki</strong> 47,9 %<br />
Ki Oy Alkioranta<br />
<strong>kaupunki</strong> 45,0 %<br />
Keljonkankaan Palvelukeskus Oy<br />
<strong>kaupunki</strong> 44,8 %<br />
Ki Oy Riikankulma<br />
<strong>kaupunki</strong> 48,0 %<br />
Huhtakeskus Oy<br />
<strong>kaupunki</strong> 41,1 %<br />
As Oy Jyväskylän Kuras<br />
<strong>kaupunki</strong> 39,5 %<br />
As Oy Jyväskylän Lutakon Lähipalvelutalo<br />
<strong>kaupunki</strong> 33,9 %<br />
Ki Oy Palokan Liikekeskus<br />
<strong>kaupunki</strong> 32,7 %<br />
As Oy Jyväskylän Säästökeskus<br />
<strong>kaupunki</strong> 31,9 %<br />
As Oy Ketunpesä<br />
<strong>kaupunki</strong> 29,4 %<br />
As Oy Pupusoppi<br />
<strong>kaupunki</strong> 29,2 %<br />
As Oy Koskentörmä<br />
<strong>kaupunki</strong> 28,4 %<br />
As Oy Jyväskylän Kauppakatu 23<br />
<strong>kaupunki</strong> 25,0 %<br />
As Oy Kuokkalan Toritalo<br />
<strong>kaupunki</strong> 24,8 %<br />
Ki Oy Palokan Nisulankulma<br />
<strong>kaupunki</strong> 23,6 %<br />
As Oy Vastatuuli<br />
JVA 44,0 %<br />
As Oy Messuleijona<br />
JVA 31,1 %<br />
As Oy Muurarinmäki<br />
JVA 31,0 %<br />
As Oy Tavinsato<br />
JVA 26,2 %<br />
As Oy Kuokkalan Kiila<br />
JVA 23,7 %<br />
As Oy Yrttitarha<br />
JVA 24,4 %<br />
As Oy Messumuurari<br />
JVA 24,1 %<br />
As Oy Kuokkalan Polttolinja<br />
JVA 22,9 %<br />
As Oy Muurarinpiha<br />
JVA 22,4 %<br />
As Oy Puolukankukka<br />
JVA 21,3 %<br />
As Oy Puistonseutu<br />
JVA 20,9 %<br />
As Oy Saratie 6<br />
JVA 20,6 %
69<br />
Jyväskylän <strong>kaupunki</strong> TP <strong>2011</strong><br />
Muut osakkuusyhtiöt<br />
Korpilahden Paikallislehti Oy<br />
<strong>kaupunki</strong> 40,0 %<br />
Mustankorkea Oy<br />
<strong>kaupunki</strong> 36,6 %<br />
Jyvässeudun Ajoharjoittelurata Oy<br />
<strong>kaupunki</strong> 28,2 %<br />
Jyväskylän Messut Oy<br />
<strong>kaupunki</strong> 26,5 %<br />
KS Energiavälitys Oy<br />
Energia 44,7 %<br />
C-Ella Oy<br />
Energia 33,3 %<br />
JyväsSeed Fund Oy<br />
Jykes 43,3 % + JE 1,7 % = 45,0 %<br />
Jyväskylän Kongressikeskus Oy<br />
Jykes 29,1 % + JE 11,6 % + muut 1,0 % = 41,7 %<br />
Halssilan Huolto Oy<br />
JVA 35,0 %<br />
Sulun Kiinteistönhoito Oy<br />
JVA 28,6 %<br />
Korpilahden Satama Oy<br />
<strong>kaupunki</strong> 49,8 %<br />
Jyväskylän Kaupunki TP <strong>2011</strong><br />
Kuntayhtymät<br />
Jyväskylän koulutuskuntayhtymä<br />
59,1 %<br />
Keski-Suomen liitto<br />
50,0 %<br />
Keski-Suomen sairaanhoitopiirin<br />
kuntayhtymä<br />
47,9 %
70<br />
1.6.2 Konsernin toiminnan ohjaus<br />
Kaupungin tytäryhtiöiden toiminnan ja talouden ohjaus perustuu valtuuston hyväksymiin<br />
konserniohjauksen periaatteisiin ja omistajapoliittisiin linjauksiin tytäryhteisöissä sekä<br />
kaupunginhallituksen antamaan konserniohjeeseen. Yhtiöiden taloudellisesta tilanteesta<br />
raportoidaan konsernijohdolle kolme kertaa vuodessa. Raporteissa arvioidaan toiminnallisten ja<br />
taloudellisten tavoitteiden toteutumista sekä kerrotaan olennaisista liiketoiminnan muutoksista.<br />
Konsernin tytäryhtiöissä noudatetaan yhtenäistä laina- ja takauspolitiikkaa. Konsernin keskitetyn<br />
rahoituksen eli sisäisen pankin toiminta on vakiintunut perustuen sisäisen pankin ohjeeseen,<br />
maksusuunnitelmiin ja konsernitilin käyttöön. Konsernirahoituksesta sekä laina- ja<br />
takaustilanteesta raportoidaan säännöllisesti konsernijohdolle.<br />
1.6.3 Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat<br />
Vuoden <strong>2011</strong> lopussa Jyväskylän <strong>kaupunki</strong>konserniin kuului 56 tytäryhteisöä. Tilivuoden 2010<br />
aikana <strong>kaupunki</strong> ei hankkinut määräysvaltaa konsernin ulkopuolisista yhtiöistä eikä myynyt<br />
omistusosuuksiaan <strong>kaupunki</strong>konserniin kuuluvista yhtiöistä.<br />
Merkittävimmät <strong>kaupunki</strong>konsernin rakenteessa tapahtuneet muutokset tilivuonna <strong>2011</strong> olivat<br />
seuraavat:<br />
• Palokan terveydenhuollon kuntayhtymä ja Korpilahti-Muuramen terveydenhuollon<br />
kuntayhtymä purkautuivat 1.1.<strong>2011</strong> alkaen ja kuntayhtymien toiminta siirtyi peruskuntaan<br />
Jyväskylän terveydenhuollon palvelujen yhteistoiminta-alueelle. Kuntayhtymien<br />
purkautumisen johdosta vuoden <strong>2011</strong> konsernitilinpäätöksessä <strong>kaupunki</strong>in yhdistellään<br />
kolme kuntayhtymää: Jyväskylän koulutuskuntayhtymä, Keski-Suomen liitto ja Keski-<br />
Suomen sairaanhoitopiiri.<br />
• Kuntayhtymien purkautumisen myötä kaupungin omistusosuus Korpilahden virastokeskus<br />
Oy:ssä nousi 86,94 prosentista 98,26 prosenttiin tilivuodelle <strong>2011</strong>. Kiinteistöteam LHT<br />
omistaa Virastokeskus Oy:n osakkeista 61 kappaletta (1,74 %).<br />
• Kaupunginhallituksen 28.3.<strong>2011</strong>/130 hyväksymän puitesopimuksen mukaisesti Laajavuori<br />
Oy:n liiketoiminnan myynti toteutettiin kesällä <strong>2011</strong>. Liiketoimintakaupan jälkeen Laajavuori<br />
Oy:n liiketoimintana on Caravan-alueen hallinnointi. Laajavuori Oy:n tilikauden tappio <strong>2011</strong><br />
oli 621.243,52 liiketoimintakaupan seurauksena. Vuodelle 2012 Laajavuori Oy poistettiin<br />
kaupungin talousarviota elinkeinopoliittisesti merkittävien tytäryhteisöjen listasta.<br />
• Kaupunki myi tilikauden <strong>2011</strong> aikana omistuksensa (34,9 %) osakkuusyhtiö Kiinteistö Oy<br />
Jyskävaarasta, joten kaupungin osakkuusyhteisöjen määrä väheni yhdellä. Osakkeiden<br />
kauppahinta oli 303 600 euroa. Osakkuusyhteisöjä kaupungilla on 31.12.<strong>2011</strong> yhteensä 22<br />
kappaletta.<br />
Total Kiinteistöpalvelut Oy:n tilikauden tappio oli 480 427,83 euroa ja yhtiön yhteenlasketut<br />
alijäämäkertymät tilivuoden <strong>2011</strong> lopussa olivat 1 182 828,54 euroa. Alijäämäkertymien vuoksi<br />
yhtiö menetti osakepääomansa (1,0 milj. euroa) ja siitä on tehty ilmoitus kaupparekisteriin 2012<br />
puolella. Kaupunki ja Total Kiinteistöpalvelut Oy ovat aloittaneet yhteistyössä<br />
tervehdyttämistoimenpiteiden valmistelun tilanteen korjaamiseksi.<br />
1.6.4 Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä<br />
Konserniohjaus Jyväskylän <strong>kaupunki</strong>konsernissa<br />
Kaupunginvaltuusto hyväksyi 16.2.2009 § 28 konserniohjauksen periaatteet ja omistajapoliittiset<br />
linjaukset tytäryhteisöissä. Ko. asiakirjan 1 §:ssä on kuvattu kaupunginvaltuuston,<br />
kaupunginhallituksen, kaupunginjohtajan, kaupunginjohtajan nimeämän konserniohjausryhmän ja<br />
kaupunginjohtajan nimeämän tytäryhteisön controllerin tehtävät ja toimivalta konserniohjauksessa.
71<br />
Konserniohjaus on järjestetty kaupunginvaltuuston hyväksymien periaatteiden mukaisesti.<br />
Kaupunginhallitus hyväksyi 2.3.2009 § 111 konserniohjeen. Kaupunginhallituksen päätöksellä<br />
22.11.2010 § 464 ohjetta tarkistettiin mm. siten, että ohjeen liitteeksi lisättiin Hyvä hallinto- ja<br />
johtamistapa Jyväskylän <strong>kaupunki</strong>konsernissa -ohje, joka perustuu Kuntaliiton ns. Corporate<br />
Governance -suositukseen.<br />
Konserniohjausryhmän tehtävänä on tukea konserniyhteisöihin liittyvien asioiden valmistelua,<br />
seurata yhteisöjen toimintaa ja annettujen ohjeiden toimivuutta sekä ylläpitää konsernijohdon ja<br />
konserniyhteisöiden välistä raportointia ja tiedonkulkua. Konserniohjausryhmä kokoontui vuoden<br />
<strong>2011</strong> aikana 14 kertaa ja osallistui noin 20 kaupunginhallituksen ja/tai -valtuuston päätösasian<br />
valmisteluun.<br />
Kaupunginjohtaja on nimennyt merkittäviin tytäryhteisöihin controllerit, joiden tehtävä on olla<br />
yhteyshenkilönä konsernijohdon ja tytäryhteisön välillä. Controller-toiminta on myös osa kaupungin<br />
suorittamaa yhteisöjen toiminnan ja riskienhallinnan valvontaa. Kaupunginjohtaja kuulee<br />
säännöllisesti konserniyhteisöjen toimitusjohtajien toimintaraportit ja teettää tarvittaessa<br />
konserniyhteisöjen toimintaa koskevia erillisselvityksiä.<br />
Yleisesti arvioiden konserniohjeistuksella, controller-toiminnalla ja sisäisen tarkastuksen käytöllä<br />
on varmistettu valtuuston asettamien omistajapoliittisten linjausten toteutuminen.<br />
Kysely konsernivalvonnan toteutumisesta<br />
Konsernivalvonnan toteutumista kohdealueittain on arvioitu elinkeinopoliittisesti merkittäville<br />
tytäryhteisöille kohdistetun kyselyn (asteikolla 1–5, 1 = täysin eri mieltä ja 5 = täysin samaa mieltä)<br />
vastausten perusteella. Kyselyyn saatiin vastaukset 11 tytäryhteisöltä.<br />
Tytäryhtiöiden vastausten perusteella voidaan todeta seuraavaa:<br />
- Toimivallan ja -vastuunjako toimii varsin hyvin (viiden väittämän keskiarvot vaihtelivat 4,2:sta<br />
4,7:ään).<br />
- Ohjeiden annon tytäryhteisöille voidaan katsoa olleen riittävää ja tiedonkulun asianmukaista<br />
(seitsemän väittämän keskiarvot vaihtelivat 4,0:sta 4,7:ään lukuun ottamatta väitettä<br />
yhteisesti luoduista yhteisöjen hallitusten jäsenten perehdyttämis- ja<br />
kouluttamismenettelyistä, jonka keskiarvo oli 3,2). Yhteisöjen toimivan johdon ja hallitusten<br />
jäsenten koulutukseen on siten kiinnitettävä edelleen enemmän huomiota.<br />
- Konsernitavoitteiden asettaminen ja arviointi on ollut tarkoituksenmukaista ja riittävää (neljän<br />
väittämän keskiarvot vaihtelivat 4,3:sta 4,6:een).<br />
- Tytäryhteisöjen toiminnan tuloksellisuuden ja taloudellisen aseman seuranta, analysointi ja<br />
raportointi sekä ovat olleet toimivia ja riittäviä (11 väittämän keskiarvot vaihtelivat 3,7:stä<br />
4,7:ään).<br />
- Konserniohjeen 3 §:ssä on linjattu keskitettyjen konsernitoimintojen käyttöä. Konserniohjeen<br />
linjausta on soveltuvin osin noudatettu, vaikkei kirjaus kaikkien tytäryhteisöjen kohdalla<br />
täydellisesti toteutunutkaan. Konsernipalveluja on käytetty soveltuvin osin yhdessä sopien ja<br />
kustannusvastaavuusperiaatetta noudattaen. (Neljän väittämän keskiarvot vaihtelivat 4,3:sta<br />
4,6:aan).<br />
- Tytäryhtiöiden antamien vastausten perusteella riskienhallintajärjestelmien toimivuus<br />
tytäryhteisöissä on ollut riittävällä tasolla. (10 väittämää, keskiarvot vaihtelivat 3,7:stä<br />
4,5:een).<br />
Tytäryhtiöiden hallitusten itsearviointi<br />
Kaupunginhallituksen hyväksymän konserniohjeen liitteenä olevassa Hyvä hallinto- ja johtamistapa<br />
Jyväskylän <strong>kaupunki</strong>konsernissa -ohjeessa todetaan, että hallituksen on arvioitava vuosittain<br />
toimintaansa ja työskentelytapojaan hallitustyöskentelyn kehittämiseksi. Arviointi toteutettiin<br />
keskitetysti keväällä <strong>2011</strong> sähköisenä lomakekyselynä Jyväskylän Energia Oy:n, Jyväskylän<br />
Vuokra-asunnot Oy:n, Total Kiinteistöpalvelut Oy:n, Education Facilities Oy:n, Jyväs-Parkki Oy:n,
72<br />
Jyväskylän Seudun Kehittämisyhtiö Jykes Oy:n, Jyväskylän Seudun Puhdistamo Oy:n ja Jykes<br />
Kiinteistöt Oy:n hallituksille.<br />
Kyselyssä oli kymmenen väittämää hallituksen toimintaan liittyen (asteikolla 1–5, 1 = täysin eri<br />
mieltä ja 5 = täysin samaa mieltä; suluissa kaikkien vastauksien keskiarvo, n = 47).<br />
1. Hallituksessa kokonaisuutena on riittävästi osaamista ja ammattitaitoa. (3,85)<br />
2. Hallitusta voidaan luonnehtia motivoituneeksi ja sitoutuneeksi. (4,38)<br />
3. Täydennän itse sopivalla tavalla hallituskokonaisuutta. (4,26)<br />
4. Hallitus tuntee osakeyhtiötoiminnan periaatteet ja vastuut. (4,02)<br />
5. Hallitus on hyvin perehtynyt yhtiön liiketoimintaan ja toimintaedellytyksiin. (3,79)<br />
6. Hallitus tunnistaa liiketoiminnan ja toimintaympäristön riskit. (3,77)<br />
7. Hallitus keskittyy strategiseen työhön. (3,79)<br />
8. Hallituksessa on taitoa kyseenalaistaa toiminnan suuntaa ja puuttua epäkohtiin. (3,91)<br />
9. Hallitus on valmis tukemaan operatiivista johtoa vaikeissakin tilanteissa. (4,57)<br />
10. Hallituksen ja toimitusjohtajan välinen työnjako on selkeä. (4,53)<br />
11. Hallituksessa on jäsentynyt kuva omistajan ja yhtiön hallituksen vastuista ja rooleista. (3,89)<br />
Itsearviointien perusteella kokonaiskuva em. yhtiöiden hallitusten työskentelystä on kohtuullisen<br />
hyvä. Yhtiökohtaiset vastaukset on käsitelty yhtiöiden hallituksissa.
73<br />
1.6.5 Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut<br />
Konsernituloslaskelma ja sen tunnusluvut<br />
Konsernin tuloslaskelmalla osoitetaan <strong>kaupunki</strong>konsernin tulorahoituksen riittävyys ja toiminnan<br />
taloudellinen tulos. Tuloslaskelmassa vähennetään konsernin sisäiset tuotot ja kulut sekä sisäinen<br />
voitonjako. Sisäiset katteet ja niiden muutokset oikaistaan. Ulkopuolisten omistus tytäryhteisöjen<br />
tuloksesta merkitään omaksi eräkseen. Konsernin osuus osakkuusyhteisöjen tuloksesta merkitään<br />
omalle rivilleen ja saadut osingot vähennetään.<br />
KONSERNITULOSLASKELMA 2009 2010 <strong>2011</strong> Muutos<br />
(milj. euroa) € %<br />
Toimintatuotot 493,9 500,7 554,0 53,2 10,6 %<br />
Toimintakulut -904,5 -983,5 -1 065,9 -82,4 8,4 %<br />
Osuus osakkuusyhtiöiden voitosta 0,4 0,6 1,4 0,8 140,3 %<br />
Toimintakate -410,2 -482,2 -510,6 -28,4 5,9 %<br />
Verotulot 397,6 421,6 427,5 5,9 1,4 %<br />
Valtionosuudet 123,2 180,8 186,9 6,1 3,4 %<br />
Rahoitustuotot ja -kulut -20,9 -18,9 -23,2 -4,3 22,6 %<br />
Korkotuotot 1,6 0,6 0,6 0,0 -6,3 %<br />
Muut rahoitustuotot 2,8 0,8 1,6 0,8 109,4 %<br />
Korkokulut -25,1 -19,8 -24,7 -4,9 25,0 %<br />
Muut rahoituskulut -0,2 -0,5 -0,7 -0,1 26,7 %<br />
Vuosikate 89,7 101,3 80,6 -20,7 -20,5 %<br />
Poistot ja arvonalentumiset -94,6 -95,7 -97,2 -1,6 1,6 %<br />
Suunnitelman mukaiset poistot -94,6 -95,1 -96,9 -1,8 1,9 %<br />
Tilikauden yli- ja alipariarvot 0,0 0,0 0,1 0,1 100,0 %<br />
Arvonalentumiset 0,0 -0,6 -0,4 0,2 -28,5 %<br />
Satunnaiset erät 0,2 -0,5 -0,6 -0,1 22,7 %<br />
Tilikauden tulos -4,7 5,2 -17,2 -22,4 -433,2 %<br />
Tilinpäätössiirrot -15,0 -13,2 -6,7 6,4 -48,9 %<br />
Vähemmistöosuudet 0,0 -0,4 0,0 0,4 -104,6 %<br />
Tilikauden ylijäämä -19,7 -8,4 -23,9 -15,5 185,5 %<br />
TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT<br />
Toimintatuotot/Toimintakulut, % 54,6 % 50,9 % 52,0 %<br />
Vuosikate/Poistot ja arvonalentumiset % 94,8 % 105,9 % 82,9 %<br />
Vuosikate, Euroa/asukas 692 775 610 -164 -21,20 %<br />
Asukasmäärä 129 623 130 816 132 062 1 246 0,95 %<br />
* Vuodesta 2010 alkaen ammatillisen koulutuksen valtionosuudet on kirjattu riville valtionosuudet.<br />
Kaupunkikonsernin toimintatuotot olivat 554,0 milj. euroa ja kasvoivat edellisestä vuodesta 53,2<br />
milj. euroa (10,6 %). Konsernin toimintatuottojen kasvu koostuu pääasiassa kaupungin kasvaneista<br />
toimintatuotoista (21,3 milj. euroa) sekä Jyväskylän Energia Oy:n liikevaihdon kasvusta (14,9 milj.<br />
euroa) edelliseen vuoteen verrattuna. Myös Keski-Suomen sairaanhoitopiirin ja Jyväskylän<br />
koulutuskuntayhtymän toimintatuotot kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna.<br />
Konsernitilinpäätöksessä kuntayhtymät yhdistellään kaupungin laskelmiin peruspääoman osuuden<br />
suhteessa ja sisäiset erät eliminoidaan. Kaupunkikonsernin liikevaihto oli tilivuonna <strong>2011</strong> yhteensä<br />
1 168,4 milj. euroa ja se kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna 65,2 milj. euroa (5,9 %).<br />
Kaupunkikonsernin liikevaihtoon lasketaan toimintatuottojen lisäksi kaupungin saamat verotulot ja<br />
valtionosuudet.<br />
Kaupunkikonsernin toimintakulut olivat 1 065,9 milj. euroa ja kasvoivat edelliseen vuoteen<br />
verrattuna 82,4 milj. euroa (8,4 %). Toimintakulut kasvoivat siten 17,2 milj. euroa enemmän kuin<br />
<strong>kaupunki</strong>konsernin liikevaihto. Kaupunkikonsernin toimintakulut ylittivät ensimmäisen kerran
74<br />
miljardin euron rajan. Konsernin toimintakate oli -510,6 milj. euroa ja heikkeni 28,4 milj. euroa<br />
edellisestä vuodesta. Konsernin toimintakatteen heikkeneminen selittyy kaupungin toimintakatteen<br />
heikkenemisellä 28,3 milj. euroa (5,4 %). Kaupunkikonsernin toimintakate oli 45,9 milj. euroa<br />
parempi kuin kaupungin tuloslaskelman osoittama toimintakate. Konsernin toimintakuluista 52,0<br />
prosenttia katettiin toimintatuotoilla.<br />
Kaupunkikonsernin verotulot olivat 427,5 milj. euroa (kaupungin tulovero, kiinteistövero ja osuus<br />
yhteisöveron tuotosta). Valtionosuudet olivat 186,9 milj. euroa ja ne kasvoivat edelliseen vuoteen<br />
verrattuna 6,1 milj. euroa (3,4 %). Konsernituloslaskelman valtionosuudet -rivillä yhdistellään<br />
kaupungin saamaan valtionosuusrahoitukseen kaupungin peruspääoman mukainen osuus<br />
koulutuskuntayhtymän valtionosuuksista.<br />
Kaupunkikonsernin maksamat korkokulut olivat 24,7 milj. euroa ja ne kasvoivat edelliseen vuoteen<br />
verrattuna 4,9 milj. euroa (25,0 %). Korkokulujen kasvu selittyy <strong>kaupunki</strong>konsernin lainakannan<br />
kasvulla 76,7 milj. euroa ja yleisen korkotason maltillisella nousulla.<br />
Kaupunkikonsernin vuosikate oli 80,6 milj. euroa ja se heikkeni edelliseen vuoteen verrattuna 20,7<br />
milj. euroa (20,5 %). Konsernin vuosikate kattoi poistoista 82,9 prosenttia. Kaupunkikonsernin<br />
vuosikate asukasta kohden oli 610 euroa. Kaupungin tuloslaskelmassa vuosikate oli 14,9 milj.<br />
euroa ja heikkeni edelliseen vuoteen 24,7 milj. euroa. Kaupunkikonsernin vuosikatteen<br />
heikkeneminen johtuu kaupungin vuosikatteen heikkenemisestä.<br />
Konsernin tilikauden tulos ennen tilinpäätössiirtoja oli tappiollinen 17,2 milj. euroa. milj. euroa.<br />
Konsernin tilipäätössiirrot olivat -6,7 miljoonaa euroa ja tämän lisäksi tuloksesta erotettiin<br />
vähemmistöosakkaille kuuluva osuus 17 966,96 euroa. Kaupunkikonsernin tilikauden alijäämäksi<br />
muodostui 23,9 milj. euroa.<br />
Konsernituloslaskelman tunnusluvut<br />
Toimintatuotot prosenttia toimintakuluista<br />
= 100 x Toimintatuotot / Toimintakulut<br />
Toimintatuotot kattoivat 52,0 prosenttia <strong>kaupunki</strong>konsernin toimintakuluista. Tunnusluku parani<br />
edelliseen vuoteen verrattuna 1,1 prosenttiyksikköä. Kaupungin tuloslaskelmassa toimintatuotot<br />
kattoivat toimintamenot 22,0 prosenttisesti.<br />
Vuosikate prosenttia poistoista<br />
= 100 x Vuosikate/(Suunnitelman mukaiset poistot + Arvonalentumiset)<br />
Kaupunkikonsernin vuosikate kattoi 82,9 prosenttia suunnitelman mukaisista poistoista ja<br />
arvonalentumisista. Kaupungin tuloslaskelmassa vuosikate kattoi 37,7 prosenttisesti suunnitelman<br />
mukaiset poistot ja arvonalentumiset.<br />
Vuosikate euroa/asukas<br />
= Vuosikate / Asukasmäärä<br />
Kaupunkikonsernin vuosikate asukasta kohden oli 610 euroa ja se oli 164 euroa (21,2 %)<br />
vähemmän kuin edellisenä vuonna. Kaupungin tuloslaskelmassa vuosikate asukasta kohden oli<br />
112 euroa.
75<br />
Alla olevassa taulukossa on kuvattu konsernitilinpäätöksessä yhdistelyjen tytäryhteisöjen<br />
liikevaihto, tulos, yli-/alijäämä ja kertymä tilinpäätöksessä <strong>2011</strong>. Yhteisöt on järjestetty liikevaihdon<br />
suuruuden mukaan:<br />
Tilinpäätös <strong>2011</strong> (1000 euroa) Liikevaihto Tulos Yli-/alijäämä Kertymä<br />
Jyväskylän Energia Oy 186 378 -10 234 -8 872 5 862<br />
Jyväskylän Ammattikorkeakoulu Oy 61 220 906 906 26 985<br />
Jyväskylän Vuokra-asunnot Oy 49 584 7 563 5 710 9 193<br />
Total Kiinteistöpalvelut Oy 18 310 -494 -480 -1 183<br />
Jykes Kiint Oy 10 084 -221 -327 10 588<br />
Kehittämisyhtiö Jykes Oy 9 070 -466 -475 122<br />
Jyväs-Parkki Oy 7 951 142 106 3 189<br />
Education Facilities Oy 7 516 -371 -303 2 757<br />
Keski-Suomen sairaskotisäätiö 5 122 -86 -7 4 205<br />
Jyväskylän Seudun Puhdistamo Oy 4 316 0 0 1 589<br />
Jyväskylän Laajavuori Oy 1 015 -621 -621 -824<br />
Jyväskylän Paviljonkisäätiö 981 1 1 8<br />
Jyväskylän Jäähalli Oy 681 0 0 -227<br />
Jyv mlk Veteraanien Asuntosäätiö 494 0 0 -95<br />
Kiint Oy Jyväskylän Lääkäritalo 330 0 0 228<br />
Jyv Rintamamiesvet. Asuntosäätiö 306 0 0 115<br />
Tikkakosken Teollisuustalo Oy 232 0 0 -429<br />
Jyväskylän Asumispalvelusäätiö 200 55 0 255<br />
Korpilahden veteraanien asuntosäätiö 188 4 4 -12<br />
Korpilahden Virastokeskus Oy 114 4 4 58<br />
Kiint Oy Tikkakosken Terveysasema 113 0 0 -26<br />
Kiint Oy Haapaniemen Palvelukeskus 111 16 0 -9<br />
As Oy Norolankuja 1 48 44 0 81<br />
Jyväskylän taide- ja tiedesäätiö 15 1 1 35<br />
Kiint Oy Haapakosken Sulku 13 8 8 16<br />
As Oy Pehtorinharju 4 -7 -7 -12<br />
Kiint Oy Palokan Palvelukeskus 1 -4 -4 36<br />
Tytäryhteisöt yhteensä 364 400 -3 761 -4 358 62 507<br />
Liikevaihto = Lisätty liiketoiminnan muut tuotot = kokonaistulot<br />
Tulos = Tilikauden tulos ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja<br />
Ylijäämä = Tilikauden ylijäämä<br />
Kertymä = Taseen ylijäämät, poistoerot, vapaaehtoiset varaukset ja rahastot = voittovarat
76<br />
Konsernin rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut<br />
Kaupunkikonsernin rahoituslaskelmalla osoitetaan varojen hankinta ja niiden käyttö tilivuoden<br />
aikana. Laskelmassa otetaan huomioon tuloslaskelmaan ja taseeseen tehdyt eliminointi- ja<br />
yhdistelykirjaukset. Rahoituslaskelmassa esitetään erikseen tulorahoituksen ja investointien<br />
nettomäärä ja rahoitustoiminnan eli anto- ja ottolainauksen, oman pääoman ja maksuvalmiuden<br />
muutosten nettomäärä. Näiden kahden nettomäärän erotus tai summa osoittaa kunnan<br />
rahavarojen muutoksen tilikaudella.<br />
KONSERNIRAHOITUSLASKELMA 2009 2010 <strong>2011</strong> Muutos<br />
(milj. euroa) € %<br />
Vuosikate 89,7 101,3 80,6 -20,7 -20,5 %<br />
Satunnaiset erät -1,7 -0,5 -0,6 -0,1 22,9 %<br />
Tulorahoituksen korjauserät -0,1 1,3 -13,1 -14,4 -<br />
Toiminnan rahavirta 87,8 102,1 66,9 -35,2 -34,5 %<br />
Investointimenot -317,3 -165,4 -192,0 -26,7 16,1 %<br />
Rahoitusosuudet investointeihin 3,4 1,5 4,0 2,6 171,4 %<br />
Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 84,6 9,0 33,9 24,9 276,3 %<br />
Investointien rahavirta -229,4 -154,9 -154,1 0,8 -0,5 %<br />
Toiminnan ja investointien rahavirta -141,6 -52,7 -87,2 -34,5 65,4 %<br />
Rahoituksen rahavirta<br />
Antolainauksen muutokset 0,3 -0,2 0,2 0,4 -166,1 %<br />
Antolainasaamisten lisäykset 0,0 -0,2 -0,3 -0,1 20,6 %<br />
Antolainasaamisten vähennykset 0,4 0,0 0,5 0,5 100,0 %<br />
Lainakannan muutokset 104,0 34,0 76,7 42,7 125,8 %<br />
Pitkäaikaisten lainojen lisäys 134,2 44,5 140,6 96,1 216,0 %<br />
Pitkäaikaisten lainojen vähennys -45,8 -34,6 -58,0 -23,4 67,7 %<br />
Lyhytaikaisten lainojen muutos 15,6 24,0 -5,9 -30,0 -<br />
Oman pääoman muutokset 0,0 -0,5 9,1 9,5 -<br />
Muut maksuvalmiuden muutokset -13,7 2,7 4,3 1,6 60,8 %<br />
Rahoituksen rahavirta 90,5 35,9 90,2 54,3 151,3 %<br />
Rahavarojen muutos -51,1 -16,9 3,0 19,8 -<br />
Rahavarat 31.12. 33,5 16,7 19,7 3,0 18,1 %<br />
Rahavarat 1.1. 84,6 33,5 16,7 -16,9 -50,2 %<br />
RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT<br />
Investointien tulorahoitus, % 28,6 % 61,8 % 42,9 %<br />
Pääomamenojen tulorahoitus, % 24,9 % 51,0 % 32,8 %<br />
Lainanhoitokate 1,6 2,2 1,3<br />
Kassan riittävyys, pv 9,5 5,1 5,4<br />
Asukasmäärä 129 623 130 816 132 062 1 246 0,95 %<br />
Kaupunkikonsernin varsinaisen toiminnan rahavirta eli tulorahoitus oli 66,9 milj. euroa ja se<br />
heikkeni edelliseen vuoteen verrattuna 35,2 milj. euroa (16,3 %). Investointien tulorahoitusprosentti<br />
oli 42,9 prosenttia ja se oli 18,9 prosenttiyksikköä parempi kuin edellisenä vuonna. Loput<br />
investointien rahoitustarpeet katettiin pysyvien vastaavien hyödykkeiden myyntituloilla ja<br />
lainakannan kasvulla.<br />
Kaupunkikonsernin investointimenot olivat 192,0 milj. euroa ja investoinnit kasvoivat edelliseen<br />
vuoteen verrattuna 26,7 milj. euroa (16,1 %). Kaupunkikonsernin suurimmat investoijat tilivuonna<br />
<strong>2011</strong> olivat Jyväskylän <strong>kaupunki</strong> 88,0 milj. euroa, Jyväskylän Energia Oy 30,2 milj. euroa,<br />
Education Facilities Oy 26,1 milj. euroa ja Jyväs-Parkki Oy 11,6 milj. euroa. Nämä muodostivat yli<br />
80 prosenttia <strong>kaupunki</strong>konsernin kokonaisinvestoinneista. Kaupungin peruspääoman mukainen
77<br />
osuus Keski-Suomen sairaanhoitopiirin ja Jyväskylän koulutuskuntayhtymän investoinneista oli<br />
15,4 milj. euroa.<br />
Kaupunkikonsernin toiminnan ja investointien rahavirta oli -87,2 milj. euroa ja se heikkeni<br />
edelliseen vuoteen verrattuna 34,5 milj. euroa (65,4 %). Kaupunkikonsernin toiminnan ja<br />
investointien negatiivinen rahavirta rahoitettiin lainakannan kasvulla 76,7 milj. euroa sekä oman<br />
pääoman ja maksuvalmiuden muutoksilla.<br />
Konsernirahoituslaskelman tunnusluvut<br />
Investointien tulorahoitus %<br />
= 100 x Vuosikate / Investointien omahankintameno<br />
Investointien tulorahoitusprosentti <strong>kaupunki</strong>konsernilla oli 42,9 prosenttia ja se heikkeni edelliseen<br />
vuoteen verrattuna 18,9 prosenttiyksikköä. Kaupungin rahoituslaskelman osoittama investointien<br />
tulorahoitusprosentti oli 17,7 prosenttia.<br />
Pääomamenojen tulorahoitus, %<br />
= 100 x Vuosikate / (Investointien omahankintameno + Antolainojen nettolisäys +<br />
Lainanlyhennykset)<br />
Pääomamenojen tulorahoitusprosentti osoittaa vuosikatteen prosenttiosuuden investointien<br />
omahankintamenosta, antolainojen nettolisäyksestä ja lainanlyhennyksistä. Kaupunkikonsernin<br />
pääomamenojen tulorahoitusprosentti oli 32,8 prosenttia ja se heikkeni 18,2 prosenttiyksikköä<br />
edelliseen vuoteen verrattuna. Kaupungin pääomamenojen tulorahoitusprosentti oli 13,7<br />
prosenttia.<br />
Lainahoitokate<br />
= (Vuosikate + Korkokulut) / (Korkokulut + Lainanlyhennykset)<br />
Lainanhoitokate kertoo konsernin tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja<br />
lyhennysten maksuun. Tulorahoitus riittää lainojen hoitoon, jos tunnusluvun arvo on 1 tai suurempi.<br />
Kun tunnusluvun arvo on alle 1, joudutaan vieraan pääoman hoitoon ottamaan lisälainaa,<br />
realisoimaan kunnan omaisuutta tai vähentämään kassavaroja. Tunnusluvun arviointiasteikko on<br />
seuraava:<br />
• Konsernin lainanhoitokyky on hyvä, kun lainanhoitokate on suurempi kuin 2.<br />
• Konsernin lainanhoitokyky on tyydyttävä, kun lainanhoitokate on 1 – 2.<br />
• Konsernin lainanhoitokyky on heikko, kun lainanhoitokate on pienempi kuin 1.<br />
Kaupunkikonsernin lainanhoitokate oli 1,3 ja se heikkeni 0,9 yksikköä edelliseen vuoteen<br />
verrattuna. Kaupungin lainanhoitokate oli 0,7.<br />
Kassan riittävyys (pv)<br />
= 365 pv x Rahavarat 31.12. / Kassasta maksut tilikaudella<br />
Kaupunkikonsernin maksuvalmiutta kuvataan kassan riittävyytenä päivinä. Tunnusluku osittaa<br />
monenko päivän kassasta maksut voidaan kattaa <strong>kaupunki</strong>konsernin rahavaroilla tilikauden<br />
viimeisenä päivänä. Kaupunkikonsernin kassan riittävyys 31.12.<strong>2011</strong> oli 5,4 päivää, kun se<br />
edellisenä vuonna oli 5,1 päivää. Kaupungin kassan riittävyys oli 3,3 päivää.
78<br />
Konsernitase ja sen tunnusluvut<br />
KONSERNITASE JA SEN TUNNUSLUVUT<br />
VASTAAVAA 2010 <strong>2011</strong> VASTATTAVAA 2010 <strong>2011</strong><br />
Milj. € Milj. €<br />
PYSYVÄT VASTAAVAT 1 506,3 1 582,1 OMA PÄÄOMA 439,1 433,1<br />
Aineettomat hyödykkeet 61,0 64,6 Peruspääoma 423,0 423,3<br />
Aineettomat oikeudet 35,0 35,4 Yhdistysten ja säätiöiden peruspääomat 0,2 0,2<br />
Muut pitkävaikutteiset menot 24,9 28,1 Ylikurssirahasto 1,4 1,4<br />
Ennakkomaksut ja keskeneräiset 1,2 1,1 Arvonkorotusrahasto 0,1 0,1<br />
Aineelliset hyödykkeet 1 416,8 1 489,0 Muut omat rahastot 29,2 29,3<br />
Maa- ja vesialueet 120,4 126,3 Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) -6,3 2,7<br />
Rakennukset 870,0 901,7 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) -8,4 -23,9<br />
Kiinteät rakenteet ja laitteet 256,0 266,4 VÄHEMMISTÖOSUUDET 15,6 15,2<br />
Koneet ja kalusto 112,9 118,4 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET<br />
Muut aineelliset hyödykkeet 2,7 3,1 VARAUKSET 75,5 80,6<br />
Ennakkomaksut ja keskeneräiset 54,7 73,1 Poistoero 64,8 64,7<br />
Sijoitukset 28,4 28,6 Vapaaehtoiset varaukset 10,6 15,9<br />
Osakkuusyhteisöosuudet 14,5 14,5 PAKOLLISET VARAUKSET 6,0 5,4<br />
Muut osakkeet ja osuudet 10,9 11,3 Eläkevaraukset 1,5 1,3<br />
Joukkovelkakirjalainasaamiset 0,0 0,0 Muut pakolliset varaukset 4,5 4,1<br />
Muut lainasaamiset 2,7 2,4 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 9,5 8,7<br />
Muut saamiset 0,4 0,5 Valtion toimeksiannot 7,4 6,7<br />
Lahjoitusrahastojen pääomat 0,2 0,3<br />
TOIMEKSIANTOJEN VARAT 7,7 7,1 Muut toimeksiantojen pääomat 1,8 1,6<br />
Valtion toimeksiannot 7,5 6,8 VIERAS PÄÄOMA 1 099,3 1 181,2<br />
Lahjoitusrahastojen erityiskattee 0,2 0,4 Pitkäaikainen 813,9 870,5<br />
Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 746,2 818,7<br />
VAIHTUVAT VASTAAVAT 131,0 134,7 Lainat julkisyhteisöiltä 0,8 0,8<br />
Vaihto-omaisuus 27,5 26,3 Lainat muilta luotonantajilta 10,4 10,4<br />
Aineet ja tarvikkeet 26,2 25,3 Saadut ennakot 4,5 3,9<br />
Keskeneräiset tuotteet 0,5 0,1 Ostovelat 1,8 1,7<br />
Valmiit tuotteet/Tavarat 0,4 0,4 Muut velat 50,0 35,0<br />
Muu vaihto-omaisuus 0,4 0,5 Siirtovelat 0,0 0,0<br />
Ennakkomaksut vaihto-omaisuud 0,0 0,0 Lyhytaikainen 285,4 310,7<br />
Saamiset 86,8 88,7 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 115,0 123,7<br />
Pitkäaikaiset saamiset 5,0 1,9 Lainat julkisyhteisöiltä 0,0 0,0<br />
Myyntisaamiset 1,7 0,1 Lainat muilta luotonantajilta 5,2 0,9<br />
Lainasaamiset 1,5 1,5 Saadut ennakot 9,9 11,2<br />
Muut saamiset 1,8 0,3 Ostovelat 61,9 60,9<br />
Siirtosaamiset 0,0 0,0 Muut velat 7,9 15,2<br />
Lyhytaikaiset saamiset 81,8 86,8 Siirtovelat 85,4 98,7<br />
Myyntisaamiset 53,6 57,3<br />
Lainasaamiset 0,1 0,1 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 1 645,0 1 724,0<br />
Muut saamiset 15,4 14,1<br />
Siirtosaamiset 12,8 15,3 KONSERNITASEEN TUNNUSLUVUT<br />
Rahoitusarvopaperit 0,5 0,4 Omavaraisuusaste, % 32,5 % 30,9 %<br />
Osakkeet ja osuudet 0,0 0,0 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 98,3 % 105,7 %<br />
Sijoitukset rahamarkkinainstrum 0,0 0,0 Kertynyt yli-/alijäämä, 1000 € -14 664 -21 219<br />
Joukkovelkakirjalainasaamiset 0,0 0,0 Kertynyt yli-/alijäämä, €/asukas -112 -161<br />
Muut arvopaperit 0,5 0,4 Lainakanta 31.12., 1000 € 877 787 954 491<br />
Lainakanta 31.12., €/asukas 6 710 7 228<br />
Rahat ja pankkisaamiset 16,2 19,3 Lainasaamiset, 1000 € 3 070 2 876<br />
Asukasmäärä 130 816 132 062<br />
VASTAAVAA YHTEENSÄ 1 645,0 1 724,0<br />
Kaupunkikonsernin taseen loppusumma oli 1 724,0 milj. euroa ja se kasvoi edelliseen vuoteen<br />
verrattuna 79,0 milj. euroa. Kaupunkikonsernin omaisuudesta 86 prosenttia on aineellisia<br />
hyödykkeitä. Suurimpia omaisuuseriä oli <strong>kaupunki</strong>konsernin omistamat rakennukset 901,7 milj.<br />
euroa, kiinteät rakenteet ja laitteet 266,4 milj. euroa sekä maa- ja vesialueet 126,3 milj. euroa.<br />
Kaupunkikonsernin oma pääoma oli 433,1 milj. euroa, kun vähemmistöosuuksia ei huomioida.<br />
Kaupunkikonsernin oma pääoma aleni johtuen <strong>kaupunki</strong>konsernin 23,9 milj. euron tilikauden
79<br />
alijäämästä. Kaupunkikonsernin kertyneet alijäämät olivat 21,2 milj. euroa. Asukasta kohden<br />
laskettuna alijäämää oli -161 euroa.<br />
Kaupunkikonsernin lainakanta oli 954,5 milj. euroa ja se kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna 76,7<br />
milj. euroa. Jyväskylän kaupungin ulkoinen lainakanta (konserniyhteisöjen kaupungin sisäiseen<br />
pankkiin tekemät talletukset ja konsernitilin saldo eliminoitu) kasvoi 53,3 milj. euroa, Education<br />
Facilities Oy:n 24,9 milj. euroa ja Jyväs-Parkki Oy:n 13,6 milj. euroa. Kaupungin osuus Keski-<br />
Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän lainoista kasvoi 8,0 milj. euroa ja oli 30,2 milj. euroa.<br />
Koulutuskuntayhtymän lainoista kaupungin osuus oli 2,7 milj. euroa. Kaupunkikonsernilla oli lainaa<br />
asukasta kohden 7 228 euroa ja asukaskohtainen lainakanta kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna<br />
518 euroa/asukas (8,0 %). Kaupunkikonsernin lainasaamiset olivat 2,9 milj. euroa.<br />
Ulkoinen lainakanta <strong>2011</strong> milj. euroa 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 <strong>2011</strong> Muutos €<br />
Vuokra-asunnot Oy 257,5 267,0 268,2 264,2 261,7 256,4 247,8 245,6 235,7 -9,8<br />
Energia Oy 16,3 12,0 12,0 9,0 36,6 89,7 206,3 214,5 209,5 -5,0<br />
Education Facilities Oy 22,9 29,4 36,4 36,5 34,8 41,1 40,6 55,5 80,5 24,9<br />
Jykes Kiinteistöt Oy 46,8 42,3 39,4 44,8 40,2 59,0 58,3 55,4 54,6 -0,7<br />
Jyväs-Parkki Oy 20,2 19,3 21,4 20,2 24,5 29,6 30,7 28,5 42,1 13,6<br />
Paviljonkisäätiö 8,8 8,5 8,2 8,1 9,0 16,7 16,1 16,6 16,0 -0,5<br />
Muut tytäryhtiöt 6,4 6,9 7,4 10,6 10,7 21,9 23,2 22,4 16,7 -5,7<br />
Tytäryhteisöt, ulkoiset lainat 379,0 385,4 393,2 393,3 417,3 514,4 623,0 638,4 655,2 16,7<br />
Kaupungin ulkoiset lainat 117,4 160,8 183,3 191,0 189,3 209,6 202,1 213,1 266,4 53,3<br />
Ulkoiset lainat yhteensä 496,4 546,3 576,4 584,3 606,6 724,0 825,1 851,5 921,6 70,1<br />
Osuus kuntayhtymistä 12,6 11,8 14,9 17,3 17,3 17,0 18,7 26,2 32,9 6,7<br />
Konsernin lainakanta 509,0 558,1 591,3 601,7 623,9 741,0 843,8 877,8 954,5 76,7<br />
Kaupungin tytäryhteisöilleen myöntämien omavelkaisien lainantakauksien saldo 31.12.<strong>2011</strong> oli<br />
yhteensä 529,4 milj. euroa, mikä oli 21,0 milj. euroa enemmän kuin edellisenä vuonna. Muille<br />
yhteisöille <strong>kaupunki</strong> on myöntänyt omavelkaisia takauksia 9,2 milj. euroa. Antolainoja <strong>kaupunki</strong> on<br />
myöntänyt tytäryhteisöilleen 280,6 milj. euroa. Suurin osa antolainoista muodostuu kaupungin<br />
Jyväskylän Energia Oy:lle myöntämistä joukkovelkakirjalainoista, joiden saldo 31.12.<strong>2011</strong> oli<br />
266 094 206,35 euroa. Kaupungin myöntämien pääomalainojen saldo Jyväskylän<br />
paviljonkisäätiölle oli 5,0 milj. euroa ja Education Facilities Oy:lle 1,0 milj. euroa. Muita antolainoja<br />
tytäryhteisöille oli 8,5 milj. euroa.<br />
Konsernin lainakantaa laskettaessa konserniyhteisöjen väliset keskinäiset lainat eliminoidaan.<br />
Konsernitaseen tunnusluvut<br />
Omavaraisuusaste<br />
= 100 x (Oma pääoma +Vähemmistöosuus + Konsernireservi + Poistoero ja vapaaehtoiset<br />
varaukset) / (Koko pääoma – Saadut ennakot)<br />
Omavaraisuusaste mittaa <strong>kaupunki</strong>konsernin vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja sen kykyä<br />
selviytyä sitoumuksistaan pitkällä aikavälillä. Omavaraisuuden tavoitetasona voidaan pitää 50 %:n<br />
ylittävää omavaraisuutta.<br />
Kaupunkikonsernin omavaraisuusaste oli 30,9 prosenttia ja se heikkeni 1,6 prosenttiyksikköä<br />
edelliseen vuoteen verrattuna. Kaupungin omavaraisuusaste oli 58,0 prosenttia.<br />
Suhteellinen velkaantuneisuus, %<br />
= 100 x (Vieras pääoma – Saadut ennakot) / Käyttötulot<br />
Tunnusluku kertoo kuinka paljon konsernin käyttötuloista (toimintatuotot, verotulot ja<br />
valtionosuudet) tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Mitä pienempi velkaantuneisuuden<br />
tunnusluvun arvo on, sitä paremmat mahdollisuudet konsernilla on selviytyä velan<br />
takaisinmaksusta tulorahoituksella.<br />
Kaupunkikonsernin suhteellinen velkaantuneisuus oli 105,7 prosenttia ja se heikkeni 7,4<br />
prosenttiyksikköä edelliseen vuoteen verrattuna. Kaupungin suhteellinen velkaantuneisuus oli 57,6<br />
prosenttia.
80<br />
Kertynyt ylijäämä (alijäämä)<br />
= Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) + Tilikauden ylijäämä (alijäämä)<br />
Kaupunkikonsernin kertynyt alijäämä oli 21,2 milj. euroa. Kaupungin kertynyt ylijäämä oli 142,3<br />
milj. euroa.<br />
Kertynyt ylijäämä (alijäämä), €/asukas<br />
= [Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) + Tilikauden ylijäämä (alijäämä)] / Asukasmäärä<br />
Kaupunkikonsernin kertynyt alijäämä asukasta kohden oli 161 euroa ja asukaskohtainen alijäämä<br />
kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna 49 euroa. Kaupungin kertynyt ylijäämä asukasta kohden oli<br />
1 078 euroa.<br />
Konsernin lainakanta 31.12.<br />
= Vieras pääoma – (Saadut ennakot – Ostovelat – Siirtovelat – Muut velat)<br />
Kaupunkikonsernin lainakanta oli 954,5 milj. euroa ja lainakanta kasvoi edelliseen vuoteen<br />
verrattuna 76,7 milj. euroa. Kaupungin lainakanta oli 312,2 milj. euroa. Kaupunkikonsernin<br />
ulkoisten lainojen jakautuminen on esitetty graafissa seuraavalla sivulla.<br />
Konsernin lainat, euroa/asukas<br />
=Kaupunkikonsernin lainakanta / Asukasmäärä.<br />
Kaupunkikonsernilla oli lainaa 7 228 euroa asukasta kohden. Konsernin lainakanta asukasta<br />
kohden kasvoi 518 euroa edelliseen vuoteen verrattuna. Kaupungin lainakanta asukasta kohden<br />
oli 2 364 euroa.<br />
Konsernin lainasaamiset 31.12.<br />
= Sijoituksiin merkitys joukkovelkakirjalainasaamiset ja muut lainasaamiset<br />
Kaupunkikonsernin lainasaamiset olivat 2,9 milj. euroa. Lainasaamiset vähenivät 0,2 milj. euroa<br />
edelliseen vuoteen verrattuna.<br />
Kaupungin lainasaamiset olivat 283,6 milj. euroa johtuen tytäryhtiöille myönnetyistä lainoista.<br />
Konserniyhteisöjen väliset lainat eliminoidaan konsernitilinpäätöksessä.
81<br />
Jyväskylän konsernin ulkoiset lainat (milj. euroa) TP <strong>2011</strong><br />
1 000<br />
954,5<br />
900<br />
800<br />
700<br />
600<br />
500<br />
400<br />
300<br />
200<br />
509<br />
20<br />
47<br />
23<br />
16<br />
258<br />
558<br />
19<br />
42<br />
29<br />
12<br />
267<br />
624<br />
591 602<br />
24<br />
21 20 40<br />
39 45<br />
35<br />
36 36<br />
12 9 37<br />
268 264 262<br />
878<br />
844<br />
28<br />
741 31<br />
55<br />
58<br />
56<br />
30 41<br />
59<br />
41<br />
206 214<br />
90<br />
256 248 246<br />
42<br />
55<br />
80<br />
209<br />
236<br />
100<br />
0<br />
266<br />
161 183 191 189 210 202 213<br />
117<br />
2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 <strong>2011</strong><br />
Kaupunki ulkoiset JVA Oy Energia Education Jykes Kiint Parkki Paviljonki muut Kuntayhtymät<br />
Konsernin ulkoinen lainakanta <strong>2011</strong><br />
954,5 miljoona euroa<br />
Kuntayhtymät; 33;<br />
3 %<br />
Paviljonki; 16; 2 %<br />
muut; 17; 2 %<br />
Parkki; 42; 4 %<br />
Jykes Kiint; 55; 6<br />
%<br />
Kaupunki ulkoiset;<br />
266; 28 %<br />
Education; 80; 8 %<br />
Energia; 209; 22 % JVA Oy; 236; 25 %
82<br />
1.7 Tilikauden tuloksen käsittely ja talouden tasapainottamistoimenpiteet<br />
1.7.1 Tilikauden tuloksen käsittely<br />
Kunnanhallituksen on kuntalain 69.3 § mukaan tehtävä toimintakertomuksessa esitys tilikauden<br />
tuloksen käsittelystä.<br />
Kunnanhallituksen esitys tuloksen käsittelystä voi tarkoittaa investointivarauksen, poistoeron tai<br />
rahaston lisäystä tai vähennystä.<br />
Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto on yleisohjeessaan tuloslaskelman laatimisesta määritellyt<br />
seuraavat säännöt varaus- ja rahastosiirroille:<br />
1. Vapaaehtoisten varausten ja rahastojen lisäyksiä voi pääsääntöisesti tehdä enintään<br />
tilikauden tuloksen osoittaman ylijäämän verran.<br />
2. Vapaaehtoisten varausten tai rahastojen purkamisella taikka poistoeron vähennyksellä ei<br />
pääsääntöisesti voi lisätä tilinpäätöksen varauksentekomahdollisuutta tilikauden<br />
ylijäämäistä tulosta suuremmaksi.<br />
3. Investointivaraus voidaan tehdä vain kunnan taloussuunnitelmassa yksilöityyn kohteeseen<br />
eikä investointivarausta voi kartuttaa taikka purkaa tilikauden tuloksen tasaamiseksi ilman,<br />
että siirtojen perustana on suunnitellut investointihankkeet tai niiden toteuttaminen.<br />
4. Poistonalaiseen hankintamenoon tehdyn investointivarauksen käyttö (+) edellyttää<br />
vastaavan, kuitenkin enintään hankintamenon suuruisen, poistoeron lisäystä (-)<br />
tuloslaskelmaan. Ei-poistonalaiseen hankintamenoon tehty investointivaraus puretaan ja<br />
tuloutetaan hankinnan toteutumisvuonna kuitenkin ilman vastaavaa poistoerokirjausta.<br />
5. Siirron vahinkorahastoon tulee perustua hyväksyttyyn suunnitelmaan omavastuun<br />
kattamisesta. Siirto vahinkorahastosta tehdään kattamaan tuloslaskelmassa maksettua<br />
vahingonkorvausmenoa tai vahingon kohteena olevasta omaisuudesta tehtyä poistoa.<br />
Poistoeron muutos <strong>2011</strong><br />
Jyväskylän maalaiskunnan vuoden 2007 taseessa oli 9.811.108,54 euron poistoero, joka oli<br />
muodostunut aikaisempina vuosina investointirahaston ja investointivarausten purkamisen<br />
yhteydessä. Poistoero syntyy siitä, ettei investointirahaston (oman pääoman erä) eikä<br />
investointivarausten (vapaaehtoinen varaus) purkamista saa kirjanpito-ohjeiden mukaan tulouttaa<br />
tuloslaskelmaan yhdellä kertaa, vaan ko. purkamiset on kirjattava poistoeroksi ja kohdistettava<br />
poistonalaisiin hyödykkeisiin, joiden poistosuunnitelmien mukaisesti poistoeroa tilinpäätöksessä<br />
vuosittain pienennetään. Käytännössä maalaiskunnassa poistoero oli kohdistettu 50 erilliseen<br />
kohteeseen, joiden poistoaika vaihteli kahdesta vuodesta 48 vuoteen ja määrä 126,76 eurosta 2,8<br />
miljoonaan euroon.<br />
Kaupunginhallituksen päätöksellä 19.1.2009 § 34 poistoeron käsittelemistä helpotettiin siten, että<br />
maalaiskunnan vuoden 2008 tilinpäätöksessä poistoeroa pienennettiin noin 1,3 milj. eurolla<br />
(normaalin poistoeron purkamisen lisäksi purettiin vesilaitosinvestointeihin ja purettaviin<br />
rakennuksiin kohdistuvat poistoerot) ja että jäljelle jäävä noin 8,5 milj. euron poistoero päätettiin<br />
purkaa tasasuuruisina erinä 25 vuoden aikana vuosina 2009–2033. Päätöksen mukaisesti<br />
poistoeroa puretaan vuosittain 340.440,74 euroa.
83<br />
Rahastojen muutokset <strong>2011</strong><br />
Kaupunginvaltuuston 16.2.2009 § 35 hyväksymän sosiaalisen luototuksen rahaston säännön 2 §<br />
mukaan ”Rahaston pääomaa kartutetaan tai alennetaan rahaston tuloslaskelman osoittamalla<br />
tuloksella tai kaupunginvaltuuston erikseen päättämillä varoilla. Sosiaalisten luottojen lyhennykset<br />
palautuvat rahastoon.” Lisäksi sosiaalisen luototuksen rahastoon siirretään toimintavuoden aikana<br />
saadut rahaston korkotuotot, jotka vuonna <strong>2011</strong> olivat 4.208,05 euroa.<br />
Tuloksen käsittely<br />
Kunnanhallituksen on toimintakertomuksessa tehtävä esitys tilikauden tuloksen käsittelystä<br />
(KuntaL 69.3 §). Tilikauden tuloksella tarkoitetaan kunnan tuloslaskelman tulosta ennen varauksia<br />
ja rahastosiirtoja.<br />
Kaupunginhallitus esittää, että vuoden <strong>2011</strong> tilinpäätöksessä tehdään seuraavat tuloksen<br />
käsittelyyn liittyvät poistoeron sekä rahastojen lisäykset ja vähennykset:<br />
• Poistoeroa puretaan 340 440,74 euroa.<br />
• Sosiaalisen luototuksen rahastoon siirretään rahaston sääntöjen mukaisesti rahaston<br />
korkotuotot 4 208,05 euroa.<br />
• Tilikauden alijäämä 24.156.057,00 euroa siirretään taseen edellisten tilikausien<br />
ylijäämään kuluvan vuoden (2012) kirjanpidossa.<br />
1.7.2 Talouden tasapainottamistoimenpiteet<br />
Jos kunnan taseessa on kattamatonta alijäämää, toimintakertomuksessa on tehtävä selkoa<br />
talouden tasapainotuksen toteutumisesta tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman ja<br />
toimenpideohjelman riittävyydestä talouden tasapainottamiseksi (Kuntalaki 69.2 §).<br />
Selonteko jakaantuu kahteen osaan. Ensinnäkin tulee selvittää tilinpäätösvuonna voimassa olleen<br />
taloussuunnitelman toteutuminen. Jos kunnalla lisäksi oli päättyneellä tilikaudella voimassa oleva<br />
toimenpideohjelma kertyneen alijäämän kattamisesta, tulee lisäksi selvittää tämän ohjelman<br />
toimenpiteiden toteutumista.<br />
Toiseksi, jos kunnan taseessa on kattamatonta alijäämää, kunnanhallituksen on tehtävä selkoa,<br />
onko kuluvana vuonna voimassaoleva taloussuunnitelma ja mahdollisesti erikseen laadittu<br />
toimenpideohjelma riittävä. Käytännössä selonteon antaminen tulee kyseeseen, jos tilikauden<br />
alijäämä on olennaisesti suurempi kuin se oli taloussuunnitelmaa ja toimenpideohjelmaa<br />
hyväksyttäessä edellisenä syksynä.<br />
Kaupungin taseessa on kumulatiivista ylijäämää 166,5 miljoonaa ja vuoden <strong>2011</strong> tilinpäätös on<br />
24,2 euroa alijäämäinen. Vuoden <strong>2011</strong> taseessa kaupungilla on kertyneitä ylijäämiä vuoden <strong>2011</strong><br />
alijäämän lisäämisen jälkeen yhteensä 142,3 miljoonaa euroa. Kuntalain mukaisen talouden<br />
tasapainottamista koskevan selonteon antaminen tilinpäätöksen yhteydessä ei siten ole tarpeen.
84<br />
2 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN<br />
2.1 Tavoitteiden toteutuminen<br />
2.1.1 Verorahoitteisen toiminnan tavoitteiden toteutuminen<br />
Sosiaali- ja terveyspalvelut<br />
Terveydenhuollon palvelut, Jyväskylä<br />
1. Valtimotautien laatuverkoston toimintamalli laajennetaan terveydenhuollon yhteistoimintaalueelle<br />
koskemaan avosairaanhoidon kaikkien terveysasemien vastaanottotoimintoja. Kaikilla<br />
terveysasemilla sekä lääkärit että sairaanhoitajat osallistuvat laatumittaukseen.<br />
Laatuverkostotyötä jatkettiin valtakunnallisesti keskeisimpien kansansairauksien<br />
ehkäisemiseksi ja hoidon laadun ja vaikuttavuuden parantamiseksi. Kaikki vastaanotot<br />
osallistuivat aktiivisesti syyskuun laatumittaukseen. Uusia hoitokarttoja laadittiin ja vanhoja<br />
päivitettiin.<br />
2. Suun terveydenhuollon ehkäisevien palvelujen kumppanuushankesuunnitelman mukainen<br />
toiminta laajennetaan yhteistoiminta-alueelle. Tavoitteena on toteuttaa 3 500 tehostetun<br />
ehkäisevän hoidon kontaktia.<br />
Tavoitteeseen ei päästy. Kumppanuushankkeen alkuperäisenä kohderyhmänä oli<br />
päivystyksessä käyneet potilaat. Heitä ei hanke kuitenkaan kiinnostanut. Kohderyhmäksi<br />
valittiin syksyllä yli kuusi kuukautta jonossa olleet potilaat. Heitä hakeutui hankkeeseen 600.<br />
3. Avosairaanhoidon vastaanottotoiminnan puhelinyhteydenotoista 60 %:iin vastataan<br />
välittömästi.<br />
Välittömän yhteydenoton turvaamiseksi takaisinsoittojärjestelmä (Solidus) laajennettiin kaikille<br />
Jyväskylän vastaanotoille. Puhelinyhteyden saamisen tavoitteesta jäätiin – yhteys saatiin 57<br />
%:ssa puheluista (loka-, marras- ja joulukuu <strong>2011</strong>).<br />
4. Neuvolatoiminnassa ja suun terveydenhuollossa 50 % ikäluokkatarkastusten ajanvarauksista<br />
tehdään sähköisesti.<br />
Tavoite ei toteutunut: sähköistä ajanvarausta ei päästy vielä aloittamaan.<br />
5. Ympäristöterveydenhuollon hyväksymisluvat käsitellään viimeistään kahden kuukauden<br />
kuluessa hakemuksen saapumisesta.<br />
Ympäristöterveydenhuollon hyväksymisluvat on käsitelty alle kahden kuukauden kuluessa<br />
hakemuksen/ilmoituksen saapumisesta<br />
Terveydenhuollon palvelut, Muut kunnat<br />
1. Valtimotautien laatuverkoston toimintamalli laajennetaan terveydenhuollon yhteistoimintaalueelle<br />
koskemaan avosairaanhoidon kaikkien terveysasemien vastaanottotoimintoja. Kaikilla<br />
terveysasemilla sekä lääkärit että sairaanhoitajat osallistuvat laatumittaukseen.<br />
Kaikki JYTE:n terveysaseman tulivat mukaan laatuverkostoon. Laatuverkostotyötä jatkettiin<br />
yhteistyössä Conmedicin kanssa keskeisimpien kansansairauksien ehkäisemiseksi ja hyvän<br />
hoidon toteutumiseksi. Kaikki vastaanotot osallistuivat kohtuullisen aktiivisesti syyskuun<br />
laatumittaukseen. Uusia hoitokarttoja laadittiin ja vanhoja päivitettiin.
85<br />
2. Suun terveydenhuollon ehkäisevien palvelujen kumppanuushankesuunnitelman mukainen<br />
toiminta laajennetaan yhteistoiminta-alueelle. Tavoitteena on toteuttaa 3500 tehostetun<br />
ehkäisevän hoidon kontaktia.<br />
Tavoitteeseen ei päästy. Ehkäisevää hoitoa annettiin 600 potilaalle.<br />
3. Avosairaanhoidon vastaanottotoiminnan puhelinyhteydenotoista 80 %:iin vastataan<br />
välittömästi.<br />
Välittömän yhteydenoton turvaamiseksi takaisinsoittojärjestelmä (Solidus) laajennettiin kaikille<br />
JYTE:n vastaanotoille lukuun ottamatta Hankasalmea, joka pääsee Solidus-järjestelmän piiriin<br />
vasta vuoden 2012 alkuvuodesta. Puhelinyhteyden saamisen tavoitteesta jäätiin – yhteys<br />
saatiin 57 %:ssa puheluista (loka-, marras- ja joulukuu <strong>2011</strong>).<br />
4. Neuvolatoiminnassa ja suun terveydenhuollossa käynnistetään ikäluokkatarkastusten<br />
sähköinen ajanvaraus.<br />
Tavoite ei toteutunut: sähköistä ajanvarausta ei päästy vielä aloittamaan.<br />
Erikoissairaanhoidon palvelut, Jyväskylä<br />
1. Hoidontarpeen arviointi aloitetaan kolmen viikon kuluessa lähetteen saavuttua<br />
sairaanhoitopiiriin<br />
Lähetteistä 99,4 % käsiteltiin 3 viikon kuluessa lähetteiden saapumisesta<br />
2. Tarpeelliseksi todettu hoito järjestetään 6 kuukauden (lasten- ja nuorisopsykiatrinen hoito<br />
kolmen kuukauden) kuluessa<br />
Tarpeelliseksi todettu hoito pystyttiin aloittamaan 6 kk kuluessa 99,6 %:ssa. Lasten- ja<br />
nuorisopsykiatrinen hoito pystyttiin aloittamaan kaikille 3 kk kuluessa.<br />
Lasten päivähoitopalvelut<br />
1. Kunnallista perhepäivähoitoa järjestetään siten, että 900 lasta kuukaudessa (8 % 0–6-<br />
vuotiaista) on hoitajan kodissa tai lapsen kotona tapahtuvassa perhepäivähoidossa.<br />
Tavoite ei toteutunut. 31.12.<strong>2011</strong> kunnallisessa perhepäivähoidossa oli 540 lasta; koko vuoden<br />
keskiarvo oli 592 lasta; perhepäivähoitajia ei saatu palkatuksi riittävästi, työaikalain vaikutukset<br />
paikkojen määrään.<br />
2. Kunnallisen päivähoidon kerhotoiminta toimii vaihtoehtona kokopäivä- ja osapäivähoidolle,<br />
jolloin kerhoissa on 600 lasta kuukaudessa (5 % 0–6-vuotiaista).<br />
Tavoite ylittyi. 31.12.<strong>2011</strong> kerhoissa oli 671 lasta; toimintakuukausina (10 kk) keskimäärin 710<br />
lasta/kk.<br />
3. Yksityisen hoidon palvelurahaa saa 1150 lasta kuukaudessa (10,3 % 0–6-vuotiaista).<br />
Tavoite ylittyi. 31.12.<strong>2011</strong> yksityisen hoidon palvelurahalla oli 1078 lasta, keskimäärin 1054<br />
lasta/kk. Lisäksi 31.12.<strong>2011</strong> omien lasten hoidon palvelurahalla oli 176 lasta, keskimäärin 161<br />
lasta/kk. Yhteensä 31.12.<strong>2011</strong> yksityisen hoidon palvelurahalla oli 1254 lasta, keskimäärin<br />
1215 lasta/kk.<br />
4. Lakisääteistä kotihoidontukea maksetaan keskimäärin 3000 lapsesta kuukaudessa (27 % 0–6-<br />
vuotiaista).
86<br />
Tavoite ei toteutunut. Lakisääteistä kotihoidontukea maksettiin keskimäärin 2 580 lapsesta<br />
kuukaudessa (vuonna 2010 keskimäärin 2 854 lapsesta); määrän väheneminen johtuu osittain<br />
omien lasten hoidon palvelunrahan käyttöönotosta vuoden <strong>2011</strong> alusta alkaen.<br />
Vanhus- ja vammaispalvelut<br />
1. Kriisitilanteissa asiakas saa välittömästi apua.<br />
Tavoite toteutui ja valmiuksia tavoitteen saavuttamiseksi lisättiin Akseli- ja Elina kodin<br />
lyhytaikaispaikkojen lisäyksellä.<br />
2. Palveluilla turvataan, että yli 75-vuotiaista on kotihoidon palvelun piirissä vähintään 27 %,<br />
palveluasumisessa enintään 6,5 % ja pitkäaikaisessa laitoshoidossa enintään 5 %.<br />
Yli 75-vuotiaista (8 515) kotihoidon palvelujen piirissä vuoden aikana oli 25,9 % (2 204), yli 75-<br />
vuotiaista palveluasumisessa 7,7 % (657) ja pitkäaikaisessa laitoshoidossa 4,1 % (346).<br />
3. Vanhus- ja vammaispalveluiden toimintaketju on mahdollisimman sujuva, ja potilaat otetaan<br />
erikoissairaanhoidosta ja terveyskeskussairaalasta hoitoon kahden vuorokauden aikana.<br />
Erikoissairaanhoidosta potilaat otettiin ilman jonotusta ja terveyskeskussairaalasta jonotti<br />
jatkohoitopaikkaa keskimäärin 30 henkilöä.<br />
4. Palvelusuunnitelmat ja erityishuolto-ohjelmat tehdään 100 %:lle asiakkaista.<br />
Tavoite toteutui.<br />
Sosiaali- ja perhepalvelut<br />
1. Toimeentulotukiasiakkaiden aktivointia tehostetaan aikuissosiaalityön ja<br />
työvoimanpalvelukeskuksen, työ- ja elinkeinotoimiston kanssa ja muiden toimijoiden kanssa.<br />
TP 2009 TP 2010 TA <strong>2011</strong> TP <strong>2011</strong><br />
Toimeentulotukea saaneet henkilöt < 10 %<br />
väestöstä 9,5 % 9,7 % 9,8 % 9,3 %<br />
2. Edistetään toimeentulotukiasiakkaiden, alle 25-vuotiaiden ammattikouluttamattomien nuorten<br />
aktivoitumista työmarkkinoille ja opiskeluun.<br />
TP 2009 TP 2010 TA <strong>2011</strong> TP <strong>2011</strong><br />
Asiakasmäärä on < 1.000 vuositasolla ja<br />
kuukausittain < 390 1 031 1 031 1 000 1043<br />
3. Psykologipalveluja kohdennetaan lapsiperheiden varhaiseen tukemiseen.<br />
TP 2009 TP 2010 TA <strong>2011</strong> TP <strong>2011</strong><br />
Psykologipalveluiden asiakasmääristä<br />
45 % on lapsiperheitä 35,0 % 40,0 % 45,0 % 41 %
87<br />
Sivistyspalvelut<br />
Varhainen kasvu ja perusopetus<br />
1. Perusopetuksen opetustuntien oppilaskohtainen vertailuluku on vuosiluokilla 1−6 keskimäärin<br />
1,33 h/oppilas (TA 2010 1,35 h/oppilas) ja vuosiluokilla 7−9 keskimäärin 1,70 h/oppilas (TA<br />
2010 1,73 h/oppilas).<br />
Vuosiluokilla 1-6 keskimäärin 1,33h/oppilas ja vuosiluokilla 7-9 keskimäärin 1,68h/oppilas.<br />
2. Perusopetuksen ryhmäkokokeskiarvot ovat 19 oppilasta (1−2. luokat) ja 23 oppilasta (3−9<br />
luokat).<br />
20 oppilasta luokilla 1-2 ja 23 oppilasta luokilla 3-9.<br />
3. Koko päättöikäluokka saa peruskoulun päästötodistuksen.<br />
Jyväskylän kaupungin hallinnoimissa perusopetuksen kouluissa opiskeli keväällä <strong>2011</strong><br />
yhteensä 1272 päättöluokkalaista. Tästä ikäluokasta jäi ilman päättötodistusta 12 oppilasta eli<br />
0,9 %. Ilman päättötodistusta jääneistä nuorista 10 suorittaa peruskoulua loppuun Jyväskylän<br />
ammattiopiston Oksa-koulutuksessa, kaksi nuorta on koulutuksessa toisella paikkakunnalla.<br />
Aikuiskoulutus ja taiteen perusopetus<br />
1. Valtionosuuteen oikeuttava opetus 38 500 tuntia (vuonna 2009 toteutunut 39 746 tuntia,<br />
vuonna 2010 toteutunut 38 978).<br />
Toteutui 38 773 tuntia (vuonna 2010 toteutunut 38 978 tuntia).<br />
2. Kurssilaisten määrä valtionosuuteen oikeuttavassa koulutuksessa 22 250 (vuonna 2009<br />
toteutunut 23 119 kurssilaista, vuonna 2010 toteutunut 23 042 kurssilaista).<br />
Toteutui 22 060 kurssilaista (vuonna 2010 23 042 kurssilaista).<br />
Kulttuuripalvelut<br />
1. Päivähoidon ja peruskoulun kulttuuritarjonta tavoittaa 54 % alle kouluikäisistä ja 66 %<br />
peruskouluikäisistä.<br />
Työpajat ja tapahtumat päivähoidossa 6 432. Lapsia päivähoidossa n. 6 500.<br />
Alle kouluikäisiä n. 11 000. Prosentti 58,47. Tavoite ylittynyt.<br />
Työpajat ja tapahtumat kouluissa: osallistujia 8 079.<br />
Perusasteikäisiä n. 12 000, prosentti 67,3. Tavoite toteutunut.<br />
2. Julkiset lastenkulttuuritilaisuudet tavoittavat 5 000 kävijää.<br />
Toteuma noin 12 000 käyntikertaa.<br />
3. Kulttuuriaitan koulutus tavoittaa vuosittain n. 450 päivähoidon ja opetuspalvelujen henkilöä.<br />
Koulutukseen osallistui 405 henkilöä.<br />
4. Ikääntyneiden kulttuuritarjonta tavoittaa 25 % yli 65-vuotiaista.<br />
Toteuma 10 468 käyntikertaa 55,6 prosenttia ikäluokasta. Yli 65-vuotiaita 18 810 henkilöä<br />
(2010 tilasto).<br />
Palvelut jotka on suunnattu ikääntyneitten kohderyhmälle: Yhteislaulutilaisuudet, taideapteekki<br />
(sis. pitkäaikaishoito), muut tilaisuudet.
88<br />
5. Kuvataidekoulu antaa opetusta 3 100 opetustuntia vuodessa, oppilaiden määrä on 340 ja<br />
keskimääräinen opiskeluaika 5,5 vuotta.<br />
Opetusta annettiin 3.169 tuntia. Oppilasmäärä oli 331. Määrä jäi hieman tavoitteesta<br />
työpajaikäisten oppilaiden työpajavalintojen vuoksi. Keskimääräinen opiskeluaika oli 5,7 vuotta.<br />
Kirjastopalvelut<br />
1. Aukiolotunnit: pääkirjasto 2 990 tuntia; laitoskirjastot 420 tuntia, alue-, lähi- ja pienkirjastot sekä<br />
kirjastoautot yhteensä 21 902 tuntia. Kaikkien toimipisteiden aukiolotunnit yhteensä 25 312<br />
tuntia (vuonna 2010: 26 770).<br />
Tavoite ei toteutunut: Kaikkien toimipisteiden aukiolotunnit yhteensä 25 179. Erotus<br />
tavoitteeseen -133 tuntia.<br />
Aukiolotunnit eriteltynä: Pääkirjasto 2 956 tuntia; laitoskirjastot 453 tuntia, alue-, lähi- ja<br />
pienkirjastot sekä kirjastoautot yhteensä 21 770 tuntia.<br />
Halssilan, Huhtasuon, Keljonkankaan, Keltinmäen ja Vesangan lähikirjastot sekä Kuokkalan,<br />
Kypärämäen ja Lohikosken pienkirjastot olivat suljettuina heinäkuun.<br />
2. Kirjastokäyntikertojen määrä vuodessa / asukas: 9,6 (vuonna 2009: 9,35; maan keskiarvo<br />
2009: 10,26).<br />
Kirjastokäyntikertojen määrä vuodessa / asukas: 9,5.<br />
Lähi- ja pienkirjastojen heinäkuun sulku vaikutti kokonaiskäyntien määrään.<br />
3. Aineiston hankinta: Aineiston hankinta 346,15 nidettä / 1 000 asukas (vuonna 2010: 360,00<br />
nidettä / 1000 asukas; maan keskiarvo 2009: 396,50 nidettä / 1000 asukas).<br />
Aineiston hankinta 378,9 nidettä / 1 000 asukas.<br />
Museopalvelut<br />
1. Museot ovat avoinna yhteensä 8 570 tuntia (2010: 8 541).<br />
Museot ovat olleet avoinna 8 422 tuntia. Museot ovat avoinna ma−su klo 11−18.<br />
2. Museoissa järjestetään yhteensä 8 päänäyttelyä (2010: 10).<br />
Museoissa on järjestetty 9 päänäyttelyä sekä 19 muuta näyttelyä. Päänäyttelyt jakautuvat<br />
museoittain seuraavasti: Jyväskylän taidemuseo 3, Keski-Suomen museo 4, Suomen käsityön<br />
museo 2. Galleria Harmoniassa on ollut esillä 11 näyttelyä, joista viisi oli Luovan<br />
Valokuvauksen keskuksen järjestämiä. Jyväskylän Taiteilijaseuran vuosinäyttely järjestettiin<br />
Jyväskylän taidemuseossa.<br />
3. Museoiden kävijämäärätavoite on 70 000 kävijää (2010: 71 000).<br />
Museoiden kävijämäärä oli 89 687 kävijää, josta tapahtumakävijöiden osuus on noin 11 000<br />
kävijää. Kävijämäärät olivat museoittain seuraavat: Jyväskylän taidemuseo 28 516, Keski-<br />
Suomen museo 27 490 ja Suomen käsityön museo 33 681. Kävijämäärä laski edellisvuodesta<br />
2 173 kävijällä. Jyväskylän taidemuseon kesä-ajan kävijöitä karsi perjantaipäivien ilmaisen<br />
sisäänpääsyn poistaminen Tunne maisema -näyttelyn ajaksi. Tämä karsi erityisesti<br />
kesäkauden kävijöitä, mutta näyttelyn kokonaiskävijämäärä nousi kuitenkin museon<br />
tähänastiseen näyttelykohtaiseen ennätykseen eli 9 250 kävijään. Käsityön museon<br />
kävijämäärään on vaikuttanut päänäyttelyiden määrän vähentäminen kolmesta kahteen.<br />
Nuorisopalvelut<br />
1. Nuorten käyntikerrat 60 000.<br />
Nuorisopalvelujen toiminnoissa oli käyntikertoja 65 517.
89<br />
2. Nuorisopalveluja käyttää 25 % (vuonna 2010: 23 %) 13−18-vuotiaiden ikäryhmästä (mukana<br />
toiminnassa vähintään 5 krt/ vuosi).<br />
Nuorisopalveluja käytti 24 % 13−18-vuotiaiden ikäryhmästä vähintään 5 krt/ vuosi.<br />
3. Suunnitelmallisesti tuettuja nuoria (pienryhmä- ja yksilöpalvelut) 200.<br />
Toteuma 317 nuorta (pienryhmät, etsivän työn nuoret, avarttinuoret).<br />
4. Nuorten tieto- ja neuvontapalvelut NuortenLaturin etusivulla (nettipalvelu) vierailuja<br />
kuukaudessa 8 300 (vuonna 2010: 7 400).<br />
Toteuma 12 758 (laskelmassa mukana sekä NuortenLaturin etusivun että nettilehti<br />
Painovirheen sivuilla vierailut).<br />
Liikuntapalvelut<br />
1. Liikuntatilojen käyttöaste 85−90 % aukiolo- ja käyttöaikoina (90 % vuonna 2010).<br />
− Liikuntapalvelujen hallinnoimat sisäliikuntatilat 90 %<br />
− Koulujen liikuntasalien iltakäyttö 85 %.<br />
Liikuntapalvelujen hallinnoimat sisäliikuntatilat 93 – 96 %<br />
Koulujen liikuntasalien iltakäyttö 79 %, pienten haja-asutusalueiden salien käyttö laskee<br />
prosenttia.<br />
2. Yhteistyö liikunta- ja urheiluseurojen, kyläyhdistysten sekä muiden kolmannen sektorin<br />
toimijoiden kanssa.<br />
− Liikuntapaikkojen ylläpitoon liittyvien yhteistoimintasopimusten säilyttäminen samalla tasolla<br />
30 kpl (30 kpl vuonna 2010).<br />
Yhteistoimintasopimuksia tehtiin 34 kpl.<br />
Urheiluseurojen kanssa lisätty yhteistyötä mm. erityisliikunnassa, 4 urheiluseuraa järjestää<br />
yhteistyössä sovitut ryhmät vammaisille lapsille ja nuorille syksy <strong>2011</strong>−kevät 2012.<br />
Eläkejärjestöihin koulutettu mm. senioritanssin ohjaajia.<br />
3. Lähipalveluperiaatteen vahvistaminen<br />
− Kylillä toimivien vertaisohjattujen liikuntaryhmien lukumäärän säilyttäminen ennallaan (20<br />
ryhmää vuonna 2010).<br />
Liikuntaryhmiä oli toiminnassa syksyllä <strong>2011</strong> (jatkavat keväällä 2012) 22 kpl − koulutettiin lisää<br />
ohjaajia.<br />
Jyväskylän kaupunginorkesteri<br />
1. Orkesterilla on 50 esiintymistä, joissa kuulijatavoite on 24 000 (vuoden 2010 talousarviossa 60<br />
esiintymistä ja 25 000 kuulijaa).<br />
Orkesterilla oli 56 esiintymistä, joissa kuulijoita oli 24 581.<br />
2. Orkesterin äänittää ja julkaisee yhteensä 4−5 cd-levyä (vuonna 2010: 5−6 äänitettä).<br />
Orkesteri äänitti ja julkaisi yhteensä 3 cd-levyä. Poikkeaman selitys:<br />
Orkesteri toteutti Keski-Suomen alueoopperan kanssa Macbeth-oopperan ja lisäksi vuosi<br />
painottui konserttitoimintaan teemalla Musiikin juhlaa vuonna <strong>2011</strong>. Juhlavuosi sisälsi lukuisia<br />
korkeatasoisia konsertteja, joissa esiintyi huipputasoisia kansainvälisiä tähtiä.<br />
3. Konserttien täyttöastetavoite on 90 % (vuonna 2010 tavoite 90 %).<br />
Konserttien täyttöaste oli 98 %.
