Teemana teollisuus - WSP Group
Teemana teollisuus - WSP Group
Teemana teollisuus - WSP Group
- No tags were found...
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
<strong>WSP</strong> Finland Oy:n sidosryhmälehti 2/2006<br />
<strong>Teemana</strong> <strong>teollisuus</strong><br />
s. 6-13<br />
OTA TALTEEN<br />
<strong>WSP</strong>:n uudet puhelinnumerot<br />
keskiaukeamalta
Pääkirjoitus<br />
<strong>Teemana</strong> Heavy Metal<br />
Joulu lähestyy ja kiireet lisääntyvät, <strong>WSP</strong> Finlandin syntymiseenkin<br />
on aikaa enää kuukausi. Toivon, että ennen pahimpia joulukiireitä<br />
ehdit kuitenkin lukea <strong>WSP</strong> uutisten tuoreinta numeroa.<br />
Tämän lehtemme pääteemaksi olemme valinneet teollisuuden.<br />
<strong>WSP</strong> Finland on monipuolinen <strong>teollisuus</strong>sektorin suunnittelu- ja<br />
konsulttitoimisto. Seuraavilla sivuilla kerromme eri teollisuuden<br />
aloilla meneillään olevista kotimaisista ja kansainvälisistä hankkeistamme.<br />
Asiakkaina meillä on laaja joukko energia-, metalli-, paperi-, sellu-,<br />
auto-, kemian-, öljy- ja kaasuteollisuuden jättejä. Tämän lehden<br />
asiakasesittelyssä projektipäällikkö Jari Heikkinen kertoo Andritz<br />
Oy:n maailmanlaajuisista kattilatoimituksista.<br />
<strong>WSP</strong> <strong>Group</strong>issa olemme rakentaneet globaalin tiiviin <strong>WSP</strong><br />
Industry -yhteistyöverkoston, jossa on mukana useita <strong>WSP</strong>:n<br />
paikallisia organisaatioita. Näin pystymme tarjoamaan asiakkaillemme<br />
kattavia suunnittelu- ja konsultointipalveluja lähes missä<br />
päin maailmaa tahansa. Yhteistyöverkoston toimintaa koordinoidaan<br />
Suomesta käsin - <strong>WSP</strong> Industryn toiminnasta vastaa<br />
kehitysjohtaja Kirsi Hautala. Yhtenä globaaleista yhteistyöprojekteistamme<br />
esittelemme Ormen Langenin kaasukentän Norjassa.<br />
Kotimaisista hankkeistamme esimerkkinä on asiantuntija Rauno<br />
Pakasen kirjoitus Loviisan ydinvoimalaitoksen rakennusteknisistä<br />
tarkastuksista.<br />
Suomen <strong>WSP</strong>-ryhmään liittyi lokakuussa uusi toimija: Gridpoint<br />
Finland Oy, kun ostimme yhtiön osakekannan. Gridpoint edustaa<br />
Pohjoismaissa Surpac- kaivossuunnitteluohjelmistoa ja tarjoaa<br />
kaivosteollisuudelle suunnittelu- ja konsultointipalveluja. Kaupalla<br />
vahvistamme osaamistamme tunnelisuunnittelussa, kallioteknisessä<br />
mitoituksessa ja ydinjätteen loppusijoitussuunnittelussa.<br />
Samalla laajennamme palvelutarjontaamme kaivossektorilla, joka<br />
on vahvassa kasvussa Suomessa. Tarjoamme kaivoshankkeisiin<br />
myös infra-, liikenne- ja rakennesuunnittelua sekä ympäristöalan<br />
konsultointia ja suunnittelua, josta kertoo tarkemmin <strong>WSP</strong> Environmentalin<br />
aluepäällikkö Jaana Hakola.<br />
Myös meluselvitykset ovat olennainen osa ympäristökonsultointia,<br />
etenkin suuret <strong>teollisuus</strong>laitokset ovat erittäin vaativia<br />
kohteita. Vahvasta meluselvitysosaamisestamme esimerkkinä on<br />
asiantuntija Ilkka Niskasen artikkeli <strong>teollisuus</strong>melun vähentämisestä<br />
UPM:n Kaukaan tehtailla.<br />
Sisältö<br />
Andritz,<br />
kansainvälinen<br />
teknologiayhtiö<br />
s. 4-5<br />
<strong>WSP</strong> Industry,<br />
globaalia yhteistyötä<br />
s. 6<br />
Ormen Lange,<br />
”luikerteleva<br />
käärme”<br />
s. 8<br />
Kaivosten<br />
ympäristöasiat<br />
s. 10-11<br />
Meluntorjuntaa UPM:n<br />
Kaukaan tehdasalueella<br />
s. 12-13<br />
Tapahtumia ja<br />
uutisia lyhyesti<br />
s. 14-15<br />
Mainittakoon lopuksi vielä TKK:n kanssa tekemämme kumppanuussopimus,<br />
jolla vuokraamme TKK:n tuulitunnelin <strong>WSP</strong>:n käyttöön.<br />
Tunnelia käytetään monipuolisesti vaativien rakenteiden,<br />
siltojen ja pilvenpiirtäjien tuulitutkimuksissa. Parhaillaanhan <strong>WSP</strong><br />
suunnittelee sekä Euroopassa että Pohjois-Amerikassa maanosien<br />
korkeimpia rakennuksia ja lisää ennätyksiä rikkovia kohteita<br />
on tulossa suunnitteluun.<br />
Rauhallista joulun ja talven odotusta!<br />
Kansikuva:<br />
StoraEnso, Kvarnsveden<br />
paperitehdas<br />
Matti Mannonen, toimitusjohtaja<br />
<strong>WSP</strong> uutisia 2/2006
<strong>WSP</strong> Finland Oy<br />
<strong>WSP</strong> Finland Oy syntyy virallisesti 1.1.2007, kun <strong>WSP</strong> LT-Konsultit Oy<br />
ja <strong>WSP</strong> SuunnitteluKORTES Oy fuusioituvat. <strong>WSP</strong> TutkimusKORTES<br />
Oy sulautuu myös <strong>WSP</strong> Finland –nimen alle. Lisäksi <strong>WSP</strong>-ryhmään Suomessa<br />
kuuluvat Insinööritoimisto Pekka Heikkilä Oy, Tampereen SuunnitteluKORTES<br />
Oy ja <strong>WSP</strong> Gridpoint. Energia- ja ympäristöpalveluja tarjoava<br />
<strong>WSP</strong> Environmetal Oy toimii erillisenä yhtiönä.<br />
Fuusiossa Suomeen muodostuu voimakas monialainen konsulttiryhmittymä,<br />
jonka palveluksessa toimii lähes 300 asiantuntijaa Helsingissä, Oulussa, Tampereella,<br />
Jyväskylässä, Vaasassa ja Rovaniemellä. Yhtiön liikevaihto on yli 20<br />
miljoonaa euroa, josta viennin osuus on neljännes.<br />
Asiakkailleen <strong>WSP</strong> Finland tarjoaa monialaisia asiantuntijapalveluita<br />
rakennetun ja luonnonympäristön tarpeisiin liikenteen, infrastruktuurin,<br />
ympäristön, sillanrakennuksen, talonrakennuksen, teollisuuden<br />
sekä maa- ja pohjarakennuksen toimialoilla.<br />
<strong>WSP</strong> Finland kuuluu maailmanlaajuiseen <strong>WSP</strong> <strong>Group</strong>iin, jonka<br />
palveluksessa toimii yli 6000 asiantuntijaa 100 toimiston<br />
verkostossa 30 eri maassa. Suomen yhtiö toimii kiinteässä<br />
yhteistyössä kansainvälisen sisaryhtiöverkoston kanssa. <strong>WSP</strong><br />
Finlandin vastuulla ovat <strong>WSP</strong> <strong>Group</strong>in Venäjän ja Baltian toimintojen<br />
sekä maailmanlaajuisten toimialojen<br />
”<strong>WSP</strong> Bridges” ja ”<strong>WSP</strong> Wind Engineering” koordinointi.<br />
TKK ja <strong>WSP</strong><br />
yhteistyöhön tuulitekniikan alalla<br />
Teknillinen korkeakoulu ja <strong>WSP</strong> Finland Oy ovat 1.11.2006 tehneet uudentyyppisen<br />
julkisen ja yksityisen osapuolen välisen yhteistyösopimuksen, jolla kehitetään<br />
TKK:n ja <strong>WSP</strong>:n mahdollisuuksia tuulitekniikkapalveluiden tuottamisessa. Sopimus<br />
koskee TKK:n rajakerrostuulitunnelin vuokrakäyttöä <strong>WSP</strong>:n toimeksiannoissa<br />
nimellä <strong>WSP</strong> rajakerrostuulitunneli (<strong>WSP</strong> Boundary Layer Wind Tunnel).<br />
Rajakerrostuulitunneli on ainoa laatuaan Suomessa ja yksi harvoista Euroopassa<br />
sijaitsevista vastaavista suurista tuulitunneleista. Sen 10 metriä pitkää lattiaa<br />
käytetään luonnon tuulta simuloivan turbulenssin ja rajakerroksen tuottamiseen.<br />
Näin saadaan tuulen vaikutus rakenteisiin ja ihmisiin tutkittua mahdollisimman<br />
luotettavasti. Tuulitutkimukset ovat tarpeellisia rakennettaessa suuria siltoja,<br />
pilvenpiirtäjiä ja erikoisrakenteita. Rakennetekniikan lisäksi tärkeä sovelluskohde<br />
on katutason tuulisuuskartoitukset kaavoituksen ja rakennusten arkkitehtisuunnittelun<br />
yhteydessä.<br />
Gridpoint Finland Oy <strong>WSP</strong>-ryhmään<br />
