äiti ja tytär - Manialehti.fi
03.01.2015 • Views
Share Embed Flag

äiti ja tytär - Manialehti.fi

äiti ja tytär - Manialehti.fi

äiti ja tytär - Manialehti.fi

SHOW MORE
SHOW LESS
ePAPER READ
DOWNLOAD ePAPER
manialehti.fi

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.

START NOW

UUSI VARSINAISSUOMALAINEN TALOUSAIKAKAUSLEHTI<br />

mania<br />

2004►2<br />

SOPIVASTI TYÖTÄ JA VAPAA-AIKAA<br />

Turun lomalennot menestys<br />

Olli Lehti:<br />

Salon Meriniitty<br />

tarvitsee kehätien<br />

Nolla Nolla Oy<br />

Turkulaista<br />

huonekaludesignia<br />

Pirkko <strong>ja</strong> Johanna<br />

Keskinen ovat<br />

työkavereita <strong>ja</strong><br />

yrittäjiä, mutta myös<br />

äiti <strong>ja</strong> tytär<br />

Testisijoittajien salkut nousivat kahdessa kuukaudessa 8,4 prosenttia!

Elävän musiikin illat:<br />

2.12. jouluspecial<br />

10.12. jouluspecial<br />

17.12. musiikki-ilta<br />

Linnankatu 3 A, puh. 233 9279, www.linnankatu3.<strong>fi</strong><br />

LAINOJA JA TAKAUKSIA PK-YRITYKSILLE<br />

TURUN ALUEKONTTORI<br />

Puh. 020 460 3610<br />

Eerikinkatu 2, 20100 Turku<br />

www.<strong>fi</strong>nnvera.<strong>fi</strong><br />

Takana vas. Mårten Rosenberg, Karina Fogel,<br />

Jyrki Isotalo, Anu Suvivuo, Jukka-Matti<br />

Kar<strong>ja</strong>lainen, Tuomas Kuhmonen, Saini Kuusela,<br />

Jan Lassfolk. Edessä vas. Sei<strong>ja</strong> Pelkonen,<br />

Päivikki Konkola, Kaarina Nieminen, Leena<br />

Elonen <strong>ja</strong> Markku Laineeno<strong>ja</strong>.<br />

Rahoitusneuvottelut<br />

Yritystutki<strong>ja</strong>t<br />

Päätoimialat<br />

Karina Fogel 020 460 3611 Mekaniikka, bioteknologia, kemia<br />

Jyrki Isotalo 020 460 3612 Tietotekniikka, viestintä, elintarvike<br />

Tuomas Kuhmonen 020 460 3607 Maantiekuljetus, metalliteollisuus<br />

Kaarina Nieminen 020 460 3601 Elektroniikka, sosiaalialan yrittäminen<br />

Rahoituspäälliköt<br />

Jan Lassfolk 020 460 3604 Muoviteollisuus, merenkulku, matkailu<br />

Jukka-Matti Kar<strong>ja</strong>lainen 020 460 3614 Metalli- <strong>ja</strong> konepa<strong>ja</strong>teollisuus<br />

Mårten Rosenberg 020 460 3605 Puutoimialat<br />

Neuvonta <strong>ja</strong> käytännön rahoitusasioiden hoito<br />

Rahoitusassistentit<br />

Leena Elonen 020 460 3602<br />

Saini Kuusela 020 460 3613<br />

Anu Suvivuo 020 460 3603<br />

Asiakaspalvelusihteeri<br />

Päivikki Konkola 020 460 3616<br />

Aluejohta<strong>ja</strong><br />

Markku Laineeno<strong>ja</strong> 020 460 3608<br />

Apulaisaluejohta<strong>ja</strong><br />

Sei<strong>ja</strong> Pelkonen 020 460 3615 Telakkateollisuuden alihankki<strong>ja</strong>t,<br />

muut projektitoimitta<strong>ja</strong>t<br />

2 mania - SOPIVASTI TYÖTÄ JA VAPAA-AIKAA

mania►sisällys 2/2004<br />

TOIMITUKSELTA<br />

Luetteloiden<br />

puristuksessa<br />

Kaukana ovat a<strong>ja</strong>t, jolloin puhelinluettelo<br />

oli harmaa lista nimiä <strong>ja</strong> puhelinnumeroita.<br />

Kilpailutilanne on vuosien<br />

mittaan kiristynyt monenkir<strong>ja</strong>vien<br />

uusien hakemistojen <strong>ja</strong> luetteloiden<br />

myötä. Lounais-Suomessa ilmestyy<br />

ensi keväänä kaksi ”virallisen” oloista<br />

puhelinluetteloa, joista toisen julkaisi<strong>ja</strong><br />

on Eniro <strong>ja</strong> toisen, sen perinteisen<br />

LOU:n, julkaisi<strong>ja</strong> Fonecta.<br />

Näyttävän mainoskampan<strong>ja</strong>n herättämänä<br />

otin yhteyttä Eniroon varmistaakseni,<br />

että oman yrityksemme<br />

uudet, näinä päivinä käyttöön tulevat<br />

tiedot ehtivät ennen LOU-luetteloa<br />

suoraan koteihin <strong>ja</strong> konttoreihin <strong>ja</strong>ettavaan<br />

Eniron luetteloon. Tiedot päivitettiin,<br />

mutta samalla ilmaisten perustietojen<br />

rinnalle tehdyille kolmelle<br />

sinänsä hyödylliselle lisäykselle kertyi<br />

hintaa 100 euroa.<br />

Seuraavana aamuna Turun Sanomissa<br />

osui silmiini Fonectan ilmoitus,<br />

jossa painotettiin tekeillä olevan Lounais-Suomen<br />

alueen luettelo. Palasin<br />

edellisen päivän lehteen <strong>ja</strong> epäilykseni<br />

sai vahvistusta: Eniron luettelo on<br />

Turun seudun luettelo – se ei siis kata<br />

koko lounaista Suomea.<br />

Totesin, että ilmeisesti samat lisäykset<br />

pitäisi tehdä myös LOU-luettelon<br />

sivuille. Puhelinluettelo on kuitenkin<br />

internetin voittokulusta huolimatta<br />

niin tärkeä opus, ettei siellä näkymistä<br />

voi jättää väliin.<br />

Kilpailu yleensä koituu asiakkaan<br />

eduksi, mutta tässä tapauksessa en<br />

ole siitä enää aivan varma. Putoaako<br />

hintataso kilpailun myötä niin paljon,<br />

jotta näkyminen kahdessa luettelossa<br />

maksaisi saman tai mieluummin vähän<br />

vähemmän kuin aikaisemmin yhdessä<br />

luettelossa<br />

10<br />

Timo Ylinen <strong>ja</strong><br />

Tommi Mäkelä<br />

Tilojen<br />

muunneltavuus<br />

Seat Altean valtti 22<br />

13<br />

Tässä lehdessä myös:<br />

Olli Lehti<br />

Mies tuhansien<br />

neliöiden takana<br />

Maatalousmuseon<br />

näyttelypäällikkö<br />

Mia Juva viihtyy<br />

maaseudulla<br />

Kirjoitta<strong>ja</strong>vieraana maakuntajohta<strong>ja</strong> Christer Nyback 4<br />

A<strong>ja</strong>nkohtaista: Kuulumisia lentoasemalta 6<br />

Uusiin asemiin: Tapio Peltomäki <strong>ja</strong> Kai Lahtonen 13<br />

Pirkko <strong>ja</strong> Johanna Keskinen: äiti, tytär <strong>ja</strong> kaksi autokauppaa 16<br />

Suuret setelit: Testisijoittajien salkut kovassa kasvussa 19<br />

Salkunvarti<strong>ja</strong> Veikko Karhulahti 20<br />

Nolla Nolla suunnittelee <strong>ja</strong> valmistaa huonekalu<strong>ja</strong> 24<br />

Klubikierroksella LC Uusikaupunki/Männäinen 26<br />

Espan<strong>ja</strong>laisen keittiön lumoissa 28<br />

Innovoimaa: Tapio Ritvasella on yli 600 eri innovaatiota 30<br />

Huom! Uusi osoite <strong>ja</strong> lankapuhelimet 1.12.2004 alkaen:<br />

Kustanta<strong>ja</strong> Viestintämania Oy, Kristiinankatu 6 A, 20100 Turku, puhelin (02) 880 7080, fax (02) 880 7088.<br />

mania@viestintamania.<strong>fi</strong> Päätoimitta<strong>ja</strong> Riku Näsänen, 040 540 9135, riku.nasanen@viestintamania.<strong>fi</strong> Ilmestyy kuusi<br />

numeroa vuodessa Painopaikka Finepress Oy, Turku Painos 14.000 kappaletta Jakelu Postin ykkösosoitteettomana<br />

kaikkiin varsinaissuomalaisiin yrityksiin. ISSN 1795-326X, verkossa 1795-3278 www.viestintamania.<strong>fi</strong><br />

Lähetä yritysuutisia, juttuvinkkejä <strong>ja</strong> palautetta: mania@viestintamania.<strong>fi</strong><br />

3

mania►näkökulmia<br />

kirjoitta<strong>ja</strong>vieras<br />

CHRISTER<br />

NYBACK<br />

Turunmaan<br />

seutujohta<strong>ja</strong><br />

Tuloksia <strong>ja</strong> uhkakuvia<br />

Saariston määritteleminen globaalista tai EU-näkökulmasta on vaikeaa.<br />

Kansallisesti tarkasteltuna Varsinais-Suomen saaristo kuuluu kuitenkin<br />

maamme laajimpaan saaristoalueeseen. On helppo määritellä saaristo<br />

alueeksi, joka maantieteensä, pitkien etäisyyksiensä <strong>ja</strong> harvan asutuksensa takia<br />

tarvitsee erikoisratkaisu<strong>ja</strong>.<br />

EU:n kuluvalla, loppuaan lähestyvällä ohjelmakaudella mahdollisuutemme<br />

saada rahoitusta eri saaristohankkeisiin on ollut hyvä. Työ innovatiivisten<br />

hankkeiden edellytysten turvaamiseksi myös seuraavalla ohjelmakaudella on<br />

käynnissä. Alueemme väestöpoh<strong>ja</strong> tekee työstä erityisen haastavan, sillä EUyhteyksissä<br />

resurssien<strong>ja</strong>ko useimmiten perustuu euroa/asukas-periaatteeseen.<br />

Siksi laajemmasta mittakaavasta tarkasteltuna saaristo vaikuttaa vähemmän<br />

tärkeältä alueelta. Näyttää siltä, että kansallinen politiikka tulee tulevaisuudessa<br />

olemaan saariston kehityksen kannalta avainasemassa.<br />

Turunmaan viime vuosina tehostunut <strong>ja</strong> paremmin koordinoitu seutuyhteistyö<br />

on johtanut konkreettisiin tuloksiin. Erikoisosaamista on keskitetty<br />

alueen eri osiin. Korpoströmin saaristokeskukseen on koottu meri- <strong>ja</strong> saaristoympäristöön<br />

liittyvää osaamista <strong>ja</strong> Kemiönsaarella panostettu saaristomaaseutuun<br />

<strong>ja</strong> -maatalouteen liittyvän osaamisen kehittämiseen.<br />

Turunmaan seutukunta on viime vuosien aikana myös määrätietoisesti<br />

kohdentanut voimavaro<strong>ja</strong> informaatio- <strong>ja</strong> kommunikaatioteknologiaan <strong>ja</strong> rakentanut<br />

toimivaa seutuverkkoa. Ilahduttavaa on, että Varsinais-Suomen liiton<br />

hil<strong>ja</strong>ttain hyväksymä, koko maakuntaa koskeva laa<strong>ja</strong>kaistastrategia perustuu<br />

samaan <strong>fi</strong>loso<strong>fi</strong>aan, jonka poh<strong>ja</strong>lta Turunmaa on rakentanut omaa<br />

Skärgårdnet-seutuverkkoaan. Lähtökohtanamme on ollut rakentaa tietotekniikan<br />

avulla ne ”sillat”, joita maantieteellisesti ha<strong>ja</strong>naisella seudulla tarvitaan.<br />

Myös matkailuelinkeino on koko a<strong>ja</strong>n kasvanut <strong>ja</strong> perinteinen kesämökkiasuminen<br />

muuttuu yhä useammin pysyvämmäksi kakkosasumiseksi.<br />

Turunmaan seutu tekee aktiivisesti töitä edunvalvonnan, kunnallisen yhteistyön,<br />

elinkeinojen kehittämisen, ICT:n <strong>ja</strong> liikenneyhteyksien sekä ympäristön<br />

<strong>ja</strong> asumisen osa-alueilla. Taustalla on visiomme siitä, että haluamme<br />

myös <strong>ja</strong>tkossa olla eurooppalainen tulevaisuusalue, jonka peruselementtejä<br />

ovat puhdas ympäristö, sosiaalinen yhteisöllisyys <strong>ja</strong> ainutlaatuinen elämäntapa.<br />

Edellä kuvatulla tasolla asiat ovat hyvin, mutta suuri huoli liittyy Turunmaan<br />

läntiseen saaristoon. Uusi uhkakuva syntyi eduskunnassa parhaillaan<br />

käsiteltävän puolustuspoliittisen selonteon myötä. Jos selonteon ehdotukset<br />

hyväksytään esitetyssä muodossa <strong>ja</strong> rannikkopatteristo lopetetaan, ovat seuraukset<br />

dramaattiset. Esimerkiksi Korppoon va<strong>ja</strong>an tuhannen asukkaan kunnasta<br />

häviää lyhyessä a<strong>ja</strong>ssa kolmasosa työpaikoista, josta seurauksena on verotulojen<br />

romahtaminen. Kerrannaisvaikutukset ovat suuret kun koko paikallinen<br />

yhteisö <strong>ja</strong> peruspalvelujen tuotanto joutuvat huteralle poh<strong>ja</strong>lle.<br />

Tulee olemaan mielenkiintoista nähdä, mitä valtion puolelta esitetyt kauniit<br />

a<strong>ja</strong>tukset valtion virkojen ha<strong>ja</strong>sijoittamisesta tulevat käytännössä tarkoittamaan.<br />

Ilman toimivaa paikallisyhteisöä asukkaineen <strong>ja</strong> palveluineen ei saaristo<br />

enää tule olemaan yhtä vetovoimainen <strong>ja</strong> kiinnostava myöskään vapaa-a<strong>ja</strong>n<br />

asukkaille <strong>ja</strong> muille saariston kävijöille.<br />

4<br />

mania - SOPIVASTI TYÖTÄ JA VAPAA-AIKAA

YKSI kysymys<br />

KOLME vastausta<br />

Vieläkö muistat viime<br />

vuoden pikkujoulut<br />

- Viime vuonna olimme ensin Åbo Svenska Teaterissa,<br />

minkä jälkeen siirryimme tunnelmalliselle<br />

illalliselle. Illallisen lomassa näytelmän päätähtenä<br />

esiintynyt Riki Sorsa teki henkilöstölle yllätyksenä<br />

tulleen vierailun illallisravintolaamme. Hän<br />

todella osasi ottaa yleisönsä.<br />

- On tärkeää, että pikkujoulujen jälkeen kaikilla<br />

on positiivinen mieli, mukava palata taas työpaikalle<br />

<strong>ja</strong> yhteishenki noussut. Myös pikkujoulujen<br />

valmistelu koko henkilökunnan kesken on<br />

tärkeää.<br />

Apteekkari Markku Knuutila<br />

Linnan Apteekki<br />

- Vietimme pikkujoulu<strong>ja</strong> viime vuonna Santtiotalolla<br />

Pyhärannassa. Mieleeni jäi joulupukki, joka<br />

juonsi kilpailun, jossa piti piirtää oma kuva sokkona.<br />

Jouduin itsekin kilpailuun mukaan.<br />

- Pikkujoulumme järjestelyistä vastaa henkilöstökerho<br />

Sähkönen. Tänä vuonna vietämme<br />

pikkujoulu<strong>ja</strong> laivaristeilyn merkeissä. Ennen iltaa<br />

kokoonnumme omissa tiloissa viralliseen osuuteen,<br />

jossa mm. muistetaan palvelusvuosia saavuttaneita.<br />

VERENLUOVUTTAJIA<br />

TARVITAAN KOKO AJAN!<br />

Toimitusjohta<strong>ja</strong> Jarmo K. Lahtinen<br />

Vakka-Suomen Voima Oy<br />

- Koska pääpaikkamme on Raisiossa, suuntaamme<br />

Loimaalta pikkujoulun viettoon Raisioon. Aluksi<br />

on tavallisesti pieni katsaus päättyvään vuoteen.<br />

Juhlat <strong>ja</strong>tkuvat varsin perinteisesti: tarjolla<br />

on ruokaa, ohjelmaa <strong>ja</strong> virvokkeita. Osa suuntaa<br />

loppuillasta kaupungille.<br />

- Henkilöstö tuntuu viihtyvän parhaiten näissä<br />

perinteisen kaavan mukaan järjestetyissä juhlissa.<br />

Olemme joskus käyneet mm. teatterissa,<br />

mutta osanotto jäi silloin muita vuosia heikommaksi.<br />

Johta<strong>ja</strong> Juha Ala-Nissilä<br />

Varsinais-Suomen Auto-Center Oy,<br />

Loimaan toimipiste<br />

Löytyykö työpaikaltanne vähintään 4-5<br />

henkilöä, jotka olisivat halukkaita luovuttamaan<br />

verta Soittakaa veripalvelutoimistoon,<br />

puh. (02) 276 2222, <strong>ja</strong> kysykää<br />

Veripalvelun järjestämää kyytiä!<br />

Turun veripalvelutoimisto on avoinna<br />

ma, to 11–19 sekä ti, ke, pe 9–15.<br />

Os. Läntinen pitkäkatu 33.<br />

SINUAKIN TARVITAAN!<br />

www.veripalvelu.<br />

Lähetä yritysuutisia, juttuvinkkejä <strong>ja</strong> palautetta: mania@viestintamania.<strong>fi</strong><br />

