Muutoksen tuulia - Elore
Muutoksen tuulia - Elore
Muutoksen tuulia - Elore
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Inkeri Aula: Yleisesitys fenomenologisesta filosofiasta<br />
Fenomenologisen filosofian ydinkysymykset<br />
kulttuurintutkimuksessa<br />
Valtaosa artikkelikokoelman kirjoittajakunnasta, joka koostuu pääosin nuorista<br />
tutkijoista ja lehtoreista, korostaa sitä, kuinka filosofinen fenomenologia huomioi<br />
ajallis-paikallisten tekijöiden merkityksen kokevan subjektin suhteessa elämismaailmaansa<br />
sekä toisiin kokijoihin: aistihavainnot ovat historiallisesti ja yhteisöllisesti<br />
normittuneita. Kielellisen käänteen jälkeen tämä huomio ei liene juuri hätkähdyttänyt<br />
kulttuurintutkijoita, joita fenomenologian perinne on alkanut kiehtoa pikemminkin<br />
ruumiillis-aistimellisen kokemuksen tutkimisen välineenä.<br />
Siirtymä kulttuurin rakenteiden tarkastelusta prosessuaaliseen kulttuurikäsitykseen<br />
liittyy osaltaan fenomenologian suosion kasvuun, kun eletty kokemus nousee yhä<br />
perustellummin tutkimuksen huomiopisteeseen. Toisaalta se on oire epäonnisen<br />
kulttuurin teksti-metaforan umpikujasta (ks. myös Rantala 2010). Juuri siksi on hyvä<br />
muistaa tekstilähtöisen hermeneutiikan ja fenomenologian yhteiset juuret. Ymmärrykseen<br />
pyrkiville tieteenaloille, diltheyläisittäin ihmistieteille ylipäänsä on ollut olennaista<br />
inhimillisen olemisen intentionaalisuuden osoittaminen: tietoisuus suuntautuu aina<br />
kohti maailmaa ja konstituoituu tässä suhteessa, eikä se siten ole redusoitavissa kausaalisiin<br />
selityksiin. Tekstuaalisen kulttuurikäsitteen pääsyyllinen Clifford Geertzkään<br />
ei epistemologisesti ole kaukana fenomenologiasta. Esimerkiksi argumentoidessaan<br />
brain– mind–culture-erottelua vastaan Geertz vetoaa neurologiseen ja arkeologiseen tietoon<br />
osoittaakseen biologisen, psykologisen ja sosiokulttuurisen keskinäisriippuvaisen<br />
ja toisiaan konstituoivan luonteen ja toteaa yksinkertaisesti: ”Our brains are not in a<br />
vat, but in our bodies. Our minds are not in our bodies, but in the world. And as for<br />
the world, it is not in our brains, our bodies, or our minds: they are, along with gods,<br />
verbs, rocks, and politics, in it.” (Geertz 2000, 205–206).<br />
Filosofisesti Fenomenologian ydinkysymyksiä on epätasaisuudestaan huolimatta − tai<br />
sen vuoksi − varsin kattava johdantoteos, jonka lyhyet ja selkeästi kirjoitetut artikkelit<br />
ovat helposti lähestyttäviä. Embodiment-käsitteen sekavaa käyttöä tai uskontofenomenologian<br />
nykytilaa pohtivalle kulttuurintutkijalle kirja ei kuitenkaan tarjoa tienviittoja.<br />
Suomenkielinen yleisteos fenomenologisen kulttuurintutkimuksen ydinkysymyksistä<br />
onkin yhä kirjoittamatta.<br />
Kirjallisuus<br />
GEERTZ, CLIFFORD 2000: Available Light. Anthropological Reflections on Philosophical<br />
Topics. Princeton: Princeton University Press.<br />
KNIBBE, KIM & VERSTEEG, PETER 2008: Assessing Phenomenology in Anthropology.<br />
– Critique of Anthropology 28(1).<br />
RANTALA, JANNE JUHANA 2010: Antropologi oom-ringissä. Aistihavainto kenttätyössä.<br />
– Pöysä, Jyrki & Järviluoma, Helmi & Vakimo, Sinikka (toim.), Vaeltavat<br />
metodit. Joensuu: Suomen Kansantietouden Tutkijain Seura.<br />
<strong>Elore</strong> 1/2012 123
Change language