<strong>WSP</strong> LT-Konsultit Oy on ostanut Gridpoint Oy:n koko osakekannan. Gridpoint<br />
Oy siirtyi 2.10.2006 tehdyllä kaupalla osaksi <strong>WSP</strong>:n Pohjarakennus-toimialaa ja<br />
toimii jatkossa nimellä <strong>WSP</strong> Gridpoint.<br />
Gridpoint Finland Oy on tunneli-, kallio- ja kaivossuunnitteluun, kalliomekaaniseen<br />
mitoitukseen ja rakennuttamiseen erikoistunut suunnittelutoimisto, joka<br />
työllistää vajaat 10 asiantuntijaa Helsingissä, Olkiluodossa ja Oulussa.<br />
Gridpointin ja <strong>WSP</strong>:n osaaminen ja asiakassuhteet kalliosuunnittelun alalla<br />
täydentävät toisiaan ja yhdistyminen mahdollistaa kokonaisvaltaisen suunnittelun<br />
tarjoamisen suuriin tie- ja ratatunnelihankkeisiin sekä kalliotilahankkeisiin niin<br />
Suomessa kuin muissa Pohjoismaissa. <strong>WSP</strong>:llä on Suomessa ja Ruotsissa yhteensä<br />
noin 30 tunneli- ja kalliosuunnitteluun erikoistunutta asiantuntijaa.<br />
Kuvassa vasemmalta: Risto Kiviluoma<br />
(<strong>WSP</strong> Finland), Eskil Sellgren (<strong>WSP</strong> Sweden),<br />
Matti Mannonen (<strong>WSP</strong> Finland),<br />
Jaakko Hoffren (Teknillinen korkeakoulu),<br />
Kirsi Hautala ja Esko Järvenpää (<strong>WSP</strong><br />
Finland) sekä Kjell Holmgren (<strong>WSP</strong><br />
Sweden).<br />
Kuvassa vasemmalta: Harri Kuula ja<br />
Petteri Somervuori (Gridpoint Finland Oy),<br />
Chris Cole (<strong>WSP</strong> <strong>Group</strong>), Pauli Syrjänen<br />
(Gridpoint Finland Oy) ja Matti Mannonen<br />
(<strong>WSP</strong> Finland)<br />
<br />
<strong>WSP</strong> uutisia 2/2006
<strong>WSP</strong> Asiakas<br />
Andritz<br />
Kansainvälinen teknologiayhtiö<br />
Andritz on vuonna 1852 perustettu<br />
itävaltalainen pörssiyhtiö, jonka pääpaikka<br />
on Grazissa. Yhtiöllä on neljä<br />
toimialaa, joista suurin on paperi- ja<br />
sellu<strong>teollisuus</strong>. Muita toimialoja ovat<br />
terästeknologia, ympäristö- ja prosessiteknologiat<br />
sekä eläinrehun valmistusteknologia.<br />
Koko Andritz konsernin<br />
liikevaihto oli yli 1,7 miljardia euroa<br />
vuonna 2005 ja henkilöstöä konsernin<br />
palveluksessa oli noin 10 000 maailmanlaajuisesti.<br />
Konsernilla on yli 80<br />
tytäryhtiötä ympäri maailmaa.<br />
Andritz AG (2005)<br />
• Itävaltalainen pörssiyhtiö<br />
• 80 tytäryhtiötä maailmanlaajuisesti<br />
• Liikevaihto: 1,744 MEUR<br />
• Henkilöstö maailmanlaajuisesti: 10 000<br />
• Henkilöstö Suomessa: 1000<br />
• Päätoimialat: paperi- ja sellu<strong>teollisuus</strong>,<br />
terästeknologia, ympäristö- ja prosessiteknologiat,<br />
eläinrehun valmistusteknologia<br />
Suomeen Andritz on tullut yritysostojen<br />
myötä 1990-luvulla ostamalla Kone<br />
Woodsin ja myöhemmin Ahlstrom Machinery<br />
ryhmän. Suomen Andritzin eli<br />
Andritz Oy:n pääkonttori on Helsingissä<br />
ja lisäksi toimintaa on Varkaudessa,<br />
Hollolassa, Kotkassa, Savonlinnassa<br />
ja Tampereella. Henkilöstöä Suomessa<br />
on noin 1000.<br />
<strong>WSP</strong> uutisia 2/2006<br />
<br />
Sellutehdas, Santa Fe, Chile
Rakennusteknisten<br />
töiden hallintaa<br />
maailmanlaajuisesti<br />
”Aikataulun hallinta on kaiken a ja o kattilatoimituksissa”,<br />
toteaa Andritz Oy:n rakennusteknisten<br />
töiden projektipäällikkö Jari Heikkinen Varkaudesta.<br />
Sotkamosta kotoisin oleva Jari Heikkinen<br />
on toiminut Andritzilla Varkaudessa<br />
vuodesta 2000. 35-vuotias<br />
insinööri hoitaa rakennusteknisten<br />
töiden projektipäällikön tehtäviä<br />
Andritzin kansainvälisissä projekteissa<br />
maailmanlaajuisesti. Projektikokemusta<br />
Heikkiselle on kertynyt Euroopassa<br />
mm. Ruotsista, Saksasta, Slovakiasta,<br />
Espanjasta ja Portugalista. Lisäksi hän<br />
on vetänyt projekteja Kiinassa, Uruguayssa<br />
ja Chilessä. Aiempaa kokemusta<br />
hänelle on kertynyt myös <strong>teollisuus</strong>työmailta<br />
kotimaassa ja Venäjällä<br />
sekä opinnoista Isossa-Britanniassa.<br />
”Matkapäiviä kertyy keskimäärin 70<br />
vuodessa, joskin kiivaimpina vuosina<br />
lukema on lähennellyt ja jopa ylittänyt<br />
100 päivää.”, Heikkinen toteaa. Vastapainoa<br />
runsaalle matkustamiselle tarjoaa<br />
luonnon rauha Varkauden alueen<br />
metsissä, missä Heikkinen mielellään<br />
vaeltelee myös metsästyksen merkeissä.<br />
”Tänä vuonna jäi kyllä hirvijahti<br />
väliin.”, Heikkinen hymyilee.<br />
Tällä hetkellä investointien painopistealueena<br />
on Etelä-Amerikka, missä<br />
Heikkinen toimii projektimyynnissä.<br />
”Myös Kiinaa ja Venäjää pidetään nousevina<br />
alueina, vaikka Venäjän osalta<br />
täytyy todeta, ettei investointiympäristö<br />
ole vielä riittävästi vakiintunut”,<br />
Heikkinen pohtii ja jatkaa: ”lienee<br />
ajan kysymys, milloin myös Venäjälle<br />
investoidaan enemmän. Parhaillaan<br />
toimintaa on paljon Brasiliassa.”<br />
Toiminta Itävallan emoyhtiön ja Suomen<br />
yhtiön välillä on jaettu tuotekohtaisesti<br />
ja Varkaudessa keskitytään<br />
kattilatoimituksiin ja haihduttamoihin.<br />
”Andritz pystyy toimittamaan koko<br />
sellutehtaan teknologian”, Heikkinen<br />
toteaa. Jari Heikkisen työnkuvaan kuuluu<br />
vastata projektimyynnistä, laitoksen<br />
suunnitteluttamisesta, urakoitsijan<br />
valinnasta ja valvonnasta sekä loppuselvityksen<br />
hoitamisesta.<br />
Keskimäärin projektin läpimenoaika<br />
on noin 22 kuukautta. ”Asennus alkaa<br />
karkeasti arvioiden 6 kuukauden päästä<br />
sopimuksesta ja rakennuksen runko<br />
on pystyssä noin 12 kuukaudessa sopimuksesta,<br />
jonka jälkeen seuraavat mekaaniset<br />
työt. Rakennusurakoitsija taas<br />
valitaan noin 1,5-3 kuukauden kuluttua<br />
sopimuksesta ja rakennussuunnittelu<br />
käynnistyy välittömästi jatkuen noin<br />
9 kuukauden ajan. Varsinainen myyntivaihe<br />
vaihtelee voimakkaasti jopa<br />
puolesta vuodesta kahteen riippuen<br />
toimituksen laajuudesta”, Heikkinen<br />
määrittelee.<br />
Santa Fe:n sellutehdas<br />
Chilessä<br />
Santa Fe sellutehdas Chilessä<br />
• Asiakas: CMPC Celulosa S.A.<br />
• Sopimus: 09/2004<br />
• Laitos valmis: 10/2006<br />
• Selluntuotanto: 780.000 t/a<br />
Viimeisimpiä Andritzin projekteja<br />
Etelä-Amerikassa on CMPC Celulosa<br />
S.A:n sellutehdas Santa Fe, joka sijaitsee<br />
Namicientossa Chilessä. Andritz<br />
toimitti tehtaan lähes täydellisenä<br />
kokonaistoimituksena. ”Tämän vuoden<br />
lokakuussa laitos oli lipeänpolttovalmis,”<br />
Heikkinen toteaa tyytyväisenä.<br />
Erityisen haastavaksi Santa Fe:<br />
n rakennushankkeen teki Heikkisen<br />
mukaan vaativa maanjäristyssuunnittelu.<br />
Chilen kansallinen maanjäristysnormi<br />
asettaa sekä rakenteille että<br />
laitteille tarkat vaatimukset, joiden<br />
noudattamista valvovat tehtävään<br />
pätevöityneet ulkopuoliset tarkastajat.<br />
”Tällaisessa projektissa korostuu<br />
hyvän suunnittelijan merkitys. Laskentaprosessin<br />
on edettävä ehdottoman<br />
oikea-aikaisesti ja suunnittelijan pitää<br />
tietää mitä tekee. Tämä taas edellyttää<br />
vankkaa kokemusta ja paikallisten<br />
normien tuntemusta. Lisäksi ulkopuoliset<br />
tarkastajat vaativat suunnitelmilta<br />
tietyt esitystavat ja dokumentoinnin,<br />
joka poikkeaa Suomen käytännöistä”,<br />
Heikkinen selittää ja jatkaa:<br />
”<strong>WSP</strong>:n suunnittelijoilla on tarvitsemaamme<br />
