Tekesin ja innovaatiotoiminnan vaikutukset 2013 (pdf)
Tekesin ja innovaatiotoiminnan vaikutukset 2013 (pdf)
Tekesin ja innovaatiotoiminnan vaikutukset 2013 (pdf)
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
uutta tai<br />
parannettua<br />
prosessia<br />
uutta tai korvaavaa<br />
tuotetta<br />
<strong>Tekesin</strong> <strong>ja</strong><br />
<strong>innovaatiotoiminnan</strong><br />
<strong>vaikutukset</strong> <strong>2013</strong><br />
Pk-yritysten projekteissa<br />
yksi <strong>Tekesin</strong> panostama<br />
euro tuottaa keskimäärin<br />
liikevaihtoa vuodessa
Tuloksia <strong>Tekesin</strong> vaikuttavuudesta<br />
Tekes on ollut rahoittamassa<br />
65%<br />
suomalaisista yleisesti<br />
tunnistetuista innovaatioista<br />
vuosina 1985–2009<br />
Pk-yrityksissä yksi<br />
<strong>Tekesin</strong> euro tuottaa<br />
21 €<br />
liikevaihtoa vuodessa<br />
2012 päättyneissä<br />
projekteissa syntyi<br />
840<br />
opinnäytettä<br />
14 000 €<br />
<strong>Tekesin</strong> rahoitusta synnyttää<br />
yhden pysyvän työpaikan<br />
yksityiselle sektorille<br />
2012 päättyneissä<br />
projekteissa syntyi<br />
1 260<br />
uutta tai korvaavaa tuotetta,<br />
palvelua tai prosessia<br />
Pk-yritykset odottavat<br />
vuoden 2012 projekteista<br />
6,2<br />
mil<strong>ja</strong>rdin euron liikevaihtoa<br />
tavoitevuonna<br />
Yhtä <strong>Tekesin</strong> panostamaa<br />
euroa kohti yritykset lisäävät<br />
tutkimus- <strong>ja</strong> kehitysmeno<strong>ja</strong>an<br />
2 eurolla<br />
2012 päättyneissä<br />
projekteissa syntyi<br />
980<br />
patenttia tai<br />
patenttihakemusta<br />
Suomen 50<br />
nopeimmin<br />
kasvaneesta<br />
teknologiayrityksestä<br />
47 on <strong>Tekesin</strong><br />
asiakkaita<br />
yli80 %<br />
innovaatiotoiminnassaan<br />
onnistuneista <strong>Tekesin</strong> asiakkaista<br />
sanoo, että <strong>Tekesin</strong> rahoitus<br />
on ollut merkittävä tekijä<br />
menestyksessä<br />
<strong>Tekesin</strong> Global Access eli<br />
GAP-ohjelma on kasvattanut<br />
bkt:tä yli<br />
GAP-ohjelmassa<br />
yksi <strong>Tekesin</strong> sijoittama<br />
euro on tuottanut<br />
20 M€ 17 €<br />
2
<strong>Tekesin</strong> <strong>ja</strong> <strong>innovaatiotoiminnan</strong><br />
<strong>vaikutukset</strong> <strong>2013</strong><br />
1 Suomalaisten hyvinvointi<br />
luodaan talouskasvulla 5<br />
Suomen <strong>ja</strong> suomalaisten hyvinvointi<br />
perustuu elinkeinojemme menestykseen 5<br />
Globaali murros on mahdollisuus<br />
uusille tuotteille <strong>ja</strong> palveluille 6<br />
Suomessa julkiset panostukset<br />
yritysten tutkimus- <strong>ja</strong><br />
kehitystoimintaan ovat vähäiset 11<br />
Innovaatioympäristömme<br />
toimijoiden roolit erottuvat<br />
liiketoiminnan eri vaiheissa 14<br />
2 <strong>Tekesin</strong> toiminta vaikuttaa<br />
uudistumiseen <strong>ja</strong> hyvinvointiin 17<br />
<strong>Tekesin</strong> <strong>vaikutukset</strong> elinkeinoelämän<br />
tuottavuuteen <strong>ja</strong> uudistumiseen 18<br />
Osaaminen <strong>ja</strong> kyvykkyydet luovat poh<strong>ja</strong>n<br />
yritysten menestymiselle 19<br />
<strong>Tekesin</strong> rahoitus on tuottanut uusia<br />
innovaatioita markkinoille 20<br />
Ohjelmatoiminnan uudet palvelut <strong>ja</strong><br />
verkostot luovat lisäarvoa 22<br />
Kasvuyritykset luovat uusia<br />
elinkeinorakenteita 23<br />
Tekes ennakoi tulevaisuutta 26<br />
Lähdeluettelo 28<br />
3
Suomalaisten<br />
hyvinvointi<br />
luodaan<br />
talouskasvulla<br />
Suomen <strong>ja</strong> suomalaisten hyvinvointi<br />
perustuu elinkeinojemme menestykseen<br />
Suomalaisten hyvinvointi perustuu yritystemme menestymiseen<br />
globaaleilla markkinoilla <strong>ja</strong> tämän luomaan vaurauteen<br />
<strong>ja</strong> työpaikkoihin.<br />
Sisältö<br />
Innovaatiotoiminta on talouskasvun<br />
tärkein lähde, jolla voimme rahoittaa<br />
hyvinvointipalvelut.<br />
Suomi on monilla hyvinvoinnin <strong>ja</strong> talouden mittareilla kärkimaiden<br />
joukossa. Viime vuosikymmeninä yksi tärkeimmistä<br />
tekijöistä on ollut yksityisen sektorin tuottavuuden kasvu<br />
muita kehittyneitä maita nopeammin. Pitkän kasvuvaiheen<br />
jälkeen tuottavuuskehitys on taittunut teollisuutemme rajun<br />
rakennemuutoksen johdosta.<br />
Suomen menestys kansainvälisillä markkinoilla perustuu<br />
siihen, että kansantaloutemme on pystynyt <strong>ja</strong>tkuvasti<br />
uudistumaan. Suomi on sopeutunut uuteen globalisoituvaan<br />
talouteen <strong>ja</strong> suomalaiset yritykset ovat pystyneet lisäämään<br />
liikevaihtoa kansainvälisillä markkinoilla korkean<br />
arvonlisän tuotteilla.<br />
Monet kansainväliset tutkimukset osoittavat, että niissä<br />
maissa, joissa panostetaan innovaatioympäristön kehittämiseen<br />
intensiivisesti, yritykset menestyvät korkean arvonlisän<br />
tuotteissa kansainvälisillä markkinoilla.<br />
Suomessa tuottavuuden kasvu perustuu entistä enemmän<br />
aineettomiin investointeihin kuten osaamiseen, tietoon<br />
<strong>ja</strong> innovaatioihin. Innovaatio on uusi tuote, palvelu tai toimintatapa,<br />
joka synnyttää taloudellisia tai yhteiskunnallisia<br />
hyötyjä. Yritykset tuottavat valtaosan innovaatioista<br />
Hyvä tuottavuuskasvu yksityisellä sektorilla on tuonut<br />
suomalaisille myös vaurautta <strong>ja</strong> kykyä rahoittaa hyvinvointipalvelu<strong>ja</strong>mme<br />
– kansantuote asukasta kohden on kasvanut<br />
nopeammin kuin OECD-maissa keskimäärin.<br />
5
Yksityisen sektorin työn tuottavuuden kasvu<br />
Suomessa on taittunut rakennemuutoksen johdosta.<br />
175<br />
150<br />
125<br />
100<br />
75<br />
50<br />
25<br />
0<br />
1980 1984 1988 1992 1996 2000 2004 2008 2012<br />
Suomi USA Saksa Ruotsi<br />
Työn tuottavuus teollisuudessa <strong>ja</strong> yksityisissä<br />
palveluissa. Indeksi, 1995=100<br />
Lähde: OECD STAN <strong>2013</strong><br />
• Tuottavuus on sitä korkeampi, mitä suurempi<br />
on vaativissa palvelutehtävissä olevien osuus.<br />
Pa<strong>ja</strong>rinen – Rouvinen – Ylä-Anttila (2012)<br />
• Yritykset, jotka palkkaavat työntekijöitä itseään<br />
tuottavammista yrityksistä, saavat tiedon<br />
ulkoisvaikutuksina tuottavuushyötyjä noin vuoden<br />
päästä. Stoyanov – Zubanov (2012) (Tanska)<br />
• Korkeasti koulutettujen työntekijöiden<br />
palkkaaminen lisää yritysten tuottavuutta 1-2 %,<br />
joka kuvaa tiedon siirrosta tulevia hyötyjä. Parrotta<br />
– Pozzoli (2012)<br />
• Yritykset, jotka palkkaavat t&k-työntekijöitä<br />
yrityksensä muihin tehtäviin kasvattavat<br />
tuottavuutta <strong>ja</strong> kannattavuutta. Maliranta –<br />
Mohnen – Rouvinen (2009)<br />
• Aineettoman pääoman lisäyksen vaikutus<br />
tuotannon <strong>ja</strong> tuottavuuden kasvuun on ollut<br />
selkeästi positiivisempi kuin aineellisella<br />
pääomalla. Huovari et al (2008)<br />
6<br />
Tutkimustuloksia tuottavuuden<br />
kehityksestä<br />
• Teollisuuden työn tuottavuuden kasvu OECDmaissa<br />
korreloi positiivisesti suorien sijoitusten <strong>ja</strong><br />
t&k-menojen kasvun kanssa. Lisäksi koulutustaso<br />
<strong>ja</strong> yritysten mukautumiskyky kasvattavat<br />
tuottavuutta. Hyvärinen (2012)<br />
• Niissä maissa, joissa t&k-menojen osuus<br />
bruttokansantuotteesta on korkea – kuten<br />
Suomessa, Ruotsissa <strong>ja</strong> Yhdysvalloissa – myös<br />
työn tuottavuus teollisuudessa on kärkitasoa.<br />
Hyvärinen (2012)<br />
• Kun tuottavuuden tasoa <strong>ja</strong> kasvua verrataan<br />
OECD-maissa vuosina 1975–2009, niin monilla<br />
Suomen avainaloilla tuottavuus on kasvanut<br />
vertailumaita nopeammin 1990-luvulta lähtien.<br />
Hyvärinen (2012)<br />
Globaali murros<br />
on mahdollisuus uusille<br />
tuotteille <strong>ja</strong> palveluille<br />
Suomen talouskasvu lepää viennin varassa. Viennin osuus<br />
Suomen bruttokansantuotteesta on 40 prosenttia. Kansantalouden<br />
kasvun arvioidaan olevan hidasta vielä pari vuotta<br />
heikkojen vientinäkymien takia. Heikko vientikehitys on<br />
pudottanut kauppa- <strong>ja</strong> vaihtotaseen lähes negatiivisiksi.<br />
Talousennustajien näkemykset pitkän aikavälin ennusteista<br />
jäävät myös melko alhaisiksi – noin 1–2 prosentin<br />
välille.<br />
Suomi on pieni maa <strong>ja</strong> entistä kauempana kasvumarkkinoista.<br />
Suomen kannattaa etsiä uusia kasvualo<strong>ja</strong> markkinoilta<br />
siten, että suomalainen työ on myös <strong>ja</strong>tkossa tuottavaa.<br />
Viime vuosien globaali lama on vaikuttanut nopeammin<br />
Suomen viennin <strong>ja</strong> teollisuuden tuotannon supistumiseen<br />
kuin muihin kehittyneisiin maihin. Lisäksi Suomen ta-
varavienti ei ole toipunut ennen lamaa olevalle tasolle. Tämä<br />
johtuu erityisesti elinkeinorakenteestamme <strong>ja</strong> samanaikaisesta<br />
tietoliikennevälineiden viennin vähenemisestä. Investointihyödykkeiden<br />
suuri osuus korostuu Suomen viennissä.<br />
Innovaatiotoiminnalla on entistä<br />
suurempi rooli Suomen talouden<br />
kääntämisessä nousuun<br />
Kilpailukyvyn kansainvälisessä vertailussa menestyvät<br />
sellaiset kansantaloudet, joiden innovatiivisten tuotteiden<br />
<strong>ja</strong> palvelujen viennin arvo on suurempi kuin vastaavien<br />
tuontituotteiden arvo. Tämän mittarin tulkinnassa on syytä<br />
muistaa, että kansainvälinen tuotannon<strong>ja</strong>ko <strong>ja</strong> yritysten arvoverkostot<br />
heikentävät vientilukujen suoraa tulkintaa. Suomalaiset<br />
yritykset toimivat entistä enemmän globaaleissa<br />
arvoverkostoissa, jolloin toiminnot <strong>ja</strong>kaantuvat eri maihin.<br />
Tärkeää on, että Suomeen sijoittuu korkean arvonlisän toiminto<strong>ja</strong><br />
kuten t&k- <strong>ja</strong> innovaatiotoimintaa, joka palautuu<br />
Suomeen palveluvientinä.<br />
Suomi globaaleissa<br />
arvoverkostoissa<br />
Miten <strong>ja</strong> missä arvo syntyy <strong>ja</strong> kenelle se jää – on<br />
pääkysymys ETLA:n uusimassa kir<strong>ja</strong>ssa ”Mysteeri<br />
avautuu – Suomi globaaleissa arvoverkostoissa”<br />
(Ali-Yrkkö, <strong>2013</strong>). Ilmiö on Suomen hyvinvoinnin <strong>ja</strong><br />
talouskasvun näkökulmasta tärkeä.<br />
Maailmantalouden toimintalogiikka <strong>ja</strong> arvonmuodostuksen<br />
maantiede ovat muuttuneet syvällisesti<br />
viimeisten 15–20 vuoden aikana. Maat <strong>ja</strong> alueet<br />
eivät erikoistu enää välttämättä toimialoittain tai<br />
klustereittain, vaan paljon hieno<strong>ja</strong>koisemmalla tasolla.<br />
Toimialat <strong>ja</strong> klusterit ovat hajonneet eri puolille<br />
maailmaa tuotanto- <strong>ja</strong> arvoverkostojen vaiheiksi <strong>ja</strong><br />
työtehtäviksi.<br />
Vientiluvut eivät kerro koko totuutta. Esimerkiksi<br />
Kiinassa valmistettu matkapuhelin kir<strong>ja</strong>utuu kokonaan<br />
Kiinan high-tech vienniksi, vaikka merkittävä osa tuotteen<br />
arvosta siirtyy palveluvientinä Suomeen.<br />
7
8<br />
Yritykset luovat lisäarvoa sijoittamalla arvonketjun<br />
eri osat maailmanlaajuisesti <strong>ja</strong> hyödyntämällä<br />
eri alueiden suhteellisia etu<strong>ja</strong>. Teknologia siirtyy<br />
monikansallisten yritysten sisällä maasta toiseen.<br />
Yrityskohtainen erityisosaaminen on mahdollista yhdistää<br />
edulliseen kustannustasoon – tuottavuus <strong>ja</strong><br />
kannattavuus parantuvat. Samalla globaali työn<strong>ja</strong>ko<br />
syvenee.<br />
Kir<strong>ja</strong>n ydinmateriaali muodostuu 39 yksittäisen<br />
tuotteen tai palvelun arvoketjuanalyysistä. Kunkin<br />
tuotteen tai palvelun analyysi vastaa kysymyksiin:<br />
miten <strong>ja</strong> missä arvo syntyy, kenelle <strong>ja</strong> minne se globaalitaloudessa<br />
jää<br />
Tärkeimmät havainnot ovat:<br />
1 Arvonlisä muodostuu pääosin muissa<br />
toiminnoissa <strong>ja</strong> tehtävissä kuin yleisesti<br />
a<strong>ja</strong>tellaan tai tilastojen poh<strong>ja</strong>lta päätellään.<br />
Globaalitalouden arvoketjut – tai pikemminkin<br />
verkostot – ovat hyvin monimutkaisia. Se,<br />
