09.07.2015 Views

Telataipaleen sillan tarveselvitys - Museovirasto

Telataipaleen sillan tarveselvitys - Museovirasto

Telataipaleen sillan tarveselvitys - Museovirasto

SHOW MORE
SHOW LESS

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.

Maantien 438 Telakanavan <strong>sillan</strong> uusiminen,SulkavaToimenpideselvitysKaakkois-Suomen tiepiiri2005


Maantien 438 Telakanavan <strong>sillan</strong>uusiminen, SulkavaToimenpideselvitysTIEHALLINTOKaakkois-Suomen tiepiiriKouvola 2005


Kansikuva: Pekka MantereSavon Kopiokeskus OyKuopio 2005Julkaisua saatavana:Tiehallinto, Kaakkois-Suomen tiepiiriFaksi 0204 22 6513Sähköposti: kaakkois-suomen.tiepiiri@tiehallinto.fi<strong>Museovirasto</strong>Faksi 09 4050 9300Sähköposti: etunimi.sukunimi@nba.fiPohjakartat:©Maanmittauslaitos, lupa 20/MYY/04TIEHALLINTOKaakkois-Suomen tiepiiriKauppamiehenkatu 445100 KOUVOLAPuhelinvaihde 0204 22 11MUSEOVIRASTOSturenkatu 4PL 169, 00511 HELSINKIPuhelinvaihde 09 40501ETELÄ-SAVON TE-KESKUSMikonkatu 3 ja 5, PL 16450101 MIKKELIPuhelinvaihde 015 466 4011


ESIPUHE<strong>Museovirasto</strong> on aloittanut vuonna 2002 restaurointihankkeen <strong>Telataipaleen</strong>kanavalla. Kanava on muinaismuistolain tarkoittama kiinteä muinaisjäännösja se on merkitty seutukaavassa suojelukohteeksi. Hankkeen yhteydessäon päätetty tarkastella myös kanavan ylittävän, vähäliikenteiselleSulkavan ja Virmutjoen väliselle maantielle 438 sijoittuvan Telakanavan <strong>sillan</strong>uusimistarpeita ja –mahdollisuuksia. Sillan uusimisratkaisujen keskeinenlähtökohta on turvata vesiliikenteen kehittämismahdollisuudet kanavankautta mahdollisesti kehitettävällä vesireitillä siten, että myös maantieliikenteenolosuhteet pysyvät riittävän hyvällä tasolla.Nyt laaditulla suunnitelmalla on tutkittu kahta alikulkukorkeudeltaan erilaistavaihtoehtoa Telakanavan <strong>sillan</strong> uusimiseksi ja vesiliikennejärjestelyjenparantamiseksi. Molempien vaihtoehtojen suunnittelun lähtökohtana on ollutsiirtää maantietä hieman itään päin siten, että nykyistä korkeammatpenkereet eivät leviä merkittävästi nykyisen tien länsipuolelle. Lisäksi kanavanlähistölle on päätetty esittää molemmissa vaihtoehdoissa pientä pysäköintialuettaja infopistettä. Jatkosuunniteltava vaihtoehto valitaan tästäselvityksestä saatavien lausuntojen perusteella. Hankkeen suunnitteluavarten on jo saatu ja sen toteuttamiseksi tullaan jatkossa hakemaan TEkeskuksenrahoitusta.Parantamistoimenpiteistä on keskusteltu alueen kyläyhdistyksen kokouksessasyksyllä 2004. Hankkeesta on laadittu työn loppuvaiheessa myöslehdistötiedote.Suunnittelutyötä on ohjannut ja valvonut hankeryhmä, johon ovat kuuluneet:Tuula Hakala, hankeryhmän pj.Matti LaamanenKari NikkanenPertti AsikainenKalervo KalliokoskiAsko NiemeläinenHeikki VirtaKirsti KovanenReima Sinervä<strong>Museovirasto</strong><strong>Museovirasto</strong><strong>Museovirasto</strong>Kaakkois-Suomen tiepiiriJärvi-Suomen merenkulkupiiriRuokolahden kuntaSulkavan kuntaEtelä-Savon ympäristökeskusKaakkois-Suomen ymp.keskusSuunnitelman laatimisesta on vastannut museoviraston toimeksiannostaSito-Kuopio Oy, jossa projektipäällikkönä on toiminut diplomi-insinööri PetriLaunonen. Työhön ovat osallistuneet myös diplomi-insinööri Pekka Mantere,insinööri Martti Kokoi sekä hortonomi Esa Vilkki.Kouvolassa helmikuussa 2005TIEHALLINTOKaakkois-Suomen tiepiiriMUSEOVIRASTO