osaamista. Projekti on<br />
edennyt mallikkaasti.”<br />
Aikataulun hallinta<br />
avainasemassa<br />
”Aikataulun hallinta on tällaisissa<br />
hankkeissa kaiken a ja o”, Heikkinen<br />
korostaa, ja jatkaa ”paikalliset suunnittelutoimistot<br />
tarjoavat suunnittelutyön<br />
toki edullisemmin kuin suomalaiset,<br />
mutta pelkkä hinta ei ratkaise, vaan<br />
kokonaisuus niin ajallisesti kuin laadullisestikin.<br />
Luonnollisesti suunnittelijalta<br />
edellytetään myös tuntemusta paikallisista<br />
materiaaleista ja niiden saatavuudesta.<br />
Laadullisesti taas ei riitä,<br />
että piirustukset ovat kunnossa, vaan<br />
myös konepajalle menevät tiedostot<br />
on oltava tarkasti oikein ja oikeassa<br />
muodossa.” Paikallisia konepajoja<br />
Heikkinen intoutuu kehumaan erittäin<br />
korkeatasoisiksi: ”Laitteisto paikallisilla<br />
konepajoilla on yleensä hyvä. Avain<br />
laatuun on kuitenkin se, että heillä<br />
on tuotantoprosessissa huomattavan<br />
paljon enemmän ihmisiä mukana kuin<br />
Suomessa. Mittatarkastuksia tehdään<br />
paljon, mikä varmistaa laadun. Ehkäpä<br />
Suomessa luotetaan liikaakin koneisiin”,<br />
Heikkinen toteaa.<br />
1.<br />
.<br />
3.<br />
4.<br />
5.<br />
6.<br />
7.<br />
8.<br />
9.<br />
10.<br />
11.<br />
1.<br />
Teksti: Kirsi Hautala<br />
Kuvat: Andritz<br />
Lower furnace with primary and<br />
vertically installed secondary air ports<br />
and start-up burners.<br />
Middle and upper furnace with liquor<br />
spray guns and vertically installed<br />
tertiary air ports.<br />
Widely spaced tangential panel type<br />
superheaters.<br />
Vertical counter current steam<br />
generating bank.<br />
Vertical tube and fin economizers<br />
Steam drum.<br />
Combustion air fans and air ducts.<br />
Air preheaters.<br />
Dissolving tank<br />
Fly ash and black liquor mixing tank.<br />
Dolezal condensor.<br />
Feedwater tank.<br />
Main Components of the Recovery Boiler<br />
<br />
<strong>WSP</strong> uutisia 2/2006
Teemasivut 6-13<br />
<strong>WSP</strong> Industry<br />
-globaalia yhteistyötä<br />
<strong>WSP</strong> Industry on <strong>WSP</strong>:n sisäinen<br />
globaali yhteistyöverkosto,<br />
jossa ovat mukana kaikki <strong>WSP</strong>:<br />
n paikalliset organisaatiot, jotka<br />
tarjoavat asiantuntijapalveluita<br />
eri <strong>teollisuus</strong>sektorien asiakkaille.<br />
Organisatorisesti verkostoon on<br />
nimetty eri <strong>teollisuus</strong>sektoreille<br />
paikalliset ja globaalit vastuuhenkilöt,<br />
jotka kehittävät kyseisen alan<br />
yhteistyötä. Globaalilla tasolla koko<br />
verkoston toimintaa ohjaa <strong>WSP</strong><br />
Industry -ydintiimi, joka muodostuu<br />
eri maiden edustajista. Globaalin<br />
organisaation toimintaa koordinoi<br />
TkT Kirsi Hautala <strong>WSP</strong> Finland Oy:<br />
stä.<br />
Teknisiä ja kaupallisia<br />
verkostoja<br />
Verkoston toiminta perustuu ensisijaisesti<br />
säännölliseen kommunikointiin<br />
eri yksiköiden ja maiden välillä. Tämä<br />
yhteistyö käsittää sekä tekniset että<br />
kaupalliset verkostot.<br />
Teknisissä foorumeissa kehitämme<br />
yhdessä suunnittelu- ja mitoitustyökaluja<br />
sekä projektinjohto- ja laadunvalvontaprosessejamme.<br />
Lisäksi kehitämme<br />
asiantuntijoidemme osaamista ja<br />
kokemusta kansainvälisen asiantuntijavaihdon<br />
avulla.<br />
Kaupallinen yhteistyö taas tarkoittaa,<br />
että pyrimme tarjoamaan asiakkaillemme<br />
aiempaa laajempaa palvelukokonaisuutta<br />
ja vastuunottoa. Verkostomme<br />
avulla kokoamme projektiorganisaation<br />
eri yksiköistämme vastaamaan parhaalla<br />
mahdollisella tavalla asiakkaamme<br />
tarvetta. Jo pelkän asiantuntijamäärän<br />
ja asiantuntemuksen monialaisuuden<br />
avulla pystymme vastaamaan aiempaa<br />
suuremmista kokonaisuuksista.<br />
Monialaisia palveluita<br />
useilla <strong>teollisuus</strong>sektoreilla<br />
Toimimme mm. energia-, paperi- ja<br />
selluteollisuudessa, teräs-, metalli- ja<br />
autoteollisuudessa sekä kemian-, petrokemian-,<br />
öljy- ja kaasuteollisuudessa.<br />
Globaaleja asiakkaitamme ovat mm.<br />
Alstom, Foster Wheeler, ABB, Stora<br />
Enso, Kimberley Clark, Sappi, Outokumpu,<br />
Ruukki, Boliden, Volvo Cars,<br />
BMW, Statoil ja Hydro. Palvelutarjonta<br />
kattaa konsultointi-, projektinjohto- ja<br />
suunnittelupalvelut hankkeiden esiselvitysvaiheista<br />
toteutukseen, käyttöön<br />
ja kunnossapitoon.<br />
Erityisesti Suomen, Ruotsin ja Norjan<br />
välinen projektiyhteistyö on käynnistynyt<br />
hyvin. Yhteensopivat työkalut ja<br />
toimintatavat ovat osaltaan edesauttaneet<br />
yhteistyötä. Myös Aasian ja<br />
Afrikan toimistomme ovat käytännössä<br />
osallistuneet paikallisina osapuolina eurooppalaisten<br />
yksiköidemme hoitamiin<br />
projekteihin kyseisissä maissa. Sivulla<br />
8 esittelemme yhden suurimmista<br />
yhteistyöprojekteistamme: Ormen<br />
Langenin kaasunjalostamon Norjassa.<br />
Kumppani teollisuuden<br />
asiakkaille<br />
Jatkossa panostamme <strong>teollisuus</strong>sektorimme<br />
kehittämiseen, jotta voimme<br />
palvella asiakkaitamme aiempaa monipuolisemmin<br />
ja laajemmin. Globaalilla<br />
yhteistyöllä pyrimme myös varmistamaan<br />
kilpailukykymme tulevaisuudessa.<br />
Rakennamme <strong>WSP</strong>:stä nimeä, joka<br />
on korkean laadun ja ensiluokkaisen<br />
ja luotettavan palvelun tae. Tavoitteenamme<br />
on olla ensisijainen kumppani<br />
teollisuuden asiakkaillemme.<br />
Teksti: Kirsi Hautala, kirsi.hautala@wspgroup.fi<br />
Kuvat: <strong>WSP</strong> <strong>Group</strong><br />
<strong>WSP</strong> Industry -tiimi opintomatkalla<br />
skandinaavisena yhteistyönä toteutettavan<br />
Ormen Langenin kaasujalostamon<br />
työmaalla Moldessa Norjassa.<br />
<strong>WSP</strong> uutisia 2/2006
<strong>WSP</strong> Energy<br />
Energia-asiantuntijoiden verkosto<br />
<strong>WSP</strong> on muodostanut uuden<br />
globaalin liiketoiminta-alueen, <strong>WSP</strong><br />
Energyn. Se keskittyy palvelemaan<br />
asiakkaita, joiden liiketoiminnassa<br />
energia- ja ilmastonmuutoskysymykset<br />
ovat keskeisiä menestystekijöitä.<br />
<strong>WSP</strong> Energyn toiminta painottuu<br />
energia-asioiden ja energiatehokkuuden<br />
hallintaan, kestävän kehityksen<br />
mukaisiin energiankäyttö- ja tuotantoratkaisuihin<br />
sekä projektikehitykseen<br />
ja –investointeihin.<br />
Esimerkkejä <strong>WSP</strong> Energyn<br />
palveluista<br />
• energiantuotannon ympäristökysymykset<br />
(YVA, lupamenettelyt ja<br />
päästöjen seuranta)<br />
• lämmön ja sähkön yhteistuotantoratkaisut<br />
• hajautettu energiantuotanto<br />
• uusiutuvat polttoaineet ja niiden<br />
hyödyntäminen energiantuotannossa<br />
• innovatiiviset rahoitusjärjestelmät<br />
matalahiiliteknologian hyödyntämisessä<br />
• energiakatselmukset ja energiansäästöratkaisut<br />
• yleissuunnittelu ja kestävän kehityksen<br />
strategiat<br />
• ilmastonmuutos ja päästökonsultointi<br />
(JI/CDM)<br />
MULTICONSULT AS<br />
<strong>WSP</strong>-ryhmän toimija Norjassa<br />
MULTICONSULT on Norjan johtavia konsulttiyrityksiä, joka tarjoaa monialaisia<br />
palveluita rakennettuun ja luonnonympäristöön. Multiconsult on perustettu<br />