mihin kohtaan ketjussa arvo kasautuu,<br />
ratkaisee yritysten, alueiden <strong>ja</strong> viime kädessä<br />
kansantalouksienkin menestymisen.<br />
2 Arvo syntyy entistä useammin<br />
aineettomalle omaisuudelle tai aineettomille<br />
tuotannontekijöille: t&k-pääomalle,<br />
suunnittelulle, muotoilulle, brändille,<br />
markkinoinnille, <strong>ja</strong>kelulle <strong>ja</strong> erilaisille palveluille.<br />
Aineeton pääoma on herkästi liikkuvaa,<br />
mikä tekee siitä houkuttelevan kohteen<br />
elinkeinopolitiikalle.<br />
3 Elektroniikkateollisuudessa suurin osa<br />
arvonlisästä jää kehittyneisiin maihin.<br />
Kulutuselektroniikan tuotteiden arvonmuodostus<br />
on kuitenkin osittainen kuva globaalitalouden<br />
toiminnasta. Esimerkiksi konepa<strong>ja</strong>teollisuudessa<br />
tilanne on toisin.<br />
4 Metalli- <strong>ja</strong> konepa<strong>ja</strong>teollisuudessa kokoonpanon<br />
siirtyminen ulkomaille merkitsee sitä, että<br />
myös iso osa komponenttihankinnoista siirtyy<br />
ulkomaille. Vaikka tuotteen loppukokoonpano<br />
synnyttää usein vain vähän arvonlisää,<br />
valmistuksella on kytköksiä muiden työtehtävien<br />
<strong>ja</strong> toimintojen si<strong>ja</strong>intiin näillä toimialoilla.<br />
5 Konsernien sisäisessä kaupassa käytetyt<br />
siirtohinnat ratkaisevat pitkälti sen, missä<br />
yritysten voitot näkyvät. Tällä on suora yhteys<br />
siihen, missä maissa tuotteen arvonlisä <strong>ja</strong> sitä<br />
kautta bruttokansantuote syntyy.<br />
Globaalien arvoverkostojen tulevaisuus<br />
Globalisaatio tulee <strong>ja</strong>tkumaan <strong>ja</strong> maat erikoistuvat<br />
enemmän toiminnoittain kuin toimialoittain.<br />
Elintason kannalta on oleellista se, minkälaisen<br />
arvonlisän toiminto<strong>ja</strong> Suomessa on <strong>ja</strong>tkossa.<br />
Vaikka valtaosa monien tuotteiden arvonlisästä<br />
syntyy aineettomista tekijöistä, valmistuksella<br />
on yhä roolinsa. Monissa tuotteissa valmistus <strong>ja</strong><br />
kokoonpano sitovat lähelleen muita toiminto<strong>ja</strong>.<br />
Jos kokoonpano siirtyy, siirtyvät usein myös<br />
komponenttien hankintapaikat. Valmistuksen siirron<br />
<strong>vaikutukset</strong> kertautuvat.<br />
Suomella on hyvät mahdollisuudet pärjätä<br />
tässä kilpailussa, mutta pärjääminen edellyttää<br />
erottautumista – tapahtui se sitten brändillä,<br />
tehokkailla toimintatavoilla tai huippulaadulla.<br />
Nämä luovat mahdollisuuden pärjäämiseen.<br />
Kaupallinen menestyminen edellyttää lisäksi<br />
onnistumista myynnissä <strong>ja</strong> markkinoinnissa sekä<br />
ennen kaikkea <strong>ja</strong>kelukanavien hankinnassa. Näihin<br />
viimeksi mainittuihin olisi Suomessa syytä panostaa<br />
enemmän.<br />
Innovaatiopolitiikka perustuu julkisen sektorin tarjoamiin<br />
innovaatioympäristön kannusteisiin <strong>ja</strong> <strong>innovaatiotoiminnan</strong><br />
mahdollisuuksiin luoda uusia innovaatioita.<br />
Onnistuneet politiikkatoimet kannustavat kehittämään<br />
uusia vaihtoehto<strong>ja</strong>, alusto<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> prosesse<strong>ja</strong> markkinoille. Kullakin<br />
kansantaloudella on omaan innovaatioympäristöön<br />
räätälöidyt politiikkatoimet, mutta yleisesti niissä esiintyy<br />
talouden uudistamista, arvonlisäystä, vientiä, työllisyyttä <strong>ja</strong><br />
osaamista sekä hyvinvointia parantavat tavoitteet. Innovaatiopolitiikan<br />
onnistumisen tärkein mittari on tuottavuus.<br />
Tuottavuuskehityksen parantamiseksi tarvitsemme<br />
pitkällä aikajänteellä <strong>ja</strong>tkuvaa uudistumista <strong>ja</strong> sen tuomaa<br />
tuottavuuskasvua. Tuottavuuskasvu synnyttää myös edellytykset<br />
kannattaville investoinneille. Tämä kehitys luo uutta<br />
liikevaihtoa, vientitulo<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> työpaikko<strong>ja</strong>.
Pienten <strong>ja</strong> keskisuurten yritysten<br />
projekteissa yksi <strong>Tekesin</strong> panostama<br />
euro tuottaa keskimäärin<br />
21 euroa<br />
liikevaihtoa vuodessa.<br />
Nykyisessä talouskriisissä korostuvat sekä suhdanteista<br />
johtuva taantuma että rakennemuutoksen kiihtyminen. Julkinen<br />
valta voi vaikuttaa kasvupolitiikalla rakennemuutokseen.<br />
Kasvupolitiikka on pitkän aikavälin politiikkaa, jonka<br />
tavoitteena on muuttaa talouden rakenteita kilpailukykyisemmäksi<br />
esimerkiksi vaikuttamalla kyvykkyyksiin <strong>ja</strong> muihin<br />
innovaatio- <strong>ja</strong> toimintaympäristön vahvuuksiin.<br />
Tekes on ollut rahoittamassa<br />
65 %<br />
suomalaisista yleisesti tunnistetuista<br />
innovaatioista vuosina 1985–2009.<br />
palvelujen bruttokansantuoteosuudella mitattuna Suomi on<br />
jonkin verran OECD-maiden keskitason alapuolella. Kuitenkin<br />
Suomen korkeaa osaamista vaativien palvelutehtävien<br />
osuus työpaikoista on Euroopan kärkeä.<br />
Suomen vientiteollisuus on entistä enemmän palveluvaltaista<br />
<strong>ja</strong> palvelut ovat yhä useammin kiinteä osa teollista<br />
tuotetta. Kaksi kolmasosaa palveluviennistä on teknologiateollisuuden<br />
tuotteita. Suomen kilpailuetu painottuu enenevästi<br />
digitaalisiin palveluihin (Pa<strong>ja</strong>rinen et al. 2012).<br />
Julkisen <strong>ja</strong> yksityisen sektorin<br />
yhteistyöhön uusia muoto<strong>ja</strong><br />
Ainoa toimiva lääke julkisen talouden ongelmiin on kestävä<br />
talouskasvu <strong>ja</strong> julkisen sektorin tehostaminen. Suomen<br />
tulee varmistaa innovaatioympäristön toimivuus, jotta<br />
selviämme globaalin työn<strong>ja</strong>on, ikärakenteen muutosten<br />
<strong>ja</strong> kestävyysvajeen haasteista. Lisäksi tarvitsemme uusia<br />
korkean <strong>ja</strong>lostusasteen työpaikko<strong>ja</strong> yksityiselle sektorille.<br />
Pelkästään julkisen sektorin työpaikoilla ei voida hallita työmarkkinoiden<br />
haasteita.<br />
Yksityisen sektorin työpaikat ovat vähentyneet<br />
erityisesti teollisuudessa.<br />
Työlliset palkansaa<strong>ja</strong>t, 1000 henkilöä<br />
700<br />
600<br />
Kansainvälistyvien kasvuyritysten<br />
rooli korostuu<br />
Suomalaiset suuret yritykset ovat hyvin hoidettu<strong>ja</strong> globaale<strong>ja</strong><br />
toimijoita. Ne ovat hyvin erikoistuneita, fokusoituneita <strong>ja</strong><br />
niiden oma tutkimus- <strong>ja</strong> kehitystoiminta on kansainvälisesti<br />
vertailtuna kärkijoukossa. Keskisuuria yrityksiä Suomessa<br />
on vähän <strong>ja</strong> kansainvälistyviä kasvajia on tässä yritysjoukossa<br />
vain muutama. Pienten yritysten kannustamisella oppimiseen<br />
<strong>ja</strong> verkostoitumiseen on merkittävä rooli. Tärkeä<br />
kysymys on, miten luodaan menestyksen kierteitä keskisuurille<br />
yrityksille<br />
Teollisuus <strong>ja</strong> palvelut täydentävät toisiaan, <strong>ja</strong> palvelujen<br />
merkitys kasvaa edelleen. ETLA:n tutkimuksen mukaan<br />
500<br />
400<br />
300<br />
200<br />
100<br />
0<br />
1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010<br />
Teollisuus <strong>ja</strong><br />
kaivostoimintaa<br />
Julkiset<br />
palvelut<br />
Työllisyys toimialoittain<br />
Lähde: Tilastokeskus, Kansantalouden tilinpito 2012<br />
Kauppa, ravitsemus- <strong>ja</strong><br />
majoitustoiminta<br />
Muut yksityiset palvelut<br />
(ml. rahoitus <strong>ja</strong> vakuutus)<br />
9
Yksityisen <strong>ja</strong> julkisen sektorin<br />
yhteistyötä<br />
kannattaa kehittää uusilla<br />
yhteistyömuodoilla tuottavuuden<br />
lisäämiseksi.<br />
Talouskasvu perustuu entistä enemmän uusien innovaatioiden<br />
aikaansaamiseen <strong>ja</strong> niiden mahdollistamien rakenteiden,<br />
toimintatapojen <strong>ja</strong> liiketoimintojen uudistumiseen. Ne<br />
maat, jotka sijoittavat tutkimus-, kehitys- <strong>ja</strong> innovaatiotoimintaan<br />
<strong>ja</strong> innovaatioympäristön kehittämiseen, ovat saavuttaneet<br />
korkeamman työn tuottavuuden tason <strong>ja</strong> kasvun.<br />
10<br />
Tulevaisuudessa työllisten määrä vähenee Suomessa, mutta<br />
julkisella sektorilla työn kysyntä kasvaa. On varmistettava,<br />
että työntekijöitä riittää myös yksityiselle sektorille. Tarvitsemme<br />
lisää yksityisiä työpaikko<strong>ja</strong> kannustamalla kasvuyrittäjyyteen.<br />
Julkisen sektorin tuottavuutta on kasvatettava<br />
uusilla toimitavoilla <strong>ja</strong> hallinnonalojen siilo<strong>ja</strong> rikkomalla.<br />
Myös julkisella sektorilla tarvitaan entistä systemaattisempaa<br />
innovaatiotoimintaa.<br />
Keskimäärin<br />
14000€<br />
<strong>Tekesin</strong> rahoitusta synnyttää yhden<br />
pysyvän työpaikan yksityiselle sektorille.<br />
Ikärakenteemme vuoksi työvoiman määrä Suomessa kasvaa<br />
hitaasti jos ollenkaan, joten tuleva talouskasvumme<br />
rakentuu entistä vahvemmin tuottavuuden kasvun varaan.<br />
Tekes kannustaa innovoimaan korkean arvonlisän tuotteita<br />
<strong>ja</strong> palvelu<strong>ja</strong> markkinoille tai kehittämään uusia tuote- <strong>ja</strong><br />
palveluprosesse<strong>ja</strong>. Siksi tarvitsemme entistä vahvemmat<br />
kannusteet innovaatiotoiminnalle <strong>ja</strong> aineettomille investoinneille<br />
laajemminkin.<br />
Globaalin talouden muutokset tuotannossa <strong>ja</strong> työn<strong>ja</strong>ossa<br />
muuttavat voimakkaasti talouden rakenteita pitkällä<br />
aikavälillä. Suomessa tehtävä tutkimus- <strong>ja</strong> kehitystyö sekä<br />
innovaatiotoiminta kilpailevat globaalisti niiden maiden<br />
kanssa, joissa tutkimus- <strong>ja</strong> kehityspanokset ovat monikertaiset<br />
Suomeen verrattuna. Suomen onnistumiseen tarvitsemme<br />
riittävät resurssit, selkeät strategiset valinnat <strong>ja</strong> toimivat<br />
kumppanuudet kansallisesti <strong>ja</strong> kansainvälisesti.<br />
Suomen innovaatiotoiminta menestyy<br />
kansainvälisissä vertailuissa<br />
• WEF:n kilpailukykyraportti 2012–<strong>2013</strong>: Suomi oli kolmas<br />
Sveitsin <strong>ja</strong> Singaporen jälkeen globaalin kilpailukyvyn<br />
indeksillä mitattuna. Suomi oli innovaatiokyvykkyydessä<br />
toisena <strong>ja</strong> yritysten sopeutumiskyvyssä seitsemäs.<br />
Muita Suomen vahvuuksia olivat mm. uuden<br />
teknologian omaksuminen, terveydenhuolto <strong>ja</strong> koulutus.<br />
Heikkouksia olivat mm. verotus sekä teknologian<br />
siirto Suomeen johtuen alhaisesta suorien sijoitusten<br />
määrästä.<br />
• IMD:n vuoden 2012 kilpailukykyvertailussa Suomi<br />
putosi si<strong>ja</strong>lle 17. Suomen sijoituksen laskun syiksi IMD<br />
listasi mm. ulkomaisten suorien sijoitusten laskun.<br />
Suomen osalta vahvuuksina mainittiin parempi<br />
ulkomailta tulevan koulutetun työvoiman saatavuus.<br />
• INSEAD:n Global Innovation Index 2012 -raportin<br />
mukaan Suomi sijoittui neljänneksi Sveitsin, Ruotsin<br />
<strong>ja</strong> Singaporen jälkeen. Suomen vahvuuksia olivat<br />
osaaminen <strong>ja</strong> tutkimus, tiedon <strong>ja</strong> teknologian tuotokset<br />
sekä infrastruktuuri.<br />
• Grant Thorntonin Global Dynamics Index 2012<br />
-raportin mukaan Suomessa on maailman dynaamisin<br />
yritysten toimintaympäristö. Tieteessä <strong>ja</strong> teknologiassa<br />
Suomi sijoittui Israelin jälkeen toiseksi. Koko talouden<br />
dynaamisuudessa sijoitus oli myös toinen Singaporen<br />
jälkeen.<br />
• WEF, The Global Information Technology Report,<br />
The Network Readiness Index 2012 (tietotekniikan<br />
hyödyntäminen): Suomi sijoittui kolmanneksi Ruotsin <strong>ja</strong><br />
Singaporen jälkeen. Suomen vahvuuksia ovat koulutus,<br />
kohtuuhintainen teknologia <strong>ja</strong> infrastruktuuri.<br />
• Vertailut osoittavat, että Suomi on <strong>innovaatiotoiminnan</strong><br />
panos- <strong>ja</strong> tuotosvertailujen mukaan yksi parhaista.<br />
Saavutus on mainitsemisen arvoinen, kun otetaan<br />
huomioon yritysten innovaatiotoimintaan suunnattujen<br />
julkisten panosten vähäisyys Suomessa verrattuna<br />
muihin kehittyneisiin maihin.
