lakiviidakko_materia.. - Nikkemedia.fi
lakiviidakko_materia.. - Nikkemedia.fi
lakiviidakko_materia.. - Nikkemedia.fi
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
MUOTOKUVAAJAN KANNALTA OLENNAISIA KOHTIA<br />
KULUTTAJANSUOJALAISTA<br />
MARKKINOINNIN SÄÄNTELY<br />
Markkinoinnissa ei saa käyttää hyvän tavan vastaista tai muutoin<br />
kuluttajien kannalta sopimatonta menettelyä.<br />
Markkinointia, joka ei sisällä kuluttajien terveyden tai taloudellisen<br />
turvallisuuden kannalta tarpeellisia tietoja, on aina pidettävä<br />
sopimattomana.<br />
Markkinoinnista on käytävä selkeästi ilmi sen kaupallinen tarkoitus<br />
sekä se, kenen lukuun markkinointi toteutetaan.<br />
Markkinoinnissa ei saa antaa totuudenvastaisia tai harhaanjohtavia<br />
tietoja.<br />
Vertailevalla mainonnalla tarkoitetaan tässä pykälässä mainontaa,<br />
josta voidaan suoraan tai epäsuorasti tunnistaa kilpailija tai<br />
kilpailijan markkinoima hyödyke.<br />
Vertaileva mainonta on vertailun osalta sallittu, jos:<br />
1) se ei ole totuudenvastaista tai harhaanjohtavaa;<br />
2) se koskee hyödykkeitä, joita käytetään samaan tarkoitukseen tai<br />
samoihin tarpeisiin;<br />
3) siinä verrataan puolueettomasti hyödykkeiden yhtä tai useampaa<br />
olennaista, merkityksellistä, toteen näytettävissä olevaa ja<br />
edustavaa ominaisuutta tai hyödykkeiden hintoja;<br />
4) se ei aiheuta sekaannuksen vaaraa mainostajan ja kilpailijan tai
heidän tavaramerkkiensä, toiminimiensä, muiden erottuvien<br />
tunnustensa taikka hyödykkeittensä kesken;<br />
5) siinä ei väheksytä eikä halvenneta kilpailijan tavaramerkkiä,<br />
toiminimeä, muuta erottuvaa tunnusta, hyödykettä, toimintaa tai<br />
oloja;<br />
6) siinä ei käytetä sopimattomasti hyväksi kilpailijan tavaramerkin,<br />
toiminimen tai muun erottuvan tunnuksen mainetta taikka kilpailijan<br />
markkinoiman hyödykkeen alkuperänimitystä;<br />
7) siinä ei esitetä hyödykettä sellaisen hyödykkeen jäljitelmänä tai<br />
toisintona, jolla on suojattu tavaramerkki.<br />
Jos markkinointiin liittyy arvontoja, yleisökilpailuja tai pelejä, niihin<br />
osallistumisen ehtojen on oltava selkeitä ja ymmärrettäviä sekä<br />
helposti saatavilla.<br />
Markkinoinnissa ei saa luvata sattumanvaraista etua, jonka<br />
saaminen edellyttää vastiketta, kulutushyödykkeen ostamista tai<br />
ostotarjouksen tekemistä.<br />
.<br />
Markkinoinnin lainmukaisuutta kuluttajansuojan kannalta valvoo<br />
kuluttaja-asiamies.<br />
YLEISET SÄÄNNÖKSET KULUTTAJAPALVELUSOPIMUKSISTA<br />
Säännökset koskevat vastikkeellisia palveluksia, joita<br />
elinkeinonharjoittaja (toimeksisaaja) suorittaa kuluttajalle (tilaaja) ja<br />
joiden sisältönä on irtaimeen esineeseen, rakennukseen, muuhun<br />
rakennelmaan tai kiinteään omaisuuteen kohdistuva työ tai muu<br />
suoritus.<br />
Pakottavuus<br />
Sopimusehto, joka poikkeaa tämän luvun säännöksistä tilaajan
vahingoksi, on mitätön, jollei jäljempänä toisin säädetä.<br />
YLEISIÄ SÄÄNNÖKSIÄ TOIMEKSISAAJAN SUORITUKSESTA<br />
Palveluksen luovutus<br />
Jos palveluksen kohde-esine on palveluksen suorittamista varten<br />
toimeksisaajan hallinnassa, palvelus katsotaan luovutetuksi, kun<br />
esine palveluksen tultua suoritetuksi on luovutettu tilaajan<br />
hallintaan.<br />
Muissa tapauksissa palvelus katsotaan luovutetuksi, kun se on<br />
suoritettu loppuun.<br />
Luovutuksen ajankohta<br />
Jollei ole sovittu, että palvelus on luovutettava määrättynä<br />
ajankohtana taikka vaadittaessa tai viipymättä, se on luovutettava<br />
palveluksen laatuun ja laajuuteen nähden kohtuullisessa ajassa<br />
sopimuksenteosta.<br />
Lisätyöt<br />
Jos palvelusta suoritettaessa ilmenee tarvetta toimeksiantoon<br />
kuulumattomiin toimenpiteisiin, jotka on tarkoituksenmukaista<br />
suorittaa samassa yhteydessä (lisätyöt), toimeksisaajan on<br />
pyydettävä tilaajalta lupa niiden suorittamiseen.<br />
Jollei tilaaja ole tavoitettavissa kohtuullisessa ajassa, lisätyöt<br />
saadaan suorittaa vain, jos niistä perittävät kustannukset ovat<br />
vähäiset markkamäärältään tai suhteessa sovitun palveluksen<br />
hintaan tai siitä annettuun hinta-arvioon. Lisätöiden kustannukset<br />
eivät saa johtaa mahdollisesti sovitun enimmäishinnan ylittymiseen.<br />
Jos toimeksisaaja havaitsee olevan tarvetta sellaisiin<br />
toimeksiantoon kuulumattomiin töihin, joita ei voida lykätä<br />
aiheuttamatta vaaraa terveydelle tai omaisuudelle ja joita ei<br />
suoriteta tämän pykälän nojalla, toimeksisaajan on viipymättä<br />
ilmoitettava tilaajalle havaitsemistaan turvallisuutta vaarantavista<br />
seikoista.
SEURAAMUKSET PALVELUN VIIVÄSTYMISESTÄ<br />
Oikeus pidättyä maksusta<br />
Tilaajalla on toimeksisaajan viivästyksen perusteella oikeus pidättyä<br />
maksamasta palveluksen hintaa. Tilaaja ei kuitenkaan saa pidättää<br />
rahamäärää, joka ilmeisesti ylittää ne vaatimukset, joihin hänellä on<br />
viivästyksen perusteella oikeus.<br />
Tilaajan oikeus vaatia sopimuksen täyttämistä<br />
Tavaran/palvelun luovutuksen viivästyessä ostajalla on oikeus<br />
vaatia myyjältä sopimuksen täyttämistä. Myyjä ei kuitenkaan ole<br />
velvollinen täyttämään sopimusta, jos sille on olemassa este, jota<br />
myyjä ei voi voittaa, tai jos sopimuksen täyttäminen edellyttäisi<br />
uhrauksia, jotka ovat kohtuuttomia verrattuna sopimuksen<br />
täyttämisen merkitykseen ostajalle.<br />
Jos este tai epäsuhde lakkaa kohtuullisessa ajassa, ostaja saa<br />
kuitenkin vaatia, että myyjä täyttää sopimuksen.<br />
Ostaja menettää oikeutensa vaatia sopimuksen täyttämistä, jos hän<br />
viivyttelee kohtuuttoman kauan vaatimuksen esittämisessä.<br />
.<br />
Sopimuksen purku<br />
Tilaaja saa purkaa sopimuksen toimeksisaajan viivästyksen vuoksi,<br />
jos sopimusrikkomus on olennainen.<br />
Jos tilaaja on asettanut toimeksisaajalle määrätyn lisäajan<br />
palveluksen suorittamista varten eikä se ole kohtuuttoman lyhyt,<br />
tilaaja saa niin ikään purkaa sopimuksen, jollei palvelusta luovuteta<br />
lisäajan kuluessa. Asetetun lisäajan kuluessa tilaaja saa purkaa<br />
sopimuksen vain, jos toimeksisaaja ilmoittaa, ettei hän täytä<br />
sopimusta tämän ajan kuluessa.<br />
Milloin tilaaja ei ole asettanut toimeksisaajalle lisäaikaa, hän saa<br />
purkaa sopimuksen, jos palvelusta ei luovuteta kohtuullisessa<br />
ajassa siitä, kun hän vaati sopimuksen täyttämistä.<br />
Jos on painavia syitä olettaa, että palvelus viivästyy olennaisesti,<br />
tilaaja saa purkaa sopimuksen heti.
Jos huomattava osa palveluksesta on suoritettu, tilaajalla on oikeus<br />
purkaa sopimus vain siltä osin kuin palvelus on suorittamatta. Jos<br />
palveluksen tarkoitus viivästyksen vuoksi jää olennaisesti<br />
saavuttamatta, tilaajalla on kuitenkin oikeus purkaa sopimus<br />
kokonaisuudessaan. Suorituksesta, jota ei voida palauttaa ilman<br />
olennaista haittaa, on tilaajan tällöin maksettava toimeksisaajalle<br />
korvaus, joka vastaa sen arvoa tilaajalle.<br />
Vahingonkorvaus<br />
Tilaajalla on oikeus korvaukseen vahingosta, jonka hän kärsii<br />
toimeksisaajan viivästyksen vuoksi, jollei toimeksisaaja osoita, että<br />
viivästys johtuu hänen vaikutusmahdollisuuksiensa ulkopuolella<br />
olevasta esteestä, jota hänen ei kohtuudella voida edellyttää<br />
ottaneen huomioon sopimusta tehtäessä ja jonka seurauksia hän ei<br />
myöskään kohtuudella olisi voinut välttää eikä voittaa.<br />
Jos viivästys johtuu henkilöstä, jota toimeksisaaja on käyttänyt<br />
apunaan sopimuksen tai sen osan täyttämisessä, toimeksisaaja<br />
vapautuu vahingonkorvausvelvollisuudesta vain, mikäli myös<br />
mainittu henkilö olisi vapaa vastuusta. Sama on voimassa, jos<br />
viivästys johtuu toimeksisaajan tavarantoimittajasta tai muusta<br />
aiemmasta myyntiportaasta.<br />
Tilaajalle aiheutuvan välillisen vahingon toimeksisaaja on kuitenkin<br />
velvollinen korvaamaan vain, jos viivästys tai vahinko johtuu<br />
huolimattomuudesta hänen puolellaan. Välillisenä vahinkona<br />
pidetään:<br />
1) tulon menetystä, joka tilaajalle aiheutuu sopimusrikkomuksen tai<br />
siitä johtuvien toimenpiteiden vuoksi;<br />
2) vahinkoa, joka johtuu muuhun sopimukseen perustuvasta<br />
velvoitteesta; ja<br />
3) kohde-esineen käyttöhyödyn olennaista menetystä, josta ei<br />
aiheudu suoranaista taloudellista vahinkoa, sekä muuta siihen
innastettavaa haittaa, joka on olennainen.<br />
Samanlainen oikeus korvaukseen kuin tilaajalla on hänen<br />
perheenjäsenellään, joka kärsii viivästyksen vuoksi vahinkoa.<br />
Ilmoitus sopimuksen purkamisesta ja korvausvaatimuksesta<br />
Jos palvelus on luovutettu viivästyneenä, tilaaja ei saa purkaa<br />
sopimusta eikä vaatia vahingonkorvausta viivästyksen vuoksi, ellei<br />
hän kohtuullisessa ajassa luovutuksesta tiedon saatuaan ilmoita<br />
toimeksisaajalle, että hän purkaa sopimuksen tai haluaa vaatia<br />
vahingonkorvausta. Jos tilaaja purkaa sopimuksen, hän ei<br />
kuitenkaan ole velvollinen erikseen ilmoittamaan<br />
vahingonkorvausvaatimuksesta.
