Euroopan Unionin itäisin metsäkoneyrittäjä s. 44 - 49 - Metsätrans
Euroopan Unionin itäisin metsäkoneyrittäjä s. 44 - 49 - Metsätrans
Euroopan Unionin itäisin metsäkoneyrittäjä s. 44 - 49 - Metsätrans
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Oiva Kokkonen katselee metsäalan tapahtumia yhtähyvin koneyrittäjän kuin metsäomistajankin näkökulmasta. Kummaltakaan puolelta<br />
katseltuna nykytilanne ei näytä järin ruusuiselta.<br />
Kokkosen Metsäkoneyhtymä toimii aivan itärajan pinnassa<br />
<strong>Euroopan</strong> <strong>Unionin</strong> <strong>itäisin</strong><br />
<strong>metsäkoneyrittäjä</strong> ?<br />
Tammikuun puolivälin jälkeen<br />
Suomeen osui talven ensimmäinen<br />
kylmä kausi. Pakkasmittari<br />
putosi monin paikoin<br />
pohjoisessa talvisotalukemille<br />
– reilusti yli 40 asteen. Itärajan<br />
pinnassa, Hattuvaarassa<br />
mittari näytti toki “vain” 25<br />
miinusastetta, kun <strong>Metsätrans</strong><br />
tapasi 40 hehtaarin harvennussavotalta<br />
Oiva Kokkosen.<br />
Ilomantsilaisten Kokkosen<br />
veljeksen yritys – Kokkosen<br />
Metsäkoneyhtymä – on varmasti<br />
<strong>Euroopan</strong> <strong>Unionin</strong> yksi<br />
itäisimmistä – ellei aivan <strong>itäisin</strong>kin<br />
– metsäkoneyritys. Konehallilta<br />
on matkaa EU:n itäisimmälle<br />
pisteelle vain jokunen<br />
kilometri.<br />
Neljän veljeksen, Heimon,<br />
Reinon, Matin ja Oivan, omistama<br />
yritys on yksi alueen vanhimpia<br />
metsäkoneyrityksiä, se<br />
aloitti toimintansa jo 35 vuotta<br />
sitten vuonna 1971. Kokemusta<br />
on kaikenlaisista työmenetelmistä<br />
ja koneista. Kokorunkojuonnosta,<br />
maataloustraktoreista<br />
ja telatraktoreista nykypäivän<br />
motoihin ja ajokoneisiin.<br />
Oiva Kokkonen osoittautuu<br />
oikeaksi korpifilosofiksi. Hän<br />
katselee maailmaa yhtä hyvin<br />
<strong>metsäkoneyrittäjä</strong>n kuin metsänomistajankin<br />
näkökulmasta<br />
ja ottaa kriittisesti kantaa suomalaisen<br />
metsäalan kehitykseen.<br />
Ajatuksia ja näkökulmia<br />
laajentaa laaja osin oman pienimuotoisen<br />
mökkimatkailubisneksen<br />
tuoma metsäalan<br />
tuttavapiiri.<br />
Huutavaan<br />
kuskipulaan<br />
apua Venäjältä ?<br />
Kuljettajapula on tänä päivänä<br />
yksi alan suurimmista ongelmista.<br />
Se korostuu, mitä kauemmas<br />
taajamista mennään. Kokkosetkin<br />
ovat ongelman kanssa<br />
viime vuosina painineet, tällä<br />
hetkellä asiat ovat onneksi järjestyksessä.<br />
- Kaikki asialliset kuskit ovat<br />
tänä päivänä kiinni, vapaana ei<br />
ole ketään. Nämä seudut ovat<br />
niin ukkoutuneet ja mummoutuneet;<br />
nuoret lähtevät opiskelun<br />
ja leveämmän leivän perässä<br />
pois. Jos joku harvoista nuorista<br />
tänne jää ja vielä tästä alasta<br />
innostuu, niin ottajia on paljon;<br />
hänellä työpaikka jo varmasti<br />
tiedossa.<br />
Raha ratkaisee kuljettajamarkkinoillakin.<br />
- Nyt pitäisi maksaa<br />
kohtalaisen hyvä palkka kuljettajille,<br />
mutta tiukille ajettu yrittäjä<br />
ei pysty, ei vaikka haluaisikin.<br />
45
- Onhan täälläkin työttömiä<br />
jos kuinka paljon, mutta tosi<br />
ammattimiehistä on huutava<br />
