Sininauhaliitto - kristillisten päihdejärjestöjen keskusliitto
07.01.2015 • Views
Share Embed Flag

Sininauhaliitto - kristillisten päihdejärjestöjen keskusliitto

Sininauhaliitto - kristillisten päihdejärjestöjen keskusliitto

Sininauhaliitto - kristillisten päihdejärjestöjen keskusliitto

SHOW MORE
SHOW LESS
ePAPER READ
DOWNLOAD ePAPER
ecredo.fi

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.

START NOW

<strong>Sininauhaliitto</strong> - <strong>kristillisten</strong> <strong>päihdejärjestöjen</strong> <strong>keskusliitto</strong><br />

KUVA TIMO SJÖBLOM<br />

Yhdessä<br />

pärjäämme<br />

2/2003

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○<br />

Ihmisen hätä säilynyt<br />

tsaarinvallasta tasavaltaan<br />

Luentomatkalla Pietarissa pyydettiin esittelemään<br />

<strong>Sininauhaliitto</strong>a. Siellä, paikan päällä, oli häkellyttävää<br />

oivaltaa, että toiseksi vanhin jäsenyhteisömme<br />

on perustettu 1883 ja se joutui hankkimaan monien<br />

mutkien kautta toimilupansa tsaarin hallinnolta Pietarista!<br />

Järjestöihmisten tuli silloin huolellisesti perustella se, että<br />

kyseessä ei ollut uhkaava poliittinen liike vaan järjestö,<br />

joka halusi auttaa asunnottomia, köyhiä ja alkoholin<br />

kanssa kurimukseen joutuneita. Kului sata ja yksi vuotta,<br />

että tämä ja muut kristilliset päihdejärjestöt löysivät<br />

yhteistoimintaliitokseen Sininauhaliiton. Kaikkein vanhimmalla<br />

jäsenyhteisöllä ei ollut perustamisvaikeuksia, mutta<br />

Pietarista sekin lupansa haki. Keisari Aleksanteri II<br />

vastasi 1867 keisarillisin leimoin, hienolle paperille<br />

painettuna anomukseen, joka oli otsikoitu ”Suurivaltaisin,<br />

Kaikkein Armollisin Keisari ja Suuriruhtinas”.<br />

Viime talven vaalikamppailussa ja uuden hallituksen<br />

ohjelmatyön aikana on jouduttu pohtimaan suomalaisen<br />

hyvinvointiyhteiskunnan pahoinvoinnin pesäkkeitä.<br />

Teemat ovat samat kuin 1800-luvun jälkipuoliskolla.<br />

Asunnottomuus ei ole poistunut. Köyhyys uhkaa<br />

syventyä. Alkoholista ja huumeista kannetaan huolta –<br />

ja varsinkin nyt, kun vuoden 2004 alkoholipoliittiset<br />

muutokset alkoholin hintaan ja saatavuuteen ovat<br />

ovella.<br />

Nyt kiinnitetään huomiota erityisesti lasten ja nuorten<br />

turvalliseen kasvuun ja perheiden hyvinvointiin. Työttömyydestä<br />

on tullut politiikan yksi haastavimmista<br />

ongelmista. Vaikka Suomi on jo viime vuosisadan alussa<br />

vapautunut tsaarinvallasta ja muodostanut demokratian,<br />

silti poliittinen päätöksenteko joutuu kantamaan huolta<br />

demokratian tilasta. Nyt käynnistetään erityinen<br />

kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelma.<br />

Tässä maisemassa Sininauhaliitossa on pohdittu liiton<br />

toiminnan painopisteitä. Painopistealueita on neljä.<br />

Ensimmäisenä, tärkeänä ulottuvuutena on nähty<br />

kansalaisjärjestötoiminnan vahvistaminen. Monet<br />

jäsenyhteisöt ovat havahtuneet tarpeeseen löytää uusia<br />

jäseniä sekä uutta vireyttä koko kansalais- ja vapaaehtoistoimintaan.<br />

Myös sosiaali- ja terveysministeriön<br />

tuoreet linjaukset näkevät sosiaali- ja terveysjärjestöjen<br />

merkityksen aivan uudella tavalla koko kansalaisyhteiskunnan<br />

eläväksi tekevinä elementteinä.<br />

Toisena painopisteenä on turvallisen kasvun edistäminen.<br />

Käytännössä tämä merkitsee sitä, että liiton lapsi-,<br />

nuoriso- ja perhetyön kehittämisyksikkö tekee yhteistyötä<br />

lähikasvattajien, vanhempien, koulujen, kuntien ja<br />

seurakuntien kanssa siten, että lapsen ja nuoren<br />

huomioiminen, kohtaaminen ja arvostaminen olisivat<br />

käytännön arkipäivää koko Suomessa. Arvokasvatuksen<br />

ja päihdekasvatuksen tulee elää paikallistasolla. Myös<br />

päihdeperheiden tukeen on kehitetty uusia työtapoja<br />

useilla paikkakunnilla.<br />

Kolmantena painopistealueena on hoitoon ja toipumiseen<br />

liittyvien palvelumuotojen kehittäminen. Tällä<br />

alueella on viime vuosina edistetty toipumisryhmille<br />

suunnattua materiaalia ja koulutusta. Laatutyöhön sekä<br />

hoito-ohjelmien ja hoidon sisällön kehittämiseen on<br />

kiinnitetty huomiota. Kristillisen päihdetyön teoreettista<br />

perustaa on vahvistettu. Palveluiden seudullistamiseen<br />

on panostettu. Päihdepalveluiden soveltumiseen<br />

vammaisille on kiinnitetty huomiota laajassa yhteistyöhankkeessa.<br />

Peliongelmaisten kohdalla on siirrytty<br />

yleisestä erityiseen: kohtaamaan tarkasti erilaisia<br />

erityisryhmiä. Vankilalaitoksessa on kehitetty kristillisen<br />

päihdehoidon mahdollisuuksia.<br />

Neljäntenä toimintalinjana on osallisuuden kehittäminen.<br />

Eurooppalaisella termistöllä puhutaan inkluusiosta<br />

(social inclusion), osallistamisesta ja valtaistamisesta.<br />

Kääntäen voidaan sama asia ilmaista siten, että kyseessä<br />

on köyhyyden ja syrjäytymisen vastainen taistelu.<br />

Kysymys on arkielämän kontaktipinnoista: sosiaalisista<br />

suhteista esimerkiksi päiväkeskustoiminnan kautta,<br />

asumisen mahdollistamisesta tukiasuntotoiminnan kautta<br />

ja työllistymismahdollisuuksien parantamisesta erilaisten<br />

työllistämishankkeiden kautta. Kolmen perinteisen alueen<br />

rinnalle on tulossa parhaillaan neljäs, opinnollinen<br />

kuntoutus. Se ei tarkoita viidettätoista ammattikurssia,<br />

vaan sivistyksellisen, elämänkatsomuksellisen ja oman<br />

elämän merkitysmaailmoja tukevan opintotoiminnan<br />

liittämistä näihin arkielämän kontaktipintoihin. Tälläkin<br />

alueella ollaan kristillisen diakonian ytimessä.<br />

<strong>Sininauhaliitto</strong> on kutsuttu palvelemaan niitä, jotka<br />

palvelevat. Aina jossakin kohdataan tilastojen,<br />

politiikkaohjelmien, toimintalinjojen ja painopistealueiden<br />

takaa ihmisen hätä. Se hätä saa kasvot huumeille<br />

lapsensa menettäneen isässä, pelurin vaimossa,<br />

tulevaisuutensa hukanneessa alkoholin väärinkäyttäjässä,<br />

asuntonsa menettäneessä yksinhuoltajaäidissä,<br />

pitkäaikaistyöttömyyden halvaannuttamassa työttömässä,<br />

huomiota ja rakkautta vaille jääneessä lapsessa…<br />

Tämän hädän kohtaamisessa tarvitaan hyvinvointivaltion<br />

palveluita, mutta siinä tarvitaan myös arjen pieniä<br />

kohtaamisia, kansalaistoimintaa ja lähimmäisenrakkautta.<br />

JORMA NIEMELÄ<br />

jorma.niemela@sininauhaliitto.fi<br />

KUVA MONA MANNERHEIMO<br />

2

Hyvinvointivaltio<br />

tarvitsee<br />

kansalaisyhteiskuntaa<br />

Sininauhaliiton toimisto on<br />

muuttanut Helsingin Hermannista<br />

Oulunkylän laitamille, Metsälään.<br />

Krämertintiellä toimitaan nyt<br />

kolmikerroksisessa toimitalossa.<br />

KUVA VEKA HELIN<br />

- Sodan jälkeen nähtiin tarpeelliseksi<br />

rakentaa hyvinvointivaltiota. Yhdeksänkymmentäluvulla<br />

nähtiin laman<br />

myötä se, että hyvinvointivaltio ei voi<br />

toimia ilman dynaamista taloutta.<br />

Tällä vuosikymmenellä havahdutaan<br />

siihen, että hyvinvointivaltio ei voi<br />

toimia ilman elävää ja toimivaa<br />

kansalaisyhteiskuntaa. Ja kaikkina<br />

aikoina joudutaan toteamaan, että<br />

ihminen ei elä ainoastaan leivästä, ei<br />

edes sosiaalipalveluista, sanoo<br />

Sininauhaliiton toiminnanjohtaja,<br />

yhteiskuntatieteiden tohtori Jorma<br />

Niemelä.<br />

- Siksi kaikkien palasten on oltava<br />

kohdallaan tai ainakin työn alla:<br />

talouden, hyvinvointivaltion, kansalaisyhteiskunnan<br />

ja aidon henkisen ja<br />

hengellisen sisällön elämässä,<br />

Niemelä sanoo.<br />

Kristillisten <strong>päihdejärjestöjen</strong> <strong>keskusliitto</strong>na<br />

toimivassa Sininauhaliitossa on<br />

eletty yksi historian vilkkaimmista<br />

keväistä. Toimisto on muuttanut Helsingin<br />

Hermannista Hämeentieltä Oulunkylän<br />

laitamille, Metsälään. Krämertintiellä<br />

toimitaan nyt kolmikerroksisessa toimitalossa.<br />

- Vaikka olemme paljon kentälläkin,<br />

toivomme että Sininauhatalosta tulisi luova<br />

ja hengittävä yhteistyön risteyspaikka<br />

jäsenyhteisöjemme kanssa. Toivotamme<br />

sinne tervetulleiksi myös erilaiset sidosryhmämme<br />

ja yhteistyökumppanimme, toiminnanjohtaja<br />

Jorma Niemelä sanoo.<br />

Toiminnallisella puolella on tapahtunut<br />

Niemelän mukaan sitäkin enemmän. Uusi,<br />

ehkä merkittävin avaus on yhteistyö<br />

Kansaneläkelaitoksen kanssa. Kansaneläkelaitos<br />

järjestää kokeilun, jossa työelämään<br />

tähtäävä kuntoutus aloitetaan siinä<br />

vaiheessa, kun yli neljävitosen työttömän<br />

työkyvyn arvioidaan olevan uhattuna ja kun<br />

häntä uhkaa vakava sosiaalinen syrjäytyminen.<br />

Yhdeksi yhteistyökumppanikseen Kela<br />

valitsi Sininauhaliiton, joka on aloittanut<br />

toiminnan yhteistyössä joensuulaisen<br />

jäsenyhteisönsä, Joensuun Siniristin,<br />

kanssa.<br />

Tulevat vuodet haastavia<br />

- Meillä on edessämme suuria haasteita.<br />

Ajankohtaisimpiin kuuluu valmistautuminen<br />

vuoden 2004 alkoholiolojen muutoksiin.<br />

Järjestöiltä on toivottu innovatiivisia<br />

hankkeita. Valmistelutyö on käynnissä, ja<br />

keskeiset ideat löydetty. Mutta kyllä monet<br />

lapsi-, nuoriso- ja perhetyön kehittämisyksikkömme<br />

hankkeet ovat jo ennakolta vastanneet<br />

tähän haasteeseen. Kyse on nyt vain<br />

todella valtakunnallisen hankkeen kokoamisesta,<br />

Jorma Niemelä sanoo.<br />

- Toinen haaste on tämän kentän<br />

kansalaisjärjestöluonteen vahvistaminen.<br />

Etsimme keinoja, joilla voisimme yhdessä<br />

perusjärjestöjen kanssa vahvistaa monin<br />

tavoin kansalais- ja vapaaehtoistoimintaa.<br />

Vaikka olisi kuinka mittavaa palvelutuotantoa,<br />

se ei yksin riitä. Voimamme on niissä<br />

ihmisissä, jotka yhteisesti sitoutuvat<br />

toimintaan mukaan.<br />

- Myös sosiaali- ja terveysministeriö on<br />

nyt laajentanut tarkastelutapaansa.<br />

Järjestöjä ei nähdä enää vain jonakin<br />

täydentävänä elementtinä. Ministeriön<br />

mukaan kansalaisaktiivisuus synnyttää<br />

yhteiskuntaan sosiaalista pääomaa, jolla on<br />

terveyttä, toimintakykyisyyttä ja sosiaalisuutta<br />

edistäviä vaikutuksia. Kansalaisyhteiskunnan<br />

toimivuus tuottaa konkreettisia<br />

taloudellisia hyötyjä ehkäistessään ja<br />

vähentäessään sairauksia ja sosiaalisia<br />

ongelmia sekä niihin kohdistuvaa palvelutarvetta.<br />

<strong>Sininauhaliitto</strong> on nimenomaan <strong>kristillisten</strong><br />

<strong>päihdejärjestöjen</strong> <strong>keskusliitto</strong>. Sen jäsenyhteisöillä<br />