Maantien 438 Telakanavan <strong>sillan</strong> uusiminen, toimenpideselvitys 5SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT1 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT1.1 SuunnittelukohdeSuunnittelukohde, maantien 438 Telakanavan silta sijaitsee Sulkavan kunnassa.Kohde sijoittuu suhteellisen vähäliikenteiselle Sulkavan ja Virmutjoenväliselle maantielle 438. Silta ylittää historiallisesti merkittävän, ns. Suvorovinsotakanaviin kuuluvan <strong>Telataipaleen</strong> kanavan. Kanava on rakennettu 1790-luvulla ja on muinaismuistolain tarkoittama kiinteä muinaisjäännös. Kohde onmerkitty seutukaavassa suojelukohteeksi. Kanava on yhä kulkukelpoinen,mutta sen käyttöä rajoittaa matala kulkusyvyys sekä maantie<strong>sillan</strong> matalaalikulkukorkeus. Kanavan kautta ei kulje nykyisin virallista venereittiä.<strong>Telataipaleen</strong> kanava kuuluu neljän kanavan (Kutvele, Käyhkää, Kukonharjuja Telataipale) ketjuun, joka rakennettiin Saimaalle vuosina 1792-1798 kenraaliAleksandr Suvorovin johdolla. Kanavien kautta purjehti aikanaan VenäjänSaimaan sotalaivasto välillä Lappeenranta - Savonlinna. <strong>Museovirasto</strong>käynnisti vuonna 2002 näitä kanavia koskevan restaurointihankkeen, jonkasisältö riippuu merkittävästi <strong>Telataipaleen</strong> kanavan osalta tässä suunnitelmassavalittavasta parantamisratkaisusta. Käyhkään kanavan osalta on selvitettysamanaikaisesti tämän työn kanssa myös Käyhkään <strong>sillan</strong> uusimistarpeitaja –mahdollisuuksia (laadittu erillinen toimenpideselvitys). Esillä on ollutmyös ajatus liittää kanavat osaksi suomalais-venäläistä Linnasta linnaan –reittiä, jossa matkailijat perehdytetään maiden yhteiseen historiaan linnoituksiin(esim. kanaviin) tutustumisen kautta.Kuva 1. Suunnittelukohteen sijainti.


Maantien 438 Telakanavan <strong>sillan</strong> uusiminen, toimenpideselvitys 6SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT1.2 Aikaisemmat suunnitelmat ja selvityksetKohteen tiejärjestelyjen parantamisesta on aikaisemmin laadittu suunnitelma1980-luvun lopussa. Aikaisemmin on esitetty myös kaikkien Suvorovin sotakanavienkunnostamista pienveneilyreitiksi (reitin ruoppaus, merkitseminenja Käyhkään <strong>sillan</strong> korottaminen). Telakanavan siltaa ei ko. yhteyksissä olekuitenkaan esitetty korotettavaksi.1.3 Ympäristö, maisema ja maankäyttöTelakanavan kohdalla maantie 438 ylittää <strong>Telataipaleen</strong> avokanavan maisemallisestisuhteellisen avoimella paikalla. Näkymät ovat komeat ja avoimeterityiset maantieltä itään päin. Länteen päin maisemat ovat suljetummat tiheämmästäpuustosta johtuen.Kuva 2. Maisemat ovat avoimet erityisesti maantieltä itään päin.<strong>Telataipaleen</strong> avokanava on kaivettu kapean luode-kaakkosuuntaisen kannaksenpoikki ja se yhdistää Lepistönselän Taipaleenselkään. Kanavankautta ei nykyisin kulje virallista vesireittiä. Kanavaa ja maantietä ympäröivätmaat ovat yksityisomistuksessa ja rakennuskanta on pääosin loma-asuntoja.Kanava<strong>sillan</strong> tuntumassa sijaitsee pieni kahvila, jonka grillikatos sijaitseelähellä maantietä.<strong>Telataipaleen</strong> kanava on merkitty Etelä-Savon seutukaavassa suojelualueeksiSU4, jonka mukaan alueen käytössä on erityisesti huomioitava ympäristön-ja maisemansuojelunäkökohdat. Alueelle on kuitenkin seutukaavassasallittu huoltoaseman rakentaminen. Vesireittiä ei kohteeseen ole seutukaavassaesitetty. Seutukaava on esitetty kuvassa 4. Rantayleiskaavaa ei kohteeseenole laadittu.Kanava, siinä havaitut säilyneet rakenteet sekä kanavan rakentamisen aikaanajoittuvat rakennusten jäänteet ovat muinaismuistolain tarkoittamiakiinteitä muinaisjäännöksiä. Vuosina 2003 – 2004 tehdyissä vedenalaisissakartoituksissa dokumentoitiin veden alla säilyneitä puu- ja kivirakenteita. Kesän2004 aikana on kanava-alueella tehty arkeologinen kenttätutkimus. Ka-


