269/2010 Löystymätön ruuvi – merkittäviä kotimaisia metsä ... - Tekes

ustui vielä 1950-luvulle tultaessa pitkälleulkomaisiin lisensseihin ja teknologiansoveltamiseen; Tampella esimerkiksitoimitti 1950-luvun alussa Tsekkoslovakiaanpehmopaperikoneen, jonkapiirustukset oli saatu yhdysvaltalaiseltaBlack Clawsonilta. Yritysten väliselläsopimuksella Tampella sai samoihinaikoihin myös yksinoikeuden myydäja valmistaa kumppanin kehittämiämuita sellu- ja massakoneita (Toivanen2005, 97).Ei myöskään ole poikkeuksellista,että jollekin merkittäväksi osoittautuneelleteknologiselle parannukselle eiole yhtä keksijää vaan kilpailijat eri puolillamaailmaa ovat ottaneet käyttöönvastaavanlaisia uudistuksia samaan aikaan.Esimerkiksi sellun ja paperin valmistuksessamerkittävästi kehitystäeteenpäin vienyt automaation kasvu1960-luvulta alkaen ja paperikemiankehittyminen 1970- ja 1980-luvuillaovat olleet luonteeltaan yleisiä teknologisiaajureita, joita suomalaiset ja ulkomaisetyritykset ovat hyödyntäneet(Toivanen 2005, 81-83). Joka tapauksessaosaamisen tuonti ja imitointi onosaltaan edistänyt alaa ja mahdollistanutedelleen kehitystä ulkoa omaksutunteknologian ja tietotaidon pohjalta.Metsäalan kehityksen taustallavoidaan edelleen nähdä yhtenä merkittävänätekijänä pitkät kotimaiset perinteetmetsänhoidossa, metsätutkimuksessaja näiden myötä syntyneestäpuun jalostuksen perusosaamisesta.Metsänhoito ja laajemmin metsätaloudenosaaminen on ollut Suomen vahvuus,joka on luonut pohjaa koko alankasvulle. Lisäksi metsätalouteen liittyvätutkimus on ollut Suomessa korkeatasoista,ei vähiten vuonna 1917 perustetunMetsäntutkimuslaitoksen, Metlantoiminnan ansiosta. Toisena merkittävänämetsäalan toimijana nähdäänkonsultointi- ja suunnitteluyritys Pöyry,jonka kansainvälinen ja laaja-alainentoiminta on tukenut Suomen metsäalanosaamisen kasvua. Nämä perusosaamisetja kehityksen tukipilarit voidaanmieltää myöhemmin esitettävien”innovaatiopuiden” kasvualustaksi jaympäristötekijöiksi, jotka ovat mahdollistaneetja edistäneet monialaista kehitystäkoko metsäklusterissa.Mekaanisen metsäteollisuuden japuutuoteteollisuuden kehitys on historiallisestijäänyt Suomessa kemiallisenmassa- ja prosessiteollisuuden varjoon.Hiukan yksinkertaistaen voitaisiinsanoa, että halu keskittää ja luoda vahvakotimainen massa- ja prosessiteollisuuson ohjannut raaka-ainevirrat kemialliseenjalostukseen ja puutuotepuolellaon käytetty mitä on jäänyt jäljelle.Toisaalta – huolimatta ahkerastainnovoinnista kuten myöhemmin nähdään– mekaanisen- ja puutuoteteollisuudenoma tuotanto on painottunutalhaisen jalostusarvon perustuotteisiinkuten vaneri- ja sahatavaratuotantoon,joiden kysyntä on tyypillisesti suhdanneherkkää.Metsäsektorin kehityksestä puhuttaessaon tärkeää myös muistaa, ettäsuomalaiset metsäteollisuuden suuryrityksetovat alallaan globaaleja toimijoita,joilla on tuotantolaitoksia ja toimintaaeri puolilla maailmaa kaikilla merkittävillämarkkina-alueilla. Kysynnänmuutoksetja markkinatrendit ovat edelleenvahvistamassa globaalia näkökulmaa –paperin kulutus suomalaisen metsäteollisuudenperinteisellä päämarkkinaalueellaEuroopassa on selvästi kääntynytlaskuun. Samanaikaisesti kulutus jatuotanto kasvavat muualla maailmassa.Muuttuneessa markkinatilanteessa uusiatuotannollisia investointeja tehdäänerityisesti lähellä kasvumarkkinoita Aasiassaja Etelä-Amerikassa, joissa raakaaineensaatavuus ja puun kasvu on nopeaa.Toimialan dynamiikkaMetsäteollisuuden innovaatiotoimintaanon myös vaikuttanut itse toimialandynamiikka, kuten yrityspopulaationuudistuminen, sekä ulkoiset tekijät,kuten ulkomaisen kysynnän kasvu.1990-luvulla suomalaisen metsäteollisuudenkasvu oli voimakasta ja markkinatilannehyvä. Tämä näkyy myös vuotuisessaalalle tulleiden uusien yritystenlukumäärässä, joka 1990-luvun puolivälissäoli yli 400 (kuva 1). Saman vuosikymmenenlopulla aloittavien yritystenmäärä kuitenkin laski tästä puoleen.Uusien metsäteollisuusyritystenmäärä siis putosi vuosikymmenen lopunajan, kun taas toisaalta koko vuosikymmenoli merkittävien fuusioiden aikaa.2000-luvulla toimialalla kasvaneethaasteet, kuten kysynnän kasvun hiipuminen,dollarin kurssin lasku ja kehittyvienmaiden kasvava tuotanto, heikensivätsuomalaisten yritysten kannattavuuttaselvästi. Tämä heijastui myös uusienyritysten määrään, joka on vuodesta2001 lähtien ollut alle 200 yritystävuodessa. Usein innovatiivisena ja alaauudistavina pidettyjä uusia yrityksiä eiole viime vuosina syntynyt kovinkaanpaljon verrattuna 90-luvun puolivälintilanteeseen.Metsäteollisuuden tuotannon kasvukuvaa hyvin koko alan ja sen merkityksenlisääntymistä Suomessa 1960-luvultaaina tähän päivään. Kasvu on ollutseurausta paitsi uusien tehtaiden pystyttämisestäja niiden kapasiteetin lisäämisestä,myös tuotantoteknologiankehittymisestä. Tuotantoprosessien kehittäminenon ollut toimialan uudistu-11

Kuva 1. Metsäteollisuus: aloittaneiden yritysten määrä. (Tilastokeskus)Lukumäärä50040030020010001995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007Aloittaneetmisen fokuksessa enemmän tai vähemmänkoko ajan, mikä on myös tuonutmerkittävää kilpailuetua Suomelle korkeammantuottavuuden muodossa.Tuotantokapasiteetin lisäys ja uudistuminennäkyy sekä paperi- ja kartonkituotteidenmäärissä, että mekaanisenmetsäteollisuuden tuotantomäärissä.Paino- ja kirjoituspaperin tuotantoon Suomessa kasvanut vajaassa 50vuodessa kymmenkertaiseksi (kuva2). Suurinta kasvun aikaa oli 1990-lu-Kuva 2. Paperin ja kartongin tuotanto. (Metsäteollisuus ry)milj. t12108642Lopettaneetku, jolloin näiden paperilajien vuotuinentuotantomäärä nousi lähes 4 miljoonaatonnia. Myös muiden paperilaatujenja kartongin tuotanto on kasvanut1960-luvun jälkeen. Niissä kehityson ollut lähempänä lineaarista kasvua,mutta kuitenkin esimerkiksi kartongintuotantomäärä on moninkertaistunutvuosien 1960 ja 2007 välillä. 2000-luvullapaperi- ja kartonkituotteiden tuotantomäärätovat pysyneet kutakuinkinennallaan.muu paperi kartonki paino- ja kirj. paperi (ml. sanomalehtipaperi)01960 1965 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005Myös havusahatavaran tuotantoon kasvanut Suomessa, mutta ei kuitenkaanniin paljon kuin paperituotteiden(kuva 3). 1960-luvulla sahatavarantuotanto pysytteli kuusen osalta 2–3miljoonassa kuutiossa ja männyn osalta4–5 miljoonassa kuutiossa. 70-luvunlopulla sahatavaran tuotanto lisääntyinopeasti, laskien rajusti 80-luvulla jaollen vuonna 1990 vajaat neljä miljoonaakuutiota molempien havupuulajienosalta. Sahatavaran tuotannon suurinlisäys tapahtui 90-luvulla, jolloin sekämänty- että kuusitavaran tuotantokaksinkertaistui. 2000-luvulla havusahatavarantuotantomäärät ovat pysytelleet6–7 miljoonan kuution paikkeillalajeittain. Puulevyjen tuotantomääräSuomessa on hieman vaihdellut viimeisen45 vuoden aikana, ollen yhden jakahden miljoonan kuutiometrin välillä.Metsäteollisuuden viennin arvo (jamyös määrä) on kasvanut käytännössälähes jatkuvasti vuodesta 1970 nykypäivään(kuva 4). 90-luvulla viennin arvonnousu oli suurinta, johtuen kysynnänja markkinahinnan kasvusta. Nykyäänvientiin suuntautuu metsäteollisuudentuotannosta arvoltaan noin 12miljardia euroa, viennin arvon ollessavuonna 2008 11.2 miljardia euroa. Mekaanisenmetsäteollisuuden tuotannosta66 prosenttia ja paperin tuotannosta90 prosenttia suuntautuu vientiin,joten kansainväliset markkinat ovatalalle erittäin tärkeät. Kansainvälistyminenon myös luonut tarpeita innovaatioille.Uudet ja kasvavat markkina-alueetovat lisänneet erilaisten tuotteidenkysyntää ja samalla kilpailu kansainvälisillämarkkinoilla on pakottanut suomalaisetyritykset kehittämään entistä laadukkaampiatuotteita.Metsäteollisuuden tutkimus- ja kehitystoimintaon perinteisesti keskitty-12

Kuva 3. Mekaanisen ja kemiallisen metsäteollisuuden tuotantomäärät (Metsäteollisuus ry)161412108642Paperi ja kartonkiHavusahatavaraMassatPuulevyt1960 1965 19701980 1990 1995 2000 2005milj. t/m 3Kuva 4. Metsäteollisuuden viennin arvon kehitys. (Metsäteollisuus ry)mrd EUR14121086421970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005Kuva 5. Metsäteollisuuden tutkimus- ja kehitystoiminta. (Metsäteollisuus ry)Milj. EUR250200150100500Suomessakonsernitasolla1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008Enyt kotimaahan. 1990-luvun lopulla ulkomaillesuunnatut T&K-panokset kasvoivatkuitenkin nopeasti ja vuonna2000 puolet tutkimus- ja kehitystoiminnastatapahtui muualla kuin Suomessa(kuva 5). Tämänkaltainen jako vallitsivuosituhannen alun ajan, kunnes ulkomaisetT&K-panostukset vähenivätreilusta 100 miljoonasta eurosta hiemannoin 70 miljoonaan euroon vuosina2004–2007. Myös kotimaiset investoinnitT&K:hon alenivat hieman vuosituhannenalussa, mutta kasvoivat taashieman vuonna 2007. Vuonna 2007Suomeen sijoittuva tutkimus- ja kehitystoimintaoli arvoltaan hieman alle100 miljoonaa euroa ja ulkomailla noin70 miljoonaa euroa, ja yhteensä noin165 miljoonaa euroa. Vuoden 2008 tilastojenperustella kotimaassa käytetyttutkimus- ja kehitysmenot näyttäisivätkasvaneen edelleen jonkin verran.2.2 Metsäklusterin innovaatiotMetsäklusterin keskiössä on metsäteollisuudentoimiala (mekaaninen ja kemiallinen),joka on sekä tuotantomäärän,että jalostusasteen kannalta merkittävätekijä metsäalan arvoketjussa javalmistaa puupohjaiset lopputuotteet.Myös innovaatiot useimmiten joko syntyvätmetsäteollisuudessa (kuten uudetpuutuotteet) tai ne edistävät ja uudistavatmuuten metsäteollisuuden toimintaa(kuten tuotantoteknologian innovaatiot).Tämä on näkökulma myösseuraavassa metsäklusterin metsäsektorinteknologisen kehityksen pohdinnassa,jossa tarkastelun tasona ovat yksittäisetinnovaatiot. Nämä innovaatiotovat identifioitu seuraavilla kriteereillä:1. Innovaatio on kaupallistettu yrityksentoimesta, jonka päätoimialanaon metsäteollisuus (TOL 20, 21)13

2. Innovaatio kuuluu teknologialtaanmetsäteollisuuden tuotealueeseen,vaikka se ei kaupallistavan yrityksenpäätoimiala olisikaan3. Innovaatiota hyödynnetään metsäteollisuudessa.Sfinno-innovaatiotietokannasta edellämainittujen kriteerien mukaan poimittunamerkittäviä teknologisia uudistuksiaalalla on syntynyt 500 kappaletta. Innovaatiotovat suomalaisten yritystenkehittämiä ja kaupallistamia, poislukemattatapauksia, joissa innovaatio onkehitetty yhteistyössä ulkomaisten toimijoidenkanssa. Tarkastelun ajanjaksonaon sotien jälkeinen aika, eli 1945–2005. Kuvassa 6 nämä innovaatiot onesitetty kaupallistamisvuoden mukaan.Metsäklusterin teknologinen kehityson ilmentynyt lukuisina innovaatioina,joita yritykset ovat kehittäneet jatuoneet markkinoille tarkastellulla aikavälillä.Lukumääräisesti eniten uutuuksiaon kehitetty 1990- ja 2000-luvuilla,jolloin myös tuotanto ja vienti kasvoivatmerkittävästi. 2000-luvun innovaatioidensuhteellisen suurta määrä selittäämyös korkeammat T&K-panoksetvuosituhannen alun aikana kotimaassa.Mielenkiintoista on kuitenkin havaita,että myös aiemmin on alalla ollut aikakausia,jolloin innovatiivisuus on ollutkorkealla. 1940-luvun loppu, 50-ja 60-luvun taite sekä 70-luvun loppuja 80-luvun taite ovat ajanjaksoja, jolloininnovaatioita on kehitetty ja kaupallistettusuhteellisen paljon. Toisaaltataas 1950-luvun alku, 60-luvun loppuja 70-luvun alku sekä 80-luvun puoliväliosoittautuvat alhaisemman innovatiivisuudenjaksoiksi.2.3 Metsäklusterin innovaatiotteknologia-alueittainKuva 6. Metsäklusterin innovaatioiden määrä vuosittain. (Sfinno)Metsäteollisuuden ympärille rakentunutmetsäklusteri on teknologianäkökulmastavarsin monialainen. Esimerkiksimetsäklusteriin kuuluviksi luettavatkemianteollisuuden teknologiat jainnovaatiot poikkeavat varsin paljonmetsätalouteen ja puun korjuuseen liittyvistäteknologioista. Lisäksi itse metsäteollisuusvoidaan jakaa kahteen alaluokkaan,mekaaniseen ja kemialliseen,joiden teknologiat myös pitkälti eroavattoisistaan. Yhteistä koko metsäklusterilleon kuitenkin puuraaka-aine, jonkaympärille muodostuvat metsäalanarvoketjut ja joihin puolestaan liittyvätklusterin eri toimialat ja teknologiat.Klusterin moninaisuuden vuoksi yksittäisiäinnovaatioita, eli teknologisia uudistuksia,on kuitenkin perusteltua tarkastellateknologia-alueittain, jotta yksittäisteninnovaatioiden ja niiden merkittävyydenvertailu olisi mahdollista.Metsäalan ja innovaatiotutkimuksenasiantuntijoiden yhteisissä työpajoissatunnistettiin seitsemän osa-aluetta,joiden mukaan havaitut 500 innovaatiotajaettiin:1. Metsätalous (metsän hoitoon ja puunkorjuuseen liittyvä teknologia)2. Sellu- ja massa-ainekset (sellun/massanvalmistuksen ainekset ja materiaalit)3. Sellu- /massaprosessiteknologia (sellun/massanvalmistusprosessiin liittyväteknologia)4. Paperi- ja kartonkituotteet (paperi- jakartonkiteollisuuden tuotteet)5. Paperikoneteknologia (paperin jakartongin valmistusprosessiin liittyväteknologia)6. Puutuotteet (mekaanisen metsäteollisuudentuotteet)7. Mekaanisen puunjalostuksen teknologia(mekaanisen puunjalostuksenvalmistusprosesseihin liittyvä teknologia).Kukin innovaatio osoitettiin siihen teknologia-alueeseen,jota innovaatio teknologialtaanensisijaisesti edusti. Näin kaikkitunnistetut metsäklusterin teknologisetinnovaatiot jakautuivat eri luokkiin - ei14