on yli 5 000 päivittäistä asiakaskontaktia.<br />

Työtä tehdään alkoholi- ja huumeongelmaisten<br />

parissa, vankien ja vankilasta<br />

vapautuneiden parissa, ongelmapelaajien ja<br />

päihdeongelmaisten vammaisten parissa,<br />

heikossa työmarkkina-asemassa olevien ja<br />

asunnottomien parissa sekä riskivyöhykkeellä<br />

olevien lapsien ja perheiden parissa.<br />

Liiton hallinnoima Sininauhasäätiö on<br />

puolestaan erikoistunut asumisvaihtoehtojen<br />

kehittämiseen. Se sekä tuottaa itse<br />

palveluita että konsultoi liiton jäsenyhteisöjä<br />

ja kuntia.<br />

Toiveet ja tavoitteet<br />

Sininauhaliitossa toimintasuunnitelmat ja<br />

-kertomukset on heitetty romukoppaan<br />

niiden perinteisessä muodossa. Tilalle ovat<br />

tulleet tavoitesuunnitelmat ja niiden<br />

arviointikertomukset. Ne osoittavat<br />

lahjomattomasti, missä on edistytty ja<br />

onnistuttu, missä taas ei. Jatkuva murhe on<br />

jäsenyhteisöpalveluiden tehokkuus ja<br />

laajuus, mutta muitakin painopisteitä on:<br />

- <strong>Sininauhaliitto</strong> on ollut yksi työministeriön<br />

valitsema välittäjäorganisaatio, joka on<br />

voinut Euroopan sosiaalirahaston tuella<br />

edistää ja tukea paikallisia työllistämishankkeita.<br />

Ulkopuolisen arvioijankin mukaan tämä<br />

välittäjäorganisaatiotoiminta arvioitiin niin<br />

innovatiiviseksi ja jäsenyhteisöjemme<br />

kokemukset olivat siitä niin myönteiset, että<br />

toivon tietysti voivamme jatkaa sillä<br />

rintamalla. Ylipäätänsä uuden, Jäätteenmäen<br />

hallituksenkin aikana pyritään tekemään<br />

paljon tällä alueella. On odotettavissa, että<br />

sosiaalisia yrityksiä koskeva lainsäädäntökin<br />

tulee.<br />

- Haluamme koota taas jäsenyhteisökenttämme<br />

monimuotoista ja –puolista työllistämistyötä<br />

yhteiseen verkostoon. Olemme<br />

mukana myös paikallisissa ja alueellisissa<br />

työvalmennussäätiöhankkeissa. Uskon, että<br />

tällä alueella tapahtuu paljon lähivuosina.<br />

- Työllistämisen, tukiasumisen ja päiväkeskustoiminnan<br />

kolmio on muuttumassa<br />

neliöksi: lisäämme siihen opinnollisen<br />

kuntoutuksen. Nämä ovat niitä arkielämän<br />

kontaktipintoja, psykososiaalisen tuen<br />

muotoja, joissa jäsenyhteisömme tekevät<br />

laajaa ja mittavaa työtä, Niemelä sanoo. ■<br />

3

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○Lapsi-,<br />

nuoriso- ja perh<br />

Lapsille, nuorille ja perheille<br />

hyvää arkea<br />

- Suunnittelemme, kehitämme ja<br />

kokeilemme yhdessä työryhmän<br />

kanssa uusia työtapoja, työnäkyjä<br />

ja menetelmiä, joilla voidaan<br />

vaikuttaa lasten ja nuorten päihteidenkäyttöä<br />

synnyttäviin olosuhteisiin<br />

ja syrjäytymiseen,<br />

sanoo kehittämispäällikkö Ari<br />

Inkinen Sininauhaliiton lapsi-,<br />

nuoriso- ja perhetyönyksiköstä.<br />

Nähdyksi tulemisen toivo<br />

Nähdyksi tulemisen toivo –hankkeessa<br />

tavoitteena on luoda lasten ja nuorten<br />

kasvua tukeva lähiympäristö, sanoo<br />

kehittämispäällikkö Ari Inkinen. Pilottialueilla<br />

parannetaan riskivyöhykkeessä<br />

olevien lasten ja nuorten oikeutta<br />

kasvaa ympäristössä, jossa he ovat<br />

turvassa alkoholin käytön kielteisiltä<br />

vaikutuksilta.<br />

Hankkeessa koulutetaan kolmannen<br />

sektorin toimijoita ja heidän yhteistyökumppaneitaan,<br />

jotta he osaisivat<br />

puuttua alkoholiongelmiin ja ehkäistä<br />

niitä.<br />

- Koulutamme alueen elinkeinonharjoittajia<br />

ja palvelualan työntekijöitä.<br />

Koulutuksessa tarkastellaan päihdeongelmia<br />

ja niiden seurauksia sosiaalisen<br />

vastuun herättämisen näkökulmasta.<br />

Tarkoituksena on tavoittaa erityisesti<br />

hankkeen alueella toimivat kauppiaat,<br />

kaupan henkilöstö, huoltoyhtiöiden<br />

työntekijät, isännöitsijät, ravintolahenkilöstö<br />

ja taksinkuljettajat. Hanke<br />

käynnistyy kolmella paikkakunnalla,<br />

Haukiputaalla, Iisalmessa ja Joutsenossa.<br />

Hanke tuottaa perhekeskeisen<br />

alueellisen toimintamallin ja koulutusohjelman,<br />

jotka testataan pilottialueilla<br />

vuosina 2003 – 2005. Riskiperheiden<br />

elämään pystytään vaikuttamaan<br />

entistä varhaisemmin. Kustannuspaineet<br />

nuorten ja perheiden vaikeissa ja<br />

pitkissä hoidoissa vähenevät. Lasten<br />

suoran auttamisen kautta tulevat myös<br />

sellaiset lasten vanhemmat varhaisen<br />

auttamisen piiriin, joita muut palvelut ja<br />

toimintamuodot eivät vielä tavoita.<br />

Projektivastaava palkataan toukokuun<br />

2003 aikana. ■<br />

Ari Inkinen<br />

Kehittämispäällikkö<br />

(09) 7206 1529, 0400 411 690<br />

ari.inkinen@sininauhaliitto.fi<br />

Eevan perhe -projekti äitien<br />

ja lasten asialla<br />

Hannu Huttu / Kuvaliiteri (kuvan henkilöt eivät liity tekstin sisältöön)<br />

Päihdeongelmat ovat lisääntyneet<br />

perheissä ja äitien päihteiden<br />

käyttö vaurioittaa lapsia jo<br />

sikiövaiheessa. Sosiaaliset ongelmat<br />

ja lähiverkostojen ohentuminen<br />

lisäävät perheiden turvattomuutta<br />

erityisesti lasten kannalta. Julkisen<br />

sektorin tukimuodot tarvitsevat<br />

rinnalleen joustavia, matalan kynnyksen<br />

tukimuotoja ja verkostoja<br />

mm. äitiyden/naiseuden tueksi ja<br />

lasten hyvien elinolojen turvaamiseen.<br />

Eevan perhe -projektilla kehitetään<br />

työtapoja, joilla päihteitä<br />

käyttävät äidit voivat eheytyä,<br />

heidän lastensa hyvinvointi lisääntyy<br />

ja päihdeperheiden lasten fyysisen<br />

ja psykososiaalisen kehityksen<br />

esteet vähentyvät.<br />

Projekti toteutetaan Jyväskylässä,<br />

Raumalla ja Tampereella<br />

1.3.2002-28.2.2005 välisenä aikana<br />

RAYn rahoittamana. ■<br />

Yhteyshenkilö:<br />

projektikoordinaattori<br />

Virpi Kujala, puh. 040 760 0663<br />

virpi.kujala@sininauhaliitto.fi<br />

4

etyön kehittäminen<br />

Toimintakeskus Vektori<br />

Elämyskeskus osana kasvua –<br />

projektin päätavoitteena on<br />

ehkäistä lasten, nuorten ja erityisryhmien<br />

päihteidenkäyttöä elämyspedagogisin<br />

arvokasvatus- ja toipumistyön<br />

menetelmin. Tämän tavoitteen<br />

saavuttamiseksi tuotetaan toimintakeskus<br />

Vektori.<br />

Pääasiakasryhmän muodostaa<br />

pilottialueella (pääkaupunkiseutu)<br />

asuvat 5 - 18 -vuotiaat lapset ja<br />

nuoret, sekä heidän vanhempansa.<br />

Muita asiakasryhmiä ovat koulut,<br />

päiväkodit, opettajat, nuorisotyöntekijät,<br />

järjestöjen toimijat ja muut<br />

nuorten kanssa olevat aikuiset. Koulut,<br />

kunnat ja nuorten parissa toimivat<br />

tahot muodostavat asiakaskun-<br />

nan, lähinnä pilottihankeen jatkototeutuksen<br />

osalta.<br />

Projektin tuotos, Toimintakeskus –<br />

Vektori, käynnistyy Vihdissä<br />

syksyllä 2003. Se rakennetaan Vihdin<br />

Selkiin. Kiinteistössä on aikaisemmin<br />

toiminut talotehdas. Toimintakeskus<br />

Vektorissa on tilaa yhteensä 1.000<br />

m 2 ja siellä tulevat toimimaan elämykselliset<br />

ohjelmat ja ohjelmia palvelevat<br />

muut toiminnat kuten kahvila ja<br />

näyttelyt. Vektoriin tuotetaan projektin<br />

aikana yhteensä kolme toimintakokemusohjelmaa<br />

ja niihin liittyvät<br />

oheistoiminnot. Syksyllä 2003 valmistuu<br />

peruskoulun 5.- 6. -luokan oppilaille<br />

tarkoitettu Heijastus-ohjelma. ■<br />

Yhteyshenkilö:<br />

vastaava ohjaaja<br />

Timo Sjöblom, puh. 050 309 7235<br />

KUVA VEKA HELIN<br />

5

Päihdetyön<br />

Voimaantuminen<br />

on yksilön sisäinen prosessi<br />

KUVA TAPANI ROMPPAINEN<br />

Puhe työssä uupumisesta on synnyttänyt<br />

tutkimuksellistakin pohdintaa<br />

siitä, mistä ihminen saa<br />

voimia itselleen. Voimaantumista tutkinut<br />

Juha Siitonen toteaa väitöskirjassaan<br />

voimaantumisen olevan yksilön<br />

sisäinen prosessi, joka on aina kiinteästi<br />

yhteydessä toimintaympäristöön,<br />

ihmissuhteisiin ja tapahtumiin. Voimavaroja<br />

ei voi siis ulkopuolelta patenttiratkaisuin<br />

ammentaa kenellekään. On<br />

kuitenkin mahdollista luoda puitteita,<br />

joissa oman uupumisen ja voimaantumisen<br />

taustatekijöitä on mahdollista pysähtyä<br />

tutkimaan. Autot viedään tunnollisesti<br />

määräaikaishuoltoihin, mutta<br />

ihmisiä monesti ulosmitataan arjen paineissa,<br />

kunnes edessä on pakkopysähdys<br />

koneen yskiessä viimeisiään.<br />

Kaveria ei jätetä<br />

Työssä jaksamisen ja voimaantumisen<br />

kysymyksiin paneuduttiin talven aikana<br />

työministeriön rahoituksin turvin Kaveria<br />

ei jätetä -hankkeen kurssiosioilla.<br />

Ensimmäisellä parin päivän kurssiosiolla<br />

työstettiin omaa muutostavoitetta.<br />

Prosessi jatkui työnohjaajan kahdella<br />

käynnillä ja lopulta keräännyttiin<br />

jälleen yhteen kahden päivän ajaksi<br />

tarkistamaan missä kukin on menossa.<br />

Useat kurssilaiset olivat tehneet<br />

konkreettisia muutoksia työhönsä liittyen.<br />

Jotkut olivat aloittaneet uusia käytäntöjä<br />

työpaikoillaan ja hakeutuneet<br />

työnohjaukseen. Ainakin kolme kurssilaista<br />

oli aloittanut päihdetyön erikoisammattitutkinnon<br />

opinnot ja monet olivat<br />

löytäneet työlle vastapainoa vapaaajan<br />

puolelta.<br />

<strong>Sininauhaliitto</strong> aikoo jatkaa päihdetyön<br />

järjestöjen henkilöstön hyvinvoinnin<br />

tukemista tarjoten päivän mittaisia<br />

työnohjauksellisia virkistyspäiviä, joissa<br />

luodaan puitteita etsiä omia voimanlähteitään.<br />

Päivät koostuvat itselle tärkeiden<br />

arvojen ja unelmien pohtimisesta,<br />

omien voimavarojen kartoittamisesta,<br />

luovuuden virittämisestä voimavaraksi,<br />

hiljaisuuden ja hengellisyyden harjoittamisesta<br />

ja työyhteisökysymysten käsittelemisestä.<br />

Myös työyhteisöjen kehittämiseen<br />

on luotu malli, jota järjestöt<br />

voivat hyödyntää omassa työssään. ■<br />

12 askeleen ohjelma ja usko<br />

toipumisen välineinä<br />

● AA:n käyttämä 12 askeleen ohjelma<br />

syntyi aikanaan herätyskristillisen Oxford-liikkeen<br />

vaikutuksen piirissä sisältäen<br />

paljon kristillisiä elementtejä. AA -<br />

liikkeen kehityksen myötä apua hakemaan<br />

ohjautui paljon eri uskontokunnista<br />

tulleita alkoholisteja ja näin ohjelma<br />

mukautettiin palvelemaan kaikkia ihmisryhmiä<br />

uskonnollisesta taustasta huolimatta.<br />

Monille AA:n avara hengellisyys<br />

on myös tarjonnut mahdollisuuden<br />

muodostaa rauhassa omaa maailmankuvaansa<br />

toipumisen ohessa.<br />

Jo vuosia on maailmalla kuitenkin<br />

toiminut paljon 12 askeleen ryhmiä,<br />

jotka ovat halunneet yhdistää 12 askeleen<br />

ohjelman koetellun viisauden ja<br />

kristillisen ajattelun, jotka ovat molemmat<br />

tehokasta vastamyrkkyä riippuvuusongelman<br />

hoitoon.<br />

12 askeleen ryhmiä varten on Suomessakin<br />

tehty Compassi-ryhmäohjelma.<br />

Jokin aika sitten <strong>Sininauhaliitto</strong> julkaisi<br />

”Raamatuntekstejä 12 askeleen ohjelmaan”<br />

kirjasen, joka palvelee niitä 12<br />

askeleen ohjelmien käyttäjiä, jotka haluavat<br />

yhdistää nämä kaksi edellä mainittua<br />

elementtiä.<br />

<strong>Sininauhaliitto</strong> on julkaissut runsaasti<br />

myös muuta materiaalia itseapuryhmien<br />

Järjestösihteeri Tuomo Salovuori<br />

vastaa Sininauhaliitossa<br />

työnohjauksista, työyhteisöjen<br />

kehittämisestä ja työssä jaksamisen<br />

kursseista.<br />

Hänen työalaansa kuuluvat myös<br />

ryhmätoiminnan kehittäminen ja<br />

koulutus.<br />

Tuomo Salovuori, 040-5818244,<br />

tuomo.salovuori@sininauhaliitto.fi<br />

käyttöön. Lähinnä seurakuntien käyttöön<br />

on tehty Elämälle kyllä -sarja, jossa itseapuryhmien<br />

teemat liittyvät läheisriippuvuuteen,<br />

masennukseen, huonoon itsetuntoon,<br />

häpeään, syyllisyyteen, pelkoon,<br />

riippuvuuteen ja katkeruuteen.<br />

Itseapuryhmät ovatkin tulossa erääksi<br />

merkittäväksi sielunhoidon välineeksi<br />

seurakunnissa. <strong>Sininauhaliitto</strong> kouluttaa<br />

ryhmänohjaajia ja antaa työnohjausta<br />

ryhmien vetäjille. ■<br />

6

○ ○ ○ ○<br />

kehittäminen<br />

Seudullinen vai paikallinen<br />

järjestötoiminta<br />

Kuntien yhteistyön merkitys on noussut<br />

esille myös päihdepalvelujen tuottamisen<br />

kohdalla, erityisesti uusien laatusuositusten<br />

vuoksi. Alueellinen ja seudullinen<br />

toimintojen kehittäminen on tämän päivän<br />

todellisuutta. Kysymys yhteistyön tarpeellisuudesta<br />

kohdistuu myös järjestöjen palveluihin<br />

ja toimintaan. On väistämättä vastattava<br />

siihen, ovatko järjestöt mukana alueellisessa<br />

ja seudullisessa kehittämisessä.<br />

Seudullista yhteistyötä on vaikeaa kehittää<br />

ulkoapäin. Siksi järjestöjen on toimittava<br />

seudullisissa verkostoissa mukana. Erilaiset<br />

toimintaa tukevat rahoituskanavat edellyttävät<br />

seudullisia kehittämishankkeita ja toimintoja.<br />

Kunnilla on vastuullinen, laissa velvoitettu<br />

rooli järjestää päihdepalveluja. Sen<br />

vuoksi kunnat pyrkivät kohti seudullisia ja<br />

alueellisia ratkaisuja palvelujen tuottamisessa.<br />

Tässä yhteydessä selvitetään seudullisia<br />

toimijoita, yhteistyötahoja ja kumppanuuksia.<br />

Järjestöjen rooli on merkittävä palvelujen<br />

tuottamisessa ja jatkossa mukana pysyminen<br />

edellyttää uudenlaista yhteistyötä ja<br />

verkostoitumista. Oman kysymyksensä tulee<br />

tuomaan kilpailuttamisen ulottuminen<br />

päihdepalvelujen toimintoihin.<br />

Oma vaativa kysymys järjestöille on,<br />

toteutuuko kansalaistoiminta aidosti<br />

järjestöissä. Sininauhaliiton jäsenjärjestöissä<br />

on tehty vaativaa työtä palvelujen<br />

järjestämisessä ja laadukkaassa toteuttamisessa.<br />

Kansalaistoiminta ja erilainen<br />

jäsentoiminta on jäänyt lapsipuolen asemaan.<br />

Jäsenjärjestöillä on kansalaistoimintaan<br />

varmasti paljon annettavaa kristillisen<br />