Suomessa julkiset<br />
panostukset<br />
yritysten tutkimus- <strong>ja</strong><br />
kehitystoimintaan ovat<br />
vähäiset<br />
Suomessa yritysten saama julkinen<br />
tutkimus- <strong>ja</strong> kehitysrahoitus on<br />
va<strong>ja</strong>a 3 prosenttia yritysten omista<br />
panostuksista, kun se OECD-maissa on<br />
noin 7 prosenttia.<br />
Julkisen talouden vastuulla ovat monet sellaiset tuotteet <strong>ja</strong><br />
palvelut, jotka hyödyttävät koko yhteiskunnan inhimillistä<br />
pääomaa <strong>ja</strong> hyvinvointia. Julkisten tutkimus- <strong>ja</strong> kehitysinvestointien<br />
<strong>ja</strong> muiden kansallista innovaatioympäristöä<br />
parantavien toimien tavoitteena on lisätä hyvinvointia koko<br />
kansantaloudessa <strong>ja</strong> näin luoda ulkoisvaikutuksia.<br />
Bruttokansantuotteeseen suhteutetut<br />
julkiset tutkimus- <strong>ja</strong> kehityskannusteet<br />
yrityksille ovat Suomessa vain kolmasosan<br />
Yhdysvaltojen, kaksi kolmasosaa Ruotsin<br />
<strong>ja</strong> puolet EU:n tasosta.<br />
Panostukset tutkimus- <strong>ja</strong> kehitystoimintaan ovat melko korkealla<br />
tasolla Suomessa. Julkisesta rahoituksesta suurin osa<br />
kohdistuu sellaiseen tutkimukseen, jolla ei tavoitella hyötyjä<br />
elinkeinoelämälle. Noin 2 mil<strong>ja</strong>rdin euron julkisesta rahoituksesta<br />
vain noin 40 prosenttia tavoittelee suoraan kansantaloudellisia<br />
hyötyjä <strong>ja</strong> elinkeinoelämän menestymistä.<br />
Myös uusien verokannustimien jälkeen Suomessa yritysten<br />
saama julkinen rahoitus tutkimus <strong>ja</strong> kehitystoimintaan<br />
on vaatimatonta kilpaili<strong>ja</strong>maihin verrattuna. Olemme<br />
jäämässä yhä kauemmas OECD-maiden keskiarvosta.<br />
11
OECD:n vertailun mukaan Suomessa yritysten saama julkinen<br />
tutkimus- <strong>ja</strong> kehitysrahoitus on va<strong>ja</strong>a 3 prosenttia yritysten<br />
omista tutkimus- <strong>ja</strong> kehityspanoksista. OECD-maiden<br />
keskiarvo on noin 7 prosenttia. Bruttokansantuotteeseen<br />
suhteutettuna suorat <strong>ja</strong> epäsuorat valtion tutkimus- <strong>ja</strong><br />
kehityskannusteet yrityksille ovat Suomessa kolmasosa Yhdysvaltojen<br />
tasosta, alle neljäsosa Korean tasosta <strong>ja</strong> kaksi<br />
kolmasosaa Ruotsin tasosta.<br />
<strong>Tekesin</strong> rahoitusta<br />
saaneet yritykset<br />
antavat rahoituksen<br />
hyödyllisyydelle<br />
arvosanan<br />
4,3<br />
asteikolla 1–5.<br />
Korkean lisäarvon tuotanto <strong>ja</strong><br />
osaaminen sekä tutkimus-, kehitys<strong>ja</strong><br />
innovaatiotoiminta ovat Suomen<br />
menestymisen edellytys.<br />
Suomen julkisen rahoituksen osuus yritysten tutkimus<strong>ja</strong><br />
kehitystoiminnasta jää yhä enemmän jälkeen<br />
kilpaili<strong>ja</strong>maista.<br />
Julkinen rahoitus suhteessa yritysten tutkimus<strong>ja</strong><br />
kehitystoimintaan<br />
Yhdysvallat (2011)<br />
Itävalta (2009)<br />
Nor<strong>ja</strong> (2009)<br />
Viro (2011)<br />
Iso-Britannia (2011)<br />
Ranska (2010)<br />
Uusi Seelanti (2009)<br />
OECD (2010)<br />
EU 27 (2010)<br />
Korea (2010)<br />
Irlanti (2011)<br />
Italia (2010)<br />
Ruotsi (2011)<br />
Israel (2010)<br />
Kiina (2009)<br />
Saksa (2011)<br />
Kanada (2011)<br />
Alankomaat (2009)<br />
Suomi (2010)<br />
Tanska (2011)<br />
Sveitsi (2008)<br />
Japani (2010)<br />
%<br />
0 2 4 6 8 10 12 14<br />
Yritysten tutkimus- <strong>ja</strong> kehitystoiminnan julkisen rahoituksen<br />
merkitys on sekä pk-yrityksille että suurille yrityksille tärkeä.<br />
Tietoliikennealan murros on vähentänyt tutkimus-, kehitys-<br />
<strong>ja</strong> <strong>innovaatiotoiminnan</strong> työpaikko<strong>ja</strong> Suomessa. Kehitys<br />
on huolestuttava Suomen innovaatioympäristölle, koska<br />
myös julkisen rahoituksen osuus on yksi OECD-maiden<br />
pienimpiä.<br />
Pk-yritysten tutkimus- <strong>ja</strong> kehitystoiminnan rahoitus on<br />
etusi<strong>ja</strong>lla, mutta myös suurten yritysten projektien rahoitus<br />
on tärkeää. Suuret yritykset voivat hankkia tarvitsemansa<br />
osaamisen globaalisti <strong>ja</strong> rakentaa ydinosaamisensa keskittymät<br />
mihin maahan tahansa. Jos Suomi ei tarjoa suurten<br />
yritysten tarvitsemaa osaamista, vastaavia kannusteita kuin<br />
muut maat <strong>ja</strong> jos yhteistyökulttuuri ei toimi, menetämme ainoan<br />
vetovoimatekijämme.<br />
Jos suuret yritykset siirtävät ydinosaamisensa kehittämisen<br />
pois Suomesta, yritysten muutkin toiminnot seuraavat<br />
ennen pitkää perässä. Siksi suurten yritysten tutkimus<strong>ja</strong><br />
kehitystoiminnan julkinen rahoitus on Suomelle vielä tärkeämpää<br />
kuin suurille yrityksille itselleen.<br />
<strong>Tekesin</strong> rahoituksen ehtona suurille yrityksille on tutkimusyhteistyö<br />
pk-yritysten, tutkimuslaitosten <strong>ja</strong> yliopistojen<br />
kanssa.<br />
<strong>Tekesin</strong> panostuksia yritysten tutkimus-,<br />
kehitys- <strong>ja</strong> innovaatiotoimintaan tulisi<br />
lisätä, koska julkisen t&k-rahoituksen<br />
ero kilpaili<strong>ja</strong>maihin kasvaa.<br />
12<br />
Lähde: OECD, Research and Development Database
<strong>Tekesin</strong> rahoituksesta<br />
yli 76 %<br />
kohdistui alle 500 henkeä työllistäville<br />
yrityksille vuonna 2012.<br />
Innovaatioyhteistyö yritysten<br />
<strong>ja</strong> tutkimusorganisaatioiden<br />
välille on luotu <strong>Tekesin</strong><br />
rahoituskannusteilla <strong>ja</strong><br />
ohjelmatoiminnalla.<br />
Korkeakoulujen, tutkimuslaitosten <strong>ja</strong> yritysten välinen yhteistyö<br />
rakentaa Suomeen sellaista osaamista, joka sitoo<br />
yritysten innovaatiotoimintaa tänne. Myös globaalit haasteet<br />
vaativat suurten yritysten mukanaoloa <strong>ja</strong> verkottumista<br />
pk-yritysten kanssa.<br />
Suomi on kärkimaa yritysten <strong>ja</strong> tutkimusorganisaatioiden<br />
innovaatioyhteistyössä – Tekesillä on kumppanuuksien<br />
luonnissa merkittävä rooli.<br />
Yritysten innovaatioyhteistyö yliopistojen, korkeakoulujen <strong>ja</strong><br />
tutkimuslaitosten kanssa<br />
Osuus innovoivista yrityksistä 2008-2010<br />
Suomi<br />
Itävalta<br />
Belgia<br />
Tanska<br />
Alankomaat<br />
Ruotsi<br />
Nor<strong>ja</strong><br />
Ranska<br />
Saksa<br />
Portugali<br />
Italia<br />
%<br />
0 5 10 15 20 25 30<br />
Lähde: Eurostat, Community Innovation Survey<br />
Verokannusteista uusia työkalu<strong>ja</strong><br />
innovaatiotoimintaan<br />
Yhä useammat OECD-maat ovat viime vuosina ottaneet<br />
innovaatiopolitiikkansa välineiksi verokannusteet. Monet<br />
kansainväliset selvitykset osoittavat, että verokannusteilla<br />
on saatu aikaan myönteisiä tuloksia - muun muassa yritysten<br />
innovaatiotoimintaan kohdistuvat investoinnit ovat<br />
kasvaneet vähintään verohelpotuksen verran.<br />
Suomalaisten yritysten kilpailukykyä tuetaan seuraavilla<br />
toimilla vuosina <strong>2013</strong>–2015:<br />
• Kasvuun tähtäävän tuotekehityksen tukemiseksi<br />
on säädetty t&k-kannustin, jonka kautta yritys saa<br />
yhteisöverosta veronhyvityksen, joka riippuu t&khenkilöstön<br />
palkkakustannuksista.<br />
• Kasvukannustimen kautta yksityinen sijoitta<strong>ja</strong> saa<br />
verovähennyksen sijoittaessaan listaamattomaan<br />
kasvuyritykseen.<br />
• Suunnitteilla on aineettomien oikeuksien verokannustin<br />
(IPR-boksi), jonka ideana on, että siinä verotetaan<br />
innovaatiotoiminnasta saatua tuloa kevyemmin kuin<br />
muuta yritystuloa. Innovaatiotoiminnan kannalta<br />
myönteistä on, että kannustin kohdistetaan suoraan<br />
<strong>innovaatiotoiminnan</strong> tuotokseen.<br />
Elvytystoimen kokonaiskustannukset ovat arviolta 300 milj.<br />
euroa vuodessa, josta t&k-toiminna verokannusteen osuudeksi<br />
on arvioitu 180 milj. euroa.<br />
Tutkimus- <strong>ja</strong> kehitystoiminnan verokannusteen käyttöönotto<br />
tukee <strong>Tekesin</strong> tavoitetta kohdistaa rahoituksensa<br />
edelläkävijöihin eli yrityksiin, jotka etsivät radikaalia uudistumista,<br />
kasvua <strong>ja</strong> kansainvälistymistä.<br />
Suora rahoitus <strong>ja</strong> verokannusteet ovat toisiaan täydentäviä<br />
järjestelmiä. OECD:n mukaan verohelpotus kannustaa<br />
13
14<br />
Verokannusteet <strong>ja</strong> suora julkinen<br />
rahoitus täydentävät toisiaan. Ne eivät<br />
kuitenkaan vielä riitä kuromaan kiinni<br />
julkisen tutkimus- <strong>ja</strong> kehitysrahoituksen<br />
eroa Suomen kilpaili<strong>ja</strong>maihin.<br />
lyhytjänteiseen <strong>ja</strong> suora rahoitus pitkäjänteiseen t&k- <strong>ja</strong> innovaatiotoimintaan<br />
Käyttöön otettavat verokannusteet eivät kuro kiinni julkisen<br />
t&k-rahoituksen eroa Suomen kilpaili<strong>ja</strong>maihin. Kuitenkin<br />
ne tuovat <strong>innovaatiotoiminnan</strong> piiriin uusia yrityksiä, lisäävät<br />
yksityistä rahoitusta <strong>ja</strong> kannustavat laa<strong>ja</strong>sti uudistumaan.<br />
Suomen menestyminen nykyisen laman aikana <strong>ja</strong> sen<br />
jälkeen perustuu vahvaan osaamispoh<strong>ja</strong>an, mutta entistä<br />
tärkeämmiksi nousevat yrityksille suotuisa toiminta- <strong>ja</strong> innovaatioympäristö.<br />
Tutkimustuloksia verokannusteista <strong>ja</strong><br />
suorasta julkisesta rahoituksesta<br />
• Suomessa 1 euro suoraa julkista<br />
tutkimus- <strong>ja</strong> kehitysrahoitusta lisää<br />
yritysten omaa rahoitusta enemmän<br />
kuin 1 euron, joten yrityksen t&kinvestoinnit<br />
lisääntyvät vähintään 2<br />
eurolla (Ali-Yrkkö 2008, Einiö 2009).<br />
• Kansainvälisten vertailujen mukaan<br />
1 euron verokannuste lisää yrityksen<br />
t&k-investointe<strong>ja</strong> vähintään<br />
verokannusteen eli 1 euron verran<br />
(Tanayama - Ylä-Anttila 2009)<br />
Innovaatioympäristömme<br />
toimijoiden roolit<br />
erottuvat liiketoiminnan<br />
eri vaiheissa<br />
<strong>Tekesin</strong> asiakasyritysten jälkiraporteissa selvitettiin 2012 ensimmäistä<br />
kertaa, miten innovaatioympäristön eri toimi<strong>ja</strong>t ovat<br />
vaikuttaneet yritysten menestymiseen toiminnan eri vaiheissa.<br />
<strong>Tekesin</strong> asiakasyritykset tekevät jälkiraportin kolme vuotta<br />
hankkeen päättymisen jälkeen. Jälkiraportti tarkentaa tieto<strong>ja</strong><br />
hankkeen tavoitteiden saavuttamisessa <strong>ja</strong> tulosten syntymisessä.<br />
Kyselyssä tarkasteltiin julkisten toimijoiden <strong>ja</strong> yksityisten<br />
pääomasijoittajien roole<strong>ja</strong> yrityksen liiketoiminnan kehittämisessä.<br />
Innovaatioympäristömme toimijoilla on erilaiset<br />
roolit pk-yritysten toiminnan kehittämisessä:<br />
• Yksityiset pääomasijoitta<strong>ja</strong>t, Tekes, Finnvera <strong>ja</strong> ELYkeskukset<br />
tukevat tehokkaasti yritysten perustamista<br />
sekä kaupallistettavan keksinnön aikaansaamista.<br />
• Tekes <strong>ja</strong> yksityiset pääomasijoitta<strong>ja</strong>t mahdollistavat<br />
tärkeitä t&k-yhteistyöhankkeita <strong>ja</strong> yrityksen oman t&ktoiminnan<br />
käynnistämistä.<br />
• Yksityiset pääomasijoitta<strong>ja</strong>t <strong>ja</strong> Finpro auttavat luomaan<br />
kansainvälisiä asiakassuhteita – EU:n puiteohjelma<br />
verkottaa tehokkaasti yritysten tutkimus- <strong>ja</strong><br />
kehittämistoimintaa kansainvälisesti.<br />
• Yksityiset pääomasijoitta<strong>ja</strong>t kehittävät yrityksen koko<br />
arvoketjua – Finpro auttaa löytämään yrityksille asiakkaita<br />
– Tekes <strong>ja</strong> ELY-keskukset auttavat yrityksiä löytämään<br />
alihankkijoita.<br />
Tekesillä merkittävä rooli tutkimus- <strong>ja</strong><br />
kehittämistoiminnan käynnistämisessä <strong>ja</strong><br />
verkottamisessa yhdessä pääomasijoittajien kanssa<br />