1945, joskin yhtiön juuret ulottuvat aina vuoteen 1908. Yhtiön palveluksessa<br />
toimii 850 asiantuntijaa. Pääkonttori sijaitsee Oslossa. Norjassa yhtiöllä<br />
on kaikkiaan 18 toimipistettä ja lisäksi projektitoimistoja maailmanlaajuisesti.<br />
MULTICONSULT tarjoaa konsultointipalveluja kaikkiin projektivaiheisiin aina<br />
esiselvityksistä suunnitteluun, toteuttamiseen, käyttöön ja kunnossapitoon<br />
sekä laajennustoimiin ja käytöstä poistoon seuraavilla toimialoilla (2005):<br />
• kiinteistöt 35 %<br />
• <strong>teollisuus</strong> 11 %<br />
• öljy ja kaasu 27 %<br />
• liikenne ja infra 13 %<br />
• energia 9 %<br />
• ympäristö 5%<br />
Yhtiön operatiivinen liikevaihto oli 115 miljoonaa USD vuonna 2005. Yhtiön<br />
pääomistajana <strong>WSP</strong> omistaa 25% osakekannasta ja loput osakkeet ovat henkilöstön<br />
omistuksessa.<br />
<br />
<strong>WSP</strong> uutisia 2/2006
Ormen Lange,<br />
“luikerteleva käärme”<br />
Ormen Langen kaasujalostamo<br />
on Norsk Hydron meneillään oleva<br />
energiahanke Norjassa. Se on<br />
Euroopan suurin <strong>teollisuus</strong>sektorin<br />
kehitysprojekti tällä hetkellä.<br />
Hanke on kooltaan kolmen<br />
Olkiluodon projektin kokoinen.<br />
Investoinnin arvo on yhdeksän<br />
miljardia euroa.<br />
Valmistuessaan lokakuussa 2007<br />
Ormen Lange on Norjan toiseksi<br />
suurin kaasukenttä. Se sijaitsee<br />
120 kilometriä Møren rannikosta<br />
luoteeseen Storeggan 8000 vuotta<br />
sitten syntyneessä syvännemuodostelmassa.<br />
Norsk Hydro löysi tämän<br />
800 – 1100 metrin syvyydessä<br />
sijaitsevan kentän vuonna 1997. Erityisen<br />
haastavaksi hankkeen tekevät<br />
äärimmäiset ilmasto-olosuhteet ja<br />
voimakkaat merivirtaukset. Lisäksi<br />
putkilinjojen on kiivettävä jopa<br />
35 asteen kulmassa mantereelle<br />
Storeggan jyrkkää mannerjalustan<br />
reunaa.<br />
Kaasun talteenotto tapahtuu<br />
kokonaan piilossa meren alla, eikä<br />
uudessa teknologiassa tarvita meren<br />
pinnalla olevia porauslauttoja.<br />
Kaasu kuljetetaan meren pohjassa<br />
kahta putkea pitkin Nyhamnissa<br />
Aukrassa sijaitsevaan prosessointilaitokseen,<br />
josta se kuljetetaan<br />
edelleen Iso-Britannian Easingtoniin<br />
maailman pisintä 1.200 kilometrin<br />
kaasuputkistoa, Langelediä, pitkin.<br />
Koko putkisto painaa 130 Eiffel-tornin<br />
verran. Tarvittava teräsmäärä<br />
on miljoona tonnia.<br />
Kentän osuus kattaa 20% brittien<br />
kaasumarkkinoista. Lisäksi<br />
prosessointilaitoksen yhteydessä<br />
on varastointitankit, joista kondensaattia<br />
tullaan kuljettamaan<br />
vientiin laivakuljetuksin. Laitoksen<br />
tuotantokapasiteetti on 70 miljoonaa<br />
standardikuutiota kaasua (scm)<br />
ja 6.000-8.500 m3 kondensaattia<br />
päivässä. Kondensaatti on kaasun<br />
tuotannossa kaasuun dispergoitunut<br />
nestemäinen hiilivetyseos, joka<br />
erotetaan kaasusta paineistamalla<br />
tai jäähdyttämällä.<br />
Rakennustyöt Nyhamnissa ovat<br />
alkaneet huhtikuussa 2004 ja tuotantoon<br />
laitos otetaan lokakuussa<br />
2007. Elokuussa 2006 projekti oli<br />
83% kehitysvaiheessa ja aikataulultaan<br />
ja budjetiltaan suunnitelmien<br />
mukainen. Kaasukenttähankkeessa<br />
on kaikkiaan mukana 16.000 henkilöä,<br />
joista 10.000 työskentelee Nyhamnissa<br />
rakennusvaiheen aikana.<br />
Norsk Hydro vastaa kehitysvaiheesta,<br />
Norjan Shell puolestaan<br />
tuotannosta käyttöönoton jälkeen.<br />
<strong>WSP</strong>- ryhmään kuuluva norjalainen<br />
Multiconsult toimii Norsk Hydron<br />
konsulttina vastaten mm. esi- ja<br />
toteutussuunnittelusta ja rakennustöiden<br />
valvonnasta. Aker Kvaerner<br />
ASA:lla on EPCMA- sopimus<br />
kaasuterminaalin pääinstalloinneista<br />
ja EPC- sopimus kaasun vastaanottoalueesta.<br />
Multiconsult toimii civilpartnerina<br />
molemmissa hankkeissa.<br />
Teksti: Gunnar Ole Granheim<br />
Kuvat: Multiconsult<br />
EPCMA = Engineering, Procurement, Construction<br />
and Management Assistance<br />
EPC = Engineering, Procurement and Construction<br />
<strong>WSP</strong> uutisia 2/2006
HAASTEENA<br />
YDINVOIMALAITOKSEN<br />
TURVALLISUUS<br />
<strong>WSP</strong> Finland tekee Fortum Power<br />
and Heat Oy:n Loviisan voimalaitoksen<br />
rakennusteknisiä määräaikaistarkastuksia.<br />
Sopimus on<br />
kolmivuotinen ja ensimmäisen<br />
vuoden kenttätyöt on tehty elo- ja<br />
syyskuussa 2006 voimaloiden revisioiden<br />
aikana.<br />
Loviisan ydinvoimalaitos muodostuu<br />
kahdesta yksiköstä, joista toinen<br />
aloitti tuotannon helmikuussa 1977<br />
ja toinen marraskuussa 1980. Yksiköt<br />
ovat VVER-440 tyyppisiä painevesireaktoreita.<br />
Voimalaitos tuottaa vuosittain<br />
sähköä yleiseen siirtoverkkoon<br />
noin kymmenen prosenttia maamme<br />
sähköntarpeesta ja kuuluu käytettävyydeltään<br />
maailman parhaiden ydinvoimalaitosten<br />
joukkoon. Voimalaitos<br />
sijaitsee Hästholmenin saarella, noin<br />
15 kilometriä Loviisan kaupungista<br />
kaakkoon.<br />
Pirjo Hypén tarkastaa reaktorin alla olevaa ns. Mustan lesken huonetta.<br />
Rakennusteknisten tarkastusten avulla<br />
pyritään jatkuvasti seuraamaan voimalaitosrakenteiden<br />
kuntoa, estämään<br />
vikojen syntyä, sekä toteamaan syntyneet<br />
vauriot mahdollisimman aikaisessa<br />
vaiheessa niin, ettei voimalaitoksen<br />
käytöstä aiheudu vaaraa käyttöhenkilöstölle,<br />
ympäristölle eikä laitoksen<br />
käytettävyydelle. Tarkastuksessa havaituista<br />
löydöksistä seulotaan tekijät,<br />
jotka voivat vaarantaa voimalaitoksen<br />
rakenteita sekä toimintaa arvioituna<br />
käyttöaikana. Projekti on ehdottomasti<br />
yksi mielenkiintoisimmista ja haastavimmista<br />
<strong>WSP</strong>:n tutkimushankkeista.<br />
Turvallisuusasiat ovat vaatineet merkittävää<br />
paneutumista. Oman mielenkiintoisen<br />
lisänsä työhön on antanut<br />
reaktorirakennusten arkkitehtuuri:<br />
mm. höyrystintilojen kuumuus ja ahtaus<br />
sekä yläpohjan valtavuus. Kenttätöistä<br />
ja raportoinnista vastaavat DI<br />
Lasse Minkkinen ja ins. Rauno Pakanen<br />
<strong>WSP</strong> TutkimusKORTES Oy:stä.<br />
Kenttätöihin on lisäksi osallistunut ins.<br />
Pirjo Hypén <strong>WSP</strong> SuunnitteluKORTES<br />
Oy:stä.<br />
Teksti: Rauno Pakanen, rauno.pakanen@wspgroup.fi.<br />
Kuva: Fortum Power & Heat<br />
Maailman suurin<br />
soodakattilarakennus<br />
Indonesiaan<br />
Kvaerner Power Oy on tilannut <strong>WSP</strong><br />
Finlandilta Indonesiaan toimitettavan<br />
soodakattilarakennuksen teräs- ja<br />
kuorirakenteiden suunnittelun. Kattila<br />
toimitetaan Sumatran saarelle, Kerincissä<br />
sijaitsevalle tehtaalle.<br />
Uuden soodakattilan teho on 7000tds/<br />
day, mikä on lajissaan ”world record”.<br />
Kattilarakennuksen pohja-ala on<br />
39m*48m ja korkeus 85m.<br />
Loppuasiakas on Riau Andalan Pulp<br />
and Paper (APRIL).<br />
Lisätietoja: juha.kaariainen@wspgroup.fi<br />
Uusi<br />
lämpövoimalaitos<br />
Eestiin<br />
Oü Digismart on tilannut Tallinnaan<br />
rakennettavan uuden 50 MW lämpövoimalaitoksen<br />
rakennesuunnittelun<br />
<strong>WSP</strong> Finlandilta. Toimeksiantoon kuuluu<br />
koko voimalaitoksen maa-, betoni-,<br />
teräs- ja kuorirakenteiden suunnittelu<br />
