Vuosikertomus 2006 - Atriagroup.com

itämeren strategiaAtria-konsernin tavoittelema kasvu perustuuItämeren strategiaan, jonka avulla konsernipyrkii lihanjalostuksen ja ateriaratkaisujenjohtavaksi yritykseksi Itämeren alueella.Tässä vuosikertomuksessa liiketoimintaalueidenkatsausten yhteydessä valotetaanstrategiaa ja sen haasteita yksittäistenkonsernitoimintojen näkökulmasta.”Hyvä ruoka – parempi mieli.” on Atriakonserninvuonna 2006 hyväksymä missio. Se onmyös tämän vuosikertomuksen visuaalinen teema.

SISÄLTÖAtria-konsernin vuosi 2006Taloudellinen yhteenveto ..................................................... 2Keskeiset tapahtumat vuonna 2006 ...................................... 4Atria-konserni lyhyesti ......................................................... 6Missio, visio, arvot ja strategia .............................................. 8Toimitusjohtajan katsaus .................................................... 10ToimintakatsauksetAtria Suomi ....................................................................... 12Atria Ruotsi ....................................................................... 16Atria Venäjä ja Baltia .......................................................... 20Yritysvastuu ....................................................................... 24Tuotekehitys ja markkinointi ............................................. 28Kansainvälinen konserni .................................................... 30Tilinpäätös ja toimintakertomusYhtiökokouskutsu .............................................................. 32Analyytikkoja ja pörssitiedotteet......................................... 33Hallituksen toimintakertomus ........................................... 34Atria Yhtymä Oyj:n osakkeenomistajat ja osakkeet............ 38Konsernin tunnusluvut ...................................................... 40Atria-konserni IFRS-tilinpäätös 2006 ................................ 42Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ...................................... 52Emoyhtiön tase ja tuloslaskelma (FAS) ............................... 69Allekirjoitukset ja tilintarkastuskertomus ........................... 70Ympäristönsuojelu ............................................................. 71Hallinto ja organisaatioHallinnointiperiaatteet ....................................................... 72Atria Yhtymä Oyj:n hallinto 31.12.2006 ............................ 73Atria-konsernin organisaatio ja ylin johto 31.12.2006 ........ 74Yhteystiedot ....................................................................... 76Ruokareseptejä ................................................................... 77Atria Venäjä ja Baltia s. 20Atria Suomi s. 12Atria Ruotsi s. 161