90<br />
Jyväskylän kaupunginteatteri<br />
1. Vuonna <strong>2011</strong> kaupunginteatteri tuottaa kuusi ensi-iltaa, neljä päänäyttämölle ja kaksi pienelle<br />
näyttämölle (vuonna 2010 kuusi ensi-iltaa).<br />
Teatteri tuotti 6 ensi-iltaa.<br />
2. Vuonna <strong>2011</strong> teatterin kokonaiskävijämäärätavoite on 55 000 katsojaa (vuonna 2010: 57 000).<br />
Kokonaiskävijämäärä oli 54 622.<br />
3. Päänäyttämön käyttöastetavoite 69 % (vuonna 2010: 69 %).<br />
Päänäyttämön käyttöaste oli 75 %.<br />
Kaupunkirakennepalvelut<br />
Kaupunkirakenne<br />
1. Henkilövahinko-onnettomuudet vähenevät 20 %:lla vuoden 2007 tasosta vuoteen 2015<br />
mennessä. (3 vuoden liukuva ka. 2007: 130 onn. ja 2015: 104 onn.)<br />
Vuonna <strong>2011</strong> tapahtui 140 henkilövahinko-onnettomuutta ja vuoden 2015 tavoite on vielä<br />
saavutettavissa.<br />
2. Käyttäjien tyytyväisyys liikennealueiden ylläpitoon säilyy vuoden 2010 tasolla (vuoden 2010<br />
arvo 3,22).<br />
Tavoite toteutui. Käyttäjien tyytyväisyys nousi. Vuoden <strong>2011</strong> kyselyssä arvo oli 3,32.<br />
3. Käyttäjien tyytyväisyys puistojen hoitoon laskee vuoden 2010 tasosta enintään 0,1 yksikköä<br />
(vuoden 2010 arvo 3,42)<br />
Tavoite toteutui. Käyttäjien tyytyväisyys vuoden <strong>2011</strong> kyselyssä oli 3,41.<br />
4. Käyttäjien tyytyväisyys jätehuoltopalveluihin säilyy vuoden 2010 tasolla (vuoden 2010 arvo<br />
3,65)<br />
Tavoite toteutui. Käyttäjien tyytyväisyys nousi. Vuoden <strong>2011</strong> kyselyssä arvo oli 3,67.<br />
5. Tarjotaan asuntotontteja varattavaksi maankäytön toteuttamisohjelman (KymppiR) mukaisesti.<br />
Tavoite toteutui. Omakotitontteja tarjottiin uusilla alueilla eri puolilla <strong>kaupunki</strong>a 109 kappaletta.<br />
Koska vuoden <strong>2011</strong> alussa oli vapaana 90 omakotitonttia, ylitettiin vuoden tavoite (170 tonttia<br />
tarjolla) selvästi.<br />
Rivi- ja kerrostalotontteja tarjottiin eri puolella <strong>kaupunki</strong>a, mm. Tikassa, Jokivarressa ja<br />
Palokassa. Vuoden tavoite (50 000 kem 2 tarjolla, mistä 20 000 kem 2 uusilla alueilla) ylitettiin,<br />
mutta rivi- ja kerrostalotontteja on tarjolla edelleen niukasti.<br />
6. Tontin lohkomiset suoritetaan kolmen kuukauden sisällä toimitusmääräyksestä ja<br />
rakennuspaikan merkintä asemakaava-alueilla viiden työpäivän kuluessa tilauksesta.<br />
Tavoite toteutui, lohkomiset suoritettiin kolmen kuukauden sisällä toimitusmääräyksestä.<br />
Rakennuspaikkojen merkintöjä oli 1 578 kpl. Määrä pysyi samalla tasolla kuin vuonna 2010.<br />
Määräajat eivät ylittyneet.
91<br />
7. Metsienhoito toteutetaan metsäsuunnitelman ja lähimetsien hoito-ohjelman mukaisesti:<br />
hoitopinta-ala 400 ha joista lähimetsiä 50 ha, hakkuut 27 000 m³, energiapuun myynti 20 000<br />
MWh.<br />
Tavoite toteutui.<br />
- hoitopinta-ala 460 ha (sisältää lähimetsät 55 ha)<br />
- hakkuut 33 465 m³<br />
- energiapuun myynti 25 817 MWh<br />
8. Kasvatetaan kaupungin maanomistus maankäytön toteuttamisohjelman (KymppiR) mukaisilla<br />
selvitysalueilla 60 %:sta 86 %:iin vuoteen 2012 mennessä.<br />
Tavoite ei toteutunut. Maanomistuksen osuus pysyi edelleen n. 65 %:ssa. Ohjelman mukaisia<br />
maakauppoja saatiin toteutumaan hyvin mm. Sulunperän alueella. Koska joitakin<br />
omistuksellisesti rikkonaisia alueita ei saatane tavoitteen mukaisesti kaupungin omistukseen,<br />
joudutaan jatkossa harkitsemaan lunastusmenettelyn käyttöä.<br />
9. Kahden vuoden asemakaavallinen valmius rivi- ja kerrostalotonteille 160 000 k-m 2 / 2 vuotta<br />
Tavoite toteutui. Asemakaavoitettu rivi- ja kerrostalovaranto (sisältäen yksityisen varannon) oli<br />
vuoden <strong>2011</strong> lopussa noin 360 000 k-m 2 .<br />
10. Kahden vuoden asemakaavallinen valmius kaupungin luovutukseen tuleville<br />
omakotitalotonteille 400 kpl /2v<br />
Tavoite toteutui. Asemakaavoitettu omakotitonttivaranto oli vuoden <strong>2011</strong> lopussa noin 700 kpl,<br />
josta realistisesti toteutuvaa varantoa on noin 600 kpl.<br />
Rakennus- ja ympäristövalvonta<br />
1. Uusien asuin- ja lomarakennusten rakennuslupien käsittelyaika on enintään 6 viikkoa 75<br />
prosentissa myönnetyistä rakennusluvista.<br />
Tavoite toteutui. Uusien asuin- ja lomarakennusten käsittelyaika on ollut enintään 6 viikkoa 81<br />
%:ssa myönnetyistä rakennusluvista. Keskimääräinen käsittelyaika kerrostaloissa oli 9,5<br />
viikkoa, rivi- ja pienkerrostaloissa 6,5 viikkoa, omakotitaloissa 3 viikkoa ja loma-asunnoissa 10<br />
viikkoa.<br />
2. Uusien omakotitalojen energiatehokkuutta parannetaan ennakko-ohjaamalla.<br />
Matalaenergiatalojen osuus uusista omakotitaloista on vähintään 30 %.<br />
Tavoite ei toteutunut. Uusista omakotitaloista matalaenergiataloja oli vain 17 %.<br />
3. Maa-aines- ja ympäristölupien käsittelyaika on enintään 4 kuukautta 80 %:ssa lupakohteista ja<br />
enintään 8 kuukautta 20 %:ssa lupakohteista.<br />
Tavoite toteutui. Ympäristötoimessa käsiteltiin 8 ympäristö- ja 7 maa-aineslupaa ja kaikkien<br />
lupien käsittelyaika oli enintään 4 kuukautta.<br />
4. Valvontasuunnitelmien mukaisia valvontakäyntejä tehdään 90 kappaletta (100 %<br />
suunnitelluista).<br />
Tavoite ei toteutunut. Valvontakäyntejä tehtiin 82 kpl. Valvontakäynnit jäivät toteutumatta<br />
jätteenkäsittelijöiden valvontakäyntien osalta, koska viime vuonna roskaamistapauksia oli<br />
normaalia enemmän ja roskaamistapaukset priorisoitiin tärkeämmäksi. Jätteenkäsittelijöiden<br />
valvontaan liittyvä tehtävät jaetaan uudella tavalla vuonna 2012.
92<br />
2.1.2 Liikelaitoksille asetettujen tavoitteiden toteutuminen<br />
Tilapalvelu Liikelaitos<br />
Valtuustoon nähden sitovien tavoitteiden toteutuminen<br />
1. Hallinnassa olevan kiinteistöomaisuuden lisätarpeen kasvu optimoidaan hyväksyttyjen<br />
palveluverkkoselvitysten ja suuraluekohtaisten tarveselvitysten mukaisesti.<br />
Valmistuneiden palveluverkkoselvitysten pohjalta on laadittu pitkäkantoinen tilankäytön<br />
kokonaistarkastelu vuoteen 2020 saakka. Valmistuneet palveluverkkoselvitykset ovat sosiaalija<br />
terveyspalvelujen verkkoselvitys 2009, nuorisoverkkoselvitys ja kirjastoverkkoselvitys 2010,<br />
liikuntaverkkoselvitys ja museoverkkoselvitys <strong>2011</strong>, päiväkoti- ja kouluverkon päivitys <strong>2011</strong> ja<br />
vuonna <strong>2011</strong> käynnistetty kansalaisopistoverkkoselvitys.<br />
Sivistyspalveluissa opetustoimen tilat lisääntyivät 10 850 m2 (7.2 %) mm. Keski-Palokan<br />
koulun, Vaajakosken ja Lohikosken koulujen valmistuttua, jolloin vastaavasti luovuttiin ko.<br />
koulujen väistötiloista. Liikunta-, kirjasto- ja museoverkon mukaisesti tilat vähenivät 2 600 m2.<br />
Sosiaali- ja terveyspalveluissa päivähoidon tilat lisääntyivät 2 450 m2 (5.1 %) mm. Kotimäen<br />
päiväkodin ja Korpilahden viipalepäiväkodin valmistuttua. Terveydenhuollon palvelujen tilat<br />
lisääntyivät 18 860 m2 (69 %), joka johtui mm. Palokan kuntayhtymän ja Jyten seudullisten<br />
tilojen lisäyksestä, vähennystä tuli aikuispsykiatrian tilojen siirtymisestä sairaanhoitopiirille.<br />
Vanhus- ja vammaispuolen tilat lisääntyivät 9 740 m2 (19.4 %), johon vaikutti mm. Jokivarren<br />
palveluasuntojen valmistuminen ja Puuppolan hoivasairaalan tilojen siirtyminen Palokan<br />
kuntayhtymältä, vähennystä tuli Kangasvuoren sairaalan tiloista luopumisesta.<br />
Kaupungin omassa käytössä olevat tilat lisääntyivät yhteensä 38 700 m2 (8.7 %) sisältäen myös<br />
väistötilat. Toimintavuoden aikana kiinteistöomaisuutta myytiin yhteensä 8.063 m2.<br />
2. Huhtasuon elinkaarihankkeen kilpailutusvaiheessa saavutetaan asetetut taloudelliset,<br />
toiminnalliset ja tekniset elinkaaritavoitteet.<br />
Huhtasuon elinkaarihankkeen sopimus allekirjoitettiin elokuussa <strong>2011</strong>. Kaupunginvaltuuston<br />
tekemän hankintapäätöksen perusteluna oli vertailulaskelma, jonka mukaan elinkaarihankinta<br />
arvioitiin riskinsiirtokokonaisuus huomioon ottaen taloudellisesti perustelluksi. Voittanut tarjous<br />
täytti myös asetetut toiminnalliset ja tekniset tavoitteet, joiden toteutumista seurataan<br />
sopimusaikana.<br />
3. Saavutetaan energiatehokkuussopimuksen mukainen 1.014 Mwh:n säästötavoite<br />
kokonaisenergian kulutuksessa.<br />
Energiakatselmukset aloitettiin 20 rakennuksen osalta syksyllä ja ne valmistuvat maaliskuussa<br />
2012, jonka jälkeen aloitetaan seuraavien 20 rakennuksen katselmukset. Näistä aiheutuvat<br />
toimenpiteet ja niistä syntyvät energian säästövaikutukset näkyvät vasta tulevina vuosina.<br />
Tilapalveluun on palkattu energia-asiantuntija. Hänen tehtävänään on jatkossa mm. Kuntien<br />
energiatehokkuussopimukseen (KETS) liittyvien säästötoimien valvonta.<br />
4. Käyttäjien tyytyväisyys tiloihin ja palveluihin säilyy 3,5 pisteessä.<br />
Kokonaistyytyväisyys oli vuonna <strong>2011</strong> 3,45 pistettä ja vuonna 2010 3,43 pistettä.
93<br />
Jyväskylän Seudun Työterveys Liikelaitos<br />
Valtuustoon nähden sitovien tavoitteiden toteutuminen<br />
1. Toiminnan taloudellinen tavoite pitkällä tähtäimellä on kannattava toiminta.<br />
Tulos oli 52 644 euroa alijäämäinen. Laskutustavoitteeseen ylsi neljäsosa asiantuntijoista ja<br />
työn tuottavuus laski 20 %. Valtaosin tilannetta selittää liikelaitoksen ensimmäinen<br />
toimintavuosi monien eri toimijoiden yhdistelmänä. Pitkällä tähtäimellä toiminta on kannattavaa,<br />
vaikkakin vuosi 2012 on vielä vaikea uuden toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönoton<br />
aiheuttaman kustannuslisän ja koulutustarpeen sekä käyttöönoton edellyttämän ajankäytön<br />
vuoksi.<br />
2. Yritysasiakkaiden palvelun arvioinnissa asiakastyytyväisyyden tulostavoite keskiarvo 3,8<br />
(asteikko 1-5).<br />
Asiakastyytyväisyyskysely on tehty Työterveyslaitoksen toimesta osana Seitti–hanketta<br />
marraskuussa. Alustavien tulosten perusteella yritysasiakkaiden tyytyväisyys kokonaisuutena<br />
ylsi tavoitteeseen, mutta tiimeittäin on eroja.<br />
3. Asiakastyytyväisyyskyselyn tulostavoite keskiarvo 4,0 (asteikko 1-5)<br />
Asiakastyytyväisyyskysely on tehty Työterveyslaitoksen toimesta osana Seitti-hanketta<br />
marraskuussa. Keskiarvo on noin 3,7.<br />
4. Työterveyshuollon palvelusopimuksen tehneeseen yritysasiakkaaseen otetaan yhteys ja<br />
sovitaan jatkotoimenpiteistä kahden viikon kuluessa siitä, kun allekirjoitettu palvelusopimus on<br />
palautunut. (Toteutumisaste 100 %)<br />
Toteutui 48 %. Uusissa tiimeissä tämä on erityisen ongelmallista, koska tiimit kokoontuvat<br />
harvoin ja asiakkaiden jako tapahtuu tiimipalavereissa. Tämän tavoitteen toteutumiseksi<br />
jatkossa kehitetään asiakkuuden hallintaprosessia paremmaksi.<br />
Talouskeskus Liikelaitos<br />
Valtuustoon nähden sitovien tavoitteiden toteutuminen<br />
Tavoitteena on alentaa kolmen keskeisimmän palvelutuotteen suoritekohtaisia<br />
yksikkökustannuksia edeltävän talousarviovuoden tasoon verrattuna. Vuonna 2010<br />
yksikkökustannukset ovat olleet ostolaskut 4,22–6,00 euroa/suorite, myyntilaskut 2,67<br />
euroa/suorite ja palkkapussi 13,48 euroa/suorite.<br />
Vuodelle <strong>2011</strong> asetettiin sama valtuustoon nähden sitova tavoite kuin aiempina vuosina.<br />
Vuoden <strong>2011</strong> toteutuneet suoriteyksikkökustannukset ovat:<br />
• Ostolaskut 4,25−6,13 euroa/suorite, tavoite alle 4,22−6,00 euroa/suorite (vuoden 2010<br />
taso)<br />
• Myyntilaskut 2,34 euroa/suorite, tavoite alle 2,67 euroa/suorite (vuoden 2010 taso)<br />
• Palkkapussi 10,99 euroa/suorite, tavoite alle 13,48 euroa/suorite (vuoden 2010 taso)<br />
Myyntilaskujen ja palkkapussien hintojen osalta tavoite saavutettiin erinomaisesti, mutta<br />
ostolaskujen osalta useita vuosia jatkunut kustannusten alenemiskehitys pysähtyi. Vuonna 2012<br />
on sopeutettava resursseja ja kustannuksia todellista suoritemäärää vastaavaksi.
94<br />
Altek Aluetekniikka Liikelaitos<br />
Valtuustoon nähden sitovien tavoitteiden toteutuminen<br />
1. Rakentamisen työohjelman toteuttaminen täysimääräisenä.<br />
Tavoite toteutui. Työohjelman mukaiset toteutuneet hankkeet saatiin valmiiksi lukuun ottamatta<br />
Savonmäen saneerauksen vaihe 2:en kuulunutta Kaarnatien osuutta. Kyseinen osuus sovittiin<br />
tilaajien kanssa tehtäväksi vuoden 2012 saneeraustöiden yhteydessä, koska työt olisivat<br />
siirtyneet Altek:n toimista riippumattomista aikataulusyistä talvitöiksi, ja tämä ei olisi ollut<br />
taloudellisesti eikä toiminnallisesti järkevää.<br />
Alkuperäisestä työohjelmasta jäi pois 5 hanketta, joiden arvioitu liikevaihto olisi ollut 1.341.000<br />
€. Työohjelman ulkopuolelta tehtiin 13 tarjoukseen perustuvaa hanketta. Hankkeiden<br />
tarjouksien mukainen liikevaihto oli 1 130 940 €. Muutos liikevaihtoon oli täten -210 060 €.<br />
Näiden hankkeiden lisäksi tehtiin useita työohjelmassa nimeämättömiä laskutustöitä.<br />
2. Talvihoitosopimuksen täyttäminen sovittuun laatutasoon.<br />
Tavoite toteutui. Laadullisesti ongelmia oli runsaslumisen talven takia risteysnäkemien kanssa.<br />
Toiminnallisesti sopimus on toteutettu hyvin.<br />
3. Liikevaihtotavoite 83 800 euroa/henkilötyövuosi.<br />
Tavoite toteutui. Toimintatuottojen toteutuma oli 89 306,14 euroa/henkilötyövuosi, liikevaihdon<br />
toteutumana 88 106,22 euroa/henkilötyövuosi. Toteutunut henkilötyövuosimäärä oli 227,4 htv,<br />
joka pitää sisällään palkkaa v.<strong>2011</strong> saaneen vakituisen ja määräaikaisen henkilöstön.<br />
Toimintatuotot 20 308 216 €. Liikevaihto 20 035 355 €.<br />
Kylän Kattaus<br />
Valtuustoon nähden sitovien tavoitteiden toteutuminen<br />
1. Kylän Kattauksen tavoitteena on toimia asiakaslähtöisesti ottaen huomioon eri asiakasryhmien<br />
tarpeet. Asiakastyytyväisyyttä mitataan Kylän Kattauksessa käytössä olevalla<br />
palautejärjestelmällä. Koko Kylän Kattauksen asiakastyytyväisyyden tavoitteeksi asetetaan<br />
vuodelle <strong>2011</strong> 3,2 (palautejärjestelmän asteikko on 1–4).<br />
Asiakastyytyväisyystavoitetta ei aivan saavutettu. Sähköiseen palautekyselyyn saatiin erittäin<br />
vähän vastauksia. Innolink-palautejärjestelmän käyttöönotto vaatii edelleen markkinointia ja<br />
kehittämistoimenpiteitä.<br />
2. Toiminnan tehostaminen<br />
Tavoitetta mitataan liikevaihdon määrällä henkilötyövuotta kohti.<br />
Vuoden 2009 toteuma oli 72 270 €/htv. Tavoitteeksi vuodelle 2010 on asetettu: 68 000 €/htv.<br />
Vuoden <strong>2011</strong> tavoite on 70 000 €/htv.<br />
Toiminnan tehostamisessa asetettu tavoite ylitettiin 5,5 %:lla. Liikevaihto / henkilötyövuosi oli<br />
73 883 € eli tavoite ylittyi.<br />
Henkilöstön työkykyvyn ja työssä jaksamiseen on pyritty vaikuttamaan eri tahojen kanssa<br />
yhteistyössä siten, etteivät sairauspoissaolot lisääntyisi. Asetettuun tavoitteeseen ei aivan<br />
päästy, verrattuna vuoden 2010 tilinpäätökseen sairauspoissaolot kasvoivat 8,5%:lla. Pitkiä<br />
eläkkeeseen johtavia poissaoloja oli kolme.<br />
Tuottavuus- ja tasapainotavoitteiden mukainen virka- ja työvapaiden euromääräinen<br />
kustannusvaikutus vuodelta <strong>2011</strong> on 58 125 euroa.
95<br />
Henkilöstön ammattitaitoa on päivitetty ja täydennetty seudullista koulutussuunnitelmaa<br />
toteuttaen. Tavoitteeksi asetettu 14 tuntia koulutusta /työntekijä suhteutettuna työaikaan<br />
ylitettiin 34,3 %:lla. Seudun ruokapalveluorganisaatioiden yhteinen koulutushanke toteutti<br />
mittavaa koulutuspakettia.<br />
Keski-Suomen pelastuslaitos Liikelaitos<br />
Valtuustoon nähden sitovien tavoitteiden toteutuminen<br />
Toiminnallisten tavoitteiden toteutumista seurataan kuukausittain ja niistä raportoidaan myös<br />
sisäisesti kuukausittain.<br />
Onnettomuuksien ehkäisy:<br />
Tavoite 1:<br />
Palotarkastukset suoritetaan 100 prosenttisesti palvelutasopäätöksen mukaisesti.<br />
Tavoite 2:<br />
Valistusta ja neuvontaa annetaan 10 prosentille maakunnan väestöstä.<br />
Tavoite 3:<br />
Pelastussuunnitelmien valmistumisaste on 90 prosenttia vuoden <strong>2011</strong> loppuun mennessä.<br />
Yleisiä palotarkastuksia tehtiin 92 % kerran vuodessa tarkastettavista, 87 % kerran kolmessa<br />
vuodessa ja 54 % kerran kymmenessä vuodessa tarkastettavista kohteista.<br />
Turvallisuusneuvontaa ja -koulutusta annettiin 14,7 % maakunnan väestöstä.<br />
Palotarkastukset suoritetaan 100 %:sti <strong>2011</strong> 2010 2009 2008<br />
Tavoite [lukumäärä] 8475 8794 8346 8702<br />
Toteuma [lukumäärä] 5464 5272 5055 4773<br />
Toteuma [%] 64 % 60 % 61 % 55 %<br />
Valistusta ja neuvontaa annetaan 10 14,7 % 16,1 % 13,9 % 13,9 %<br />
%:lle maakunnan väestöstä<br />
Tavoite [lukumäärä] 27363 27278 27174 27000<br />
Toteuma [lukumäärä] 40153 43894 37892 37397<br />
Toteuma [%] 147 % 161 % 139 % 139 %<br />
Pelastussuunnitelmien<br />
valmistumistaso on 100 %<br />
Tavoite [lukumäärä] yli 8000 6707 6380 6374<br />
Toteuma [lukumäärä] ei tietoa 5574 5211 4923<br />
Toteutuma [%] ei tietoa 83 % 82 % 77 %<br />
Pelastustoiminta:<br />
Tavoite 4:<br />
Kaikki kiireelliset pelastustehtävät kyetään aloittamaan riskialueille päätetyssä ajassa.<br />
I- riskialue: 6 min<br />
II- riskialue: 10 min<br />
III-riskialue: 20 min.
96<br />
Pelastustehtäviä kirjattiin yhteensä 6 243. Kiireellisten pelastustehtävien toimintavalmiusajat<br />
olivat seuraavat:<br />
Keskimääräiset<br />
toimintavalmiusajat<br />
2006- <strong>2011</strong><br />
<strong>2011</strong> 2010 2009 2008 2007 2006<br />
Riskialue 1<br />
(tavoite alle 6 min.) 6:24 6:00 6:01 6.36 6:38 6:55<br />
Riskialue 2<br />
(tavoite alle 10 min.) 8:07 7:59 7:53 8.02 8:10 8:41<br />
Riskialue 3<br />
(Tavoite alle 20 min.) 9:54 9:23 9:06 9.40 10:09 11:03<br />
Väestönsuojelu:<br />
Tavoite 5:<br />
Keski-Suomen pelastuslaitos toteuttaa yhteistyötä kuntien ja yhteistyöviranomaisten kanssa<br />
valmiussuunnittelussa, erilaisissa harjoituksissa ja erityis- ja häiriötilanteiden johtamistoiminnassa.<br />
Väestönsuojelu- ja varautumiskoulutus järjestetään ja toteutetaan kokonaisuutena maakunnan<br />
alueella ja pelastuslaitoksen valmiussuunnitelma perehdytetään henkilöstölle.<br />
Keski-Suomen pelastuslaitoksen valmiussuunnitelma päivitettiin ja väestönsuojia tarkastettiin<br />
10-vuotiskierron mukaisesti.<br />
Sairaankuljetuksia ajettiin yhteensä 32.908 kpl, joista kiireellisiä (A,B,C) 23.587 kpl.
97<br />
2.1.3 Kuntakonsernille asetettujen tavoitteiden toteutuminen<br />
Tytäryhtiöiden valtuustoon nähden sitovien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden<br />
toteutuminen.<br />
Jyväskylän Energia Oy<br />
Yhtiön tulee toimia taloudellisesti kannattavasti.<br />
Jyväskylän Energia Oy Tilinpäätös <strong>2011</strong> Konserni Emo<br />
Voitto ennen satunnaisia eriä - 10,2 M€ - 6,3 M€<br />
Satunnaiset erät 0,0 M€ 0,3 M€<br />
Verot 0,0 M€ 0,0 M€<br />
Laskennallinen verovelan muutos 1,4 M€ 0,0 M€<br />
Vähemmistöosuudet 0,0 M€ 0,0 M€<br />
Poistoeron muutos 0,0 M€ 3,0 M€<br />
Tilikauden Tulos - 8,9 M€ - 3,0 M€<br />
Konsernin voitto ennen satunnaisia heikkeni 8,0 M€ edelliseen tilikauteen verrattuna. Konsernin<br />
tulos heikkeni 5,7 M€ edelliseen tilikauteen verrattuna.<br />
Yhtiön tulee hinnoitella kaukolämmöstä perittävät maksut siten, että ne eivät merkittävästi poikkea<br />
kymmenen suurimman kaupungin taksojen keskiarvosta.<br />
Kaukolämmön hinnat ovat hyvin lähellä kymmenen suurimman kaupungin keskiarvoa.<br />
Jyväskylän Vuokra-asunnot Oy<br />
Yhtiön tulee toimia taloudellisesti kannattavasti ja huolehtia omaisuuden arvon säilymisestä<br />
riittävällä kunnossapito- ja ylläpitävän kunnossapidon toiminnoilla. Yhtiön tulee rahoittaa<br />
asuntokannan korjaustoimenpiteet ilman kaupungin lisäpanostusta kuitenkin siten, että vuokrataso<br />
pysyy kohtuullisena.<br />
Jyväskylän kaupunginvaltuuston asettamat tavoitteet ovat toteutuneet hyvin:<br />
• JVA:n toiminta on ollut taloudellisesti kannattavaa ja yhtiö teki sekä rakennuksista että<br />
kalustosta maksimipoistot.<br />
• JVA on huolehtinut omaisuuden arvon säilymisestä riittävällä kunnossapito- ja<br />
peruskorjaustoiminnalla ilman kaupungin lisäpanostusta siten, että vuokrataso on pysynyt<br />
kohtuullisena ja myös alhaisena kilpailijoihin nähden.<br />
Yhtiön tulee toimia yhteistyössä kaupungin sosiaalitoimen kanssa palveluasumisen suunnittelussa<br />
ja toteutuksessa.<br />
JVA on toiminut yhteistyössä kaupungin sosiaalitoimen kanssa palveluasumisen suunnittelussa ja<br />
toteutuksessa. Kortepohjassa on rakenteilla kehitysvammaisten palvelutalo ja lisäksi JVA on<br />
teettänyt pienempiä käyttötarkoituksen muutoksia Mattilankatu 7 ja 9 asuntoihin sosiaalitoimen<br />
tarpeita varten.<br />
Jyväskylän Ammattikorkeakoulu Oy<br />
Yhtiön tulee toimia taloudellisesti kannattavasti ja säilyttää asemansa Suomen parhaiden<br />
ammattikorkeakoulujen joukossa suhteellisen vetovoiman, asiakastyytyväisyyden, opetuksen<br />
laadun ja tutkimus-, tuotekehitys- ja innovaatiotoiminnan volyymin osalta.<br />
Tavoitteiden toteutumista mitataan seuraavin tunnusluvuin:
98<br />
− Nuorten tutkinto-opiskelijoiden vetovoima (1.sij.hakijat/aloituspaikat) tavoiteluku 5,0 ja<br />
sijoittuminen kolmen parhaan ammattikorkeakoulun joukkoon.<br />
− Nuorten tutkinto-opiskelijoiden vetovoima (1.sij.hakijat/ aloituspaikat) oli 5,1. Jyväskylän<br />
Ammattikorkeakoulu Oy oli kaikkien koulutusohjelmien yhteenlasketun vetovoiman osalta<br />
Suomen vetovoimaisin ammattikorkeakoulu.<br />
− Sidosryhmäpalaute JAMKin kansainvälisyydestä (tavoite 4,0 asteikolla 1−5)<br />
− Sidosryhmäpalaute JAMKin kansainvälisyydestä oli 4,0.<br />
−<br />
−<br />
Tutkimus, tuotekehitys ja innovaatiotoiminnan toiminnan volyymi kasvaa 8,5 miljoonaan euroon<br />
vuonna <strong>2011</strong> T&K&I-strategian tavoitteiden mukaisesti.<br />
Tutkimus, tuotekehitys- ja innovaatiotoiminnan toiminnan volyymi oli 8,6 M€ JAMK saavutti<br />
tavoitteensa ja pystyi laajentamaan myös ulkopuolista rahoitusta t&k&i-toiminnassa.<br />
Education Facilities Oy<br />
Yhtiön tulee toimia taloudellisesti kannattavasti. Yhtiön tulee huolehtia omaisuuden arvon<br />
säilymisestä riittävällä kunnossapito- ja peruskorjaustoiminnalla. Yhtiön tulee rahoittaa<br />
kiinteistökannan peruskorjaukset ilman kaupungin lisäpanostusta kuitenkin siten, että vuokrataso<br />
pysyy kohtuullisena.<br />
Yhtiö on toiminut kannattavasti ja on huolehtinut omaisuuden arvon säilymisestä riittävällä<br />
kunnossapito- ja peruskorjaustoiminnalla. Kiinteistökannan peruskorjaukset on rahoitettu ilman<br />
kaupungin lisäpanostusta, siten että vuokrataso on pysynyt kohtuullisena.<br />
Yhtiö tulee periä vuokrattavista toimitiloistaan elinkaarivastuuvuokraa. Vuokran tulee sisältää<br />
kohtuullinen oman pääoman korko.<br />
Yhtiö on perinyt vuokrattavista toimitiloistaan elinkaarivastuuvuokraa ja vuokra sisältää kohtuullisen<br />
oman pääoman koron.<br />
Yhtiön tavoitteena on saattaa loppuun isojen investointikohteiden valmistuminen ensi vuoden<br />
aikana. Tärkeimmistä kohteista valmistuu ensi kesän aikana Musiikkikampus, Pitkäkatu 18,<br />
Ristonmaan ja Vaajakosken paloasemat ja keskuskeittiö sekä Puistokatu 35 ja Rajakadun<br />
pääkampuksen 5-vaihe. Mankolan yhtenäiskoulun suunnittelua viedään eteenpäin siten, että<br />
rakentaminen päästäisiin aloittamaan kesällä <strong>2011</strong>.<br />
Tärkeimmistä kohteista valmistui kuluvan vuoden aikana Musiikkikampus, Pitkäkatu 18,<br />
Ristonmaan ja Vaajakosken paloasemat ja keskuskeittiö sekä Puistokatu 35 ja Rajakadun<br />
pääkampuksen 5-vaiheen peruskorjaukset. Mankolan yhtenäiskoulun suunnittelu valmistui<br />
alkuvuodesta ja rakentaminen käynnistyi kesällä.<br />
Toiminnallisena tavoitteena on lisäksi kustannustehokkuuden parantamiseksi yhtiön kaikkien<br />
kiinteistöjen hoito- ja huoltotöiden uudelleenmitoitus sekä kilpailuttaminen alkuvuodesta.<br />
Kiinteistöjen hoito- ja huoltotyöt mitoitettiin uudelleen ja tämän perusteella ne kilpailutettiin vuoden<br />
alkupuolella. Uudet kiinteistönhoitosopimukset astuivat voimaan 1.8.2012.<br />
Jyväs-Parkki Oy<br />
Yhtiön tulee toimia taloudellisesti kannattavasti. Yhtiön tulee hoitaa investointimenonsa ilman<br />
kaupungin lisäpanostusta. Pidemmän aikavälin tavoitteena on tuotto omistajan sijoittamalle<br />
pääomapanokselle.<br />
Tavoite taloudellisesti kannattavasta toiminnasta toteutui tilivuonna <strong>2011</strong>, sillä yhtiön tulos osoittaa<br />
voittoa 285.704,16 €. Ylijäämäinen tulos kirjattiin vahvistamaan yhtiön tasetta. Vuoden <strong>2011</strong>
99<br />
kiinteistöinvestoinnit P-Cygnaeus ja P-Paviljonki 1 katettiin osin kassavirralla ja osin kaupungin<br />
takaamalla lainalla.<br />
Jyväskylän Laajavuori Oy<br />
Yhtiön tulee toimia taloudellisesti kannattavasti. Yhtiön tulee toimia siten, että yhtiön vakavaraisuus<br />
kasvaa ja yhtiön osakekannan arvo nousee.<br />
Kaupunginhallituksen 28.3.<strong>2011</strong>/130 hyväksymän puitesopimuksen mukaisesti Laajavuori Oy:n<br />
liiketoiminnan myynti toteutettiin kesällä <strong>2011</strong>. Liiketoimintakaupan jälkeen Laajavuori Oy:n<br />
liiketoimintana on Caravan-alueen hallinnointi. Liiketoimintakaupan seurauksena yhtiö teki 0,6<br />
miljoonan euron tappion tilivuonna <strong>2011</strong>.<br />
Jyväskylän Seudun Kehittämisyhtiö Jykes Oy<br />
Yhtiön tulee toimia taloudellisesti kannattavasti. Toiminnan tavoitteena on seudun yritysten ja<br />
toimintaympäristön kehittäminen seudun elinvoiman, yritysten kasvun ja menestymisen<br />
aikaansaamiseksi.<br />
Tavoitteena on, että:<br />
– Uusien työpaikkojen nettolisäys Jyväskylän seudulla on vuositasolla 1000 kpl<br />
• Tarkastelujaksolta tietoja ei saatavissa.<br />
– Seudulla perustetaan 1000 uutta yritystä.<br />
• Tarkastelujaksolla seudulla perustettu 951 yritystä.<br />
– Yrityshautomoissa aloittaa 25 uutta kasvuyritystä<br />
• Esihautomoissa ja yrityshautomoissa toimii yhteensä 44 yritystä, joista uusia<br />
hautomoyrityksiä 14.<br />
– Jykesin palveluja käyttää yhteensä noin 1 200 asiakasyritystä, joista 300 osallistuu seudullisiin<br />
kehittämisohjelmiin<br />
• Jykesin palveluja tarkastelujaksolla käytti 742 yritystä, joista seudun painopistealojen<br />
kehittämisohjelmiin osallistui 254 yritystä. Asiakastapaamisia kirjattiin 1291 kpl<br />
• (Uusi palveluiden ja asiakkuuksien seurannan raportointijärjestelmä otettiin käyttöön<br />
vuoden <strong>2011</strong> aikana.)<br />
– Jykesin liikevaihdosta vähintään 30 % tulee muualta kuin kuntien rahoituksesta.<br />
• Toteuma Jykesissä 26 % ja Jykes-konsernissa 36 %.<br />
– Jykes-alueelle sijoittuu aktiivisen myyntityön tuloksena yhteensä 10 uutta yritystä ja 100<br />
työpaikkaa.<br />
• Alueelle sijoittautuneita ja sijoittamispäätöksen tehneitä yrityksiä yhteensä 18 kpl. Yritysten<br />
arvio työpaikoista 118 kpl.<br />
Jyväskylän Seudun Puhdistamo Oy<br />
Yhtiön tulee toimia taloudellisesti kannattavasti.<br />
Tavoite toteutui. Yhtiö hoiti tehtävänsä hyväksytyn käyttötalousmenoarvion puitteissa ja osittain<br />
sen alittaen.<br />
Yhtiön tulee saavuttaa sellaiset puhdistustulokset, että purkuvesistön tila säilyy hyvänä.<br />
Nenäinniemen puhdistamo käsitteli puhdistamolle johdetut jätevedet voimassa olevan<br />
ympäristöluvan ehtojen mukaisesti. Asetettu tavoite toteutui Nenäinniemen puhdistamon osalta.<br />
Korpilahden puhdistamon ensimmäisen vuosineljänneksen käsitellyn jäteveden BOD 7 - tulos ylitti<br />
hieman ympäristöluvan mukaisen pitoisuusarvon. BOD 7 -puhdistustehon osalta lupaehto täyttyi.<br />
Muina vuosineljänneksinä puhdistamo toimi lupaehtojen mukaisesti. Asetettu tavoite ei täysin<br />
täyttynyt Korpilahden puhdistamon osalta.
100<br />
Jykes Kiinteistöt Oy<br />
Yhtiön tulee toimia taloudellisesti kannattavasti. Investointien tuottojen tulee pitkällä tähtäimellä<br />
kattaa lainanhoitokulut.<br />
Jykes Kiinteistöjen taloudellinen tulos jäi alle budjetin vuonna <strong>2011</strong> ja oli negatiivinen Tähän<br />
vaikuttivat osakkuusyhtiön osakkeiden alaskirjaus sekä normaalia suuremmat luottotappiot. Yhtiön<br />
kassavirta pysyi kuitenkin edelleen positiivisena.<br />
Yhtiön tulee jatkaa elinkeinorakenteen vahvistamista aktiivisin tasejärjestelyin. Realisointien osalta<br />
on pyrittävä suhdanteiden kannalta optimaaliseen myyntiajankohtaan ja hinnoittelulla on turvattava<br />
yhtiön omat pääomat.<br />
Yhtiö myi kaksi pienehköä kiinteistöä vuoden aikana. Kauppojen vaikutus yhtiön tulokseen oli<br />
positiivinen.<br />
Total Kiinteistöpalvelut Oy<br />
Yhtiön tulee toimia taloudellisesti kannattavasti myös avoimilla markkinoilla.<br />
Yhtiölle asetettu tavoite ei toteutunut, sillä yhtiön toiminta oli tappiollista tilivuonna <strong>2011</strong>.<br />
Jyväskylän Jäähalli Oy<br />
Yhtiön tulee toimia taloudellisesti kannattavasti siten, että ulkopuolinen pääomalaina pystytään<br />
maksamaan takaisin laina-ajan päätyttyä.<br />
Viime vuosi oli yhtiön viides toimintavuosi ja toiminnalliset tavoitteet hallissa tapahtuvien jääurheiluja<br />
kulttuuritapahtumien onnistumiseksi on saavutettu hyvin. Halli on saatu kovasta käytöstä<br />
huolimatta pysymään siistinä ja toimintakuntoisena joka vuosi toteutettujen kunnostusten ja<br />
parannusten ansiosta.<br />
Yhtiön talous on kehittynyt positiivisesti kahden ensimmäisen toimintavuoden aikana toteutettujen<br />
investointien jälkeen ja yhtiö pystyy hoitamaan velvoitteensa normaalisti. Yhtiön maksuvalmius on<br />
hyvä.<br />
Yhtiö saa tuottonsa lähes täysin osakkeenomistajilta perittävinä hoito- ja rahoitusvastikkeina.<br />
Hoitovastike vastaa vuosittaisia hoitokuluja. Rahoitusvastikkeet pienenevät lainapääoman<br />
pienentyessä ja valmius ulkopuolisen pääomalainan poismaksamiseen on olemassa v. 2018, kun<br />
pääomalainat erääntyvät.<br />
Jyväskylän Paviljonkisäätiö<br />
Paviljonkisäätiön tavoitteena on parantaa Paviljongin messu- ja kongressitoimijoiden<br />
toimintaedellytyksiä ylläpitämällä ja kehittämällä Paviljongin kiinteistöä.<br />
Paviljonkisäätiön vuosi meni suunnitellun mukaisesti ja koko vuoden tulos oli budjetin mukainen.<br />
Kiinteistön ylläpitokulut laskivat jonkin verran edellisestä vuodesta. Vuonna <strong>2011</strong> ei tehty<br />
investointeja.
101<br />
2.2 Määrärahojen ja tuloarvioiden toteutuminen<br />
2.2.1 Käyttötalouden toteutuminen<br />
Talousarvion toteutumisvertailu esitetään samalla tarkkuudella (1 000 euroa) kuin talousarvio.<br />
Talousarvion toteutuminen<br />
Muutettu talousarvio / tilinpäätös<br />
1 000 euroa TA + M TP<br />
Ero TA / TP<br />
<strong>2011</strong> <strong>2011</strong> 1 000 € %<br />
Toimiala<br />
Konsernihallinto 13 964,7 14 951,4 986,7 7,1 %<br />
Sosiaali- ja terveyspalvelut 69 044,1 70 560,0 1 515,9 2,2 %<br />
Sivistyspalvelut 10 489,6 13 093,8 2 604,2 24,8 %<br />
Kaupunkirakennepalvelut 32 471,1 35 383,8 2 912,7 9,0 %<br />
Käyttötaloustulot 125 969,5 133 989,0 8 019,5 6,4 %<br />
Tilapalvelu Liikelaitos 74 056,0 74 785,2 729,2 1,0 %<br />
Jyväskylän Seudun Työterveys Liikelaitos 7 582,9 7 621,2 38,3 0,5 %<br />
Talouskeskus Liikelaitos 5 695,2 6 687,4 992,2 17,4 %<br />
Altek Aluetekniikka Liikelaitos 18 629,5 20 308,2 1 678,7 9,0 %<br />
Kylän Kattaus Liikelaitos 16 441,0 17 343,2 902,2 5,5 %<br />
Keski-Suomen pelastuslaitos Liikelaitos 25 436,0 26 082,7 646,7 2,5 %<br />
Käyttötaloustulot yhteensä 273 810,1 286 816,9 13 006,8 4,8 %<br />
Konsernihallinto -29 925,6 -31 035,0 -1 109,3 3,7 %<br />
Sosiaali- ja terveyspalvelut -474 725,9 -483 532,9 -8 807,1 1,9 %<br />
Sivistyspalvelut -150 583,8 -154 169,9 -3 586,1 2,4 %<br />
Kaupunkirakennepalvelut -52 372,2 -53 239,2 -866,9 1,7 %<br />
Käyttötalousmenot -707 607,6 -721 977,0 -14 369,4 2,0 %<br />
Tilapalvelu Liikelaitos -43 925,5 -43 811,2 114,3 -0,3 %<br />
Jyväskylän Seudun Työterveys Liikelaitos -7 582,6 -7 673,8 -91,2 1,2 %<br />
Talouskeskus Liikelaitos -5 351,6 -7 108,1 -1 756,4 32,8 %<br />
Altek Aluetekniikka Liikelaitos -18 401,6 -20 423,5 -2 021,9 11,0 %<br />
Kylän Kattaus Liikelaitos -16 624,9 -18 312,9 -1 688,0 10,2 %<br />
Keski-Suomen pelastuslaitos Liikelaitos -24 335,1 -23 974,4 360,7 -1,5 %<br />
Käyttötalousmenot yhteensä -823 828,8 -843 280,9 -19 452,1 2,4 %<br />
Konsernihallinto -15 960,9 -16 083,6 -122,6 0,8 %<br />
Sosiaali- ja terveyspalvelut -405 681,8 -412 972,9 -7 291,2 1,8 %<br />
Sivistyspalvelut -140 094,2 -141 076,1 -981,9 0,7 %<br />
Kaupunkirakennepalvelut -19 901,1 -17 855,4 2 045,7 -10,3 %<br />
Käyttötalous netto -581 638,1 -587 988,0 -6 350,0 1,1 %<br />
Tilapalvelu Liikelaitos 30 130,5 30 974,0 843,5 2,8 %<br />
Jyväskylän Seudun Työterveys Liikelaitos 0,3 -52,6 -53,0 -15928,1 %<br />
Talouskeskus Liikelaitos 343,6 -420,6 -764,2 -222,4 %<br />
Altek Aluetekniikka Liikelaitos 227,9 -115,3 -343,2 -150,6 %<br />
Kylän Kattaus Liikelaitos -183,9 -969,7 -785,8 427,3 %<br />
Keski-Suomen pelastuslaitos Liikelaitos 1 100,9 2 108,3 1 007,4 91,5 %<br />
Käyttötalous netto yhteensä -550 018,7 -556 464,0 -6 445,3 1,2 %
102<br />
Talousarvion toteutuminen<br />
Alkuperäinen talousarvio / tilinpäätös<br />
1 000 euroa TA TP<br />
Ero TA / TP<br />
<strong>2011</strong> <strong>2011</strong> 1 000 € %<br />
Toimiala<br />
Konsernihallinto 14 537,7 14 951,4 413,7 2,8 %<br />
Sosiaali- ja terveyspalvelut 80 938,8 70 560,0 -10 378,8 -12,8 %<br />
Sivistyspalvelut 9 743,6 13 093,8 3 350,2 34,4 %<br />
Kaupunkirakennepalvelut 29 771,1 35 383,8 5 612,7 18,9 %<br />
Käyttötaloustulot 134 991,2 133 989,0 -1 002,2 -0,7 %<br />
Tilapalvelu Liikelaitos 74 056,0 74 785,2 729,2 1,0 %<br />
Jyväskylän Seudun Työterveys Liikelaitos 7 582,9 7 621,2 38,3 0,5 %<br />
Talouskeskus Liikelaitos 5 695,2 6 687,4 992,2 17,4 %<br />
Altek Aluetekniikka Liikelaitos 18 629,5 20 308,2 1 678,7 9,0 %<br />
Kylän Kattaus Liikelaitos 16 441,0 17 343,2 902,2 5,5 %<br />
Keski-Suomen pelastuslaitos Liikelaitos 25 436,0 26 082,7 646,7 2,5 %<br />
Käyttötaloustulot yhteensä 282 831,8 286 816,9 3 985,1 1,4 %<br />
Konsernihallinto -29 807,7 -31 035,0 -1 227,3 4,1 %<br />
Sosiaali- ja terveyspalvelut -476 944,8 -483 532,9 -6 588,1 1,4 %<br />
Sivistyspalvelut -148 152,3 -154 169,9 -6 017,6 4,1 %<br />
Kaupunkirakennepalvelut -49 359,8 -53 239,2 -3 879,4 7,9 %<br />
Käyttötalousmenot -704 264,6 -721 977,0 -17 712,4 2,5 %<br />
Tilapalvelu Liikelaitos -43 926,0 -43 811,2 114,8 -0,3 %<br />
Jyväskylän Seudun Työterveys Liikelaitos -7 582,9 -7 673,8 -90,9 1,2 %<br />
Talouskeskus Liikelaitos -5 325,0 -7 108,1 -1 783,1 33,5 %<br />
Altek Aluetekniikka Liikelaitos -18 364,5 -20 423,5 -2 059,0 11,2 %<br />
Kylän Kattaus Liikelaitos -16 599,5 -18 312,9 -1 713,4 10,3 %<br />
Keski-Suomen pelastuslaitos Liikelaitos -24 395,8 -23 974,4 421,4 -1,7 %<br />
Käyttötalousmenot yhteensä -820 458,3 -843 280,9 -22 822,6 2,8 %<br />
Konsernihallinto -15 270,0 -16 083,6 -813,6 5,3 %<br />
Sosiaali- ja terveyspalvelut -396 006,0 -412 972,9 -16 966,9 4,3 %<br />
Sivistyspalvelut -138 408,7 -141 076,1 -2 667,4 1,9 %<br />
Kaupunkirakennepalvelut -19 588,7 -17 855,4 1 733,3 -8,8 %<br />
Käyttötalous netto -569 273,4 -587 988,0 -18 714,6 3,3 %<br />
Tilapalvelu Liikelaitos 30 130,0 30 974,0 844,0 2,8 %<br />
Jyväskylän Seudun Työterveys Liikelaitos 0,0 -52,6 -52,6 -100,0 %<br />
Talouskeskus Liikelaitos 370,2 -420,6 -790,8 -213,6 %<br />
Altek Aluetekniikka Liikelaitos 265,0 -115,3 -380,3 -143,5 %<br />
Kylän Kattaus Liikelaitos -158,5 -969,7 -811,2 511,8 %<br />
Keski-Suomen pelastuslaitos Liikelaitos 1 040,2 2 108,3 1 068,1 102,7 %<br />
Käyttötalous netto yhteensä -537 626,5 -556 464,0 -18 837,5 3,5 %<br />
Käyttötalousosa Alkuperäinen Talousarvio- Talousarvio Toteutuma Poikkeama<br />
yhteensä talousarvio muutokset muutosten<br />
jälkeen<br />
Toimintatulot 282 831,8 -9 021,7 273 810,1 286 816,9 13 006,8<br />
Toimintamenot -820 458,3 -3 370,5 -823 828,8 -843 280,9 -19 452,1<br />
Toimintakate -537 626,5 -12 392,2 -550 018,7 -556 464,0 -6 445,3
103<br />
Käyttötalousmenot TA+M / TP<br />
TA TA+M TP Ero TA+M / TP<br />
1 000 euroa <strong>2011</strong> <strong>2011</strong> <strong>2011</strong> 1 000 € %<br />
Konsernihallinto 29 808 29 926 31 035 1 109 3,7 %<br />
Sosiaali- ja terveyspalvelut 461 404 474 726 483 533 8 807 1,9 %<br />
Sivistyspalvelut 148 152 150 584 154 170 3 586 2,4 %<br />
Kaupunkirakennepalvelut 49 360 52 372 53 239 867 1,7 %<br />
Käyttötalousmenot 688 724 707 608 721 977 14 369 2,0 %<br />
Kaupunginvaltuusto -26 -6,1 %<br />
Kaupunginhallitus 960 7,1 %<br />
Osaamis- ja elinkeinopolitiikka -22 -0,4 %<br />
Hallintokeskus 6 0,1 %<br />
Tietohallinto 192 3,7 %<br />
Hallinto ja kehittäminen 2 154 15,5 %<br />
Terveydenhuollon palvelut, JKL 51 0,1 %<br />
Terveydenhuollon palvelut, JYTE -826 -7,1 %<br />
Erikoissairaanhoidon palvelut 1 298 1,0 %<br />
Lasten päivähoitopalvelut 1 433 1,9 %<br />
Vanhus- ja vammaispalvelut 3 523 3,3 %<br />
Sosiaali- ja perhepalvelut 1 174 2,0 %<br />
Tukipalvelut 388 17,1 %<br />
Varhainen kasvu ja perusopetus 1 819 1,8 %<br />
Aikuiskoulutus ja taiteen perusopetus -18 -0,4 %<br />
Kulttuuripalvelut -5 -0,2 %<br />
Kirjastopalvelut 60 0,7 %<br />
Museopalvelut 397 9,5 %<br />
Nuorisopalvelut 54 2,0 %<br />
Liikuntapalvelut 408 2,6 %<br />
Jyväskylän kaupunginorkesteri 75 2,6 %<br />
Jyväskylän kaupunginteatteri 408 7,9 %<br />
Hallinto ja kehittäminen -230 -4,3 %<br />
Kaupunkirakenne 1 515 5,2 %<br />
Joukko- ja palveluliikenne -7 -0,2 %<br />
Pelastuspalvelut -6 -0,1 %<br />
Maan myyntivoitot ja maankäyttösopimukset 0 -<br />
Rakennus- ja ympäriristövalvonta -405 -11,3 %<br />
KAIKKI YHTEENSÄ 14 369 2,0 %
104<br />
Käyttötaloustulot TA+M / TP<br />
TA TA+M TP Ero TA+M / TP<br />
1 000 euroa <strong>2011</strong> <strong>2011</strong> <strong>2011</strong> 1 000 € %<br />
Konsernihallinto 14 538 13 965 14 951 987 7,1 %<br />
Sosiaali- ja terveyspalvelut 65 398 69 044 70 560 1 516 2,2 %<br />
Sivistyspalvelut 9 744 10 490 13 094 2 604 24,8 %<br />
Kaupunkirakennepalvelut 19 071 20 271 22 419 2 147 10,6 %<br />
Maan myyntiv.ja maankäyttös. 10 700 12 200 12 965 765 6,3 %<br />
Käyttötaloustulot 119 450 125 970 133 989 8 019 6,4 %<br />
Kaupunginvaltuusto 0 -<br />
Kaupunginhallitus 694 8,7 %<br />
Osaamis- ja elinkeinopolitiikka 0 0,0 %<br />
Hallintokeskus 67 14,2 %<br />
Tietohallinto 226 4,2 %<br />
Hallinto ja kehittäminen 2 503 150,7 %<br />
Terveydenhuollon palvelut, JKL -2 672 -21,6 %<br />
Terveydenhuollon palvelut, JYTE -784 -6,7 %<br />
Erikoissairaanhoidon palvelut 36 -<br />
Lasten päivähoitopalvelut -70 -0,8 %<br />
Vanhus- ja vammaispalvelut 1 385 6,5 %<br />
Sosiaali- ja perhepalvelut 1 118 8,1 %<br />
Tukipalvelut 273 -<br />
Varhainen kasvu ja perusopetus 161 4,3 %<br />
Aikuiskoulutus ja taiteen perusopetus 17 1,3 %<br />
Kulttuuripalvelut 53 12,7 %<br />
Kirjastopalvelut 33 6,3 %<br />
Museopalvelut 402 107,4 %<br />
Nuorisopalvelut 21 9,8 %<br />
Liikuntapalvelut 1 308 46,5 %<br />
Jyväskylän kaupunginorkesteri 88 37,4 %<br />
Jyväskylän kaupunginteatteri 250 25,8 %<br />
Hallinto ja kehittäminen -89 -7,2 %<br />
Kaupunkirakenne 2 135 13,8 %<br />
Joukko- ja palveluliikenne 15 1,2 %<br />
Pelastuspalvelut 0 -<br />
Maan myyntivoitot ja maankäyttösopimukset 765 6,3 %<br />
Rakennus- ja ympäriristövalvonta 87 3,7 %<br />
KAIKKI YHTEENSÄ 8 019 6,4 %
105<br />
Käyttötalouden nettomenot TA+M / TP<br />
TA TA+M TP Ero TA+M / TP<br />
1 000 euroa <strong>2011</strong> <strong>2011</strong> <strong>2011</strong> 1 000 € %<br />
Konsernihallinto 15 270 15 961 16 084 123 0,8 %<br />
Sosiaali- ja terveyspalvelut 396 006 405 682 412 973 7 291 1,8 %<br />
Sivistyspalvelut 138 409 140 094 141 076 982 0,7 %<br />
Kaupunkirakennepalvelut 31 789 32 101 30 821 -1 281 -4,0 %<br />
Maan myyntiv.ja maankäyttös. -12 200 -12 200 -12 965 -765 6,3 %<br />
Käyttötalous netto 569 273 581 638 587 988 6 350 1,1 %<br />
Kaupunginvaltuusto -26 -6,1 %<br />
Kaupunginhallitus 266 4,9 %<br />
Osaamis- ja elinkeinopolitiikka -22 -0,4 %<br />
Hallintokeskus -61 -1,3 %<br />
Tietohallinto -34 17,3 %<br />
Hallinto ja kehittäminen -350 -2,9 %<br />
Terveydenhuollon palvelut, JKL 2 723 4,0 %<br />
Terveydenhuollon palvelut, JYTE -42 -<br />
Erikoissairaanhoidon palvelut 1 262 1,0 %<br />
Lasten päivähoitopalvelut 1 503 2,3 %<br />
Vanhus- ja vammaispalvelut 2 138 2,5 %<br />
Sosiaali- ja perhepalvelut 56 0,1 %<br />
Tukipalvelut 116 5,1 %<br />
Varhainen kasvu ja perusopetus 1 658 1,7 %<br />
Aikuiskoulutus ja taiteen perusopetus -35 -1,2 %<br />
Kulttuuripalvelut -58 -2,0 %<br />
Kirjastopalvelut 27 0,4 %<br />
Museopalvelut -4 -0,1 %<br />
Nuorisopalvelut 33 1,3 %<br />
Liikuntapalvelut -900 -7,1 %<br />
Jyväskylän kaupunginorkesteri -13 -0,5 %<br />
Jyväskylän kaupunginteatteri 158 3,8 %<br />
Hallinto ja kehittäminen -141 -3,4 %<br />
Kaupunkirakenne -619 -4,5 %<br />
Joukko- ja palveluliikenne -22 -0,7 %<br />
Pelastuspalvelut -6 -0,1 %<br />
Maan myyntivoitot ja maankäyttösopimukset -765 6,3 %<br />
Rakennus- ja ympäriristövalvonta -492 -40,6 %<br />
KAIKKI YHTEENSÄ 6 350 1,1 %
106<br />
Konsernihallinto<br />
Alkuperäinen Talousarvio- Talousarvio Toteutuma Poikkeama<br />
talousarvio muutokset muutosten<br />
jälkeen<br />
Konsernihallinto yhteensä<br />
Toimintatulot 14 537,7 -573,0 13 964,7 14 951,4 986,7<br />
Toimintamenot -29 807,7 -117,9 -29 925,6 -31 035,0 -1 109,3<br />
Toimintakate -15 270,0 -690,9 -15 960,9 -16 083,6 -122,6<br />
Kaupunginvaltuusto<br />
Toimintatulot 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0<br />
Toimintamenot -427,0 0,0 -427,0 -400,7 26,3<br />
Toimintakate (sitova) -427,0 0,0 -427,0 -400,7 26,3<br />
Kaupunginhallitus<br />
Toimintatulot 8 559,6 -573,0 7 986,6 8 680,9 694,3<br />
Toimintamenot -13 349,6 -80,0 -13 429,6 -14 389,7 -960,1<br />
Toimintakate (sitova) -4 790,0 -653,0 -5 443,0 -5 708,7 -265,7<br />
Osaamis- ja elinkeinopolitiikka<br />
Toimintatulot 140,0 0,0 140,0 140,0 0,0<br />
Toimintamenot -5 791,8 0,0 -5 791,8 -5 769,5 22,3<br />
Toimintakate (sitova) -5 651,8 0,0 -5 651,8 -5 629,5 22,3<br />
Hallintokeskus<br />
Toimintatulot 468,1 0,0 468,1 534,6 66,5<br />
Toimintamenot -5 084,3 -18,3 -5 102,6 -5 108,4 -5,7<br />
Toimintakate (sitova) -4 616,2 -18,3 -4 634,5 -4 573,7 60,8<br />
Tietohallinto<br />
Toimintatulot 5 370,0 0,0 5 370,0 5 595,8 225,8<br />
Toimintamenot -5 155,0 -19,6 -5 174,6 -5 366,7 -192,1<br />
Toimintakate (sitova) 215,0 -19,6 195,4 229,1 33,8<br />
Avustukset<br />
Yksityistieavustukset -380,0 0,0 -380,0 -436,0 -56,0<br />
Vesihuoltoavustukset -300,0 0,0 -300,0 -308,1 -8,1<br />
Alvar Aalto Akatemia -100,0 0,0 -100,0 -100,0 0,0<br />
Jkl:n kesäyliopistoyhdistys ry -20,0 0,0 -20,0 -20,0 0,0<br />
Jyväskylän taide- ja tiedesäätiö -15,0 0,0 -15,0 -15,0 0,0<br />
Pohjoismainen tiedotuststo -7,5 0,0 -7,5 -7,5 0,0<br />
Monikulttuurikeskus Gloria -100,0 0,0 -100,0 -100,0 0,0<br />
Kansalaistoim. vuokra-av. -10,0 0,0 -10,0 -3,0 7,0<br />
Toimintamenot yhteensä -932,5 0,0 -932,5 -989,6 -57,1
107<br />
Alkuperäinen Talousarvio- Talousarvio Toteutuma Poikkeama<br />
talousarvio muutokset muutosten<br />
jälkeen<br />
Kaupunginhallitus<br />
Valtionosuuskompensaatio 3 557,0 0,0 3 557,0 3 557,4 0,4<br />
Yhdistymisavustus 2 538,0 0,0 2 538,0 2 538,0 0,0<br />
Elatustuen takautumissaatavat 893,0 -573,0 320,0 247,8 -72,2<br />
Työterveyshuolto 857,6 0,0 857,6 1 089,5 231,9<br />
Kaupunginhallitus 0,0 0,0 0,0 7,8 7,8<br />
EU-hankkeet 440,0 0,0 440,0 714,1 274,1<br />
Innovaatio- ja yhteispalvelut 29,0 0,0 29,0 72,8 43,8<br />
Tapahtumat ja suhdetoiminta 0,0 0,0 0,0 26,5 26,5<br />
Viestintä ja markkinointi 0,0 0,0 0,0 55,2 55,2<br />
Henkilöstöpalvelut 0,0 0,0 0,0 52,2 52,2<br />
Koheesio- ja kilpailukykyohjelma 35,0 0,0 35,0 53,7 18,7<br />
Kuntien historiateokset 5,0 0,0 5,0 3,1 -1,9<br />
Kansainvälinen toiminta 0,0 0,0 0,0 7,5 7,5<br />
Palvelualueiden yhteiset 0,0 0,0 0,0 30,7 30,7<br />
Maaseutulautakunta 15,0 0,0 15,0 19,4 4,4<br />
Varamääräraha 0,0 0,0 0,0 10,0 10,0<br />
Vaalit 190,0 0,0 190,0 195,3 5,3<br />
Toimintatulot yhteensä 8 559,6 -573,0 7 986,6 8 680,9 694,3<br />
Kunnallisverotus -3 080,0 0,0 -3 080,0 -3 088,5 -8,5<br />
Jäsenmaksut ja K-S:n liiton keh. -2 140,9 0,0 -2 140,9 -2 125,7 15,2<br />
Työterveyshuolto -1 600,0 0,0 -1 600,0 -1 998,8 -398,8<br />
Kaupunginhallitus -1 050,0 -0,7 -1 050,7 -1 322,8 -272,0<br />
Avustukset -932,5 0,0 -932,5 -989,6 -57,1<br />
EU-hankkeet -860,0 -0,3 -860,3 -1 007,3 -147,0<br />
Palkkojen harmonisointi -200,0 0,0 -200,0 -294,0 -94,0<br />
Innovaatio- ja yhteispalvelut -837,7 -4,5 -842,2 -775,2 67,0<br />
Tapahtumat ja suhdetoiminta -350,0 0,0 -350,0 -355,2 -5,2<br />
Viestintä ja markkinointi -300,0 0,0 -300,0 -372,5 -72,5<br />
Henkilöstöpalvelut -350,0 0,0 -350,0 -370,1 -20,1<br />
Ulkoinen tarkastus -216,9 0,0 -216,9 -190,8 26,0<br />
Kehittämishankkeet -210,0 0,0 -210,0 -136,3 73,7<br />
Koheesio-ja kilpailukykyohjelma -163,0 0,0 -163,0 -201,2 -38,2<br />
Kuntien historiateokset -165,0 -0,1 -165,1 -152,2 12,9<br />
Kansainvälinen toiminta -150,0 0,0 -150,0 -147,6 2,4<br />
Palvelualueiden yhteiset -65,0 0,0 -65,0 -126,6 -61,6<br />
Maaseutulautakunta -100,8 0,1 -100,7 -110,0 -9,3<br />
Varamääräraha -50,0 0,0 -50,0 -54,1 -4,1<br />
Korpilahden aluelautakunta -24,9 0,0 -24,9 -20,3 4,6<br />
Vaalit -353,0 0,0 -353,0 -326,4 26,6<br />
Henkilöstökulut kaup.yht. (varhe) -149,9 -74,4 -224,3 -224,3 0,0<br />
Toimintamenot yhteensä -13 349,6 -80,0 -13 429,6 -14 389,7 -960,1
108<br />
Sosiaali- ja terveyspalvelut<br />
Alkuperäinen Talousarvio- Talousarvio Toteutuma Poikkeama<br />
talousarvio muutokset muutosten<br />
jälkeen<br />
Sosiaali- ja terveyspalvelut yhteensä<br />
Toimintatulot 80 938,8 -11 894,7 69 044,1 70 560,0 -1 515,9<br />
Toimintamenot -476 944,8 2 218,9 -474 725,9 -483 532,9 8 807,1<br />
Toimintakate -396 006,0 -9 675,8 -405 681,8 -412 972,9 7 291,2<br />
Hallinto ja kehittäminen<br />
Toimintatulot 1 161,0 500,0 1 661,0 4 164,3 2 503,3<br />
Toimintamenot -13 007,6 -887,2 -13 894,8 -16 048,6 -2 153,8<br />
Toimintakate (sitova) -11 846,6 -387,2 -12 233,8 -11 884,3 349,6<br />
Terveydenhuollon palvelut, JKL<br />
Toimintatulot 12 355,2 0,0 12 355,2 9 682,9 -2 672,3<br />
Toimintamenot -81 615,0 724,8 -80 890,2 -80 941,3 -51,1<br />
Toimintakate (sitova) -69 259,8 724,8 -68 535,0 -71 258,4 -2 723,4<br />
Terveydenhuollon palvelut, Muut<br />
Toimintatulot 11 723,0 -97,0 11 626,0 10 841,9 -784,1<br />
Toimintamenot -11 723,0 96,9 -11 626,1 -10 800,2 825,8<br />
Toimintakate (sitova) 0,0 -0,1 -0,1 41,7 41,8<br />
Erikoissairaanhoidon palvelut, JKL<br />
Toimintatulot 0,0 0,0 0,0 35,9 35,9<br />
Toimintamenot -122 552,0 -4 973,4 -127 525,4 -128 823,7 -1 298,4<br />
Toimintakate (sitova) -122 552,0 -4 973,4 -127 525,4 -128 787,8 -1 262,5<br />
Erikoissairaanhoidon palvelut, Muut<br />
Toimintatulot 15 540,8 -15 540,8 0,0 0,0 0,0<br />
Toimintamenot -15 540,8 15 540,8 0,0 0,0 0,0<br />
Toimintakate (sitova) 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0<br />
Lasten päivähoitopalvelut<br />
Toimintatulot 7 819,8 400,0 8 219,8 8 150,1 -69,7<br />
Toimintamenot -72 877,1 -1 456,9 -74 334,0 -75 766,9 -1 432,9<br />
Toimintakate (sitova) -65 057,3 -1 056,9 -66 114,2 -67 616,7 -1 502,6<br />
Vanhus- ja vammaispalvelut<br />
Toimintatulot 19 270,9 2 050,0 21 320,9 22 705,9 1 385,0<br />
Toimintamenot -101 777,0 -5 431,5 -107 208,5 -110 731,3 -3 522,8<br />
Toimintakate (sitova) -82 506,1 -3 381,5 -85 887,6 -88 025,4 -2 137,8<br />
Sosiaali- ja perhepalvelut<br />
Toimintatulot 13 068,1 793,1 13 861,2 14 979,0 1 117,8<br />
Toimintamenot -57 852,3 -1 394,6 -59 246,9 -60 420,9 -1 174,0<br />
Toimintakate (sitova) -44 784,2 -601,5 -45 385,7 -45 442,0 -56,3
109<br />
Sivistyspalvelut<br />
Alkuperäinen Talousarvio- Talousarvio Toteutuma Poikkeama<br />
talousarvio muutokset muutosten<br />
jälkeen<br />
Sivistyspalvelut yhteensä<br />
Toimintatulot 9 743,6 746,0 10 489,6 13 093,8 2 604,2<br />
Toimintamenot -148 152,3 -2 431,5 -150 583,8 -154 169,9 -3 586,1<br />
Toimintakate -138 408,7 -1 685,5 -140 094,2 -141 076,1 -981,9<br />
Tukipalvelut<br />
Toimintatulot 0,0 0,0 0,0 272,6 272,6<br />
Toimintamenot -2 257,4 -18,6 -2 276,0 -2 664,3 -388,3<br />
Toimintakate -2 257,4 -18,6 -2 276,0 -2 391,7 -115,7<br />
Opetuspalvelut yhteensä<br />
Toimintatulot 4 194,4 746,0 4 940,4 5 117,6 177,2<br />
Toimintamenot -104 419,2 -2 240,4 -106 659,6 -108 460,3 -1 800,7<br />
Toimintakate -100 224,8 -1 494,4 -101 719,2 -103 342,7 -1 623,5<br />
Varhainen kasvu ja perusopetus<br />
Toimintatulot 2 950,4 746,0 3 696,4 3 856,9 160,5<br />
Toimintamenot -100 191,6 -2 223,3 -102 414,9 -104 233,8 -1 818,8<br />
Toimintakate (sitova) -97 241,2 -1 477,3 -98 718,5 -100 376,9 -1 658,3<br />
Aikuiskoulutus ja taiteen perusopetus<br />
Toimintatulot 1 244,0 0,0 1 244,0 1 260,7 16,7<br />
Toimintamenot -4 227,6 -17,1 -4 244,7 -4 226,5 18,1<br />
Toimintakate (sitova) -2 983,6 -17,1 -3 000,7 -2 965,8 34,8
110<br />
Alkuperäinen Talousarvio- Talousarvio Toteutuma Poikkeama<br />
talousarvio muutokset muutosten<br />
jälkeen<br />
Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalvelut yhteensä<br />
Toimintatulot 4 346,5 0,0 4 346,5 6 163,2 1 816,7<br />
Toimintamenot -33 535,4 -128,8 -33 664,2 -34 578,7 -914,5<br />
Toimintakate -29 188,9 -128,8 -29 317,7 -28 415,5 902,2<br />
Kulttuuripalvelut<br />
Toimintatulot 414,1 0,0 414,1 466,8 52,7<br />
Toimintamenot -3 282,5 -4,2 -3 286,7 -3 281,4 5,3<br />
Toimintakate (sitova) -2 868,4 -4,2 -2 872,6 -2 814,7 58,0<br />
Kirjastopalvelut<br />
Toimintatulot 529,4 0,0 529,4 562,6 33,2<br />
Toimintamenot -7 981,6 -15,4 -7 997,0 -8 056,7 -59,8<br />
Toimintakate (sitova) -7 452,2 -15,4 -7 467,6 -7 494,1 -26,6<br />
Museopalvelut<br />
Toimintatulot 374,0 0,0 374,0 775,6 401,6<br />
Toimintamenot -4 185,0 -12,9 -4 197,9 -4 595,2 -397,3<br />
Toimintakate (sitova) -3 811,0 -12,9 -3 823,9 -3 819,6 4,2<br />
Nuorisopalvelut<br />
Toimintatulot 215,0 0,0 215,0 236,1 21,1<br />
Toimintamenot -2 685,3 -7,7 -2 693,0 -2 747,4 -54,4<br />
Toimintakate (sitova) -2 470,3 -7,7 -2 478,0 -2 511,3 -33,3<br />
Liikuntapalvelut<br />
Toimintatulot 2 814,0 0,0 2 814,0 4 122,1 1 308,1<br />
Toimintamenot -15 401,0 -88,6 -15 489,6 -15 897,9 -408,3<br />
Toimintakate (sitova) -12 587,0 -88,6 -12 675,6 -11 775,8 899,8<br />
Kulttuurilaitokset yhteensä<br />
Toimintatulot 1 202,7 0,0 1 202,7 1 540,4 337,7<br />
Toimintamenot -7 940,3 -43,7 -7 984,0 -8 466,6 -482,6<br />
Toimintakate -6 737,6 -43,7 -6 781,3 -6 926,1 -144,9<br />
Jyväskylän kaupunginorkesteri<br />
Toimintatulot 234,6 0,0 234,6 322,4 87,8<br />
Toimintamenot -2 816,0 -20,7 -2 836,7 -2 911,5 -74,8<br />
Toimintakate (sitova) -2 581,4 -20,7 -2 602,1 -2 589,1 13,0<br />
Jyväskylän kaupunginteatteri<br />
Toimintatulot 968,1 0,0 968,1 1 218,0 249,9<br />
Toimintamenot -5 124,3 -23,0 -5 147,3 -5 555,0 -407,8<br />
Toimintakate (sitova) -4 156,2 -23,0 -4 179,2 -4 337,0 -157,9
111<br />
Kaupunkirakennepalvelut<br />
Alkuperäinen Talousarvio- Talousarvio Toteutuma Poikkeama<br />
talousarvio muutokset muutosten<br />
jälkeen<br />
Kaupunkirakennepalvelut yhteensä<br />
Toimintatulot 29 771,1 2 700,0 32 471,1 35 383,8 2 912,7<br />
Toimintamenot -49 359,8 -3 012,4 -52 372,2 -53 239,2 -866,9<br />
Toimintakate -19 588,7 -312,4 -19 901,1 -17 855,4 2 045,7<br />
Hallinto ja kehittäminen<br />
Toimintatulot 33,7 1 200,0 1 233,7 1 145,2 -88,5<br />
Toimintamenot -2 371,0 -2 970,3 -5 341,3 -5 111,4 229,8<br />
Toimintakate (sitova) -2 337,3 -1 770,3 -4 107,6 -3 966,3 141,3<br />
Kaupunkirakenne<br />
Toimintatulot 15 480,7 0,0 15 480,7 17 615,2 2 134,5<br />
Toimintamenot -29 352,5 -7,3 -29 359,8 -30 875,0 -1 515,2<br />
Toimintakate (sitova) -13 871,8 -7,3 -13 879,1 -13 259,8 619,3<br />
Joukko- ja palveluliikenne<br />
Toimintatulot 1 185,0 0,0 1 185,0 1 199,8 14,8<br />
Toimintamenot -4 467,5 0,0 -4 467,5 -4 460,2 7,3<br />
Toimintakate (sitova) -3 282,5 0,0 -3 282,5 -3 260,4 22,1<br />
Pelastuspalvelut<br />
Toimintamenot -9 621,9 2,2 -9 619,7 -9 613,6 6,2<br />
Toimintakate (sitova) -9 621,9 2,2 -9 619,7 -9 613,6 6,2<br />
Maan myyntivoitot ja maankäyttösopimukset<br />
Toimintatulot 10 700,0 1 500,0 12 200,0 12 965,2 765,2<br />
Toimintakate (sitova) 10 700,0 1 500,0 12 200,0 12 965,2 765,2<br />
Rakennus- ja ympäristövalvonta<br />
Toimintatulot 2 371,7 0,0 2 371,7 2 458,4 86,7<br />
Toimintamenot -3 546,9 -37,0 -3 583,9 -3 179,0 404,9<br />
Toimintakate (sitova) -1 175,2 -37,0 -1 212,2 -720,6 491,6
112<br />
Jyväskylän kaupungin liikelaitokset<br />
Liikelaitokset <strong>2011</strong> / Tuloslaskelma<br />
1000 euroa Tila- Talous- Työter- Altek Kylän Pela Yhteensä<br />
palvelu keskus veys Kattaus<br />
Toimintatulot 74 785 6 687 7 621 20 308 17 343 26 083 152 828<br />
Toimintamenot -43 811 -7 108 -7 674 -20 423 -18 313 -23 974 -121 304<br />
TOIMINTAKATE 30 974 -421 -53 -115 -970 2 108 31 524<br />
Rahoitustuotot ja -kulut -16 475 0 0 0 0 -23 -16 498<br />
Korkotulot 0<br />
Muut rahoitustulot 26 0,5 0,4 0,5 0,1 0,9 28<br />
Peruspääoman korko -16 501 -16 501<br />
Korkomenot -24,3 -24<br />
Muut rahoitusmenot -0,6 0,0 -0,1 -0,2 0,0 -1<br />
VUOSIKATE 14 499 -421 -52 -115 -970 2 085 15 026<br />
Poistot -14 215 -468 0 -140 0 -822 -15 645<br />
Satunnaiset tulot 0 0 0 0 0 0 0<br />
TILIKAUDEN TULOS 284 -888 -52 -255 -970 1 262 -619<br />
Poistoeron lisäys/vähennys 0 0 0 0 0 0 0<br />
TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ / ALIJÄÄMÄ<br />
284 -888 -52 -255 -970 1 262 -619<br />
Kumulatiivinen yli- / alijäämä -1 020 -748 19 1 135 793 2 127 2 306<br />
Liikelaitokset <strong>2011</strong> / Rahoituslaskelma<br />
Tila- Talous- Työter- Altek Kylän Pela Yhteensä<br />
palvelu palv.k veys Kattaus<br />
TOIMINNAN RAHAVIRTA<br />
Vuosikate 14 499 -421 -52 -115 -970 2 085 15 026<br />
Satunnaiset erät 0<br />
Tulorahoituksen korjauserät -291 -66 -25 -382<br />
Toiminnan rahavirta 14 207 -421 -52 -181 -970 2 060 14 644<br />
Investointimenot -49 149 -363 -334 -1 560 -51 406<br />
Rahoitusosuudet inv.menoihin 3 485 192 3 677<br />
Pys.vast.hyödykk.luovutustulot 834 35 43 912<br />
Investointien rahavirta -44 831 -363 0 -299 0 -1 325 -46 817<br />
Toiminnan ja inv. rahavirta -30 623 -784 -52 -480 -970 735 -32 174<br />
RAHOITUKSEN RAHAVIRTA<br />
Antolainasaamisten lisäykset -48 -48<br />
Antolainasaamisten vähennykset 0<br />
Antolainauksen muutokset -48 0 0 0 0 0 -48<br />
Pitkäaikaisten lainojen lisäys 0<br />
Pitkäaikaisten lainojen vähennys 0<br />
Lyhytaikaisten lainojen muutos 0<br />
Lainakannan muutokset 0 0 0 0 0 0 0<br />
Oman pääoman muutokset 34 935 34 935<br />
Muut maksuvalm. muutokset -4 263 784 52 480 970 -735 -2 713<br />
Rahoituksen rahavirta 30 623 784 52 480 970 -735 32 174<br />
Rahavarojen muutos 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0
113<br />
TILAPALVELU (1000 €) 2006 2007 2008 2009 2010 <strong>2011</strong><br />
Muutos<br />
€ %<br />
Toimintatuotot 36 940 38 807 40 484 69 642 71 179 74 785 3 606 5 %<br />
Toimintakulut -19 991 -21 079 -23 216 -38 125 -41 722 -43 811 -2 089 5 %<br />
TOIMINTAKATE 16 949 17 728 17 268 31 518 29 457 30 974 1 517 5 %<br />
Rahoitustuotot ja -kulut -9 400 -9 596 -9 418 -19 487 -15 458 -16 475 -1 017 7 %<br />
VUOSIKATE 7 549 8 132 7 850 12 030 13 999 14 499 500 4 %<br />
Poistot ja arvonalentumiset -7 196 -7 494 -7 716 -12 749 -16 365 -14 215 2 150 -13 %<br />
TILIKAUDEN YLI- / ALIJÄÄMÄ 353 639 134 -719 -2 365 284 2 649 -112 %<br />
Kumulatiivinen yli- / alijäämä 1 006 1 646 1 780 1 061 -1 304 -1 020 284 -22 %<br />
TOIMINNAN RAHAVIRTA 7 100 7 239 7 546 11 977 13 605 14 207 603 4 %<br />
Investointimenot -13 568 -14 856 -15 069 -41 674 -39 492 -49 149 -9 658 24 %<br />
Rahoitusosuudet inv.menoihin 0 2 292 0 1 170 435 3 485 3 050 702 %<br />
Pys.vast.hyödykk.luovutustulot 1 750 3 636 7 509 4 684 9 026 834 -8 192 -91 %<br />
INVESTOINTIEN RAHAVIRTA -11 818 -8 927 -7 560 -35 820 -30 031 -44 831 -14 800 49 %<br />
ANTOLAINAUKSEN MUUTOKSET 0 0 -50 -22 -88 -48 40 -45 %<br />
LAINAKANNAN MUUTOKSET 0 0 0 0 0 0 0 -<br />
OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSET 5 946 6 973 3 526 24 463 18 685 34 935 16 249 87 %<br />
MUUT MAKSUVALM. MUUTOKSET 121 -5 284 -3 462 -598 -2 171 -4 263 -2 092 96 %<br />
RAHOITUKSEN RAHAVIRTA 6 067 1 689 14 23 843 16 426 30 623 14 197 86 %<br />
Rahavarojen muutos 1 349 0 0 0 0 0 0 127 %<br />
JYVÄSKYLÄN SEUDUN TYÖTE<br />
2006 2007 2008 2009 2010 <strong>2011</strong><br />
Muutos<br />
€ %<br />
Toimintatuotot 3 220 3 027 3 449 3 681 4 289 7 621 3 332 78 %<br />
Toimintakulut -3 350 -3 053 -3 499 -3 542 -4 255 -7 674 -3 419 80 %<br />
TOIMINTAKATE -129 -25 -50 139 34 -53 -87 -255 %<br />
Rahoitustuotot ja -kulut 0 0 0 0 0 0 0 53 %<br />
VUOSIKATE -129 -25 -50 139 34 -52 -86 -253 %<br />
TILIKAUDEN YLI- / ALIJÄÄMÄ -129 -25 -50 139 34 -52 -86 -253 %<br />
Kumulatiivinen yli- / alijäämä -27 -52 -102 37 71 19 -52 -73 %<br />
TOIMINNAN RAHAVIRTA -129 -25 -50 136 34 -52 -86 -253 %<br />
MUUT MAKSUVALM. MUUTOKSET 4 25 50 -136 -34 52 86 -253 %<br />
RAHOITUKSEN RAHAVIRTA 4 25 50 -136 -34 52 86 -253 %<br />
Rahavarojen muutos -125 0 0 0 0 0 0 -<br />
TALOUSKESKUS (1000 €) 2006 2007 2008 2009 2010 <strong>2011</strong><br />
Muutos<br />
€ %<br />
Toimintatuotot - 4 289 4 763 6 406 6 192 6 687 496 8 %<br />
Toimintakulut - -4 728 -4 891 -5 372 -5 766 -7 108 -1 342 23 %<br />
TOIMINTAKATE - -440 -127 1 034 426 -421 -846 -199 %<br />
Rahoitustuotot ja -kulut - 0 -4 -6 -5 0 5 -99 %<br />
VUOSIKATE - -440 -131 1 028 420 -421 -841 -200 %<br />
Poistot ja arvonalentumiset - 0 0 -357 -380 -468 -88 23 %<br />
TILIKAUDEN YLI- / ALIJÄÄMÄ - -440 -131 671 41 -888 -929 -2278 %<br />
Kumulatiivinen yli- / alijäämä - -440 -571 100 141 -748 -888 -631 %<br />
TOIMINNAN RAHAVIRTA - -461 -131 1 028 420 -421 -841 -200 %<br />
Investointimenot - -11 -59 -1 792 -189 -363 -175 92 %<br />
Pys.vast.hyödykk.luovutustulot - 33 0 0 0 0 0 -<br />
INVESTOINTIEN RAHAVIRTA - 21 -59 -1 792 -189 -363 -175 92 %<br />
MUUT MAKSUVALM. MUUTOKSET - 440 190 764 -232 784 1 016 -438 %<br />
RAHOITUKSEN RAHAVIRTA - 440 190 764 -232 784 1 016 -438 %<br />
Rahavarojen muutos - 0 0 0 0 0 0 -99 %
114<br />
ALTEK ALUETEKNIIKKA (1000 2006 2007 2008 2009 2010 <strong>2011</strong><br />
Muutos<br />
€ %<br />
Toimintatuotot 16 461 16 589 16 921 22 157 20 607 20 308 -299 -1 %<br />
Toimintakulut -15 719 -15 507 -17 671 -22 030 -19 661 -20 423 -762 4 %<br />
TOIMINTAKATE 741 1 082 -750 126 946 -115 -1 061 -112 %<br />
Rahoitustuotot ja -kulut 0 0 2 5 6 0 -5 -94 %<br />
VUOSIKATE 741 1 082 -748 131 951 -115 -1 066 -112 %<br />
Poistot ja arvonalentumiset -495 -178 -160 -146 -117 -140 -23 19 %<br />
TILIKAUDEN YLI- / ALIJÄÄMÄ 246 904 -908 -15 834 -255 -1 089 -131 %<br />
Kumulatiivinen yli- / alijäämä 575 1 479 571 556 1 390 1 135 -255 -18 %<br />
TOIMINNAN RAHAVIRTA 675 841 -842 131 1 022 -181 -1 203 -118 %<br />
Investointimenot -401 -262 -205 -47 -65 -334 -269 417 %<br />
Pys.vast.hyödykk.luovutustulot 347 1 722 45 30 14 35 21 158 %<br />
INVESTOINTIEN RAHAVIRTA -53 1 460 -160 -17 -51 -299 -248 486 %<br />
MUUT MAKSUVALM. MUUTOKSET -622 2 301 1 002 -114 -971 480 1 451 -149 %<br />
RAHOITUKSEN RAHAVIRTA -622 -2 301 1 002 -114 -971 480 1 451 -149 %<br />
Rahavarojen muutos 0 0 0 0 0 0 0 -<br />
KYLÄN KATTAUS (1000 €) 2006 2007 2008 2009 2010 <strong>2011</strong><br />
Muutos<br />
€ %<br />
Toimintatuotot 9 700 9 786 9 474 15 153 15 332 17 343 2 011 13 %<br />
Toimintakulut -9 321 -9 915 -9 893 -14 476 -14 719 -18 313 -3 594 24 %<br />
TOIMINTAKATE 379 -129 -418 677 613 -970 -1 583 -258 %<br />
Rahoitustuotot ja -kulut 0 0 0 0 0 0 0 -<br />
VUOSIKATE 379 -129 -418 677 613 -970 -1 583 -258 %<br />
TILIKAUDEN YLI- / ALIJÄÄMÄ 379 -129 -418 677 613 -970 -1 583 -258 %<br />
Kumulatiivinen yli- / alijäämä 1 020 891 473 1 150 1 763 794 -970 -55 %<br />
TOIMINNAN RAHAVIRTA 379 -129 -418 677 613 -970 -1 583 -258 %<br />
MUUT MAKSUVALM. MUUTOKSET -379 129 418 -677 -613 970 1 583 -258 %<br />
RAHOITUKSEN RAHAVIRTA -379 129 418 336 -613 970 1 583 -258 %<br />
Rahavarojen muutos 0 0 0 0 0 0 0 -<br />
KESKI-SUOMEN PELASTUSLA<br />
2006 2007 2008 2009 2010 <strong>2011</strong><br />
Muutos<br />
€ %<br />
Toimintatuotot 17 724 18 579 20 588 21 104 22 166 26 083 3 916 18 %<br />
Toimintakulut -17 171 -18 361 -19 320 -20 229 -20 851 -23 974 -3 123 15 %<br />
TOIMINTAKATE 554 219 1 268 876 1 316 2 108 793 60 %<br />
Rahoitustuotot ja -kulut 7 1 -7 -19 -33 -23 9 -28 %<br />
VUOSIKATE 561 219 1 261 857 1 283 2 085 802 63 %<br />
Poistot ja arvonalentumiset -749 -767 -772 -474 -597 -822 -226 38 %<br />
TILIKAUDEN YLI- / ALIJÄÄMÄ -188 -548 489 383 686 1 262 576 84 %<br />
Kumulatiivinen yli- / alijäämä -146 -694 -205 178 864 2 127 1 262 146 %<br />
TOIMINNAN RAHAVIRTA 483 94 1 261 857 1 269 2 060 790 62 %<br />
Investointimenot -989 -605 -700 -1 426 -1 153 -1 560 -407 35 %<br />
Rahoitusosuudet inv.menoihin 161 0 308 232 309 192 -117 -38 %<br />
Pys.vast.hyödykk.luovutustulot 120 161 0 0 13 43 29 217 %<br />
INVESTOINTIEN RAHAVIRTA -709 -444 -392 -1 193 -831 -1 325 -494 59 %<br />
LAINAKANNAN MUUTOKSET -638 -638 -638 1 029 0 0 0 -<br />
MUUT MAKSUVALM. MUUTOKSET 864 989 -231 -693 -439 -735 -297 68 %<br />
RAHOITUKSEN RAHAVIRTA 226 351 -869 336 -439 -735 -297 68 %<br />
Rahavarojen muutos 0 0 0 0 0 0 0 -
115<br />
2.2.2 Tuloslaskelmaosan toteutuminen<br />
Tuloslaskelmaosan toteutumisvertailussa liikelaitoksia ei yhdistellä muuhun talouteen rivi riviltä,<br />
liikelaitosten maksama sijoitetun pääoman tuotto esitetään rivillä korvaus peruspääomasta liikelaitoksilta.<br />
Toteutumisvertailuun sisältyvät myös kaikki palvelualueiden väliset kaupungin sisäiset<br />
erät, joten tässä esitettävä tuloslaskelma poikkeaa näiltä osin tilinpäätöksen mukaisesta virallisesta<br />
vuoden <strong>2011</strong> tuloslaskelmasta.<br />
1 000 euroa Alkuperäinen Talousarvio- Talousarvio Toteutuma Poikkeama<br />
talousarvio muutokset muutosten<br />
jälkeen<br />
Toimintatulot 134 991,2 -9 021,7 125 969,5 133 989,0 8 019,5<br />
Myyntitulot 50 828,2 -15 196,1 35 632,1 37 960,4 2 328,3<br />
Maksutulot 42 355,0 1 300,0 43 655,0 42 846,4 -808,6<br />
Tuet ja avustukset 21 383,2 1 627,2 23 010,4 25 178,1 2 167,7<br />
Muut toimintatulot 20 424,9 3 247,2 23 672,1 28 004,1 4 332,1<br />
Toimintamenot -704 264,6 -3 343,0 -707 607,6 -721 977,0 -14 369,4<br />
Henkilöstömenot -270 130,1 -5 878,8 -276 008,9 -280 721,8 -4 712,9<br />
Palvelujen ostot -289 918,3 6 223,2 -283 695,1 -292 967,6 -9 272,5<br />
Aineet, tarvikkeet ja tavarat -17 693,8 -85,0 -17 778,8 -18 394,8 -616,0<br />
Avustukset muille -61 541,4 -3 313,1 -64 854,5 -64 730,2 124,3<br />
Avustukset liikelaitoksille 0,0 0,0 0,0 -48,6 -48,6<br />
Muut toimintamenot -64 981,0 -289,3 -65 270,4 -65 114,1 156,3<br />
Toimintakate -569 273,4 -12 364,7 -581 638,1 -587 988,0 -6 349,9<br />
Verotulot 420 000,0 6 500,0 426 500,0 427 481,9 981,9<br />
Valtionosuudet 130 666,0 -298,6 130 367,4 131 558,4 1 191,0<br />
Rahoitustulot ja -menot: 23 237,1 2 200,0 25 437,1 28 782,4 3 345,3<br />
Korkotulot muilta 17 050,7 0,0 17 050,7 17 005,1 -45,6<br />
Korkotulot liikelaitoksilta 76,6 0,0 76,6 32,2 -44,4<br />
Muut rahoitustulot muilta 649,8 0,0 649,8 2 137,0 1 487,2<br />
Korvaus peruspääomasta liikelait. 16 500,0 0,0 16 500,0 16 500,0 0,0<br />
Korkomenot -11 000,0 2 200,0 -8 800,0 -6 845,1 1 954,9<br />
Muut rahoitusmenot -40,0 0,0 -40,0 -46,8 -6,8<br />
Vuosikate 4 629,7 -3 963,3 666,4 -165,3 -831,7<br />
Poistot ja arvonalentumiset -22 119,5 0,0 -22 119,5 -23 763,5 -1 644,0<br />
Satunnaiset erät 0,0 0,0 0,0 55,2 55,2<br />
Satunnaiset tulot 0,0 0,0 0,0 157,2 157,2<br />
Satunnaiset menot 0,0 0,0 0,0 -102,0 -102,0<br />
Tilikauden tulos -17 489,8 -3 963,3 -21 453,1 -23 873,6 -2 420,5<br />
Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) 340,4 0,0 340,4 340,4 0,0<br />
Varausten lisäys (-) tai vähennys (+) 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0<br />
Rahastojen lisäys (-) tai vähennys (+) 0,0 0,0 0,0 -4,2 -4,2<br />
Tilikauden ylijäämä (alijäämä) -17 149,4 -3 963,3 -21 112,7 -23 537,4 -2 424,7<br />
Verotulot olivat tilinpäätösvuonna yhteensä 427,5 milj. euroa ja toteutuivat 1,0 milj. euroa<br />
muutettua talousarviota suurempana. Verotuloista kunnallisveron tuotto oli 369,0 milj. euroa,<br />
kiinteistöveron tuotto 34,1 milj. euroa ja yhteisöveron tuotto 24,4 milj. euroa. Valtionosuudet<br />
toteutuivat 1,2 milj. euroa muutettua talousarviota suurempina.<br />
Rahoitustulot ja -menot olivat yhteensä 28,8 milj. euroa ja toteutuivat 3,3 milj. euroa muutettua<br />
talousarviota suurempina. Tähän vaikutti erityisesti talousarviossa arvioitua alhaisempi korkotaso<br />
sekä kaupungin saamat osinkotuotot. Korkokulut olivat 2,0 milj. euroa talousarviota vähemmän ja<br />
muut rahoitustuotot 1,5 milj. euroa talousarviota enemmän.