5

mania►a<strong>ja</strong>nkohtaista<br />

tulossa<br />

5.12. Turun Messukeskus:<br />

Joulumyyjäiset. Järjestää<br />

Lounais-Suomen Syöpäyhdistys.<br />

5., 12. <strong>ja</strong> 19.12. Turun<br />

Puutori: Turun Wanhan A<strong>ja</strong>n<br />

Joulumarkkinat. Järjestää Turun<br />

Wanhan A<strong>ja</strong>n Markkinat ry.<br />

4.–5., 11.–12., <strong>ja</strong> 18.–19.12.<br />

Vanhan Suurtorin Joulumarkkinat.<br />

Järjestää Turun Kulttuurikeskus.<br />

5.12. Elysée Arena:<br />

Itsenäisyyspäivän aaton<br />

suurtanssit. Järjestää<br />

Auraviihde <strong>ja</strong> Turkuhalli.<br />

6.12. Turun konserttitalo:<br />

Turun kaupungin itsenäisyyspäivän<br />

juhlakonsertti.<br />

6.–9.1.2005 Turun<br />

Messukeskus: Caravan<br />

Show 2005. Automatkailun<br />

megatapahtuma.<br />

19.–21.1.2005 Turun<br />

Messukeskus: Taita<strong>ja</strong> 2005.<br />

Nuorten ammattitaitokilpailu.<br />

Järjestää Turun ammattiinstituutti.<br />

19.–21.1.2005 Turun<br />

Messukeskus: Next Step 2005.<br />

Työpaikka- <strong>ja</strong> koulutusmessut.<br />

Järjestää Sakki ry.<br />

29.–30.1.2005 Holiday<br />

Club Caribia: Häät.<br />

Järjestää Interdialogi Oy<br />

29.–30.1.2005 Turun<br />

Messukeskus: Top Dog<br />

Show 2005. Kansainvälinen<br />

koiranäyttely.<br />

Kerro meille yritys-, nimitys- <strong>ja</strong><br />

muista liike-elämän tapahtumista.<br />

Sähköpostiosoitteemme on<br />

mania@viestintamania.<strong>fi</strong> .<br />

Muut yhteystiedot löydät<br />

sivun 3 alareunasta.<br />

Lomalennot Turusta<br />

Kanarialle menestys<br />

Turun lentoasemalta on jälleen vuoden a<strong>ja</strong>n päässyt<br />

säännöllisillä lomalennoilla etelän aurinkoon.<br />

Matkanjärjestäjistä mm. Tjäreborg <strong>ja</strong> Hispania käyttävät<br />

Turkua yhtenä lomalentojensa lähtökenttänä.<br />

Runsain tarjonta Turun lomalennoista<br />

on Tjäreborgilla. Se aloitti lomalennot<br />

viime vuoden syksyllä lentäen talvikauden<br />

a<strong>ja</strong>n kerran viikossa Gran<br />

Canarialle.<br />

- Kesän a<strong>ja</strong>n Turun lähdöt suuntasivat<br />

Kyprokselle. Ensi kesän kohteena<br />

tulee olemaan Bulgarian Sunny<br />

Beach, kertoo Tjäreborgin Turun toimistopäällikkö<br />

Marjo Lehtinen.<br />

Lehtisen mukaan kysyntä on ollut<br />

runsasta <strong>ja</strong> palaute positiivista.<br />

- Siksi uskalsimme tuplata lähtöjen<br />

määrän tälle talvikaudelle. Nyt lennämme<br />

tiistaisin Teneriffalle <strong>ja</strong> lauantaisin<br />

Las Palmasiin. Käytännössä<br />

kaikki Turun lähdöt ovat olleet loppuunmyytyjä.<br />

Maaliskuun loppuun<br />

<strong>ja</strong>tkuvista Kanarian lennoista on tähän<br />

mennessä myyty jo 85 prosenttia,<br />

eikä hinto<strong>ja</strong> ole juuri tarvinnut alentaa<br />

lähtöpäivien lähestyessä, Lehtinen<br />

kertoo.<br />

Tjäreborgin kanssa samaan konserniin<br />

kuuluvan Vingin hyvät kokemukset<br />

muista Pohjoismaista ovat<br />

kannustaneet myös Suomen Tjäreborgia<br />

lisäämään maakuntakenttien käyttöä.<br />

Tänä talvena lähtöjä on Helsingin<br />

lisäksi jo viideltä muulta kentältä.<br />

Oulun, Tampereen <strong>ja</strong> vuosi sitten alkaneiden<br />

Turun lentojen rinnalle tulivat<br />

täksi talveksi myös Kouvola <strong>ja</strong><br />

Kuopio.<br />

- Matkustajilta tullut palaute on ollut<br />

erittäin positiivista. Moni Turusta<br />

matkaan lähtenyt sanoo, että on ihana<br />

lähteä matkaan Turusta. Käyttämämme<br />

lentoyhtiöt Air Cypria <strong>ja</strong> Spanair<br />

ovat saaneet kiitosta, samaten Ilmailulaitoksen<br />

tarjoama mahdollisuus<br />

maksuttomaan pysäköintiin, Lehtinen<br />

listaa.<br />

Marjo Lehtisen mukaan Tjäreborgin<br />

Turusta lähtevät lomalennot ovat<br />

osoittautuneet menestykseksi.<br />

Matkusta<strong>ja</strong>t tulevat pääosin Turun<br />

lähialueilta.<br />

- Porin, Loimaan, Forssan <strong>ja</strong> Salon<br />

muodostaman ra<strong>ja</strong>n sisäpuolelta tulee<br />

arviolta 90 prosenttia matkustajista.<br />

Tjäreborgin jälkeen aktiivisimmin<br />

Turun kenttää käyttää Espan<strong>ja</strong>n matkoihin<br />

erikoistunut Hispania. Jälleen<br />

19. helmikuuta alkaen se lennättää<br />

varsinaissuomalaisia Espan<strong>ja</strong>n Malagalle.<br />

Espan<strong>ja</strong>laisen lentoyhtiön Futuran<br />

Boeing 734 -koneella tehtävät lennot<br />

lähtevät Turusta lauantaiaamuisin<br />

huhtikuun lopulle asti.<br />

6 mania - SOPIVASTI TYÖTÄ JA VAPAA-AIKAA

Turun lentokentän<br />

matkusta<strong>ja</strong>määrä<br />

kasvussa<br />

Turun lentoaseman matkusta<strong>ja</strong>määrät ovat kuluvana<br />

vuonna useita vuosia <strong>ja</strong>tkuneen laskusuuntauksen jälkeen<br />

kääntyneet kasvuun. Viime vuonna lentoaseman<br />

kautta kulki 298 545 matkusta<strong>ja</strong>a, mikä merkitsi 300 000<br />

matkusta<strong>ja</strong>n ra<strong>ja</strong>n alittumista ensimmäisen kerran sitten<br />

vuoden 1995. Turussa Ilmailulaitoksen asiakas- <strong>ja</strong><br />

liiketoimintasektoreista vastaavan Juha Aaltosen arvion<br />

mukaan tänä vuonna matkusta<strong>ja</strong>määrä tulee palaamaan<br />

vuoden 2002 tasolle eli noin 310 000 matkusta<strong>ja</strong>an.<br />

- Muutamaa kuukautta lukuun ottamatta ovat matkusta<strong>ja</strong>määrät<br />

ylittäneet viime vuoden vastaavan a<strong>ja</strong>n<strong>ja</strong>kson<br />

sekä tälle vuodelle suunnitellut luvut. Esimerkiksi<br />

lokakuussa kasvua viime vuoden lokakuuhun kertyi<br />

seitsemän prosenttia.<br />

Koko vuoden osalta kasvua kir<strong>ja</strong>ttaneen ainakin neljä<br />

prosenttia, mikäli marras- <strong>ja</strong> joulukuun luvut noudattavat<br />

niille asetettu<strong>ja</strong> tavoitteita.<br />

- Säännöllisten reittilentojen osalta kasvu on ollut<br />

vähäistä, mutta lomalentojen lisääntyminen on kasvattanut<br />

matkustajien kokonaismäärää. Lokakuussa kansainvälisen<br />

tilausliikenteen osuus 32 000 matkusta<strong>ja</strong>n<br />

yhteismäärästä oli noin 12 prosenttia, Juha Aaltonen<br />

kertoo.<br />

Kaikkien aikojen vilkkain vuosi Turun lentoasemalle<br />

on ollut vuosi 1986. Silloin Turun lentoaseman kautta<br />

matkusti yli 450 000 matkusta<strong>ja</strong>a.<br />

Uusi Audi-Center nousee Turun VV-Auton<br />

yhteyteen ensi vuoden aikana.<br />

Turkuun uusi<br />

Audi-Center<br />

Lomalennot ovat nostaneet Turun lentoaseman<br />

matkusta<strong>ja</strong>määriä tänä vuonna.<br />

Turun VV-Auto Oy:n toimitilat Rieskalähteentiellä laajenevat<br />

ensi vuonna uudella laajennusosalla. Uusiin tiloihin sijoittuu<br />

Suomen toinen Audi-Center.<br />

VV-Auton nykyisten noin 6000 neliön tilojen <strong>ja</strong>tkeeksi<br />

nousee yli 2000 neliön lisäosa. Nykyisen peltikor<strong>ja</strong>amon<br />

viereen nouseviin tiloihin sijoittuvat Audin myynti- <strong>ja</strong> kor<strong>ja</strong>amotoiminnot.<br />

Samalla peltikor<strong>ja</strong>amolle järjestyy kaivattua<br />

lisätilaa.<br />

Audin uusi myymälä noudattaa merkin maailmanlaajuisesti<br />

soveltamaa ns. Hangaari-konseptia. Konseptin mukaiset<br />

avarat <strong>ja</strong> korkeat tilat sijoittuvat kaarevan katon alle.<br />

Seinistä suuri osa on lasia.<br />

Rakennustyöt ajoittuvat ensi vuoteen. Tavoitteena on<br />

ottaa uudet tilat käyttöön viimeistään ensi vuoden lopulla.<br />

Laajennuksen myötä Turun VV-Auto tulee palkkaamaan<br />

myös muutamia uusia työntekijöitä sekä myynnin että<br />

huoltokor<strong>ja</strong>amon puolelle.<br />

Suomen ensimmäinen uuden konseptin mukainen Audi-Center<br />

avattiin heinäkuussa Espooseen.<br />

Lähetä yritysuutisia, juttuvinkkejä <strong>ja</strong> palautetta: mania@viestintamania.<strong>fi</strong><br />

7

mania<br />

mania - SOPIVASTI TYÖTÄ JA VAPAA-AIKAA<br />

• liike-elämän ihmiset,<br />

ilmiöt <strong>ja</strong> trendit<br />

paikallisesta näkökulmasta<br />

• kuusi värikästä<br />

numeroa vuodessa<br />

• maksutta 14.000<br />

varsinaissuomalaiseen<br />

yritykseen<br />

Kerro meille<br />

• juttuvinkit<br />

• nimitysuutiset<br />

• tulevat tapahtumat<br />

mania@viestintamania.<strong>fi</strong><br />

Huom! Uusi osoite <strong>ja</strong> puhelinnumero 1.12.2004 alkaen:<br />

VIESTINTÄMANIA OY Puhelin (02) 880 7080<br />

Kristiinankatu 6 A Fax (02) 880 7088<br />

20100 TURKU www.viestintamania.<strong>fi</strong><br />

8 mania - SOPIVASTI TYÖTÄ JA VAPAA-AIKAA

mania►a<strong>ja</strong>nkohtaista<br />

Per<strong>ja</strong>ntai keskittyy<br />

suunnitteluun<br />

Kilpailu varsinaissuomalaisten mainostoimistojen<br />

välillä kiristyy. Uusi<br />

kaupallisen viestinnän suunnittelutoimisto<br />

Per<strong>ja</strong>ntai Oy on kolmen pitkään<br />

alalla toimineen turkulaisen yhteenliittymä.<br />

Aurakatu 5:ssä toimivan<br />

yrityksen toimitusjohta<strong>ja</strong> on copywriter<br />

Kati Nyberg. Muut osakkaat ovat<br />

digitaalisen median suunnitteli<strong>ja</strong> Jussi<br />

Niinikoski <strong>ja</strong> AD Kai Korpelainen.<br />

Kaikkien työpaikka siirtyi Kauppatorin<br />

ylälaidalta alalaidalle, sillä aikaisemmin<br />

he työskentelivät O<strong>ja</strong>lasaari<br />

Markkinointiviestinnän palveluksessa<br />

Aurakatu 14:ssä.<br />

- Olemme tehneet pitkään yhdessä<br />

töitä <strong>ja</strong> nyt tuli aika toteuttaa yksi haave<br />

<strong>ja</strong> kokeilla työntekoa oman yrityksen<br />

puitteissa. Alalla on meneillään<br />

rakennemuutos, jossa syntyy uusia,<br />

pieniä <strong>ja</strong> palvelevia toimisto<strong>ja</strong>, Kati<br />

Nyberg muistuttaa.<br />

Uuden toimiston painopiste tulee<br />

olemaan markkinoinnin suunnittelussa.<br />

Per<strong>ja</strong>ntain ominta osaamisaluetta<br />

on b-to-b-markkinointi <strong>ja</strong> digitaalinen<br />

viestintä. Tavoitteena on, että<br />

vuoden kuluttua Per<strong>ja</strong>ntain toimistossa<br />

työskentelisi 6–7 monimediaosaa<strong>ja</strong>a.<br />

Uuden yhtiön ensimmäinen asiakas<br />

tulee Helsingistä. Ympäristönhuoltoon<br />

sekä kiinteistöjen <strong>ja</strong> laitosten<br />

ylläpitoon erikoistunut Lassila &<br />

Tikano<strong>ja</strong> Oyj viettää tulevana vuonna<br />

100-vuotisjuhlavuottaan. Muun<br />

markkinointiviestinnän lisäksi Per<strong>ja</strong>ntai<br />

osallistuu juhlavuoden toimenpiteiden<br />

suunnitteluun <strong>ja</strong> toteutukseen.<br />

Per<strong>ja</strong>ntain perusta<strong>ja</strong>t Kai Korpelainen (vas.), Kati Nyberg <strong>ja</strong> Jussi Niinikoski<br />

siirtyivät yrittäjiksi O<strong>ja</strong>lasaari Markkinointiviestinnän palveluksesta.<br />

