salava osa i suomen arkeologisten kenttätöiden ... - Museovirasto
salava osa i suomen arkeologisten kenttätöiden ... - Museovirasto
salava osa i suomen arkeologisten kenttätöiden ... - Museovirasto
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
SALAVA LAATUVAATIMUKSET Toimijat<br />
Mikäli maata kaivettaessa tulee esiin merkkejä kiinteästä muinaisjäännöksestä, tulee työt keskeyttää<br />
muinaisjäännöksen kohdalta ja ilmoittaa havainnoista <strong>Museovirasto</strong>on toimenpiteitä varten (MML 14<br />
§). Muinaisjäännökseen viittaavia havaintoja voivat olla mm. hiilen tai tiilimurskan sekaiset<br />
maakerrokset, noki- tai punamultaläikät, kivi- tai puurakenteet, luut, keramiikan sirpaleet tai kivi- ja<br />
metalliesineiden katkelmat.<br />
3.7 Arkeologian harrastajat<br />
Arkeologian harrastajat ovat järjestäytyneet yhdistyksiksi, jotka toimivat eri osissa maata. Monet<br />
harrastajat <strong>osa</strong>llistuvat aktiivisesti ns. yleisökaivaustoimintaan ja jotkut yhdistykset järjestävät kaivauksia<br />
myös itse. Laatuvaatimukset koskevat myös tällaisia kaivauksia. Yhdistykset järjestävät lisäksi<br />
jäsentapaamisia, julkaisevat jäsenlehtiä ja järjestävät luentoja, retkiä ja tutustumiskäyntejä<br />
muinaisjäännöksille ja kaivauspaikoille. Moni merkittävä muinaisjäännöskohde olisi jäänyt löytymättä<br />
ilman valveutuneita ja aktiivisia harrastajia. Arkeologian harrastajat tekevät myös tärkeää työtä<br />
arkeologian popularisoinnin saralla ylläpitäessään erilaisia verkkosivustoja ja järjestäessään<br />
muinaisjäännösretkiä ja muita menneisyyden elävöittämiseen tähtääviä tapahtumia.<br />
Harrastajien tiedot ja paikallistuntemus ovat oleellisia lähteitä erityisesti arkeologisessa inventoinnissa.<br />
Arkeologian harrastajat voivat myös itse olla aktiivisesti yhteydessä alueesta vastaavaan<br />
kulttuuriympäristöviranomaiseen, ja maastossa liikkuvien harrastajien on syytä olla vähintäänkin<br />
tietoisia alueesta vastaavan kulttuuriympäristöviranomaisen yhteystiedoista.<br />
Muinaisjäännösten etsintä ei ole luvanvaraista, mutta kertyvän tiedon hyödyntäminen on vaikeaa ilman<br />
käsitystä muinaisjäännöstyypeistä ja dokumentoinnista. Liian innokkaat ja omatoimiset harrastajat<br />
voivat tehdä suurta vahinkoa kajotessaan kulttuurikerroksiin tai esineisiin.<br />
Vaikka kaikki muinaisjäännökset ovat automaattisesti muinaismuistolain rauhoittamia, ei suojelun<br />
toteutumista voida valvoa tai taata, mikäli suojelusta vastaavilla viranomaisilla ei ole tietoja<br />
muinaisjäännöskohteesta. Muinaismuistolaki (16 §) velvoittaa irtaimen esineen löytäjän toimittamaan<br />
sen löytötietoineen <strong>Museovirasto</strong>on. Löydöt, jotka eivät päädy julkisiin kokoelmiin ja tutkijoiden<br />
käyttöön ovat hukattua kulttuuriperintöä. Jotta kohteet saisivat muinaisjäännösstatuksen, tulee niiden<br />
tiedot toimittaa viipymättä viranomaiselle arkeologista tarkastusta varten.<br />
3.8 Harrastussukeltajat<br />
Harrastussukeltajien keskuudessa hylkysukeltaminen on suosittua. Rauhoitetuille hylyille ja muille<br />
vedenalaisille muinaisjäännöksille saa tehdä virkistyssukelluksia. Virkistyssukeltamisella tarkoitetaan<br />
sukeltamista, jonka tarkoituksena on vain katsella hylkyä. Sukelluskohdetta voi tietenkin valokuvata tai<br />
videoida, mutta kuvaamisen tarkoitus ei ole tieteellinen. Virkistyssukeltamiseen ei tarvita lupaa<br />
museoviranomaisilta.<br />
Neljälle rauhoitetulle hylylle on määrätty muinaismuistolain perusteella suoja-alue ja ne eivät ole<br />
vapaita virkistyssukelluskohteita. Nämä kohteet ovat Gråharuna, St.Mikael ja Vrouw Maria Paraisten<br />
ulk<strong>osa</strong>aristossa ja St.Nikolai Kotkan edustalla.<br />
Verkkolähteitä<br />
<strong>Museovirasto</strong>, Kulttuuriympäristö-rekisteriportaali:<br />
http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/portti/default.aspx<br />
16
Change language