vakaumuksen pohjalta. Kristillisyydellä on<br />

annettavana jotakin perustavanlaatuista,<br />

luovuttamatonta ja arvokasta, jota kaivataan<br />

nykyisessä elämänmenossa, myös<br />

KUVA TAPANI ROMPPAINEN<br />

päihdehoidossa. Siinä on haasteita, joihin<br />

voidaan vastata kehittämistyöllä ja toimintaalueitakin<br />

laajentaen. Hyvänä esimerkkinä on<br />

mm. vammaisjärjestöjen kenttä, jossa toimii<br />

monia alueellisia ja seudullisia yhdistyksiä<br />

jäsenistön tukena. Sen lisäksi yhdistykset<br />

tuottavat palveluja omaan toimintaympäristöönsä.<br />

Tästä lähtökohdasta katsottuna päihdekysymystenkin<br />

ympärille voidaan rakentaa<br />

kansalaistoimintaa todelliseksi keskinäiseksi<br />

tueksi.<br />

Sininauhaliiton jäsenjärjestöjen keskuudessa<br />

on menossa toiminnallisesti ja rahoituksellisesti<br />

erilaisia seudullisia hankkeita, joista allekirjoittaneelta<br />

saa lisätietoja.■<br />

Risto Kajaste<br />

kehittämispäällikkö<br />

puh. 040 7788 776<br />

risto.kajaste@sininauhaliitto.fi<br />

<strong>Sininauhaliitto</strong> kehittää arviointia<br />

Vasara ja Nauloja -hanke<br />

Toiminnan arviointi, toimintatapojen<br />

korjaaminen, arvojen punninta tai täsmällisemmin<br />

sanottuna evaluaatio on muodostunut<br />

projektien ohella yhdeksi uudenlaisen<br />

ajattelu- ja toimintatavan ydinkäsitteeksi.<br />

Arviointi on tullut välttämättömäksi<br />

kehittämistyötä tekeville, mutta myös sitä<br />

rahoittaville. Kehittämiseen kohdistuvat<br />

Lisätietoja:<br />

Tutkija Olavi Aarnio<br />

0400 – 814071<br />

olavi.aarnio@sininauhaliitto.fi<br />

vaatimukset ovat kasvaneet. Sosiaali- ja<br />

terveyshuollon tai laajemmin kansalaisten<br />

hyvinvointiin liittyvien ilmiöiden ja pyrkimysten<br />

täsmällisempi kuvaaminen ja mittaaminen<br />

on tunnetusti vaikeaa. Evaluaatio<br />

on yksi, kenties paras tapa kuvata<br />

aikaansaannoksia ja johtopäätöksiä.<br />

<strong>Sininauhaliitto</strong> on vahvasti mukana<br />

arvioinnin kehittämisessä. Raha-automaattiyhdistyksen<br />

rahoittama Vasara ja<br />

Nauloja – hanke kehittää a) itsearviointimenetelmiä<br />

erityisesti erilaisiin projekteihin<br />

mm. kehittämishankkeisiin ja b) pyrkii<br />

tunnistamaan projektien menestysmekanismeja.<br />

Hanke on kolmivuotinen ja se<br />

toteutetaan yhteistyössä Jyväskylän<br />

yliopiston ja Svenska Handelshögskolan i<br />

Helsingfors kanssa. ■<br />

7

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○<br />

Päihdepalveluiden saatavuus:<br />

Toteutuuko tasavertaisuus Myytti vai todellisuus<br />

Päihdepalveluiden kehittäminen<br />

vammaisille asiakkaille soveltuvaksi<br />

on käynnissä. Kehittämistyön aikana<br />

vammaispalveluiden piirissä on alettu<br />

aikaisempaa selvemmin huomata ja<br />

tunnistaa vammaisten päihdeongelmaa.<br />

Toisaalta päihdepalveluissa vammaiset<br />

asiakkaat edustavat uutta<br />

asiakasryhmää, mikä luo uusia paineita<br />

palveluiden kehittämiselle.<br />

Vammaiset ihmiset on pyritty integroimaan<br />

olemassa olevien palveluiden<br />

käyttäjiksi ja se lähtökohta on kirkkaana<br />

myös päihdepalveluiden kehittämisessä.<br />

Tämä on huomioitu päihdepalveluiden<br />

laatusuosituksissakin (Sosiaali- ja<br />

terveysministeriön oppaita 2002:3),<br />

jossa vammaiset päihteidenkäyttäjät<br />

on otettu myös huomioon. Siinä nähdään<br />

vammaiset yhtenä päihdepalveluja<br />

tarvitsevana tärkeänä erityisryhmänä.<br />

Sininauhaliiton koordinoimassa ja<br />

RAY:n rahoittamassa, monitoimijamalliin<br />

perustuvassa hankkeessa neljän<br />

eri päihdejärjestön osaprojektit ovat<br />

keskittyneet seuraaviin vammaryhmiin:<br />

A-klinikkasäätiö -<br />

Kuurojen päihdepalvelut<br />

Helsingin Diakonissalaitos -<br />

Aivo- ja selkäydinvammaisten päihdepalvelut<br />

Kalliolan kannatusyhdistys -<br />

Näkövammaisten päihdepalvelut<br />

<strong>Sininauhaliitto</strong> -<br />

Kehitysvammaisten ja liikuntavammaisten<br />

päihdepalvelut.<br />

Hankkeessa on koulutettu niin päihdekuin<br />

vammaispalveluiden henkilökuntaa<br />

kohtaamaan päihdeongelmaisia vammaisia<br />

asiakaita. Lisäksi on kehitetty<br />

hoitotyössä tapoja ottaa huomioon<br />

päihdeasiat ja kytkeä yhteys muuhun<br />

kuntoutukseen, luotu uusia menetelmiä<br />

ja välineitä työskennellä vammaisten<br />

asiakkaiden kanssa.<br />

Vaikuttamistyötä vammaisten asiakkaitten<br />

huomioimiseksi päihdepalveluiden<br />

piirissä on tehty myös siten, että<br />

on pyritty kiinnittämään huomiota<br />

ympäristön esteettömyyteen ja saavutettavuuteen<br />

kehittämällä muun muassa<br />

laatusuosituksia.<br />

Hankkeen aikana on tuotettu ennaltaehkäisevään<br />

päihdetyöhön viittomakielinen<br />

video ja kuunnelma CD:nä.<br />

Tallenteisiin julkaistaan Terve-Sosmessuilla<br />

2003 opettajan / ohjaajan<br />

opas. Materiaalia on tuotettu lisäksi<br />

äänikasetteina, pistekirjoitettuna,<br />

selkokielisenä ja telemaattisesti.<br />

Kansainvälisestikin katsottuna hanke<br />

on ainutlaatuinen.<br />

Vammaisten vuoden merkeissä<br />

Vapa-projekti järjestää kymmenen<br />

paikkakunnan seminaarikiertueen,<br />

joista kuusi on jo takana ja neljä edessä.<br />

Kuhunkin tilaisuuteen on osallistunut<br />

50-100 osanottajaa. Tilaisuudet<br />

alkoivat maaliskuussa Turusta jatkuen<br />

sieltä Joensuuhun, Lappeenrantaan,<br />

Jyväskylään, Pieksämäelle ja Tampereelle.<br />

Syksyllä vuorossa ovat Rovaniemi,<br />

Oulu, Vaasa ja Helsinki sekä projektin<br />

yhteistyöseminaari Helsingissä<br />

28.11.2003.<br />

Seminaarit on tarkoitettu sosiaali- ja<br />

terveydenhuollon ammattilaisille sekä<br />

päihde- ja vammaisjärjestöille, jotka<br />

haastetaan mukaan pohtimaan ja<br />

keskustelemaan sekä luomaan verkostoyhteistyötä<br />

sosiaali- ja terveydenhuoltoon<br />

vammaisten päihdeasiakkaiden<br />

palveluiden kehittämiseksi.<br />

Seminaareissa pohditaan, ovatko<br />

päihdepalvelut kaikkien asiakasryhmien<br />

saavutettavissa. Mitä yhteistyö vammais-<br />

ja päihdepalveluiden välillä on<br />

tällä hetkellä ja miten palveluita kehitetään<br />

tai miten niitä tulisi kehittää<br />

Paikkakuntakohtaiset tarkemmat seminaariohjelmat<br />

löytyvät Vapa-projektin<br />

omilta www-sivuilta osoitteesta<br />

www.vapa.info viimeistään kuukautta<br />

ennen tilaisuutta. Seminaareihin tulee<br />

ilmoittautua viimeistään viikkoa ennen<br />

kutakin tilaisuutta. ■<br />

Projektikoordinaattorina toimii<br />

Eija Kilgast<br />

Puh. 040 727 8070<br />

eija.kilgast@sininauhaliitto.fi<br />

Projektin arvioijana toimii<br />

Olavi Aarnio<br />

Puh. 0400 814071<br />

kaarnio@hotmail.com<br />

Vammaisille päihdeongelmaisille<br />

palveluita<br />

Nyt on kehitetty ja testattu ryhmätoimintamalli<br />

vammaisille päihdeongelmaisille.<br />

Myös kehitysvammaisille<br />

tarkoitettu ehkäisevän päihdetyön<br />

ryhmätoimintamalli on valmistunut,<br />

sanoo projektityöntekijä Tarja Södergård.<br />

Hän vastaa yhdestä Sininauhaliiton<br />

koordinoiman Vammaisten päihdepalvelujen<br />

kehittämisprojektin, VAPAn,<br />

osaprojektista.<br />

- Tavoitteenamme on saada aikaan<br />

pysyviä toimintamuotoja, jotka integroituvat<br />

muuhun päihde- ja vammaiskuntoutukseen.<br />

Sininauhaliiton osaprojektin kohderyhminä<br />

ovat kehitys- ja liikuntavammaiset,<br />

päihdeongelmaiset sekä vammais-<br />

ja päihdehuollon ammattilaiset.<br />

Ryhmätoiminta on suunnattu kehitysvammaisille<br />

ja on ehkäisevää päihdetyötä,<br />

mutta soveltuu kuitenkin myös<br />

henkilöille, joilla on jonkinlainen päihdeongelma.<br />

Menossa on myös kehitysvammaisille<br />

suunnattu päihdeleiritoimintamallin<br />

kehittäminen.<br />

- Leiri on pitempi prosessi, joka<br />

käsittää seitsemän viikonloppua ja<br />

Sininauhaliiton osaprojektin<br />

projektityöntekijä Tarja Södergård<br />

Puh. 040 865 1555<br />

tarja.sodergard@sininauhaliitto.fi<br />

yhden viikon mittaisen leirin. Ajanjakso<br />

on pitkä ja tarkoituksena on tutustuttaa<br />

päihdeongelmaisia vammaisia vertaistensa<br />

kanssa samaan ryhmään.<br />

Leireillä pohditaan elämän iloja ja suruja,<br />

tehdään tavoitesuunnitelma, jota<br />

sitten leiriläinen noudattaa seuraavat<br />

puoli vuotta. ■<br />

8

Siuntion Karismakodilla on viime<br />

kesästä alkaen ollut suurin piirtein<br />

kerran kuussa taidepäivä. Jatkossa<br />

miehet pääsevät toteuttamaan luovuuttaan<br />

muulloinkin, kun possujen pito<br />

päättyy ja toiminnalle saadaan verstaan<br />

yhteyteen omat tilat.<br />

Talven mittaan on välillä tehty kortteja,<br />

pastellitöitä, taidepaperia ja paperiveistoksia,<br />

kokeiltu puugrafiikkaa ja<br />

öljytöitä, ja aina osallistuminen on ollut<br />

innostunutta ja töitä on ihailtu kilpaa.<br />

Projektivastaava Hanna-Maria Vahala<br />

kertoo aina menevänsä mielellään<br />

viemään uusia taidetarvikkeita ja ideoita<br />

Siuntioon, jossa on osattu ottaa vastaan<br />

ja hyödyntää projektin tarjonta.<br />

Terveysministeriön rahoittama ja<br />

Terveyden Edistämisen Keskuksen<br />

koordinoima kaksivuotinen hanke Elämän<br />

kevät hyödyntää luovien toimintamuotojen<br />

käyttämistä päihdeongelmaisten<br />

kuntoutuksessa ja päihteiden käytön<br />

ehkäisyssä. Taidealueina projektissa<br />

ovat pääasiassa musiikki, luova kirjoittaminen,<br />

kuvataide ja draama, joita<br />

toteutetaan toimintapäivien, työpajojen<br />

ja leirien muodossa.<br />

Luovuuden löytäminen<br />

antaa ihmiselle positiivisten<br />

tunnekokemusten lisäksi elämänsisältöä<br />

ja voimavaroja, joita voi<br />

hyödyntää muillakin elämän osaalueilla.<br />

Onnistumisen kokemukset<br />

taiteen tekemisessä kohentavat<br />

itsetuntoa ja tukevat onnistumiskokemuksia<br />

myös arkielämän haasteista<br />

selviämisessä. Ilmaisun<br />

kautta voi oppia tuntemaan itseään<br />

paremmin ja parantaa vuorovaikutustaitojaan.<br />

Luovuus on<br />

ravinteikas maaperä, josta kätkettyjen<br />

siemenien versot voivat<br />

nousta kohti elämän kevättä.<br />

Tavoitteena projektissa on asiakkaiden<br />

saaman hyödyn lisäksi löytää luovia<br />

toimintamuotoja ”jokamiehen sovelluksina”<br />

työntekijöiden käyttöön ja koota<br />

materiaali syksyllä 2003 julkaistavaan<br />

käsikirjaan. Projektin puitteissa kehitetään<br />

myös toiminnallista koulutusta luovan<br />

toiminnan ohjaamisen valmiuksien<br />

lisäämiseksi. Koulutukseen voivat Sininauhaliiton<br />

jäsenjärjestöjen työntekijöiden<br />

lisäksi osallistua muutkin kiinnostuneet. ■<br />

Päihteidenkäytön seurauksena<br />

kadonneet tunteet täytyy löytää<br />

uudestaan. Taide ja muu luova<br />

toiminta auttavat tässä, sanovat<br />

Elämän kevät -projektissa<br />

työskentelevät Hanna-Maria Vahala ja<br />

Nina Nieminen.<br />

Projektivastaavana toimii<br />

Hanna-Maria Vahala<br />

puh. 040 - 836 6775 tai (09) 72061523,<br />

hanna-maria.vahala@sininauhaliitto.fi<br />

KUVA TUULA HUURRESALO<br />

Peliprojektin tuorein tuote:<br />

Viimeiseen centtiin<br />

Sininauhaliiton julkaiseman, kehitysvammaisten<br />

pelaajien läheisille ja alan<br />

työntekijöille suunnatun oppaan Viimeiseen<br />

centtiin kokoamisprosessi oli sinänsä<br />

innostava ja palkitseva kokonaisuus. Itse<br />

hämmästelin sitä, miten näin moniammatillinen<br />

työryhmä löysi heti yhteisen kielen<br />

ja kuinka jouhevasti keskustellen asia<br />

eteni! Meitä kuitenkin oli kovin eriskummallinen<br />

työryhmä: meillä päihde- ja<br />

riippuvuustyön erityisosaaminen ja heillä<br />

kehitysvammaishuollon kokemus, näkemys<br />

ja osaaminen, kiittelee Tyynelän<br />

kuntoutuskeskuksen johtaja Jyrki Koskela,<br />

joka veti Vaalijalan kehitysvammalaitoksen<br />

ja Tyynelän väen yhteistä työryhmää.<br />

Aikaisemmin <strong>Sininauhaliitto</strong> on kiinteässä<br />

yhteistyössä A-klinikkasäätiön<br />

kanssa tuottanut ongelmapelaamista<br />

koskevaa tutkimusta, tutkimusta koululaisten<br />

pelaamisesta, hoitoa koskevaa<br />

tutkimusta, oma-apuoppaita pelaajille ja<br />

heidän läheisilleen – myös ruotsiksi ja<br />

somaliksi – ja oppaita nuorten pelaajien<br />

lähellä oleville kuten vanhemmille ja oppilashuoltohenkilöstölle.<br />

Tästä osaprojektista vastaavalle jäsenyhteisön<br />

työntekijälle ja liiton<br />

hallituksen varapuheenjohtajalle Jyrki<br />

Koskelalle oli yllätys, kuinka paljon käytännön<br />

työssä oli peliongelmatiikkaa<br />

kohdattu ja hoidettu kehitysvammahuollon<br />

eri toimipisteissä - niin poliklinikalla kuin<br />

myös suojatyöpaikoissa.<br />

- Oli sellainen tuntu, että työskenneltiin<br />

todellisten kysymysten ja ongelmien<br />

kanssa. Hyvä lopputulos ei olisi ollut<br />

mahdollista ilman tällaista perinteiset rajat<br />

ylittävää työryhmää ja työskentelyä,<br />

jossa arvostimme ja hyödynsimme toistemme<br />

kokemusta. Hyvin merkittävä<br />

ulottuvuus on<br />

jatkotoimenpiteet,<br />

opaskirjasta<br />

seuraa<br />

koulutushanke.<br />

Tästä<br />

voi oppia myös sen, että kannattaa panostaa<br />

myös pieniin erityisryhmiin. Niissä on<br />

aivan erityiset kysymyksenasettelut, joissa<br />

tarvitaan myös aivan omia toimintamalleja.<br />

Sininauhaliitossa peliongelmia koskevasta<br />

hankkeesta vastaa oman toimensa<br />

ohella toiminnanjohtaja Jorma Niemelä.<br />

Hän aloitti vuonna 1989 yhdessä dosentti<br />

Lasse Murron kanssa selvitellä ongelmapelaamisilmiötä.<br />

Sosiaali- ja terveysministeriöltä<br />

on pian tulossa julkisuuteen laaja<br />

väestökysely, joka tarkemmin paikantaa ja<br />

jäsentää pelaamisesta koskevia haittoja<br />

suomalaisessa yhteiskunnassa. ■<br />

RAYN ARKISTO<br />

9

Puolimatkankoti Myrrin rakennustyömaa pääsiäisen aikoihin kuvattuna. Asunnot<br />