lukuunottamatta kattilarakennuksen<br />
teräs- ja kuorirakenteita. Laitossuunnittelusta<br />
ja projektin johdosta vastaa<br />
ÅF-Enprima Ltd, joka vastaa myös<br />
rakennesuunnittelun valvonnasta.<br />
Kyseessä on ensimmäinen täysin uusi<br />
voimalaitos Eestiin 20 vuoteen.<br />
Voimalaitos SCA:n<br />
Witzenhausenin<br />
tehtaalle Saksaan<br />
SCA:n (Svenska Cellulosa Aktiebolaget)<br />
Witzenhausenin paperitehdas<br />
tuottaa aaltopahvin raakapaperia<br />
kierrätysmateriaalista. Tehtaan uuden<br />
voimalaitoksen kattilatoimittajaksi valittiin<br />
itävaltalainen Austrian Energy &<br />
Environmental AE&E, joka on kansainvälinen<br />
energiantuotanto- ja ympäristöteknologian<br />
toimittaja. <strong>WSP</strong> Finland<br />
toimittaa AE&E:lle kattilarakennuksen<br />
perussuunnittelun. Suunnittelutiimi<br />
toimii sekä Suomessa että Itävallassa.<br />
<br />
<strong>WSP</strong> uutisia 2/2006
Kaivosten<br />
ympäristöasiat<br />
Kaivosala on nousemassa tärkeäksi<br />
työllistäjäksi meillä pohjoisen perukoilla.<br />
Kaivosalan sijoittajat ovat<br />
kiinnostuneita Suomen kallioperän<br />
rikkauksista. Näiden rikkauksien<br />
hyödyntäminen tulisi kuitenkin<br />
tapahtua niin, että jälkipolvetkin<br />
kestävät kaivosalueita vielä katsella.<br />
<strong>WSP</strong> Environmental Oy:n Oulun<br />
toimipiste keskittyy kaivosten<br />
ympäristöasioihin.<br />
Suomen<br />
kaivannais<strong>teollisuus</strong><br />
Kanadalaisen kaivosyhtiön perusmainarit<br />
totesivat maaliskuussa 2006<br />
Talouselämä-lehdessä, että todellista<br />
vaurautta syntyy vain luonnonvaroja<br />
hyödyntämällä, ei kännyköitä kasaamalla.<br />
Suomessa on onnistuttu saamaan<br />
vaurautta kännyköitä kasaamalla.<br />
Kuinkahan rikkaiksi mahdammekaan<br />
tulla, kun alamme hyödyntää enemmän<br />
luonnonvarojamme<br />
Suomessa on käynnissä useita kaivoshankkeita.<br />
Suurin syy kaivosyhtiöiden,<br />
lähinnä ulkomaisten, kiinnostukseen<br />
on Suomen valtava kaivospotentiaali.<br />
Vuoteen 1994 saakka kaivostutkimusta<br />
ja –toimintaa harjoittivat vain Outokumpu,<br />
Rautaruukki ja Geologian tutkimuskeskus,<br />
joten täysin tutkimatonta<br />
tai vain harvaan pyyhkäistyä maata<br />
löytyy tuhansia neliökilometrejä. Esimerkiksi<br />
Kanadassa oli jo vuonna 1850<br />
monta kertaa enemmän valtauksia<br />
neliökilometriä kohden kuin Suomessa<br />
vuonna 1994. Suomen liityttyä Euroopan<br />
talousalueeseen rajat avautuivat<br />
ulkomaisille malminetsijöille, mikä johti<br />
radikaaleihin muutoksiin, samalla kun<br />
kaivos<strong>teollisuus</strong> ja jatkojalostus<strong>teollisuus</strong><br />
ovat vähitellen siirtyneet ulkomaiseen<br />
omistukseen.<br />
Suomen kaivannais<strong>teollisuus</strong> ei ole<br />
teollisuudenalana kovin suuri, mutta<br />
klusterin asiakastoimialat ovat riippuvaisia<br />
kaivosten raaka-aineista. Suomi<br />
eroaa muissakin suhteissa useista<br />
EU:n jäsenmaista. Kallioperässämme<br />
on hyvä malmipotentiaali, joka<br />
muistuttaa malmirikkaita Kanadan ja<br />
Australian kilpiä.<br />
Kaivostoiminnan käytössä olevien<br />
kaivospiirien yhteispinta-ala vuonna<br />
2004 oli noin 6000 hehtaaria (noin<br />
0,02 prosenttia Suomen maapinta-alasta)<br />
ja toiminnassa olevien kiviainesten<br />
ottamisalueiden yhteispinta-ala oli noin<br />
24 000 hehtaaria.<br />
Kaivannais<strong>teollisuus</strong> ja<br />
ympäristö<br />
Kaivannais<strong>teollisuus</strong> eroaa luonteeltaan<br />
muista <strong>teollisuus</strong>hankkeista muun<br />
muassa siten, että kaivos- ja ottamistoimintaa<br />
voidaan harjoittaa vain<br />
siellä missä hyödynnettävä raaka-aine<br />
sijaitsee. Kaivannaistoiminta aiheuttaa<br />
aina muutoksia ympäristöönsä. Kiviainesten<br />
ottamistoiminta ja erityisesti<br />
kaivostoiminta kestävät yleensä<br />
vuosia, jopa vuosikymmeniä. Ympäristövaikutukset<br />
kohdistuvat pääosin<br />
hankkeen lähialueelle ja ovat yleensä<br />
toiminnan aikaisia vaikutuksia. Ympäristövaikutukset<br />
voivat jatkua myös<br />
pitkään toiminnan päättymisen jälkeen.<br />
Kaivannaisteollisuuden aiheuttamat<br />
ympäristömuutokset ovat suurimmat<br />
kaivosten ja kiviainesten ottamisalueiden<br />
avaamisvaiheessa. Merkittävimpiä<br />
suoria ympäristövaikutuksia ovat melu,<br />
pöly ja sivutuotteiden varastointi.<br />
Kaivannais<strong>teollisuus</strong> muuttaa yleensä<br />
myös alueen maisemakuvaa ja luon-<br />
<strong>WSP</strong> uutisia 2/2006 10
<strong>WSP</strong> Environmental<br />
Asiantunteva yhteistyökumppani<br />
ympäristö- ja energiaprojekteissa.<br />
Toiminnan tavoitteena on<br />
• luoda lisäarvoa asiakkaille yhdistämällä<br />
ympäristöosaaminen talouteen<br />
ja tekniikkaan<br />
• varmistaa asiakkaille nopeat yhteydet<br />
johtaviin, kansainvälisiin<br />
asiantuntijoihin: oma verkosto<br />
kattaa yli 600 ympäristökonsulttia<br />
• tarjota palveluja lähellä asiakasta<br />
kattavan paikallisverkon kautta.<br />
<strong>WSP</strong> Environmental tarjoaa<br />
asiantuntijapalveluja seuraavilla<br />
aloilla:<br />
• Energia<br />
• Ympäristögeotekniikka<br />
• Ympäristönhallinta<br />
• Jätehallinta<br />
• Akustiikka<br />
• Rakennusfysiikka<br />
Ympäristökonsultoinnin tavoitteena<br />
on taata asiakkaan liiketaloudellisesti<br />
kannattava toiminta<br />
ja sen jatkuvuus kestävän kehityksen<br />
periaatteella.<br />
nonolosuhteita erityisesti silloin, kun<br />
toimintaa harjoitetaan avo-ottona tai<br />
avolouhintana. Kaivannaishankkeiden<br />
ympäristövaikutusten laajuuteen ja<br />
laatuun vaikuttavat muun muassa<br />
kaivannaishankkeen sijainti ja koko,<br />
käytettävä ottamis- ja louhintatekniikka<br />
sekä hyödynnettävä kiviaineslaatu<br />
tai malmityyppi. Kaivannaishankkeiden<br />
haitallisia ympäristövaikutuksia voidaan<br />
minimoida hyvällä hankesuunnittelulla<br />
ja toteutuksella, mihin toiminnanharjoittajat<br />
ovat nykyisin sitoutuneet<br />
varsin hyvin.<br />
Suljetut kaivokset ja<br />
ympäristö<br />
Loppuvuodesta 2005 julkaistiin ”Kaivoksen<br />
sulkemisen käsikirja”, jonka<br />
tekoon osallistuivat teollisuuden lisäksi<br />
mm. VTT ja GTK. Käsikirja on nähty<br />
tarpeelliseksi, varsinkin kun etsinnästä<br />
ja kasvavassa määrin myös louhinnasta<br />
vastaavat kansainväliset yhtiöt<br />
Kaivostoiminnan vaikutukset tuntuvat<br />
tyypillisesti suhteellisen pienellä alueella,<br />
mutta niillä voi olla paikallisesti<br />
hyvin suuri vaikutus alueen ympäristöön.<br />
Erityisesti happamien kaivosvesien<br />
ympäristöä kuormittava vaikutus<br />
on merkittävä metallikaivostoimintaan<br />
liittyvä ongelma, johon etsitään aktiivisesti<br />
ratkaisua. Ympäristöongelmien<br />
hallintatarve tulee lisääntymään tulevaisuudessa,<br />
kun yhä useampi kaivos<br />
suljetaan. Suljetuilta kaivosalueilta ympäristöön<br />
hallitsemattomasti purkautuvat<br />
happamat ja metallipitoiset vedet<br />
vaikuttavat haitallisesti ympäristöön<br />
kaivosalueen rajat ylittävillä alueilla.<br />
Suomessa on 26 vuosina 1950-2004<br />
toimintansa päättänyttä sulfidi- ja<br />
rautamalmikaivosta.<br />
Kaivosalueella ympäristön tilaa heikentäviä<br />
päästöjä pinta- ja pohjavesiin<br />
sekä maaperään voivat aiheuttaa mm.<br />
