pohjois-karjalan ammattikorkeakoulu ulosteen veri ... - Theseus

More documents

Recommendations

Info

Paksusuolen syöpää on syytä alkaa epäillä, mikäli potilaalle tehty ulosteen veri -testi osoittautuu positiiviseksi. Kasvain on usein herkästi verta vuotava. Paksusuolen syövän diagnosointi perustuu kasvaimen näkemiseen joko röntgentutkimuksen tai suolitähys- tyksen avulla (Järvinen ym. 2010, 377). Tähystyksessä etuna on mahdollisuus ottaa his- tologinen näyte samanaikaisesti. Diagnoosivaiheessa on tärkeää kiinnittää kasvaindiag- noosin varmentamisen ohessa huomiota kasvaimen tarkkaan sijaintiin ja levinneisyy- teen. (Järvinen 2010, 456.) Histologialla tarkoitetaan kudosnäytteen valomikroskooppista tutkimusta, jonka avulla voidaan tehdä muutoksesta patologisanatominen diagnoosi (PAD). PAD on syöpädiag- noosin perusta. Paksusuolen tähystyksen yhteydessä otetuilla histologisilla näytteillä tarkoitetaan koepaloja eli biopsioita. Tähystyksessä havaituista näkyvistä ja epätavalli- sista muutoksista otetaan koepaloja, jotta muutos voidaan luokitella. (Karttunen ym. 2005, 288.) Koepalat lähetetään patologian laboratorioon, missä niistä tehdään kudos- leikkeitä. Leikkeet värjätään ja mikroskopoidaan, jotta diagnoosi voidaan varmistaa. Laboratoriotutkimuksista ei ole merkittävää apua oireilevan potilaan diagnoosin kannalta. Kuitenkin seerumin CEA -pitoisuus on järkevää määrittää etenkin ennen leikkausta, sillä leikkausta edeltävällä pitoisuudella on merkitystä leikkauksen jälkeisen seurannan kannalta. (Järvinen ym. 2010, 378; Järvinen 2010, 456.) CEA eli karsinoembryonaali- nen antigeeni on kasvainmerkkiaine, joka kuuluu toimintansa ja rakenteensa perusteella onkofetaalisiin yhdisteisiin. Karsinoembryonaalisen antigeenin esiintyminen veressä viittaa useimmiten paksusuolen syöpään. Antigeeni on kuitenkin yhteydessä useampiin hyvän- ja pahanlaatuisiin kasvaimiin, ja sen avulla seurataankin muun muassa rinta- ja haimasyövän hoidon tehoa. (Penttilä 2004a, 197.) Raudanpuuteanemia on yleinen paksusuolen syövän oire, sillä paksusuolen adenooma- polyypit vuotavat herkästi verta (Järvinen ym. 2010, 374). Raudanpuuteanemiassa veren punasolut ovat kooltaan normaalia pienempiä eli mikrosyyttisiä ja väriltään vaaleampia eli hypokromisia (Salonen 2010). Nämä seikat vaikuttavat punasolujen ominaisuuksia kuvaaviin punasoluindekseihin. Veren MCV (mean cell volume) -arvo kertoo punasolujen tilavuuden eli koon, joka on raudanpuuteanemian yhteydessä pienentynyt. Veren MCHC -arvo puolestaan ilmoittaa, kuinka paljon hemoglobiinia on litrassa punasoluja. 14