PALVELUKSEN JA OMINAISUUDEN VIRHE<br />
Yleinen virhesäännös<br />
Palveluksen on sisällöltään, suoritustavaltaan ja tulokseltaan<br />
vastattava sitä, mitä voidaan katsoa sovitun.<br />
Palvelus on suoritettava ammattitaitoisesti ja huolellisesti sekä<br />
ottaen huomioon tilaajan edut. Palveluksen tulee kestävyydeltään ja<br />
muuten vastata sitä, mitä kuluttajalla yleensä on sellaisen<br />
palveluksen yhteydessä aihetta olettaa. Palveluksen tulee myös<br />
vastata laissa, asetuksessa tai viranomaisen päätöksessä<br />
asetettuja vaatimuksia.<br />
Jos toimeksisaajan on hankittava palveluksen suorittamisessa<br />
tarvittavaa <strong>materia</strong>alia eikä toisin ole sovittu, <strong>materia</strong>alin tulee olla<br />
kestävyydeltään ja muilta ominaisuuksiltaan tavanomaisen hyvää<br />
laatua.<br />
Jos palvelus poikkeaa edellisestä, siinä on virhe. Todistustaakka<br />
siitä, että palvelus on suoritettu ammattitaitoisesti ja huolellisesti, on<br />
toimeksisaajalla.<br />
Tiedot palveluksesta<br />
Palveluksessa on myös virhe, jos se ei vastaa niitä tietoja, jotka<br />
toimeksisaaja on antanut palveluksen sisällöstä tai suorituksestaan<br />
taikka muista palveluksen laatua tai hyväksikäyttöä koskevista<br />
seikoista palvelusta markkinoitaessa tai muuten ennen<br />
sopimuksentekoa ja joiden voidaan olettaa vaikuttaneen tilaajan<br />
päätöksentekoon. Sama koskee palvelusta suoritettaessa annettuja<br />
tietoja, joiden voidaan olettaa vaikuttaneen tilaajan<br />
päätöksentekoon.<br />
Palveluksessa on myös virhe, jollei se vastaa ed. kohdassa<br />
tarkoitettuja tietoja, joita joku muu kuin toimeksisaaja on<br />
aikaisemmassa myyntiportaassa tai toimeksisaajan lukuun ennen
sopimuksentekoa antanut palvelusta markkinoitaessa. Palvelusta ei<br />
kuitenkaan pidetä virheellisenä, jos tiedot on ajoissa selkeällä<br />
tavalla oikaistu. Toimeksisaaja ei vastaa tässä tarkoitetusta<br />
virheestä myöskään, jos hän ei ollut eikä hänen olisi pitänytkään<br />
olla selvillä annetuista tiedoista.<br />
Palveluksessa on niin ikään virhe, jos toimeksisaaja on laiminlyönyt<br />
antaa tilaajalle tiedon sellaisesta ed. tarkoitetusta seikasta, josta<br />
hänen olisi pitänyt olla selvillä ja josta tilaaja perustellusti saattoi<br />
olettaa saavansa tiedon.<br />
Neuvontavelvollisuus<br />
Jos sopimusta tehtäessä tai sen jälkeen osoittautuu, että palvelus,<br />
sen hinta, kohteen arvo ja ominaisuudet tai muut erityiset seikat<br />
huomioon ottaen ilmeisesti ei olisi tilaajan kannalta<br />
tarkoituksenmukainen, toimeksisaajan on viipymättä ilmoitettava<br />
siitä tilaajalle. Toimeksisaajan on ilmoitettava tilaajalle myös, jos<br />
palvelus ilmeisesti tulee huomattavasti kalliimmaksi kuin tilaaja on<br />
kohtuudella voinut odottaa.<br />
Jollei tilaaja ole tavoitettavissa kohtuullisessa ajassa tai ei anna<br />
tarvittavia ohjeita, toimeksisaajan on keskeytettävä palveluksen<br />
suorittaminen. Toimeksisaaja saa kuitenkin jatkaa suoritusta, jos<br />
hänellä on erityistä syytä olettaa, että tilaaja kuitenkin haluaa<br />
palveluksen suoritettavaksi.<br />
Jos toimeksisaaja laiminlyö tämän pykälän mukaiset<br />
velvollisuutensa, palveluksessa on virhe.<br />
Virheellisyyden määräävä ajankohta ja takuu<br />
Toimeksisaajan suorituksen virheellisyyttä on arvioitava sen<br />
perusteella, millainen suorituksen tulos on ominaisuuksiltaan<br />
palveluksen luovutuksen ajankohtana tai, jos luovutus viivästyy<br />
tilaajan puolella olevasta syystä, toimeksisaajan tehtyä sen, mitä<br />
luovutus häneltä edellyttää. Toimeksisaaja vastaa virheestä, joka<br />
suorituksessa on ollut tänä ajankohtana, vaikka virhe ilmenisi vasta<br />
myöhemmin. Jos suorituksen tulos huononee edellä mainitun
ajankohdan jälkeen, suorituksessa katsotaan olevan virhe, jos<br />
huonontuminen johtuu toimeksisaajan sopimusrikkomuksesta.<br />
VIRHEEN SEURAAMUKSET<br />
Virheilmoitus<br />
Tilaaja ei saa vedota palveluksen virheeseen, ellei hän ilmoita<br />
virheestä toimeksisaajalle kohtuullisessa ajassa siitä, kun hän<br />
havaitsi virheen tai hänen olisi pitänyt se havaita. Virheilmoitus<br />
voidaan myös tehdä elinkeinonharjoittajalle, joka on välittänyt<br />
palveluksen tai sitoutunut vastaamaan sen ominaisuuksista.<br />
Tilaaja saa 1 momentin estämättä vedota palveluksen virheeseen,<br />
jos:<br />
1) toimeksisaaja on menetellyt törkeän huolimattomasti tai<br />
kunnianvastaisesti ja arvottomasti;<br />
2) virhe perustuu siihen, että palvelus ei ominaisuuksiltaan vastaa<br />
terveyden tai omaisuuden suojelemiseksi annetuissa säännöksissä<br />
tai määräyksissä asetettuja vaatimuksia; tai<br />
3) virhe perustuu siihen, että palveluksen tulos muuten on<br />
terveydelle tai omaisuudelle vaarallinen.<br />
Oikeus pidättyä maksusta<br />
Tilaajalla on virheen perusteella oikeus pidättyä maksamasta<br />
palveluksen hintaa. Tilaaja ei kuitenkaan saa pidättää rahamäärää,<br />
joka ilmeisesti ylittää ne vaatimukset, joihin hänellä on virheen<br />
perusteella oikeus.<br />
Virheen oikaisu<br />
Tilaajalla on oikeus vaatia, että toimeksisaaja korjaa virheen tai<br />
uusii virheellisen suorituksen ilman, että tilaajalle aiheutuu siitä<br />
lisäkustannuksia. Toimeksisaaja ei kuitenkaan ole velvollinen<br />
oikaisemaan virhettä, jos siitä aiheutuisi hänelle kohtuuttomia<br />
kustannuksia tai kohtuutonta haittaa.
Vaikka tilaaja ei vaatisi virheen korjaamista tai suorituksen<br />
uusimista, toimeksisaaja saa omalla kustannuksellaan suorittaa<br />
tällaisen oikaisun, jos hän tilaajan ilmoittaessa virheestä viipymättä<br />
tarjoutuu tekemään sen. Tilaaja saa kieltäytyä virheen oikaisusta,<br />
jos siitä aiheutuisi hänelle olennaista haittaa tai vaaraa siitä, että<br />
hänelle aiheutuvat kustannukset jäävät korvaamatta, taikka jos<br />
kieltäytymiseen on muu erityinen syy.<br />
Toimeksisaaja ei saa vedota siihen, ettei hän ole saanut tilaisuutta 2<br />
momentissa tarkoitettuun virheen oikaisuun, jos tilaaja on<br />
korjauttanut virheen eikä olosuhteet huomioon ottaen voida<br />
kohtuudella edellyttää, että tilaaja olisi jäänyt odottamaan oikaisua<br />
toimeksisaajan puolelta.<br />
Hinnanalennus ja sopimuksen purku<br />
Jollei virheen korjaaminen tai uusi suoritus tule kysymykseen taikka<br />
jollei tällaista oikaisua suoriteta kohtuullisessa ajassa siitä, kun<br />
tilaaja on ilmoittanut virheestä, tilaaja saa vaatia virhettä vastaavaa<br />
hinnanalennusta.<br />
Jos on painavia syitä olettaa, että palveluksessa tulee olemaan<br />
olennainen virhe, tilaaja saa purkaa sopimuksen siltä osin kuin<br />
palvelus on vielä suorittamatta.<br />
Siltä osin kuin palvelus on suoritettu, tilaaja saa 1 momentissa<br />
mainituissa olosuhteissa purkaa sopimuksen, jos muuta<br />
seuraamusta ei voida pitää hänen kannaltaan kohtuullisena.<br />
Suorituksesta, jota ei voida palauttaa ilman olennaista haittaa, on<br />
tilaajan tällöin maksettava toimeksisaajalle sen arvoa vastaava<br />
korvaus.<br />
Vahingonkorvaus<br />
Tilaajalla on oikeus korvaukseen vahingosta, jonka hän kärsii<br />
palveluksessa olevan virheen vuoksi. Korvausvelvollisuus käsittää<br />
virheestä tilaajalle aiheutuneen henkilö- ja esinevahingon sikäli kuin<br />
21 §:stä ei johdu muuta. Edellä 10 §:n 3 ja 4 momentissa
tarkoitetun välillisen vahingon toimeksisaaja on kuitenkin velvollinen<br />
korvaamaan vain, jos virhe tai vahinko johtuu huolimattomuudesta<br />
hänen puolellaan.<br />
Samanlainen oikeus korvaukseen kuin tilaajalla on hänen<br />
perheenjäsenellään, joka kärsii virheen vuoksi vahinkoa.<br />
Muun kuin toimeksisaajan vahingonkorvausvelvollisuus<br />
Jos joku muu kuin myyjä on sitoutunut oikaisemaan palveluksessa<br />
olevan virheen tai muuten vastaamaan tavaran ominaisuuksista,<br />
sitoumuksen antajan velvollisuuteen korvata ostajalle sitoumuksen<br />
täyttämättä jäämisestä aiheutunut vahinko sovelletaan vastaavasti,<br />
mitä myyjän korvausvelvollisuudesta edellä säädetään.<br />
Tilaajan velvollisuudet ja tilaajan sopimusrikkomuksen<br />
seuraamukset<br />
Palveluksen hinta<br />
Jollei palveluksen hinnasta tai sen laskemistavasta ole sovittu,<br />
tilaajan on maksettava hinta, joka on kohtuullinen ottaen huomioon<br />
palveluksen sisältö, laajuus, laatu, taloudellisesti<br />
tarkoituksenmukainen suoritustapa, sopimuksentekoajankohdan<br />
käypä hinta tai hinnan laskemistapa sekä muut olosuhteet. Jos<br />
toimeksisaaja on palvelusta markkinoitaessa antanut palveluksen<br />
hinnasta tai sen laskemistavasta sopimuksentekoajankohdan<br />
hintatasoa tarkoittavia tietoja, joiden voidaan olettaa vaikuttaneen<br />
sopimukseen, hinta määräytyy annettujen tietojen mukaisesti.<br />
Jos elinkeinonharjoittaja on kuluttajan pyynnöstä alustavasti<br />
selvittänyt suorituksen sisältöä tai siitä johtuvia kustannuksia, hän<br />
voi vaatia tällaisista valmistelevista toimenpiteistä maksun, paitsi jos<br />
kuluttajalla alalla vallitsevan käytännön perusteella tai muusta<br />
syystä oli aihetta olettaa, että toimenpiteistä ei veloiteta.<br />
Jos se, mitä toimeksisaaja on sopimuksen perusteella suorittanut,<br />
vahingoittuu, tuhoutuu tai menee muuten hukkaan ennen<br />
palveluksen luovutusta eikä se johdu tilaajasta riippuvasta syystä,
toimeksisaajalla ei ole oikeutta vaatia maksua hukkaan menneestä<br />
työstä tai <strong>materia</strong>alista taikka muista aiheutuneista<br />
lisäkustannuksista. Mitä edellä on sanottu ei sovelleta, jos suoritus<br />
on mennyt hukkaan sen jälkeen, kun palveluksen luovutus on<br />
viivästynyt tilaajan puolella olevasta syystä.<br />
Hinta-arvio<br />
Jos toimeksisaaja on antanut palveluksesta hinta-arvion, lopullinen<br />
hinta saa ylittää arvion enintään 15 prosentilla. Tilaaja ja<br />
toimeksisaaja voivat kuitenkin erikseen sopia siitä, kuinka paljon<br />
annettu hinta-arvio saadaan ylittää.<br />
Hinta-arvion katsotaan tarkoittavan palveluksesta perittävää<br />
kokonaishintaa, jollei toisin ole sovittu.<br />
Jos syntyy erimielisyys siitä, onko esitettyä rahamäärää pidettävä<br />
kiinteänä hintana, enimmäishintana, hinta-arviona vai suuntaaantavana<br />
hintatietona, toimeksisaajan on näytettävä väitteensä<br />
toteen.<br />
Hinnan maksaminen ja erittely<br />
Jollei palveluksen hinnan maksuajankohtaa ole sovittu, tilaajan on<br />
maksettava hinta toimeksisaajan sitä vaatiessa, ei kuitenkaan<br />
ennen kuin palvelus on luovutettu ja tilaajalla on ollut kohtuullinen<br />
mahdollisuus tarkastaa suoritus.<br />
Jollei palvelusta suoriteta kiinteään hintaan, toimeksisaajan on<br />
tilaajan pyynnöstä annettava tälle kirjallinen erittely, jonka<br />
perusteella voi arvioida suorituksen sisällön ja sen, miten<br />
palveluksen hinta määräytyy. Tilaaja, joka on pyytänyt erittelyä<br />
ilman aiheetonta viivytystä palveluksen tultua suoritetuksi tai tilaajan<br />
saatua siitä laskun, on velvollinen maksamaan vasta erittelyn<br />
saatuaan.<br />
Jos maksu suoritetaan pankin tai postin välityksellä, maksun<br />
katsotaan tapahtuneen sinä päivänä, jona pankki tai posti on
hyväksynyt tilaajan asianmukaisen maksutoimeksiannon.<br />
Palveluksen peruuttaminen<br />
Jos tilaaja rikkoo sopimuksen peruuttamalla palveluksen ennen sen<br />
luovutusta, toimeksisaajalla ei ole oikeutta suorittaa sitä loppuun.<br />
Sen sijaan toimeksisaajalla on oikeus korvaukseen hänelle<br />
aiheutuvasta vahingosta.<br />
Toimeksisaajan oikeus pidättyä suorituksesta<br />
Jos palveluksen hinta tai osa siitä on maksettava ennen<br />
palveluksen luovutusta, mutta maksu viivästyy, toimeksisaajalla on<br />
oikeus pidättyä suorituksesta, kunnes hän saa maksun. Suorituksen<br />
keskeyttämisestä on viipymättä ilmoitettava tilaajalle.<br />
Toimeksisaajalla, joka tämän pykälän mukaisesti keskeyttää<br />
suorituksen, on oikeus korvaukseen siitä aiheutuneista<br />
ylimääräisistä kustannuksista.<br />
Viivästyskorko<br />
Jos tilaaja viivästyy palveluksen hinnan maksamisessa,<br />
toimeksisaajalla on, milloin tilausta ei peruuteta tai sopimusta<br />
pureta, oikeus viivästyskorkoon korkolain mukaisesti.<br />
Toimeksisaajan oikeus purkaa sopimus<br />
Jos tilaaja viivästyy palveluksen hinnan tai sen osan maksamisessa<br />
ja sopimusrikkomus on olennainen, toimeksisaaja saa purkaa<br />
sopimuksen siltä osin kuin palvelusta ei ole suoritettu.<br />
Jos toimeksisaaja on asettanut palveluksen hinnan maksamiselle<br />
määrätyn lisäajan, joka ei ole kohtuuttoman lyhyt, eikä tilaaja<br />
suorita maksua lisäajan kuluessa, toimeksisaaja saa niin ikään<br />
purkaa sopimuksen siltä osin kuin palvelusta ei ole suoritettu.<br />
Asetetun lisäajan kuluessa toimeksisaaja saa purkaa sopimuksen<br />
vain, jos tilaaja ilmoittaa, ettei hän suorita maksua tämän ajan
kuluessa.<br />
Toimeksisaajalla on oikeus purkaa sopimus myös, jos tilaaja<br />
laiminlyö myötävaikuttaa sopimuksen täyttämiseen siten kuin<br />
palveluksen suorittaminen edellyttää.<br />
Jos on käynyt selväksi, että tilaaja tulee syyllistymään olennaiseen<br />
sopimusrikkomukseen, toimeksisaajalla on oikeus purkaa sopimus<br />
heti.