Maantien 438 Telakanavan <strong>sillan</strong> uusiminen, toimenpideselvitys 7SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDATnavaympäristöstä löytyi kanavan luoteispuolelta entisen tulliaseman ja kasarminkivijalkojen jäänteitä sekä lounaispuolelta mahdollisesti kolmen rakennuksenjäänteitä. Kaakkoispuolelta havaittiin myös painanteita sekä kaivo.Koillispuolelta ei tehty havaintoja. Inventoidut rakenteet on esitetty kuvassa5.Kuva 3. Kahvila sijaitsee kanavan välittömässä läheisyydessä.Kuva 4. Etelä-Savon seutukaava <strong>Telataipaleen</strong> kohdalla.


Maantien 438 Telakanavan <strong>sillan</strong> uusiminen, toimenpideselvitys 8SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDATKuva 5. Kesällä 2004 tehdyssä inventoinnissa havaitut rakenteet (ei mittakaavassa).1.4 TieliikenneMaantie 438 on Sulkavan ja Ruokolahden Virmutjoen yhdistävä vähäliikenteinen(KVL 2003 noin 460 ajon./vrk, josta raskasta liikennettä noin 30ajon./vrk), vaaka- ja pystygeometrialtaan liikennemääriin nähden riittävä,seudullisesti merkittävä tie. Maantie liittyy Ruokolahdella kantatiehen 62.Kesäaikaan liikennemäärät ovat hieman keskimääräistä suurempia (KKVLnoin 640 ajon./vrk). Vuoteen 2020 ennustetaan liikenteen kasvun olevansuhteellisen vähäistä, noin 10 %. Kevyen liikenteen määrät ovat vähäisiäkahvilan aiheuttamaa liikennettä lukuun ottamatta. Noin 10 km kohteestapohjoiseen (Sulkavan suuntaan) sijaitsee 15 minuutin välein liikennöivä Vekaranlossi.Maantien poikkileikkaus on 7,0/6,5 metriä. Riittävästä tiegeometriasta johtuenkohteessa on 80 km/h-nopeusrajoitus (alueen maankäytöstä huolimatta).Kanavan kohdalla tai sen läheisyydessä ei ole tapahtunut onnettomuuksiaeikä kohdetta koeta vaaralliseksi.Kohteessa ei ole tievalaistusta. Kanava<strong>sillan</strong> molemmin puolin, maantienlänsipuolella on kaksi yksityistieliittymää (eteläpuolen kahvila ja pohjoispuolenloma-asutus). Lisäksi kanavan eteläpuolella, kahvilan liittymän yhteydessäon linja-autopysäkkipari.


Maantien 438 Telakanavan <strong>sillan</strong> uusiminen, toimenpideselvitys 9SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDATKuva 6. Nykyisen maantien tiegeometria on kohteen liikennemäärät huomioidenriittävän hyvä.1.5 Vesiliikenne<strong>Telataipaleen</strong> avokanava on yhä kulkukelpoinen, mutta sen käyttöä rajoittavatmatala kulkusyvyys ja maantie<strong>sillan</strong> matala alikulkukorkeus (ylivesi HW(76,65 m) + 1,41 m). Huomioitavaa kuitenkin on, että vesireitin kulkusyvyyson monin paikoin pienempi muulla vesireitillä kuin itse kanavan kohdalla.Kanavan kulkusyvyyden kasvattaminen ei tule olemaan muinaisjäännössyistäjohtuen mahdollista (nykyisin keskivedestä 75,10 laskettuna noin 1,3 metriä,joka 0,3 metrin vara huomioiden tarkoittaa 1,0 metrin kulkusyvyyttä).Muulla vesireitillä on syväykseltään alle 0,9 metrisiä paikkoja, joiden syventäminenedellyttäisi huomattavia ruoppauksia. <strong>Telataipaleen</strong> kanavan kauttaei kulje nykyisin virallista vesireittiä eikä sellaista ole myöskään Etelä-Savonseutukaavassa ko. kohdalle esitetty. Kanavan käyttöä ja rantautumista haittaavatmyös ranta-alueiden maanomistusolot sekä rantautumispaikkojenpuute.Vesireitin kehittämistarpeeseen vaikuttaa myös se, että Puumala-Savonlinna-syväväylä kulkee noin 3 km kanavalta länteen pohjoiseteläsuuntaistaLepistönselkää pitkin.Telakanavan <strong>sillan</strong> korottaminen ei ole ollut esillä em. Suvorovin sotakanavienpienveneilyreiteiksi kunnostamishankkeen yhteydessä.1.6 Nykyisten rakenteiden kuntoMaantie 438 on rakenteellisesti suhteellisen hyväkuntoinen eikä ole sitenvälittömän kunnostuksen tarpeessa. Maaperä kohteessa on pääosin kantavaapintahumuskerrosta lukuun ottamatta.Nykyinen maantiesilta on vuonna 1962 valmistunut, yleiskunnoltaan hyvä jahyötyleveydeltään riittävä teräsbetoninen laattasilta. Sillan alikulkukorkeuson kuitenkin pieni (1,41 m). Sillan vapaa-aukko on noin 4,0 m, hyötyleveys


