Muutoksen tuulia - Elore

More documents

Recommendations

Info

Aila Mustamo: Kertomaa Suomen viime sodasta minään marginaaliryhmänä, mutta olisi mielenkiintoista pohtia enemmänkin, missä määrin esimerkiksi paikallisidentiteetti ja yhteiskunnalliset mielipiteet tai myöhempi toiminta veteraanijärjestöissä ovat vaikuttaneet heidän kertomuksiinsa verrattuna muiden ryhmien vastaaviin sotatarinoihin. Romanttiset ihanteet ja sodan todellisuus Tutkimuksen lähtökohta, sotaveteraanien Vänrikki Stoolin tarinoille antamat merkitykset, olisi ansainnut laajemmankin käsittelyn. Nyt sitä käsitellään jokseenkin satunnaisesti sotamuistojen seassa. Ehkäpä samasta aineistosta voisi julkaista vaikka artikkelin, jossa keskityttäisin pelkästään Vänrikki Stooliin? Muistan hyvin, kun luin Vänrikki Stoolin tarinoita ensimmäisen kerran lapsena ja ihastuin romanttisen hurmahengen kyllästämiin runoihin. Myöhemmin sodan ja uhrimielen ihailu myös kauhistutti. Strandén on havainnut samanlaisen ristiriidan Runebergin sotaromantiikan ja sodan kokeneen sukupolven välillä. Vaikka Vänrikki Stoolin tarinoiden isänmaallisuus puhutteli, haastateltujen sotamuistot poikkeavat kirjan ihanteellisuudesta. Jotkut kyseenalaistavat esimerkiksi sankaruuden merkityksen sotakokemuksissaan. Myyttiä puhdashenkisestä sodankäynnistä on viime aikoina pyritty purkamaan. Esimerkiksi Sari Näreen ja Jenni Kirveen toimittamassa Ruma sota -artikkelikokoelmassa (2008) käsitellään sodankäynnin makaaberia puolta. Myös Strandénin haastateltavien muistoissa ruma sota nousee esiin. Tutkija kuvaa, kuinka osa haastateltavista ei halunnut kertoa kipeimmistä kokemuksistaan nauhurin ollessa päällä. Haastateltavat puhuvat niin lottien huonosta maineesta, ruoan varastamisesta nälkään kuin rintamakarkuruudestakin. Siinä missä Vänrikki Stoolin tarinat oli tärkeä teos ennen sotia, myöhemmin sotakokemusten tulkkina on totuttu pitämään ennen kaikkea Väinö Linnan Tuntematonta sotilasta ja Yrjö Jylhän Kiirastuli-runokokoelmaa, jotka lienevät myös Runebergia tutumpia nuorille. Jatkotutkimuksen kannalta olisikin kiinnostavaa pohtia, millä tavoin sodan kokenut sukupolvi merkityksellistäisi niitä verrattuna esimerkiksi Vänrikki Stoolin tarinoihin. Vaikka Strandénin tutkimuksen punainen lanka katoaa välillä aiheiden moninaisuuteen, se on aiheensa ja perusteellisen aineiston käsittelyn vuoksi erittäin kiintoisaa luettavaa. Kirjassa olisi tarpeeksi aineksia useampaankin tutkimukseen. Koska Strandén esittelee menetelmäosuudessa monipuolisesti tutkimushaastatteluihin liittyvää tieteellistä keskustelua, kirjaan kannattaa tarttua myös metodologisten kysymysten askarruttaessa. <strong>Elore</strong> 1/2012 162
Aila Mustamo: Kertomaa Suomen viime sodasta Kirjallisuus NÄRE, SARI & KIRVES, JENNI 2008: Ruma sota. Talvi- ja jatkosodan vaiettu historia. Helsinki: Johnny Kniga. VIRRANKOSKI, OSMO 2001: Maa kallis isien. Tutkimus peruskoulun päättävien oppilaiden isänmaallisuudesta, suvaitsevaisuudesta ja etnisistä ennakkoluuloista. Turku: Kirja-Aurora. Filosofian maisteri Aila Mustamo valmistelee Oulun yliopistossa kulttuuriantropologian väitöskirjaa kotimaan ja kansakunnan merkityksestä black ja folk metal -alakulttuureissa. <strong>Elore</strong> 1/2012 163