Myös tämä arvo on pienentynyt raudanpuuteanemiassa, ja tästä johtuu punasolujen vaa- leus. (Salonen 2010; Mustajoki & Kaukua 2002, 37–38.) 3.4 Hoito ja ennuste Paksusuolen syövän ensisijainen hoito on radikaalileikkaus. Radikaalileikkauksen pyr- kimyksenä on poistaa kasvainta kantava suolen osa suoliliepeineen niin, että kasvaimen molemmin puolin jää riittävä terve marginaali. Kemoterapiasta radikaalileikkauksen lisänä on hyötyä, jos kasvaimen levinneisyys vastaa luokkaa C Dukesin levinneisyys- luokituksessa (liite 2). (Järvinen 2010, 456–458.) Kasvaimen levinneisyys leikkaushetkellä määrittelee ensisijaisesti paksusuolen syövän ennusteen. Levinneisyyden ohella ennusteeseen vaikuttavat potilaan ikä, yleistila, kasvaimen aiheuttamat komplikaatiot, erilaistumisaste sekä invaasiot verisuoniin, imuteihin tai hermosyihin. Keskimääräiset viiden vuoden elossaololuvut Dukesin levinneisyys- luokkien mukaisesti (liite 1) ovat seuraavanlaisia: A 90 %, B 60 %, C 30 % ja D alle 5 %. Potilaiden kokonaisennuste on parantunut vähitellen. Viiden vuoden suhteellinen elossaololuku oli 1650-luvulla 20 %, ja nykyisin se on paksusuolen syövässä noin 60 %. Nykyiset ennusteluvut voivat parantua entisestään vain varhaisdiagnostiikkaa ja seulon- taa kehittämällä. (Järvinen ym. 2010, 386.) Paksusuolen syövän leikkauksen jälkeisen seurannan on huomattu parantavan potilaiden ennustetta. Seurannan piiriin kuuluvat ne potilaat, joille on tehty radikaalileikkaus ja joiden ikä sekä yleiskunto mahdollistavat uusintaleikkauksen. Seurannalla haetaan yk- sittäisiä etäpesäkkeitä tai paikallisuusiutumia. Näiden leikkaushoidolla voidaan mahdol- lisesti parantaa potilaan ennustetta entisestään. Yleensä leikkauksen jälkeiset seuranta- käynnit ovat kolmen kuukauden välein ensimmäisen kahden vuoden ajan. Tämän jäl- keen ne ovat noin kuuden kuukauden välein yhteensä viiden vuoden ajan. Vielä toistai- seksi ei ole tutkimustietoa siitä, millä tiheydellä ja menetelmillä seuranta olisi optimaa- lisinta toteuttaa. Seurantakäynnit sisältävät kliinisen tutkimuksen lisäksi tuseerauksen ja välilihan palpaation. Jokaisella seurantakäynnillä potilaan verestä määritetään CEA - 15
Page 1 and 2: POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU
Page 3 and 4: Author Elisa Niittymäki Title Comp
Page 5 and 6: 1 JOHDANTO Maailmanlaajuisesti viis
Page 7 and 8: Sotkas, Tenhunen, Tihtarinen-Ulmane
Page 9 and 10: akteereja, ja osa niistä pystyy hy
Page 11 and 12: Pohjanmaalla ja Lapissa. Suomessa p
Page 13: läpi suolen seinämään. Tätä k
Page 17 and 18: töseulonnan toteutettavuutta ja hy
Page 19 and 20: loissa ja kotisairaanhoidossa. Vier
Page 21 and 22: Tutkimustehtävät: 1) Selvittää
Page 23 and 24: Opinnäytetyön aineistona käytett
Page 25 and 26: Taulukko 2. Näytteen säilyvyys n
Page 27 and 28: Taulukko 5. Testien reaktioajat. Ac
Page 29 and 30: näytteenottoputkeen, korkki suljet
Page 31 and 32: jallisuutta. Viitekehyksen kokoamin
Page 33 and 34: Tutkimusta tehdessä pyrittiin noud
Page 35 and 36: LÄHTEET BIOTEC S.L. 2011. CerTest
Page 37 and 38: Toimeksiantosopimus Liite 1
Page 39 and 40: Ulosteen veri -testien ominaisuudet
Page 41: Ulosteen veri -testien ominaisuudet

pohjois-karjalan ammattikorkeakoulu ulosteen veri ... - Theseus

Create successful ePaper yourself

Delete template?

Save as template?