Toimeksisaajan oikeus vahingonkorvaukseen<br />
Jos toimeksisaaja purkaa sopimuksen tai jos tilaaja peruuttaa<br />
palveluksen, toimeksisaajalla on oikeus vastikkeeseen jo<br />
suoritetusta palveluksen osasta sekä toimenpiteistä, jotka on<br />
suoritettava sopimuksen purkamisesta tai peruutuksesta huolimatta.<br />
Toimeksisaajalla on lisäksi oikeus korvaukseen muista<br />
kustannuksista, joita hänelle on aiheutunut sopimuksen<br />
täyttämisestä ja jotka todennäköisesti jäävät hyödyttömiksi, sekä<br />
sopimuksen purkamisen tai peruutuksen vuoksi aiheutuvista<br />
erityisistä kustannuksista. Muusta vahingosta toimeksisaajalla on<br />
oikeus saada korvaus, joka on kohtuullinen ottaen huomioon<br />
palveluksen hinta, sopimuksen purkamisen tai peruutuksen<br />
ajankohta, sopimuksen täyttämiseksi suoritetut toimenpiteet sekä<br />
muut seikat.<br />
Toimeksisaajalla ei kuitenkaan ole oikeutta korvaukseen, jos tilaajan<br />
maksuviivästys tai palveluksen peruuttaminen johtuu lain<br />
säännöksestä, yleisen liikenteen tai maksuliikenteen<br />
keskeytyksestä taikka muusta samankaltaisesta esteestä, jota<br />
tilaaja ei kohtuudella voi välttää eikä voittaa.<br />
Toimeksisaajan oikeus pidättää palveluksen kohde<br />
hallinnassaan<br />
Jos palveluksen kohteena on irtain esine, joka on toimeksisaajan<br />
hallinnassa, ja tilaaja laiminlyö kyseisestä sopimuksesta johtuvan<br />
maksuvelvollisuutensa, toimeksisaajalla on oikeus olla<br />
luovuttamatta esinettä tilaajalle tai esineen omistajalle, kunnes<br />
saatava on maksettu tai siitä on asetettu riittävä vakuus.
MUUT SÄÄNNÖKSET ERÄISTÄ<br />
KULUTTAJAPALVELUSOPIMUKSISTA<br />
Materiaalintoimittajan virhevastuu<br />
Tilaajalla on oikeus kohdistaa palveluksen suorittamisessa käytetyn<br />
<strong>materia</strong>alin virheestä johtuva vahingonkorvausvaatimuksensa myös<br />
elinkeinonharjoittajaan, joka aikaisemmassa myyntiportaassa on<br />
luovuttanut <strong>materia</strong>alin jälleenmyyntiä varten.<br />
Tilaajalla ei kuitenkaan ole oikeutta korvaukseen:<br />
1) jos virhe on syntynyt kyseisestä <strong>materia</strong>alintoimittajasta<br />
riippumattomasta syystä sen jälkeen, kun hän luovutti <strong>materia</strong>alin<br />
edelleen;<br />
2) siltä osin kuin vaatimus perustuu muun kuin kyseisen<br />
<strong>materia</strong>alintoimittajan antamaan sitoumukseen, joka asettaa tilaajan<br />
parempaan asemaan kuin ilman mainittua sitoumusta; eikä<br />
3) siltä osin kuin vaatimus koskee hinnanalennusta tai palveluksen<br />
hinnan palauttamista ja ylittää määrältään sen, mitä kyseisen<br />
<strong>materia</strong>alintoimittajan oma sopijapuoli olisi voinut vaatia samalla<br />
perusteella, jos näiden välisen sopimuksen mahdollisia rajoittavia<br />
ehtoja ei oteta huomioon.<br />
Tilaaja menettää oikeutensa esittää vaatimuksia tämän pykälän<br />
nojalla, jollei hän ilmoita virheestä <strong>materia</strong>alintoimittajalle tai tämä<br />
saa tietoa myöhemmälle myyntiportaalle tehdystä<br />
virheilmoituksesta kohtuullisessa ajassa siitä, kun tilaaja havaitsi<br />
virheen tai hänen olisi pitänyt se havaita ja hänellä oli<br />
käytettävissään vaatimuksen esittämiseksi tarvittavat tiedot<br />
<strong>materia</strong>alintoimittajasta.<br />
Tilaaja saa kuitenkin ed. kohdan estämättä vedota virheeseen, jos<br />
asianomainen <strong>materia</strong>alintoimittaja on menetellyt törkeän<br />
huolimattomasti tai kunnianvastaisesti ja arvottomasti.<br />
Muun elinkeinonharjoittajan virhevastuu<br />
Jos toimeksisaaja on käyttänyt apunaan toista elinkeinonharjoittajaa
palveluksen suorittamisessa ja tämän elinkeinonharjoittajan<br />
suorittamassa palveluksen osassa on virhe, tilaajalla on oikeus<br />
kohdistaa virheeseen perustuva, tämän luvun säännösten<br />
mukainen vaatimuksensa myös mainittuun elinkeinonharjoittajaan.<br />
Tilaajalla ei kuitenkaan ole 1 momentin mukaista oikeutta:<br />
1) jos virhe on syntynyt kyseisestä elinkeinonharjoittajasta<br />
riippumattomasta syystä sen jälkeen, kun hän luovutti<br />
suorituksensa;<br />
2) siltä osin kuin vaatimus perustuu muun kuin kyseisen<br />
elinkeinonharjoittajan antamaan sitoumukseen, joka asettaa tilaajan<br />
parempaan asemaan kuin tämän luvun säännökset ilman mainittua<br />
sitoumusta; eikä<br />
3) siltä osin kuin vaatimus koskee hinnanalennusta tai palveluksen<br />
hinnan palauttamista ja ylittää määrältään sen, mitä kyseisen<br />
elinkeinonharjoittajan oma sopijapuoli olisi voinut vaatia samalla<br />
perusteella, jos näiden välisen sopimuksen mahdollisia rajoittavia<br />
ehtoja ei oteta huomioon.<br />
Tilaaja menettää oikeutensa esittää vaatimuksia tämän pykälän<br />
nojalla, jollei hän ilmoita virheestä asianomaiselle<br />
elinkeinonharjoittajalle tai tämä saa tietoa toimeksisaajalle tehdystä<br />
virheilmoituksesta kohtuullisessa ajassa siitä, kun tilaaja havaitsi<br />
virheen tai hänen olisi pitänyt se havaita ja hänellä oli<br />
käytettävissään vaatimuksen esittämiseksi tarvittavat tiedot<br />
elinkeinonharjoittajasta. Tilaaja saa kuitenkin tämän momentin<br />
estämättä vedota virheeseen, jos asianomainen<br />
elinkeinonharjoittaja on menetellyt törkeän huolimattomasti tai<br />
kunnianvastaisesti ja arvottomasti
OIKEUS OMAAN KUVAAN<br />
Ihmistä esittävä valokuva - kenellä on oikeus siihen<br />
Oman kuvan oikeussuojan voidaan katsoa sisältävän<br />
yhtäältä vapausoikeudellisia ja toisaalta<br />
varallisuusoikeudellisia piirteitä. Eli oikeus määrätä<br />
oman kuvan käytöstä suojaa sekä henkilön<br />
yksityiselämää että hänen kuvaansa liittyvää<br />
taloudellista arvoa. Jälkimmäisessä tapauksessa<br />
oikeudella omaan kuvaan on<br />
im<strong>materia</strong>alioikeudellisia, varsinkin tekijänoikeutta<br />
muistuttavia ominaisuuksia.<br />
Oikeus valokuvaan tekijänoikeuslain tarkoittamassa<br />
mielessä kuuluu aina alun perin valokuvan ottajalle,<br />
joka voi sen luovuttaa toiselle esimerkiksi<br />
sopimuksella. Tämä pätee siitä riippumatta, onko<br />
valokuvan arvioitava ylittävän ns. teoskynnyksen vai<br />
saako se vain suppeamman ns. lähioikeussuojan.<br />
Toisaalta valokuvaaminen ei suinkaan kaikissa<br />
tapauksissa ole vapaata.<br />
Kotirauha ja julkisrauha<br />
Jos on esimerkiksi valokuvattu taideteos, niin oikeus
valokuvaan ei toki anna kuvaajalle oikeutta tehdä<br />
kuvalla mitä haluaa, vaan hän tarvitsee<br />
pääsääntöisesti taideteoksen tekijän luvan.<br />
Tosin on useita sellaisia poikkeussäädöksiä, joiden<br />
perusteella taideteoksen valokuvaaminen ja kuvan<br />
käyttö voi olla sallittua ilman sen tekijän lupaakin.<br />
Kun valokuvassa esiintyy ihminen, joko ainoana<br />
aiheena tai muutoin, ollaan monessa suhteessa<br />
ongelmallisella alueella. Tekijänoikeudellisesti<br />
perusasia on kyllä selvä: oikeudet syntyvät kuvaajalle,<br />
eivät kuvattavalle.<br />
Tämä pätee myös tilanteessa, jossa kuva tehdään<br />
tilauksesta; tilaajan on siis syytä tehdä valokuvaajan<br />
kanssa sopimus - mieluiten kirjallinen - oikeuksien<br />
siirtymisestä tilaajalle siinä määrin, kuin tilaaja<br />
oikeuksia tarvitsee.<br />
Toisaalta on huomattava, että muotokuvien osalta<br />
laissa on - lakisystemaattisesti varsin oudossa<br />
paikassa erityinen kuvaajan oikeuksia rajoittava<br />
säädös:<br />
kuvaaja saa käyttää oikeuksiaan vain tilaajan<br />
tai hänen perillisensä suostumuksella.<br />
Ihmistä ei tulkita teokseksi tekijänoikeuslain mielessä.
Voidaan kuitenkin kysyä, onko ihmisen ulkonäkö<br />
joissain tilanteissa luomus, joka saa<br />
tekijänoikeussuojan.<br />
Jos valokuvamalli on erityisesti vaatetettu ja ehostettu<br />
kuvausta varten, voidaan kysyä, onko vaatettajilla ja<br />
ehostajilla tekijänoikeus luomukseensa. Kyse on<br />
tällöin ennen muuta ns. teoskynnyksen tulkinnasta.<br />
Esiintyvän taiteilijan esitys on erillisen suojan alainen:<br />
sitä ei saa luvatta tallentaa. Kysyä voidaan, onko<br />
pelkkien valokuvien ottaminenkin esityksen<br />
tallentamista. Näin ilmeisestikään ei yleensä tulkita,<br />
mutta myönteistä vastausta voisi ainakin joissakin<br />
tilanteissa perustella, jos esitettävä teos on<br />
luonteeltaan myös vahvasti visuaalinen (esim. baletti).<br />
Yleisesti voidaan nykyaikaisen ihmisoikeusajattelun<br />
pohjalta lähteä siitä, että<br />
ihmisellä on oikeus omaan kuvaansa osana<br />
persoonallisuusoikeuksia,<br />
tekijänoikeudesta riippumatta. Tälle ei ole helppoa<br />
löytää selvää ilmaisua positiivisesta oikeudesta<br />
(voimassaolevan lain nimenomaisista säädöksistä ja<br />
niiden vakiintuneesta tulkinnasta), mutta<br />
yleissuuntaus on selvästi kohti<br />
persoonallisuusoikeuksien korostamista.
Potilasvahinkojärjestelmän keskeiset periaatteet ,<br />
julkisuusetiikan perusperiaatteet, kuoleman määrittely,<br />
potilaan itsemääräämisoikeus, henkilötietojen<br />
käsittelyä koskevat yleiset periaatteet.