pula, oli sitten kyse konealoista<br />
tai rakennustöistä, tietää Oiva.<br />
Itä-Suomessa monet yrittäjät<br />
ovat kääntäneet katseensa rajan<br />
taakse. - Kuorma-autopuolella<br />
monet ovat jo hankkineet kuskin<br />
Venäjältä, varsinkin rajaliikenteen<br />
ajoihin. Edessä se on konepuolellakin,<br />
uskoo Oiva Kokkonen.<br />
– Kyllä Venäjältä löytyy tosi<br />
ammattimiehiä, ahkeria ja työintoisia,<br />
on se nähty jo rajan takana<br />
urakoidessa. Venäläisiä tämä<br />
kiinnostaa, sillä suomalaisen<br />
auto- ja konekuskin palkka on<br />
sikäläisen mittapuun mukaan<br />
tosi hyvä. Ei siellä nähdä tällaisista<br />
edes unta.<br />
Kallista koulutusta<br />
Kotimaan peruskoulutusmallit<br />
metsäalalle saavat Oiva<br />
Lähitulevaisuuden isoin mörkö on Oiva Kokkosenkin mielestä työvoimapula.<br />
Täältä ei nuoria enää näihin talkoisiin tahdo löytyä. Pitää<br />
varmaan kääntää katse Venäjälle, autopuolellahan monet ovat jo niin<br />
tehneetkin.<br />
Kokkoselta pyyhkeitä. - Kymmenestä<br />
halle olisi varmasti parempaata<br />
koulutetusta kaveriskin<br />
käyttöä. Konekoulujen ophalle<br />
valtaosa lähtee muille aloille pilasvalintoihin pitäisi panostaa<br />
ja osasta ei kerta kaikkiaan ole enemmän.<br />
metsäkonehommaan, ehkä - Tuo kouluhomma on tietysti<br />
pari päätyy alalle. Tässä hukataan<br />
oma maailmansa – heilläkin<br />
tosi kallista yhteiskunnan on omat kiintiönsä ja omat<br />
maksamaa koulutusta? Hukkakoulutukseen<br />
rahoitusmallinsa, jotka on täy-<br />
palavalle ratettävä,<br />
arvelee Oiva. - Siksi<br />
sinne<br />
varmaan ”haalitaan” myös<br />
sellaisia, joista alalle ei ole.<br />
Oikeanhenkistä ainesta kouluihin<br />
löytyy jos halutaan. - Alaa<br />
pitää vain jaksaa markkinoida<br />
nykyistä päättäväisemmin lapsille<br />
ja nuorille aivan peruskoulusta<br />
lähtien. Joku innostuu aina<br />
varmasti.<br />
Markkinatalous<br />
on metsässä<br />
Suomalaisen metsäteollisuuden<br />
kehitys viimeisten vuosikymmenten<br />
aikana ei saa asioita<br />
paljon pohtineelta ja Suomen<br />
kansantalouden puujalkoihin<br />
yhä vahvasti uskovalta Oiva<br />
Kokkoselta juurikaan kiitosta, ei<br />
sen paremmin koneyrittäjänä<br />
kuin metsänomistajanakaan.<br />
Oivan mielestä ensin varsin nopea<br />
tehtaiden ja sahojen omistuksen<br />
keskittyminen ja nyttemmin<br />
kasvottomaksi muuttunut<br />
omistus on unohtanut met-<br />
<br />
<br />
<br />
46
sätalouden yhteiskunnallisen<br />
merkityksen. Kaikkia ratkaisuja<br />
perustellaan globalisaatiolla,<br />
markkinataloudella ja kilpailukyvyllä.<br />
Vain raha ratkaisee.<br />
- Aiemmin – tietysti silloin<br />
suurelta osin valtion omistuksessa<br />
- metsäteollisuudella tehtiin<br />
hyvää aluepolitiikkaa, sanoo<br />
Oiva Kokkonen. - Tehtaita ja<br />
sahoja perustettiin sinne missä<br />
työtä kaivattiin. Nyt on toisin:<br />
omistaja miettii vain, kuinka<br />
tehdä mahdollisimman paljon<br />
rahaa ja kuinka panna tehdas<br />
lihoiksi. Koska viimeksi on aluepoliittisin<br />
perustein pantu pystyyn<br />
edes pientä puunjalostuslaitosta?<br />
Menneiden aikojen miettiminen<br />