116<br />
Verotulojen erittely<br />
1 000 euroa Alkuperäinen Talousarvio- Talousarvio Toteutuma Poikkeama<br />
talousarvio muutokset muutosten<br />
jälkeen<br />
Verotulot 420 000,0 6 500,0 426 500,0 427 481,9 981,9<br />
Kunnan tulovero 363 700,0 6 200,0 369 900,0 369 012,8 -887,2<br />
Osuus yhteisöveron tuotosta 22 000,0 300,0 22 300,0 24 411,7 2 111,7<br />
Kiinteistövero 34 300,0 0,0 34 300,0 34 057,4 -242,6<br />
Tulovero-% Verotettava tulo Muutos-%<br />
Verovuosi 2002 18,52 1 412 560 4,4 %<br />
Verovuosi 2003 18,52 1 449 386 2,6 %<br />
Verovuosi 2004 18,52 1 486 565 2,6 %<br />
Verovuosi 2005 18,55 1 547 692 4,1 %<br />
Verovuosi 2006 18,69 1 619 807 4,7 %<br />
Verovuosi 2007 18,69 1 737 740 7,3 %<br />
Verovuosi 2008 18,69 1 856 708 6,8 %<br />
Verovuosi 2009 18,50 1 868 683 0,6 %<br />
Verovuosi 2010 19,00 1 895 490 0,2 %<br />
Verovuosi <strong>2011</strong> 19,00 1 976 287 4,3 %<br />
Kiinteistöveroprosentit<br />
Vero-%<br />
Vakituiset asuinrakennukset 0,50 %<br />
Muut asuinrakennukset 1,10 %<br />
Yleinen kiinteistövero 1,15 %<br />
Voimalaitokset 2,85 %<br />
Rakentamaton rakennuspaikka 3,00 %<br />
Valtionosuuksien erittely<br />
1 000 euroa Alkuperäinen Talousarvio- Talousarvio Toteutuma Poikkeama<br />
talousarvio muutokset muutosten<br />
jälkeen<br />
Valtionosuudet 130 666,0 -298,6 130 367,4 131 558,4 1 191,0<br />
Peruspalveluiden valtionosuus 165 717,5 -1 466,7 164 250,8 165 313,9 1 063,1<br />
Verotuloihin perustuva valt.os.tasaus -1 646,9 145,7 -1 501,2 -1 501,2 0,0<br />
Järjestelmämuutoksen tasaus 1 194,0 0,0 1 194,0 1 194,0 0,0<br />
Opetus- ja kulttuuritoimen valt.osuus -34 598,6 1 022,4 -33 576,2 -33 448,3 127,9
117<br />
2.2.3 Investointien toteutuminen<br />
Valtuustoon nähden sitovat määrärahat<br />
- Maa- ja vesialueet<br />
- Irtain käyttöomaisuus yhteensä<br />
- Osakkeet ja osuudet kohteittain<br />
- Yhdyskuntarakentaminen / urheilu- ja retkeilyalueet<br />
- Yhdyskuntarakentaminen / kunnallistekniikka<br />
Alkuperäinen Talousarvio- Talousarvio Toteutuma Poikkeama<br />
talousarvio muutokset muutosten<br />
jälkeen<br />
Maa- ja vesialueet<br />
Tulot (sitova) 500,0 0,0 500,0 1 298,3 798,3<br />
Menot (sitova) -6 000,0 -620,0 -6 620,0 -6 784,9 -164,9<br />
Netto -5 500,0 -620,0 -6 120,0 -5 486,6 633,4<br />
Irtain käyttöomaisuus<br />
Konsernihallinto 0,0 0,0 0,0 444,3 444,3<br />
Sivistyspalvelut 0,0 0,0 0,0 45,0 45,0<br />
Tulot yhteensä (sitova) 0,0 0,0 0,0 489,3 489,3<br />
Konsernihallinto -1 248,0 -435,0 -1 683,0 -791,4 891,6<br />
Sosiaali- ja terveyspalvelut -3 000,0 -371,9 -3 371,9 -2 470,0 901,9<br />
Sivistyspalvelut -2 730,0 -147,8 -2 877,8 -2 076,4 801,4<br />
Kaupunkirakennepalvelut -200,0 -69,7 -269,7 -164,3 105,4<br />
Menot yhteensä (sitova) -7 178,0 -1 024,4 -8 202,4 -5 502,0 2 700,4<br />
Netto -7 178,0 -1 024,4 -8 202,4 -5 012,7 3 189,7<br />
Tipan sijoituspääoman lisäys<br />
Menot (sitova) -34 220,0 10 450,0 -23 770,0 -34 934,6 -11 164,6<br />
Netto -34 220,0 10 450,0 -23 770,0 -34 934,6 -11 164,6<br />
Osakkeet ja osuudet<br />
Tulot (sitova) 0,0 0,0 0,0 1 083,9 1 083,9<br />
Menot (sitova) -200,0 0,0 -200,0 -1,4 198,6<br />
Netto -200,0 0,0 -200,0 1 082,5 1 282,5<br />
Osakkeet ja osuudet yhteensä<br />
Tulot 0,0 0,0 0,0 1 083,9 1 083,9<br />
Menot -34 420,0 10 450,0 -23 970,0 -34 936,0 -10 966,0<br />
Netto -34 420,0 10 450,0 -23 970,0 -33 852,1 -9 882,1<br />
Urheilu- ja retkeilyalueet<br />
Tulot (sitova) 0,0 173,2 173,2 324,0 150,8<br />
Menot (sitova) -1 334,0 -287,2 -1 621,2 -1 648,6 -27,4<br />
Netto -1 334,0 -114,0 -1 448,0 -1 324,6 123,4
118<br />
Alkuperäinen Talousarvio- Talousarvio Toteutuma Poikkeama<br />
talousarvio muutokset muutosten<br />
jälkeen<br />
Kunnallistekniikka<br />
Katupalvelut<br />
Tulot 2 700,0 -2 275,0 425,0 959,5 534,5<br />
Menot -18 200,0 -548,0 -18 748,0 -19 079,7 -331,7<br />
Netto -15 500,0 -2 823,0 -18 323,0 -18 120,2 202,8<br />
Viherpalvelut<br />
Menot -1 650,0 -170,0 -1 820,0 -1 912,2 -92,2<br />
Netto -1 650,0 -170,0 -1 820,0 -1 912,2 -92,2<br />
Satamapalvelut<br />
Menot -1 350,0 -1 067,0 -2 417,0 -2 332,9 84,1<br />
Netto -1 350,0 -1 067,0 -2 417,0 -2 332,9 84,1<br />
Kunnallistekniikka yhteensä<br />
Tulot (sitova) 2 700,0 -2 275,0 425,0 959,5 534,5<br />
Menot (sitova) -21 200,0 -1 785,0 -22 985,0 -23 324,7 -339,7<br />
Netto -18 500,0 -4 060,0 -22 560,0 -22 365,2 194,8<br />
KAIKKI YHTEENSÄ<br />
Tulot 3 200,0 -2 101,8 1 098,2 4 155,0 3 056,8<br />
Menot -70 132,0 6 733,4 -63 398,6 -72 196,2 -8 797,6<br />
Netto -66 932,0 4 631,6 -62 300,4 -68 041,2 -5 740,8<br />
Urheilu- ja retkeilyalueiden investoinnit<br />
Korpilahden porkkanaraha kohdennettiin koulumäen tenniskenttiin, uuteen kaukaloon ja<br />
valaistukseen sekä Saakosken ja Hurttian pallokenttiin. Säynätsalon urheilukentän peruskorjaus<br />
valmistui. Harjun urheilukentälle saatiin valaistus ja tehtiin hyppypaikkojen muutostyöt sekä Harjun<br />
kuntorata peruskorjattiin.<br />
Kunnallistekniikan investoinnit<br />
Kunnallistekniikan investointien bruttomenot ylittyivät, mikä aiheutui hankkeiden muille osapuolille,<br />
lähinnä kiinteistöjen omistajille, kuuluvista menoista. Kyseiset menot laskutettiin ja ne näkyvät<br />
vastaavasti budjetoitua suurempina investointituloina. Suunnittelukustannukset ylittyivät<br />
yksittäisten hankkeiden osalta sekä katu- että viherpalveluissa.<br />
Maan osto ja myynti<br />
Maan ostoon vuodelle <strong>2011</strong> varattu summa ylitettiin niukasti. Kaikkia sovittuja kauppoja ei voitu<br />
viedä loppuun määrärahan loppumisen vuoksi, vaan kaupat siirtyivät alkuvuodelle 2012.<br />
Rakennettujen kohteiden oston, isojen rakennusten purkujen ja Tilapalvelun liittymien hankinnan<br />
lisäksi saatiin myös raakamaata hankittua yhdyskuntarakentamisen tarpeeseen.<br />
Maan myyntitulot ylittyivät budjetoidusta.
119<br />
Irtain käyttöomaisuus<br />
Konsernihallinto<br />
Kaupunginhallitus<br />
Kaupungintalon peruskorjaukseen liittyen on tehty tilasuunnitelma sekä sisustuslinjaukset valitun<br />
aikakauden mukaisesti. Vuoden aikana on em. linjausten perusteella hankittu kalusteita, valaisimia<br />
ja taidetta. Hankinnat täydentävät kaupungintalosta säilytykseen viedyn vanhan irtaimiston<br />
kokonaisuutta.<br />
Tietohallinto<br />
Vuoden <strong>2011</strong> talousarviossa oli varattu toiminnanohjauksen kehittämiseen 668 000 €, josta<br />
käytettiin 419 685 €. Käytön laajentaminen ja uusien toiminnallisuuksien käyttöönotto ei edennyt<br />
suunnitelluissa aikatauluissa. Käyttämättä jäänyttä kehittämisrahaa esitetään<br />
uudelleenbudjetoitavaksi 248 000 €.<br />
Itsepalvelun ja sähköisen asioinnin hankkeisiin oli varattu 300 000 €, josta käytettiin 57 061 €.<br />
Aspa-hankkeeseen liittyvät tietojärjestelmäuudistukset toteutetaan vuonna 2012. Käyttämättä<br />
jäänyttä hankerahaa esitetään uudelleenbudjetoitavaksi 242 000 €.<br />
Perusrekisterijärjestelmien päivitykseen oli varattu 50 000 €, josta käytettiin 35 005 €.<br />
Data- ja puhelinverkon hallinnan, verkkokapasiteetin ja perusinfrastruktuurin päivityksiin ja<br />
uudistuksiin sekä varakonesalijärjestelyihin oli varattu 160 000 €, josta käytettiin 153 734 €.<br />
Maakunnalliseen laajakaistaan oli uudelleenbudjetoitu 75 000 € vuodelta 2010. Kaupunginhallitus<br />
päätti 30.1.2012 sitoutua hankkeeseen, joten määräraha esitetään uudelleenbudjetoivaksi vuodelle<br />
2012.<br />
Arkistotietokantaohjelman hankkimiseen keskusarkistoon oli varattu 30 000 €, joka on käyttämättä.<br />
Toimittajayritys on vaihtunut, joten hankkeelle on otettu aikalisä. Käyttämättä jäänyttä määrärahaa<br />
esitetään uudelleenbudjetoitavaksi 30 000 €.<br />
Sosiaali- ja terveyspalvelut<br />
Vuoden <strong>2011</strong> talousarviossa oli varattu sosiaali- ja terveyspalveluiden irtaimen käyttöomaisuuden<br />
hankintaan 3,0 M€. Varattu investointiraha alittui n. 0,6 M€, kun Hovilan nuorisokodin<br />
valmistuminen siirtyi vuodelle 2012, päivähoidon tuntiperusteisen asiakaslaskutuksen ohjelmat<br />
hankitaan 2012 sekä kalustehankinnat toteutuivat pienempinä. Lisäksi hammashuollon hankinnat<br />
digitalisoinnin osalta muodostuivat arvioitua pienemmiksi.<br />
Investoinnin koostuivat pääasiassa terveydenhuollon ja vanhuspalveluiden kaluste- ja<br />
laitehankinnoista, joista suurimpina Jokivarren kiinteistöjen kalustaminen (n. 0,5 M€) sekä suun<br />
terveydenhuollon laitteiston uusinnat (n. 0,6 M€). Asiakastietojärjestelmien osalta merkittävimmät<br />
hankinnat olivat Effica-tietojärjestelmäpäivitykset sekä kotihoidon mobiililaitteiden hankinta (n. 0,4<br />
M€).<br />
Sivistyspalvelut<br />
− Opetuspalvelut<br />
Vuonna <strong>2011</strong> toteutuneet opetuspalvelujen irtaimen käyttöomaisuuden hankinnat 1 661 433 euroa<br />
alittivat talousarvion ja uudelleen budjetoidun määrärahan (2 323 835 euroa) yhteensä 662 402<br />
eurolla.<br />
Keski-Palokan koulun kalusteiden ja laitteiden irtaimen käyttöomaisuuden hankintamenojen<br />
toteutuma vuonna <strong>2011</strong>oli 477 788 euroa.<br />
Vaajakosken koulun kalusteiden ja laitteiden irtaimen käyttöomaisuuden hankintamenojen<br />
toteutuma vuonna <strong>2011</strong> oli 971 260 euroa.
120<br />
Sairaalakoulun kalusteiden ja laitteiden irtaimen käyttöomaisuuden hankintamenojen toteutuma<br />
vuonna <strong>2011</strong> oli 5 715 euroa.<br />
Koulujen, joissa ei ole ollut peruskorjausta, kalustojen uusimista ja av-laitteiden hankintaa, irtaimen<br />
käyttöomaisuuden hankintamenojen toteutuma vuonna <strong>2011</strong> oli 206 670 euroa.<br />
Tavaratoimitusten viivästymisen ja lykkääntymisen takia esitetään uudelleen budjetoitavaksi<br />
vuodelle 2012 opetuspalveluille yhteensä 633 025 euroa, josta Vaajakosken koululle 388 740<br />
euroa ja Sairaalakoululle (nykyisin Kukkulan koululle) 244 285 euroa.<br />
− Kulttuuripalvelut<br />
Palokan kirjallisuusaineiston hankintaan myönnetty 60 000 euroa on käytetty<br />
käyttösuunnitelmassa. Käyttötalouden määräraha on ylittynyt 26 600 eurolla. Aineiston hankintaan<br />
osoitettu investointimää-räraha 60 000 euroa huomioiden jää kirjaston määrärahasta käyttämättä<br />
33 400 euroa.<br />
− Kirjastopalvelut<br />
Palokan kirjallisuusaineiston hankintaan myönnetty 60 000 euroa on käytetty<br />
käyttösuunnitelmassa. Käyttötalouden määräraha on ylittynyt 26 600 eurolla. Aineiston hankintaan<br />
osoitettu investointimää-räraha 60 000 euroa huomioiden jää kirjaston määrärahasta käyttämättä<br />
33 400 euroa.<br />
Uudelleenbudjetointi vuodelta 2010 vuodelle <strong>2011</strong>:<br />
Vuodelta 2010 uudelleenbudjetoidusta 14 000 eurosta on käytetty 13 448 euroa Tikkakosken<br />
lähikirjaston kalustehankintoihin.<br />
Jyväskylän kirjastopalveluille annettiin irtaimen käyttöomaisuuden hankintaan vuonna 2010<br />
45 000 euroa Lohikosken koulun yhteyteen sijoittuvan pienkirjaston uudiskalustamiseen. Koska<br />
kirjastoaineiston hyllyhankinnan kustannukset jaettiin kirjastopalvelujen ja tilapalvelun kesken oli<br />
irtaimen käyttöomaisuuden hankintaan varattua summaa sovitusti mahdollisuus käyttää<br />
Tikkakosken lähikirjaston muutostöihin kuluneen vuoden aikana.<br />
Vuoden 2010 aikana tehdyn Kirjastoverkkoselvityksen yhtenä toimenpide-esityksenä oli, että<br />
Tikkakosken lähikirjastoon on mahdollista sijoittaa yhteispalvelupiste (kulttuurilautakunta<br />
18.5.2010). Yhteispalvelupisteen sijoittaminen vuoden <strong>2011</strong> alusta alkaen Tikkakosken<br />
lähikirjaston tiloihin hyväksyttiin myös tuottavuuden lisäämisen toimenpiteenä (kulttuurilautakunta<br />
14.9.2010).<br />
Jotta yhteispalvelupisteen oli mahdollista aloittaa toimintansa Tikkakosken kirjaston tiloissa<br />
tammikuussa <strong>2011</strong>, vaati se kirjaston tiloissa tehtäviä toiminnallisia muutoksia, kuten<br />
kirjastokalusteiden uudelleensuunnittelut ja palvelupisteiden uudelleenrakentamiset sekä kirjastoettä<br />
yhteispalvelupistetoiminnoille.<br />
− Museopalvelut<br />
Summa jakautui museoiden kesken seuraavasti: Suomen Käsityön museo 35.500 ja Jyväskylän<br />
taidemuseo 24.500. Museokaupan kalustukseen ja sen suunnitteluun ja toteutukseen käytettiin<br />
27.802,67 euroa, ja 7.697,33 euroa on siirretty käytettäväksi vuoden 2012 puolella.<br />
Jyväskylän taidemuseon päänäyttelytilaan Holviin hankittiin 50 led-valaisinta. Samalla uusittiin ja<br />
saatettiin käyttökuntoon katutason markiisit. Valaisinten uusiminen sekä markiisien käyttöönotto on<br />
vähentänyt toivotulla tavalla näyttelytilojen lämpökuormaa ja siten edesauttanut kosteus- ja<br />
lämpöolo-suhteiden ylläpitoa näyttelytiloissa.<br />
Suomen käsityön museon aulan, infopisteen ja pienen museokaupan kalusteet suunniteltiin<br />
uudelleen. Suunnitelmassa museokauppa ja valvojan/infon työpiste eriytettiin toisistaan ja samalla<br />
toiminnallisuutta parannettiin. Valvojan työpisteen paikka vaihtui ja museokauppa sai<br />
uudistuksessa lisää myymälätilaa ja avaruutta. Tilojen kalusteet uusittiin, josta johtuen myös<br />
sähköpisteiden paikkoja jouduttiin vaihtamaan ja lattiaa paikkaamaan.
121<br />
− Nuorisopalvelut<br />
Veturitallin kunnostus siirtyi vuodelle 2012. Veturitallin ensikalustamisen rahoista siirrettiin vuodelle<br />
2012 147 000 €. Myös valtionavustus 50 000 € siirrettiin vuodelle 2012.<br />
− Liikuntapalvelut<br />
Liikuntapalveluiden kalustoinvestoinnit kohdennettiin mm. WMA-2012 varten Hipposhalliin<br />
(maalikamera- ja äänentoistojärjestelmien uusiminen) kilpailutapahtumaa varten. Lisääntyneen<br />
latuverkoston hoidon laatutason ja palvelutason kohottamiseksi uusittiin latukunnostuskalustoa<br />
uudella latukoneella. JyVo/JNV järjestivät ensimmäiset kaikkien voimistelulajien SM-kisat, joita<br />
varten hankittiin em. välineistöä ja kalustoa. Vanhentunutta kunnossapitokalustoa uusittiin ja<br />
hankittiin 3 työkonetraktoria sekä muita pienkoneita (moottorikelkka ja kelaleikkuri).<br />
Kaupunkirakennepalvelut<br />
Kantakartta- ja maastomittauspalveluiden mittauslaitteistoa päivitettiin takymetri- ja GNSSsensorihankinnoilla.<br />
Tekla GIS:n ja dokumenttienhallintajärjestelmän (Triplan Tdoc) välisen<br />
rajapinnan rakentaminen käynnistyi. Hanke jatkuu vuonna 2012. Metsäpalveluihin hankittiin<br />
työryhmävaunu metsureiden taukotilaksi.<br />
Kaavoituksen irtaimen omaisuuden investointeihin varatut rahat (25 000 €) käytettiin Ecocity<br />
Evaluator -ohjelman hankkimiseen. Järjestelmää käytetään kaavojen ilmasto- ja talousvaikutusten<br />
laskentaan.<br />
Sähköisen asioinnin edistämiseen varatusta investointimäärärahasta käytettiin 17 100 euroa<br />
rakennusvalvonnan ePalvelu-sovelluksen jatkokehittämiseen. Hanke jatkuu vuonna 2012.<br />
Ympäristötoimen vuodelle 2012 budjetoituja investointeja aikaistettiin vuoden <strong>2011</strong><br />
investointiohjelmaan tehdyllä muutoksella. Ilmantarkkailun ja laboratorion käytössä oleviin<br />
tietojärjestelmiin tehtiin niiden vaatimat päivitykset.
122<br />
”Valon rahojen” kohdentaminen maalaiskunnan investointeihin ja Korpilahden<br />
yhdistymisavustuksen toteutuminen<br />
Järjestämissopimuksen mukaan ”Uudessa kunnassa osoitetaan vuosina 2009−2012 nykyisen<br />
maalaiskunnan alueelle noin 37,2 miljoonan euron tasoinen summa sovitun investointitason lisäksi.<br />
Lopullinen yhdistymiseen liittyvän investointirahoituksen määrä on Jyväskylän maalaiskunnan<br />
rahastojen ns. Keski-Suomen Valon rahojen sijoitusten arvo 31.12.2008 lisättynä 7,2 miljoonalla<br />
eurolla.”<br />
" Valon rahat "<br />
1000€<br />
Maalaiskunnan rahastojen arvo 31.12.2008 31 491<br />
Sopimuksen mukainen lisäys 7 200<br />
YHTEENSÄ 38 691<br />
”Valon rahojen” kohdentamisessa lähtökohtana ovat Jyväskylän maalaiskunnan<br />
taloussuunnitelmassa 2008−2012 olevat investoinnit, joiden yhteissumma on 101,3 miljoonaa<br />
euroa. Järjestämissopimuksen mukaan ”Terveen talouden varmistamiseksi investointeja on<br />
supistettava valtuustokaudella 2009−2012 aikana lähtökohtaisesti noin 10 miljoonaa euroa<br />
vuodessa taloussuunnitelman 2008−<strong>2011</strong> tasosta.” Supistus on kohdennettu maalaiskunnan em.<br />
investointeihin asukasluvun suhteessa, jolloin kokonaismääräksi saadaan 11,4 miljoonaa euroa.<br />
Järjestämissopimuksen mukaiseksi ”sovituksi investointitasoksi” muodostuu siten 89,9 miljoonaa<br />
euroa. Maalaiskunnan alueelle tulee siten kohdistaa 2009−2012 yhteensä 128,6 miljoonan euron<br />
investoinnit.<br />
Entisen maalaiskunnan alueelle toteutuneet investoinnit 2009 - <strong>2011</strong><br />
2009 2010 <strong>2011</strong><br />
Talonrakennus 14 459 19 974 29 938<br />
Kadunrakennus 7 728 4 768 3 190<br />
Vesihuolto 4 153 5 384 5 885<br />
Muu kunnallistekniikka 118 0 0<br />
YHTEENSÄ 26 458 30 126 39 013<br />
Yhteensä 2009 - <strong>2011</strong> 56 584 95 597<br />
Investoinnit maalaiskunnan alueelle 2009-2012 järjestämissopimuksen mukaan 128 639<br />
- toteutumisprosentti 74 %<br />
Vuoden <strong>2011</strong> loppuun mennessä entisen maalaiskunnan alueelle on toteutettu yhteensä 95,6<br />
miljoonan euron investoinnit joka on 74 % sopimuksen mukaisesta määrästä.
123<br />
Tilapalvelu: TALONRAKENNUS TP 2009 TP 2010 TP <strong>2011</strong><br />
Janakan koulu ja päiväkoti 3 532 49 21<br />
Vaajakosken koulun väistötilat (perustuskulut) 2 407 1 050<br />
Palokan koulukesk. väistötilat (perustuskulut) 1 846<br />
Kotimäen päiväkodin peruskorj. ja laajennus 1 254 2 027 360<br />
Haukkamäen päiväkodin peruskorj. ja laaj. 1 071 2 202 40<br />
Pappilanvuoren päiväkoti uudisrakennus 1 006<br />
Tyyppälän päiväkoti-koulu uudisrakennus 583<br />
Keski-Palokan koulun peruskorjaus ja laajenn. 495 4 127 3 520<br />
Keski-Palokan koulun lähiliikuntapaikka 40<br />
Palokan urheilukentän huoltorak. laajennus 427 136<br />
Palokan urheilukentän huoltorak. kylmäkone 97<br />
Palokan liikuntahallin siirto<br />
Vesangan liikuntahallin korjaustyöt (puku- ja pesutilat) 384<br />
Keski-Palokan koulun väistötilat (Mankola) 346<br />
Vaajakosken koulu (yläaste) uudisrakennus 194 3 582 8 800<br />
Harkkotie 2 muutostyöt päiväkodiksi 191<br />
Palokan koulukeskuksen uudisrakennus 166 4 776 11 120<br />
Palokan urheilukoulun muutostyöt 134<br />
Raivaajantie 1, hissin rakentaminen 84<br />
Vaajakosken päiväkodin sisäilmakorjaukset 65 143<br />
Vaajakosken päiväkodin peruskorjaus<br />
Jyskän koulun akustointilevyjen uusiminen 56<br />
Vaajakosken liikuntahallin kosteusvauriok 46 83<br />
Vaajakosken kirjaston muutostyöt<br />
Jokelan piha-alueiden routavauriokorjaukset 45<br />
Kanavuoren vanhan koulun purku 2 12<br />
Kanavuoren päiväkoti-koulu uudisrakennus 42 17<br />
Liinalammin päiväkoti-koulu uudisrakennus 38 245 384<br />
Tikkakosken jäähallin kylmäkompressori 17<br />
Tikkakosken koulun sisäilmakorjaukset 378<br />
Luonetjärven koulun pihan liikennejärjestelyt 16<br />
Maalaiskunnan kunnantalon kosteusvauriok 14<br />
Kuohun päiväkoti-koulun viipaleen perustuskulut 137<br />
Mannilan (Mannisenmäen) päiväkoti uudisrakennus 44 1 132<br />
Palokan terveysaseman vuodeosastojen muutostyö 60 76<br />
Palokan terveysaseman hammashuollon tilat 272<br />
Puuppolan koulun lisätilat 109<br />
Puuppolan päiväkoti uudisrakennus 34<br />
Vaajakosken terveysaseman uudisrakennus 5<br />
Vaajakosken urheilukentän 2. vaihe (huoltorakennus)<br />
Palokan terv.aseman hissin uusiminen 71<br />
Linnan päiväkodin pihakorjaus 61<br />
Palokan nuorisotilan muutostyöt 221<br />
Nuorisokoti uudisrakennus<br />
Väinölän päiväkoti-koulun laajennus<br />
Kosteusvaurio- ja sisäilmakorjaukset 28 455<br />
Tekniset ja toiminnalliset korjaus- ja muutostyöt 50 146<br />
Yhteensä 14 459 19 174 26 938<br />
EF OY: Vaajakosken paloasema 800 3 000<br />
Yhteensä 14 459 19 974 29 938<br />
JE Oy: VESIHUOLTO TP 2009 TP 2010 TP <strong>2011</strong><br />
Kaivovesi-Janakan prosessin tehostaminen 900<br />
Jyskä-Rauhalahti vh-linjan siirto (2. osa) 900<br />
Samulinniemi-Nenäinniemi, paineviemärin jatkaminen 500<br />
Pienet saneerauskohteet (toteutus ja suunnittelu) 450<br />
Heikkiläntien vh-saneeraus 400<br />
Koivumutka - Pekkalantie vh-saneeraus 400<br />
Liittymien rakentaminen 300<br />
Palokangas-Palokärki pk- ja vj (Janakan järjestelyt) 300<br />
Pienet uusinvestoinnit (toteutus ja suunnittelu) 280<br />
Savonmäki <strong>2011</strong> 200<br />
2010 aloitettujen jvp-saneerausten viimeistely 200<br />
Valmetintien vh-saneeraus 180<br />
Liinalammen jvp uusiminen 160<br />
Tyynelänmäki II 140<br />
2010 aloitettttujen pk-pumppaamojen saneeraus 125<br />
Nuutintien vh 100<br />
Savonmäki (2010 alkanut) 100<br />
Pienet saneeraushankkeet (tuotanto) 80<br />
Oravasaaren jvp-uusimisia 80<br />
Killinkujan vh 50<br />
Äijäläntien vh-saneeraus 40<br />
Yhteensä 4 153 5 384 5 885<br />
KRP: KADUNRAKENNUS YM TP 2009 TP 2010 TP <strong>2011</strong><br />
KATUPALVELUT<br />
SUUNNITTELU 450 400 400<br />
UUDET ASUNTOALUEET<br />
Vääräjärvi (maankäyttösopimus) 1 690 350 147<br />
Haapaniemi IA (maankäyttösopimus) 832<br />
Terttumäki IIA ( osa maankäyttösopimusta) 785 301<br />
Elovainio II ( osa maankättösopimusta) 363<br />
Elovainio I 161<br />
Kaunisharju etel. I (osa maankäyttösopimusta) 126 368<br />
Laurinrinne 190 162<br />
Savonmäki 439<br />
Tunnelimäki II 436 67<br />
UUDET TYÖPAIKKA_ALUEET<br />
Kanavuoren laajennus (Ruokosaari) 656 193<br />
Palokärjenteollisuusalueen laajennus 57<br />
Akkalankuja 52<br />
Sulunperäntie 484<br />
MUUT INVESTOINNIT<br />
Kumputien kevyen liikenteen väylä 154<br />
Hupelinkuja ja Hupelin alueen viimeistelyt 102<br />
Palokanorsi<br />
Vaajakosken uimahallin P-alue 112<br />
KATUJEN SANEERAUKSET<br />
Korppumäki 559<br />
Rovastintie 516<br />
Vattaansuontie 398<br />
Pohjanniementie 298<br />
Sötkönmutka- ja kuja 186 101<br />
Korpikallentie 136<br />
Ritoniemen viimeistely 89<br />
Kalliokummuntie 20<br />
Vaajalinnantie 62 149 56<br />
Tyynelänmäki 203 95<br />
Nevareuna/Luhtalantie 215 65<br />
Raponkuja 245<br />
Pillilammenkuja 100<br />
Liikennemerkkijärjestelyt 10<br />
Katuvihertyöt 15<br />
Savonmäki 268<br />
Äijäläntie 330<br />
LIIKENNETURVALLISUUSHANKKEET 70 629<br />
PIENET RAKENNUSHANKKEET 150 150 150<br />
ERILLISET ULKOVALAISTUSHANKKEET 50 50 25<br />
VIHERPALVELUT<br />
SUUNNITTELU 40 50 50<br />
PIENET VIHERTYÖT 45 38 50<br />
Hupelin korttelileikki 79<br />
Ukonniemen korttelileikki 122<br />
Pappilanrinteen korttelileikki 70<br />
Vääräjärven korttelileikki 141<br />
Siltakadun puisto 65<br />
Elovainion korttelileikki 215<br />
Yhteensä 7 728 4 768 3 190<br />
SIVISTYS: URHEILU- JA RETKEILYALUEET TP 2009 TP 2010 TP <strong>2011</strong><br />
Palokan jalkapallon tekonurmikenttä 118<br />
Yhteensä 118 0 0
124<br />
Korpilahden yhdistymisavustuksen toteutuminen<br />
2007 2008 2009 2010 <strong>2011</strong> 2012 Yhteensä<br />
Yhdyskuntatoimi 351 351<br />
Keskustan kehittämishanke, suunnittelu 17 30 55 102<br />
Keskustan kehittämishankkeen toteutus 550 716 1 266<br />
Liikuntapaikkasuunnitelma 9 19 28<br />
Liikuntapaikkasuunnitelman toteutus 219 250 338 807<br />
Matkailu- ja elinkeinotoiminta 8 8<br />
Korpilahden historia 23 54 48 62 187<br />
Kunnanviraston muutostyöt: kirjasto, yht.palv piste… 51 1 039 1 090<br />
Päivähoitotilojen suunnittelu 23 23<br />
Yksityistieavustukset perusparannukseen 6 21 30 56 113<br />
Iloniemen maa-alueen kunnostaminen 629 629<br />
Tikkalan vesihuoltohanke (20% avustus) 51 51 102<br />
Korpilahden kaavoitus (Iloniemen OYK, kyläkaavat, selvitykset) 51 44 95<br />
Sataman kehittämisen toteutus 7 200 207<br />
Terveysaseman peruskorjaus 51 1 422 1 473<br />
Yhteensä 33 1 183 1 497 1 122 1 223 1 422 6 480<br />
Toteutunut 31.12.<strong>2011</strong> mennessä 5 058 78,1 %<br />
Kuntajakolain mukaista yhdistymisavustusta saatiin vuosina 2009−<strong>2011</strong> yhteensä 8.460.000<br />
euroa, josta Korpilahden osuus oli 6.480.000 euroa.
125<br />
2.2.4 Rahoitusosan toteutuminen<br />
Rahoituslaskelmaosan toteutumisvertailussa liikelaitoksia ei yhdistellä muuhun talouteen rivi riviltä.<br />
Toteutumisvertailuun sisältyvät myös kaikki palvelualueiden väliset kaupungin sisäiset erät, joten<br />
tässä esitettävä rahoituslaskelma poikkeaa näiltä osin tilinpäätöksen mukaisesta virallisesta<br />
vuoden <strong>2011</strong> rahoituslaskelmasta.<br />
1 000 euroa Alkuperäinen Talousarvio- Talousarvio Toteutuma Poikkeama<br />
talousarvio muutokset muutosten<br />
jälkeen<br />
Toiminnan rahavirta -3 610,3 -5 962,7 -9 573,0 -12 108,7 -2 535,7<br />
Vuosikate 4 629,7 -3 962,7 667,0 -165,3 -832,3<br />
Satunnaiset erät 0,0 0,0 0,0 55,2 55,2<br />
Tulorahoituksen korjauserät -8 240,0 -2 000,0 -10 240,0 -11 998,6 -1 758,6<br />
Investointien rahavirta -58 932,0 6 631,6 -52 300,4 -56 951,5 -4 651,1<br />
Investointimenot -70 132,0 6 733,6 -63 398,4 -72 196,2 -8 797,8<br />
Rahoitusosuudet investointimenoihin 2 700,0 -2 527,0 173,0 369,0 196,0<br />
Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutusvoitot 8 500,0 2 425,0 10 925,0 14 875,7 3 950,7<br />
Toiminnan ja investointien rahavirta -62 542,3 668,9 -61 873,4 -69 060,2 -7 186,8<br />
Rahoituksen rahavirta<br />
Antolainauksen muutokset 1 439,9 0,0 1 439,9 1 263,9 -176,0<br />
Antolainojen lisäykset muille -54 126,3 0,0 -54 126,3 -54 070,7 55,6<br />
Antolainojen lisäykset liikelaitoksille 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0<br />
Antolainojen vähennykset muilta 55 566,2 0,0 55 566,2 55 334,6 -231,6<br />
Antolainojen vähennykset liikelaitoksilta 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0<br />
Lainakannan muutokset 60 013,7 10 013,3 70 027,0 55 622,8 -14 404,2<br />
Pitkäaikaisten lainojen lisäys 85 513,7 10 013,3 95 527,0 85 000,0 -10 527,0<br />
Pitkäaikaisten lainojen vähennys -25 500,0 0,0 -25 500,0 -25 477,0 23,0<br />
Lyhytaikaisten lainojen muutos 0,0 0,0 0,0 -3 900,1 -3 900,1<br />
Oman pääoman muutokset 0,0 0,0 0,0 14 360,4 14 360,4<br />
Vaikutus maksuvalmiuteen 0,0 0,0 0,0 2 720,8 2 720,8<br />
Rahavarojen muutos -1 088,7 10 682,2 9 593,5 4 907,7 -4 685,8<br />
Tilinpäätösvuonna <strong>2011</strong> kaupungin lainakanta kasvoi 55,6 milj. euroa. Muutetussa talousarviossa<br />
lainakannan muutoksen tarpeeksi arvioitiin 70,0 milj. euroa. Muutettua talousarviota vähäisempää<br />
rahoitustarvetta selittävät suunniteltua parempi toiminnan rahavirta sekä taloussuunnitelmassa<br />
arvioitua korkeammat rahoitusosuudet investointimenoihin ja pysyvien vastaavien hyödykkeiden<br />
luovutustulot.<br />
Vuoden <strong>2011</strong> tilinpäätöksessä kaupungin rahavarat lisääntyivät 4,9 milj. euroa edellisen vuoden<br />
vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Rahavarat olivat 31.12.<strong>2011</strong> yhteensä 8,1 milj. euroa.<br />
.
126<br />
MENOT<br />
Investointiosan toteutumisvertailun menot 37 261,6<br />
Sijoituspääoman muutos, menot 34 934,6<br />
Investointimenot, rahoituslaskelman toteutumisvertailu 72 196,2<br />
Jyväskylän Tilapalvelu 49 149,4<br />
Keski-Suomen pelastuslaitos 1 559,5<br />
Altek Aluetekniikka 333,7<br />
Talouspalvelukeskus 363,2<br />
Eliminoinnit -35 581,3<br />
Investointimenot, virallinen rahoituslaskelma <strong>2011</strong> 88 020,8<br />
TULOT<br />
Investointiosan tulot 4 155,0<br />
Käyttöomaisuuden myyntivoitot, käyttötalousosa 11 180,7<br />
Käyttöomaisuuden myyntitappiot, käyttötalousosa -91,0<br />
Käyttöomaisuuden myyntivoitot, satunnaiset 0,0<br />
Investointitulot, rahoituslaskelman toteutumisvertailu 15 244,7<br />
Käyttöomaisuuden myyntivoitot, käyttötalousosa -11 180,7<br />
Käyttöomaisuuden myyntitappiot, käyttötalousosa 91,0<br />
Käyttöomaisuuden myyntivoitot, satunnaiset 0,0<br />
Investointiosan tulot, toteutumisvertailu 4 155,0<br />
Käyttöomaisuuden myyntivoitot, käyttötalousosa 11 546,5<br />
Käyttöomaisuuden myyntitappiot, käyttötalousosa -105,3<br />
Käyttöomaisuuden myyntivoitot, satunnaiset 0,0<br />
Tilapalvelu 4 027,2<br />
Keski-Suomen pelastuslaitos 209,7<br />
Altek Aluetekniikka 0,0<br />
Talouskeskus 0,0<br />
Eliminoinnit -646,7<br />
Investointitulot, virallinen rahoituslaskelma <strong>2011</strong> 19 186,4
127<br />
3 TILINPÄÄTÖSLASKELMAT<br />
3.1 Tuloslaskelma<br />
Tuloslaskelma 1.1.-31.12.<strong>2011</strong> 1.1.-31.12.2010<br />
Toimintatuotot 156 915 639,27 135 639 653,33<br />
Myyntituotot 55 176 240,12 37 652 942,28<br />
Maksutuotot 42 746 477,52 38 791 647,71<br />
Tuet ja avustukset 28 347 345,83 26 893 689,72<br />
Muut toimintatuotot 30 593 431,52 32 275 962,81<br />
Valmistevarastojen muutos 52 144,28 25 410,81<br />
Toimintakulut -713 379 669,46 -663 775 821,74<br />
Henkilöstökulut -326 050 739,12 -286 677 843,00<br />
Palkat ja palkkiot -249 224 276,94 -217 649 465,82<br />
Henkilösivukulut<br />
Eläkekulut -61 925 338,30 -56 032 085,50<br />
Muut henkilösivukulut -14 901 123,88 -12 996 291,68<br />
Palvelujen ostot -262 726 633,51 -262 593 984,52<br />
Aineet ja tarvikkeet -38 279 168,78 -33 381 769,16<br />
Avustukset -64 487 167,10 -61 866 186,94<br />
Muut toimintakulut -21 835 960,95 -19 256 038,12<br />
Toimintakate -556 464 030,19 -528 136 168,41<br />
Verotulot 427 481 935,53 421 620 187,06<br />
Valtionosuudet 131 558 431,16 132 908 110,22<br />
Rahoitustuotot- ja kulut 12 284 331,55 13 142 485,99<br />
Korkotuotot 17 005 096,58 17 070 697,23<br />
Muut rahoitustuotot 2 165 471,05 1 535 785,29<br />
Korkokulut -6 837 158,63 -5 405 871,57<br />
Muut rahoituskulut -49 077,45 -58 124,96<br />
Vuosikate 14 860 668,05 39 534 614,86<br />
Poistot ja arvonalentumiset -39 408 109,58 -39 429 427,19<br />
Suunnitelman mukaiset poistot -38 208 109,58 -34 598 169,94<br />
Muut lisäpoistot 0,00 -4 243 560,46<br />
Arvonalentumiset -1 200 000,00 -587 696,79<br />
Satunnaiset erät 55 151,84 0,00<br />
Satunnaiset tuotot 157 183,62 0,00<br />
Satunnaiset kulut -102 031,78 0,00<br />
Tilikauden tulos -24 492 289,69 105 187,67<br />
Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) 340 440,74 340 440,74<br />
Rahastojen lisäys (-) tai vähennys (+) -4 208,05 -2 219,24<br />
Tilikauden ylijäämä (alijäämä) -24 156 057,00 443 409,17
128<br />
3.2 Rahoituslaskelma<br />
Rahoituslaskelma 1.1.-31.12.<strong>2011</strong> 1.1.-31.12.2010<br />
Toiminnan rahavirta 2 534 870,18 27 797 980,54<br />
Vuosikate 14 860 668,05 39 534 614,86<br />
Satunnaiset erät 55 151,84 0,00<br />
Tulorahoituksen korjauserät -12 380 949,71 -11 736 634,32<br />
Investointien rahavirta -68 834 343,91 -57 869 867,23<br />
Investointimenot -88 020 779,86 -78 761 296,57<br />
Rahoitusosuudet investointimenoihin 4 045 811,42 1 452 591,14<br />
Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 15 140 624,53 19 438 838,20<br />
Toiminnan ja investointien rahavirta -66 299 473,73 -30 071 886,69<br />
Rahoituksen rahavirta<br />
Antolainauksen muutokset 1 215 818,80 1 569 058,61<br />
Antolainasaamisten lisäykset -54 118 739,12 -189 114,69<br />
Antolainasaamisten vähennykset 55 334 557,92 1 758 173,30<br />
Lainakannan muutokset 55 622 838,44 15 227 839,08<br />
Pitkäaikaisten lainojen lisäys 85 000 000,00 20 000 000,00<br />
Pitkäaikaisten lainojen vähennys -25 477 024,76 -14 476 167,78<br />
Lyhytaikaisten lainojen muutos -3 900 136,80 9 704 006,86<br />
Oman pääoman muutokset 14 360 362,86 0,00<br />
Muut maksuvalmiuden muutokset 8 084,50 -6 624 826,67<br />
Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset -239 120,90 671 234,94<br />
Vaihto-omaisuuden muutos 195 960,63 -91 041,67<br />
Saamisten muutos -881 281,79 -10 640 418,75<br />
Korottomien velkojen muutos 932 526,56 3 435 398,81<br />
Rahoituksen rahavirta 71 207 104,60 10 172 071,02<br />
Rahavarojen muutos 4 907 630,87 -19 899 815,67<br />
Rahavarojen muutos<br />
Rahavarat 31.12 8 114 643,59 1 569 558,54<br />
Rahavarat 1.1 3 207 012,72 21 469 374,21<br />
4 907 630,87 -19 899 815,67
129<br />
3.3 Tase<br />
VASTAAVAA 31.12.<strong>2011</strong> 31.12.2010<br />
PYSYVÄT VASTAAVAT 949 156 670,08 908 417 280,48<br />
Aineettomat hyödykkeet 12 847 742,68 12 426 032,75<br />
Aineettomat oikeudet 2 743 767,24 2 634 528,31<br />
Muut pitkävaikutteiset menot 10 103 975,44 9 791 504,44<br />
Aineelliset hyödykkeet 569 628 690,74 526 203 473,98<br />
Maa- ja vesialueet 108 419 165,18 103 102 081,63<br />
Rakennukset 297 112 415,12 294 570 504,47<br />
Kiinteät rakenteet ja laitteet 103 091 758,37 97 285 072,79<br />
Koneet ja kalusto 13 582 307,90 10 175 865,54<br />
Muut aineelliset hyödykkeet 124 151,32 132 279,86<br />
Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 47 298 892,85 20 937 669,69<br />
Sijoitukset 366 680 236,66 369 787 773,75<br />
Osakkeet ja osuudet 83 052 006,71 84 943 725,00<br />
Joukkovelkakirjalainasaamiset 266 094 206,35 266 094 206,35<br />
Muut lainasaamiset 16 840 691,12 18 104 567,92<br />
Muut saamiset 693 332,48 645 274,48<br />
TOIMEKSIANTOJEN VARAT 398 840,70 461 932,35<br />
Valtion toimeksiannot 268 380,90 425 648,04<br />
Lahjoitusrahastojen erityiskatteet 130 459,80 36 284,31<br />
VAIHTUVAT VASTAAVAT 44 277 276,61 36 605 665,93<br />
Vaihto-omaisuus 676 993,10 679 594,64<br />
Aineet ja tarvikkeet 624 072,29 654 159,44<br />
Muu vaihto-omaisuus 52 920,81 25 435,20<br />
Saamiset 35 485 639,91 34 356 512,75<br />
Pitkäaikaiset saamiset 3 612 077,62 3 421 397,94<br />
Myyntisaamiset 93 934,75 1 709 960,75<br />
Muut saamiset 3 518 142,87 1 711 437,19<br />
Lyhytaikaiset saamiset 31 873 562,29 30 935 114,81<br />
Myyntisaamiset 17 571 466,53 15 299 056,30<br />
Lainasaamiset 228 120,54 222 947,60<br />
Muut saamiset 5 687 251,91 9 220 479,85<br />
Siirtosaamiset 8 386 723,31 6 192 631,06<br />
Rahoitusarvopaperit 0,00 0,00<br />
Sijoitukset rahamarkkinainstrumentteihin 0,00 0,00<br />
Rahat ja pankkisaamiset 8 114 643,60 1 569 558,54<br />
VASTAAVAA YHTEENSÄ 993 832 787,39 945 484 878,76
130<br />
VASTATTAVAA 31.12.<strong>2011</strong> 31.12.2010<br />
OMA PÄÄOMA 565 907 626,55 575 699 112,63<br />
Peruspääoma 423 184 877,57 423 184 877,57<br />
Muut omat rahastot 388 657,04 384 448,99<br />
Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) 166 490 148,94 151 686 376,90<br />
Tilikauden ylijäämä (alijäämä) -24 156 057,00 443 409,17<br />
POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET 7 489 696,32 7 830 137,06<br />
Poistoero 7 489 696,32 7 830 137,06<br />
PAKOLLISET VARAUKSET 1 388 991,61 2 328 811,60<br />
Eläkevaraukset 1 297 425,30 1 506 300,00<br />
Muut pakolliset varaukset 91 566,31 822 511,60<br />
TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 1 916 843,81 2 216 338,83<br />
Valtion toimeksiannot 223 583,23 375 838,07<br />
Lahjoitusrahastojen pääomat 25 180,31 25 050,21<br />
Muut toimeksiantojen pääomat 1 668 080,27 1 815 450,55<br />
VIERAS PÄÄOMA 417 129 629,10 357 410 478,64<br />
Pitkäaikainen 247 079 241,44 196 429 890,73<br />
Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 246 139 830,42 180 592 784,57<br />
Lainat julkisyhteisöiltä 827 911,73 839 529,60<br />
Muut velat/Liittymismaksut ja muut velat 111 499,29 14 997 576,56<br />
Lyhytaikainen 170 050 387,66 160 980 587,91<br />
Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 19 452 954,15 31 654 719,59<br />
Lainat julkisyhteisöiltä 11 617,88 21 581,93<br />
Lainat muilta luotonantajilta 45 788 655,87 43 489 515,92<br />
Saadut ennakot 4 686 526,72 5 070 370,96<br />
Ostovelat 50 608 249,31 39 748 066,39<br />
Muut velat/Liittymismaksut ja muut velat 5 239 813,04 4 788 480,49<br />
Siirtovelat 44 262 570,69 36 207 852,63<br />
VASTATTAVAA YHTEENSÄ 993 832 787,39 945 484 878,76
131<br />
3.4 Konsernilaskelmat<br />
Konsernituloslaskelma<br />
1.1 - 31.12.<strong>2011</strong> 1.1 - 31.12.2010<br />
Toimintatuotot 553 982 485,37 548 643 495,00<br />
Toimintakulut -1 065 947 061,61 -983 498 282,37<br />
Osuus osakkuusyhtiöiden voitosta 1 387 396,86 577 332,77<br />
Toimintakate -510 577 179,38 -434 277 454,60<br />
Verotulot 427 481 935,53 421 620 187,06<br />
Valtionosuudet 186 910 261,58 132 908 110,22<br />
Rahoitustuotot ja -kulut<br />
Korkotuotot 555 411,01 592 785,09<br />
Muut rahoitustuotot 1 606 412,66 766 979,65<br />
Korkokulut -24 702 487,38 -19 756 169,60<br />
Muut rahoituskulut -678 375,86 -23 219 039,57 -535 287,18 -18 931 692,04<br />
Vuosikate 80 595 978,16 101 319 150,64<br />
Poistot ja arvonalentumiset<br />
Suunnitelman mukaiset poistot -96 870 813,82 -95 070 075,49<br />
Tilikauden yli- ja alipariarvot 80 992,37 0,00<br />
Arvonalentumiset -420 469,82 -97 210 291,27 -587 696,79 -95 657 772,28<br />
Satunnaiset erät -606 616,77 -493 695,10<br />
Tilikauden tulos -17 220 929,88 5 167 683,26<br />
Tilinpäätössiirrot -6 724 380,05 -13 158 672,36<br />
Vähemmistöosuudet 17 966,96 -389 289,31<br />
Tilikauden ylijäämä -23 927 342,97 -8 380 278,41
132<br />
Konsernin rahoituslaskelma<br />
1.1 - 31.12.<strong>2011</strong> 1.1 - 31.12.2010<br />
Toiminnan rahavirta<br />
Vuosikate 80 595 978,16 101 319 150,64<br />
Satunnaiset erät -606 616,77 -493 695,10<br />
Tulorahoituksen korjauserät -13 095 540,49 66 893 820,90 1 298 492,98 102 123 948,52<br />
Investointien rahavirta<br />
Investointimenot -192 019 662,72 -165 361 820,77<br />
Rahoitusosuudet investointeihin 4 045 811,42 1 490 741,50<br />
Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 33 859 646,08 -154 114 205,22 8 998 269,75 -154 872 809,52<br />
Toiminnan ja investointien rahavirta -87 220 384,31 -52 748 860,99<br />
Rahoituksen rahavirta<br />
Antolainauksen muutokset<br />
Antolainasaamisten lisäykset -298 602,65 -247 545,48<br />
Antolainasaamisten vähennykset 492 323,45 193 720,80 0,00 -247 545,48<br />
Lainakannan muutokset<br />
Pitkäaikaisten lainojen lisäys 140 624 413,82 44 500 289,40<br />
Pitkäaikaisten lainojen vähennys -58 007 492,25 -34 582 823,98<br />
Lyhytaikaisten lainojen muutos -5 912 689,13 76 704 232,44 24 047 221,80 33 964 687,22<br />
Oman pääoman muutokset 9 066 584,81 -480 363,93<br />
Muut maksuvalmiuden muutokset<br />
Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset -308 887,53 648 494,21<br />
Vaihto-omaisuuden muutos 1 224 848,42 -4 303 561,59<br />
Saamisten muutos -1 843 857,34 -4 796 231,31<br />
Korottomien velkojen muutos 5 207 078,48 4 279 182,03 11 112 074,13 2 660 775,44<br />
Rahoituksen rahavirta 90 243 720,08 35 897 553,25<br />
Rahavarojen muutos 3 023 335,77 -16 851 307,74<br />
Rahavarojen muutos<br />
Rahavarat 31.12. 19 708 556,24 16 685 220,47<br />
Rahavarat 1.1. 16 685 220,47 3 023 335,77 33 536 528,21 -16 851 307,74
133<br />
Konsernitase<br />
VASTAAVAA 31.12.<strong>2011</strong> 31.12.2010<br />
PYSYVÄT VASTAAVAT 1 582 129 560,65 1 506 269 179,04<br />
Aineettomat hyödykkeet 64 557 000,88 61 032 656,05<br />
Aineettomat oikeudet 35 383 446,94 34 974 298,29<br />
Muut pitkävaikutteiset menot 28 120 132,07 24 864 151,50<br />
Ennakkomaksut 1 053 421,87 1 194 206,26<br />
Aineelliset hyödykkeet 1 488 959 187,39 1 416 820 686,27<br />
Maa- ja vesialueet 126 268 567,77 120 382 355,77<br />
Rakennukset 901 666 734,11 870 031 353,73<br />
Kiinteät rakenteet ja laitteet 266 437 064,47 256 013 262,08<br />
Koneet ja kalusto 118 402 699,30 112 932 889,15<br />
Muut aineelliset hyödykkeet 3 123 672,01 2 730 310,15<br />
Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 73 060 449,73 54 730 515,39<br />
Sijoitukset 28 613 372,38 28 415 836,72<br />
Osakkuusyhteisöosuudet 14 475 106,36 14 493 223,59<br />
Muut osakkeet ja osuudet 11 262 129,05 10 852 755,36<br />
Muut lainasaamiset 2 413 605,95 2 652 384,75<br />
Muut saamiset 462 531,02 417 473,02<br />
TOIMEKSIANTOJEN VARAT 7 145 182,14 7 685 054,55<br />
Valtion toimeksiannot 6 792 209,84 7 492 945,53<br />
Lahjoitusrahastojen erityiskatteet 352 972,30 192 109,02<br />
VAIHTUVAT VASTAAVAT 134 691 294,88 131 048 950,18<br />
Vaihto-omaisuus 26 293 536,51 27 518 384,93<br />
Aineet ja tarvikkeet 25 272 948,72 26 196 164,17<br />
Keskeneräiset tuotteet 124 220,16 472 872,72<br />
Valmiit tuotteet 360 379,19 396 332,75<br />
Muu vaihto-omaisuus 529 324,21 446 153,87<br />
Ennakkomaksut 6 664,23 6 861,42<br />
Saamiset 88 689 202,12 86 845 344,78<br />
Pitkäaikaiset saamiset 1 930 569,03 5 006 811,12<br />
Myyntisaamiset 93 934,75 1 709 960,75<br />
Lainasaamiset 1 537 529,98 1 506 840,48<br />
Muut saamiset 299 104,30 1 790 009,89<br />
Lyhytaikaiset saamiset 86 758 633,09 81 838 533,66<br />
Myyntisaamiset 57 265 990,99 53 599 632,42<br />
Lainasaamiset 78 111,72 77 939,71<br />
Muut saamiset 14 131 323,36 15 383 894,47<br />
Siirtosaamiset 15 283 207,02 12 777 067,06<br />
Rahoitusarvopaperit 398 340,92 493 923,57<br />
Osakkeet ja osuudet 12 361,27 12 361,27<br />
Muut arvopaperit 385 979,65 481 562,30<br />
Rahat ja pankkisaamiset 19 310 215,33 16 191 296,90<br />
VASTAAVAA YHTEENSÄ 1 723 966 037,67 1 645 003 183,77
134<br />
VASTATTAVAA 31.12.<strong>2011</strong> 31.12.2010<br />
OMA PÄÄOMA 433 050 709,06 439 148 852,00<br />
Peruspääoma 423 305 497,51 422 979 345,39<br />
Yhdistysten ja säätiöiden peruspääomat 205 532,19 205 532,19<br />
Ylikurssirahasto 1 383 956,89 1 383 956,89<br />
Arvonkorotusrahasto 75 502,13 75 502,13<br />
Muut omat rahastot 29 299 000,15 29 168 108,92<br />
Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) 2 708 563,16 -6 283 315,12<br />
Tilikauden ylijäämä (alijäämä) -23 927 342,97 -8 380 278,40<br />
VÄHEMMISTÖOSUUDET 15 153 455,73 15 596 322,13<br />
POISTOERO JA VAPAAEHTOISET<br />
VARAUKSET 80 551 222,32 75 458 468,78<br />
Poistoero 64 689 903,08 64 826 158,55<br />
Vapaaehtoiset varaukset 15 861 319,24 10 632 310,23<br />
PAKOLLISET VARAUKSET 5 392 911,21 5 993 421,46<br />
Eläkevaraukset 1 297 425,30 1 506 300,00<br />
Muut pakolliset varaukset 4 095 485,91 4 487 121,46<br />
TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 8 654 426,36 9 503 186,30<br />
Valtion toimeksiannot 6 747 412,17 7 444 947,33<br />
Lahjoitusrahastojen pääomat 304 280,32 242 788,42<br />
Muut toimeksiantojen pääomat 1 602 733,87 1 815 450,55<br />
VIERAS PÄÄOMA 1 181 163 312,99 1 099 302 933,10<br />
Pitkäaikainen 870 508 756,01 813 870 266,42<br />
Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 818 686 906,62 746 243 109,90<br />
Lainat julkisyhteisöiltä 827 911,73 839 529,60<br />
Lainat muilta luotonantajilta 10 354 947,60 10 391 747,60<br />
Saadut ennakot 3 879 309,68 4 549 801,48<br />
Ostovelat 1 720 602,12 1 828 139,76<br />
Muut velat 35 039 078,26 50 017 938,08<br />
Lyhytaikainen 310 654 556,98 285 432 666,68<br />
Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 123 703 847,85 115 046 289,41<br />
Lainat julkisyhteisöiltä 11 617,88 21 581,93<br />
Lainat muilta luotonantajilta 906 116,39 5 244 857,18<br />
Saadut ennakot 11 172 097,67 9 913 701,97<br />
Ostovelat 60 932 073,12 61 869 819,34<br />
Muut velat 15 203 362,60 7 944 871,78<br />
Siirtovelat 98 725 441,47 85 391 545,07<br />
VASTATTAVAA YHTEENSÄ 1 723 966 037,67 1 645 003 183,77
135<br />
4 TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT<br />
4.1 Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot<br />
4.1.1 Kunnan tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot<br />
1) Arvostusperiaatteet ja -menetelmät sekä jaksotusperiaatteet ja -menetelmät<br />
Pysyvien vastaavien arvostus<br />
Pysyvät vastaavat on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla<br />
poistoilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu ennalta laaditun poistosuunnitelman<br />
mukaisesti. Poistosuunnitelman mukaiset suunnitelmapoistojen laskentaperusteet on esitetty<br />
tuloslaskelman liitetiedoissa kohdassa suunnitelman mukaisten poistojen perusteet (kohta 12).<br />
Sijoitusten arvostus<br />
Pysyvien vastaavien osakkeet on merkitty taseessa hankintamenoon. Pysyvien vastaavien<br />
sijoitusluonteiset erät on merkitty taseeseen hankintamenoon.<br />
Ympäristömenojen ja -vastuiden laskennassa on sovellettu samoja arvostusperiaatteita ja -<br />
menetelmiä kuin muissakin arvostuksissa.<br />
Vaihto-omaisuuden arvostus<br />
Varasto: 31.12.2010 31.12.<strong>2011</strong> Muutos<br />
Teräs- ja varaosavarasto 14 473,05 15 673,82 1 200,77<br />
Murskausvarasto 472 772,68 361 329,09 -111 443,59<br />
Kyllön keskusvarasto 139 879,75 193 074,39 53 194,64<br />
Wellamon kioskin varasto 1 623,12 1 850,71 227,59<br />
Keskeneräiset tuotteet 25 410,81 52 144,28 26 733,47<br />
Yhteensä 654 159,41 624 072,29 -30 087,12<br />
Kaikista varastoista on laadittu inventaario 31.12.<strong>2011</strong>, jonka mukaan joko lisäys tai vähennys on<br />
kirjattu.<br />
Altek Aluetekniikka Liikelaitoksen murskevaraston keskeneräiset tuotteet liittyvät keskeneräiseen<br />
murskausurakkaan, joka on aloitettu vuonna 2010 ja saadaan valmiiksi vuoden 2012 aikana.<br />
Rahoitusomaisuuden arvostus<br />
Saamiset on merkitty taseeseen nimellisarvoon.<br />
Jaksotukset<br />
Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston 24.1.2012 antaman lausunnon 103/2012 mukaan<br />
Tilinpäätöksen <strong>2011</strong> lomapalkkavarausta laskettaessa tulee soveltaa KVTES:in A-taulukon<br />
mukaisia ansaittuja lomapäiviä, koska 1.1.2012 voimaan tulleessa työehtosopimuksessa ei enää<br />
ole ns. B-taulukkoa.<br />
kaupungin palkanlaskentajärjestelmästä saatavassa henkilötasoisessa lomapalkkaraportissa<br />
sovelletaan B-taulukon mukaisia päiviä ja lausunnon ajankohdan vuoksi tilinpäätöksen <strong>2011</strong><br />
lomapalkkalaskentaa varten lomapalkkajaksotusraporttia ei ollut mahdollista uudistaa. Tästä<br />
johtuen taulukkovaihdoksen arvioitiin laskennallisesti lisäävän 10 prosenttia taseessa olevaa<br />
lomapalkkajaksotusta.<br />
Lomapalkkavarausta kirjattiin vuoden <strong>2011</strong> taseeseen 35 663 269,60 euroa ja lomapalkkavelan<br />
muutos edelliseen vuoteen oli 4 435 538,68 euroa. Lomapalkkavelan varsinainen muutos oli<br />
1 193 423,26 euroa ja taulukkomuutoksen vaikutus oli 3 242 115,42 euroa.
136<br />
2) Tuloksen ja taseen vertailukelpoisuus<br />
Tase ei ole vertailukelpoinen oman pääoman osalta. Edellisten tilikausien yli/alijäämiin kirjattiin<br />
vuoden 2010 Palokan terveydenhuollon kuntayhtymän loppulasku 686 409,69 euroa sekä<br />
Korpilahti-Muurame terveydenhuollon kuntayhtymän loppulasku -74 358,40 euroa sekä kaupungin<br />
taseessa olevat vanhat liittymismaksuvelat 14 972 414,16 euroa.<br />
3) Oikaisut edellisen tilikauden tietoihin<br />
Edellisten tilikausien yli/alijäämiin kirjattiin vuoden 2010 Palokan terveydenhuollon kuntayhtymän<br />
loppulasku 686 409,69 euroa sekä Korpilahti-Muurame terveydenhuollon kuntayhtymän loppulasku<br />
-74 358,40 euroa sekä kaupungin taseessa olevat vanhat liittymismaksuvelat 14 972 414,16 euroa.<br />
4) Edellisen tilikauden tietojen vertailukelpoisuus<br />
Tilikauden <strong>2011</strong> tiedot ovat vertailukelpoisia edelliseen vuoteen verrattuna lukuun ottamatta<br />
edellisten tilikausien ylijäämää.<br />
5) Aikaisempiin tilikausiin kohdistuvat tuotot ja kulut<br />
Edellisten tilikausien yli/alijäämiin kirjattiin vuoden 2010 Palokan terveydenhuollon kuntayhtymän<br />
loppulasku 686 409,69 euroa sekä Korpilahti-Muurame terveydenhuollon kuntayhtymän loppulasku<br />
-74 358,40 euroa, koska kuntayhtymien loppulaskut saapuivat keväällä 2010 tilinpäätöslaskelmien<br />
valmistumisen jälkeen.<br />
7) Valuuttamääräiset erät<br />
On käytetty tilinpäätöspäivän kurssia.<br />
4.1.2 Konsernitilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot<br />
Konsernitilinpäätöksen laajuus<br />
Konsernitilinpäätöksessä on yhdistelty kaikki tytäryhteisöt sekä kuntayhtymät, joissa <strong>kaupunki</strong> on<br />
mukana. Konsernitilinpäätöksessä on lisäksi yhdistelty konserniyhteisöjen omistusosuutta<br />
vastaava määrä osakkuusyhteisöjen voitosta tai tappiosta sekä oman pääoman muutoksesta.<br />
Kiinteistöosakeyhtiö Kinkomaan Vitapolis kuului tilivuona 2010 Jyväskylän <strong>kaupunki</strong>konserniin.<br />
Yhtiötä ei kuitenkaan yhdistellä konsernitilinpäätökseen tytäryhteisönä, koska kaupungilla ei ole<br />
suoraa omistusosuutta yhtiössä. Kiinteistö Oy Kinkomaan Vitapoliksen omistaa Keski-Suomen<br />
sairaanhoitopiiri (40 %), Jykes Kiinteistöt Oy (40 %) ja Muuramen kunta (20 %). Keski-Suomen<br />
sairaanhoitopiirin sekä Jykes Kiinteisöt Oy:n kautta kaupungin välillinen omistusosuus yhtiössä on<br />
53,1 %. Vitapolis yhdistyy kaupungin konsernitilinpäätökseen Keski-Suomen Sairaanhoitopiirin ja<br />
Jykes Kiinteistöjen kautta.<br />
Edellisen tilikauden tietojen vertailukelpoisuus<br />
Konsernitilinpäätöksen tuloslaskelmassa valtionosuudet riville on kirjattu kaupungin<br />
valtionosuuksien lisäksi ammatillisen koulutuksen valtionosuudet vuosien 2010 ja <strong>2011</strong> osalta<br />
kirjanpitolautakunnan kuntajaoston yleisohjeen mukaisesti.
137<br />
4.2 Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot<br />
8) Toimintatuotot toimialoittain<br />
Konserni<br />
Kunta<br />
<strong>2011</strong> 2010 <strong>2011</strong> 2010<br />
Konsernihallinto 12 123 106,16 12 002 314,86 9 596 535,45 9 179 658,14<br />
Sosiaali- ja terveyspalvelut 164 292 873,33 138 459 878,12 69 597 695,60 53 123 534,93<br />
Sivistyspalvelut 81 125 747,75 79 243 783,15 12 080 796,56 11 518 615,04<br />
Kaupunkirakennepalvelut 296 440 758,13 271 038 050,54 34 703 832,15 34 280 710,54<br />
Liikelaitokset<br />
Liikevaihto 23 940 968,72 19 041 357,96<br />
Muut tuotot 6 995 810,79 8 495 776,72<br />
Toimintatuotot yhteensä 553 982 485,37 500 744 026,67 156 915 639,27 135 639 653,33<br />
9) Verotulojen erittely<br />
<strong>2011</strong> 2010<br />
Kunnan tulovero 369 012 841,58 367 399 731,67<br />
Osuus yhteisöveron tuotosta 24 411 698,59 21 473 813,46<br />
Kiinteistövero 34 057 395,36 32 746 641,93<br />
Verotulot yhteensä 427 481 935,53 421 620 187,06<br />
10) Valtionosuuksien erittely<br />
Konserni<br />
Kunta<br />
<strong>2011</strong> 2010 <strong>2011</strong> 2010<br />
Laskennalliset valtionosuudet<br />
Peruspalveluiden valtionosuus 165 313 923,16 157 615 575,10 165 313 923,16 157 615 575,10<br />
Verotuloihin perustuva valtionosuu -1 501 200,00 -1 642 056,72 -1 501 200,00 -1 642 056,72<br />
Järjestelmämuutoksen tasaus 1 194 000,00 1 194 021,96 1 194 000,00 1 194 021,96<br />
Opetus- ja kulttuuritoimen muut va 21 903 538,42 23 640 038,21 -33 448 292,00 -24 259 430,12<br />
Valtionosuudet yhteensä 186 910 261,58 180 807 578,55 131 558 431,16 132 908 110,22<br />
Valtionosuuksien kirjauskäytäntö muuttui oleellisesti vuoden 2010 alusta (säädökset 1704 ja<br />
1705/2009), lisäksi maksatuksen yhteydessä kunnille maksetaan myös kotikuntakorvaustulot sekä<br />
kotikuntakorvausmenot ja elatustuen takaisinperinnän palautus.<br />
11) Satunnaisten tuottojen ja kulujen erittely<br />
Konserni<br />
Kunta<br />
<strong>2011</strong> 2010 <strong>2011</strong> 2010<br />
Satunnaiset tuotot<br />
Kuntayhtymien purkamisesta johtu 157 183,62 157 183,62<br />
Muut 80 998,62 0,00<br />
Satunnaiset tuotot yhteensä 157 183,62 80 998,62 157 183,62 0,00<br />
Satunnaiset kulut<br />
Kuntayhtymien purkamisesta johtuvat menot 102 031,78<br />
Muut 632 902,77 574 693,72 0,00<br />
Satunnaiset kulut yhteensä 632 902,77 574 693,72 0,00 0,00
138<br />
12) Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet<br />
Pysyvien vastaavien poistojen määrittämisessä on käytetty kaupunginvaltuuston hyväksymää<br />
poistosuunnitelmaa (8.6.2009 § 122, kaupunginhallitus tarkensi ohjeita 16.11.2009 § 571 ja 23.11<br />
2009 § 590).<br />
Pienet hankinnat, joiden hankintameno on alle 10 000 euroa, on kirjattu vuosikuluksi.<br />
Suunnitelman mukaisten poistojen lisäksi vuonna <strong>2011</strong> kirjattiin osakkeiden arvonalentumisia<br />
1 200 000 euroa.<br />
Taseryhmä Poistoaika/prosentti Poistomenetelmä<br />
Aineettomat hyödykkeet 2-10 vuotta Tasapoisto<br />
Maa-alueet Ei poistoaikaa Ei poistoa<br />
Hallinto- ja laitosrakennukset 25 vuotta Tasapoisto<br />
Tehdas- ja tuotantorakennukset 25 vuotta Tasapoisto<br />
Asuinrakennukset 30 vuotta Tasapoisto<br />
Kiinteät rakenteet ja laitteet 20 % Menojäännös<br />
Koneet ja kalusto 5 vuotta Tasapoisto<br />
Luonnonvarat Käytön mukainen poisto Substanssi<br />
Puusto Käytön mukainen poisto Substanssi<br />
Osakkeet ja osuudet Ei poistoaikaa Ei poistoa<br />
13) Selvitys suunnitelman mukaisten poistojen ja poistonalaisten investointien<br />
vastaavuudesta<br />
Keskimääräiset poistot ja investoinnit 2010−2014:<br />
Suunnitelman mukaiset poistot 42,8 milj. euroa<br />
Investointien omahankintameno 65,8 milj. euroa<br />
Poikkeama milj. euroa<br />
-22,9 milj. euroa<br />
Poikkeama % -34,9 %<br />
Selvitys poikkeaman syistä: Kuntien yhdistymisen seurauksena erityisesti rakennusten<br />
korjaustarve on suuri, mutta tasaantuu taloussuunnittelukaudella, jolloin ero pienenee.<br />
Poistosuunnitelman tarkistamistarve: Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto on <strong>2011</strong> tarkistanut<br />
yleisohjettaan kunnan ja kuntayhtymän suunnitelman mukaisista poistoista. Poistoajan pituudessa<br />
kuntajaosto suosittaa poistoaikojen alarajojen käyttämistä, ellei pidemmän poistoajan käyttämiseen<br />
ole erityistä hyödykekohtaista perustetta. Tarkistettua yleisohjetta on noudatettava viimeistään<br />
tilivuodesta 2013 alkaen, mutta sitä saa soveltaa jo aikaisemmalta tilikaudelta. Kaupungin<br />
poistosuunnitelma tullaan tarkistamaan vuoden 2012 aikana.<br />
.