VALOKUVAUSTYÖN KUSTANNUSARVIO<br />
Tilaaja: Valokuvaaja:<br />
Yritys: Studio:<br />
Tilaus / työnro:<br />
Työnro:<br />
Tuote: Pvm:<br />
__________________________________________________________________________________<br />
______<br />
Toimeksianto:<br />
__________________________________________________________________________________<br />
______<br />
Käytettävät mediat:<br />
__________________________________________________________________________________<br />
______<br />
Käyttöaika:______________ Käyttöalue:<br />
________________________________________<br />
Yksinoikeusaika: Käyttöaika plus ___ vuotta (ks. kohta 4. takana)<br />
Valokuvaajan nimi mainittava: kyllä / ei<br />
Työlaskutus:<br />
Kuvaustyö<br />
Digitaalinen kuvankäsittely<br />
Järjestely ja suunnittelu<br />
Jälkituotanto<br />
Muu<br />
Laskentaperuste lisäkäytölle ____________<br />
Kulut:<br />
Filmit kehityksineen<br />
Polaroid<br />
Vedokset<br />
Rekvisiitat<br />
Kuvauspaikka / Studio- ja välinevuokrat<br />
Tra<strong>fi</strong>ikki<br />
Tuotantoavustajat / assistentit<br />
Skannaukset<br />
CD-ROM<br />
____________________________<br />
____________________________<br />
______________ ( __ h / __ pv)<br />
______________ ( __ h / __ pv)<br />
______________ ( __ h / __ pv)<br />
______________<br />
______________<br />
Työ yhteensä ______________<br />
______________<br />
______________<br />
______________<br />
______________<br />
______________<br />
______________<br />
______________<br />
______________<br />
______________<br />
______________<br />
______________<br />
Kulut yhteensä<br />
________________<br />
Kuvien lisäkäyttö:<br />
Erittely liitteenä<br />
________________<br />
________________<br />
________________<br />
Lisäkäyttö yhteensä ________________<br />
Kustannusarvio yhteensä (ilman alv.)<br />
Arvion liikkumavara ± _____ % edellisestä (ilman alv.)<br />
Etumaksu ennen työn aloittamista (ilman alv.)<br />
Arvonlisävero (22%) lisätään laskun loppusummaan<br />
Toimeksiantoa koskevat kääntöpuolen vakioehdot<br />
Pyramide Europe 1996 / Suomen Mainosvalokuvaajat ry 1998
VALOKUVIEN LISÄKÄYTÖN ERITTELY<br />
Tilaaja:<br />
Valokuvaaja:<br />
Yritys: Studio:<br />
Tilaus / työnro: Työnro:<br />
Tuote: Pvm:<br />
____________________________________________________________<br />
Valokuva:<br />
____________________________________________________________<br />
Käytettävät mediat:<br />
____________________________________________________________<br />
Käyttöaika:_____________ Käyttöalue:_________________________<br />
Yksinoikeusaika: Käyttöaika plus ___ vuotta (ks. kohta 4. takana)<br />
Valokuvaajan nimi mainittava: kyllä / ei<br />
Lisäkäytön hinta<br />
______________<br />
____________________________________________________________<br />
Valokuva:<br />
____________________________________________________________<br />
Käytettävät mediat:<br />
____________________________________________________________<br />
Käyttöaika:_____________ Käyttöalue:_________________________<br />
Yksinoikeusaika: Käyttöaika plus ___ vuotta (ks. kohta 4. takana)<br />
Valokuvaajan nimi mainittava: kyllä / ei<br />
Lisäkäytön hinta<br />
______________<br />
____________________________________________________________<br />
Valokuva:<br />
____________________________________________________________<br />
Käytettävät mediat:<br />
____________________________________________________________<br />
Käyttöaika:_____________ Käyttöalue:_________________________<br />
Yksinoikeusaika: Käyttöaika plus ___ vuotta (ks. kohta 4. takana)<br />
Valokuvaajan nimi mainittava: kyllä / ei<br />
Lisäkäytön hinta<br />
______________<br />
Lisäkäyttö yhteensä (ilman alv.) ============<br />
Arvonlisävero (22%) lisätään laskutettaessa<br />
Lisäkäyttöä koskevat kääntöpuolen vakioehdot<br />
Pyramide Europe 1996 / Suomen Mainosvalokuvaajat ry 1998<br />
VALOKUVAN KÄYTTÖLUPA
Saaja: Valokuvaaja:<br />
Studio:<br />
Käyttölupa nro:______________________<br />
Pvm:<br />
Tuote: Työnro:<br />
____________________________________________________________________________<br />
Käyttölupa koskee valokuvaa/valokuvia:<br />
____________________________________________________________________________<br />
Luvan ehdot:<br />
Media:<br />
Aikakauslehti (kuluttajat) Juliste<br />
Aikakauslehti (ammatillinen) Ulkomainonta<br />
Sanomalehti Internet / CD-ROM<br />
Esite Suorapostitus <strong>materia</strong>ali<br />
Tuoteluettelo Testi / kokeilu<br />
Liite _________________________<br />
Pakkaus _________________________<br />
Myymälämainonta _________________________<br />
Käyttöalue:<br />
Suomi USA<br />
Skandinavia Koko maailma<br />
EU-maa:__________________ _________________________<br />
Eurooppa<br />
Käyttöaika:<br />
Yksi vuosi _________________________<br />
Kaksi vuotta _________________________<br />
Kuvaajan nimi mainittava: kyllä / ei<br />
Yksinoikeus käyttöön: Vakuutan, että kääntöpuolen kohdan 4 mukaisesti tämän käyttöluvan tarkoittamaa <strong>materia</strong>alia ei<br />
toimiteta minnekään muualle julkaistavaksi tässä sovitun käyttöajan plus ___ vuotta aikana ilman käyttöluvan haltijalta<br />
saatua lupaa.<br />
_________________________________________________________________________________________________<br />
Vahvistan, että yllä nimetyllä käyttöluvan haltijalla on lupa painaa ja julkaista yllä määritelty kuva<strong>materia</strong>ali tässä luvassa<br />
ja kääntöpuolella mainituin ehdoin.<br />
Paikka ja aika: _______________________________<br />
Valokuvaaja:<br />
_______________________________<br />
Käyttölupaa koskevat kääntöpuolen vakioehdot<br />
Pyramide Europe 1996 / Suomen Mainosvalokuvaajat ry 1998
VALOKUVAUSTYÖN LASKU<br />
Tilaaja: Valokuvaaja:<br />
Yritys:<br />
Studio:<br />
Lasku nro:<br />
Tuote: Pvm:<br />
Tilaus / työnro:<br />
_______________________________________________________________________________________<br />
Toimeksianto<br />
______________________________________________________________________________________<br />
Käytettävät mediat<br />
______________________________________________________________________________________<br />
Käyttöaika:______________________________<br />
Käyttöalue:__________________________<br />
Käyttöoikeus määritelty tarkemmin oheisessa<br />
Valokuvan käyttöluvassa nro. ______________<br />
Työlaskutus:<br />
Kuvaustyö<br />
Digitaalinen kuvankäsittely<br />
Järjestely ja suunnittelu<br />
Jälkituotanto<br />
Muu (erittely)<br />
Laskentaperuste lisäkäytölle<br />
______________<br />
Työ yhteensä<br />
______________<br />
______________<br />
______________<br />
______________<br />
______________<br />
______________<br />
Kulut:<br />
Filmit kehityksineen & Polaroid<br />
Vedokset<br />
Rekvisiitat<br />
Kuvauspaikka / Studio- ja välinevuokrat<br />
Tra<strong>fi</strong>ikki<br />
Tuotantoavustajat / assistentit<br />
Skannaukset<br />
CD-ROM<br />
______________<br />
______________<br />
______________<br />
______________<br />
______________<br />
______________<br />
______________<br />
______________<br />
______________<br />
______________<br />
Kulut yhteensä ______________<br />
Kuvien lisäkäyttö:<br />
Erittely liitteenä Lisäkäyttö yhteensä ______________<br />
Välisumma (ilman alv.) ______________<br />
- etumaksu (ilman alv.) ______________<br />
+ alv 22% ______________<br />
Loppusumma yht.<br />
______________<br />
Toimeksiantoa koskevat kääntöpuolen vakioehdot<br />
Pyramide Europe 1996 / Suomen Mainosvalokuvaajat ry 1998<br />
Mainoskuvauksen ja kuvien käytön hinnoittelusta<br />
Taustaa
Tekijänoikeuslaki muuttui Suomessa vuonna 1995 siten, että erillinen valokuvalaki kumottiin ja valokuvan<br />
suoja siirrettiin Tekijänoikeuslakiin. Samalla kumottiin ns. tilatun valokuvan säännös, jossa oikeus tilattuun<br />
valokuvaan siirtyi tilaajalle. Nykyisin voimassaolevan lain mukaan: valokuvaajalla on yksinomainen oikeus<br />
määrätä valokuvasta, muuttumattomana tai muutettuna; valmistamalla siitä kappaleita; sekä näyttämällä<br />
sitä julkisesti.<br />
Johdanto<br />
Nämä ohjeet noudattavat kansainvälistä käytäntöä myydä mainoskuvien käyttöoikeuksia. Tämä käytäntö on myös Suomen<br />
tekijänoikeuslain mukainen.<br />
Tämän mukaan valokuvaajan lasku sisältää normaalisti oikeuden valokuvan ensikäyttöön, joka määritellään käytettävien<br />
medioiden, käyttöajan ja maantieteellisen levikin mukaan. Siis laskun maksamalla asiakas saa valokuvaan rajatun<br />
käyttöoikeuden, ei omistusoikeutta. Ensikäytön jälkeenkin kuvat säilyvät lain mukaan kuvaajan omaisuutena. Näin<br />
kaikesta kuvien lisäkäytöstä on sovittava erikseen.<br />
Laskentaperuste lisäkäytölle<br />
Kuvien mahdollisen lisäkäytön hinnoittelemiseksi määritellään laskentaperuste (jonka lyhenteenä käytämme jatkossa LP).<br />
Kuvien lisäkäytön hinta määritellään prosentteina tästä perusteesta. Tämä laskentaperuste olisi hyvä sopia jo ensimmäisessä<br />
kustannusarviossa, ja se on normaalisti vähintään kuvaustyön hinta.<br />
Jos kuvaajan luova osuus kuviin on selvästi normaalia suurempi, myös laskentaperusteeksi voidaan sopia suurempi<br />
luku kuin kuvaustyön hinta. Jos taas kuvaus käsittää useita kuvia tai versioita, jokaiselle yksittäiselle kuvalle voidaan<br />
määrittää oma laskentaperuste lisäkäytölle.<br />
Yksinoikeus käyttöön<br />
Kuvan tilaaja ei luonnollisestikaan halua, että kuva joutuu kilpailijan haltuun tai että se yhdistetään muihin tuotteisiin<br />
alkuperäisen käyttölupa-ajan päättymisen jälkeen.<br />
Tämän estämiseksi kansainvälinen ehdotus on, että kuvaaja ei myisi kuvia muualle (vaikkapa kuvatoimistolle) ennen<br />
kuin neljä vuotta on kulunut alkuperäisen käyttöluvan päättymisestä, ellei muuta sovita. Kussakin tapauksessa<br />
yksinoikeusaika tulisi sopia ennen kuvausta Erityisen pitkää yksinoikeusaikaa voi pitää kuvauksen hintaan vaikuttavana<br />
tekijänä.<br />
Yksinoikeusajan päättyessä kuvaajan tulisi tarjota ensiksi alkuperäiselle tilaajalle mahdollisuutta yksinoikeusajan<br />
jatkamiseen sovittavasta summasta.<br />
Kuvien ensikäyttö Suomessa<br />
- Käyttöaika yksi vuosi: Sopimuksen mukaan kaksi tai kolme mediaa seuraavista:<br />
aikakauslehti, sanomalehti, ulkomainonta, juliste, esite, myymälämainonta, suorapostitus, TV, pakkaus.<br />
Suositus on, että kolmas media olisi "lisämedia", siis merkitykseltään suppeampi.<br />
- Käyttöaika kaksi vuotta: Yksi yllä mainituista medioista.<br />
Kuvien lisäkäyttö Suomessa<br />
- Lisämediat ym. käyttöaikoina:<br />
Sanomalehti<br />
Aikakauslehti<br />
Ulkomainonta<br />
Juliste<br />
50-100% x LP (=laskentaperuste lisäkäytölle)<br />
50-100% x LP<br />
50-100% x LP<br />
30-70% x LP
Esite<br />
25-50% x LP<br />
Suorapostitus<br />
25-50% x LP<br />
TV<br />
25-50% x LP<br />
Pakkauskuva<br />
30-70% x LP<br />
Pr / Dealerlevitys<br />
25-50% x LP<br />
Kirjan kuvitus<br />
20-50% x LP + kuvaajan nimi mainittava<br />
Lehtikuvat<br />
10-50% x LP + kuvaajan nimi mainittava<br />
Internet/CD-ROM<br />
10-70% x LP + kuvaajan nimi mainittava<br />
Kaikki mediat 200-500%<br />
- Jatkettu käyttöaika: Vuoden pidennys: ks. yo. taulukko.<br />
Seuraavat pidennykset per vuosi: puolet taulukon prosenteista<br />
Muut mediat<br />
Muut mediat tulisi neuvotella erikseen, esim. videot, T-paidat yms. Yo. taulukosta voi etsiä mallia median merkityksen<br />
ja näkyvyyden mukaan.<br />
Muut maat<br />
Jos kuvia käytetään Suomen lisäksi muissa maissa, lisäkäytön korvausta voi arvioida tästä taulukosta:<br />
Yksittäinen maa<br />
10-75% x LP<br />
Skandinavia<br />
50-150% x LP<br />
Eurooppa<br />
50-300% x LP<br />
USA<br />
50-300% x LP<br />
Koko maailma<br />
125-500% x LP<br />
Jos kuvan ensikäyttö on Suomen sijasta jossakin muussa maassa, ensikäytön oikeus voidaan rajoittaa kyseiseen maahan,<br />
yhteen mediaan ja yhteen vuoteen. Myöhempi Suomen käyttö laskutetaan lisäkäyttönä taulukon yksittäisen maan ja<br />
käytettyjen medioiden mukaan.<br />
"Kaikki oikeudet"<br />
Periaatteessa tekijänoikeuksien myynti on kaikkien suositusten vastaista. Käytännön syistä joskus on tarpeen neuvotella<br />
hinta valokuvan kaikelle tulevalle käytölle.<br />
Tällaisessa tapauksessa Valokuvan käyttölupaan tulee merkitä mediaksi "Kaikki mediat", käyttöalueeksi "Koko<br />
maailma" ja käyttöajaksi "Rajoittamaton". Yllä olevat taulukot antavat ohjeen lisähinnan määrittämiseen tällaisessa<br />
tapauksessa.<br />
Näin sovittu käyttölupa antaa mainostoimistolle / mainostajajlle oikeudet käyttää valokuvaa missä tahansa<br />
tarkoituksessa, joka on yhteydessä Käyttöluvassa mainittuun tuotteeseen. Kuvaaja menettää kaikki oikeutensa kuvaan,<br />
lukuunottamatta moraalisia oikeuksiaan.<br />
"Kaikkien oikeuksien" käyttölupaa sitovat Valokuvan käyttölupa -lomakkeen kääntöpuolen vakioehdot, joten näin<br />
myytyä kuvaa ei saa käyttää muun tuotteen mainontaan eikä kuvaa voi myydä eteenpäin, esimerkiksi kuvatoimistolle.<br />
Pyramide Europe 1996 / Suomen Mainosvalokuvaajat ry 1998
VALOKUVAN KÄYTTÖOIKEUDEN LUOVUTUKSEN<br />
VAKIOEHDOT<br />
1. Valokuvan määritelmä<br />
"Valokuva" tarkoittaa kaikkea sitä <strong>materia</strong>alia, jolle valokuvaaja on<br />
viimeistellyt ottamansa kuvan. Esimerkiksi diapositiivi, negatiivi,<br />
valokuvavedos, CD-ROM tai mikä tahansa fyysinen tai elektroninen<br />
<strong>materia</strong>ali, jolla kuva on, on valokuva.<br />
2. Tekijänoikeus (copyright)<br />
Tekijänoikeus valokuvaan jää valokuvaajalle tekijänoikeuslaissa<br />
mainitussa laajuudessa.<br />
3. Valokuva-aineiston omistusoikeus<br />
Valokuvan fyysiset kappaleet ovat valokuvaajan omaisuutta.<br />
Käyttöoikeuden loputtua kyseinen kuva<strong>materia</strong>ali on palautettava<br />
valokuvaajalle alkuperäisessä kunnossa 30 päivän kuluessa. Mikäli<br />
valokuvan kappale on myyty sellaisenaan käytettäväksi, esim.<br />
valokuvateoksena seinällä tms. tarkoitukseen, sen julkaiseminen<br />
ilman valokuvaajan lupaa on kielletty.<br />
4. Käyttöoikeuden laajuus<br />
Valokuvan käyttöoikeus luovutetaan tilaajalle vain ennalta<br />
sovittuihin tarkoituksiin, medioihin, maantieteellisiin alueisiin ja<br />
ajanjaksoon. Mikäli käyttöoikeutta halutaan laajentaa, siitä sekä<br />
maksettavasta lisäkorvauksesta on sovittava valokuvaajan kanssa<br />
ennen tällaista lisäkäyttöä.<br />
Valokuvan käyttöoikeus alkaa sitä koskevan laskun maksupäivästä.<br />
Valokuvaa ei saa käyttää millään tavoin ennen laskun maksamista<br />
ilman erillistä, valokuvaajalta saatua lupaa, ja tällä tavalla
myönnetty mahdollinen lupa peruuntuu automaattisesti ellei laskua<br />
ole eräpäivään mennessä maksettu.<br />
Tilaaja ei voi myydä tai luovuttaa käyttöoikeutta kolmannelle<br />
osapuolelle. Valokuvaajalla on oikeus käyttää samaa valokuvaa<br />
samanaikaisesti oman työnsä mainostamisessa. Sovitun<br />
yksinoikeusajan jälkeen valokuvaaja voi uudelleen myydä<br />
valokuvan käyttöoikeuden haluamallaan tavalla.<br />
5. Luottamuksellisuus<br />
Valokuvaaja sitoutuu pitämään salassa toimeksiannon yhteydessä<br />
hänelle luovutetut tiedot ja <strong>materia</strong>alit. Poikkeuksena se tieto, jolla<br />
hänen on informoitava kuvauksen suorittamiseen osallistuvia<br />
malleja, alihankkijoita tms.<br />
6. Kolmannen osapuolen vaatimukset<br />
Mikäli kuvauksessa käytetään kuvauskohteita, joihin kolmansilla<br />
osapuolilla on tekijänoikeus tai muu im<strong>materia</strong>alioikeus, tilaajan on<br />
hankittava luvat niiden kuvaamiseen ja tilaaja vastaa niiden<br />
kuvaamisesta aiheutuvista kustannuksista.<br />
7. Lisäkustannukset<br />
Mikäli tilaaja tekee sovittuun toimeksiantoon sellaisia muutoksia tai<br />
lisäyksiä, jotka aiheuttavat valokuvaajalle lisäkustannuksia tai<br />
lisätyötä, tilaajan on maksettava nämä valokuvaajan normaalien<br />
taksojen mukaan jo hyväksytyn kustannusarvion lisäksi.<br />
8. Muistutukset<br />
Valokuvaajan työtä ei voi hylätä tyyliin tai sommitteluun liittyvillä<br />
syillä. Muistutukset on lähetettävä valokuvaajalle todisteellisesti<br />
7 päivän kuluessa toimituksesta. Muussa tapauksessa toimitus<br />
katsotaan hyväksytyksi.