Tekes <strong>ja</strong> yksityiset pääomasijoitta<strong>ja</strong>t nähtiin <strong>Tekesin</strong> rahoittamien<br />
pk-yritysten projekteissa merkittävimpinä yrityksen<br />
oman t&k-toiminnan käynnistymiseen vaikuttavina<br />
toimijoina. <strong>Tekesin</strong> koettiin pk-yrityksissä jopa yksityisiä<br />
pääomasijoittajia merkittävämmäksi tärkeiden tutkimus- <strong>ja</strong>
kehittämistoiminnan yhteistyöhankkeiden mahdollista<strong>ja</strong>ksi.<br />
Myös Finnvera <strong>ja</strong> ELY-keskukset ovat ovat aktivoineet yrityksiä<br />
t&k-toimintaan samoin kuin EU:n puiteohjelma <strong>ja</strong> julkiset<br />
pääomasijoitta<strong>ja</strong>t Sitra <strong>ja</strong> Teollisuussijoitus.<br />
Yksityiset pääomasijoitta<strong>ja</strong>t <strong>ja</strong> Finpro etsivät pk-yrityksille<br />
asiakkaita <strong>ja</strong> kansainvälisiä asiakassuhteita<br />
Yksityiset pääomasijoitta<strong>ja</strong>t <strong>ja</strong> Finpro ovat kyenneet auttamaan<br />
tehokkaimmin pk-yrityksiä asiakkaiden etsinnässä <strong>ja</strong> kansainvälisten<br />
asiakassuhteiden luomisessa. EU:n puiteohjelma on<br />
auttanut tehokkaimmin luomaan kansainvälisiä t&k-yhteistyösuhteita.<br />
Yksityisten pääomasijoittajien lisäksi Tekes <strong>ja</strong> ELYkeskukset<br />
ovat auttaneet yrityksiä löytämään alihankkijoita.<br />
Suuryritysten uudistumisessa Tekesillä<br />
keskeinen rooli<br />
Suuryrityksissä <strong>Tekesin</strong> rooli oli merkittävin tutkimus- <strong>ja</strong> kehittämisprojektin<br />
sekä tärkeiden yhteistyöhankkeiden aloittamisessa,<br />
yrityksen tutkimus- <strong>ja</strong> kehittämistoiminnan suuntaamisessa<br />
uudelle alueelle, asiakkaiden <strong>ja</strong> alihankkijoiden löytymisessä.<br />
Sen si<strong>ja</strong>an EU:n puiteohjelma oli suuryritysten mielestä tehokkain<br />
apu kansainvälisten t&k-yhteistyösuhteiden luomisessa.<br />
Tekes <strong>ja</strong> yksityiset pääomasijoitta<strong>ja</strong>t mahdollistavat tärkeitä<br />
t&k-yhteistyöhankkeita <strong>ja</strong> yrityksen oman t&k-toiminnan<br />
käynnistämistä.<br />
Tärkeiden t&k-yhteistyöhankkeiden mahdollistaminen<br />
100<br />
80<br />
60<br />
40<br />
20<br />
0<br />
Sitra tai Teollisuussijoitus (25)<br />
EU-puiteohjelma (33)<br />
TE/ELY-keskus (112)<br />
Finpro (27)<br />
Finnvera (112)<br />
Tekes (263)<br />
Yksityiset<br />
pääomasijoitta<strong>ja</strong>t<br />
(74)<br />
0 20 40 60 80 100<br />
Oman t&k:n käynnistäminen<br />
Eri toimijoiden merkitys pk-yritysten alkuvaiheessa<br />
0= ei lainkaan merkitystä 100= korvaamattoman tärkeä merkitys<br />
Yksityiset pääomasijoitta<strong>ja</strong>t, Tekes <strong>ja</strong> Finnvera <strong>ja</strong> ELYkeskukset<br />
tukevat tehokkaasti yritysten perustamista sekä<br />
kaupallistettavan keksinnön aikaansaamista.<br />
Yksityiset pääomasijoitta<strong>ja</strong>t <strong>ja</strong> Finpro auttavat luomaan<br />
kansainvälisiä asiakassuhteita – EU:n puiteohjelma verkottaa<br />
tehokkaasti yritysten tutkimus- <strong>ja</strong> kehittämistoimintaa<br />
kansainvälisesti.<br />
yrityksen perustaminen<br />
100<br />
80<br />
60<br />
40<br />
20<br />
0<br />
Finnvera (110)<br />
Sitra tai<br />
Teollisuussijoitus<br />
(23)<br />
Finpro (74)<br />
Yksityiset pääomasijoitta<strong>ja</strong>t (74)<br />
Tekes (219)<br />
TE/ELY-keskus (110)<br />
EU-puiteohjelma (110)<br />
100<br />
80<br />
60<br />
40<br />
20<br />
Finpro (33)<br />
TE/ELY-keskus (110)<br />
Finnvera<br />
(101)<br />
EU-puiteohjelma (34)<br />
Tekes (232)<br />
Sitra tai Teollisuussijoitus<br />
(24)<br />
Yksityiset<br />
pääomasijoitta<strong>ja</strong>t (67)<br />
0<br />
0 20 40 60 80 100<br />
0 20 40 60 80 100<br />
Kaupallistettavan keksinnön aikaansaaminen<br />
kansainvälisten asiakassuhteiden luominen<br />
kansainvälisten T&K-yhteistyösuhteiden luominen<br />
Eri toimijoiden merkitys pk-yritysten alkuvaiheessa<br />
0= ei lainkaan merkitystä 100= korvaamattoman tärkeä merkitys<br />
Eri toimijoiden merkitys pk-yritysten alkuvaiheessa<br />
0= ei lainkaan merkitystä 100= korvaamattoman tärkeä merkitys<br />
15
<strong>Tekesin</strong><br />
toiminta vaikuttaa<br />
uusiutumiseen <strong>ja</strong><br />
hyvinvointiin<br />
Julkisella tutkimus-, kehitys- <strong>ja</strong> innovaatiorahoituksella on<br />
selvä tarve. Tarve johtuu markkinapuutteesta <strong>ja</strong> ulkoisvaikutuksista.<br />
Aloittavien kasvuyritysten rahoituksessa on olemassa<br />
selkeä markkinapuute. Ne eivät saa riittävästi markkinaehtoista<br />
rahoitusta eivätkä yksityisiä pääomasijoituksia<br />
siemen- <strong>ja</strong> aloitusvaiheessa, koska riskit ovat liian korkeat<br />
<strong>ja</strong> tuotto-odotukset liian kaukana. Kansainväliset vertailut<br />
osoittavat, että ne yritykset menestyivät parhaiten, jotka<br />
olivat saaneet kohtuullisesti julkista rahoitusta sekä merkittävästi<br />
yksityistä rahoitusta.<br />
Teknologian <strong>ja</strong> osaamisen siirtyminen yrityksistä muiden<br />
hyödyksi synnyttää ulkoisvaikutuksia koko yhteiskunnassa.<br />
Tutkimukset osoittavat, että yli puolet julkisen rahoituksen<br />
hyödyistä tulee yhteiskunnalle <strong>ja</strong> kansantaloudelle ulkoisvaikutuksina,<br />
kun syntyvä osaaminen siirtyy eri tavoin<br />
muiden hyödyksi. Se siirtyy työtekijöiden vaihtaessa työpaikkaa<br />
<strong>ja</strong> yritysten tehdessä yhteistyötä kumppanuus- <strong>ja</strong><br />
arvoverkostoissa. Koska ilman julkista rahoitusta yritykset<br />
panostavat osaamisen kehittämiseen vain omien tarpeidensa<br />
mukaan, panostukset jäävät liian alhaisiksi ulkoisvaikutusten<br />
<strong>ja</strong> yhteiskunnan hyötyjen kannalta.<br />
Julkisten t&k- <strong>ja</strong> innovaatiokannusteiden<br />
hyödyistä puolet leviää yhteiskuntaan<br />
ulkoisvaikutuksina esimerkiksi uutena<br />
osaamisena verkostoissa.<br />
Siksi tarvitaan julkista innovaatiorahoitusta, joka luo<br />
ulkoisvaikutuksia. Julkisesti rahoitetuissa hankkeissa edellytetään<br />
verkottumista. Siksi julkisesti rahoitetun hankkeen<br />
yhteiskunnalliset tuotot ovat liiketaloudellisia tuotto<strong>ja</strong> suuremmat.<br />
yli 80 %<br />
innovaatiotoiminnassaan onnistuneista<br />
<strong>Tekesin</strong> asiakkaista sanoo, että <strong>Tekesin</strong><br />
rahoitus on ollut merkittävä tekijä<br />
menestyksessä.<br />
<strong>Tekesin</strong> tavoitteena ovat välittömät hyvinvointi<strong>vaikutukset</strong>,<br />
jotka perustuvat innovaatioihin, tuottavuuteen, rakenteelliseen<br />
uudistumiseen <strong>ja</strong> kasvuun. Pitkällä aikavälillä tulokset<br />
kantavat yksittäisiä projekte<strong>ja</strong> pitemmälle kyvykkyyksien<br />
kautta.<br />
Tekes on pystynyt edistämään sellaisten innovaatioiden<br />
syntyä, joilla on ollut myönteisiä yhteiskunnallisia vaikutuksia<br />
ympäristöön, ilmastonmuutoksen hillitsemiseen <strong>ja</strong><br />
hyvinvointiin (Hjelt ym. 2011).<br />
17
18<br />
<strong>Tekesin</strong> <strong>vaikutukset</strong><br />
elinkeinoelämän<br />
tuottavuuteen <strong>ja</strong><br />
uudistumiseen<br />
<strong>Tekesin</strong> asiakkaiden tuottavuus on kasvanut enemmän<br />
kuin muiden yritysten Suomessa.<br />
Tuottavuuden kasvu pk-yrityksissä (3–250 henkeä) 2001–2010<br />
Vuonna 2001 rahoitusta saaneet (2001=100)<br />
140<br />
130<br />
120<br />
110<br />
100<br />
2001 2003 2005 2007 2009<br />
<strong>Tekesin</strong> asiakkaat<br />
Kaikki pk-yritykset<br />
Vertailuotos<br />
<strong>Tekesin</strong> asiakkaat ovat saaneet <strong>Tekesin</strong> rahoitusta vuonna<br />
2001. Vertailuotoksen yritykset eivät ole saaneet <strong>Tekesin</strong><br />
rahoitusta. Lähde: Etlatieto Oy, 2012<br />
<strong>Tekesin</strong> toiminnan yhtenä päämääränä on, että tutkimuksen<br />
<strong>ja</strong> kehitystyön sekä <strong>innovaatiotoiminnan</strong> avulla kansantalouden<br />
tuottavuus kasvaa. Tärkein tuottavuuden luo<strong>ja</strong> ovat<br />
yritykset, jolloin ne kehittävät laadukkaita <strong>ja</strong> menestyviä<br />
tuotteita sekä kotimaahan että globaaleille markkinoille. Työn<br />
tuottavuutta voidaan parantaa ratkaisuilla, jotka helpottavat<br />
työn organisointia <strong>ja</strong> tuovat nykyistä järkevämpiä <strong>ja</strong> selkeämpiä<br />
toimintatapo<strong>ja</strong> työelämään.<br />
Etlatieto Oy:n (2012) analyysissä <strong>Tekesin</strong> rahoitusta saaneita<br />
yrityksiä verrattiin samantyyppisiin <strong>ja</strong> -kokoisiin yrityksiin,<br />
jotka eivät ole saaneet <strong>Tekesin</strong> rahoitusta. Tilastoanalyysissä<br />
on mukana kaikki vuosina 2001–2009 <strong>Tekesin</strong> rahoitusta<br />
saaneet pk-yritykset. Näitä on verrattu vastaaviin samankokoisiin<br />
<strong>ja</strong> saman toimialan yrityksiin, jotka eivät ole saaneet<br />
Tekesistä rahoitusta. Valintakriteereinä olivat yrityksen ikä, liikevaihto,<br />
toimiala <strong>ja</strong> innovatiivisuus.<br />
Tulosten mukaan <strong>Tekesin</strong> 2000-luvulla rahoittamien pkyritysten<br />
työllisyys <strong>ja</strong> eritoten <strong>ja</strong>lostusarvo ovat kasvaneet nopeammin<br />
kuin vertailuyritysten. Näiden tekijöiden kautta myös<br />
yritysten työn tuottavuus on kehittynyt muita paremmin.<br />
Niissä <strong>Tekesin</strong> asiakasyrityksissä, joilla on ollut alhainen<br />
tuottavuustaso rahoituksen alkuvaiheessa, tuottavuuden<br />
kasvu on ollut nopeampaa kuin yrityksissä, jotka eivät ole olleet<br />
<strong>Tekesin</strong> asiakkaita. Yritysten tuottavuuden kasvu osoittaa<br />
innovaatioiden kaupallistamisen onnistumista <strong>ja</strong> on siksi toimiva<br />
mittari edelläkävijyydelle.<br />
Korkean tuottavuustason yrityksille <strong>Tekesin</strong> rahoituksella<br />
ei näytä olleen yhtä suurta merkitystä tuottavuuden paranemiseen.<br />
Näilläkin <strong>Tekesin</strong> asiakasyrityksillä sekä <strong>ja</strong>lostusarvo<br />
että työllisyyden kasvu on kuitenkin nopeampaa kuin vertailuryhmässä.<br />
<strong>Tekesin</strong> päämääräselvitys tuottavuuteen <strong>ja</strong> uusiutumiseen<br />
(Ramboll, <strong>2013</strong>) selvitti toiminnan vaikutuksia tuottavuus-<br />
<strong>ja</strong> uudistumiskehitykseen yrityksissä 2000-luvulla. <strong>Tekesin</strong><br />
asiakasyritystä verrattiin suurempaan yritysjoukkoon<br />
vielä tarkemmilla kriteereillä kuin Etlatieto Oy:n laskelmissa.<br />
Tarkasteltaessa <strong>Tekesin</strong> rahoitusta saaneita yrityksiä tuottavuuskehitys<br />
ei poikennut merkittävästi vertailuryhmästä. Tätäkin<br />
tulosta voidaan pitää hyvänä, sillä <strong>Tekesin</strong> rahoitus paikkaa<br />
markkinapuutetta eli rahoituksen kohteena ovat yritykset,<br />
jotka eivät saa rahoitusta yksityisiltä markkinoilta. Lisäksi<br />
analyysi ei huomioi julkisen innovaatiorahoituksen ulkoisvaikutuksia.<br />
Selvityksen mukaan strategisesti merkittävät <strong>Tekesin</strong><br />
hankkeet pienissä <strong>ja</strong> keskisuurissa yrityksissä vaikuttaisivat<br />
olevan vaikutuksiltaan kaikkein merkittävimpiä. Lisäksi erityisesti<br />
Nuorten innovatiivisten yritysten rahoitusta (NIY) saaneiden<br />
yritysten raportoimat positiiviset tulokset <strong>ja</strong> tuottavuuskehitys<br />
antavat viitteitä siitä, että yritysten tarkka valinta<br />
sekä niiden kokonaisvaltainen tukeminen tutkimus- <strong>ja</strong> kehitysprojektien<br />
rinnalla tuottaa hedelmällisiä tuloksia.<br />
<strong>Tekesin</strong> vaikutusmalli <strong>ja</strong> nykyinen strategia näyttäytyvät<br />
tulosten valossa oikeansuuntaisena, missä pienten <strong>ja</strong> keskisuurten<br />
innovatiivisten yritysten tukeminen on painopisteenä.<br />
Uudistuminen toteutuu yritysten sisällä <strong>innovaatiotoiminnan</strong><br />
tulosten <strong>ja</strong> kyvykkyyksien kehittymisen kautta.