rikastushiekkojen, sivukivien ja rikasteen<br />
varastointi, kemikaalien säilyttäminen<br />
alueella sekä myös toiminnan<br />
seurauksena pilaantuneet maamassat.<br />
Sulfidimalmikaivosten sivukivi- ja rikastushiekka-alueilta<br />
purkautuvien happamien<br />
ja haitallisia metalleja sisältävien<br />
vesien hallinta on usein monimutkaista.<br />
Päästöjen estämiseksi voidaan tällöin<br />
tarvita myös haitta-aineiden kulkeutumisen<br />
hallintaa tai haitta-aineita sisältävien<br />
vesien kokoamista ja käsittelyä.<br />
Kaivokset moninaisena<br />
haasteena<br />
Kaivokset ovat suuri haaste niin<br />
ympäristöviranomaisille kuin ympäristöalan<br />
konsulteille. Esimerkiksi Lapin<br />
ja Kainuun kaivoshankealueilla toimii<br />
vahvana elinkeinona myös matkailu.<br />
Puhtaan luonnon säilyttäminen näillä<br />
kaivostoiminnan ja matkailun alueilla<br />
on suuri haaste niin meille kuin tuleville<br />
sukupolville. Aktiivisella ympäristösuunnittelulla<br />
estämme Ruotsin<br />
Kiirunan kaltaisen tilanteen, jossa<br />
kaivos on konkreettisesti keskellä<br />
kaupunkia. <strong>WSP</strong> toimii konsulttina<br />
hankkeessa, jossa kaupunki siirretään<br />
kaivoksen tieltä.<br />
Teksti: Jaana Hakola, jaana.hakola@wspgroup.fi<br />
Kuva: <strong>WSP</strong> Environmental<br />
11<br />
<strong>WSP</strong> uutisia 2/2006
Tavoitteena<br />
melun vähentäminen<br />
UPM Kymmene Oyj on yksi maailman johtavia paperiyhtiöitä.<br />
Yhtiön liiketoiminta keskittyy aikakaus- ja sanomalehtipapereihin,<br />
hieno- ja erikoispapereihin, jalostusmateriaaleihin sekä<br />
puutuotteisiin. Yhtiöllä on tuotantolaitoksia 15 maassa ja kattava<br />
myynti- ja jakeluverkosto yli 70 maassa, yhteensä yli 170<br />
edustajaa.<br />
UPM:n liikevaihto oli 9,3 miljardia euroa vuonna 2005 ja sen<br />
palveluksessa työskentelee noin 31 000 henkilöä. UPM:n osakkeet<br />
on listattu Helsingin ja New Yorkin pörsseissä.<br />
<strong>WSP</strong> Finland kartoitti kesällä<br />
UPM-Kymmene Oyj:n Kaukaan<br />
tehdasalueen melukohteet. Lappeenrannan<br />
keskustan läheisyydessä<br />
sijaitsevalla laajalla <strong>teollisuus</strong>alueella<br />
toimii saha, paperitehdas,<br />
sellutehdas ja vaneritehdas. Alueella<br />
sijaitsee myös UPM Tutkimuskeskus.<br />
1300 henkilöä työllistävän<br />
tehtaan juuret ulottuvat aina 1800-<br />
luvun lopulle.<br />
Meluntorjuntatyö<br />
käytännössä<br />
Teollisuusyrityksen meluntorjuntatyö<br />
on jatkuvaa pitkäjänteistä toimintaa.<br />
Laitteiden melupäästöt ja toimintojen<br />
sijoittaminen on otettava huomioon jo<br />
investointeja tehtäessä. Myös olemassa<br />
olevien laitteiden huoltaminen ja<br />
kunnossapito on osa jatkuvaa meluntorjuntatyötä.<br />
Teollisuuslaitosten ympäristömeluselvityksissä<br />
kartoitetaan melua aiheut-<br />
<strong>WSP</strong> uutisia 2/2006 12
tavat kohteet ja laaditaan laskentamalli<br />
melun leviämisestä. Laskentamallin<br />
avulla tunnistetaan ympäristömelun<br />
kannalta olennaiset melukohteet ja<br />
optimoidaan tarvittavat toimenpiteet.<br />
Toimenpideohjelmassa esitetään suositukset<br />
meluntorjuntatoimenpiteiksi.<br />
Kaukaan tehdasalueella kartoitettiin<br />
yhteensä 285 kohteen melupäästöt<br />
ja tekninen suunnittelu kohdistettiin<br />
viiteen eniten melua aiheuttavaan<br />
kohteeseen.<br />
3D-malli apuna<br />
suunnittelussa<br />
3D-laskentamalliin luodaan todellinen<br />
kuva maastosta ja rakennuksista.<br />
Myös mitattujen kohteiden melupäästöt<br />
sijoitetaan malliin todellisuutta<br />
vastaaviin paikkoihin. Melun leviämisen<br />
laskennassa huomioidaan maaston ja<br />
rakennetun ympäristön vaikutukset<br />
ääniaaltojen etenemiseen. Lisäksi<br />
huomioidaan etäisyyden, ilmakehän<br />
absorption ja maanpinnan ominaisuuksien<br />
vaikutukset.<br />
Laskennan tulosten perusteella laaditaan<br />
vyöhykkeet tehdasalueen toimintojen<br />
aiheuttamista melutasoista.<br />
Lasketuista kokonaismelutasoista voidaan<br />
tarkastella yksittäisten kohteiden<br />
aiheuttamia osuuksia. Tällä tavoin tunnistetaan<br />
meluntorjuntatoimia vaativat<br />
kohteet. Melun torjuminen saattaa<br />
vaatia laitteiden vaihtamista, erillisten<br />
äänenvaimentimien asentamista,<br />
laitteiden kotelointia tai meluesteiden<br />
rakentamista. Myös toimintojen uudelleen<br />
sijoittamisella ja ajoittamisella<br />
voidaan vaikuttaa ympäristön melutasoihin<br />
tai niistä aiheutuviin haittoihin.<br />
Laskentamallia voidaan käyttää tehokkaasti<br />
meluntorjunnan kokonaisvaltaisessa<br />
suunnittelussa ja toteutuksessa.<br />
Meluntorjunnan kustannukset optimoidaan<br />
teknisen suunnittelun ja melun<br />
laskentamallin saumattomalla yhteistyöllä.<br />
Vastaavasti kun torjuntatoimenpiteet<br />
on toteutettu, arvioidaan niiden<br />
vaikutus mittauksilla ja laskentamallin<br />
päivityksellä.<br />
Kaukaan tehdasalueen meluntorjunnan<br />
selvitysvaihe toteutettiin vuoden 2006<br />
aikana. Myöhemmin käynnistyvä teknisten<br />
ratkaisujen arviointi ja valinta<br />
vaativat tiiviistä yhteistyötä meluasiantuntijoiden<br />
ja tilaajan välillä.<br />
Teksti ja kuvat : Ilkka Niskanen, ilkka.niskanen@<br />
wspgroup.fi<br />
13<br />
<strong>WSP</strong> uutisia 2/2006
Oulun<br />
Poijjaat<br />
Atlantilla<br />
Elokuussa 2006 käynnistyi oululaisen<br />
kaveriporukan vuosia suunnittelema<br />
projekti – purjehdus Atlantin<br />
yli ja takaisin. Matkalle heidät vie<br />
vajaa 12-metrinen oulunsalolaisen<br />
pääsponsorin mukaan nimetty<br />
Tracker My Way –purjevene.<br />
Reissun huipennus on marraskuun<br />
lopulla Kanariansaarilta starttaava<br />
ARC-race, jonka päämääränä on<br />
Atlantin toisella puolella sijaitseva<br />
St. Lucian saari. Paluu takaisin Ouluun<br />
ajoittuu vuoden 2007 heinäkuulle.<br />
Matkaa seuraa aktiivisesti<br />
sanomalehti Kaleva (www.kaleva.fi)<br />
ja MTV3:n Navigare-ohjelma.<br />
Mukana <strong>WSP</strong>:n tukemalla valtameripurjehduksella<br />
on <strong>WSP</strong> Finlandin<br />
<strong>teollisuus</strong>osastolla työskentelevä Jussi<br />
Ponkala. Näin ”<strong>WSP</strong>:n teräsmies” kertoo<br />
miten kaikki sai alkunsa ja miten<br />
matkanteko on sujunut.<br />
Kipinäni purjehdukseen syttyi vuonna<br />
1995, jolloin pääsin kosketukseen matkapurjehduksen<br />
kanssa. Ensimmäisen<br />
purjeveneeni hankin vuonna 1996, jonka<br />
jälkeen on niin oma vene kuin purjehduskavereidenkin<br />
veneet vaihtuneet<br />
suuremmiksi, jopa valtamerikelpoisiksi.<br />
Siitä lähti liikkeelle kaveriporukan ajatus<br />
ylittää valtameri purjehtien. Niinpä<br />
muodostettiin tehokas tiimi: ”Oulun<br />
Poijjaat Atlantilla”. Unelmasta tuli<br />
määrätietoinen projekti; tavoitteena<br />
ylittää Atlantti purjehtien. Tiesimme<br />
matkan vaativan rohkeutta, aikaa ja<br />
hiukan rahaakin.<br />
Syksyllä 2002 kuuntelimme neuvoja<br />
kokeneilta valtameripurjehtijoilta ja<br />
teimme projektille ensimmäisiä suunnitelmia.<br />
Teimme perämerellä kahden<br />
vuorokauden avomeripurjehduksen<br />
kovatuulisena viikonloppuna. Ja kun<br />
purjehduksen aikataulu oli tehty, tuntui<br />
projekti edelleen realistiselta. Kaikkien<br />
miehistön jäsenten työnantajat<br />
suhtautuivat projektiin myönteisesti<br />