Maantien 438 Telakanavan <strong>sillan</strong> uusiminen, toimenpideselvitys 10SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT, HANKKEEN TAVOITTEET8,05 m (kokonaisleveys 8,7 m) ja kokonaispituus 13,4 m. Ulkonäöllisesti siltaei sovellu kovinkaan hyvin restauroitavaan kanavakohteeseen; <strong>sillan</strong> penkereetpeittävät osittain kanavaa ja katkaisevat kanavan reunalinjan (nykyinensilta-aukko kaventaa kanavan poikkileikkauksen muuta kanavaa kapeammaksi).Kanavan on todettu olevan rakenteiltaan osin huonokuntoinen. Kanavassaon tehty vuosina 2003 - 2004 vedenalainen kartoitus, jolloin veden alla todettiinsäilyneen vanhoja puu- ja kivirakenteita. Sillan länsipuolella (noin 15 mlänteen) on arvioitu olevan edellisen <strong>sillan</strong> perustuksista sortuneita kiviä.2 HANKKEEN TAVOITTEET<strong>Telataipaleen</strong> kanava<strong>sillan</strong> uusimishankkeen tavoitteena on osana Suvorovinsotakanavien restaurointihankkeita parantaa kanavalla liikennöitävyyttäja mahdollistaa veneilyreitistön kehittäminen kanavan kohdalla. Maantien438 liikennöitävyys sekä kahvion ja muiden rakennusten saavutettavuuseivät saa kärsiä hankkeen toteuttamisesta.Kanavien restaurointihankkeen mukaisesti <strong>Telataipaleen</strong> tie- ja siltaratkaisuillapyritään myös osaltaan turvaamaan kanavan ja sen ympäristön säilyminensekä kunnostamaan kanava-alue ja siihen kiinteästi liittyvä silta toimivaksija houkuttelevaksi kulttuurimatkailukohteeksi osana Suvorovin sotakanavia.Veneilyreittien kehittämistoimenpiteiden tulee olla myös osa Saimaanmatkailun ja veneilymahdollisuuksien kehittämistä.Suunnittelutehtävän tavoitteena on määrittää kohteen todellisten parantamistarpeidenpohjalta yhteisesti hyväksyttävät, taloudellisesti toteuttamiskelpoisetja kohteen kulttuuriympäristölliset ja muinaismuistoarvot huomioivatratkaisut parantamishankkeelle asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi.Kuva 7. Nykyinen maantiesilta on teräsbetoninen laattasilta. Kapea silta-aukko kaventaanykyisin huomattavasti kanavan poikkileikkausta.


