infowar

Evl. (evp.) Sakari Ahvenainen:”Informaatiosodankäynnistä ja sen perusteista”
Sivu 16
Rinnakkaisuus siirtyy myös operatiiviselle ja taktiselle tasolle. Syntyy verkostosota (netwar)
tai verkostokeskeinen sodankäynti (Network Centric Warfare).
Teknologinen osaaminen on tietoyhteiskunnan perusta, jota ei voi muulla korvata. 33
Sodankäynnissä tämä merkitsee samaa. Teknologinen osaaminen on tietoyhteiskunnan
asevoimien perusta, jota ei voi muulla korvata. Erilliset organisaatiot yhteiskuntien sisällä ja
hajautetut maatalousyhteiskunnat voivat perustaa sodankäyntinsä esim. terrorismiin ja
sissisotaan, ei informaatioyhteiskunta kokonaisuutena.
Em. kehityksessä näkyy myös sodankäynnin monimutkaistuminen ja koon kasvu. Aluksi
työkaluja, sitten koneita, sitten järjestelmiä, sitten älykkäitä järjestelmien järjestelmiä. Jatkuva
uuden syntyminen. Mitään vanhaa ei poistu. Teknisen laskennan merkityksen ja teknisen
älykkyyden määrä kasvaa.
4. Sodankäynti ja yhteiskunnat
4.1. Kokonaisuus ja ajattelun paradigma
Me elämme keskellä kolmen aikakauden päättymistä. Kommunistinen aika (1914 - 1989),
Valtion aika (1789 - 1989) ja Kolumbuksen tai Lännen aika (1492 - 1992) päättyvät kaikki
lähes yhtä aikaa, meidän aikanamme. 34 Myös sodankäynti valtion, kansan ja armeijan
kolmiyhteytenä on päättymässä (1648 - ). 35
Sodankäynti on monella tavalla sidoksissa yhteiskuntaansa, esim. sen kulttuuriin, teknologiaan,
arvoihin, infrastruktuuriin, organisaatioon ja koulutustasoon. 36 Muita yhteiskuntien ja
asevoimien suhteita ovat olevat taloudelliset resurssit asevoimien tukemiseen, yhteiskunnan
ja asevoimien yleiset suhteet, asevoimille annettu tehtävä ja yhteiskunnan uhkakuva.
Sodankäynti on (organisoitua) sosiaalista toimintaa ihmisten välillä. 37 Siksi on tärkeää
ymmärtää yhteiskunnan muutoksia ja muutosten taustoja, sodankäynnin sosiaalista
ulottuvuutta.
Tulevaisuustutkijapariskunta Tofflerit 38 ovat puhuneet pitkään yhteiskunnan suuresta
muutoksesta, 1970- luvulta alkaen. He näkevät yhteiskuntien kehityksessä kolme suurta
vaihetta, aaltoa, jotka ovat maatalous-, teollisuus ja tietoyhteiskunta. 39
On tärkeä ymmärtää, että mitään vanhaa ei katoa muutoksessa 40 . Hyvä ja perustavaa
laatua oleva esimerkki tästä on, että tietoyhteiskunnassa on, tiedon lisäksi varmasti ruokaa,
maataloutta ja paljon esineitä, teollisuutta. Em. ilmiön seurauksena yhteiskunnan monimutkaisuus
ja hyvinvoinnin keinot lisääntyvät.
Tietoyhteiskunnan ajattelun perusta on intuitio 41 , joka on uusi paradigma, kaikkeen
vaikuttava, pohjalla oleva ajattelun muutos. Intuitiolla tuntuu olevan ihmis- ja tietokonepuoli,
kuten monella uuden ajan ilmiöllä. Molemmissa muuten näkymätön, mutta oleva tieto
Maaliskuu 2002