sijaitsevat luhtitalossa (oik.) ja päiväkeskustilat tulevat erilliseen rakennukseen<br />

pihan perälle.<br />

■ TEKSTI JA KUVAT PÄIVI STRANDÉN<br />

Sisältöä sosiaalisen<br />

isännöinnin käsitteelle<br />

Asumiseen liittyvät ongelmat ovat<br />

tuttu asia Sininauhasäätiölle, jolla on<br />

yli 40 asunnon tukiasumisyksikkö<br />

Helsingin Sörnäisissä ja kymmenen<br />

tuettua jatkoasuntoa eri puolilla<br />

pääkaupunkia. Vantaan Myyrmäkeen<br />

on lisäksi valmistumassa yksikkö,<br />

johon tulee tukiasuntoja noin 15<br />

vantaalaiselle asunnottomalle.<br />

Asumiseen liittyvistä tukitoimista on<br />

Sininauhasäätiössä totuttu käyttämään<br />

nimitystä sosiaalinen isännöinti.<br />

- Termi on hyvä, pyörää ei tarvitse keksiä<br />

uudelleen, säätiön toimitusjohtaja Jorma<br />

Soini toteaa.<br />

Soinin mielestä sosiaalisen isännöinnin<br />

tarve kuvastaa hyvin sitä muutosta, jossa<br />

isännöinnistä on tullut lähinnä teknistä isännöintiä.<br />

Siitä puuttuu tavallaan yksi ulottuvuus,<br />

josta yhtenä merkkinä on talokohtaisten<br />

talonmiesten katoaminen. Talonmiesten<br />

myötä ovat myös kadonneet ihmiset, jotka<br />

ennen tunsivat kaikki talon asukkaat, tiesivät<br />

heidän elämäntapansa, ja toivat turvaa<br />

mutta myös järjestystä asumiseen.<br />

Sininauhasäätiön<br />

toimitusjohtaja Jorma<br />

Soini pitää tärkeänä,<br />

että sosiaaliseen<br />

isännöintiin liittyy<br />

myös asukkaan arjen<br />

tunteminen.<br />

Muutakin kuin asumisen<br />

opastamista<br />

Termi sosiaalinen isännöinti on hieman epätarkka.<br />

Sininauhasäätiössä halutaankin antaa<br />

sisältö sosiaalisen isännöinnin käsitteelle.<br />

Sosiaaliseen isännöintiin ei Sininauhasäätiössä<br />

ajatella kuuluvan yksinomaan asumisen<br />

opastamiseen liittyvät asiat. Ei riitä, että<br />

kannetaan huolta vain siitä, ettei vuokrarästejä<br />

kerry tai ettei asuminen aiheuta häiriötä<br />

muille talon asukkaille. Asumiseen heijastuvat<br />

ongelmat voivat johtua esimerkiksi tekemisen<br />

puutteesta, joka sitten ilmenee eri<br />

tavoin viihtymättömyytenä. Myös tähän<br />

pitää olla keinot puuttua.<br />

Tavanomainen isännöinti ei Soinin mielestä<br />

tunne riittävästi tukea tarvitsevien asukkaiden<br />

problematiikkaa. Ainakin tukiasumisyksikön<br />

kaltaisessa kiinteistössä tuettuun<br />

asumiseen voidaan yhdistää kuntouttavaa<br />

työtoimintaa, johon tavanomainen isännöintitoimi<br />

taas saattaa suhtautua jopa kielteisesti.<br />

As. Oy Kinaporinpihassa, jonka kiinteistössä<br />

säätiön tukiasumisyksikkö sijaitsee,<br />

halutaankin käytännössä toteuttaa teknisen<br />

isännöinnin ja sosiaalisen isännöinnin yhdistäminen:<br />

asunto-osakeyhtiön isännöinnin on<br />

määrä siirtyä säätiön tehtäväksi ensi vuoden<br />

alusta alkaen.<br />

Kuinka päästä sisään<br />

asukkaan arkeen<br />

Mutta mitkä ovat ne keinot, joilla sosiaalista<br />

isännöintiä toteuttava pääsisi sisään asukkaan<br />

arkeen Sosiaalinen isännöinti vaatii<br />

myös asukkaan arjen asiantuntijuutta, jota<br />

ei välttämättä ole helppo saavuttaa, Soini<br />

heittää aiheeseen uutta pohdittavaa.<br />

Joissain tapauksissa normaalein ihmissuhde<br />

saattaa olla kaupan kassa. Sosiaalityöntekijällekin<br />

voi joutua jonottamaan aikaa<br />

parikin kuukautta, ja 15 minuutissa pitäisi<br />

saada sanottua kaikki tarpeellinen, jotta<br />

käynnistä saisi irti mahdollisimman suuren<br />

hyödyn.<br />

- Sosiaalityöntekijällä tuskin on mahdollisuutta<br />

tulla tämän ihmisen arjen asiantuntijaksi,<br />

mutta onko se tarpeenkaan, Jorma<br />

Soini miettii.<br />

Toisinaan asukkaalla on kuitenkin verkosto<br />

ympärillään. Se voi olla viranomaisverkosto,<br />

mutta yhtä hyvin aivan vääränlainen<br />

verkosto.<br />

- Olen ollut mukana verkostopalavereissa,<br />

joissa lähimmäinen on ollut huume- tai<br />

viinavelkojaan valvova trokari tai koronkiskuri,<br />

Soini kertoo.<br />

Yksi sosiaalisen isännöin haasteista onkin,<br />

miten kääntää asukkaan ihmissuhteet pois<br />

vääristä verkostoista ja vahingollisista ympyröistä.<br />

Kun on asunto muttei kotia<br />

Sininauhasäätiö hallinnoi Sininauhaliiton pääkaupunkiseudun<br />

jäsenjärjestöjen yhteistä,<br />

RAY:n rahoittamaa nelivuotista tuetun asumisen<br />

projektia, jossa nimenomaan etsitään<br />

toimivia tapoja toteuttaa sosiaalista isännöintiä<br />

laajasti ajateltuna.<br />

Huhtikuussa käynnistyneen Oikeus<br />

Omaan Oveen –projektin toimijoina ovat<br />

säätiön lisäksi Helsingin Vieraskoti, Kodittomien<br />

Tuki ja Väinölä-koti.<br />

- Kodittomuus ei ole sama asia kuin asunnottomuus,<br />

sanoo Soini, jonka mielestä tavoitteeksi<br />

pitää asettaa, että ihminen kokee<br />

asuntonsa myös kodiksi.<br />

Soini viittaa selvitykseen, jonka mukaan<br />

vuokra-asumisen päättymisen syistä kolmannes<br />

johtuu maksamattomista vuokrista,<br />

kolmasosassa syynä on asukkaan tai hänen<br />

vieraidensa käyttäytyminen, joka on ristiriidassa<br />

asumisen sääntöjen kanssa. Viimeiseen<br />

kolmannekseen sisältyvät tavanomaiset<br />

syyt vaihtaa asuntoa, esimerkiksi perheen<br />

koon muuttuessa muutetaan isompaan<br />

tai pienempään, toisinaan kokonaan toiselle<br />

paikkakunnalle.<br />

Mutta halu muuttaa muualle voi myös<br />

johtua siitä, ettei asunto tunnu kodilta.<br />

Sosiaalista isännöintiä tarvitaan myös<br />

siihen, kun etsitään vastauksia kysymykseen,<br />

mikä tekee asunnosta kodin. ■<br />

10

Päihteetön<br />

asumisyksikkö<br />

valmistuu kesällä<br />

Vantaalle<br />

Sininauhasäätiön ensimmäinen<br />

uudisrakennuskohde on<br />

rakenteilla Vantaan Myyrmäkeen.<br />

Puolimatkankoti Myrriin valmistuu<br />

kesällä 2003 kaksitoista yksiötä ja<br />

kaksi perheasuntoa. Asunnot on<br />

tarkoitettu vailla vakinaista<br />

asuntoa oleville vantaalaisille, jotka<br />

haluavat valita päihteettömän<br />

asumismuodon. Toinen perheasunnoista<br />

on varattu tukiperheen<br />

käyttöön.<br />

Tukiasumisyksikön yhteyteen<br />

tulee keittiöllä varustettu<br />

päiväkeskus toimisto- ja saunatiloineen.<br />

Päiväkeskus on tarkoitettu<br />

yhteiseksi olohuoneeksi talon<br />

asukkaille ja muillekin ympäristössä<br />

asuville. Päiväkeskuksessa on<br />

muun muassa mahdollisuus käyttää<br />

internetyhteydessä olevaa<br />

tietokonetta, katsella televisiota ja<br />

lueskella lehtiä.<br />

Myyrmäen Solkikujalle<br />

valmistuva yksikkö on ainut tänä<br />

vuonna Vantaalla rakenteilla oleva<br />

aravakohde. Myrri rakennetaan<br />

kaupungin vuokratontille ja se<br />

sijaitsee aivan päiväkodin ja<br />

kehitysvammayksikön vieressä.<br />

Sininauhasäätiön toimitusjohtajan,<br />

Jorma Soinin mielestä tämä onkin<br />

velvoite, jonka vuoksi talon<br />

päihteettömyydestä on erityisesti<br />

pidettävä kiinni. ■<br />

yhteyttä yli meren<br />

Sillakaar-projektilla tavoitellaan suomalaisvirolaisen<br />

järjestötoiminnan vahvistumista.<br />

Sillakaar -projektin tavoitteet<br />

tiivistyvät kolmelle alueelle:<br />

● kehittää omaa kolmannen sektorin<br />

päihde- ja syrjäytymistyön asiantuntemustamme<br />

ja osaamistamme<br />

ammattimaisempaan suuntaan<br />

● vahvistaa kolmannen sektorin roolia<br />

virolaisen päihde- ja sosiaalihuoltojärjestelmän<br />

kehityksessä<br />

● tukea virolaisen yhteiskunnan<br />

demokratiakehitystä ja kansalaisyhteiskunnan<br />

rakentumista kouluttamalla<br />

kolmannen sektorin toimijoita<br />

järjestötyön perusteissa.<br />

Toiminta<br />

Yhteistyössä valmistaudutaan EU:n<br />

laajentumiseen. Toiminta kohdistuu Virossa<br />

koko maahan ja Suomessa ensisijaisesti<br />

Etelä-Suomeen, eli Varsinais-Suomen,<br />

Uudenmaan, Itä-Uudenmaan, Kymenlaakson,<br />

Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen<br />

maakuntiin. Pääyhteistyökumppaneita<br />

Virossa ovat Eestin Siniristi, Sosiaalinen<br />

kuntoutumiskeskus, Tarton kristillinen koti ja<br />

Verkostotyö ja Viro-yhteydet<br />

Juhani Haveri<br />

puh. +358 400 813 403<br />

juhani.haveri@sininauhaliitto.fi<br />

Tarton terveyskasvatuksen keskus.<br />

Suomen puolella projekti etsii sellaisia<br />

Sininauhaliiton jäsenjärjestöjä, jotka<br />

haluavat kehittää omaa osaamistaan ja<br />

toimintaansa yhdessä virolaisten toimijoiden<br />

kanssa.<br />

Keskeisiä työvälineitä ovat:<br />

● päihdetyön virolais-suomalaisen<br />

asiantuntijaverkoston rakentaminen<br />

sekä henkilö- että järjestötasolle<br />

● kehittää syntymässä olevista päihdehaittoja<br />

ja syrjäytymiskehitystä<br />

hoitavista yksiköistä ammatillisesti<br />

toimivia toimintapisteitä suomalaisten<br />

kouluttajien ja kummijärjestöjen<br />

tukemana<br />

● kehittää nuorten ”elämyksellisen<br />

päihdekasvatuslabyrintti Camera<br />

obscuran” viron- ja venäjänkielisen<br />

sovelluksen avulla ehkäisevän työn<br />

välineistöä ja ajattelua Virossa<br />

● rakentaa suomalais-virolainen kouluttajaverkosto,<br />

joka toteuttaa päihdetyön<br />

ammattitutkinnon virolaisen<br />

sovelluksen. ■<br />

Ohjelma-alueen suomalaiset<br />

järjestöt ja taloushallinta<br />

Paula Heinämäki<br />

puh. +358 405 001 764<br />

paula.heinamaki@pp.ippnet.fi<br />

Koulutusyhteydet ja konsultointi<br />

Reijo Kurkela<br />

puh. (019) 730 372<br />

reijo.kurkela@suomi24.fi<br />

Ehkäisevä päihdetyö ja<br />

Camera obscura<br />

Ari Inkinen<br />

puh. +358 400 411 690<br />

ari.inkinen@sininauhaliitto.fi<br />

11

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○<br />

■ TEKSTI JA KUVAT PÄIVI STRANDÉN<br />

Tornionlaakson<br />

Suojapirtin uudet tilat<br />

sijaitsevat Tornion<br />

kaupungin entisessä<br />

vanhainkotikiinteistössä.<br />

Hyvä yhteistyö<br />

kuntien kanssa<br />

on turvannut ja vakiinnuttanut<br />

hoitolaitoksen aseman<br />

Hoitolaitoksen siunaamisen suoritti<br />

Oulun hiippakunnan piispa, Samuel<br />

Salmi (toinen oikealta). Häntä avustivat<br />

kirkkoherra Raimo Kittilä (vas.),<br />

lääninrovasti Paavo Korteniemi ja<br />

kirkkoherra Ari Juntunen.<br />

Sininauhaliiton pohjoisimpiin kuuluva<br />

jäsenjärjestö, Tornionlaakson<br />

Suojapirtti, vietti huhtikuussa uuden<br />

hoitolaitoksensa vihkiäisiä<br />