ja kun vielä vene sekä tiimi toimivat<br />
hyvin, olin varma, että projekti tulee<br />
onnistumaan. Tavallisen perheveneen<br />
varustaminen valtameripurjehdukseen<br />
vaatii rahaa. Kalleimpia hankintoja olivat<br />
uusi purjekerta, uusi moottori sekä<br />
valtamerillä toimivat viestintä- ja turvallisuusvarusteet.<br />
Kenelläkään Oulun<br />
Poijjiista ei ole suuria pääomia, joten<br />
teimme tarkan taloussuunnitelman ja<br />
etsimme projektille yhteistyökumppaneita.<br />
Onneksemme ”Oulun Poijjaat<br />
Atlantilla” kiinnosti sekä paikallista<br />
että kansallista mediaa.<br />
Veneemme kastettiin Oulussa purjehduksen<br />
aloituspäivänä 4. elokuuta<br />
”Tracker My Way”:ksi. Suuntasimme<br />
ensin Pohjanlahtea pitkin Itämerelle ja<br />
Kielin kanavan kautta Pohjanmerelle.<br />
Englannin kanaalin jälkeen purjehdus<br />
jatkui etelään Biskajan lahden<br />
yli Espanjaan ja edelleen Portugalin<br />
eteläkärkeen. Ensimmäinen etappi on<br />
päättynyt Kanariansaarille, missä vene<br />
nyt odottaa ARC- 2006 purjehduskilpailun<br />
alkua. Marraskuun lopussa alkava<br />
kilpailu suuntaa Atlantin yli Karibian<br />
merelle St Lucian saarelle. Siellä vene<br />
viettää talven ja paluumatka alkaa toukokuun<br />
alussa. Ensin Karibianmeren<br />
pohjoisimmille saarille ja sieltä Atlantin<br />
yli Azorien kautta Englantiin. Kotisatamaan<br />
Ouluun saavumme heinäkuussa<br />
2007. Itse olen mukana Atlantin ylityksellä<br />
molempiin suuntiin.<br />
Valtameripurjehtija näkee asioita, joita<br />
kotivesillä ei tapaa. Delfiinit ovat olleet<br />
miehistölle mukavaa matkaseuraa ja<br />
kahden valaan ohitus kosketusetäisyydellä<br />
oli mieleenpainuva elämys. Valtamerille<br />
ei muuten suositella punaista<br />
veneen pohjaa. Kuulemma se herättää<br />
valaissa liiaksi huomiota, onko se sitten<br />
vihaa vai rakkautta<br />
Teksti: Jussi Ponkala, jussi.ponkala@wspgroup.fi<br />
Kuvat: Oulun Merenkävijät<br />
Synergy Conference<br />
– <strong>WSP</strong>:n nuorten foorumi<br />
<strong>WSP</strong>:n kansainvälinen nuorten<br />
työntekijöiden konferenssi, Synergy<br />
Conference, järjestettiin Tukholmassa<br />
lokakuussa. Kaksipäiväisessä konferenssissa<br />
oli mukana 130 <strong>WSP</strong>:läistä yli<br />
60 toimistosta eri puolilta maailmaa.<br />
Tämänvuotisen konferenssin teemana<br />
oli yrityksen kasvu, jota käsiteltiin<br />
luentojen, alustusten ja työpajojen<br />
kautta.<br />
<strong>WSP</strong>-päivillä<br />
ennätysmäärä osallistujia<br />
Vuosittain järjestettävä iltapäiväseminaari<br />
pidettiin syyskuun kuudentena<br />
<strong>WSP</strong>:n tiloissa Lauttasaaressa. LT-Päivien<br />
nimellä alkanut ja nykyään <strong>WSP</strong>-<br />
Päivien nimeä kantava seminaari kokosi<br />
tänä vuonna laajan joukon alan ihmisiä<br />
kuuntelemaan esityksiä ajankohtaisista<br />
ja innovatiivisista aiheista. Seminaarin<br />
jälkeen osallistujat tutustuivat Pekka<br />
Kauhasen näyttelyyn <strong>WSP</strong>:n Kaupunkitaiteen<br />
galleriassa.<br />
<strong>WSP</strong> mukana syksyn<br />
tapahtumissa<br />
Väylät ja Liikenne 2006 –tapahtumassa<br />
<strong>WSP</strong>:n esitelmien aiheina olivat<br />
pyöräily meillä ja maailmalla, suomalaisten<br />
autoistuminen, virkistysreitit<br />
yleiskaavoituksessa, EU:n ja Venäjän<br />
välinen tavaraliikenne, tieverkon<br />
raskaan liikenteen kestokyky sekä<br />
raitiovaunuliikenteen simulointi. Lisäksi<br />
<strong>WSP</strong> Finland oli mukana Energia 2006<br />
tapahtumassa Tampereella ja Betonipäivillä<br />
Helsingissä.<br />
<strong>WSP</strong> uutisia 2/2006 14
Lyhyesti<br />
Toimistotalo FMO Tapiola<br />
palkittiin jälleen<br />
Toimistotalo FMO Tapiola on saanut<br />
toisen palkinnon Rakennusinsinöörien<br />
Liiton RIL- kilpailussa. RIL jakaa vuosittain<br />
palkinnon rakennuskohteelle,<br />
jonka toteutuksessa ja suunnittelussa<br />
on osoitettu rakennusalan osaamista<br />
joko uutta kehittämällä tai olemassa<br />
olevaa tietoa luovasti soveltaen ja<br />
jossa on tekniikan ohella kiinnitetty<br />
huomiota taloudellisiin, yhteiskunnallisiin<br />
ja ympäristönäkökulmiin. Tänä<br />
vuonna voittajan kolmen finalistin<br />
joukosta valitsi kansanedustaja<br />
Heidi Hautala. RIL- palkinnon 2006 sai<br />
Oulun kaupungin rakennusvalvonnan<br />
laatuprojekti. Toisen sijan jakoivat FMO<br />
Tapiola ja Kampin keskus Helsingissä.<br />
RIL- palkinto julkistettiin Rakennusinsinööripäivillä<br />
5.10.2006. Palkinnosta<br />
kilpaili yhteensä 11 kohdetta.<br />
FMO Tapiola palkittiin nyt toistamiseen<br />
lyhyen ajan sisällä. Syyskuun lopulla<br />
toimistotalo valittiin vuoden 2006<br />
Puupalkinnon saajaksi. Puuarkkitehtuuripalkinnon<br />
myönsi 29.09.2006<br />
Puuinformaatio ry. <strong>WSP</strong> Finland toimi<br />
kohteen rakennesuunnittelijana.<br />
Lisätietoja: jukka.ala-ojala@wspgroup.fi<br />
Tampereen joukkoliikennejärjestelmän<br />
vaihtoehdot<br />
<strong>WSP</strong> Finland vastaa Tampereen<br />
kaupunkiseudun joukkoliikenteen kehittämiseen<br />
tähtäävästä vertailuhankkeesta.<br />
Työn tavoitteita on hiottu ja<br />
vaihtoehtoja kehitetty vertailua varten<br />
viime keväänä hyväksytyn Tampereen<br />
seudun liikennepoliittisen ohjelman<br />
pohjalta. Ohjelmassa todettiin joukkoliikenteen<br />
kehittämisen tarve. Vertailu<br />
on osa kaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelman<br />
uusimista.<br />
Vertailtavat perusvaihtoehdot ovat<br />
bussiliikenteeseen perustuva järjestelmä,<br />
rataverkon hyödyntämiseen perustuva<br />
pikaraitiotie, lähijunaliikenteeseen<br />
perustuva vaihtoehto ja katuverkossa<br />
kulkeva raitiotie. Järjestelmästä<br />
riippumatta tavoitteena on yhtenäinen<br />
seudullinen lippujärjestelmä. Vaihtoehtoja<br />
tarkastellaan sekä itsenäisinä ratkaisuina<br />
että mahdollisesti rinnakkain<br />
toteutettavina järjestelminä.<br />
Lisätietoja: virpi.pastinen@wspgroup.fi<br />
Kajaanin linna saa uuden<br />
sillan<br />
Kajaanin Linnanraunioita on restauroitu<br />
Museoviraston ja Kajaanin<br />
kaupungin toimesta tavoitteena<br />
kohentaa raunioalueen ilmettä ja<br />
luoda lisää mahdollisuuksia linnan<br />
matkailukäytölle. <strong>WSP</strong> Finland vastaa<br />
puistokäytäväyhteyksien ja uuden<br />
kevyenliikenteensillan suunnittelusta.<br />
Uusi silta mahdollistaa kulkuyhteyden<br />
linnanraunioille myös pyörätuolilla,<br />
mikä avaa tämän kulttuurihistoriallisen<br />
kohteen aiempaa laajemmalle yleisölle.<br />
Lisätietoja: pirjo.hypen@wspgroup.fi ja<br />
liisa.ilveskorpi@wspgroup.fi<br />
Suomen korkein rakennus<br />
Espooseen<br />
<strong>WSP</strong> Finland tekee rakennesuunnittelun<br />
ulkopuolisen tarkastuksen Suomen<br />
tulevaan korkeimpaan rakennukseen.<br />
Asiakkaana ja talon rakentajana on<br />
Rakennusosakeyhtiö Hartela. Espoon<br />
Keilaniemeen nousevan ja K9 nimellä<br />
tunnetun talokompleksin korkein torni<br />
kohoaa 106 m korkeuteen ja siinä on<br />
26 kerrosta. Rakennuksen näyttävät<br />
arkkitehtiratkaisut ja jäykistys tekevät<br />
siitä haastavan insinöörikohteen, jossa<br />
mm. tuulikuorman dynaaminen vaikutus<br />
on keskeinen tekijä. Kohteessa<br />
sovelletaan alan järjestöjen hiljattain<br />