TALOUDELLINEN YHTEENVETOTunnusluvut vuosilta 2002–2003 on laskettu FAS:n mukaan, vuosilta 2004–2006 IFRS:n mukaan.Liikevaihtomilj. EUR12501000Liikevaihto liiketoiminta-alueittainYhteensä 1 103,3 milj. EUR3.Liikevoittomilj. EUR50407505002.1.3020250100 02002 2003 2004 2005 2006 2002 2003 2004(*2005 20061. Atria Suomi ..................... 60 %2. Atria Ruotsi ...................... 30 %3. Atria Venäjä ja Baltia ........ 10 %*)Vertailukelpoinen, IFRS-siirtymäsäännöstenTEL-tuloutuksesta oikaistu lukuTaloudellinen kehitysAtria-konserniAtria-konsernin liikevaihto kasvoi tuntuvasti markkinoiden keskimääräistäkasvua enemmän. Konsernin tulostaso jäi hieman edellisvuodentasosta Atria Venäjä ja Baltia -liiketoiminta-alueen heikontuloksen takia.• Konsernin liikevaihto kasvoi 12,9 prosenttia1 103,3 miljoonaan euroon.• Liikevoitto oli 41,5 miljoonaa euroa(40,2 miljoonaa euroa vuonna 2005).• Vertailukelpoinen operatiivinen liikevoitto oli33,5 miljoonaa euroa (40,2 miljoonaa euroa).• Voitto ennen veroja oli 34,6 miljoonaa euroa(37,8 miljoonaa euroa).• Osakekohtainen tulos oli 1,15 euroa (1,24 euroa).Atria SuomiAtria Suomen myynti ja markkinaosuudet kehittyivät myönteisesti.Vuoden 2006 valmistajaosuus kotimaassa oli lähes 30 prosenttia.Valmistajaosuudessa Atria-konserni on ylivoimainen markkinajohtajaSuomessa.• Liikevaihto oli 686,1 miljoonaa euroa (634,3 miljoonaa euroavuonna 2005).• Liikevoitto oli 33,4 miljoonaa euroa (31,6 miljoonaa euroa).• Vertailukelpoinen operatiivinen liikevoitto oli 31,6 miljoonaaeuroa (31,6 miljoonaa euroa).Atria RuotsiAtria Ruotsin myynti kasvoi sekä orgaanisen kasvun että yritysostonkautta. Kannattavuus parani erityisesti loppuvuodesta.• Liikevaihto oli 336,4 miljoonaa euroa (314,0 miljoonaa euroavuonna 2005).• Liikevoitto oli 15,1 miljoonaa euroa (7,1 miljoonaa euroa).• Vertailukelpoinen operatiivinen liikevoitto oli 7,4 miljoonaaeuroa (7,1 miljoonaa euroa).Atria Venäjä ja BaltiaAtria-konsernin kasvu Pietarin talousalueella jatkui osin ennakoituavahvemmin. Pit-Product-tytäryhtiön asema alueen markkinajohtajanavahvistui. Merkittävien haltuunottoon liittyvienkertaluonteisten kuluerien takia koko Atria Venäjä ja Baltia -liiketoiminta-alueentulos oli tappiollinen.• Liikevaihto oli 104,6 miljoonaa euroa (42,7 miljoonaa euroavuonna 2005).• Liiketappio oli –7,0 miljoonaa euroa (liikevoitto 1,5 miljoonaaeuroa).• Vertailukelpoinen operatiivinen liiketappio oli –5,5 miljoonaaeuroa (liikevoitto 1,5 miljoonaa euroa).2

Voitto ennen verojamilj. EUR5040302010125100755025Bruttoinvestoinnitkäyttöomaisuuteenmilj. EURHenkilöstö keskimäärin6 00050004000300020000002002 2003 2004 (* 2005 2006 2002 2003 2004 2005 2006 2002 2003 2004 2005 (* 2006*)Vertailukelpoinen, IFRS-siirtymäsäännöstenTEL-tuloutuksesta oikaistu luku*)Pit-Product -tytäryhtiö konsernissa10/2005 lähtien3Muutokset konsernirakenteessa• Konserniorganisaatio uudistettiin. Konserni siirtyi itsenäisistämaakohtaisista organisaatioista konsernin yhteiseentoimintamalliin, ja konsernille perustettiin johtoryhmä.