Torniossa. Teollisuuden laajenemisen<br />

tieltä kaupungin ulkopuolelle<br />

Kourilehdon kartanoon siirtynyt<br />

yhdistys on vakiinnuttanut asemansa<br />

merkittävänä päihdehuollon<br />

kuntoutuspalvelujen tarjoajana<br />

Tornion ja Kemin seudulla.<br />

Hoitokodin avajaistilaisuuteen osallistunut<br />

Suojapirtin henkilökunta on työskennellyt<br />

uusissa tiloissa jo alkuvuodesta lähtien.<br />

Tornionlaakson Suojapirtti remontoi<br />

Tornion kaupungin entiseen<br />

vanhainkotikiinteistöön ajanmukaiset<br />

ja kodinomaiset tilat kymmenpaikkaista<br />

päihdehuollon laitosta<br />

varten. Laitoksen yhteydessä on myös<br />

kaksi asuntolapaikkaa, perhehuone<br />

sekä neljä tuettua asuntoa. Vajaan<br />

neljän hehtaarin suuruisella joenrantatontilla<br />

on lisäksi rivitalossa kolme tukiasuntoa,<br />

jotka ovat tärkeä osa porrastetun<br />

hoidon jälkeistä toimintaa.<br />

Vuonna 1984 perustetun yhdistyksen<br />

ensimmäinen hoitolaitos sijaitsi<br />

Torniossa Röyttän satama-alueella.<br />

Yhdistys joutui kuitenkin luopumaan<br />

näistä tiloista Outokumpu Polarit Oy:n<br />

laajenemisen alta.<br />

Tornionlaakson Suojapirtin hallituksen<br />

nykyinen puheenjohtaja, Muonion<br />

kirkkoherra Raimo Kittilä pitää vuoden<br />

1986 Yhteisvastuukeräystä tärkeänä<br />

lähtökohtana hoitolaitoksen<br />

perustamiselle. Suojapirtti sai hyvän<br />

alkupääoman keräyksen tuotosta<br />

samoin kuin lahjoitusvaroista.<br />

Erityisen kantavana voimana Kittilä<br />

pitää kuitenkin ostopalvelusopimusta,<br />

jonka Suojapirtti ja Tornion kaupunki<br />

allekirjoittivat noin 15 vuotta sitten.<br />

- Sopimus on Torniolle edullinen ja<br />

samalla se on taannut toiminnan jatkumisen.<br />

Ilman kaupunkia ja Tornion<br />

seurakuntayhtymää tämä laitos ei olisi<br />

olemassa, Kittilä kiittelee.<br />

Palvelun kysyntää<br />

rajan toisellakin puolella<br />

Tornion lisäksi Suojapirtin päihdekuntoutuspalveluja<br />

käyttävät muun muassa<br />

Kemin kaupunki sekä Keminmaan ja<br />

Simon kunnat. Juuri ennen uuden<br />

hoitolaitoksen vihkiäistilaisuutta yhdistys<br />

kävi neuvotteluja Haaparannan<br />

kaupungin kanssa, jonka suomenkielisille<br />

asukkaille on tarve löytää kuntoutuspalveluja<br />

heidän omalla tunnekielellään.<br />

Myös Tornion seurakuntayhtymän<br />

panostus sikäläiseen päihdehoitoon on<br />

ollut merkittävä. Seurakuntayhtymä on<br />

osallistunut Suojapirtin palkkakustannuksiin<br />

ja se on antanut myös yleisavustusta.<br />

- Koko toiminta kuvastaa seutukunnan<br />

voimakasta yhteistyötä, Tornionlaakson<br />

Suojapirtin toiminnanjohtaja<br />

Markku Alatalo korostaa.<br />

Viranomaisten ja järjestöjen lisäksi<br />

Suojapirtti tekee yhteistyötä myös<br />

toisten hoitolaitosten kanssa. Näin<br />

voidaan Alatalon mukaan parhaiten<br />

parantaa ja turvata hyvän päihdetyön<br />

toteutuminen alueella.<br />

RAY arvostaa<br />

portaittaista hoitoa<br />

Tornion seudulla tehtävää työtä on<br />

arvostettu valtakunnallisestikin. Markku<br />

Alatalo viittaa Raha-automaattiyhdistykseen,<br />

jolta yhdistys on saanut<br />

avustuksia.<br />

Hoitolaitoksen vihkiäisjuhlassa puhunut<br />

Raha-automaattiyhdistyksen<br />

johtaja, Hannu Salokorpi, totesi<br />

muun muassa, että Tornionlaakson<br />

Suojapirtti on RAY:n avustustoiminnan<br />

kannalta siinä mielessä erikoinen, että<br />

se on harvalukuisten päihdehuollon<br />

investointien toiseksi suurin kohde heti<br />

Järvenpään sosiaalisairaalan jälkeen.<br />

- Täällä mahdollistuu portaittainen<br />

hoidon eteneminen, joka on nykyaikaisen<br />

päihdehuollon hallinnassa olevan<br />

hoitoketjun tunnusmerkki, Hannu Salokorpi<br />

totesi.<br />

Hän viittasi myös käsityksensä<br />

mukaan hyvässä maineessa olevaan<br />

päiväkeskustoimintaan, jota Rahaautomaattiyhdistys<br />

niin ikään tukee.<br />

Tornion lisäksi päiväkeskuspalveluja on<br />

tarjolla Kemissä, jossa yhdistyksellä on<br />

myös 14 tukiasuntoa. ■<br />

12

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○<br />

Kipinä Kuntoutusprojekti<br />

Kipinässä kuntoutetaan<br />

pitkäaikaistyöttömiä<br />

Pitkään työelämästä syrjässä olleita<br />

yli 45-vuotiaita on ryhdytty<br />

kuntouttamaan uudenlaisen KELAhankkeen<br />

avulla Joensuun, Pyhäselän<br />

ja Kiihtelysvaaran kunnan alueella.<br />

Kuntoutusohjelmassa pureudutaan monipuolisesti<br />

fyysisen kunnon kohentamiseen,<br />

henkiseen jaksamiseen unohtamatta sosiaalisia<br />

suhteitakaan. Ohjelman loppuvaiheessa<br />

paneudutaan myös ammatilliseen kuntoutumiseen.<br />

Sininauhaliiton hallinnoima Kipinä Kuntoutusprojekti<br />

on yksi 13:sta eri puolella Suomea<br />

toteutettavista KELAn kuntoutuskokeiluista.<br />

Kipinän tavoitteena on viedä läpi kolme<br />

puolen vuoden mittaista, ryhmämuotoista<br />

kuntoutusohjelmaa. Mukaan pääsee<br />

kaikkiaan 30 pitkäaikaistyötöntä.<br />

Projektin kotipaikka on Siniristin talossa<br />

Jääkärinkatu 1:ssä Joensuussa, mutta kuntoutusohjelman<br />

aikana käytetään myös<br />

Itäsuomen Liikuntaopiston, Joensuun Kuntohovin<br />

ja Ilomantsin Pääskynpesän sekä työterveysasema<br />

Medivireen palveluja. Lisäksi<br />

ohjelmassa on retkiä ja matkoja ympäröivään<br />

luontoon ja lähiseudulle. Projektipäällikkönä<br />

toimii Saara Hiltunen ja projektioh-<br />

jaajana Keijo Niemi. Kipinä-projekti toimii<br />

läheisessä yhteistyössä työvoimatoimiston,<br />

sosiaalitoimen ja KELAn kanssa. Yhteistyökumppaneihin<br />

kuuluvat myös paikalliset seurakunnat.<br />

- Pitkäaikaistyötön on kaikkien normaalin<br />

työelämän tuomien etuuksien ulkopuolella<br />

eikä hänellä ole tavallisesti mahdollisuuksia<br />

osallistua kuntouttaviin toimenpiteisiin. Alhainen<br />

toimeentulotaso asettaa omat rajoituksensa<br />

harrastetoiminnalle, liikkumiselle ja<br />

samalla sosiaalisille suhteille. Kaikki tämä<br />

lisää syrjäytymistä ja syventää juopaa ympäröivään<br />

yhteiskuntaan, Saara Hiltunen<br />

sanoo.<br />

- Syrjäytymisen kierteessä monet ongelmat<br />

korostuvat ja usko omiin mahdollisuuksiin<br />

horjuu. Henkiset voimavarat eivät riitä<br />

siinä tilanteessa itsensä markkinoimiseen ja<br />

työpaikan etsimiseen. Kun tilanne kroonistuu<br />

myös ihmissuhteet joutuvat koetukselle,<br />

Keijo Niemi toteaa. - Työttömyydestä tulee<br />

koko perheen ongelma. Helposti ruvetaan<br />

karttamaan myös entistä tuttavapiiriä, puheenaiheet<br />

ja arvomaailma eivät enää kohtaa<br />

kuten ennen töissä ollessa. Moni suomalainen<br />

hakee lohtua päihteistä ja päihdeongelma<br />

vaikeuttaa työhön pääsyä entisestään.<br />

Myös oma terveydenhoito tulee monesti<br />

laiminlyödyksi ja kynnys lääkäriin lähdöllekin<br />

saattaa muodostua korkeaksi.<br />

Päihdeongelma on yleinen myös pitkäaikaistyöttömien<br />

kohdalla. Kuntoutusohjelman<br />

aikana järjestetään Sininauhaliiton Kuntokantti<br />

-ohjelmaan pohjautuva päihdekuntoutusohjelma<br />

sitä tarvitseville.<br />

Varsinaisen kuntouttavan toiminnan lisäksi<br />

ohjelmaan kuuluu työmarkkinoihin tutustuminen<br />

työkokeilujen kautta. Ohjelman loppupuolella<br />

pyritään löytämään jokaisen ammattitaitoa<br />

ja toivomuksia vastaavat työkokeilupaikat.<br />

Kuntoutusohjelman aikana on<br />

mahdollisuus osallistua myös esimerkiksi ATKkoulutukseen<br />

tai etsiä kokonaan uusi koulutusmuoto,<br />

jos se tuntuu mielekkäältä vaihtoehdolta<br />

työllistymistä ajatellen. ■<br />

Saara Hiltunen<br />

Puh. 050 5453 056<br />

saara.hiltunen@sininauhaliitto.fi<br />

Keijo Niemi<br />

Puhelin 050 5463 306<br />

keijo.niemi@sininauhaliitto.fi<br />

Kipinässä<br />

etsitään<br />

yksilöllistä ja<br />

kokonaisvaltaista<br />

tapaa<br />

kuntouttaa,<br />

sanovat<br />

projektipäällikkö<br />

Saara Hiltunen<br />

ja projektiohjaaja<br />

Keijo<br />

Niemi.<br />

13

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○<br />

Viestintä ja talous<br />

Viestintä palvelemaan<br />

ruohonjuuritason työntekijöitä<br />

Sininauhaliiton viestintää reivataan<br />

määrätietoisesti jäsenjärjestöjen<br />

palvelun suuntaan. – Haluamme osaltamme<br />

olla tukemassa sininauhaliikkeen<br />

ruohonjuuritason työntekijöitä. Järjestämme<br />

koulutusta ja tuotamme materiaalia,<br />

jonka tavoitteena on auttaa<br />

arkipäivän työssä ja tehdä toimintaa<br />

tunnetuksi. Uudistamme myös tämän<br />

vuoden aikana internet-sivustomme ja<br />

otamme käyttöön intranetin, sanoo<br />

tiedottaja Tuula Huurresalo tyytyväisenä<br />

siitä, että viestintään on<br />

vuosien odottelun jälkeen saatu lisäresursseja.<br />

- Aivan uutena alueena meillä käynnistyy<br />

kehitysmaatiedotushanke,<br />

johon olemme saaneet rahoituksen<br />

Ulkoasiainministeriön kehitysyhteistyöosastolta.<br />

Vuoden mittaisen hankkeen<br />

tavoitteena on tehdä tunnetuksi Ete-<br />

läisen Afrikan pahentuvaa päihdeongelmaa<br />

ja sen seurannaisvaikutuksia,<br />

jotka tuntuvat myös täällä kaukaisessa<br />

Suomessa. – Kansainvälisessä sininauhaliikkeessä<br />

on jo vuosia tehty työtä<br />

Afrikassa. On luontevaa antaa muun<br />

muassa lähetysjärjestöjen työntekijöille<br />

tietoa ja valmiuksia päihdeongelman<br />

kohtaamiseen, Huurresalo sanoo.<br />

Hankkeen vetäjäksi on palkattu valtiotieteiden<br />

maisteri Tiipi Peltola.<br />

Lehdillä pitkä historia<br />

Sininauhaliitolla on kaksi säännöllisesti<br />

ilmestyvää julkaisua: Uusi toivo –lehti<br />

ja Sininen aalto. Sininen aalto on kristillis-sosiaalinen<br />

päihdetyön ja ehkäisevän<br />

päihdetyön tiedottaja. Uusi toivo –<br />

lehden erikoisalaa on toimia linkkinä<br />

vankien, vankilahenkilökunnan ja vapaaehtoista<br />

vankilatyötä tekevien<br />

välillä. Uutena suuntauksena on muutoksen<br />

ja eheytymisen esille tuominen<br />

ja sitä kautta syrjäytymisen ehkäiseminen.<br />

Lehdessä olevat haastattelut ja<br />

omakohtaiset kertomukset elämänmuutoksesta<br />

tuovat esille myös asiakkaan<br />

äänen. Uusi toivo –lehdellä on pitkä<br />

historia. Lehden perusti entinen vanki,<br />

Otto Pellikainen, vuonna 1946<br />

nimellä Vangin toivo.<br />

Tuula Huurresalo<br />

Tiedottaja<br />

(09) 7206 1520, 040 5019 605<br />