Maantien 438 Telakanavan <strong>sillan</strong> uusiminen, toimenpideselvitys 11KEHITTÄMISTARPEET3 KEHITTÄMISTARPEETKehittämistarpeet ovat lähtökohta-analyysin ja tavoitteiden pohjalta seuraavat:- veneilyreitin todelliset kehittämistarpeet määrittävät kanavasillalletarvittavat toimenpiteet. Mikäli alikulkukorkeutta on tarpeen kasvattaa,tulee muinaisjäännökset (kanava ja kanava-alueelta löytyvät rakenteet)pystyä säilyttämään. Suunnittelussa on huomioitava myösuuden, nykyistä korkeamman <strong>sillan</strong> ja korkeiden tiepenkereiden maisemaanistuvuus.- mikäli veneilyreitin kulkusyvyyden kasvattaminen ei ole realistista, ei<strong>sillan</strong> uusimiselle ole liikenteellisiä perusteita. Nykyisillä liikenteellisillätarpeilla ei <strong>sillan</strong> uusimisen voida katsoa olevan välttämätöntä. KoskaSuvorovin kanavia kehitetään kuitenkin kokonaisuutena myös veneilyreittienkannalta, tulee restaurointihankkeen yhteydessä varautuamyös <strong>sillan</strong> korottamiseen. Lisäksi maisemallisesti ja muinaisjäännöstenarvon kannalta nykyinen silta ei sovi historiallisesti arvokkaaseen,restauroitavaan kanavakohteeseen, joten <strong>sillan</strong> uusiminen onkatsottu tarpeelliseksi.- maantiegeometrian parantamiselle ei ole tarpeita. Sillan uusimisenvaatimat geometriamuutokset tulee pitää mahdollisimman vähäisinäsekä yksityistie- ja pihajärjestelyjen liikennöitävyys turvata. Kohteennopeusrajoitus tulee pitää nykyisellään.- uuden <strong>sillan</strong> hyötyleveydeksi riittää 7,5 m tiepiirin kannan mukaisesti.Maantien poikkileikkaus voidaan säilyttää nykyisen kaltaisena.- veneilyreitin kehittäminen edellyttää <strong>sillan</strong> korottamisen ohella mahdollisuuksienmukaan myös kanavan kunnostamista mm. rantautumispaikkojenkehittämisellä ja muun reitin kulkusyvyyden kasvattamisellatavoitteena kanavan kulkusyvyyden mukainen taso. Itse kanavankulkusyvyyttä ei voi kasvattaa, mutta se tulee harata ja puhdistaa.- kanavan matkailullinen kehittäminen vaatii pysäköintialueen ja infopisteentoteuttamisen kanavan läheisyyteen. Ko. alueen toteuttamisenmyötä kasvavat kevyen liikenteen määrät tulee huomioida kevyenliikenteen olosuhteiden parantamistoimenpiteissä.


Maantien 438 Telakanavan <strong>sillan</strong> uusiminen, toimenpideselvitys 12TOIMENPIDEVAIHTOEHDOT JA VAIKUTUKSET4 TOIMENPIDEVAIHTOEHDOT JA VAIKUTUKSET4.1 VaihtoehdotSillan uusimisesta on muodostettu kaksi vaihtoehtoa. Vaihtoehdot on muodostettutavoitteena pystyä vertaamaan <strong>sillan</strong> uusimisen vaikutuksia kahdeneri alikulkukorkeuden välillä.Vaihtoehdot eroavat toisistaan ainoastaan <strong>sillan</strong> alikulkukorkeuden ja tätäkautta tiepenkereiden korkeuden suhteen, koska maantien paikka ja muuttie- ja liittymäjärjestelyt ovat molemmissa periaatteiltaan samoja. Työn aikanakäytyjen keskustelujen perusteella on päätetty tutkia seuraavat alikulkukorkeudet:Vaihtoehto 1Vaihtoehdossa 1 on <strong>sillan</strong> alikulkukorkeutena käytetty 2,0 metriä (aallokkovarahuomioiden 2,5 metriä). Mitoitusperusteena on käytetty merenkulkupiirinsuunnittelukäytäntöjen mukaista ylivettä HW (76,65 m) + 2,0 m + 0,5 m(aallokkovara) = 79,15 m. Kannen alapinta on suunnitelmassa nostettu tasoon79,2 m, jolloin <strong>sillan</strong> alla on varattu jalankulkijoille 2,2 metrin korkuinentila. Pilareihin esitetään ulkonäkösyistä graniittiverhoilua.Vaihtoehto 2Alikulkukorkeutena on käytetty samanaikaisesti käynnissä olleen Suvorovinsotakanaviin kuuluvan Käyhkään kanava<strong>sillan</strong> uusimisvaihtoehtoselvitystenmukaista 4,0 metriä. Mitoitusperusteena on käytetty Etelä-Karjalan seutukaavanvesireittimäärittelyn mukaista keskiylivettä MHW (76,0 m) + 4,0 m +0,5 m (aallokkovara) = 80,5 m (siltakannen alapinta), koska samaa mitoitustaon käytetty myös Käyhkään selvityksessä. Jalankulkijoille varataan tila<strong>sillan</strong> alla ja pilareihin esitetään graniittiverhoilua vaihtoehdon 1 mukaisesti.Vaihtoehtoa 2 korkeamman alikulkukorkeuden saavuttaminen on katsottutyön aikana tehtyjen tarkastelujen perusteella mahdottomaksi toteuttaa, koskatiepenkereet kasvaisivat maisemassa erittäin hallitseviksi eikä suuremmallakorkeudella olisi vesiliikenteellisiä perusteita. Lisäksi maantien tasausei olisi yhtä sujuva kuin muissa vaihtoehdoissa/nykytilanteessa.Sillan hyötyleveys on molemmissa vaihtoehdoissa työn alussa yhdessä tiepiirinkanssa määritelty 7,5 metriä, jolloin myös maantien leveys on nykyisenkaltainen 7,0/6,5 metriä. Nykyinen silta puretaan molemmissa vaihtoehdoissauuden <strong>sillan</strong> valmistumisen jälkeen.Molemmille vaihtoehdoille yhteiset tiejärjestelytTiejärjestelyjen osalta lähtökohtana on ollut siirtää maantietä molemmissavaihtoehdoissa hieman itään päin yhteensä noin 400 metrin matkalla siten,että nykyistä korkeammat tiepenkereet eivät leviä merkittävästi nykyisen tienlänsipuolelle. Sillan alikulkukorkeuden kasvattaminen vaatii kuitenkin tasauksennostoa pidemmällä matkaa, molemmissa vaihtoehdoissa yhteensänoin 500 metrin matkalla. Työmaanaikainen liikenne voidaan hoitaa molemmissavaihtoehdoissa ilman tukiseiniä nykyisen <strong>sillan</strong> länsipuolista kaistaapitkin.Tiepenkereet kasvavat huomattavasti nykyistä korkeammiksi erityisesti korkeammanalikulkukorkeuden vaihtoehdossa 2. Työn aikana tutkittiin alusta-