• Konserni jaettiin kolmeen tulosvastuulliseen liiketoimintaalueeseen.Nämä ovat Atria Suomi, Atria Ruotsi sekä AtriaVenäjä ja Baltia.• AS Valga Lihatööstusin (Viro) ja UAB Vilniaus Mesan (Liettua)liiketoiminnot yhdistettiin yhteiseksi Baltian liiketoiminnoksi.• Atria-konsernin omistusosuus A-Tuottajat Oy:ssä nousi 5,4prosentista 97,9 prosenttiin.AVAINLUVUT 2006 2006 2005 Muutos, %Liikevaihto, milj. EUR 1103,3 976,9 +12,9Liikevoitto, milj. EUR41,5 40,2 +3,2% liikevaihdosta3,8 4,1Voitto ennen veroja, milj. EUR 34,6 37,8 -8,5Bruttoinvestoinnit, milj. EUR 89,0 107,3 -17,1% liikevaihdosta8,1 11,0Omavaraisuusaste, % 42,8 43,0Henkilöstö keskimäärin 5740 4433 +29,5Merkittävimmättuotannolliset investoinnit• Konserni päätti rakentaa Pietariin uuden logistiikkakeskuksen jalihavalmistetehtaan. Hankkeen kokonaiskustannusarvio on noin70 miljoonaa euroa.• Nurmon logistiikkakeskuksen 37 miljoonan euron arvoinenII-vaiheen investointi jatkui. Keskuksen käyttöönotto aloitettiinvuoden 2007 alussa.• Konsernin investoinnit olivat yhteensä 89,0 miljoonaa euroa(107,3 miljoonaa euroa vuonna 2005).Varsinainen yhtiökokousAtria Yhtymä Oyj:n osakkeenomistajat kutsutaan varsinaiseenyhtiökokoukseen, joka pidetään torstaina 3. toukokuuta 2007alkaen kello 14.00 Kuopiossa yhtiön tiloissa, osoitteessa Ankkuritie2, 70460 Kuopio. Varsinainen yhtiökokouskutsu onesitetty sivulla 32.Taloudellinen raportointi vuonna 2007Atria Yhtymä Oyj julkaisee vuoden 2006 tilinpäätöstiedotteenja tämän vuosikertomuksen lisäksi kolme osavuosikatsaustavuonna 2007. Näiden julkaisupäivät ovat 27.4., 10.8. ja 8.11.Konsernin kaikki sijoittajille suunnattu tieto ja muu merkittävätaloudellinen informaatio julkaistaan ajantasaisesti yhtiönInternet-sivuilla osoitteessa www.atria.fi.

VUODEN 2006 KESKEISET TAPAHTUMATKonsernin toimitusjohtajaksinimitetään Matti Tikkakoski.Atria Concept laajeneeAtria Concept AB aloittaa laajentumisen Pietarin talousalueelle. » sivu 17Osavuosikatsaus 1–3/06• Liikevaihto: 244,9 MEUR (221,7MEUR , Q1 2005), kasvua 10,5 %• Liikevoitto: 4,5 MEUR (6,3 MEUR)TAMMIKUUHELMIKUUMAALISKUUSikateurastamo ja -leikkaamoKotimaan investoinnittehostavat tuotantoaAtria-konsernin Nurmon tehtaallaotetaan käyttöön yksi Euroopan nykyaikaisimmistasikateurastamoista.Uusi teurastamo kaksinkertaistaateurastamokapasiteetin 600 sikaantunnissa. Noin 22 miljoonan euronarvoinen investointi tuo kustannussäästöjä,edistää teurastushygieniaa japarantaa eläinten hyvinvointia sekälihan laatua. » sivu 13Logistiikkakeskus I-vaiheLogistiikkakeskus II-vaihePit-Product täyttää kymmenen vuottaAtria-konsernin venäläinen tytäryhtiötäyttää kymmenen vuotta. Juhlavuonnayhtiö panostaa merkittävästi brandinvahvistamiseen sekä kuluttajien ettäkaupan keskuudessa.Atria-konsernin Nurmon tuotantolaitosLogistiikkakeskus eteneeNurmon logistiikkakeskuksen 37 miljoonan euron arvoinen II-vaihe eteneesuunnitellusti. Keskus on käytössä