salava osa i suomen arkeologisten kenttätöiden ... - Museovirasto

SALAVA LAATUVAATIMUKSET Inventointi
Arkeologisten inventointien lajit
Arkeologinen inventointi olisi tarkoituksenmukaisinta tehdä tutkimuksellisin perustein rajattuna
kokonaisuutena, tiettyyn teemaan, luonnonympäristöön tai historialliseen alueeseen liittyen.
Tutkimusalueiden rajaaminen ainoastaan esim. pienten kaava-alueiden mukaisesti saattaa hämärtää ja
vaikeuttaa kontekstin hahmottamista ja kohteiden tulkintaa. Kuntakohtaiset yleisinventoinnit ovat
kuitenkin olleet tärkeä lähtökohta suojelun ja hallinnon linjauksille sekä alueidenkäytön suunnittelulle.
Inventointien yhteydessä voidaan soveltaa myös prospektointimenetelmiä ja arkisto- tai
tarkkuusinventointi voidaan sisällyttää esim. kaivauksia edeltäviin koetutkimuksiin. Tutkimustarpeen
arvioinnin ja inventointitiedon käytön kannalta keskeistä on inventointitiedon taso ja tarkkuus.
Inventointien lajit ovat: arkistoinventointi yleisinventointi teemainventointi
tarkkuusinventointi.
Kaavatasot voivat olla yhtenä lähtökohtana vaadittavan tiedon tasolle, mutta tavoitteet ja
tutkimuskysymykset on aina määriteltävä tapauskohtaisesti. Kunnan yleisinventointi voi tuottaa
riittävää tietoa maakuntakaavaa varten, mutta yleiskaavoituksen tai asemakaavoituksen tarpeisiin
informaatio ei ole yleensä riittävän tarkkaa eikä kattavaa. Alueidenkäytön ohjaukseen liittyvän
tutkimuksen tavoitteita määriteltäessä on syytä ilmaista selkeästi, mitkä ovat selvityksen tavoitteet (ks.
4.2.1). Kulttuuriympäristöviranomainen määrittelee selvityksen lähtökohdat ja arvioi sen riittävyyttä.
Inventointitutkimukset voidaan jakaa seuraaviin tyyppeihin:
Arkistoinventointi
Ei sisällä maastotyötä/tarkastussukelluksia, mutta sisältyy kaikkien arkeologisten inventointien
esitöihin.
Lähtökohtana on suojelu ja hallinto tai tieteellinen tutkimuskysymys.
Tavoitteena on maastossa tarkastettavien alueiden tai kohteiden alustava määrittäminen ja
paikantaminen tutkimusaluetta tai -kysymystä koskevien arkistolähteiden ja muun lähdeaineiston
perusteella. Arkistoinventointia voidaan tarvittaessa täydentää myöhemmin tehdyillä
maastotarkastuksilla/tarkastussukelluksilla.
Arkistoinventointi on perusteltua tehdä, kun vaikutusalue ei ole vielä tarkasti tiedossa (esim.
liikenneväylien vaihtoehtoiset linjaukset), tai kun tarvitaan tietoa tietyn alueen arkeologisesta
potentiaalista.
Yleisinventointi
Kuntainventointi, kaava-inventointi (maakunta- ja yleiskaavataso), linjainventointi (esim. voima-,
putki- ja tielinjat sekä merikaapelit) tai rantainventointi (rantalinjat vesirajasta molempiin suuntiin)
Lähtökohtana on yleensä suojelu tai kaavoitus.
Inventointialueen rajaus perustuu hallinnollisiin tai kaava-alueen rajoihin.
Tavoitteena on muinaisjäännösten määrän, sijainnin, tyyppien ja laajuuden kattava selvittäminen,
siis kohteiden saattaminen suojelun ja tutkimuksen piiriin sekä yleiskuva alueen arkeologisesta
kulttuuriperinnöstä.
Tarkastelussa tavallisesti kaikki aikakaudet ja muinaisjäännöstyypit; aikaisempia inventointeja
voidaan täydentää teemainventoinnein (ks. alla) esim. historiallisen ajan muinaisjäännösten osalta.
26