herättää yksityisajattelijan<br />
muistamaan entisajan tehdaspatruunoita.<br />
- Ennen rikkaat ihmiset<br />
olivat sydämeltään erilaisia<br />
ja ajattelivat eri tavalla. He<br />
huolehtivat yleensä koko kyläja<br />
teollisuusyhteisöstä, huokaa<br />
Oiva. - Patruunoiden aika on<br />
kuitenkin lopullisesti ohi ainakin<br />
Suomessa. Jossain päin<br />
maailmaa – olisiko ehkä Meksikossa<br />
- on yhä vallalla käytäntö,<br />
että kun ihminen otetaan töihin,<br />
niin samalla otetaan hänestä<br />
elinikäinen vastuu.<br />
- Tämän päivän rikkaat ovat<br />
ihan erilaisia. Nyt ollaan kylmiä,<br />
vain ja ainoastaan oma hyvinvointi,<br />
ylenpalttinenkin, on tärkeintä,<br />
muu ei kosketa.<br />
Erikoistutaan<br />
Erikoistuminen on ollut yksi<br />
päivän sanoista suomalaisessa<br />
metsäteollisuudessa. Sahat ja<br />
tehtaat ovat erikoistuneet yhä<br />
vahvemmin yhden puulajin<br />
käyttäjiksi. Siitä seuraa uusia<br />
pulmia.<br />
- Esimerkiksi näillä alueilla viimeinen<br />
närekuidun käyttäjä,<br />
Pankakoski, on pantu myyntiin<br />
ja kukaties toiminta loppuu. Silloin<br />
närekuitu on vietävä Etelä-<br />
Suomeen. Kuljetuskustannuk-<br />
Jouko Vatanen oli pakkassavotalla Kokkosen moton puikoissa. Ohjaamossa<br />
tarkeni hyvin, mutta letkunvaihto vaati vahvempaa vaatetusta.<br />
set kasvavat ja sekin on lopulta<br />
pois isännän metsätuloista, epäilee<br />
Oiva Kokkonen.<br />
- Metsänomistajana olen tosi<br />
huolissani siitä, että pienempiä<br />
tehtaita suljetaan, kyllä niillekin<br />
kilpailuyhteiskunnassa sija olisi.<br />
Tarvitaan vain toisenlaista erikoistumista.<br />
Pienikin yritys voi<br />
vielä tämän päivän maailmassa<br />
menestyä, uskoo Oiva.<br />
– Pitää nostaa jalostusastetta.<br />
Ajatuskulkuja pitää avartaa.<br />
Miksi Suomessa keskitytään<br />
vain perinteisiin puulajeihin,<br />
kysyy mies, joka ”harrastuksenaan”<br />
harjoittelee douglaskuusen<br />
kasvattamista - ainakin<br />
vielä hyvällä menestyksellä.<br />
- Douglaskuusen hinta maailmanmarkkinoilla<br />
on huimasti<br />
tavallista kuusta korkeampi.<br />
Miksi ei sitä ole kokeiltu meillä<br />
isommassa mittakaavassa? -<br />
Ehkä on niin, että sellu ja paperi<br />
ovat ne, joilla rahaa on tehty ja<br />
sahaus ja puutuoteteollisuus<br />
ovat vain sivubisnes!<br />
- Maailmalta – lähialueiltakin<br />
– löytyy erikoispuulajeja ja nopeasti<br />
kasvavia risteytyksiä, jotka<br />
varmasti soveltuvat Suomen<br />
oloihin. Omasta takaa erikoispuuta<br />
löytyy niin ikään. - Jos<br />
hehtaarituotokset haluaa kohdalleen<br />
niin visakoivu on hyvä<br />
artikkeli. Sitä voi hyödyntää jo<br />
15 vuoden jälkeen.<br />
Metsän tuottoa voisi Oivan<br />
mielestä nostaa myös jalostamalla<br />
puuta pystyyn. - Kelopuut<br />
on hakattu jo mökkien seiniin,<br />
mutta puita voidaan kelottaa.<br />
Kelotuskokeita on ainakin tutkimustarkoituksessa<br />
ja pienessä<br />
mittakaavassa tehty hyvällä<br />
menestyksellä. - Voisi kai hommaa<br />
kaupallistaa, siinä puun<br />
hinta jopa nelinkertaistuisi. Vai<br />
tulevatko metsä- ja ympäristölait<br />
vastaan?<br />
“Ennen metsäteollisuudella<br />