Maantien 438 Telakanavan <strong>sillan</strong> uusiminen, toimenpideselvitys 13TOIMENPIDEVAIHTOEHDOT JA VAIKUTUKSETvasti myös maantien tasauksen nostamista nykyisellä paikallaan. Pengerluiskienleviämisen ja työmaanaikaisen liikenteen hoidon kalleuden (tilapäissiltanykyisen tien itäpuolelle) johdosta maantietä esitetään kuitenkin siirrettäväksiem. periaatteiden mukaisesti.P-alue ja infopisteKanavan lähistölle on päätetty esittää molemmissa vaihtoehdoissa pientäsorapintaista pysäköintialuetta ja infopistettä kohteen matkailukäytön kehittämiseksi.Sopiva sijoituspaikka ko. alueelle on maantien itäpuolelle sijoittuvatasainen alue nykyistä kahvion liittymää vastapäätä. Alue on sijoitettu ko.puolelle, koska maisemat ovat itäpuolella avarammat ja matkailijalle houkuttelevammat.Itäpuoli on myös maanomistuksellisesti helpommin toteutettavissa.Ko. alueelta järjestetään polkumainen yhteys molemmissa vaihtoehdoissa<strong>sillan</strong> ali kahvion pihaan.Lisäksi kanavaa tulisi kehittää toteuttamalla hyvätasoinen rantautumispaikka.Rantautumispaikkaa ei tässä suunnitelmassa ole esitetty, mutta ko. seikkatulee kuitenkin huomioida kanavan jatkosuunnittelussa yhdessä muunrestaurointihankkeen kanssa.Seuraavassa on esitetty vaihtoehtojen kustannukset. Vaihtoehtojen suunnitelmakartat,pituusleikkaukset, poikkileikkaukset sekä siltakuvat on esitettyraportin liitteenä kohdassa 5.Taulukko 1. Vaihtoehtojen arvioidut rakennuskustannukset ilman ruoppauskustannuksia.Toimenpide/Vaihtoehto 1 Vaihtoehto 2vaihtoehtoSiltakustannukset 240 000 € 260 000 €Vanhan <strong>sillan</strong> purkaminen 20 000 € 20 000 €Tiejärjestelyt 360 000 € 440 000 €P-alue ja infopiste 20 000 € 25 000 €Lunastuskustannukset 10 000 € 10 000 €YHTEENSÄ 650 000 € 755 000 €Vaihtoehtojen siltakustannuksia nostavat pilareihin esitetyt graniittiverhoilut.Edellä mainitut kustannukset eivät sisällä <strong>Telataipaleen</strong> venereitin ruoppauskustannuksia.Reitin ruoppaustarpeeksi on arvioitu 0,9 metrin syväykselläyhteensä 19.200 m3, jolloin ruoppauskustannusarvio on noin 160 000€. Ongelmapaikkoja reitillä ovat Telalahti ja Telasalmi. Mikäli syväystä haluttaisiinnostaa 1,2 metriin, tulee ruopattavia kohteita huomattavasti lisää (ruopattavaayhteensä 28.250 m3, kustannusarvio 235 000 €). Ennen ruoppaustatulee kohteiden maaperä selvittää nykyistä tarkemmin maaperätutkimuksin.Em. ruoppaustyön aikana tulee myös kanava puhdistaa ja harata. Arvioidutruoppauskustannukset perustuvat oletukseen, että maaperä on helppokaivuista.Ottaen huomioon myös Suvorovin kanaviin kuuluvan Käyhkään kanavankautta kulkevan muun venereitin (esitetty erillisessä toimenpideselvityksessä)ruoppauskustannukset, ovat ruoppauskustannukset 0,9 metrin syväykselläkoko laajemmalla venereitillä 260 000 € ja 1,2 metrin syväyksellä345 000 €. Ko. kustannuksia ei ole huomioitu kummankaan kanavan rakennuskustannuksissa.