Aurajoen Puhelimelle<br />

lisää kaistaa<br />

<strong>ja</strong> neliöitä<br />

Turussa <strong>ja</strong> Kaarinassa toimiva Finnetryhmään<br />

kuuluva Aurajoen Puhelin<br />

Oy on ensimmäisenä Suomessa tuonut<br />

markkinoille ADSL2+ -tekniikkaa<br />

hyödyntävät laa<strong>ja</strong>kaistayhteydet. Joulukuussa<br />

käyttöön otettava tekniikka<br />

mahdollistaa laa<strong>ja</strong>kaista-asiakkaille<br />

tiedonsiirtonopeutta jopa 16 megatavua<br />

sekunnissa.<br />

- Tekninen valmius meillä on ollut<br />

olemassa jo hyvän aikaa, mutta vasta<br />

nyt päätelaitevalmista<strong>ja</strong>t ovat kyenneet<br />

tarjoamaan nopeuden edellyttämiä<br />

ADSL-modeeme<strong>ja</strong>. Seuraava askel<br />

tulevat olemaan 24 megatavun<br />

sekuntinopeudella toimivat yhteydet,<br />

joihin valokuituverkkomme <strong>ja</strong> Lucent<br />

Stinger -keskittimemme jo pystyvät.<br />

Niiden hyödyntäminen on vain a<strong>ja</strong>n<br />

kysymys, arvioi Aurajoen Puhelimen<br />

toimitusjohta<strong>ja</strong> Samuli Salanterä.<br />

Huippunopeudet edellyttävät, että<br />

etäisyys puhelinyhtiön alueverkon<br />

keskittimestä ei kasva liian pitkäksi.<br />

Esimerkiksi 16 megatavun nopeus<br />

edellyttää, että etäisyys keskittimeen<br />

on enintään muutaman kilometrin.<br />

- Toinen nopeuteen vaikuttava tekijä<br />

on kiinteistön verkon laatu. Heikkolaatuinen<br />

kupariverkko hidastaa<br />

tiedonsiirtonopeutta vanhoissa, televerkoltaan<br />

saneeraamattomissa kiinteistöissä,<br />

muistuttaa Salanterä.<br />

Aurajoen Puhelin keskittää joulukuun<br />

aikana hallintonsa <strong>ja</strong> yritysmyyntinsä<br />

yhden katon alle. Puhelinyhtiö<br />

muuttaa Kurjenmäentie 3:<br />

ssa si<strong>ja</strong>itseviin entisiin Alkon tiloihin.<br />

Muuton jälkeen uusissa tiloissa työskentelee<br />

21 henkeä.<br />

Uusien tilojen myötä osa vanhoista<br />

asiakaspalvelupisteistä ajetaan asteittain<br />

alas.<br />

Toimitusjohta<strong>ja</strong> Samuli Salanterän<br />

mukaan uusiin tiloihin perustetaan<br />

myös alkuvaiheessa 5–6 henkeä työllistävä<br />

contact center. Yhteyspalvelukeskus<br />

tuottaa palvelu<strong>ja</strong> lähinnä Aurajoen<br />

Puhelimen omiin tarkoituksiin.<br />

Lähetä yritysuutisia, juttuvinkkejä <strong>ja</strong> palautetta: mania@viestintamania.<strong>fi</strong><br />

9

neliöiden t<br />

mania►henkilö<br />

Mies tuh<br />

10 mania - SOPIVASTI TYÖTÄ JA VAPAA-AIKAA

Perttelissä syntynyt Olli Lehti on elänyt lähes<br />

koko ikänsä Salon ympäristössä. 1970-luvulla<br />

hän ehti työskennellä viisi vuotta Turussa<br />

mm. myyntipäällikön tehtävissä, mutta vuodesta<br />

1979 hän on toiminut yrittäjänä Salossa.<br />

Lehden yritystoiminta alkoi Fordin jälleenmyyjänä.<br />

Olli Lehti Oy myi myös traktoreita, mutta<br />

luopui niistä kaksi vuotta ennen autoliikkeen myymistä<br />

vuonna 1991. Parhaimmillaan, juuri ennen<br />

yrityksestä luopumista Olli Lehti Oy myi 300 uutta<br />

henkilöautoa vuodessa liikevaihdon kohotessa<br />

noin 10 miljoonan euron tasolle.<br />

- Myimme yrityksen, koska alkoi tuntua siltä, että<br />

alan kehitysmahdollisuudet Salossa olivat ra<strong>ja</strong>lliset.<br />

Samalla kiinteistöbisnes alkoi vetää puoleensa,<br />

sillä ensimmäiset sijoitus- <strong>ja</strong> kehittämiskohteet<br />

olimme hankkineet jo ennen autoliikkeestä luopumista,<br />

Olli Lehti kertoo.<br />

Meri-Teijosta Lapin veroinen<br />

vapaa-a<strong>ja</strong>n kohde<br />

Perniön Teijon alueen<br />

<strong>ja</strong>lostaminen vapaa-a<strong>ja</strong>n<br />

kohteena <strong>ja</strong> Salon Meriniityn<br />

kehittäminen monipuolisena<br />

teollisuusalueena ovat<br />

salolaisen yrittäjän Olli Lehden<br />

arkea. Työnsä ohessa hän<br />

pyrkii edistämään Salon<br />

ympärille suunnitellun<br />

kehätien rakentamista.<br />

ansien<br />

akana<br />

Perniön Meri-Teijossa sai vapaa-a<strong>ja</strong>n alueen rakentaminen<br />

vauhtia 1990-luvun puolivälissä.<br />

- Pääosin olemme hankkineet Meri-Teijon alueen<br />

vuosina 1996–2004 aikana tehdyillä kaupoilla.<br />

Olemme vuosittain ostaneet kiinteistöjä <strong>ja</strong> maaalueita,<br />

<strong>ja</strong>lostaneet vanhaa <strong>ja</strong> rakentaneet uutta.<br />

Meri-Teijon alueella Lehden yhtiöillä, lähinnä<br />

Mathildedalin Ruukki Oy:llä, on kaavoitettua rakennusoikeutta<br />

noin 30 000 neliötä.<br />

- Meri-Teijosta kiinnostuneista asiakkaistamme<br />

noin 70–90 prosenttia tulee pääkaupunkiseudulta.<br />

Sijoitukset ovat melko suuria, kakkosasuntoon<br />

alueella sijoitetaan keskimäärin 150–250 000<br />

euroa. Kallein tiedossani oleva kohde on arvoltaan<br />

noin 750 000 euroa, joten laadusta ollaan valmiita<br />

maksamaan samaan tapaan kuin Lapissa.<br />

Kun pelkästään tänä vuonna alueelta on myyty<br />

noin 40 tonttia, on helppo laskea, että investoinnit<br />

pelkästään niiden osalta tulevat nousemaan 6 <strong>ja</strong> 10<br />

miljoonan euron välille.<br />

Tuhansien neliöiden<br />

urheilukeskus suunnitteilla<br />

Alueen rakentaminen tulee Lehden mukaan <strong>ja</strong>tkumaan<br />

kiihtyvällä tahdilla ainakin seuraavat 10 vuotta.<br />

Jo nyt investoinnit alueelle ovat noin 60 miljoonaa<br />

euroa. Suunnittelukeskus Oy on TE-keskuksen<br />

pyynnöstä arvioinut, että viimeistään vuonna 2010<br />

vapaa-a<strong>ja</strong>n investointien arvo Meri-Teijossa ylittää<br />

100 miljoonaa euroa. Nykyvauhdilla ra<strong>ja</strong> rikkoutunee<br />

jo vuotta tai kahta aikaisemmin.<br />

Lähetä yritysuutisia, juttuvinkkejä <strong>ja</strong> palautetta: mania@viestintamania.<strong>fi</strong><br />

11

”Mikäli rahoitusta<br />

kehätien rakentamiselle<br />

ei lähivuosina valtion<br />

taholta löydy, uhkaavat<br />

kasvavat liikennemäärät<br />

koko Meriniityn alueen<br />

kehittymistä.”<br />

Vapaa-a<strong>ja</strong>n asuntojen ohella alueelle<br />

on suunnitteilla huoneistohotelli-tyyppistä<br />

toimintaa <strong>ja</strong> erilaisia<br />

vapaa-a<strong>ja</strong>n palvelu<strong>ja</strong>. Alueelle rakennetaan<br />

myös Vierumäen tyyppinen,<br />

6200 neliön urheilukeskus.<br />

- Rakentaminen tapahtuu vaiheittain.<br />

Ensimmäisenä, mahdollisesti jo<br />

ensi vuoden kuluessa alkaa tennis- <strong>ja</strong><br />

sulkapallohallien rakentaminen. Seuraavissa<br />

vaiheissa nousevat mm. kuntosali,<br />

lentopallo- <strong>ja</strong> koripallokentät<br />

sekä uimahalli.<br />

Meri-Teijon ohella Lehdelle tärkeä<br />

alue on Meriniityn teollisuusalue.<br />

Alue muodostaa yhden Varsinais-<br />

Suomen merkittävimmistä yritys- <strong>ja</strong><br />

työpaikkakeskittymistä. Nokian rinnalla<br />

myös muu elinkeino- <strong>ja</strong> yritystoiminta<br />

on alueella kasvanut.<br />

- Meriniityn alueen laajentaminen<br />

entisestään edellyttää Salon kaupungilta<br />

uusia, joustavia kaavaratkaisu<strong>ja</strong>.<br />

Kaupungin suhtautuminen on ollut<br />

hyvä, vaikka aina ei osata nähdä,<br />

että myös kansallinen <strong>ja</strong> kansainvälinen<br />

kehitys vaikuttavat siihen, millaiseen<br />

suuntaan yritykset kehittyvät.<br />

Silloin kaavaratkaisujen tulisi tukea<br />

alueen kehittymistä monipuolisemmankin<br />

yritystoiminnan kansainväliset<br />

mahdollisuudet huomioiden, Lehti<br />

painottaa.<br />

Salon kehätielle<br />

löydettävä rahoitus<br />

Vuokraisäntä.<br />

Olli Lehden<br />

juttukaverina<br />

Meriniityn alueella<br />

toimivan<br />

Konevuokraamo<br />

Ramirentin<br />

vuokraamotyöntekijä<br />

Anne<br />

Vähätalo.<br />

Salon kauppakamariosasto <strong>ja</strong> Salon<br />

Yrittäjät ovat yhteisessä toimikunnassaan<br />

käyneet vuoropuhelua kaavasta<br />

myös kaupungin päättäjien kanssa.<br />

Meriniityn alueen kasvu, esimerkiksi<br />

toimistot <strong>ja</strong> raskaampi kauppa<br />

- rautakaupat, autokaupat <strong>ja</strong> niiden<br />

oheistoiminnot - on sallittu pitkälle<br />

poikkeuslupien turvin. Tavoitteenamme<br />

on, että nykyinen olotila hyväksyttäisiin<br />

kaavassa <strong>ja</strong> poikkeusluvista<br />

päästäisiin eroon.<br />

Lehti arvioi, että Meriniityssä on<br />

oikeilla toimenpiteillä mahdollista kaksinkertaistaa<br />

toimitilaneliöiden määrä<br />

800 000 neliöön. Se merkitsisi myös<br />

työpaikkojen määrän kaksinkertaistumista<br />

15 000–20 000 tasolle.<br />

Lehteä kuitenkin huolestuttaa Salon<br />

sisäisten liikennevirtojen oh<strong>ja</strong>aminen.<br />

Salo <strong>ja</strong> sen ympäristökunnat<br />

sekä tielaitos ovat valmistelleet suunnitelman<br />

kaupunkia kiertäväksi kehätieksi.<br />

Ongelman muodostaa tuttu juttu:<br />

raha.<br />

- Meillä on hyvät logistiset yhteydet,<br />

mutta mikäli rahoitusta kehätien<br />

rakentamiselle ei lähivuosina valtion<br />

taholta löydy, uhkaavat kasvavat liikennemäärät<br />

koko Meriniityn alueen<br />

kehittymistä. Vaikutukset tuntuvat<br />

myös muualla Etelä-Suomessa, onhan<br />

mm. Hangon kautta kulkeva tavaraliikenne<br />

viime vuosina voimakkaasti lisääntynyt,<br />

Lehti muistuttaa.<br />

mania RIKU NÄSÄNEN<br />

OLLI LEHTI<br />

• Syntynyt Perttelissä vuonna 1948<br />

• Työskenteli 1970-luvulla Turussa mm. myyntipäällikön tehtävissä, mutta palasi 1979 Saloon <strong>ja</strong> perusti Fordin jälleenmyyjänä<br />

Salossa toimineen Olli Lehti Oy:n<br />

• Luopui autoliikkeestä 1991 <strong>ja</strong> keskittyi kiinteistösijoituksiin <strong>ja</strong> kiinteistökauppaan<br />

• Kiinteistökolmio Oy on Salon alueen suurimpia kiinteistövälittäjiä, Mathildedalin Ruukki Oy <strong>ja</strong> Teijon Ruukki Oy harjoittavat<br />

vapaa-a<strong>ja</strong>ntoimintaa <strong>ja</strong> rakentamista, Norino Oy vastaa mm. Teijon yrityspuiston tilavuokrauksista. Lisäksi useita<br />

kiinteistöyhtiöitä.<br />

• Aktiivisesti mukana Salon kauppakamariosaston toiminnassa sekä mm. Turun kauppakamarin matkailuvaliokunnassa<br />

• Perheeseen kuuluvat vaimo Rai<strong>ja</strong>, joka vastaa yritysten taloushallinnosta sekä jo aikuiset lapset Janne, 31 v. <strong>ja</strong> Piia, 29 v.<br />

Janne on mukana perheen yritystoiminnassa vastaten rakennustoiminnasta.<br />

• Harrastuksista tärkein lentopallo, jota pelaa vähintään kolme kertaa viikossa sekä puiden istuttaminen – istuttaa vuosittain<br />

50–100 puuta kiinteistöjen pihoille<br />

12 mania - SOPIVASTI TYÖTÄ JA VAPAA-AIKAA

mania►uusiin asemiin<br />

Mia Juva<br />

Näyttelypäällikkö,<br />

Suomen maatalousmuseo Sarka<br />

Nimikilpailun myötä nimen Sarka saanut Suomen maatalousmuseo avataan<br />

ensi vuonna Loimaalla. Turku–Tampere -tien varrelle sijoittuvan museon<br />

ava<strong>ja</strong>isia vietetään kesäkuussa, mutta museo <strong>ja</strong> sen näyttelyesineiden<br />

valmistelu <strong>ja</strong> kunnostaminen työllistävät jo nyt useita alan ammattilaisia.<br />

Syntyjään toisen polven kaupunkilainen Mia Juva aloitti viime elokuussa<br />

Suomen maatalousmuseon näyttelypäällikkönä. Juva on koulutukseltaan<br />

<strong>fi</strong>loso<strong>fi</strong>an maisteri. Hän on työskennellyt aiemmin mm. tutki<strong>ja</strong>na<br />

<strong>ja</strong> näyttelysihteerinä Turun maakuntamuseossa.<br />

Uudessa tehtävässä hänen vastuualueisiinsa lukeutuvat museon<br />

näyttelyt, markkinointi <strong>ja</strong> suhteet muihin museoalan toimijoihin.<br />

Hän on myös samaan aikaan aloittaneen museonjohta<strong>ja</strong> Juha Kuisman<br />

varahenkilö.<br />

- Viime keväänä tulevalle maatalousmuseolle haettiin johta<strong>ja</strong>a.<br />

Johta<strong>ja</strong>n jälkeen museolle nimitettiin näyttelypäällikkö, mihin<br />

tehtävään minut johta<strong>ja</strong>n paikkaa varten jättämäni hakemuksen <strong>ja</strong><br />

haastattelun perusteella valittiin. Pöytyällä asuvana museoalan ihmisenä<br />

oli hienoa palata äitiysloman <strong>ja</strong> hoitovapaan jälkeen työelämään<br />

tässä uudessa tehtävässä.<br />

- Kiinnostukseni museoihin juontuu jo lapsuudesta.<br />

Isäni vei minua usein erilaisiin museoihin <strong>ja</strong> sitä kautta<br />

opin pitämään niitä mielenkiintoisina paikkoina. Opetusympäristönä<br />

niitä tulisi käyttää nykyistä enemmän<br />

hyväksi.<br />

Näyttelyiden <strong>ja</strong> monipuolisten elämysten sekä kahvila-ravintolan<br />

ohella vieraita houkutellaan Sarkaan myös<br />

seminaaripalveluilla. Päärakennukseen valmistuu kokoustila<br />

noin 100 hengelle. Alkuvaiheessa museon tavoitteena<br />

on noin 25 000 kävijää vuodessa.<br />

Työpäivän päätyttyä Mia Juvan a<strong>ja</strong>n täyttää perhe-elämä aviomies<br />

Antin <strong>ja</strong> puolitoistavuotiaan Laurin kanssa. Antti on agronomi<br />