kuitenkaan tasaisesti - mahdollistaen yksittäisteninnovaatioiden vertailun luokkiensisällä. Luokittelun myötä voidaan lisäksiarvioida metsäklusterin teknologiakehityksenpainopistettä teknologia-alueidenvälillä; missä teknologioissa metsäalaninnovaatioita on syntynyt suhteessaenemmän ja missä puolestaan vähemmän.Luokittelua tehdessä havaittiin, ettätietyt innovaatiot voisivat periaatteessakuulua kahteen luokkaan teknologiansapuolesta ja sen mukaan missä innovaationuudistus käytännössä tapahtui. Erityisestiluokat 2 ja 3, 4 ja 5 sekä 6 ja 7 ovat lähellätoisiaan ja näiden innovaatiot useinliittyvät molempiin luokkiin, koska prosessienkehitys ja sen myötä prosessoitavantuotteen kehitys ovat usein metsäalallaolleet lähellä toisiaan.Sfinno -innovaatiotietokanta sisältääyksittäisten innovaatioiden kaupallistamisvuoden,jonka myötä kunkinuudistuksen sijoittuminen aikajanallavoitiin selvittää. Toiseksi, innovaatioistahaluttiin tietää niiden merkitys metsäalankehityksen kannalta. Metsäalanasiantuntijoiden arvioimana yksittäisetinnovaatiot jaettiin kolmeen luokkaansen mukaan, kuinka suuri niiden merkityson ollut metsäalan teknologisessakehityksessä; vähemmän merkittävä,merkittävä ja erittäin merkittävä. Merkitysarvioitiin siis koko metsäalan kannalta,eikä sen mukaan mikä innovaationmerkitys on ollut kyseisen teknologia-alueenkehityksessä. Erittäin merkittäväksiarvioitiin 15 innovaatiota, merkittäväksi109 innovaatiota ja merkitykseltäänvähäiseksi 376 innovaatiota.Kahden edellä mainitun ominaisuudenmyötä metsäalan kehitystävoidaan tarkastella eri ajanjaksoina sekämäärällisesti (innovaatioiden määrätietyllä aikavälillä), että laadullisesti (innovaatioidenmerkittävyys tietyllä aikavälillä).Kolmannen ulottuvuuden tuoseitsemän teknologia-aluetta, jolloinkehityksen painopisteitä eri teknologioidenvälillä voidaan selvittää.Seuraavassa metsäalan 500 innovaatiotaon kuvattu omenoina puissa,jotka esittävät kukin yhtä teknologiaaluetta.Omenan väri ja koko ilmaisevatinnovaation merkittävyyttä; pienetvihreät omenat ovat vähäisesti merkittäviäinnovaatioita, keltaiset keskikokoisetomenat ovat merkittäviä innovaatioitaja punaiset isot omenat ovat erittäinmerkittäviä innovaatioita.MetsätalousMetsätalouteen liittyen tunnistettiinyhteensä 35 teknologista innovaatiota,joka on 7 prosenttia kaikista metsäklusterininnovaatioista (kuva 7). VoidaanKuva 7. Metsätalous: 35 innovaatiota.siis sanoa, että metsäalan kehitys ei olekovinkaan suuresti keskittynyt metsänhoitoon tai puun korjuuseen liittyviinteknologioihin. Lisäksi havaitusta 35 innovaatiostaei yksikään ole asiantuntijoidenmukaan metsäalan kannaltaerittäin merkittävä teknologinen innovaatio.Toisaalta merkittäviä innovaatioitaon metsätaloudessa kehitetty suhteellisenpaljon; 9 innovaatiota 35:stäon merkittävä, eli noin joka neljäs.Metsätalouden teknologisessa kehityksessäon nähtävissä kolme ajanjaksoa,jolloin innovaatioita on syntynytenemmän kuin muulloin. Ensimmäinennäistä ajoittuu vuosien 1945ja 1960 välille, jolloin metsätaloudessasyntyi kolme merkittävää ja kolme merkittävyydeltäänpientä uudistusta. Toinenintensiivisempi kehitysjakso on ollut1970-luku, jolloin syntyi kymmenkuntainnovaatiota. Viimeiseksi ja kaik-15

kein eniten uusia teknologisia ratkaisujametsätaloudessa on syntynyt viimeistenviidentoista vuoden aikana,kaiken kaikkiaan puolet alueen innovaatioista.Tämän perusteella vaikuttaasiltä, että metsätalouden teknologinenkehitys on ollut jotakuinkin syklistä eikäsuinkaan tasaisen jatkuvaa. Innovaatiotovat syntyneet useimmin ajallisestilähellä toisiaan, kun taas toisina aikoinauutuuksia ei juuri ole kehitetty.1940- ja 1950-lukujen teknologisetuudistukset koskivat lähinnä koneita,jotka kehitettiin puun kuormausta ja siirtoahelpottamaan. Näistä esimerkkeinävoi mainita puun uittoa nopeuttaneenPintavirrankehittimen, sekä maastokelpoisenFordson Major -haarukkatrukkiyhdistelmän.1970- ja 1980-luvuilla kehitettiinuusia koneita puun korjaamiseksisekä hakkeen tuottamiseksi puusta jakannoista. Viimeisimmän ja määrällisestiinnovaatiorikkaimman kehitysryppääninnovaatiot edustavat erilaisia metsäkoneitaja niiden parannuksia liittyen tietojärjestelmiinsekä paikannus- (GPS),ohjaus- ja mittauslaitteisiin. Innovaatiotarkastelunensimmäisellä puolikkaallaaktiivisimpia innovaattoreita ovat olleetValmet Oy ja Rauma-Repola Oy, jotkamolemmat kehittivät vuosina 1945–1980 useamman innovaation, Valmetperäti kolme merkittäväksi arvioitua. Viimeisenkahdenkymmenen vuoden aikanametsätalouden teknologiakehityksentaustalla on ollut lukuisia eri yrityksiä,eikä innovaatioita ole syntynyt vain tiettyjenyritysten kehittäminä.Sellu- ja massa-aineksetSellu- ja massa-aineksiin liittyviä innovaatioitaei ole metsäalalla ollut kovinkaanpaljon. Vain 27 innovaatiota tunnistettiinliittyvän sellun ja massan valmistuksenaineksiin ja niiden uudistumiseen(kuva 8). Tosin on huomattava,että näistä 27 uutuudesta asiantuntijoidenmukaan 10 on merkittävää jayksi erittäin merkittävä. Kehitys on ollutaktiivisinta viimeisen kahdenkymmenenvuoden aikana, vaikkakin merkittävinarvioitavista uutuuksista kehitettiinjo vuonna 1950: Kvarner PulpingOy:n Soodakattila oli sellutehtaiden kemikaalientalteenottoa ja höyryn tuottamistavarten vuosien saatossa kehittynythöyrykattila, joka innovaationaon ollut erittäin merkittävä sellunvalmistusprosessinkannalta.Kuva 8. Sellu- ja massa-ainekset: 27 innovaatiota.Kehitys sellun valmistuksessa olivilkkainta 1990-luvulla, jolloin syntyisuurin osa teknologia-alueen innovaatioista.Vuosikymmenen teknologisistauutuuksista merkittävä osa kytkeytyikloorivapaasti valkaistuun selluun,johon liittyviä innovaatioita syntyi1990-luvulla useampia. Näillä innovaatioillaon tiivis yhteys valmistusteknologiaanja sen kehittymiseen, koskauseimmat uudet sellu- tai massa-aineksetovat vaatineet myös prosessin uudistamistahaluttujen sellun tai massanominaisuuksien saavuttamiseksi. Tältäosin sellu- ja massa-ainesten alueellatehdyt innovaatiot ovat läheisessä suhteessaseuraavaksi käsiteltävään sellujamassaprosessiteknologiaan.16

Sellu- ja massaprosessiteknologiaKuva 9. Sellu- /massaprosessiteknologia: 14 innovaatiota.Sellun ja massan valmistusprosessin innovaatioitatunnistettiin varsin vähän,yhteensä 14 kappaletta (kuva 9). Pääasiassateknologian kehitys ajoittui vuosien1968 ja 1998 välille, jolloin suomalaisetyritykset toivat markkinoille kaksierittäin merkittävää, yhdeksän merkittävääja kaksi pienen merkityksen saanuttainnovaatiota. Suurimpia teknologisiauudistuksia olivat Tampella Oy:n Sulfaattikemikaalientalteenottoprosessi,ns. Tampella-prosessi (1968), sekä YhtyneidenPaperitehtaiden kehittämä Kuumahierto-menetelmämekaanisen massanvalmistamiseksi (1976). Ehkä hiemanyllättävää on, että viimeisen kymmenenvuoden aikana teknologiassa ei havaittuyhtään alaa edistänyttä innovaatiota,vaikka niitä muilla metsäklusterin teknologia-alueillarunsaasti onkin. Tämäviittaa siihen, että metsäalan kehitys onkeskittynyt viime aikoina muualle kuinsellun valmistusteknologiaan.1970-luvulla sellu- ja massaprosessininnovaatiot kohdistuivat pääasiassamekaanisen massan valmistukseen,soodakattilan ohjausjärjestelmiin ja kemikaaleihinliittyviin uudistuksiin. Myöhemmin,1980- ja 90-luvuilla merkittävätinnovaatiot toivat parannusta erityisestimustalipeän superkonsentrointiin.Kvaerner Pulping Oy kehitti 1980-luvullakaksikin uudistusta, jotka nostivat sulfaattisellutehtaanjätelipeän väkevöinninkuiva-ainepitoisuutta aikaisemmasta70–74 prosentista 85 prosenttiin. Vastaavaakehityskaarta jatkoi Ahlström MachineryAB kehittämällä vuonna 1998 innovaation,jonka perustana oli edelleenylittää saavutettu kuiva-ainepitoisuus,jolloin soodakattilassa pystyttiin kehittämäänenemmän höyryä.Yhteistyötä kuumahierto-teknologian kehittämisessäYhtyneet Paperitehtaat Oy ja sen tytäryhtiö Jylhävaaran konepaja kehittivät1970-luvulla kuumahiertoon perustuvan mekaanisen massan eli hierteen valmistusteknologian,jonka ansiosta pystyttiin valmistamaan ilman sellua entistä kevyempiäsanomalehti- ja luettelopaperilaatuja. Tämän lisäksi teknologian avullasaavutettiin merkittävää sellun säästöä kevyissä aikakauslehtipapereissa. Taustallaoli sekä kuumahierreteknologian parissa tehty kehitystyö Pohjois-Amerikassaja Ruotsissa, että tarve vähentää puuhävikkiä paperinvalmistuksessa. Onnistunutuuden prosessin kehittäminen perustui tiiviiseen yhteistyöhön konepajan, paperinvalmistajan,asiakkaiden ja tutkimuksen kesken ja loppuasiakkaiden tarpeidenhuomiointiin alusta lähtien. Menetelmä otettiin ensimmäiseksi käyttöön YhtyneidenKaipolan tehtailla, mutta kehitystyötä jatkettiin tiiviisti 1980-luvulle ja Jylhävaaratoimitti teknologiaan perustuvia laitoksia maailmanlaajuisesti.Lähde: Antti Harju, Erkki Huusari, Leo Tila: Jylhä-kuumahierretekniikan kehitys1970–80-luvuilla. PaperMakersWiki17

Paperi- ja kartonkituotteetKemiallisen metsäteollisuuden kehityson painottunut viimeisen 60 vuodenaikana enemmän tuotantoprosessienkehitykseen. Paperi- ja kartonkiteollisuudentuotteissa uudistuksia onollut vähemmän ja ne sijoittuvat ajallisestisuurelta osin viimeisen kahdenkymmenenvuoden ajalle (kuva 10). Yhteensä60 innovaatiota 78 tunnistetustaon kaupallistettu vuoden 1988 jälkeenja näistä 10 on luokiteltu merkittäväksiuudistukseksi. Erityisesti 1990-luvunmerkittävät innovaatiot koostuvat uusistapaperilaaduista sekä kehitysaskeleistatarramateriaaleissa. EsimerkkinäKuva 10. Paperi- ja kartonkituotteet: 78 innovaatiota.voi mainita M-Realin (ent. Metsä-Serla)kehittämät Galerie-sarjan paperilaadut,jotka asiantuntijoiden mielestä olivatmerkittäviä uutuuksia. Lukuisia uusiakartonkituotteitakin on Suomessakehitetty viime vuosikymmeninä, muttaniiden merkitystä ei pidetä yhtä suurenakuin paperien kohdalla. Toisaalta,paperien tuotantovolyymit ja sen myötäpaperituotteiden merkitys alalle onollut liiketoiminnallisesti suurempi kuinkartongin.Mielenkiintoisesti kaksi asiantuntijoidennäkökulmasta merkittävintä innovaatiotaon kehitetty niinkin aikaisin,kuin 1940- ja 1950-luvulla. Ne eivätmyöskään edusta alan yrityksille tärkeitäja suuri volyymisiä paperituotteita,vaan pikemminkin kartonkilajeja ja niidenjalosteita. VOIMA-aaltopahvi oli PaperituoteOy:n vuonna 1946 kehittämäinnovaatio, joka aivan ymmärrettävästinähdään nykypäivänä erittäin merkittävänäuutuutena. Pakkauksissa ja kuljetuslaatikoissakäytettävä aaltopahvi onnykyään käytössä lähes kaikkialla, missätavaran kuljetusta tapahtuu. Sen kysyntäja käyttökohteet ovat lukemattomat,vaikka kyseessä on teknologisestimelko yksinkertainen innovaatio; kahdenkartongin väliin aallotettu kolmaskartonki. Toinen merkittävä innovaationon vuonna 1957 markkinoille tullutSATONA-tölkki, niin ikään PaperituoteOy:ltä. Sen ideana oli suojata tölkinsisällä oleva neste bakteereilta ja epäpuhtauksilta.Innovaation perusajatuson edelleen tärkeä ja vastaavat tuotteetovat vieläkin käytössä laajasti liittyen ihmistenjokapäiväiseen elämään.18