Osaaminen <strong>ja</strong><br />
kyvykkyydet luovat<br />
poh<strong>ja</strong>n yritysten<br />
menestymiselle<br />
Vuoden 2012 <strong>Tekesin</strong> jälkiraporttikyselyn mukaan <strong>Tekesin</strong><br />
pk-yritysasiakkaiden aineettoman pääoman suo<strong>ja</strong>usstrategioilla<br />
<strong>ja</strong> tietämyksen johtamisella oli tilastollisesti merkitsevä<br />
yhteys yrityksen liiketoiminnan kasvuun <strong>ja</strong> arvon<br />
tuottamiseen asiakkaille. Tekes oli vaikuttanut myös yhteistyöverkostojen<br />
laajentumiseen <strong>ja</strong> hyödyntämiseen sekä<br />
projektin haasteellisuuteen.<br />
Pk-yritysten tutkimus- <strong>ja</strong> kehittämisprojektien vaikutuksissa<br />
liiketoimintaan korostuvat sekä muodolliset (esim.<br />
patentointi) että epämuodolliset (esim. salassapito tai innovaation<br />
nopea lanseeraus) suo<strong>ja</strong>ustavat.<br />
Vaikuttavuuden rakennemallissa muodollisten <strong>ja</strong> epämuodollisten<br />
suo<strong>ja</strong>ustapojen merkitys liiketoiminnassa, <strong>Tekesin</strong><br />
verkottamisinstrumentit <strong>ja</strong> kyky lisätä projektin haasteellisuutta<br />
liittyvät pk-yrityksen kykyyn johtaa tietämystään.<br />
Tietämyksen johtamisella tarkoitetaan tässä yhteydessä<br />
seuraavia asioita:<br />
• kuinka suuri merkitys projektilla oli liiketoimintaosaamisen<br />
<strong>ja</strong> innovaatiokyvykkyyksien kehittymiseen<br />
• innovaatioprosessin hallinta <strong>ja</strong> johtaminen<br />
• tiedon <strong>ja</strong> osaamisen omaksuminen<br />
• tiedon <strong>ja</strong> osaamisen välittäminen<br />
• teknisen <strong>ja</strong> ei-teknisen osaamisen yhdistäminen<br />
• monialaisen osaamisen yhdistäminen<br />
• innovaatioiden suo<strong>ja</strong>aminen<br />
Tietämyksen johtaminen vaikuttaa myönteisesti liiketoiminnan<br />
kasvuun <strong>ja</strong> arvon luomiseen yrityksen asiakkaalle.<br />
Bio-alan menestys mainettaan parempi<br />
2000-luvulla julkisessa keskustelussa tuotiin esiin varsin<br />
pessimistisiä näkemyksiä Suomen bioteollisuuden tilasta <strong>ja</strong><br />
tulevaisuudesta. Samaan aikaan julkisen rahoituksen määrä<br />
on vaihdellut huomattavasti johtuen julkisen rahoituksen<br />
uudelleensuuntauksesta, yksityisen rahoituksen puutteesta<br />
sekä viimeaikaisesta talouskriisistä. ETLA haastatteli 89<br />
bioteknologiajohta<strong>ja</strong>a <strong>ja</strong> kartoitti heidän näkemyksiään alan<br />
tilasta sekä viiden vuoden tulevaisuudennäkymistä (Kulvik<br />
ym. 2012).<br />
Suomen vahvuuksia olivat muun muassa inhimillinen<br />
pääoma <strong>ja</strong> vahva t&k-osaaminen, jota tukee kansainvälisesti<br />
arvostettu innovaatiojärjestelmä. Haastatellut johta<strong>ja</strong>t sijoittivat<br />
Suomen bioteollisuuden globaalin arvoketjun alkupäähän.<br />
Tulevaisuuden uhkina nähdään rahoituspuutteiden<br />
seurauksena IPR:ien <strong>ja</strong> aivoviennin virta pois Suomesta.<br />
Tätä taustaa vasten on mielenkiintoista, että ylivoimaisesti<br />
suurin osa haastatelluista ilmoittautui tulevaisuuden<br />
suhteen selkeiksi optimisteiksi. Yhdistämällä voimia on<br />
Suomen bio-osaaminen rakennettavissa brändiksi globaaleille<br />
markkinoille. Samalla voidaan oikealla lainsäädännöllä<br />
houkutella globaale<strong>ja</strong> toimijoita sijoittamaan tutkimustoimintaansa<br />
terveysrekistereistään, geenikokoelmistaan <strong>ja</strong><br />
korkeasta kliinisestä osaamisesta tunnettuun Suomeen.<br />
85 %<br />
<strong>Tekesin</strong> rahoittamista pienten <strong>ja</strong><br />
keskisuurten yritysten projekteista<br />
lisäsi yrityksen liiketoiminnan<br />
osaamista <strong>ja</strong> innovaatiokyvykkyyksien<br />
kehittymistä.<br />
Lisäksi ETLA tutki kuuden suomalaisen bioyhtiön kohtaloa<br />
aina nykyhetkeen saakka. Näkökulmaa täydennettiin kahden<br />
merkittävimmän riskirahoitta<strong>ja</strong>n kertomuksin. Tutkitun<br />
kuuden epäonnistuneen yhtiön työllisyysvaikutus oli ollut<br />
yhteensä 1 615 miestyövuotta <strong>ja</strong> ne olivat tuottaneet yli 50<br />
patenttia tai patenttihakemusta. Neljä yhtiötä on toipunut<br />
haaksirikostaan <strong>ja</strong>tkaen toimintaansa osittain tai kokonaan<br />
uudessa, pääsääntöisesti ulkomaisessa omistuksessa. Vaikka<br />
yritykset olivat epäonnistuneet, ne olivat tuottaneet merkittävästi<br />
uutta aineetonta pääomaa alalle (Tähtinen ym. 2012).<br />
Bioala on tutkimusten mukaan ollut mainettaan parempi:<br />
2000-luvulla se on kasvanut niin liikevaihdolla kuin myös<br />
henkilöstömäärällä mitattuna.<br />
19
<strong>Tekesin</strong> rahoitus<br />
on tuottanut uusia<br />
innovaatioita<br />
markkinoille<br />
<strong>Tekesin</strong> rooli Suomen innovaatiolähtöisessä uudistumisessa<br />
on ollut merkittävä. Tekes on ollut rahoittamassa<br />
65 prosenttia Suomessa 1985–2009 syntyneistä yleisesti<br />
tunnistetuista innovaatioista Sfinno-tietokannan mukaan.<br />
Lisäksi innovaatioiden toteuttajien mukaan 80 prosentissa<br />
innovaatioista <strong>Tekesin</strong> rahoituksen rooli oli merkittävä.<br />
(Hyytinen ym. (2012), VTT Sfinno-päivitys <strong>2013</strong>)<br />
<strong>Tekesin</strong> rahoituksen rooli korostui keskimääräistä<br />
enemmän globaaleille markkinoille uusissa innovaatioissa,<br />
pitkäjänteisissä innovaatioissa <strong>ja</strong> tieteelliseen läpimurtoon<br />
perustuvissa innovaatioissa.<br />
Vuonna 2012 päättyneiden <strong>Tekesin</strong><br />
rahoittamien projektien tuloksena syntyi<br />
523 uutta tai korvaavaa tuotetta<br />
402 uutta tai korvaavaa palvelua<br />
340 uutta tai parannettua prosessia<br />
981 patenttia, patenttihakemusta<br />
<strong>ja</strong> muita IPR:iä<br />
841 opinnäytettä<br />
Tekes on ollut rahoittamassa<br />
65 prosenttia suomalaisista<br />
yleisesti tunnistetuista<br />
innovaatioista <strong>ja</strong> 80 prosenttia<br />
tieteelliseen läpimurtoon<br />
perustuvista innovaatioista.<br />
Noin puolessa tunnistetuista<br />
innovaatioista <strong>Tekesin</strong> rahoituksella on<br />
ollut merkittävä rooli<br />
<strong>Tekesin</strong> rahoituksen merkitys korostuu<br />
innovaatioissa, jotka ovat uusia<br />
globaaleille markkinoille<br />
Julkiseen tutkimukseen perustuvissa<br />
innovaatioissa <strong>Tekesin</strong> rahoituksella on<br />
ollut merkittävä vaikutus<br />
35 %<br />
Ei <strong>Tekesin</strong><br />
rahoitusta<br />
12 %<br />
<strong>Tekesin</strong><br />
rahoituksella<br />
pieni rooli<br />
29 %<br />
Ei <strong>Tekesin</strong><br />
rahoitusta<br />
13 %<br />
<strong>Tekesin</strong><br />
rahoituksella<br />
pieni rooli<br />
6 %<br />
Ei <strong>Tekesin</strong><br />
rahoitusta<br />
6 %<br />
<strong>Tekesin</strong><br />
rahoituksella<br />
pieni rooli<br />
53 % 58 % 88 %<br />
<strong>Tekesin</strong><br />
rahoituksen<br />
rooli merkittävä<br />
<strong>Tekesin</strong><br />
rahoituksen<br />
rooli merkittävä<br />
<strong>Tekesin</strong><br />
rahoituksen<br />
rooli merkittävä<br />
Tekes on ollut rahoittamassa 65<br />
prosenttia Suomessa syntyneistä<br />
yleisesti tunnistetuista innovaatioista<br />
vuosina 1985–2009.<br />
Lähde: VTT Sfinno-tietokanta, kyselyt,<br />
957 vastausta<br />
Tekes on ollut vuosina 1985–2009<br />
rahoittamassa 70 prosenttia Suomessa<br />
syntyneistä yleisesti tunnistetuista<br />
innovaatioista, jotka ovat uusia<br />
globaaleille markkinoille.<br />
Lähde: VTT Sfinno-tietokanta, kyselyt,<br />
662 vastausta<br />
Tekes on ollut vuosina 1985–2009<br />
rahoittamassa 94 prosenttia Suomessa<br />
syntyneistä yleisesti tunnistetuista<br />
innovaatioista julkisessa tutkimuksessa.<br />
Lähde: VTT Sfinno-tietokanta, kyselyt,<br />
194 vastausta<br />
20
Tekes seuraa rahoittamiensa projektien tuloksia sekä<br />
projektin päättymisvaiheessa että kolme vuotta projektin<br />
päättymisen jälkeen. Vuonna 2012 päättyneissä lähes 1 600<br />
projekteissa syntyi 1 265 uutta tai korvaavaa tuotetta, palvelua<br />
tai prosessia, lähes 1 000 patenttia tai muita aineettomia<br />
oikeuksia <strong>ja</strong> noin 840 opinnäytettä.<br />
Riskinotto on oleellinen<br />
<strong>innovaatiotoiminnan</strong> piirre<br />
Riskinotto on oleellinen piirre innovaatiotoiminnassa. Riskin<strong>ja</strong>ko<br />
on yksi peruste julkiselle yritysten <strong>innovaatiotoiminnan</strong><br />
rahoitukselle.<br />
<strong>Tekesin</strong> rahoittamista pk-yritysten projekteista onnistuu<br />
kaupallisesti keskimäärin kaksi kolmasosaa. <strong>Tekesin</strong> rahoittamissa<br />
suurten yritysten tutkimusprojekteissa kehitetään<br />
uutta osaamista. Kaupallisten tuotteiden aikaan saamiseksi<br />
suurten yritysten projektien jälkeen tarvitaan yrityksen<br />
omalla kustannuksella toteutettu tuotekehitysprojekti.<br />
<strong>Tekesin</strong> rahoitusta saaneista yrityksistä menee vuosittain<br />
konkurssiin noin 1 prosentti, mikä on samaa tasoa kuin konkurssien<br />
osuus Suomen koko yrityskannasta. Vuonna 2012<br />
konkurssien määrä kasvoi selvästi verrattuna vuoteen 2011.<br />
<strong>Tekesin</strong> toiminnan<br />
kansainvälinen arviointi<br />
Kansainväliset asiantunti<strong>ja</strong>t arvioivat <strong>Tekesin</strong> toiminnan<br />
vuonna 2012. He toteavat raportissaan, että Tekes<br />
on maailman johtavia innovaatiorahoittajia. Tekes on<br />
edistänyt tutkimuksen laatua <strong>ja</strong> kyvykkyyttä. Se on myös<br />
lisännyt yhteistyötä <strong>ja</strong> ulkoisvaikutuksia sekä nostanut<br />
suomalaisten yritysten kansainvälistä kilpailukykyä<br />
<strong>ja</strong> tuottavuutta. Lisäksi monissa tutkimuksissa on<br />
empiirisin menetelmin selkeästi osoitettu, että Tekes on<br />
merkittävästi vaikuttanut suomalaisen innovaatiojärjestelmän<br />
kehittymiseen.<br />
Arvioinnin mukaan asiakkailta saatu palaute on<br />
myönteistä. Lähes kaikkien <strong>Tekesin</strong> asiakkaiden mielestä<br />
<strong>Tekesin</strong> tarjoama rahoitus soveltuu niiden tarpeisiin.<br />
<strong>Tekesin</strong> toimintaa arvostetaan <strong>ja</strong> erityistä kiitosta saavat<br />
sen henkilökunta <strong>ja</strong> prosessien laatu.<br />
Maailma on kuitenkin <strong>ja</strong>tkuvassa muutoksen tilassa.<br />
Aikamme trendit ovat globalisaatio, individualisaatio<br />
<strong>ja</strong> erikoistuminen, ekologinen kestävyys <strong>ja</strong> ikääntyminen,<br />
joista kaikki eivät ole suotuisia Suomelle. Uudella strategiallaan<br />
Tekes on osoittanut, että se kykenee uudistumaan<br />
<strong>ja</strong> samalla turvaamaan kehityksen <strong>ja</strong>tkuvuuden.<br />
Vuonna 2009 päättyneet <strong>Tekesin</strong> rahoittamat pienten<br />
<strong>ja</strong> keskisuurten yritysten projektit, %<br />
Vuosittain noin prosentti <strong>Tekesin</strong><br />
asiakkaista menee konkurssiin<br />
60<br />
50<br />
40<br />
30<br />
20<br />
10<br />
0<br />
Onnistui<br />
erittäin tai<br />
kohtalaisen<br />
hyvin.<br />
Kaupallistaminen<br />
ei vielä<br />
toteutunut<br />
Onnistui<br />
huonosti<br />
Kaupallistaminen<br />
epäonnistui<br />
Konkurssien lukumäärä<br />
90<br />
80<br />
86<br />
70<br />
60<br />
67<br />
50<br />
58<br />
53<br />
40<br />
47<br />
48<br />
40<br />
30 37<br />
42<br />
20<br />
28<br />
10<br />
0<br />
03 04 05 06 07 08 09 10 11 12<br />