9. Este ja viivästys<br />
Mikäli toimeksianto osoittautuu tekijästä riippumattoman, ennaltaarvaamattoman<br />
ylivoimaisen esteen johdosta mahdottomaksi<br />
suorittaa, on tekijällä oikeus korvaukseen hänelle kertyneistä<br />
kuluista ja jo tehdystä työstä.<br />
Mikäli toimeksiannon suorittaminen viivästyy ylivoimaisesta<br />
esteestä johtuen, tulee tekijän välittömästi ilmoittaa asiasta tilaajalle<br />
toimeksi annon jatkamisesta tai keskeyttämisestä sopimiseksi.<br />
Mikäli toimeksianto keskeytetään, sovitaan tekijälle mahdollisesti<br />
syntyneiden kulujen korvauksesta.<br />
Mikäli toimeksiannon toteuttaminen viivästyy tekijästä johtuvasta<br />
muusta kuin ylivoimaisesta esteestä johtuvasta syystä, on tilaajalla<br />
tehtävän kannalta olennaisen viivästymisen sattuessa oikeus<br />
vahingon korvaukseen. Korvauksen määrä ei kuitenkaan voi ylittää<br />
sovittua palkkiota.<br />
Mikäli tilaaja peruuttaa tai keskeyttää toimeksiannon muusta kuin<br />
tilaajasta johtuvasta ylivoimaisesta esteestä, on tekijä oikeutettu<br />
saamaan korvausta syntyneistä kuluista ja vahingosta, kuitenkin<br />
enintään sovitun palkkion rajoissa.<br />
Mikäli tilaaja tai tekijä peruuttavat tai keskeyttävät toimeksiannon<br />
toisesta osapuolesta riippumattomasta syystä, on peruutukseen tai<br />
keskeytykseen syytön osapuoli oikeutettu syntyneiden kulujen ja<br />
vahingon korvaamiseen, kuitenkin enintään sovitun palkkion<br />
rajoissa.<br />
10. Sähköinen taltiointi<br />
Käyttöoikeuteen kuuluvaa tuotantoprosessia lukuun ottamatta
valokuvaa ei saa tallentaa millään tavoin sähköisessä,<br />
digitaalisessa tms. muodossa ilman valokuvaajan lupaa. Valokuvan<br />
manipulointi tai vain sen yksittäisen osan käyttö on kielletty ilman<br />
valokuvaajan lupaa.<br />
11. Reprodusointi<br />
Valokuvaajalla on yksinomainen oikeus valmistaa ottamastaan<br />
valokuvasta jäljennöksiä, kopioita, duplikaatteja tms.<br />
12. Tekijän nimi<br />
Valokuvaajan nimi on mainittava tekijänoikeuslaissa mainitulla<br />
tavalla.<br />
13. Sovintomenettely<br />
Tästä valokuvan käyttöoikeuden luovutuksesta mahdollisesti<br />
aiheutuneet riitatapaukset pyritään ensisijaisesti ratkaisemaan<br />
Suomen Asianajajaliiton v. 1998 vahvistamalla sovintomenettelyllä,<br />
jossa puolueeton sovittelija avustaa riidan osapuolia löytämään<br />
erimielisyyksiin sovintoratkaisun.<br />
Pyramide Europe 1996 / Suomen Mainosvalokuvaajat ry 1998<br />
Päivitys 13.1.2005
TEKIJÄNOIKEUTTA LOUKKAAVAN AINEISTON POISTAMISPYYNTÖ<br />
Alla yksilöidyillä www-sivuilla on käytetty ottamaani valokuvaa/valokuvia luvatta. Tekijänoikeuslain 2<br />
§:n ja 49a §:n mukaan valokuvan käyttö Internetissä edellyttää oikeudenhaltijan luvan.<br />
Jos valokuvaa käytetään luvattomasti, oikeudenhaltijalla on oikeus kieltää sen käyttö, vaatia<br />
korvausta luvattomasta käytöstä sekä vaatia rangaistusta.<br />
Oikeudenhaltijana pyydän Teitä poistamaan alla yksilöidyn valokuvan/valokuvat<br />
välittömästi www-sivuiltanne.<br />
Ilmoituksen tekijä (valokuvaaja)<br />
Tiedot valokuvasta/valokuvista, jota poistopyyntö koskee<br />
Vakuutus<br />
Vakuutan, että minulla on tekijänoikeuslain mukainen oikeus yllä mainittuun valokuvaan/valokuviin<br />
ja että valokuva/t on vilpittömän käsitykseni mukaan lainvastaisesti saatavilla yllä mainituilla sivuilla<br />
verkossa.<br />
Aika ja paikka<br />
Allekirjoitus
IMMATERIAALIOIKEUDET ELI AINEETTOMAT OIKEUDET<br />
Sana im<strong>materia</strong>alioikeus voi tarkoittaa erästä oikeudenalaa muiden alojen kuten<br />
rikosoikeuden tai työoikeuden rinnalla. Toisaalta se voi tarkoittaa sellaista oikeutta, jota<br />
tämä ala tutkii, kuten oikeutta tavaramerkkiin tai toiminimeen.<br />
Käytännössä im<strong>materia</strong>alioikeudelle oikeudenalana ei ole kovinkaan täsmällistä yleistä,<br />
kuvailevaa määritelmää, vaan se määrittyy lähinnä luettelevan määritelmän kautta:<br />
luetellaan, mitkä oikeudet kuuluvat sen alaan. Tähän sisältyy tietysti ajatus siitä, että<br />
jotkin tulevaisuudessa säädettävät, näitä muistuttavat oikeudet tullaan lukemaan<br />
im<strong>materia</strong>alioikeuden alaan.<br />
Alla luettelo valokuvaajan kannalta olennaisista aineettomista oikeuksista:<br />
Tekijänoikeus lähioikeuksineen<br />
• tekijänoikeus suppeassa mielessä eli oikeus kirjoitukseen, kuvaan tms. joka<br />
ylittää ns. teoskynnyksen<br />
• tekijänoikeuden ns. lähioikeudet kuten luettelosuoja ja oikeus valokuvaan<br />
Teollisoikeus<br />
• patenttioikeus<br />
• mallioikeus<br />
• tavaramerkkioikeus<br />
• suoja sopimatonta menettelyä vastaan (mm. liikesalaisuuden suoja)<br />
MALLIOIKEUS<br />
Mallioikeus suojaa tuotteiden muotoilua<br />
Mallioikeus antaa suojaa tuotteen/esineen tai koristeen (ornamentin) ulkomuodolle<br />
riippumatta siitä, onko ulkomuoto määräytynyt esteettisten vai käytännöllisten<br />
näkökohtien mukaan. Suomen kohteena on aina konkreettinen teollisesti tai käsityönä<br />
valmistettava tavara tai tällaisen osa ja se on aina näköaistilla havaittavissa. Mallioikeus<br />
antaa yksinoikeuden mallin ammattimaiseen käyttöön. Tämä merkitsee yksinoikeutta<br />
valmistaa ja markkinoida esineitä, joiden ulkomuoto on mallin mukainen. Koristeena,<br />
jolle voidaan saada mallisuoja, voi olla esimerkiksi tekstiileissä käytettävä määrätty<br />
kuvio. Oikeudesta on säädetty mallioikeuslaissa.<br />
Mallioikeus voidaan saavuttaa vain malliin, joka on luovan työn tulos. Tämä merkitsee,<br />
että ns. banaaliin malliin (esim. tavanomaisia ruutuja, raitoja tai yksinkertaisia<br />
geometrisia kuvioita) ei voi saada mallioikeutta.<br />
Mallioikeus saadaan rekisteröimällä malli.<br />
Mallioikeuden tavoitteena on kannustaa suunnittelijoita uuteen muotoiluun ja tukea niitä,<br />
jotka ovat halukkaita investoimaan suunnittelun tuloksiin<br />
TAVARAMERKKIOIKEUS
Tavaramerkki on tunnusmerkki, jonka avulla myytäväksi tarkoitettuja tavaroita tai<br />
palveluita kyetään erottamaan toisten elinkeinonharjoittajien vastaavista tuotteista.<br />
Elinkeinonharjoittaja voi suojata merkkinsä hakemalla sen rekisteröintiä. Rekisteröinnillä<br />
hän saa yksinoikeuden merkkinsä käyttämiseen tavaran tai palvelun tunnuksena. Vain<br />
rekisteröinnin haltija saa käyttää kyseistä tavaramerkkiä elinkeinotoiminnassaan ja hän<br />
voi tarvittaessa myös kieltää muita käyttämästä merkkiään tai siihen sekoitettavissa<br />
olevaa toista merkkiä.<br />
Yksinoikeus tavaramerkkiin voidaan saada ilman rekisteröintiäkin, kun merkki on tullut<br />
vakiintuneeksi. Merkki katsotaan vakiintuneeksi, jos se on asianomaisen maan<br />
elinkeino- tai kuluttajapiireissä yleisesti tunnettu haltijansa tavaroiden tai palveluiden<br />
erityisenä tunnuksena.<br />
Patentti- ja rekisterihallitus käsittelee vuosittain yli 10 000 tavaramerkkihakemusta.<br />
Rekisteröityjä tavaramerkkejä on yli 88 000.<br />
Tavaramerkkilaissa ei säädellä ® ja -merkkien käytöstä, mutta oikeuskäytännössä on<br />
katsottu, että ® -merkkiä tulisi käyttää vain rekisteröityjen merkkien yhteydessä. Eli jos<br />
tavaramerkkiä ei ole rekisteröity Suomessa tai EU:n alueella, ® -merkkiä ei ole syytä<br />
käyttää.<br />
Sen sijaan– merkkiä voi käyttää vaikkei tavaramerkkiä olisikaan rekisteröity<br />
(esimerkiksi vakiintuneen tavaramerkin tunnuksena tai silloin kun tavaramerkkihakemus<br />
on vireillä).<br />
SUOJA SOPIMATONTA MENETTELYÄ VASTAAN<br />
Suoja sopimatonta menettelyä vastaan, mm. liikesalaisuuden suoja<br />
Käytännössä varsin tavallinen tilanne on se, että yrityksen toimintaan liittyy tietoja, joita<br />
tekijänoikeuslaki ei suojaa ja joille ei voida hankkia suojaa edellä kuvatuilla oikeuksilla,<br />
mutta joiden suojaaminen on yrityksen toiminnalle olennaista. Tällaisten<br />
liikesalaisuuksien suojaamisessa tulevat kyseeseen lähinnä seuraavat säädökset:<br />
laki sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa<br />
työsopimuslaki<br />
rikoslaki<br />
SopMenL on aihepiiriltään varsin laaja yleislaki, eikä se kaikilta osin suinkaan ole<br />
luontevasti luettavissa im<strong>materia</strong>alioikeuden alaan. Seuraavilta osin se kuitenkin selvästi<br />
liittyy muihin im<strong>materia</strong>alioikeuksiin:<br />
• yleissäädös (SopMenL 1 §), jonka mukaan "elinkeinotoiminnassa ei saa<br />
käyttää hyvän liiketavan vastaista tai muutoin toisen elinkeinonharjoittajan kannalta<br />
sopimatonta menettelyä"
• harhaanjohtavan markkinoinnin kielto (SopMenL 2 §), jonka mukaan<br />
elinkeinotoiminnassa ei saa käyttää totuudenvastaista tai harhaanjohtavaa ilmaisua<br />
• liikesalaisuuden suoja (SopMenL 4 §) ja<br />
• yritysvakoilun kielto, joiden mukaan kukaan ei saa oikeudettomasti hankkia<br />
tietoa liikesalaisuudesta eikä käyttää tai ilmaista näin hankkimaansa tietoa henkilöstön<br />
salassapitovelvollisuus: tietoon saatua liikesalaisuutta ei saa palvelussuhteen aikana<br />
oikeudettomasti käyttää eikä ilmaista<br />
• toimeksiantoihin liittyvä salassapitovelvollisuus, jonka mukaan se, joka on<br />
saanut tiedon liikesalaisuudesta tai tehtävän suorittamista varten uskotuista teknisistä<br />
esikuvista ja ohjeista toimeksiannon yhteydessä, ei saa käyttää eikä ilmaista niitä<br />
PATENTTIOIKEUS<br />
Patentti on yksinoikeus keksinnön ammattimaiseen hyväksikäyttöön mm.<br />
valmistamalla patentoitua tuotetta tai käyttämällä patentoitua menetelmää.<br />
Patentoitavuus edellyttää, että keksintö on uusi ja että sitä voidaan käyttää teollisesti.<br />
Patentti antaa yksinoikeuden ammattimaisesti valmistaa, myydä, käyttää tai tuoda<br />
maahan sillä suojattuja tuotteita tai menetelmiä. Edellytyksenä patentin saamiselle on,<br />
että kyseessä on uusi, tekninen, teollisesti hyödynnettävissä oleva laite, tuote,<br />
menetelmä tai käyttötapa, jonka voi toisintaa. Lisäksi sen on ylitettävä ns.<br />
keksintökynnys, eli oltava riittävän omaperäinen.<br />
Teollisoikeudet ja tekijänoikeus täydentävät toisiaan<br />
Teollisoikeudet ja tekijänoikeus antavat haltijalleen yksinoikeuden. Nämä yksinoikeudet<br />
voivat olla yhtäaikaisia ja päällekkäisiä. Mallioikeudella suojattu tuote saattaa nauttia<br />
myös tekijänoikeussuojaa, ja tavaramerkkiin saattaa sisältyä tekijänoikeudella suojattu<br />
teos. Jäljittelytilanteessa voi olla tärkeää vedota useisiin eri suojamuotoihin.<br />
Sopimukset ovat edellytys im<strong>materia</strong>alioikeuksien hyödyntämiselle.<br />
Im<strong>materia</strong>alioikeuksien suojaamiseen ja ylläpitoon liittyvät vaatimukset tulee ottaa<br />
huomioon erilaisten liiketoimintaan liittyvien sopimusten laadinnassa. valmiiden<br />
sopimusten ja sopimusluonnosten vaikutukset im<strong>materia</strong>alioikeuksiin on aiheellista aina<br />
tarkistuttaa asiantuntijalla.<br />
Oikeudenkäynnit ovat osa im<strong>materia</strong>alioikeuksien suojaamisstrategiaa ja<br />
menestyksekäs oikeuksien puolustaminen edellyttää tietyissä tilanteissa asian viemistä<br />
tuomioistuimen ratkaistavaksi.<br />
Oikeudenkäynnin aloittamien on usein strateginen päätös, jonka hyödyt, haitat ja<br />
tavoitteet tulee punnita harkitusti etukäteen.
