Teemana teollisuus - WSP Group
Teemana teollisuus - WSP Group
Teemana teollisuus - WSP Group
- No tags were found...
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Kaivosten<br />
ympäristöasiat<br />
Kaivosala on nousemassa tärkeäksi<br />
työllistäjäksi meillä pohjoisen perukoilla.<br />
Kaivosalan sijoittajat ovat<br />
kiinnostuneita Suomen kallioperän<br />
rikkauksista. Näiden rikkauksien<br />
hyödyntäminen tulisi kuitenkin<br />
tapahtua niin, että jälkipolvetkin<br />
kestävät kaivosalueita vielä katsella.<br />
<strong>WSP</strong> Environmental Oy:n Oulun<br />
toimipiste keskittyy kaivosten<br />
ympäristöasioihin.<br />
Suomen<br />
kaivannais<strong>teollisuus</strong><br />
Kanadalaisen kaivosyhtiön perusmainarit<br />
totesivat maaliskuussa 2006<br />
Talouselämä-lehdessä, että todellista<br />
vaurautta syntyy vain luonnonvaroja<br />
hyödyntämällä, ei kännyköitä kasaamalla.<br />
Suomessa on onnistuttu saamaan<br />
vaurautta kännyköitä kasaamalla.<br />
Kuinkahan rikkaiksi mahdammekaan<br />
tulla, kun alamme hyödyntää enemmän<br />
luonnonvarojamme<br />
Suomessa on käynnissä useita kaivoshankkeita.<br />
Suurin syy kaivosyhtiöiden,<br />
lähinnä ulkomaisten, kiinnostukseen<br />
on Suomen valtava kaivospotentiaali.<br />
Vuoteen 1994 saakka kaivostutkimusta<br />
ja –toimintaa harjoittivat vain Outokumpu,<br />
Rautaruukki ja Geologian tutkimuskeskus,<br />
joten täysin tutkimatonta<br />
tai vain harvaan pyyhkäistyä maata<br />
löytyy tuhansia neliökilometrejä. Esimerkiksi<br />
Kanadassa oli jo vuonna 1850<br />
monta kertaa enemmän valtauksia<br />
neliökilometriä kohden kuin Suomessa<br />
vuonna 1994. Suomen liityttyä Euroopan<br />
talousalueeseen rajat avautuivat<br />
ulkomaisille malminetsijöille, mikä johti<br />
radikaaleihin muutoksiin, samalla kun<br />
kaivos<strong>teollisuus</strong> ja jatkojalostus<strong>teollisuus</strong><br />
ovat vähitellen siirtyneet ulkomaiseen<br />
omistukseen.<br />
Suomen kaivannais<strong>teollisuus</strong> ei ole<br />
teollisuudenalana kovin suuri, mutta<br />
klusterin asiakastoimialat ovat riippuvaisia<br />
kaivosten raaka-aineista. Suomi<br />
eroaa muissakin suhteissa useista<br />
EU:n jäsenmaista. Kallioperässämme<br />
on hyvä malmipotentiaali, joka<br />
muistuttaa malmirikkaita Kanadan ja<br />
Australian kilpiä.<br />
Kaivostoiminnan käytössä olevien<br />
kaivospiirien yhteispinta-ala vuonna<br />
2004 oli noin 6000 hehtaaria (noin<br />
0,02 prosenttia Suomen maapinta-alasta)<br />
ja toiminnassa olevien kiviainesten<br />
ottamisalueiden yhteispinta-ala oli noin<br />
24 000 hehtaaria.<br />
Kaivannais<strong>teollisuus</strong> ja<br />
ympäristö<br />
Kaivannais<strong>teollisuus</strong> eroaa luonteeltaan<br />
muista <strong>teollisuus</strong>hankkeista muun<br />
muassa siten, että kaivos- ja ottamistoimintaa<br />
voidaan harjoittaa vain<br />
siellä missä hyödynnettävä raaka-aine<br />
sijaitsee. Kaivannaistoiminta aiheuttaa<br />
aina muutoksia ympäristöönsä. Kiviainesten<br />
ottamistoiminta ja erityisesti<br />
kaivostoiminta kestävät yleensä<br />
vuosia, jopa vuosikymmeniä. Ympäristövaikutukset<br />
kohdistuvat pääosin<br />
hankkeen lähialueelle ja ovat yleensä<br />
toiminnan aikaisia vaikutuksia. Ympäristövaikutukset<br />
voivat jatkua myös<br />
pitkään toiminnan päättymisen jälkeen.<br />
Kaivannaisteollisuuden aiheuttamat<br />
ympäristömuutokset ovat suurimmat<br />
kaivosten ja kiviainesten ottamisalueiden<br />
avaamisvaiheessa. Merkittävimpiä<br />
suoria ympäristövaikutuksia ovat melu,<br />
pöly ja sivutuotteiden varastointi.<br />
Kaivannais<strong>teollisuus</strong> muuttaa yleensä<br />
myös alueen maisemakuvaa ja luon-<br />
<strong>WSP</strong> uutisia 2/2006 10
Change language