tehtiin hyvää<br />
aluepolitiikkaa”<br />
Joustot on syöty<br />
Puunkorjuun nykytilanne ei<br />
ole häävi, ei koneyrittäjän eikä<br />
metsänomistajan kannalta. –<br />
Yrittäjiä on kilpailutettu kilpai-<br />
luttamisen jälkeen ja imetty<br />
kaikki joustot pois. Samaan aikaa<br />
puun hinta on syöty aivan<br />
luuksi. Kilpailukyvyn parantamiseksi<br />
sanotaan, mutta… Oiva<br />
Kokkosella on oma näkemys<br />
miksi.<br />
- Metsäteollisuuden toimihenkilöt<br />
ja paperimiehet ovat<br />
olleet kantona kaskessa. He<br />
ovat ajaneet etunsa liian hyvin.<br />
Teollisuus on halunnut säilyttää<br />
työrauhan ja antanut heille lisää<br />
etuja, ja ottanut sen sijaan kaiken<br />
mahdollisen pois metsäpäästä.<br />
Viime kesään asti tätä<br />
tietä kuljettiin.<br />
- Jos kuka töitä tekee, sille pitää<br />
maksaa tietysti käypää palkkaa,<br />
mutta jos edut on hankittu<br />
painostamalla ja kiristämällä<br />
niin, että muut alan toimijat kärsivät,<br />
niin silloin pitää panna asiat<br />
uusiin puihin.<br />
Uutta yrittäjyyttä<br />
Miten metsäalan yrittäjyys<br />
kehittyy tästä päivästä? – Pääomavaltaisuus<br />
ja yritysten heikko<br />
omavaraisuusaste ovat uhkatekijöitä.<br />
Jos aikanaan, silloin<br />
kun homma oli vielä kannattavaa,<br />
sai varallisuutensa kuntoon<br />
ja on osannut sittemminkin hoitaa<br />
asiansa, on toki kuivilla ja<br />
pärjää, mutta jos nyt lähtee täysin<br />
velkarahalla. Ei onnistu, sanoo<br />
Oiva<br />
- Nykyinen korkotaso antaa<br />
vähän pelivaraa, mutta korko<br />
voi nousta milloin tahansa.<br />
Konerahoitus on tänä päivänä<br />
liian helppoa ja sillä on oma<br />
osuutensa alan tervehtymiseen<br />
ja kilpailutilanteeseen.<br />
Oiva Kokkonen ajattelee yrittäjyyttä<br />
hyvin terveesti. Hän<br />
kaipaa uudenlaista yrittäjyyttä<br />
ja liiketalouden osaamista koko<br />
kentälle.<br />
- Vasta nyt ollaan havahduttu<br />
siihen, että koneurakointi on<br />
yritysmuoto. Myös täällä pätevät<br />
liiketalouden lait. Toiminnan<br />
pitää tuottaa voittoa. Jos tyytyy<br />
47
siihen, että saa koneet maksettua,<br />
valuu elämä kyllä hukkaan,<br />
filosofoi Oiva.<br />
Oikeanlainen yrittäjyys vaatii<br />
monipuolista osaamista. -<br />
Liiketaloudellisen osaamisen<br />
merkitys kasvaa koko ajan, mutta<br />
pitää myös hallita sosiaaliset<br />
taidot, korjuutyö ja konetekniikka.<br />
Vastuu kasvaa<br />
Minne suomalainen puunkorjuu<br />
sitten on menossa?. –<br />
Kyllä tämä alueurakointikehitys<br />
jatkuu ja tulevaisuuden tekijöitä<br />
ovat nykyisten koneyrittäjien<br />
perustamat ”sateenvarjoyhtiöt”,<br />
jotka hoitavat yhteyden<br />
asiakkaaseen. Tehokkuutta tuo<br />
oma töiden ohjaus ja monipuolinen<br />
kalusto.<br />
– Aliurakointiin perustuva<br />
alueyrittäjyys on huonompi<br />
vaihtoehto, arvelee Oiva suomalaisen<br />
luonteen tuntien. –<br />
Ideana se toimii, mutta kuinka<br />
käytännössä. Pienikin kateudensiemen<br />
voi sen kaataa. Kyllä<br />
ihminen katsoo aina ensin<br />
oman kohtansa ja kun isoja<br />
puumääriä otetaan, joutuu heikkojakin<br />
leimikoita väkisin tekemään.<br />
30 vuoden aikana tapahtuneessa<br />