<strong>Tekesin</strong> rahoittamista pk-yritysten hankkeista onnistuu<br />
kaupallisesti vähintään kohtalaisesti noin 60 prosenttia,<br />
epäonnistuneita tai huonosti onnistuneita on noin 30 prosenttia.<br />
Lähde: <strong>Tekesin</strong> asiakaskysely 2012<br />
Tekesillä on vuosittain noin 5 000 asiakasta, joille on maksettu<br />
rahoitusta viiden viimeisen vuoden aikana tai joilla on jäljellä<br />
<strong>Tekesin</strong> lainaa. Näistä vuosittain noin prosentti menee konkurssiin.<br />
Myös koko Suomessa noin prosentti yrityksistä menee konkurssiin.<br />
21
22<br />
Ohjelmatoiminnan<br />
uusista palveluista<br />
<strong>ja</strong> verkostoista lisäarvoa<br />
<strong>Tekesin</strong> ohjelmat ovat a<strong>ja</strong>nkohtaisia, kohdennetuille aihealueille<br />
suunnattu<strong>ja</strong> rahoitus- <strong>ja</strong> asiantunti<strong>ja</strong>palvelujen kokonaisuuksia.<br />
Niissä yritykset <strong>ja</strong> julkiset tutkimusyksiköt voivat kehittää uutta<br />
osaamista, verkottua <strong>ja</strong> vaikuttaa alan kehitykseen. Vuonna<br />
2012 valmistui joukko arviointe<strong>ja</strong> <strong>Tekesin</strong> omista ohjelmista<br />
sekä toiminnoista, joissa Tekes oli mukana rahoitta<strong>ja</strong>na.<br />
Ohjelmisto-alan ohjelmien arviointi<br />
<strong>Tekesin</strong> ICT- <strong>ja</strong> ohjelmistoalan ohjelmien (SPIN – Ohjelmistotuotteet<br />
2000–2003; VAMOS – Liiketoiminnan mobiilit<br />
ratkaisut 2005–2010; Verso– Vertical Software Solutions<br />
2006–2010) rooli on ollut merkittävä informaatioteknologia<strong>ja</strong><br />
ohjelmistoalan yritysverkostojen <strong>ja</strong> -klusterien syntymisessä.<br />
Esimerkiksi peliklusterin syntymisessä <strong>Tekesin</strong> toiminnalla<br />
on ollut merkittävä rooli.<br />
• SPIN-ohjelman <strong>vaikutukset</strong> korostuvat siten, että nyt<br />
menestyvien yritysten toiminta perustuu projektin aikana<br />
kehitettyihin toimintatapoihin, tuotteisiin tai palveluihin.<br />
• VAMOS-ohjelman <strong>vaikutukset</strong> keskittyvät aiempaa<br />
markkinalähtöisempään näkökulmaan, koska se keskittyi<br />
erityisesti liiketoiminnan kehittämiseen.<br />
• Verso-ohjelma loi arvioinnin mukaan poikkeuksellisen<br />
hyvän brändin <strong>ja</strong> sen fokus oli aiempiin <strong>Tekesin</strong><br />
ohjelmiin verrattuna markkina- <strong>ja</strong> asiakaslähtöisempi.<br />
Ohjelmassa korostettiin kansainvälistymistä <strong>ja</strong> tiivistä<br />
tuotekehitysyhteistyötä potentiaalisten käyttäjien kanssa.<br />
Verso-ohjelman lähestymistapa <strong>ja</strong> palvelut saavat arvioinnissa<br />
erityistä kiitosta. Ohjelmallisuuden lisäarvon <strong>ja</strong> vaikutustensa<br />
mielessä Verso-ohjelmaa voidaan pitää yhtenä <strong>Tekesin</strong><br />
onnistuneimmista ohjelmista.<br />
SHOK-toiminnan arviointi<br />
Strategisen huippuosaamisen keskittymät eli SHOKit tarjoavat<br />
puitteet innovatiivisten yritysten <strong>ja</strong> huippututkimuksen<br />
yhteistyölle. SHOKit tukevat elinkeinoelämän uudistumista.<br />
SHOKeihin on osallistunut lähes 500 yritystä. Osallistujien<br />
mukaan SHOKeissa on tehty yritysten tarpeisiin perustuvaa<br />
yhteistyötä <strong>ja</strong> yrityksillä on ollut tiivis <strong>ja</strong> suora yhteys<br />
tutkijoihin.<br />
Työ- <strong>ja</strong> elinkeinoministeriön tilaamassa kansainvälisessä<br />
arvioinnissa annettiin suosituksia SHOKien toiminnan parantamiseksi.<br />
Arvioitsi<strong>ja</strong>t kannustavat selkeyttämään SHOKkonseptin<br />
toimintaa <strong>ja</strong> lisäämään kansainvälistymistä, monitieteisyyttä<br />
<strong>ja</strong> tutki<strong>ja</strong>yhteisön osallistumista tutkimuksen laadun<br />
<strong>ja</strong> teollisen uudistumisen takaamiseksi.<br />
IPR-kysymys pitäisi ratkaista siten, että kaupallistamista<br />
voidaan hyödyntää tehokkaammin <strong>ja</strong> siihen saadaan toimivat<br />
kannusteet. Arvioitsi<strong>ja</strong>t korostavat innovatiivisten pkyritysten<br />
osallistumismahdollisuuksien parantamista, toiminnan<br />
seurantakäytäntöjen kehittämistä <strong>ja</strong> kilpailun lisäämistä.<br />
SHOKien onnistuminen mitataan viime kädessä siinä,<br />
miten ne kykenevät tukemaan yrityksiä uuden liiketoiminnan<br />
luomisessa. Siksi keskittymissä tehtävän tutkimustyön tulisi<br />
näkyä <strong>ja</strong>tkossa nykyistä selkeämmin yritysten strategisissa<br />
valinnoissa.<br />
<strong>Tekesin</strong> näkemyksen mukaan SHOK-konseptia kannattaa<br />
kehittää.<br />
Avaruustoiminnan arviointi<br />
Suomalainen avaruustoiminta on kansainvälisessä mittakaavassa<br />
pienimuotoista, mutta joillakin erityisaloilla olemme<br />
kansainvälisestikin merkittäviä toimijoita <strong>ja</strong> osaajia. Arvioinnin<br />
mukaan <strong>vaikutukset</strong> kohdistuvat yritysten liiketoimintaan<br />
seuraavasti:<br />
• Osallistuminen ESA:n toimintaan tuottaa yrityksille suoria<br />
taloudellisia hyötyjä sekä erilaisia synergiaetu<strong>ja</strong>.<br />
• Kaukokartoitukseen, avaruusteknologiaan <strong>ja</strong><br />
paikannukseen liittyvä toiminta synnyttää osaamista, jota<br />
yritykset voivat hyödyntää.<br />
• Ilmatieteen laitoksen tuottamat, satelliittitietoa<br />
hyödyntävät operatiiviset palvelut ovat tärkeä osa<br />
liiketoimintaympäristöä tukevaa infrastruktuuria.<br />
• Satelliittitietoa hyödyntävät operatiiviset palvelut (esim.<br />
tulvaennusteet) <strong>ja</strong> paikannusinfrastruktuurin ylläpito<br />
muodostavat osan liiketoimintaympäristöä tukevasta<br />
infrastruktuurista.
Kasvuyritykset<br />
luovat uusia<br />
elinkeinorakenteita<br />
Viime vuosina Tekes on lisännyt rahoitustaan nuorille kasvuyrityksille.<br />
Näiden yritysten kasvuluvut <strong>ja</strong> hyvä menestys<br />
erilaisissa vertailuissa osoittavat, että Tekes on onnistunut<br />
valitsemaan laa<strong>ja</strong>sta tarjonnasta hyvät yritykset <strong>ja</strong> projektit<br />
rahoitettaviksi.<br />
69 %<br />
globaaleille markkinoille uutuusarvoa<br />
tuottavista suomalaisista tunnistetuista<br />
innovaatioista on saanut <strong>Tekesin</strong><br />
rahoitusta.<br />
Tekes kannustaa rahoituksellaan suuren kasvupotentiaalin<br />
yrityksiä. Vuonna 2012 Tekes rahoitti nopeaa kasvua<br />
tavoittelevia nuoria innovatiivisia yrityksiä kaikkiaan 45<br />
miljoonalla eurolla, josta noin kolmannes kohdistui Vigokiihdyttämöohjelman<br />
yrityksille. Rahoituksen piirissä on<br />
vuodesta 2008 ollut kaikkiaan 160 yritystä, joita Tekes on<br />
rahoittanut yhteensä 100 miljoonalla eurolla.<br />
Kaiken kaikkiaan Tekes rahoitti vuonna 2012 nuoria, alle<br />
kuusi vuotta vanho<strong>ja</strong> yrityksiä 135 miljoonalla eurolla.<br />
<strong>Tekesin</strong> rahoittamat nuoret innovatiiviset kasvuyritykset<br />
ovat lisänneet liikevaihtoaan lamasta huolimatta<br />
Nuorten innovatiivisten kasvuyritysten (NIY)<br />
liikevaihdon kehittyminen<br />
Keskiarvo tuhansina euroina<br />
2000<br />
1800<br />
1600<br />
1400<br />
1200<br />
1000<br />
800<br />
600<br />
400<br />
200<br />
0<br />
2006 2007 2008 2009 2010<br />
NIY<br />
Vertailu<br />
Hyväksytyt NIY-yritykset, 33 yritystä<br />
Vertailuryhmä, liikevaihdon kehittyminen 2006–2010<br />
(yritykset perustettu 2003 tai sen jälkeen, eivät kuulu Vigo-,<br />
NIY- tai kasvuväylä-ryhmiin, myynti vuonna 2006 alle 2,5 milj.<br />
euroa) Lähde: Rannikko (2012)<br />
Nuorten innovatiivisten yritysten<br />
rahoitusohjelmassa olevien nopeaa<br />
kasvua tavoittelevien yritysten<br />
liikevaihto kasvoi 10 miljoonasta<br />
eurosta 250 miljoonaan euroon<br />
neljässä vuodessa laman aikana.<br />
23
Tutkimustuloksia nuorista<br />
innovatiivisista yrityksistä<br />
• Nuoret (alle 6 vuotta vanhat) innovatiiviset yritykset<br />
(alle 250 työntekijää) kasvavat nopeammin kuin<br />
muut kasvuyritykset, <strong>ja</strong> lisäävät talouskasvua pitkällä<br />
aikavälillä. Czarnitzki – Delanote (2012) (Flanders)<br />
• Nuorten innovatiivisten yritysten t&k-intensiivisyys<br />
korreloi positiivisesti velkaisuusasteen sekä yritysten<br />
perustajien <strong>ja</strong> työntekijöiden inhimillisen pääoman<br />
kanssa Fryges – Kohn – Ullrich (2012) (Saksa)<br />
• Nuorten innovatiivisten yritysten innovatiivinen<br />
suorituskyky, jotka saivat julkista t&k-rahoitusta, ei<br />
poikennut merkittävästi muista samankaltaisista<br />
yrityksistä. Schneider – Veugelers (2010) (Saksa)<br />
Globaali mediayritys Red Herring nimeää vuosittain innovatiivisimmat<br />
teknologiayritykset. Uusimman listauksen<br />
mukaan 300 yrityksen joukossa oli kahdeksan suomalaisyritystä,<br />
<strong>ja</strong> nämä kaikki ovat <strong>Tekesin</strong> asiakkaita.<br />
Tammikuussa <strong>2013</strong> Talouselämä-lehti valitsi 20 kiinnostavinta<br />
start-up -yritystä. Kriteereinä oli muun muassa<br />
mahdollisuus nopeaan kansainvälistymiseen, kunnianhimoinen<br />
kasvutavoite sekä tiimin osaaminen. Kaikki valitut<br />
yritykset ovat <strong>Tekesin</strong> asiakkaita.<br />
Meneillään olevan kasvuyritystutkimuksen mukaan<br />
nuorten innovatiivisten kasvuyritysten rahoitusohjelmassa<br />
olevat yritykset kasvavat selvästi nopeimmin. Tutkimuksessa<br />
todettiin, että <strong>Tekesin</strong> rahoitus ei syrjäytä yksityistä rahoitusta.<br />
Samalla arvioidaan nuorille innovatiivisille yrityksille tarkoitetun<br />
rahoitusinstrumentin (NIY) vaikuttavuutta. Tutkimuksen<br />
tekee Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun pienyrityskeskus.<br />
(Rannikko, 2012)<br />
Tutkimuksen mukaan <strong>Tekesin</strong> nuorten<br />
innovatiivisten yritysten rahoitus<br />
ei syrjäytä yksityistä rahoitusta.<br />
Deloitte Technology Fast 50<br />
Finland Suomen 10 nopeimmin<br />
kasvanutta yritystä 2012, näistä<br />
8 on <strong>Tekesin</strong> asiakkaita (kasvu 5<br />
vuoden aikana):<br />
Wired-lehti listasi elokuussa<br />
2012 Euroopan kuumimmat<br />
start-up yritykset. Tekes on<br />
rahoittanut kaikkia listauksen<br />
suomalaisia yrityksiä.<br />
Red Herringin (Global Top 300)<br />
listaamat suomalaiset yritykset.<br />
Kaikki ovat <strong>Tekesin</strong> asiakkaita:<br />
1. Dream Broker Oy (2712 %)<br />
2. Nord Software Oy (2052%)<br />
3. Analyse2 (1641 %)<br />
4. Eniram Ltd (1514 %)<br />
5. Aito Technologies Oy (1437 %)<br />
6. Klikkicom Oy (1200 %)<br />
7. Vincit Oy (1036 %)<br />
8. Nethit Oy (1036 %)<br />
9. Rongo Oy (850 %)<br />
10. Beneq Oy (801 %)<br />
Ovelin<br />
Kiosked<br />
Tinkercad<br />
Audiodraft<br />
Grand Cru<br />
Mendor<br />
Powerkiss<br />
Steam Republic<br />
Thirdpresence<br />
Grey Area<br />
Epicrystals<br />
HyperIn<br />
Kiosked<br />
Miradore<br />
Modz<br />
Ovelin<br />
Relaxbirth<br />
Senseg<br />
ThingLink<br />
100 parhaimman joukossa olivat:<br />
Kiosked<br />
Relaxbirth<br />
24
Innovation Mill kehittää uutta liiketoimintaa<br />
<strong>ja</strong> ulkoisvaikutuksia<br />
Innovation Millissä on syntynyt runsaan kolmen vuoden aikana<br />
50 kasvuyritystä. Tekes on rahoittanut näitä hankkeita<br />
yhteensä 3,5 miljoonalla eurolla. Jatkorahoituspäätöksiä yrityksille<br />
on tehty alun panostuksen jälkeen yli 15 miljoonalla.<br />
Rahoituksella on rakennettu 30 miljoonan euron hankekokonaisuus<br />
<strong>ja</strong> kerätty noin 15 miljoonaa euroa riskipääomaa.<br />
Innovation Mill -hankkeessa luodaan uusia yrityksiä,<br />