<strong>ja</strong> maatalousyrittäjä, joten maatalousasiat tulevat Mialle<br />

tutuiksi myös vapaa-a<strong>ja</strong>lla. Kaupunkilaistaustastaan huolimatta<br />

Mia viihtyy hyvin maaseudulla.<br />

- Loimaalla tarjolla ovat kaikki tarvittavat palvelut <strong>ja</strong> halutessa<br />

Turkuun a<strong>ja</strong>a Pöytyältä 25 minuutissa.<br />

- Voisin kyllä muuttaa takaisin kaupunkiin, mutta en pienen lapsen kanssa. Maaseutuympäristö<br />

on pienelle lapselle pääomaa, jota ei kaupungissa asuvalle lapselle kerry.<br />

Tuntuu, että maaseudun lapset kysyvät rohkeammin, ymmärtävät asioita <strong>ja</strong> asiayhteyksiä<br />

paremmin <strong>ja</strong> ovat rauhallisempia kuin kaupunkilaislapset.<br />

Tapio Peltomäki<br />

Toimitusjohta<strong>ja</strong>, A<strong>ja</strong>nta Oy<br />

Turun Seudun Osuuspankin yrityspankin johta<strong>ja</strong>na päivälleen 4,5 vuotta toimittuaan Tapio<br />

Peltomäki siirtyi turkulaisen sijoitusyhtiö A<strong>ja</strong>nta Oy:n toimitusjohta<strong>ja</strong>ksi. Päätöstä<br />

edelsi pitkä pohdinta.<br />

- Minulla oli hyvä työpaikka Osuuspankissa. Tunsin kuitenkin A<strong>ja</strong>nta Oy:n omista<strong>ja</strong>n<br />

Ari Salmivuoren jo 20 vuoden takaa – a<strong>ja</strong>lta, jolloin työskentelin Järvenpäässä<br />

säästöpankin palveluksessa. Kun hän tätä tehtävää minulle tarjosi, päätin pitkän harkinnan<br />

jälkeen ottaa sen vastaan. Päätöstä varmasti helpotti se, että minulla oli jo ennestään<br />

kokemusta yrityselämästä myös pankkimaailman ulkopuolelta.<br />

Lähetä yritysuutisia, juttuvinkkejä <strong>ja</strong> palautetta: mania@viestintamania.<strong>fi</strong><br />

13

14 mania - SOPIVASTI TYÖTÄ JA VAPAA-AIKAA

mania►uusiin asemiin<br />

<strong>ja</strong>tkoa sivulta 13...<br />

A<strong>ja</strong>nta Oy hallinnoi laa<strong>ja</strong>a sijoituskokonaisuutta. Salkkuun mahtuu mm. pörssiosakkeita, kiinteistöjä,<br />

asunto<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> noteeraamattomien, ns. venture capital -yhtiöiden osakkeita.<br />

- Nykyinen työkenttäni ei itse asiassa ole kovin kaukana edellisestä työstäni. Pankissa neuvoin asiakkaita,<br />

nyt neuvottavia on vain yksi <strong>ja</strong> tehtävänäni kierrättää tasetta niin, että se tuottaa mahdollisimman<br />

hyvin.<br />

Siirtyminen suurehkon pankkiorganisaation jälkeen pienen, muutaman hengen muodostaman<br />

yritysorganisaation toimitusjohta<strong>ja</strong>ksi on merkinnyt Peltomäelle myös työskentelytavan<br />

muuttumista.<br />

- Pankkityössä organisaatiossani toimi eri alojen asiantuntijoita <strong>ja</strong> tekijöitä, mikä tietysti tarjosi<br />

omat haasteensa. Nyt työni on enemmän yrittäjämäistä, vaikka en ainoa työntekijä olekaan.<br />

- Työpäivät kuluvat erilaisissa neuvonpidoissa yhteistyökumppaneiden kanssa, kauppo<strong>ja</strong> valmistellen<br />

<strong>ja</strong> paljon myös matkoilla, lähinnä pääkaupunkiseudulla <strong>ja</strong> muualla Etelä-Suomessa si<strong>ja</strong>itsevissa<br />

venture capital –kohteissamme.<br />

Myös vapaa-aikanaan Peltomäki liikkuu paljon. Suomen Reserviupseeriliiton puheenjohta<strong>ja</strong>na<br />

hän <strong>ja</strong>tkaa vastikään alkaneen toisen kolmivuotiskauden. Liikuntaa kertyy myös<br />

kuntoilun kautta, takana on tähän mennessä 17 maratonia, joista viimeisin viime kesänä<br />

juostu Paavo Nurmi -maraton.<br />

- Ilta- <strong>ja</strong> viikonloppumenojen sovittaminen käy nykyään jo helpommin, sillä 5-vuotiaan<br />

”iltatähtemme” voi jo tarvittaessa jättää perheemme 17- <strong>ja</strong> 15-vuotiaitten tyttöjen<br />

vastuulle.<br />

Kai Lahtonen<br />

Toimitusjohta<strong>ja</strong>, Turun Biolaakso Oy<br />

Uuden toimitusjohta<strong>ja</strong>n myötä Turun Biolaakso Oy on siirtynyt uuteen aikaan. Juhani<br />

Lepän johdolla yhteisö keskittyi infrastruktuurin rakentamiseen, nyt edessä<br />

on keskittyminen osaamisen tarkentamiseen <strong>ja</strong> syventämiseen sekä kansainvälisten<br />

kontaktien edistämiseen.<br />

Tähän tehtävään astui lokakuussa <strong>fi</strong>loso<strong>fi</strong>an <strong>ja</strong> kauppatieteiden maisteri Kai Lahtonen.<br />

- Olen ollut bioalalla 26 vuotta, joista 10 vuotta tutkimus- <strong>ja</strong> kehitystehtävissä.<br />

Muun a<strong>ja</strong>n olen keskittynyt alan kansainväliseen markkinointiin <strong>ja</strong> liiketoiminnan kehittämiseen.<br />

Lääketeollisuuden parissa mm. Farmoksessa, Orionilla <strong>ja</strong> Hormos Medicalissa<br />

kertynyt osaamiseni on nyt koko turkulaisen bioalan käytössä.<br />

- Pitkän <strong>ja</strong> laa<strong>ja</strong>-alaisen kokemukseni takia ehdin jo miettiä miten voisin <strong>ja</strong>tkossa olla<br />

hyödyksi laajemmalti Suomen bioalalle. Turkulaiselle bioalalle laadittu uusi strategia vastasi<br />

hyvin omaa näkemystäni bioalan tulevasta suunnasta. Siksi tämän paikan tultua avoimeksi<br />

koin, että minulla olisi enemmänkin annettavaa turkulaiselle bioyhteisölle.<br />

Jos Lahtonen <strong>ja</strong> edeltäjänsä eroavat ydinosaamisalueidensa osalta, on miesten välillä paljon<br />

yhtäläisyyksiäkin. Ainakin Lahtosen on helppo löytää kahden johta<strong>ja</strong>n väliltä yhtäläisyyksiä.<br />

- Meitä yhdistää erittäin vahva turkulaisuus. Olemme Heidekenillä syntyneitä vankkumattomia<br />

tepsiläisiä <strong>ja</strong> asumme kaupungin keskustassa jopa saman kadun varrella muutaman sadan<br />

metrin päässä toisistamme.<br />

Molemmat ovat myös aktiivisia keskustelijoita. Ei siis ihme, että uusi johta<strong>ja</strong> arvioi työskentelyilmapiirin<br />

säilyvän tulevaisuudessa jotakuinkin entisellään.<br />

- Tässä työssä tärkeää on sparrata omaa tiimiään. Asiantunti<strong>ja</strong>ryhmän johtaminen on tukemista<br />

<strong>ja</strong> motivoimista. Toisaalta myös suhdetoiminnan tärkeys korostuu: esimerkiksi Turun<br />

kaupungille, turkulaisille yleensä <strong>ja</strong> muille sidosryhmille on <strong>ja</strong>tkossakin viestittävä aktiivisesti,<br />

Lahtonen muistuttaa.<br />

Toimitusjohta<strong>ja</strong> väittää, ettei omaa mitään muodikkaita harrastuksia: ei gol<strong>fi</strong>a, ei<br />

laskettelua, ei sauvakävelyä. Kuntoaan hän kuitenkin pitää yllä juoksu- <strong>ja</strong> lenkkeilyharrastuksella.<br />

- Toinen harrastukseni on osakemarkkinoiden seuraaminen. Mielenkiintoa lisää myös oma<br />

pieni sijoitussalkkuni, jota vaimoni Mar<strong>ja</strong>-Leenan mielestä taidan hoitaa välillä vähän liiankin<br />

aktiivisesti.<br />

Lähetä yritysuutisia, juttuvinkkejä <strong>ja</strong> palautetta: mania@viestintamania.<strong>fi</strong><br />

15

mania►henkilö<br />

Pirkko Keskisen päätyminen autoalalle oli<br />

puhdas sattuma. Jos kaikki olisi edennyt<br />

hänen omien suunnitelmiensa mukaan,<br />

saattaisi hän työskennellä tällä hetkellä lääkärinä.<br />

Keskinen syntyi <strong>ja</strong> eli lapsuutensa Alahärmässä<br />

Etelä-Poh<strong>ja</strong>nmaalla. Nelilapsisen perheen vanhin<br />

lapsi sai käydä oppikoulun <strong>ja</strong> kauppaopiston, mutta<br />

sen pidemmälle eivät vanhemmat häntä opiskelussa<br />

kannustaneet.<br />

Turkuun muutettuaan Pirkko halusi näyttää<br />

vanhemmilleen, että myös tytöille on eduksi opiskella.<br />

Alka<strong>ja</strong>isiksi hän luki itsensä iltaoppikoulussa<br />

ylioppilaaksi, tosin vasta 25-vuotiaana.<br />

- Ylioppilaaksi päästyäni tuntui, että nyt koko<br />

maailma on minulle avoin. Kaupallisen alan <strong>ja</strong>tkoopinnot<br />

eivät silloin erityisemmin kiinnostaneet,<br />

vaan ensisi<strong>ja</strong>isesti toivoin pääseväni sisään Kuopion<br />

yliopiston lääketieteelliseen tiedekuntaan. Hain<br />

myös Turun yliopistoon lukemaan teoreettista <strong>fi</strong>loso<strong>fi</strong>aa<br />

<strong>ja</strong> uskontotiedettä sekä Åbo Akademin humanistiseen<br />

tiedekuntaan <strong>ja</strong> Hankenille – kaiken<br />

varalta.<br />

Lääketieteellisen ovet eivät auenneet <strong>ja</strong> Pirkko<br />

aloitti Hankenissa laskentatoimen opinnot, vaikka<br />

suunnittelikin hakevansa vuoden kuluttua uudelleen<br />

lääketieteelliseen. Kauppatieteiden pariin hän<br />

kuitenkin jäi. Yrittäjäluonnetta varmaan sekin, että<br />

hän valmistui kolmessa vuodessa, vaikka synnytti<br />

opiskeluaikanaan Johannan pikkusiskon Susannan.<br />

Autoala avautui sattumalta<br />

Valmistumisena jälkeen Pirkko aloitti Matti Koivurinnan<br />

Tavoite-yhtiöissä laskentapäällikkönä.<br />

Samalla hän sai ensimmäisen tuntuman automaailmaan.<br />

Vähitellen hän keskittyi pelkkään autokauppaan<br />

<strong>ja</strong> toimi vuodesta 1979 vuoteen 1992 Tavoite-Auto<br />

Oy:n toimitusjohta<strong>ja</strong>na.<br />

Pirkon taival yrittäjänä alkoi vuonna 1992, kun<br />

Volkswagenia <strong>ja</strong> Audia maahantuovan VV-Auton<br />

vastuulla ollut Turun alueen jälleenmyynti siirtyi<br />

Pirkon perustaman Airiston Auto Oy:n vastuulle.<br />

Viime kesänä ympyrä sulkeutui, kun Turun VV-<br />

Auto Oy osti Airiston Auton liiketoiminnan. Uuden<br />

yhtiön pääomista<strong>ja</strong> on VV-Auto Oy, mutta<br />

Pirkko Keskinen <strong>ja</strong>tkaa uuden yhtiön toimitusjohta<strong>ja</strong>na<br />

<strong>ja</strong> vähemmistöosakkaana.<br />

- Raumalla toimiva Auto-Kaira Oy <strong>ja</strong>tkaa entiseen<br />

tapaan Volkswagen-jälleenmyyjänä minun <strong>ja</strong><br />

tyttärieni omistuksessa.<br />

Johanna Keskinen on opiskelujensa osalta noudattanut<br />

hieman samanlaista kuviota kuin äitinsä.<br />

- Työelämä veti minua nuorena. Jätin aikoinaan<br />

päivälukion kesken <strong>ja</strong> muutin 18-vuotiaana pois<br />

kotoa. Ensimmäinen työpaikkani autoalalla oli<br />

1980-luvun lopulla silloisessa Star-Autossa, jossa<br />

toimin autosihteerinä. Palasin kuitenkin myöhemmin<br />

uudelleen koulun penkille, ensin lukioon <strong>ja</strong><br />

16 mania - SOPIVASTI TYÖTÄ JA VAPAA-AIKAA

sitten ammattikorkeaan. Valmistuin tradenomiksi<br />

vuonna 2000, jolloin olin jo kokopäiväisesti töissä<br />

liikkeessämme.<br />

- Työ voi olla hyvä tapa hakea sitä omaa juttua,<br />

jonka varmistuttua myös motivaatio opiskeluun on<br />

työkokemusten ansiosta erilainen, Johanna <strong>ja</strong>tkaa.<br />

- Työn <strong>ja</strong> opiskelujen yhteensovittaminen on<br />

joskus ollut meidän kahden välillä pieni ongelman<br />

poikanen. Itse olisin halunnut opiskella nuorena,<br />

mutta en saanut. Johanna taas olisi saanut, mutta<br />

ei halunnut. En voinut ymmärtää, että kaupungissa<br />

asuva nuori ei halunnut opiskella, Pirkko muistaa.<br />

Äiti vai esimies, tytär<br />

vai alainen<br />

Nykyisin äiti <strong>ja</strong> tytär tekevät työtä samassa yrityksessä<br />

toimitusjohta<strong>ja</strong>n <strong>ja</strong> toimistopäällikön tehtävissä.<br />

- Joskus tuntuu, että olisi helpompaa kun ei olisi<br />

tällä alalla <strong>ja</strong> samassa työpaikassa äidin kanssa.<br />

Tässä joutuu ehkä lunastamaan työllään enemmän<br />

kuin perheen ulkopuolelta tuleva, Johanna epäilee.<br />

- Se vaikuttaa varmasti myös niin, että Johannalle<br />

on helpompi ilmaista tyytymättömyyttään<br />

kuin muille työntekijöille. Niinhän se menee normaali<br />

perhe-elämäkin, Pirkko sanoo.<br />

Jatkuu seuraavalla sivulla...<br />

Äiti, tytär <strong>ja</strong><br />

kaksi autokauppaa<br />

Pirkko Keskinen tunnetaan Varsinais-Suomessa<br />

merkittävänä yrityselämän vaikutta<strong>ja</strong>na <strong>ja</strong><br />

autokauppiaana. Yhdessä tyttärensä Johanna<br />

Keskisen kanssa hän johtaa kahta autoliikettä,<br />

Turun VV-Autoa <strong>ja</strong> Raumalla toimivaa Auto-Kairaa.<br />

Lähetä yritysuutisia, juttuvinkkejä <strong>ja</strong> palautetta: mania@viestintamania.<strong>fi</strong><br />

17

- Mutta kyllä se menee myös toisinpäin.<br />

Omalle äidille on helpompi antaa<br />

kriittistä palautetta kuin perheen<br />

ulkopuoliselle esimiehelle, Johanna<br />

huomauttaa.<br />

Pirkko on viime vuosina opetellut<br />

myös lomailemista.<br />

- Olen pitänyt ainakin kolme viimeistä<br />

kesää kuukauden pituisen kesäloman.<br />

Viihdyn hyvin mökillä, Johanna<br />

taas kiertää kesälomalla golfkenttiä<br />

miehensä Esa Rengon kanssa. Kesällä<br />

näemmekin toisiamme vähemmän<br />

kuin talvikaudella.<br />

Äidin <strong>ja</strong> tyttären yhteisiä harrastuksia<br />

ovat sienestys, ruoanlaitto <strong>ja</strong><br />

erilaiset kulttuuririennot, esimerkiksi<br />

ooppera <strong>ja</strong> taidenäyttelyt. Johanna on<br />

lisäksi mukana Turun Nuorkauppakamarin<br />

toiminnassa.<br />

Poho<strong>ja</strong>laasen<br />

pisnespiirin jäsen<br />

Pirkko Keskinen toimi useita vuosia<br />

aktiivisesti Turun, Varsinais-Suomen<br />

<strong>ja</strong> Suomen yrittäjien hallituksissa.<br />

Myös puheenjohtajuuksia edellä<br />

mainituissa on hänelle kertynyt: Turun<br />

Yrittäjissä 1996–1998, Varsinais-<br />

Suomen Yrittäjissä 1999–2001 <strong>ja</strong> Suomen<br />

Yrittäjien varapuheenjohta<strong>ja</strong>na<br />

2001–2002.<br />

- Ne tehtävät toivat runsaasti uusia<br />

ystäviä, kontakte<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> näkökulmia.<br />