TEKIJÄNOIKEUS VALOKUVAAJAN KANNALTA<br />
Valokuvaamalla luotu kuva voi saada suojaa kahdella eri tavalla<br />
valokuvateoksena tai valokuvana<br />
Valokuvateoksen ja valokuvan suoja on pääosin samankaltaista,<br />
mutta eräiltä osin valokuvan suoja on heikompi, esimerkiksi valokuvan<br />
suoja-aika on lyhyempi kuin valokuvateoksen.<br />
Valokuvaa suojaavia säännöksiä muutettiin 1.5.1995, kun valokuvan<br />
suoja siirrettiin tekijänoikeuslakiin ja teoskynnyksen ylittäviä<br />
valokuvateoksia ryhdyttiin suojaamaan kuten kuvataiteen teoksia.<br />
Teos<br />
Tekijänoikeuslain mukaan sillä, joka on luonut kirjallisen tai<br />
taiteellisen teoksen, on tekijänoikeus teokseen.<br />
Suojattuja teoksia ovat mm. valokuvateos tai muu kuvataiteen teos.<br />
Tekijänoikeuslaissa säädetään myös<br />
muiden valokuvien kuin valokuvateosten suojasta.<br />
Omat suojasäännöksensä tekijänoikeuslaissa saavat mm.<br />
elokuvateos, rakennustaiteen, taidekäsityön tai<br />
taideteollisuuden teos, kartta, selittävä piirustus ja tietokoneohjelma.<br />
Valokuvateos<br />
Valokuvateos on valokuvaamalla tai valokuvaamiseen verrattavin<br />
tavoin valmistettu teos. Valokuvateoksina suojataan ne valokuvat,<br />
jotka ylittävät teoskynnyksen, eli valokuvan on teossuojaa<br />
saadakseen oltava itsenäinen ja omaperäinen.<br />
Teoskynnystä arvioidaan tekijänoikeuslain perustelujen mukaan<br />
valokuvateosten osalta samoin perustein kuin muidenkin teosten<br />
osalta. Kuvataiteen teosten osalta teoskynnys on ollut
matala. Korkeaa taiteellista laatua ei ole edellytetty.<br />
Valokuvateoksen teoskynnyksen osalta on annettu Turun<br />
hovioikeuden ratkaisu 26.8.1997 koskien maisemakuvaa. Sen<br />
mukaan valokuvaajan kysymyksessä oleva valokuva ei vertailussa<br />
eroa muista valokuvaajan samasta paikasta ottamista valokuvista eikä<br />
mainostoimiston toimitusjohtajan samasta paikasta ottamasta<br />
valokuvasta siinä määrin että sitä voitaisiin pitää valokuvaajan luovan<br />
työn omaperäisenä tuloksena. Tämän vuoksi sitä ei hovioikeuden<br />
lainvoimaiseksi jääneen kannan mukaisesti voitu pitää<br />
valokuvateoksena.<br />
Valokuva<br />
Teoskynnyksen alle jäävät valokuvat suojataan tekijänoikeuslaissa<br />
valokuvina. Kyseessä on tekijänoikeuden<br />
lähioikeus, oikeus valokuvaan.<br />
Suojan syntyminen<br />
Tekijänoikeus syntyy teoksen luomishetkellä. Valokuvan suojan<br />
alkamishetki on <strong>fi</strong>lmin valottamishetki. Teossuojaa saadakseen<br />
valokuvateoksen on oltava riittävän itsenäinen ja omaperäinen<br />
ylittääkseen teoskynnyksen.<br />
Mitään rekisteröintiä, ilmoitusta tai merkintää siitä, että teos on<br />
suojattu, ei tarvita tekijänoikeuden tai valokuvaoikeuden saamiseksi.<br />
Yleismaailmallisen tekijänoikeussopimuksen mukainen tapa merkitä<br />
tekijänoikeuden haltija teoskappaleisiin on merkintä: ©,<br />
oikeudenhaltijan nimi ja teoksen ensimmäinen julkaisuvuosi.<br />
Siis esimerkiksi © Kirsi Kuva2001.<br />
Julkaistuissa kappaleissa merkintä ilmoittaa oikeudenhaltijan, jonka<br />
luvalla teos on toisinnettu.
Tekijänoikeuden syntyminen<br />
Tekijänoikeus ja oikeus valokuvaan voi syntyä vain luonnolliselle<br />
henkilölle, tekijälle tai valokuvaajalle. Se ei voi syntyä<br />
oikeushenkilölle kuten yritykselle tai yhteisölle. Tekijänoikeus voidaan<br />
kuitenkin luovuttaa sopimuksilla eteenpäin esimerkiksi yritykselle.<br />
Jos tekijät ovat tehneet teoksen yhdessä, eivätkä osuudet muodosta<br />
itsenäisiä teoksia, syntyy tekijänoikeus tekijöille yhteisesti.<br />
Tekijänä pidetään sitä, jonka luovan panoksen ansiosta teos on<br />
suojattu. Tekijöinä ei pidetä teknisiä avustajia.<br />
Ideoijaa ei pidetä tekijänä, mikäli teoksen konkreettinen hahmo on<br />
jonkun muun luovan panoksen tulosta.<br />
Idea tai aihe ei saa tekijänoikeuslain suojaa, vain teos tai valokuva.<br />
TALOUDELLISET OIKEUDET<br />
Tekijän yksinoikeus<br />
Tekijänoikeuslaki tuottaa tekijälle yksinomaisen oikeuden määrätä<br />
teoksesta. Yksinoikeus sisältää oikeuden valmistaa teoksesta<br />
kappaleita ja oikeuden saattaa se yleisön saataviin näyttämällä<br />
julkisesti, levittämällä tai esittämällä julkisesti.<br />
Yksinoikeus sisältää oikeuden määrätä teoksesta muuttamattomana<br />
tai muutettuna, muunnelmana, toisessa taidelajissa tai toista<br />
tekotapaa käyttäen.<br />
Kappaleen valmistaminen<br />
Kappaleen valmistamisena pidetään kaikkea teoksen toisintamista,<br />
kuten kuvan painamista painotuotteeseen. Kuvataiteen teoksen<br />
valokuvaaminen on tekijänoikeuslain sanonnan mukaista kappaleen
valmistamista, samoin valokuvan tai kuvataiteen teoksen<br />
digitalisoiminen.<br />
Julkinen näyttäminen<br />
Teoksen julkista näyttämistä on teosten näyttäminen esimerkiksi<br />
taidenäyttelyssä.<br />
Levitysoikeus<br />
Teosten levitysoikeus suojaa teosten levittämistä myytäväksi,<br />
vuokrattavaksi, lainattavaksi tai muulla tavoin.<br />
Teosten myyminen, vuokraus ja lainaus ovat tekijänoikeuslain<br />
suojaamaa käyttöä.<br />
Jälleenmyyntikorvaus<br />
Ammattimaisesta ja julkisesta kuvataiteen teosten jälleenmyynnistä on<br />
tekijällä luovuttamaton oikeus saada jälleenmyyntikorvauksena 5 %<br />
myydyn teoksen arvonlisäverottomasta myyntihinnasta.<br />
Valokuvateokset tulevat kuvataiteen ammattimaisen jälleenmyynnin<br />
(esim. huutokaupat Bukowski, Hagelstam ja ammattitaidekauppiaat)<br />
korvauksen piiriin EU:n jälleenmyyntikorvausdirektiivin myötä, joka<br />
tulee saattaa voiman Suomen tekijänoikeuslaissa ennen 1.1.2006<br />
Luoksepääsyoikeus<br />
Myös valokuvataiteen teos oikeuttaa luoksepääsyyn, mikäli lain ehdot<br />
täyttyvät eli luoksepääsy on tarpeen taiteellisen työskentelyn tai<br />
taloudellisten oikeuksien kannalta. Näin ei luonnollisestikaan ole, jos<br />
valokuvaajalla itsellään on myös tarvitsemansa kappale<br />
valokuvateoksesta.<br />
Teoksen muunteleminen
Tekijän yksinomainen oikeus käsittää myös oikeuden määrätä teoksen<br />
muuttamisesta ja muuntelemisesta.<br />
Teoksen muuntelu ei siis poista alkuperäisen tekijän oikeuksia vaan<br />
muunnelman valmistamiseen on saatava tekijän lupa. Muuntelija voi<br />
saada tekijänoikeuden teoksen uuteen muotoon, mutta hänellä ei ole<br />
oikeutta määrätä siitä tavalla, joka loukkaa tekijänoikeutta<br />
alkuperäisteokseen. Jos tekijä on teosta vapaasti muuttaen saanut<br />
aikaan uuden ja itsenäisen teoksen, ei hänen tekijänoikeutensa riipu<br />
oikeudesta alkuperäisteokseen.<br />
Epäitsenäisen muunnelman valmistamiseen tulee saada tekijän lupa.<br />
Valokuvan suojan laajuus<br />
Valokuvaajan yksinoikeus käsittää oikeuden valmistaa kuvasta<br />
kappaleita ja oikeuden näyttää valokuvaa julkisesti.<br />
Valokuvaajalla on oikeus määrätä valokuvan muuntelemisesta.<br />
Moraaliset oikeudet<br />
Isyysoikeus<br />
Tekijällä on tekijänoikeuslain nojalla oikeus tulla ilmoitetuksi<br />
teoksensa tekijänä sillä tavoin kuin hyvä tapa vaatii.<br />
Respektioikeus<br />
Tekijänoikeuslain mukaan teosta ei saa muuttaa tai saattaa yleisön<br />
saataviin tekijäntaiteellista arvoa tai ominaislaatua loukkaavalla<br />
tavalla. Teoksen muuttamista on esimerkiksi teoksen värien<br />
muuttaminen tai teoksen leikkaaminen ja rajaaminen.<br />
Tekijänoikeuden rajoitukset<br />
Tietyissä tekijänoikeuslain rajoitussäännöksissä määritellyissä<br />
tilanteissa käyttäjällä on kuitenkin oikeus toisintaa teos ilman tekijän<br />
lupaa. Rajoitussäännökset koskevat tekijän taloudellisia oikeuksia.