kehityksessä Oiva näkee<br />
positiivistakin, vaikka kasvasänleimaukset,<br />
jossa piti olla<br />
koulutukseltaan jo vähintään<br />
metsänhoitaja, että luotettiin.<br />
Oli jakomies, joka kävi iskemässä<br />
leikonpaikat. Ei luotettu<br />
korjuumiesten ammattitaitoon.<br />
Harvennusten<br />
osuus lisääntyy<br />
Kokkosen Metsäkoneyhtymän<br />
savotat ovat olleet näihin<br />
“Jos tyytyy siihen,<br />
että saa koneet maksettua,<br />
valuu elämä hukkaan”<br />
neesta vastuusta ei korvausta<br />
ole yrittäjille herunut. – Onhan<br />
se hyvä, että luottamus korjuuyrittäjiä<br />
ja koneenkuljettajia<br />
kohtaan on kasvanut.<br />
– Ennen metsäpäässä oli yhtiöiden<br />
väkeä paljon. Oli metsaakka<br />
valtaosin päätehakkuilla.<br />
Asiakkaana on nyt Metsähallitus.<br />
– Aiemmin aukkoja tehtiin<br />
jopa 90 prosenttia, nyt niiden<br />
osuus on pudonnut kolmannekseen.<br />
Työn alla oleva 40<br />
hehtaarin harvennus on parhaasta<br />
päästä, mutta kokemusta<br />
on jo ”käsivarren vahvuisesta”<br />
riu´ustakin.<br />
Kokkosen yrityksen konekanta<br />
on ”järeämmän pään” yleiskoneita:<br />
Timberin 1270B, Ponssen<br />
Ergo HS 16 ja ajokoneena<br />
Timberin 1010D. Tarvetta konekannan<br />
keventämiselle leimikkorakenteen<br />
muuttuessa ei ole.<br />
Hyvänä kehityksenä Oiva<br />
Kokkonen näkee runkosopimusten<br />
pidentymisen. – Nyt<br />
tehdään neljän tai 3+2 vuoden<br />
sopimuksia. Ei lyhemmillä sopimuksilla<br />
voi enää harkitakaan<br />
investointeja.<br />
Jotta puunkorjuu harvennuksilla<br />
olisi nykyistä kannattavampaa<br />
pitäisi panostaa lujasti<br />
raivaukseen. – Meillä on aivan<br />
liian paljon hoitamattomia metsiä.<br />
Miksi? - Raivaus maksaa, ja<br />
metsänomistus kaupunkilaistuu,<br />
niin se tahtoo jäädä. Se oli<br />
Ponsse HS15 Ergo -94 Kouvola Ponsse Ergo -03 Tampere Ponsse Beaver -01 Seinäjoki<br />
Valmet 911 -00 Iisalmi Timberjack 1270B -98 Jyväskylä Timberjack 870 -97 Tampere<br />
Ponsse Oyj<br />
74200 Vieremä<br />
Puh. 020 768 800<br />
Faksi020 768 8690<br />
Myynti:<br />
Jarmo Vidgrén, Vieremä<br />
040 519 1486<br />
Hannu Eloranta, Vieremä<br />
040 050 9479<br />
Keijo Ojala, Tampere<br />
0400 728 414<br />
Pekka Rajala, Jyväskylä<br />
040 528 2875<br />
Reijo Puska, Seinäjoki<br />
0400 272 158<br />
Asko Heikkinen, Rovaniemi<br />
040 593 6366<br />
Risto Suorsa, Joensuu<br />
040 565 3933<br />
Seppo Alanne, Kouvola<br />
040 721 2617<br />
Petteri Mella, Hyvinkää<br />
040 521 8657<br />
Vaihtokoneet<br />
Harvesterit<br />
• Ponsse HS16 Ergo . . . . .vm -99 Seinäjoki<br />
• Ponsse HS10 Cobra . . . .vm -99 Hyvinkää<br />
• Ponsse HS15 Ergo . . . . .vm -94 Rovaniemi<br />
• Ponsse HS15 Ergo . . . . .vm -95 Tampere<br />
• Ponsse HS16 Ergo . . . . .vm -98 Iisalmi<br />
• Ponsse HS10 Cobra . . . .vm -00 Tampere<br />
• Ponsse HS16 Ergo . . . . .vm -99 Iisalmi<br />
• Ponsse Ergo . . . . . . . . .vm -02 Tampere<br />
• Valmet 911.1 . . . . . . . .vm -01 Tampere<br />
• Valmet 901 II . . . . . . . . .vm -99 Joensuu<br />
• Valmet 921 . . . . . . . . . .vm -99 Kouvola<br />
• Timberjack 1270B . . . . . .vm -99 Jyväskylä<br />