Järjestön johtaminen on erilaista kuin<br />

yrityksen johtaminen.<br />

Pirkko Keskinen on mukana myös<br />

Yrittäjänäkemystä<br />

Turun valtuustoon<br />

Lokakuun kunnallisvaaleissa<br />

Pirkko Keskinen valittiin Turun<br />

kaupunginvaltuustoon.<br />

- Aila Har<strong>ja</strong>nne kysyi viime<br />

talvena useita kerto<strong>ja</strong> kiinnostustani<br />

lähteä kunnallisvaaliehdokkaaksi.<br />

Niillä kerroilla asia<br />

jäi vielä auki. Keväällä pyöräilimme<br />

Ailan kanssa Ruissalossa.<br />

Istuskellessamme Kuuvassa<br />

ihailemassa luontoa, kaivoi Aila<br />

esiin ehdokaspaperit. Totesin,<br />

että mikä ettei, kun olet näin<br />

paljon vaivaakin nähnyt, Pirkko<br />

Keskinen kertoo.<br />

Hän ottaa tammikuun alussa<br />

alkavan nelivuotiskauden haasteena.<br />

Hän sanoo olevansa kiinnostunut<br />

paikallisista asioista <strong>ja</strong><br />

sanoo, ettei missään tapauksessa<br />

suunnittele ehdokkuutta seuraavissa<br />

eduskuntavaaleissa.<br />

Yrittäjänäkökulman välittäminen<br />

valtuustossa on hänelle<br />

tärkeä tehtävä.<br />

- Toivottavasti saamme yrittäjätaustaisten<br />

valtuutettujen<br />

välille yhteistyötä yli puoluerajojen.<br />

Se sopisi minulle, olenhan<br />

tottunut tähän yli puoluerajojen<br />

elämään, Keskinen naurahtaa.<br />

kahdessa hyvin vapaamuotoisessa liike-elämän<br />

vaikuttajista koostuvassa<br />

ryhmässä. Toinen on ”Varsinaiset”,<br />

jossa Turun talousalueella vaikuttavat<br />

naisjohta<strong>ja</strong>t kokoontuvat keskustelemaan<br />

työelämän aiheista.<br />

Toinen ryhmä, ”Poho<strong>ja</strong>laanen pisnespiiri”,<br />

on toiminut Turussa noin<br />

kymmenen vuotta. Mukana ryhmässä<br />

on useita liike-elämässä johtavassa<br />

asemassa olevia – esimerkiksi autokauppiaita<br />

<strong>ja</strong> pankinjohtajia.<br />

- Kokoonnumme pari kertaa vuodessa<br />

Turussa <strong>ja</strong> lisäksi joka toinen<br />

vuosi teemme retken Poh<strong>ja</strong>nmaan lakeuksille.<br />

Silloin tutustumme paikallisiin<br />

yrityksiin <strong>ja</strong> sikäläiseen yrittäjähenkeen.<br />

Ja tietysti siellä saamme<br />

myös kehua itseämme ilman ympäristön<br />

ihmetteleviä katseita, Pirkko Keskinen<br />

hymyilee.<br />

Yhden varsinaissuomalaisille tyypillisen<br />

asenteen poh<strong>ja</strong>laisjuurilta jäyhien<br />

turkulaisten keskuuteen kotiutunut<br />

toimitusjohta<strong>ja</strong> haluaisi muuttaa.<br />

- Poh<strong>ja</strong>laisten kateus on amerikkalaistyyppistä.<br />

Kun naapurilla menee<br />

hyvin, niin siellä a<strong>ja</strong>tellaan, että kyllä<br />

minäkin... Täällä kateus on sitä, että<br />

toivotaan naapurin hienon auton menevän<br />

rikki. Mutta kyllä se poh<strong>ja</strong>lainen<br />

kiihkeys joissakin asioissa vähän<br />

jo huvittaakin, myöntää pisnesrouva<br />

Keskinen.<br />

mania RIKU NÄSÄNEN<br />

Toimistopäällikkö. Johanna Keskinen toimii tällä<br />

hetkellä Turun VV-Auto Oy:n <strong>ja</strong> Auto-Kaira Oy:n<br />

toimistopäällikkönä <strong>ja</strong> on myös jälkimmäisen osakas.<br />

Toimitusjohta<strong>ja</strong>. Pirkko Keskisen työhuone <strong>ja</strong> toimenkuva ei<br />

viime kesän yritysjärjestelyissä muuttunut, vaan hän <strong>ja</strong>tkaa<br />

Turun VV-Auto Oy:n toimitusjohta<strong>ja</strong>na <strong>ja</strong> osakkaana.<br />

18 mania - SOPIVASTI TYÖTÄ JA VAPAA-AIKAA

mania►suuret setelit<br />

Testisijoittajien salkut kovassa nousussa<br />

Liisa Korpisen sijoitusten arvo nousi kahdessa kuukaudessa kymppitonnista 11255 euroon.<br />

Mania pyysi viime numerossa<br />

kolmea turkulaista, kir<strong>ja</strong>ili<strong>ja</strong><br />

Reijo Mäkeä, Turun<br />

SKV:n toimitusjohta<strong>ja</strong> Pirkko Paateloa<br />

sekä Aurian viestintäpäällikkö<br />

Liisa Korpista sijoittamaan leikkimielisesti<br />

kymmenentuhatta euroa<br />

Helsingin pörssiin. Nyt, parin kuukauden<br />

jälkeen, on välitilinpäätöksen<br />

aika.<br />

Tänä aikana HEX-yleisindeksi on<br />

noussut 5400 pisteestä noin 6200 pisteeseen;<br />

leikissä lähdettiinkin liikkeelle<br />

hyvään aikaan, kun osakekurssit<br />

keskimäärin olivat koko vuoden alimmillaan<br />

– tosin Nokian alkusyksyn romahdus<br />

tietysti vääristää keskiarvo<strong>ja</strong>.<br />

Yksikään sijoitta<strong>ja</strong>kolmikkomme<br />

osakkeista ei tänä aikana ole kokenut<br />

erityisen dramaattista laskua, oikeastaan<br />

vain Reijo Mäen Orionia saa tätä<br />

kirjoitettaessa hieman halvemmalla<br />

kuin pari kuukautta sitten; toisaalta<br />

Orion on juuri ilmoittanut hyvästä tuloksesta<br />

heinä-syyskuussa, joten nähtäväksi<br />

jää miten se asiaan vaikuttaa.<br />

Sen si<strong>ja</strong>an Mäen Elcoteq on noussut<br />

peräti kuutisentoista prosenttia.<br />

Vaan ihmekö tuo kun liikevaihtokin<br />

nousi 67 prosenttia heinä-syyskuussa.<br />

Pirkko Paatelon Sampo on myös<br />

tehnyt hyvää työtä <strong>ja</strong> noussut niin<br />

ikään kuutisentoista prosenttia. Se on<br />

tehnyt hyvän tuloksen <strong>ja</strong> arvioi tuloksen<br />

edelleen loppuvuonna parantuvan.<br />

Tässä osavuosikatsauksessa porukan<br />

pörssikomeetaksi nousee kuitenkin<br />

Liisa Korpinen, sillä huonoimmillaankin<br />

hänen sijoituksensa arvo nousi<br />

kymmenen prosenttia, <strong>ja</strong> parhaimmillaan<br />

melkein kaksikymmentä. Korpinen<br />

oli siis oikeassa, kun arveli, että<br />

Nokia nousee synkkyydestään.<br />

Mutta mitä sanoo asiantunti<strong>ja</strong><br />

Mandatum Yksityispankin Turun<br />

konttorin sijoitusjohta<strong>ja</strong> Sami Ruusunen<br />

pitää kahden kuukauden aikana<br />

kolmikon salkuille kertynyttä tuottoa<br />

erittäin hyvänä.<br />

- Reijo Mäen salkun 670 euron eli<br />

6,7 prosentin nousu kahdessa kuukaudessa<br />

vastaa vuositasolla noin 40<br />

prosentin tuottoa. Koko kolmikon 8,4<br />

prosenttia kahdessa kuukaudessa olisi<br />

jo kohtalaisen hyvä lukema osakesalkun<br />

vuosituotoksi.<br />

Ruusunen pitää kaikkia sijoituksia<br />

perusteltuina <strong>ja</strong> mielenkiintoisina.<br />

Kurssit ovat perinteisesti olleet nousussa,<br />

kun Yhdysvaltain presidentinvaalit<br />

on ohitettu. Meillä Suomessa<br />

kurssinousua on edistänyt yhtiöveron<br />

hyvitysjärjestelmästä luopuminen ensi<br />

vuoden alussa – <strong>fi</strong>rmoilla on nyt kiire<br />

<strong>ja</strong>kaa viimeisiä osinko<strong>ja</strong>, joista saa<strong>ja</strong>n<br />

ei tarvitse maksaa veroa.<br />

Entä seuraavat kaksi kuukautta<br />

Mitä sijoitusjohta<strong>ja</strong> ennakoi salkkujen<br />

arvoista ensi tammikuussa, seuraavaa<br />

välitilinpäätöstä lähestyttäessä<br />

- Tammikuussa kurssit usein vahvistuvat.<br />

Mahdollinen paperin hinnan<br />

nousu voi vahvistaa UPM-Kymmenen<br />

kurssia – Paatelon salkulla olisi siinä<br />

tapauksessa toiveita kasvusta. Myös<br />

euron kurssilla on suuri merkitys yhtiön<br />

kurssikehitykselle. Mäen <strong>ja</strong> Korpisen<br />

Elcoteq <strong>ja</strong> Nokia ovat spekulatiivisempia<br />

osakkeita. Jos Korpisen<br />

salkussa olevan Nokian kurssi kääntyisi<br />

laskuun, myös Mäen Elcoteq seuraisi<br />

luultavasti perässä. Tuon Nokian<br />

kurssikehityksen kun osaisi ennustaa,<br />

niin oma työni olisi aika paljon helpompaa,<br />

Ruusunen tuumaa.<br />

mania ROOPE LIPASTI<br />

Osake Ostokurssi Kurssi 1.11. Muutos Erän arvo<br />

Reijo Elcoteq 14,72 17,00 +16 % 4640 e<br />

Mäki Orion A 11,80 11,30 -4 % 2880 e<br />

Marimekko 12,18 12,85 +5 % 3150 e<br />

10 000 EURON SALKUN ARVO 1.11.2004 10670 e<br />

Pirkko Basware 8,59 8,68 +1 % 3366 e<br />

Paatelo Sampo 8,20 9,48 +16 % 3866 e<br />

UPM-Kymmene 15,49 15,65 +1 % 3366 e<br />

10 000 EURON SALKUN ARVO 1.11.2004 10598 e<br />

Liisa Keskisuomalainen 15,39 17,00 +10 % 3300 e<br />

Korpinen Marimekko 11,40 12,85 +13 % 2825 e<br />

Nokia 10,24 12,23 +19 % 2380 e<br />

Exel 20,90 23,00 +10 % 2750 e<br />

10 000 EURON SALKUN ARVO 1.11.2004 11255 e<br />

Lähetä yritysuutisia, juttuvinkkejä <strong>ja</strong> palautetta: mania@viestintamania.<strong>fi</strong><br />

19

mania►salkunvarti<strong>ja</strong><br />

salkunvarti<strong>ja</strong><br />

VEIKKO<br />

KARHULAHTI<br />

Varsinaissuomalaiset vauhdissa<br />

Pörssin tulosjulkistuskausi sujui positiivissa tunnelmissa <strong>ja</strong> Yhdysvalloissa<br />

presidentinvaalien ratkaisu saatiin ilman viivytyksiä. Huolia osakemarkkinoille<br />

on kuitenkin tuonut korkea öljyn hinta, joka tulee väistämättä<br />

vaikuttamaan niin yritysten kannattavuuteen kuin kuluttajien mielialoihin.<br />

Ohessa käsittelen lyhyesti länsisuomalaisten noteerattujen yhtiöiden lähia<strong>ja</strong>n<br />

näkymiä tuoreiden osavuotiskatsauksien valossa.<br />

Raisio Yhtymän liikevaihto supistui kesäkuussa myydyn Chemicals -yksikön<br />

vuoksi, mutta jäljelle jääneiden liiketoimintayksiköiden kehitys on menossa<br />

oikeaan suuntaan. Erityisesti Life Sciences on kovassa kasvussa. Yhtiön täsmennetyn<br />

strategian mukaisesti odotettavissa on panostuksia tämän liiketoimintaalueen<br />

tuotteisiin <strong>ja</strong> uusia innovaatioita on luvassa ensi vuonna. Taseeltaan Raisio<br />

on vahva yhtiö, jota eivät öljyn hinta tai dollarin kurssi heilauta.<br />

HK RUOKATALON kehitys kotimarkkinoilla on ollut myönteistä tuloksen<br />

<strong>ja</strong> liikevaihdon noustessa. Parasta aikaa on käynnissä osakeanti, jolla yhtiö vahvistaa<br />

kykyään vastata kansainvälistymisen haasteisiin. HK:n <strong>ja</strong> Danish Crownin<br />

puoliksi omistama yhteisyritys on lisännyt omistustaan puolalaisessa Sokolowissa<br />

yli 70 prosenttiin. Sokolow on hyvissä asemissa Itä-Euroopan markkinoilla <strong>ja</strong><br />

alkuvuoden liikevaihto onkin kasvanut lähes kolmanneksen viime vuoteen verrattuna.<br />

Osakkeenomistajille suosittelen osallistumista osakeantiin.<br />

Machinumin konkurssin myötä LÄNNEN TEHTAIDEN liikevaihto olisi laskenut<br />

merkittävästi, mutta Apetit Kalan liittäminen elintarvikeryhmään toi kasvua<br />

<strong>ja</strong> liikevaihdon kokonaislaskuksi jäi vain 6 prosenttia. Päätoimialaan kuulumattoman<br />

liiketoiminnan poistuminen selkeyttää yhtiön vertailua muuhun<br />

elintarvike-klusteriin <strong>ja</strong> mahdollistaa yhtiön osaamisen keskittämisen pelkästään<br />

ydinalueelle. Yhtiöllä ei ole suurestikaan kasvumahdollisuuksia Suomessa,<br />

joten jäämme odottamaan yhtiön strategiaa tulevaisuuden suhteen.<br />

TELESTEN tilauskanta on melko hyvä kaapelioperaattoreiden investointien<br />

kiihtyessä. Yhtiön arvostus on kuitenkin haastava <strong>ja</strong> kurssinousu edellyttäisi<br />

iso<strong>ja</strong> tilauksia, jotka ovat yhtiön oman ilmoituksen mukaan epätodennäköisiä.<br />

Telestelle ”jättipotiksi” kaavailtu saksalaisten kaapelioperaattoreiden<br />

suurfuusio kaatui kilpailuviranomaisten vastustukseen.<br />

BIO TIE allekirjoitti sopimuksen hillitsemishäiriöiden hoitoon tarkoitetun<br />

nalmefeenin oikeuksista Pohjois-Amerikassa. Liikevaihto pysyi edellisvuoden<br />

tasolla, mutta tappio pieneni. 2,2 miljoonan euron liikevaihdolla 6,3 miljoonan<br />

euron tappion kääntäminen plussalle vaatii melkoisia onnistumisia niin lääkkeiden<br />

kehittämisessä kuin niiden myynnissäkin. Oma haasteensa on myös toiminnan<br />

rahoituksen järjestämisessä, sillä likvidit varat ovat alle seitsemän miljoonaa<br />

euroa. Osakkeenomistajille on luvassa vauhtia <strong>ja</strong> vaarallisia tilanteita.<br />