139<br />
14) Pakollisten varausten muutokset<br />
Konserni<br />
Kunta<br />
<strong>2011</strong> 2010 <strong>2011</strong> 2010<br />
Eläkevaraukset 1.1. 1 506 300,00 1 524 065,50 1 506 300,00 1 524 065,50<br />
Lisäykset tilikaudella 0,00 225 867,25 0,00 225 867,25<br />
Vähennykset tilikaudella -208 874,70 -243 632,75 -208 874,70 -243 632,75<br />
Eläkevaraukset 31.12 1 297 425,30 1 506 300,00 1 297 425,30 1 506 300,00<br />
Sora-alueiden maisemointi 1.1. 122 511,60 46 207,07 122 511,60 46 207,07<br />
Lisäykset tilikaudella 0,00 100 000,00 0,00 100 000,00<br />
Vähennykset tilikaudella -30 945,29 -23 695,47 -30 945,29 -23 695,47<br />
Sora-alueiden maisemointi 31.12. 91 566,31 122 511,60 91 566,31 122 511,60<br />
Muut pakolliset varaukset 1.1. 1 190 071,07 1 190 071,07 700 000,00 700 000,00<br />
Vähennykset tilikaudella -700 000,00 0,00 -700 000,00<br />
Muut pakolliset varaukset yhteensä 490 071,07 1 190 071,07 0,00 700 000,00<br />
Potilasvakuutusmaksuvastuu 1.1. 3 174 538,79 3 160 967,64 0,00 0,00<br />
Lisäykset tilikaudella 339 309,74 13 571,15 0,00 0,00<br />
Vähennykset tilikaudella<br />
Potilasvakuutusmaksuvastuu 31.12 3 513 848,53 3 174 538,79 0,00 0,00<br />
K-S Kehittämisrahaston avustusvar 0,00 501 963,82 0,00 0,00<br />
Vähennykset tilikaudella 0,00 -501 963,82 0,00 0,00<br />
K-S Kehittämisrahaston avustusvar 0,00 0,00 0,00 0,00<br />
Pakolliset varaukset yhteensä 5 392 911,21 5 993 421,46 1 388 991,61 2 328 811,60<br />
Altek Aluetekniikassa soranottoalueen varauksia purettiin 30 945 euroa Mustalammen ja<br />
Rippalanmäen, Nenäinniemen ja Sarvivuoren maankaatopaikkojen sekä Vesangan ja Leppäveden<br />
sora-alueiden maisemointiin. Näistä Mustalammen maankaatopaikan ja Leppäveden sora-alueen<br />
maisemointityöt jatkuvat edelleen tilikaudella 2012. Altekin varausten kokonaismäärä tilikauden<br />
päättyessä oli 91.566,31 euroa.<br />
Pelan pakolliset varaukset purettiin kokonaan.<br />
15) Pysyvien vastaavien hyödykkeiden myyntivoitot ja -tappiot<br />
Pysyvien vastaavien myyntivoitot ja tappiot<br />
Pysyvien vastaavien myyntivoitot ja -tappiot (ulkoiset kaupat)<br />
Kaupat vuonna <strong>2011</strong><br />
Kauppasumma tasearvo voitto/tappio<br />
Tonttiosasto maakaupat 11 971 918,66 -1 298 338,96 10 673 579,70<br />
Tilapalvelun kaupat 833 961,04 -542 631,00 291 330,04<br />
Asuntotoimen kaupat 151 000,00 -23 947,95 127 052,05<br />
Muut osakekaupat 304 975,63 -15 917,16 289 058,47<br />
Pelan kaupat 42 767,83 -17 533,37 25 234,46<br />
Altekin kaupat 34 875,00 0,00 34 875,00<br />
Kuntayhtymien purkamiset 841 650,36 -841 650,36 0,00<br />
Investointien myyntitulot 959 476,01 0,00 959 476,01<br />
Yhteensä 15 140 624,53 -2 740 018,80 12 400 605,73
140<br />
Toimintatuottoihin ja -kuluihin sisältyvät myyntivoitot ja -tappiot<br />
Konserni<br />
Kunta<br />
<strong>2011</strong> 2010 <strong>2011</strong> 2010<br />
Muut toimintatuotot<br />
Maa- ja vesialueiden myyntivoitot 10 414 232,89 0,00 10 764 572,90 11 896 814,78<br />
Rakennusten myyntivoitot 0,00 0,00 305 684,32 496 696,46<br />
Muut myyntivoitot 1 452 747,97 494 731,16 476 219,98 111 805,92<br />
Investointien myyntitulot 0,00 0,00 959 476,01 648 105,66<br />
Myyntivoitot yhteensä 11 866 980,86 494 731,16 12 505 953,21 13 153 422,82<br />
Muut toimintakulut<br />
Muut myyntitappiot -105 347,48 0,00 -105 347,48 10 143,81<br />
Myyntitappiot yhteensä -105 347,48 0,00 -105 347,48 10 143,81<br />
16) Osinkotuottojen ja peruspääoman korkotuottojen erittely<br />
<strong>2011</strong> 2010<br />
Osinkotuotot<br />
Mustankorkea Oy 549 000,00 988 200,00<br />
Jyväskylän Messut Oy 105 000,00 90 000,00<br />
Muut 74 318,75 76 943,60<br />
Yhteensä 728 318,75 1 155 143,60<br />
Peruspääoman korot kuntayhtymiltä<br />
Jyväskylän koulutuskuntayhtymä 242 582,74 242 582,74<br />
Yhteensä 242 582,74 242 582,74<br />
Osinkotuotot ja peruspääoman korkotuotot yhteensä 970 901,49 1 397 726,34<br />
17) Erittely poistoeron muutoksista<br />
<strong>2011</strong> 2010<br />
Investointivarauksiin liittyvä poistoeron muutos 1.1. 7 830 137,06 8 170 577,80<br />
Poistoeron vähennykset tilikaudella 340 440,74 340 440,74<br />
Poistoero 31.12. 7 489 696,32 7 830 137,06<br />
4.3 Tasetta koskevat liitetiedot<br />
4.3.1 Taseen vastaavia koskevat liitetiedot<br />
18) Kuluksi kirjaamattomat menot ja pääoma-alennukset<br />
Taseeseen ei ole aktivoitu mainittuja menoja.<br />
19) Arvonkorotukset<br />
Tase ei sisällä arvonkorotuksia.<br />
20) Aktivoidut korkomenot<br />
Tase ei sisällä aktivoituja korkomenoja.
141<br />
21) Pysyvät vastaavat<br />
Pysyvien vastaavien tase-eräkohtaiset tiedot<br />
tase 1.1.<strong>2011</strong> lisäys <strong>2011</strong> rah.osuudet <strong>2011</strong> vähennys <strong>2011</strong> sis.siirrot poistot <strong>2011</strong> tase 31.12.<strong>2011</strong><br />
Aineettomat oikeudet 2 634 528,31 984 276,77 0,00 0,00 0,00 -875 037,84 2 743 767,24<br />
Muut pitkävaikutteiset menot 9 791 504,44 1 271 963,56 0,00 0,00 360 460,96 -1 319 953,52 10 103 975,44<br />
Aineettomat hyödykkeet 12 426 032,75 2 256 240,33 0,00 0,00 360 460,96 -2 194 991,36 12 847 742,68<br />
Maa- ja vesialueet 103 102 081,63 6 615 422,51 0,00 -1 298 338,96 0,00 0,00 108 419 165,18<br />
Rakennukset 294 570 504,47 12 446 853,84 -2 679 160,00 -528 692,20 7 664 047,79 -14 361 138,78 297 112 415,12<br />
Kiinteät rakenteet 97 689 317,93 25 004 446,84 -324 000,00 -959 476,01 -33 000,00 -18 285 530,39 103 091 758,37<br />
Koneet ja kalusto 10 657 104,40 6 459 558,57 -192 215,01 -17 533,37 33 713,82 -3 358 320,51 13 582 307,90<br />
Muut aineelliset hyödykkeet 132 279,86 0,00 0,00 0,00 0,00 -8 128,54 124 151,32<br />
Keskeneräiset hankinnat 20 937 669,69 35 236 882,14 -850 436,41 0,00 -8 025 222,57 0,00 47 298 892,85<br />
Aineelliset hyödykkeet 527 088 957,98 85 763 163,90 -4 045 811,42 -2 804 040,54 -360 460,96 -36 013 118,22 569 628 690,74<br />
Tytäryhtiöosakkeet 40 015 854,89 0,00 0,00 -13 938,80 0,00 -1 200 000,00 38 801 916,09<br />
Osakkuusyhteisöosakkeet 8 744 525,86 0,00 0,00 -14 541,53 0,00 0,00 8 729 984,33<br />
Muut osakkeet 3 206 269,44 1 375,63 0,00 -25 323,58 0,00 0,00 3 182 321,49<br />
Kuntayhtymäosuudet 33 179 435,16 0,00 0,00 -841 650,36 0,00 0,00 32 337 784,80<br />
Osakkeet ja osuudet 85 146 085,35 1 375,63 0,00 -895 454,27 0,00 -1 200 000,00 83 052 006,71<br />
Lainasaamiset ym. 284 844 048,75 54 118 739,12 0,00 -55 334 557,92 0,00 0,00 283 628 229,95<br />
Sijoitukset 369 990 134,10 54 120 114,75 0,00 -56 230 012,19 0,00 -1 200 000,00 366 680 236,66<br />
Pysyvät vastaavat 909 505 124,83 142 139 518,98 -4 045 811,42 -59 034 052,73 0,00 -39 408 109,58 949 156 670,08<br />
Arvonalennukset<br />
Laajavuori Oy 200 000,00<br />
Total Kiinteistöpalvelut Oy 1 000 000,00<br />
Taseen alkuarvoihin sisältyy<br />
Kuntayhtymien purkamisesta<br />
tulleet erät<br />
Kiinteät rakenteet ja laitteet 404 245,14<br />
Koneet ja kalusto 481 238,86<br />
Tytäryhtiöosakkeet 202 360,35<br />
Yhteensä 1 087 844,35
142<br />
Maa- ja vesialueet erittely<br />
Konserni<br />
Kunta<br />
<strong>2011</strong> 2010 <strong>2011</strong> 2010<br />
Maa- ja vesialueet<br />
Kiinteistöjen liittymismaksut 203 639,10 97 517,69<br />
Muut maa- ja vesialueet 126 268 567,77 120 382 355,77 108 215 526,08 103 004 563,94<br />
Maa- ja vesialueet yhteensä 126 268 567,77 120 382 355,77 108 419 165,18 103 102 081,63<br />
<strong>2011</strong> on aktivoitu maa-alueisiin arvonlisäverollisia ei-palautettavia, mutta siirtokelpoisia liittymismaksuja 203 639,10 euron edestä.<br />
Pysyvien vastaavien tiedot yksiköittäin<br />
Pysyvät vastaavat yksiköittäin<br />
Vuosi <strong>2011</strong> 1.1.<strong>2011</strong> lisäys rahoitusosuude vähennys sis.siirrot poistot 31.12.<strong>2011</strong> muutos <strong>2011</strong><br />
Konsernihallinto 69 858 633 127 264 0 -857 568 -646 706 -1 259 517 67 222 107 -2 636 526<br />
Tietohallinto 540 328 665 486 0 0 -267 659 938 155 397 827<br />
Sosiaali- ja terveyspalvelut 3 656 537 2 469 986 0 0 -1 100 319 5 026 204 1 369 668<br />
Opetuspalvelut 4 273 800 1 661 585 0 0 -1 122 011 4 813 375 539 574<br />
Kulttuuripalvelut 720 553 69 245 0 0 -175 484 614 315 -106 239<br />
Liikuntapalvelut 5 793 961 1 994 169 -324 000 -33 000 0 -1 202 379 6 228 752 434 791<br />
Yhdysk.hall+asunnot 1 711 204 42 100 0 -23 948 0 -186 635 1 542 721 -168 482<br />
Katu- ja puistopalvelut 93 264 553 23 324 705 0 -959 476 0 -17 394 835 98 234 947 4 970 394<br />
Tonttipalvelut 107 287 923 6 879 398 0 -1 298 339 0 -1 039 927 111 829 055 4 541 132<br />
Ympäristöpalvelut 49 215 27 698 0 0 0 -14 726 62 187 12 972<br />
Keskeneräiset hankinnat -33 000 0 -45 000 33 000 0 0 -45 000 -12 000<br />
Kaupunki yhteensä 287 123 708 37 261 636 -369 000 -3 139 330 -646 706 -23 763 489 296 466 818 9 343 110<br />
Tilapalvelu 332 555 517 48 523 242 -3 484 596 -542 631 626 137 -14 214 775 363 462 893 30 907 377<br />
K-S Pelastuslaitos 3 227 769 1 538 968 -192 215 -17 533 20 570 -822 461 3 755 097 527 328<br />
Altek Aluetekniikka 451 103 333 704 0 0 -139 535 645 272 194 169<br />
Talouskeskus Liikelaitos 1 302 980 363 229 0 0 -467 849 1 198 360 -104 619<br />
Yhteensä 624 661 076 88 020 780 -4 045 811 -3 699 495 0 -39 408 110 665 528 440 40 867 364<br />
Lainasaamiset ym. 284 844 049 54 118 739 0 -55 334 558 0 0 283 628 230 -1 215 819<br />
Pysyvät vastaavat 909 505 125 142 139 519 -4 045 811 -59 034 053 0 -39 408 110 949 156 670 39 651 546<br />
Arvonalentumiset 1 200 000,00
143<br />
Sijoitusten erittely<br />
Sijoitukset<br />
tase 1.1.<strong>2011</strong> lisäys <strong>2011</strong> vähennys <strong>2011</strong> sis.siirrot poistot 2010 tase 31.12.<strong>2011</strong><br />
Tytäryhtiöosakkeet 40 015 854,89 -13 938,80 -1 200 000,00 38 801 916,09<br />
Osakkuusyhteisöosakkeet 8 744 525,86 -14 541,53 8 729 984,33<br />
Muut osakkeet 3 206 269,44 1 375,63 -25 323,58 3 182 321,49<br />
Kuntayhtymäosuudet 33 179 435,16 -841 650,36 32 337 784,80<br />
Osakkeet ja osuudet yhteensä 85 146 085,35 1 375,63 -895 454,27 0,00 -1 200 000,00 83 052 006,71<br />
Jvk-lainasaamiset tytäryhteisöiltä 266 094 206,35 53 820 136,47 -53 820 136,47 266 094 206,35<br />
Pääomalainasaamiset tytäryhteisöiltä 7 045 637,79 0,00 -1 000 000,00 6 045 637,79<br />
Muut lainasaamiset tytäryhteisöiltä 8 502 285,38 0,00 -72 968,00 8 429 317,38<br />
Muut lainasaamiset muilta 2 556 644,75 250 544,65 -441 453,45 2 365 735,95<br />
Muut saamiset tytäryhteisöiltä 230 804,46 48 058,00 0,00 278 862,46<br />
Muut saamiset muilta 414 473,02 0,00 0,00 414 473,02<br />
Jvk-lainasaamiset ja muut yhteensä 284 844 051,75 54 118 739,12 -55 334 557,92 0,00 0,00 283 628 232,95<br />
Sijoitukset yhteensä 369 990 137,10 54 120 114,75 -56 230 012,19 0,00 -1 200 000,00 366 680 239,66
144<br />
Omistuksia muissa yhteisöissä koskevat liitetiedot<br />
22) tytäryhteisöistä, mukaan lukien yhdistykset ja säätiöt, joissa kunnalla on määräämisvalta, nimi,<br />
kotipaikka ja kunnan ja kuntakonsernin omistusosuus tytäryhteisöstä (KPA 4:3 §) sekä<br />
kuntakonsernin osuus sen omasta ja vieraasta pääomasta sekä voitosta tai tappiosta viimeksi<br />
laaditussa tilinpäätöksessä (konsernitilinpäätökseen yhdistellyistä tytäryhteisöistä<br />
konsernitilinpäätöksen mukaiset osuudet);<br />
Konsernin omistukset <strong>2011</strong> Kaupungin Konsernin Konsernin osuus (1000 €)<br />
Nimi om.osuus om.osuus oma po vieras po tilik ylij<br />
Tytäryhteisöt 92 636 1 054 538 -4 269<br />
Jyv Ammattikorkeakoulu Oy (kons) 90,0 % 90,0 % 24 311 7 862 815<br />
Jyväskylän Energia Oy (konserni) 100,0 % 100,0 % 10 908 548 959 -8 872<br />
Jykes Kiinteistöt Oy (kons) 84,9 % 84,9 % 21 348 49 373 -277<br />
Keski-Suomen Sairaskotisäätiö 100,0 % 100,0 % 3 910 909 -7<br />
Jyväs-Parkki Oy (kons) 100,0 % 100,0 % 7 326 54 003 106<br />
Education Facilities Oy 100,0 % 100,0 % 5 688 97 556 -303<br />
Jyväskylän Seudun Puhdistamo Oy 87,0 % 87,0 % 1 551 9 647 0<br />
Jyv Seud Keh.yhtiö Jykes Oy (kons) 80,1 % 80,1 % 1 603 1 417 -381<br />
Ki Oy Tikkakosken Terveysasema 100,0 % 100,0 % 507 371 0<br />
Tikkakosken Teollisuustalo Oy 32,5 % 63,9 % 707 64 0<br />
Jyväskylän Asumispalvelusäätiö 90,0 % 90,0 % 260 557 0<br />
Korpilahden Virastokeskus Oy 98,3 % 98,3 % 1 214 35 4<br />
As Oy Pehtorinharju 100,0 % 100,0 % 221 0 -7<br />
Jyv Rintamamiesvet. Asuntosäätiö 100,0 % 100,0 % 142 1 645 0<br />
Jyväskylän Taide- ja Tiedesäätiö 100,0 % 100,0 % 77 5 1<br />
Ki Oy Haapaniemen Palvelukeskus 100,0 % 100,0 % 166 775 0<br />
Ki Oy Palokan Palvelukeskus 100,0 % 100,0 % 39 0 -4<br />
As Oy Norolankuja 1 100,0 % 100,0 % 181 626 0<br />
Jyväskylän Paviljonkisäätiö 100,0 % 100,0 % 41 21 258 1<br />
Ki Oy Haapakosken Sulku 100,0 % 100,0 % 47 77 8<br />
Korpilahden veteraanien asuntosäätiö 100,0 % 100,0 % 19 1 229 4<br />
Total Kiinteistöpalvelut Oy 100,0 % 100,0 % -134 3 367 -480<br />
Jyv mlk Veteraanien Asuntosäätiö 100,0 % 100,0 % -69 3 541 0<br />
Jyväskylän Jäähalli Oy 44,4 % 72,7 % 1 144 4 128 0<br />
Jyväskylän Laajavuori Oy 60,3 % 94,0 % 221 530 -584<br />
Jyv Vuokra-asunnot Oy (kons) 100,0 % 100,0 % 10 619 246 178 5 710<br />
Kiinteistö Oy Jyv Lääkäritalo 56,4 % 56,4 % 587 425 0<br />
23) kuntayhtymistä, joissa kunta on jäsenenä, kuntayhtymän nimi, kotipaikka ja kunnan<br />
omistusosuus kuntayhtymästä sekä kunnan osuus sen omasta ja vieraasta pääomasta sekä<br />
yli- tai alijäämästä viimeksi laaditussa tilinpäätöksessä;<br />
Konsernin omistukset <strong>2011</strong> Kaupungin Konsernin Konsernin osuus (1000 €)<br />
Nimi om.osuus om.osuus oma po vieras po tilik ylij<br />
Kuntayhtymät 58 876 75 531 -974<br />
Jyväskylän koulutuskuntayhtymä 59,1 % 59,1 % 35 608 14 065 400<br />
K-S sairaanhoitopiirin kuntayhtymä 47,9 % 47,9 % 22 379 60 556 -1 426<br />
Keski-Suomen liitto 49,9 % 49,9 % 889 909 51
145<br />
24) yhteisyhteisöistä sekä yhden viidesosan tai sitä suuremman omistusosuuden kohteena<br />
olevista yrityksistä tai yhteisöistä ja muista omistusyhteysyhteisöistä nimi, kotipaikka, kunnan<br />
ja kuntakonsernin omistusosuus (KPA 2:9.1 §) sekä kuntakonsernin osuus sen omasta ja<br />
vieraasta pääomasta sekä voitosta tai tappiosta viimeksi laaditussa tilinpäätöksessä.<br />
Konsernin omistukset <strong>2011</strong> Kaupungin Konsernin Konsernin osuus (1000 €)<br />
Nimi om.osuus om.osuus oma po vieras po tilik ylij<br />
Yhteis- ja omistusyhteysyhteisöt 10 856 2 653 958<br />
Mustankorkea Oy 36,6 % 36,6 % 1 986 783 787<br />
Jyväskylän Messut Oy 26,5 % 26,5 % 1 049 550 108<br />
As Oy Kauppakatu 23 25,0 % 25,0 % 1 424 6 3<br />
Keljonkankaan Palvelukeskus Oy 44,8 % 44,8 % 627 13 0<br />
As Oy Kuokkalan Toritalo 24,8 % 24,8 % 905 19 4<br />
Ki Oy Palokan Nisulankulma 23,6 % 23,6 % 256 2 0<br />
Jyvässeudun Ajoharjoittelurata Oy 28,2 % 28,2 % 140 115 13<br />
Ki Oy Säynätsalon Palv.keskus 48,1 % 48,1 % 313 17 2<br />
Ki Oy Palokan Liikekeskus 32,7 % 32,7 % 393 2 4<br />
As Oy Ketunpesä 29,4 % 29,4 % 155 0 0<br />
Korpilahden Paikallislehti Oy 40,0 % 40,0 % 43 12 -2<br />
As Oy Pupusoppi 29,2 % 29,2 % 199 1 1<br />
Korpilahden Satama Oy 49,9 % 49,9 % 33 0 11<br />
As Oy Jyväskylän Kuras 39,5 % 39,5 % 81 0 0<br />
As Oy Pappilanraitti 24,6 % 24,6 % 43 0 0<br />
Ki Oy Jyskän Palvelukeskus 47,9 % 47,9 % 102 4 8<br />
Ki Oy Alkioranta 45,0 % 45,0 % 170 68 1<br />
Ki Oy Riikankulma 48,0 % 48,0 % 64 1 0<br />
As Oy Koskentörmä 28,4 % 28,4 % 38 1 0<br />
Huhtakeskus Oy 41,1 % 41,1 % 1 878 65 19<br />
As Oy Jyv Lutakon Lähipalvelutalo 33,9 % 33,9 % 673 882 0<br />
As Oy Jyv Säästökeskus 31,9 % 31,9 % 280 110 0
146<br />
25) Saamisten erittely<br />
<strong>2011</strong> 2010<br />
Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset<br />
Saamiset tytäryhteisöiltä<br />
Myyntisaamiset 0,00 1 782 913,31 0,00 1 875 318,33<br />
Lainasaamiset 0,00 228 120,54 0,00 192 947,60<br />
Muut saamiset 0,00 0,00 0,00 0,00<br />
Siirtosaamiset 0,00 1 623 142,00 0,00 1 034 099,10<br />
Yhteensä 0,00 3 634 175,85 0,00 3 102 365,03<br />
Saamiset kuntayhtymiltä, joissa kunta on<br />
jäsenenä<br />
Myyntisaamiset 0,00 517 352,42 0,00 549 465,69<br />
Muut saamiset 0,00 418 595,36 0,00 2 155 784,97<br />
Siirtosaamiset 0,00 0,00 0,00 7 823,48<br />
Yhteensä 0,00 935 947,78 0,00 2 713 074,14<br />
Saamiset osakkuus- sekä muilta omistusyhteysyhteisöiltä<br />
Myyntisaamiset 0,00 13 079,59 0,00 11 172,64<br />
Siirtosaamiset 0,00 197 397,47 0,00 0,00<br />
Yhteensä 0,00 210 477,06 0,00 11 172,64<br />
Saamiset muilta<br />
Myyntisaamiset 93 934,75 15 258 121,21 1 709 960,75 12 863 099,64<br />
Lainasaamiset 0,00 0,00 0,00 30 000,00<br />
Muut saamiset 3 518 142,87 5 268 656,55 1 711 437,19 7 064 694,88<br />
Siirtosaamiset 0,00 6 566 183,84 0,00 5 150 708,48<br />
Yhteensä 3 612 077,62 27 092 961,60 3 421 397,94 25 108 503,00<br />
Saamiset yhteensä 3 612 077,62 31 873 562,29 3 421 397,94 30 935 114,81<br />
26) Siirtosaamisiin sisältyvät olennaiset erät<br />
Konserni<br />
Kunta<br />
<strong>2011</strong> 2010 <strong>2011</strong> 2010<br />
Lyhytaikaiset siirtosaamiset<br />
Tulojäämät<br />
Siirtyvät korot 530,60 302 258,04 953 192,47 965 562,64<br />
Kelan korvaus työterveydenhu 1 715 366,11 1 313 731,74 1 260 331,64 1 005 539,78<br />
EU-tuet ja avustukset 2 933 133,71 1 710 960,35 550 682,85 326 487,54<br />
Muut tulojäämät 10 634 176,60 9 450 116,93 5 622 516,35 3 895 041,10<br />
Tulojäämät yhteensä 15 283 207,02 12 777 067,06 8 386 723,31 6 192 631,06<br />
Lyhytaikaiset siirtosaamiset yhteens 15 283 207,02 12 777 067,06 8 386 723,31 6 192 631,06<br />
27) Rahoitusarvopaperit<br />
Konserni<br />
Kunta<br />
<strong>2011</strong> 2010 <strong>2011</strong> 2010<br />
Muut arvopaperit<br />
Jälleenhankintahinta 385 979,65 481 562,30 0,00 0,00<br />
Kirjanpitoarvo 385 979,65 481 562,30 0,00 0,00<br />
Erotus 0,00 0,00 0,00 0,00<br />
Yhteensä rahoitusarvopaperit 385 979,65 481 562,30 0,00 0,00
147<br />
4.3.2 Taseen vastattavia koskevat liitetiedot<br />
28) Oman pääoman erittely<br />
Konserni<br />
Kunta<br />
<strong>2011</strong> 2010 <strong>2011</strong> 2010<br />
Peruspääoma 1.1. 423 184 877,58 422 979 345,39 423 184 877,57 423 184 877,57<br />
Lisäykset 120 619,93<br />
Yhdistysten ja säätiöiden peruspääomat 205 532,19 205 532,19<br />
Peruspääoma 31.12. 423 511 029,70 423 184 877,58 423 184 877,57 423 184 877,57<br />
Ylikurssirahasto 1 383 956,89 1 383 956,89<br />
Arvonkorotusrahasto 75 502,13 75 502,13<br />
Muut omat rahastot 29 299 000,15 29 168 108,92<br />
Sosiaalinen luototus-rahasto 1.1. 384 448,99 382 229,75<br />
Lisäykset 4 208,05 2 219,24<br />
Sosiaalinen luototus-rahasto 31.12. 388 657,04 384 448,99<br />
Muut omat rahastot yhteensä 31.12. 388 657,04 384 448,99<br />
Edellisten tilikausien ylijäämä 1.1. -14 663 593,52 152 129 786,07 151 686 376,90<br />
Kirjattu v. <strong>2011</strong> edellisen tk:n ylijäämiin 17 372 156,68 14 360 362,87<br />
Edellisten tilikausien ylijäämä 31.12. 2 708 563,16 -6 283 315,12 166 490 148,94 151 686 376,90<br />
Tilikauden ylijäämä/alijäämä -23 927 342,97 -8 380 278,40 -24 156 057,00 443 409,17<br />
Oma pääoma yhteensä 433 050 709,06 439 148 852,00 565 907 626,55 575 699 112,63<br />
29) Poistoeron muutokset<br />
Kunnalla ei ole verotussyistä kirjattua poistoeroa.<br />
30) Pitkäaikaiset velat, jotka erääntyvät myöhemmin kuin viiden vuoden kuluttua<br />
<strong>2011</strong> 2010<br />
Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 155 228 894,55 89 905 271,25<br />
Lainat julkisyhteisöiltä 727 894,69 727 894,69<br />
Muut velat 111 499,29 14 997 576,56<br />
Pitkäaikaiset velat yhteensä 156 068 288,53 105 630 742,50<br />
32) Pakolliset varaukset<br />
Konserni<br />
Kunta<br />
<strong>2011</strong> 2010 <strong>2011</strong> 2010<br />
Muut pakolliset varaukset<br />
Eläkevaraukset 1 297 425,30 1 506 300,00 1 297 425,30 1 506 300,00<br />
Ympäristövastuut 91 566,61 122 511,60 91 566,31 122 511,60<br />
Muut pakolliset varaukset 490 071,07 1 190 071,08 0,00 700 000,00<br />
Potilasvahinkovakuutusmaksuvastuu 3 513 848,23 3 174 538,78<br />
Muut pakolliset varaukset yhteensä 5 392 911,21 5 993 421,46 1 388 991,61 2 328 811,60
148<br />
33) Vieras pääoma<br />
<strong>2011</strong><br />
2010<br />
Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset<br />
Velat tytäryhteisöille<br />
Saadut ennakot 0,00 117 271,97 0,00 109 012,31<br />
Ostovelat 0,00 2 910 304,75 0,00 4 186 488,97<br />
Muut velat 0,00 44 925 912,06 14 972 414,16 43 207 506,17<br />
Siirtovelat 0,00 84 325,41 0,00 703,93<br />
Yhteensä 0,00 48 037 814,19 14 972 414,16 47 503 711,38<br />
Velat kuntayhtymille, joissa Jyväskylä on jäsenenä<br />
Ostovelat 0,00 20 920 100,36 0,00 10 832 111,57<br />
Muut velat 0,00 0,00 0,00 53 368,34<br />
Siirtovelat 0,00 0,00 0,00 9 418,52<br />
Yhteensä 0,00 20 920 100,36 0,00 10 894 898,43<br />
Velat osakkuus- tai sekä muille omistusyhteysyhteisöille<br />
Saanut ennakot 0,00 3 937,15 0,00 10 907,61<br />
Ostovelat 0,00 120 255,98 0,00 121 653,01<br />
Siirtovelat 0,00 155 468,74 0,00 0,00<br />
Yhteensä 0,00 279 661,87 0,00 132 560,62<br />
Velat muille<br />
Saadut ennakot 0,00 4 604 317,60 0,00 4 956 451,04<br />
Ostovelat 0,00 26 657 588,22 0,00 24 607 812,84<br />
Muut velat 247 079 241,44 25 567 128,88 181 457 476,57 36 693 423,42<br />
Siirtovelat 0,00 43 983 776,54 0,00 36 191 730,18<br />
Yhteensä 247 079 241,44 100 812 811,24 181 457 476,57 102 449 417,48<br />
Vieras pääoma yhteensä 247 079 241,44 170 050 387,66 196 429 890,73 160 980 587,91<br />
34) Sekkilimiitti<br />
<strong>2011</strong> 2010<br />
Nordea Pankki Suomi Oyj 100 000,00 100 000,00<br />
35) Vuokrakohteen lunastusvelka<br />
Ei esitettävää.<br />
36) Muiden velkojen erittely<br />
Konserni<br />
Kunta<br />
<strong>2011</strong> 2010 <strong>2011</strong> 2010<br />
Muut velat<br />
Liittymismaksut 29 338 919,89 44 309 986,71 0,00 14 972 414,16<br />
Muut velat 5 700 158,37 5 707 951,37 111 499,29 25 162,40<br />
Muut velat yhteensä 35 039 078,26 50 017 938,08 111 499,29 14 997 576,56
149<br />
37) Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät<br />
Konserni<br />
Kunta<br />
<strong>2011</strong> 2010 <strong>2011</strong> 2010<br />
Lyhytaikaiset siirtovelat<br />
Tuloennakot 0,00 4 975 599,48 380 871,36 2 981 464,24<br />
Menojäämät<br />
Palkkojen ja henkilösivukulujen<br />
jaksotukset 60 235 832,93 49 656 112,46 37 561 430,77 30 573 932,89<br />
Korkojaksotukset 4 756 988,46 3 294 018,44 776 206,07 613 765,37<br />
Muut menojäämät 33 732 620,08 27 465 814,69 5 544 062,49 2 038 690,13<br />
Lyhytaikaiset siirtovelat yhteensä 98 725 441,47 85 391 545,07 44 262 570,69 36 207 852,63<br />
38) Huollettavien varat<br />
<strong>2011</strong> 2010<br />
Huollettavien varat ja pääomat 673 007,85 516 630,08<br />
Opetustoimen lahjoitusrahastot 0,00 86 560,82<br />
Opetustoimen lahjoitusrahastot siirrettiin vuonna <strong>2011</strong> kaupungin taseeseen 94018,77 euroa.<br />
39) Elatustuen takautumissaatava<br />
.<br />
Valtionosuuksien tilityksien yhteydessä maksettava elatustukien takautumissaatava kirjataan<br />
maksuperusteisesti suoraan käyttötalouden tulostilille 350500. Vuonna <strong>2011</strong> takautumissaatavia<br />
kirjattiin tuloksi 243 318 euroa.<br />
4.4 Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot<br />
44) Leasingvastuiden yhteismäärä<br />
<strong>2011</strong> 2010 <strong>2011</strong> 2010<br />
Leasingvastuut<br />
Seuraavalla tilikaudella maksettavat 12 790 050,02 11 210 078,14 1 039 936,46 1 288 199,29<br />
Myöhemmin maksettavat 136 422 849,06 134 404 746,66 1 650 642,14 1 758 166,61<br />
Leasingvastuut yhteensä 149 212 899,08 145 614 824,80 2 690 578,60 3 046 365,90<br />
Yrityskortit 36 935,37 78 658,47<br />
45) Vastuusitoumukset<br />
Konserni<br />
Kunta<br />
<strong>2011</strong> 2010 <strong>2011</strong> 2010<br />
Takaukset samaan konserniin kuuluvien<br />
yhteisöjen puolesta<br />
Alkuperäinen pääoma 647 804 572,00 624 389 119,00<br />
Jäljellä oleva pääoma 531 007 771,00 509 542 226,00<br />
Takaukset muiden puolesta<br />
Alkuperäinen pääoma 16 198 136,00 16 115 867,00<br />
Jäljellä oleva pääoma 10 403 108,29 10 275 529,52 7 628 442,00 8 620 710,00
150<br />
46) Vastuu Kuntien takauskeskuksen takausvastuista<br />
<strong>2011</strong> 2010<br />
Kunnan osuus takauskeskuksen takausvastuista 31.12. 427 326 012,98 377 050 114,92<br />
Kunnan mahdollista vastuuta kattava osuus takauskeskuksen rahastosta 316 360,97 307 112,01<br />
47) Muut taloudelliset vastuut<br />
Konserni<br />
Kunta<br />
<strong>2011</strong> 2010 <strong>2011</strong> 2010<br />
Sopimusvastuut<br />
Johdannaissopimukset<br />
Koronvaihtosopimukset 224 000 000,00 199 500 000,00 70 000 000,00 70 000 000,00<br />
Käypäarvo -27 064 010,21 5 257 528,71 -19 035 449,21 3 992 728,88<br />
Sähköjohdannainen 38 269 608,00 3 720 558,00 5 157 841,00 3 720 558,00<br />
Käypäarvo -5 271 337,00 913 467,00 -514 223,00 913 467,00<br />
Päästöoikeussopimukset 6 987 450,00 6 787 500,00<br />
Käypäarvo -3 866 750,00 -307 050,00<br />
Vuokravastuut 2 094 002,33 8 127 352,74<br />
Arvonlisäveron palautusvastuut 27 805 132,01 29 579 364,39 18 420 574,01 22 433 529,65<br />
Perustamishankkeiden valtionosuuden 4 720 560,00 3 721 720,00 4 720 560,00 3 721 720,00<br />
palautusvastuut<br />
Maankäyttösopimuksista aiheutuneet 7 889 701,00 7 046 697,00 7 889 701,00 7 046 697,00<br />
velvoitteet<br />
4.5 Ympäristöasioiden harkinnanvarainen esittäminen<br />
Ympäristötuotot ja -kulut yhteensä<br />
Ympäristötuotot ja -kulut (1000 euroa)<br />
<strong>2011</strong> 2010<br />
Ympäristötuotot yhteensä 7 045 7 082<br />
Viranomaistoiminnan tuotot 109 130<br />
Muut ympäristötuotot 6 936 6 952<br />
Siitä: Ympäristönsuojeluun saadut avustukset 496 *) 470 *)<br />
Ympäristökulut yhteensä 9 225 9 873<br />
Viranomaistoiminnan kulut 629 635<br />
Muut ympäristökulut 8 596 9 238<br />
Siitä: Ympäristönsuojeluun annetut avustukset 220 **) 411 **)<br />
*) Saaduissa avustuksissa <strong>2011</strong> on ELY-keskuksen avustus ympäristöystävällinen ulkovalaistus<br />
-hankkeeseen, Liikenneviraston avustus Älykästä työmatkaa -hankkeeseen, ELY-keskuksen<br />
avustus Kaiken kansan maisema -hankkeeseen sekä Museoviraston avustus Oravivuoren<br />
kolmiomittaustornin kunnostustöihin. Nämä ovat muuta kuin ympäristöviranomaistoiminnan<br />
avustuksia.<br />
Saaduissa avustuksissa 2010 on ELY-keskuksen avustus ympäristöystävällinen ulkovalaistus -<br />
hankkeeseen. Tämä on muun kuin ympäristöviranomaistoiminnan avustus.<br />
**) Annettuihin avustuksiin <strong>2011</strong> sisältyy vesihuoltoavustukset vesiosuuskunnille (viemäriverkoston<br />
rakentaminen), perustoiminnan tukemiseen annettu avustus JAPA Ry:lle sekä Pyöräilyviikkotapahtumaan<br />
tukemiseen annettu avustus Jyväskylän Pyöräilyseura Ry:lle. Vesihuoltoavustus
151<br />
ja Jyväskylän Pyöräilyseura Ry:n avustus on muun kuin ympäristöviranomaistoiminnan<br />
avustusta. JAPA Ry:n avustus on ympäristöviranomaistoiminnan avustus.<br />
Annettuihin avustuksiin 2010 sisältyy vesihuoltoavustukset vesiosuuskunnille (viemäriverkoston<br />
rakentaminen), perustoiminnan tukemiseen annettu avustus JAPA Ry:lle ja<br />
ympäristökasvatukseen annettu avustus Keski-Suomen luontomuseolle. Vesihuoltoavustukset<br />
ja luontomuseon avustus ovat muun kuin ympäristöviranomaistoiminnan avustuksia. JAPA Ry:n<br />
avustus on ympäristöviranomaistoiminnan avustus.<br />
Ympäristöinvestoinnit yhteensä<br />
Tilikaudella aktivoidut ympäristömenot (1000 euroa)<br />
<strong>2011</strong> 2010<br />
Ympäristöinvestoinnit 38 65<br />
Siitä: Ympäristöinvestointeihin saadut avustukset 0 18 *)<br />
*) Saatu avustus 2010 on öljynsuojarahaston avustus öljynkeräilijään. Avustus on muun kuin<br />
ympäristöviranomaistoiminnan avustus.<br />
Ympäristötuotot ja -kulut luokiteltuna<br />
Ympäristötuotot ja -kulut luokiteltuna (1000 euroa)<br />
<strong>2011</strong> 2010<br />
Tuotot Kulut Tuotot Kulut<br />
1. Ulkoilman- ja ilmastonsuojelu 46 86 32 25<br />
2. Vesiensuojelu ja jätevesien käsittely 0 683 18 675<br />
3. Jätehuolto 6 429 4 665 5 132 4 180<br />
4. Maaperän ja pohjaveden suojelu 10 110 1 222<br />
5. Melun ja tärinän torjunta 0 9 0 6<br />
6. Luonnonsuojelu ja maisemansuojelu 2 365 0 245<br />
7. Muut ympäristönsuojelutoimenpiteet<br />
Ympäristöhallinto 0 553 98 569<br />
Ympäristökoulutus 11 204 0 318<br />
Ekotehokkuutta parantava toiminta 480 1 035 1 801 1 993<br />
Ympäristöjohtaminen 0 78 0 67<br />
Yleisten alueiden puhtaanapito 0 277 0 248<br />
Yhteensä 6 978 8 069 7 082 8 548<br />
Ympäristöperusteiset verot ja<br />
*)<br />
**)<br />
***)<br />
veroluonteiset maksut 66 1 134<br />
0 1 312<br />
Poistot ja arvon alentumiset 0 22 0 13<br />
Yhteensä (sisältäen verot ja poistot) 7 044 9 225 7 082 9 873<br />
Ympäristökulut, netto<br />
2 181 2 791<br />
(verot ja poistot mukaan lukien)<br />
*) Tilikauden <strong>2011</strong> veroluonteiset tuotot ovat ympäristöviranomaistoiminnan<br />
ympäristölupamaksuja, maa-aineslupamaksuja, maa-aineslain mukaisia valvontamaksuja ja<br />
muita vastaavia maksuja.<br />
**) Tilikauden <strong>2011</strong> ympäristöperusteisissa veroissa ovat mukana valtion jätevero ja autovero<br />
sekä ajoneuvoveron (1.3.<strong>2011</strong> alkaen) ja polttoaineverojen ympäristöperusteiset osat.<br />
Kyseisistä veroista jätevero on täysin ympäristöperusteinen. Autovero, ajoneuvoveron<br />
perusvero ja polttoaineiden hiilidioksidivero määräytyvät hiilidioksidipäästöjen perusteella.
152<br />
***) Tilikauden 2010 ympäristöperusteisissa veroissa ovat mukana valtion jätevero, polttoaineverot<br />
sekä sähkövero. Jätevero on täysin ympäristöperusteinen ja polttoainevero osittain<br />
ympäristöperusteinen. Sähkövero on säädetty taloudellisista näkökulmista, mutta sillä on<br />
katsottu olevan välillinen ympäristövaikutus.<br />
Ympäristöinvestoinnit luokiteltuna<br />
Tilikaudella aktivoidut ympäristömenot luokiteltuna (1000 euroa)<br />
<strong>2011</strong> 2010<br />
1. Ulkoilman- ja ilmastonsuojelu 12 19<br />
2. Vesiensuojelu ja jätevesien käsittely 0 18<br />
3. Jätehuolto 15 15<br />
4. Maaperän ja pohjaveden suojelu 0 0<br />
5. Melun ja tärinän torjunta 0 0<br />
6. Luonnonsuojelu ja maisemansuojelu 0 0<br />
7. Muut ympäristönsuojelutoimenpiteet 11 13<br />
Yhteensä: 38 65<br />
Muualla tilinpäätöksessä esitetyt ympäristöasioita koskevat tiedot<br />
Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot<br />
– kohta 1) tilinpäätöstä laadittaessa noudatetut arvostusperiaatteet ja -menetelmät sekä<br />
jaksotusperiaatteet ja -menetelmät<br />
– kohta 12) suunnitelman mukaisten poistojen perusteet<br />
Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot<br />
– kohta 14) selvitys tuottoihin ja kuluihin sisältyvistä pakollisten varausten muutoksista<br />
Taseen vastattavia koskevat liitetiedot<br />
– kohta 32) erittely olennaisista pakollisiin varauksiin merkityistä eristä<br />
Ympäristöerien kokoamisesta, laskennasta ja erottelusta on kerrottu toimintakertomuksessa luvun<br />
1.1.7 kohdassa ’Ympäristöerien kokoaminen ympäristötilinpäätökseen sekä mahdolliset puuttuvat<br />
erät’.<br />
4.6 Henkilöstöä koskevat liitetiedot<br />
48) Henkilöstön lukumäärä 31.12.<br />
Henkilöstön lukumäärä on esitetty kohdassa 1.1.5. ja liitteenä olevassa henkilöstöraportissa <strong>2011</strong>.<br />
49) Henkilöstökulut<br />
Henkilöstökulut on esitetty tilinpäätöslaskelmien yhteydessä kohdassa 3.1.
153<br />
5 ERIYTETYT TILINPÄÄTÖKSET<br />
5.1 Liikelaitosten erillistilinpäätökset<br />
5.1.1 TILAPALVELU LIIKELAITOS<br />
Tilapalvelu Liikelaitoksen toimintakertomus<br />
Kiinteistöjohtajan katsaus<br />
Tilapalvelun toimintavuosi meni toiminnallisesti ja taloudellisesti olosuhteisiin ja tavoitteisiin nähden<br />
erittäin hyvin. Lämmin ja vähäluminen loppuvuosi vaikutti toimintakatetavoitteeseen, joka ylitettiin<br />
n. 0,8 M€. Toiminnan tulos poistojen ja rahoituskulujen jälkeen oli n. 0,3 M€ positiivinen.<br />
Yhtenä tärkeimpänä haasteena oli mittavan talonrakennus- ja korjausrakentamisen<br />
investointiohjelman toteuttaminen aikataulu- ja kustannustavoitteiden mukaisesti.<br />
Keski-Palokan ja Vaajakosken koulut valmistuivat suunnitellussa aikataulussa. Kaupungintalon<br />
peruskorjausta sekä Palokan koulukeskuksen rakentaminen jatkui ohjelman mukaisesti.<br />
Uutena haastavana kohteena aloitettiin Uimahallin peruskorjaus, joka jouduttiin kilpailuttamaan<br />
uudelleen kevään huonon markkinatilanteen takia. Koko talonrakennuksen investointiohjelmaan<br />
mahtuivat myös Kyllön terveysaseman vaiheiden 5-9 peruskorjaukset, Sairaalakoulun ja Mannilan<br />
päiväkodin uudisrakennukset sekä useiden pienien kohteiden kosteusvauriokorjaukset. Kevään<br />
huonon markkinatilanteen ja hankkeiden kasvaneiden laajuuksien vuoksi osa<br />
investointirahoituksesta jouduttiin siirtämään vuodelle 2012.<br />
Toimintakauden aikana laadittiin aikaisemmin tehtyjen palveluverkkoselvityksien pohjalta<br />
hankesuunnitelmat mm. Pohjanlammen koulun laajennuksesta, Keltinmäen päiväkodista,<br />
Liinalammen päiväkoti-koulusta, Korpilahden terveysasemasta ja Alvar Aalto-museon<br />
peruskorjauksesta. Loppuvuodesta käynnistettiin Vaajakosken kirjaston muutostöiden ja<br />
Puuppolan päiväkoti-koulun lisätilojen hankesuunnitelmat.<br />
Keväällä pidettiin vuosittaiset palvelualuekohtaiset tilafoorumit, joissa linjattiin hankkeet<br />
investointiohjelmaan vuosille 2012 - 2016.<br />
Huhtasuon koulu- ja päiväkotikeskuksen elinkaarihankkeesta päätettiin kesällä <strong>2011</strong><br />
kaupunginvaltuustossa. Hankinta käsittää vuonna 2013 valmistuvan erityiskoulun sekä päiväkodin<br />
ja vuonna 2015 valmistuvan yhtenäiskoulun. Hankkeen investointiarvo on 35,5 M€ ja<br />
elinkaarisopimuksen kokonaisarvo on 55,0 M€. Elinkaarihanke on Keski-Suomen yksi<br />
merkittävimmistä julkisista talonrakennusinvestoinneista sekä Suomessa ensimmäisten<br />
elinkaarihankkeiden joukossa.<br />
Elinkaarihankkeen rahoittaa kaupungin perustama KOy Jyväskylän Huhtasuon koulukeskus ja<br />
urakoitsijana sekä palveluntuottajina toimii YIT Rakennus Oy:n ja YIT Kiinteistötekniikka Oy:n<br />
muodostama konsortio.<br />
Kaupungin omasta käytöstä vapautunutta kiinteistöomaisuutta myytiin yhteensä 1,1 M€:lla, joista<br />
päätökset tehtiin Tilapalvelun johtokunnassa.<br />
Talonrakennusinvestointien ja palveluverkkoselvitysten lisäksi toinen merkittävä haaste on ollut<br />
aikaisempien vuosien tavoin rakennusten sisäilmaongelmat. Ne ovat kuitenkin selvästi<br />
vähentyneet isompien peruskorjausten ja kunnossapitotöiden valmistuttua.
154<br />
Arvio merkittävimmistä riskeistä sekä toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista sekä<br />
selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä<br />
Tilapalvelun sisäisestä valvonnasta on tehty ns. sisäisen valvonnan ohje, missä kuvataan<br />
suurimmat riskit, jotka ovat arvioitu prosesseittain ja vastuualueittain.<br />
Olennaisimmat toimintaan ja talouteen liittyvät riskit ja suunnitellut kehittämistoimet ovat<br />
• Sisäilmastoon liittyvät ongelmat ja niihin liittyvät riskit<br />
Jyväskylän sisäilmastoryhmä kokoontui kuusi kertaa vuoden <strong>2011</strong> aikana.<br />
Kiinteistökohtaisia sisäilmastopalavereita pidettiin 45 kappaletta ja vanhemmille<br />
järjestettiin kaksi tiedotustilaisuutta.<br />
Sisäilmastoasioiden hoito ja niihin liittyvät tutkimusprosessit työllistivät Kiinteistö - ja<br />
tilapalvelutiimin henkilökuntaa huolestuttavan paljon, mutta ongelmien hoito pystyttiin<br />
menettelytapaohjeita noudattaen pitämään hallinnassa.<br />
• Kiinteistöomaisuuden rapistuminen<br />
Vuoden 2009 alussa käyttöönotetun kunnossapito-ohjelman käyttöä on kehitetty<br />
jatkuvasti. Kunnossapidon ohjelmoinnin ja toteutuksen seuranta- ja kehittämispalavereita<br />
on pidetty kuukausittain. Kunnossapidon ohjelmoinnissa painotetaan<br />
sisäilmastoon vaikuttavien toimenpiteiden toteutusta ja kiinteistönhoitajia koulutetaan<br />
havaitsemaan ko. ongelmat ja reagoimaan niihin välittömästi. Kunnossapitotöiden<br />
toteutuksen auditointijärjestelmää kehitettiin vuodelle 2012.<br />
• Investointihankkeiden virheet suunnittelussa ja toteutuksessa<br />
Kaikissa peruskorjaus- ja uudishankkeissa on toteutettu ”Terve-Talo”-kriteerien<br />
käyttöä suunnittelussa ja toteutuksessa. Myös rakentamisen eri vaiheiden P1-<br />
puhtaudenhallinnan tason valvontaa on tehostettu. Hankkeiden toimintakoe- sekä<br />
vastaanottovaiheiden valvontaan täytyy vielä jatkossa kiinnittää enemmän huomiota.<br />
• Rakennusten energiatehokkuus<br />
Tilapalveluun on palkattu energia-asiantuntija. Hänen tehtävänään on määritellä<br />
rakennuksiin energiansäästö- ja tehokkuustavoitteet jo hankesuunnitteluvaiheessa<br />
sekä päivittää suunnitteluohjeet uusien energiamääräysten mukaisesti. Muita tehtäviä<br />
on valittujen lvis-järjestelmien suunnittelun ohjaus ja valvonta, ESCO-hankkeet,<br />
energiakatselmukset sekä KETS-sopimukseen liittyvät tehtävät.<br />
• Omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonta<br />
Tilapalvelun taseessa olevien kiinteistöjen, rakennusten ja huoneistojen myynti<br />
tapahtuu johtokunnan päätöksellä. Myyntiprosessi on julkinen tai<br />
neuvottelumenettelyyn perustuva, jonka lähtökohtana on ulkopuolisen arvioijan<br />
antama kauppahinta-arvio. Kaupan maksu tapahtuu kaupantekotilaisuudessa. Muun<br />
irtaimiston myynti tapahtuu kiinteistöjohtajan päätöksellä.<br />
• Sopimusten hallinta<br />
Voimassa olevat sopimukset on kartoitettu ja dokumentoitu. Suurin osa sopimuksia<br />
on sähköisessä muodossa.<br />
Sopimusten hallintaa on edelleen kehitettävä erityisesti palvelu-, huolto- ja<br />
liittymäsopimusten osalta saattamalla ne sähköisiksi sekä hallintaprosessi ajan<br />
tasalle. Sopimusten hallintaprosessille on nimetty vastuuhenkilö.<br />
Sopimusten tekeminen on useamman henkilön vastuulla ja niiden toteutumista<br />
arvioidaan asiakaspalautteiden ja auditoinnin avulla. Sopimusten laadintaan liittyvää<br />
koulutusta jatketaan.
155<br />
• Tavoitteiden toteutuminen, varojenkäytön valvonta, tuloksellisuuden arvioinnin<br />
pätevyys ja luotettavuus<br />
Tuloksellisuutta seurataan BCS-tulosmittaristolla. Toiminnallisten tavoitteiden<br />
toteutumista on arvioitu kolmannesvuosittain varsinkin kiinteistöomaisuuden suhteen.<br />
Muut sitovat toiminnalliset tavoitteet ovat vuositason tavoitteita.<br />
Talouden toteutumista on seurattu kuukausittain vastuualuekohtaisesti. Talouden<br />
pääkirjatilitasoinen seuranta ja ennustaminen on vastuutettu henkilöittäin<br />
tehtävävastuidensa mukaisesti. Kolmannesvuosiraportit on käsitelty johtoryhmässä<br />
sekä johtokunnassa.<br />
Edellä mainittujen lisäksi kehitetään riskien arviointien menettelytapojen dokumentointia.<br />
Tilapalvelun sisäisen valvonnan asianmukaisuus ja riittävyys ovat hyvällä tasolla. Sisäinen<br />
valvonta tuottaa kohtuullisen varmuuden toiminnan tuloksellisuudesta, lain- ja hyvän hallintotavan<br />
mukaisuudesta, varojen ja omaisuuden turvaamisesta sekä johtamisen edellyttämän luotettavan<br />
toiminnallisen ja taloudellisen informaation riittävyydestä. Sisäisen valvonnan järjestäminen<br />
perustuu riittävään ohjeistukseen ja läpi organisaation toteutuvaan systemaattiseen riskien<br />
hallintaan. Sisäisen valvonnan asianmukaisuutta ja riittävyyttä arvioidaan systemaattisesti.<br />
Esitys tilikauden tuloksen käsittelystä<br />
Liikelaitoksen johtokunta esittää, että tilikauden ylijäämä, + 283.980,28 euroa, siirretään taseeseen<br />
oman pääoman edellisten tilikausien yli/alijäämään.<br />
Talousarvion toteutumisvertailu<br />
Tilapalvelun vuosi <strong>2011</strong> oli taloudellisesti erittäin onnistunut. Saavutimme kaikki meille asetetut<br />
taloudelliset tavoitteet.<br />
Tilapalvelun liikevaihto vuonna <strong>2011</strong> oli 74,5 M€, minkä lisäksi kirjattiin myyntivoittoja 0,3 M€.<br />
Toimintakatteen tavoitteesta ylitettiin 0,8 M€, mikä johtui pääosin normaalia lämpimämmästä<br />
loppuvuodesta ja vähälumisesta alkutalvesta. Toiminnan kokonaistulos oli 0,3 M€ ylijäämäinen.<br />
Toimintamenot olivat 43,8 M€, josta suurin erä oli asiakaspalveluiden ostot 19,4 M€. Tästä<br />
valtaosa eli 15,0 M€ käytettiin siivouspalveluihin, kiinteistöjen hoitopalveluihin, kunnossapitoon<br />
sekä piha-alueiden hoitoon. Energiakustannukset olivat 8,4 M€ ja ulkoiset vuokrakustannukset ja<br />
osaketilojen vastikevuokrat 13,5 M€.<br />
Toimintakate oli 31,0 M€, jolla katettiin poistot 14,2 M€ sekä omistajalle maksettava tuotto 16,5 M€,<br />
joka oli 4,3 % peruspääomasta.<br />
Talonrakennusinvestointeihin käytettiin toimintavuoden aikana 48,5 M€. Suurimmat<br />
investointihankkeet olivat Vaajakosken ja Palokan koulun uudisrakennukset ja Kyllön<br />
terveysaseman, Keski-Palokan koulun ja Kaupungintalon peruskorjaukset. Investointibudjetista<br />
siirrettiin 10,5 M€ talousarviomuutoksina vuodelle 2012.
156<br />
Tilapalvelu liikelaitoksen talousarvion toteutumisvertailu<br />
Tuloslaskelma<br />
1.000 € TP 2010 TA/M <strong>2011</strong> Toteuma Poikkeama<br />
Toimintatulot 71 179,4 74 056,0 74 785,2 729,2<br />
Toimintamenot -41 722,0 -43 925,5 -43 811,2 114,3<br />
Toimintakate 29 457,4 30 130,5 30 974,0 843,5<br />
Rahoitustuotot ja -kulut<br />
Muut rahoitustuotot 221,6 0,0 26,2 26,2<br />
Muut rahoituskulut -15 679,8 -16 500,0 -16 501,4 -1,4<br />
Vuosikate 13 999,2 13 630,5 14 498,8 868,3<br />
Suunnitelman mukaiset poistot -16 364,6 -13 630,0 -14 214,8 -584,8<br />
Tilikauden tulos (sitova) 13 999,2 13 630,5 14 498,8 868,3<br />
Tilikauden ylijäämä/alijäämä -2 365,4 0,5 284,0 283,5<br />
Rahoituslaskelma<br />
Toiminnan rahavirta 13 604,6 13 630,0 14 207,4 577,4<br />
Investointien rahavirta 30 031,1 47 137,3 44 830,8 -2 306,5<br />
Rahoituksen rahavirta 16 426,5 34 220,0 30 623,4 -3 596,6<br />
Rahavarojen muutos 0,0 712,7 0,0 -712,7<br />
Valtuustoon nähden sitovien tavoitteiden toteutuminen<br />
1. Hallinnassa olevan kiinteistöomaisuuden lisätarpeen kasvu optimoidaan hyväksyttyjen<br />
palveluverkkoselvitysten ja suuraluekohtaisten tarveselvitysten mukaisesti.<br />
Valmistuneiden palveluverkkoselvitysten pohjalta on laadittu pitkäkantoinen tilankäytön<br />
kokonaistarkastelu vuoteen 2020 saakka. Valmistuneet palveluverkkoselvitykset ovat sosiaalija<br />
terveyspalvelujen verkkoselvitys 2009, nuorisoverkkoselvitys ja kirjastoverkkoselvitys 2010,<br />
liikuntaverkkoselvitys ja museoverkkoselvitys <strong>2011</strong>, päiväkoti- ja kouluverkon päivitys <strong>2011</strong> ja<br />
vuonna <strong>2011</strong> käynnistetty kansalaisopistoverkkoselvitys.<br />
Sivistyspalveluissa opetustoimen tilat lisääntyivät 10 850 m2 (7.2 %) mm. Keski-Palokan<br />
koulun, Vaajakosken ja Lohikosken koulujen valmistuttua, jolloin vastaavasti luovuttiin ko.<br />
koulujen väistötiloista. Liikunta-, kirjasto- ja museoverkon mukaisesti tilat vähenivät 2 600 m2.<br />
Sosiaali- ja terveyspalveluissa päivähoidon tilat lisääntyivät 2 450 m2 (5.1 %) mm. Kotimäen<br />
päiväkodin ja Korpilahden viipalepäiväkodin valmistuttua. Terveydenhuollon palvelujen tilat<br />
lisääntyivät 18 860 m2 (69 %), joka johtui mm. Palokan kuntayhtymän ja Jyten seudullisten<br />
tilojen lisäyksestä, vähennystä tuli aikuispsykiatrian tilojen siirtymisestä sairaanhoitopiirille.<br />
Vanhus- ja vammaispuolen tilat lisääntyivät 9 740 m2 (19.4 %), johon vaikutti mm. Jokivarren<br />
palveluasuntojen valmistuminen ja Puuppolan hoivasairaalan tilojen siirtyminen Palokan<br />
kuntayhtymältä, vähennystä tuli Kangasvuoren sairaalan tiloista luopumisesta.<br />
Kaupungin omassa käytössä olevat tilat lisääntyivät yhteensä 38 700 m2 (8.7 %) sisältäen myös<br />
väistötilat. Toimintavuoden aikana kiinteistöomaisuutta myytiin yhteensä 8.063 m2.<br />
2. Huhtasuon elinkaarihankkeen kilpailutusvaiheessa saavutetaan asetetut taloudelliset,<br />
toiminnalliset ja tekniset elinkaaritavoitteet.
157<br />
Huhtasuon elinkaarihankkeen sopimus allekirjoitettiin elokuussa <strong>2011</strong>. Kaupunginvaltuuston<br />
tekemän hankintapäätöksen perusteluna oli vertailulaskelma, jonka mukaan elinkaarihankinta<br />
arvioitiin riskinsiirtokokonaisuus huomioon ottaen taloudellisesti perustelluksi. Voittanut tarjous<br />
täytti myös asetetut toiminnalliset ja tekniset tavoitteet, joiden toteutumista seurataan<br />
sopimusaikana.<br />
3. Saavutetaan energiatehokkuussopimuksen mukainen 1.014 Mwh:n säästötavoite<br />
kokonaisenergian kulutuksessa.<br />
Energiakatselmukset aloitettiin 20 rakennuksen osalta syksyllä ja ne valmistuvat maaliskuussa<br />
2012, jonka jälkeen aloitetaan seuraavien 20 rakennuksen katselmukset. Näistä aiheutuvat<br />
toimenpiteet ja niistä syntyvät energian säästövaikutukset näkyvät vasta tulevina vuosina.<br />
Tilapalveluun on palkattu energia-asiantuntija. Hänen tehtävänään on jatkossa mm. Kuntien<br />
energiatehokkuussopimukseen (KETS) liittyvien säästötoimien valvonta.<br />
4. Käyttäjien tyytyväisyys tiloihin ja palveluihin säilyy 3,5 pisteessä.<br />
Kokonaistyytyväisyys oli vuonna <strong>2011</strong> 3,45 pistettä ja vuonna 2010 3,43 pistettä.<br />
Keskeiset toiminnan tunnusluvut<br />
Tasapainotettu tulosmittaristo (BSC)<br />
Taloudellinen näkökulma: TOT TOT Muutos<br />
<strong>2011</strong> 2010 %<br />
Tulos-% 23 19 4,00 21,05<br />
Toimintakate-% 41 41 0,00 0,00<br />
Pääoman tuotto-% (tekninen arvo) 5,9 5,8 0,10 1,72<br />
Tekninen arvo/jälleenhankinta-arvo, % 69 70 -1,00 -1,43<br />
Ulkoa tulevien vuokratuottojen osuus,% 4,5 7,3 -2,84 -38,90<br />
Tila- ja kiinteistöpalvelut, €/hum2/v. 4,30 4,26 0,04 0,94<br />
Asiakas- ja vaikuttavuusnäkökulma:<br />
Asiakastyytyväisyyskysely, 1-5 p. 3,45 3,43 0,02 0,58<br />
Prosessinäkökulma:<br />
Palvelutuotannon käytössä olevat tilat, hum2/as 3,66 3,41 0,25 7,33<br />
Korjausvelka, % (tavoite 75 % jälleenhankintahinnasta 5,8 6,9 -1,10 -15,94<br />
Ohjelmoidun kunnossapidon toteutuminen,% 100 94 6,00 6,38<br />
Huoltokirja käytössä, % 99 99 0,00 0,00<br />
Vajaakäyttöaste, % 7,26 6,02 1,24 20,60<br />
Innovatiivisuuden ja oppimisen näkökulma:<br />
Koulutus- ja kehittämispäivät/hlö 5 5 0,00 0,00<br />
Sairauspoissaolot/hlö 7,00 4,97 2,03 40,85<br />
Työtyytyväisyys, piste 3,14 3,07 0,07 2,28
158<br />
Keskeiset volyymitiedot<br />
VOLYYMITIETOJA 31.12.<strong>2011</strong> 31.12.2010 Muutos %<br />
Omat rakennukset (hum2) 454 550 459 097 -4 547 -0,99<br />
Osakehuoneistot (hum2) 35 310 35 626 -316 -0,89<br />
Ulkoa vuokratut tilat (hum2) 79 040 68 836 10 204 14,82<br />
Yhteensä 568 900 563 559 5 341 0,95<br />
Sisäiseen käyttöön vuokrattu (hum2) 483 600 444 891 38 709 8,70<br />
Ulkoiseen käyttöön vuokrattu (hum2) 32 000 63 195 -31 195 -49,36<br />
Vapaat tilat (hum2) 41 300 35 018 6 282 17,94<br />
Väistötilat (hum2) 12 000 20 455 -8 455 -41,33<br />
Huoneala (hum2)/asukas 3,66 3,40 0,3 7,65<br />
Tuloslaskelma<br />
Kunnallisen liikelaitoksen tuloslaskelma 1.1.-31.12.<strong>2011</strong> 1.1.-31.12.2010<br />
Liikevaihto 74 479 485,58 70 774 687,07<br />
Liiketoiminnan muut tuotot 305 684,32 404 712,46<br />
Materiaalit ja palvelut<br />
Aineet, tarvikkeet ja tavarat<br />
Ostot tilikauden aikana -8 823 168,70 -8 654 871,15<br />
Palvelujen ostot -19 360 602,33 -28 183 771,03 -19 640 189,12 -28 295 060,27<br />
Henkilöstökulut<br />
Palkat ja palkkiot -1 331 790,28 -1 344 823,01<br />
Henkilösivukulut<br />
Eläkekulut -295 334,21 -289 220,69<br />
Muut henkilösivukulut -81 750,83 -1 708 875,32 -80 337,44 -1 714 381,14<br />
Poistot ja arvonalentumiset<br />
Suunnitelmanmukaiset poistot -14 214 774,99 -16 364 582,52<br />
Arvonalentumiset 0,00 -14 214 774,99 0,00 -16 364 582,52<br />
Vuokrakulut -13 798 092,30 -11 668 447,47<br />
Liiketoiminnan muut kulut -120 476,61 -44 127,68<br />
Liikeylijäämä (-alijäämä) 16 759 179,65 13 092 800,45<br />
Rahoitustuotot ja -kulut<br />
Muut rahoitustuotot 26 196,39 221 576,91<br />
Korvaus peruspääomasta -16 500 000,00 -15 678 999,96<br />
Muut rahoituskulut -1 395,76 -16 475 199,37 -780,90 -15 458 203,95<br />
Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä 283 980,28 -2 365 403,50<br />
Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia 283 980,28 -2 365 403,50<br />
Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 283 980,28 -2 365 403,50<br />
Liikelaitoksen tunnusluvut<br />
Sijoitetun pääoman tuotto, % 4,33 % 3,78 %<br />
Kunnan sijoittaman pääoman tuotto, 4,33 % 3,78 %<br />
Voitto, % 0,38 % -3,34 %
159<br />
Tase<br />
Kunnallisen liikelaitoksen tase<br />
VASTAAVAA 31.12.<strong>2011</strong> 31.12.2010<br />
PYSYVÄT VASTAAVAT<br />
Aineettomat hyödykkeet<br />
Muut pitkävaikutteiset menot 7 851 880,58 7 584 927,54<br />
Aineelliset hyödykkeet<br />
Rakennukset 290 732 448,46 287 123 058,83<br />
Kiinteät rakenteet ja laitteet 429 375,89 50 545,83<br />
Koneet ja kalusto 109 027,52<br />
Muut aineelliset hyödykkeet -1 614 005,21 -854 704,40<br />
Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinna 48 939 429,83 21 825 374,09<br />
338 596 276,49 308 144 274,35<br />
Sijoitukset<br />
Osakkeet ja osuudet 17 014 736,40 16 826 314,85<br />
Muut saamiset 207 334,90 159 276,90<br />
17 222 071,30 16 985 591,75<br />
VAIHTUVAT VASTAAVAT<br />
Saamiset<br />
Pitkäaikaiset saamiset<br />
Myyntisaamiset 37 774,75 37 774,75<br />
Muut saamiset 3 101 653,30 1 306 802,00<br />
Lyhytaikaiset saamiset<br />
Myyntisaamiset 61 768,54 264 545,02<br />
Muut saamiset 25 216 826,04 26 270 470,97<br />
28 418 022,63 27 879 592,74<br />
VASTAAVAA YHTEENSÄ 392 088 251,00 360 594 386,38<br />
VASTATTAVAA<br />
OMA PÄÄOMA<br />
Peruspääoma 388 476 301,27 353 541 697,13<br />
Edellisten tilikausien alijäämä -1 304 299,03 1 061 104,47<br />
Tilikauden ylijäämä 283 980,28 -2 365 403,50<br />
VIERAS PÄÄOMA<br />
Pitkäaikainen<br />
Muut velat/Liittymismaksut ja muut velat 25 920,55 22 482,55<br />
Lyhytaikainen<br />
Ostovelat 4 304 458,86 8 041 764,08<br />
Muut velat 27 798,97 31 968,65<br />
Siirtovelat 274 090,10 260 773,00<br />
4 606 347,93 8 334 505,73<br />
VASTATTAVAA YHTEENSÄ 392 088 251,00 360 594 386,38<br />
Liikelaitoksen tunnusluvut<br />
Omavaraisuusaste, % 98,8 % 98,2<br />
Suhteellinen velkaantuneisuus, % 6,2 % 8,9<br />
Kertynyt ylijäämä (alijäämä), 1 000 euroa -1 020,3 € -1 304,3
160<br />
Rahoituslaskelma<br />
Kunnallisen liikelaitoksen rahoituslaskelma <strong>2011</strong> 2010<br />
Toiminnan rahavirta<br />
Liikeylijäämä (-alijäämä) 16 759 179,65 13 092 800,45<br />
Poistot ja arvonalentumiset 14 214 774,99 16 364 582,52<br />
Rahoitustuotot ja -kulut -16 475 199,37 -15 458 203,95<br />
Tulorahoituksen korjauserät -291 330,04 -394 568,65<br />
14 207 425,23 13 604 610,37<br />
Investointien rahavirta<br />
Investointimenot -49 149 379,13 -39 491 758,90<br />
Rahoitusosuudet investointimenoihin 3 484 596,41 434 704,40<br />
Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 833 961,04 9 025 965,51<br />
Toiminnan ja investointien rahavirta -30 623 396,45 -16 426 478,62<br />
Rahoituksen rahavirta<br />
Antolainauksen muutokset<br />
Antolainasaamisten lisäykset muilta -48 058,00 -87 576,00<br />
Lainakannan muutokset<br />
Oman pääoman muutokset 34 934 604,14 18 685 473,26<br />
Muut maksuvalmiuden muutokset<br />
Saamisten muutos kunnalta -297 863,84 -3 801 544,88<br />
Saamisten muutos muilta -240 566,05 -538 944,30<br />
Korottomien velkojen muutoks kunnalta -3 724 719,80 2 169 070,54<br />
Rahoituksen rahavirta 30 623 396,45 16 426 478,62<br />
Rahavarojen muutos 0,00 0,00<br />
Rahavarojen muutos<br />
Rahavarat 31.12. 0,00 0,00<br />
Rahavarat 1.1. 0,00 0,00<br />
0,00 0,00<br />
Liikelaitoksen tunnusluvut<br />
Investointien tulorahoitus, % 29,50 % 35,84<br />
Pääomamenojen tulorahoitus, % 29,50 % 35,84<br />
Tilapalvelu Liikelaitoksen tilinpäätöksen liitetiedot<br />
Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot<br />
1) Arvostusperiaatteet ja -menetelmät sekä jaksotusperiaatteet ja -menetelmät<br />
Pysyvien vastaavien arvostus<br />
Pysyvät vastaavat on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla<br />
poistoilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu ennalta laaditun poistosuunnitelman<br />
mukaisesti. Poistosuunnitelman mukaiset suunnitelmapoistojen laskentaperusteet on esitetty<br />
tuloslaskelman liitetiedoissa kohdassa suunnitelman mukaisten poistojen perusteet (kohta 3).<br />
Sijoitusten arvostus<br />
Pysyvien vastaavien käyttöomaisuusosakkeet on merkitty taseessa hankintamenoon. Pysyvien<br />
vastaavien sijoitusluonteiset erät on merkitty taseeseen hankintamenoon.
161<br />
Rahoitusomaisuuden arvostus<br />
Saamiset on merkitty taseeseen nimellisarvoon ja rahoitusomaisuusarvopaperit hankintamenoon.<br />
2) Tuloksen ja taseen vertailukelpoisuus<br />
Tuloslaskelman ja rahoituslaskelman vertailutietoina on esitetty vuoden 2010 tilinpäätöstiedot.<br />
Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot<br />
3) Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet<br />
Käyttöomaisuuden poistojen määrittämisessä on käytetty kaupunginhallituksen hyväksymää<br />
poistosuunnitelmaa (16.11.2009 asia 571 ja 23.11.2009 asia 590). Suunnitelman mukaiset poistot<br />
on laskettu käyttöomaisuuden hankintamenosta arvioidun taloudellisen pitoajan mukaan. Arvioidut<br />
poistoajat ja niitä vastaavat vuotuiset poistoprosentit sekä poistomenetelmät ovat:<br />
Taseryhmä Poistoaika/prosentti Poistomenetelmä<br />
Aineettomat hyödykkeet 2 – 10 vuotta Tasapoisto<br />
Rakennukset 25 – 30 vuotta Tasapoisto<br />
Kiinteät rakenteet ja laitteet 20 % Menojäännös<br />
Koneet ja kalusto 5 vuotta Tasapoisto<br />
Luonnonvarat Käytön mukainen poisto Substanssi<br />
Pienet käyttöomaisuushankinnat, joiden hankintameno on alle 10.000 euroa, on kirjattu<br />
vuosikuluiksi.<br />
Vuoden <strong>2011</strong> tilinpäätöksessä ei ole tehty lisäpoistoja.<br />
4) Selvitys suunnitelman mukaisten poistojen ja poistonalaisten investointien<br />
vastaavuudesta<br />
Keskimääräiset poistot ja investoinnit 2010 - 2014<br />
Suunnitelman mukaiset poistot 17,4 milj. euroa<br />
Investointien omahankintameno 37,8 milj. euroa<br />
Poikkeama<br />
-12,2 milj. euroa<br />
Poikkeama -% -53 %<br />
Poistojen ja poistonalaisten investointien suuri ero johtuu vuoden 2009 kuntien yhdistymisen<br />
yhteydessä sovitusta poikkeuksellisen suuresta investointiohjelmasta. Lisäksi tarkastelukauden<br />
alkupuolella on käynnissä useita suuria kouluinvestointeja, jotka on aktivoitu keskeneräisiin<br />
hankintoihin, eikä niistä näin ollen tehdä vielä poistoja.<br />
5) Pysyvien vastaavien hyödykkeiden myyntivoitot ja -tappiot<br />
Käyttöomaisuuden myyntivoitot ja -tappiot<br />
Kaupat vuonna <strong>2011</strong><br />
kauppasumma tontin vähennys tasearvo voitto/tappio<br />
Heinämäen työmaatukikohta 55 000,00 0,00 -23 205,84 31 794,16<br />
Nuorisoverstas, Korpilahti 4 000,00 0,00 -4 416,48 -416,48<br />
Päiväkoti Saukko, Vesanka 158 500,00 -4 115,96 -31 257,63 123 126,41<br />
Laajari-rakennus 400 000,00 0,00 -398 525,61 1 474,39<br />
Tikkakosken teollisuustalon osake 1,00 0,00 -13 938,80 -13 937,80<br />
Kolun Impilinna-rakennus 120 000,00 0,00 -49 880,93 70 119,07<br />
Beckerin talo, Seminaarinkatu 28 170 000,00 -74 221,00 -21 405,71 74 373,29<br />
Valtiontalo, Kilpisenkatu 6-8 207 091,00 -202 294,00 0,00 4 797,00<br />
Yhteensä (toimintatuotot) 1 114 592,00 -280 630,96 -542 631,00 291 330,04<br />
Myyntihinnasta on siirretty tontin hankintahinnan osuus <strong>kaupunki</strong>rakennepalvelut/tonttituotannolle.
162<br />
Tasetta koskevat liitetiedot<br />
Taseen vastaavia koskevat liitetiedot<br />
6) Pysyvät vastaavat<br />
Pysyvien vastaavien tase-eräkohtaiset tiedot<br />
tase 1.1.<strong>2011</strong> lisäys <strong>2011</strong> rah.osuudet 11 vähennys <strong>2011</strong> sis.siirrot poistot <strong>2011</strong> tase 31.12.<strong>2011</strong><br />
Muut pitkävaikutteiset menot 7 584 927,54 986 294,13 0,00 0,00 360 460,96 -1 079 802,05 7 851 880,58<br />
Aineettomat hyödykkeet 7 584 927,54 986 294,13 0,00 0,00 360 460,96 -1 079 802,05 7 851 880,58<br />
Rakennukset 287 123 058,83 12 275 944,16 -2 679 160,00 -528 692,20 7 664 047,79 -13 122 750,12 290 732 448,46<br />
Kiinteät rakenteet 50 545,83 0,00 0,00 0,00 389 204,95 -10 374,89 429 375,89<br />
Koneet ja kalusto 0,00 42 590,17 0,00 0,00 68 285,28 -1 847,93 109 027,52<br />
Keskeneräiset hankinnat 20 970 669,69 35 218 413,91 -805 436,41 0,00 -8 058 222,57 0,00 47 325 424,62<br />
Aineelliset hyödykkeet 308 144 274,35 47 536 948,24 -3 484 596,41 -528 692,20 63 315,45 -13 134 972,94 338 596 276,49<br />
Tytäryhtiöosakkeet 6 853 839,94 0,00 0,00 -13 938,80 202 360,35 0,00 7 042 261,49<br />
Osakkuusyhteisöosakkeet 8 124 724,19 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 8 124 724,19<br />
Muut osakkeet 1 847 750,72 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 1 847 750,72<br />
Osakkeet ja osuudet 16 826 314,85 0,00 0,00 -13 938,80 202 360,35 0,00 17 014 736,40<br />
Muut saamiset 159 276,90 48 058,00 0,00 0,00 0,00 0,00 207 334,90<br />
Kom arvopaperit 16 985 591,75 48 058,00 0,00 -13 938,80 202 360,35 0,00 17 222 071,30<br />
Pysyvät vastaavat yhteensä 332 714 793,64 48 571 300,37 -3 484 596,41 -542 631,00 626 136,76 -14 214 774,99 363 670 228,37
163<br />
7) Saamisten erittely<br />
<strong>2011</strong> 2010<br />
Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset<br />
Saamiset kuntayhtymiltä, joissa kunta on<br />
jäsenenä<br />
Myyntisaamiset 37 774,75 2 041,67 37 774,75 33 132,31<br />
Yhteensä 37 774,75 2 041,67 37 774,75 33 132,31<br />
Saamiset muilta<br />
Myyntisaamiset 0,00 59 726,87 0,00 231 412,71<br />
Muut saamiset 3 101 653,30 25 216 826,04 1 306 802,00 26 270 470,97<br />
Yhteensä 3 101 653,30 25 276 552,91 1 306 802,00 26 501 883,68<br />
Saamiset yhteensä 3 139 428,05 25 278 594,58 1 344 576,75 26 535 015,99<br />
Taseen vastattavia koskevat liitetiedot<br />
8) Oman pääoman erittely<br />
<strong>2011</strong> 2010<br />
Peruspääoma 388 476 301,27 353 541 697,13<br />
Edellisten tilikausien ylijäämä -1 304 299,03 1 061 104,47<br />
Tilikauden ylijäämä/alijäämä 283 980,28 -2 365 403,50<br />
Oma pääoma yhteensä 387 455 982,52 352 237 398,10<br />
8) Vieras pääoma<br />
<strong>2011</strong> 2010<br />
Velat tytäryhteisöille Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset<br />
Ostovelat 0,00 1 408 744,22 0,00 2 119 750,60<br />
Yhteensä 0,00 1 408 744,22 0,00 2 119 750,60<br />
Velat kuntayhtymille, joissa Jyväskylä on jäsenenä<br />
Ostovelat 0,00 9 253,69 0,00 63 848,99<br />
Yhteensä 0,00 9 253,69 0,00 63 848,99<br />
Velat osakkuus- tai sekä muille omistusyhteysyhteisöille<br />
Ostovelat 0,00 1 993,80 0,00 952,99<br />
Yhteensä 0,00 1 993,80 0,00 952,99<br />
Velat muille<br />
Ostovelat 0,00 2 884 467,15 0,00 5 857 211,50<br />
Muut velat 25 920,55 27 798,97 22 482,55 31 968,65<br />
Siirtovelat 274 090,10 260 773,00<br />
Yhteensä 25 920,55 3 186 356,22 22 482,55 6 149 953,15<br />
Vieras pääoma yhteensä 25 920,55 4 606 347,93 22 482,55 8 334 505,73
164<br />
Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot<br />
9) Leasingvastuiden yhteismäärä<br />
<strong>2011</strong> 2010<br />
Tilikaudella maksetut 112 609,70 134 003,00<br />
Myöhemmin maksettavat 385 732,00 475 596,00<br />
Yhteensä 498 341,70 609 599,00<br />
10) Muut taloudelliset vastuut<br />
<strong>2011</strong> 2010<br />
Arvonlisäveron palautusvastuut 18 420 574,02 22 433 529,65<br />
Perustamishankkeiden valtionosuuden<br />
palautusvastuu 4 720 560,00 3 721 720,00<br />
Sopimusvastuut yhteensä 23 141 134,02 26 155 249,65<br />
Arvonlisäveron palautusvastuut ovat pienentyneet, koska vuoden 2010 alv-vastuut sisälsivät<br />
virheellisesti keskeneräiset hankkeet. <strong>2011</strong> vastuista ne on poistettu.<br />
Palautusvastuun mahdollisesti realisoituessa, arvonlisävero lasketaan hankekohtaisesti todellisen<br />
verovastuun mukaisesti.<br />
Lisäksi Tilapalvelulla on pitkäaikaisiin vuokrasopimuksiin liittyviä vastuita.<br />
Ympäristöasioiden harkinnanvarainen esittäminen<br />
Jyväskylän <strong>kaupunki</strong> laatii laajemman, erillisen ympäristötilinpäätöksen.<br />
Henkilöstöä koskevat liitetiedot<br />
11) Henkilöstön lukumäärä 31.12.<strong>2011</strong><br />
Henkilöstön lukumäärä on 28 vakinaista.<br />
12) Henkilöstökulut<br />
Henkilöstökulut on esitetty tilinpäätöslaskelmien yhteydessä.
