infowar
infowar
infowar
- No tags were found...
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Evl. (evp.) Sakari Ahvenainen:”Informaatiosodankäynnistä ja sen perusteista”<br />
Sivu 50<br />
taistelusta, jonka se oli alunperinkin ottanut tehtäväkseen kansainvälisen joukkotiedotuksen<br />
takia.<br />
9.2.10. Johtopäätöksiä johtamissodankäynnistä<br />
Johtamissodankäynnin idea on irrottaa johto ja johtajat aseista, pilkkoa vastustaja osiin, rikkoa<br />
puolustuksen tai hyökkäyksen rakenne ja murtaa vastustajan tahto.<br />
Johtamissodankäynti jakaantuu kahtia, puolustukselliseen ja hyökkäykselliseen osaan.<br />
Molemmat on hallittava. Rauhan aikana puolustuksen toimivuus edellyttää omaa hyökkäystä<br />
omia johtamissodankäynnin maaleja vastaan. Ja siitä oppimista.<br />
Johtamissodankäynnin tavoite on voitto pienillä vastustajan tappioilla, jolloin myös omia<br />
vähäisiä resursseja on tarvittu vähän. Edellisen perusteella sen tulisi olla ilman muuta<br />
suomalaisten doktriini. Johtamissodankäynti on taistelun hallintaa enemmän älyllä kuin voimalla.<br />
Suomalaiset <br />
Myös negatiivisia, vuosikymmeniä vaikuttavia tunteita on luotu vähemmän tappamalla ja<br />
tuhoamalla vähemmän. Tämä on erityisen tärkeää kansainvälisen, reaaliaikaisen joukkotiedotuksen<br />
aikakaudella.<br />
Sun Tzun ikivanha idea on löydetty uudelleen ja sille on löytynyt uusia toteuttamistapoja, mm<br />
informaatiosodankäynti tietokoneverkoissa ja niiden ohjelmissa, elektroninen sodankäynti,<br />
ei-tappavat aseet, kansainvälinen joukkotiedotus ja psykologisen sodankäynnin uudet<br />
välineet.<br />
9.3. Tiedusteluperustainen sodankäynti<br />
Tiedusteluperustainen sodankäynti (Intelligence-Based Warfare) on sodankäynnin<br />
tietokoneistamista ja automatisointia, nopeaa reagointia. Se on enemmänkin tiedustelutietojen<br />
käyttöä suoraan operaatioihin tai asejärjestelmien ohjaamiseen kuin yleisiksi johtamisen<br />
perusteiksi.<br />
Esim. amerikkalainen JSTARS- tutkakone ja sen ohjaama ATACMS- tykistöohjusjärjestelmä<br />
mahdollistavat tunnin reagointiajan havainnosta tuhoon 100 kilometrin säteellä ohjuksesta.<br />
Tai venäläinen 70 kilometrin kantaman 12 putkinen 300 millimetrin Smerch- raketinheitin ja<br />
sen yhdestä putkesta ampuma kertakäyttöinen lennokki, jolla raketinheitinyksikkö voi<br />
muodostaa oman tilannekuvan, tulenjohdon ja vaikutuksen arvioinnin.<br />
Arvellaan, että vuonna 2000 nykyaikaiset integroidut operatiiviset järjestelmät pystyvät<br />
välittämään tiedot 3500 - 4000 maalista 1200 lentokoneelle yhden minuutin aikana. 140<br />
Maaliskuu 2002
Change language