Kirjoitta<strong>ja</strong> toimii<br />

varainhoidosta<br />

vastaavana<br />

pankinjohta<strong>ja</strong>na<br />

Turun Seudun<br />

Osuuspankissa.<br />

Turun Arvokiinteistöjen pörssitaival on päättymässä julkisen ostotarjouksen<br />

myötä. Nordea tarjoaa osakkeesta 1,08 euroa. Suosittelen pienosakkeenomista<strong>ja</strong>lle<br />

tarjouksen hyväksymistä. Isommat omista<strong>ja</strong>t myivät osakkeensa<br />

0,75 eurolla. Kiinteistösijoituksetkaan eivät aina onnistu, sillä listautumisen<br />

yhteydessä vuonna 1988 sijoitta<strong>ja</strong>t maksoivat osakkeesta noin 6 euroa.<br />

BENEFONIN liikevaihto kasvoi aavistuksen, mutta toiminta on edelleen raskaasti<br />

tappiollista. Rahoitusasema on tukala, vaikka helpotusta toi tilanteeseen<br />

juuri läpiviety osakeanti. Yhtiö on myös tehnyt yhteistyösopimuksen China Putianin<br />

kanssa, joka on Kiinan suurin elektroniikan <strong>ja</strong> tietoliikenneteollisuuden<br />

laitevalmista<strong>ja</strong>. Suuria suunnitelmia pienellä yhtiöllä.<br />

20<br />

mania - SOPIVASTI TYÖTÄ JA VAPAA-AIKAA

mania►liikenteessä<br />

10 kysymystä<br />

1. Kuka on Uudenkaupungin Sanomien <strong>ja</strong><br />

Salon Seudun Sanomien toimitusjohta<strong>ja</strong><br />

2. Mikä oli Salon kaupungin<br />

asukasluku vuonna 1960<br />

3. Minä vuonna Hans von Rettig<br />

rakennutti ns. Rettigin palatsin<br />

4. Mistä sanoista tulee tekstiviestin<br />

kansainvälisesti tunnettu lyhenne SMS<br />

5. Entä mistä tulee mm. kuvaa<br />

sisältävien viestien lyhenne MMS<br />

6. Mikä oli TS-Yhtymän liikevaihto vuonna 2003<br />

7. Kuka on Turun Filharmonisen<br />

Orkesterin intendentti<br />

8. Minä vuonna Paavo Nurmi<br />

syntyi Entä milloin hän kuoli<br />

9. Montako valtuutettua istuu<br />

yhdistyneiden Loimaan kaupungin <strong>ja</strong><br />

Loimaan kunnan valtuustossa<br />

10. Kuka on Someron kaupunginjohta<strong>ja</strong><br />

Kuva: Turun Filharmoninen Orkesteri<br />

Turun AMK:n autokatsastuksen uudet tilat<br />

saneerasi Turun kaupungin tilalaitos.<br />

Autokatsastuksia<br />

oppilastyönä<br />

uusissa tiloissa<br />

Kuka on Turun Filharmonisen Orkesterin intendentti<br />

10 vastausta<br />

1. Kirsti Kirjonen<br />

2. 14 021 asukasta (nyt noin 25 000)<br />

3. Vuonna 1928<br />

4. Short Message Service<br />

5. Multimedia Messaging Service<br />

6. 279 miljoonaa euroa<br />

7. Tero-Pekka Henell<br />

8. Syntyi vuonna 1897 <strong>ja</strong> kuoli 1973<br />

9. 45 valtuutettua<br />

10. Leo Haltsonen<br />

Turun Ammattikorkeakoulun autokatsastus muutti marraskuun<br />

puolivälissä uusiin tiloihin Rieskalähteentie 76:<br />

een. Uusissa tiloissa katsastetaan sekä henkilöauto<strong>ja</strong> että<br />

raskasta kalustoa oh<strong>ja</strong>ttuna oppilastyönä.<br />

Uudet, Turun kaupungin tilalaitoksen Rieskalähteentielle<br />

saneeraamat tilat ovat vanho<strong>ja</strong> Sepänkadun tilo<strong>ja</strong><br />

avarammat. Tilojen toinen pääkäyttäjä on Turun kaupungin<br />

liikennelaitos. Turun AMK:n auto- <strong>ja</strong> kuljetustekniikan<br />

koulutuspäällikkö Risto Salminen on tyytyväinen muuttoon.<br />

- Uusissa tiloissa voimme helpommin toteuttaa katsastusalan<br />

kehittämisprojekte<strong>ja</strong>. Olemme aloittamassa raskaan<br />

kaluston liikenneturvallisuuteen liittyvää <strong>ja</strong>rruohjelmiston<br />

vertailua <strong>ja</strong> ajettavuuden mittausprojektia.<br />

Katsastuksia tehdään vuoden ympäri päivisin <strong>ja</strong> vähintään<br />

yhtenä iltana viikossa. Katsastuksia valvoo aina oh<strong>ja</strong>ava<br />

opetta<strong>ja</strong>, joka myös ottaa täyden vastuun.<br />

Risto Salmisen mukaan katsastustoiminta on Turun<br />

AMK:lle tärkeä tapa ottaa vastuuta myös liikenneturvallisuudesta<br />

<strong>ja</strong> katsastustoiminnan kehittämisestä.<br />

Lähetä yritysuutisia, juttuvinkkejä <strong>ja</strong> palautetta: mania@viestintamania.<strong>fi</strong><br />

21

mania►liikenteessä<br />

Uuden aikakauden<br />

airut<br />

Pian Suomessa virallisesti esiteltävä Seat Altea tuo<br />

espan<strong>ja</strong>laismerkin kilpailtuun keskikokoisten tilaautojen<br />

kokoluokkaan. Samalla uusi Altea on Seatin<br />

uuden muotoilusukupolven ensimmäinen edusta<strong>ja</strong>.<br />

Seat Altea kuuluu ns. alemman<br />

keskiluokan tila-autoihin. Odotettavissa<br />

on, että juuri tämän<br />

luokan tila-autot vähitellen nousevat<br />

autovalmistajien perustuotteiksi, joiden<br />

menestys hei<strong>ja</strong>stuu koko merkin<br />

menestykseen.<br />

Seat Altean myötä Seat esittelee<br />

uuden muotoilusukupolvensa.<br />

Ensi vuonna esiteltävät uudet mallit<br />

Toledosta <strong>ja</strong> Leonista tulevat noudattamaan<br />

Altean aloittamaa muotoilulin<strong>ja</strong>a.<br />

Uudella muotoilulla autolle<br />

on haettu entistä urheilullisempaa ilmettä.<br />

Takatilassa hattuhylly<br />

muodostaa kannen<br />

pienelle säilytyslokerolle,<br />

johon on helppo su<strong>ja</strong>uttaa<br />

vaikka sateenvarjo.<br />

Lattiatason alla on<br />

lisää tavaratilaa.<br />

Altea perustuu Volkswagen<br />

Gol<strong>fi</strong>n alustaan. Strategiset mitat ovat<br />

428 senttiä pituutta, 177 senttiä leveyttä<br />

<strong>ja</strong> 157 senttiä korkeutta. Gol<strong>fi</strong>in<br />

eroa syntyy lähinnä pituuden <strong>ja</strong> korkeuden<br />

osalta, Altea on noin 8 senttiä<br />

pidempi <strong>ja</strong> peräti 28 senttiä Gol<strong>fi</strong>a<br />

korkeampi.<br />

Metro-Auto Turun myyntijohta<strong>ja</strong><br />

Timo Ylinen muistaa, kuinka vielä<br />

joitakin vuosia sitten tuntui käsittämättömältä,<br />

että automuotoilussa<br />

saattaisi suunta olla kohti entistä korkeampia<br />

auto<strong>ja</strong>.<br />

- Nyt on tietysti helppo todeta, että<br />

korkeuden ansiosta Alteaan <strong>ja</strong> muihin<br />

tila-autoihin on helppo käydä sisään <strong>ja</strong><br />

ulos, tilat ovat avarammat <strong>ja</strong> näkyvyys<br />

parempi kuin perinteisissä saman kokoluokan<br />

sedaneissa tai farmareissa.<br />

Ylinen pitää Altean pahimpina kilpailijoina<br />

Ford Focus C-Maxia, Volkswagen<br />

Gol<strong>fi</strong>a, Opel Za<strong>fi</strong>raa, Renault<br />

Sceniciä <strong>ja</strong> Honda Civiciä. Yhdessä<br />

automyyjä Tommi Mäkelän kanssa<br />

hän kuitenkin luettelee Altean valtit<br />

kilpailijoita vastaan.<br />

- Takapenkin <strong>ja</strong> tavaratilan muunneltavuus,<br />

istuimien jämäkkä, miellyttävä<br />

muotoilu sekä muita tila-auto<strong>ja</strong><br />

urheilullisempi muotoilu erottavat<br />

Altean kilpailijoista.<br />

Moottorin voi Alteassa valita<br />

neljästä vaihtoehdosta, 1,6 tai 2,0 litran<br />

bensakoneista isompi on suorasuihkutusmoottori,<br />

joka on tuttu mm.<br />

Audi A3:sta. Diesel-moottoreiden iskutilavuudet<br />

ovat 1,9 <strong>ja</strong> 2,0 litraa. Molemmat<br />

ovat turbodieseleitä.<br />

Altean myötä myös Seatin varustetasot<br />

saavat uudet, myös muissa Seatmalleissa<br />

ensi vuonna käyttöön otettavat<br />

nimet.<br />

Reference on perusversio, johon<br />

Alteassa sisältyvät mm. TCS-luistonestojärjestelmä,<br />

kuljetta<strong>ja</strong>n <strong>ja</strong> matkusta<strong>ja</strong>n<br />

turvatyynyt sekä kaksi sivu-<br />

22 mania - SOPIVASTI TYÖTÄ JA VAPAA-AIKAA

Automyyjä Tommi Mäkelän (vas.) <strong>ja</strong> myyntijohta<strong>ja</strong> Timo Ylisen mukaan noin kolmannes<br />

kaikista Metro-Auton myymistä Seateista menee yrityksille.<br />

turvatyynyä. Mukavuusvarusteisiin<br />

kuuluu esimerkiksi kaukosäätöinen<br />

keskuslukko.<br />

- Ainakin aluksi kaikki Referenceversiot<br />

tuodaan maahan Comfort-lisävarustepaketilla<br />

täydennettynä. Tämä<br />

550 euron paketti sisältää ilmastoinnin,<br />

radio/cd-soitin yhdistelmän <strong>ja</strong><br />

etusumuvalot, Timo Ylinen kertoo.<br />

Paremmin varusteltu Stylance-versio<br />

sisältää edellisten lisäksi<br />

myös mm. kevytmetallivanteet, ajotietokoneen<br />

<strong>ja</strong> vakionopeussäätimen,<br />

joka tuntuu vauhdilla yleistyvän myös<br />

perheautoissa. Yksilöllisempää <strong>ja</strong> vakiomalle<strong>ja</strong><br />

urheilullisempaa Alteaa<br />

kaipaaville tarjolla on sporttisia varustepakette<strong>ja</strong>.<br />

Maahantuo<strong>ja</strong> ei tätä kirjoitettaessa<br />

ollut vielä asettanut uutuudelle myyntitavoitteita,<br />

mutta Timo Ylinen odot-<br />

taa Altean kiinnostavan myös työsuhdeautoilijoita.<br />

- Hinta on sopiva <strong>ja</strong> verotusarvot<br />

kohtuulliset. Tällä hetkellä myymistämme<br />

Seateista noin 30 % menee yrityksille,<br />

loput yksityisasiakkaille. Jakauma<br />

vastaa aika tarkkaan merkin<br />

valtakunnallisen myynnin <strong>ja</strong>kaumaa.<br />

Varsinais-Suomessa Seatin jälleenmyyjänä<br />

toimii Metro-Auton Turun<br />

toimipisteen ohella Salon Delta-Auto.<br />

SEAT ALTEA - kaksi bensiinimoottoria, kaksi dieselmoottoria, viisi ovea<br />

Altea 1,6<br />

Altea 2,0 FSI<br />

Altea 1,9 TDI<br />

Altea 2,0 TDI<br />

Moottori cm 3<br />

Teho kW/hv<br />

Kiihtyvyys 0–100 km/h<br />

Huippunopeus<br />

Renkaat<br />

Kulutus EU-yhdistetty<br />

Hinta EUR<br />

1595<br />

75/102<br />

12,8<br />

181<br />

205/55 R 16<br />

7,7<br />

22990<br />

1984<br />

110/150<br />

9,6<br />

206<br />

205/55 R 16<br />

7,7<br />

28540<br />

1896<br />

77/105<br />

12,3<br />

183<br />

205/55 R 16<br />

5,4<br />

26250<br />

1968<br />

103/140<br />

9,9<br />

201<br />

205/55 R 16<br />

5,8<br />

30800<br />

Lähetä yritysuutisia, juttuvinkkejä <strong>ja</strong> palautetta: mania@viestintamania.<strong>fi</strong><br />

23

mania►tyyli <strong>ja</strong> trendit<br />

Nolla Nolla syntyi vuosituhannen<br />

vaihteessa kahden<br />

nuoren miehen, Mikko Kittilän<br />

<strong>ja</strong> Antti Hytösen ideoiden poh<strong>ja</strong>lta.<br />

Omat tuotesuunnitelmat veivät<br />

pian mennessään <strong>ja</strong> lopulta Kittilän<br />

opinnot Turun ammattikorkeakoulun<br />

muotoilun koulutusohjelmassa jäivät<br />

kesken, kun yritys vuonna 2001 merkittiin<br />

kaupparekisteriin.<br />

- Opiskelun lomassa mietimme,<br />

olisiko ideoillemme kysyntää markkinoilla.<br />

Monella huonekaluvalmista<strong>ja</strong>lla<br />

kynnys suunnittelemiemme kalusteiden<br />

valmistamiseen tuntui kuitenkin<br />

olevan kovin korkealla <strong>ja</strong> päätimme<br />

valmistaa tuotteet itse, kertoo Nolla<br />

Nollan enemmistöosakkaaksi Hytösen<br />

luopumisen jälkeen päätynyt toimitusjohta<strong>ja</strong><br />

Mikko Kittilä.<br />

Yrityksen trendikkään kuuloisen<br />

nimen taustalle kytkeytyy monta<br />

merkitystä. Ensin syntyi tuote, Nolla-nimeä<br />

kantava hylly. Kun hyllyn<br />

Ei enää pelkkä nolla<br />

Suomalaisen huonekalusuunnittelun kultakautta 1960-luvulla seurasi parin<br />

vuosikymmenen mittainen taantuma. Vasta viimeisen kymmenen vuoden aikana<br />

suomalainen huonekalu- <strong>ja</strong> sisustussuunnittelu on herännyt uuteen nousuun. Turkulainen<br />