PaperikoneteknologiaKuva 11. Paperikoneteknologia: 112 innovaatiota.Kuva 11 esittää paperin ja kartongin valmistusprosessiinliittyviä innovaatioita, joitaSfinno-tietokannassa on yhteensä 112vuosina 1945–2005. Ensimmäisen kahdenkymmenenvuoden aikana teknologisiauutuuksia ilmaantui vähän, vain 11kappaletta. Tähän joukkoon mahtuu kuitenkinyksi erittäin merkittävä innovaatio;A. Ahlström Oy:n valmistama, ensimmäinentäydellisesti Suomessa rakennettuhienopaperikone. Tämä radikaali uutuusotettiin käyttöön vuonna 1948. Myös1960-luvun alussa innovaatiot olivat arkkitehtuuriltaanmittavia. Kone ja Silta valmistivuonna 1961 siihen asti suurimmanpaperikoneen Suomessa ja Valmet Oyvastasi rakentamalla aikansa suurimmanvoimapaperikoneen Euroopassa.1960-luvun lopulta tähän päivään,merkittäviä ja erittäin merkittäviä paperikoneinnovaatioitaon kehitetty melkotasaisesti. Merkitykseltään pieniksi arvioitujainnovaatioita on kuitenkin kehitettyselvästi tiuhempaan viimeisten viidentoistavuoden aikana verrattuna aiempaan,jolloin innovatiivisuus painottuumäärällisesti 1990- ja 2000-luvuille.Toisaalta voidaan ajatella, että 1970- ja1980-luvuilla kehitys on edennyt pidemminaskelin, koska tällöin luodut uutuudetolivat keskimäärin alan kehityksenkannalta merkittävämpiä, vaikka innovaatioitaei kaiken kaikkiaan syntynyt yhtäpaljon kuin viime aikoina.40 vuotta sitten automaatio jaelektroniset järjestelmät alkoivat noustamerkittäviksi tekijöiksi innovaatioidentaustalla. Monet uutuudet kohdistuivatnimenomaan prosessin tehostamiseenerilaisin ohjaus-, mittaus- ja automaatiojärjestelmin,joiden myötä myös tietokoneettulivat mukaan prosessiin. Tästähyvänä osoituksena on vuoden 1971uutuus, Strömberg Oy:n kehittämä ensimmäinenSuomessa teollisesti tuotettavaprosessitietokone, Strömberg 1000.1980- ja 1990-luvuilla paperikoneen kehitysoli monipuolista ja innovaatiot uudistuvatuseita eri paperikoneen osia,kuten märkäpäätä, kuivausta, kalanterointiasekä rullausta ja pituusleikkausta.Huomattavaa on, että tänä aikana Valmetoli kehittämässä erittäin suurta osaauudistuksista ja on näin toiminut merkittävänäedistäjänä suomalaisessa paperikoneteknologiassa.Ehkä huomionarvoisinValmetin innovaatioista on vuonna1996 markkinoille tuotu OPTICOAT -teräpäällystysasemapaperin ja kartonginpigmenttipäällystystä varten.2000-luvulla kehitetyt innovaatiotovat suurimmaksi osaksi arvioitu vähäisestimerkittäviksi. Ne edustavat niinteknologialtaan kuin kehittäjäyrityksiltäänkinhyvin moninaista joukkoa. Vaikkaasiantuntijat eivät pidä viimeisimpiäuudistuksia merkittävinä, on tulevankehityksen kannalta positiivista, ettäalalla on useita yrityksiä, jotka ovat pystyneetosaltaan viemään paperi- ja kartonkikoneteknologiaaeteenpäin ja kyvykkyyttäuudistuksiin on selvästi edelleenkotimaassa olemassa.Osaamisen yhdistäminenMerkittäviä suomalaisen metsäteollisuudentuoteuutuuksia on syntynytpaljon erityisesti pakkaus- ja kartonkipuolella,joista Walkican-järjestelmäon yksi suomalaisen insinöörityöntaidonnäytteistä. Siinä yhdistyvätniin metsäpuolen paperijalostukseenliittyvä osaaminen kuin metallipuolenkoneenrakennusopit.Tämän aseptisen pakkausjärjestelmänansiosta mehujen ja muiden juomiensäilyvyys huonelämpötilassa onhuomattavasti parantunut. Niin näillenestepakkauksille kuin muille pakkausalantuote- ja palvelu-innovaatioille uskotaanlöytyvän kysyntää tulevaisuudessa– maailmanlaajuisesti. Walkicanjärjestelmänjuuret ovat kehittyneetalun perin UPM-Kymmenessä, joka onkunnostautunut erityisesti pakkausmateriaalienosaaja ja kehittäjänä.19

Mekaanisen puunjalostuksenteknologiaMekaanisen puunjalostuksen teknologioihinliittyy eniten innovaatioita metsäklusterinteknologisessa kehityksessäviimeisen kuudenkymmenen vuodenaikana. Näitä mekaanisen metsäteollisuudentuotantoprosessien uudistuksiaon tunnistettu Sfinno-tietokantaanyhteensä 118, jotka on esitetty kuvassa13. Kehityksen painopisteet ovat olleettarkastelujakson alku- ja loppupäässä;ensimmäisten 15 vuoden aikana kehitettiin30 uutuutta ja viimeisen 15 vuodenaikana 49 innovaatiota. Vuosina1960–1990 mekaanisen puunjalostuksentuotantoprosessien kehitys ei ollutyhtä tiivistä, koska näiden 30 vuoden aikanakehitettiin vain 39 innovaatiota.Sotien jälkeen innovaatiot olivatKuva 13. Mekaanisen puunjalostuksen teknologia: 118 innovaatiota.lähinnä uusia puuntyöstökoneita, kutenerilaisia höylä-, pora- ja sahakoneita.Näiden ohella alkoi syntyä uusia ratkaisujapuun kuivaamiseen ja kuorintaan.1960- ja 1970-luvuilla kehityksentulokset ilmentyivät myös puun mittaus-,lajittelu- ja kuljetusinnovaatioina,jota kuvastaa Emwe Oy:n vuonna 1974kaupallistama merkittävä uutuus, Emwe-Timgradersahatavaran lujuuslajittelukone.Muita tarkastelujakson ensimmäistenvuosikymmenien merkittäviäinnovaattoreita olivat A. AhlströmOy etenkin 1950-luvulla, sekä Rauma-Repola Oy 1970–1980-luvuilla, jokamuun muassa kehitti lastulevyprosessinavaintoiminnon, lastuamiskoneenvuonna 1982.1990-luvulla puunjalostuksen prosessi-innovaatioissaalkaa esiintyä yhäuseammin sanaliitteet kuten järjestelmä,linja tai laitteisto. Tämä kertoo siitä,että innovaatiot alkoivat olla useamminkokonaisvaltaisia ratkaisuja tuotannonkehittämiseen eikä vain yksittäisiä koneita.Tähän kategoriaan kuuluu myöserittäin merkittävä, vuonna 2002 syntynytuutuus Optigrader-mittausjärjestelmäpuun laadutukseen. Tämän prosessi-innovaationkehitti Ekspansio EngineeringOy, joka toi 1990- ja 2000-luvuillamarkkinoille useita innovaatiotaedistämään puun laadunmittausta.2000-luvulla teknologia-alan innovaatioitaon kehitetty tiuhaan. Pääasiassa innovaatiotliittyvät automaatioon, tuotantoprosessintehostamiseen ja laadunvarmistamiseen ohjaus- ja mittausjärjestelmienavulla. Aivan viimeisimpienvuosien innovaatiosta osa käsitteleeuusia prosesseja biopolttoaineidentuottamiseksi, kuten pellettien ja risutukkienvalmistamismenetelmät. Tämäosoittaa kasvavaa kiinnostusta uusiutuvienenergialähteiden hyödyntämiseenentistä monipuolisemmin ja tehokkaammin.21

2.4 Yhteenveto metsäalankehityksestäSuomen metsäalaa pidetään usein alhaiseninnovatiivisuuden alana, jonkakehitys olisi ollut hiipumassa viime aikoina.Innovaatioita on kuitenkin syntynyttosiasiassa varsin runsaasti, mistäosoituksena myös tähän tarkasteluuntunnistetut 500 metsäklusterin teknistäuudistusta vuosien 1945 ja 2005 väliltä.Näiden innovaatioiden jaottelu teknologia-alueittainnäyttää, että metsäklusterinteknologinen kehitys on ollut viimeisen60 vuoden ajan monialaista. Innovaatioitaon syntynyt metsätaloudenteknologioissa, paperin ja kartonginvalmistuksessa sekä mekaanisenpuunjalostuksen teknologioissa. Teknisetedistysaskeleet eivät myöskään olekeskittyneet ainoastaan tietylle vuosikymmenellevaikkakin tiettyjä trendejäon havaittavissa.Ajan saatossa metsäalan teknologisenkehityksen painopiste on muuttunut.1940–1960-luvuilla innovaatioitasyntyi määrällisesti vähän, mutta ne uudistivateri teknologia-alueita. 1970-luvullasellun, paperin ja kartongin valmistusteknologiatolivat merkittäviä kehitysalueitaja niihin kohdistuvia uudistuksialuotiin paljon. Paperi- ja kartonkituotteissainnovaatioita syntyi selkeästienemmän vasta 1990- ja 2000-luvuilla,jolloin tuoteuutuuksia kehitettiinpaljon yhä jatkuvan prosessikehityksenohella.Mekaanisen metsäteollisuudenteknologioissa kehityskaari on ollut hiemanerilainen kuin paperi- ja kartonkitoimialalla.Innovaatioita on kehitettymelko paljon jo 1940–60-luvuilla, joidenjoukossa on ollut myös merkittäviäuutuuksia. Tosin myös mekaanisenpuunjalostuksen puolella kehitysintensiteettion noussut 1990- ja 2000-luvuillaja innovaatioita on syntynyt entistäenemmän.Asiantuntijoiden arvioissa nousiesille erityisesti yksi innovaatioajuri – tehokkuus,mikä näkyy niin puun korjuussaja saatavuudessa, massan ja selluloosanvalmistuksessa kuin paperikoneteknologioidenkehityksessä. Tuotantomäärätja laitteistojen koot ovat kasvaneetsamalla kun valmistusprosessiaon kehitetty automaattisemmaksija logistista ketjua metsästä tehtaalle jaedelleen asiakkaalle tiivistetty. Toisaaltavahva strateginen painotus volyymin jakoon kasvattamiseen on heijastunut negatiivisestivaihtoehtoisten tuotteiden,tuotantomuotojen ja alaa muokkaavienuudisteiden asemaan. Teollisuudenalaltaei ole löytynyt kasvualustaa kilpailevilleuusille ratkaisuille tai pientuotannolle,koska tuotantoon tehdyt investoinnitovat olleet todella suuria, ja niiden käyttöajanon pitänyt olla pitkä, 20–50 vuotta.Tämä muodostaa tällä hetkellä yhdenalan suurimmista haasteista kun uudistumiskykyäja uusia tuotteita ja prosessejatarvittaisiin. Saman haasteen edessäon alan tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta,joka tähän asti on pitkällesuuntautunut massatuotannonkehitystarpeisiin.Koko puunjalostuksen arvoketjualkaa metsätaloudesta, jossa innovaatioitaon kuitenkin ollut melko niukalti.Myös paperin ja kartongin valmistustaedeltävässä sellun ja massan valmistuksessauudistuksia on ollut seuraavaa arvoketjunvaihetta vähemmän. Toisaaltasellun ja massan valmistukseen liittyvistäinnovaatioista suuri osa on ollut merkittäviäuudistuksia, soodakattilan kehittämisenmyötä valmistusprosessissatapahtuneet muutokset 1950-luvultaalkaen ehkä merkittävimpänä. Suurinosa metsäklusterin innovaatioistakeskittyykin kahteen arvoketjun myöhempäänvaiheeseen; paperin ja kartonginvalmistukseen, mekaaniseenpuunjalostukseen sekä näiden valmistamiintuotteisiin. Nämä metsäklusterininnovatiivisuuden painopistealueetovat lähempänä arvoketjun loppupäätä.Viimeisen 20 vuoden aikana teknologisenkehityksen fokus on siirtynytkohti metsäteollisuuden lopputuotteitaja niiden valmistusta, joihin yhä suurempiosa koko klusterin innovaatioistaon kohdistunut.Vaikka metsäklusterin innovatiivisuuson tässä tarkastelussa olleiden uudistustenvalossa lisääntynyt, niin samallaviime vuosien innovaatioita katsoessavoidaan havaita, että merkittävämpiäuudistuksia on pystytty kehittämäänsuhteellisesti vähemmän kuinmenneinä vuosikymmeninä. Uudistumisenkannalta oleellisempi kysymysvoikin olla se pystyykö metsäklusterikehittämään merkittävämpiä ja radikaalimpiauutuuksia korkean määränsijasta. Toisaalta täytyy huomioida, että”vanhoilla” innovaatioilla on ollut pidempiaika osoittaa merkittävyytensäkun taas viime vuosina kehitettyjen innovaatioidenmerkitys voi kasvaa ajansaatossa ja olla vuosikymmenen jälkeenjotain muuta kuin nyt arvioitu. Tänäpäivänä havaittu ”keltaisen omenan”innovaatio voi olla kymmenen vuodenpäästä ”punainen omena”. Lisäksi piileviäinnovaatioita tai kesken jääneitä kehityskaariavoi nousta esiin uudestaanmuodostuen mitä arvokkaimmaksi tulevaisuudessa.Tällainen esimerkki voisiolla 1980–1990 -luvuilla kehitetty mustalipeänkaasutusprosessi.22

Selluprosessin kehittämisestä idea biopolttoaineidenvalmistukseenChempolis Oy on kehittänyt 1990-luvun puolivälistä sellun valmistuksen uudellatavalla mahdollistavaa Milox-selluprosessia. Innovaatio mahdollistaa sellun valmistamisenei-puuperäisten kasvien biomassasta kuten oljesta ja ruokohelvestä. Kehitettyäprosessiteknologiaa voidaan hyödyntää myös non-wood-ja non-food-raaka-aineistavalmistettavien biopolttoaineiden tuottamisessa. Globaalien ympäristövaikutustennäkökulmasta viljelykasvien tähteitä kuten olkea hyödyntävään suljettuunprosessiin sisältyy suuria lupauksia paperikuidun, biokemikaalien ja biopolttoaineidenvalmistuksessa.Metsäklusterin uudistumisen ajuritliittyvät laajemmin teknologian kehitykseen,markkinatrendeihin, toimialanrakenteeseen sekä erityispiirteisiin,ja ympäristön ja energiakysymysten korostumiseen.Alan tulevaisuuden innovaatioidennähdään yhtäältä olevanperustutkimukseen pohjautuvia, toisaaltaratkaisujen siirtoon perustuvia jasektoreiden rajapinnoilla syntyviä.Tutkimuslähtöisiä innovaatiolähteitäodotetaan löytyvän etenkin biomassapohjaistentuotteiden, painetunälykkyyden ja nanoselluloosan piiristä.Viime vuosina kasvanut kiinnostusenergiatehokkuutta ja bioenergian tuottamistakohtaan metsäteollisuuden toiminnassatarjoaa puolestaan hyvän esimerkinsektoreiden rajoilla tapahtuvastakehityksestä, joka on avannut laajemmannäkökulman metsäteollisuudenperusraaka-aineen, puun käyttöön.Taustalla ovat vaikuttaneet energian hinnannousu, ympäristön suojelun tärkeysja yleisesti ottaen vihreät arvot, joidenmerkitys tullee jatkossakin vain korostumaan.Toisaalta energian ja raaka-aineidensäästäminen on jo ollut metsäalallamonen innovaation tavoite (tai seuraus),myös biomassan hyödyntäminenenergian tuotannossa ilmenee yksittäisistäinnovaatioista. Esimerkkejä tästäovat muun muassa puupelletti (2000)ja risutukkipaalain (2004). Metsäteollisuudenrooli energiantuottaja Suomessavoi tulevaisuudessa vahvistua entisestäänbiopolttoaineiden parissa tehtävänkehitystyön kautta. Biopolttoaineidenkohdalla tulee hyvin näkyviin myösregulaation – esimerkkinä EU:n tasollavalmisteilla olevat uusiutuvien energialähteidenja niiden käyttöä säätelevätdirektiivit – vaikutus kehitystyönsuuntaamisessa ja uusien innovaatioidensynnyssä.Vesi ja veden käyttö, ehkä yllättävästi,on myös yksi uusista osa-alueista,jossa metsäsektori saattaa yllättää maailmanlaajuisestihyödynnettävissä olevillaratkaisuilla. Metsäteollisuuden prosessitovat perinteisesti vaatineet paljonvettä, mutta uudet menetelmät japrosessin muokkaus on johtamassa tilanteeseen,jossa vesi prosessin jälkeenvoi olla jopa puhtaampaa kuin prosessiinsyötettäessä.Pienet liiketoiminta-alueet tarjoavatlisäksi uudessa tilanteessa kiinnostaviaja kannattavia vaihtoehtoja– suuriin volyymeihin ja tuotantomääriintottuneella metsäsektorilla tämäedustaa kuitenkin uutta ajattelua javaatii uudenlaista näkökulmaa liiketoimintaan.Joka tapauksessa alan yrityksetovat muuttaneet strategioitaan monialaiseensuuntaan ja pyrkivät rakentamaanuudenlaisia arvoketjuja ja arvoverkostoja.Monen muun toimialan tavoinsuomalaisen kemiallisen ja mekaanisenmetsäteollisuuden tulevaisuudenmenestyksen avaimien nähdään liittyvänkiinteästi yritysten kykyyn siirtyä arvoketjussakorkeamman jalostusasteentuotteisiin ja luoda uusia kysyntälähtöisiäkonsepteja. Erityisesti palveluille arvioidaanolevan mahdollisuuksia rajattomasti.23