tuotteita <strong>ja</strong> palvelu<strong>ja</strong>. Tähän päästään hyödyntämällä <strong>ja</strong><br />
kaupallistamalla mukana olevien suuryritysten vapauttamia<br />
liikeideoita <strong>ja</strong> teknologioita. Tekes on rahoittanut Innovation<br />
Milliä vuodesta 2009. Hyvien tulosten perusteella Tekes<br />
teki kesällä 2012 päätöksen <strong>ja</strong>tkaa toimintaa Ideat Kiertoon<br />
-hankkeen puitteissa. Siinä ovat mukana Nokia, Nokia Siemens<br />
Networks, Metso, Kemira, Wärtsilä <strong>ja</strong> Rautaruukki.<br />
<strong>Tekesin</strong> GAP-ohjelmalla kansainvälistä kasvua<br />
<strong>Tekesin</strong> Global Access eli GAP-ohjelmaan on osallistunut<br />
vuodesta 1999 jo yli sata suomalaista yritystä. Tekes verkottaa<br />
GAP-ohjelmaan osallistuneita yrityksiä <strong>ja</strong> kannustaa<br />
yhteistyöhön myös tulevien osallistujien kanssa.<br />
GAP-ohjelma on tuoreen arvioinnin mukaan vuosina<br />
2004–2011 luonut suomalaisille pk-yrityksille 143 uutta työpaikkaa<br />
<strong>ja</strong> kasvattanut suomalaista bruttokansantuotetta yli<br />
20 miljoonaa euroa. Ohjelman kokonaiskustannukset Tekesille<br />
ovat olleet yhteensä 1,2 miljoonaa euroa.<br />
Yksi <strong>Tekesin</strong> GAP-ohjelmaan sijoittama euro on tuottanut<br />
17 euroa. Lisäksi aineettomia hyötyjä tulee vielä pitkällä<br />
aikavälillä.<br />
Ohjelmaan osallistuneet yritykset ovat selvityksen mukaan<br />
valtaosin tyytyväisiä GAPiin <strong>ja</strong> arvioivat sillä olleen välittömiä<br />
vaikutuksia yrityksen resursseihin <strong>ja</strong> osaamiseen<br />
sekä laajemmin yrityksen markkinapotentiaaliin. Yli kolme<br />
neljäsosa haastatelluista yrityksistä ilmoitti, että GAP-ohjelma<br />
on vaikuttanut kansainvälisten asiakkaiden saamiseen.<br />
Selvityksen teki kanadalainen The Evidence Network,<br />
joka on erikoistunut innovaatiosuorituskyvyn arviointiin.<br />
25
Tekes ennakoi<br />
tulevaisuutta<br />
Tekes on mukana Valtioneuvoston tulevaisuusselonteossa,<br />
jossa teemana on ”Suomen kestävä kasvu <strong>ja</strong> kansalaisten<br />
hyvinvointi 2030”.<br />
Ennakointityö toteutetaan tarvelähtöisesti Valtioneuvoston<br />
kanslian, Sitran, Suomen Akatemian <strong>ja</strong> <strong>Tekesin</strong> yhteistyönä.<br />
Keskeistä selonteossa on löytää kasvun mahdollisuuksia<br />
ihmisten tarpeista lähtien <strong>ja</strong> viedä asiat toteutukseen<br />
asti.<br />
Mistä kestävää kasvua <strong>ja</strong> hyvinvointia<br />
Ennakoinnissa haetaan vastauksia kysymykseen teemoilla:<br />
• Globaali Suomi - Suomi voittaa uudessa globaalissa<br />
työn<strong>ja</strong>ossa<br />
• Ketterä Suomi - Joustava <strong>ja</strong> ketterä Suomi menestyy<br />
• Työn <strong>ja</strong> oppimisen liitto – Oppiminen <strong>ja</strong> työnteko<br />
sulautettava yhteen<br />
• Digitaalinen talous - Digimaailmasta tehoa <strong>ja</strong><br />
inhimillisyyttä<br />
• Yhteisöllinen tieto - Tulevaisuuden oppiminen on<br />
sosiaalista<br />
• Pohjoisen osaaminen - Suomi arktisen osaamisen<br />
huipulle<br />
• Vastuullisuus <strong>ja</strong> kestävyys - Vastuullisuus <strong>ja</strong><br />
resurssitehokkuus ovat tapa toimia<br />
Ennakoinnista nousevat asiakokonaisuudet, jotka vaativat<br />
toimenpiteitä lähivuosina ovat:<br />
• Kasvuyritysten toimintaympäristö kuntoon<br />
• Oppimisen <strong>ja</strong> työnteon saumaton liitto<br />
• Suoraviivainen <strong>ja</strong> ketterä hallinto<br />
Systemaattisen ennakointityön rinnalle luodaan kokeilujen<br />
käytäntö, joka vauhdittaa painopisteiksi valittujen tavoitteiden<br />
toteutusta <strong>ja</strong> kokonaisvaltaista yhteistyötä.<br />
Tutkimustuloksia julkisen innovaatiorahoituksen<br />
vaikutuksista<br />
Suomessa on tutkittu runsaasti <strong>Tekesin</strong> tutkimus-, kehitys<strong>ja</strong><br />
innovaatiorahoituksen vaikutuksia yritysten toimintaan <strong>ja</strong><br />
menestykseen. 2000-luvulta rahoituksen vaikutuksia koskevia<br />
tutkimuksia on useita kymmeniä. Ne osoittavat selkeästi<br />
rahoituksen positiiviset <strong>vaikutukset</strong>. Tähän on tiivistetty<br />
tuoreimmat, 2000-luvulla tehdyt tutkimukset.<br />
Tutkimustuloksia <strong>Tekesin</strong> tutkimus- <strong>ja</strong><br />
kehitysrahoituksen vaikutuksista<br />
• Tekes on ollut rahoittamassa 60 prosenttia Suomessa<br />
syntyneistä yleisesti tunnistetuista innovaatioista vuosina<br />
1985–2007 <strong>ja</strong> 80 prosentissa näistä innovaatioiden<br />
toteutta<strong>ja</strong>t arvioivat <strong>Tekesin</strong> rahoituksen vaikutuksen<br />
merkittäväksi. Hyytinen ym. (2012)<br />
• <strong>Tekesin</strong> rahoitus lisää yritysten selviytymistä, mutta ei pidä<br />
sellaisia yrityksiä markkinoilla, jotka ilman <strong>Tekesin</strong> rahoitusta<br />
a<strong>ja</strong>utuisivat konkurssiin. Ebersberger (2011)<br />
• <strong>Tekesin</strong> rahoitus ei lisää t&k-toiminnan keskittymistä <strong>ja</strong><br />
markkinoiden monopolivoimaa tiettyihin yrityksiin, vaan<br />
päinvastoin se vähentää keskittymistä. Tämä johtuu<br />
innovaatiopolitiikan laajentamisesta pk-yrityksiin. Czarnitzki<br />
– Ebersberger (2010)<br />
• <strong>Tekesin</strong> toiminnalla on selkeitä suoria vaikutuksia yritysten<br />
innovaatiotoimintaan. Erityisesti tämä näkyy yritysten<br />
omien tutkimus- <strong>ja</strong> kehityspanostusten lisääntymisenä<br />
sekä <strong>innovaatiotoiminnan</strong> tehostumisena, positiivisina<br />
vaikutuksina yritysten <strong>innovaatiotoiminnan</strong> välittömissä<br />
tuloksissa, kuten uusien innovaatioiden synnyssä <strong>ja</strong><br />
aineettoman pääoman lisääntymisessä. Valtakari ym. (2010)<br />
• Innovaatiotoiminnan välittömät tulokset näkyvät yrityksissä<br />
viipeellä. Tulokset näkyvät tuottavuutta <strong>ja</strong> uusiutumista<br />
edistävinä vaikutuksina sekä yritysten ulkopuolelle leviävinä<br />
vaikutuksina. Valtakari ym. (2010)<br />
• <strong>Tekesin</strong> toiminnan erillisvaikutuksesta yritysten kasvuun<br />
on olemassa vahvaa evidenssiä. Olemassa olevan<br />
tutkimuskir<strong>ja</strong>llisuuden sekä tässä tutkimuksessa<br />
suoritettujen analyysien perusteella <strong>Tekesin</strong> rahoituksella<br />
<strong>ja</strong> yritysten kasvun välillä on osoitettavissa tilastollisesti<br />
merkitsevä yhteys. Valtakari ym. (2010)<br />
• Tutkimusten mukaan <strong>Tekesin</strong> rahoituksella on vaikutusta<br />
elinkeinoelämän uusiutumista välillisesti tukevaan yritysten<br />
kasvuun <strong>ja</strong> menestymiseen. Valtakari ym. (2010)<br />
26
• <strong>Tekesin</strong> tutkimus- <strong>ja</strong> kehitysrahoituksella on merkittävä<br />
myönteinen vaikutus innovaatiopanoksiin <strong>ja</strong> -tuotoksiin sekä<br />
yhteistyön laajuuteen <strong>ja</strong> syvyyteen rahoitusta saaneissa<br />
yrityksissä. Ebersberger & Lehtoranta (2008)<br />
• Julkinen tutkimus- <strong>ja</strong> kehitysrahoitus vaikuttaa myönteisesti<br />
<strong>innovaatiotoiminnan</strong> tuotosten laatuun <strong>ja</strong> määrään sekä<br />
parantaa liiketoiminnan tuloksia. Mitä suurempaa <strong>Tekesin</strong><br />
rahoitus on ollut, sitä suuremmat ovat organisaatiotason<br />
<strong>vaikutukset</strong>. Kiuru et al. (2008)<br />
• <strong>Tekesin</strong> rahoituksella on erittäin merkitsevä positiivinen<br />
vaikutus yritysten patentointialttiuteen sekä<br />
patenttihakemusten lukumäärään. Lehtoranta et al. (2008)<br />
• Mitä paremmin hankkeet ovat edistäneet teknologisten<br />
kilpailuetujen syntymistä, sitä paremmin kaupallistaminen on<br />
onnistunut. Vil<strong>ja</strong>maa et al. (2008)<br />
• Julkinen tutkimus- <strong>ja</strong> kehitysrahoitus pienentää<br />
innovaatioprosessin tehottomuutta, kun panosta<br />
mitataan <strong>innovaatiotoiminnan</strong> menoilla <strong>ja</strong> tuotosta<br />
patenttihakemusten lukumäärällä. Lehtoranta et al. (2008)<br />
• Rahoitus on vaikuttanut yritysten t&k-toiminnan<br />
haasteellisuuteen, laatuun, yhteistyöhön <strong>ja</strong> toteutukseen.<br />
Valtakari ym. (2010)<br />
• Julkinen tutkimus- <strong>ja</strong> kehitysrahoitus <strong>Tekesin</strong> ohjelmissa<br />
lisää sekä suoraa teknologista että markkinoiden <strong>ja</strong><br />
kansainvälistymisen oppimista. Tämä näkyy tiedon<br />
ulkoisvaikutuksina. Autio ym. (2008); Autio ym. (2007)<br />
• Julkinen tutkimus- <strong>ja</strong> kehitysrahoitus vaikuttaa myönteisesti<br />
hankeorganisaatioiden toimintatapoihin nimenomaan<br />
yhteistyötä, osaamisalueiden yhdistämistä sekä<br />
innovaatioiden soveltamista <strong>ja</strong> tietopoh<strong>ja</strong>n paranemista.<br />
Kiuru ym. (2008); Vil<strong>ja</strong>maa ym. (2008); Hovi ym. (2006)<br />
• Julkisella rahoituksella on positiivinen vaikutus yritysten<br />
innovaatioyhteistyön laajuuteen <strong>ja</strong> syvyyteen. Rahoitusta<br />
saaneet yritykset harjoittavat merkitsevästi laajempaa <strong>ja</strong><br />
syvempää yhteistyötä kuin ne harjoittaisivat, jos eivät saisi<br />
rahoitusta. Lehtoranta ym. (2008)<br />
• Julkinen tutkimus- <strong>ja</strong> kehitysrahoitus ei vähennä yritysten<br />
omia t&k-panostuksia eikä vääristä kilpailua markkinoilla.<br />
Czarnitzki – Ebersberger (2010) (Suomi, Saksa)<br />
• <strong>Tekesin</strong> rahoitus on kannustanut yrityksiä tutkimus- <strong>ja</strong><br />
kehitystyön lisäämiseen sekä hallittuun riskinottoon.<br />
Valtakari ym. (2010)<br />
• Yhden euron lisäys julkisessa t&k-rahoituksessa johtaa<br />
2,5-kertaiseen lisäykseen yritysten koko t&k-panostuksessa.<br />
Einiö (2009)<br />
• Euro julkista tutkimus- <strong>ja</strong> kehitysrahaa lisää 2,02-kertaisesti<br />
yrityksen koko tutkimus- <strong>ja</strong> kehitystoiminnan määrää eli<br />
vaikutus on suuruudeltaan noin kaksinkertainen. Ali-Yrkkö<br />
(2008)<br />
• Julkinen tutkimus- <strong>ja</strong> kehitysrahoitus lisää organisaatioiden<br />
omaa tutkimus- <strong>ja</strong> kehitystoiminnan panostusta. Kiuru ym.<br />
(2008); Ebersberger (2006); Ebersberger (2005)<br />
• Myös uusimmat kansainväliset tutkimustulokset osoittavat,<br />
että innovaatiotoimintaan sijoittaminen kannattaa:<br />
• Yritysten t&k-avustusten saaminen monena vuonna<br />
peräkkäin ei vähennä julkisen t&k-rahoituksen<br />
vaikuttavuutta. Czarnitzki – Bento 2012 (Flanders)<br />
• Yritysten t&k-rahoituksen saaminen monesta lähteestä ei<br />
vähennä julkisen t&k-rahoituksen vaikuttavuutta. Czarnitzki<br />
– Bento 2012 (Flanders)<br />
• Julkinen t&k-rahoitus lisää matalan teknologian yrityksissä<br />
osaamisen hankkimista ulkopuolelta <strong>ja</strong> korkean teknologian<br />
yrityksissä oman t&k-toiminnan vahvistamista. Yhteistyö <strong>ja</strong><br />
verkostoituminen lisääntyvät molemmissa yritysryhmissä.<br />
Albors - Garrigos – Barrera 2011 (Espan<strong>ja</strong>)<br />
• Yrityshautomo-ohjelma, jossa oli sekä yksityistä että<br />
julkista rahoitusta, toimi tärkeänä avointen innovaatioiden<br />
<strong>ja</strong> osaamisen välittäjänä erityisesti suurilta yrityksiltä muille<br />
toimijoille yhteiskunnassa. Tätä ei olisi tapahtunut ilman<br />
ohjelmaa. Clausen – Rasmussen 2011 (Nor<strong>ja</strong>)<br />
• Julkinen t&k-rahoitus (EU <strong>ja</strong> kansallinen) lisää yksityistä t&krahoitusta.<br />