Nolla Nolla Oy on yksi tämän hetken kiinnostavimmista alan yrityksistä.<br />

ympärille vuonna 2000 alettiin perustaa<br />

yritystä, totesivat perusta<strong>ja</strong>t olevansa<br />

yrittäjinä vielä täysiä amatöörejä,<br />

siis nollia. Ja kun heitä oli kaksi,<br />

alkoi olla selvää, että myös yrityksen<br />

nimeksi tulee Nolla Nolla Oy.<br />

- Myös pankkitilin saldo perustusvaiheessa<br />

oli sekä markkoina että euroina<br />

nolla, Kittilä vielä lisää.<br />

Toiminta alkoi Lounais-Suomen<br />

käsi- <strong>ja</strong> taideteollisuusoppilaitoksen<br />

tiloissa Mynämäellä, mistä siirryttiin<br />

Lietoon yhteisiin tiloihin pienen puusepänliikkeen<br />

kanssa. Tilat kävivät<br />

kuitenkin vähitellen ahtaiksi <strong>ja</strong> vuosi<br />

sitten yritys muutti Turkuun Saippua<br />

Centerin tiloihin. Nykyiset 600 neliön<br />

tilat ovat jo käymässä pieniksi <strong>ja</strong> lisätilan<br />

järjestäminen on jo suunnitteilla.<br />

Myös yrityksen liikevaihto on kasvanut<br />

vauhdilla. Viime kesänä päättyneen<br />

tilikauden liikevaihto kolminkertaistui<br />

edellisestä saavuttaen<br />

ensimmäisen kerran kuusinumeroisen<br />

luvun. Toimitusjohta<strong>ja</strong>n mukaan<br />

näyttää vahvasti siltä, että myös kuluvan<br />

kauden aikana myynti tulee kolminkertaistumaan.<br />

- Meitä vakituisia työntekijöitä on<br />

tällä hetkellä viisi. Lisäksi ainakin tä-<br />

män syksyn a<strong>ja</strong>n työllistämme yhden<br />

suunnitteli<strong>ja</strong>-harjoitteli<strong>ja</strong>n <strong>ja</strong> kaksi<br />

puuseppää. Todennäköisesti talven aikana<br />

tarvitsemme vielä lisää väkeä.<br />

Kittilä kiittää työvoimatoimistoa,<br />

jonka kanssa yhteistyö on sujunut hyvin.<br />

- Työssä oppiminen on ollut meille<br />

hyvä tapa löytää osaavia ihmisiä. Viimeisin<br />

harjoitteli<strong>ja</strong> sai meiltä työpaikan,<br />

<strong>ja</strong> eikös se ole myös kuvion keskeinen<br />

tavoite.<br />

Alihankintaa Nolla Nolla käyttää<br />

lähinnä metalliosien valmistuksessa <strong>ja</strong><br />

maalaustöissä.<br />

24 mania - SOPIVASTI TYÖTÄ JA VAPAA-AIKAA

Ideat tuotteisiin ovat syntyneet<br />

lähinnä erilaisista tarpeista <strong>ja</strong><br />

työn lomassa heränneistä a<strong>ja</strong>tuksista.<br />

Kittilä sanoo viihtyvänsä suunnittelupöytää<br />

eli tietokonetta paremmin sorvin<br />

ääressä luonnostelemassa konkreettisia<br />

koekappaleita.<br />

Nolla Nollan kanssa samoihin aikoihin<br />

aloitti Kauppiaskadulla sisustusliike<br />

Sisustuksen Koodi. Se kaipasi<br />

valikoimiinsa uusia tuotteita. Yritysten<br />

tiet kohtasivat sopivasti <strong>ja</strong> niinpä<br />

Nolla Nollan kalusteiden ensimmäinen<br />

jälleenmyyjä löytyi Turusta.<br />

- Tänä päivänä tuotteitamme on<br />

myynnissä myös mm. Tampereella <strong>ja</strong><br />

Helsingissä. Skannon liikkeessä Helsingin<br />

Kluuvikadulla esillä on mm.<br />

valaisimia. Tärkein tuotteidemme<br />

markkinoi<strong>ja</strong> on kuitenkin puskaradio,<br />

Kittilä kertoo.<br />

Heitä Suomi tarvitsee lisää. Mikko<br />

Kittilä (vas.) on idearikas <strong>ja</strong> rohkea nuori<br />

yrittäjä. Työn ääressä myös Jussi Nurmi.<br />

Tähän asti Nolla Nolla on pitkälti<br />

keskittynyt siirtämään tuotantoon niitä<br />

tuotteita, joita jo yritystä perustettaessa<br />

oli ideoitu: valaisimia, pöytiä,<br />

tv-taso<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> hyllyjä. Myös suurempia<br />

kokonaisuuksia, esimerkiksi asiakkaan<br />

toiveiden mukaan räätälöityjä sisustuksia<br />

on yritys toteuttanut.<br />

Nuorena yrittäjänä Mikko<br />

Kittilää mietityttävät erityisesti rahoitukseen<br />

liittyvät kysymykset.<br />

- Valtion tulisi vahvistaa erityisesti<br />

rahoituspuolen tukeaan nuorille yrittäjille.<br />

Me olemme kasvaneet tähän<br />

asti nopeassa tahdissa, mutta lähes<br />

täysin oman tulorahoituksen varassa.<br />

Se tarkoittaa sitä, että yrittäjä joutuu<br />

tekemään pitkää päivää pienellä palkalla.<br />

Tarjouspyyntöjä Nolla Nollaan tulee<br />

tasaiseen tahtiin, myös ulkomailta,<br />

mutta juuri ra<strong>ja</strong>llisten resurssien<br />

johdosta osasta tarjouspyyntöjä on<br />

kieltäydyttävä. Näin kävi esimerkiksi<br />

englantilaisen Marks&Spencer tavarataloketjun<br />

kohdalla. Tavoitteena<br />

on kuitenkin käynnistää myös vientitoimitukset,<br />

sillä parhaillaan on mietinnässä<br />

osallistuminen ensi kevään<br />

Milanon kansainvälisille huonekalumessuille.<br />

Kittilä toivoo, että yritys kasvaa<br />

<strong>ja</strong>tkossa vauhtia, joka on vielä hallittavissa.<br />

- Tavoitteenani on luoda mukava<br />

työpaikka noin kymmenen hengen porukalle<br />

<strong>ja</strong> saada yrityksestä vielä itselle<br />

kohtalainen palkka. Eikä runsaampi<br />

vapaa-aikakaan olisi pahitteeksi, hyvin<br />

usein työntekijöiden kotiutumisen<br />

jälkeen omaa työpäiväänsä vielä <strong>ja</strong>tkava<br />

Mikko Kittilä toivoo.<br />

mania RIKU NÄSÄNEN<br />

Yksilöllistä ilmettä. Ylinnä Nolla<br />

Nollan ensimmäinen oma tuote, Nollahylly.<br />

Yrityksen muita tuoreryhmiä ovat<br />

esimerkiksi pöydät, tv-tasot <strong>ja</strong> valaisimet.<br />

Lähetä yritysuutisia, juttuvinkkejä <strong>ja</strong> palautetta: mania@viestintamania.<strong>fi</strong><br />

25

mania►klubikierros<br />

Erilaisista kansainvälisistä palvelujärjestöistä tunnetuimpia<br />

on Lions Clubs International. Suomen Lions-liitto muodostuu<br />

14 piiristä, joista Lounais-Suomi muodostaa piirin A.<br />

Uudenkaupungin alueella toimivat LC Uusikaupunki <strong>ja</strong> LC<br />

Uusikaupunki/Männäinen, jotka kuuluvat kuitenkin lähinnä<br />

satakuntalaisista klubeista muodostuvaan piiriin M.<br />

Lions Clubs International muodostaa<br />

maailman suurimman<br />

vapaaehtoisuuteen poh<strong>ja</strong>utuvan<br />

palvelujärjestön. Järjestön perusti<br />

amerikkalainen liikemies Melvin<br />

Jones Chicagossa vuonna 1917. Lionsjärjestössä<br />

on tällä hetkellä noin 1,4<br />

miljoonaa jäsentä 193 eri maassa tai<br />

itsehallintoalueella.<br />

Euroopan ensimmäinen lions-maa<br />

oli Ruotsi, missä toiminta alkoi vuonna<br />

1948. Suomen ensimmäinen LCklubi<br />

aloitti Helsingissä kaksi vuotta<br />

myöhemmin. Jäsenmäärillä mitattuna<br />

Suomi on tällä hetkellä Euroopan<br />

neljänneksi suurin lionsmaa. Suomen<br />

Lions-liittoon kuuluu yli 900 klubia,<br />

joissa jäseniä on yhteensä noin 28 000.<br />

Naisia jäsenistä on noin 2500. Klubit<br />

muodostavat 14 piiriä, joita johtavat<br />

piirikuvernöörit.<br />

Uudessakaupungissa toimii kaksi<br />

Lions-klubia. Ns. ukkoklubi kantaa<br />

nimeä LC Uusikaupunki <strong>ja</strong> sen kummiklubi,<br />

vuonna 1977 perustettu ns.<br />

poikasklubi nimeä LC Uusikaupunki/<br />

Männäinen.<br />

- Uudenkaupungin klubien jäsenmäärä<br />

<strong>ja</strong> jäsenten keski-ikä ovat melko<br />

lähellä toisiaan. Meidän klubissamme<br />

on nyt 36 jäsentä, joista kuusi on<br />

etuoikeutettu<strong>ja</strong> jäseniä. He ovat palvelleet<br />

järjestössä vähintään 15 vuoden<br />

a<strong>ja</strong>n, mutta perustellusta syystä<br />

haluavat luopua aktiivisesta jäsenyydestä,<br />

kertoo LC Uusikaupunki/Männäisten<br />

kuluvan kauden presidentti<br />

Mika Uussaari.<br />

Ihmisiä eri<br />

ammattialoilta<br />

Uusikaupunki/Männäisten jäsenten<br />

keski-ikä on tällä hetkellä 53 vuotta.<br />

Hallituksessa istuu 11 jäsentä, minkä<br />

lisäksi jäsenet <strong>ja</strong>kautuvat erilaisiin toimikuntiin,<br />

joita on 11.<br />

- Kokoonnumme koko klubin kuukausittaiseen<br />

kokoukseen joka kuukauden<br />

neljäntenä tiistaina, minkä lisäksi<br />

hallitus kokoontuu kuukauden<br />

toisena tiistaina. Kokouspaikkamme<br />

on Hotelli Aquarius, tietää Uusikaupunki/Männäisten<br />

past president eli<br />

viime kauden puheenjohta<strong>ja</strong> Juha Salo.<br />

Sekä Salo että Uussaari ovat olleet<br />

leijonia vuodesta 1996. He ovat pitkäaikaisia<br />

ystäviä <strong>ja</strong> yllättäen <strong>ja</strong> toisistaan<br />

tietämättä saivat silloin kutsun<br />

mukaan toimintaan. Mika Uussaari<br />

on yrittäjä. Perinteikäs uusikaupunki-<br />

LC Uusikaupun<br />

Uudenka<br />

palveleva<br />

LEIJONIEN<br />

ALBUMISTA...<br />

Klubivirkaili<strong>ja</strong>t Timo Salminen, Matti O<strong>ja</strong>la <strong>ja</strong> Mika<br />

Uussaari Laitilan PNAT-kokouksessa (piirikuvernöörin<br />

neuvoa-antava kokous) syksyllä 2004.<br />

Leena <strong>ja</strong> Heikki Blinnikka onnittelevat<br />

Kauko Leppäkangasta 50-vuotispäivän<br />

johdosta (lokakuu 2002).<br />

26 mania - SOPIVASTI TYÖTÄ JA VAPAA-AIKAA

ki/Männäinen<br />

upungin<br />

t leijonat<br />

President <strong>ja</strong> past president. Mika<br />

Uussaari <strong>ja</strong> Juha Salo ovat olleet<br />

LC Uusikaupunki Männäisten<br />

toiminnassa mukana vuodesta 1996.<br />

lainen Ohiston kauppapuutarha on ollut<br />

suvussa vuodesta 1972. Lisäksi hän<br />

osallistuu Laitilassa toimivan Elektro-<br />

Valo Oy:n hallitustyöskentelyyn. Juha<br />

Salo toimii Vakka-Suomen Puhelimen<br />

tytäryhtiössä Innotele Oy:ssä yrityspuolen<br />

myyntipäällikkönä.<br />

- Yksi lions-toiminnan perusa<strong>ja</strong>tus<br />

on, että jäsenet edustavat eri ammattialo<strong>ja</strong>.<br />

Kuukausikokouksien yhteydessä<br />

pidettävät esitelmät käsittelevät<br />

usein kunkin jäsenen omaa ammattialaa.<br />

Karkean arvion mukaan valtion<br />

tai kunnan palveluksessa olevia on jäsenistämme<br />

runsas kolmannes, loput<br />

muodostavat tasasuuret ryhmät yrittäjiä,<br />

liike-elämän palveluksessa olevia<br />

<strong>ja</strong> eläkeläisiä, Mika Uussaari esittelee.<br />

- Työn kannalta lions-toiminta<br />

muodostaa hyvän verkoston, mutta se<br />

ei kuitenkaan ole toiminnan itseisarvo,<br />

muistuttaa Salo.<br />

Saaristotapahtuma<br />

varainhankinnan<br />

perusta<br />

Lions Club on ennen kaikkea palvelujärjestö.<br />

Tunnuslause ”Me palvelemme”<br />

konkretisoituu Uudessakaupungissa<br />

erilaisina palvelu- <strong>ja</strong><br />

varainhankintatempauksina. Pääperiaate<br />

on, että klubin omat menot katetaan<br />

jäsenmaksuin (kuluvalla kaudella<br />

60 euroa) <strong>ja</strong> kaikki muilta kerätyt varat<br />

lahjoitetaan eteenpäin.<br />

- Haluamme toimia kotikaupunkimme<br />

parhaaksi. Palvelusta esimerkkejä<br />

ovat palvelukodin pihan laatoitus<br />

<strong>ja</strong> sotaveteraaneille kaadettavat joulukuuset.<br />

Varainhankintatempauksista<br />

tärkein on vuosittainen Saaristotapahtuma.<br />

- Maalispilkki oli pitkään klubimme<br />

keskeinen varainhankintamuoto,<br />

mutta ensi toukokuussa kuudetta kertaa<br />

vietettävä Saaristotapahtuma on<br />

korvannut sen. Saaristotapahtumaan<br />

liittyvä heittouistelukilpailu toteutetaan<br />

yhteistyössä kalaseura Kalavaleen<br />

<strong>ja</strong> Hotelli Aquariuksen kanssa. Kaksipäiväisen<br />

tapahtuman ohjelmassa on<br />

markkinamyyjiä, uistelukilpailu<strong>ja</strong> <strong>ja</strong><br />

työnäytöksiä, Juha Salo kuvailee.<br />

Viime vuonna tapahtumasta saaduilla<br />

varoilla tuettiin mm. Kalavaleen<br />

Haiduksen leirikeskuksessa järjestämää<br />

nuorten kalastusleiriä. Lahjoitusvaro<strong>ja</strong><br />

on kartutettu myös mm. Uusikaupunki-aiheisella<br />

seinäkalenterilla.<br />

Vaikka saaristotapahtuman järjestelyvastuu<br />

on LC Uusikaupunki/Männäisellä,<br />

osallistuvat myös ”ukkoklubin”<br />

jäsenet tapahtumaan. Ohjelmaa<br />

valmistellaan yhdessä <strong>ja</strong> kummit vastaavat<br />

ohjelmassa olevan Kaupunginlahden<br />

soudun järjestelyistä. Myös<br />

muussa toiminnassa nämä klubit harjoittavat<br />

yhteistyötä.<br />

- Nuorisovaihto <strong>ja</strong> tammikuun<br />

lions-viikolle ajoittuva seppeleen lasku<br />

sankarihaudoille ovat muita yhteistyössä<br />

organisoitu<strong>ja</strong> toimintamuoto<strong>ja</strong>.<br />

Tälle kaudelle olemme sopineet lisäksi<br />

joulukuun kokouksen yhteyteen yhteiskokoontumisen<br />

<strong>ja</strong> -ruokailun, presidentti<br />

Uussaari kertoo.<br />

Leena Blinnikka (vas.), kauden 2002-03 presidentti Heikki<br />

Blinnikka sekä Heljä <strong>ja</strong> Jouko Antola pikkujouluissa 2002.<br />

Hoitokoti Hellälle lahjoitettiin sähköurut keväällä 2002.<br />

Kuvassa mm. Touko Heino (vas.), Mar<strong>ja</strong>-Leena Saari<br />

(Hoitokoti Hellän edusta<strong>ja</strong>) <strong>ja</strong> Heikki Blinnikka.<br />

Lähetä yritysuutisia, juttuvinkkejä <strong>ja</strong> palautetta: mania@viestintamania.<strong>fi</strong><br />

27

mania►syö <strong>ja</strong> juo<br />

Espan<strong>ja</strong>laisessa keittiössä<br />

käytetään aineksia,<br />

jotka sopivat hyvin myös<br />

suomalaiseen makuun.<br />

Turkulainen ravintoloitsi<strong>ja</strong><br />

Ilkka Joukanen on lukuisten<br />

Espan<strong>ja</strong>an suuntautuneiden<br />

lomamatkojen innoittamana<br />

erikoistunut sikäläisen<br />

ruoka- <strong>ja</strong> viinikulttuurin<br />

asiantunti<strong>ja</strong>ksi.<br />

Mutkatonta, aika simppeliä <strong>ja</strong><br />

suomalaiseen mentaliteettiin<br />

sopivaa. Ei myöskään<br />

liian hienostelevaa, vaan hyviä maku<strong>ja</strong><br />

<strong>ja</strong> raaka-aineita, määrittelee ravintoloitsi<strong>ja</strong><br />