tuula.huurresalo@sininauhaliitto.fi<br />

Olli Kariniemi<br />

verkkotoimittajaksi<br />

● Sininauhaliiton verkkotoimittajaksi on<br />

kutsuttu toukokuun alusta lähtien tradenomi<br />

Olli Kariniemi Hämeenlinnasta. Hänen<br />

tehtävänään on uudistaa ja kehittää<br />

Sininauhaliiton internet-sivustot ja luoda<br />

liiton ja sen jäsenjärjestöjen käyttöön intranet.<br />

- Olen koulutukseltani tradenomi. Jatko-opintoni<br />

Tampereen yliopiston uusmedian<br />

journalismin maisteriohjelmassa ovat<br />

graduvaiheessa. Perheeseeni kuuluu vaimoni<br />

Marjatan lisäksi poikamme Seppo,<br />

Olli Kariniemi kertoo. ■<br />

Timo Sjöblom,<br />

vastaava ohjaaja<br />

● Timo Sjöblom aloitti työt huhtikuun<br />

alussa Vihtiin rakennettavan toimintakeskus<br />

Vektorin vastaavana ohjaajana.<br />

Vuonna 1993 kirkon nuorisotyönohjaajaksi<br />

valmistunut, teatteritekniikkaa,<br />

kiipeilyä ja jääkiekkoa harrastava<br />

Timo vastaa hankkeen teknisestä<br />

toteutuksesta. ■<br />

Tiipi Peltola<br />

kehitysmaatiedotusta<br />

kehittämään<br />

● Valtiotieteiden maisteri Tiipi Peltola<br />

on aloittanut toukokuun alusta<br />

Sininauhaliiton viestintäyksikössä<br />

Eteläisen Afrikan päihdeolojen<br />

tiedotushankkeen projektityöntekijänä.<br />

Aiemmin Peltola on toiminut musiikkiteollisuuden<br />

palveluksessa erilaisissa<br />

tiedotustehtävissä. Kristillinen kustannustoiminta<br />

on tullut Peltolalle tutuksi<br />

hänen ollessaan useita vuosia lastenlehden<br />

päätoimittajana ja toimitussihteerinä.<br />

■<br />

uusia työntekijöitä<br />

14

Talousosaamista<br />

järjestöjen avuksi<br />

Vihreä Keidas on lähinnä pääkaupunkiseudulla<br />

vuodesta 1966 huumetyötä tehnyt kristillinen<br />

järjestö, jonka päätoimipaikka on Helsingin Sörnäisissä.<br />

Sinulle, joka haluat toimia yhteiskristillisessä<br />

nuorten huume- ja päihdetyössä on<br />

TOIMINNANJOHTAJAN<br />

PAIKKA<br />

VAPAANA VIHREÄSSÄ<br />

KEITAASSA<br />

Sosiaali- ja terveysalan- tai diakoniakoulutus<br />

on suotavaa. Arvostamme kokemusta järjestötyöstä.<br />

Työ on osapäiväinen. Paikka täytetään<br />

6 kk:n koeajalla 1.9.2003 alkaen tai sopimuksen<br />

mukaan.<br />

KUVA TUULA HUURRESALO<br />

Sininauhaliiton talousyksikössä työskentelevät (vas.) Pirjo Heikkilä,<br />

Marjut Varhamaa, Hannele Ruotsalo ja Hilppa Salminen. Syksyllä<br />

talousyksikön vetovastuu siirtyy Ismo Valkoniemelle (äärimmäisenä<br />

oik.)<br />

Järjestöjen taloushallinto edellyttää yhä<br />

monitahoisempaa osaamista ja tietoa.<br />

Toimintasektorillamme rahoituslähteiden<br />

kirjo tulee lisääntymään entisestään. Julkisen<br />

rahan lähteitä on entistä enemmän<br />

ja jokaisella rahoituslähteellä on erilainen<br />

käytäntö myönnetyn rahan raportoinnissa.<br />

Tästä huolimatta myös omarahoitusosuuden<br />

kasvattaminen ja erilaisten omarahoitusmenetelmien<br />

hallitseminen on keskeinen<br />

haaste järjestötaloudelle. Me<br />

emme voi rakentaa kantokykyämme vain<br />

ulkopuolisten rahoituslähteiden varaan,<br />

sanoo suunnittelija Ismo Valkoniemi.<br />

Talousyksikkö työskentelee Hilppa<br />

Salmisen johdolla. Talousyksikölle rutiinia<br />

ovat avustusanomukset, raportit ja tilitykset<br />

eri rahoitustahoille sekä täyden<br />

palvelun tilitoimistopalvelut sekä Sininauhaliitolle<br />

että muutamille jäsenjärjestöille.<br />

Tavoitteena on Sinitili-tilitoimiston synnyttäminen<br />

ja palvelujen tarjoaminen koko järjestökenttään.<br />

Talous- ja toimistopalveluissa työskentelee<br />

Salmisen lisäksi pääkirjanpitäjä Pirjo<br />

Heikkilä, kirjanpitäjä Marjut Varhamaa<br />

sekä toimistosihteeri Hannele<br />

Ruotsalo. Yksikön henkilölukumäärä kasvaa<br />

yhdellä kirjanpitäjällä kesällä 2003.<br />

Lisäksi yksikön apuna työskentelee useita<br />

tukityöllistettyjä.<br />

Hilppa Salminen eläkkeelle<br />

Talon toiseksi pitkäaikaisin työntekijä Hilppa<br />

Salminen jää eläkkeelle syksyllä 2003,<br />

jolloin Ismo Valkoniemi ottaa vastuun yksiköstä.<br />

Salminen on nähnyt liiton kasvun<br />

talousyksikön näkökulmasta.<br />

-Omaa jaksamistani on auttanut se,<br />

että kuittien ja rahojen takana on päämääränä<br />

ollut apua tarvitseva päihdeongelmasta<br />

kärsivä lähimmäinen. Terve talousrakenne<br />

on tae työn jatkumisesta<br />

myös taloudellisesti vaikeampina aikoina,<br />

sanoo Hilppa Salminen ja myöntää että<br />

omakohtainen usko on ollut myös vahva<br />

turva kasvun paineissa.<br />

Kirjallinen hakemus pyydetään osoittamaan johtokunnalle<br />

yhdistyksen toimistoon, os. Vilhovuorenkatu<br />

7-9, 00500 Helsinki. Toimita hakemuksesi<br />

31.5. mennessä.<br />

Lisätietoja antaa yhdistyksen puheenjohtaja<br />

Päivi Heikkilä, puh 050-5828607.<br />

Hei!<br />

Meiltä on juuri ilmestynyt<br />

CD -levy nimeltään<br />

”Minne tie vie...”<br />

Bändimme nimi on<br />

Neljäs Sektori<br />

ja levy sisältää perinteistä<br />

ja vähän uudempaa<br />

hengellistä musiikkia.<br />

Levyn hinta on 12 e<br />

ja sen tuotto käytetään<br />

uudisrakennushankkeemme<br />

kustannuksiin.<br />

Levyä voi tilata<br />

puh.numerosta<br />

02-8223876<br />

tai Ulla-Maija Nikulalta,<br />

Rauman Seudun Katulähetyksestä<br />

puh. 050-3624248<br />

Sininauhaliiton tiedotuslehti<br />

TOIMITUKSEN OSOITE:<br />

<strong>Sininauhaliitto</strong>, Krämertintie 2, 00620 HELSINKI<br />

Puhelin (09) 720 6150, faksi (09) 720 61531 ,<br />

sähköposti: uusi.toivo@sininauhaliitto.fi<br />

PÄÄTOIMITTAJA: Tuula Huurresalo<br />

TAITTO: Terttu Hauhia<br />

PAINOPAIKKA: Kainuun Sanomat Oy, 2003<br />

15

Compassi-ryhmät<br />

12 askeleen<br />

Compassi-ryhmä<br />

Compassi-ryhmä on kristillinen, 12 askeleen<br />

ohjelmaan perustuva ryhmätoimintamalli.<br />

Ohjaajan opas sisältää ryhmäohjelman sekä<br />

tarvittavat tiedot ryhmän aloittamiseen ja sen<br />

ohjaamiseen.<br />

Hinta 10 euroa<br />

Raamatun<br />

tekstejä<br />

12 askeleen<br />

ohjelmaan<br />

Kaikkien tuotteiden tilaukset<br />

sisältää 12 askeleen<br />

ohjelmaan liittyviä Raamatun<br />

selityksiä. Kuhunkin<br />

askeleeseen kuuluu kuusi<br />

tekstiä, joita voi käyttää<br />

oman hiljentymisen apuna<br />

tai osana Compassi ryhmätoimintaa.<br />

Nid. 75 sivua, A5-koko<br />

Hinta 4 euroa.<br />

<strong>Sininauhaliitto</strong><br />

Puh. (09) 720 6150, faksi (09) 720 61531,<br />

keskustoimisto@sininauhaliitto.fi<br />

Krämertintie 2, 00620 HELSINKI<br />

Virpi Kujala (toim.)<br />

Eevan perhe<br />

Näkökulmia päihteiden käytöstä kärsivien<br />

naisten / äitien ja heidän lastensa tukemiseen<br />

Virpi Kujala (toim.)<br />

Eevan perhe<br />

Näkökulmia päihteiden käytöstä kärsivien<br />

naisten/äitien ja heidän lastensa tukemiseen<br />

Nid. 48 sivua, B5-koko<br />

Ari Inkinen (toim.)<br />

Arjen lapsidiakoniaa<br />

Nähdyksi tulemisen toivo<br />

Arjen lapsidiakoniaa -kirjanen on<br />

tarkoitettu kaikille, joita yhdistää<br />

lapsen hyvinvoinnista huolehtiminen.<br />

Kirjanen haluaa rohkaista<br />

kasvatuksen, diakonian, sosiaalityön,<br />

opetuksen, terveydenhoidon<br />

tai kansalaisyhteiskunnan<br />

tekijöitä pohtimaan oman työnsä<br />

sisältöä ja suuntaa. Samalla se<br />

haastaa lukijan näkemään asioiden<br />

taakse.<br />

Kirjasessa käsitellään lapsidiakonian<br />

olemusta. Julkaisun<br />

artikkelit vievät arjen tilanteisiin,<br />

matkalle työn kehittämiseen,<br />

arviointiin ja oivaltamiseen.<br />

Helena Simula<br />

Hynttyyt yhdessä<br />

Pohdintaa päihdeperheiden eheytymisestä<br />

Nid. 64 sivua, B5-koko.<br />

Hinta 5,50 euroa<br />

Tämä kirjanen tuo esille joitakin<br />

näkökulmia ja toimintatapoja<br />

päihteiden käytöstä kärsivien<br />

naisten/äitien ja heidän lastensa,<br />

mutta myös koko perheiden<br />

tukemiseen.<br />

Teemoina ovat:<br />

- Sukupolvien ketju ja sen<br />

katkaiseminen<br />

- Päihdeperheen lapsen huomioiminen<br />

- Naisten talo päihdehaitoista<br />

kärsivien naisten / äitien ja<br />

heidän lastensa tukemisessa<br />

- Sijoitettujen lasten vanhempien<br />

tukeminen vertaisryhmätoiminnan<br />

avulla<br />

- Terapeuttinen yhteisöhoito naisten/<br />

äitien näkökulmasta<br />

Nid. 40 sivua, B5-koko.<br />

Hinta 5 euroa<br />

Onko päihdeperheen<br />

lapsilla oikeus<br />

vanhempiinsa Entä jos<br />

vanhemmuus ei ole<br />

riittävän turvallista,<br />

uhrataanko lapset<br />

vanhempien<br />

päihdeongelmalle Kuinka<br />

puutteellinen isä tai äiti saa<br />

olla<br />

Vakavaa pohdintaa<br />

päihdeperheiden<br />

eheytymisestä ja sen<br />

tukemisesta. Unohtamatta silti<br />

toivon näköalaa ja perheiden<br />

omia voimavaroja.<br />

16

Eheämpään naiseuteen ja äitiyteen<br />

– ulos päihteiden käytön varjosta<br />

Eevan perhe -projektin<br />

seminaari<br />

Teemat<br />

1. Naisena oleminen ja toipumisen tukeminen<br />

- naiseus päihteiden käytön varjossa<br />

- näkökohtia naiseuden eheytymiseen<br />

2. Nainen äitinä – kuntoutuvan naisen äitiyden tukeminen<br />

- äitiys ja naisen päihdeongelma<br />

- äiti-lapsisuhde<br />

- sukupolvien ketjun katkaiseminen<br />

Hannu Huttu / Kuvaliiteri (kuvan henkilöt eivät liity tekstin sisältöön)<br />

Työskentelytapa<br />

Työskentely jakaantuu teemojen mukaisesti kahteen osaan. Molemmista<br />

teemoista pidetään asiantuntija-alustukset, joiden pohjalta teemojen edelleen<br />

työstäminen jatkuu ryhmätyöskentelynä.<br />

Koulutuspäivän tavoitteet<br />

Tavoitteena on lisätä päihteiden käytöstä kärsivien äitien/naisten ja perheiden<br />

parissa toimivien työntekijöiden työskentelyvalmiuksia sekä tarjota mahdollisuus<br />

keskinäiseen kehittävään näkemysten, kokemusten, ajatusten vaihtoon ja uusien<br />

oivallusten yhteiseen löytämiseen.<br />

Kohderyhmä<br />

Koulutuspäivä on tarkoitettu erityisesti päihdeperheiden parissa ja päihdeongelmista<br />

kärsivien naisten/äitien, sekä perheiden parissa työskenteleville.<br />

Paikka: Tampere talo, Yliopistonkatu 55, 33101 Tampere Aika: ke 12.11.2003 klo 9 – 16 ■ Hinta: 40 e. Hintaan sisältyy aamukahvi,<br />

lounas ja iltapäiväkahvi ■ Ilmoittautuminen: <strong>Sininauhaliitto</strong>, puh. (09) 7206 150 tai keskustoimisto@sininauhaliitto.fi ■ Lisätietoja:<br />