3Metalliteollisuuden merkittävimmätinnovaatiot 1945–2005Metalliteollisuus on puuraaka-aineenjalostamiseen keskittyneen metsäteollisuudenrinnalla ollut Suomen taloudellisenkehityksen moottori toisenmaailmansodan jälkeisenä aikakautena.Elektroniikka- ja sähköteollisuus onnoussut näiden perinteisten alojen rinnallevasta muutaman viime vuosikymmenenaikana. Teollisuudenalan juuretulottuvat ainakin 1600-luvulle rautamalminjalostamista varten perustettuihinruukkeihin – ensimmäinen ruukkiperustettiin Mustioon vuonna 1616.Ruotsi oli tuohon aikaan Euroopanmerkittävin rautamalmin tuottaja ja nykyisenSuomen alueella oli tarjolla runsaastimalmin jalostamisessa tarvittaviaresursseja; vesivoimaa ja metsää puuhiilenvalmistamiseen. (Herlin 2003; Fiskars1649).Toimialana metalliteollisuudessakatto on korkealla, sillä laajasti ymmärrettynäala kattaa metallien jalostuksenja metallin perusteollisuuden, kone- jametallituoteteollisuuden, kulkuneuvoteollisuudenja sähköteknisen teollisuuden.Liiketoiminta on painottunutselkeästi koneiden, laitteiden ja muidenyritysasiakkaille tarkoitettujen investointihyödykkeidenvalmistukseen. 1Alan nykyisten yritysten ”sortimenttiin”kuuluvat muun muassa jalostetut metallit,paperikoneet ja risteilijät, hissit janosturit, kaivostoiminnassa ja maanrakennuksessakäytettävät laitteet jaedelleen kuntopyörät ja sakset. Metalliteollisuudenosuus Suomen teollisuustuotannostaja viennistä on ollut korkeajo pidempään. Myös alan suora työllistävävaikutus on edelleen huomattava(noin 160 000 -170 000 henkilöä vuositasollavuosien 2000–2008 aikana).3.1 Metalliteollisuudenteknologinen kehitys:Metalliteollisuudeninnovaatiotoiminnan ajuritTässä raportissa lähemmän tarkastelunkohteena olevan toisen maailmansodanjälkeisen ajanjakson alussa Neuvostoliitollemaksettujen sotakorvaustenmerkitys suomalaisen metalliteollisuudenmyöhemmälle kehittymiselleon jakanut mielipiteitä. Joka tapauksessasotakorvaustoimitukset tarjosivatmuun yhteiskunnan rinnalla sodastatoipuvalle Suomen metalliteollisuudellemerkittävän kysyntäpiikin1944–1952 kestäneen korvausjaksonaikana. Suurin osa sotakorvaustilauksistakohdistui nimenomaan metalliteollisuudelleja etenkin suurille ja asemansavakiinnuttaneille yrityksille, joilla olituotantokapasiteettia ja jotka pystyivättäyttämään tuotteille asetetut laatuvaatimukset- Wärtsilä-yhtymä ja ValtionMetallitehtaat (myöh. Valmet) olivatsuurimmat sotakorvaustuotteidentuottajat. Kansallisen tutkimus- ja tuotekehityspolitiikankehityksen kannaltamielenkiintoinen yksityiskohta on se,että sotakorvaustuotteille asetettujenlaatustandardien täyttämiseksi korvaustenorganisoinnista vastanneen SotakorvausteollisuudenValtuuskunnan,Sotevan, kautta kanavoitiin Suomessaensimmäistä kertaa teollisuusyrityksillesuoraa julkista kehitystukea tutkimusjatuotekehitystoimintaan. (Herlin 2003,112-113) Tuotekehitystuista huolimattaajanjaksoa kuvaamaan sopii hyvin lausahdus,”koneita vaan tehtiin, oli innovaatiotatai ei”.Osa sotakorvaustoimituksiin osallistuneistayrityksistä pystyi hyödyntämäänkysyntää strategisesti toimintan-1Metallien jalostus on luonteeltaan prosessiteollisuutta, jolloin tärkeässä roolissa on tehokkaiden prosessien kehittäminen sekä raaka-aineisiin jatuotelogistiikkaan liittyvä osaaminen. Koneenrakennus- ja kulkuneuvoteollisuuden kriittiset tekijät liittyvät asiakastoimialojen tuntemukseen jakykyyn kehittää niille sopivia laitteita. Metallituoteteollisuuden puolella taas on tärkeää hallita raaka-aineen kustannustehokas työstäminen jasiihen liittyvä osaaminen. (Virtanen & Hernesniemi 2005, 40)24

sa ja tuotteidensa kehittämisessä, jolloinsiirtymä korvaustoimitusten jälkeiseenaikaan sujui suhteellisen kivuttomasti.Toisille metallialan yrityksillesotakorvausten päättyminen merkitsituotannon sopeutuksia ja uudenfokuksen ja markkinoiden etsimistä.Haasteellisuutta lisäsi se, että metalliteollisuusoli vielä 1950-luvulla huomattavastimetsäteollisuutta enemmän kotimarkkinasuuntautunut viennin osuudellamitattuna. Tosin tämä vähäisempiriippuvuus vientimarkkinoista suojasisamalla alaa kansainvälisissä suhdanteissatapahtuneilta heilahteluilta. Kuitenkinvasta metsäteollisuuden taantumassa1960-luvulla havahduttiin miettimäänmaan teollisuuden ja vienninrakenteen monipuolistamista. (emt.)Sotavuosia seurannut niukkuus,pula ja pakko selviytyä leimasi myösuusien tuotteiden kehittämistä. Puutettaoli erityisesti energiasta ja taloudellisistavoimavaroista, ja tämä osaltaankannusti etsimään ennen kokeilemattomiaratkaisuja olemassa olevien raaka-aineidenkuten metsän ja puun sekämalmien hyödyntämiseen ilman suuriapääomia. Näissä haastavissa olosuhteissasyntyi joitakin erityisen pitkäikäisiksiosoittautuneita tuotteita ja ratkaisuja.Esimerkiksi Outokummun liekkisulatusmenetelmänkehittämisen taustallaoli tarve löytää sähköuunisulatuksellevaihtoehtoinen, vähemmän energiaavaativa teknologia yrityksen vasta avatullaHarjavallan kuparitehtaalla. PetriBrykin ja Jon Ryselinin johdolla yrityksenmetallurgit ja insinöörit onnistuivatmuuntamaan autogeenisen sulatuksenteorian toimivaksi energiaa säästäväksikaupalliseksi sovellukseksi. Laajasti lisenssoituliekkisulatusmenetelmä levisiseuraavina vuosikymmeninä käyttöönympäri maailmaa. Käänteentekeväänteknologiaan perustuvaa prosessia onedelleen kehitetty ja tänä päivänä noinpuolet maailman kuparimetallin ja noinkolmasosa nikkelin tuotannosta perustuuteknologian hyödyntämiseen. (Herlin2003, 116; Hanniala 2000)Jos sota-ajan jälkeinen pula kannustietsimään ennen kokeilemattomiaratkaisuja, niin toinen tärkeä tekijämetalliteollisuuden kehittymisessäon ollut ennakkoluulottomuus uusienmenetelmien ja teknologioiden käyttöönottamistakohtaan sekä kyky sopeutuanopeasti muuttuviin olosuhteisiin.Uuden kehittäminen ja kokeileminenedellyttää aina jonkin sortin riskinottovalmiuttaja rohkeutta, josta löytyypaljon esimerkkejä suomalaisen metalliteollisuudenhistoriasta. Tähän kytkeytyymyös ”rajoittavan perinteen” puuttuminen;metalliteollisuudelle on olluttyypillistä alhainen hierarkia ja yritystensuhteellisen vähäinen määrä, jotka ovattukeneet uusien tuotantomenetelmienja teknologioiden nopeaa leviämistäja käyttöönottoa yritysten keskuudessa.Tämä on taas näkynyt teollisen rakenteennopeana muutoksena ja joustavanasopeutumisena toimintaympäristössätapahtuviin muutoksiin. Suomalaistenmetallialan yritysten valmiushyödyntää uutta tietotekniikkaa tuotannossaja uusissa tuotteissa ilmentäähyvin matalaa kynnystä tarttua uusiinmahdollisuuksiin. (vrt. Herlin 2003, 162ja 203)Ennakkoluulottomuus ja riskinottovalmiusovat kiteytyneet monissametalliteollisuuden parissa merkittävänuran tehneissä henkilöissä, jotka ovattoimineet pioneereina, tienraivaajinaseuraaville sukupolville - Heikki HerlinKoneella, Matti Kankaanpää Valmetissa,Petri Bryk Outokummussa ja monetmuut eri yrityksissä vaikuttaneet henkilötovat päätöksillään ja teoillaan luoneetpohjaa ja suuntaviivoja tämän päivänsuomalaiselle metalliteollisuudelle.Jo pitkään on ollut tyypillistä, että suomalaistenyritysten parista on lähdettyulkomaille hakemaan uutta oppia,osaamista ja näkökulmia teknologian jaliiketoiminnan kehittämiseen. Monissatapauksissa ulkomailla opissa käyneillähenkilöillä on ollut myös taloudellistataustaa ja resursseja, joka on mahdollistanutlähtemisen mukaan liiketoimintaan.(vrt. Kauppinen 2009, 64)Tavaraliikenteen muutostenvaikutuksistaTavaraliikenteessä tapahtuneet muutokset,ja etenkin konttiteknologian läpimurto1970-luvulla vaikuttivat voimakkaastimyös metalliteollisuuteenniin kansainvälisesti kuin Suomessakin.Standardoitujen konttien ja niiden käsittelyyntarkoitettujen lastaus- ja kuljetusratkaisujenleviäminen kulovalkeanlailla kansainvälisiin kuljetuksiin mullistivattavarankuljetuksen: laivat, junatja rekat eivät enää kuljettaneet yksittäisiätavaroita vaan kontillisia, joita voitiinsiirtää tehokkaasti kuljetusvälineestätoiseen.Kontti-teknologia on ainoastaannäkyvä jäävuoren huippu integroituneestarahdinkuljetusjärjestelmästä, jokatoimiakseen kannattavasti edellyttääsatamat, nosturit, varastot, laivat, junatja rekat yhteen kutovaa verkostoa. Kansainvälisenrahdinkuljetusjärjestelmäntasolla tapahtunut muutos on ollut itseasiassa syvälle menevä, kansainvälistenstandardien mahdollistama systeemineninnovaatio. Se on luonut aivanuudenlaisia liiketoimintamahdollisuuksiaesimerkiksi suomalaisille kuljetus-ja lastauslaitteita valmistaville yrityksille,vähentänyt huomattavasti kul-25

jetuskustannuksia ja mahdollistanutosaltaan globaalin talouden syntymisen.Sekä se on mahdollistanut myöstuotannon maantieteelliseen hajauttamisen,ulkoistamisen ja alihankinnanyleistymisen.Osaamisen kehittäminenKoneenrakennuksen korkeakoulutuson osallistunut metalliteollisuuden kehitykseenhyvinkin konkreettisesti vastaamallatuotekehityksestä yrityksissävastaavien uusien insinöörisukupolvienkouluttamisesta. Teknisten alojenkorkeakoulujen ja metalliteollisuudensuhteet ovat historiallisesti olleet läheisiäja alan koulutus on ollut hyvin käytännönläheistä,ei niinkään tutkimuslähtöistä.Monet professorit ovat myösennen akateemista uraa ehtineet työskennelläteollisuudessa ja näin ymmärtävätyritysten tarpeita.Suomalaiset metalliteollisuudentuotteet ovat viimeisten vuosikymmentenaikana profiloituneet kansainvälisillämarkkinoilla teknologisestiedistyksellisten ratkaisujen puolelle.Kilpailuetua on haettu T&K-toiminnankautta luotavista uusista menestystuotteistaeikä niinkään viimeisen päälleviritetystä massatuotannosta skaalaetuineen.Tämä on luonut sisäsyntyisenpaineen jatkuvalle tuotekehitykselle,jotta asema teknologisessa eturintamassavoidaan säilyttää.Metalliteollisuuden innovaatiotoiminnanajureita käsiteltäessä ei ole syytäunohtaa yleisen suomalaisen keksinnöllisyydenmerkitystä uuden luomisessa.Kansainvälisissä vertailuissa Suomion pitkään ollut yksi maailman johtavistamaista kun tarkastellaan patenttienmäärää suhteutettuna maan väkilukuun.Suuri osa patentoiduista keksinnöistäon (suurten) yritysten kehitystyöntuloksia, mutta myös yksittäistenkeksijöiden patentoimia keksintöjätehdään Suomessa suhteellisen paljon.Eri sektoreiden tuotannollisentoiminnan rooliTeknologian kehitystä metalliteollisuudessaon luonnehtinut pitkälle ongelmanratkaisulähtöisyys- metallialan yrityksetovat ratkoneet muilla toimialoillatoimivien asiakas- ja kumppaniyritystentuotantoon liittyviä ongelmakohtia kehittämälläuusia laitteita ja koneita, parempiaratkaisuja ja järjestelmiä. Sektoritasollasuomalaisella metalliteollisuudellaon ollut vahva yhteys mm. rakennus-,puunjalostus- ja metsäteollisuudenkehitykseen ja myös kaivos-, energia-ja elintarviketeollisuuteen kuljetusvälineteollisuudestapuhumattakaan.Eritoten kotimaisen metsä- ja metalliteollisuudenvälille syntyi ajan kuluessatiivistä yhteistyötä. Esimerkiksimetsäteollisuuden suuret investoinnitpaperin ja sellun tuotantoon 1950-ja 1960-lukujen taitteessa tarjosivat paljontöitä kotimaiselle metalliteollisuudelle;kotimaiset konepajayritykset valmistivatyksitoista vuosien 1957–1963välillä käynnistetystä yhdeksästätoistauudesta paperikoneesta Suomessa(Kauppinen 2009, 67). Metsäsektorinyritykset olivat myös perustaneet omiakonepajoja, jotka alun perin keskittyivätpalvelemaan emoyritystä. Vähitellennäistä yrityksistä kehittyi itsenäisiäkonepajayrityksiä, jotka huolehtivat javalmistivat koneita ja laitteita metsäsektorinyrityksille.PolitiikkaEdellä kuvattujen muutostekijöidenohella politiikka ja politiikan raskassarjalaisetovat näkyvästi vaikuttaneet metalliteollisuudenkehitykseen Suomessa.Kytkös maan ulkopolitiikkaan oli erityisenselvä Neuvostoliitolle maksettujensotakorvausten aikana, mutta myösmyöhemmin metalliteollisuudella olimerkittävä asema Suomen ja Neuvostoliitonvälisessä kaupassa - suuret tilauksettarjosivat mahdollisuuden kehittääteollisuutta ja vaikuttivat näin tuotantoteknologiaanja tuottavuuden kehittämiseen.Toisaalta Neuvostoliitonkaupan on kritisoitu aikanaan vähentäneenalan toimijoiden kannustimia kehittäälaajemmin kansainvälisillä markkinoillakilpailukykyisiä tuotteita, myösNeuvostoliiton tilauskäytäntöjen muuttuminen1980-luvulla heijastui negatiivisestisuomalaiseen metalliteollisuuteen.Ulkosuhteiden ohella alan kehitysliittyy tiiviisti yhteen ympäröivän suomalaisenyhteiskunnan suurten muutosten,teollistumisen ja kaupungistumisenkanssa. Metalliteollisuuteen onnäiltä osin kohdistunut voimakkaitaalue- ja talous-/teollisuuspoliittisia odotuksia- paljaimmillaan linkki politiikkaanon näkynyt valtionyhtiöiden perustamistaja näiden yritysten toimintojensijaintipaikkoja koskevissa päätöksissä.Tunnettu esimerkki on uudenvaltioenemmistöisen teräsyhtiön, Rautaruukin,synnytys ja ensimmäisen tehtaansijoittaminen Raaheen poliittisellapäätöksellä vuonna 1960. Toisaaltaetenkin kolme alun perin valtionenemmistöistämetalliteollisuuden yritystä -Outokumpu, Valmet (vuoteen 1951 astiValtion Metallitehtaat) ja edellä mainittuRautaruukki - ovat näytelleet merkittävääroolia alan kehityksessä. Kyseisetyritykset ovat toistuvasti onnistuneetkehittämään organisaatioitaan,uudistamaan toimintaansa ja tuotevalikoimaansaajan haasteita vastaavallatavalla.26