Ilkka Joukanen Espan<strong>ja</strong>laisen<br />

keittiön lyhyesti.<br />

Ilkka Joukanen <strong>ja</strong> vaimonsa Gitte<br />

ovat viimeisten 15 vuoden aikana matkailleet<br />

ahkerasti eri puolilla Espan<strong>ja</strong>a.<br />

Tutuimmaksi alueeksi on muodostunut<br />

Costa del Sol, mutta myös Katalonia<br />

<strong>ja</strong> alueen pääkaupunki Barcelona<br />

ovat heille tuttu<strong>ja</strong>.<br />

Barcelona muodostaa ruokakulttuuriltaan<br />

muuta Espan<strong>ja</strong>a monipuolisemman<br />

<strong>ja</strong> rikkaamman alueen.<br />

Siellä korostuvat erilaiset meren<br />

elävät, esimerkiksi mustekala, tonnikala<br />

<strong>ja</strong> äyriäiset. Barcelonalaisen keittiön<br />

siirtäminen sellaisenaan Suomen<br />

oloihin ei kuitenkaan ole aivan helppoa,<br />

sillä tuotteiden tuoreus <strong>ja</strong> korkeaksi<br />

kohoava hinta tuottaisivat ongelmia,<br />

Ilkka Joukanen kertoo.<br />

Lounais-Espan<strong>ja</strong>ssa, Extremaduran<br />

maakunnassa herkutellaan <strong>ja</strong>mon<br />

serrano -kinkulla.<br />

- Vuoristokinkku on yksi espan<strong>ja</strong>laisen<br />

keittiön ikoneista. Tunnetumman,<br />

Italiasta tulevan parmankinkun<br />

tavoin siitä on olemassa useita eri kypsyysasteita.<br />

Ainoastaan tammenterho<strong>ja</strong><br />

syöneistä Iberico-possuista valmistettu<br />

serrano on arvokkainta, noin 60<br />

euroa kilo, Joukanen kertoo.<br />

Italiassa pitkä illallinen muodostuu<br />

useista erilaisista <strong>ja</strong> erikokoisista<br />

annoksista. Anti paste<strong>ja</strong>, alkupalo<strong>ja</strong>,<br />

pastaa, lihaa <strong>ja</strong> jälkiruokaa pyörii pöydässä<br />

ähkyn partaalle asti. Espan<strong>ja</strong>ssa<br />

Tapaslautanen sopii alkupalaksi tai viinilasin painikkeeksi. Valkosipulichiliöljyssä<br />

kypsytetyt katkaravut ovat tyypillinen katalonialainen alkupala.<br />

Espan<strong>ja</strong>laisen<br />

keittiön lumoissa<br />

<strong>ja</strong>ko alku-, pää- <strong>ja</strong> jälkiruokaan on selkeämpi<br />

<strong>ja</strong> siksi myös matkaili<strong>ja</strong>lle yksinkertaisempi.<br />

Hyvin tyypillinen espan<strong>ja</strong>lainen<br />

alkuruoka on öljyssä kypsytetyt katkaravut.<br />

Chilipippuri <strong>ja</strong> valkosipuli antavat<br />

niille erinomaisen maun. Valkosipulia<br />

käytetään usein myös etanoiden<br />

mausteena.<br />

Espan<strong>ja</strong>lainen erikoisuus on tapaslautanen,<br />

joka meillä Suomessa tunnetaan<br />

lähinnä alkuruokana.<br />

- Espan<strong>ja</strong>ssa tapakselle poiketaan<br />

aivan samaan tapaan kuin Englannissa<br />

pubiin oluelle. Tapakset ovat pieniä<br />

välipalaleipiä, joiden kanssa maistuu<br />

lasi sherryä, viiniä tai miksei olutkin.<br />

Perinne alkoi, kun matkamiehet ma<strong>ja</strong>taloissa<br />

yöpyessään suo<strong>ja</strong>sivat sherrylasinsa<br />

leipäpalalla. Tapa on espan<strong>ja</strong>a<br />

<strong>ja</strong> tarkoittaa kantta – oikeastaan tulisikin<br />

puhua tapakulttuurista <strong>ja</strong> tapoista,<br />

Joukanen naurahtaa.<br />

Ilkka Joukanen tuntee<br />

espan<strong>ja</strong>laisen keitiön salat.<br />

Yksi espan<strong>ja</strong>laisen keittiön tutuimmista<br />

perusannoksista on paella. Sen<br />

taidokas valmistaminen vaatii kuitenkin<br />

paljon aikaa <strong>ja</strong> laadukkaat raakaaineet.<br />

Espan<strong>ja</strong>ssa syödään runsaasti<br />

myös lammasta <strong>ja</strong> lintu<strong>ja</strong>, erityisesti<br />

kanaa. Joukasten uuden espan<strong>ja</strong>lais-<br />

28 mania - SOPIVASTI TYÖTÄ JA VAPAA-AIKAA

Tomate on Turun<br />

ensimmäinen<br />

espan<strong>ja</strong>laisravintola<br />

Enkelit<br />

<strong>ja</strong>tkavat<br />

lentoaan<br />

Lokakuussa Turussa avannut Bar Tapas & Bodega Tomate on kaupungin<br />

ensimmäinen espan<strong>ja</strong>laisravintola. Ilkka <strong>ja</strong> Gitte Joukanen olivat<br />

jo pitkään etsineet tilo<strong>ja</strong> uudelle ravintolalle, kunnes Ravintola Frankin<br />

tilat Brahenkadulla vapautuivat.<br />

Ilkka Joukanen kertoo, että ravintolan lounaslistalla on perinteisempiä<br />

ruokia, mutta lounasa<strong>ja</strong>n päätyttyä ravintola keskittyy listalta<br />

löytyviin espan<strong>ja</strong>laisen keittiön annoksiin. Ravintolassa on salin lisäksi<br />

15–20 hengen seurueille sopiva kabinetti, joka on sisustettu viinituvaksi.<br />

Tomaten keittiömestarina toimii Mika Hellen <strong>ja</strong> ravintolapäällikkönä<br />

Mika Moilanen. He siirtyivät Brahenkadulle Joukasten toisesta<br />

ruokaravintolasta, Aurajoessa kelluvasta Cindystä.<br />

Syksyn kuluessa Joukasten perheen omistukseen on siirtynyt myös<br />

Sedu Koskisen omistuksessa käväissyt Olutravintola Mallaskukko.<br />

Ilkka Joukanen tarjoutui ostamaan paikan, sillä yökerhobisnekseen<br />

keskittyneelle Koskiselle ravintola tuli osana kahden yökerhon kauppaa,<br />

eikä Mallaskukon omistaminen ollut hänen intresseissään.<br />

Enkeliravintola palvelee jälleen<br />

pienen tauon jälkeen.<br />

Ravintoloitsi<strong>ja</strong> Ilkka Joukanen avasi espan<strong>ja</strong>laisravintola<br />

Tomaten Brahenkadulle lokakuussa.<br />

ravintolan suosituimmaksi annokseksi<br />

on nopeasti kohonnut puolikas kukonpoika.<br />

Espan<strong>ja</strong> on perinteisesti punaviinien<br />

maa. Suomalaiset pitävät espan<strong>ja</strong>laisviineistä,<br />

joissa runsaasti<br />

käytettyjä rypälelajikkeita ovat mm.<br />

Tempranillo, Garnacha <strong>ja</strong> Monastrell.<br />

Joukasen mukaan nykyisin myös Cabernet<br />

Sauvignonin viljely on yleistynyt<br />

Espan<strong>ja</strong>ssa.<br />

- Espan<strong>ja</strong>laiset punaviinit maistuvat<br />

hyvin jälkiruokajuustojen kanssa.<br />

Erilaiset kypsyysasteet tarjoavat erilaisia<br />

juustomaku<strong>ja</strong>. Suosittelisin kokeilemaan<br />

lampaan maidosta valmistettua<br />

Manchegoa. Se on peräisin Manchan<br />

alueelta Madridin eteläpuolelta.<br />

Makeampien jälkiruokien ystäville<br />

Joukanen suosittelee espan<strong>ja</strong>laista<br />

maitovanukas Crema Catalanaa tai<br />

uunissa kypsytettyä paahtovanukasta<br />

eli flania.<br />

Yksi Turun yksilöllisimmistä<br />

ravintoloista, Kauppiaskadulla<br />

si<strong>ja</strong>itseva Enkeliravintola<br />

on saanut uudet omista<strong>ja</strong>t. Mimi<br />

<strong>ja</strong> Kari Grönblomin jälkeen<br />

ravintolan uusina omistajina<br />

toimivat ravintolassa jo Grönblomien<br />

aikana työskennelleet<br />

Erkki Rantala, Timo Rantalaiho,<br />

Teemu Kaukonen <strong>ja</strong> Ritva<br />

Lappalainen.<br />

Ritva Lappalaisen mukaan<br />

toiminta <strong>ja</strong>tkuu pitkälti vanhan,<br />

tutun konseptin poh<strong>ja</strong>lta.<br />

- Normaalien aukioloaikojen<br />

puitteissa palvelemme lähinnä<br />

ilta-aikaan. Si<strong>ja</strong>intimme<br />

takia emme oikein sovellu lounasravintolaksi,<br />

mutta tilauksesta<br />

palvelemme ryhmiä esimerkiksi<br />

liikelounastilaisuuksien <strong>ja</strong><br />

perhejuhlien muodossa.<br />

Lähetä yritysuutisia, juttuvinkkejä <strong>ja</strong> palautetta: mania@viestintamania.<strong>fi</strong><br />

29

mania►innovoimaa<br />

Kaivonkannen nostolaitteista<br />

matontamppauskoneeseen<br />

Raisiolainen insinööri Tapio Ritvanen<br />

toteaa tunnuslauseekseen ”jos ei Anttilan<br />

työkaluosastolta saa, niin minä teen sen”. Se on<br />

parasta uskoa, sillä mies kertoo mappien <strong>ja</strong><br />

tietokoneen kovalevyn uumenista löytyvän<br />

lähes 600 erilaista tuoteprojektia.<br />

Tapio Ritvanen ottaa minut vastaan Raisiossa si<strong>ja</strong>itsevan<br />

omakotitalonsa alakerran toimistossa, missä<br />

hän yhdessä vaimonsa Sei<strong>ja</strong>n kanssa työskentelee.<br />

S.T.Ritvanen Oy perustettiin vuonna 1985, Tapio Ritvasen<br />

työskennellessä vielä Wärtsilän Turun telakalla työkalusuunnitteli<strong>ja</strong>na.<br />

Vuonna 1990 hän jättäytyi Raision ammattikoulun<br />

opetta<strong>ja</strong>n tehtävästä kokopäiväiseksi yrittäjäksi.<br />

S.T.Ritvanen Oy:n<br />

ensimmäinen tilaus tuli<br />

silloiselta työnanta<strong>ja</strong>lta<br />

eli Wärtsilältä.<br />

- Yleisen vaatimuksen<br />

mukaan suuren<br />

tankkerin noin 300<br />

tonnia painavan ankkurin<br />

pitää olla laskettavissa<br />

yhden miehen<br />

voimin. Wärtsilän venäläinen<br />

asiakas halusi<br />

tuolloin nähdä, että se<br />

on teknisesti toteutettavissa.<br />

Suunnittelin <strong>ja</strong><br />

valmistin pienoismallin,<br />

joka vakuutti asiakkaan.<br />

Ritvanen on suunnitellut<br />

lukuisia raskaiden<br />

esineiden <strong>ja</strong> laitteiden<br />

siirtoon käytettäviä<br />

työkalu<strong>ja</strong>. Kaukolämpö-<br />

tai vesijohtoverkon<br />

huoltotöissä kaivonkansien<br />

nostoa <strong>ja</strong> liikuttelua helpottaa tehokkaaseen magneettiin<br />

perustuva Magno-nostolaite. Ritvasen suunnittelutyön<br />

tuloksilla on liikuteltu myös varavoimageneraattoreita,<br />

mammogra<strong>fi</strong>alaitteita <strong>ja</strong> jopa kokonaisia silto<strong>ja</strong>.<br />

Ritvanen ei ole koskaan joutunut markkinoimaan palveluitaan.<br />

Asiakkaita ovat vuosien mittaan olleet mm. telakat,<br />

Finnair, Instrumentarium, Björkboda, ABB, KWH Pipe<br />

<strong>ja</strong> YIT.<br />

Pitkään, jo 30 vuotta Ritvasen mielessä muhinut idea<br />

matontamppauskoneesta eteni muutama vuosi sitten prototyypiksi.<br />

Lukuisien koeversioiden <strong>ja</strong> testien jälkeen Ritvanen<br />

teki viime kesänä lisenssisopimuksen. Kankaanpäässä<br />

toimiva Suomen Imurikeskus Oy aloittaa lähiaikoina Tamppari-nimellä<br />

myytävän laitteen valmistuksen <strong>ja</strong> myynnin.<br />

- Laitteesta tulee aluksi markkinoille kaksi versiota. Kalliimpi,<br />

arviolta noin 3000 euron arvoinen laite soveltuu taloyhtiöille,<br />

edullisempi, näillä näkymin 1000 euron hintainen<br />

versio yksityiskäyttöön. Kalliimmassa mallissa on<br />

tamppausmoottori, pölynkäsittelylaite <strong>ja</strong> likasuodattimet.<br />

Edullisemmassa mallissa jälkimmäiset osat korvataan kodin<br />

pölynimurilla.<br />

Tampparissa tamppausosan rullat ”hakkaavat”<br />

300 watin sähkömoottorin voimin mattoa 360 kertaa minuutissa.<br />

- Kone kuluttaa mattoa vähemmän kuin käsin tamppaaminen.<br />

Testeissämme se<br />

ei ole edes samaan kohtaan<br />

<strong>ja</strong>tkuneen kahden<br />

tunnin yhtämittaisen<br />

tamppauksen aikana<br />

jättänyt kulumisjälkiä<br />

matolle.<br />

Ritvasen mukaan<br />

Tampparilla on monia<br />

etu<strong>ja</strong>.<br />

- Sisätiloihin sijoitettuna<br />

se mahdollistaa<br />

säästä riippumattoman<br />

tamppaamisen, se on<br />

hil<strong>ja</strong>inen <strong>ja</strong> siisti, mikä<br />

on tärkeää erityisesti<br />

allergikoille.<br />

Laitteen myynti on<br />

juuri alkamassa. Tapio<br />

Ritvasen mukaan vuonna<br />

2006 tavoitteena<br />

on myydä jo tuhansia<br />

Tamppareita. Patentista<br />

on jo tehty myönteinen<br />

välipäätös, minkä<br />

lisäksi myös kansainvälinen<br />

patenttihakemus on jo jätetty. Eurooppalaisen väestön<br />

ikääntymisen voisi kuvitella herättävän kiinnostuksen<br />

myös Suomen ulkopuolella.<br />

Tapaamisemme päätteeksi Tapio Ritvanen esittelee vielä<br />

kotinsa alakerran saunaosastoa. Kiukaan tulipesään ei ole<br />

sijoitettu lainkaan luukkua. Se löytyy seinän takana si<strong>ja</strong>itsevan<br />

takan seinästä, jonka kautta itse suunniteltu kiuas lämmitetään.<br />

Keksijän koti.<br />

Ritvanen esittelee matontamppauskoneen<br />

prototyyppiä kotinsa pihalla. Yläkulmassa viimeisin<br />

versio. Laitteen myynti on juuri alkamassa.<br />

30 mania - SOPIVASTI TYÖTÄ JA VAPAA-AIKAA

SAUSTILAN<br />

KARTANO<br />

Pala elävää historiaa Sauvon Saustilassa,<br />

Turun kupeessa hyvien yhteyksien varrella.<br />

Käytössäsi on kartanon juhlasali, useita<br />

ryhmätyöskentelyyn soveltuvia salonke<strong>ja</strong><br />

sekä alakerran avarat aulatilat.<br />

Upea ruusupuulla paneloitu portaikko johdattaa<br />

yläkerran juhlatiloihin <strong>ja</strong> kartanon peilisaliin.<br />

Kartanon edessä avautuu kolmen hehtaarin<br />

ranskalaistyyppinen puisto puutarhoineen.<br />

Saustilan Kartano│ Saustilantie 442 │ 21570 Sauvo │ Puhelin 040 771 3954 │saustila@surfeu.<strong>fi</strong><br />

www.saustila.com<br />

Lähetä yritysuutisia, juttuvinkkejä <strong>ja</strong> palautetta: mania@viestintamania.<strong>fi</strong><br />

31

YKKÖSOSOITTEETON

logo

products

Resources

Company

Terms of service
Privacy policy
Cookie policy
Cookie settings
Imprint
Change language
Made with love in Switzerland
© 2024 Yumpu.com all rights reserved

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!