165<br />
5.1.2 JYVÄSKYLÄN SEUDUN TYÖTERVEYS LIIKELAITOS<br />
Toimintakertomus <strong>2011</strong><br />
Liikelaitoksen toiminta laajentui kertomusvuoden alussa Jyväskylästä 11 muuhun kuntaan.<br />
Toiminnan volyymi kaksinkertaistui niin asiakasmäärällä mitattuna kuin liikelaitoksen<br />
henkilöstömäärän osalta. Vuoden lopussa asiakasyrityksiä oli 2 784 ja niissä yhteensä 31 104<br />
työntekijää.<br />
Vuosi käytettiin uusien toimintatapojen luomiseen ja yhtenäistämiseen. Terveyskeskuksista<br />
siirtyneen henkilöstön integroituminen liikelaitokseen on vaatinut työntekijöiltä moniin muutoksiin<br />
sopeutumista eikä se ole vielä ollenkaan valmista. Yhtenäistämistä on haettu monin eri muodoin ja<br />
työ jatkuu vielä alkaneenkin vuoden. Yhteisen arvopohjan luominen osana strategiaprosessia oli<br />
yksi yhdistävyyttä hakeva teema. Arvot yhdistetään jatkossa toimintaan monien konkreettisten<br />
toimintojen kautta. Johtokunta päätti myös liikelaitokselle uuden, keväällä 2012 käyttöönotettavan<br />
nimen, jolla haetaan sekä liiketoiminnallisuuden vahvistamista imagollisesti että myös uutta,<br />
henkilöstöä ja toimintaa yhdenmukaistavaa ilmettä.<br />
Toiminnalliset tavoitteet oli asetettu melko alhaisiksi yhdistämistyön edellyttämän ajankäytön ja<br />
uusien toimintatapojen oppimisen vuoksi. Taloustavoite oli kuitenkin sama kuin aina ennenkin eli<br />
nollatulos. Toiminnalliset tavoitteet pääosin ylitettiin ja joiltakin osin selvästikin. Silti taloudellinen<br />
tulos oli negatiivinen eli liikelaitos teki 52 303 euron alijäämän. Liikelaitoksella on nyt paljon<br />
kustannusraskaampi toimintarakenne, koska palvelua tarjotaan 10 pysyvässä ja kuudessa muussa<br />
toimipaikassa. Myös asiakaskunta muuttui oleellisesti ja mukana on erittäin paljon yrittäjiä ja<br />
pienyrityksiä, jotka työllistävät suhteessa paljon enemmän kuin suuret yritykset. Tuotot<br />
henkilöasiakasta kohden alenivat 7 %.<br />
Marraskuussa <strong>2011</strong> johtokunnan päättämä strategia vuoteen 2016 tähtää työterveyspalvelun<br />
uudistamisen kautta syvempään yhteistyöhön asiakasyritysten kanssa ja sen seurauksena<br />
toiminnan taloudellinen pohja myös vakiintuu ja vahvistuu.<br />
Talousarvion <strong>2011</strong> strategiset ja kehittämistavoitteet ja niissä onnistuminen<br />
1. Toimintatapojen yhdistäminen<br />
Tavoitteena oli, että kahden ensimmäisen vuoden aikana saadaan yhteiset käytännöt<br />
työterveyshuollon ydinprosesseissa, toimintatavoissa, palvelujen tuotteistuksessa ja<br />
asiakastyössä. Tähän työhön on päästy suunnitelmallisesti käsiksi loppuvuonna ja työtä etenee<br />
hyvin. Alkuvuosi kului arkitoimintojen selviämisen työstämisessä. Esimerkiksi asiakastyöstä<br />
tehtävä laskutus on vaatinut paljon opettelua uusissa toimipisteissä kuten myös työn<br />
suunnitteleminen ja asiakasyhteistyön toteutus yritysten kanssa. Alun perin suunnitellut kaksi<br />
vuotta tähän työhön vähintään tarvitaan.<br />
Toimintatapojen yhtenäistämistä palvelee merkittävältä osin kesäkuussa 2012 käyttöön<br />
otettava uusi toiminnanohjausjärjestelmä, jonka myötä tuotteistus uusitaan ja otetaan käyttöön<br />
uusia käytäntöjä palvelun tuottamisessa.<br />
2. Tuottavuusohjelma<br />
Liikelaitokseen siirtyi työterveyshuollon henkilöstö kaikista uusista toimialueen kunnista.<br />
Henkilöstön sijoittelua vastaamaan asiakastarpeita on tehty ja tehdään edelleen, että toiminnan<br />
kannattavuus paranee. Työn tuottavuus laski eli yksi työntekijä tuotti lähes 20% vähemmän<br />
tuottoa kuin aiemmin. Laskutustavoitteeseen ylsi 19 työntekijää 75:stä. Talouden kuntoon<br />
saattaminen henkilöstön oikein sijoittelulla ja erityisesti henkilöstön osaamiseen ja motivaatioon<br />
satsaamalla on nyt keskeistä samalla kun tehdään työtä toimintakulttuurin muuttamiseksi<br />
yritysten tarpeista lähteväksi moniammatilliseksi toiminnaksi. Tavoite on parantaa työn<br />
asiakasvaikuttavuutta. Se tuottaa liikelaitokselle lisää työtä ja parantaa kustannustehokkuutta.<br />
Strategiassa keskeistä on ennaltaehkäisevän työterveyshuollon painottuneisuus, jolla<br />
asiakasvaikuttavuutta haetaan.
166<br />
3. Hinnoitteluperiaatteet<br />
Tuotekohtainen hinnasto perustuu asiantuntijoiden ajankäyttöön. Tuotteistusta kehitetään<br />
parhaillaan vastaamaan paremmin toimintaa ja asiakastarpeita. Hinnoittelun uudistaminen<br />
toteutuu, kun kustannuslaskennan kautta saadaan tulevaisuudessa paremmin selville kunkin<br />
palvelutuotteen todelliset kustannukset.<br />
Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet:<br />
1. Toiminnan taloudellinen tavoite pitkällä tähtäimellä on kannattava toiminta.<br />
Tulos oli 52 644 euroa alijäämäinen. Laskutustavoitteeseen ylsi neljäsosa asiantuntijoista ja<br />
työn tuottavuus laski 20 %. Valtaosin tilannetta selittää liikelaitoksen ensimmäinen<br />
toimintavuosi monien eri toimijoiden yhdistelmänä. Pitkällä tähtäimellä toiminta on kannattavaa<br />
vaikkakin vuosi 2012 on vielä vaikea uuden toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönoton<br />
aiheuttaman kustannuslisän ja koulutustarpeen sekä käyttöönoton edellyttämän ajankäytön<br />
vuoksi.<br />
2. Yritysasiakkaiden palvelun arvioinnissa asiakastyytyväisyyden tulostavoite keskiarvo 3,8<br />
(asteikko 1-5).<br />
Asiakastyytyväisyyskysely on tehty Työterveyslaitoksen toimesta osana Seitti –hanketta<br />
marraskuussa Alustavien tulosten perusteella yritysasiakkaiden tyytyväisyys kokonaisuutena<br />
ylsi tavoitteeseen, mutta tiimeittäin on eroja.<br />
3. Asiakastyytyväisyyskyselyn tulostavoite keskiarvo 4,0 (asteikko 1-5)<br />
Asiakastyytyväisyyskysely on tehty Työterveyslaitoksen toimesta osana Seitti –hanketta<br />
marraskuussa. Keskiarvo on noin 3,7.<br />
4. Työterveyshuollon palvelusopimuksen tehneeseen yritysasiakkaaseen otetaan yhteys ja<br />
sovitaan jatkotoimenpiteistä kahden viikon kuluessa siitä, kun allekirjoitettu palvelusopimus on<br />
palautunut. (Toteutumisaste 100 %)<br />
Toteutui 48 %. Uusissa tiimeissä tämä on erityisen ongelmallista, koska tiimit kokoontuvat<br />
harvoin ja asiakkaiden jako tapahtuu tiimipalavereissa. Tämän tavoitteen toteutumiseksi<br />
jatkossa kehitetään asiakkuuden hallintaprosessia paremmaksi.<br />
Keskeiset toiminnan tunnusluvut<br />
TUNNUSLUVUT TOT 2006 TOT 2007 TOT 2008 TOT 2009 TOT 2010 TA <strong>2011</strong> TOT <strong>2011</strong><br />
Asiakaskäyntien lukumäärä 42 249 40 400 41 436 37 158 37 043 57 903 63 875<br />
Terveydenhoitajien terveydenhoitokäynnit 5 876 5 604 5 756 6 181 5552 9 272 11198<br />
Lääkäreiden terveydenhoitokäynnit 1 646 1 728 1 601 1 432 1625 2 148 4736<br />
Terveydenhoitajien sairaanhoitokäynnit 10 979 11 948 12 226 11 118 9964 16 677 13955<br />
Lääkäreiden sairaanhoitokäynnit 18 736 17 046 17 723 14 097 15428 21 146 27259<br />
Fysioterapeuttien asiakaskäynnit 3 305 2 723 2 815 3 038 2914 6 076 4564<br />
Psykologien asiakaskäynnit 1 707 1 351 1 315 1 292 1560 2 584 2163<br />
Työpaikkatoimintojen lukumäärä 4 255 3 510 4 226 4 593 5122 9 186 10184<br />
Toimintalukujen arviointi<br />
Toiminnalliset tavoitteet olivat melko varovaiset, koska toimintatapojen ja osalle henkilöstöstä<br />
uuden ohjausjärjestelmän opetteluun oli ennakkoon varattu työaikaa käytettyä enemmän ja siten<br />
oletettiin asiakastyötä tehtävän vähemmän. Tavoitteet ylitettiin muutoin paitsi<br />
- työterveyshoitajien sairaanhoitokäyntejä oli suunniteltua vähemmän. Toteutuma kuvaa sitä,<br />
että uusissa toimipisteissä työterveyshoitajat eivät juuri ole tehneet sairaanhoitoa, vaan se<br />
on hoidettu perusterveydenhuollon puolella väestövastuisesti.
167<br />
- työterveysfysioterapeuttien työllistäminen uusissa toimipisteissä ei toiminut vielä toivotulla<br />
tavalla. Työterveysfysioterapeuteille samoin kuin -psykologeille asiakkaat ohjataan lääkärin<br />
tai työterveyshoitajan tarpeen arvioinnin perusteella. Työterveyspsykologien ja -<br />
fysioterapeuttien palveluja ei ole aiemmin ollut kaikissa uusissa toimipisteissä saatavilla.<br />
Asiantuntijapalveluiden hyödyntäminen osana moniammatillista tiimityötä vaatii vielä<br />
työterveysterveyslääkäreiltä ja -hoitajilta paneutumista.<br />
Henkilöstö<br />
Henkilöstö työskentelee kymmenessä vakinaisessa toimipisteessä. Sen lisäksi toimintaa on<br />
kuudessa toimipisteessä niin, että henkilöstö siirtyy vakinaisista toimipisteissä työskentelemään<br />
niihin tarpeen mukaan, esimerkiksi yhtenä päivänä viikossa yksi terveydenhoitaja. Henkilöstö on<br />
jaettu yhdeksään tiimiin, jotka ovat organisatorisia yksiköitä. Tällainen toiminnan moninaisuus on<br />
tehnyt yhdistymisestä vaativan.<br />
Henkilöstölle tehtiin loka-marraskuussa kysely tiimin toiminnasta ja johtamisen toimivuudesta.<br />
Kyselyjen pohjalta nousi esiin useita kehittämiskohteita, joihin on panostettava, jotta edistetään<br />
yhteneväisten toimintatapojen syntymistä ja henkilöstön työhyvinvointia. Sinänsä työhyvinvointi on<br />
hyvällä tasolla kokonaisuutena, mutta tiimien välillä on eroja. Myös riskiarviointi, joka tehtiin osana<br />
kaupungin kyselyä, toi esiin samoja asioita eli on paneuduttava tehtäväkuvien ja perustehtävien<br />
selkeyttämiseen ja toimintatapojen kirkastamiseen ja niistä yhteiseen sopimiseen.<br />
Liikelaitokseen perustettiin yhteistyöryhmä, joka aloitti toimintansa ja kokoontui kuukausittain. Siinä<br />
mm. työstettiin kaupungin mallia soveltaen henkilökohtaisen työsuorituksen arviointikriteeristöä,<br />
jonka pohjana on liikelaitoksen strategia ja arvot.<br />
Henkilöstö TOT TOT TOT TOT TOT TOT TOT TOT TOT<br />
2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 <strong>2011</strong><br />
Vakinaiset palkkaa saavat 30 30 37 33 33 37 42 42 84<br />
Määräaikaiset 9 12 7 12 6 10 16<br />
* ei vertailukelpoinen v.2010<br />
TUNNUSLUVUT TOT TOT TOT TOT TOT TOT TOT TOT<br />
2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 <strong>2011</strong><br />
Työyhteisökohtainen ilmapiirikysely 3,63 3,47 3,78 3,92 ei tehty *) erill.selv. erill selvi **<br />
Sairauspoissaolot pv/henkilö 5,66 3,60 6,51 11,78 6,69 11,17 7,38 13,95<br />
Koulutuspäivät pv/henkilö 3,63 4,32 6,74 6,53 5,5 6,2 5,9 4,4<br />
Käydyt kehityskeskustelut, % 100 80 100 100 99 93 94 100<br />
** Työyhteisöjen ilmapiirikyselyä ei kaupungin toimesta tehty. Sen sijaan liikelaitoksessa tehtiin<br />
oma tiimi- ja johtamisarviointi. Toimenpiteet kyselyjen johdosta on suunnitteilla.<br />
Sairauspoissaolot <strong>2011</strong><br />
Muut Suunnitellut poissaolot / Tapaturmat Akuutit sairaudet<br />
leikkaukset<br />
687 240 206 304<br />
Sairauspoissaolojen syitä;<br />
• kohta muut; sairauspoissaolot johtuvat pitempiaikaisista tai äkillisistä vakavammista<br />
sairauksista<br />
• suunnitellut poissaolot/leikkaukset; operaatioita, jotka olivat etukäteen tiedossa ja niihin<br />
pystyttiin henkilöstön sijaistamisen osalta valmistautumaan<br />
• tapaturmat; kattaa sekä vapaa-ajan että työmatkatapaturmat (3 kpl)<br />
• akuutit sairaudet; käsittää äkilliset, lyhytaikaiset sairaudet, kuten vatsataudit ja<br />
hengitystieinfektiot
168<br />
Arviointia + ja –<br />
+ toiminta lähti liikkeelle monien alkuvaikeuksien jälkeen ja asiakkaat tulivat pääosin hyvin<br />
kuulluiksi ja palvelluiksi<br />
+ käynnistettiin toiminnan uudistaminen strategian laadinnalla ja suunnittelemalla strategian<br />
toteuttamisen edellyttämät toimet<br />
- negatiivinen tulos, tuottavuuden suuri alenema ja laskutustavoitteen toteutuminen vain<br />
neljäsosalla<br />
Jyväskylän Seudun Työterveys liikelaitos<br />
Kunnallisen liikelaitoksen talousarvion toteutumisvertailu<br />
Tuloslaskelma<br />
1.000 € TA <strong>2011</strong> Muutokset TA/M <strong>2011</strong> Toteuma Poikkeama<br />
Toimintatulot 7 582,90 0,00 7 582,90 7 621,17 38,27<br />
Toimintamenot -7 582,90 0,30 -7 582,60 -7 673,81 -91,21<br />
Toimintakate 0,00 0,30 0,30 -52,64 -52,94<br />
Rahoitustuotot ja -kulut<br />
Muut rahoitustuotot 0,00 0,00 0,00 0,37 0,37<br />
Muut rahoituskulut 0,00 0,00 0,00 -0,02 -0,02<br />
Vuosikate 0,00 0,30 0,30 -52,29 -52,59<br />
Tilikauden tulos (sitova) 0,00 0,30 0,30 -52,29 -52,59<br />
Tilikauden ylijäämä/alijäämä 0,00 0,30 0,30 -52,29 -52,59<br />
Rahoituslaskelma<br />
Toiminnan rahavirta<br />
Vuosikate 0,00 0,30 0,30 -52,29 -52,59<br />
Investointien rahavirta 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00<br />
Muut maksuvalmiuden muutokset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00<br />
Rahoituksen rahavirta 0,00 -0,30 -0,30 52,29 52,59<br />
Rahavarojen muutos 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00
169<br />
Jyväskylän Seudun Työterveys liikelaitos<br />
Kunnallisen liikelaitoksen tuloslaskelma 1.1. - 31.12.<strong>2011</strong> 1.1. - 31.12.2010<br />
Liikevaihto 7 400 247,17 4 154 887,34<br />
Liiketoiminnan muut tuotot 220 922,50 133 866,74<br />
Materiaalit ja palvelut<br />
Aineet, tarvikkeet ja tavarat<br />
Ostot tilikauden aikana -264 396,30 -212 166,00<br />
Palvelujen ostot -1 625 049,52 -1 889 445,82 -904 218,86 -1 116 384,86<br />
Henkilöstökulut<br />
Palkat ja palkkiot -4 190 973,69 -2 261 047,84<br />
Henkilösivukulut<br />
Eläkekulut -746 313,75 -414 093,17<br />
Muut henkilösivukulut -244 156,00 -5 181 443,44 -134 990,15 -2 810 131,16<br />
Liiketoiminnan muut kulut -602 924,81 -328 337,55<br />
Liikeylijäämä -52 644,40 33 900,51<br />
Rahoitustuotot ja -kulut<br />
Muut rahoitustuotot 365,98 238,37<br />
Muut rahoituskulut -24,41 341,57 -10,30 228,07<br />
Ylijäämä ennen satunnaisia eriä -52 302,83 34 128,58<br />
Ylijäämä ennen varauksia -52 302,83 34 128,58<br />
Tilikauden ylijäämä -52 302,83 34 128,58<br />
Liikelaitoksen tunnusluvut<br />
Sijoitetun pääoman tuotto, % -277,3 % 48,0 %<br />
Kunnan sijoittaman pääoman tuotto, % 0,0 % 0,0 %<br />
Voitto, % -0,7 % 0,8 %
170<br />
Jyväskylän Seudun Työterveys liikelaitos<br />
Kunnallisen liikelaitoksen tase<br />
VASTAAVAA<br />
VAIHTUVAT VASTAAVAT<br />
31.12.<strong>2011</strong> 31.12.2010<br />
Saamiset<br />
Pitkäaikaiset saamiset<br />
Myyntisaamiset<br />
Lainasaamiset<br />
Saamiset kunnalta<br />
Muut saamiset<br />
Siirtosaamiset 122 758,41 122 758,41<br />
Lyhytaikaiset saamiset<br />
Myyntisaamiset 386 726,81 188 724,96<br />
Lainasaamiset<br />
Saamiset kunnalta 417 802,65 166 228,60<br />
Muut saamiset 35 915,41 23 513,43<br />
Siirtosaamiset 42 559,64 1 005 762,92 112 290,56 613 515,96<br />
VASTAAVAA YHTEENSÄ 1 005 762,92 613 515,96<br />
VASTATTAVAA<br />
OMA PÄÄOMA<br />
Edellisten tilikausien alijäämä 71 165,68 37 037,10<br />
Tilikauden yli-/alijäämä -52 302,83 34 128,58<br />
VIERAS PÄÄOMA<br />
Lyhytaikainen<br />
Ostovelat 289 019,43 111 731,12<br />
Korottomat velat kunnalta 0,00 0,00<br />
Muut velat 97 360,69 59 463,60<br />
Siirtovelat 600 519,95 986 900,07 371 155,56 542 350,28<br />
VASTATTAVAA YHTEENSÄ 1 005 762,92 613 515,96<br />
Liikelaitoksen tunnusluvut<br />
Omavaraisuusaste, % 1,88 % 11,60 %<br />
Suhteellinen velkaantuneisuus, % 12,95 % 12,65 %<br />
Kertynyt ylijäämä (alijäämä), 1 000 euroa -52,3 34,1
171<br />
Jyväskylän Seudun Työterveys liikelaitos<br />
Kunnallisen liikelaitoksen rahoituslaskelma <strong>2011</strong> 2010<br />
Toiminnan rahavirta<br />
Liikeylijäämä (-alijäämä) -52 644,40 33 900,51<br />
Rahoitustuotot ja -kulut 341,57 228,07<br />
-52 302,83 34 128,58<br />
Toiminnan ja investointien rahavirta -52 302,83 34 128,58<br />
Rahoituksen rahavirta<br />
Muut maksuvalmiuden muutokset<br />
Saamisten muutos kunnalta -251 574,05 -45 518,28<br />
Saamisten muutos muilta -140 672,91 -117 268,20<br />
Korottomien velkojen muutokset kunnalta 0,00 0,00<br />
Korottomien velkojen muutos muilta 444 549,79 128 657,90<br />
Rahoituksen rahavirta 52 302,83 -34 128,58<br />
Rahavarojen muutos 0,00 0,00<br />
Rahavarojen muutos<br />
Rahavarat 31.12. 0,00 0,00<br />
Rahavarat 1.1. 0,00 0,00<br />
0,00 0,00
172<br />
Jyväskylän Seudun Työterveys Liikelaitoksen tilinpäätöksen liitetiedot<br />
Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot<br />
1) Arvostusperiaatteet ja -menetelmät sekä jaksotusperiaatteet ja -menetelmät<br />
Rahoitusomaisuuden arvostus<br />
Saamiset on merkitty taseeseen nimellisarvoon.<br />
2) Tuloksen ja taseen vertailukelpoisuus<br />
Tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja taseen vertailutietoina on esitetty edellisen vuoden toteuma.<br />
Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot<br />
Tasetta koskevat liitetiedot<br />
Taseen vastaavia koskevat liitetiedot<br />
Saamisten erittely<br />
<strong>2011</strong> 2010<br />
Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset<br />
Saamiset tytäryhteisöiltä<br />
Myyntisaamiset 0,00 12 308,35 0,00 10 448,05<br />
Yhteensä 0,00 12 308,35 0,00 10 448,05<br />
Saamiset kuntayhtymiltä, joissa kunta on<br />
jäsenenä<br />
Myyntisaamiset 0,00 107 482,66 0,00 104 576,40<br />
Yhteensä 0,00 107 482,66 0,00 104 576,40<br />
Saamiset kunnalta<br />
Myyntisaamiset 0,00 0,00 0,00 0,00<br />
Lainasaamiset 0,00 0,00 0,00 0,00<br />
Muut saamiset 0,00 417 802,65 0,00 166 228,60<br />
Siirtosaamiset 0,00 0,00 0,00 0,00<br />
Yhteensä 0,00 417 802,65 0,00 166 228,60<br />
Saamiset muilta<br />
Myyntisaamiset 0,00 266 935,80 0,00 73 700,51<br />
Muut saamiset 0,00 35 915,41 0,00 23 513,43<br />
Siirtosaamiset 122 758,41 42 559,64 122 758,41 112 290,56<br />
Yhteensä 122 758,41 345 410,85 122 758,41 209 504,50<br />
Saamiset yhteensä 122 758,41 883 004,51 122 758,41 490 757,55
173<br />
7) Siirtosaamisiin sisältyvät olennaiset erät<br />
Liikelaitos<br />
<strong>2011</strong> 2010<br />
Pitkäaikaiset siirtosaamiset<br />
Muut siirtosaamiset 122 758,41 122 758,41<br />
Pitkäaikaiset siirtosaamiset yhteensä<br />
Lyhytaikaiset siirtosaamiset<br />
Tulojäämät<br />
Kelan korvaus työterveydenhuollosta 23 800,00 99 672,67<br />
Muut tulojäämät 17 903,19 12 617,89<br />
Tulojäämät yhteensä 41 703,19 112 290,56<br />
Lyhytaikaiset siirtosaamiset yhteensä 41 703,19 112 290,56<br />
Taseen vastattavia koskevat liitetiedot<br />
8) Oman pääoman erittely<br />
Liikelaitos<br />
<strong>2011</strong> 2010<br />
Edellisten tilikausien ylijäämä 1.1. 71 165,68 37 037,10<br />
Edellisten tilikausien ylijäämä 31.12. 71 165,68 37 037,10<br />
Tilikauden ylijäämä/alijäämä -52 302,83 34 128,58<br />
Oma pääoma yhteensä 18 862,85 71 165,68<br />
32) Vieras pääoma<br />
Lyhytaikainen<br />
<strong>2011</strong> 2010<br />
Velat tytäryhteisöille<br />
Ostovelat 656,30 641,52<br />
Yhteensä 656,30 641,52<br />
Velat kuntayhtymille, joissa Jyväskylä on jäsenenä<br />
Ostovelat 104 411,54 33 256,08<br />
Yhteensä 104 411,54 33 256,08<br />
Velat kunnalle<br />
Muut velat 0,00 0,00<br />
Yhteensä 0,00 0,00<br />
Velat muille<br />
Ostovelat 183 951,59 77 833,52<br />
Muut velat 97 360,69 59 463,60<br />
Siirtovelat 600 519,95 371 155,56<br />
Yhteensä 881 832,23 508 452,68<br />
Vieras pääoma yhteensä 986 900,07 542 350,28
174<br />
33) Muiden velkojen erittely<br />
Liikelaitos<br />
<strong>2011</strong> 2010<br />
Muut velat<br />
Ennakonpidätys- ja sosiaaliturvamaksuvelat 97 360,69 59 463,60<br />
Muut velat yhteensä 97 360,69 59 463,60<br />
34) Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät<br />
Liikelaitos<br />
<strong>2011</strong> 2010<br />
Lyhytaikaiset siirtovelat<br />
Menojäämät<br />
Palkkojen ja henkilösivukulujen jaksotukset 538 149,39 349 596,20<br />
Lyhytaikaiset siirtovelat yhteensä 538 149,39 349 596,20<br />
35) Leasingvastuiden yhteismäärä<br />
Liikelaitos<br />
<strong>2011</strong> 2010<br />
Tilikaudella maksetut 2 409,00 661,96<br />
Myöhemmin maksettavat 11 607,00 0,00<br />
Yhteensä 14 016,00 661,96<br />
Ympäristöasioiden harkinnanvarainen esittäminen<br />
Jyväskylän <strong>kaupunki</strong> laatii laajemman, erillisen ympäristötilinpäätöksen.<br />
Henkilöstöä koskevat liitetiedot<br />
36) Henkilöstön lukumäärä 31.12.<br />
Henkilöstön lukumäärä on 100.<br />
37) Henkilöstökulut<br />
Henkilöstökulut on esitetty tilinpäätöslaskelmien yhteydessä.
175<br />
5.1.3 TALOUSKESKUS LIIKELAITOS<br />
Toimintakertomus <strong>2011</strong><br />
Talouskeskus Liikelaitoksen palvelujen piirissä on vuoden <strong>2011</strong> lopussa Jyväskylän <strong>kaupunki</strong> ja<br />
konserniyhtiöt, Hankasalmen kunta, Jyväskylän koulutuskuntayhtymä sekä Jyväskylän seudun<br />
hankintarenkaan jäsenet. Uusista asiakkuuksista neuvottelut ovat käynnissä Keski-Suomen<br />
sairaanhoitopiirin ja Muuramen kunnan kanssa.<br />
Talous- ja henkilöstöhallinnon kokonaispalvelujen asiakkaina ovat Jyväskylän kaupungin<br />
palvelualueet ja konserniyhtiöistä Total Kiinteistöpalvelut Oy ja Jyväskylän Energia konserni.<br />
Sisäisen pankin kautta rahoituspalvelujen asiakkaina ovat Jyväskylän <strong>kaupunki</strong> ja kaikki<br />
konserniyhteisöt. Laskutuksen ja reskontran palveluja tuotetaan Jyväskylän<br />
koulutuskuntayhtymälle. Tilipalveluja tuotetaan Jyväskylän Laajavuori Oy:lle, Jyväskylän Taide- ja<br />
tiedesäätiölle ja Kiinteistö Oy Haapakosken Sululle sekä Jykes Kiinteistöt Oy:n tytäryhtiöille.<br />
Järjestelmäpalvelua tuotetaan Jyväskylän Vuokra-asunnot JVA Oy:lle. Lisäksi Talouskeskus<br />
Liikelaitos tuottaa keskitettyjen hankintojen palveluja Jyväskylän kaupungin ja konsernin lisäksi<br />
kilpailutuskohtaisesti erillisin sopimuksin hankintarenkaan muille jäsenille, ts. seudun kunnille ja<br />
kuntayhtymille.<br />
Talouskeskus Liikelaitoksen palvelutuotannon volyymi oli vuonna <strong>2011</strong> huomattavasti suurempi<br />
kuin vuonna 2010. Tämä johtuu siitä, että toukokuun <strong>2011</strong> alusta lukien Talouskeskus Liikelaitos<br />
on tuottanut uutena asiakkuutena Jyväskylän Energia konsernin talous- ja henkilöstöhallinnon<br />
palvelut. Lisäksi pienemmällä osuudella Talouskeskus Liikelaitoksen volyymien kasvuun on<br />
vaikuttanut Jyväskylän yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen JYTE:n toiminnan käynnistyminen<br />
vuoden <strong>2011</strong> alusta lukien. Samanaikaisesti näiden käyttöönottojen kanssa käynnistyivät<br />
neuvottelut Jyväskylän Seudun Kehittämisyhtiö Jykes Oy:n ja Jyväskylän Seudun Puhdistamo<br />
Oy:n kanssa talous- ja henkilöstöhallinnon palvelujen tuotannosta.<br />
Vuosi <strong>2011</strong> oli Talouskeskus Liikelaitokselle toiminnallisesti ja taloudellisesti erittäin haastava<br />
uuden merkittävän asiakkuuden ja palvelutuotannon järjestelmiä koskevien päivitysten<br />
käyttöönottojen vuoksi. Usean samanaikaisen projektin toteuttaminen on vaatinut henkilökunnalta<br />
merkittävää sitoutumista ja jaksamista viedä läpi uusien toimintojen määritystä, toteutusta,<br />
testaamista, kouluttamista ja käyttöönottamista. Lisäksi nämä käyttöönotot ovat aiheuttaneet<br />
liikelaitokselle raskaat taloudelliset tappiot kertaluonteisten lisenssimaksujen, järjestelmätoimittajan<br />
konsulttipalkkioiden sekä tilapäisen työvoiman käytön arvioitua suurempien kustannusten vuoksi.<br />
Talouskeskus tulee lähivuosina toteuttamaan merkittäviä palvelutuotannon rakenteellisia<br />
muutoksia tappioiden kattamiseksi ja toimintojen tehostamiseksi.<br />
Vuoden <strong>2011</strong> lopulla aloitettiin merkittävä palkkahallinnon palvelutuotannon laadun ja tuottavuuden<br />
kehittämisprojekti, joka on nimetty palkkaprosessin auditoinniksi. Projektin tavoitteena on luoda<br />
palvelukeskustasoiset toimintamallit, täsmentää palkkahallinnon tuotekuvaukset, yhtenäistää<br />
tuotantoprosesseja ja uudistaa asiakkuudenhallintamallia.<br />
Arviointia + ja –<br />
+ useista samanaikaisista käyttöönotto- ja päivitysprojekteista huolimatta Talouskeskus<br />
Liikelaitos pystyi tuottamaan sopimuksenmukaisia ja laadultaan korkeatasoisia<br />
talous- ja henkilöstöhallinnon sekä hankintatoimen palveluja<br />
+ käyttöönotto- ja päivitysprojektit pystyttiin avainhenkilövaihdoksista huolimatta<br />
toteuttamaan asetettujen aikataulujen ja alkuperäisten sisältöjen mukaisesti<br />
+ uusien asiakkuuksien palvelutuotannossa ei ollut muutamia yksittäisiä palvelukatkoja<br />
lukuun ottamatta keskeytyksiä<br />
- taloudellisesti vuosi <strong>2011</strong> on raskaasti tappiollinen, erinomaisesta henkilöstön<br />
suoriutumisesta ja järjestelmien monipuolisesta hyödyntämisestä huolimatta.<br />
Taloudellinen tappio aiheutui puutteellisesti määritellyistä käyttöönottojen vaiheista ja<br />
virheellisesti arvioiduista käyttöönottojen kustannuksista
176<br />
- Talouskeskus Liikelaitos joutui toteuttamaan tuotannon järjestelmien uusien<br />
versioiden käyttöönoton suunniteltua laajempana. Toiminnanohjausjärjestelmän<br />
päivityksen jälkeen muiden ERP-ympäristön järjestelmien vanhat versiot eivät<br />
toimineet suunnitellulla tavalla ja myös niiden osalta jouduttiin toteuttamaan uusien<br />
versioiden käyttöönotot.<br />
Talousarvion <strong>2011</strong> toiminnallisen tavoitteen toteutumisen arviointi<br />
Vuodelle <strong>2011</strong> asetettiin sama valtuustoon nähden sitova tavoite kuin aiempina vuosina:<br />
1. Alentaa kolmen keskeisimmän palvelun suoritekohtaisia yksikkökustannuksia verrattuna vuoden<br />
2010 Talouspalvelukeskuksen yksikkökustannustasoon. Vuoden <strong>2011</strong> toteutuneet<br />
suoriteyksikkökustannukset ovat:<br />
• Ostolaskut 4,25-6,13 euroa/suorite, tavoite alle 4,22-6,00 euroa/suorite (vuoden 2010 taso)<br />
• Myyntilaskut 2,34 euroa/suorite, tavoite alle 2,67 euroa/suorite (vuoden 2010 taso)<br />
• Palkkapussi 10,99 euroa/suorite, tavoite alle 13,48 euroa/suorite (vuoden 2010 taso)<br />
Myyntilaskujen ja palkkapussien hintojen osalta tavoite saavutettiin erinomaisesti, mutta<br />
ostolaskujen osalta useita vuosia jatkunut kustannusten alenemiskehitys pysähtyi. Vuonna 2012<br />
on sopeutettava resursseja ja kustannuksia todellista suoritemäärää vastaavaksi.<br />
Vuodelle <strong>2011</strong> asetettiin neljä kehittämistavoitetta:<br />
1. Toteuttaa alkuvuonna hallintomalli- ja organisointiselvitys osana uuden sukupolven<br />
organisaation valmistelua ja seudun kuntien tukipalvelujen organisointiselvitystä<br />
Tavoite ei kokonaan toteutunut vuonna <strong>2011</strong>, vaikka selvityksissä on edetty koko<br />
kaupungin uuden sukupolven organisaation valmisteluaikataulussa. Toimintojen<br />
organisointiselvitys toteutettiin syksyllä <strong>2011</strong> ja sen perusteella on liikelaitoksen<br />
toimintasääntö uudistettu helmikuussa 2012. Hallintomalli- ja organisointikehittäminen<br />
jatkuu vuonna 2012.<br />
2. Toteuttaa yhteistyössä Jyväskylän Seudun Työterveys liikelaitoksen kanssa<br />
työhyvinvointiprojekti vuoden <strong>2011</strong> aikana. Osallistavan työnohjauksen erilliset<br />
kehittämisprosessit toteutetaan kaikissa liikelaitoksen tiimeissä.<br />
Tavoite toteutui. Työhyvinvointiprojektin päätöskokous pidettiin koko henkilökunnalle<br />
13.5.<strong>2011</strong>, jolloin kerrattiin projektin tavoitteet, todettiin tulokset ja päätettiin projekti. Erilliset<br />
tiimitason kehittämishankkeet jatkavat ja edelleen tarkentavat työhyvinvointiprojektin työtä.<br />
3. Toteuttaa yhdessä Tietohallinnon ja palvelualueiden kanssa SAP ERP -toiminnanohjausjärjestelmän<br />
päivittäminen viimeisimpään versioon.<br />
Tavoite toteutui suunnitellussa aikataulussa ja laajuudessa. Uusi SAP ERP -versio avattiin<br />
käyttäjille 12.6.<strong>2011</strong>. On kuitenkin huomattava, että tämän päivityksen vuoksi jouduttiin<br />
päivittämään muita järjestelmiä suunniteltua huomattavasti laajemmin, mikä aiheutti<br />
lisätöitä ja -kustannuksia.<br />
4. Toteuttaa Hankintakeskuksen resurssien riittävyyden arviointi, jossa huomioidaan<br />
<strong>kaupunki</strong>konsernin hankintatarpeet ja -osaaminen (mm. palvelualueiden hankintojen<br />
tavoitteet ja organisointi sekä konsernin sisäinen hankintayhteistyö), valtakunnallinen ja<br />
seudullinen hankintayhteistyö, lainsäädännön vaatimukset ja hankintoihin liittyvät riskit,<br />
sekä laatia arvioinnin perusteella ehdotus tarvittaviksi kehittämistoimenpiteiksi.<br />
5.<br />
Tämä tavoite ei toteutunut vuonna <strong>2011</strong>. Tavoitteen toteuttamiseksi tehtiin vuoden <strong>2011</strong><br />
lopulla ratkaisu, jossa hankintajohtaja siirtyi Hallintokeskukseen hankintatoimen<br />
strategiseksi johtajaksi. Lisäksi samassa yhteydessä perustettiin kaupunginjohtajan
177<br />
päätöksellä hankintojen ohjausryhmä näiden yllä mainittujen asioiden valmistelijaksi ja<br />
toteuttajaksi.<br />
Talousarvion <strong>2011</strong> taloudellisten tavoitteiden toteutumisen arviointi<br />
Kulunut tilikausi <strong>2011</strong> on raskaasti tappiollinen. Alkuperäisen talousarvion mukaan Talouskeskus<br />
Liikelaitoksen tilikauden tappio olisi ollut 26 000 euroa. Myös muutetun talousarvion mukainen<br />
taloudellinen tavoite – 500 000 euroa jäi saavuttamatta, ja poistojen jälkeen tilikauden tappioksi jäi<br />
888 458,63 euroa. Tämä tulos siirretään omaan pääomaan tilikauden alijäämäksi. Edellisiltä<br />
tilikausilta oli kertynyttä ylijäämää 140 739,27 euroa.<br />
Tilikauden alijäämä aiheuttaa Talouskeskus Liikelaitokselle talouden ja toiminnan<br />
tasapainottamistoimenpiteitä, jotka suunnitellaan ja toteutetaan yhteistyössä Hallintokeskuksen<br />
kanssa. Toimenpiteiden tavoitteena on lisätä toiminnan taloudellisuutta, tehokkuutta ja tuottavuutta<br />
sekä alentaa yksikkökustannuksia. Myös asiakaskohtaisia palvelutuote- ja hinnoittelumuutoksia<br />
joudutaan harkitsemaan tulevina vuosina osana talouden tasapainottamisen toteutusta.<br />
Aiempien vuosien tapaan Talouskeskus Liikelaitoksen toimintaa seurataan järjestelmistä saatavien<br />
suoritemäärätietojen perusteella ja henkilöstömitoituksen perusteella, vertailu tehdään rullaavasti<br />
edeltävän kauden toteumaan. Seurannan työkaluna liikelaitoksella on Cognos -<br />
raportointijärjestelmä ja työajanseurannassa käytetään SAP CATS -tuntikirjausta.<br />
Tulostavoitteet on asetettu Talouskeskus Liikelaitoksen keskeisille palveluprosesseille; osto- ja<br />
matkalaskuille, ulkoisille ja sisäisille myyntilaskuille sekä palkkapussille. Niitä seurataan kuukausija<br />
vuositasolla em. palvelutiimien suoritteina tiimeissä, liikelaitoksen johtoryhmässä ja johtokunnan<br />
kolmannesvuosiraporteissa.<br />
TUNNUSLUVUT TA <strong>2011</strong> TP <strong>2011</strong> Muutos<br />
Tasapainotettu tulosmittaristo (BSC) euroa/kpl %<br />
Taloudellinen näkökulma<br />
Kustannukset 1.000 euroa/HTV 69 68 -1,0 -1,4 %<br />
Henkilöstömenot/kokonaismenot 60,1 % 54,4 % -5,7 -9,5 %<br />
Atk-menot/kokonaismenot 7,2 % 5,5 % -1,7 -23,6 %<br />
Asiakasnäkökulma<br />
asiakastyytyväisyyskysely (1-5) 4 -<br />
Prosessinäkökulma<br />
Ostolaskujen määrä / htv 10 913 10 367 -546,0 -5,0 %<br />
Myyntilaskujen määrä / htv 38 308 48 248 9 940,0 25,9 %<br />
Käsiteltävät palkkatapahtumat /<br />
htv 4 988 4 297 -691,0 -13,9 %<br />
Henkilöstönäkökulma<br />
HOPS laadittu % henkilöstöstä 100 % 100 % 0,0 0,0 %
178<br />
VOLYYMITIETOA<br />
Ostolaskujen lkm 139 145 185 571 46 426,0 33,4 %<br />
Matkalaskujen lkm 13 560 18 527 4 967,0 36,6 %<br />
Myyntilaskujen lkm 459 700 844 332 384 632,0 83,7 %<br />
Palkkatapahtumien lkm 157 620 158 119 499,0 0,3 %<br />
Henkilöstömäärä 85 107 22,0 25,9 %<br />
Henkilötyövuodet 82,8 104,2 21,4 25,8 %<br />
Tilaneliöt 2 007,0 2 007,0<br />
0,0<br />
0,0 %<br />
Tilavuokrat (1000 eur) 378,3 379,0 0,7 0,2 %<br />
Tunnuslukujen arviointia<br />
Tunnuslukuja tarkastelemalla on varsin helppoa havaita merkittävän uuden asiakkuuden<br />
vaikutukset suoritemääriin. Muutos on merkittävä siitä huolimatta, että Jyväskylän Energian osalta<br />
on näissä luvuissa mukana vain kahdeksan kuukauden (toukokuu-joulukuu <strong>2011</strong>) suoritemäärät.<br />
Erityisesti myyntilaskujen lukumäärä on noussut merkittävästi, mutta myös muiden suoritemäärien<br />
osalta on merkittävää kasvua.<br />
Taloudellisuuden näkökulmasta voidaan todeta mielenkiintoinen ilmiö, että kustannukset euroa per<br />
henkilötyövuosi alenivat verrattuna edellisten vuosien toteumaan ja niiden perusteella asetettuun<br />
talousarviotavoitteeseen, koska kapasiteettiperusteisten henkilötyövuosien määrä nousi uuden<br />
asiakkuuden myötä enemmän kuin toteutuneet kustannukset.<br />
Sekä henkilöstömenojen että järjestelmämenojen osuudet kokonaismenoista olivat selkeästi<br />
arvioitua alempia vuonna <strong>2011</strong>. Kuitenkaan tämä ei johtunut näiden kustannusten alenemisesta,<br />
vaan merkittävistä kertaluonteisista uuden asiakkuuden ja järjestelmien päivityksien aiheuttamasta<br />
palvelujen ostojen (kertaluonteisten) kustannusten kasvusta. Oletuksena on, että näiden<br />
käyttöönottojen jälkeen menojen suhteelliset osuudet palautuvat aiemmille tasoilleen.<br />
Asiakasnäkökulmaan liittyvää yhtenäistä asiakastyytyväisyystutkimusta ei toteutettu myöskään<br />
vuoden <strong>2011</strong> aikana. Asiakaskysely tullaan toteuttamaan kevään 2012 aikana, lisäksi<br />
asiakkuudenhallintaan tullaan kehittämään ja ottamaan pilottiasiakkuuksien kautta käyttöön<br />
jatkuvaan palautteeseen perustuva malli syksyn 2012 aikana.<br />
Prosessinäkökulmassa on havaittavissa myös uuden asiakkuuden käyttöönottoprojektin ja<br />
samanaikaisten järjestelmäprojektien vaikutukset. Ostolaskujen ja palkkatapahtumien<br />
suoritemäärä henkilötyövuotta kohti toteutui jonkin verran suunniteltua pienempänä. Sen sijaan<br />
myyntilaskujen määrä henkilötyövuotta kohti nousi merkittävästi.<br />
Henkilöstötavoitteena oli toteuttaa henkilökohtaiset oppimis- ja urasuunnitelmat. Tavoite ei<br />
toteutunut, vaan pohjatietojen kartoitus ja siihen pohjautuvat henkilökohtaiset suunnitelmat<br />
toteutetaan vuoden 2012 aikana.<br />
Näiden tunnuslukujen ja aiempien vuosien kehityksen perusteella voidaan todeta, että<br />
Talouskeskus Liikelaitoksen merkittävien suoriteprosessien tuottavuuden ja tehokkuuden<br />
kehittämiselle on olemassa hyvät lähtökohdat ja edellytykset. Prosessien automatisointi ja jatkuva<br />
henkilöstöresurssien arviointi sekä toteutuvan eläköitymiskehityksen hyödyntäminen ovat jo<br />
toimiviksi osoittautuneita toiminnan kehittämisen menetelmiä, joita tulevina vuosina ja erityisesti<br />
uusien asiakkuuksien osalta pystytään käyttämään.
179<br />
Esitys tilikauden tuloksen käsittelystä<br />
Liikelaitoksen johtokunta esittää, että tilikauden alijäämä, 888 491,06 euroa, siirretään taseeseen<br />
oman pääoman edellisten tilikausien yli/alijäämään.<br />
Talouskeskus Liikelaitoksen talousarvion toteutumisvertailu<br />
Tuloslaskelma<br />
1.000 € TA <strong>2011</strong> Muutokset TA/M <strong>2011</strong> Toteuma Poikkeama<br />
Toimintatulot 5 695,2 0,0 5 695,2 6 687,4 992,2<br />
Toimintamenot -5 325,0 -26,6 -5 351,6 -7 108,1 -1 756,4<br />
Toimintakate 370,2 -26,6 343,6 -420,6 -764,2<br />
Rahoitustuotot ja -kulut<br />
Muut rahoitustuotot 0,0 0,0 0,0 0,5 0,5<br />
Muut rahoituskulut 0,0 0,0 0,0 -0,6 -0,6<br />
Vuosikate 370,2 -26,6 343,6 -420,7 -764,3<br />
Poistot -370,2 0,0 -370,2 -467,8 -97,6<br />
Tilikauden tulos (sitova) 0,0 -26,6 -26,6 -888,5 -861,9<br />
Tilikauden ylijäämä/alijäämä 0,0 -26,6 -26,6 -888,5 -861,9<br />
Rahoituslaskelma<br />
Toiminnan rahavirta<br />
Vuosikate 370,2 -26,6 343,6 -420,7 -764,3<br />
Investointien rahavirta 0,0 0,0 0,0 -363,2 -363,2<br />
Toiminnan ja investointien rahavirta 370,2 -26,6 343,6 -783,9 -1 127,5<br />
Muut maksuvalmiuden muutokset -370,2 0,0 -344,2 783,9 1 128,1<br />
Rahoituksen rahavirta -370,2 0,0 -344,2 783,9 0,5<br />
Rahavarojen muutos 0,0 -26,0 -0,6 0,0 -1 127,0
180<br />
Talouskeskus Liikelaitoksen tuloslaskelma 1.1. - 31.12.<strong>2011</strong> 1.1.-31.12.2010<br />
Liikevaihto 6 030 781,98 5 596 390,71<br />
Liiketoiminnan muut tuotot 656 660,06 595 332,28<br />
Materiaalit ja palvelut<br />
Aineet, tarvikkeet ja tavarat<br />
Ostot tilikauden aikana -131 041,51 -77 773,31<br />
Palvelujen ostot -1 961 669,73 -2 092 711,24 -1 585 332,88 -1 663 106,19<br />
Henkilöstökulut<br />
Palkat ja palkkiot -3 273 965,38 -2 671 888,65<br />
Henkilösivukulut<br />
Eläkekulut -661 599,44 -526 876,39<br />
Muut henkilösivukulut -190 518,15 -4 126 082,97 -158 341,02 -3 357 106,06<br />
Poistot ja arvonalentumiset<br />
Suunnitelmanmukaiset poistot -467 848,82 -379 629,31<br />
Liiketoiminnan muut kulut -889 257,64 -745 774,10<br />
Liikeylijäämä -888 458,63 46 107,33<br />
Rahoitustuotot ja -kulut<br />
Muut rahoitustuotot 531,86 479,49<br />
Muut rahoituskulut -564,29 -32,43 -5 758,30 -5 278,81<br />
Ylijäämä ennen satunnaisia eriä -888 491,06 40 828,52<br />
Ylijäämä ennen varauksia -888 491,06 40 828,52<br />
Tilikauden ylijäämä -888 491,06 40 828,52<br />
Liikelaitoksen tunnusluvut<br />
Sijoitetun pääoman tuotto, % -118,8 % 33,1 %<br />
Kunnan sijoittaman pääoman tuotto, % 0,0 % 0,0 %<br />
Voitto, % -14,7 % 0,7 %
181<br />
Talouskeskus Liikelaitoksen tase<br />
VASTAAVAA<br />
31.12.<strong>2011</strong> 31.12.2010<br />
PYSYVÄT VASTAAVAT<br />
Aineettomat hyödykkeet<br />
Tietokoneohjelmistot 962 619,92<br />
Aineettomat oikeudet 235 740,48 1 198 360,40 1 302 979,79<br />
VAIHTUVAT VASTAAVAT<br />
Lyhytaikaiset saamiset<br />
Myyntisaamiset 409 151,07 323 183,46<br />
Muut saamiset 11 000,38 0,00<br />
Siirtosaamiset 51 812,68 471 964,13 46 544,87 369 728,33<br />
VASTAAVAA YHTEENSÄ 1 670 324,53 1 672 708,12<br />
VASTATTAVAA<br />
OMA PÄÄOMA<br />
Edellisten tilikausien alijäämä 140 739,27 99 910,75<br />
Tilikauden yli-/alijäämä -888 491,06 40 528,52<br />
VIERAS PÄÄOMA<br />
Lyhytaikainen<br />
Ostovelat 210 555,15 172 935,69<br />
Korottomat velat kunnalta 1 427 573,44 773 737,90<br />
Muut velat 67 951,34 74 876,02<br />
Siirtovelat 711 996,39 2 418 076,32 510 420,04 1 531 969,65<br />
VASTATTAVAA YHTEENSÄ 1 670 324,53 1 672 408,92<br />
Liikelaitoksen tunnusluvut<br />
Omavaraisuusaste, % -44,76 % 8,41 %<br />
Suhteellinen velkaantuneisuus, % 36,15 % 24,74 %<br />
Kertynyt ylijäämä (alijäämä), 1 000 euroa -747 € 140,7 €
182<br />
Talouskeskus Liikelaitoksen rahoituslaskelma <strong>2011</strong> 2010<br />
Toiminnan rahavirta<br />
Liikeylijäämä (-alijäämä) -888 458,63 46 107,33<br />
Poistot ja arvonalentumiset 467 848,82 379 629,31<br />
Rahoitustuotot ja -kulut -32,43 -5 278,81<br />
-420 642,24 420 457,83<br />
Investointien rahavirta<br />
Investointimenot -363 229,43 -188 704,01<br />
Toiminnan ja investointien rahavirta -783 871,67 231 753,82<br />
Rahoituksen rahavirta<br />
Muut maksuvalmiuden muutokset<br />
Saamisten muutos muilta -102 236,00 -243 530,84<br />
Korottomien velkojen muutokset kunnalta 653 835,54 -153 643,16<br />
Korottomien velkojen muutos muilta 232 272,13 165 420,18<br />
Rahoituksen rahavirta 783 871,67 -231 753,82<br />
Rahavarojen muutos 0,00 0,00<br />
Rahavarojen muutos<br />
Rahavarat 31.12. 0,00 0,00<br />
Rahavarat 1.1. 0,00 0,00<br />
0,00 0,00<br />
Liikelaitoksen tunnusluvut<br />
Investointien tulorahoitus, % -115,8 % 222,8 %<br />
Pääomamenojen tulorahoitus, % -115,8 % 222,8 %<br />
Liikelaitoksen tilinpäätöksen liitetiedot<br />
Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot<br />
1) Arvostusperiaatteet ja -menetelmät sekä jaksotusperiaatteet ja -menetelmät<br />
Pysyvien vastaavien arvostus<br />
Pysyvät vastaavat on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla<br />
poistoilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu ennalta laaditun poistosuunnitelman<br />
mukaisesti. Poistosuunnitelman mukaiset suunnitelmapoistojen laskentaperusteet on esitetty<br />
tuloslaskelman liitetiedoissa kohdassa suunnitelman mukaisten poistojen perusteet.<br />
2) Tuloksen ja taseen vertailukelpoisuus<br />
Liikelaitoksen taseen laadinnassa on noudatettu tasejatkuvuuden periaatetta. Taseeseen on<br />
tilikauden <strong>2011</strong> aikana siirretty liikkeen luovutuksen periaattein siirtyneen Jyväskylän Energian<br />
henkilöstön lomapalkkavelkaa 157 774,50 euroa.
183<br />
Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot<br />
9) Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet<br />
Pysyvien vastaavien poistojen määrittämisessä on käytetty kaupunginhallituksen hyväksymää<br />
poistosuunnitelmaa (16.11.2009 asia 571 ja 23.11.2009 asia 590). Suunnitelman mukaiset poistot<br />
on laskettu pysyvien vastaavien hankintamenosta arvioidun taloudellisen pitoajan mukaan.<br />
Arvioidut poistoajat ja niitä vastaavat vuotuiset poistoprosentit sekä poistomenetelmät ovat:<br />
Taseryhmä Poistoaika/prosentti Poistomenetelmä<br />
Aineettomat oikeudet 2 - 5 vuotta Tasapoisto<br />
Tasetta koskevat liitetiedot<br />
Taseen vastaavia koskevat liitetiedot<br />
18) Pysyvät vastaavat<br />
Pysyvien vastaavien tase-eräkohtaiset tiedot<br />
tase 1.1.<strong>2011</strong> lisäys <strong>2011</strong><br />
rah.osuus<br />
<strong>2011</strong><br />
vähennys<br />
<strong>2011</strong> sis.siirrot poistot <strong>2011</strong> 31.12.<strong>2011</strong><br />
Tietokoneohjelmistot 1 302 979,79 79 500,00 0,00 0,00 0,00 -419 859,87 962 619,92<br />
Muut pitkävaikutteiset menot 0,00 283 729,43 0,00 0,00 0,00 -47 988,95 235 740,48<br />
Pysyvät vastaavat yhteensä 1 302 979,79 363 229,43 0,00 0,00 0,00 -467 848,82 1 198 360,40<br />
22) Saamisten erittely<br />
<strong>2011</strong> 2010<br />
Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset<br />
Saamiset tytäryhteisöiltä<br />
Myyntisaamiset 0,00 381 379,44 0,00 205 483,92<br />
Yhteensä 0,00 381 379,44 0,00 205 483,92<br />
Saamiset kuntayhtymiltä, joissa kunta on<br />
jäsenenä<br />
Myyntisaamiset 0,00 9 855,93 0,00 18 321,66<br />
Yhteensä 0,00 9 855,93 0,00 18 321,66<br />
Saamiset muilta<br />
Myyntisaamiset 0,00 17 915,70 0,00 99 377,88<br />
Muut saamiset 0,00 11 000,38 0,00 0,00<br />
Siirtosaamiset 0,00 51 812,68 0,00 46 544,67<br />
Yhteensä 0,00 80 728,76 0,00 145 922,55<br />
Saamiset yhteensä 0,00 471 964,13 0,00 369 728,13<br />
23) Siirtosaamisiin sisältyvät olennaiset erät<br />
Liikelaitos<br />
<strong>2011</strong> 2010<br />
Lyhytaikaiset siirtosaamiset<br />
Tulojäämät<br />
Muut tulojäämät 51 812,68 46 544,67<br />
Tulojäämät yhteensä 51 812,68 46 544,67<br />
Lyhytaikaiset siirtosaamiset yhteensä 51 812,68 46 544,67<br />
Taseen vastattavia koskevat liitetiedot
184<br />
25) Oman pääoman erittely<br />
Liikelaitos<br />
<strong>2011</strong> 2010<br />
Edellisten tilikausien ylijäämä 1.1. 140 739,27 99 910,75<br />
Edellisten tilikausien ylijäämä 31.12. 140 739,27 99 910,75<br />
Tilikauden ylijäämä/alijäämä -888 491,06 40 828,52<br />
Oma pääoma yhteensä -747 751,79 140 739,27<br />
33) Vieras pääoma<br />
Lyhytaikainen<br />
<strong>2011</strong> 2010<br />
Pitkäaikainen Lyhytaikainen Pitkäaikainen Lyhytaikainen<br />
Velat tytäryhteisöille<br />
Ostovelat 16 019,41 7 735,47<br />
Yhteensä 0,00 16 019,41 0,00 7 735,47<br />
Velat kuntayhtymille, joissa Jyväskylä on jäsenenä<br />
Ostovelat 27,40 0,00<br />
Yhteensä 0,00 27,40 0,00 0,00<br />
Velat kunnalle<br />
Muut velat 1 427 573,44 773 737,90<br />
Yhteensä 0,00 1 427 573,44 0,00 773 737,90<br />
Velat muille<br />
Ostovelat 194 508,34 165 199,22<br />
Muut velat 67 951,34 74 876,02<br />
Siirtovelat 711 996,39 510 420,04<br />
Yhteensä 0,00 974 456,07 0,00 750 495,28<br />
Vieras pääoma yhteensä 0,00 2 418 076,32 0,00 1 531 968,65<br />
36) Muiden velkojen erittely<br />
Liikelaitos<br />
<strong>2011</strong> 2010<br />
Muut velat<br />
Yhdystilin velkasaldo 1 427 573,44 773 737,90<br />
Muut velat 7 951,34 74 876,02<br />
Muut velat yhteensä 1 435 524,78 848 613,92<br />
37) Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät<br />
Liikelaitos<br />
<strong>2011</strong> 2010<br />
Lyhytaikaiset siirtovelat<br />
Menojäämät<br />
Palkkojen ja henkilösivukulujen jaksotukset 590 351,26 501 335,04<br />
Muut menojäämät 118 867,10 9 085,00<br />
Lyhytaikaiset siirtovelat yhteensä 709 218,36 510 420,04
185<br />
10.4 Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot<br />
44) Leasingvastuiden yhteismäärä<br />
Liikelaitos<br />
<strong>2011</strong> 2010<br />
Seuraavalla tilikaudella maksettavat 4 539,33 7 549,36<br />
Myöhemmin maksettavat 9 568,50 6 998,82<br />
Yhteensä 14 107,83 14 548,18<br />
Ympäristöasioiden harkinnanvarainen esittäminen<br />
Jyväskylän <strong>kaupunki</strong> laatii laajemman, erillisen ympäristötilinpäätöksen.<br />
Henkilöstöä koskevat liitetiedot<br />
38) Henkilöstön lukumäärä 31.12.<strong>2011</strong><br />
Henkilöstön lukumäärä 31.12.<strong>2011</strong> on 107 henkilöä.<br />
39) Henkilöstökulut<br />
Henkilöstökulut on esitetty tilinpäätöslaskelmien yhteydessä.
186<br />
5.1.4 ALTEK ALUETEKNIIKKA LIIKELAITOS<br />
Altek Aluetekniikka Liikelaitoksen toimintakertomus <strong>2011</strong><br />
Toimintavuosi <strong>2011</strong> toteutui toiminnallisesti hyvin ja taloudellisestikin tyydyttävästi huolimatta<br />
talousarvion tavoitetta suuremmasta alijäämästä. Sopimuksen mukaiset työt sekä lisä- ja<br />
muutostyöt suoritettiin tilaajien kanssa sovitun mukaisesti. Vuoden <strong>2011</strong> aikana liikelaitoksen<br />
kehittämisessä ei tehty rakenteellisia muutoksia. Henkilöstöpoistuman hyödyntämistä ja tehtävien<br />
uudelleen järjestelyjä jatkettiin. Uusia työntekijöitä palkattiin mm. rakentamiseen ja kuljetukseen.<br />
Vuoden <strong>2011</strong> aikana liikelaitoksen organisaatiossa tehtiin muutoksia maa- ja kiviainestoiminnan<br />
vastuuhenkilön osalta liittämällä tämä toimintayksikkö maastomittauksen vastuuhenkilön vastuulle<br />
oman toimen ohella. Tehtävä- ja vastuukokonaisuuden yhdistäminen yhdelle henkilölle osoittautui<br />
onnistuneeksi ratkaisuksi ja samalla vapautti toisen henkilön toimimaan rakentamisen vastaavan<br />
työnjohtajan tehtävissä.<br />
Toimintavuoden <strong>2011</strong> lokakuusta lähtien keskustan jalkakäytävät siirtyivät liikelaitoksen hoitoon.<br />
Samalla sovittiin, että Keltinmäen suuralue liitetään Säynätsalo-Keljonkangas –urakkaan, jonka<br />
tilaaja kilpailuttaa vuonna 2012.<br />
Ylläpitopalvelut<br />
Alueiden hoito<br />
Luminen pakkastalvi meni sopimuksen toteuttamisen kannalta hyvin ja kuljettajien ylityömäärät<br />
pysyivät sallituissa rajoissa. Lumenkaatopaikoille ajettu lumimäärä oli ennätyksellinen.<br />
Hiekannosto sujui keväällä hyvin suosiollisten sääolojen auttamana. Kesän työt tehtiin sopimuksen<br />
mukaisesti, lisätöitä oli runsaasti. Pitkän ja lämpimän syksyn ansiosta syyssiivoukset saatiin tehtyä<br />
kokonaan ja hyödynnettyä vielä töissä olleet kausityöntekijät. Alkutalvesta ei paljon aurauslähtöjä<br />
ollut lauhojen kelien vuoksi, kalustoa saatiin hyvin työllistettyä muissa töissä.<br />
Liikevaihdossa jäädään vähän tavoitteesta, kustannusten nousu saatu pidettyä kohtuullisena, vuosi<br />
kahlattu läpi tiukoilla resursseilla.<br />
Vuoden lopussa vakituisia työsuhteita kunnossapidossa oli 59 ja määräaikaisia 4 henkilöä.<br />
Kone- ja kuljetuspalvelut<br />
Kalustohankintoina toteutettiin 2 kpl Wille-työkoneita ja pyöräkuormaajaan kiinnitettävä lumilinko<br />
lisääntyvän lumenajon kuormauksen tehostamiseksi. Uusia kuljettajia rekrytoitiin 2 kpl. vuoden<br />
lopussa kone- ja kuljetuspalveluissa oli vakituisia 56 henkilöä. Savelasta vuokrattiin säilytystilaa<br />
400 m2 keskustan koneita ja varusteita varten.<br />
Koko palveluyksiköstä eläköityi tai muista syistä poistui 9 henkilöä. Kesä- ja kausityöntekijöitä oli<br />
131 henkilöä eripituisissa työsuhteissa.<br />
Rakentamispalvelut<br />
Rakentaminen<br />
Rakentamisen liikevaihtotavoitetta pienennettiin tuottavuusohjelman mukaisesti 8 M€:on.<br />
Hankkeiden yhteistoimintaa eri urakoitsijoiden kesken lähdettiin parantamaan tekemällä<br />
hankkeisiin alistamissopimuksia sivu-urakoitsijoiden osalta. Henkilöstön työllistyminen pysyi<br />
hyvänä lähes koko vuoden, ainoastaan joulukuussa oli käsin tehtävää työtä vähän. Joulukuussa<br />
kohteiden työt olivat pääasiassa uusien asuinalueiden valmistelu- ja maanleikkaustöitä. Näiden<br />
hankkeiden aloitusta hankaloitti myös lämmin talvi, jonka takia työmaateitä ei ole saatu jäädytettyä<br />
ja sitä kautta raskaalla kalustolla ei ole päässyt liikkumaan työmailla.<br />
Rakentamisen liikevaihto oli vuonna <strong>2011</strong> n. 9,5M€. Tarjouksien mukaisen laskutuksen osuus oli n.<br />
8,0 M€, ja laskutus- ja lisätöiden osuus n. 1,5M€. Pieniä laskutustöitä oli yhteensä 34 kpl, näiden<br />
yhteenlaskettu liikevaihto oli n. 240 000€. Vuodelle <strong>2011</strong> katurakentamisen nimettyjä hankkeita oli<br />
35 kappaletta, suurimpina kohteina Sääksvuori I ja Kangasvuori. Näiden hankkeiden osalta<br />
saneerauksen osuus tarjouksista oli 38 %. Viherrakentamisen osalta tarjouksien mukaisia
187<br />
hankkeita oli 5 kpl ja liikevaihto n. 0,5M€, saneerausta tästä oli n. 70%. Liikevaihdon ylitys johtui<br />
työohjelman muutoksista, joka koski useita hankkeita. Tämän lisäksi tehtäväksi tuli hankkeita, joita<br />
ei nopean aikataulun takia olisi ollut mahdollista tilaajan kilpailuttaa.<br />
Hankkeiden henkilöresurssimitoitusta lähdettiin tarkentamaan laskennan avulla vuonna <strong>2011</strong>,<br />
tämän avulla pyrittiin myös jaksottamaan työohjelmaa paremmin resurssien mukaiseksi. Tämä<br />
onnistui suhteellisen hyvin, eikä ylimääräisiä resursseja ollut. Hankkeet myös valmistuivat<br />
pääasiassa aikataulun mukaisesti, joka yhdessä resurssien käytön kanssa johtivat hyvään<br />
taloudelliseen lopputulokseen.<br />
Työturvallisuuden osalta rakentamisessa vältyttiin vakavammilta työtapaturmilta. Työtapaturmista<br />
johtuvia sairauspoissaolopäiviä oli yhteensä 44 työpäivää.<br />
Maa- ja kiviaines<br />
Maa- ja kiviaineksen toiminta jatkui edellisvuonna aloitetulla murskausurakalla, joka saatiin tehtyä<br />
maaliskuun loppuun mennessä. Murskauksessa tehtiin eri lajikkeita noin 163 000 tonnia.<br />
Soidenmäen murskauksen lisäksi murskattiin Sääksvuoren rakennustyömaalla noin 17 000 tonnia<br />
ja Kangasvuoren rakennustyömaalla noin 12 000 tonnia. Näissä molemmissa kohteissa tehtiin vain<br />
yhtä lajiketta KaM 0 – 90 mm. Tehdyt materiaalit riittivät hyvin oman rakentamisen ja<br />
<strong>kaupunki</strong>konsernien tarpeisiin. Pieniä määriä myytiin ulkopuolisille urakoitsijoille.<br />
Uusi murskaus vuoden 2012 tarpeisiin laitettiin käyntiin murskaustarjousten perustella joulukuussa<br />
alkaen kallion louhinnalla ja murskauksen tulee olla valmis vuoden 2012 huhtikuun loppuun<br />
mennessä.<br />
Keväällä ja syksyllä Vesangan sora-alueella seulottiin putkihiekkaa yhteensä noin 8 500 tonnia<br />
lämpöjohtojen ja kaapeleiden täyttöihin lähinnä JeU Oy:n tarpeisiin ja näiden lisäksi seulottiin<br />
Laukaan Valkolassa hiekoitushiekkaa talvihoidon tarpeisiin noin 13 600 tonnia.<br />
Vuoden <strong>2011</strong> aikana Laukaan Valkolasta kuormattiin noin 56 400 tonnia suodatinhiekkaa omiin<br />
rakentamisen kohteisiin ja Äijälän rannan painopenkkoihin.<br />
Kantakaupungin alueen ylijäämämassojen vastaanotto on keskittynyt Palokan ja Kivilammen<br />
maankaatopaikoille, jotka täytyvät uhkaavasti isojen rakennushankkeiden vuoksi mm.<br />
Satamakadun tunnelin, Lutakon P-hallin ja Keljon Voimalan haketuslaitoksen rakentaminen täytti<br />
Kivilammen maankaatopaikkaa. Korpilahden ja Tikkakosken maankaatopaikkojen käyttö on ollut<br />
vähäistä ja läjitysalueilla on vielä hyvin läjitystilaa.<br />
Mustalammen maankaatopaikan pohjoispää maisemoitiin ja maisemointityö jatkuu vielä vuoden<br />
2012 aikana. Rippalanmäen maankaatopaikka saatiin maisemoitua ja luovutettua.<br />
Maisemointitöitä toteutettiin Sarvivuoressa ja Nenäinniemessä lupaehtojen mukaan.<br />
Käytössä olevien sora-alueiden maisemoinneista Vesangan sora-alueen pohjoispään maisemointi<br />
tehtiin kesällä ja siellä ei ole maisemointitarpeita lähiaikoina. Leppäveden sora-alueen<br />
maisemointitöitä aloitettiin kesällä ja maisemointityöt jatkuvat vielä vuoden 2012 aikana. Laukaan<br />
Valkolan sora-alueella tehdään maisemointia sitä mukaan kun soran otto etenee.<br />
Maastomittaus<br />
Maastomittauksen alkuvuoden kirjanpitovaikutteisten tulojen osalta jäätiin talousarvion tavoitteesta,<br />
johtuen paljoista sairauslomista ja talven pakkasjaksosta (12 tpv), jonka ajaksi ei saatu<br />
rakennusten sisätilamittauksia. Alkuvuoden vajetta ei saatu kirittyä kiinni koko vuoden aikana.<br />
Tosin oman rakentamisen mittaustöillä pystyttiin maastomittauksen henkilöstö työllistämään ja<br />
päästiin lähes talousarvion kokonaistavoitteeseen. Kirjanpitovaikutteisten töiden osuus on 38 % ja<br />
oman tuotannon osuus 62 % maastomittauksen mittaustöistä. Kirjanpitovaikutteisten töiden<br />
suurimpia kohteita oli Kankaan tehdasalueen aluetutkimus, Äijälän rannan aluetutkimus, Pikku –<br />
Haukkalan kaava-alueen tutkimukset sekä Savulahden aluetutkimukset.<br />
Soidenmäen murskausurakan laadunvalvonta ja maaperätutkimusten maaperänäytteitä käsiteltiin<br />
ja analysoitiin maalaboratoriossa 624 kpl.
188<br />
Rakentamisen mittausten huomattavimpia kohteita oli Kangasvuoren-, Sääksvuoren-,<br />
Tyynelänmäen asuntoalueiden, Korpilahdentien ja Korpilahden sataman sekä Kappelikadun ja<br />
Vasarakadun kiertoliittymän mittaukset.<br />
Mittauskalustoa päivitettiin uuteen Trimble S6 takymetriin.<br />
Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan selonteko<br />
Altek Aluetekniikka Liikelaitoksen sisäinen valvonta on riittävää ja asianmukaista. Sisäinen<br />
valvonta tuottaa kohtuullisen varmuuden toiminnan tuloksellisuudesta, lain- ja hyvän hallintotavan<br />
mukaisuudesta, varojen ja omaisuuden turvaamisesta sekä johtamisen edellyttämän luotettavan<br />
toiminnallisen ja taloudellisen informaation riittävyydestä. Sisäisen valvonnan järjestäminen<br />
perustuu riittävään ohjeistukseen ja läpi organisaation toteutuvaan systemaattiseen riskien<br />
hallintaan, jolloin katetaan olennaisimmat toimintaan ja talouteen liittyvät erilaiset riskit ja<br />
ymmärretään riski myös mahdolliseksi. Sisäisen valvonnan asianmukaisuutta ja riittävyyttä<br />
arvioidaan systemaattisesti.<br />
Talousarvion toteutumisvertailu<br />
Toiminnalliset tavoitteet<br />
1. Rakentamisen työohjelman toteuttaminen täysimääräisenä.<br />
Tavoite toteutui. Työohjelman mukaiset toteutuneet hankkeet saatiin valmiiksi lukuun ottamatta<br />
Savonmäen saneerauksen vaihe 2:en kuulunutta Kaarnatien osuutta. Kyseinen osuus sovittiin<br />
tilaajien kanssa tehtäväksi vuoden 2012 saneeraustöiden yhteydessä, koska työt olisivat<br />
siirtyneet Altek:n toimista riippumattomista aikataulusyistä talvitöiksi, ja tämä ei olisi ollut<br />
taloudellisesti eikä toiminnallisesti järkevää.<br />
Alkuperäisestä työohjelmasta jäi pois 5 hanketta, joiden arvioitu liikevaihto olisi ollut 1 341<br />
000€. Työohjelman ulkopuolelta tehtiin 13 tarjoukseen perustuvaa hanketta. Hankkeiden<br />
tarjouksien mukainen liikevaihto oli 1 130 940€. Muutos liikevaihtoon oli täten -210 060€.<br />
Näiden hankkeiden lisäksi tehtiin useita työohjelmassa nimeämättömiä laskutustöitä.<br />
2. Talvihoitosopimuksen täyttäminen sovittuun laatutasoon<br />
Tavoite toteutui. Laadullisesti ongelmia oli runsaslumisen talven takia risteysnäkemien kanssa.<br />
Toiminnallisesti sopimus on toteutettu hyvin.<br />
3. Liikevaihtotavoite 83 800 euroa/henkilötyövuosi<br />
Tavoite toteutui. Toimintatuottojen toteutuma oli 89 306,14 euroa/henkilötyövuosi, liikevaihdon<br />
toteutumana 88 106,22 euroa/henkilötyövuosi. Toteutunut henkilötyövuosimäärä oli 227,4 htv,<br />
joka pitää sisällään palkkaa v.<strong>2011</strong> saaneen vakituisen ja määräaikaisen henkilöstön.<br />
Toimintatuotot 20 308 216€. Liikevaihto 20 035 355€.<br />
Taloudellinen tavoite<br />
Altek Aluetekniikka Liikelaitoksen toiminta on pitkällä aikavälillä taloudellisesti tuloksellista ja<br />
liikelaitos rahoittaa omat käyttöomaisuusinvestointinsa toiminnasta saatavilla tuloilla.<br />
Toteutuminen:<br />
Liikelaitoksen taseessa on kertynyttä ylijäämää 1 135 483,76 euroa. Käyttöomaisuusinvestoinnit on<br />
pystytty rahoittamaan toiminnasta saaduilla tuloilla.<br />
Kehittämistavoitteet<br />
1. Talousseurannan, kustannusseurannan ja raportoinnin kehittäminen etenee ohjelmistoongelmien<br />
takia hitaasti. SAP on aiheuttanut ongelmia koko kuluneen vuoden ajan, eikä<br />
Cognos tuonut toivottua apua raportointiin. Kustannusten oikeellisessa kohdistamisessa on<br />
kuitenkin päästy hyvään tasoon muuttuneiden asenteiden ja ohjeistuksen avulla. Järkevää<br />
seurantatarkkuutta on arvioitu toimintayksiköittäin ja projekteittain.
189<br />
2. Energiatehokkuussopimuksen 2008-2016 mukainen tavoite vähentää polttoaineen<br />
keskikulutusta auto- ja koneluokissa 1% vuodessa huomioiden kunkin toimintavuoden<br />
sääolosuhteista johtuvat toimintavaihtelut. Alla olevilla toimenpiteillä on tavoitteena alentaa<br />
myös ympäristön hiilidioksidikuormitusta.<br />
1. Polttoainetalouden seuranta, litraa/100km ja litraa/h, auto- ja koneluokittain on<br />
käytössä.<br />
2. Suositaan energiatehokkaita moottoreita ja voimansiirtolaitteita korvaushankinnoissa.<br />
Kaluston koko määritetään oikeankokoiseksi tarpeen mukaan ja markkinoilla olevia<br />
lisälaitteita hyödynnetään peruskonetta hankittaessa. Uusien autojen ja koneiden<br />
hankinnoissa noudatetaan kulloinkin voimassa olevia moottoreiden päästömääräyksiä.<br />
Pyritty hankinnassa ottamaan huomioon oikeanlaiset ja kokoiset autot ja koneet, ts.<br />
toteutettava työ ja palvelu määrittelee hankittavan koneen koon, ottaen myös<br />
hankinnassa huomioon moottoreiden kulloinkin voimassa olevat päästö- ja meluarvot.<br />
3. Työnsuunnittelua ja työmenetelmiä kehitetään talvihoitotöissä aurausalueiden<br />
ennakkosuunnittelua parantamalla ja siten turhia siirtymäajoja vähentämällä. Kone- ja<br />
kuljetuspalveluiden sekä kunnossapidon yhteisissä viikkopalavereissa on pyritty<br />
käymään läpi tulevan viikon kone- ja kuljetustarpeet ottaen huomioon mahdollisimman<br />
paljon alueellisia tekijöitä, ts. vähennetään siirtymäajoja tarpeen mukaan.<br />
4. Pyritään vaikuttamaan asenteisiin ja käyttötottumuksiin ajotapakoulutuksella. Syksyllä<br />
2010 käynnistetty laajamittainen kuorma-autokuljettajille suunnattu direktiivikoulutus<br />
(pakollinen), jossa kukin henkilö joutuu käymään vuoteen 09/2014 mennessä 35<br />
tuntisen koulutuksen, joka sisältää mm. ennakoivan ajon koulutusta ym. Lisäksi<br />
muutamat henkilöt suorittavat ns. auto- ja konepuolen ammattitutkintoa, jossa<br />
täydennetään jo opittuja asioita.<br />
Tuottavuusohjelma:<br />
Tuottavuusohjelman mukainen rakentamisen töiden asteittainen avaaminen kilpailulle omaa<br />
toimintaa pienentämällä ei toteutunut talousarvion mukaisena. Toiminnan on suunniteltu<br />
pienenevän siten, että rakentamisen liikevaihto vuonna <strong>2011</strong> olisi ollut 8,0 M€, mikä myös oli<br />
talousarvion mukainen liikevaihtotavoite. Liikevaihdon toteutuma oli kuitenkin n. 9,5 M€.<br />
Liikevaihdosta onkin juuri tuon ylityksen verran eli n. 1,5 M€ laskutus- ja lisätöitä, joita tilaaja on<br />
liikelaitoksen työkantaan lisännyt.<br />
Vuosittainen eläkepoistuma hyödynnetään henkilöstömenojen pienentämisessä. Rekrytoinnin<br />
tavoitetaso vaihtelee tehtävittäin. Uusia rekrytointeja toteutetaan maksimissaan 50 % poistumasta.<br />
Työntekijä pyritään löytämään ensisijaisesti liikelaitoksen sisältä eri tulosalueiden välisillä siirroilla.<br />
Vuoden <strong>2011</strong> aikana 14 henkilöä on jäänyt eläkkeelle, työkyvyttömyyseläkkeelle tai muuten<br />
poistunut ja 7 uutta henkilöä rekrytoitu. Liikelaitoksen sisällä on siirretty henkilöitä työtehtävistään<br />
kevyempiin ja 5 henkilöä toimintayksiköstä toiseen.<br />
Henkilöstöä kannustetaan ottamaan palkattomia virka- ja työvapaita, kuitenkin työtilanteiden niitä<br />
salliessa. Henkilöstöpoistuma viime ja kuluvana vuonna on ollut suurta ja rekrytoinnit vähäisiä.<br />
Palkattomien virka- ja työvapaiden määrä oli v. <strong>2011</strong> 1,4 päivää/henkilö.<br />
Liikelaitoksessa on käytössä erilaisia urakkatyömuotoja. Lisäksi pyritään käyttämään<br />
kustannustehokkaita työaikamuotoja mm. siirrettyä työaikaa ja työajan sijoittelua.<br />
Vuokratyövoiman käytössä toimimme kaupungin periaatteiden mukaan. Yhteinen linjaus on<br />
tulossa. Liikelaitoksessa ammattitaitoista vuokratyövoimaa voisi käyttää äkillisessä resurssipulassa<br />
rakentamisen ja kunnossapidon töissä. Vuonna <strong>2011</strong> vuokratyövoimaa ei käytetty.