Metallisektorin yritysten kasvaessaja kansainvälistyessä alan yhteiskunnallinenpainoarvo ei ole ainakaan vähentynyt.Keskeisten metalliteollisuudenyritysten muodonmuutos lähinnäkotimarkkinoille suuntautuneesta kulutus-ja investointitavaroiden tuottajastamonimutkaisten ja teknologisesti jalostuneidenratkaisujen toimittajaksi kansainvälisillemarkkinoille on tehnyt alastakiistattomasti yhden Suomen taloudentukijaloista. Näin ollen toimialanyritysten kilpailukyky, uudistuminen jastrategiset päätökset painopisteiden,sijainnin yms. suhteen koskettavat suoraanja epäsuorasti suurta joukkoa suomalaisista.Tänä päivänä suomalaisen metalliteollisuudenkilpailukyvyn ytimessäon oman tuotekehityksen ohella strateginenkeskittyminen liiketoiminnoissa,ydintoimintoihin kuulumattomanvalmistuksen ulkoistaminen ja kumppanuussuhteetharvempien mutta laajemmistakokonaisuuksista vastaavienalihankkijoiden kanssa, toimintojenkansainvälistyminen ja palvelujen(huolto, ylläpito yms.) kasvava osuusliikevaihdosta. Kauppinen luonnehtii(2009, 59) tätä muutosta metalliteollisuudenyritysten fokuksessa perustavaalaatua olevaksi; ydinosaamista ei enääole tuotanto ja valmistus, vaan tuotekehitysja markkinointi.Suomalaisen metalliteollisuudennykyinen vahva asema perustuu onnistuneeseenkansainvälistymiseen, jokaon tapahtunut pääasiassa viimeistenkahden vuosikymmenen aikana. Vielä1970-luvulla esimerkit kansainvälisestitoimivista yrityksistä olivat harvassa;paikallisten yritysostojen kautta ulkomaisillehissi- ja liukuporrasmarkkinoilleetabloitunut Kone Oy oli käytännössäainoa todella kansainvälinen yritys. Toinenvarhainen kansainvälistyjä oli ValmetOy, jonka vuonna 1960 Brasiliaanperustama traktoritehdas oli ensimmäisiäsuomalaisen metallialan yritysten ulkomailletekemiä tuotannollisia uusinvestointeja.Tässä suhteessa toimiala onvoimakkaasti muuttunut 1980-luvunlopulta alkaen: etenkin suuret suomalaisperäisetmetalliteollisuuden yrityksetovat suuntautuneet kansainvälisillemarkkinoille ja yritysostoin ja investoinneinlisänneet ulkomailla sijaitsevientoimintojen osuutta, samanaikaisestiulkomaiset yritykset ovat hankkineetomistukseensa suomalaisia yrityksiä tainiiden toimintojen osia.Toimialan dynamiikkaMetalliteollisuuden vuosittain aloittaneidenja lopettaneiden yritysten lukumääräon pysytellyt suhteellisen tasaisena2000-luvun alkuvuodet. Vuoden2005 jälkeen alalle tulleiden uusien yritystenmäärä on hienoisesti kasvanut(kuva 14). Alalta poistuneiden ja aloittaneidenyritysten määrät näyttävät lähestyväntoisiaan vuodesta 2007 alkaen.Kuva 14. Aloittaneiden ja lopettaneiden yritysten määrä 2 . (Tilastokeskus)Lukumäärä100090080070060050040030020010002001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008AloittaneetLopettaneet2Tässä tarkastelussa on mukana Metallien jalostus ja metallituotteiden valmistus; Koneiden ja laitteiden valmistus sekä Kulkuneuvojen valmistus27

Kuva 15. Kone- ja metalliteollisuuden tuotannon bruttoarvon kehitys 1995–2007.(Tilastokeskus)mrd. EUR807060504030201001995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007Metalliteollisuus on huomattavasti tasaisempikuin metsäteollisuus, jossavuosittain aloittaneiden yritysten määräon selvästi hiipunut vuodesta 1995alkaen (kuva 1). Metsäteollisuudessavuosittainen uusien yritysten määrä onkuitenkin huomattavasti pienempi kuinmetalliteollisuudessa. Toisaalta, kuvakertoo myös siitä, että metalliteollisuuson pystynyt uudistumaan ja houkuttelemaanalalle uusia yrittäjiä. Vuonna2008 uusia aloittaneita yrityksiä oli 843.Metalliteollisuuden tuotannonarvo on kasvanut tasaisesti vuodesta1995 kuten kuva 15 osoittaa. Vuodesta2004 alkaen kasvukäyrä on kuitenkinlähtenyt jyrkkään nousuun. Kun tarkastellaantoimialoittaista tuotannonarvon nousua (kuva 16) niin huomataan,että koneiden ja laitteiden valmistus(TOL 29) on isoin sekä suurimminkasvava sektori. Se on kasvanut vuoden1995 6.9 miljardista eurosta vuoden2007 17.3 miljardiin euroon. Kaikenkaikkiaan tuotannon arvo on hiemankasvanut tai pysynyt suhteellisen vakaanavuodesta 1995 useilla metalliteollisuudenaloilla paitsi metallijalostuksessa(TOL 27) ja metallituotteiden valmistuksessa(TOL 28), sekä jo mainitussakoneiden ja laitteiden valmistuksessa.Metalliteollisuuteen luokiteltavallaradio-, tietoliikenne sektorilla (TOL 32)kasvu on ollut räjähdysmäistä 90-luvunloppupuolella johtuen matkapuhelinvalmistuksenkasvusta. Tämä sektori eitosin ole tässä tarkastelussa mukana.Kaikissa metallisektorin dynamiikkaakuvaavissa aikasarjoissa niin vuosittainaloittavien yritysten määrässä, tuotannonarvon ja viennin kehityksessäkuin T&K-menoissa näkyy sama trendi,joissa kaikissa huomataan kasvun tilapäinenpysähdys 2000-luvun alkuvuo-Kuva 16. Kone- ja metalliteollisuuden alojen tuotannon bruttoarvon kehitys 1995–2007. (Tilastokeskus)201827 Metallien jalostus161428 Metallituotteidenvalmistus pl. koneetja laitteet28mrd. EUR121086420199519961997199819992000200120022003200420052006200729 Koneiden jalaitteiden valmistus31 Muu sähkökoneidenja -laitteiden valmistus34 Autojen japerävaunujen valmistus35 Muu kulkuneuvojenvalmistus

Kuva 17. Metalliteollisuustuotteiden viennin arvon kehitys. (Tilastokeskus)302520mrd. EUR1510501995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007Vienti yhteensä Vienti EU-maihin Vienti EU:n ulkopuolisiin maihinKuva 18. Metalliteollisuuden tutkimus- ja kehitystoiminnan menot. (Tilastokeskus) 3600500400Milj. EUR30020010001995 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007sinen kohdalla. Tätä silloisesta taloudenpienoisesta taantumasta johtuneestanotkahdusta lukuun ottamatta metalliteollisuudenkehitys on ollut vuodesta1995 alkaen nousujohteista. Muunmuassa metalliteollisuustuotteiden kokonaisviention tasaisesti kasvanut jaEU-maihin suuntautuva vienti näyttäisiolevan hieman EU:n ulkopuolisiin maihinsuuntautuvaa vientiä suurempaa,ero näyttää myös edelleen kasvaneen2000-luvulla kuten kuva 17 osoittaa.Metalliteollisuuden tutkimus- jatuotekehitystoiminta on ollut tasaista,suurempia notkahduksia T&K-menoissa4 ei ole tapahtunut 2000-luvun alkualukuun ottamatta. T&K-menot ovat kuitenkinyli kaksinkertaistuneet vuodesta1995 vuoteen 2007 (kuva 18). Metalliteollisuusyrityksetovat tasaisesti luoneetuusia innovaatiota markkinoille säilyttäenalan kilpailukykyisenä.Vaikka metalliteollisuuden viimeaikainenkehitys näyttää edellä esitet-3T&K-menot sisältävät TOL luokat 27-29 ja 34-35. Tämä kuva ei sisällä TOL 31-luokkaa.4Tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot sisältävät palkkausmenot, ostetut palvelut, muut käyttömenot sekä investointi ja hankintamenot.29

man reilut sata innovaatioita ovat valikoituneetalkuperäisestä 2046 innovaatiostatyöpajoissa käytyjen keskustelujenja asiantuntijoiden omien arviointienavulla.1. Metallinjalostus ja materiaalit (metallinjalostukseenja raaka-aineisiinliittyvät teknologiat)2. Liikkuvat työkoneet (metsä- ja maatalouskoneet)3. Moottorit ja meritekniikka (ml. potkuritja laivat)4. Siirto, kuljetus ja kontit (ihmisten taitavaroiden siirtämiseen liittyvät teknologiat)5. Metsä, paperi ja energia (metsäteollisuuteenliittyvät metallipuolen teknologiat)6. Murskaimet ja porakoneet (rikottamiseenliittyvät teknologiat)7. Muut metallituotteet (kuluttajillesuunnatut tuotteet).Täytyy kuitenkin muistaa, ettämetallialan innovaatioista vähäisenkinmerkityksen saaneet innovaatiotovat suhteellisen merkityksellisiä ottaenhuomioon alkuperäisen innovaatioidenmäärän (n=2046), josta merkityksellisteninnovaatioiden joukko (n=111)on valikoitunut.Metallialan liiketoiminta ja tuotekehityson Suomessa perinteisesti painottunuteri toimialoilla toimivien yritysasiakkaidentarpeisiin kehitettyihin koneisiin,laitteisiin ja kuljetusvälineisiin. Metallisektorintuotteet ja tuotekehitys ovatolleet ja ovat luonteeltaan ennen kaikkeaintegroivia; muuta (tuotannollista)toimintaa tukevaa ja mahdollistavaa. Toisaaltatäytyy muistaa, että kulutustuotteidenvalmistus oli suhteellisen yleistämetalliteollisuudessa 1900-luvun alkupuoleltaaina 1960/1970-luvuille saakka(vrt. Strömbergin hellat ja Rosenlewinjääkaapit, pakastimet yms. koteihintarkoitetut tuotteet), mutta sittemminsuomalaiset metallialan yritykset ovat lisääntyvässämäärin erikoistuneet yritysmarkkinoihin;metallialan yritysten valmistamialaitteita, koneita ja kuljetusvälineitätarvitaan laajasti eri sektoreilla taloudellisentoiminnan harjoittamiseen.Nämä metalliteollisuuden markkinoitakuvaavat painotukset näkyvät selvästimyös alan merkittäviksi arvioitujen innovaatioidenjoukossa.Metallinjalostus ja materiaalitMetallinjalostukseen ja materiaaleihinkuuluviksi tunnistettiin yhteensä 17innovaatiota (kuva 20). Näistä kolmeon arvioitu erittäin merkittäviksi; OutokumpuOy:n liekkisulatusmenetelmävuodelta 1947 sekä 80-luvun loppupuolellakaupallistetut NEO- ja NEO-REM-magneetit. Kuparimalmin liekki-Seuraavilla sivuilla kuhunkin luokkaansijoitettuja innovaatioita on kuvattu rattaina,muttereina ja naulankantoina.Isoimmat rattaat kuvaavat merkitykseltäänsuurimpia innovaatioita kyseiselläalalla, mutterit puolestaan merkittäviäja naulankannat merkitykseltään vähäisempiäinnovaatioita. Asiantuntijatovat siis jakaneet innovaatiot kolmeenmerkittävyys-luokkaan sen mukaan,kuinka suuri niiden merkitys on ollutmetallisektorin kehityksessä. Merkitystäei siis arvioitu ainoastaan yhden alan/luokan kehitykseen vaan koko metalliteollisuudenkannalta. Sfinno-tietokannanpohjalta tiedossa myös yksittäisteninnovaatioiden kaupallistamisvuosi, jokamahdollistaa metallialan kehityksenajallisen tarkastelun määrällisesti (innovaatioidenmäärä tietyllä aikavälillä), ettälaadullisesti (innovaatioiden merkittävyystietyllä aikavälillä).Kuva 20. Metallinjalostus ja materiaalit: 17 innovaatiota.31

sulatusmenetelmää voidaan pitää yhtenämaailmanlaajuisesti merkittävänäerikoistekniikkana metallurgian alallaminkä arvostus on entisestään kasvanutenergia- ja ympäristöasioiden tärkeydenmyötä.NEO- ja NEOREM-magneetit puolestaanmahdollistavat monien muidenalojen innovaatioiden kehittämisen, silläniiden avulla pystytään hetkellisestihyödyntämään suuri teho energiatehokkaasti.Muuan muassa yksi suomalaisenmetalliteollisuuden peruskivistä– hissiteollisuus – hyödyntää tuotteissaanNeorem-kestomagneettienantamaa tehoa. Innovaatioista ensimmäinenNEO-magneetti on myös OutokumpuOy:n kaupallistama, jonkaomistukseen magneetit päätyivät englantilaisenyritysoston myötä. NEOREMmagneetitovat puolestaan NeoremMagnets Oy:n kehittämä ja kaupallistamainnovaatio, joka perustuu japanilaiseenkeksintöön. Neorem Magnets Oyon lähtöisin Outokumpu Oyj:stä.Yleisenä huomiona metallinjalostuksenja materiaalien alalta voidaan todeta,että suuri osa merkityksellisistä innovaatioistaon suhteellisen nuoria -useat on kehitetty ja kaupallistettu 80-ja 90-lukujen välissä. Outokumpu Oy:nohella myös Rautaruukki on kunnostautunutmetallinjalostukseen ja materiaaleihinliittyvien innovaatioiden kehittäjänä.Rautaruukki on kehittänyt mm. erilaisiateräslaatuja kuten myös imatralaisenOvako Oy:n (ent. Imatra Steel Oy) kehittämäteräslaatu, joka omaa erinomaisenlastuttavuus ominaisuuden.Lupaavana tulevaisuuden innovaationa,jonka vaikuttavuutta on vaikeaarvioida nykyhetkellä, pidetäänVSF-nesteuuttoa. Myös tämän kupariteknologiaanliittyvän menetelmäntaustalla on tuttu nimi, Outokumpu Oy.Patentin hyödyntämisen merkitysNEOREM-kestomagneettien juuret ovat Aasiassa sillä niiden teho perustuu harvinaisiinmaametalleihin, joita esiintyy Kiinassa sekä itse magneettikeksintö on japanilaistakäsialaa. Suomessa puolestaan osattiin hyödyntää tämä keksintö, ja jalostaa siitäuseita innovaatioita. Näiden kestomagneettien avulla on Suomen metalliteollisuuteenmuodostunut useita menestyneitä teollisuuden aloja, kuten hissien ja laivojenmoottoreiden sekä potkureiden valmistusta. Kestomagneetteja löytyy useista muistakintuotteista kuten autojen pienistä sähkömoottoreista, matkapuhelimista ja tuuligeneraattoreista- ympäri maailman. Magneettituotannosta on saatu kasvatettuakannattavaa liiketoimintaa myös itsenäisesti mutta ilman kyseisen innovaation hyödyntämistämonet Suomen metalliteollisuuden kannalta merkitykselliset alat eivätolisi saavuttaneet sitä kilpailukykyä mikä niillä tänä päivänä on.Liikkuvat työkoneetYhteensä liikkuvat työkoneet ryhmässäon 20 innovaatioita (kuva 21). Tähänluokkaan kuuluu muun muassa metsäjamaataloudessa käytettäviä työkoneita.Monet esitettävät metsäkoneinnovaatiotovat osin päällekkäisiä aiemminesitellyn metsäsektorin metsätalouteenKuva 21. Liikkuvat työkoneet: 20 innovaatiota.liittyvien innovaatioiden kanssa, sillä1960-luvulla alkanut metsäteollisuudenkoneellistuminen vaikutti luonnollisestimyös suomalaiseen metsäkonejamuuhun työkoneteollisuuteen. Monetteollisuuden sektoreista kun ovatvahvasti linkittyneinä toisiinsa.Puunkorjuuteknologioiden kehitykseen60- ja 70-luvulla suuresti vaikut-32