Virpi Kujala 040 7600 663 tai (014) 262 184<br />

Tehokkaat<br />

työtavat<br />

ehkäisevään<br />

päihdetyöhön<br />

Katetta haaveille<br />

-koulutusohjelman<br />

tavoitteena on, että opettajien sekä<br />

muiden lähikasvattajien taidot soveltaa<br />

päihdeasioiden käsittelyä oman oppiaineensa<br />

yhteydessä lisääntyvät, samoin<br />

verkostoyhteistyö.<br />

Koulutusohjelma toteutetaan aina<br />

paikkakuntakohtaisesti, seuraava<br />

koulutus alkaa Laukaassa syksyllä<br />

2003.<br />

Yhteyshenkilönä toimii kehittämispäällikkö<br />

Ari Inkinen, puh. 0400 411 690.<br />

rohkeus luoda<br />

Syysrastit 2003<br />

Lohjan Vivamossa<br />

22-24.8.03<br />

Syysrastit on valtakunnallinen<br />

tapahtuma, joka kokoaa elokuussa<br />

Lohjan Vivamoon uskon avulla<br />

toipuvia ihmisiä yhteiseen viikonlopun<br />

viettoon. Ohjelmassa on luentoja,<br />

ryhmiä, valinnaisia kanavia, konsertteja,<br />

virkistysohjelmaa ja tarinoita<br />

elävästä elämästä. Tämän vuoden<br />

teemana on Luoja parantajana ja<br />

parantava luovuus.<br />

Ilmoittautumiset Vivamoon<br />

puh. 019-3602300.<br />

Ohjelmaa koskevat tiedustelut<br />

Tuomo Salovuori, 040-5818244,<br />

tuomo.salovuori@sininauhaliitto.fi<br />

17

Sininauhaliiton jäsenjärjestöt<br />

● valtakunnallinen palveluntuottaja<br />

1. Alajärven päiväkeskusyhdistys ry<br />

Päiväkeskus<br />

Rengastie 29, 62900 ALAJÄRVI, puh. (06) 5577 7315<br />

2. Alavuden päiväkeskusyhdistys ry<br />

Päiväkeskus<br />

Järviluomantie 16, 63300 ALAVUS, puh. (06) 511 2181<br />

3. Alkoholisti- ja evankelioimistyö ry<br />

Kirkkokatu 10, 38700 KANKAANPÄÄ, puh. (02) 572 1548<br />

4. Auttavaiset ry<br />

Päiväkeskus<br />

Marttilantie 9, 54500 TAAVETTI, puh. (05) 457 23 72,<br />

040 7371 701<br />

5. Efrata ry<br />

Päiväkeskus ja kirpputori<br />

Kaupparaitti 5, 04300 TUUSULA, puh. (09) 274 3553,<br />

email: kristityt.yhdessa@efrata.inet.fi<br />

6. ETRA-liitto ry<br />

Toimisto & varasto: Annankatu 7 C 24, 00120 HELSINKI,<br />

puh. (09) 648 050, fax (09) 643 778<br />

Sähköposti: etra@sdafin.org<br />

Jäsenjärjestöjen yhteystiedot vuonna 2003<br />

Helsingin ETRA ry<br />

Eeva Partonen, puh. (09) 3743 039<br />

Hopeaniemen ETRA ry<br />

Hilkka Korhonen, puh. (09) 2242 4445, 050-3555 467<br />

Hyvinkään ETRA ry<br />

Tapani Saarinen, puh. (019) 419 365,<br />

Mirva Kärkkäinen, puh. (09) 2508 528<br />

Hämeenlinnan ETRA ry<br />

Heikki Kannisto, puh. (03) 6170 302, 040-5697 668<br />

Iisalmen ETRA ry<br />

Kari Kauhanen, puh. (017) 816 045<br />

Isonkyrön ETRA ry<br />

Kalevi Rullo, Tervarinnantie 9, 66440 TERVAJOKI,<br />

puh. (06) 4785 900<br />

Joensuu: Elämäntavat raittiiksi -<br />

Pohjois-Karjalan osasto r.y.<br />

Elsa Poikonen, puh. (013) 843 186<br />

Jyväskylän ETRA ry<br />

Maija Jokinen, puh. (014) 674 919<br />

Kuopion ETRA ry<br />

Taneli Pirskanen, puh. 040-5677 995<br />

Lahti: Elämäntavat raittiiksi - Lahden osasto r.y.<br />

Joel Häkkinen, puh. (03) 735 2056<br />

Lieksan ETRA<br />

Inkeri Immonen, puh. (013) 521 837, 0040-8396 499<br />

Piikkiö: Elämäntavat raittiiksi - Toivonlinnan osasto r.y.<br />

Reijo Karhiniemi, puh. (02) 472 7869, 0400-326 126<br />

Pohjois-Suomen ETRA ry<br />

Rauno Heikkinen, puh. (08) 339 267<br />

Porin ETRA ry.<br />

Karhunkatu 13, 28100 PORI,<br />

puh. (02) 6326 199<br />

Tampereen ETRA ry<br />

Vuokko Viljanen, puh. (03) 223 3741<br />

Sirkka Hillberg, puh. (03) 3681 332<br />

Turun ETRA ry<br />

Erkki Rouhe, puh. (02) 2692 680<br />

Risto Räty, puh. (02) 2443 249<br />

Varkaus: Elämäntavat raittiiksi - Varkauden osasto r.y.<br />

Ritva Eronen<br />

Kotka: Elämäntavat raittiiksi - Kymenlaakson osasto r.y.<br />

Harri Lehtonen, puh. (05) 3557 022<br />

Friskt Folk r.f.<br />

Annegatan 7 C 19, 00120 HELSINGFORS, tel (09) 602 799<br />

Harriet Fagerholm, tel. (06) 7292 069<br />

7. Evankeliointi ja vankilalähetys ry<br />

Vankilatyötä, ryhmätoimintaa<br />

Vaulokuja 2 A 36, 20210 TURKU,<br />

Puh. (02) 2402 739, 040 5115 174<br />

8. For life<br />

Polttolinja 19 b, 40520 JYVÄSKYLÄ<br />

Jarmo Visuri, puh. 0400 773 151<br />

Heikki Yli-Hietanen, puh. 050 345 7586<br />

9. Forssan katukirkko<br />

Katulähetystoimintaa<br />

Hämeentie 15, 30100 Forssa<br />

18<br />

10. Haapamäen katulähetys ry<br />

Päiväkeskus<br />

Lääkärintie 2, 42800 HAAPAMÄKI, puh. (014) 732 593<br />

Haapamäen katulähetyksen kirpputori<br />

Lääkärintie 2, 42800 HAAPAMÄKI, puh. (014) 732 593<br />

11. Hangon katulähetys ry<br />

Päiväkeskus ja työllistämistoiminta<br />

Korsmanninkatu 40, 10900 HANKO, puh. (019) 248 3185<br />

12. Hartolan päiväkeskusyhdistys ry<br />

Päiväkeskus ja puutyöverstas<br />

Vuorenkyläntie 35 A, 19600 HARTOLA, puh. (03) 8432 350<br />

13. Helsingin Diakonissalaitoksen Säätiö<br />

Alppikatu 2, 00530 HELSINKI, puh. (09) 775 01<br />

Alppimyyrä<br />

Myyrmäentie 4 A, 01600 VANTAA, puh. (09) 5303 0360<br />

Alppitupa<br />

Alppikatu 2, 00530 HELSINKI, puh. (09) 7750 7657<br />

Cafe Nova<br />

Karistimentie 4, 00920 HELSINKI, puh. (09) 3404 296<br />

Helsingin Diakonissalaitos<br />

Alppikatu 2, 00530 HELSINKI, puh. (09) 775 01<br />

Helsingin Kulttuuriyksikkö Stoori<br />

Puotinharjun ostoskeskus, 00900 HELSINKI, puh. (09) 343 3600<br />

Kurvin huumepoliklinikka ●<br />

Munkkisaarenkatu 16, 00150 HELSINKI, puh. (09) 7750 7798<br />

Lasten Kaari<br />

Kontulankaari 24, 00940 HELSINKI, puh. (09) 850 32 467<br />

Pellaksen huumehoitoyksikkö ●<br />

Pellaksenmäki 12, 02940 ESPOO, puh. (09) 7750 7929<br />

Perheen yhdistetyn hoidon yksikkö<br />

Pellaksenmäki 6 C, 02940 ESPOO, puh. (09) 7750 7938<br />

Pikku Pellas<br />

Ingaksentie 7, 02740 ESPOO, puh. (09) 7750 7926<br />

Villa Nova<br />

Karistimentie 4, 00920 HELSINKI, puh. (09) 3432 2858<br />

14. Helsingin Vieraskoti ry<br />

Miesten ja naisten asuntola, perheasunnot<br />

Pursimiehenkatu 10, 00150 HELSINKI, puh. (09) 6803 7410<br />

15. Hyvinkään päivätoimintakeskus ry<br />

Päiväkeskus ja tukiasunnot<br />

Koulukatu 13, 05800 HYVINKÄÄ, puh. (019) 417 338<br />

16. Hämeenlinnan Sininauha ry<br />

Päiväkeskus, tukiasunnot ja työpajat<br />

Kauratie 2, 13100 HÄMEENLINNA, puh. (03) 653 7311<br />

17. Joensuun Siniristi ry<br />

Päiväkeskus<br />

Jääkärinkatu 1, 80220 JOENSUU, puh. (013) 314 980<br />

18. Joutsan päiväkeskus ry<br />

Päiväkeskus ja työpaja<br />

Jousitie 68, 19650 JOUTSA, puh. (014) 883 266,<br />

Kirpputori, Savontie 9<br />

19. JSK-kellari<br />

Päiväkeskus<br />

Kirkkokatu 4, 49400 HAMINA, puh. (05) 3446 775<br />

20. Juvan p.o. päiväkeskus ry<br />

Päiväkeskus, kierrätyskeskus-kirpputori,<br />

ekologista diakoniaa<br />

Yhteyshenkilö Pia Atri-Väisänen, p. 040 517 7091<br />

Huttulan pappila, Huttulantie 81, 51900 JUVA<br />

puh. (015) 453 039, 040 727 9047<br />

email: reijo.paunonen@juwanet.org<br />

http://www.juva.fi/yhdist/Huttula/Huttulan_pappila.htm<br />

21. Jyväskylän Katulähetys ry<br />

Kankitie 10, 40320 JYVÄSKYLÄ, puh. (014) 3101 645,<br />

0400 642 442, email:erkki.arvaja@jyvaskylankatulahetys.fi<br />

EcoCenter Kierrätyskeskus, Kankitie 10, 40320 JYVÄSKYLÄ,<br />

puh. (014) 3101 609<br />

Ensiaskel Selviämisasema ja tukiasunnot<br />

Kankitie 9, 40320 JYVÄSKYLÄ,<br />

puh. (014) 3101 604 / 3101 624<br />

Etappi Puolimatkankoti, Vähämäentie 78,<br />

40500 JYVÄSKYLÄ, puh. (014) 3101 611<br />

Itsenäistymiskeskus Tessio Backa ●<br />

Kr. hoitokoti, Rimpiläntie 12, 41370 KUUSA, puh. (014) 8195 690<br />

Kalliomäki Puolimatkankoti<br />

Koluntie 105, 41120 PUUPPOLA, puh. 040 593 4954<br />

Melting Pot, Kotouttamiskahvila<br />

Väinönkatu 13, 40100 JYVÄSKYLÄ, puh. 050 3043 499<br />

Myllyjärvi Puolimatkankoti<br />

Roninmäentie 2, 40500 JYVÄSKYLÄ, puh. (014) 310 1602<br />

Nurmela Puolimatkankoti ●<br />

Nurmelankuja 92, 41940 VESANKA, puh. (014) 310 1603<br />

Päättymätön Tarina Nuorisotalo<br />

Asemakatu 2, 40100 JYVÄSKYLÄ, puh. (014) 310 1615<br />

Takalaiton Päiväkeskus ja tukiasunnot<br />

Kolmospesänkatu 6, 40520 JYVÄSKYLÄ, puh. (014) 3101 607<br />

22. Karismakoti ry<br />

Hoitokoti ●<br />

Karskogintie 418 A, 02580 SIUNTIO,<br />

puh. (09) 2563 644 tai (09) 2563 852<br />

23. Kauhavan Sininauha ry<br />

Roihankuja 5, 62200 KAUHAVA, puh. (06) 434 2522<br />

Selvis- ja päiväkeskus<br />

Roihankuja 5, 62200 KAUHAVA<br />

24. Keravan Suojakotiyhdistys ry<br />

Päiväkeskus<br />

Kisapolku 5, 04200 KERAVA, puh. (09) 242 8095<br />

Työttömien Päivätupa<br />

Tuusulantie 40, 04200 KERAVA, puh. (09) 2742 189<br />

Vuorelan tukikoti<br />

Kisapolku 5, 04200 KERAVA<br />

25. Kirkkopalvelut ry/<br />

Tyynelän kuntoutus- ja kehittämiskeskus<br />

Koulutusta ja kuntoutusta ●<br />

Vilhulantie 251 D, 76580 NAARAJÄRVI, puh. (015) 415 2800<br />

26. Kodittomien tuki - Hemlösas Stöd ry<br />

Eeva-Maria koti<br />

Tinatie 5 C, 00440 HELSINKI, puh. (09) 565 7810<br />

Tukiasunto kiint. Oy Lokitie 30<br />

Tinatie 5 C, 00440 HELSINKI, puh. (09) 565 7810<br />

27. Kohtaamispaikka Majakka ry<br />

Päiväkeskus<br />

Laivurinkatu 11, 92100 RAAHE, puh. (08) 2238 362<br />

28. Korpikoti ry<br />

Keskustoimisto<br />

Pikonmäentie 2, 72600 KEITELE, puh. (017) 857 236,<br />

faksi (017) 857 237, matka 0400 615 660,<br />

e-mail: korpikoti@co.inet.fi, www.http://www.korpikoti.fi/<br />

Hoitokoti alle 18-vuotiaille nuorille ●<br />

Korpikoti (I-vaihe)<br />

Vesannontie 790 A, 72600 KEITELE,<br />

puh. (017) 857 221<br />

Kotipesä (II-vaihe)<br />

Kulvemäentie 101, 72630 TOSSAVANLAHTI,<br />

puh. (017) 857 231<br />

29. Kouvolan kristillinen jengityö ry<br />

Nuorisotoiminta ja vankilatyö<br />

Sakaristontie 1, 45100 KOUVOLA, puh. (05) 3711 121<br />

30. Kovaosaisten ystävät ry<br />

Asuntola<br />

Kalevankatu 19 A, 00100 HELSINKI, puh. (09) 601 680,<br />

faksi (09) 646 188<br />

Tukiasunnot<br />

Kalevankatu 19 A, 00100 HELSINKI,<br />

puh. (09) 601 680, 041 524 5597<br />

31. Kran rf ●<br />

Ruotsinkielistä päihdetyötä<br />

Tavastvägen 105 A 18, PB 12, 00551 HELSINGFORS,<br />

tel. (09) 7260 594<br />

Kran rf Södermalmsgatan 12, 68600 PIETARSAARI<br />

32. Kriisipalvelu ry ●<br />

Ryhmätoimintaa<br />

PL 23, 01651 VANTAA, puh. (09) 7260 100<br />

Ryhmätoimitila<br />

PL 37, 00551 HELSINKI, puh. (09) 7260 100, 040 5251 570

33. Kristillinen alkoholisti- ja<br />

narkomaanityö ry (KAN)<br />

Keskustoimisto<br />

PL 10, 62421 KORTESJÄRVI, puh. (06) 488 6118<br />

Kuopion KAN-kontaktipiste<br />

Niiralankatu 7-9, 70600 KUOPIO, puh. (017) 262 7357<br />

Lahden kontaktikoti<br />

Miekantie 33, 15540 VILLÄHDE, puh. (03) 781 3636<br />

Myllymäen hoitokoti ●<br />

Palkkikankaantie 1, 63900 MYLLYMÄKI, puh. (06) 533 6194<br />

Helsingin kontaktikoti<br />

Hämeentie 122, 00560 HELSINKI, puh. (09) 728 1800<br />

Kainuun kontaktikoti<br />

Syväyksenkatu 6, 89600 SUOMUSSALMI, puh. (08) 712 225<br />

Kirjaskylän hoitokoti ●<br />

Kivijärventie 14, 39620 KOVESJOKI, puh. (03) 4423 718<br />

Kortesjärven perhekoti ●<br />

62430 PELTOTUPA, puh. (06) 488 6127<br />

Pellon kontaktikoti ●<br />

Ahjotie 4-6, 95700 PELLO, puh. (016) 352 033<br />

Pyhänsivun hoitokoti ja KAN-koti ●<br />

12 Voima, 91500 MUHOS, puh. (08) 533 3470 / 533 3415<br />

Raision kontaktikoti<br />

Kuninkojantie 149, 20320 TURKU, puh. (02) 438 3768<br />

Raision tukiasunto nuorille<br />

Kuninkojantie 147, 20320 TURKU, puh. (02) 438 3091<br />

Salon kontaktikoti<br />

Tupurinpuisto, 24100 SALO, puh. (02) 733 4941<br />

Satakunnan kontaktikoti<br />

Asematie 3-5, 29600 NOORMARKKU, (02) 649 4035<br />

Savonrannan hoitokoti ●<br />

Kurrinmäki, 58300 SAVONRANTA, puh. (015) 445 515<br />

Solhem hoitokoti (naisille) ●<br />

Vexglavägen 166, 66950 MUNSALA, puh. (06) 764 1200<br />

Tornion kontaktikoti Toivontupa<br />

Pirkkiönkatu 3 H 15, 95420 TORNIO, puh. (016) 445 232 /<br />

432 599<br />

Tuohikotin hoitokoti ●<br />

Naarantie 123, 46110 TUOHIKOTTI, puh. (05) 369 1196<br />

Uuden Elämän Keskus ●<br />

(Pahkasalon yksikkö) Kaasilansalmentie 299,<br />

71200 TUUSNIEMI, puh. (017) 661 660<br />

34. Kristillinen Raittiusliitto ry<br />

Toimintakeskus Katutaso<br />

Hämeenkatu 7, 15110 LAHTI, puh. (03) 783 2939<br />

35. Kristillinen Terveys- ja<br />

Raittiusjärjestö r.y. - KTR<br />

Ehkäisevää päihdetyötä<br />

PL 6, 00781 HELSINKI tai Aapiskuja 2, 62800 VIMPELI,<br />

puh. (06) 565 1206 tai 0500 860 088<br />

36. Lahden Sininauha ry<br />

Päiväkeskus<br />

Svinhufvudinkatu 10, 15110 LAHTI, puh. (03) 782 7911<br />

Nousurinteen Palvelukeskus<br />

Apilakatu 8, 15610 LAHTI, puh. (03) 751 3335<br />

37. Lappeenrannan katulähetys ry<br />

Päiväkeskus<br />

Ratakatu 13, 53100 LAPPEENRANTA, puh. (05) 415 3056<br />