Kuvaston tulkinnan mukaan tekijänoikeuslain taloudellisten<br />
oikeuksien rajoitukset eivät sovellu sellaisinaan Internet käyttöön.<br />
Tekijänoikeus tietoyhteiskunnassa direktiivi kieltää tekijän kannalta<br />
kohtuuttomat<br />
tekijänoikeuden rajoitukset.<br />
Kuvasitaatti<br />
Julkistetuista valokuvateoksista tai valokuvista saa ottaa tekstiin<br />
liittyviä kuvia arvostelevaan tai tieteelliseen esitykseen. Lainkohdan<br />
tarkoittamassa arvostelevassa tai tieteellisessä artikkelissa tulee<br />
tekstin olla pääasia. Valokuvateosten tulee olla tekstiin liittyviä, kuvan<br />
tulee valaista ja selventää tekstiä.<br />
Arvosteleva esitys on esimerkiksi näyttelyarvostelu.<br />
Tieteellisinä esityksinä pidetään esityksiä, jotka ovat käsittelytavaltaan<br />
tieteellisiä.<br />
Valokuvan osalta laissa on viittaus yleiseen sitaattipykälään, jonka<br />
mukaan teoksesta voidaan ottaa lainauksia. Yleisen sitaattipykälän<br />
soveltaminen valokuvaan on ongelmallista koska kuvan pilkkominen<br />
loukkaa moraalisia oikeuksia.<br />
Päiväntapahtuma<br />
Selostettaessa päiväntapahtumaa sanoma- tai aikakauslehdessä saa<br />
julkistetuista valokuvateoksista ja valokuvista ottaa tekstiin liittyviä<br />
kuvia, edellyttäen ettei teosta ole valmistettu sanomalehdessä tai<br />
aikakauskirjassa toisinnettavaksi.<br />
Opetuksessa käytettävä kokoomateos<br />
Opetuksessa käytettävään kokoomateokseen saadaan tekstiin liittyen<br />
ottaa julkistettu valokuvateos tai valokuva. Tekijällä on oikeus
korvaukseen.<br />
Teoksen toisarvoinen käyttö<br />
Tekijän luovuttama tai julkaistu valokuvateos tai valokuva voidaan<br />
toisintaa valokuvaan, elokuvaan tai televisioesitykseen, jos teoksella<br />
on valokuvassa, elokuvassa tai televisioesityksessä toisarvoinen<br />
merkitys.<br />
Tämän säännöksen sallimaa käyttöä on teoksen näkyminen<br />
esimerkiksi televisioesityksessä osana huoneen interiööriä.<br />
Julkisella paikalla pysyvästi olevien taideteosten toisintaminen<br />
Valokuvateoksen tai valokuvan kuvaaminen on muutoinkin sallittua,<br />
milloin kuva on pysyvästi sijoitettu julkiselle paikalle tai sen<br />
välittömään läheisyyteen. Jos valokuvateos tai valokuva on pääaihe,<br />
kuvaa ei saa käyttää ansiotarkoituksessa. Tekstiin liittyvän kuvan saa<br />
kuitenkin ottaa sanomalehteen tai aikakauskirjaan.<br />
Rakennuksen saa vapaasti kuvata.<br />
Julkinen näyttäminen<br />
Kun valokuvateos tai valokuva on tekijän suostumuksella myyty tai<br />
pysyvästi luovutettu tai julkaistu, saadaan luovutettu valokuvateos tai<br />
valokuva tai luvallisesti julkaistut kappaleet näyttää julkisesti. Ei koske<br />
Internettiä.<br />
Näyttelyä tai myyntiä koskeva tiedotus<br />
Valokuvateoksen tai valokuvan, joka kuuluu kokoelmaan tai pannaan<br />
näytteille tai tarjotaan myytäväksi, saa kuvata luetteloon tai näyttelyä<br />
tai myyntiä koskevaan tiedotukseen.<br />
Kappaleiden valmistaminen museoissa
Asetuksella säädettävillä arkistoilla, kirjastoilla ja museoilla on oikeus<br />
toimintaansa varten valmistaa kappaleita teoksesta ja valokuvasta<br />
asetuksessa säädetyin ehdoin.<br />
Valokopiointi<br />
Kuvan valokopiointi on kappaleen valmistamista. Valokopiointiin<br />
oikeuttavan luvan myöntää tekijänoikeuslainerityissäännöksen<br />
perusteella kaikkia tekijöitä edustava järjestö.<br />
Valmistaminen yksityiseen käyttöön<br />
Julkistetusta teoksesta saa valmistaa muutaman kappaleen yksityistä<br />
käyttöä varten. Kuvateoksen jäljentämistä taiteellisin menetelmin ei<br />
saa antaa ulkopuolisen suoritettavaksi edes yksityiseen käyttöön,<br />
valokuvaa tämä erityissäännös ei koske.<br />
Tekijännimen merkitseminen ja jäljennös<br />
Valokuvateokseen saa toinen vain tekijän toimeksiannosta merkitä<br />
tekijän nimen tai nimimerkin. Teoksen jäljennökseen ei tekijän nimeä<br />
tai nimimerkkiä saa panna sillä tavoin, että jäljennös voidaan sekoittaa<br />
alkuperäisteokseen.<br />
Jos valmistaa tai levittää yleisön keskuuteen valokuvateoksen<br />
jäljennöksen on merkittävä jäljennös siten, että se ei ole sekoittavissa<br />
alkuperäisteokseen.<br />
Tekijänoikeuden luovuttaminen<br />
Käyttöoikeuden luovutus<br />
Tekijänoikeus ja oikeus valokuvaan voidaan luovuttaa sopimuksella.<br />
Oikeuden luovutuksen laajuus määräytyy sopimuksen sisällön<br />
mukaisesti. Siltä osin kun oikeutta ei ole siirretty sopimuksella, ovat<br />
oikeudet tekijällä tai valokuvaajalla.
Käyttöoikeuksien luovutuksen laajuuden osalta sovittavia seikkoja<br />
ovat mm:<br />
- valokuvan kappaleen omistusoikeus ja hallinta, esim. valokuvan<br />
negatiivin palautus valokuvaajalle<br />
- käyttötarkoitus; esimerkiksi luovutetaan oikeus käyttää valokuvaa<br />
julisteessa ja esitteessä. Tällöin käyttöön vaikkapa postikorteissa ja<br />
sanomalehdessä tarvitaan uusi lupa ja erillinen korvaus tekijöille.<br />
- käyttöaika; esimerkiksi käyttöoikeus kolmen vuoden ajan<br />
- painosmäärä; esimerkiksi 2 000 postikorttia<br />
- käyttöluvan alueellinen laajuus; esimerkiksi Suomessa ja<br />
Pohjoismaissa tapahtuva toisintaminen<br />
- tekijänoikeuskorvauksen suuruus<br />
- käyttöoikeuden siirtymishetki; esimerkiksi käyttöoikeus siirtyy, kun<br />
korvaus on kokonaisuudessaan maksettu<br />
- käyttöoikeuden luonne<br />
Ei-yksinomainen oikeus tarkoittaa että tekijä voi luovuttaa<br />
samanlaisen käyttöoikeuden myös kolmannelle.<br />
Yksinomainen oikeus tarkoittaa, että tekijä ei voi luovuttaa<br />
kolmannelle samanlaista oikeutta, eikä käyttää teosta itse.<br />
Voidaan myös sopia että tekijä voi käyttää teosta itse mutta ei voi<br />
luovuttaa käyttöoikeutta kolmannelle.<br />
Tekijänoikeuslain mukaan se, jolle tekijänoikeus tai oikeus<br />
valokuvaan on luovutettu, ei saa muuttaa teosta eikä luovuttaa<br />
oikeutta, ellei toisin ole sovittu. Jos halutaan, että teosta saa muuttaa<br />
tai käyttöoikeuden saa edelleen luovuttaa kolmannelle, on tästä
nimenomaisesti sovittava.<br />
Käyttöoikeussopimus on syytä tehdä kirjallisesti, allekirjoitettuna ja<br />
päivättynä. Tekijänoikeuslaki ei kuitenkaan aseta taloudellisista<br />
oikeuksista sopimiselle muotovaatimuksia.<br />
Valokuvateoksen tekijän moraalisista oikeuksista (isyysoikeus,<br />
respektioikeus) voidaan sitovasti luopua vain laadultaan ja<br />
laajuudeltaan rajoitetun teoksenkäytön osalta.<br />
Valokuvaaja voi sitovasti luopua moraalisista oikeuksistaan<br />
valokuvaan, eikä luopumisen tarvitse olla laadultaan ja laajuudeltaan<br />
rajoitettua.<br />
Tekijänoikeus on sopimuksenvaraista oikeutta, joten oikeuksien<br />
luovuttamisesta yms. voidaan vapaasti sopia ellei laissa ole rajattu<br />
sopimusoikeutta, kuten on tehty moraalisten oikeuksien osalta.<br />
Kohtuuttomien ehtojen sovittelusta on laissa viittaussäännös yleiseen<br />
kohtuuttomien ehtojen sovittelua koskevaan lakiin.<br />
Valokuvaamalla tehty muotokuva ja tilattu muotokuva<br />
Valokuvaamalla valmistetun muotokuvan tilaajalla on silloinkin, kun<br />
valokuvaaja on pidättänyt itselleen oikeudenteokseen, oikeus antaa<br />
lupa muotokuvan ottamiseen sanoma- tai aikakauslehteen tai<br />
elämänkertakirjoitukseen, jollei valokuvaajaerikseen ole pidättänyt<br />
oikeutta kieltää sitä.<br />
Tilauksesta tehtyyn muotokuvaan tekijä tai valokuvaaja ei saa käyttää<br />
oikeuttaan tilaajan tai, tämän kuoltua hänen leskensä ja perillistensä<br />
suostumuksetta.<br />
Tilattu valokuva<br />
Oikeus tilattuun valokuvaan syntyy valokuvaajalle. Jos tilaaja haluaa
oikeudet tilaamaansa valokuvaan on oikeuksien siirtymisestä<br />
sovittava.<br />
Tekijänoikeuksien siirtyminen työsuhteessa<br />
Myös työsuhteessa luodun teoksen tekijänoikeudet syntyvät tekijälle.<br />
Työsopimuksella voidaan siirtää käyttöoikeuksia teokseen<br />
työntekijältä työnantajalle. Se, missä määrin käyttöoikeuksia siirtyy<br />
työnantajalle, ratkeaa työsuhteen ehtojen tai muun<br />
sopimuksenperusteella.<br />
Tekijänoikeusneuvosto on lausunnossaan koskien työsuhteessa<br />
luodunteoksen tekijänoikeuksia todennut, että tekijänoikeudet siirtyvät<br />
työnantajalle työnantajan normaalin toiminnan edellyttämässä<br />
laajuudessa, jolloin oikeudet muuhun käyttöön jäävät tekijälle. Jos<br />
työntekijän teosta on käytetty laajemmin kuin työtä tehtäessä on<br />
sovittu tai voidaan näyttää tarkoitetun, kysymys on teoksen<br />
luvattomasta käytöstä ja työntekijällä on tällaisesta käytöstä maksetun<br />
palkan lisäksi oikeus erilliseen korvaukseen.<br />
Teoskappaleen omistusoikeus<br />
Tekijänoikeus kohdistuu teokseen, joka ilmenee teoksen kappaleessa.<br />
Teoksen kappaleeseen kohdistuu myös omistusoikeus. Nämä kaksi<br />
oikeutta ovat toisistaan riippumattomia.<br />
Tekijänoikeudet kuuluvat tekijälle myös teoksen luovutuksen jälkeen.<br />
Tekijänoikeuslain nimenomaisen säännöksen mukaan teoksen<br />
kappaleen luovutukseen ei sisälly tekijänoikeuden luovutusta.<br />
Vastakkaisesta tilanteesta on tekijänoikeuslaissa erityissäännös,<br />
jonka mukaan teoksen kappale, jonka mukaan teos on monistettava,<br />
jää tekijän omaksi, kuten negatiivi, joka on edellytys valokuvien<br />
kappaleiden valmistamiselle.<br />
Suoja-aika
Tekijänoikeuslaki suojaa teoksia määrätyn ajan. Tämän suoja-ajan<br />
jälkeen teosten käyttöön ei tarvita tekijän lupaa.<br />
Tekijänoikeus on voimassa tekijän elinajan ja 70-vuotta tekijän<br />
kuolinvuoden päättymisestä.<br />
Valokuvan suoja-aika<br />
Valokuvan suoja aika on 50 vuotta kuvan valmistusvuoden<br />
päättymisestä.<br />
Käyttöluvan hankkiminen<br />
Käyttöoikeuden saamiseksi käyttäjän tulee saada lupa tekijältä,<br />
valokuvaajalta tai näiden oikeudenhaltijoilta.<br />
Jos kyseessä on valokuva suojatusta taideteoksesta tulee käyttöön<br />
saada sekä valokuvaajan että kuvataiteilijan lupa.<br />
Lähdeaineisto: Kuvasto ry/Maria Rehbinder
ARVONLISÄVERO<br />
MUOTO- YMS. VALOKUVA<br />
Valokuvan myynnin arvonlisäverokanta on 22 %, kun taas<br />
valokuvateoksen tietyin edellytyksin 8 %.<br />
Taide-esineellä arvonlisävero<br />
Kuvataitelijan valmistamansa taide-esineen ensimyynnin<br />
verovapaus poistui 1.1.2003 alkaen ja myynti muuttui<br />
arvonlisäverolliseksi. Tekijän omistaman taide-esineen välitys ja<br />
maahantuonti muuttuivat tällöin myös arvolisäverollisiksi. Muutos<br />
merkitsi sitä, että kuvataiteilijat ja taidevälittäjät ovat<br />
arvonlisäverollisia, jos liikevaihto kalenterivuodessa ylittää 8.500<br />
euroa.<br />
Taide-esineen määritelmä<br />
Taide-esineen määritelmä laajeni siten, että taide-esineeksi<br />
katsotaan myös taiteilijan ottamat ja vedostamat tai hänen<br />
valvonnassaan vedostetut signeeratut ja numeroidut valokuvat,<br />
joiden määrä on rajoitettu enintään kolmeenkymmeneen.<br />
Mikäli valokuva täyttää sille arvonlisäverotuksessa taide-esineelle<br />
esitetyt ehdot, sovelletaan 8 % verokantaa<br />
• ns. ensimyyntiin eli kun tekijä tai hänen<br />
oikeudenomistajansa myy taide-esineen ensimmäisen kerran;<br />
• satunnaisesti tapahtuva taide-esineen myyntiin, kun<br />
myyjänä on muu elinkeinonharjoittaja kuin verovelvollinen<br />
jälleenmyyjä<br />
.<br />
Taide-esine arvonlisäverotuksessa
• Taiteilijan kokonaan käsin tekemät taulut, kollaasit,<br />
maalaukset, piirustukset ja pastellit.<br />
• Rakennussuunnitelmia ja –piirustuksia, teknisiä<br />
piirustuksia ja muita suunnitelmia ja piirustuksia teolliseen,<br />
kaupalliseen, topogra<strong>fi</strong>seen tai muuhun vastaavaan tarkoitukseen ei<br />
pidetä taide-esineinä.<br />
• Alkuperäiskaiverrukset, -painokset ja –litogra<strong>fi</strong>at, joilla<br />
tarkoitetaan taiteilijan kokonaan käsin valmistamasta yhdestä tai<br />
useammasta laatasta suoraan saatuja mustavalkoisia tai värillisiä<br />
vedoksia, riippumatta hänen käyttämästään aineesta tai<br />
menetelmästä, jollei se ole ollut mekaaninen tai fotomekaaninen.<br />
• Alkuperäisveistokset ja –patsaat mistä tahansa aineesta,<br />
edellyttäen, että ne ovat kokonaan taiteilijan luomia; taiteilijan tai<br />