Maantien 438 Telakanavan <strong>sillan</strong> uusiminen, toimenpideselvitys 14TOIMENPIDEVAIHTOEHDOT JA VAIKUTUKSETRuoppaustarvetta arvioitaessa on huomioitava myös, että veneilyreitin syväysasettaa osaltaan rajoituksia veneilyreittiä kulkeville aluksille <strong>sillan</strong> alikulkukorkeudenvalinnasta riippumatta.Kuva 9. Havainnekuva vaihtoehdosta 1 (länteen päin katsottuna).Kuva 10. Havainnekuva vaihtoehdosta 2 (länteen päin katsottuna).


Maantien 438 Telakanavan <strong>sillan</strong> uusiminen, toimenpideselvitys 15TOIMENPIDEVAIHTOEHDOT JA VAIKUTUKSET4.2 Vaihtoehtojen vaikutuksetToimenpiteiden huomattavimmat vaikutukset kohdistuvat paitsi maantienliikennöitävyyteen ja vesireitin kehittämismahdollisuuksiin, myös maisemaansekä alueen yksityistie- ja pihajärjestelyihin. Kanavan muinaisjäännökset onmahdollista säilyttää molemmissa vaihtoehdoissa.Maantien liikennöitävyyden kannalta nykyisen tien linjaus on liikennemääriinja tien tasoon nähden riittävä eikä tien siirrolla ole tähän merkittävää vaikutusta.Tasauksen nostaminen parantaa hieman tarkastelujakson liikenteensujuvuutta kanavan pohjoispuolella sijaitsevan mäen pituuskaltevuuden pienenemisenmyötä. Vaikutus on vaihtoehdossa 2 hieman vaihtoehtoa 1 suurempi.Vesiliikenteen ja maiseman kannalta vaihtoehtojen väliset erot ovatselviä. Yksityistie- ja pihajärjestelyt ovat vaihtoehdoissa muutoin samanlaiset,mutta vaihtoehdossa 2 korkeammat maantiepenkereet johtavat suurempiinpituuskaltevuuksiin.Vaihtoehtojen keskeisimmät erot ovat tarkemmin seuraavat:- vaihtoehdon 2 mukainen tasauksen nosto parantaa liikenteen sujuvuuttahieman enemmän kuin vaihtoehto 1. Vaihtoehdon 2 korkeammat tiepenkereetlisäävät kuitenkin enemmän tien estevaikutusta sekä vaativatenemmän tiealuetta vaikuttaen pihajärjestelyihin. Maisemallisesti vaihtoehdon2 korkeammista tiepenkereistä muodostuu nykyisessä suhteellisenavoimessa maisemassa hallitseva elementti. Penkereet kohoavatko. vaihtoehdossa lähelle nykyisen kahvion katon korkeutta. Penkereetkohoavat nykyisestä myös vaihtoehdossa 1, mutta nousu on huomattavastimaltillisempi. Suuremman alikulkukorkeuden omaavassa siltavaihtoehdossa2 on vesistöä ja rantaa pitkin kulkevalle silta-aukosta avautuvamaisema kuitenkin avarampi.- kahvilan ja loma-asutuksen yhteydet huononevat molemmissa vaihtoehdoissa,koska liittymien paikkoja on maantien tasauksen noston takia siirrettäväja yhteyksien pituuskaltevuudet kasvavat. Vaikutukset ovat suuremmatvaihtoehdossa 2.- vesiliikenteen kannalta molemmat vaihtoehdot parantavat nykyistä tilannettaerityisesti alikulkukorkeuden suhteen. Korkeampi alikulkukorkeus(vaihtoehto 2) on linjassa Suvorovin sotakanaviin kuuluvan Käyhkäänkanavan alikulkukorkeusvaihtoehdon 4,0 m kanssa (erillinen selvitys).Myös pienempi alikulkukorkeus parantaa hieman vesireittien kehittämismahdollisuuksia,vaikka korkeuden nosto onkin nykyiseen verrattunavarsin pieni. Kanavan syväystä ei ole mahdollista kasvattaa. Kanavansyväys on kuitenkin suurempi kuin monin paikoin muulla venereitillä, jonkaosalta puutteellinen syväys syö osin alikulkukorkeuden kasvattamisestasaatavia hyötyjä Rantautumispaikkojen toteuttamismahdollisuudettulee selvittää tarkemmin jatkosuunnittelun aikana.- työmaanaikaisen liikenteen kannalta kumpikaan vaihtoehto ei vaadi kustannuksialisääviä tilapäissiltoja. Liikenteen hoito on kuitenkin molemmissavaihtoehdoissa <strong>sillan</strong> kohdalla hankalaa, koska nykyistä siltaa on kavennettavayksikaistaiseksi. Osuuden pienet liikennemäärät helpottavatkuitenkin tilannetta, lisäksi työmaan ajoituksella voidaan pienentää haitallisiavaikutuksia. Vaihtoehdon 1 toteuttaminen on matalammista penkereistäjohtuen teknisesti helpompaa tien siirron ollessa pieni.- kanavarakenteiden säilymisen ja kanava-alueen kiinteiden muinaisjäänteidenkannalta vaihtoehdoilla ei ole merkittäviä eroja.