38. Lapuan Sininauha ry<br />

Päiväkeskus<br />

Hissanpolku 2, 62100 LAPUA, puh. (06) 437 4755<br />

39. Ev. lut. Lähimmäislähetys ry<br />

Lehtomäen hoitokoti ●<br />

Lehtomäentie 211, 73300 NILSIÄ, puh. (017) 464 7160<br />

lahimmaisl@lehtomaenkoti.net, www.lehtomaenkoti.net<br />

40. Meijerin Toimintakeskus ry<br />

Päiväkeskus<br />

Juhani Ahon tie 5, 73100 LAPINLAHTI, puh. (017) 731 272<br />

41. Mikkelin Katutyö ry<br />

Lappeteläinen, Vuorelantie 4, 50100 MIKKELI,<br />

puh. (015) 174 210<br />

42. Naisten Suojakoti ry<br />

Terhokuja 5, 33840 TAMPERE, puh. (03) 3140 0400<br />

Naisten suojakodin tukiasunnot<br />

Terhokuja 5, 33840 TAMPERE, puh. (03) 3140 0400<br />

Ydintupa<br />

Naisten Suojakoti ry, Terhokuja 5, 33840 TAMPERE<br />

puh. (03) 213 3529<br />

43. Nousevan Auringon Talon<br />

huumekuntoutus ry<br />

Näsilinnankatu 22 A 36, 33210 TAMPERE, puh. (03) 2129 486<br />

Kuntoutuskoti Nousevan Auringon Talo ●<br />

Huumehoitoa 17-25 -vuotiaille<br />

Pajakantie 61, 89400 HYRYNSALMI, puh. (08) 744 619<br />

44. Nuorten Keskus ●<br />

Valtakunnallinen kristillinen nuorisojärjestö<br />

Ehkäisevää päihdetyötä<br />

Liisankatu 27 A 5, 00170 HELSINKI, puh. (09) 1351 123<br />

Pöyhölän leiri- ja kurssikeskus<br />

Nuorten Keskus, PL 124, 42701 KEURUU, puh. (014) 720 120<br />

45. Nurmon Sininauha<br />

Päiväkeskus<br />

Sissalan toiminta, Pappilantie 1, 60550 NURMO,<br />

puh. (06) 414 6705<br />

46. One Way Mission<br />

Perjantai-koti, PL 21, 02361 ESPOO, puh. (09) 802 52 91<br />

Elviira-koti, Sakkolantie 1, 02140 ESPOO,<br />

0400 111 555, 044 5511111<br />

Hellevi-koti, Pappilantie 4, 42800 HAAPAMÄKI,<br />

puh. 041 526 1645<br />

47. Pajatien toimintakeskus<br />

Päiväkeskus ja työpajat<br />

Pajatie 2, 72400 PIELAVESI, puh. (017) 861 312<br />

48. Palvelukotiyhdistys Viisi Leipää<br />

Hoitokoti ●<br />

Piippumäentie 26, 81350 TOKRAJÄRVI, puh. (013) 835 198,<br />

sirpa.johansen@viisileipää.inet.fi<br />

49. Pirkanmaan Sininauha<br />

Päiväkeskus, Sininauhakoti ja tukiasunnot<br />

Riipuksenkatu 9-13, 33710 TAMPERE<br />

puh. (03) 3143 8000, faksi (03) 3143 8040<br />

Lempäälän päiväkeskus<br />

Himminpolku 5, 37500 LEMPÄÄLÄ, puh. 040 720 1044<br />

Längelmäen Sininen päivä<br />

Veikkolanpolku 8, 35400 LÄNGELMÄKI, puh. 040 753 0409<br />

Mäntän päiväkeskus Miinis<br />

Miinanpellonkatu 5, 35800 MÄNTTÄ, puh. (03) 4888 474<br />

Parkanon Sininen päivä<br />

Kirkkopolku 3, 39700 PARKANO, puh. 040 753 0409<br />

Ruoveden Sininen päivä<br />

Honkalantie 8, 34600 RUOVESI, puh. 040 753 0409<br />

Sinivainio<br />

Sinivainiontie 2, 33470 YLÖJÄRVI, (03) 348 6644<br />

Ylöjärven Sininen päivä<br />

Kirkkotanhuantie 1, 33470 YLÖJÄRVI, puh. 040 753 0409<br />

50. Porin Sininauha ry<br />

Asuntola ja ensisuoja<br />

Vapaudenkatu 9, 28100 PORI, puh. (02) 6412 789<br />

51. Pulsan hoitokoti ry<br />

Pulsan hoitokoti ●<br />

Pulsan asematie 13, 54390 PULSA, puh. (05) 418 31 23<br />

52. Päiväkeskus Pysäkki ry<br />

Keskustan Pysäkki<br />

Päiviönkatu 42, 74100 IISALMI, puh. (017) 812 043<br />

Kangaslammin pysäkki<br />

Pajukatu 5 C 33, 74130 IISALMI, puh. (017) 812 350<br />

Kiuruveden päiväkeskus Pysäkki<br />

Nivankatu 32, 74700 KIURUVESI<br />

Sonkajärven päiväkeskus<br />

Rutakontie 24, 74300 SONKAJÄRVI<br />

Sukevan toimipiste<br />

Annakatu 9, 74340 SUKEVA, 050 5728 986<br />

53. Päiväniemisäätiö<br />

Päiväniemikoti ●<br />

Päiväniementie 113, 38100 KARKKU, puh. (03) 513 4147,<br />

514 9119<br />

54. Rauhalan narkomaani- ja<br />

jengityökeskus<br />

Rauhala-koti ●<br />

Rauhalantie 108, 35280 RISTAKALLIO, puh. (03) 533 33 03<br />

55. Rauman seudun katulähetys<br />

Toivontalon päiväkeskus ja tukiasunnot<br />

Lyseokatu 7, 26100 RAUMA, puh. (02) 822 3876/<br />

8377 5272, toivontalo@co.inet.fi<br />

56. Rovaniemen päiväkeskus ry<br />

Päiväkeskus<br />

Kairatie 23, 96100 ROVANIEMI, puh. (016) 3423 677<br />

Väärtilän päiväkeskus<br />

Riekontie 2 B 7, 99400 ENONTEKIÖ<br />

Puh. (016) 556 229, email: tuijal@artic.net<br />

57. Samaria ry (toimintaa myös Baltiassa)<br />

Kirkkotori 9 A 1, 06100 PORVOO,<br />

puh. (019) 523 0318, faksi (019) 5230 308<br />

krister.lindberg@samaria.fi, www.samaria.fi<br />

Betlehem-koti ●<br />

Vanha Veckjärventie 176, 06100 PORVOO, puh. (019) 667 267<br />

Ilolan puusepänliike ●<br />

Sanismäentie 2, 07280 ILOLA, puh. (019) 656 830<br />

Leipäkirkko ●<br />

Albertinkatu 28, 00180 HELSINKI, puh. (09) 680 2972<br />

Loviisan päiväkeskus ja kirpputori<br />

Degerbynkatu 10, 07900 LOVIISA, puh. (019) 533 269<br />

Samaria-center, tukiasunnot ●<br />

Kirkkotori 9, 06100 PORVOO, puh. (019) 523 0318<br />

Samaria-Helsinki, tukiasunnot,<br />

Hämeentie 62 C, 00500 HELSINKI, puh. 040 580 3912<br />

Samaria-hemmet ●<br />

Porintie 2625, 66260 SVARVAR, puh. (06) 366 4204<br />

Samaria-koti<br />

Skarpensintie 92, 06100 PORVOO, puh. (019) 523 0178<br />

SAMARIA-SHOP (2 myymälää Helsingissä)<br />

Sturenkatu 37-41, 00550 HELSINKI, puh. (09) 753 3916,<br />

Castréninkatu 7, 00530 HELSINKI, puh. (09) 694 6478<br />

58. Savo-Karjalan virkistyskeskus ry<br />

Tukiasunnot ja päiväkeskus<br />

Uukuniementie 1197, 59730 UUKUNIEMI, puh. (05) 484 557<br />

59. Seetri ry<br />

Päihdekuntoutusyksikkö. Tukiasuntoja ja päiväkeskus<br />

Urheilukatu 30, 67100 KOKKOLA, puh. (06) 8311 116<br />

Lisäksi Avopalvelu Terra, puh. 040 825 8116, terra@seetri.inet.fi<br />

60. Seinäjoen Katulähetys ry<br />

Taipaleentie 221, 61410 YLISTARO, puh. (06) 423 8282<br />

61. Sininauhasäätiö ●<br />

www.sininauhaliitto.fi<br />

Keskushallinto<br />

Hämeentie 62 C 39, puh. 040 5818 105,<br />

faksi 040 6818 105, jormasoini@kolumbus.fi<br />

Tukiasumisyksikkö Topi-Katti<br />

Toimintakeskus Karvinen<br />

Jatko-Katit<br />

Hämeentie 62 B 30, 00500 HELSINKI, faksi (09) 773 6914<br />

Yksikköjohtaja puh. 040 773 2863<br />

Asumispalveluvastaava puh. 040 537 6 094<br />

62. Sininen Pysäkki ry ●<br />

Amandantie 10, 37830 VIIALA, puh. (03) 5435 150<br />

63. SLEY:n Katulähetys<br />

Asumisyksiköt Väinölä Koti ja Maria Koti<br />

Kuusiniemi 5, 02710 ESPOO, puh. (09) 599 224 / 509 2094<br />

SLEY:n Katulähetys ry<br />

Katulähetysiltoja, Annankatu 14 D, 00120 HELSINKI<br />

64. Sosiaalilähetys ry<br />

Toivola koti ●<br />

Korventaustantie 32,14700 HAUHO, puh. (03) 654 8991<br />

65. Suomen Poikien ja Tyttöjen Keskus<br />

- PTK ry ●<br />

Valtakunnallinen kristillinen varhaisnuorisojärjestö<br />

Partaharjun toimintakeskus<br />

Partaharjuntie 361, 76280 PARTAHARJU<br />

(015) 7820 200, ptk@ptk.fi, www.ptk.fi<br />

Partaharjun Opisto<br />

Partaharjuntie 361, 76280 PARTAHARJU, (015) 7820 210<br />

www.ptk.fi<br />

66. Syty ry<br />

Kivikonkaari 14 B 12 c/o Säynäjoki,<br />

00940 HELSINKI, puh. 050 320 9047<br />

67. Tampereen Katulähetyksen Tuki<br />

Tampereen evl.srk.Diakoniakeskus / Katulähetys/<br />

Outi Niemi, Diakonian päihdekeskus<br />

Kyttälänkatu 1 G, 33100 TAMPERE, puh. (03) 2190 322<br />

outi.niemi@tampere-evlsrk.fi<br />

68. Teriskotisäätiö<br />

Teriskoti ●<br />

Tyriseväntie 139, 37800 TOIJALA, puh. (03) 543 6282<br />

69. Toimintayhdistys Leppälintu ry<br />

Päiväkeskus<br />

Linnuntie 1 B, 79100 LEPPÄVIRTA, puh. (017) 5533 655<br />

70. Tornionlaakson suojapirtti ry<br />

Kuntoutumisyhteisö, päiväkeskus ●<br />

PL 15, 95401 TORNIO, puh. (016) 447 446<br />

Suojapirtin tukiasunnot<br />

PL 15, 95401 TORNIO, puh. (016) 447 446<br />

Seuraavalle sivulle<br />

19

Sininen aalto -lehti<br />

Krämertintie 2<br />

00620 HELSINKI<br />

Sininauhaliiton<br />

jäsenjärjestöt<br />

JATKOA EDELLISELTÄ SIVULTA<br />

71. Turun Katulähetys ry<br />

Ruissalontie 19, 20200 TURKU, puh. (02) 2518 866 vaihde,<br />

(02) 2535 891 keittiö, (02) 2512 265 toimisto<br />

Nuutinkoti<br />

Ruissalontie 19, 20200 TURKU, puh. (02) 251 2265<br />

72. Työttömien paluumuuttajalääkäreiden<br />

ja -sairaanhoitajien yhdistys ry<br />

Käenkuja 4 a 4, 00500 HELSINKI, (09) 773 1590<br />

73. Uusi Mahdollisuus ry<br />

Päiväkeskus<br />

Leppäkorventie 33 A 6, 19700 SYSMÄ,<br />

puh. 040 5434 761, 040 8470 852 Ritva Heinonen<br />

74. Vaajakosken Suvanto ry<br />

Päiväkeskus<br />

Vaajakoskentie 123 E 2, 40800 VAAJAKOSKI,<br />

puh. (014) 611 180<br />

75. Vapautuvien Tuki ry ●<br />

Vankilatyötä, perheleirejä<br />

Pisteenkaari 3, 03100 NUMMELA,<br />

puh. (09) 753 4128 toimisto, 050 564 1753 toiminnanjoht.,<br />

email: vaptuki2@saunalahti.fi<br />

76. Vastuunkantajat ry<br />

Annankatu 14 C 14, 00120 HELSINKI,<br />

puh. (09) 7092 260<br />

Tarpoilan hoitokoti ●<br />

Tarpoilantie, Gesterby, 04130 SIPOO, (09) 2344 350<br />

77. Vihreä Keidas ry<br />

Päiväkeskus<br />

Vilhonvuorenkatu 7-9, 00500 HELSINKI,<br />

puh. (09) 739 678 tai 739 454<br />

78. Virtain Kristillinen Raittiustuki ry<br />

PL 74, 34801 VIRRAT, puh. (03) 475 3731<br />

79. Väentupa ●<br />

Seukkalan hoitokoti<br />

Vitkalantie 125, 41360 LAUKAA, puh. (014) 837 682<br />

faksi (014) 837 684, e-mail: vaentupa@co.inet.fi<br />

Kotisivut: http://personal.inet.fi/yhdistys/vaentupa/<br />

Kievarin tukiasunnot ja päiväkeskus<br />

Rinteeläntie 8, 41340 LAUKAA, puh. 040 5414 600<br />

Rokkakankaan työpiste<br />

Rokkakankaantie 8, 41350 LAUKAA AS,<br />

puh. (014) 833 222<br />

80. Vänstugan i Ekenäs<br />

Päiväkeskus<br />

Kustaa Vaasan katu 8, 10600 EKENÄS,<br />

tel. (019) 241 4751<br />

81. Ystäväkoti-keskus yhdistys ry<br />

Palokyläntie 37, 33680 TAMPERE<br />

Puh. 041 434 7841, 041 560 8561<br />

82. Ystäväntupa ry<br />

Päiväkeskus<br />

Kangasmannilantie 13, 42700 KEURUU,<br />

puh. (014) 720 610<br />

Asumisen tukemisprojekti<br />

Kangasmannilantie 13, 42700 KEURUU,<br />

puh. (014) 720 610<br />

83. Ähtärin Toimela ry<br />

Päiväkeskus<br />

Koulutie 12, 63700 ÄHTÄRI, puh. (06) 533 02 58<br />

84. Äänekosken katulähetys ry<br />

Rautatienkatu 11, 44100 ÄÄNEKOSKI,<br />

puh. 0400 441 059<br />

<strong>Sininauhaliitto</strong><br />

Krämertintie 2, 00620 HELSINKI<br />

puh. (09) 7206 150, faksi (09) 7206 1531<br />

etu.suku@sininauhaliitto.fi, www.sininauhaliitto.fi<br />

Johto<br />

Jorma Niemelä, (09) 7206 1519, 0400 485 676<br />

Toiminnanjohtaja<br />

Ismo Valkoniemi, (09) 7206 1511, 044 291 5050<br />

Suunnittelija<br />

Kati-Pupita Mattila, 040 753 1909<br />

Asiantuntija, kati-pupita.mattila@uta.fi<br />

Kehittämishanke<br />

● Arvioinnin kehittäminen<br />

Olavi Aarnio, 0400 814 071<br />

Tutkija<br />

● Seudullistamishanke<br />

Risto Kajaste, (09 ) 7206 1530, 040 7788 776<br />

Kehittämispäällikkö<br />

Sillakaar-lähialuehanke<br />

Juhani Haveri, 0400 813 403<br />

Projektipäällikkö<br />

Paula Heinämäki, 0405 001 764<br />

Reijo Kurkela, (019) 730 372<br />

Viestinnän palveluyksikkö<br />

Tuula Huurresalo, (09) 7206 1520, 040 5019 605<br />

Tiedottaja<br />

Talouden palveluyksikkö<br />

Hilppa Salminen, (09) 7206 1510, 0400 664 596<br />

Toimistopäällikkö<br />

Lapsi-, nuoriso- ja perhetyön kehittämisyksikkö<br />

Ari Inkinen, (09) 7206 1529, 0400 411 690<br />

Kehittämispäällikkö<br />

Eevan perhe -perhetyön kehittämishanke<br />

Virpi Kujala, 040 760 0663<br />

● Jyväskylän osaprojekti<br />

Tarja Hiltunen, 0400 422 090<br />

● Rauman osaprojekti<br />

Helena Haavisto, 050 361 8251<br />

● Tampereen osaprojekti<br />

Riitta Puisto, 040 535 6182<br />

Elämyskeskus osana kasvua -projekti<br />

Toimintakeskus Vektori<br />

Veikko Helin, 044 555 8352<br />

Timo Sjöblom, 050 309 7235<br />

Nähdyksi tulemisen toivo -kehittämishanke<br />

Päihdetyön kehittämisyksikkö<br />

Risto Kajaste, (09) 7206 1530, 040 7788 776<br />

Kehittämispäällikkö<br />

Tuomo Salovuori, (09) 7206 1522, 040 581 8244<br />

Järjestösihteeri<br />

Elämän kevät -luovuusprojekti<br />

Hanna-Maria Vahala, (09) 7206 1523, 040 836 6775<br />

Kaveria ei jätetä - työssä jaksamishanke<br />

Tuomo Salovuori, (09) 7206 1522, 040 581 8244<br />

Kipinä Kuntoutusprojekti<br />

Saara Hiltunen, 050 5453 056<br />

Ongelmapelaaja-projekti<br />

Jorma Niemelä, (09) 7206 1519, 0400 485 676<br />

Vammaisten päihdepalveluiden kehittämisprojekti<br />

● koordinaatio<br />

Eija Kilgast, (09) 7206 1524, 040 727 8070<br />

● arviointi<br />

Olavi Aarnio, 0400 814 071<br />

● Sininauhaliiton osaprojekti<br />

Tarja Södergård, (09) 7206 1525, 040 865 1555<br />

Tukiasumisen kehittäminen<br />

Sininauhasäätiö, Jorma Soini, 040 581 8105

logo

products

Resources

Company

Terms of service
Privacy policy
Cookie policy
Cookie settings
Imprint
Change language
Made with love in Switzerland
© 2024 Yumpu.com all rights reserved

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!