Tässä asiantuntijoiden arviossaAquamastereita suuremman huomionovat saaneet toinen suomalaisen meritekniikkaosaamisenkultakimpale eliAzipod-potkurijärjestelmät, joiden kehityksentaustalla on ABB Azipod Oy.Sähköisten Azipod-potkureiden kehityksenaloitti ABB Oy yhdessä Merenkulkulaitoksenja Masa-Yards Oy:n kanssavuonna 1989. ABB:n moottoriosaamisenjuuret ulottuvat kuitenkin jo60-luvun alkupuolelle Strömberg Oy:naikoihin, jonka sähkösiirto-osaaminenoli huippuluokkaa ja jolloin kehitettiinensimmäinen synkronimoottori.Molempien, sähköisten ja mekaanisten,potkurilaitteiden valmistus onluonut Suomeen osaamista ja tietotaitoa,joka on mahdollistanut laajan alihankintaverkostonsyntymisen sekä konepajapuolellevalmistukseen että insinööritoimistoihinlaitteiden suunnitteluun.Toinen meritekniikkaosaamisentukijalka potkurivalmistuksen ohellaovat laivojen moottorit, joiden kehittämisessäon ollut suuressa roolissaWärtsilä Finland Oy. Yksi sen tuoreimmistainnovaatioista on 2000-luvun al-Jäänmurtajista loistoristeilijöihinkupuolella lanseerattu maakaasulla sekädieselöljyllä toimiva laivanmoottori,joka on arvioitu erittäin merkittäväksitässä meritekniikka ja moottorit ryhmässä.Potkureiden lisäksi myös ABB Oyon kehittänyt moottoreita kuten kestomagnetoiduntahtimoottorin (Drivelow voltage permanent magnet motor)vuonna 2003, joka on arvioitu erittäinmerkittäväksi metalliteollisuudenkehityksen kannalta.Suomalainen laivateollisuus onkunnostautunut myös jäänmurtajienvalmistuksessa, joiden kehitys on lähtenytliikkeelle arktisen merenkulun ymmärtämisestä,joka on pitkälti peräisinkäytännön kokemuksesta. Kuvasta 22löytyy esimerkiksi jo vuonna 1952 valmistettujäänsärkijä INTO. Suomalainenpotkurilaitteiden kehitystarina nivoutuumyös jäänsärkijöiden valmistukseen,sillä potkuriosaaminen on osaltaanmonimutkaisten jäänmurtajateknologioidenymmärtämisen tulosta.Nykypäivän loistoristeilijät ovatpuolestaan suomalaisen vuosikymmentensaatossa kerääntyneen ja vahvistuneenosaamisen todellinen taidonnäyte.Arktisen merenkulun olosuhteiden tuntemuksesta on suomalaiselle laivateollisuudelleollut huomattavaa hyötyä. Muun muassa menestyksekkään suomalaisen potkurilaitevalmistuksenopit juontavat juurensa nimenomaan jäänmurtajien valmistukseen,jonka myötä laivan potkureiden toiminnasta vaativassa ympäristössä onsaatu arvokasta tietoa. Esimerkiksi sähkömoottorilla toimivia Azipod-potkureita tarvitaanniin jäisillä alueilla kulkevissa aluksissa kuin Karibialla seilaavissa loistoristeilijöissä.Jäänmurtajien valmistus sotakorvaus toimintana - aikana jolloin koneita vain valmistettiininnovaatioista välittämättä – on luonut suomalaiseen teollisuuteen ainutlaatuistaosaamista, jonka merkitystä ei jäänsärkijä INTOn valmistumisen aikoihin1950-luvun alussa osattu ennustaa. Monimutkaisten jäänmurtajien valmistuksestaon karttunut sellaista tietotaitoa, jota voimme edelleen ihailla niin potkurivalmistuksessaettä isojen risteilijöiden valmistuksessa.Siirto, kuljetus ja kontitSiirto, kuljetus ja kontit luokkaan kuuluviksiasiantuntijat tunnistivat yhteensä12 innovaatiota, joista kolme on arvioituerittäin merkittäviksi. Vahvimmintässä ryhmässä näkyvät hissitoimialasekä erilaiset nosturit, joita alettiin kehittääkonttikuljetuksen yleistyessä. Tämänryhmän juuret juontavat pitkälle,ja alan kehityksen kannalta merkityksellisiäinnovaatioita on kehitetty jo 40-luvultalähtien kuten kuva 23 osoittaa.Hissien kehityksestä on arvioitukaksi innovaatiota erittäin merkittäviksi;Monospace hissijärjestelmä ja Eco-Line -hissisarja. Näiden innovaatioidentaustalta löytyy pitkän perinteen hissituotannossaomaava KONE Oyj. Molemmatinnovaatiot liittyvät yrityksenkehittämään niin sanottuun konehuoneettomaanhissi-ratkaisuun. Yllä olevastakuvasta 23 löytyy myös muita KO-NEen kehittämiä aikansa uutuuksia kuten50-luvulla käyttöön otettu ”kokoavavalintaohjaus” -järjestelmä tai niin kutsutut”ajattelevat hissit”. Paitsi, että KO-NE on tunnettu hisseistään, on se historiansaalkuaikoina kehittänyt myös erilaisianostimia ja nostureita, jotka sittemmineriytettiin omaksi liiketoiminnakseenKonecranes Oy:ksi. Nämä KO-NEen juuret näkyvät tässä arvioissa yhtenänaulankantana, eli vuonna 1965kaupallistaman konteinernosturi innovaationmuodossa.Toinen suomalainen kontinkäsittelyynerikoistunut yritys on Cargotec Oy,jonka tuotemerkki satamanostureissaon Kalmar. Tämä liiketoiminta on lähtöisinpuolestaan Valmetin lentokonetehtaalta,ja päätynyt Cargotec Oy:n omistukseenvuonna 1997 Partek Oyj ostettuaOy Sisu Ab:n toiminnot, joka olipuolestaan muutama vuosi aiemmin34

ostanut Valmet Oy:n materiaalinkäsittelyliiketoiminnan.Valmetin osaaminenon lähtöisin jo 40-luvun lopulta, jolloinse valmisti ensimmäisen trukkinsa nimeltäänVALMET-haarukkatrukki. Tästäosaamisesta kumpuaa myös yksi siirto,kuljetus ja kontit -ryhmän erittäin merkittävistäpidetyistä innovaatioista; Valmet-välisarjan trukkimallisto vuodelta1982. Aikaisempia Valmet Oy trukki-innovaatiotaovat jo mainittu haarukkatrukkisekä Pinoava lukki-trukki 70-luvunalusta. Merkittäväksi innovaatioksion arvioitu myös konttilukki - laite, jollasiirretään ja pinotaan kontteja terminaaleissa.Kuva 23. Siirto, kuljetus ja kontit: 12 innovaatiota.Metsä, paperi ja energiaHuomattava osa, lähes joka viides,asiantuntijoiden alkuperäisestä metallininnovaatioiden listasta esiin nostamastainnovaatiosta kytkeytyy metsä-,paperi- ja energiateollisuuteen. Kasvavametsäteollisuus tarjosi kysyntälähtöisenajurin suomalaisen metalliteollisuudenkehittymiselle toisen maailmansodanjälkeisinä vuosikymmeninä – konepaja-yrityksetkehittivät uusia koneita jalaitteita metsä- ja paperiteollisuuden tarpeisiinja loivat samalla erikoisosaamista,jolle löytyi kysyntää kotimaan ohellamaailmanmarkkinoilta. Suomalaistenmetalli- ja konepajayritysten innovaatiotovat olleet keskeisessä roolissa erityisestipaperi- ja selluloosavalmistuksessa ja eiolekaan liioiteltua sanoa, että konepajayrityksetovat vuosikymmenten saatossavastanneet merkittävästä osastametsäteollisuuden tutkimus- ja tuotekehitystoimintaa.Suomalaisen metsä- ja metalliteollisuudenuutta luovan symbioosin voimaaosoittaa se, että yli puolet tähänKuva 24. Metsä, Paperi ja Energia: 21 innovaatiota.35

luokkaan sijoitetusta metallin innovaatiostaarvioitiin erittäin merkittäviksi jaloputkin merkittäviksi. Ajallisesti innovaatiotsijoittuvat kahteen ryppääseen,pienempi joukko pääasiassa 1950-luvulleja selvä enemmistö 1970-luvunpuolivälin ja 1990-luvun puolivälin väliselleajanjaksolle (kuva 24).Metsä- ja paperiteollisuuteen liittyviämetallin innovaatioita tarkemmintarkasteltaessa voidaan erottaa erityisestikolme osa-aluetta, joita suomalaisetyritykset ovat voimakkaasti uudistaneet.Yksi näistä on sellun valmistus, toinenmetsäteollisuuden energiantuotanto jakolmas paperikoneteknologia. Suurinosa merkittäviksi arvioiduista innovaatioistaon konepaja-yritysten tekemiä, vähäisemmässämäärin metsäyhtiöiden.Selluvalmistuksessa käytettävientekniikoiden ja laitteistojen kehittämisessäesiin nousee erityisesti kaksi konepajayhtiötä,A. Ahlström Oy ja TampellaOy Ab, sekä metsäyhtiöiden puoleltaYhtyneet Paperitehtaat Oy, jolla olioma konepaja 5 koneiden ja laitteidenvalmistukseen.Kolme Yhtyneet PaperitehtaatOy:n ja sen konepajapuolen tytäryhtiöJylhävaara Oy:n innovaatiota arvioitiinerittäin merkittäväksi. Yhtyneiden selluloosankeittomenetelmä (1954) edustaakemiallisen sellun valmistuksenpuolta kun taas Jylhävaaran automaattinenkuormituksen säätölaite massanjauhimiin(1958) kehitettiin mekaanisenmassanvalmistuksen tarpeisiin.Yhtyneiden yhteistyössä Jylhävaarankanssa 1970-luvun puolivälissä kehittämäkuumahierto-menetelmä (1976)liittyy myös mekaaniseen massanvalmistukseen;esimerkit Ruotsista ja Pohjois-Amerikastatoimivat kannustimenakun Yhtyneet päätti rakentaa KaipolaanJylhävaaran teknologiaan perustuvankuumahiertämön.Tampellan kohdalla sellutehtaidensoodakattiloiden valmistuksesta muodostuimerkittävä liiketoiminta-alue1960-luvulta lähtien, mutta kehitystyötäja kauppaa kattiloilla oli tehty huomattavastipidempään. Tampellan soodakattilavuodelta 1950 sisälsi kemikaalientalteenoton ja höyryntuottamisenperusprosessit, uusi ”Tampella-prosessi”toi markkinoille sulfaattikemikaalien talteenottoprosessin1968, ja vuonna 1986esitelty keksintö mahdollisti sulfaattikeitonjätelipeän, ns. mustalipeän, haihdutuksenkorkeaan kuiva-aineeseen. Sellutehtaidenprosessit olivat myös Ahlströminotsonivalkaisun ja sekoittimen(1993) kehittämisen kohteena.Tampella ja Ahlström olivat näkyvässäroolissa myös metsäteollisuuden energiantuotannonkehittämisessä 1970- ja1980-luvuilla. Asiantuntijat arvioivat erittäinmerkittäviksi Tampellan leijupolttotekniikan(1982) sekä Ahlströmin kiertopetitekniikkaanperustuvan Pyroflowpolttomenetelmän(1978) ja hiilen kaasutukseenperustuvan kiertomassa kaasuttimenvuodelta 1991. Ahlströmille Pyroflow-menetelmä antoi vahvan jalansijanmarkkinoilla – esimerkiksi vuonna 1987yrityksen osuus oli noin 40 prosenttiakoko maailmassa myydyistä leijupetikattiloista.Yritysten tekemät innovaatiotovat heijastuneet laajemmin energiatoimialan,erityisesti jätteiden polton ja laitteistojenkehitykseen.1990-luvun puolivälissä toteutetuissayritysjärjestelyissä Tampellan jaAhlströmin selluteknologia ja niidenedelleen kehittäminen siirtyi uusilleomistajille. Foster Wheeler AG osti AhlströmPyropowerin liiketoiminnan 1995ja toiminta ja Pyroflow -tekniikan kehittäminenon Suomessa jatkunut FosterWheeler Energia Oy toimesta. Tampellamyytiin 1996 Kvaernerille, joka perustiKvaerner Pulping Oy:n (myöh. KvaernerPower). Kymmenen vuotta myöhemmin2006 Metso hankki omistukseensaKvaerner Power Oy:n, johon kuuluivatmyös keskeiset osat Tampellan entisestäkattilaliiketoiminnasta.Valmet Oy:n (nyk. Metso Oyj) paperikoneisiinja paperinvalmistuksenteknologiaan liittyvät innovaatiot muodostavatoman 1970- ja 1980-lukujeninnovaatioissa erottuvan ryhmänsä.Metallisektorin asiantuntijat arvioivaterittäin merkittäviksi massansyötön japrosessien ohjauksen kannalta keskeisenpaperikoneen perälaatikon kehittämiseenliittyvät Sym-Drain Concept(1976) ja SymFlo -perälaatikko (1983)innovaatiot sekä Super PGW painehiontamenetelmän(1988). Myös kolmemuuta Valmetin vuosille 1986 ja 1988sijoittuvaa innovaatiota arvioitiin merkittäväksipaperikoneteknologian kehittymisenkannalta. Valmetin rooli suomalaisenpaperikoneteknologian edistäjänätuli näkyviin myös metsäsektorinasiantuntijoiden arvioidessa alansainnovaatioiden merkittävyyttä.Metallisektorin asiantuntijoiden arviotmetsä- ja paperiteollisuuden innovaatioidenmerkittävyydestä osuvat hyvinyhteen metsäsektorin asiantuntijoidennäkemysten kanssa; relevanteimmatluokat metsäsektorin innovaatiotarkastelussaedellä ovat sellu/massaprosessiteknologiaja paperikoneteknologia.5Yhtyneet perusti Jylhävaara Oy:n 1940 valmistamaan “erilaisia konepajateollisuuden tuotteita sekä ulkopuolisille tilaajille että yhtymän omilletehtaille ja toimia samalla varsinkin yhtymän Valkeakoskella sijaitsevien tuotantolaitosten keskuskorjauspaikkana” (Kemppinen 1956, 34).36