Maantien 438 Telakanavan <strong>sillan</strong> uusiminen, toimenpideselvitys 16TOIMENPIDEVAIHTOEHDOT JA VAIKUTUKSET, LIITTEET- uudet sillat mahdollistavat kanavan restauroinnin kokonaisuudessaan jakanavareunojen (kanavapoikkileikkauksen) palauttamisen alkuperäiseenmuotoonsa. Vaihtoehdon 1 matalampi alikulkukorkeus sopii paikan kulttuurihistorialliseenarvoon ja maisemaan paremmin.- molemmat vaihtoehdot ovat sovitettavissa kanavan mahdollisiin muihinrestaurointitoimenpiteisiin- rakennuskustannukset ovat vaihtoehdossa 1 pienemmät.Lisäksi uuden pysäköintialueen ja infopisteen toteuttaminen parantaa molemmissavaihtoehdoissa matkailun kehittämismahdollisuuksia. Vaihtoehdossa2 ko. alueen toteuttaminen vaatii suurempia pengerryksiä. Polkumaisenyhteyden toteuttaminen uuden <strong>sillan</strong> ali maantien toisella puolella olevankahvion pihaan pienentää molemmissa vaihtoehdoissa hieman tien estevaikutustahelpottamalla poikittaisia kevyen liikenteen yhteyksiä.4.3 Vaihtoehdon valintaVaihtoehtojen vaikutukset eroavat toisistaan merkittävimmin vesiliikenteenkehittämismahdollisuuksien, maisemaan istuvuuden sekä rakennuskustannustensuhteen. Vaihtoehto 2 parantaa huomattavasti vesiliikenteen olosuhteita,mutta on kalliimpi ja muuttaa maisemaa merkittävästi. Vaihtoehdossa 1on <strong>sillan</strong> alikulkukorkeuden kasvu suhteellisen pieni. Vaihtoehto on kuitenkinhalvempi eivätkä sen maisemavaikutukset ole yhtä huomattavia kuin vaihtoehdossa2. Tiejärjestelyjen kannalta ei vaihtoehtojen välisten erojen voidakatsoa olevan merkittäviä. Lisäksi muinaisjäännösarvot voidaan säilyttää jakanavan poikkileikkaus saattaa <strong>sillan</strong> kohdalla alkuperäiseen leveyteensämolemmissa vaihtoehdoissa.Vaihtoehdoista on alustavasti keskusteltu myös alueen kyläyhdistyksen kokouksessasyksyn 2004 aikana.Hankeryhmä päätti, että jatkosuunnitteluun valittava vaihtoehto päätetäänvasta tästä selvityksestä saatavien lausuntojen perusteella.4.4 JatkotoimenpiteetToimenpideselvityksestä tullaan pyytämään lausunnot ainakin Sulkavankunnalta, Etelä-Savon ympäristökeskukselta, Järvi-Suomen merenkulkupiiriltä,maakuntaliitolta, suunnittelualueen kyläyhdistykseltä sekä SKAL:lta. Lausuntojenperusteella Kaakkois-Suomen tiepiiri tekee hyväksymispäätöksenjatkosuunnitteluun valittavasta vaihtoehdosta.Valitusta vaihtoehdosta tullaan seuraavaksi laatimaan tiesuunnitelma. Jatkosuunnittelunaikataulusta ei ole tehty päätöksiä.5 LIITTEETVaihtoehtojen 1-2 suunnitelmakartat, pituusleikkaukset, poikkileikkaukset jasiltakuvat.

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!