Czarnitzki – Bento 2011 (Saksa)<br />
• Julkinen t&k-rahoitus (EU <strong>ja</strong> kansallinen) lisää yritysten<br />
tuotteiden myyntiä <strong>ja</strong> patenttihakemuksia. Czarnitzki – Bento<br />
2011 (Saksa)<br />
• Julkisella tutkimus- <strong>ja</strong> kehitysrahoituksella osoitettiin<br />
yhteistyötä lisäävä vaikutus. Lisäksi havaittiin positiivinen<br />
riippuvuus hankkeen keston <strong>ja</strong> projektin uutuusarvon sekä<br />
osaamisen kasvun välillä. Ciccotello et al. (2010) (USA)<br />
• Yritykset olisivat investoineet t&k-toimintaan huomattavasti<br />
vähemmän ilman julkista t&k-rahoitusta. Julkinen rahoitus<br />
ei syrjäyttänyt yksityistä rahoitusta. Czarnitzki – Bento 2010<br />
(Saksa, Belgia, Luxemburg, Espan<strong>ja</strong><br />
27
Lähdeluettelo<br />
Albors-Garrigos, J. – R. Barrera (2011) Impact of Public<br />
Funding on a Firm’s Innovation Performance. Analysis of<br />
Internal and External Moderating Factors, International<br />
Journal of Innovation Management, Vol. 15, No. 6, 1297-<br />
1322.<br />
Ali-Yrkkö, J. (<strong>2013</strong>) Mysteeri avautuu – Suomi globaaleissa<br />
arvoverkostoissa, Taloustieto Oy (ETLA B257).<br />
Ali-Yrkkö, J. (2008) Essays on the Impacts of Technology<br />
Development and R&D Subsidies, A-236, Helsinki School of<br />
Economics.<br />
Autio, E. – S. Kanninen – R. Gustafsson (2008) First and<br />
Second Order Additionality and Learning Outcomes on<br />
Collaborative R&D Programs, Research Policy, Vol. 37, 1.<br />
Autio E. – K. Miikkulainen – I. Sihvola (2007) Innovatiiviset<br />
kasvuyritykset. Teknologiakatsaus 201/2007. Tekes.<br />
Ciccotello, C. – R. Fu – A. Subramanian (2010).<br />
Commercializing Public Technology through Cooperative<br />
R&D, Economics Letters, 108.<br />
Clausen, T. – E. Rasmussen (2011) Open innovation policy<br />
through intermediaries: the industry incubator programme<br />
in Norway. Techn. Analysis & Strat. Manag. 23(1): 75-85<br />
(2011)<br />
Czarnitzki, D. – C. Lopes-Bento (2012) Value for Money<br />
New Microeconometric Evidence on Public R&D Grants in<br />
Flanders, ZEW Discussion Paper No. 12-034.<br />
Czarnitzki, D. – C. Lopes-Bento (2011) Innovation Subsidies:<br />
Does the Funding Source Matter for Innovation Intensity<br />
and Performance Empirical Evidence from Germany, ZEW<br />
Discussion Paper No. 11-053.<br />
Czarnitzki, D. – C. Lopes-Bento (2010) Evaluation of<br />
Public R&D Policies: A Cross-country Comparison, ZEW<br />
Discussion Paper No. 10-073.<br />
Czarnitzki, D. – J. Delanote (2012) Young Innovative<br />
Companies: The New High-Growth Firms ZEW Discussion<br />
Paper No. 12-030.<br />
Czarnitzki, D. – B. Ebersberger (2010) Do Direct R&D<br />
Subsidies Lead to the Monopolization of R&D in the<br />
economy ZEW Discussion Paper No. 10-078.<br />
Ebersberger, B. (2011) Public Funding for Innovation and the<br />
Exit of Firms, Journal of Evolutionary Economics, 21: 519-543.<br />
Ebersberger, B. (2006) Julkisella rahoituksella tuetun<br />
t&k:n vaikutus innovaatiotuotoksiin <strong>ja</strong> tuloksiin,<br />
teoksessa Pesonen, P. (toim.) Uutta tietoa <strong>ja</strong> osaamista<br />
innovaatiopolitiikan käyttöön. ProACT tutkimusohjelma<br />
2001–2005, loppuraportti. Tekes.<br />
Ebersberger, B. (2005) The Impact of Public R&D Funding.<br />
VTT Publications.<br />
Ebersberger, B. (2005). Pattern of Innovative Acitivities<br />
among Finnish Firms. VTT Publications.<br />
Ebersberger, B. – O. Lehtoranta (2008) Effects of Public<br />
Funding. VTT WP No. 100.<br />
Einiö, E. (2009) The Effect of Government Subsidies<br />
on Private R&D: Evidence from Geographic Variation in<br />
Support Program Funding. Hecer DP no. 263.<br />
Eronen, A. – K. Haila – K. Halme – V. Salminen<br />
(2012) Vaikuttavuutta sovelluksista – Suomalaisen<br />
avaruustoiminnan arviointi, <strong>Tekesin</strong> katsaus 294/2012.<br />
Etlatieto Oy (2012): Tilastoanalyysi <strong>Tekesin</strong> asiakkaiden<br />
tuottavuudesta, Helsinki<br />
EU Innovation Union Scoreboard 2011<br />
Evaluation of Tekes – Final Report, Publications of the<br />
Ministry and Employment and the Economy, Innovation<br />
22/2012.<br />
Fryges – Kohn – Ullrich (2012) The Interdependence of<br />
R&D Activity and Debt Financing of Young Firms, ZEW<br />
Discussion Paper No. 12-016.<br />
GAP-ohjelman arviointiraportti (2012): A Comprehensive<br />
Analysis of the Impact of the Global Access Program (GAP)<br />
on Finnish Companies Supported by Tekes 2004-2011, The<br />
Evidence Network, Canada.<br />
GAP-ohjelman loppuraportti (2012): An Assessment of the<br />
Impact of UCLA’s Global Access Program (GAP) on Finnish<br />
Companies supported by Tekes 2010-2011, The Evidence<br />
Network, Canada.<br />
Grant Thornton: Global Dynamics Index 2012<br />
Hjelt, M. – P. Luoma – A. Pesola – M. Saario – V. Kämäräinen<br />
– A. Maksimainen – J. Vesa (2011) Selvitys <strong>Tekesin</strong><br />
toiminnan vaikutuksista yhteiskunnan <strong>ja</strong> ympäristön<br />
hyvinvointiin, <strong>Tekesin</strong> päämääräselvitys, Loppuraportti.<br />
28
Hovi, K. – O. Lehtoranta – B. Ebersberger – J. Hyvönen<br />
(2006) Suomalaisten yritysten <strong>innovaatiotoiminnan</strong><br />
muuttuvat muodot, teoksessa Pesonen, P. (toim.)<br />
Uutta tietoa <strong>ja</strong> osaamista innovaatiopolitiikan käyttöön.<br />
ProACTtutkimusohjelma 2001–2005, loppuraportti. Tekes.<br />
Huovari, J. (Toim.) (2008) Aineeton pääoma <strong>ja</strong> talouskasvu,<br />
<strong>Tekesin</strong> katsaus 230/2008.<br />
Hyvärinen, J. (2012) Productivity: An International<br />
Comparison, ETLA, Discussion Papers, No. 1264<br />
Hyvärinen, J. (2012) Innovaatiotoiminta – Suomi<br />
globaalitaloudessa, ETLA, Discussion Papers, No. 1263<br />
Hyvärinen, J. (2010) New Economic Perspectives for<br />
Innovation Market, Tekes Review, 279/2010<br />
Hyytinen, K. – S. Kivisaari – O. Lehtoranta – M. Toivanen –<br />
T. Loikkanen – T. Lyytinen – J. Oksanen – N. Rilla – R. van<br />
der Have (2012) Funder, activator, networker, investor...<br />
Exploring Roles of Tekes in Fuelling Finnish Innovation, Tekes<br />
Review 289/2012<br />
Impact of Tekes Activities on Productivity and Renewal,<br />
Final Report, February <strong>2013</strong>, Ramboll Oy.<br />
INSEAD 2012: The Global Innovation Index – Stronger<br />
Innovation Linkages for Global Growth, France.<br />
Kiuru, P. – M. Ra<strong>ja</strong>honka – S. Kotala (2008) <strong>Tekesin</strong><br />
hankerahoituksen vaikuttavuus – innovaatioprosessia<br />
koskevien hypoteesien testaus jälkiraportointiaineistossa,<br />
Tilastoanalyysi <strong>Tekesin</strong> vaikuttavuudesta, <strong>Tekesin</strong> katsaus<br />
229/2008, Helsinki<br />
Kulvik, M. - Nikulainen, T. – Peltonen, I – A. Tahvanainen<br />
(2012) Standpoints on Strategies and Future Prospects of<br />
the Finnish Biotechnology Industry - Compiled Data from<br />
72 Company Leader Interviews, Etlatieto Oy, tulossa.<br />
Lehtoranta, O. – J. Hyvönen – T. Loikkanen – B. Ebersberger<br />
(2008) Tuloksia <strong>Tekesin</strong> rahoituksen kannustinvaikutuksista,<br />
Tilastoanalyysi <strong>Tekesin</strong> vaikuttavuudesta, <strong>Tekesin</strong> katsaus<br />
229/2008, Helsinki<br />
“Licence to SHOK” External Evaluation of the Strategic<br />
Centres for Science, Technology and Innovation,<br />
Publications of the Ministry and Employment and the<br />
Economy, 1/<strong>2013</strong>.<br />
Maliranta, M. – P. Mohnen – P. Rouvinen (2008). Is Inter-<br />
Firm Labor Mobility a Channel of Knowledge Spillovers<br />
Evidence from a Linked Employer-Employee Panel. ETLA<br />
Discussion Papers No. 1116.<br />
OECD Science, Technology and Industry Scoreboard<br />
Pa<strong>ja</strong>rinen, M. – P. Rouvinen – P. Ylä-Anttila (2012)Uutta<br />
arvoa palveluista, Taloustieto Oy (ETLA B256), Helsinki.<br />
Parrotta, P. – D. Pozzoli (2012) The Effect of Learning by<br />
Hiring on Productivity, RAND Journal of Economics, Vol. 43,<br />
No. 1, 167–185.<br />
Raivio, T - J. Lunabba – E. Ryynänen – J. Timonen – M.<br />
Antikainen – S. Lanér (2012) Software, Mobile Solutions<br />
and Games Industry - Evaluation of Tekes Software related<br />
Programmes, Tekes Programme Report 2/2012.<br />
Schneider, C. – R. Veugelers (2010) On Young Highly<br />
Innovative Companies: Why they matter and how (not)<br />
to policy support them,” Industrial and Corporate Change,<br />
Oxford University Press, vol. 19(4), 969-100.7<br />
Stoyanov, A. – N. Zubanov (2012) Productivity Spillovers<br />
Across Firms through Worker Mobility, Applied Economics<br />
4: 168–198.<br />
Tulevaisuusselonteko 2030, Ennakoinnin verkkoraportti,<br />
www.2030.fi<br />
Tähtinen, M. – M. Kulvik – P. Ylä-Anttila (2012) Business<br />
and Intellectual Capital Development in Financial Riptide<br />
– Case Studies of Finnish Biotech and Pharmaceutical<br />
Companies dispersing into Global Value Chains, Etlatieto<br />
Oy, tulossa.<br />
Valtakari, M. – T. Riipinen – M. Ra<strong>ja</strong>honka – P. Ilmakunnas<br />
– L. Väänänen (2010) Katsaus <strong>Tekesin</strong> toiminnan<br />
vaikutuksista tuottavuuteen <strong>ja</strong> elinkeinoelämän<br />
uusiutumiseen, <strong>Tekesin</strong> päämääräselvitys, loppuraportti,<br />
Tempo Economics Oy.<br />
Vil<strong>ja</strong>maa, K. – T. Lemola – S. Kanninen – P. Mäki-<br />
Fränti – R. Volk (2008) Jälkiraportointiaineisto <strong>Tekesin</strong><br />
rahoittamien hankkeiden tulosten <strong>ja</strong> vaikutusten kuvaa<strong>ja</strong>na,<br />
Tilastoanalyysi <strong>Tekesin</strong> vaikuttavuudesta, <strong>Tekesin</strong> katsaus<br />
229/2008, Helsinki.<br />
WEF, Global Information Technology Report, The Network<br />
Readiness Index 2012<br />
WEF, Global Competitiveness Report 2012-<strong>2013</strong>.<br />
29
Kansainvälisen arvioinnin mukaan Tekes<br />
on maailman johtavia innovaatiorahoittajia.<br />
Tekes on edistänyt tutkimuksen laatua<br />
<strong>ja</strong> kyvykkyyttä. Se on myös lisännyt<br />
yhteistyötä <strong>ja</strong> ulkoisvaikutuksia sekä nostanut<br />
suomalaisten yritysten kansainvälistä<br />
kilpailukykyä <strong>ja</strong> tuottavuutta.<br />
30
Kasvua <strong>ja</strong><br />
hyvinvointia<br />
uudistumisesta<br />
Tekes rahoittaa edelläkävijyyttä tavoittelevien yritysten<br />
<strong>ja</strong> tutkimusorganisaatioiden tutkimus-, kehitys- <strong>ja</strong><br />
innovaatioprojekte<strong>ja</strong>.<br />
Tekesillä on ollut tärkeä rooli innovaatioihin perustuvassa<br />
elinkeinoelämän <strong>ja</strong> tutkimuksen uudistumisessa. <strong>Tekesin</strong><br />
rahoitus on vaikuttanut merkittävästi yli puoleen Suomessa<br />
syntyneistä yleisesti tunnistetuista innovaatioista.<br />
Toiminnallaan Tekes on vaikuttanut laa<strong>ja</strong>sti yritysten<br />
kasvuun, innovatiivisten tuotteiden syntyyn, yritysten<br />
strategioihin <strong>ja</strong> toimintatapoihin, yhteistyöhön sekä projektien<br />
haasteellisuuteen, riskipitoisuuteen <strong>ja</strong> laatuun.<br />
Kyllikinportti 2, Länsi-Pasila<br />
PL 69, 00101 Helsinki<br />
Vaihde: 029 50 55000<br />
www.tekes.fi<br />
Maaliskuu <strong>2013</strong> | Paino: Markprint Oy | Taitto: Mainostoimisto Cake Oy | Kuvat: Eeva Anundi
Change language