Kaivostoimintaan ja maanrakentamiseenliittyvät koneetTällä osa-alueella kotimaisen innovaatiotoiminnankehittymisen taustalla onnähtävissä vahva paikallisten olosuhteidenvaikutus. Suomen kallioperästä onensinnäkin löydetty mineraaleja, joilleon ollut käyttöä ja jotka ovat taloudellisestihyödynnettävissä. Toiseksi suurinosa kallioperästä on graniittia, jokalujuutensa vuoksi asettaa haasteita kaivostoiminnassaja maanrakentamisessakäytetyille menetelmille ja laitteille.Ajallisesti osa-alueen innovaatiotjakaantuvat suhteellisen tasaisesti1960- ja 2000-luvun väliin (kts. kuva25 yllä). Kahdeksantoista innovaatiotaesivalitusta 111:sta metallisektorin innovaationlistasta sijoittuu tähän luokkaan.Näistä neljä on arvioitu toimialankehityspolkujen kannalta erittäin merkittäviksi.Kaivostoiminnan ja maanrakentamisenkoneiden suunnittelu ja rakentaminenon innovaatioiden valossa vahvastiollut kahden eri yrityksen pelikenttäSuomessa. Vuonna 1915 perustettuLokomo Oy ja myöhemmin Nordberg-LokomoOy on ollut aktiivinen uusienratkaisujen kehittäjä murskauksessavaikka yritysfuusioiden myötä nimion muuttunut useampaan otteeseenja nykyään toiminta on osa Metso konsernia.Tamrock Oy on toinen suomalainenkaivos- ja maanrakennusalan koneidentuotekehittäjä. Tamrock syntyikun Tampellan paineilmakoneosastostamuodostettiin vuonna 1969 konserninitsenäinen divisioona. Yrityskaupanmyötä Tamrockista tuli Sandvik Groupinosa vuonna 1997.Kaivostoimintaan ja maanrakentamiseenliittyvien koneiden kehittymiseenovat voimakkaasti vaikuttaneetedistysaskeleet eri teknologia-alueillahydrauliikasta, automaatioon ja edelleenICT sovelluksiin ja materiaalitekniikkaan.Tamrock Oy:n nesteporakone(1975) on esimerkki hydraulisen tehonsiirronsoveltamisesta poraukseen– nesteporakoneessa öljy korvasi paineilmanja energia syötettiin sähkökaapelilla.Tamrock Oy:n tietokoneohjattulouhintalaite Datamatic Jumbo vuodelta1985 on puolestaan esimerkki tietotekniikansoveltamisesta haastaviintyöskentelyolosuhteisiin. Tela-alustainenliikkuva kivenmurskain Citycrusher(1992) ja avolouhoksille kehitetty Lokolink(1993) kivenmurskaus- ja kuljetusjärjestelmäedustavat Nordberg-Lokomonerittäin merkittäviksi arvioituja innovaatioita.Tulevaisuudessa laitteidensähköistys käyttövoiman lisäämiseksion yksi todennäköinen kehityssuuntatällä osa-alueella.Kuva 25. Kaivostoimintaan ja maanrakentamiseen liittyvät koneet:18 innovaatiota.37

Muut metallituotteetMetallisektorin innovaatioiden tarkastelussaviimeisen luokan muodostavatsellaiset tuotteet, jotka eivät luontevastiolisi sijoittuneet muihin edellä esiteltyihinluokkiin. Tähän luokkaan sijoittuiasiantuntijoiden arvioissa kymmeneninnovaatiota esikarsitusta 111 innovaationjoukosta (kuva 26). Pääpainoon erilaisissa työkoneissa ja kulutustuotteissahitsauslaitteista, lukkoihin jahanoihin.Työkonepuolelta erittäin merkittäviksiinnovaatioiksi arvioitiin PCE EngineeringOy Ab:n 1980-luvun puolivälissäkehittämä uusi hiljaisen betoninhiertotiivistystekniikka ja käyttöönottoElematic-extruder ontelolaatan valukoneessa.Kemppi Oy:n raskaan teollisuudentarpeisiin kehittämä KEMPO_MIG_tuoteperhe (1997) muodostuu invertteritekniikkaa soveltavista hitsauskoneista.Oras Oy:n 1970-luvulle sijoittuvatvesihanoihin liittyvät innovaatiot ovattulleet tutuiksi eri sukupolvien suomalaisille.Yritys toi markkinoille 1973 Äänettömätvesihanat -sarjan, johon kuuluvatmuun muassa Oras-Bidetta, Miska-yleissekoitin,Oras-Euroterm-sekoitin,sekä Oras-paneeli. Oraksen vipuhana(1975) on esimerkki siitä, miten tuotekehitysvoi onnistuessaan lisätä kuluttajatuotteissakäytettävyyttä; vipuhanassaveden sekoitus- ja sulkutapahtumaon yhdistetty. Oraksen vipuhana ontarjonnut innostavan käyttäjälähtöisenesimerkin, jota monet muut yrityksetovat myöhemmin hyödyntäneet tuotekehityksessään.Lukkopuolella Abloy Oy on onnistuneestituonut markkinoille uusia innovatiivisiatuotteita vuosikymmenestätoiseen ja yrityksen nimestä on tullutsuomenkielessä lähes synonyymilukoille. Yrityksen sylinteririippulukko(1963) klassikko, Control- ja Combiseclukitusjärjestelmätvuodelta 1988 hyödynsivätuutta tekniikkaa ja tarjosivatkuluttaja- ja yritysasiakkaille infrapunaavaimellaohjattavan kodin tai toimistonkeskuslukitus- ja turvajärjestelmän.Innovaatioiden merkittävyys ei oleaina kiinni tuotteen monimutkaisuudesta;Fiskars toi markkinoille 1958 itselukitsevanL-ruuvin ja mutterin, joka olivarustettu ruuvin tai mutterin löystymisenja irtaantumisen estävällä nylontapilla.Tämä näennäisesti pieni uudistusosoittautui merkittäväksi varmuutta lisääväksitekijäksi useissa käyttökohteissaja olosuhteissa, joissa ruuvin ja mutterinkiinnityskyky on toistuvasti koetuksellaesimerkiksi liikkuvien osien, tärinäntai voimakkaiden lämpötilan vaihteluidenvuoksi.Kuva 26. Muut metallituotteet: 17 innovaatiota.3.4 Yhteenveto metalliteollisuudenkehityksestäToimialan kehitys toisen maailmansodanjälkeen Suomessa perustui ensimmäisessävaiheessa mekaniikkaanja hydrauliikkaan. Teknologinen uudistuminentapahtui 1960 ja 1970-luvuiltalähtien sähköistyksen ja elektroniikanmuodossa, jonka tavoitteena useinoli tuotannon automatisointi. Seuraavamerkittävä teknologinen hyppäys tapahtuitietotekniikan, tietojenkäsittelynja tuotteisiin lisätyn ”älykkyyden” kautta.Teknologiset hyppäykset ovat merkinneetuusia yrityksiä ja liiketoimintoja,jotka metallisektorin sisällä tuottavatja kehittävät tuotteita ja palveluja niinmetallisektorin globaaleille merkittävillesuomalaisille toimijoille kuin suoraankansainvälisille markkinoille.38

Ennen kaikkea metallin innovaatioitaluonnehtii niiden integroiva ja ratkaisulähtöinenluonne. Yritysten kehittämätlaitteet ja koneet ovat tyypillisestikiinteä osa muiden yritysten jaorganisaatioiden toimintaa ja (tuotanto)prosesseja– tätä kautta esimerkiksikonepajojen innovaatioiden vaikutuksetheijastuvat laajasti eri aloilla toimivienasiakasyritysten prosesseihin ja liiketoimintaan.Vuorovaikutus on kaksisuuntaista,sillä asiakasyritysten ongelmatovat monessa tapauksessa yksittäisenmetalli-alan innovaation taustallaolevan kehitystyön lähtökohtana.Suomalaisen metallisektorin historiaosoittaa, kuinka etenkin konepajayritystenja muilla aloilla toimivien yritystenvälillä on ollut molempia osapuoliahyödyttävä keskinäisriippuvuus; asiakasyritystentarpeet haastavat yrityksiäkehittämään uusia ratkaisuja ja/taiparemmin tiettyyn tarkoitukseen sopiviamateriaaleja ja kone- ja laitekantaa.Vaativa kysyntä on parhaimmillaansynnyttänyt prosessi- ja tuoteinnovaatioita,jotka ovat kansainvälisillä markkinoillahyvin kilpailukykyisiä (esim. suomalaistenkonepajojen sellun- ja paperinvalmistukseenliittyvät innovaatiot japaperikoneiden kehitys). Voidaan sanoa,että metalli- ja konepajateollisuudenkehitys on nojannut suomalaisenperusteollisuudenalojen, kuten puunjalostuksen,perusmetallintuotannonja prosessi- ja kemianteollisuuden, vahvuuksiin.Konepajateollisuus on perinteisestituottanut teknologioita ja tuotteitanäiden prosesseihin, investointeihinja energiantarpeeseen.Ongelma- ja ratkaisulähtöisellä innovaatiotoiminnallaon edelleen tänäänvahva jalansija metallisektorillavaikka yritysten oma pitkäjänteinentuotekehitystoiminta on yleistynyt suomalaisissaalan yrityksissä viimeistenvuosikymmenten aikana. Ratkaisulähtöistälähestymistapaa selittää osaltaanse, että suurin osa metallisektorin tuotannostaon investointihyödykkeitä jaerityisesti kompleksien, monimutkaistenlaitteiden kuten paperikoneiden jasuurten risteilyalusten kohdalla tuotteeton käytännössä aina räätälöitäväasiakkaan tarpeiden mukaan. Kone- jalaitepuolella laajoihin skaalaetuihin perustuvatinnovaatiot edellyttävät yleensävähintäänkin jonkinasteista standardointiaja kokonaisuuden pilkkomistaosiinsa (laitteiden ja koneiden osat tailaajemmat moduulit).Kullakin edellä tarkastellulla metallisektorinosa-alueella on tunnistettavissapieni määrä ”innovaatiopolkuja”tai ”innovaatioperheitä”, jotka ovat rakentuneetjonkin aikanaan tehdyn innovaationympärille ja joiden edelleenkehittäminen on usein yksittäisten yritystenpitkäjänteisen työn tulosta –näille yrityksille on kertynyt erityisosaamistaja tietotaitoa, joka tukee jatkuvaainnovointia. Tällainen osaaminen näyttäisimonien merkittäväksi arvioitujeninnovaatioiden kohdalla juurtuneen syvälleyritysrakenteisiin; yritysten nimetja omistussuhteet ovat hyvinkin saattaneetvaihtua yrityskauppojen myötäilman, että tällä olisi ollut ainakaan välitöntävaikutusta samaan kehityspolkuunkuuluvien innovaatioiden ilmaantumisessa.Näiden erilaisten yritysjärjestelyidenkautta on metallisektorin paristasadastamerkittävästä globaalista yrityksestämuodostunut runsaan kymmenen globaalistikinmerkittävän metalliyrityksenjoukko. Näillä on merkittäviä ali- ja osahankkijoita,jotka kasvavat osana globaalejaarvoverkkoja luoden innovaatioita jauutta liiketoimintaa. Kehityksen seurauksenaon Suomeen syntynyt merkittävätuotanto-, tehdas- ja prosessiautomaatioonkeskittyvä kansainvälinen, Suomenkannalta merkittävä teollinen ala.Voidaan kuitenkin ennakoida, ettäperusteollisuuden alojen suhteellinenmerkitys suomalaisen elinkeinoelämänkannalta on tulevaisuudessa edelleenvähenemässä, osittain myös siksi, ettäyritykset siirtävät toimintojaan halvantyövoiman maihin ja myös lähemmäsasiakkaita. Merkittävimpien metalliteollisuudenyritystenkehityskaari näyttäisiseuraavan perusteollisuuden kehitystä.Tulevaisuuden uudet globaalit kasvavatalat ovat niitä, joiden alku perustuivahvaan metallisektoriin. Tätä uuttakasvusektoria uudistavat, ja teknologiaaja toisenlaista osaamista tuovat esimerkiksisellaiset näkökulmat kuin palvelut,ympäristökysymykset (mm. ilmasto)ja niukkaresurssisuus (mm. energiantuotannossaja –jakelussa). Näitä menestyviä,kasvavia ja nopeasti kehittyviä yrityksiävoidaan ennakoida tulevan muutamiasatoja. Näiden lisäksi metallisektorillaon edelleen laaja, kymmenien tuhansienyritysten vakiintuneiden markkinoidentuotteita valmistava joukko. Metallisektoriavoi innovaatioiden kehittäjänäluonnehtia ongelmanratkaisijaksi. Tälläinnovaatioperinnöllä on edelleen vahvakysyntä.39

sen, jonka vaikutukset heijastuvat laajemmintoimialan ja markkinan kehitykseentai arkeen. Sellu- ja paperiteollisuudenpuolella merkittävä kansainvälineninnovaatio oli norjalais-ruotsalaissuomalaisessaomistuksessa olleen KamyrAb:n 1950-luvulla markkinoille tuomajatkuvatoiminen keitin, joka syrjäyttisiihen asti yleisen eräkeittimen markkinoillaja tarjosi seuraavien vuosikymmentenaikana selvän kilpailuedun innovaationkehittäneelle yritykselle. OutokumpuOy:n kehittämä liekkisulatusmenetelmävuodelta 1947 on osoittautunutmetallurgian alalla poikkeuksellisenmerkittäväksi teknologiseksi uudistukseksi,johon perustuvaa prosessia onhyödynnetty ja hyödynnetään laajastikuparin ja nikkelin tuotannossa ympärimaailmaa. Oraksen vipuhana 1970-luvunpuolesta välistä ei ainoastaan edustakäytettävyyden onnistunutta huomiointiakuluttajatuotteen kehittämisessä,veden sekoitus- ja sulkutapahtumanyhdistäminen samalla muokkasi ihmistenmielikuvia ja odotuksia toimivankylpyhuoneen hanan suhteen.Innovaatioiden merkitys ja yhteystoimialan uudistumiseen on kuitenkinkysymys, johon useissa tapauksissa eiole yhtä oikeaa vastausta kuten raportinalkupuolella totesimme. Yksittäiseninnovaation arvo, tärkeys näyttäytyyerilaiselle riippuen siitä tarkastellaankoasiaa sen kehittäneen ja kaupallistaneenyrityksen, kilpailijan, asiakkaan/käyttäjän vai koko toimialan ja ehkä laajemminmuiden toimialojen ja yhteiskunnankannalta.Toimialojen ja yritysten historiaosoittaa lisäksi, että innovaatio on ainoastaanyksi, parhaimmillaan toki tärkeä,kehitystä ja menestystä siivittävä tekijä.Alan ja tuote- ja markkinasegmentinelinkaaren vaihe sekä markkinoiden dynamiikkavaikuttavat merkittävästi uusieninnovatiivisten ratkaisujen ja tuotteidenläpilyönnin ja leviämisen mahdollisuuksiinmarkkinoilla tiettynä hetkenäja yleisemmin tuotannollisten rakenteidenja markkinoiden muotoutumiseen(vrt. Abernathy ja Clark 1985; Klepperja Simons 1997; Christensen 1997). Toisaalta(etenkin suurten) yritysten liiketoiminnankehittämiseen liittyvät strategisetvalinnat muokkaavat voimakkaastipaitsi yrityksen omaa toimintaa myöstoimialaa pidemmällä tähtäimellä. Yrityksettekevät jatkuvasti strategisia siirtoja– keskittyvät tai laajentavat toimintaansa,ostavat ja myyvät toimintoja, liittoutuvat,kehittävät uutta teknologiaa japalveluita ja niin edelleen – kilpailuedunja tavoiteltujen asemien saavuttamiseksimarkkinoilla (vrt. Toivanen 2005).Jatkossa olisi tärkeää syventää tarkasteluaedelleen kattavan kuvan saamiseksiinnovaatioiden todellisestamerkityksestä toimialojen ja markkinoidendynamiikan kannalta. Innovaatioidenelinkaaren ohella huomiota on syytäkiinnittää systemaattisesti myös toimialanja markkinan kehitysvaiheeseensekä kilpailevien yritysten strategisiinsiirtoihin.41