hänen oikeudenomistajiensa valvonnassa valmistamat jäljennökset<br />
enintään kahdeksan kappaleen määrään.<br />
• Massatuotantona valmistettuja jäljennöksiä sekä<br />
tavanomaisia kauppatavaran luontoisia käsityötuotteita ei pidetä<br />
taide-esineinä;<br />
• Käsin kudotut kuvakudokset ja käsin tehdyt seinävaatteet<br />
ja niistä käsin taiteilijan alkuperäisluonnosten mukaan tehdyt<br />
jäljennökset, enintään kahdeksan jäljennöstä työtä kohden.<br />
• Taiteilijan ottamat ja hänen vedostamansa tai hänen<br />
valvonnassaan vedostetut signeeratut ja numeroidut valokuvat,<br />
joiden määrä on rajoitettu kolmeenkymmeneen riippumatta koosta<br />
ja tuki<strong>materia</strong>alista. Tällä tarkoitetaan myös taiteilijan valvonnassa<br />
otettuja valokuvia.<br />
• Jos taideteos myydään kehystettynä ja taideteoksen<br />
myyntiin soveltuu 8 %:n verokanta, myös kehysten osuuteen<br />
myyntihinnasta sovelletaan liittymisperiaatteen mukaan samaa
verokantaa.<br />
VALOKUVA JA VALOKUVATEOS ARVONLISÄVEROTUKSESSA<br />
Onko tuote valokuva vai valokuvateos vai taide-esine ja mikä on<br />
sen arvonlisäverokanta<br />
Koska tavallisen valokuvan ja taide-esineeksi luokitellun valokuvan<br />
välinen ero on muutenkin hankala määritellä, niin verohallitus on<br />
lähtenyt siitä, että<br />
vain julkisessa näyttelyssä ollut tai näyttelyä varten valmistettu<br />
valokuva voi olla taide-esine.<br />
Kaikki muut valokuvat eivät ole taide-esineitä ja niihin sovelletaan<br />
siis 22% arvonlisäverokantaa eli 99,9 %:sti<br />
VALOKUVAAMOSSA TAI MILJÖÖSSÄ OTETTUJEN<br />
MUOTOKUVIEN ARVOLISÄVEROKANTA ON 22 %<br />
Esimerkiksi hää-, rippi- ja ylioppilaskuvien ensimyyntiin, riippumatta<br />
mainitunkaltaisten valokuvien ”ilmiasusta” eli siitä, onko em.<br />
kaltaisissa valokuvissa ”muotokuvamaisia piirteitä”, vaiko ei,<br />
sovelletaan 22 prosentin verokantaa.<br />
Verohallituksen käsityksen mukaan asiassa ei myöskään ole<br />
merkitystä sillä seikalla, mistä <strong>materia</strong>alista valokuvat on<br />
valmistettu, montako kappaletta po. kaltaisia valokuvia<br />
ensimyydään, eikä myöskään sillä seikalla, ovatko kyseisen<br />
kaltaiset valokuvat taiteilijan signeeraamia ja numeroimia.<br />
• Tilauksesta tehdyt muotokuvat eivät siis ole taide-esineitä.<br />
Tätä ei voi verokiertää myöskään siten, että tilauksesta tehty<br />
muotokuva myytäisiin valokuvanäyttelystä. Myöskään sillä, onko<br />
tilaaja yksityinen henkilö vai julkisyhteisö, ei ole mitään merkitystä
tässä asiassa.<br />
• Alv-asiassa ei oteta suoranaisesti kantaa siihen, onko<br />
valokuva taide-esineenä tekijänoikeuslaissa mainittu teos vai<br />
tavallinen valokuva.<br />
• Valokuvan verokohtelu taide-esineenä ei riipu siitä, onko<br />
kuvan ottaja valokuvataiteilija vai vaikka ammattimainen<br />
muotokuvaaja.<br />
• Verokohtelussa pyritään yhtenäiseen valtakunnalliseen<br />
käytäntöön. Siksi mahdolliset tästä ohjeistuksesta poikkeavat ja<br />
lievemmät ehdot antavat paikallisten verotoimistojen ohjeet eivät<br />
ole enää voimassa.<br />
• Tilattuja muotokuvia on myyty taide-esineinä 8%<br />
arvonlisäverokannalla. Ne eivät ole ennakkotapauksia, vaan<br />
laskutus on nykyisen tulkinnan mukaan tehty virheellisin perustein.<br />
• Jos ei taide-esineeksi luokiteltava valokuva on myyty 8%<br />
arvonlisäverolla, niin seurauksena tästä on erotuksen korkoineen<br />
periminen jälkikäteen ja mahdollinen veronkorotus.<br />
• Tämä ohjeistus on voimassa niin kauan, kunnes<br />
valokuvan verokohteluun taide-esineenä saadaan korkeimmasta<br />
hallinto-oikeudesta ennakkopäätös. Sen aikataulu on luultavasti<br />
useita vuosia.<br />
• Muoto- tai mainosvalokuvaajan ansiotyössään ottamat<br />
valokuvat ovat siis lähes poikkeuksetta 22%<br />
arvonlisäverokannassa. Laskutus 8% mukaan on kepillä<br />
heikon jään kokeilemista ja siitä on melko varmasti<br />
verotuksellisia jälkiseuraamuksia.<br />
TEKIJÄNOIKEUDET<br />
Taiteilijan saamat tekijänoikeuskorvaukset ovat joko verollisia tai
verottomia.<br />
Verollisiksi on säädetty läheisesti kaupalliseen toimintaan liittyvä<br />
tekijäoikeuden luovutus, kuten valokuvien ja mainosteosten sekä<br />
niiden julkaisuoikeuden tai muun tekijänoikeuden myynti sekä<br />
erilaisten ohjelmien (tv-, radio-, video-ohjelma ym.)<br />
esittämisoikeuden myynti. Em. myynteihin sovelletaan 22 %:n<br />
verokantaa.<br />
KONEIDEN, KALUSTEIDEN TAI LAITTEIDEN MYYNTI<br />
Taiteilijan verollista taide-esineiden valmistustoimintaa varten<br />
ostamien käyttöomaisuusesineiden eli esimerkiksi koneiden,<br />
kalusteiden tai laitteiden myynti on verollista.<br />
Myynti on verollista, vaikka esineen osto on ollut veroton,<br />
esimerkiksi ostolaskussa on merkintä ”marginaaliverotus, ei sisällä<br />
vähennettävää veroa” tai osto tapahtuu muulta kuin<br />
arvonlisäverovelvolliselta.<br />
Jos myytävä käyttöomaisuusesine on ostettu taidetoiminnan<br />
käyttöön arvonlisäverolain voimaantulon eli 1.6.1994 jälkeen ja sitä<br />
on ryhdytty käyttämään verollisessa taidetoiminnassa 1.1.2003<br />
jälkeen, käyttöomaisuusesineen myynti on verollista.<br />
Ennen 1.6.1994 hankitun käyttöomaisuustavaran myynti on<br />
verotonta.
SOPIMUKSIEN TEKO<br />
SOVI ASIAKKAASI KANSSA KUVAUKSEEN LIITTYVISTÄ<br />
ASIOISTA KIRJALLISESTI!<br />
Valokuvaajan on aina syytä sopia asiakkaansa kanssa kuvaukseen<br />
liittyvistä asioista sekä käyttö-oikeuksien siirtymisestä ja sitä<br />
koskevista yksityiskohdista mahdollisimman tarkasti. Se ennalta<br />
ehkäisee ristiriitatapauksien syntymisiä ja helpottaa jo syntyneen<br />
ristiriitatapauksen ratkaisemista, kun asioiden sopimisesta on<br />
selkeä näyttö.<br />
Tee sopimus aina kirjallisesti, sillä vaikka suullinen sopimus on lain<br />
mukaan yhtä pätevä kuin kirjallinen, suullisen sopimuksen<br />
toteennäyttö on hankalaa ja usein jopa mahdotonta.<br />
Sopijaosapuolet saattavat myös ymmärtää suullisesti sovitun asian<br />
erilailla ja kumpikin tietysti omista lähtökohdistaan.<br />
Business-to-business<br />
Kirjallisen tai suullisen sopimuksen puuttuessa business to<br />
business -asiakas saattaa vedota mm. siihen, että on ennenkin<br />
kyseisen valokuvaajan kanssa toimiessaan saanut kaikki oikeudet<br />
käyttöönsä ja on ymmärtänyt, että tästä on heidän välilleen<br />
muodostunut vallitseva käytäntö, joka jatkuu.<br />
Kuluttajakauppa<br />
Kuluttaja-asiakkaalle on kuluttajansuojalainkin perusteella<br />
kerrottava selkeästä, mitä hän tilaamansa kuvauksen hinnalla saa.<br />
Myös kuluttajakaupassa on ensi arvoisen tärkeää sopia siitä, miten<br />
asiakas ja valokuvaaja saavat kuvia käyttää.
LOMAKKEISTO<br />
Muotokuvaus:<br />
* Kuvaussopimuslomake<br />
Mainosvalokuvaus:<br />
• Valokuvaustyön kustannusarvio<br />
• Valokuvan lisäkäytön erittely<br />
• Valokuvan käyttölupa<br />
• Valokuvaustyön lasku<br />
• Mainoskuvauksen ja kuvien käytön hinnoittelusta<br />
• Valokuvan käyttöoikeuden ja luovutuksen vakioehdot<br />
TEKIJÄNOIKEUTTA LOUKKAAVAN AINEISTON POISTAMISPYYNTÖ
1. TAPAUS OOPPERALAULAJA<br />
Olet kuvannut jo jonkin aikaa sitten oopperalaulaja X:n levykannen<br />
ja luovuttanut kannen teettäneelle levy-yhtiölle kaikki<br />
käyttöoikeudet.<br />
Olet myös suusanallisesti todistajan läsnäollessa myöntänyt<br />
oopperalaulajalle oikeuden käyttää muutamaa kuvaa omassa<br />
promootiokäytössään.<br />
Nyt Kansallisooppera on käyttänyt - kuulemma X:ltä tai levy-yhtiöltä<br />
saamallaan luvalla - netistä imuroituja promokäyttöön tarkoitettuja<br />
kuvia Ooppera -nimisen oopperan mainonnassa ainoana kuvana.<br />
Kuva julkaistu mm. Helsingin Sanomissa ja Hufvudstadsbladetissa.<br />
Kansallisooppera kehottanut valokuvaajaa kääntymään vaikka<br />
oopperalaulaja X:n puoleen.<br />
Mitä teet ja miksi/mihin asioihin vetoat<br />
Ratkaisuehdotus ja perusteet<br />
Vaikka levy-yhtiölle on myyty kaikki oikeudet, he eivät voi oikeuksia<br />
siirtää kolmansille osapuolille sopimatta kuvaajan kanssa.<br />
Myöskään Makris ei voi oikeuksia valokuvaajan kanssa sopimatta<br />
siirtää kolmansille osapuolille.<br />
Kansallisoopperan selvitettävä itse asia sen tahon kanssa, jolta on<br />
oikeudet kuvan käyttöön mainonnassaan luullut saaneensa.<br />
Kannattaa maltillisesti neuvotella Kansallisoopperan kanssa, koska<br />
ei ole varmaa saavatko he ns. vilpittömän mielen suojan eli luulleet,<br />
että oikeudet kuvaan olivat Makriksen tai levy-yhtiön.<br />
Kohtuullinen lasku Kansallisoopperalle, koska väärinkäsityksen<br />
mahdollisuus siitä, mitä promo<strong>materia</strong>ali tarkoittaa.
2. TAPAUS PURJEVENE<br />
Mainostoimiston toimeksiannosta valokuvaaja kuvasi purjeveneen<br />
merellä. Tunnisteet poistettiin purjeveneen takatuhdosta ja kyljestä.<br />
Purjeet koottiin kolmen veneen purjeista.<br />
Omistaja tunnisti kuitenkin mainoksessa olleen veneen, koska<br />
lämmityslaitteen pakoputki tuli eri paikasta kuin muissa veneissä.<br />
Soitti mainostoimistolle ja oli vihainen. Mainostoimisto pallotteli<br />
asiaa valittajan ja valokuvaajan välillä ja kukaan ei ottanut vastuuta.<br />
Lopulta valokuvaaja sai sovinnon aikaiseksi antamalla valittajalle12-<br />
osainen Tuulia-aterinsarja, jota ko. mainoksessa mainostettiin.<br />
Miten valokuvaajana toimisit vastaavanlaisessa tilanteessa ja miten<br />
tilanteeseen ajautumisesta olisi voinut välttyä<br />
(Valittaja valitti, koska oli pursiseuran kommondööri ja äänekkäästi<br />
vastustanut sponsorointia. Kuullut nyt ivailevia kommentteja, että<br />
vastustaa, vaikka oma vene on mainoksessa. Eli esiintyy<br />
epäedullisessa yhteydessä.)<br />
Ratkaisuehdotus ja perusteet<br />
Sovittava vastuut kolmansille osapuolille kuuluvista oikeuksista.<br />
Kuka hoitaa asian. Mainostoimisto vai kuvaaja Jos kuvaaja, niin<br />
otettava kustannusarviossa huomioon. Im<strong>materia</strong>alioikeudet!<br />
Varmista aina, että kohdetta on lupa kuvata ja kuvaa käyttää.<br />
Ei näy ihmistä, ei oikeutta omaan kuvaan (KKO/pilkkijä-tapaus)<br />
Ei riko tavaramerkkioikeutta<br />
Purjevene kuuluu kotirauhan piiriin, tässä ei kuitenkaan<br />
salakatselun piireitä<br />
Henkilön kuvan ja nimen käyttö voi olla SopMenL (Sopimaton<br />
menettely liiketoiminnassa) vastaista, kun kuvan henkilö luokitellaan<br />
yrittäjäksi<br />
Jos olisi mennyt oikeuteen, tuskin olisi jouduttu korvaamaan mitään.<br />
Joskus kuitenkin hyvä sopia, jotta jää tärkeämpiin asioihin jää<br />
energiaa.
3. KAUPUNGIN HALLITUKSEN PUHEENJOHTAJAN<br />
MUOVOKUVA<br />
Alv 22 %<br />
Kuva: Elina Brotherus<br />
4. HÄÄKUVAT EIVÄT TYYDYTÄ ASIAKASTA
Mitä sovittu, vastaavatko kuvat yleensä studion seinillä olevia, onko<br />
hinta laatusuhde kohdallaan<br />
Sovittele, ole kohtelias ja pyri säilyttämään rauhallisuutesi. Vaikka<br />
asia ahdistaa, älä anna liian helposti periksi, äläkä varsinkaan<br />
suostu kohtuuttomaan korvaukseen. Kohtuullinen korvaus voisi olla<br />
vaikka alennusta kuvista.<br />
Jos sovittelu ei tuota tulosta, pyydä asiakasta ottamaan yhteys<br />
kuluttajaneuvojaan tai lähettämään kuvat suoraan lausunnolle SVL:<br />
n liittohallitukseen.<br />
5. UUTISKUVA PAIKALLISLEHTEEN<br />
Tsunami vei mennessään pienellä paikkakunnalla asuvan perheen.<br />
Paikallislehti pyysi paikkakunnalla sijaitsevalta valokuvaamolta<br />
huomattavaa korvausta vastaan perheestä edellisellä viikolla<br />
otettua perhepotrettia uutisointiaan varten.<br />
Voiko kuvaamo myydä kuvan vai ei Mieti asiaa kaikkien<br />
osapuolten kannalta ja perustele päätöksesi.<br />
Perusteita ratkaisulle<br />
Asiakkaalla oikeus omaan kuvaan, jos kuollut, niin perikunnalla.<br />
Jos kadonnut<br />
Mitä kuvaussopimuksessa sovittu valokuvaajan käyttöoikeuksista<br />
Jos lupa hyödyntää taloudellisesti, niin kenen lupa ja kattaako koko<br />
ryhmän
Intimiteettisuoja!<br />
Journalismin eettiset ohjeet!<br />
Summa summarum: Ei myydä kuvaa, mahdollisesti omaisille<br />
tehdään muutama kappale.
Change language