190<br />
TUNNUSLUVUT (Balance Scorecard)<br />
Vaikuttavuus<br />
TA<strong>2011</strong> TOT <strong>2011</strong> Muutos Muutos-%<br />
Taloudellinen näkökulma<br />
Liikevaihto /vak. htv (1.000 €) 103,9 112,5 8,6 8,3 %<br />
Kustannukset/vak.htv (1.000 €) 102,4 144,5 42,1 41,1 %<br />
Henk.kust. / kok.kustannuksista % 46,3 44,8 -1,5 -3,2 %<br />
Asiakasnäkökulma<br />
Asiakastyytyväisyyskysely 4,2 4,2 0,0 0,0 %<br />
(Rakentaminen, asteikko 1-5)<br />
Prosessinäkökulma<br />
Raskaan kaluston käyttöaste % 94,1<br />
Koneiden käyttöaste % 69,8<br />
Laatuvirhekust. €/vuosi 55 000 133 502,0 78 502,0 142,7 %<br />
Sis. aurausvauriot, rak. korjaukset. Seurantaa tarkennettu ed. vuodesta.<br />
Henkilöstönäkökulma<br />
Koulutuspäivät / hlö 2,3 1,1 -1,2 -52,2 %<br />
Aloitteet kpl/vuosi 10 4 -6,0 -60,0 %<br />
Sairauspoissaolopäivät/hlö/vuosi 19,6<br />
Sis. vakituiset ja määräaikaiset, kaikki sairauspoissaolot<br />
VOLYYMITIEDOT(1000€)<br />
Liikevaihto ei sis. tukia ja avustuksia tai muita toimintatuottoja<br />
Liikevaihto 18 557,0 20 035,4 1 478,4 8,0 %<br />
- Hallinto 22,0 37,6 15,6 70,9 %<br />
- Rakentaminen 8000,0 9 502,1 1 502,1 18,8 %<br />
- Alueiden hoito 9785,0 9 597,2 -187,8 -1,9 %<br />
- Maa- ja kiviaines 320,0 583,2 263,2 82,3 %<br />
- Kone- ja kuljetuspalvelut 80,0 43,9 -36,1 -45,2 %<br />
- Maastomittaus 350,0 271,6 -78,4 -22,4 %<br />
Tuet ja avustukset 58 136,9 78,9 136,0 %<br />
Muut toimintatuotot 14,5 83,8<br />
Valmistevarastojen muutos - 52,1<br />
Yhteensä 18 629,50 20 308,19 1 678,7 9,0 %
191<br />
VOLYYMITIEDOT TP2010 TOT <strong>2011</strong> Muutos Poikkeama<br />
Toimitilaneliöt 6 461 6 826 365,2 5,7 %<br />
Henkilötyövuosien määrä<br />
Vakitusen henkilön määrä 188 181 -7 -3,7 %<br />
- Rakentaminen 42,5 40 -2,5 -5,9 %<br />
- Alueiden hoito 60 59 -1 -1,7 %<br />
- Maa- ja kiviainestoimi 3,5 3,2 -0,3 -8,6 %<br />
- Kone- ja kuljetuspalvelut 57 56 -1 -1,8 %<br />
- Hallinto 10 9 -1 -10,0 %<br />
- Maastomittaus 15 13,8 -1,2 -8,0 %<br />
Osa-aikatyöntekijöitä, henk. 13 14 1 7,7 %<br />
Tuotantosopimukset<br />
Alueiden hoitosopimus €/vuosi 5 815 169 5 701 157 -114012 -2,0 %<br />
Kiinteistönhoito/pihat €/vuosi 712 915 811 049 98134 13,8 %<br />
Lumikuutiot/vuosi 57 385 89 439 32054 55,9 %<br />
Hiekoitustonnit/vuosi 6 813 7 875 1062 15,6 %<br />
Maanläjityspaikoille tuodut ylijäämämaat(m 3 i 315 000 333 653 18653 5,9 %<br />
Uusien rakennettujen puistojen määrä, m 2 6 659 3 110 -3549 -53,3 %<br />
Uusien katujen määrä, m 2 44 922 32 853 -12069 -26,9 %<br />
Saneerattujen puistojen määrä, m 2 6 311 7 180 869 13,8 %<br />
Saneerattujen katujen määrä, m 2 53 100 36 467 -16633 -31,3 %<br />
Toteutumisvertailu<br />
Kunnallisen liikelaitoksen talousarvion toteutumisvertailu<br />
Tuloslaskelma<br />
1.000 € TA <strong>2011</strong> Muutokset TA/M <strong>2011</strong> Toteuma Poikkeama<br />
Toimintatulot 18 629,5 0,0 18 629,5 20 308,2 1 678,7<br />
Toimintamenot -18 364,5 -37,1 -18 401,6 -20 423,5 -2 021,9<br />
Toimintakate 265,0 -37,1 227,9 -115,3 -343,2<br />
Rahoitustuotot ja -kulut<br />
Muut rahoitustuotot 0,0 0,0 0,0 0,5 0,5<br />
Muut rahoituskulut 0,0 0,0 0,0 -0,1 -0,1<br />
Vuosikate 265,0 -37,1 227,9 -115,0 -342,9<br />
Poistot -265,0 0,0 -265,0 -139,5 125,5<br />
Tilikauden tulos (sitova) 0,0 -37,1 -37,1 -254,5 -217,4<br />
Tilikauden ylijäämä/alijäämä 0,0 -37,1 -37,1 -254,5 -217,4<br />
Rahoituslaskelma<br />
Toiminnan rahavirta 265,0 -37,1 227,9 -180,8 -408,7<br />
Investointien rahavirta -265,0 0,0 -265,0 -298,8 -33,8<br />
Rahoituksen rahavirta 0,0 37,1 37,1 479,6 442,5<br />
Rahavarojen muutos 0,0 0,0 0,0 0,00 0,0
192<br />
Tilinpäätöslaskelmat<br />
Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut<br />
Kunnallisen liikelaitoksen tuloslaskelma 1.1. - 31.12.<strong>2011</strong> 1.1. - 31.12.2010<br />
Liikevaihto 20 035 354,96 20 057 893,63<br />
Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden<br />
varastojen lisäys (+) tai vähennys (-) 52 144,28 25 410,81<br />
Liiketoiminnan muut tuotot 83 815,18 27 400,27<br />
Tuet ja avustukset kunnalta 43 500,00 347 570,88<br />
Muut tuet ja avustukset 93 378,58 148 441,18<br />
Materiaalit ja palvelut<br />
Aineet, tarvikkeet ja tavarat<br />
Ostot tilikauden aikana -4 562 755,00 -4 235 507,99<br />
Varastojen lisäys (+) tai väh 1 136 579,27 1 179 791,50<br />
Palvelujen ostot -6 236 352,39 -9 662 528,12 -5 708 428,53 -8 764 145,02<br />
Henkilöstökulut<br />
Palkat ja palkkiot -6 709 791,47 -6 831 778,84<br />
Henkilösivukulut<br />
Eläkekulut -2 043 953,79 -2 051 642,20<br />
Muut henkilösivukulut -396 190,75 -9 149 936,01 -394 672,10 -9 278 093,14<br />
Poistot ja arvonalentumiset<br />
Suunnitelmanmukaiset poistot -139 535,19 -116 822,61<br />
Arvonalentumiset 0,00 -139 535,19 0,00 -116 822,61<br />
Liiketoiminnan muut kulut -1 611 027,09 -1 618 920,93<br />
Liikeylijäämä (-alijäämä) -254 833,41 828 735,07<br />
Rahoitustuotot ja -kulut<br />
Muut rahoitustuotot 453,69 5 630,35<br />
Muut rahoituskulut -129,76 323,93 -32,63 5 597,72<br />
Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä -254 509,48 834 332,79<br />
Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia -254 509,48 834 332,79<br />
Tilikauden ylijäämä (alijäämä) -254 509,48 834 332,79<br />
Liikelaitoksen tunnusluvut<br />
Sijoitetun pääoman tuotto, % -12,37 % 40,54 %<br />
Kunnan sijoittaman pääoman tuo -12,37 % 40,54 %<br />
Voitto, % -1,27 % 4,16 %
193<br />
Tase ja sen tunnusluvut<br />
Kunnallisen liikelaitoksen tase<br />
VASTAAVAA<br />
31.12.<strong>2011</strong> 31.12.2010<br />
PYSYVÄT VASTAAVAT<br />
Aineelliset hyödykkeet<br />
Koneet ja kalusto 521 120,65 318 822,92<br />
Muut aineelliset hyödykkeet 124 151,32 132 279,86<br />
Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinn 0,00 645 271,97 451 102,78<br />
j<br />
VAIHTUVAT VASTAAVAT<br />
Vaihto-omaisuus<br />
Aineet ja tarvikkeet 377 002,91 487 245,76<br />
Keskeneräiset tuotteet 52 144,28 25 410,81<br />
Ennakkomaksut 429 147,19 512 656,57<br />
Saamiset<br />
Pitkäaikaiset saamiset<br />
Siirtosaamiset 808 940,03 808 940,03<br />
Lyhytaikaiset saamiset<br />
Myyntisaamiset 474 203,99 622 482,49<br />
Saamiset kunnalta 2 722 992,01 3 096 844,93<br />
Muut saamiset 116 209,12 125 736,33<br />
Siirtosaamiset 44 858,96 4 167 204,11 105 598,46 4 759 602,24<br />
Rahat ja pankkisaamiset 200,00 200,00 200,00 200,00<br />
VASTAAVAA YHTEENSÄ 5 241 823,27 5 723 561,59<br />
VASTATTAVAA<br />
OMA PÄÄOMA<br />
Peruspääoma 2 058 148,62 2 058 148,62<br />
Edellisten tilikausien yli-/alijäämä 1 389 993,24 555 660,45<br />
Tilikauden yli-/alijäämä -254 509,48 834 332,79<br />
PAKOLLISET VARAUKSET<br />
Muut pakolliset varaukset 91 566,31 91 566,31 122 511,60 122 511,60<br />
VIERAS PÄÄOMA<br />
Lyhytaikainen<br />
Ostovelat 721 854,42 890 806,76<br />
Muut velat 164 842,34 175 103,92<br />
Siirtovelat 1 069 927,82 1 956 624,58 1 086 997,45 2 152 908,13<br />
VASTATTAVAA YHTEENSÄ 5 241 823,27 5 723 561,59<br />
Liikelaitoksen tunnusluvut<br />
Omavaraisuusaste, % 39,26 35,96 %<br />
Suhteellinen velkaantuneisuus, % 9,63 10,45 %<br />
Kertynyt ylijäämä (alijäämä), 1 000 euroa 1 135,48 1 389,99 €
194<br />
Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut<br />
Kunnallisen liikelaitoksen rahoituslaskelma <strong>2011</strong> 2010<br />
Toiminnan rahavirta<br />
Liikeylijäämä (-alijäämä) -254 833,41 828 735,07<br />
Poistot ja arvonalentumiset 139 535,19 116 822,61<br />
Rahoitustuotot ja -kulut 323,93 5 597,72<br />
Tulorahoituksen korjauserät -65 820,29 70 804,53<br />
-180 794,58 1 021 959,93<br />
Investointien rahavirta<br />
Investointimenot -333 704,38 -64 514,41<br />
Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 34 875,00 13 513,20<br />
-298 829,38 -51 001,21<br />
Toiminnan ja investointien rahavirta -479 623,96 970 958,72<br />
Rahoituksen rahavirta<br />
Oman pääoman muutokset<br />
Muut maksuvalmiuden muutokset<br />
Vaihto-omaisuuden muutos 83 509,38 -81 060,49<br />
Saamisten muutos kunnalta 373 852,92 -915 100,18<br />
Saamisten muutos muilta 218 545,21 -128 973,08<br />
Korottomien velkojen muutos muilta -196 283,55 154 175,03<br />
Rahoituksen rahavirta 479 623,96 -970 958,72<br />
Rahavarojen muutos 0,00 0,00<br />
Rahavarojen muutos<br />
Rahavarat 31.12. 0,20 0,20<br />
Rahavarat 1.1. -0,20 -0,20<br />
0,00 0,00<br />
Liikelaitoksen tunnusluvut<br />
Investointien tulorahoitus, % 34,6 -1 465,7<br />
Pääomamenojen tulorahoitus, % 21,8 1 054,6<br />
Lainanhoitokate -0,4 -1,1<br />
Kassan riittävyys, pv 0,0 0,0<br />
Esitys tilikauden tuloksen käsittelystä<br />
Liikelaitoksen johtokunta esittää, että tilikauden alijäämä, 254 509,48 euroa, siirretään taseeseen<br />
oman pääoman edellisten tilikausien yli/alijäämään.
195<br />
Liikelaitoksen tilinpäätöksen liitetiedot<br />
Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot<br />
1) Arvostusperiaatteet ja -menetelmät sekä jaksotusperiaatteet ja -menetelmät<br />
Käyttöomaisuuden arvostus<br />
Käyttöomaisuus on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla<br />
poistoilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu ennalta laaditun poistosuunnitelman<br />
mukaisesti. Poistosuunnitelman mukaiset suunnitelmapoistojen laskentaperusteet on esitetty<br />
tuloslaskelman liitetiedoissa kohdassa suunnitelman mukaisten poistojen perusteet.<br />
Vaihto-omaisuuden arvostus<br />
Varasto: 31.12.<strong>2011</strong> 31.12.2010 Muutos Inventaario<br />
Teräs- ja varaosavarasto 15673,82 14 473,08 1 200,74 Fyysinen<br />
Murskevarasto 361 329,09 472 772,68 -111 443,59 Paperi<br />
Keskeneräiset tuotteet 52 144,28 25 410,81 26 733,47 -<br />
Yhteensä 429 147,19 512 656,57 -83 509,38<br />
Rahoitusomaisuuden arvostus<br />
Saamiset on merkitty taseeseen nimellisarvoon.<br />
2) Tuloksen ja taseen vertailukelpoisuus<br />
Tuloslaskelman ja rahoituslaskelman vertailutietoina on esitetty vuoden 2010 tilinpäätöstiedot.<br />
Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot<br />
9) Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet<br />
Käyttöomaisuuden poistojen määrittämisessä on käytetty kaupunginvaltuuston hyväksymää<br />
(8.6.2009, kv122) suunniteltujen poistojen poistosuunnitelmaa. Suunnitelma perustuu<br />
Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston 7.10.2008 antamaan yleisohjeeseen kunnan ja kuntayhtymän<br />
suunnitelman mukaisista poistoista. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu käyttöomaisuuden<br />
hankintamenosta arvioidun taloudellisen pitoajan mukaan. Arvioidut poistoajat ja niitä vastaavat<br />
vuotuiset poistoprosentit sekä poistomenetelmät ovat:<br />
Taseryhmä Poistoaika/prosentti Poistomenetelmä<br />
Koneet ja kalusto 5 vuotta Tasapoisto<br />
Luonnonvarat Käytön mukainen poisto Substanssi<br />
Pienet käyttöomaisuushankinnat, joiden hankintameno on alle 10 000 euroa, on kirjattu<br />
vuosikuluiksi.<br />
Ennen vuotta 2009 tehtyjen investointien/hankintojen poistosuunnitelmia tarkistetaan vain, mikäli<br />
poiston perusteena olevaa taloudellista käyttöaika-arviota on perusteltua muuttaa.
196<br />
9) Selvitys suunnitelman mukaisten poistojen ja poistonalaisten investointien<br />
vastaavuudesta<br />
Keskimääräiset poistot ja investoinnit <strong>2011</strong> - 2014<br />
Suunnitelman mukaiset poistot 208 633,80 euroa<br />
Investointien omahankintameno 264 676,10 euroa<br />
Poikkeama<br />
- 56 042,30 euroa<br />
Poikkeama % -26,9 %<br />
11) Pakollisten varausten muutokset<br />
Varausten vähennys, 30.945,29 €, on käytetty Leppäveden sora-alueen, Mustalammen<br />
maankaatopaikan, Vesangan sora-alueen, Palokan maankaatopaikan ja Rippalanmäen<br />
maisemointitöihin. Varausten summa 31.12.<strong>2011</strong> on 91 566,31€.<br />
12) Pysyvien vastaavien hyödykkeiden myyntivoitot ja -tappiot<br />
Käyttöomaisuuden myyntivoitot ja tappiot<br />
Kaupat vuonna <strong>2011</strong><br />
Kauppasumma tasearvo voitto/tappio<br />
Kalustomyynti 34 875,00 0,00 34 875,00<br />
Yhteensä (toimintatuotot) 34 875,00 0,00 34 875,00<br />
Voitot ja tappiot yhteensä 34 875,00 0,00 34 875,00
197<br />
Tasetta koskevat liitetiedot<br />
Taseen vastaavia koskevat liitetiedot<br />
18) Pysyvät vastaavat<br />
Pysyvien vastaavien tase-eräkohtaiset tiedot<br />
tase 31.12.2010 lisäys <strong>2011</strong> rah.osuudet 11 vähennys <strong>2011</strong> sis.siirrot poistot <strong>2011</strong> tase 31.12.<strong>2011</strong><br />
Koneet ja kalusto 318 822,92 333 704,38 0,00 0,00 0,00 -131 406,65 521 120,65<br />
Muut aineelliset hyödykkeet 132 279,86 0,00 0,00 0,00 0,00 -8 128,54 124 151,32<br />
Aineelliset hyödykkeet 451 102,78 333 704,38 0,00 0,00 0,00 -139 535,19 645 271,97<br />
Käyttöomaisuus yhteensä 451 102,78 333 704,38 0,00 0,00 0,00 -139 535,19 645 271,97<br />
Yhteensä 645 271,97
198<br />
22) Saamisten erittely<br />
<strong>2011</strong> 2010<br />
Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset<br />
Saamiset tytäryhteisöiltä<br />
Myyntisaamiset 0,00 249 187,62 0,00 497 687,54<br />
Yhteensä 0,00 249 187,62 0,00 497 687,54<br />
Saamiset kuntayhtymiltä, joissa kunta on<br />
jäsenenä<br />
Myyntisaamiset 0,00 8 010,99 0,00 8 355,54<br />
Yhteensä 0,00 8 010,99 0,00 8 355,54<br />
Saamiset osakkuus- sekä muilta omistusyhteysyhteisöiltä<br />
Myyntisaamiset 0,00 2 143,07 0,00 910,39<br />
Yhteensä 0,00 2 143,07 0,00 910,39<br />
Saamiset muilta<br />
Myyntisaamiset 0,00 214 862,31 0,00 115 529,02<br />
Muut saamiset 0,00 116 209,12 0,00 125 736,33<br />
Siirtosaamiset 0,00 44 858,96 0,00 105 598,46<br />
Yhteensä 0,00 375 930,39 0,00 346 863,81<br />
Saamiset kunnalta<br />
Siirtosaamiset 808 940,03 808 940,03<br />
Muut saamiset 0,00 2 722 992,01 0,00 3 096 844,93<br />
Yhteensä 808 940,03 2 722 992,01 808 940,03 3 096 844,93<br />
Saamiset yhteensä 808 940,03 3 358 264,08 808 940,03 3 950 662,21<br />
23) Siirtosaamisiin sisältyvät olennaiset erät<br />
Liikelaitos Liikelaitos<br />
<strong>2011</strong> 2010<br />
Pitkäaikaiset siirtosaamiset 808 940,03 808 940,03<br />
Pitkäaikaiset siirtosaamiset yhteensä 808 940,03 808 940,03<br />
Lyhytaikaiset siirtosaamiset<br />
Tulojäämät<br />
Kelan korvaus työterveydenhuollosta 44 858,96 39 434,90<br />
Ennakkomaksut 0,00 66 163,56<br />
Tulojäämät yhteensä 44 858,96 105 598,46<br />
Lyhytaikaiset siirtosaamiset yhteensä 44 858,96 105 598,46<br />
Taseen vastattavia koskevat liitetiedot<br />
25) Oman pääoman erittely<br />
Liikelaitos<br />
<strong>2011</strong> 2010<br />
Peruspääoma 1.1. 2 058 148,62 2 058 148,62<br />
Peruspääoma 31.12. 2 058 148,62 2 058 148,62<br />
Edellisten tilikausien ylijäämä 1.1. 1 389 993,24 555 660,45<br />
Edellisten tilikausien ylijäämä 31.12. 1 389 993,24 555 660,45<br />
Tilikauden ylijäämä/alijäämä -254 509,48 834 332,79<br />
Oma pääoma yhteensä 3 193 632,38 3 448 141,86
199<br />
32) Pakolliset varaukset<br />
Liikelaitos<br />
<strong>2011</strong> 2010<br />
Muut pakolliset varaukset<br />
Ympäristövastuut, maisemointi -30 945,29 100 000,00<br />
Muut pakolliset varaukset yhteensä 91 566,31 122 511,60<br />
33) Vieras pääoma<br />
Lyhytaikainen<br />
<strong>2011</strong> 2010<br />
Velat tytäryhteisöille<br />
Ostovelat 45 674,54 47 761,24<br />
Yhteensä 45 674,54 47 761,24<br />
Velat osakkuus- tai sekä muille omistusyhteysyhteisöille<br />
Ostovelat 662,43 179,49<br />
Yhteensä 662,43 179,49<br />
Velat muille<br />
Ostovelat 675 517,45 842 866,03<br />
Muut velat 164 842,34 175 103,92<br />
Siirtovelat 1 069 927,82 1 086 997,45<br />
Yhteensä 1 910 287,61 2 104 967,40<br />
Vieras pääoma yhteensä 1 956 624,58 2 152 908,13<br />
36) Muiden velkojen erittely<br />
Liikelaitos<br />
<strong>2011</strong> 2010<br />
Muut velat<br />
Ennakonpidätysvelka 143 233,98 153 025,68<br />
Sosiaaliturvamaksuvelka 14 061,27 14 944,51<br />
Eläkevakuutusmaksuvelka Kuel, työnantaja 85,84 84,53<br />
Eläkevakuutusmaksuvelka Kuel, työntekijä 31,50 31,50<br />
Ay-jäsenmaksuvelka 7 429,75 7 017,70<br />
Muut velat yhteensä 164 842,34 175 103,92<br />
37) Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät<br />
Liikelaitos<br />
<strong>2011</strong> 2010<br />
Lyhytaikaiset siirtovelat<br />
Menojäämät<br />
Lomapalkkajaksotus 1 056 236,91 1 047 268,49<br />
Muut menojäämät 13 690,91 39 728,96<br />
Lyhytaikaiset siirtovelat yhteensä 1 069 927,82 1 086 997,45
200<br />
Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot<br />
44) Leasingvastuiden yhteismäärä<br />
Liikelaitos<br />
<strong>2011</strong> 2010<br />
Seuraavalla tilikaudella maksettavat 667 372,51 793 111,30<br />
Myöhemmin maksettavat 1 535 228,49 1 855 676,02<br />
Yhteensä 2 202 601,00 2 648 787,32<br />
Ympäristöasioiden harkinnanvarainen esittäminen<br />
Jyväskylän <strong>kaupunki</strong> laatii laajemman, erillisen ympäristötilinpäätöksen.<br />
Henkilöstöä koskevat liitetiedot<br />
48) Henkilöstön lukumäärä 31.12.<br />
Henkilöstön lukumäärä yhteensä on 188, josta vakituisia 181 ja 7 määräaikaista.<br />
Vakituisista vuoden lopussa oli erilaisilla osa-aikaisuuksilla 14 henkilöä ja 1 vuorotteluvapaalla.<br />
Määräaikaisista 4 henkilöä oli osa-aikalisän sijaisena, 2 työllistettyä ja 1 muu määräaikainen.<br />
49) Henkilöstökulut<br />
Henkilöstökulut on esitetty tilinpäätöslaskelmien yhteydessä.
201<br />
5.1.5 KYLÄN KATTAUS LIIKELAITOS<br />
Kylän Kattaus Liikelaitoksen toimintakertomus <strong>2011</strong><br />
Olennaiset tapahtumat tilikaudelta ja sen päättymisen jälkeen<br />
Kylän Kattaus Liikelaitoksen toimintavuosi <strong>2011</strong> sujui pääosin asetettujen toiminnallisten<br />
tavoitteiden suuntaisesti. Taloudellisesti arvioituna Kylän Kattauksen talous toteutui talousarviota<br />
heikompana. Tähän vaikuttivat ateriahintojen tarkistus alaspäin vuodelle <strong>2011</strong>, kunta-alan<br />
palkkaratkaisu ja palkkojen harmonisointi, Ristonmaan Ateriakeskuksen käyttöönottokustannukset<br />
(kalusto), lomapalkkavarauksen lisäys, sekä TA -<strong>2011</strong> muutokset (VARHE-maksujen lisäys).<br />
Liikelaitoksen toimintaa ohjataan kaupungin talousarvion suunnitteluohjeessa annettavalla<br />
hinnoitteluohjeella. Vuoden <strong>2011</strong> hinnoitteluohjeen mukaisesti ateriahintoja tuli tarkistaa alaspäin.<br />
Hinnoitteluohjeen tavoitteena oli saada aikaan vuodelle <strong>2011</strong> alijäämäinen tulos ja siten purkaa<br />
liikelaitoksen taseeseen aikaisempina vuosina kertynyttä ylijäämää.<br />
Kylän Kattaus liikelaitoksen tavoitteena on tuottaa kilpailukykyistä ruokapalvelua asiakkaiden<br />
tarpeisiin. Tätä tavoitetta Kylän Kattaus on toteuttanut toimimalla asiakaslähtöisesti pyrkimyksenä<br />
pitää tavoitteena tasapainoista hinta/laatusuhdetta.<br />
Liikelaitoksen budjetti on laadittu tulosalueittain. Tulosalueittain tilikauden liikevaihdon tulos toteutui<br />
seuraavasti: Päiväkotiruokailussa liikevaihto ylitettiin 3,7 %, vanhus- ja vammaisruokailussa 31,1 %<br />
ja kouluruokailussa liikevaihto alitettiin 0,5 % verrattuna vuoden 2010 tilinpäätökseen.<br />
Vanhusruokailun kasvuun on vaikuttanut Muuramen ja Palokan ravintokeskuksien ja Puuppolan<br />
hoivakodin siirtyminen Kylän Kattaukseen 1.1.<strong>2011</strong>.<br />
Korpilahden ruokapalvelu on kilpailutettu ja ruokapalvelusta huolehtii yksityinen yrittäjä 31.7.2013<br />
asti.<br />
Vuosi <strong>2011</strong> Kylän Kattauksessa muodostui ravitsemuksen kehittämisen vuodeksi ja siihen liittyen<br />
käynnistettiin ravitsemusprojekti. Uusi ravitsemiskäsikirja tuotantoon ja pikaopas hoitohenkilöstölle<br />
ruokavalioista valmistuivat ja esiteltiin Kylän Kattauksen omassa koulutuspäivässä. Syksyllä<br />
valmistui myös opas Hyvän ravitsemuksen turvaamiseen ikääntyneille ja heidän läheisilleen. Sekä<br />
ravitsemuskäsikirjaa, että opasta jaettiin eri tilaisuuksissa mm. asiakas- ja yhteistyöpalavereissa<br />
sekä sopimusneuvotteluissa.<br />
Lasten parlamentin kanssa aloitettiin yhteistyö siten, että perustettiin ruokaryhmä joka kommentoi<br />
koulujen ruokalistaa ja antoi parannusehdotuksia kouluruokailuun. Maksullisen välipalan<br />
tarjoaminen kaikissa kouluissa tuli lasten ehdotuksena ja sen myötä välipalan myynti laajeni lähes<br />
kaikkiin kouluihin. Ruokaryhmän jäsenet ehdottivat sekoitettujen salaattien tilalle<br />
komponenttisalaatteja ja ruokalistalla tätä toivetta on osin toteutettu. Yhteistyö Lasten parlamentin<br />
kanssa jatkuu edelleen.<br />
Yläkouluissa ja lukioissa toteutettiin ”Haukkaa välillä” välipalahanke, jonka tarkoituksena oli ohjata<br />
oppilaita terveellisen välipalan nauttimiseen. Lukioruokailussa aloitettiin elokuussa opiskelijoille<br />
aamupuuron tarjoilu ja lisäksi vaihtoehtoruokana päivittäinen kasvisruoka.<br />
Päivähoidossa Sapere-projekti jatkuu edelleen, tavoitteena toiminnan vakiinnuttaminen arkeen.<br />
Päivähoidon ravitsemisryhmä on työstänyt lasten erityisruokavaliokaavaketta yhdessä<br />
ravitsemusterapeutin kanssa. Sen tavoitteena on saada yhtenäinen käytäntö kaikkiin päiväkoteihin.<br />
Sähköisen palautejärjestelmä Innolinkin kautta ei saada toivotulla tavalla palautteita ja sen käyttö<br />
asiakkaiden toimesta jää sisäisestä markkinoinnista huolimatta vähäiseksi. Asiakaskohtaisia<br />
asiakaskyselyjä tehtiin kouluruokailun tulosalueella kuudella koululla. Yhteensä 24 luokkaa<br />
osallistui kyselyyn. Jotta asiakaspalautteita saadaan riittävässä laajuudessa, asiakaskohtaisia<br />
kyselyjä lisätään. Sähköisen palautejärjestelmän käytön edistämistyötä pitää edelleen jatkaa.
202<br />
Ristonmaan ateriapalvelukeskus aloitti toimintansa elokuun alussa. Ateriapalvelukeskuksen<br />
valmistumisen myötä Kylän Kattaus siirtyy asteittain syksyn aikana toimittamaan asiakkaille kotiin<br />
kuljetettavia kylmiä annospakattuja aterioita. Muutos toi toimintaan mm. lisää joustavuutta ja<br />
ruokaturvallisuutta. Ristonmaan Ateriakeskuksen toimintaprosesseja on hiottu ja käytännöt<br />
asiakkaiden kanssa ovat vakiintumassa. Annospakatut ateriat kuljetetaan kolme kertaa viikossa<br />
asiakkaille kylmänä, jolloin voidaan turvata aterioiden ravitsemuksellinen ja hygieeninen laatu.<br />
Tuotekehitystyössä on keskitytty erityisesti rakennemuunnettujen ja jäähdytettävien aterioiden<br />
reseptiikkaan. Ristonmaan ateriapalvelukeskuksen myötä Keljon keskuskeittiö muuttui<br />
palvelukeittiöksi ja Savelan keskuskeittiön toiminta lopetettiin. Palokan keskuskeittiötä rakennetaan<br />
ja se valmistuu huhtikuussa 2012. Keski-Palokan koulu aloitti toimintansa elokuussa. Mankolan<br />
yhtenäiskoulun, Pohjanlammen koulun, Huhtasuo Campuksen ja Cygnaeuksen koulukeskuksen<br />
keittiöiden suunnittelutyö jatkui vilkkaana. Mittavan investointiohjelman vaikutukset tuntuvat Kylän<br />
Kattauksessa myös lisääntyneenä suunnittelutyönä, mutta takaa toteutuessaan myös<br />
ruokapalvelulle uusia tuotanto- ja palvelukeittiöitä ja lisää siten toimintavarmuutta.<br />
Vuoden <strong>2011</strong> työhyvinvointi suunnitelman mukaisesti henkilöstöllä oli mahdollisuus ostaa 2<br />
liikuntasetelivihkoa vuodessa, sekä osallistua suunnitelmassa oleviin tyhy-tapahtumiin.<br />
Liikuntakortit olivat käytössä sekä keväällä, että syksyllä. Työntekijöitä infottiin kaupungin<br />
järjestämistä henkilöstöetuisuuksista, sekä liikuntaseteleiden käytöstä. Tyhy-tapahtumista toteutui<br />
ainoastaan pikkujoulut. Muut tilaisuudet peruuntuivat, koska ilmoittautuneiden määrä oli vähäinen.<br />
Kylän Kattauksen henkilöstökyselyyn perustuen henkilöstön kanssa yhdessä valittiin kaksi<br />
kehittämiskohdetta: perehdyttäminen ja rakentavan palautteen antaminen ja vastaanottaminen.<br />
Kehittämistyö eteni suunnitelmien mukaisesti siten, että Kylän Kattauksen yleinen<br />
perehdytyskansio ja keittiökohtaiset perehdytyskansiot. Esimiestyön kehittämiseen järjestettiin<br />
koulutusta ja koulutus jatkuu.<br />
Aromin sähköinen ostaminen eteni perustietojen päivityksellä ja muutoksilla Aromissa ja Eväässä.<br />
Kotipalvelu osion opastus ja käyttöönotto aloitettiin elokuussa. Sanomanvälitysoperaattori valittiin<br />
ja keskusteluyhteys avattiin. Projekti etenee kevääseen 2012.<br />
Liikelaitoksen toiminnan on lähtökohtaisesti oltava tehokasta ja kannattavaa. Vuoden <strong>2011</strong><br />
tilinpäätös osoittaa, että Kylän Kattauksen toiminta on ollut taloudellisesti terveellä pohjalla ja<br />
liikelaitosta on hoidettu hyvien liiketoimintaperiaatteiden mukaisesti. Toiminnan tulorahoitus ei ole<br />
kattanut lyhytvaikutteisia menoja johtuen Kaupungin talousarviossa annetusta hinnoitteluohjeesta.<br />
Kylän Kattaus on kuitenkin suoriutunut hyvin lähes kaikilla muilla mittareilla mitaten ja selviytynyt<br />
toiminnan laajentumisen ja lisääntyneiden palveluiden asettamista haasteista. Tässä työssä on<br />
auttanut jo aikaisemmin luotu hyvä yhteistyö asiakkaiden, yhteistyökumppaneiden ja henkilöstön<br />
kesken.<br />
Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä<br />
Kylän Kattaus Liikelaitoksella on johtokunnan hyväksymä sisäisen valvonnan ja riskien hallinnan<br />
suunnitelma, jota päivitetään tarpeen mukaan. Suunnitelmassa on määritelty toimintatavat, joita<br />
noudattaen voidaan varmentaa valvonnan ja riskien hallinnan toteutuminen. Jokaisella esimiehellä<br />
on ajantasainen tieto vastuullaan olevan alueen olennaisten asioiden tilasta ja tavoitteista. Tieto on<br />
edellyttänyt raportointijärjestelmän laatimista, jonka avulla kuukausittain varmistetaan tarpeellinen<br />
tiedon saaminen sisäiseen valvontaan, johtamiseen ja riskienhallintaan. Keittiöiden vastuuhenkilöt<br />
raportoivat keittiön taloudesta, asiakasyhteistyöstä, toiminnasta ja henkilöstöstä tulosalueensa<br />
palvelupäällikölle, joka raportoi edelleen liikelaitosjohtajalle. Liikelaitosjohtaja raportoi edelleen<br />
liikelaitosjohtoryhmässä apulaiskaupunginjohtajalle. Joka toinen Kylän Kattauksen<br />
raportointikokous on tulosaluekohtainen ja joka toinen kaikille tulosalueille yhteinen.<br />
Kolmannesvuosiraportti sisältää perusteellisen kuvauksen asetettujen tavoitteiden toteutumisesta<br />
sekä arvion talousarvion toteutumisesta vuoden lopussa. Säännöllinen raportointi mahdollistaa<br />
toimenpiteisiin ryhtymisen mahdollisimman varhain, jos jotain hälyttävää ilmenee.
203<br />
Ruokapalvelussa merkittävimmät riskit liittyvät ruokatuotantoon ja sen turvallisuuteen. Tilat ja<br />
laitteet asettavat omat haasteensa, samoin henkilöstöresurssin riittävyys. Lisäksi erityisen tärkeää<br />
on hyväksyttyjen omavalvontasuunnitelmien noudattaminen ja dokumentoiminen.<br />
Terveysvalvontaviranomaisen hyväksymä omavalvontasuunnitelma kattaa koko Kylän Kattauksen<br />
toiminnan. Omavalvonta on laadun tarkistusta, jolla varmistetaan elintarvikelainsäädännön<br />
määräysten noudattaminen ruokapalvelussa. Vastuu elintarvikkeiden turvallisuudesta kuuluu sekä<br />
tuottajalle että ruoan valmistajalle ja tarjoajalle. Tehokkaan omaehtoisen laadunvalvonnan avulla<br />
tuotetaan turvallista ja korkealaatuista ruokaa ja ennalta ehkäistään ruokaan liittyvät riskit, esim.<br />
ruoan pilaantuminen ja ruokamyrkytykset.<br />
Säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen tapahtuu seuraavasti: Kylän Kattauksen<br />
liikelaitoksella on oma johtokunta, jonka päätökset voidaan alistaa kaupunginhallitukselle ja<br />
valtuustolle. Johtokunnan ja liikelaitosjohtajan tehtävät on määritelty liikelaitosten johtosäännössä.<br />
Johtokunta kokoontuu n. kerran kuukaudessa paitsi kesäkuukausina. Ennen johtokuntaan viemistä<br />
päätettävät asiat käsitellään Kylän Kattauksen johtoryhmässä, johon kuuluvat liikelaitosjohtajan<br />
lisäksi tulosalueiden palvelupäälliköt, talouspäällikkö ja henkilöstön edustaja. Johtoryhmä<br />
kokoontuu joka toinen viikko. Päätösten ym. toimeenpanosta tiedotetaan erillisellä Kylän<br />
Kattauksen henkilöstötiedotteella. Johtoryhmän pöytäkirjat ja henkilöstötiedotteet löytyvät myös<br />
Kylän Kattauksen Aatamin sivuilta. Valvonnan varmistaminen tapahtuu mm. raportointijärjestelmän<br />
avulla.<br />
Liikelaitoksen tavoitteen saavuttamisen varmistamiseksi kaikilla liikelaitoksen työntekijöillä on<br />
tiedossa oman työn tavoitteiden lisäksi oman keittiön tavoitteet. Esimiehillä on tiedossa oman<br />
keittiön ja oman tulosalueen lisäksi koko liikelaitoksen tavoitteet. Tämä varmistetaan käsittelemällä<br />
asiat esimiesiltapäivissä sekä aluekokouksissa, joihin jokainen Kylän Kattauksessa työskentelevä<br />
osallistuu. Työntekijöiden kanssa käydään kehityskeskustelut, joissa käsitellään edellisen vuoden<br />
toiminnan tulokset, tavoitteet jatkossa sekä toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi.<br />
Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Työsuojelun vastuualue (AVI) teki työsuojelutarkastuksia<br />
vuonna <strong>2011</strong> kahdeksaan keittiöön ja jatkaa tarkastuksia vuonna 2012. Pääpaino oli<br />
riskienhallinnassa. Riskienkartoitus työpistekohtaisesti on kartoitettu marraskuussa <strong>2011</strong>. Tulosten<br />
perusteella korjaavien toimenpiteiden tekemistä jatketaan. Kylän Kattauksen työsuojeluohjelman<br />
mukaan sisäisiä työsuojelutarkastuksia tullaan lisäämään. Tarkastuksista on tehty suunnitelma,<br />
aikataulutus ja vastuualuejako eri työsuojeluasiamiesten kesken. Sisäisissä tarkastuksissa<br />
kiinnitetään huomiota riskienhallintaan.<br />
Hankinnoissa noudatetaan kaupungin hankintaohjeita. Tavarantilaukset ruokatuotantoa varten<br />
tehdään hankintatoimen kilpailuttamilta sopimustoimittajilta. Laskujen tarkastuksesta ja kierron<br />
ohjauksesta on tehty päätös, jonka mukaisesti laskujen käsittely hoidetaan. Aterialippujen<br />
hankinta, myynti ja tilitys on ohjeistettu ja siitä on tehty päätös. Isompiin keittiöihin, joissa on<br />
ulkopuolisia asiakkaita ja/tai välipalamyyntiä, on hankittu kassakoneita. Kassatarkastuksia tehdään<br />
säännöllisesti.<br />
Kylän Kattauksen toiminta perustuu asiakkaan kanssa tehtyihin kirjallisiin sopimuksiin, jotka<br />
tarkistetaan vuosittain. Asiakkaan kanssa määritellään palveluntarve, laatutaso ja palvelun hinta<br />
sekä sovitaan toimintatavoista ja yhteistyöstä. Talouden toteumasta kerrotaan asiakkaille<br />
sopimuksessa kirjatun aikataulun mukaisesti. Ulkoisen asiakkaan kanssa käydään kerran<br />
vuodessa neuvottelu, jossa käsitellään palaute ja tarkistetaan, onko käynnistettävä korjaavia<br />
toimenpiteitä. Samalla keskustellaan kustannusrakenteesta, hinnoittelun periaatteista ja<br />
tarkistetaan asiakkaan tilaamien tuotteiden hinnat.<br />
Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisen asianmukaisuutta on arvioitu annetun<br />
ohjeistuksen mukaisesti omalla liitteellään. Sisäinen valvonta ja riskienhallinta on hoidettu<br />
järjestelmällisesti johtamisjärjestelmän ja raportoinnin avulla.<br />
Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan suunnitelma on kuitenkin syytä päivittää vuonna 2012.
204<br />
Esitys tilikauden tuloksen käsittelystä<br />
Liikelaitoksen johtokunta esittää, että tilikauden alijäämä 969 782,49 euroa, siirretään taseeseen<br />
oman pääoman edellisten tilikausien yli-/ alijäämään.<br />
Kylän Kattaus liikelaitoksen talousarvion toteutumisvertailu<br />
Tuloslaskelma<br />
1.000 € TA <strong>2011</strong> Muutokset TA/M <strong>2011</strong> Toteuma Poikkeama<br />
Toimintatulot 16 441,0 0,0 16 441,0 17 343,2 902,2<br />
Toimintamenot -16 599,5 -25,4 -16 624,9 -18 312,9 -1 688,0<br />
Toimintakate -158,5 -25,4 -183,9 -969,7 -785,8<br />
Rahoitustuotot ja -kulut<br />
Muut rahoitustuotot 0,0 0,0 0,0 0,1 0,1<br />
Muut rahoituskulut 0,0 0,0 0,0 -0,2 -0,2<br />
Vuosikate -158,5 -25,4 -183,9 -969,8 -785,9<br />
Tilikauden tulos (sitova) -158,5 -25,4 -183,9 -969,8 -785,9<br />
Tilikauden ylijäämä/alijäämä -158,5 -25,4 -183,9 -969,8 -785,9<br />
Rahoituslaskelma<br />
Toiminnan rahavirta<br />
Vuosikate -158,5 -25,4 -183,9 -969,8 -785,9<br />
Investointien rahavirta 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0<br />
Muut maksuvalmiuden muutokset 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0<br />
Rahoituksen rahavirta<br />
Rahavarojen muutos 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0<br />
Liikevaihto ylittyi arvioidusta 5,2 % asiakkaiden palvelutarpeen lisääntymisestä johtuen.<br />
Kaupunkikonsernin linjauksen mukaisesti tilaaja-tuottajamallia toteutetaan käytännössä siten, että<br />
tilaaja arvioi palveluntarpeensa riittävän ajoissa toiminnan suunnittelua ja talousarvion laadintaa<br />
varten. Tilauskäytäntöjä on kehitetty yhteistyössä ja työ jatkuu edelleen. Taloudellisesti arvioituna<br />
Kylän Kattaus Liikelaitoksen talous toteutui talousarvioita heikompana.<br />
Valtuustoon nähden sitovien tavoitteiden toteutuminen<br />
Kehittämistavoitteiden toteutumisessa edettiin tavoitteiden suuntaisesti.<br />
Kylän Kattauksen tavoitteena on toimia asiakaslähtöisesti ottaen huomioon eri asiakasryhmien<br />
tarpeet. Tavoitetta mitataan mm. asiakaspalautteella. Koko Kylän Kattauksen<br />
asiakastyytyväisyyden tavoitteeksi asetettiin vuodelle <strong>2011</strong> 3,2 (palautekyselyn asteikko 1 – 4 ).<br />
Asiakastyytyväisyystavoitetta ei aivan saavutettu. Sähköiseen palautekyselyyn saatiin erittäin<br />
vähän vastauksia. Innolink-palautejärjestelmän käyttöönotto vaatii edelleen markkinointia ja<br />
kehittämistoimenpiteitä.<br />
Toiminnan tehostamista mitataan liikevaihdon määrällä henkilötyövuotta kohti. Tavoite vuodelle<br />
<strong>2011</strong> oli 70 000 €/ htv. Toiminnan tehostamisessa asetettu tavoite ylitettiin 5,5 %:lla<br />
Liikevaihto / henkilötyövuosi oli 73 883 € eli tavoite ylittyi.
205<br />
Henkilöstön työkykyyn ja työssä jaksamiseen on pyritty vaikuttamaan eri tahojen kanssa<br />
yhteistyössä siten, etteivät sairauspoissaolot lisääntyisi. Asetettuun tavoitteeseen ei aivan päästy,<br />
verrattuna vuoden 2010 tilinpäätökseen sairauspoissaolot kasvoivat 8,5%:lla. Pitkiä eläkkeeseen<br />
johtavia poissaoloja oli kolme.<br />
Tuottavuus- ja tasapainotavoitteiden mukainen virka- ja työvapaiden euromääräinen<br />
kustannusvaikutus vuodelta <strong>2011</strong> on 58 125 euroa.<br />
Henkilöstön ammattitaitoa on päivitetty ja täydennetty seudullista koulutussuunnitelmaa toteuttaen.<br />
Tavoitteeksi asetettu 14 tuntia koulutusta /työntekijä suhteutettuna työaikaan ylitettiin 34,3 %:lla.<br />
Seudun ruokapalveluorganisaatioiden yhteinen koulutushanke toteutti mittavaa koulutuspakettia.<br />
TP 2010 TA <strong>2011</strong> TP <strong>2011</strong> Muutos<br />
Tunnusluvut 2010-<strong>2011</strong>, %<br />
Vaikuttavuus<br />
Aterioita/vuosi, 1000 kpl<br />
Päiväkotiruokailu 1996,1 2 054,0 2 121,9 6,3 %<br />
Kouluruokailu 2536,6 2 463,0 2 591,1 2,1 %<br />
Vanhusruokailu 1521,4 1 927,9 2 135,1 40,3 %<br />
Muu ruokapalvelu 121,4 78,0 135,4 11,5 %<br />
Toimipisteitä<br />
päiväkotiruokailu 40 41 41 2,5 %<br />
kouluruokailu 30 30 30 0,0 %<br />
vanhusruokailu 11 13 16 45,5 %<br />
keskuskeittiöt 6 7 4 -33,3 %<br />
toimituspisteet 73 77 81 11,0 %<br />
Prosessit/toiminta<br />
Sairauslomapäivät/henkilö 12,9 12,3 14,0 8,5 %<br />
Työtyytyväisyys 3,4 4,0 -<br />
Osaaminen/kehitys<br />
Koulutus/tuntia/henkilö 10,3 14,0 18,8 82,5 %<br />
Asiakasnäkökulma<br />
Asiakastyytyväisyys 2,9 3,2 2,8 -3,4 %<br />
Talous<br />
Liikevaihto/henkilötyövuosi, € 73 766 70 000 73 883 0,2 %<br />
Voimavarat<br />
Henkilötyövuodet 206,1 204,9 232,7 12,9 %<br />
Toimitilat, m2 7272,1 7 409,2 8 121,0 11,7 %<br />
Volyymitiedot<br />
Liikevaihto, 1000 euroa 15 203,1 16 341,9 17 192,6 13,1 %<br />
päiväkotiruokailu 4 858,4 4 932,1 5 036,4 3,7 %<br />
kouluruokailu 5 374,5 5 141,2 5 347,5 -0,5 %<br />
vanhusruokailu 4 702,2 5 650,5 6 165,1 31,1 %<br />
muu ruokapalvelu 268,0 618,1 643,6 140,1 %
206<br />
Kylän Kattaus liikelaitoksen tuloslaskelma 1.1. - 31.12.<strong>2011</strong> 1.1.-31.12.2010<br />
Liikevaihto 17 192 573,48 15 203 092,09<br />
Liiketoiminnan muut tuotot 146 559,97 125 236,64<br />
Tuet ja avustukset kunnalta 4 063,05 4 000,00<br />
Materiaalit ja palvelut<br />
Aineet, tarvikkeet ja tavarat<br />
Ostot tilikauden aikana -6 029 106,61 -4 752 922,43<br />
Palvelujen ostot -1 010 286,63 -7 039 393,24 -924 040,83 -5 676 963,26<br />
Henkilöstökulut<br />
Palkat ja palkkiot -6 861 130,17 -5 508 342,14<br />
Henkilösivukulut<br />
Eläkekulut -1 687 326,48 -1 440 924,69<br />
Muut henkilösivukulut -402 272,37 -8 950 729,02 -310 265,92 -7 259 532,75<br />
Liiketoiminnan muut kulut -2 322 789,11 -1 782 664,68<br />
Liikeylijäämä (-alijäämä) -969 714,87 613 168,04<br />
Rahoitustuotot ja -kulut<br />
Muut rahoitustuotot 90,45 109,35<br />
Muut rahoituskulut -158,07 -67,62 -91,51 17,84<br />
Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä -969 782,49 613 185,88<br />
Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia -969 782,49 613 185,88<br />
Tilikauden ylijäämä (alijäämä) -969 782,49 613 185,88<br />
Liikelaitoksen tunnusluvut<br />
1.1. - 31.12.<strong>2011</strong> 1.1.-31.12.2010<br />
Sijoitetun pääoman tuotto, % -75,86 % 42,09 %<br />
Kunnan sijoittaman pääoman tu 0,00 % 0,00 %<br />
Voitto, % -5,64 % 4,03 %
207<br />
Kylän Kattaus liikelaitoksen tase<br />
VASTAAVAA<br />
31.12.<strong>2011</strong> 31.12.2010<br />
VAIHTUVAT VASTAAVAT<br />
Saamiset<br />
Pitkäaikaiset saamiset<br />
Siirtosaamiset 628 592,82 628 592,82<br />
Lyhytaikaiset saamiset<br />
Myyntisaamiset 163 500,82 133 429,41<br />
Saamiset kunnalta 1 569 222,38 2 271 643,41<br />
Muut saamiset 130 483,58 118 703,89<br />
Siirtosaamiset 55 655,19 2 547 454,79 45 344,29 3 197 713,82<br />
Rahat ja pankkisaamiset 20,00 20,00<br />
VASTAAVAA YHTEENSÄ 2 547 474,79 3 197 733,82<br />
VASTATTAVAA<br />
OMA PÄÄOMA<br />
Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) 1 763 273,71 1 150 087,83<br />
Tilikauden ylijäämä (alijäämä) -969 782,49 613 185,88<br />
VIERAS PÄÄOMA<br />
Lyhytaikainen<br />
Ostovelat 568 476,50 510 904,99<br />
Muut velat 128 117,23 100 800,39<br />
Siirtovelat 1 057 389,84 1 753 983,57 822 754,73 1 434 460,11<br />
VASTATTAVAA YHTEENSÄ 2 547 474,79 3 197 733,82<br />
Liikelaitoksen tunnusluvut<br />
31.12.<strong>2011</strong> 31.12.2010<br />
Omavaraisuusaste, % 31,15 % 55,14<br />
Suhteellinen velkaantuneisuus, % 10,11 % 9,36<br />
Kertynyt ylijäämä (alijäämä), 1 000 euroa 793,49 € 1763,27
208<br />
Kylän Kattaus liikelaitoksen rahoituslaskelma<br />
1.1. - 31.12.<strong>2011</strong> 1.1. - 31.12.2010<br />
Toiminnan rahavirta<br />
Liikeylijäämä (-alijäämä) -969 714,87 613 168,04<br />
Rahoitustuotot ja -kulut -67,62 17,84<br />
-969 782,49 613 185,88<br />
Toiminnan ja investointien rahavirta -969 782,49 613 185,88<br />
Rahoituksen rahavirta<br />
Oman pääoman muutokset<br />
Muut maksuvalmiuden muutokset<br />
Saamisten muutos kunnalta 702 421,03 -578 867,08<br />
Saamisten muutos muilta -52 162,00 -89 987,50<br />
Korottomien velkojen muutos muilta 319 523,46 55 668,70<br />
Rahoituksen rahavirta 969 782,49 -613 185,88<br />
Rahavarojen muutos 0,00 0,00<br />
Rahavarojen muutos<br />
Rahavarat 31.12. 20,00 20,00<br />
Rahavarat 1.1. -20,00 -20,00<br />
0 0<br />
Tilinpäätöksen liitetiedot<br />
Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot<br />
1) Arvostusperiaatteet ja -menetelmät sekä jaksotusperiaatteet ja -menetelmät<br />
Rahoitusomaisuuden arvostus<br />
Saamiset on merkitty taseeseen nimellisarvoon.<br />
2) Tuloksen ja taseen vertailukelpoisuus<br />
Tuloslaskelman ja rahoituslaskelman vertailutietoina on esitetty vuoden 2010 tilinpäätöstiedot.<br />
Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot<br />
8) Toimintatulot<br />
Liikelaitos<br />
<strong>2011</strong> 2010<br />
Päiväkotien ruokapalvelut 5 104 072,94 4 864 597,25<br />
Koulujen ruokapalvelut 5 413 587,26 5 394 335,38<br />
Vanhusten ruokapalvelut 6 378 506,55 4 702 162,49<br />
Tuotanto 374 496,61 300 630,11<br />
Hallinto 72 533,14 70 603,50<br />
Toimintatulot yhteensä 17 343 196,50 15 332 328,73
209<br />
Tasetta koskevat liitetiedot<br />
Taseen vastaavia koskevat liitetiedot<br />
25) Saamisten erittely<br />
<strong>2011</strong> 2010<br />
Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset<br />
Saamiset tytäryhteisöiltä<br />
Myyntisaamiset<br />
0,00 0,00 0,00 175,00<br />
Yhteensä 0,00 0,00 0,00 175,00<br />
Saamiset kuntayhtymiltä, joissa Jyväskylä on jäsenenä<br />
Myyntisaamiset<br />
0,00 69 251,04 0,00 42 889,30<br />
Yhteensä 0,00 69 251,04 0,00 42 889,30<br />
Saamiset osakkuus- sekä muilta omistusyhteysyhteisöiltä<br />
Myyntisaamiset<br />
0,00 0,00 0,00 0,00<br />
Yhteensä 0,00 0,00 0,00 0,00<br />
Saamiset kunnalta<br />
Muut saamiset 0,00 1 569 222,38 0,00 2 271 643,41<br />
Siirtosaamiset 628 592,82 0,00 628 592,82 0,00<br />
Yhteensä 628 592,82 1 569 222,38 628 592,82 2 271 643,41<br />
Saamiset muilta<br />
Myyntisaamiset<br />
0,00 94 249,78 0,00 90 365,11<br />
Muut saamiset 0,00 130 483,58 0,00 118 703,89<br />
Siirtosaamiset 0,00 55 655,19 0,00 45 344,29<br />
Yhteensä 0,00 280 388,55 0,00 254 413,29<br />
Saamiset yhteensä 628 592,82 1 918 861,97 628 592,82 2 569 121,00<br />
26) Siirtosaamisiin sisältyvät olennaiset erät<br />
Liikelaitos<br />
<strong>2011</strong> 2010<br />
Lyhytaikaiset siirtosaamiset<br />
Tulojäämät<br />
Kelan korvaus työterveyshuollosta 50 500,00 39 288,00<br />
Muut tulojäämät 5 155,19 6 056,29<br />
Tulojäämät yhteensä 55 655,19 45 344,29<br />
Lyhytaikaiset siirtosaamiset yhteensä 55 655,19 45 344,29
210<br />
Taseen vastattavia koskevat liitetiedot<br />
28) Oman pääoman erittely<br />
Liikelaitos<br />
<strong>2011</strong> 2010<br />
Edellisten tilikausien ylijäämä 1.1. 1 763 273,71 1 150 087,83<br />
Edellisten tilikausien ylijäämä 31.12. 1 763 273,71 1 150 087,83<br />
Tilikauden ylijäämä/alijäämä -969 782,49 613 185,88<br />
Oma pääoma yhteensä 793 491,22 1 763 273,71<br />
33) Vieras pääoma<br />
Lyhytaikainen<br />
<strong>2011</strong> 2010<br />
Velat tytäryhteisöille<br />
Ostovelat 13 596,16 12 765,90<br />
Yhteensä 13 596,16 12 765,90<br />
Velat kuntayhtymille, joissa Jyväskylä on jäsenenä<br />
Ostovelat 1 855,00 0,00<br />
Yhteensä 1 855,00 0,00<br />
Velat muille<br />
Ostovelat 553 025,34 498 139,09<br />
Muut velat 128 117,23 100 800,39<br />
Siirtovelat 1 057 389,84 822 754,73<br />
Yhteensä 1 738 532,41 1 421 694,21<br />
Vieras pääoma yhteensä 1 753 983,57 1 434 460,11<br />
36) Muiden velkojen erittely<br />
Liikelaitos<br />
<strong>2011</strong> 2010<br />
Muut velat<br />
Muut velat 128 117,23 100 800,39<br />
Muut velat yhteensä 128 117,23 100 800,39<br />
37) Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät<br />
Liikelaitos<br />
<strong>2011</strong> 2010<br />
Lyhytaikaiset siirtovelat<br />
Menojäämät<br />
Palkkojen ja henkilöstösivukulujen jakso 1 051 183,43 812 015,86<br />
Muut menojäämät 6 206,41 10 738,87<br />
Lyhytaikaiset siirtovelat yhteensä 1 057 389,84 822 754,73
211<br />
Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskeva liitetiedot<br />
44) Leasingvastuiden yhteismäärä<br />
Liikelaitos<br />
<strong>2011</strong> 2010<br />
Seuraavalla tilikaudella maksettavat 3 070,08 3 070,08<br />
Myöhemmin maksettavat 5 628,48 8 698,56<br />
Yhteensä 8 698,56 11 768,64<br />
Ympäristöasioiden harkinnanvarainen esittäminen<br />
Jyväskylän <strong>kaupunki</strong> laatii laajemman, erillisen ympäristötilinpäätöksen.<br />
Henkilöstöä koskevat liitetiedot<br />
48) Henkilöstön lukumäärä 31.12.<br />
Henkilöstön lukumäärä 31.12.<strong>2011</strong> on 252 henkilöä.<br />
49) Henkilöstökulut<br />
Henkilöstökulut on esitetty tilinpäätöslaskelmien yhteydessä.
212<br />
5.1.6 KESKI-SUOMEN PELASTUSLAITOS LIIKELAITOS<br />
Keski-Suomen pelastuslaitos Liikelaitoksen toimintakertomus vuodelta <strong>2011</strong><br />
Olennaiset tapahtumat tilikaudelta ja sen päättymisen jälkeen<br />
Pelastuslaitoksen keskuspaloasema valmistui syyskuussa <strong>2011</strong> ja pelastuslaitoksen hallinto ja<br />
Jyväskylän paloaseman operatiivinen henkilöstö ja kalusto muuttivat perjantaina 9. syyskuuta <strong>2011</strong><br />
kaupungin läpi ajetussa paloautoparaatissa uusiin tiloihin. Keskuspaloaseman juhlalliset vihkiäiset<br />
vietettiin tiistaina 8. marraskuuta.<br />
Vaajakosken uusi paloasema valmistui marraskuun lopussa. Pelastuslaitoksen palokunnan ja<br />
ensihoidon yksiköt pääsivät muuttamaan uusiin tiloihin juuri ennen joulua.<br />
Seppälän paloasema valmistuu vuoden 2012 aikana ja lähikuntaan Laukaaseen on suunnitteilla<br />
myös uusi paloasema vuonna 2014.<br />
Pelastuslaitoksen koko henkilöstön määrä oli vuonna <strong>2011</strong> yli 1300, joista päätoimista väkeä n.<br />
250. Päätoimisen henkilöstön lisääntyminen aiheutui ensisijassa ensihoitotoiminnan muutoksista<br />
mutta myös ennakkovarautumisesta uuden Seppälän aseman valmistumiseen. Laitoksen<br />
palvelukseen saatiin keväällä vihdoin uusi henkilöstöpäällikön virka, johon valittiin kasvatustieteen<br />
maisteri, sairaanhoitaja Maarit Nurmijoki-Matilainen Viestintävirastosta Helsingistä.<br />
Ensihoidon osalta toimintavuoteen kuului uuden terveydenhoitolain tuomiin uudistuksiin<br />
valmistautuminen. Uusi laki astui voimaan 1.5.<strong>2011</strong>. Pelastuslaitos otti toimintavuonna käyttöön<br />
mm. lääkintäesimies – (L4) järjestelmän samalla kun ensihoidon toimintavolyymit kasvoivat<br />
Jyväskylän ja Joutsan seudulla. Sairaanhoitopiirin ja pelastuslaitoksen välisen<br />
yhteistyösopimuksen valmistelu aloitettiin sairaanhoitopiirissä valmistuneen palvelutasopäätöksen<br />
pohjalta.<br />
Maaliskuun lopussa valmistui Keski-Suomen maakunnan turvallisuussuunnitelma vuosille <strong>2011</strong>–<br />
2014, joka liittyy Valtioneuvoston hyväksymään Sisäisen turvallisuuden ohjelmaan. Suunnitelma<br />
valmisteltiin kiinteässä yhteistyössä kuntien, Keski-Suomen liiton, poliisilaitoksen, järjestöjen, yms.<br />
kanssa. Suunnitelman toimeenpanoa seurataan puolivuosittain ohjausryhmän toimesta.<br />
Palveluprosessi<br />
Seitsemän toiminta-alueen 46:ta paloasemalta toteutettiin pelastustoimen palvelujen tuottaminen.<br />
Paloasematilojen osalta merkittävin uudistus oli keskuspaloaseman valmistuminen Ristonmaalle ja<br />
vuoden vaihteessa valmistunut paloasema Sulunperään. Näiltä uusilta paloasemilta saavutetaan<br />
Jyväskylässä 29 000 asukasta enemmän 6 minuutissa verrattuna kahden vanhan paloaseman<br />
tilanteeseen. Vuoden 2012 aikana Seppälän paloaseman valmistuttua saavutetaan vielä 24 000<br />
asukasta lisää kuudessa minuutissa.<br />
Maakunnan paloasemille suoritettiin paloasemakartoitus, jossa selvitettiin paloasemien, niiden<br />
henkilöstön ja kaluston nykytila. Kartoitus antaa suuntaviivat resurssien oikeaan mitoitukseen<br />
riskiarvioon perustuen.<br />
Kuluneena vuotena asetettiin projekti paloasematilojen ja niiden vuokrien muodostumisen<br />
kartoittamiseksi.<br />
Yhteistyössä Laukaan kunnan kanssa aloitettiin Laukaan paloaseman sijoituspaikkaa koskevat<br />
neuvottelut, jotka loppuvuodesta johtivat tulokseen ja hyvä paikka tulevalle paloasemalle<br />
osoitettiin. Laukaan paloaseman valmistuminen on ajoitettu vuodelle 2014.<br />
Pelastuslaitos osallistui KESKI <strong>2011</strong> valmiusharjoitukseen perustamalla pelastustoiminnan<br />
johtokeskuksen keskuspaloasemalle ja sijoittamalla henkilöstöä kuntien johtokeskuksiin tehtävänä<br />
avustaa kuntia johtokeskuksen perustamisessa ja toiminnassa.
213<br />
Ensihoidon organisoitumista sairaanhoitopiirin järjestämisvastuulle neuvoteltiin sairaanhoitopiirin<br />
kanssa hyvässä hengessä. Ensihoidon asema- ja tilannejohtamista vahvistettiin perustamalla viisi<br />
määräaikaista lääkintäesimiehen virkaa.<br />
Palokuntien harjoitusmahdollisuuksiin panostettiin käynnistämällä Tikkakosken harjoitusalueelle<br />
suunnitellun harjoitustalon rakentaminen. Jämsän Hallissa valmistui kuumien harjoitusten tila.<br />
Sivutoimisten ja vapaaehtoisten palokuntien henkilöstölle järjestettiin 4.11. info- ja<br />
keskustelutilaisuus keskuspaloasemalla. Paikalla oli runsaasti palokuntalaisia.<br />
Pelastustoiminta<br />
Pelastustehtävien määrä Keski-Suomessa kasvoi 6 243 tehtävään. Kasvua vuoteen 2010<br />
verrattuna oli 8 %. Tehtävämäärän kasvu on seurausta lähes yksinomaan lisääntyneistä<br />
ensivastetehtävistä, joita oli 2009 kappaletta (+ 19 %). Pelastuslaitoksen evy (ensivasteyksikkö)<br />
hälytettiin avustamaan ambulansseja ensihoitotehtävissä tai paikkaamaan ambulanssityhjiöitä<br />
vuonna <strong>2011</strong> yhteensä 322 kertaa useammin kuin vuonna 2010.<br />
Paikallisesti esimerkiksi Viitasaarella evyjen määrä yli kaksinkertaistui (+ 156 %) edellisvuodesta<br />
(kuva 1). Suuret lisäykset evyjen määrissä oli myös Hankasalmella (+ 93 %), Kuhmoisissa (+ 90<br />
%) ja Pihtiputaalla (+ 56 %). Tilanne on sietämätön sivutoimisen ja vapaaehtoisen henkilöstön<br />
osalta. Pelastuslaitoksen johto ryhtyy selvittämään yhdessä hätäkeskuslaitoksen ja<br />
sairaanhoitopiirin kanssa, kuinka evyjen määrä voitaisiin palauttaa järkeviin mittasuhteisiin.<br />
Pelastuslaitoksen ambulansseilla oli ensihoitotehtäviä kaikkiaan noin 32 500 kappaletta.<br />
Vuonna <strong>2011</strong> oli 797 tulipaloa, joka on 26 paloa enemmän kuin vuonna 2010. Rakennuspalojen<br />
määrä on hieman jopa laskenut. Palokuolemissa vuosi <strong>2011</strong> oli keskisuomalaisittain synkkä, sillä<br />
tulipaloissa menehtyi neljä ihmistä. Suurimmat, arviolta yli 2 miljoonan euron rakennus- ja<br />
irtaimistovahingot aiheutuivat 23.5. keskellä yötä Äänekosken Teollisuuskadulla täysin<br />
tuhoutuneesta 1600-neliön teollisuushallista. Toinen suuri rakennuspalo koettiin Jyväskylässä<br />
aamuyöllä 13. marraskuuta Kortesuonkadulla. Maastoa paloi166 palossa yhteensä 88 hehtaaria,<br />
josta palanut metsäala oli 74 hehtaaria. Suurimmat maastopalot olivat Kinnulassa maakunnan<br />
rajan tuntumassa. Ensin 14.5. paloi yhteensä 15 hehtaarin ala tuotantokäytössä ollutta turvesuota<br />
sekä metsää sen ympäriltä ja sitten 8.6. kaikkiaan 16 hehtaaria varsinaista talousmetsää ja<br />
hakkuuaukeaa. Jälkimmäistä paloa sammutettiin pari vuorokautta kaikkiaan 70 henkilön voimin.<br />
Voimavaroja käytettiin hyvässä yhteistyössä kahdeksalta eri paloasemalta ja kolmesta eri<br />
pelastuslaitoksesta.<br />
Muiden onnettomuuksien kuin tulipalojen määrä kasvoi 120 tehtävällä yhteensä 915 tehtävään<br />
(795 vuonna 2010). Liikenneonnettomuuksiin pelastuslaitosta on hälytetty merkittävästi aiempaa<br />
useammin (+ 14 %). Myös öljyvahinkoja ja pieniä vaarallisen aineen onnettomuuksissa jouduttiin<br />
torjumaan useammin kuin edellisenä vuonna. Koko Suomen mittakaavassakin poikkeuksellinen<br />
raskasöljyvahinko sisävesillä paljastui 17.8. Äänekoskella. Torjuntatyöt jatkuivat pelastuslaitoksen<br />
vene- ja muulla öljyntorjuntakalustolla pitkälle syyskuuhun. Vahingontorjuntatehtävät heilahtivat<br />
Hannu-myrskyn yhteydessä 27.12. yli vuoden 2010 tason. Kyseinen päivä oli vuoden kiireisin ja<br />
tehtäviä kertyi pelastuslaitokselle yhteensä 161 kappaletta. Tapahtumakunnittain tarkasteltuna<br />
tehtäviä oli jokaisessa keskisuomalaisessa kunnassa. Tehtävät olivat pääsääntöisesti ajoväylille ja<br />
sähkö- ja puhelinlinjoille kaatuneita puita. Tehtävien suuresta määrästä huolimatta henkilöstö riitti<br />
pelastustehtäviin.<br />
Vuonna <strong>2011</strong> automaattisista paloilmoittimista tuli kaikkiaan 967 erheelliseksi osoittautunutta<br />
paloilmoitusta. Automaattisten paloilmoittimien toistuvista erheellisistä hälytyksistä aletaan periä<br />
pelastuslaitokselle aiheutuneet kokonaiskulut 1.3.2012 alkaen paloilmoitinten omistajilta.<br />
Laskutuskäytännöllä odotetaan saatavan merkittävä vähenemä turhiin tehtäviin kuluvana vuonna.
214<br />
Onnettomuuksien ehkäisy<br />
Onnettomuuksien ennaltaehkäisyyn kuuluvat palotarkastustoiminta, rakennuslupakäsittelyt,<br />
erilaiset lausunnot, turvallisuusviestintä, nuohouksen valvonta, pelastussuunnitelmien laadinnan<br />
valvonta ja räjähdysvaarallisten aineiden ja kemikaalien valvonta.<br />
Onnettomuuksiin ja tapaturmiin johtaneita syitä arvioidaan ja analysoidaan jatkuvasti tilastoista<br />
(prontonet.fi), ja tarvittaessa tehdään tarkempi palontutkinta yhdessä poliisin kanssa.<br />
Palotarkastuskohteille on määritetty Keski-Suomen pelastuslaitoksen palvelupäätöksessä kolmeen<br />
tarkastusväliä, jotka ovat yksi vuosi, kolme vuotta ja 10 vuotta.<br />
Yleisiä palotarkastuksia tehtiin 92 % kerran vuodessa tarkastettavista, 87 % kerran kolmessa<br />
vuodessa ja 54 % kerran kymmenessä vuodessa tarkastettavista kohteista. Turvallisuusneuvontaa<br />
ja -koulutusta annettiin 14,7 % maakunnan väestöstä.<br />
Uusi pelastuslaki ja asetus tulivat voimaan 1.7.<strong>2011</strong>. Aiemmassa pelastusasetuksessa oli<br />
määritetty ne kohteet, jotka tuli tarkastaa kerran vuodessa. Pienemmät teollisuushallit ja vastaavat<br />
rakennukset oli päätetty tarkastaa kerran kolmessa vuodessa. Asuinrakennusten tarkastusväli oli<br />
kymmenen vuotta. Lainsäädännön muututtua kohteiden määräaikaistarkastusvälit määräytyvät<br />
jatkossa riskiperusteisesti erillisen valvontasuunnitelman mukaisesti.<br />
Pelastussuunnitelmaa ei enää velvoiteta toimitettavaksi pelastusviranomaiselle, josta seuraa, että<br />
mittari ei enää toimi.<br />
Pelastussuunnitelmavelvollisten määrä kasvoi merkittävästi uuden asetuksen voimaantulon myötä.<br />
Asuinrakennusten osalta jatkossa taloyhtiöt, joissa on kolme asuntoa tai useampia asuntoja, ovat<br />
velvollisia laatimaan pelastussuunnitelman osana omatoimista varautumista. Aikaisempi raja oli<br />
viisi asuinhuoneistoa. Myös toiminnanharjoittajat ja yleisötilaisuuksien järjestäjät ovat velvollisia<br />
laatimaan pelastussuunnitelmansa.<br />
Ensihoito ja sairaankuljetus<br />
Keski-Suomen pelastuslaitos tuottaa terveysviranomaisten kanssa tehtyjen sopimusten mukaisesti<br />
kiireellisiä ja kiireettömiä ensihoito- ja sairaankuljetuspalveluja Jyväskylän yhteistoiminta-alueen<br />
terveyskeskuksen (JYTE) kuntien (Jyväskylä, Muurame, Uurainen), Keuruun, Multian, Pihtiputaan,<br />
Viitasaaren ja Äänekosken sekä Petäjäveden ja Toivakan kuntien alueilla. Joulukuussa myös<br />
Joutsan ja Luhangan kuntien ensihoito siirtyi Keski-Suomen pelastuslaitokselle. Pelastuslaitoksen<br />
19 sopimuksenmukaista yksikköä suorittivat vuoden <strong>2011</strong> aikana yhteensä 32908 tehtävää.<br />
Edellisestä vuodesta tehtävien kokonaismäärä lisääntyi 7443 kappaleella eli noin 29 %. Tehtävistä<br />
9321 kpl (n. 28 %) oli kiireettömiä hoitolaitosten välisiä siirtokuljetuksia ja muita ensihoitopalvelun<br />
tehtäviä oli 23587 kpl (n. 72 %).<br />
Lisäksi pelastuslaitos tuottaa ensivastepalveluja viideltä päätoimisten miehittämältä paloasemalta<br />
ja kolmeltakymmeneltäviideltä sopimushenkilöstön miehittämältä paloasemalta jokaisen Keski-<br />
Suomen kunnan alueella. Ensivastepalvelussa toimii kaikkiaan n. 800 henkilöä. Ensivastetehtäviä<br />
kertomusvuotena suoritettiin 2009 kpl. Nousua edellisestä vuodesta oli 320 kpl (19 %).<br />
Jyväskylän seudulla (Jyväskylä, Muurame, Uurainen, Petäjävesi, Toivakka) ensihoito on vuoden<br />
<strong>2011</strong> alusta alkaen järjestetty Keski-Suomen sairaanhoitopiirin ja Jyväskylän yhteistoiminta-alueen<br />
terveyskeskuksen (JYTE) hyväksymän suunnitelman mukaisena. Hoitotason ambulansseja on 4<br />
kpl ja perustason ambulansseja 4 kpl. Niiden lisäksi Jyväskylässä on lääkintä-esimiesjärjestelmä<br />
ympäri vuorokauden. Muualla maakunnassa sairaanhoitopiirin suunnitelman mukaiseen<br />
järjestelmään siirrytään v. 2013 alusta alkaen.<br />
Keski-Suomen pelastuslaitoksen sairaankuljetuksen toiminta-alueella ensihoito- ja<br />
sairaankuljetustoiminnan perustaksi on luotu ns. moniportainen ensihoitojärjestelmä.<br />
Moniportaisuuden tarkoituksena on tuottaa avun tarvitsijalle aina lähin tarkoituksenmukaisin apu.<br />
Porrastetun järjestelemän tasoja ovat ensivasteyksiköt, perustason ambulanssit ja hoitotason
215<br />
ambulanssit sekä lääkintäesimiesyksikkö. Kiireettömät hoitolaitosten väliset siirtokuljetukset ovat<br />
Jyväskylässä ja Äänekoskella keskitetty pääsääntöisesti omille yksiköilleen.<br />
Ensihoitojärjestelmän ohjaus- ja valvontavastuu on vuoden <strong>2011</strong> aikana siirtynyt Keski-Suomen<br />
sairaanhoitopiirin ensihoidon ylilääkärille. Vuosi <strong>2011</strong> on ollut ensihoidossa siirtymäaikaa<br />
kunnallisesta alueelliseen (sairaanhoitopiiri) järjestelmään. Siirtymäaika jatkuu vielä v. 2012.<br />
Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä<br />
Kuvaus sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä<br />
Kaupunginhallituksen (19.1.2009/asia 35) antaman sisäisen valvonnan yleisohjeen lisäksi<br />
pelastuslaitoksella on oma sisäisen valvonnan ohjeistus. Ohjeistus sisältää sisäisen valvonnan<br />
toimintaohjeen ja valvontasuunnitelmapohjan.<br />
Sisäisistä valvontatoimenpiteistä ja mahdollisesti havaituista poikkeamista raportoidaan<br />
johtokunnalle kolmannesvuosittain.<br />
Säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen<br />
Lakien ja säännösten sekä hyvän hallinto- ja johtamistavan vastaisia toimia, joista seuraisi<br />
merkittävä korvaus, kanne tai oikeusseuraamus, ei ole tiedossa.<br />
Tavoitteiden toteutuminen, varojenkäytön hallinta, tuloksellisuuden arvioinnin pätevyys ja<br />
luotettavuus<br />
Talousarvion toteutumisesta, toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden saavuttamisesta tai<br />
poikkeamista sekä niiden johdosta tehdyistä toimista on kerrottu toimintakertomuksessa. Varojen<br />
käytön hallinnasta ei ole löytynyt puutteita.<br />
Riskienhallinnan järjestäminen<br />
Toimintaan ja talouteen liittyvät riskienhallinta-asiat sisältyvät johtokunnan hyväksymään sisäisen<br />
valvonnan suunnitelmaan. Tilikauden aikana ei ole raportoitu sellaisia merkittäviä riskejä, joista<br />
olisi aiheutunut vahinkoa tai menetystä pelastuslaitoksen toiminnalle.<br />
Omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonta<br />
Tilikauden aikana ei ole todettu hankinnoissa, omaisuuden luovutuksessa tai käyttöarvossa<br />
merkittäviä menetyksiä, arvon alennuksia tai jouduttu korvausvastuuseen tai muuhun<br />
oikeudelliseen vastuuseen.<br />
Sopimustoiminta<br />
Pelastuslaitoksen johdolla ei ole tiedossa sopimuksista aiheutuvia mahdollisia negatiivisia<br />
seurauksia toiminnalle. Pelastuslaitoksella on kuitenkin sopimuksiin liittyviä hallintoriitoja, joiden<br />
oikeuskäsittely on kesken. Keuruun sairaankuljetusta koskevan hallintoriidan käsittely<br />
Korkeimmassa hallinto-oikeudessa on kesken.<br />
Talousarvion toteutumisvertailu<br />
Strategisten tavoitteiden toteutuminen<br />
1. Onnettomuuksien kokonaismäärä kasvoi edellisestä vuodesta. Erityisesti ensivastetehtävät<br />
nousivat edellisestä vuodesta. Tulipalojen määrä myös kasvoi. Rakennuspaloissa sai surmansa<br />
neljä henkilöä. Omaisuutta tuhoutui n. 8,3 miljoonan euron edestä.
216<br />
Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen<br />
Toiminnalliset tavoitteet:<br />
1. Onnettomuuksien ehkäisy:<br />
Yleisiä palotarkastuksia tehtiin 92 % kerran vuodessa tarkastettavista, 87 % kerran kolmessa<br />
vuodessa ja 54 % kerran kymmenessä vuodessa tarkastettavista kohteista.<br />
Turvallisuusneuvontaa ja -koulutusta annettiin 14,7 % maakunnan väestöstä.<br />
Palotarkastukset suoritetaan 100 %:sti <strong>2011</strong> 2010 2009 2008<br />
Tavoite [lukumäärä] 8475 8794 8346 8702<br />
Toteuma [lukumäärä] 5464 5272 5055 4773<br />
Toteuma [%] 64 % 60 % 61 % 55 %<br />
Valistusta ja neuvontaa annetaan 10 14,7 % 16,1 % 13,9 % 13,9 %<br />
%:lle maakunnan väestöstä<br />
Tavoite [lukumäärä] 27363 27278 27174 27000<br />
Toteuma [lukumäärä] 40153 43894 37892 37397<br />
Toteuma [%] 147 % 161 % 139 % 139 %<br />
Pelastussuunnitelmien<br />
valmistumistaso on 100 %<br />
Tavoite [lukumäärä] yli 8000 6707 6380 6374<br />
Toteuma [lukumäärä] ei tietoa 5574 5211 4923<br />
Toteutuma [%] ei tietoa 83 % 82 % 77 %<br />
2. Pelastustoiminta:<br />
Pelastustehtäviä kirjattiin yhteensä 6 243. Kiireellisten pelastustehtävien toimintavalmiusajat<br />
olivat seuraavat:<br />
Keskimääräiset<br />
toimintavalmiusajat<br />
2006- <strong>2011</strong><br />
<strong>2011</strong> 2010 2009 2008 2007 2006<br />
Riskialue 1<br />
(tavoite alle 6 min.) 6:24 6:00 6:01 6.36 6:38 6:55<br />
Riskialue 2<br />
(tavoite alle 10 min.) 8:07 7:59 7:53 8.02 8:10 8:41<br />
Riskialue 3<br />
(Tavoite alle 20 min.) 9:54 9:23 9:06 9.40 10:09 11:03<br />
3. Väestönsuojelu:<br />
Keski-Suomen pelastuslaitoksen valmiussuunnitelma päivitettiin ja väestönsuojia tarkastettiin<br />
10-vuotiskierron mukaisesti.<br />
4. Sairaankuljetuksia ajettiin yhteensä 32.908 kpl, joista kiireellisiä (A,B,C) 23.587 kpl.
217<br />
Toteutumisvertailu<br />
Kunnallisen liikelaitoksen talousarvion toteutumisvertailu<br />
Tuloslaskelma<br />
1.000 € TA <strong>2011</strong> Muutokset TA/M <strong>2011</strong> Toteuma Poikkeama<br />
Toimintatulot 25 436,00 0,00 25 436,00 26 082,72 646,72<br />
Toimintamenot -24 395,86 60,72 -24 335,15 -23 974,43 360,72<br />
Toimintakate 1 040,14 60,72 1 100,85 2 108,29 1 007,44<br />
Rahoitustuotot ja -kulut<br />
Muut rahoitustuotot 0,00 0,00 0,00 0,86 0,86<br />
Muut rahoituskulut -76,58 0,00 -76,58 -24,26 52,32<br />
Vuosikate 963,55 60,72 1 024,27 2 084,89 1 060,62<br />
Poistot -963,55 0,00 -963,55 -822,46 141,09<br />
Tilikauden tulos (sitova) 0,00 60,72 60,71 1 262,43 1 201,71<br />
Tilikauden ylijäämä/alijäämä 0,00 60,72 60,71 1 262,43 1 201,71<br />
Rahoituslaskelma<br />
Toiminnan rahavirta<br />
Vuosikate 963,55 60,72 1 024,27 2 084,89 1 060,62<br />
Investointien rahavirta -1 269,75 -58,76 -1 328,51 -1 324,55 3,96<br />
Rahoituksen rahavirta 306,20 0,00 306,20 -735,15 -1 041,35<br />
Rahavarojen muutos 0,00 0,00 0,00 50,00 50,00
218<br />
Tilinpäätöslaskelmat<br />
Tuloslaskelma<br />
Keski-Suomen pelastuslaitos liikelaitoksen tuloslaskelma 1.1. - 31.12.<strong>2011</strong> 1.1. - 31.12.2010<br />
Liikevaihto 23 077 805,15 19 726 976,22<br />
Liiketoiminnan muut tuotot 2 743 474,22 2 068 165,80<br />
Tuet ja avustukset kunnalta 261 440,28 376 319,41<br />
Materiaalit ja palvelut<br />
Aineet, tarvikkeet ja tavarat<br />
Ostot tilikauden aikana -1 494 995,16 -1 401 933,06<br />
Palvelujen ostot -3 941 386,95 -5 436 382,11 -3 359 012,45 -4 760 945,51<br />
Henkilöstökulut<br />
Palkat ja palkkiot -13 227 548,36 -11 315 365,07<br />
Henkilösivukulut<br />
Eläkekulut -2 349 234,49 -2 130 968,53<br />
Muut henkilösivukulut -605 417,74 -16 182 200,59 -700 470,66 -14 146 804,26<br />
Poistot ja arvonalentumiset<br />
Suunnitelmanmukaiset poistot -822 461,32 -596 664,96<br />
Liiketoiminnan muut kulut -2 355 842,99 -1 948 192,79<br />
Liikeylijäämä (-alijäämä) 1 285 832,64 718 853,91<br />
Rahoitustuotot ja -kulut<br />
Muut rahoitustuotot 859,20 2 886,17<br />
Kunnalle maksetut korkokulut -24 266,78 -35 301,45<br />
Muut rahoituskulut 2,11 -23 405,47 -294,63 -32 709,91<br />
Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä 1 262 427,17 686 144,00<br />
Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia 1 262 427,17 686 144,00<br />
Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 1 262 427,17 686 144,00<br />
Liikelaitoksen tunnusluvut<br />
1.1. - 31.12.<strong>2011</strong> 1.1. - 31.12.2010<br />
Sijoitetun pääoman tuotto, % 42 % % 40 % %<br />
Kunnan sijoittaman pääoman tuotto, % 42 % % 40 % %<br />
Voitto, % 5 % % 3 % %
219<br />
Tase<br />
Keski-Suomen pelastuslaitos liikelaitoksen tase<br />
VASTAAVAA<br />
31.12.<strong>2011</strong> 31.12.2010<br />
PYSYVÄT VASTAAVAT<br />
Aineettomat hyödykkeet<br />
Aineettomat oikeudet 51 109,39 77 925,39<br />
Aineelliset hyödykkeet<br />
Koneet ja kalusto 3 685 519,00 3 149 843,63<br />
Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 18 468,23 3 703 987,23 3 149 843,63<br />
VAIHTUVAT VASTAAVAT<br />
Saamiset<br />
Lyhytaikaiset saamiset<br />
Myyntisaamiset 1 313 641,30 933 740,88<br />
Muut saamiset 1 366 969,69 1 714 540,96<br />
Siirtosaamiset 99 056,07 2 779 667,06 33 910,03 2 682 191,87<br />
Rahat ja pankkisaamiset 0,00 50,00<br />
VASTAAVAA YHTEENSÄ 6 534 763,68 5 910 010,89<br />
VASTATTAVAA<br />
OMA PÄÄOMA<br />
Edellisten tilikausien ylijäämä 864 283,16 178 139,16<br />
Tilikauden ylijäämä 1 262 427,17 686 144,00<br />
2 126 710,33<br />
VIERAS PÄÄOMA<br />
Pitkäaikainen<br />
Lainat kunnalta/kuntayhtymältä 1 029 196,73 1 029 196,73<br />
Muut velat 53 475,75<br />
Lyhytaikainen<br />
Lainat kunnalta/kuntayhtymältä<br />
Ostovelat 616 342,32 1 869 233,47<br />
Muut velat 325 057,73 309 767,21<br />
Siirtovelat 2 383 980,82 1 837 530,32<br />
VASTATTAVAA YHTEENSÄ 6 534 763,68 5 910 010,89<br />
Liikelaitoksen tunnusluvut<br />
31.12.<strong>2011</strong> 31.12.2010<br />
Omavaraisuusaste, % 33 % 15 %<br />
Suhteellinen velkaantuneisuus, % 17 % 23 %<br />
Kertynyt ylijäämä (alijäämä) 2 126 710,33 € 864 283,16 €
220<br />
Rahoituslaskelma<br />
Keski-Suomen pelastuslaitos liikelaitoksen rahoituslaskelma <strong>2011</strong> 2 010<br />
Toiminnan rahavirta<br />
Liikeylijäämä (-alijäämä) 1 285 832,64 718 853,91<br />
Poistot ja arvonalentumiset 822 461,32 596 664,96<br />
Rahoitustuotot ja -kulut -23 405,47 -32 709,91<br />
Tulorahoituksen korjauserät -25 234,46 -13 471,38<br />
2 059 654,03 1 269 337,58<br />
Investointien rahavirta<br />
Investointimenot -1 559 537,30 -1 152 969,82<br />
Rahoitusosuudet investointimenoihin 192 215,01 308 765,33<br />
Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 42 767,83 13 471,38<br />
Toiminnan ja investointien rahavirta 735 099,57 438 604,47<br />
Rahoituksen rahavirta<br />
Lainakannan muutokset<br />
Pitkäaikaisten lainojen vähennys kunnalle<br />
Muut maksuvalmiuden muutokset<br />
Saamisten muutos muilta -97 475,19 -1 896 121,18<br />
Korottomien velkojen muutos kunnalta 0,00 0,00<br />
Korottomien velkojen muutos muilta -637 674,38 1 457 516,71<br />
Rahoituksen rahavirta -735 149,57 -438 604,47<br />
Rahavarojen muutos -50,00 0,00<br />
Rahavarojen muutos<br />
Rahavarat 31.12. 0 50,00<br />
Rahavarat 1.1. 50,00 -50,00<br />
50,00 0,00<br />
Liikelaitoksen tunnusluvut<br />
Investointien tulorahoitus, % -152 % -152 %<br />
Pääomamenojen tulorahoitus, % -152 % -152 %<br />
Tilinpäätöksen liitetiedot<br />
Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot<br />
1) Arvostusperiaatteet ja -menetelmät sekä jaksotusperiaatteet ja -menetelmät<br />
Käyttöomaisuuden arvostus<br />
Käyttöomaisuus on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla<br />
poistoilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu ennalta laaditun poistosuunnitelman<br />
mukaisesti. Poistosuunnitelman mukaiset suunnitelmapoistojen laskentaperusteet on esitetty<br />
tuloslaskelman liitetiedoissa kohdassa suunnitelman mukaisten poistojen perusteet.<br />
Rahoitusomaisuuden arvostus<br />
Saamiset on merkitty taseeseen nimellisarvoon.