LähteetAbernathy, William A. ja Clark, Kim B. (1985) innovation: Mapping thewinds of creative destruction. Research Policy 14 (1985) 3-22.Christensen, Clayton M. (1997) The Innovator’s Dilemma. Boston:Harvard Business School Press.FISKARS 1649 - 360 vuotta Suomen teollisuuden historiaa. Fiskars OyjAbp, Raasepori, 2009.Freeman, Chris ja Perez, Carlota (1988) Structural crises ofadjustment: business cycles and investment behaviour.Teoksessa: Technical change and economic theory, Toim.Giovanni Dosi, Christopher Freeman, Richard Nelson, GeraldSilverberg, Luc Soete, 38-66. Lontoo: Pinter.Hanniala, Pekka (2002) Outokummun liekkisulatusteknologia -Malliesimerkki kuparin ja nikkelin tuotannossa. http://www.outokumpu.ru/corporat/info/pressrel.nsf/66c8b5aa09c9e2e34225664a002d9572/c094ec6f451befa9c2256be20028ad2a/$FILE/FS_FLASHSMELTING_PR%20LIITE_FIN.pdfHenderson, Rebecca M. ja Clark, Kim B. (1990) ArchitecturalInnovation: The Reconfiguration of Existing ProductTechnologies and the Failure of Established Firms.Administrative Science Quarterly, 35, 9-30.Herlin, Niklas (2003) Ruukin avain. 400 vuotta suomalaista metalli- jaelektroniikkateollisuutta. Teknologiateollisuus ry.Kauppinen, Veijo (2009) Konepajateknisiä pohdintoja. Suomalaisenkonepajakulttuurin muutoksia 1960-luvulta 2000-luvulle.Teknillinen korkeakoulu, TKK-K-1/09.Saatavana: http://www.tkk.fi/Yksikot/Konepaja/tuotantotekniikka/julkaisutKemppinen, Vilho (1956) Jylhävaaran vaiheita 17 vuoden aikana.http://www.valkeakoski.fi/attachments/kirjasto/jylhavaaran_vaiheita.pdfKlepper, Steven ja Simons, Kenneth L. (1997) TechnologicalExtinctions of IndustrialFirms: An Inquiry into their Nature and Causes. Industrial andCorporate Change, Vol. 6, No 2.Niskanen, Anssi; Donner-Amnell Jakob; Häyrynen, Simo; Peltola, Taru(2008) Metsän uusi aika - kohti monipuolisempaa metsäalanelinkeinorakennetta. Joensuun yliopisto, metsätieteellinentiedekunta. Silva Carelica 53.OECD (2005) Oslo Manual: Guidelines for collecting and interpretinginnovation data (3rd Ed.). Pariisi: OECD & Eurostat.Porter, Michael E. (1980) Competitive strategy: techniques foranalyzing industries and competitors. New York, NY: Free Press.Toivanen, Heikki (2005) Sorvareista palvelijoiksi. Maailman paperijasellukonetoimialan strateginen peli ja logiikka 1970-luvulta2000-luvulle. Tampereen teknillinen yliopisto. Julkaisu 554.Tushman, Michael L. ja Anderson, Philip (1986) Technologicaldiscontinuities and organizational environments. AdministrativeScience Quarterly, 31, 439-465.Utterback, James M. (1994) Mastering the Dynamics of Innovation:How Companies Can Seize Opportunities in the Face ofTechnological Change. Boston: Harvard Business School Press.Virtanen, Esko & Hernesniemi, Hannu (2005) Klusterin evoluutio.Prosessikuvaus. Teknologiakatsaus 174/2005, Helsinki: Tekes.42

Liite 1. Käytännön toteutus sekä metsä- että metallisektorillaLiite 1Käytännön toteutuksessa edettiin sekä metsä- että metallisektorinkohdalla alla kuvatulla tavalla:Vaihe 1Sfinno -innovaatiotietokannasta rajattiin toimialakohtainenotos tilaajan kanssa sovittujen kriteereiden perusteella. Käytännössätietokannasta valittiin innovaatiot, jotka olivat kaupallistettuvuosina 1945–2005 ja täyttivät vähintään yhdenseuraavista kriteereistä:••Innovaatio on kaupallistettu yrityksen toimesta, jonkapäätoimialana on metsäteollisuus (TOL 20, 21) TAImetalliteollisuus (TOL 27,28,29,31,34,35);••Innovaatio kuuluu teknologialtaan metsäteollisuudenTAI metalliteollisuuden tuotealueeseen, vaikka se eikaupallistavan yrityksen päätoimiala olisikaan;••Innovaatiota hyödynnetään metsäteollisuudessa TAItoimialoilla metallien jalostus ja metallituotteidenvalmistus.Vaihe 2Järjestettiin ensimmäinen työpaja tilaajan koolle kutsumiensektoriasiantuntijoiden kanssa. Työpajan tehtävänä oli:••tehdä näkyväksi mahdolliset alakohtaiset erityiskriteeritkyseisen alueen/toimialan uudistamisen kannalta merkittävieninnovaatioiden tunnistamiseksi.••kartoittaa asiantuntijoiden avulla toimialan uudistumisenkannalta merkittävimmät innovaatioalueet tämänpäivän näkökulmasta sekä täsmentää, millä perusteillapo. alueet ovat merkittävimpiä;••selvittää liittyykö alan uudistumiseen laajempia esimerkiksitoimintatapa- ja markkinainnovaatioita, jotka eivättule näkyviin lähinnä tuote- ja prosessi-innovaatioihinperustuvan aineiston kautta;••Metsäsektorin työpajan yhteydessä käytettiin viimeinenpuoli tuntia Sfinno-tietokannasta muodostetun otokseninnovaatioiden merkittävyyden arviointiin asteikol-la “erittäin merkittävä - merkittävä - vähemmän merkittävätoimialan uudistumisen kannalta”. Metallisektorin kohdallavastaava arviointiaineisto kerättiin Tekesin asiantuntijoiltasähköpostin liitteenä lähetetyllä excel-lomakkeella.Vaihe 3Tutkijat luokittelivat Sfinno-tietokannasta rajatun joukon innovaatiotasiantuntijoiden tunnistamiin keskeisiin osa-alueisiin.Tämän jälkeen muodostettiin alustava visualisoiva innovaatiokarttakullekin osa-alueelle sijoittamalla innovaatiot kenttäänkahden ulottuvuuden – innovaation kaupallistamisajankohdanja merkittävyyden - mukaan. Arvio yksittäisten innovaatioidenmerkittävyydestä perustui Tekesin asiantuntijoiden arvioidenkeskiarvoon.Vaihe 4Toinen työpaja, jossa yhdessä Tekesin asiantuntijoiden kanssavarmennettiin innovaatioiden jakautuminen oikeisiin innovaatiokarttoihin/osa-alueisiin.Samalla keskusteltiin merkittävieninnovaatioalueiden ja innovaatioiden välisistä mahdollisistalinkeistä. Lopuksi tuotettiin tiivis raportti toimialan/alueen uudistumiseenmerkittävistä vaikuttaneista innovaatioista (luvut2 ja 3 tässä raportissa).Metsäklusterin asiantuntijat:Christine Hagström-Näsi, Metsäklusteri OyMikko Ylhäisi, TekesMarkus Koskenlinna, TekesMetallisektorin asiantuntijat:Lauri Ala-Opas, TekesPertti Heinonen, TekesRaimo Pulkkinen, TekesTimo Laurila, TekesJarmo Heinonen, TekesEija Ahola, Tekes43

Liite 2Liite 2. Sfinno-tietokantaMerkittävien innovaatioiden tunnistamisessa keskeisen aineistonon muodostanut VTT:n suomalaiset innovaatiot Sfinno-tietokanta,joka sisältää tiedot yli 4000 tunnistetusta, lähinnätuote- ja prosessi-innovaatiosta ja niitä kaupallistaneistayrityksistä vuosilta 1945–2007.Sfinno-tietokanta sisältää pitkittäisaineistoa suomalaistenyritysten kaupallistamista innovaatioista, ja tarjoaa näin ollenmikrotason näkemyksen laajempien Suomen talouden jateollisuuden rakennetta kuvaavien prosessien kuten teollisuudenuudistumisen sekä teknologisen kehityksen ymmärtämiseen.Tällä hetkellä Sfinnoa koossa pitävä tieto koostuu noin4500 yksittäisestä innovaatiosta, jotka on kaupallistettu vuosien1945–2007 aikana. Tietoa on kerätty lähinnä tunnistamallainnovaatioita useiden teollisuudenalojen ammattilehdistä.Innovaatioita tunnistetaan pääsääntöisesti 15 lehdestä, lisäksikartoituksessa on mukana myös 15 suurimman suomalaisenyrityksen vuosikertomukset sekä toimialojen asiantuntijoidenlausunnot.Sfinno-tietokannan innovaatiolähtöinen ote poikkeaamuista innovaatiotietokannoista (kuten Community InnovationSurvey), jotka usein edustavat toimijanäkökulmaa ja raportoivatyleisempää tietoa yrityksestä eivätkä yksityiskohtaistatietoa yksittäisistä innovaatioista. Innovaatiolähtöisen tarkastelunvahvuuksiin voidaan lukea myös laaja toimialojen sekäpienenpien mikroyritysten (alle yhdeksän henkilöä työllistävätyritykset) innovaatiotoiminnan seuraaminen.Tietokanta koostuu kahdesta osiosta; innovaatioiden perustiedoistasekä kyselytiedoista. Innovaatioiden perustiedotkoostuvat innovaation nimestä sekä kuvauksesta, innovaationkehittäneen yrityksen tiedoista ja kaupallistamisvuodesta.Innovaation kehityksestä vastanneen yrityksen tietoja on täydennettymuutamien toissijaisten lähteiden kuten yritysrekisterinsekä patenttitietokantojen avulla. Näiden tietojen lisäksiinnovaation kehityksestä vastanneelle henkilölle/yrityksellelähetetään kyselylomake, jonka avulla saadaan monipuolisempaaja tarkempaa tietoa mm. yksittäisistä innovaation kehityksenvaiheista, yhteistyöstä, T&K -tuista sekä kaupallisestamerkittävyydestä. Kyselyaineistoa on kerätty vuoden 1985 innovaatioistalähtien.Sfinno-tietokanta sisältää pääasiassa markkinoilla esiteltyjätuoteinnovaatioita. Toisaalta, nykyisin tietokanta sisältäämyös jossain määrin prosessi-innovaatioita, jotka myyjän näkökulmastavoidaan käsittää kaupallistetuksi tuotteeksi muttanäyttäytyvät ostajalle prosessien merkittävänä parantumisena.Tämän päivän yhteiskunnassa myös palveluilla on suurimerkitys mutta tällä hetkellä palveluinnovaatioiden määräSfinnossa on vähäinen. Palveluinnovaatiot eivät ole olleetmääritelmässä mukana tietokannan kokoamisen alkaessa eikäniitä näin ollen ole systemaattisesti tunnistettu. Tämä onkuitenkin muuttumassa, ja palveluinnovaatioiden osuudenodotetaan kasvavan tulevina vuosina.44

Liite 3. Sfinno-tietokanta – aineistokuvausLiite 3Kuva A. Innovaatioiden lukumäärä kaupallistamisvuoden mukaan.300250Lukumäärä200150100500n=442719451948195119541957196019631966196919721975197819811984198719901993199619992002200545

Liite 3Kuva B. Innovatiivisten yritysten jakauma yrityskoon mukaan.%100* Vuosien 1985 ja 1987tiedot puuttuvat1-9 10-99 100-799 800+4680604020Kuva C. Maailmanmarkkinoilla uusien innovaatioiden osuus.%908070605040302010001945N= 36671945N=25971948195119541957196019631966196919721975197819811984*198919921995199820012004200719481951195419571960196319661969197219751978198119841987199019931996199920022005

Kuva D. Innovaatioyhteistyön muutos kuvattuna kolmen vuoden keskiarvolla.%100908070605040302010019801981198219831984N = 648( Ulkom ainen)N = 880 (Kotimainen)198519861987198819891990199119921993Ulkomainen199419951996199719981999Kotimainen20022001200020032004200520062007Liite 3Kuva E. Innovaatiot eri teollisuusaloilla kehittäneen yrityksen toimialan mukaan.%1008060402001945-19491950-19541955-19591960-19641965-19691970-19741975-19791980-19841985-19891990-19941995-19992000-20042005-2007N=2917Elintarvike-; tekstiili- ja vaatetusKemiaElektroniikka- ja sähköPalveluMetsäMetallin jalostus; kone- ja metallituotteetMuu tehdasteollisuus47

Tekesin katsauksia269/2010 Löystymätön ruuvi – merkittäviä kotimaisia metsä- ja metallisektoreiden innovaatioita60 vuoden ajalta. Juha Oksanen, Nina Rilla, Pekka Pesonen ja Eija Ahola. 47 s.268/2010 Puhtaasti asiakkaalle – suomalaisen kemianteollisuuden menestyksen tekijät globaalissakilpailussa. Marjo Mäenpää, Jani Saarinen, Peter Sikow ja Pekka Pesonen. 51 s.267/2010 Silicon Valley Journey – Experiences of Finnish IT Startups from Dot-Com Boom to 2010.266/2010 Kemian osaamisen kartoitus. 48 s.265/2009 Palvelujen kansainvälistymisen muodot ja polut – Selvitys liike-elämän asiantuntijapalvelujenkansainvälistymisestä ja sen merkityksestä yritysten kasvulle. Marja Toivonen, Irma Patala,Pekka Lith, Tiina Tuominen ja Anssi Smedlund. 76 s.264/2009 BioRefine Programme 2007–2012. Yearbook 2009.263/2009 Itseuudistumisen kapasiteetti ja alueelliset innovaatiopolitiikat. Markku Sotarauta (toim.). 139 s.262/2009 Drive for Future Software Leverage. The Role, Importance, and Future Challenges of SoftwareCompetences in Finland. Mikael von Hertzen, Jyrki Laine, Sami Kangasharju, Juhani Timonenand Maarit Santala. 93 p.261/2009 REACH-palveluiden markkinaselvitys. Piia Pessala, Tiina Pursula, Ylva Gilbert, Xiaona Tang. 48 s.260/2009 Yhteiseltä areenalta globaaleille markkinoille – Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Lapininnovaatioympäristön toimintamalli. Tommi Ranta ja Anssi Uitto. 42 s.259/2009 Technology Transfer of Research Results Protected by Intellectual Property: Finland and China.Rainer Oesch. 28 p.258/2009 Ruoripotkurilaitteiden liiketoiminta Suomessa. 33 s.257/2009 Globaalit arvoverkostot. HM&V Research Oy. 122 s.256/2009 Palvelemisesta palveluliiketoimintaan – Asiakasymmärrys palveluliiketoiminnan perustana.Heli Arantola ja Kimmo Simonen. 37 s.255/2009 Megatrendit ja me. Eija Ahola ja Anne Palkamo (toim.). 56 s.254/2009 Evaluation of Bioprocessing Expertise in Finland. Colja Laane. 22 s.253/2009 Markkinamekanismit julkisissa palveluissa. Marja Häyrinen-Alestalo, Ville Mälkönen jaPekka Valkama. 63 s.252/2009 Ohjelmistoalan liiketoiminta Oulun seudulla.251/2009 Sääpalveluiden liiketoiminta Suomessa. 19 s.250/2009 Kasvuparadigman muutos – Innovaatiotoiminnan uudet trendit. Jukka Hyvönen, Jani Saarinen,Petri Rouvinen, Raimo Lovio, Eija Ahola ja Anna-Maija Rautiainen. 112 s.249/2009 Vallankumouksellinen RFID – Etätunnistusteknologian kehitys meillä ja maailmalla. 40 s.248/2009 T&k-hankkeen arvoon vaikuttavat tekijät. Petri Suomala. 96 s.247/2009 Alueellinen kyvykkyys ja sitä muovaavat tekijät – erityistarkastelussa korkea teknologia jaosaamisintensiiviset palvelut. Satu Nivalainen, Kirsi Mukkala ja Timo Tohmo. 144 s.Julkaisujen tilaukset Tekesistä: www.tekes.fi/julkaisut48

LisätietojaRaine HermansTekesPuh. 010 60 55603raine.hermans@tekes.fiJuha OksanenVTTPuh. 020 722 4184juha.oksanen@vtt.fiTekes – teknologian ja innovaatioidenkehittämiskeskusvaihde 010 191 480asiakasneuvonta info@tekes.fikirjaamo kirjaamo@tekes.fiKyllikinportti 2, Länsi-Pasila, PL 6900101 Helsinkiwww.tekes.fiMaaliskuu 2010ISSN 1797-7339ISBN 978-952-457-496-9