keväällä 2007. » sivu 14Osavuosikatsaus 1–9/06• Liikevaihto: 805,0 MEUR(717,0 MEUR), kasvua 12,3 %• Liikevoitto 23,7 MEUR(29,8 MEUR)HEINÄKUU ELOKUU SYYSKUULiha ja Säilyke Oy:n ja Atria Oy:ntoimintoja yhdistetäänAtria-konserniin kuuluvien yhtiöidenLiha ja Säilyke Oy:n, F-Logistiikka Oy:nja Atria Oy:n päällekkäiset toiminnotyhdistetään ja organisoidaan Atria Oy:nuudeksi Ateriateollisuus-liiketoimintayksiköksi.» sivu 14Svensk Snabbmat laajenee RuotsissaAtria-konsernin ruotsalainenlähitukkukauppaan erikoistunut SvenskSnabbmat för Storkök AB vahvistaaasemaansa Ruotsin markkinoilla. Sehankkii kaikki Matgruppen för Storköki Norr AB:n tukkuliikkeetomistukseensa. » sivu 18Atria Baltian johtaja RaimoKirmanen nimitetään AS ValgaLihatööstusin ja UAB VilniausMesan toimitusjohtajaksi.Baltian toiminta tehostuuAtria-konsernin Viron ja Liettuanliiketoiminnoista muodostetaan yksiyhteinen Baltian liiketoiminta. » sivu 224

Toimintamalli ja organisaatio uudistuvatAtria-konserni siirtyy maakohtaisista organisaatiosta konsernin yhteiseentoimintamalliin. Tarkoituksena on selkeyttää tulosvastuuta, lisätä asiakas- jakuluttajalähtöisyyttä, nopeuttaa päätöksentekoa sekä liittää kansainväliset toiminnottiiviimmin osaksi konsernistrategiaa.» sivu72Osavuosikatsaus 1–6/06• Liikevaihto: 523,3 MEUR(468,8 MEUR), kasvua 11,6 %• Liikevoitto: 11,0 MEUR(15,9 MEUR)HUHTIKUU TOUKOKUU KESÄKUUChrister Åberg nimitetäänLithells AB:n toimitusjohtajaksi.Uusi strategia kokoaa ItämerenpäättäjätSata atrialaista päättäjää viidestäeri maasta kokoontuu Tuusulaanstrategiapäiville. Tapaamisessa käydäänläpi konsernin Itämeren strategiaa japerehdytään uuteen toimintamalliin,organisaatioon sekä liiketoiminnantavoitteisiin.Länsi-Kalkkuna Oy perustetaanSuomen suurimmat kalkkunanlihanjalostajat,Atria-konserni ja HKRuokatalo perustavat uuden, yhteisenkalkkunanlihan tuotantoyhtiön,Länsi-Kalkkuna Oy:n. Yhtiön omistusjaetaan tasan 50/50-suhteessa.» sivu 14Atria Venäjä ja Baltian johtaja JuhaRuohola nimitetään Pit-Productintoimitusjohtajaksi.Tilinpäätös 1–12/06• Liikevaihto: 1 103,3 MEUR(976,9 MEUR), kasvua 12,9 %• Liikevoitto 41,5 MEUR(40,2 MEUR)LOKAKUU MARRASKUU JOULUKUUSuurinvestoinnit tuplaavattuotannon PietarissaAtria-konserni päättää rakentaaPietariin logistiikkakeskuksen jauuden lihavalmistetehtaan vuoden2008 loppuun mennessä.» sivu 21Konsernin henkilöstöjohtajaksinimitetään Seija Pietilä.Ote arvoketjusta vahvistuuAtria-konserni hankkii A-TuottajatOy:n osakekannan omistukseensalähes kokonaisuudessaan. Kauppayksinkertaistaa lihanhankinnanrakenteita ja vahvistaa kokotuotantoketjun kilpailukykyä.5