julkaisemia vaativan rakenteen<br />
ulkopuolisen tarkastuksen periaatteita.<br />
Kohteen kotisivu: www.hartela.fi/K9<br />
Lisätietoja: risto.kiviluoma@wspgroup.fi<br />
Kaksi uutta EU-projektia<br />
<strong>WSP</strong> Finlandille<br />
INTERAKTION-PROJEKTISSA<br />
haetaan konkreettisia kuljetusten<br />
energiansäästötoimia, jotka ovat<br />
samalla toimijoiden näkökulmasta<br />
kannattavia. Eräänä keinona on tiedon<br />
kerääminen parhaista kansainvälisistä<br />
käytännöistä. Muita keinoja ideoidaan<br />
yhdessä yritysten kanssa. Ne perustuvat<br />
yrityksissä tehtäviin energiakatselmuksiin.<br />
Lisäksi testataan eräitä<br />
konsultin ideoimia energiansäästökeinoja,<br />
kuten kuljetuskaluston käytön<br />
optimointia annetun jakelutehtävän<br />
suorittamiseen tai kehittyvien telematikkasovellusten<br />
käytettävyyttä. Tarkoituksena<br />
on Suomessa keskittyä kuntien<br />
ja kaupan toimialan kuljetuksiin.<br />
Työ tehdään Intelligent Energy Europe<br />
Agency:lle, joka on DG TREN:iin<br />
kuuluva organisaatioyksikkö. Työhön<br />
osallistuvia kuljetus- tai kuljetuksia tilaavia<br />
yrityksiä ei vielä ole valittu, joten<br />
kiinnostuneet organisaatiot voivat olla<br />
yhteydessä allekirjoittaneeseen.<br />
TEN-NORTHERN AXIS -PROJEKTI<br />
EU on vastikään määritellyt<br />
tärkeimmät EU:n naapurimaihin<br />
johtavat kuljetusyhteydet, joiden<br />
kehittämiseen voimavarat keskitetään.<br />
Tärkeimmät Venäjä-yhteydet<br />
kuuluvat ns. "Pohjoiseen akseliin". <strong>WSP</strong><br />
Finlandin johtama konsortio selvittää<br />
kuljetusverkon nykytilan, laatii verkolle<br />
liikenne-ennusteen, tekee pullonkaulaanalyysin<br />
ja suosituksen tärkeimmistä<br />
verkon osien kehittämistoimista. Niihin<br />
voi kuulua myös "pehmeitä" keinoja,<br />
kuten rajamuodollisuuksien tehostaminen.<br />
Selvitys käsittää sekä tavara- että<br />
henkilöliikenteen ja kaikki kulkumuodot.<br />
Lisätietoja: kari.lautso@wspgroup.fi<br />
Silta ilmentää paikan<br />
henkeä<br />
Kaivantopuiston kevyen liikenteen silta<br />
Helsingin Jakomäessä on esimerkki<br />
siltarakenteesta, joka ilmentää paikan<br />
henkeä ja on samalla esimerkki rakennesuunnittelijan<br />
ja teollisen muotoilijan<br />
onnistuneesta yhteistyöstä. Porvoonväylän<br />
ylittävän sillan molemmin puolin<br />
sijaitsee Venäjän hallinnon aikaisia<br />
taisteluhautoja, jotka ovat museoviraston<br />
suojelemia. Sillan suunnittelussa<br />
tulikin ottaa huomioon paikan vanha,<br />
historiallinen henki ja sen arkkitehtuurissa<br />
tuli korostaa paikan sotahistoriallista<br />
teemaa. Paikalle suunniteltiin<br />
mutkitteleva "taisteluhautasilta", joka<br />
on ainutlaatuinen Suomessa. Sillan<br />
ympäristö on suosittua ulkoilualuetta.<br />
Lisätietoja: mikko.rikala@wspgroup.fi<br />
Paulig Oy:n suurpaahtimo<br />
Vuosaareen<br />
Paulig Oy on käynnistänyt 130-vuotisen<br />
historiansa suurimman hankkeen,<br />
lähes 120 miljoonaa euroa maksavan<br />
uuden paahtimon rakentamisen. Paahtimo<br />
sijoittuu 1,5 kilometriä nykyisestä<br />
paahtimosta itään Helsingin Vuosaareen,<br />
missä Paulig on toiminut jo 40<br />
vuotta. Uusi laitos tuottaa paahdettua<br />
kahvia Suomen ja Baltian markkinoille.<br />
Paahtimon arkkitehtisuunnittelusta<br />
vastaa Arkkitehdit Tommila Oy. <strong>WSP</strong><br />
Finland vastaa hankkeen geoteknisestä<br />
ja rakennesuunnittelusta.<br />
Lisätietoja: jukka.ala-ojala@wspgroup.fi ja<br />
kai.gulin@wspgroup.fi<br />
Talvinen ilme Rovaniemelle<br />
<strong>WSP</strong> Design Studio suunnittelee Rovaniemelle<br />
talvisen ilmeen valaistuksen<br />
avulla. Työn tavoitteena on suunnitella<br />
jouluvalaistus Rovaniemen uudistuville<br />
kävelyalueille sekä suunnitella kaupungintalon<br />
julkisivuvalaistus, keskustan<br />
taidekohteiden valaistus ja yhden<br />
keskeisen puistikon erikoisvalaistus.<br />
Suunnittelualueella sijaitsevat mm. Lordin<br />
aukio ja Alvar Aallon kaupungintalo.<br />
Lisätietoja: sirpa.laitinen@wspgroup.fi<br />
Hakamäentie uudistuu<br />
Hakamäentietä uudistetaan liikenteen<br />
sujuvuuden ja turvallisuuden parantamiseksi<br />
vuosina 2006-2009. <strong>WSP</strong><br />
Finlandin infratoimiala vastaa kohteen<br />
länsiosan kaikkien väylien suunnittelusta,<br />
ympäristötoimiala koordinoi<br />
koko hankkeen arkkitehtuuria ja<br />
pohjarakennustoimialalla tehdään<br />
Mannerheimintien liittymän rakenneja<br />
geosuunnittelu, johon sisältyy mm.<br />
320 m pitkä Kivihaan betonitunneli.<br />
<strong>WSP</strong> tekee väylä- ja ympäristösuunnittelun<br />
Tieliikelaitokselle. Rakenne- ja<br />
geosuunnittelu tehdään YIT:lle, joka<br />
toimii hankkeessa Tieliikelaitoksen<br />
alihankkijana. <strong>WSP</strong> suunnittelee myös<br />
työnaikaiset liikennejärjestelyt ja<br />
tukiseinärakenteet.<br />
Lisätietoja: markku.hulkkonen@wspgroup.fi<br />
Nimityksiä<br />
DI Karel Nieminen on nimitetty<br />
<strong>WSP</strong> Environmental Oy:n toimitusjohtajaksi<br />
1. syyskuuta 2006 alkaen.<br />
Aiemmin Nieminen<br />
on toiminut johtajana<br />
Vapo Oy:ssä vastuullaan<br />
liiketoiminnan kehitys.<br />
Niemisen erikoisosaamiseen<br />
kuuluvat uusiutuvat<br />
kiinteät polttoaineet ja niiden energiakäyttö<br />
sekä jätteiden käsittely ja<br />
hyödyntäminen.<br />
<strong>WSP</strong> Environmentaliin on nimitetty<br />
ympäristösuunnittelijoiksi FM Satu<br />
Aho ja ins. Jukka Vahtera Helsingin<br />
toimistoon ja FM Jari Heiskari<br />
Oulun toimistoon. Teija Mäkinen<br />
on nimitetty Tampereen toimistoon<br />
harjoittelijaksi.<br />
<strong>WSP</strong> Finlandin Teollisuustoimialalle<br />
Ouluun on nimitetty projekti-insinööreiksi<br />
DI Juha Väliverronen,<br />
ins. Markus Moisanen, tekn.yo<br />
Kari Hakio, tekn.yo Harri Sisso<br />
ja tekn.yo Jouko Perttula.<br />
Ins. Matias Vatjus on nimitetty<br />
projekti-insinööriksi ja Rami<br />
Koivisto piirtäjäksi Talonrakennus<br />
–toimialalle Ouluun.<br />
Infratoimialalle Ouluun on nimitetty<br />
suunnittelijoiksi hortonomi Maritta<br />
Arola ja ins. Perttu Mäkäräinen.<br />
Tekniseksi avustajaksi Ouluun on<br />
nimitetty Tuula Tenno.<br />
Helsinkiin on nimitetty DI Mette<br />
Granberg projektipäälliköksi<br />
Liikennetoimialalle, Juha-Matti<br />
Oksanen suunnitteluavustajaksi<br />
Pohjarakennus –toimialalle, ins.<br />
AMK Eveliina Majuri suunnittelijaksi<br />
Infratoimialalle ja DI Oxana<br />
Gumanenko suunnittelijaksi<br />
Talonrakennustoimialalle.<br />
<strong>WSP</strong> uutisia on <strong>WSP</strong> Finland Oy:n sidosryhmälehti.<br />
Julkaisija: <strong>WSP</strong> Finland, Heikkiläntie 7, 00210 Helsinki; www.wspgroup.fi. Päätoimittaja: Kirsi Hautala, kirsi.hautala@wspgroup.fi; Toimitussihteeri: Ulla Troberg, ulla.troberg@wspgroup.fi;<br />
Taitto ja layout: Jukka Matela, jukka.matela@wspgroup.fi: Painopaikka:KalevaPrint, Oulu. Paperi: Gallerie Art. Tilaukset ja osoitteenmuutokset: ulla.troberg@wspgroup.fi.<br />
Kansikuva: StoraEnso/Kvarnsveden paperitehdas<br />
15<br />
<strong>WSP</strong> uutisia 2/2006
Kysymys 03:<br />
Kattilasuunnittelu;<br />
insinööriosaamista<br />
vai<br />
suomalaista<br />
ruokakulttuuria<br />
Lisää kysymyksiä ja<br />
vastauksia osoitteesta:<br />
www.wspgroup.fi/vastaus
Change language