• Timberjack 1270B . . . . .vm -00 Rovaniemi<br />
• Timberjack 1270D Tulossa vm -02 Kouvola<br />
• Timberjack 1070 . Tulossa vm -02 Kouvola<br />
Kuormatraktorit<br />
• Ponsse S16 Buffalo . . . .vm -00 Iisalmi<br />
• Ponsse S15 Bison . . . . .vm -99 Rovaniemi<br />
• Ponsse S15 Bison . . . . .vm -98 Joensuu<br />
• Ponsse Buffalo . . . . . . . .vm -01 Seinäjoki<br />
• Ponsse S15 Bison . . . . .vm -99 Kouvola<br />
• Ponsse Bison . . . . . . . . .vm -01 Seinäjoki<br />
• Ponsse S15 Bison . . . . .vm -98 Hyvinkää<br />
• Valmet 860 . . . . . . . . . .vm -97 Tampere<br />
• Timberjack 1010 . . . . . .vm -98 Joensuu<br />
• Timberjack 1110C . . . . .vm -01 Iisalmi<br />
• Timberjack 1010B Tulossa vm -98 Hyvinkää<br />
• Valmet 840 ....Tulossa vm -01 Kouvola<br />
48
kuitenkin nopein keino lisätä<br />
metsien tuottoa, tietää Oiva.<br />
Hän näkee ongelman kansantaloudellisena.<br />
- Yhteiskunnan pitäisi tulla<br />
enemmän mukaan. Hoitamaton<br />
metsä ei tuota mitään, se on<br />
joutomaata. Varsinkin nyt kun<br />
ollaan myyntiverotuksessa, yhteiskunta<br />
häviää joka kaupassa.<br />
Perinteet kunniaan<br />
Viime aikojen uusien tuulien<br />
myötä energiapuun talteenotto<br />
on tehostunut. Nyt kerätään<br />
hakkuutähteet ja nostetaan<br />
kannot. Metsänhoidolliset toimenpiteet<br />
ovat asioita, joiden<br />
oikeellisuutta tai virheellisyyttä<br />
pääsee arvostelemaan vasta<br />
vuosikymmenten päästä. Oiva<br />
Kokkonen näkee asian näin.<br />
- Hakkuutähde on lannoite<br />
maaperässä. Jos hakkuuaukolta<br />
jotain viedään, niin kannot, annetaan<br />
oksien ja latvojen ja neulasten<br />
jäädä sinne, isännän niistä<br />
saama korvauskin on olematon.<br />
Kannoissa on paljon energiaa<br />
ja niiden nostossa maakin<br />
tulee muokattua, ei tarvita<br />
myöskään harmia ja itsellenikin<br />
terveyshaittoja aiheuttavaa<br />
kantokäsittelyä.<br />
Oiva tunnustautuu samalla<br />
perinteisen metsäuudistuksen<br />
kannattajaksi. – Uudistusalat<br />
pitäisi korjuun jälkeen ehdottomasti<br />
kulottaa. Se olisi paras juttu<br />
maan ja uuden metsän kannalta.<br />
xxx<br />
Ai niin, vielä pakkasista.<br />
Kylmimpinä aikoina on eri<br />
foorumeilla vellonut tiukka keskustelu<br />
siitä, kuinka kovalla<br />
pakkasella metsään kannattaa<br />
mennä ja mitä vahinkoa ja remontteja<br />
pakkanen mahdollisesti<br />
aiheuttaa koneille. Joko<br />
Kokkosen ajokone<br />
on varustettu Suomessa<br />
harvinaisemmallalla<br />
puskulevyllä.<br />
– Se hyvä ratkaisu<br />
moneen paikkaan,<br />
vaikkapa pinonpohjien<br />
ja parkkipaikkojen<br />
tasailuun<br />
ja auraukseen.<br />
– Tästä on hyötyä<br />
myös kun kiinnijäänyttä<br />
konetta hivutetaan<br />
irti, selittää<br />
Oiva.<br />
nykyajan konetekniikka on niin<br />
kehittynyt, että pakkasesta ei<br />
ole vaaraa? Moni jo väittää, että<br />
nykytekniikka kestää.<br />
Oiva Kokkonen kuuluu varovaisempaan<br />
koulukuntaan. -<br />
Kyllä tämä 25 astetta on ihan<br />
yläraja, että metsään mennään.<br />
Kovempi pakkanen rikkoo letkuja<br />
ja rautakin on hauraampaa,<br />
sanoo Oiva kokemuksesta.<br />
<strong>49</strong>
Change language