221<br />
Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot<br />
7) Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet<br />
Käyttöomaisuuden poistojen määrittämisessä on käytetty kaupunginvaltuuston hyväksymää<br />
poistosuunnitelmaa (14.10.1996 asia 129 ja 24.1.2000 asia 18). Suunnitelman mukaiset poistot on<br />
laskettu käyttöomaisuuden hankintamenosta arvioidun taloudellisen pitoajan mukaan. Arvioidut<br />
poistoajat ja niitä vastaavat vuotuiset poistoprosentit sekä poistomenetelmät ovat:<br />
Taseryhmä Poistoaika/prosentti Poistomenetelmä<br />
Aineettomat oikeudet 3 – 20 vuotta Tasapoisto<br />
Puusto Käytön mukainen poisto Substanssi<br />
Rakennukset 20 – 50 vuotta Tasapoisto<br />
Kiinteät rakenteet ja laitteet 10 – 25 % Menojäännös<br />
Koneet ja kalusto 3 – 10 vuotta Tasapoisto<br />
Luonnonvarat Käytön mukainen poisto Substanssi<br />
Pienet käyttöomaisuushankinnat, joiden hankintameno on alle 10 000 euroa, on kirjattu<br />
vuosikuluiksi.<br />
8) Selvitys suunnitelman mukaisten poistojen ja poistonalaisten investointien<br />
vastaavuudesta<br />
Keskimääräiset poistot ja investoinnit 2009 - 2013<br />
Suunnitelman mukaiset poistot 4,9 milj. euroa<br />
Investointien omahankintameno 6,5 milj. euroa<br />
Poikkeama<br />
-1,6 milj. euroa<br />
Poikkeama % -24,6 %<br />
Selvitys poikkeaman syistä: Pelastuslaitos osti omistajakunnilta perustamisvaiheessa vuonna 2004<br />
kalustoa noin 3,5 milj. eurolla. Tämän kaluston viimeinen poistovuosi oli 2008, jonka jälkeen<br />
suunnitelman mukaiset poistot laskivat oleellisesti. Tehdyn kalustoselvityksen pohjalta<br />
investointitarve on aiempaa suurempi. Poikkeama rahoitetaan kuntien maksuosuuksilla ja lainojen<br />
lisäyksillä. Poistosuunnitelmaa on muutettu vuodesta 2009 lukien siten, että poistoajat lyhenevät,<br />
jolloin myös poikkeama pienenee.<br />
9) Pakollisten varausten muutokset<br />
Ei muutoksia.<br />
10) Erittely poistoeron muutoksista<br />
Poistoeroja ei ole kirjattu.<br />
Tasetta koskevat liitetiedot<br />
Taseen vastaavia koskevat liitetiedot<br />
11) Kuluksi kirjaamattomat menot ja pääoma-alennukset<br />
Taseeseen ei ole aktivoitu mainittuja menoja.<br />
12) Arvonkorotukset<br />
Tase ei sisällä arvonkorotuksia.<br />
13) Aktivoidut korkomenot<br />
Tase ei sisällä aktivoituja korkomenoja.
222<br />
19) Saamisten erittely<br />
<strong>2011</strong> 2010<br />
Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset<br />
Saamiset tytäryhteisöiltä<br />
Myyntisaamiset 668,03 0,00 812,91<br />
Yhteensä 0,00 668,03 0,00 812,91<br />
Saamiset kuntayhtymiltä, joissa kunta on<br />
jäsenenä<br />
Myyntisaamiset 0,00 79 170,66 0,00 113 269,82<br />
Yhteensä 0,00 79 170,66 0,00 113 269,82<br />
Saamiset osakkuus- sekä muilta omistusyhteysyhteisöiltä<br />
Myyntisaamiset 0,00 0,00 0,00 12,30<br />
Yhteensä 0,00 0,00 0,00 12,30<br />
Saamiset muilta<br />
Myyntisaamiset 0,00 1 233 802,61 0,00 819 645,85<br />
Muut saamiset 0,00 1 366 969,69 0,00 1 714 540,96<br />
Siirtosaamiset 0,00 99 056,07 0,00 33 910,03<br />
Yhteensä 0,00 2 699 828,37 0,00 2 568 096,84<br />
Saamiset yhteensä 0,00 2 779 667,06 0,00 2 682 191,87<br />
Myyntisaamisiin muilta sisältyy Keuruun sairaankuljetuksesta aiheutunut 39 470,65 euron<br />
suuruinen lasku vuodelta 2008 ja 35 671,52 suuruinen lasku vuodelta 2009 sekä 64 496,29 euron<br />
suuruinen lasku vuodelta 2010. Keuruun-Multian terveydenhuollon kuntayhtymä ei ole edellä<br />
mainittuja laskuja maksanut johtuen pelastuslaitosta poikkeavan sopimustulkinnan vuoksi. Asiaa<br />
käsitellään hallintoriita-asiana Korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Muihin saamisiin sisältyy<br />
sisäisen yhdystilin saldo 960 341,42 euroa.<br />
14) Siirtosaamisiin sisältyvät olennaiset erät<br />
<strong>2011</strong> 2010<br />
Lyhytaikaiset siirtosaamiset<br />
Kelan korvaus työterveydenhuollosta 80 000,00 30 000,00<br />
Muut siirtosaamiset 19 056,07 3 910,03<br />
Lyhytaikaiset siirtosaamiset yhteensä 99 056,07 33 910,03<br />
Taseen vastattavia koskevat liitetiedot<br />
15) Oman pääoman erittely<br />
<strong>2011</strong> 2010<br />
Oma pääoma<br />
Edellisten tilikausien yli-/alijäämä 864 283,16 178 139,16<br />
Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 1 262 427,17 686 144,00<br />
Oma pääoma yhteensä 2 126 710,33 864 283,16<br />
30) Pitkäaikaiset velat<br />
<strong>2011</strong> 2010<br />
Laina Jyväskylän kaupungilta 1 029 196,73 1 029 196,73<br />
Joutsan ambulanssin velka 53 475,75<br />
Pitkäaikaiset velat yhteensä 1 082 672,48 1 029 196,73
223<br />
40) Vieras pääoma<br />
Lyhytaikainen<br />
<strong>2011</strong> 2010<br />
Velat tytäryhteisöille<br />
Ostovelat 19 498,05 22 067,02<br />
Yhteensä 19 498,05 22 067,02<br />
Velat kuntayhtymille, joissa Jyväskylä on jäsenenä<br />
Ostovelat 354,20 550,00<br />
Yhteensä 354,20 550,00<br />
Velat muille<br />
Ostovelat 596 490,07 1 846 616,45<br />
Muut velat 325 057,73 309 767,21<br />
Siirtovelat 2 383 980,82 1 837 530,32<br />
Yhteensä 3 305 528,62 3 993 913,98<br />
Vieras pääoma yhteensä 3 325 380,87 4 016 531,00<br />
41) Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät<br />
<strong>2011</strong> 2010<br />
Lyhytaikaiset siirtovelat<br />
Lomapalkkojen ja henkilösivukulujen jaksotukset 1 780 389,08 1 278 529,97<br />
Muut siirtovelat 603 591,74 559 000,35<br />
Lyhytaikaiset siirtovelat yhteensä 2 383 980,82 1 837 530,32<br />
Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot<br />
42) Leasingvastuiden yhteismäärä<br />
<strong>2011</strong> 2010<br />
Seuraavalla tilikaudella maksettavat 288 379,39 316 380,22<br />
Myöhemmin maksettavat 309 960,39 434 067,74<br />
Yhteensä 598 339,78 750 447,96<br />
Henkilöstöä koskevat liitetiedot<br />
43) Henkilöstön lukumäärä 31.12.<br />
<strong>2011</strong> 2010<br />
Virka- ja työsuhteita 245 225<br />
Määräaikaisia 62 56<br />
Työllistettyja 1 0<br />
Sivutoiminen henkilöstö 556 598<br />
Sopimuspalokuntien henkilöstö 510 511<br />
44) Henkilöstökulut<br />
Henkilöstökulut on esitetty tilinpäätöslaskelmien yhteydessä.<br />
Esitys tilikauden tuloksen käsittelystä<br />
Johtokunta allekirjoittaa tilinpäätöksen ja esittää, että tilikauden tulos 1 262 427,17 euroa<br />
merkitään omaan pääomaan.
224<br />
5.2 Liikelaitosten vaikutus kunnan talouteen<br />
LIIKELAITOSTEN VAIKUTUS KUNNAN TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMISEEN<br />
Sitovuustarkastelu<br />
Talousarvion toteutuminen<br />
Eliminoinnit<br />
Kokonaistarkastelu<br />
Kunta Liikelaitokset Kunta Liikelaitokset Tuloslaskelma kunnan<br />
yhteensä yhteensä tilinpäätöksessä<br />
Toimintatuotot 133 988 963 152 827 891 -8 010 103 -121 891 111 156 915 640<br />
Myyntituotot 37 960 368 81 583 054 -6 725 097 -57 642 085 55 176 240<br />
Maksutuotot 42 846 372 0 -99 895 42 746 478<br />
Tuet ja avustukset 25 178 093 3 422 863 -202 047 -51 563 28 347 346<br />
Muut toimintatuotot 28 004 130 67 769 830 -983 065 -64 197 463 30 593 432<br />
Valmistevaraston muutos 52 144<br />
Toimintakulut -721 976 975 -121 303 909 120 295 940 9 605 274 -713 379 670<br />
Henkilöstökulut<br />
Palkat ja palkkiot -213 629 078 -35 595 199 -249 224 277<br />
Henkilösivukulut -67 092 735 -9 704 068 -76 796 803<br />
Eläkekulut -54 141 576 -7 783 762 -61 925 338<br />
Muut henkilöstösivukulut -12 951 159 -1 920 306 -29 659 -14 901 124<br />
Palvelujen ostot -292 967 597 -34 135 348 59 219 564 5 156 747 -262 726 633<br />
Aineet, tarvikkeet ja tavarat -18 394 740 -20 168 884 256 368 28 088 -38 279 169<br />
Avustukset -64 778 756 -98 495 390 084 -64 487 167<br />
Muut toimintakulut -65 114 069 -21 601 916 60 459 585 4 420 439 -21 835 961<br />
Toimintakate -587 988 012 31 523 981 112 285 837 -112 285 837 -556 464 030<br />
Verotulot 427 481 936 427 481 936<br />
Valtionosuudet 131 558 431 131 558 431<br />
Rahoitustuotot ja -kulut<br />
Korkotuotot 17 037 288 -32 191 17 005 097<br />
Muut rahoitustuotot 18 636 973 28 498 -16 500 000 2 165 471<br />
Korkokulut -6 845 083 -24 267 7 924 24 267 -6 837 159<br />
Muut rahoituskulut -46 807 -16 502 270 16 500 000 -49 077<br />
Vuosikate -165 274 15 025 942 95 761 570 -95 761 570 14 860 668<br />
Poistot ja arvonalentumiset -23 763 489 -15 644 620 -39 408 110<br />
Suunnitelman mukaiset poistot -22 563 489 -15 644 620 -38 208 110<br />
Muut lisäpoistot 0<br />
Arvonalentumiset -1 200 000 -1 200 000<br />
Satunnaiset erät<br />
Satunnaiset tuotot 157 184 157 184<br />
Satunnaiset kulut -102 032 -102 032<br />
Tilikauden tulos -23 873 612 -618 678 95 761 570 -95 761 570 -24 492 290<br />
Poistoerän lisäys (-) tai vähennys (+) 340 441 340 441<br />
Varausten lisäys (-) tai vähennys (+)<br />
Rahastojen lisäys (-) tai vähennys (+) -4 208 -4 208<br />
Tilikauden ylijäämä (alijäämä) -23 537 379 -618 678 95 761 570 -95 761 570 -24 156 057
225<br />
LIIKELAITOSTEN VAIKUTUS KUNNAN TOIMINNAN RAHOITUKSEEN<br />
Sitovuustarkastelu<br />
Talousarvion toteutuminen<br />
Eliminoinnit<br />
Kokonaistarkastelu<br />
Kunta Liikelaitokset Kunta Liikelaitokset Rahoituslaskelma kunnan<br />
yhteensä yhteensä tilinpäätöksessä<br />
Tulorahoitus -12 108 687 14 643 557 2 534 870<br />
Vuosikate -165 274 15 025 942 14 860 668<br />
Satunnaiset erät 55 152 55 152<br />
Tulorahoituksen korjauserät -11 998 565 -382 385 -12 380 950<br />
Investointien rahavirta -56 951 513 -46 817 435 34 287 898 646 706 -68 834 344<br />
Investointimenot -72 196 240 -51 405 850 34 934 604 646 706 -88 020 780<br />
Rahoitusosuudet invest.meno 369 000 3 676 811 4 045 811<br />
Pys.vast.hyödykk.luovutustulo 14 875 727 911 604 -646 706 15 140 625<br />
Toiminnan ja investointien rahavirta -69 060 200 -32 173 878 34 287 898 646 706 -66 299 474<br />
Rahoituksen rahavirta 73 967 881 32 173 828 -34 934 604 71 207 105<br />
Antolainasaamisten lisäys -54 070 681 -48 058 -54 118 739<br />
Antolainasaamisten vähennys 55 334 558 55 334 558<br />
Antolainauksen muutokset 1 263 877 -48 058 1 215 819<br />
Pitkäaikaisten lainojen lisäys 85 000 000 85 000 000<br />
Pitkäaikaisten lainojen vähenn -25 477 025 -25 477 025<br />
Lyhytaikaisten lainojen muuto -3 900 137 -3 900 137<br />
Lainakannan muutokset 55 622 838 55 622 838<br />
Oman pääoman muutokset 14 360 363 34 934 604 -34 934 604 14 360 363<br />
Toim.ant.varojen ja pääomien -239 121 -239 121<br />
Vaihto-omaisuuden muutos 112 451 83 509 195 961<br />
Saamisten muutos -339 715 112 269 -653 836 -881 282<br />
Korottomien velkojen muutos 3 187 188 -2 908 497 653 836 932 527<br />
Muut maksuvalmiuden muutokset 2 720 803 -2 712 718 8 085
226<br />
Käytetyt kirjanpitokirjat ja tositelajit<br />
LIITE 1<br />
Varsinaiset kirjanpitokirjat<br />
Tasekirja<br />
Pääkirja<br />
Päiväkirja<br />
Tase-erittelyt<br />
Palkkaerittelyt<br />
sidottu, keskusarkisto<br />
cd-rom<br />
− yksi kappale keskusarkisto<br />
− yksi kappale Talouskeskus Liikelaitos<br />
cd-rom<br />
− yksi kappale keskusarkisto<br />
− yksi kappale Talouskeskus Liikelaitos<br />
arkistomappi, sivut numeroitu, keskusarkisto<br />
paperiarkisto, keskusarkisto<br />
Tositelajit<br />
arkistomapissa numerojärjestyksessä<br />
Tos.laji Nimi Yritykset 1000−1007<br />
Paperilla/Sap-järjestelmässä<br />
AA Käyttäomaisuus kirjanpito KG Toimittajat - hyvit.<br />
AB Kirjanpitotosite KM Toim. - matkustajat<br />
AF Poistokirjaukset KP Tilin ylläpito<br />
AS KOM saldokirjaus KR Toim. - lasku Basware<br />
AZ Investointien purku KS Sisäiset maksut<br />
B1 Tiliote Nordea KT Toimittajat - tasaus<br />
B2 Tiliote Sampo KX Sisäinen lasku<br />
B3 Tiliote KSOP KY Toimitt. - man.maksu<br />
B4 Tiliote Optia KZ Toimittajat - maksu<br />
B5 Tiliote Nordea Sotepa L4 YPH<br />
BH Tiliote Handelsbanken L7 Analyste, palvelukasssa<br />
DA *Asiakastosite PA Palkkaliittymä<br />
DG Asiakkaat - hyvitys PE Peruutustosite<br />
DK Korkolasku PR *Hinnanmuutos(MM)<br />
DL Luottotapp.tilitys RE *Lasku - brutto(MM)<br />
DP Perintätoimiston rahatilitys RS Sis.sopimuslask.<br />
DR Asiakkaat - lasku RU Ulk.sopimuslask.<br />
DS Viites.yhdystilikirj. RV Laskun siirto (lask.p)<br />
DT Asiakkaat - tasaus RX Sisäinen laskutus<br />
DV Myyntisuor.(autom.) SA Muistiotositteet<br />
DZ Myyntisuor.(man.) SC Käteisal.kirjaus<br />
K1 Toim. - lasku Basware SL Sopimusl.muistio<br />
K2 Toim. - lasku Basware SU Alv-jakoajo<br />
K3 Toim. - lasku Basware ST Pääkirjatil.tasaus<br />
K4 Toim. - lasku Basware WA *Tavaranluovutus(MM)<br />
K5 Toim. - lasku Basware WE *Tavaranvast.ottoMM<br />
K6 Toim. - lasku Basware WI *InventointitositeMM<br />
K7 Toim. - lasku Basware WL *Varast.otto/toimit.
227<br />
Yhdistelmälaskelmat LIITE 2<br />
TULOSLASKELMA 1.1. - 31.12.<strong>2011</strong> Kaupunki Tilapalvelu Työterveys Pelastuslaitos Kylän Kattaus Altek Talouskeskus Yhteensä<br />
1000 1001 1002 1003 1004 1005 1007<br />
Toimintatuotot 133 988 962,96 74 785 169,90 7 621 169,67 26 082 719,65 17 343 196,50 20 308 193,00 6 687 442,04 286 816 853,72<br />
Myyntituotot 37 960 368,35 7 759 111,27 7 457 810,43 23 077 805,15 17 197 473,48 20 061 071,25 6 029 781,98 119 543 421,91<br />
Maksutuotot 42 846 372,02 42 846 372,02<br />
Tuet ja avustukset 25 178 092,43 1 027,11 162 354,32 2 975 691,36 125 803,53 136 878,58 21 108,15 28 600 955,48<br />
Muut toimintatuotot 28 004 130,16 67 025 031,52 1 004,92 29 223,14 19 919,49 58 098,89 636 551,91 95 773 960,03<br />
Valmistevarastojen muutos 52 144,28 52 144,28<br />
Toimintakulut -721 976 974,45 -43 811 215,26 -7 673 814,07 -23 974 425,69 -18 312 911,37 -20 423 491,22 -7 108 051,85 -843 280 883,91<br />
Henkilöstökulut<br />
Palkat ja palkkiot -213 629 077,59 -1 331 790,28 -4 190 973,69 -13 227 548,36 -6 861 130,17 -6 709 791,47 -3 273 965,38 -249 224 276,94<br />
Henkilösivukulut<br />
Eläkekulut -54 141 576,14 -295 334,21 -746 313,75 -2 349 234,49 -1 687 326,48 -2 043 953,79 -661 599,44 -61 925 338,30<br />
Muut henkilöstösivukulut -12 951 158,61 -81 750,83 -244 156,00 -605 417,74 -402 272,37 -396 190,75 -190 518,15 -14 871 464,45<br />
Palvelujen ostot -292 967 597,24 -19 360 602,33 -1 625 049,52 -3 941 386,95 -1 010 286,63 -6 236 352,39 -1 961 669,73 -327 102 944,79<br />
Aineet, tarvikkeet ja tavarat -18 394 740,36 -8 823 168,70 -264 396,30 -1 494 995,16 -6 029 106,61 -3 426 175,73 -131 041,51 -38 563 624,37<br />
Avustukset -64 778 756,01 -98 495,00 -64 877 251,01<br />
Muut toimintakulut -65 114 068,50 -13 918 568,91 -602 924,81 -2 257 347,99 -2 322 789,11 -1 611 027,09 -889 257,64 -86 715 984,05<br />
Toimintakate -587 988 011,49 30 973 954,64 -52 644,40 2 108 293,96 -969 714,87 -115 298,22 -420 609,81 -556 464 030,19<br />
Verotulot 427 481 935,53 427 481 935,53<br />
Valtionosuudet 131 558 431,16 131 558 431,16<br />
Rahoitustuotot ja -kulut<br />
Korkotuotot 17 037 287,52 17 037 287,52<br />
Muut rahoitustuotot 18 636 973,48 26 196,39 365,98 859,20 90,45 453,69 531,86 18 665 471,05<br />
Korkokulut -6 845 082,79 -24 266,78 -6 869 349,57<br />
Muut rahoituskulut -46 807,27 -16 501 395,76 -24,41 2,11 -158,07 -129,76 -564,29 -16 549 077,45<br />
Vuosikate -165 273,86 14 498 755,27 -52 302,83 2 084 888,49 -969 782,49 -114 974,29 -420 642,24 14 860 668,05<br />
Poistot ja arvonalentumiset -23 763 489,26 -14 214 774,99 -822 461,32 -139 535,19 -467 848,82 -39 408 109,58<br />
Suunnitelman mukaiset poistot -22 563 489,26 -14 214 774,99 -822 461,32 -139 535,19 -467 848,82 -38 208 109,58<br />
Arvonalentumiset -1 200 000,00 -1 200 000,00<br />
Satunnaiset erät<br />
Satunnaiset tuotot 157 183,62 157 183,62<br />
Satunnaiset kulut -102 031,78 -102 031,78<br />
Tilikauden tulos -23 873 611,28 283 980,28 -52 302,83 1 262 427,17 -969 782,49 -254 509,48 -888 491,06 -24 492 289,69<br />
Poistoerän lisäys (-) tai vähennys (+) 340 440,74 340 440,74<br />
Varausten lisäys (-) tai vähennys (+) 0,00<br />
Rahastojen lisäys (-) tai vähennys (+) -4 208,05 -4 208,05<br />
Tilikauden ylijäämä (alijäämä) -23 537 378,59 283 980,28 -52 302,83 1 262 427,17 -969 782,49 -254 509,48 -888 491,06 -24 156 057,00
228<br />
TULOSLASKELMAN ELIMINOINNIT Kaupunki Tilapalvelu Työterveys Pelastuslaitos Kylän Kattaus Altek Talouskeskus Yhteensä<br />
1000 1001 1002 1003 1004 1005 1007<br />
Toimintatuotot -8 010 103,20 -71 369 149,02 -2 496 571,95 -11 133 594,78 -15 039 574,04 -16 237 978,29 -5 614 243,17 -129 901 214,45<br />
Myyntituotot -6 725 096,95 -7 625 109,15 -2 496 571,95 -11 130 594,78 -15 035 510,99 -16 194 478,29 -5 159 819,68 -64 367 181,79<br />
Maksutuotot -99 894,50 -99 894,50<br />
Tuet ja avustukset -202 046,60 -3 000,00 -4 063,05 -43 500,00 -1 000,00 -253 609,65<br />
Muut toimintatuotot -983 065,15 -63 744 039,87 -453 423,49 -65 180 528,51<br />
Toimintakulut 120 295 940,31 3 205 245,29 882 940,85 888 807,21 2 626 504,20 1 115 273,49 886 503,10 129 901 214,45<br />
Henkilöstökulut 0,00<br />
Palkat ja palkkiot 0,00<br />
Henkilösivukulut<br />
Eläkekulut 0,00<br />
Muut henkilöstösivukulut -29 659,43 -29 659,43<br />
Palvelujen ostot 59 219 563,85 2 998 202,89 364 864,84 575 673,19 325 516,20 393 497,21 498 993,10 64 376 311,28<br />
Aineet, tarvikkeet ja tavarat 256 367,62 23 894,81 331,02 1 594,00 1 588,14 680,00 284 455,59<br />
Avustukset 390 083,91 390 083,91<br />
Muut toimintakulut 60 459 584,36 207 042,40 494 181,20 312 803,00 2 299 394,00 720 188,14 386 830,00 64 880 023,10<br />
Toimintakate 112 285 837,11 -68 163 903,73 -1 613 631,10 -10 244 787,57 -12 413 069,84 -15 122 704,80 -4 727 740,07 0,00<br />
Verotulot 0,00<br />
Valtionosuudet 0,00<br />
Rahoitustuotot ja -kulut<br />
Korkotuotot -32 190,94 -32 190,94<br />
Muut rahoitustuotot -16 500 000,00 -16 500 000,00<br />
Korkokulut 7 924,16 24 266,78 32 190,94<br />
Muut rahoituskulut 16 500 000,00 16 500 000,00<br />
Vuosikate 95 761 570,33 -51 663 903,73 -1 613 631,10 -10 220 520,79 -12 413 069,84 -15 122 704,80 -4 727 740,07 0,00<br />
Poistot ja arvonalentumiset 0,00<br />
Suunnitelman mukaiset poistot 0,00<br />
Arvonalentumiset 0,00<br />
Satunnaiset erät 0,00<br />
Satunnaiset tuotot 0,00<br />
Satunnaiset kulut 0,00<br />
Tilikauden tulos 95 761 570,33 -51 663 903,73 -1 613 631,10 -10 220 520,79 -12 413 069,84 -15 122 704,80 -4 727 740,07 0,00<br />
Poistoerän lisäys (-) tai vähennys (+) 0,00<br />
Varausten lisäys (-) tai vähennys (+) 0,00<br />
Rahastojen lisäys (-) tai vähennys (+) 0,00<br />
Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 95 761 570,33 -51 663 903,73 -1 613 631,10 -10 220 520,79 -12 413 069,84 -15 122 704,80 -4 727 740,07 0,00
229<br />
RAHOITUSLASKELMA 1.1 - 31.12.<strong>2011</strong> Kaupunki Tilapalvelu Työterveys Pelastuslaitos Kylän Kattaus Altek Talouskeskus Yhteensä<br />
1000 1001 1002 1003 1004 1005 1007<br />
Vuosikate -165 273,86 14 498 755,27 -52 302,83 2 084 888,49 -969 782,49 -114 974,29 -420 642,24 14 860 668,05<br />
Satunnaiset erät 55 151,84 55 151,84<br />
Tulorahoituksen korjauserät -11 998 564,92 -291 330,04 -25 234,46 -65 820,29 -12 380 949,71<br />
Toiminnan rahavirta -12 108 686,94 14 207 425,23 -52 302,83 2 059 654,03 -969 782,49 -180 794,58 -420 642,24 2 534 870,18<br />
Investointimenot -72 196 240,09 -49 149 379,13 -1 559 537,30 -333 704,38 -363 229,43 -123 602 090,33<br />
Rahoitusosuudet invest.menoihin 369 000,00 3 484 596,41 192 215,01 4 045 811,42<br />
Pys.vast.hyödykk.luovutustulot 14 875 726,99 833 961,04 42 767,83 34 875,00 15 787 330,86<br />
Investointien rahavirta -56 951 513,10 -44 830 821,68 0,00 -1 324 554,46 0,00 -298 829,38 -363 229,43 -103 768 948,05<br />
Toiminnan ja investointien rahavirta -69 060 200,04 -30 623 396,45 -52 302,83 735 099,57 -969 782,49 -479 623,96 -783 871,67 -101 234 077,87<br />
Antolainasaamisten lisäys -54 070 681,12 -48 058,00 -54 118 739,12<br />
Antolainasaamisten vähennys 55 334 557,92 55 334 557,92<br />
Antolainauksen muutokset 1 263 876,80 -48 058,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 1 215 818,80<br />
Pitkäaikaisten lainojen lisäys 85 000 000,00 85 000 000,00<br />
Pitkäaikaisten lainojen vähennys -25 477 024,76 -25 477 024,76<br />
Lyhytaikaisten lainojen muutos -3 900 136,80 -3 900 136,80<br />
Lainakannan muutokset 55 622 838,44 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 55 622 838,44<br />
Oman pääoman muutokset 14 360 362,86 34 934 604,14 49 294 967,00<br />
Toim.ant.varojen ja pääomien muutokset -239 120,90 -239 120,90<br />
Vaihto-omaisuuden muutos 112 451,25 83 509,38 195 960,63<br />
Saamisten muutos -339 715,37 -538 429,89 -392 246,96 -97 475,19 650 259,03 592 398,13 -102 236,00 -227 446,25<br />
Korottomien velkojen muutos 3 187 187,83 -3 724 719,80 444 549,79 -637 674,38 319 523,46 -196 283,55 886 107,67 278 691,02<br />
Muut maksuvalmiuden muutokset 2 720 802,81 -4 263 149,69 52 302,83 -735 149,57 969 782,49 479 623,96 783 871,67 8 084,50<br />
Rahoituksen rahavirta 73 967 880,91 30 623 396,45 52 302,83 -735 149,57 969 782,49 479 623,96 783 871,67 106 141 708,74<br />
Rahavarojen muutos 4 907 680,87 0,00 0,00 -50,00 0,00 0,00 0,00 4 907 630,87<br />
Rahavarat 31.12. 8 114 423,59 0,00 20,00 200,00 8 114 643,59<br />
Rahavarat 1.1. 3 206 742,72 50,00 20,00 200,00 3 207 012,72<br />
Rahavarojen muutos 4 907 680,87 0,00 0,00 -50,00 0,00 0,00 0,00 4 907 630,87
230<br />
RAHOITUSLASKELMAN ELIMINOINNIT Kaupunki Tilapalvelu Työterveys Pelastuslaitos Kylän Kattaus Altek Talouskeskus Yhteensä<br />
1000 1001 1002 1003 1004 1005 1007<br />
Vuosikate 0,00<br />
Satunnaiset erät 0,00<br />
Tulorahoituksen korjauserät 0,00<br />
Toiminnan rahavirta 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00<br />
Investointimenot 34 934 604,14 626 136,76 20 569,57 35 581 310,47<br />
Rahoitusosuudet invest.menoihin 0,00<br />
Pys.vast.hyödykk.luovutustulot -646 706,33 -646 706,33<br />
Investointien rahavirta 34 287 897,81 626 136,76 0,00 20 569,57 0,00 0,00 0,00 34 934 604,14<br />
Toiminnan ja investointien rahavirta 34 287 897,81 626 136,76 0,00 20 569,57 0,00 0,00 0,00 34 934 604,14<br />
Antolainasaamisten lisäys 0,00<br />
Antolainasaamisten vähennys 0,00<br />
Antolainauksen muutokset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00<br />
Pitkäaikaisten lainojen lisäys 0,00<br />
Pitkäaikaisten lainojen vähennys 0,00<br />
Lyhytaikaisten lainojen muutos 0,00<br />
Lainakannan muutokset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00<br />
Oman pääoman muutokset -34 934 604,14 -34 934 604,14<br />
Toim.ant.varojen ja pääomien muutokset 0,00<br />
Vaihto-omaisuuden muutos 0,00<br />
Saamisten muutos -653 835,54 -653 835,54<br />
Korottomienvelkojen muutos 653 835,54 653 835,54<br />
Muut maksuvalmiuden muutokset -653 835,54 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 653 835,54 0,00<br />
Rahoituksen rahavirta -653 835,54 -34 934 604,14 0,00 0,00 0,00 0,00 653 835,54 -34 934 604,14<br />
Rahavarojen muutos 33 634 062,27 -34 308 467,38 0,00 20 569,57 0,00 0,00 653 835,54 0,00
Tase 31.12.<strong>2011</strong> Kaupunki Tilapalvelu Työterveys PelastuslaitosKylän Kattaus Altek Talouskeskus Yhteensä<br />
1000 1001 1002 1003 1004 1005 1007<br />
VASTAAVAA<br />
PYSYVÄT VASTAAVAT 970 422 162,61 363 670 228,37 0,00 3 755 096,62 0,00 645 271,97 1 198 360,40 1 339 691 119,97<br />
Aineettomat hyödykkeet 3 746 392,31 7 851 880,58 0,00 51 109,39 0,00 0,00 1 198 360,40 12 847 742,68<br />
Aineettomat oikeudet 1 730 037,93 51 109,39 962 619,92 2 743 767,24<br />
Muut pitkävaikutteiset menot 2 016 354,38 7 851 880,58 235 740,48 10 103 975,44<br />
Ennakkomaksut 0,00<br />
Aineelliset hyödykkeet 226 683 155,05 338 596 276,49 0,00 3 703 987,23 0,00 645 271,97 0,00 569 628 690,74<br />
Maa- ja vesialueet 108 419 165,18 0,00 108 419 165,18<br />
Rakennukset 6 379 966,66 290 732 448,46 297 112 415,12<br />
Kiinteät rakenteet ja laitteet 102 662 382,48 429 375,89 103 091 758,37<br />
Koneet ja kalusto 9 266 640,73 109 027,52 3 685 519,00 521 120,65 13 582 307,90<br />
Muu aineelliset hyödykkeet 124 151,32 124 151,32<br />
Enakkomaksut ja kesken- -45 000,00 47 325 424,62 18 468,23 0,00 47 298 892,85<br />
eräiset hankinnat<br />
Sijoitukset 739 992 615,25 17 222 071,30 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 757 214 686,55<br />
Osakkeet ja osuudet 456 571 720,20 17 014 736,40 473 586 456,60<br />
Joukkovelkakirjalainasaamiset 266 094 206,35 266 094 206,35<br />
Muut lainasaamiset 16 840 691,12 16 840 691,12<br />
Muut saamiset 485 997,58 207 334,90 693 332,48<br />
TOIMEKSIANTOJEN VARAT 398 840,70 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 398 840,70<br />
Valtion toimeksiannot 268 380,90 268 380,90<br />
Lahjoitusrahastojen erityiskatteet 130 459,80 130 459,80<br />
Muut toimeksiantojen varat 0,00<br />
VAIHTUVAT VASTAAVAT 8 474 895,21 28 418 022,63 1 005 762,92 2 779 667,06 2 547 474,79 4 596 551,30 471 964,13 48 294 338,04<br />
Vaihto-omaisuus 247 845,91 0,00 0,00 0,00 0,00 429 147,19 0,00 676 993,10<br />
Aineet ja tarvikkeet 194 925,10 429 147,19 624 072,29<br />
Keskeneräiset tuotteet 0,00<br />
Valmiit tuotteet 0,00<br />
Muu vaihto-omaisuus 52 920,81 52 920,81<br />
Ennakkomaksut 0,00<br />
Saamiset 112 625,70 28 418 022,63 1 005 762,92 2 779 667,06 2 547 454,79 4 167 204,11 471 964,13 39 502 701,34<br />
Pitkäaikaiset saamiset 1 501 846,30 3 139 428,05 122 758,41 0,00 628 592,82 808 940,03 0,00 6 201 565,61<br />
Myyntisaamiset 56 160,00 37 774,75 93 934,75<br />
Lainasaamiset 1 029 196,73 1 029 196,73<br />
Muut saamiset 416 489,57 3 101 653,30 3 518 142,87<br />
Siirtosaamiset 122 758,41 628 592,82 808 940,03 1 560 291,26<br />
Lyhytaikaiset saamiset -1 389 220,60 25 278 594,58 883 004,51 2 779 667,06 1 918 861,97 3 358 264,08 471 964,13 33 301 135,73<br />
Myyntisaamiset 14 762 474,00 61 768,54 386 726,81 1 313 641,30 163 500,82 474 203,99 409 151,07 17 571 466,53<br />
Lainasaamiset 228 120,54 228 120,54<br />
Muut saamiset -24 472 595,91 25 216 826,04 453 718,06 1 366 969,69 1 699 705,96 2 839 201,13 11 000,38 7 114 825,35<br />
Siirtosaamiset 8 092 780,77 0,00 42 559,64 99 056,07 55 655,19 44 858,96 51 812,68 8 386 723,31<br />
Rahoitusarvopaperit 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00<br />
Osakkeet ja osuudet 0,00<br />
Sijoitukset rahamarkkinainstrumentteihin 0,00<br />
Joukkovelkakirjalainasaamiset 0,00<br />
Muut arvopaperit 0,00<br />
Rahat ja pankkisaamiset 8 114 423,60 0,00 20,00 200,00 8 114 643,60<br />
VASTAAVAA YHTEENSÄ 979 295 898,52 392 088 251,00 1 005 762,92 6 534 763,68 2 547 474,79 5 241 823,27 1 670 324,53 1 388 384 298,71<br />
231
232<br />
Kaupunki Tilapalvelu Työterveys PelastuslaitosKylän Kattaus Altek Talouskeskus Yhteensä<br />
1000 1001 1002 1003 1004 1005 1007<br />
VASTATTAVAA<br />
OMA PÄÄOMA 563 601 148,93 387 455 982,52 18 862,85 2 126 710,33 793 491,22 3 193 632,38 -747 751,79 956 442 076,44<br />
Peruspääoma 423 184 877,57 388 476 301,27 2 058 148,62 813 719 327,46<br />
Muut omat rahastot 388 657,04 388 657,04<br />
Edellisten tilikausien ylijäämä (alijääm 163 564 992,91 -1 304 299,03 71 165,68 864 283,16 1 763 273,71 1 389 993,24 140 739,27 166 490 148,94<br />
Tilikauden ylijäämä (alijäämä) -23 537 378,59 283 980,28 -52 302,83 1 262 427,17 -969 782,49 -254 509,48 -888 491,06 -24 156 057,00<br />
POISTOERO JA VAPAAEHTOISET 7 489 696,32 7 489 696,32<br />
VARAUKSET 0,00<br />
Poistoero 7 489 696,32 7 489 696,32<br />
Vapaaehtoiset varaukset 0,00<br />
PAKOLLISET VARAUKSET 1 297 425,30 0,00 0,00 0,00 0,00 91 566,31 0,00 1 388 991,61<br />
Eläkevaraukset 1 297 425,30 1 297 425,30<br />
Muut pakolliset varaukset 0,00 91 566,31 91 566,31<br />
TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 1 916 843,81 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 1 916 843,81<br />
Valtion toimeksiannot 223 583,23 223 583,23<br />
Lahjoitusrahastojen pääomat 25 180,31 25 180,31<br />
Muut toimeksiantojen pääomat 1 668 080,27 0,00 1 668 080,27<br />
VIERAS PÄÄOMA 404 990 784,16 4 632 268,48 986 900,07 4 408 053,35 1 753 983,57 1 956 624,58 2 418 076,32 421 146 690,53<br />
Pitkäaikainen 248 560 136,40 25 920,55 0,00 1 082 672,48 0,00 0,00 0,00 249 668 729,43<br />
Joukkovelkakirjalainat 0,00<br />
Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 246 139 830,42 246 139 830,42<br />
Lainat julkisyhteisöiltä 827 911,73 1 029 196,73 1 857 108,46<br />
Lainat muilta luotonantajilta 0,00<br />
Saadut ennakot 0,00<br />
Ostovelat 0,00<br />
Muut velat/Liittymismaksut ja muut ve 32 102,99 25 920,55 53 475,75 111 499,29<br />
Siirtovelat 1 560 291,26 1 560 291,26<br />
Lyhytaikainen 156 430 647,76 4 606 347,93 986 900,07 3 325 380,87 1 753 983,57 1 956 624,58 2 418 076,32 171 477 961,10<br />
Joukkovelkakirjalainat 0,00<br />
Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 19 452 954,15 19 452 954,15<br />
Lainat julkisyhteisöiltä 11 617,88 11 617,88<br />
Lainat muilta luotonantajilta 45 788 655,87 45 788 655,87<br />
Saadut ennakot 4 686 526,72 4 686 526,72<br />
Ostovelat 43 897 542,63 4 304 458,86 289 019,43 616 342,32 568 476,50 721 854,42 210 555,15 50 608 249,31<br />
Muut velat/Liittymismaksut ja muut ve 4 428 684,74 27 798,97 97 360,69 325 057,73 128 117,23 164 842,34 1 495 524,78 6 667 386,48<br />
Siirtovelat 38 164 665,77 274 090,10 600 519,95 2 383 980,82 1 057 389,84 1 069 927,82 711 996,39 44 262 570,69<br />
VASTATTAVAA YHTEENSÄ 979 295 898,52 392 088 251,00 1 005 762,92 6 534 763,68 2 547 474,79 5 241 823,27 1 670 324,53 1 388 384 298,71
Tase Eliminoinnit 31.12.<strong>2011</strong> Kaupunki Tilapalvelu Työterveys Pelastuslaitos Kylän Kattaus Altek Talouskeskus Yhteensä<br />
1000 1001 1002 1003 1004 1005 1007<br />
VASTAAVAA<br />
PYSYVÄT VASTAAVAT 390 534 449,89 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 390 534 449,89<br />
Aineettomat hyödykkeet 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00<br />
Aineettomat oikeudet 0,00<br />
Muut pitkävaikutteiset menot 0,00<br />
Ennakkomaksut 0,00<br />
Aineelliset hyödykkeet 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00<br />
Maa- ja vesialueet 0,00<br />
Rakennukset 0,00<br />
Kiinteät rakenteet ja laitteet 0,00<br />
Koneet ja kalustoo 0,00<br />
Muu aineelliset hyödykkeet 0,00<br />
Enakkomaksut ja kesken 0,00<br />
eräiset hankinnat 0,00<br />
Sijoitukset 390 534 449,89 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 390 534 449,89<br />
Osakkeet ja osuudet 390 534 449,89 390 534 449,89<br />
Joukkovelkakirjalainasaamiset 0,00<br />
Muut lainasaamiset 0,00<br />
Muut saamiset 0,00<br />
TOIMEKSIANTOJEN VARAT 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00<br />
Valtion toimeksiannot 0,00<br />
Lahjoitusrahastojen erityiskatteet 0,00<br />
Muut toimeksiantojen varat 0,00<br />
VAIHTUVAT VASTAAVAT -26 489 996,93 23 276 408,64 540 561,06 960 341,42 2 197 815,20 3 531 932,04 0,00 4 017 061,43<br />
Vaihto-omaisuus 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00<br />
Aineet ja tarvikkeet 0,00<br />
Keskeneräiset tuotteet 0,00<br />
Valmiit tuotteet 0,00<br />
Muu vaihto-omaisuus 0,00<br />
Ennakkomaksut 0,00<br />
Saamiset -26 489 996,93 23 276 408,64 540 561,06 960 341,42 2 197 815,20 3 531 932,04 0,00 4 017 061,43<br />
Pitkäaikaiset saamiset 1 029 196,73 0,00 122 758,41 0,00 628 592,82 808 940,03 0,00 2 589 487,99<br />
Myyntisaamiset 0,00<br />
Lainasaamiset 1 029 196,73 1 029 196,73<br />
Muut saamiset 0,00<br />
Siirtosaamiset 122 758,41 628 592,82 808 940,03 1 560 291,26<br />
Lyhytaikaiset saamiset -27 519 193,66 23 276 408,64 417 802,65 960 341,42 1 569 222,38 2 722 992,01 0,00 1 427 573,44<br />
Myyntisaamiset 0,00<br />
Lainasaamiset 0,00<br />
Muut saamiset -27 519 193,66 23 276 408,64 417 802,65 960 341,42 1 569 222,38 2 722 992,01 0,00 1 427 573,44<br />
Siirtosaamiset 0,00<br />
Rahoitusarvopaperit 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00<br />
Osakkeet ja osuudet 0,00<br />
Sijoitukset rahamarkkinainstrumentteihin 0,00<br />
Joukkovelkakirjalainasaamiset 0,00<br />
Muut arvopaperit 0,00<br />
Rahat ja pankkisaamiset 0,00<br />
VASTAAVAA YHTEENSÄ 364 044 452,96 23 276 408,64 540 561,06 960 341,42 2 197 815,20 3 531 932,04 0,00 394 551 511,32<br />
233
234<br />
Kaupunki Tilapalvelu Työterveys Pelastuslaitos Kylän Kattaus Altek Talouskeskus Yhteensä<br />
1000 1001 1002 1003 1004 1005 1007<br />
VASTATTAVAA<br />
OMA PÄÄOMA 388 476 301,27 0,00 0,00 0,00 2 058 148,62 0,00 390 534 449,89<br />
Peruspääoma 388 476 301,27 2 058 148,62 390 534 449,89<br />
Muut omat rahastot 0,00<br />
Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) 0,00<br />
Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 0,00<br />
POISTOERO JA VAPAAEHTOISET 0,00<br />
VARAUKSET 0,00<br />
Poistoero 0,00<br />
Vapaaehtoiset varaukset 0,00<br />
PAK 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00<br />
Eläkevaraukset 0,00<br />
Muut pakolliset varaukset 0,00<br />
TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00<br />
Valtion toimeksiannot 0,00<br />
Lahjoitusrahastojen pääomat 0,00<br />
Muut toimeksiantojen pääomat 0,00<br />
VIERAS PÄÄOMA 1 560 291,26 0,00 0,00 1 029 196,73 0,00 0,00 1 427 573,44 4 017 061,43<br />
Pitkäaikainen 1 560 291,26 0,00 1 029 196,73 0,00 0,00 2 589 487,99<br />
Joukkovelkakirjalainat 0,00<br />
Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 0,00<br />
Lainat julkisyhteisöiltä 1 029 196,73 1 029 196,73<br />
Lainat muilta luotonantajilta 0,00<br />
Saadut ennakot 0,00<br />
Ostovelat 0,00<br />
Muut velat/Liittymismaksut ja muut velat 0,00<br />
Siirtovelat 1 560 291,26 1 560 291,26<br />
Lyhytaikainen 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 1 427 573,44 1 427 573,44<br />
Joukkovelkakirjalainat 0,00<br />
Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 0,00<br />
Lainat julkisyhteisöiltä 0,00<br />
Lainat muilta luotonantajilta 0,00<br />
Saadut ennakot 0,00<br />
Ostovelat 0,00<br />
Muut velat/Liittymismaksut ja muut velat 1 427 573,44 1 427 573,44<br />
Siirtovelat 0,00<br />
VASTATTAVAA YHTEENSÄ 1 560 291,26 388 476 301,27 0,00 1 029 196,73 0,00 2 058 148,62 1 427 573,44 394 551 511,32
235<br />
1<br />
LIITE 3<br />
Jyväskylän kaupungin henkilöstöraportti <strong>2011</strong><br />
SISÄLTÖ<br />
KOHTI UUDEN SUKUPOLVEN ORGANISAATIOTA JA KOHTI UUTTA KUNTARAKENNETTA ... 2<br />
HENKILÖSTÖVOIMAVARAT JA REKRYTOINTI ............................................................................ 3<br />
TYÖHYVINVOINTI, TYÖTURVALLISUUS JA TYÖTERVEYSHUOLTO ......................................... 7<br />
SAIRAUSPOISSAOLOT JA TAPATURMAT ................................................................................. 11<br />
AMMATILLINEN KUNTOUTUS .................................................................................................... 13<br />
YHTEISTOIMINTA ........................................................................................................................ 14<br />
HENKILÖSTÖN KEHITTÄMINEN JA KOULUTUS ........................................................................ 15<br />
TASA-ARVO ................................................................................................................................. 17<br />
PALKKAUS ................................................................................................................................... 18
236<br />
2<br />
KOHTI UUDEN SUKUPOLVEN ORGANISAATIOTA JA KOHTI UUTTA<br />
KUNTARAKENNETTA<br />
Henkilöstöjohtamisen näkökulmasta yhtenä keskeisimpänä valtakunnallisen tason teemana oli<br />
vuonna <strong>2011</strong> työhyvinvoinnin ulottuvuuksien korostuminen – teemat olivat esillä kaikilla suurilla<br />
työmarkkinatoimijoilla. Taustalla on varmasti toisaalta aito huoli suomalaisen työelämän<br />
laadullisesta tasosta ja toisaalta huoli taloudellisten voimavarojen rajallisuudesta. Työhyvinvoinnin<br />
ja tuottavuuden välinen kohtalonyhteys tunnistetaan strategiatasolla hyvin.<br />
Maan hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen tavoite on nostaa keskimääräistä eläkkeelle siirtymisiän<br />
odotetta kolmella vuodella eteenpäin vuoteen 2025 mennessä. Kuntien eläkevakuutuksen (Keva)<br />
strategiset tavoitteet työssä jatkamisen tukemisessa ovat seuraavat: mahdollisimman moni jatkaisi<br />
työssä omaan eläkeikäänsä tai sen yli, mahdollisimman harva jäisi työkyvyttömyyseläkkeelle tai<br />
mahdollisimman moni jatkaisi työssä, vaikka työkyky olisi alentunut. Valtiovarainministeriön<br />
tuottavuustavoitteiden joukossa myös vahvoja viestejä henkilöstötyöhön niin osaamisen kuin<br />
työhyvinvoinnin osalta. Elinkeinoelämän keskusliitto on tehnyt oman esityksensä<br />
työkykyjohtamiseen jne.<br />
Kuntien kannalta on merkittävin KT-kuntatyönantajan ja kunta-alan pääsopijajärjestöjen laatiman<br />
tuloksellisuuskampanjan sanoma. Kampanjan tavoitteena on turvata kuntapalvelujen kilpailukyky ja<br />
laatu myös tulevaisuudessa. Siinä korostetaan yhteistyön, osaamisen ja ammattitaidon, kestävien<br />
ratkaisujen, hyvinvoinnin kokonaisuuksia. Tärkeä havainto kampanjan esittelyteksteissä on, että<br />
syntyäkseen työhyvinvointi ja tuloksellisuus tarvitsevat sekä isoja organisaatiotason ratkaisuja,<br />
mutta tuloksellisuuden ulottuvuus pohjimmiltaan ratkaistaan työpaikkatasolla.<br />
Nämä kaikki edelliset teemat ovat tulevaisuuden kuumia aiheita henkilöstötyössä myös Jyväskylän<br />
kaupungilla. Kuinka hallitaan henkilöstövoimavaroja eri näkökulmista. Minkälaiset suunnitelmat ja<br />
käytännöt meillä on eläköitymiseen ja uuteen rekrytointiin, mikä on sijaistyövoiman osuus<br />
palvelutuotannossa, kuinka hallitaan erilaisia työkyvyttömyyden välittömiä ja välillisiä kustannuksia,<br />
miten määrittelemme työhyvinvoinnin ja kuinka johdamme eri rooleista työhyvinvointia jne.<br />
Löytyykö meiltä yhteistä näkemystä asioihin Taustaa pohdinnoille avataan oheisessa<br />
henkilöstöraportissa.<br />
Arjen keskellä on myös onneksi juhlaa. Kaupungin eri organisaatiot alkoivat valmistautua jo<br />
vuoden <strong>2011</strong> aikana kaupungin tämän vuoden syntymäpäiviin. Jyväskylän <strong>kaupunki</strong> täyttää<br />
kuluvana vuotena 175 vuotta. Koko kaupungin juhlinnan ohessa myös monet yksiköt juhlivat omia<br />
syntymäpäiviään ympäri vuoden. Pyöreitä vuosia juhlitaan päiväkodeissa, kouluissa, museoissa<br />
jne. Kaupungin eri yksiköissä on ideoitu runsaasti ohjelmaa juhlavuoteen liittyen. Tiedossa on<br />
näyttelyitä, esittelykierroksia, teemaviikkoja, kulttuuritapahtumia, avoimien ovien päiviä jne.<br />
Kannattaa tutustua aiheeseen liittyviin erinomaisiin Intran sivuihin.<br />
Henkilöstöjohtaja<br />
Pertti Malkki
237<br />
3<br />
HENKILÖSTÖVOIMAVARAT JA REKRYTOINTI<br />
Henkilöstön määrä ja rakenne<br />
Vuonna <strong>2011</strong> oli edelleen käytössä keskitetty täyttölupamenettely, jonka mukaisesti kaikki<br />
vakituiset ja yli 12 kuukauden määräaikaiset palvelussuhteet käsiteltiin kaupungin johtoryhmässä.<br />
Alle 12 kuukauden määräaikaisuudet käsiteltiin palvelualueiden omien täyttölupamenettelyjen<br />
mukaisesti. Seuraavassa taulukossa esitellään kaupungin henkilöstömäärä vuoden <strong>2011</strong> lopussa.<br />
Vakituisesta henkilöstöstä 80 % on naisia, keski-ikä 46,3 vuotta (naisilla 46,5 ja miehillä 46,1),<br />
keskimääräinen palveluaika kaupungilla 14,2 vuotta ja suurin ikäryhmä sekä miehillä että naisilla<br />
on 50−59-vuotiaat.<br />
<strong>2011</strong><br />
Vakituiset Määräaikaiset Yhteensä Sijaiset Työllistetyt Sivutoimiset<br />
Konsernihallinto 113 3 116 11 1 0<br />
Sosiaali- ja terveyspalvelut 3 730 90 3 820 809 107 0<br />
Sivistyspalvelut 1 565 154 1 719 224 57 225<br />
Kaupunkirakennepalvelut 192 13 205 3 3 0<br />
Liikelaitokset 0<br />
Tilapalvelu 28 0 28 0 0 0<br />
Jyväskylän SeudunTyöterveys 90 1 91 13 0 0<br />
Keski-Suomen pelastuslaitos 245 9 254 52 1 568<br />
Kylän Kattaus 228 8 236 29 11 0<br />
Altek Aluetekniikka 181 1 182 4 2 0<br />
Talouskeskus 97 7 104 7 0 0<br />
Henkilöstö yhteensä<br />
6 469 286 6 755 1 152 182 793<br />
* Lasten päivähoitopalvelut sosiaali- ja terveyspalveluissa<br />
Taulukko 1. Henkilöstömäärä 31.12.<strong>2011</strong>.<br />
Taulukon henkilöstömäärä on ns. kapasiteettiperusteinen luku, jossa 1 hlö = 1 täyttä työaikaa<br />
tekevä hlö. Vakituisen henkilöstön lukumäärässä ovat mukana myös pitkillä vapailla olevat henkilöt<br />
(esim. perhevapaa, virka- ja työvapaat, pitkät sairauslomat).<br />
Henkilöstömäärän kehitys vuonna <strong>2011</strong><br />
Kaupungin vakituisen henkilöstön määrä oli vuoden lopussa 6469 työntekijää. Kaupungin<br />
vakituisen henkilöstön määrän vertailukelpoinen kasvu oli vuoden aikana 139 työntekijää.<br />
Henkilöstömäärä kasvoi sosiaali- ja terveyspalveluissa vajaalla 100 hengellä. Henkilöstölisäykset<br />
kohdistuivat kyseisellä palvelualueella uusien palvelujen avauksiin (palvelutalot), koulu- ja<br />
opiskelijaterveydenhuoltoon, suun terveydenhuoltoon sekä päivähoitoon. Muu kasvu muodostui<br />
lähinnä määräaikaisen henkilöstön vakinaistamisesta (sivistyspalveluissa vakinaistettiin<br />
kansalaisopiston tuntiopettajia ja Keski-Suomen pelastuslaitoksella ensihoitajia). Muut<br />
henkilöstömäärään vaikuttavat muutokset organisaatiorakenteessa olivat seuraavat: Jyväskylän<br />
terveydenhuollon yhteistoiminta-alueen muodostuminen (JYTE) +613 työntekijää, seudullisen<br />
työterveyshuollon muodostuminen +40 työntekijää, henkilöstön siirtyminen konserniyhtiöistä<br />
Talouskeskus liikelaitokseen +16 työntekijää sekä aikuispsykiatrian siirtyminen sairaanhoitopiiriin -<br />
36 työntekijää. Yhteensä organisaatiomuutosten vaikutus oli +633 työntekijää vuonna <strong>2011</strong>.<br />
Sivutoimisessa palvelussuhteessa oli vuoden lopussa 793 henkilöä. Näistä sivistyspalveluissa<br />
työskenteli 225 henkilöä (liikunnanohjaajat, sivutoimiset tuntiopettajat ja tuntiopettajat) ja Keski-<br />
Suomen Pelastuslaitoksella 568 henkilöä (sivutoiminen pelastushenkilöstö).<br />
Kaupunki työllisti keskitetyllä työmarkkinatuella eri palvelualueille keskimäärin 182 henkilöä<br />
kuukaudessa (vuonna 2010 220 henkilöä).
238<br />
4<br />
Taulukot 2 ja 3: Eläköitymisen ja muun poistuman johdosta vapautuneiden vakituisten tehtävien<br />
täyttö.<br />
PÄÄTTYNEET VAKITUISET<br />
PALVELUSSUHTEET <strong>2011</strong><br />
KONSERNI-<br />
HALLINTO SOTE SIVIS-<br />
TYS<br />
KRP<br />
LIIKE-<br />
LAITOKSET YHTEENSÄ<br />
Päättyneet vakituiset<br />
palvelussuhteet yhteensä<br />
7 161 66 15 50 299<br />
Vapautuneen tehtävän täyttö<br />
Vakituinen 3 120 33 12 27 195<br />
Määräaikainen 0 3 8 0 2 13<br />
Jätetään täytämättä 3 2 11 3 17 36<br />
Prosessi kesken 1 36 14 0 3 54<br />
Kuluvan vuoden aikana vapautuneista tehtävistä on jätetty täyttämättä<br />
* päättyneissä palvelussuhteissa ei ole mukana ksshp:lle siirtynyttä aikuispsykiatrian henkilöstöä<br />
12,0 %<br />
Palvelualue<br />
Poistuma<br />
Rekrytoitu<br />
Täytetty<br />
sisäisin<br />
siirroin<br />
Täytetty<br />
määräaikaisella<br />
Täyttämättä<br />
Lisätietoa<br />
Konsernihallinto 11 2 0 1 8 Määräaikainen kaup.sis.<br />
Sosiaali- ja terveyspalvelut 24 12,5 4 1 6,5 2 kuntayhtymästä<br />
Sivistyspalvelut 17 5 4 0 8<br />
KRP ja liiketoiminta 15 6 3 0 6<br />
Talous- ja hank.palv.keskus 20 8 0 3 9<br />
Tietohallinto 1 0 1 0 0<br />
Jyväskylän maalaiskunta 1 0 0 0 1<br />
Korpilahti 1 0 0 0 1<br />
YHTEENSÄ 90 33,5 12 5 39,5<br />
Vuoden <strong>2011</strong> aikana eläköitymisen ja muun poistuman kautta vapautuneista kaikista vakituisesta<br />
tehtävistä jätettiin täyttämättä 12 %. Vapautuneista hallintotehtävistä on jätetty täyttämättä vuosien<br />
2009−<strong>2011</strong> aikana 56,5 henkilötyövuotta (eli lähes 63 % vapautuneista hallintotehtävistä on jätetty<br />
täyttämättä, kustannusvaikutukset ovat vuositasolla säästöä noin 1,5−2,0 milj. euroa).
239<br />
5<br />
Taulukko 4: Vuonna <strong>2011</strong> säästösyistä pidettyjen virka- ja työvapaiden määrä sekä<br />
kustannusvaikutus.<br />
PALVELUALUE<br />
Pidetyt<br />
vapaat, pv<br />
Henkilö<br />
lkm<br />
pv/hlö<br />
Säästöt, 1 000 €<br />
(sis. sivukulut)<br />
Konsernihallinto 274 115 2,4 31,4<br />
Sosiaali- ja terveyspalvelut 8 417 3 229 2,6 760,0<br />
Sivistyspalvelut 4 079 1 425 2,9 383,4<br />
Kaupunkirakennepalvelut 551 184 3,0 71,4<br />
Liikelaitokset:<br />
Altek Aluetekniikka 247 180 1,4 16,3<br />
Jyväskylän seudun työterveys 132 85 1,6 16,3<br />
Keski-Suomen pelastuslaitos 105 234 0,4 9,9<br />
Kylän Kattaus 813 218 3,7 58,1<br />
Talouskeskus 82 95 0,9 8,3<br />
Tilapalvelu 25 28 0,9 3,4<br />
YHTEENSÄ 14 725 5 793 2,5 1 358,5<br />
VAPAAT VUOSITTAIN<br />
Pidetyt<br />
vapaat, pv<br />
Henkilö<br />
lkm<br />
pv/hlö<br />
Säästöt, 1 000 €<br />
(sis. sivukulut)<br />
<strong>2011</strong> 14 725 5 793 2,5 1 358,5<br />
2010 13 186 5 117 2,6 1 203,8<br />
2009 1 091,8<br />
Säästösyistä pidettyjä palkattomia virka- ja työvapaita kertyi vuoden aikana noin 1,35 milj. euroa.<br />
(vuonna 2010 1,2 milj. euroa).<br />
Henkilöstökustannukset<br />
Henkilöstökulut (1000 €) TP 2010 TP <strong>2011</strong><br />
Yhteensä 280 145 296 663<br />
Henkilöstökulujen vertailukelpoinen kasvu (€) 16 518<br />
Henkilöstökulujen vertailukelpoinen kasvu (%) 5,9 %<br />
Henkilöstökulujen kasvuun vaikuttavat syyt:<br />
Sopimuskorotuksien vaikutus, sis. palkkaperinnön (2,4 %) 6 723<br />
Eläkemenoperusteiset maksut (0,2 %) 548<br />
Luottamushenkilöpalkkiot (0,1 %) 331<br />
Lomapalkkajaksotuksen muutos (A taulukkoon siirtyminen) (1,6 %) 4 436<br />
Henkilöstön määrän muutos ja palkkauksen harmonisointi (1,6 %) 4 479<br />
Yhteensä 16 518
240<br />
6<br />
Palkat ja palkkiot 2008 - <strong>2011</strong><br />
32 000<br />
30 000<br />
28 000<br />
26 000<br />
24 000<br />
22 000<br />
20 000<br />
18 000<br />
16 000<br />
14 000<br />
Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu<br />
Vuosi 2008 Vuosi 2009 Vuosi 2010 Vuosi <strong>2011</strong><br />
Kuvio 1. Palkkojen ja palkkioiden kuukausivaihtelu 2008−<strong>2011</strong>.<br />
Jyväskylän kaupungin maksamien palkkojen vertailukelpoinen kasvu vuoteen 2010 on 5,6 %.<br />
Henkilöstökulujen kasvuun vaikuttivat valtakunnalliset sopimuskorotukset (2,6 %),<br />
eläkemenoperusteisten maksujen kasvu (0,2 %), luottamushenkilöpalkkioiden kasvu (0,1 %),<br />
valtakunnallinen lomapalkkajaksotuksen muutos (1,6 %) sekä henkilöstön määrän muutos ja<br />
palkkauksen harmonisointi (1,6 %).<br />
Kuvio 2. Vanhuus- ja työkyvyttömyyseläkkeelle jääneet 2009−<strong>2011</strong> ja eläke-ennuste 2012−2015.
241<br />
7<br />
Eläkepoistuma kunta-alalla on nopeaa. Seuraavien viiden vuoden aikana kuntien eläkepoistuma<br />
on erittäin nopeaa – eläkkeelle siirtyy vuosittain 16.000−17.000 työntekijää. Koko kunta-alalla<br />
vuoteen 2030 mennessä kaikkiaan 80 % nykyisistä osastonhoitajista, kodinhoitajista,<br />
kotiavustajista, siivoojista ja sihteereistä siirtyy eläkkeelle. Erilaisista hallintotehtävistä ja tekniseltä<br />
alalta poistuu eläkkeelle noin 70 %. Jyväskylän kaupungin eläkepoistuma noudattaa<br />
mittakaavaltaan ja sisällöltään valtakunnallisia lukuja.<br />
TYÖHYVINVOINTI, TYÖTURVALLISUUS JA TYÖTERVEYSHUOLTO<br />
Työhyvinvoinnista tuottavuutta 2010−2012<br />
Vuonna <strong>2011</strong> jatkettiin työhyvinvoinnin, ja toiminnan tuloksellisuuden kokonaisvaltaista<br />
kehittämistä, jonka tavoitteena on saada aikaan muutos kaupungin työpaikkojen<br />
toimintakulttuurissa. Hyvinvoivassa työyhteisössä on huolehdittu avoimesta ja rehellisestä<br />
vuorovaikutuksesta. Toiseksi työhön liittyvät vastuut, tavoitteet ja tehtävät tulee olla selkeästi<br />
määritelty. Turvalliset ja terveelliset työskentelyolosuhteet mahdollistavat laadukkaiden ja samalla<br />
kustannustehokkaiden palveluiden tuottamisen erilaisista kuormitustekijöistä huolimatta.<br />
Käytännössä työhyvinvointia kehitetään esimiesvalmiuksia ja työntekijätaitoja parantamalla,<br />
ohjaamalla työyhteisöä tukemaan jäseniään perustehtävän toteuttamisessa. Hyvinvoivan<br />
työyhteisön energia suuntautuu kuntapalvelujen tuottamiseen, keskinäisen välienselvittelyn tai<br />
muun häiriökäyttäytymisen sijasta.<br />
Työpaikan pelisäännöt – tuottavuutta työhyvinvoinnista<br />
Työhyvinvointia on kehitetty työpaikoilla erilaisin toimenpitein jo vuosien ajan. Tulokset ovat olleet<br />
vaihtelevia ja paikallisia, eikä niiden pysyvyydestä ole ollut varmuutta. Kaupunginhallituksen<br />
toimeksiannosta Jyväskylässä käynnistettiin vuoden 2010 alusta työhyvinvoinnin kehittämisen<br />
hanke, jonka tavoitteena on yhteisen, työhyvinvointia tukevan toimintakulttuurin syntyminen<br />
kaupungin työpaikoille.<br />
Työpaikan pelisäännöt – tuottavuutta työhyvinvoinnista -hankkeen keskeiset sisällöt ovat:<br />
1. Työhyvinvoinnin käsitteen määritteleminen:<br />
- Työhyvinvoinnilla tarkoitetaan avointa ja rehellistä vuorovaikutusta työyhteisössä, hyviä<br />
esimies- ja työntekijätaitoja, sekä turvallisia ja terveellisiä työskentelyolosuhteita.<br />
Yksilötasolla työhyvinvointi tarkoittaa panostusta omaan terveyteen ja työssäjaksamiseen,<br />
jota myös voidaan työnantajan toimesta kannustaa. Keskeistä työhyvinvoinnin<br />
kehittämisessä on itse työn ja työskentelyolosuhteiden kehittäminen.<br />
2. Esimiehen tehtävät:<br />
- Kaupungin esimiehiä sitovat yhteiset periaatteet, joiden mukaisesti työpaikkoja ja<br />
vastuualueita johdetaan.<br />
3. Työyhteisön tehtävät:<br />
- Työyhteisöissä sovitaan työpaikkakohtaiset pelisäännöt sekä työpaikalla käyttäytymiseen,<br />
että työjärjestelyihin liittyen työyhteisöissä varmistetaan vastuunjaon selkeys tarkentamalla<br />
esimiehelle kuuluvat vastuut ja velvollisuudet, kuten myös työntekijöiden.<br />
- Työpaikalla on tunnistettu työyhteisön yhteinen perustehtävä. Lisäksi jokaisen työyhteisön<br />
jäsenen tulee tietää omat tehtävänsä ja vastuunsa perustehtävän toteuttamisessa.<br />
4. Esimiehen toimintamalli ongelmatilanteissa:<br />
- Mallin ohjaa esimiehiä puuttumaan arjen ongelmiin samanlaisen jäsennyksen avulla<br />
kaikissa työyhteisöissä. Toimintamallin perusideana on helpottaa ongelmien syiden<br />
tunnistamista haasteellisessa tilanteessa työpaikalla.
242<br />
8<br />
Työhyvinvoinnin kehittämiseen kannustettiin palkkaratkaisulla<br />
Työhyvinvoinnin merkitys palvelun laadun ja kustannustehokkuuden takaajana on Jyväskylässä<br />
nähty siinä määrin tärkeäksi, että henkilöstöä on kannustettu kehittämistyöhön myös<br />
palkkaratkaisujen avulla. Tuloksellisuuserän 1.9.2010 perusteena oli työpaikkojen omien<br />
kehittämistarpeiden tunnistaminen sekä sovittuihin konkreettisiin parannustoimenpiteisiin<br />
sitoutuminen.<br />
Vuonna <strong>2011</strong> toukokuun järjestelyerästä varattiin osa työhyvinvoinnin kehittämistyöstä<br />
palkitsemiseen. Henkilökohtaisen lisä myöntämisen perusteena oli edellisenä syksynä sovittujen<br />
kehittämistoimenpiteiden tuottamat tulokset työhyvinvoinnissa. Tuloksia tuli voida konkreettisesti<br />
osoittaa esimerkiksi alentuneina sairauspoissaoloina tai parantuneina työtuloksina.<br />
Toiminnallisten riskien arviointi kaupungin työpaikoilla<br />
Työturvallisuuslain (23.8.2002/738) edellyttämä työhön ja työskentelyolosuhteisiin liittyvä<br />
toiminnallisten riskien arviointi toteutettiin esimiesten johdolla koko työyhteisön voimin kaikilla<br />
kaupungin työpaikoilla. Riskit arvioidaan sähköisen lomakkeen avulla, arvioinnin sekä sisältöä että<br />
teknistä toteuttamista muokattiin aikaisempaa sujuvammaksi.<br />
Toiminnallisten riskit arvioidaan Jyväskylän kaupungilla koko kaupungin laajuisena vuorovuosin<br />
henkilöstökyselyn kanssa. Molempien arviointien tarkoitus on toimia apuvälineenä työpaikkojen<br />
työhyvinvoinnin, -turvallisuuden ja tuloksellisuuden kehittämisessä.<br />
Arvioinnin toteutti sähköisen työkalun avulla marraskuun aikana 460 työyhteisöä tai tiimiä, jolloin<br />
vastausprosentiksi tuli 73 %. Osa työyhteisöistä siirsi arvioinnin esimerkiksi muuton vuoksi<br />
tehtäväksi kevään 2012 aikana.<br />
Riskien arvioinnin tulosten koonnin perusteella voidaan todeta työskentelyolosuhteiden jonkin<br />
verran parantuneen edellisestä, vuoden 2009 arvioinnista. Erityisen positiivista oli kehitys toimivan<br />
työyhteisön ”peruskivien”, kuten työpaikan pelisääntöjen sekä oikea-aikaisen tiedonsaannin<br />
kohdalla. Parannettavaakin jäi vielä monella osa-alueella, esimerkiksi asiakasväkivallan uhkaan,<br />
sisäilman laatuun ja sijaisten perehdyttämiseen liittyen.<br />
Työntekijät on riittävästi perehdytetty työn oikeaan suorittamiseen, toimintatapoihin sekä<br />
koneiden ja laitteiden toimintaan. Myös sijaisten ja määräaikaisten henkilöiden riittävästä<br />
perehdytyksestä on huolehdittu<br />
kaikki<br />
0<br />
31,6<br />
68,4<br />
sosiaali- ja terveyspalvelut<br />
0<br />
40,8<br />
59,2<br />
sivistyspalvelut<br />
0<br />
25<br />
75<br />
ei kosketa tätä työyhteisöä<br />
ei kunnossa, vaatii toimenpiteitä<br />
kunnossa, ei toimenpiteitä<br />
<strong>kaupunki</strong>rakennepalvelut ja<br />
liiketoiminta<br />
0<br />
20,4<br />
79,6<br />
hallintokeskus<br />
0<br />
21,4<br />
78,6<br />
0 10 20 30 40 50 60 70 80 90<br />
Kuvio 3. Työntekijöiden perehdyttäminen.
243<br />
9<br />
Ilmanvaihto toimii tarkoituksenmukaisesti<br />
kaikki<br />
1,2<br />
40,6<br />
58,2<br />
sosiaali- ja terveyspalvelut<br />
1,3<br />
33,6<br />
65,1<br />
sivistyspalvelut<br />
1,9<br />
45,4<br />
52,8<br />
ei kosketa tätä työyhteisöä<br />
ei kunnossa, vaatii toimenpiteitä<br />
kunnossa, ei toimenpiteitä<br />
<strong>kaupunki</strong>rakennepalvelut ja<br />
liiketoiminta<br />
0<br />
44,9<br />
55,1<br />
hallintokeskus<br />
0<br />
28,6<br />
71,4<br />
0 10 20 30 40 50 60 70 80<br />
Kuvio 4. Sisäilma (ilmanvaihdon toimivuus).<br />
Sisäilman laatu on moitteeton eikä aiheuta terveysvaaraa<br />
kaikki<br />
1,2<br />
39,9<br />
58,8<br />
sosiaali- ja terveyspalvelut<br />
1,3<br />
34,9<br />
63,8<br />
sivistyspalvelut<br />
1,9<br />
40,7<br />
57,4<br />
ei kosketa tätä työyhteisöä<br />
ei kunnossa, vaatii toimenpiteitä<br />
kunnossa, ei toimenpiteitä<br />
<strong>kaupunki</strong>rakennepalvelut ja<br />
liiketoiminta<br />
hallintokeskus<br />
0<br />
0<br />
49<br />
51<br />
50<br />
50<br />
0 10 20 30 40 50 60 70<br />
Kuvio 5. Sisäilman laatu.<br />
Riskien arvioinnin tärkein tehtävä on arvioinnin yhteydessä työpaikalla käytävä keskustelu<br />
työyhteisön toiminnasta ja työtehtävien sujumisesta. Mikäli työyhteisö tunnisti, ettei tietty asia ole<br />
kunnossa, niin tunnistetuista kehittämiskohteista laaditaan työpaikalle toimintasuunnitelma.<br />
Työterveyshuollon toiminnan painopisteeksi työhyvinvointi ja työntekijän työkyky<br />
Jyväskylän kaupungin henkilöstölleen järjestämän työterveyshuollon tavoitteena on kaupungin<br />
muuhun toimintaan kiinteästi liittyvä työhyvinvoinnin edistäminen ja terveysriskien torjunta.
244<br />
10<br />
Toimintasuunnitelmakauden neljä keskeistä, työpaikan todettuihin tarpeisiin perustuvaa tavoitetta<br />
olivat:<br />
1. Varhaisen tuen ja tunnistamisen mallin mukainen toiminta tutuksi ja käyttöön kaikkien<br />
esimiesten, työyhteisöjen ja työterveyshuollon välillä<br />
2. Työperäisten ja työkykyä heikentävien sairauksien tunnistaminen ja hoito<br />
3. Työyhteisöjen ohjaus työhyvinvointia tukevan toimintakulttuurin syntymisessä<br />
4. Terveellinen työympäristö. Jyväskylän kaupungin työterveyshuollon palvelut pitävät sisällään<br />
ennaltaehkäisevän työterveyshuollon (lakisääteinen työterveyshuolto) ja yleislääkäritasoisen<br />
työterveyspainotteisen sairaanhoidon. Työterveyshuollon järjestämisestä vastaa Jyväskylän<br />
Seudun Työterveys Liikelaitos.<br />
Työterveyshuollon palvelut jaetaan seuraavasti:<br />
1. Ennaltaehkäisevä työterveyshuolto (korvausluokka 1)<br />
Ennaltaehkäisevän työterveyshuollon sisältöinä ovat esimerkiksi työpaikkaselvitykset ja muut<br />
työpaikkakäynnit, terveys- ja määräaikaistarkastukset, kohdennetut työhyvinvointitoimenpiteet,<br />
työhyvinvoinnin tukeminen (työyhteisöjen tuki, kuormittavuuden arviointi, työkyky –kurssit,<br />
ohjaus ja neuvonta, kuntoremontit, Aslak-kuntoutus jne.) sekä päihdeasiat.<br />
2. Sairaanhoito (korvausluokka 2)<br />
Työterveyshuollon sairaanhoito suunnataan keskeisimpien pitkittyvää työkyvyttömyyttä<br />
aiheuttavien sairauksien varhaiseen toteamiseen ja tehokkaaseen hoitoon. Sairaanhoito<br />
sisältää yleislääkäritasoisen sairaanhoidon ja siihen liittyvät, sopimuksessa määritellyt<br />
laboratorio- ja röntgentutkimukset, työfysioterapeutin ja työterveyspsykologin ohjaus- ja<br />
neuvontapalvelut. Työterveyshuollon sairaanhoitopalveluihin eivät kuulu vapaa-ajan<br />
tapaturmien tai lisääntymisterveyteen liittyvien asioiden hoito. Pitkillä virka- ja työvapailla (yli<br />
kuusi kuukautta) olevat henkilöt hakevat sairaanhoidon palvelut omalta terveysasemalta.<br />
Vuosittainen työterveyshuollon toimintasuunnitelma ohjaa ja linjaa työterveyshuollon palvelujen<br />
käyttöä ja sisältöjä. Mahdolliset muutokset toimintasuunnitelmassa hyväksyy<br />
yhteistyötoimikunta.<br />
Työhyvinvoinnin mittaaminen<br />
Vuoden <strong>2011</strong> aikana aloitettiin henkilöstön, työnantajan ja poliittisten päätöksentekijöiden kanssa<br />
kolmikannassa neuvoteltavan uuden Jyväskylä –sopimuksen sisältöjen suunnittelu.<br />
Jyväskylä sopimuksen valmisteluvaiheessa on tarkasteltu kaupungin tilastointi- ja<br />
raportointikäytäntöjä, joilla kuvataan henkilöstön työkykyä. Henkilöstöraportointia päätettiin<br />
tarkastelun perusteella kehittää nykyisestä. Työhyvinvointia ja työkykyä kuvaavia tunnuslukuja ja<br />
raportteja hyödynnetään jatkossa työpaikka- ja ammattiryhmäkohtaisessa toimenpidesuunnitelman<br />
tekemisessä, sekä kuukausiraportoinnissa talouden seurannan tehostamiseksi. Keskeisiä<br />
tunnuslukuja ovat mm. työstä aiheutuvat sairauspoissaolot, ennenaikainen terveydentilasta johtuva<br />
poistuma, sekä sijais- ja ylityökustannukset.
245<br />
11<br />
SAIRAUSPOISSAOLOT JA TAPATURMAT<br />
Taulukot 5, 6, 7 ja 8: Sairauspoissaolot.<br />
PALVELUALUE Poissaolopv pv/hlö Poissaolopv pv/hlö<br />
2010 2010 <strong>2011</strong> <strong>2011</strong><br />
Koko <strong>kaupunki</strong><br />
96 782 16,2 114 206 16,9<br />
Konsernihallinto<br />
1 145 9,8 1 028 8,6<br />
Sosiaali- ja terveyspalvelut 60 577 18,8 76 356 19,6<br />
Sivistyspalvelut<br />
Kaupunkirakennepalvelut<br />
18 718 11,6 20 004 12,3<br />
2 186 10,7 1 985 9,6<br />
Liikelaitokset:<br />
Tilapalvelu 144 5,0 210 7,0<br />
Jyväskylän Seudun Työterveys 338 6,8 1 385 14,4<br />
Keski-Suomen pelastuslaitos 3 805 17,3 3 415 13,6<br />
Kylän Kattaus 3 689 17,2 3 904 16,0<br />
Altek Aluetekniikka 4 868 23,9 4 745 24,3<br />
Talouskeskus 1 312 14,7 1 174 11,5<br />
Sairaus- ja tapaturmapoissaolot 1-3 pv 4-14 pv 15-60 pv 61-120 pv 121-185 pv yli 185 pv Yht. Yht.<br />
keston mukaan 2010 <strong>2011</strong> 2010 <strong>2011</strong> 2010 <strong>2011</strong> 2010 <strong>2011</strong> 2010 <strong>2011</strong> 2010 <strong>2011</strong> 2010 <strong>2011</strong><br />
Konsernihallinto<br />
61,4 % 66,4 % 25,0 % 20,7 % 13,6 % 12,9 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 100,0 % 100,0 %<br />
Sosiaali- ja terveyspalvelut 58,2 % 57,7 % 30,0 % 30,4 % 10,9 % 10,3 % 0,8 % 1,2 % 0,1 % 0,2 % 0,0 % 0,1 % 100,0 % 100,0 %<br />
Sivistyspalvelut<br />
65,6 % 67,0 % 25,1 % 23,9 % 8,7 % 7,9 % 0,5 % 0,9 % 0,1 % 0,3 % 0,0 % 0,0 % 100,0 % 100,0 %<br />
Kaupunkirakennepalvelut<br />
69,7 % 66,7 % 19,9 % 24,2 % 10,1 % 8,0 % 0,3 % 1,1 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 100,0 % 100,0 %<br />
Liikelaitokset:<br />
Tilapalvelu 71,4 % 83,3 % 28,6 % 13,0 % 0,0 % 3,7 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 100,0 % 100,0 %<br />
Jyväskylän Seudun Työterveys 56,4 % 56,0 % 27,3 % 27,0 % 16,4 % 14,2 % 0,0 % 2,1 % 0,0 % 0,7 % 0,0 % 0,0 % 100,0 % 100,0 %<br />
Keski-Suomen pelastuslaitos 49,2 % 50,4 % 29,2 % 36,6 % 20,5 % 11,1 % 1,1 % 1,4 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,5 % 100,0 % 100,0 %<br />
Kylän Kattaus 48,9 % 49,9 % 35,1 % 39,5 % 14,9 % 9,2 % 1,1 % 1,0 % 0,0 % 0,4 % 0,0 % 0,0 % 100,0 % 100,0 %<br />
Altek Aluetekniikka 53,5 % 45,6 % 37,4 % 44,8 % 7,3 % 8,9 % 1,8 % 0,8 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 100,0 % 100,0 %<br />
Talouskeskus 69,3 % 66,4 % 17,3 % 23,5 % 12,3 % 10,1 % 1,1 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 100,0 % 100,0 %<br />
Koko <strong>kaupunki</strong> 59,6 % 59,2 % 28,9 % 29,7 % 10,6 % 9,7 % 0,8 % 1,1 % 0,1 % 0,2 % 0,0 % 0,1 % 100,0 % 100,0 %<br />
* Prosentit laskettu yhtäjaksoisten poissaolokertojen lukumäärän mukaan<br />
Sairaus- ja tapaturmapoissaolot 1-3 pv 4-14 pv 15-60 pv yli 60 pv Yht. Yht.<br />
keston mukaan (pv/hlö) 2010 <strong>2011</strong> 2010 <strong>2011</strong> 2010 <strong>2011</strong> 2010 <strong>2011</strong> 2010 <strong>2011</strong><br />
Konsernihallinto<br />
1,9 1,6 3,0 1,9 4,8 4,3 0,0 0,8 9,8 8,6<br />
Sosiaali- ja terveyspalvelut 2,8 2,8 5,9 5,7 7,6 7,1 2,5 4,0 18,8 19,6<br />
Sivistyspalvelut<br />
2,5 2,4 3,5 3,3 4,7 4,1 1,0 2,5 11,6 12,3<br />
Kaupunkirakennepalvelut<br />
2,3 2,0 2,6 2,6 5,2 3,9 0,6 1,2 10,7 9,6<br />
Liikelaitokset:<br />
Tilapalvelu 2,3 2,8 2,7 1,7 0,0 2,5 0,0 0,0 5,0 7,0<br />
Jyväskylän Seudun Työterveys 0,9 1,6 1,9 2,8 4,0 6,2 0,0 3,9 6,8 14,4<br />
Keski-Suomen pelastuslaitos 1,4 1,5 3,6 3,9 9,6 4,6 2,7 3,5 17,3 13,6<br />
Kylän Kattaus 2,0 2,2 5,7 6,1 7,7 5,2 1,9 2,6 17,2 16,0<br />
Altek Aluetekniikka 2,9 2,8 10,1 11,9 6,5 7,7 4,3 2,0 23,9 24,3<br />
Talouskeskus 2,3 2,5 2,7 3,5 8,1 5,4 1,7 0,0 14,7 11,5<br />
Koko <strong>kaupunki</strong> 2,6 2,6 5,0 5,0 6,6 6,0 2,0 3,2 16,2 16,9<br />
* Laskennassa käytetty vakituisen henkilöstön määrää palvelualueittain vuoden viimeisenä päivänä (aktiiviset, lepäävät ja eronneet)
246<br />
12<br />
PALVELUALUE<br />
2009 2010<br />
<strong>2011</strong><br />
Työtapaturmat<br />
3 057 2 584 2 293<br />
Työmatkatapaturmat 1 202 2 046 1 487<br />
Yhteensä<br />
4 259 4 630 3 780<br />
Ammattitaudit<br />
39 162 65<br />
Palvelualueittaiset ja ammattiryhmittäiset erot sairauspoissaoloista ovat suuria. Koko kaupungin<br />
tasolla henkilöstö oli poissa keskimäärin 16,9 päivää/henkilö (Työterveyslaitoksen 2010<br />
tutkimusten mukaan <strong>kaupunki</strong>en keskiarvo oli 17,9 päivää/henkilö). Sairauspoissaoloissa<br />
raportoidaan kaupungin vakituisen henkilöstön poissaoloja.<br />
Sairauspoissaolojen hallintaan on luotu seuraavat menettelyt:<br />
1. Sairausloman myöntää aina esimies. Tilanteesta riippuen lupa poissaoloon myönnetään joko<br />
työntekijän oman ilmoituksen tai terveydenhuollon ammattilaiset tekemän työkyvyttömyysarvion<br />
(sairauslomatodistus) perusteella.<br />
2. Infektiotautien (nuha-kuume tai vatsatauti) osalta sairausloma myönnetään työntekijän oman<br />
ilmoituksen perusteella 1-3 päiväksi, päivä kerrallaan. Näin toimitaan aina, ellei esimiehen<br />
arvion mukaan poissaoloon liity muita työntekijän työkykyyn tai työmotivaatioon liittyviä<br />
seikkoja.<br />
3. Mikäli esimies arvioi omalla ilmoituksella tehtyyn poissaoloon liittyvän mahdollisesti muita syitä,<br />
pyydetään työntekijää esittämään sairauslomatodistus myös infektiotautien osalta. Esimiehen<br />
velvollisuus on myös keskustella työntekijän kanssa tilanteesta ja sopia tarvittavista<br />
toimenpiteistä työntekijän työkyvyn ja -motivaation parantamiseksi. Keskustelun tukena voi<br />
käyttää kaupungin Varhaisen puuttumisen mallia.<br />
4. Muiden sairauksien osalta työntekijää pyydetään esittämään sairauslomatodistus<br />
työkyvyttömyydestään.