Page 1 and 2:
Elore (ISSN 1456-3010), vol. 19 - 1
Page 3 and 4:
Elore (ISSN 1456-3010), vol. 19 - 1
Page 5 and 6:
Elore (ISSN 1456-3010), vol. 19 - 1
Page 7 and 8:
Outi Fingerroos: Idästä tulleet v
Page 9 and 10:
Outi Fingerroos: Idästä tulleet v
Page 11 and 12:
Pekka Suutari: Heikkonen on sukupol
Page 13 and 14:
Pekka Suutari: Heikkonen on sukupol
Page 15 and 16:
Elore (ISSN 1456-3010), vol. 19 - 1
Page 17 and 18:
Ulla Savolainen: Lapsuuden evakkoma
Page 19 and 20:
Page 21 and 22:
Page 23 and 24:
Page 25 and 26:
Page 27 and 28:
Page 29 and 30:
Page 31 and 32:
Page 33 and 34:
Page 35 and 36:
Page 37 and 38:
Elore (ISSN 1456-3010), vol. 19 - 1
Page 39 and 40:
Heli Kaarina Kananen: Ortodoksisen
Page 41 and 42:
Page 43 and 44:
Page 45 and 46:
Page 47 and 48:
Page 49 and 50:
Page 51 and 52:
Page 53 and 54:
Page 55 and 56:
Page 57 and 58:
Minna-Liisa Salonsaari: Kerrottu ja
Page 59 and 60:
Page 61 and 62:
Page 63 and 64:
Page 65 and 66:
Page 67 and 68:
Page 69 and 70:
Page 71 and 72:
Page 73 and 74:
Elore (ISSN 1456-3010), vol. 19 - 1
Page 75 and 76:
Kirsi Niukko: rakennettu ympärist
Page 77 and 78:
Page 79 and 80:
Page 81 and 82:
Page 83 and 84:
Page 85 and 86:
Page 87 and 88:
Page 89 and 90:
Page 91 and 92:
Page 93 and 94:
Abstracts is to explore the researc
Page 95 and 96:
Elore (ISSN 1456-3010), vol. 19 - 1
Page 97 and 98:
Kirsti Salmi-Niklander: Tutkijan va
Page 99 and 100:
Kirsti Salmi-Niklander: Tutkijan va
Page 101 and 102:
Karina Lukin: Muisteltujen ja kerro
Page 103 and 104:
Page 105 and 106:
Page 107 and 108:
Elore (ISSN 1456-3010), vol. 19 - 1
Page 109 and 110:
Karina Lukin: Haavit auki! 1900-luv
Page 111 and 112: Karina Lukin: Haavit auki! Kirjalli
Page 113 and 114: Anne Häkkinen: Näkökulmia etnogr
Page 115 and 116: Anne Häkkinen: Näkökulmia etnogr
Page 117 and 118: Elore (ISSN 1456-3010), vol. 19 - 1
Page 119 and 120: Helena Saarikoski: Esitystutkimukse
Page 121 and 122: Inkeri Aula: Yleisesitys fenomenolo
Page 123 and 124: Inkeri Aula: Yleisesitys fenomenolo
Page 127 and 128: Arbnora Dushi: Study of Present Day
Page 131 and 132: Outi Fingerroos: Maahanmuuton sukup
Page 133 and 134: Frog: Legends in Culture - Culture
Page 139 and 140: Heidi Haapoja: Ja niin syntyi suomi
Page 143 and 144: Tuija Hovi: Perinteet, fanatismit j
Page 147 and 148: Anna Hynninen: Mitä rakkaus on? Ki
Page 149 and 150: Anna Hynninen: Mitä rakkaus on? hy
Page 151 and 152: Marcus Lepola: Valkoisen intiaanin
Page 155 and 156: Merja Leppälahti: Kahvi kulta kaun
Page 157 and 158: Karina Lukin: Venäläinen (uus)pak
Page 159 and 160: Karina Lukin: Venäläinen (uus)pak
Page 161: Aila Mustamo: Kertomaa Suomen viime
Page 165 and 166: Minna Opas: Kulttuurisista olemassa
Page 167 and 168: Minna Opas: Kulttuurisista olemassa
Page 169 and 170: Tarja Raninen-Siiskonen: Kansanpara
Page 173 and 174: Tuija Saarinen: maailmanlopun enne
Page 177 and 178: Katriina Siivonen: Kulttuuriperint
Page 179 and 180: Katriina Siivonen: Kulttuuriperint
Page 181 and 182: Sinikka Vakimo: Avauksia häpeään
Page 183 and 184: Sinikka Vakimo: Avauksia häpeään
show all

Muutoksen tuulia - Elore

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

Delete template?

Save as template?