247<br />
13<br />
AMMATILLINEN KUNTOUTUS<br />
Kaupungilla on käytössään varhaisen tuen ja tunnistamisen toimintamalli, jonka avulla<br />
työntekijöiden työkyvyn säilymistä tuetaan. Toimintamalleista on laadittu oppaat sekä esimiehelle<br />
että työntekijöille. Toimintamalli kokonaisuutena tunnetaan kohtuullisen hyvin.<br />
Työssä jaksamisen tukemiseksi on tarvittaessa käytössä Varhaisen tuen toimintamalli<br />
kaikki<br />
3,4<br />
19,5<br />
77,1<br />
sosiaali- ja terveyspalvelut<br />
3,3<br />
21,1<br />
75,7<br />
sivistyspalvelut<br />
3,7<br />
13<br />
83,3<br />
ei kosketa tätä työyhteisöä<br />
ei kunnossa, vaatii toimenpiteitä<br />
kunnossa, ei toimenpiteitä<br />
<strong>kaupunki</strong>rakennepalvelut ja<br />
liiketoiminta<br />
4,1<br />
20,4<br />
75,5<br />
hallintokeskus<br />
0<br />
50<br />
50<br />
0 10 20 30 40 50 60 70 80 90<br />
Kuvio 6. Varhaiset tuen toimintamalli.<br />
Työntekijän työkyvyn alentuessa (sairaus/vamma jne.) pyritään löytämään erilaisin työjärjestelyin ja<br />
ammatillisen kuntoutuksen keinoin uutta työtä organisaation sisältä. Ammatillisella kuntoutuksella<br />
ja työterveyshuollolla on vahva yhteistyö. Ammatillinen kuntoutus voi olla työkokeiluja,<br />
työhönvalmennusta tai uudelleenkoulutusta. Rahoitusta ammatilliseen kuntoutukseen on saatu<br />
Kevalta, Kelalta sekä kaupungin henkilöstöpalveluista keskitetyistä ammatilliseen kuntoutukseen<br />
suunnatuista rahoista. Toimintamallin avulla on pystytty vähentämään sairauspoissaoloja ja<br />
pienentämään erityisesti työkyvyttömyyseläkkeelle jäämistä.<br />
Uuteen työhön sijoittui vuonna <strong>2011</strong> yhteensä 59 henkilöä, uudelleenkoulutuksessa oli 10 henkilöä<br />
ja työkokeilussa oli 34 henkilöä.
248<br />
14<br />
YHTEISTOIMINTA<br />
Kaupungin yhteistoimintajärjestelmä muodostuu koko kaupungin yhteisestä<br />
yhteistyötoimikunnasta, jonka jäsenistö muodostuu työnantajan edustuksesta, luottamusmiehistä<br />
sekä työsuojeluvaltuutetuista. Yhteistyötoimikunnassa on myös työterveyshuollon edustaja.<br />
Yhteistyötoimikunta toimii myös kaupungin työsuojelutoimikuntana.<br />
Palvelualueille on muodostettu yhteistyöryhmiä, joiden kokoonpano on yhteistyötoimikuntaa<br />
vastaava.<br />
Yhteistyötoimikunta ja -ryhmät kokoontuvat säännönmukaisesti kerran kuukaudessa.<br />
Yhteistoiminnassa on käsiteltävä ainakin sellaiset asiat, jotka koskevat henkilöstön asemaan<br />
merkittävästi vaikuttavia muutoksia työn organisoinnissa, kunnan palvelurakenteessa, kuntajaossa<br />
tai kuntien välisessä yhteistyössä. Yhteistoimintaan kuuluvat myös palvelujen uudelleen<br />
järjestämisen periaatteet, jos asialla voi olla olennaisia henkilöstövaikutuksia (ulkopuolisen<br />
työvoiman käyttö, liikkeen luovutus), henkilöstön kehittämisen ja tasa-arvoisen kohtelun periaatteet<br />
sekä taloudellisista tai tuotannollisista syistä toimeenpantavat osa-aikaistamiset, lomautukset tai<br />
irtisanomiset.<br />
Koko <strong>kaupunki</strong>a koskevat muutokset käsitellään yhteistyötoimikunnassa<br />
kaikki<br />
7,7<br />
20,7<br />
71,5<br />
sosiaali- ja terveyspalvelut<br />
15,8<br />
10,5<br />
73,7<br />
sivistyspalvelut<br />
4,6<br />
30,6<br />
64,8<br />
ei kosketa tätä työyhteisöä<br />
ei kunnossa, vaatii toimenpiteitä<br />
kunnossa, ei toimenpiteitä<br />
<strong>kaupunki</strong>rakennepalvelut ja<br />
liiketoiminta<br />
2<br />
16,3<br />
81,6<br />
hallintokeskus<br />
14,3<br />
21,4<br />
64,3<br />
0 10 20 30 40 50 60 70 80 90<br />
Kuvio 7. Yhteistoiminta<br />
Riskienarvioinnin yhteydessä kysytty ja yhteistyötoimikuntaa koskevan kysymyksen vastauksista<br />
näkyy, että muutosten käsittely nähdään kokonaisuutena kohtuullisen hyvänä. Yhteistoiminnan<br />
saralla on kuitenkin tehtävä vielä paljon työtä, koska noin 20 % vastaajista näki, että yhteistoiminta<br />
ei kosketa tätä työyhteisöä.
249<br />
15<br />
HENKILÖSTÖN KEHITTÄMINEN JA KOULUTUS<br />
Henkilöstöä kehitettiin ajankohtaisista teemoista<br />
Koko henkilöstölle tarjottiin vuonna <strong>2011</strong> koulutuksia liittyen mm. asiakaspalvelun<br />
ongelmatilanteisiin ja haastavien asiakkaiden kohtaamiseen, työntekijätaitoihin sekä omaan<br />
työhyvinvointiin.<br />
Ammattitaidon ylläpitämiseen ja kehittämiseen kannustetaan, ja täydennyskoulutukseen<br />
osallistuminen on mahdollista<br />
kaikki<br />
0<br />
26,9<br />
73,1<br />
sosiaali- ja terveyspalvelut<br />
0<br />
36,2<br />
63,8<br />
sivistyspalvelut<br />
0<br />
24,1<br />
75,9<br />
ei kosketa tätä työyhteisöä<br />
ei kunnossa, vaatii toimenpiteitä<br />
kunnossa, ei toimenpiteitä<br />
<strong>kaupunki</strong>rakennepalvelut ja<br />
liiketoiminta<br />
0<br />
4,1<br />
95,9<br />
hallintokeskus<br />
0<br />
28,6<br />
71,4<br />
0 20 40 60 80 100 120<br />
Kuvio 8. Ammattitaidon ylläpitäminen, kehittämiseen kannustaminen sekä täydennyskoulutukseen<br />
osallistuminen.<br />
Kaupungin viestintäyksikkö koulutti henkilöstöä kaikille henkilöstöryhmille tärkeästä<br />
sähköpostiviestinnästä sekä sosiaalisesta mediasta ja sen hyödyntämisestä viestinnässä.<br />
Kaupungin henkilöstötyötä tekeville työntekijöille suunnattiin räätälöity, sisäisten asiantuntijoiden<br />
vetämä luentosarja keskeisistä palvelussuhdeasioista. Teemoina olivat mm. vuosilomat, työajat,<br />
työsopimusprosessi sekä työn vaativuuden arviointi.<br />
Kaupungin ympäristövastaavien täydennyskoulutuksen teemana vuonna <strong>2011</strong> oli<br />
ympäristöviestintä ja vaikuttaminen. Toiminnallinen, osallistujia aktivoiva koulutus tarjosi<br />
viestinnällisiä työkaluja kestävän kehityksen ajatusten ja toimintojen eteenpäin viemiseksi omalla<br />
palvelualueella. Niille, jotka käyttävät kaupungin autoja työtehtävissä, tarjottiin taloudellisen<br />
ajotavan koulutusta. EcoDriving ajotapakoulutus on nopein ja edullisin tapa laskea polttoaineen<br />
kulutusta ja vähentää kaupungin autoilusta aiheutuvia ja ilmastonmuutosta edistäviä<br />
hiilidioksidipäästöjä.<br />
Henkilöille, jotka esiintyvät englanniksi tai osallistuvat kokouksiin englannin kielellä tarjottiin tueksi<br />
vuorovaikutustaitoja parantava koulutussarja. Koulutukset tarjosivat apua tarvittavaan sanastoon,<br />
esityksen rakentamiseen ja oman esityksen sujuvoittamiseen.<br />
Kaupungin Tietohallinnon koulutustiimi tarjosi jälleen henkilöstölle monipuolista ja laadukasta<br />
pienryhmäopetusta sekä räätälöityä ohjausta. Tietotekniikkakoulutuksen teemoina olivat mm.<br />
Microsoft Office-pakettiin kuuluvat eri ohjelmat ja niiden hallinta työtehtävien edellyttämällä tavalla.<br />
Henkilöstön hätäensivalmiutta lisättiin Jyväskylän seudun Työterveyden järjestämillä Ensiapu 1 -<br />
koulutuksilla sekä Pelastuslaitoksen uuden koulutusyksikön järjestämillä Hätäensiapukursseilla.<br />
Kaupungin omien, käytännönläheisten hätäensiapukurssien tavoitteena on antaa henkilöstölle<br />
perusvalmiudet henkeä pelastavaan ensiapuun. Uutena osiona koulutukseen kuului myös tiivis<br />
alkusammutus-osio.
250<br />
16<br />
Henkilöstö osallistui uuden sukupolven organisaation rakentamiseen<br />
Kaupungin uuden sukupolven organisaation rakentamiseen liittyen startattiin ”Henkilöstöraadit”.<br />
Henkilöstöraati kokoontui 3 kertaa vuonna <strong>2011</strong> ja tapaamiset jatkuvat vuonna 2012 palvelu- ja<br />
organisaatiouudistuksen valmistelun loppuun saakka.<br />
Henkilöstöraatiin kuuluu noin 60 henkilöä, eri tehtävissä työskenteleviä kunta-ammattilaisia.<br />
Henkilöstöraadin tehtävänä on välittää henkilöstölle tietoa palvelu- ja organisaatiomuutoksen<br />
tilanteesta ja tehdyistä toimenpiteistä. Henkilöstöraati tuo myös henkilöstön näkökulmia,<br />
kysymyksiä ja toiveita käynnissä olevaan laajaan valmistelutyöhön. Vapaamuotoisissa<br />
keskustelutilaisuuksissa keskustellaan palvelu- ja organisaatiouudistukseen liittyvistä<br />
ajankohtaisista teemoista.<br />
Henkilöstöraadin tarjoamasta osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudesta oltiin tyytyväisiä.<br />
Vuoden <strong>2011</strong> raadeista nousi odotuksia mm. asiakaspalvelun kehittämiseen, perustehtävän<br />
kirkastamiseen sekä muutoksen hallintaan.<br />
Esimiehille tukea omaan johtamistyöhön ja oman roolin haltuunottoon<br />
Kaupungin uusille esimiehille tarjottiin hyvää palautetta saanut ”Uutena esimiehenä” valmennus,<br />
joka tarjoaa työkaluja oman työyhteisövoimavarojen johtamiseen sekä omaan ammatilliseen<br />
kasvuun.<br />
Valmennus tarjoaa uusille esimiehille mahdollisuuden kollegatukeen, oman roolin haltuun<br />
ottamiseen sekä arjen esimiestaitojen kehittämiseen.<br />
Kaupungin omat henkilöstötyön asiantuntijat kouluttivat esimiehiä heidän oikeuksista ja<br />
velvollisuuksista. Koulutusten tavoitteena on lisätä esimiesten ymmärrystä esimiestyön velvoitteista<br />
ja omista oikeuksista toimia työnantajan edustajana. Koulutussarjan teemoja olivat mm. esimiehen<br />
työnjohto-oikeus ja sen soveltaminen arjessa työpaikalla, esimiehen toimintavalta sekä<br />
työntekijöiden oikeudet ja velvollisuudet.
251<br />
17<br />
TASA-ARVO<br />
Jyväskylän kaupungin tasa-arvotyö<br />
Kunnallisen tasa-arvotyön kehittämisen ja eteenpäin viemisen suhteen vuosi <strong>2011</strong> oli Jyväskylässä<br />
aktiivista aikaa. Edellisen, vuosina 2007–2010 voimassa olleen tasa-arvosuunnitelman ja uuden,<br />
vuosille 2012–2014 sijoittuvan suunnitelman taitekohdassa kaupungin tasa-arvotyötä on kehitetty<br />
ja jäntevöitetty suuntaan, joka on mahdollistanut entistä kattavamman ja monipuolisemman tasaarvosuunnitelman<br />
tekemisen. Samalla on pohdittu millaisia tasa-arvoa edistäviä toimenpiteitä<br />
voidaan laatia ja kuinka tasa-arvosuunnitelman seurantaa voidaan tehostaa. Lisäksi tulevien<br />
palkkakartoitusten tekemisen helpottamiseksi on tehty selvitystä siitä, mitä kattavan<br />
palkkakartoituksen tulee sisältää, mistä tarvittavat tiedot löytyvät, ja miten olemassa olevia<br />
järjestelmiä on kehitettävä tarvittavien tietojen saatavuuden parantamiseksi.<br />
Tasa-arvosuunnitelman työstämisen lisäksi muitakin askeleita kunnallisessa tasa-arvotyössä on<br />
vuoden <strong>2011</strong> aikana otettu. Huhtikuussa Jyväskylä liittyi seuraajakunnaksi Kuntaliiton TASEprojektiin,<br />
jossa perehdytään eurooppalaisen tasa-arvon peruskirjan käyttöön kuntien<br />
toiminnallisen tasa-arvon systemaattisen edistämisen välineenä. Samaan aikaan tasa-arvon<br />
peruskirjan hyväksymisestä tehtiin valtuustoaloite.<br />
Työyhteisön käytännöissä ei esiinny näkyvää tai piilevää sukupuoleen perustuvaa syrjintää<br />
kaikki<br />
1,5<br />
0,3<br />
98,1<br />
sosiaali- ja terveyspalvelut<br />
2,6<br />
0<br />
97,4<br />
sivistyspalvelut<br />
0<br />
0<br />
100<br />
ei kosketa tätä työyhteisöä<br />
ei kunnossa, vaatii toimenpiteitä<br />
kunnossa, ei toimenpiteitä<br />
<strong>kaupunki</strong>rakennepalvelut ja<br />
liiketoiminta<br />
0<br />
0<br />
100<br />
hallintokeskus<br />
7,1<br />
7,1<br />
85,7<br />
0 20 40 60 80 100 120<br />
Kuvio 9. Sukupuoleen kohdistuva syrjintä.<br />
Tasa-arvosuunnitelman laatimisen yhteydessä havaittiin tarvetta tasa-arvotietoisuuden<br />
lisäämiselle. Kaupungin sisäisen verkon sivuille on koottu tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussivut, joilla<br />
käsitellään aiheisiin liittyviä teemoja. Myös internetsivuille luodaan tasa-arvo-osio, josta uusimmat<br />
tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmat ovat vapaasti kaikkien luettavissa.
252<br />
18<br />
PALKKAUS<br />
Työn vaativuuden arviointijärjestelmien kehittämistyötä jatkettiin vuonna <strong>2011</strong> eri sopimusaloilla.<br />
Esimerkiksi OVTES:n työn vaativuuden arviointia muutettiin entistä enemmän kokonaisharkintaan<br />
perustuvaksi arvioinniksi, vastaamaan muita sopimusaloja. KVTES:n hinnoittelemattomien työn<br />
vaativuuden arviointia vietiin eteenpäin yhteistyössä esimiesten ja pääsopijajärjestöjen edustajien<br />
kanssa. Organisaatiomuutosten myötä työn vaativuuden arviointia kehitettiin myös KVTES:n osalta<br />
terveydenhuollon henkilöstöä ja ruokapalveluhenkilöstöä koskien. Työn vaativuuden arviointi<br />
järjestelmän tarkentaminen ja esimiesten valmentaminen järjestelmän käytössä tuki esimiehiä<br />
tehtäväkohtaisen palkan oikein määrittämisessä aiempaa paremmin.<br />
Jyväskylän terveydenhuollon yhteistoiminta-alueen toiminta käynnistyi 1.1.<strong>2011</strong>. Tähän liittyvä<br />
palkkojen harmonisointi toteutettiin 1.7.<strong>2011</strong>. Palkkojen ja palkkausrakenteen yhteensovittaminen<br />
merkitsi myös hoitohenkilöstön tehtäväkohtaisen palkkatason nousua.<br />
Vuoden <strong>2011</strong> toukokuussa jaettiin valtakunnallisiin sopimuksiin perustuen paikallinen järjestelyerä<br />
sopimusaloittain. Siitä puolet käytettiin tehtäväkohtaisten palkkojen tarkistamiseen vastaamaan<br />
työn vaativuutta ja puolet perustui työhyvinvoinnin ja tuloksellisuuden kehittämiseen. Erä jaettiin<br />
työyhteisöille, jotka sitoutuivat kehittämistyöhön ennalta sovitun mukaisesti. Tuloksellisuuserä<br />
jaettiin henkilökohtaisina lisinä.<br />
Kuvio 10. Tehtäväkohtaiset palkat eri sopimusaloilla (miehet-naiset).
253<br />
LIITE 4<br />
Korpilahden kuntaliitossopimuksen toteutumisen arviointi<br />
Hyväksytty Korpilahden aluelautakunnassa 23.2.2012<br />
Korpilahden kunnan kuntaliitospäätös syntyi kahdessa vaiheessa. Kunnanvaltuusto hyväksyi<br />
Korpilahden kunnan ja Jyväskylän kaupungin kuntaliitossopimuksen 13.11.2006. Kolmen kunnan<br />
lakkaamisesta ja uuden Jyväskylän perustamisesta päätettiin 18.2.2008 Korpilahden kunnan,<br />
Jyväskylän kaupungin ja Jyväskylän maalaiskunnan valtuustojen yhtäpitävillä päätöksillä.<br />
Valtioneuvosto teki voimassa olevan kolmen kunnan kuntaliitospäätöksen jälkimmäisten,<br />
18.2.2008 valtuustojen päätösten perusteella. Korpilahden osalta on noudatettu Jyväskylän<br />
kaupungin ja Korpilahden valtuustojen hyväksymää liitossopimusta.<br />
Liittymissopimuksen täytäntöönpano aloitettiin Korpilahden osalta välittömästi marraskuun 2006<br />
jälkeen. Yhdistymisavustuksen suuntaaminen Korpilahden alueelle ja avustuksen ennakoiva käyttö<br />
mahdollistivat kehittämishankkeiden käynnistämisen ennen varsinaista liitospäätöstä. Korpilahden<br />
aluelautakunta on seurannut ja ohjannut kuntaliitossopimuksen toteutumista ja siihen liittyvän<br />
yhdistymisavustuksen käyttöä koko toimintansa ajan.<br />
Kaupunginvaltuuston hyväksymän konsernihallinnon johtosäännön § 6 mukaan Korpilahden<br />
aluehallinnon tehtävänä on esityksiä tekemällä, lausuntoja antamalla ja hallintoon, toiminnan<br />
suunnitteluun ja talousarvioon vaikuttamalla tuoda esiin alueensa erityistarpeita. Korpilahden<br />
aluelautakunta voi myös ottaa kantaa lähipalveluja ja -ympäristöä koskeviin asioihin sekä tukea<br />
kylätoimintaa ja muuta asukkaiden vapaa-aika- ja harrastustoimintaa. Lautakunta voi<br />
kannanotoillaan vaikuttaa Korpilahden aluetta koskevan toiminnan järjestämiseen.<br />
Kuntaliitossopimusta noudatetaan kuntajakolain 9 §:n mukaisesti ja sen edellyttämässä<br />
laajuudessa kuntajaon muutoksen voimaantulosta lukien kolmen vuoden ajan, eli<br />
1.1.2009−31.12.<strong>2011</strong>. Sopimuksen voimassaoloajan päätyttyä on tarpeellista arvioida sopimuksen<br />
toteutumista. Alla olevan arvioinnin numerointi perustuu liitossopimuksen asiakohtien numerointiin.<br />
2. Visio ja tavoitteet<br />
Visio-osan keskeinen tavoite on Korpilahden alueen väestömäärän lisääminen ja sitä kautta alueen<br />
peruspalvelujen turvaaminen.<br />
”Tavoitteena on tehdä Korpilahden alueesta kehittyvä, viihtyisä ja monikerroksinen alue, jonne<br />
hakeutuvat Keski-Suomeen muuttavat ja lähialueella työskentelevät, maaseutumaista<br />
asumismiljöötä arvostavat ihmiset. Tämän kehityksen tuloksena Korpilahden alueella on vuonna<br />
2017 noin 9 000–10 000 asukasta sekä useita uutta luovia, tuottavia pienyrityksiä.”<br />
Vision mukaan Korpilahden maankäytön suunnittelun resursseja on lisätty merkittävästi. Vuoden<br />
2008 alusta palkattiin aluearkkitehti, joka on keskittynyt Korpilahden alueen kysymyksiin. Vuonna<br />
2008 kunta osti kaksi maa-aluetta 9-tien varrelta. Tikkalasta hankittiin maata sekä koulun että<br />
uuden asutuksen tarpeisiin. Tikkalan kyläkaava sai lainvoiman valituksen jälkeen vuonna <strong>2011</strong>.<br />
Asukaslukumäärän suhteen merkittävin kaava, Raspio-Iloniemen kaava on parhaillaan toisen<br />
luonnosvaiheen käsittelyssä. Kaava mahdollistaa n. 380 uutta rakennuspaikka ja se sisältää 57 ha<br />
uusia työpaikka-alueita. Kesäkuussa <strong>2011</strong> hyväksytty Kirkkolahden kaava sisältää 19<br />
rakennuspaikkaa Päijänteen ranta-alueella ja kaavan toteutus odottaa valituskäsittelyn<br />
päättymistä. Eteläisten kylien kyläsuunnitelma valmistui vuoden <strong>2011</strong> lopulla. Suunnitelman<br />
tavoitteena on koota yhteen kylien tulevaisuuden mahdollisuuksia ja helpottaa rakennuslupien<br />
saamista suunnittelutarvealueelle. Parhaillaan <strong>kaupunki</strong> valmistelee tonttien myyntiä Kalmarin<br />
tilalta.<br />
Korpilahden maaseutualueiden osalta merkittävä asia on ollut vesiosuuskuntien avustusten<br />
lisääminen. Kuntaliitos on mahdollistanut 25 % investointiavustuksen maksamisen kaikille
254<br />
vesiosuuskuntien hakemille rakentamishankkeille. Liitosaikana on maksettu avustusta Tikkalan<br />
kylän vesihuoltoon 379 954 € (Muuramen Rannankylän-Isolahden vesiosuuskunta), Hyrkkölän<br />
vesiosuuskunnalle 241 500 €, Kärkisten vesiosuuskunnalle 225 500 € ja Oittilan vesiosuuskunnalle<br />
65 800 €. Lisäksi Oittilan vesiosuuskunta on saanut 53 625 €:n avustuspäätöksen viemärihakkeen<br />
toiseen vaiheeseen. Kaikkia osuuskuntien hankkeita on tuettu myös lainojen takauksilla.<br />
Korpilahden keskustan kehittämissuunnitelma laadittiin vuonna 2008 laajapohjaisen<br />
työryhmätyöskentelyn ja asukaskuulemisten kautta. Suunnitelma on ohjannut keskustan alueen<br />
suunnittelua ja maanhankintoja, joita on tehty kahdesta keskeisestä keskustan tontista.<br />
Suunnitelma vaikutti merkittävästi siihen, että sataman alueelle syntyi sekä kaupungin että<br />
yrittäjien uusia investointeja. Merkittävin vireillä oleva keskustan hanke on ns. Siwan tontin<br />
kaavoitus senioriasumiseen soveltuvalle rakentamiselle.<br />
Liitossopimuksen visio-osa edellytti erikseen keskustan alueen, Pohjoisen alueen, Eteläisen<br />
alueen sekä Vespuolen alueen kehittämistä kunkin alueen luontaisista vahvuuksista lähtien.<br />
Kaikille näille alueille on kohdennettu kaupungin kehittämistoimia.<br />
Liitossopimuksen aikana valmisteltiin Jyväskylän Laajakaista kaikille -hanke. Hankkeen tavoitteena<br />
on, että vuoden 2015 loppuun mennessä lähes kaikki (yli 99 prosenttia väestöstä) vakinaiset<br />
asunnot sekä yritysten ja julkishallinnon organisaatioiden vakinaiset toimipaikat olisivat enintään<br />
kahden kilometrin etäisyydellä 100 Mbit/s-nopeudella toimivan yhteyden mahdollistavasta<br />
valokuitu- tai kaapeliverkosta eli niin sanotusta runkoverkosta. Kaupunginhallitus hyväksyi<br />
30.1.2012 hanke-esityksen ja päätti 33 prosentin suuruisesta ja enintään 1143 490 euron<br />
avustuksesta rakennettavan runkoverkon osalta. Valtaosa hankkeesta kohdistuu Korpilahden<br />
haja-asutusalueelle.<br />
Korpilahden asukasluku, n. 5 050 henkilöä, ei ole kasvanut vision mukaisesti vaan on pysynyt<br />
samalla tasolla liitossopimuksen voimassaoloaikana. Asukastilastoissa entisen Korpilahden<br />
osoitteettomat asukkaat on kirjattu 1.1.2009 alkaen koko Jyväskylän tilastoon, joten asukasmäärän<br />
arviossa on 1−2 %:n virheen mahdollisuus.<br />
4. Hallinnon ja toiminnan järjestäminen<br />
Hallinnon järjestäminen on toteutunut sopimuksen mukaisesti. Lähipalvelut - koulut, sosiaali- ja<br />
terveyspalvelut, päiväkodit ja tekniset viranomaispalvelut ovat pysyneet Korpilahdella.<br />
Hallintopalvelut, talous- ja henkilöstöhallinto sekä tietohallinto keskitettiin sopimuksen mukaisesti<br />
Jyväskylään. Hallintopalveluissa on noudatettu laajenevassa kaupungissa yhtenäisiä periaatteita ja<br />
toimintamalleja. Korpilahdella toimii sopimuksenmukainen palveluyksikkö, joka takaa asukkaille<br />
tavanomaiset asiointi-, asiakirjojen vastaanotto, neuvonta - ja tiedotuspalvelut.<br />
4.2 Henkilöstön asema<br />
Henkilöstö siirtyi uuden työnantajan eli Jyväskylän kaupungin tai sen tytäryhtiöiden palvelukseen<br />
heille soveltuviin tehtäviin vanhoina työntekijöinä ja entisin ehdoin säilyttäen heille kuuluvat<br />
oikeudet ja velvollisuudet.<br />
5.2 Kaupunginhallitus, lautakunnat ja muut toimielimet<br />
Jyväskylän kaupungin toimielimien valinnoissa on noudatettu kuntaliitossopimusta. Kussakin<br />
lautakunnassa vähintään yksi jäsen ja varajäsen asuu Korpilahden alueella. Uutena lautakuntana<br />
perustettiin maaseutulautakunta, jonka puheenjohtaja ja enemmistö jäsenistä ja varajäsenistä asuu<br />
Korpilahden alueella.<br />
5.3 Korpilahden aluelautakunta<br />
Korpilahden alueen erityiskysymyksiä varten perustettiin aluelautakunta, jossa on 11 jäsentä ja<br />
varajäsentä, jotka nimettiin alueelta valtuustoon, hallitukseen tai lautakuntiin valituista<br />
luottamushenkilöistä kuitenkin niin, että kaksi jäsentä ja varajäsentä nimitettiin kylätoimikuntien<br />
yhteisestä ehdotuksesta.
255<br />
6. Palvelutoimintojen järjestäminen<br />
Korpilahden alueen liitossopimuksen mukaista kehittämistä johtaa ja valvoo kehitysjohtaja, joka<br />
samalla toimii aluelautakunnan esittelijänä. Toisin kuin liitossopimuksessa sovittiin, hänen<br />
sijoituspaikkansa ei ole Korpilahti, vaan Jyväskylä, jossa kehitysjohtaja työskentelee mm.<br />
kaupungin johtoryhmän ja <strong>kaupunki</strong>suunnittelun johtoryhmän jäsenenä.<br />
6.1 Elinkeinopolitiikka<br />
Korpilahdelle valmisteltiin oma elinkeinopoliittinen ohjelma v. 2008 yhteistoiminnassa paikallisten<br />
yrittäjien ja muiden toimijatahojen kanssa.<br />
6.2 Korpilahden talouden tervehdyttämisohjelma<br />
Kun kuntaliitoksesta päätettiin, samalla luovuttiin niiden tervehdyttämisohjelman mukaisten toimien<br />
eteenpäin viemisestä, joista ei ole tehty siihen mennessä valtuuston päätöstä. Käytännössä tämä<br />
mahdollisti uusien investointien käynnistämisen jo itsenäisen kunnan aikana vuosina 2007 ja 2008.<br />
Tällöin aloitettiin mm. Tikkalan päiväkoti-koulun rakentaminen, keskustan kehittämissuunnitelma,<br />
puhdistettiin Iloniemen maa-alue sekä tehtiin useita maanhankintoja.<br />
6.3 Terveyspalvelut<br />
Korpilahden terveysasema on jatkanut toimintaansa nykyisessä toimipaikassaan. Tilapalvelun<br />
johtokunta päätti 14.2.2012 hyväksyä Korpilahden terveysaseman peruskorjauksen<br />
hankesuunnitelman sekä sen kustannusarvion 2,7 milj. €. Hankesuunnitelman mukaan<br />
Korpilahden terveysaseman toiminta siirtyy kokonaisuudessaan Korpilahti-taloon ja nykyinen<br />
sisäilmasto-ongelmista kärsivä terveysasema-rakennus puretaan. Näin ollen hankkeen toteuduttua<br />
kuntaliitossopimuksen ehdot kuntayhtymän purkautumiseen liittyvistä investoinneista täyttyvät.<br />
Rakennustyöt aloitetaan syksyllä 2012 ja peruskorjaus valmistuu keväällä 2013.<br />
Toisin kuin liitossopimuksessa sovittiin, Korpilahdella ei ole päiväröntgenpalveluja.<br />
Korpilahden eteläisen osan asukkailla on edelleen mahdollisuudet ilta- ja yöpäivystyskäynteihin<br />
Jämsän sairaalassa.<br />
6.4 Sivistystoimi<br />
Kirjastopalvelujen palvelutasoon kuuluu lähikirjasto ja kirjastoauto. Kirjaston tilaongelmat ratkaistiin<br />
peruskorjaamalla kunnanvaltuustosali ja sen lähellä olevat työhuoneet kirjaston käyttöön. Uusi<br />
kirjasto avattiin vuoden 2010 alussa. Kirjasto on avoinna 1.1.2012 alkaen maanantaisin, tiistaisin ja<br />
torstaisin klo 13–19 sekä keskiviikkoisin ja perjantaisin klo 11–16. Kirjaston aukioloajat ovat<br />
suppeammat kuin ne olivat ennen kuntaliitosta. Uusi kirjastoauto hankittiin vuonna 2009 ja se<br />
liikennöi viitenä päivän viikossa eri puolella Korpilahden aluetta.<br />
Merkittävin kuntaliitoksen mahdollistama investointi oli Tikkalan päiväkoti- koulun rakentaminen.<br />
Kouluinvestoinnin hinta oli 4,7 milj. €.<br />
Korpilahden lukion toiminta päättyi vuonna <strong>2011</strong>, koska lähes kaikki alueen oppilaat hakeutuivat<br />
muihin oppilaitoksiin.<br />
Lakkautusuhan alla vuonna 2006 ollut Vespuolen koulu on jatkanut toimintaansa liitossopimuksen<br />
mukaisesti.<br />
6.5 Tekninen toimiala<br />
Korpilahdelle perustettiin teknisen toimen palvelupiste. Lupainsinööri päivystää maanantaisin klo<br />
8.30−11.30 ja kaavoitusarkkitehti maanantaisin klo 8.30−11.30. Asiakasmäärien ja<br />
asiakaspalautteen perusteella päivystysajat ovat riittäviä. Asiakirjojen vastaanottamista ja<br />
luovuttamista, asioiden vireillepanoon ja käsittelyyn liittyvää neuvontaa saadaan<br />
yhteispalvelupisteessä maanantaista perjantaihin klo 8−15.30. Yhteispalvelupisteessä on myös<br />
nähtävillä kaupungin viralliset kuulutukset sekä tonttijako-, kaavamuutos- ja<br />
katusuunnitelmapiirustukset.
256<br />
Maapolitiikasta, kaavoituksesta ja yhdyskuntateknisten palveluiden järjestämisestä tehtiin<br />
suunnitelma jo vuoden 2007 aikana.<br />
Koko Korpilahden alueen kattavaa yleiskaavoitusta ei ole toteutettu. Kyläsuunnitelmat tai sitä<br />
vastaavat selvitykset on tehty eteläisten kylien lisäksi kirkonkylässä ja Tikkalassa (kyläkaava).<br />
Kyläsuunnitelmien laatimista on edistetty rahoittamalla Jyväsriihi ry:n Kylä kiinnostaa -hanketta<br />
syksystä 2010 alkaen.<br />
6.6 Yksityistieavustukset<br />
Korpilahden alueen yksityistieavustukset ovat parantuneet kuntaliitoksen yhteydessä.<br />
Yksityisteiden kunnossapitoavustusten määrä kolminkertaistui 66 000 eurosta n. 200 000 euroon<br />
vuodessa. Avustusta saa 127 tiekuntaa. Lisäksi liitosaikana 2008−<strong>2011</strong> kunta ja <strong>kaupunki</strong> ovat<br />
rahoittaneet yksityisteiden perusparannusinvestointeja yhteensä 113 000 eurolla.<br />
6.7 Maaseutuviranomaispalvelut<br />
Toisin kuin liitossopimuksessa, maaseutuviranomaispalveluja ei ole sijoitettu Korpilahdelle.<br />
Vuoden 2006 jälkeen maaseutuviranomaispalveluja ohjaava maaseutuvirasto (MAVI) on useilla eri<br />
päätöksillä edellyttänyt sitä, että maanviljelijöiden hakemuksien käsittelyssä pitää olla vähintään<br />
kaksi eri käsittelijää, joissain tapauksissa useampikin. Maaseututoimisto on perustettu kaupungin<br />
keskustaan ja siellä on työskennellyt 4 henkilöä ja vuoden <strong>2011</strong> alusta 3 henkilöä.<br />
Maaseutuasiamies on ollut Korpilahdella tavattavissa tiistaisin ja tarvittaessa muulloinkin.<br />
Asiakaskäynnit toimistossa ovat vähentyneet viljelijöiden siirtyessä sähköiseen tukihakuun.<br />
Päätukihakuaikaan huhtikuussa maaseutuasiamies on useita päiviä Korpilahdella, joten kaikilla on<br />
mahdollisuus jättää hakemuksensa lähimpään toimistoon. Myös yhteispalvelupiste välittää<br />
lomakkeita tarvittaessa. Tämän hetkisestä palvelutasosta ei ole kuulunut valituksia eikä<br />
tyytymättömyyttä asiakaskunnan taholta.<br />
7. Yhdistymisavustukset ja niiden kohdentuminen<br />
Yhdistymisavustusta saatiin 6,48 milj. euroa. Korpilahden kunnanvaltuusto teki ehdotuksen<br />
avustuksen käytöstä ennen kuntaliitoksen toteutumista. Korpilahden aluelautakunta on koko<br />
toimintansa ajan seurannut avustuksen käyttöä ja tehnyt siihen myös muutosehdotuksia.<br />
Suurimmat yhdistymisavustuksen käyttökohteet ovat:<br />
Sataman ja sen lähialueiden uudistaminen sekä keskustan suunnittelu 1,6 milj. €<br />
Terveysaseman peruskorjaus 1,35 milj. €<br />
Korpilahtitalon peruskorjaus (kirjasto, sosiaaliasema, yhteispalvelu) 1,1 milj. €<br />
Liikuntapaikkarakentaminen 0,85 milj. € (pääosassa kirkonkylän keskuskenttä)<br />
Ilonimen maa-alueen puhdistaminen 0,63 milj. €<br />
Lisäksi avustuksella on rahoitettu mm. maakäyttöön ja kaavoitukseen liittyvä suunnittelua,<br />
Korpilahden historiateoksen kirjoittamista, yksiteiden perusparannushankkeita ja Tikkalan<br />
vesihuoltohanketta.
257<br />
LIITE 5<br />
HALLINNON JA PALVELUJEN JÄRJESTÄMISSOPIMUKSEN<br />
TOTEUTUMINEN 2009−<strong>2011</strong><br />
Jyväskylän kaupungin, Jyväskylän maalaiskunnan ja Korpilahden kunnan valtuustojen<br />
hyväksymän kuntajakolain mukaisen hallinnon ja palvelujen järjestämissopimuksen, ns.<br />
yhdistymissopimuksen, voimassaoloaika päättyi <strong>2011</strong> loppuun. Yhdistymissopimuksen<br />
toteutumisesta vuosina 2009–<strong>2011</strong> arvioidaan tilipäätösasiakirjan erillisliitteessä.<br />
Seuraavassa yhdistymissopimuksen toteutumista esitellään sopimuksen luvuittain ja<br />
sopimuskohdittain.<br />
Luku 2. Kuntien yhdistymisen edellytykset ja tavoitteet<br />
Yhdistymisen strategisten tavoitteiden ja yhdistymisprosessin arviointi tehdään yhteistyössä<br />
Audiapro Oy:n kehitysjohtaja Jarmo Asikaisen kanssa. Jarmo Asikainen toimi 2007–2008<br />
Jyväskylän kaupungin ja Jyväskylän maalaiskunnan yhdistymisen kuntajakoselvittäjänä.<br />
Kaupunkistrategia valmisteltiin vuoden 2009 aikana. Luottamushenkilöiden lisäksi kaupungin<br />
henkilöstö osallistui laajasti strategian valmisteluun. Valtuusto hyväksyi <strong>kaupunki</strong>strategian<br />
22.3.2010.<br />
Toteutumisarvio:<br />
Kaupunkistrategiasta on kaupunginvaltuuston päätös. Strategian toteutumista arvioidaan<br />
osana yhdistymisprosessin arviointia keväällä 2012. Kaupunkistrategiatyötä jatketaan ja<br />
suunnataan uudelleen saatujen kokemusten perusteella valtuustokaudella 2013–2016.<br />
Luku 3. Kuntalaisten vaikuttaminen ja osallistuminen<br />
3.1. Uuden kunnan tavoitteena on vahvistaa kunnan osa-alueiden asukkaiden paikallisen<br />
identiteetin ja kuntalaisvastuullisuuden kehittymistä. Kuntalaisten osallistumis- ja<br />
vaikuttamismahdollisuuksia edistetään tukemalla asukas- ja kyläyhdistysten sekä<br />
järjestöjen toimintaa.<br />
’Yhteistyö kolmannen sektorin kanssa’ -viranhaltijatyöryhmä työskenteli vuonna 2010. Työskentely<br />
tuotti loppuraportin, jonka pohjalta tilinpäätösvuonna valmisteltiin toimenpide-esitys vuodelle 2012.<br />
Kehitettävinä asioina mainitaan tilat, avustukset sekä yhteistyön kehittäminen.<br />
Kaupungin käytössä olevia tiloja tarjotaan entistä laajemmin yleishyödyllisten 3. sektorin<br />
toimijoiden käyttöön. Aluksi on valittu pilottikohteet, joiden tiloihin yhteisöt ja yhdistykset voivat<br />
hakea. Samalla laajennetaan liikuntapalveluiden käytössä olevaa tilavarausjärjestelmää<br />
koskemaan myös muita kaupungin tilojen varauksia.<br />
Avustusjärjestelmää selkeytetään ja yksinkertaistetaan. Valtaosa järjestöille myönnettävistä<br />
avustuksista on jatkossa toiminta-avustuksia.<br />
Vuorovaikutteisia yhteistyöfoorumeja 3. sektorin toimijoille järjestetään vuosittain. Ensimmäinen<br />
pidettiin vuona <strong>2011</strong>.<br />
Kaupunki on tukenut ja osallistunut Kansalaistoiminnankeskuksen perustamiseen. Kaupunki on<br />
sen toiminnassa mukana.<br />
Toteutumisarvio:<br />
Toteutui osittain. Monesta osatekijästä koostuva kokonaisuus, jossa on selvää edistymistä.
258<br />
3.2 Jyväskylän kaupungin asukasfoorumien ja Jyväskylän maalaiskunnan kyläiltojen<br />
perinnettä jatketaan ja toiminta vakiinnutetaan kaupunginosiin, taajamiin ja kyliin. Uudessa<br />
kunnassa kehitetään kuntalaisten kanssa yhdessä uudenlaisia osallistumismuotoja ja<br />
internetin hyödyntämistä laajennetaan.<br />
Jyväskylän asuinalueilla on järjestetty vuorovaikutteisia kylä- ja asuinalueiltoja vuodesta 2009<br />
lähtien. Neljässä keskustan asuinlähiössä toimii monitoimijainen yhteistyöryhmä, joiden toimintaa<br />
koordinoidaan.<br />
Kehittämistyön tuloksena aloitettiin kuntalaisten kansalaisraatitoiminta vuonna <strong>2011</strong>. Uusia<br />
yhteistyöfoorumeja on käynnistysvaiheessa, mm. sosiaali- ja terveyspalveluissa. ’Osallistu ja<br />
vaikuta’ -nettisivusto ja sen ylläpito käynnissä.<br />
Toteutumisarvio:<br />
Toteutui.<br />
3.3 Demokratiatilinpäätöksen mittareilla seurataan erityisesti nuorten kuntalaisten<br />
osallistumista yhteiskunnalliseen toimintaan sekä äänestämistä vaaleissa ja myös<br />
asettumista vaaliehdokkaaksi.<br />
Vuonna <strong>2011</strong> on valmisteltu lasten ja nuorten osallisuuden monialainen <strong>kaupunki</strong>ohjelma 2012.<br />
Valtakunnallinen demokratiatilinpäätöshanke ei tuottanut loppuraporttia eikä myöskään varsinaista<br />
ohjeistusta mittarien käytöstä.<br />
Toteutumisarvio:<br />
Toteutui osittain.<br />
3.4 Kuntalaisten ja palvelujen asiakkaiden tyytyväisyyttä arvioidaan säännöllisesti.<br />
Toiminnan ja talouden arvioinnin yhteydessä vuosittain raportoidaan kuntalais- ja<br />
asiakastyytyväisyydestä ja niiden kehityksestä.<br />
FCG Oy teki kaupungin toimeksiannosta asukaskyselyt syksyllä 2008 ja 2010. Palvelualueilla on<br />
asiakkaiden tyytyväisyyttä seurattu erilaisin käyttäjätyytyväisyyskyselyin yms.<br />
Toteutumisarvio:<br />
Toteutui.<br />
Luku 4. Luottamushenkilöhallinto<br />
Uuden kunnan valtuustoon valitaan 75 valtuutettua. Uuden kunnan luottamushenkilöorganisaation<br />
periaatteena on varmistaa laajan kunnan eri osien ja eri kuntalaisryhmien<br />
edustuksellisuus. Kaupungin organisaation johtamisessa periaatteena on varmistaa<br />
luottamushenkilöiden vaikutusmahdollisuus.<br />
Uuden kunnan valtuustoon valittiin 75 valtuutettua. Valtuutettujen asuinpaikka entisten kuntien<br />
mukaan vuoden 2009 alussa ja vuoden <strong>2011</strong> lopussa oli seuraava:<br />
1.1.2009 31.12.<strong>2011</strong><br />
Jyväskylän <strong>kaupunki</strong> 50 47<br />
Jyväskylän maalaiskunta 18 21<br />
Korpilahti 7 7
259<br />
Valtuuston työjärjestyksellä uusittiin toimintatapoja (KV 19.4.2010/64). Luottamushenkilöiden<br />
palkkiosäännöllä (KV 13.12.2010/193) korotettiin palkkioita sekä tarkistettiin ja laajennettiin palkkioperusteita.<br />
Kaupunginhallitus teki 10.11.2008 päätöksen valtuustoryhmien puheenjohtajien<br />
säännöllisistä kokoontumisista.<br />
Sivistyspalvelujen palvelualueen lautakuntajaosta tehtiin vuonna 2009 valitus. Korkeimman<br />
hallinto-oikeuden päätöksessä 3.11.2010 todettiin, että hallinnon ja palvelujen<br />
järjestämissopimuksessa on sitovalla tavalla sovittu uuden kunnan lautakuntajaosta. Näin ollen<br />
voimassa ollut jako kulttuuri-, liikunta- ja nuorisolautakuntiin todettiin järjestämissopimuksen<br />
vastaiseksi. Kaupunginvaltuusto valitsi 17.1.<strong>2011</strong> aiemmista kolmesta lautakunnasta uuteen<br />
kulttuuri-, liikunta- ja nuorisolautakuntaan 13 jäsentä. Lisäksi edellä mainitulla lautakunnalla on<br />
kolme jaostoa.<br />
Toteutumisarvio:<br />
Toteutui tavoitteiden suuntaisesti. Ainoa merkittävä yhdistymissopimuksen kohta, joka johti<br />
hallinto-oikeuksien käsittelyihin.<br />
Luku 5. Organisaatio ja johtaminen<br />
5.1. Organisaatio ja konsernirakenne muodostetaan yhdistyneiden kuntien organisaatioiden<br />
toimivuuden kokemuksia arvioimalla ja hyödyntämällä. Tavoitteena on järjestää konsernin<br />
rakenne mukaan lukien liikelaitokset ja osakeyhtiöt toiminnan tehokkuuden, matalan<br />
rakenteen ja vaikuttavan ohjattavuuden näkökulmista.<br />
Kaupungin hallintorakenne valtuustokaudeksi 2009–2012 vahvistettiin vuonna 2008 ja se tuli<br />
voimaan 1.1.2009. Konsernirakenne muodostettiin kuntajaon muutoksen yhteydessä. Vuoden<br />
2009 alusta lukien mm. vuokrataloyhtiöt fuusioitiin. Jyväskylän maalaiskunnan ja Korpilahden<br />
vesilaitokset myytiin JE Oy:lle ja Korpilahden puhdistamo Jyväskylän seudun Puhdistamo Oy:lle.<br />
Henkilöitä ja omaisuutta siirtyi myös Total Kiinteistöpalvelut Oy:lle.<br />
Toteutumisarvio:<br />
Toteutui.<br />
5.2. Vuoden 2009 alussa käynnistetään uuden sukupolven organisaation valmistelu ja<br />
organisaatio käynnistetään vaiheittain valtuustokauden aikana ja kokonaisuudessaan<br />
vuoden 2013 alusta lähtien. Tavoitteena on uudistaa konserni- ja palveluorganisaatio<br />
matriisimaisesti ydinprosesseja ja jatkuvaa kehittämistä tukevaksi. Organisaation toiminnan<br />
ja ohjauksen perustana ovat vastuutetut ydinprosessit, jotka määritellään asiakasryhmien ja<br />
kehittämisalueiden kokonaistarpeiden mukaisiksi.<br />
Vuosina 2009–<strong>2011</strong> on valmisteltu ja suurelta osin toteutettu seuraavat huomattavat järjestelyt<br />
<strong>kaupunki</strong>organisaatiossa:<br />
• Lukio-opetus siirrettiin koulutuskuntayhtymään syksyllä 2010.<br />
• Lasten päivähoidon ja varhaiskasvatuksen sijoittuminen sivistyspalvelujen ja perusopetuksen<br />
yhteyteen valmisteltiin vuonna <strong>2011</strong>. Järjestely toteutettiin 1.1.2012 alkaen.<br />
• Palokan ja Korpilahti-Muuramen terveydenhuollon kuntayhtymät lakkautettiin ja JYTE-alueen<br />
terveyskeskuksen toiminta aloitettiin 1.1.<strong>2011</strong> (JYTE-alue on: Jyväskylä, Muurame,<br />
Hankasalmi ja Uurainen).<br />
• Aikuispsykiatrian, mielenterveystyön ja päihdehuollon erityispalvelut siirrettiin sairaanhoitopiirin<br />
järjestämisvastuulle 1.1.<strong>2011</strong>.
260<br />
• Jyväskylän Seudun Työterveyden liikelaitos muutettiin maakunnan kahdentoista kunnan<br />
työterveyspalvelujen tuottajaksi 1.1.<strong>2011</strong>.<br />
• Valmisteltiin ja tehtiin päätökset maaseutuhallinnon siirrosta yhteistoiminta-alueelle vuoden<br />
2013 alusta. Suunnitelman mukaan Laukaa on järjestämisvastuussa oleva kunta.<br />
Yhteistoiminta-alueella on mukana kahdeksan kuntaa.<br />
• Työnjaon selkiyttäminen hallinnollisten ja tuotannollisten tukipalvelujen tuottamisessa<br />
kuntayhtymien kanssa (erityisesti henkilöstö-, talous- ja tietohallinto, mutta myös tarkastelussa<br />
tuotannolliset tukipalvelut - ruokapalvelut).<br />
Uuden sukupolven palvelu- ja organisaatiouudistuksen 2013 kannalta kaupunginvaltuusto teki<br />
päätökset 16.5.<strong>2011</strong>/77 ja 19.9.<strong>2011</strong>/132 luottamushenkilö- ja palveluorganisaation<br />
perusrakenteesta. Päätöksillään valtuusto hyväksyi organisaation jäsentymisen kuntalais- ja<br />
asiakasnäkökulmasta kuuteen palvelukokonaisuuteen, joiden mukaan kaupunginjohtajan ja<br />
apulaiskaupunginjohtajien tehtäväalueet määriteltiin. Samoin valtuusto päätti<br />
luottamushenkilöorganisaation toimielinrakenteesta.<br />
Organisaatiotoimikunta teki 21.11.<strong>2011</strong> valmistelun ohjauksen palveluorganisaation rakenteeksi,<br />
jonka pohjalta valmistellaan säännöt valtuuston toukokuun 2012 kokoukseen.<br />
Lautakuntarakenne tarjoaa lähtökohdan mm. sille, että apulaiskaupunginjohtajat toimivat<br />
määrärahoiltaan ja voimavaroiltaan neljän suurimman lautakunnan esittelijöinä.<br />
Marraskuussa 2010 käynnistynyt ja joulukuussa <strong>2011</strong> päättynyt selvityshenkilötyöskentely on ollut<br />
onnistunutta. Perusteellinen työskentelyn sivutuotteena on syntynyt paljon uudenlaista<br />
yhteistoimintaa yli nykyisten organisaatiorajojen.<br />
Toteutumisarvio:<br />
Yhdistymisen jälkeiset huomattavat organisaatiojärjestelyt on toteutettu ja uuden sukupolven<br />
palvelu- ja organisaatiouudistus on edennyt aikataulun mukaisesti. Uudistuksen valmistelun<br />
aikataulua on pidetty liian pitkänä.<br />
5.3. Uudelle kunnalle laaditaan omistajaohjauksen periaatteet ja ajan tasaistetaan<br />
konserniohje, jolla määritellään konsernijohtamisen ja -ohjauksen toimintatavat. Samoin<br />
valmistellaan hyvän hallitustyöskentelyn periaatteet, joissa täsmennetään hallituksen ja<br />
lautakuntien työskentelytavat, vastuut johtamisessa ja rooli konsernissa sekä edustajien<br />
toiminta liikelaitosten johtokunnissa ja yhtiöiden hallituksissa.<br />
Kaupunginvaltuusto päätti 16.2.2009 konserniohjauksen periaatteista ja omistajapoliittisista<br />
linjauksista tytäryhtiöissä.<br />
Kaupunginhallitus ja kaupunginjohtaja ovat tehneet seuraavat päätökset ja ohjaukset:<br />
1. Konserniohje (KH 22.11.2010 § 464)<br />
2. Omistajaohjauksen toimivallan käyttäminen tytär-, osakkuus- ja muissa yhtiöissä<br />
(KH 17.1.<strong>2011</strong>)<br />
3. Tytäryhteisöjen hallituspalkkiot (KH 17.1.<strong>2011</strong>)<br />
4. Kaupunginjohtaja nimeämät controllerit toimivat merkittävissä tytäryhteisöissä.<br />
5. Hyvä hallinto- ja johtamistapa Jyväskylän <strong>kaupunki</strong>konsernissa (KH 22.11.2010 § 464)<br />
6. Konsernivalvonnan toteutumisesta on tehty kysely merkittäville tytäryhteisöille vuodesta 2009<br />
lukien.<br />
7. Tytäryhtiöiden hallituksissa on tehty hallitustyöskentelyn arviointi <strong>2011</strong>, jonka tuloksena<br />
vastuiden ja roolien selkeytyminen.<br />
Toteutumisarvio:<br />
Toteutui.
261<br />
Luku 6. Palvelujen järjestäminen ja lähipalvelut<br />
6.1 Palvelujen järjestämisen periaatteina ovat toimivat, tehokkaat ja laadukkaat<br />
peruspalvelut. Kuntalaisille taataan lähipalvelujen saatavuus sekä kattava ja toimiva<br />
palveluverkosto. Uudessa kunnassa järjestetään pääosin nykyiset lähipalvelut siten, että<br />
toiminnassa otetaan huomioon palvelujen kysynnän muutokset ja palvelujen tarjonnan<br />
uudet mahdollisuudet sekä tuottavuuden kehittämisen vaateet.<br />
Kaupungin perustamisvalmistelujen yhteydessä tehtiin kouluverkkoselvitykset,<br />
päiväkotiverkkoselvitys ja hallintoverkkoselvitys sekä vammaispalvelujen palveluverkkoselvitys.<br />
Syksyllä 2009 tehtiin laaja sosiaali- ja terveyspalvelujen palveluverkkoselvitys, joka koski<br />
perusterveydenhuollon avopalveluja, terveyskeskussairaaloita, vanhuspalveluja ja erityisesti<br />
vanhusten palveluasumista sekä sosiaaliasemien toimintaa.<br />
Muut palveluverkkoselvitykset valmistuivat suunnitellusti vuonna <strong>2011</strong>, kuten kirjasto-, liikunta-,<br />
museo-, nuorisopalveluverkkoselvitykset ja taiteenperusopetuksen verkkoselvityksen sekä<br />
koulutuskuntayhtymän toimesta lukioverkkoselvitys.<br />
Toteutumisarviot palvelualueittain ovat seuraavat:<br />
Kaupunkirakennepalvelut<br />
Palvelupiste Hannikaisen palveluja on vahvistettu yhden kohtaamisen periaatteen mukaisesti.<br />
Rakennusvalvonnan ja kaavoituksen asiantuntijapalveluja on ollut saatavissa myös Korpilahden<br />
yhteispalvelupisteessä<br />
Uusien asiakaspalvelumuotojen kokeilut: asiointi videoneuvotteluyhteyden välityksellä. Vahva<br />
panostus sähköisen asioinnin kehittämiseen, mm. lupaprosessit; viimeisimpänä älykkäiden e-<br />
lomakkeiden käyttöönotto<br />
Uusien osallisuusmuotojen kokeilu, esim. palveluiden kehittämistarpeiden arvioinnissa<br />
(yrityksille/yksityishenkilöille suunnatut asiakasraadit) sekä kuntalaisten osallistumista tukevat<br />
menetelmät <strong>kaupunki</strong>suunnittelussa, mm. Kankaan hankkeessa.<br />
Sivistyspalvelut<br />
Peruskouluverkko on mitoitettu koko kaupungin alueella huomioiden väestönkasvu ja<br />
asuinalueiden tarpeet vuoteen 2020. Kiireellisimpien alueiden (Palokka, Vaajakoski)<br />
kouluinvestoinnit ovat valmistuneet aikataulussa. Palveluverkon tarkistaminen edennyt mm.<br />
Puuppolan, Liinalammin ja Kuohun alueilla. Saatavuus on kauttaaltaan hyvä. Tuottavuuteen<br />
kohdistuu tilankäytön käyttö- ja täyttöasteiden nostamisen kautta vaateita.<br />
Sosiaali- ja terveyspalvelut<br />
Vaajakosken, Palokan ja Kuokkalan sosiaaliasemien toiminnasta suurin osa siirtyi<br />
Hannikaisenkadun sosiaaliasemalle. Terveydenhuollon kuntayhtymien purkamisen yhteydessä<br />
lääkärien päivystystoiminta keskitettiin sairaanhoitopiirin NOVA-yksikköön.<br />
Toteutumisarvio:<br />
Toteutui osittain. Laaja kokonaisuus, jossa eri suuntaista kehitystä ja tarkasteluajanjakso lyhyt.<br />
Luku 7. Henkilöstön järjestelyt<br />
7.1 Kuntien vakinaiset viranhaltijat ja työntekijät siirtyvät entisin palvelusuhteen ehdoin<br />
uuden kunnan palvelukseen heille soveltuviin vastaavanlaisiin tai uusiin tehtäviin.<br />
Henkilöstöä koskee kuntajakolain viiden vuoden palvelusuhdeturva.
262<br />
Kuntajakomuutoksen yhteydessä tehdyn henkilöstösopimuksen mukaan henkilöstön sijoittelun<br />
periaatteena oli siirtyminen uusiin tehtäviin ”entisin palvelussuhteen ehdoin uuden kunnan<br />
palvelukseen heille soveltuviin vastaaviin tai sitä lähinnä oleviin tehtäviin”. Vastaavat periaatteet<br />
olivat käytössä mm. lukiokoulutuksen siirrossa koulutuskuntayhtymään ja Jyväskylän<br />
yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen toiminnan käynnistyessä.<br />
Toteutumisarvio:<br />
Toteutui.<br />
7.2 Kunnat voivat yhdessä sopia erikseen joidenkin henkilöiden poikkeavista<br />
eläkejärjestelyistä.<br />
Kaupungilla on käytössä lisäeläkevakuutus, jolla varhennetun eläkkeen tilanteessa voidaan<br />
kompensoida työntekijän eläkkeen alenemaa. Järjestelmää on käytetty kaksi kertaa vuosien 2009–<br />
<strong>2011</strong> aikana.<br />
Toteutumisarvio:<br />
Toteutui tarpeen mukaisesti.<br />
7.3 Uudelle kunnalle valmistellaan henkilöstöstrategia. Henkilöstöstrategiatyö<br />
käynnistetään vuoden 2008 aikana resurssi- ja osaamiskartoituksella. Kartoituksen pohjalta<br />
valmistellaan uudelle kunnalle Uuden Jyväskylän sopimus, jossa hyödynnetään kaupungin<br />
Jyväskylä-sopimusta ja maalaiskunnan henkilöstöohjelmaa 2007–2010.<br />
Kaupunginhallitus asetti Jyväskylä-sopimuksen valmisteluun kolmikantaisen työryhmän ajalle<br />
6.<strong>2011</strong>–5.2012. Kaupungin yhteistyötoimikunnassa käsiteltiin suppeampi henkilöstöpoliittinen<br />
toimenpideohjelma 27.5.2010.<br />
Resurssi- ja osaamistarvekartoituksia on tehty talousarvioprosessin yhteydessä<br />
henkilöstösuunnitteluohjeistuksen perusteella sekä erikseen rajatuille henkilöstöryhmille, mm.<br />
lääkärit.<br />
Toteutumisarvio:<br />
Toteutui osittain. Jyväskylä-sopimuksen valmistelu on kesken.<br />
7.4 Henkilöstön muutostukeen ja osaamisen kehittämiseen laaditaan suunnitelma, jonka<br />
toteuttamiseksi osoitetaan riittävät henkilö- ja talousresurssit. Henkilöstön vaikuttamismahdollisuudet<br />
uudessa kunnassa ja sen valmistelussa turvataan organisaation eri tasoilla<br />
useilla yhteistoimintamuodoilla sekä tiedonsaannin varmistamiseksi laaditaan sisäisen<br />
tiedottamisen suunnitelma. Uuden kunnan yhteistoimintamenettelystä sopiminen<br />
käynnistetään 31.3.2008 mennessä.<br />
Muutostukeen on varattu vuosittain talousarviossa määrärahaa keskitettyihin henkilöstöpalveluihin<br />
ja palvelualueiden henkilöstömäärärahoihin. Keskitetyn henkilöstökoulutuksen sisällöistä voidaan<br />
mainita esimiesten muutospäivät vuonna 2008, tulevaisuuspäivät vuonna 2009 ja uuden<br />
sukupolven organisaation päivät vuonna 2010 sekä henkilöstöraadin perustaminen <strong>2011</strong>.<br />
Toteutumisarvio:<br />
Toteutui.<br />
7.5 Palkkojen harmonisoinnin tavoitteena on saattaa palkat uuden kunnan yleisimmän<br />
palkkatason mukaiseksi. Harmonisoinnissa hyödynnetään tehtyjä työn vaativuuden<br />
arviointeja, jotka tarkistetaan vuoden 2008 molempien kuntien henkilöstön osalta.<br />
Harmonisointi toteutetaan 3 vuoden aikana. Uuden kunnan henkilöstön asemasta on vielä<br />
tehty erillinen sopimus.
263<br />
Vuonna 2009 tehtiin opettajien palkkojen kalleusluokan muutokset sekä tehtävien muutoksista<br />
aiheutuvat työn vaativuuden ja tehtäväkohtaisen palkan tarkistukset.<br />
Vuonna 2010 tarkistettiin muut tehtävät ja niiden vaatimat harmonisoinnit. Lisäksi johdon palkkaus<br />
yhtenäistettiin ja määriteltiin kokonaispalkassa olevat johtajat.<br />
Vuonna <strong>2011</strong> harmonisoitiin terveydenhuollon palkat, kun terveydenhuollon yhteistoiminta-alue<br />
(JYTE) aloitti toimintansa.<br />
Palkkauksen harmonisointiin on käytetty talousarviossa erikseen tarkoitukseen osoitettua<br />
määrärahaa ja valtakunnallisista sopimuksista tulevia järjestelyerien mukaan määräytyviä<br />
määrärahoja.<br />
Toteutumisarvio:<br />
Toteutui.<br />
Luku 8. Taloudenhoidon periaatteet<br />
8.1 Tavoitteena vuosittainen ylijäämäinen tilinpäätös. Tavoite toteutetaan viimeistään<br />
vuonna 2013, jolloin vuosikate on positiivinen suunnitelman mukaisten, myös<br />
korvausinvestoinnit sisältäen, poistojen jälkeen.<br />
Vuoden 2009 huomattava ylijäämä oli seurausta maalaiskunnan ja Korpilahden vesiliiketoimintojen<br />
myynnistä Jyväskylän Energia Oy:lle yhteensä 40,6 milj. euron laskennallisella myyntivoitolla.<br />
Vuosien 2012–2014 taloussuunnitelman mukaan vuonna 2012 alijäämä tulee olemaan 28,8 milj.<br />
euroa ja vuonna 2013 yhteensä 7,7 milj. euroa. Tavoitteen saavuttamisessa ei onnistuta.<br />
Toteutumisarvio:<br />
Ei toteutunut.<br />
8.2 Kunnallisveroprosentti on vuonna 2009 18,5 % ja seuraavina vuosina veroprosentit<br />
pidetään kilpailukyisenä suhteessa suuriin <strong>kaupunki</strong>- ja maakuntakeskuksiin.<br />
Käyttömenojen suhteellinen kasvu on pienempi kuin keskimäärin suurissa kaupungeissa.<br />
Valtuusto korotti kunnallisveroprosenttia 19,00 %:iin vuodelle 2010 ja 19,50 %:iin vuodelle 2012.<br />
Kymmenen suurimmin kaupungin joukossa kaupungin veroprosentti jakoi 6. sijan (2 <strong>kaupunki</strong>a)<br />
vuonna 2009, 4. sijan (viisi <strong>kaupunki</strong>a) vuonna 2010, 4. sijan (neljä <strong>kaupunki</strong>a) vuonna <strong>2011</strong> ja 7.<br />
sijan (kolme <strong>kaupunki</strong>a) vuonna 2012.<br />
Jyväskylän käyttömenojen suhteellinen kasvu vuonna 2009 oli 2,8 % ja vuonna 2010 kasvu oli 4,6<br />
%. Suurissa kaupungeissa vastaavat kasvuluvut olivat 3,1 % ja 4,0 %. Kunnissa keskimäärin 4,2 %<br />
ja 3,9 %<br />
Vuonna <strong>2011</strong> käyttömenojen kasvu on 7,5 %, kun se Tilastokeskuksen keräämien kuntien<br />
tilinpäätösennakkotietojen mukaan on kunnissa keskimäärin 4,0 %<br />
Kuntien käyttömenojen vertailussa on huomioitava, että kunnat ovat organisoineet toimintojaan eri<br />
tavalla.<br />
Toteutumisarvio:<br />
Toteutui osittain. Vuosivaihtelut huomattavia.
264<br />
8.3 Lainakannan kasvu pysäytetään vuosikatetta nostamalla sekä investointeja siirtämällä ja<br />
uudelleen arvioimalla.<br />
Kaupungin lainakanta kasvoi vuosina 2009–<strong>2011</strong> yhteensä 65,3 M€. Vuonna 2009 lainakanta<br />
supistui 5,5 M€ ns. ”Valon rahojen” realisoinnin seurauksena.<br />
Yhdistymissopimuksen liitteen mukaan terveen talouden varmistamiseksi investointeja on<br />
supistettava valtuustokaudella 2009–2012 aikana lähtökohtaisesti noin 10 miljoonaa euroa<br />
vuodessa taloussuunnitelman 2008–<strong>2011</strong> tasosta.<br />
Kaupungin ja maalaiskunnan investointien yhteismäärä oli taloussuunnitelman 2008–<strong>2011</strong> mukaan<br />
yhteensä 273,7 milj. euroa. Valtuustokaudelle asetetun 40 miljoonan supistustavoitteen jälkeen<br />
tavoitetaso oli 237,7 milj. euroa.<br />
Vuosien 2009–<strong>2011</strong> tilinpäätösten mukaan investointeja toteutettiin 258,7 milj. euroa. Talousarvion<br />
mukaan vuoden 2012 investoinnit tulevat olemaan 92 milj. euroa, joten investointien yhteismäärä<br />
2009–2012 on 350,7 milj. euroa.<br />
Valtuustokaudelle asetettu tavoite ylittyy siten kaikkiaan 117 miljoonalla eurolla. Lukuihin sisältyvät<br />
JE:n toimesta tehdyt vesi-investoinnit.<br />
Kaupungin investointibudjetin lisäksi vuosina 2009–2012 on toteutettu ja tullaan toteuttamaan<br />
yhteensä 82,1 milj. euron investoinnit, joissa kaupungilla on vuokravastuu. Suurimpina kohteina<br />
ovat olleet EF Oy:n toimesta rakennetut pelastusasemat (18,9 milj. euroa) sekä vuonna 2012<br />
alkava erillisen kiinteistöyhtiön toimesta rakennettava Huhtasuon koulukeskus. Yhteensä 45<br />
miljoonan euron hankkeen kustannuksista 9,6 milj. euroa ajoittuu vuodelle 2012 ja sisältyy siten<br />
valtuustokauden investointeihin.<br />
Toteutumisarvio:<br />
Kaupungin investointiohjelma on ollut merkittävän laaja. Lainakannan kasvua ei ole kyetty<br />
hillitsemään sovitulla tavalla.<br />
8.4 Eläkepoistuma hyödynnetään palvelujen järjestämisessä ja henkilöstösuunnittelussa.<br />
Vuoden 2008 aikana tehdään ylimmän johdon toimesta ja yhteistyössä henkilöstön kanssa<br />
uudelle kunnalle yksikkökohtaiset suunnitelmat henkilöstöresurssien mahdollisista<br />
uudelleen järjestelyistä eläköityminen huomioon ottaen.<br />
Kaupungin palveluksesta henkilöstöä siirtyi eläkkeelle vuosina 2009–<strong>2011</strong> seuraavasti:<br />
Vuosi Vanhuuseläkkeelle Työkyvyttömyyseläkkeelle Yhteensä<br />
2009 109 40 149<br />
2010 114 35 149<br />
<strong>2011</strong> 147 25 172<br />
Yhteensä kaupungin palveluksesta vuosina 2009–<strong>2011</strong> on eläköitynyt 470 henkilöä, muu poistuma<br />
on ollut 363 henkilöä ja organisaatiomuutoksista johtuen kaupungin palveluksesta on siirtynyt 223<br />
henkilöä kaupungin ulkopuolelle. Yhteensä vakituisen henkilöstön poistuma on siten ollut 1056<br />
henkilöä.<br />
Kaupungin palvelukseen on palkattu poistuman seurauksena ja uusina palvelussuhteina vakituisiin<br />
palvelussuhteisiin 963 henkilöä ja määräaikaisia on vakinaistettu 151 henkilöä.<br />
Organisaatiomuutoksien seurauksena kaupungin palvelukseen on siirtynyt 669 henkilöä. Yhteensä<br />
uusia vakituisessa palvelussuhteessa olevia henkilöitä kaupungin palvelukseen on tullut 1783.<br />
Poistuma huomioituna vakituisen henkilöstömäärän lisäys on ollut 727 henkilöä.<br />
Organisaatiomuutoksien vaikutus eliminoituna vuosien 2009–<strong>2011</strong> vakituisen henkilöstömäärän
265<br />
vertailukelpoinen kasvu on ollut 281 henkilöä. Uutta palvelutoimintaa on käynnistetty väestön sekä<br />
erityisesti lasten ja nuorten ja ikääntyneiden määrän kasvun vaikutuksesta.<br />
Hallinnon tehtävistä on poistunut 90 henkilöä, joista 33,5 on täytetty ulkopuolisella rekrytoinnilla.<br />
Loput 56,5 (62,8 %) on täytetty sisäisin järjestelyin tai jätetty täyttämättä. Täyttämättä jätettyjen<br />
hallinnon tehtävien osalta käyttömenojen säästö on vuositasossa 1,5–2,0 milj. euroa (= 39,5<br />
henkeä x 40.000 euroa). Myös hallinnon sisäisten siirtojen toteuttaminen on supistanut<br />
henkilöstömenoja.<br />
Toteutumisarvio:<br />
Toteutui hallinnossa hyvin. Muuten henkilöstövoimavarojen hallinta laaja kokonaisuus, jossa<br />
eri tekijät aiheuttavat muutosta eri suuntiin.<br />
8.5 Tuottavuuden parantamiseksi tehdään vuoden 2008 aikana yksikkötasoiset<br />
suunnitelmat, joissa asetetaan tavoitteet henkilöstön osaamisen kehittämiselle, prosessien<br />
tehostamiselle ja teknologian hyödyntämiselle.<br />
Yhdistymissopimuksessa on useita mainintoja tuottavuuden parantamisesta. Valtioneuvoston<br />
keväällä 2009 tekemän linjauksen mukaisesti <strong>kaupunki</strong> on ollut mukana 20 suurimman kaupungin<br />
tuottavuusohjelmatyössä, joka on edennyt ensisijaisesti osana <strong>kaupunki</strong>en tavanomaista<br />
talousarvion suunnittelua ja toimeenpanoa. Lisäksi aloitettiin seitsemän <strong>kaupunki</strong>en yhteistä<br />
tuottavuuden parantamisen kärkihanketta, joista Jyväskylä veti neljää kärkihanketta.<br />
Tuottavuusohjelma sisältyi ensimmäisen kerran vuoden 2010 talousarvioon ja vuosien 2010–2012<br />
taloussuunnitelmaan. Tuolloin todettiin, että vuosille 2010–2012 asetetaan vuosittain yleinen<br />
tuottavuuden parantamistavoite, jonka mukaan kaupungin palveluja ja toimintoja<br />
kustannusvaikuttavasti kehittämällä ja tuottavuutta parantamalla käyttötalouden menojen kasvua<br />
pystytään hillitsemään siten, että kaupungin talous täyttää terveen kuntatalouden kriteerit<br />
valtuustokauden aikana. Myös vuoden <strong>2011</strong> talousarviossa on määritelty vastaava yleinen tavoite.<br />
Tuottavuusohjelmaan sisältyi seuraavat osakokonaisuudet:<br />
1. Palvelujen järjestämisen laajuuden ja palvelutason linjaukset sekä rakenneuudistukset<br />
Palvelujen järjestämislinjausten sekä palvelu- ja laatutason muutosten ohella kohdistetaan<br />
kehittämistä ainakin seuraaviin osakokonaisuuksiin:<br />
• Suoritepohjainen budjetointi otetaan käyttöön joillakin vastuualueilla.<br />
• Uudet liikelaitostamis- ja yhtiöittämisratkaisut selvitetään osana organisaatiouudistusta.<br />
2. Palveluverkot ja toimitilojen käytön optimointi<br />
Palveluverkkoselvitykset on esitelty luvussa 6.<br />
3. Palvelu- ja organisaatiouudistus sekä palveluprosessien ja toimintatavan kehittäminen<br />
Uuden sukupolven palvelu- ja organisaatiouudistuksen valmistelu korostaa palveluprosessien<br />
kehittämistä vaikuttavuuden ja tehokkuuden näkökulmasta. Selvityshenkilövalmistelussa käytiin<br />
kattavasti läpi palvelukokonaisuuksien kaikki palveluprosessit kuntalais- ja asiakassuuntautuneesti<br />
niin, että toimintatapoja voidaan myös sisällöllisesti uudistaa.<br />
Uuden sukupolven palveluorganisaation valmisteluun liittyvät kokonaisuudet, joissa on mukana<br />
vahvasti tuottavuusnäkökulma:<br />
• Hallinnon ja sen tukipalveluprosessien kehittäminen<br />
• Asiakaspalveluprosessien uudistaminen<br />
• Tukipalvelujen tuotannon tehostaminen ja kuntatoimijoiden yhteiset tuotanto-organisaatiot<br />
• Hankinnat ja hankintaprosessien tehostaminen
266<br />
4. Henkilöstövoimavarojen hallinta, työhyvinvointi ja osaamisen joustava käyttö<br />
Toteutumisarviot palvelualueittain ovat seuraavat:<br />
Kaupunkirakennepalvelut<br />
Tuottavuuden parantamiseen tähtääviä toimenpiteitä ovat olleet mm.:<br />
• kunnallistekniikan rakentamisen vaiheittainen avaaminen kilpailulle<br />
• palveluprosessien suoraviivaistaminen palvelupiste Hannikaisen palveluja vahvistamalla<br />
• vahva panostus organisaation tuottavuutta lisäävään sähköiseen asiointiin esim. erilaisissa<br />
lupaprosesseissa sekä arkistoinnissa<br />
• osallistuminen valtakunnallisiin tuottavuushankkeisiin, kuten Tukefin 3, jossa tehtiin pilottina<br />
Satamakadun rakennusurakan hankinta hyvin tuloksin.<br />
Sivistyspalvelut<br />
Sivistyslautakunta hyväksyi palvelualueensa tuottavuusohjelman 19.5.2009. Toteutumisesta<br />
todetaan tiivistetysti seuraavaa:<br />
• Tilojen käyttö- ja täyttöaste 100 000 euroa: toteutui, Jälkkärin tilat pääosin omiin tiloihin<br />
• Koulunkäyntiavustajien määrän vähentäminen: ei toteutunut, kustannukset ovat kasvaneet<br />
• Henkilöstön eläköitymisen hyödyntäminen 80 000 euroa - on toteutunut<br />
• Teknologian hyödyntäminen näkyy mm. verkkokirjaston, Nuorten Laturin, LiikuntaLaturin,<br />
tilojen varaamisen sekä avustusten valmistelun kehittämistyössä.<br />
Perusopetuksen palveluverkon mitoituksen toteuttaminen sekä erityisen tuen palvelujen<br />
mitoituksen ja sijoittelun optimointi. Koulurakennusten tilankäytön käyttöasteselvityksen ja<br />
toimenpideohjelman tekeminen. Opetuksen talouden- ja toiminnan ohjausjärjestelmän (ml.<br />
resursointi) uudistaminen. Alueellisen johtamisjärjestelmän uudistaminen ja sähköinen<br />
etäkokousjärjestelmän käyttöönotto. Osaamisen kehittäminen suunnitelmallisesti Osaavaohjelmassa.<br />
Sosiaali- ja terveyspalvelut<br />
Hyvien käytäntöjen mallintaminen palveluihin on keskeneräinen alueiden erilaisuuden vuoksi.<br />
Henkilöstön kehittäminen esim. työnjaon ja kannustavan palkkausjärjestelmän uudelleen<br />
arvioinnilla ei ole toteutunut eikä näin ollen tuottavuutta ole pystytty parantamaan.<br />
Toteutumisarvio:<br />
Tuottavuusohjelmatyölle asetettiin tavoitteet ja ohjelmatyö ulottui koko<br />
<strong>kaupunki</strong>organisaatioon. Kaupunki osallistui aktiivisesti VM:n ohjaamaan suurten <strong>kaupunki</strong>en<br />
tuottavuusohjelmatyöhön vetämällä neljää kärkihanketta. Tulokset tuottavuuden<br />
parantamisesta jäivät sangen ohuiksi osin tarkastelujakson lyhyyden vuoksi.<br />
Luku 9. Yhdistymiseen liittyvä investointirahoitus<br />
9.1 Uudessa kunnassa osoitetaan vuosina 2009–2012 maalaiskunnan alueelle noin 37,2<br />
miljoonan euron tasoinen summa sovitun investointitason lisäksi. Lopullinen<br />
yhdistymiseen liittyvän investointirahoituksen määrä on Jyväskylän maalaiskunnan<br />
rahastojen ns. Keski-Suomen valon rahojen sijoitusten arvo 31.12.2008 lisättynä 7,2<br />
miljoonalla eurolla.<br />
Vuoden <strong>2011</strong> tilinpäätöksen mukaan järjestämissopimuksen mukaisista investoinneista entisen<br />
maalaiskunnan alueelle oli ajalla 2009–<strong>2011</strong> toteutunut noin 74 prosenttia (noin 95 miljoonaan<br />
euroa noin 129 miljoonasta eurosta). Vuoden 2012 talousarvion mukaan investointien yhteismäärä
267<br />
on suunnitelmien mukaan yhteensä noin 133 miljoonaa euroa, joka on noin neljä miljoonaa euroa<br />
enemmän kuin järjestämissopimuksen mukainen summa.<br />
Toteutumisarvio:<br />
Toteutuu vuoden 2012 aikana.<br />
Luku 10. Kuntayhtymiä ja sopimuksia koskevat järjestelyt<br />
10.1 Kuntayhtymien jäsenyydet ja muut sopimukset arvioidaan uuden kunnan tarpeiden<br />
näkökulmasta.<br />
Maakunnallisten kuntayhtymien perussopimukset on uusittu.<br />
Toteutumisarvio:<br />
Toteutui.<br />
10.2. Palokan terveydenhuollon kuntayhtymä tuottaa terveyspalvelut Jyväskylän<br />
maalaiskunnan alueelle siirtymäkauden aikana. Siirtymäkausi kestää korkeintaan 31.12.2010<br />
asti.<br />
Korpilahti-Muuramen ja Palokan terveydenhuollon kuntayhtymät purettiin 31.12.2010. Jyväskylän<br />
terveydenhuollon yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen toiminta alkoi vuoden <strong>2011</strong> alusta.<br />
Jyväskylän kaupungin lisäksi ns. JYTE-alueen kuntia ovat Hankasalmi, Muurame ja Uurainen.<br />
Toteutumisarvio:<br />
Toteutui.<br />
10.3 Toisen asteen koulutuksessa tavoitteena on yhtenäinen, koko ikäluokan<br />
koulutukselliset tarpeet huomioon ottava toisen asteen koulutusjärjestelmä, jossa<br />
lukiokoulutus siirretään 1.8.2010 Jyväskylän koulutuskuntayhtymälle.<br />
Valtuusto päätti 24.8.2009, että lukiokoulutus siirretään Jyväskylän koulutuskuntayhtymän<br />
toiminnaksi. Lukiokoulutus siirrettiin 1.8.2010 alkaen koulutuskuntayhtymään.<br />
Toteutumisarvio:<br />
Toteutui.<br />
10.4 Kuntayhtymien omistajaohjausta tehostetaan tekemällä sopimukset ohjauksesta.<br />
Kuntayhtymien luottamushenkilö- ja viranhaltijajohdon tapaamisia on järjestetty merkittävien<br />
asioiden valmistelun yhteydessä. Omistajaohjeita on annettu kaupungin edustajille<br />
kuntayhtymissä. Kuntayhtymien omistajaohjausta ei voida tehostaa nykyisestä voimassa olevan<br />
kuntalain rajoissa muutoin kuin poliittisten ryhmien toimin ja keskinäisin sopimuksin.<br />
Toteutumisarvio:<br />
Ohjausta on toteutettu käytössä olevin keinoin. Kaikissa tapauksissa ohjaus ei ole tuottanut<br />
aiottua tulosta.
Change language