ATRIA-KONSERNI LYHYESTIAtria Yhtymä OyjAtria-konserni on voimakkaasti kansainvälistyvä,suomalainen elintarvikealan yritys.Tuotemerkit ovat Atria, Duke’s, Forssan,Lithells, Sibylla, Grillköket, Pit-Product,Maks & Moorits ja Vilniaus Mesa.Atria-konserni on suurin liha-alan yritysSuomessa ja yksi alan johtavista yrityksistäPohjoismaissa, Venäjällä ja Baltian alueella.Konsernin liikevaihto on 1 103 miljoonaaeuroa (vuoden 2006 liikevaihto).Atria-konsernin palveluksessa on keskimäärin5740 henkilöä viidessä eri maassa.Konserni on jaettu kolmeen tulosvastuulliseenliiketoiminta-alueeseen. Nämä ovatAtria Suomi, Atria Ruotsi sekä Atria Venäjäja Baltia. Konsernin suurimmat tuotannollisetyhtiöt ovat Atria Oy ja Liha ja SäilykeOy (Atria Suomi), Atria Lithells AB (AtriaRuotsi), OOO Pit-Product (Atria Venäjä),AS Valga Lihatööstus ja UAB VilniausMesa (Atria Baltia).Helsingin Arvopaperipörssissä noteeratunAtria Yhtymä Oyj:n juuret ulottuvatvuoteen 1903, jolloin perustettiin sen vanhinomistajaosuuskunta.KONSERNIAtria Yhtymä Oyj• Atria-konsernin emoyhtiö• liikevaihto 1 103 milj. EUR• henkilöstö keskimäärin 5740Konsernitoiminnot• Konsernijohto• Alkutuotanto• Laatu ja Tuoteturvallisuus• Markkinointi ja Tuotekehitys• Asiakkuudet• Ohjaustoiminnot, Tietohallinto jaLogistiikka• Talous ja Hallinto• Ostotoiminnot ja Investoinnit• HenkilöstöTukitoiminnot• Viestintä• Sisäinen tarkastusLIIKETOIMINTA-ALUEETAtria Suomi• liikevaihto: 686,1 miljoonaa euroa• osuus konsernin liiketoiminnoista:60 prosenttia• henkilöstö: 2 325Suurimmat tuotannolliset yhtiöt:Atria Oy• toimialat: liha-, lihavalmiste-,ateria-ja siipikarjateollisuusLiha ja Säilyke Oy• toimialat: salaatti- ja ateriateollisuusAtria Ruotsi• liikevaihto: 336,4 miljoonaa euroa• osuus konsernin liiketoiminnoista:30 prosenttia• henkilöstö: 1206Tuotannolliset yhtiöt:Atria Lithells AB• toimialat: lihavalmiste- jaateriateollisuusAtria Concept AB• toimiala: pikaruokatoimintoSvensk Snabbmat för Storkök AB• toimiala: lähitukkukauppaAtria Venäjä ja Baltia• liikevaihto: 104,6 miljoonaa euroa• osuus konsernin liiketoiminnoista:10 prosenttia• henkilöstö: 2 209Tuotannolliset yhtiöt:Venäjä:OOO Pit-Product• toimiala: liha- ja lihavalmisteteollisuusBaltia:AS Valga Lihatööstus (Viro),UAB Vilniaus Mesa (Liettua)• toimiala: liha- ja lihavalmisteteollisuus6

TUOTEMERKITTUOTEALUEETASIAKASRYHMÄTLihateollisuus• sianliha• naudanliha• marinoidut tuotteet• paistovalmiit tuotteet• oheistuotteetSiipikarjateollisuus• broileri- ja kalkkunatuotteetLihavalmisteteollisuus• makkarat• kokolihatuotteet• hyytelötAteriateollisuus• valmiit ateriat• kypsät jauhelihavalmisteet• laatikkoruoat• leipomotuotteet• ohukaiset ja pizzat• ravintola- ja suurkeittiötuotteet• valmiit salaatit• HMR-ateriatFast Food -konseptiliiketoiminta• Sibylla is Inside• Grab´n Go• Sibylla, GrillköketVähittäiskauppa• Suomessa, Ruotsissa, Liettuassa,Latviassa, Virossa ja VenäjälläHoReCa• Suomessa ja Ruotsissa• julkishallinto, hotellit ja ravintolat,pika- ja noutotukut, kioskit,liikenneravintolat ja pikaruokaketjutTeollisuus• Suomessa ja kansainvälisestiFast Food -konseptiasiakkaat• Suomessa, Ruotsissa, Baltiassa,Puolassa,Tanskassa, Venäjällä,Tsekinmaassa ja Slovakiassa7

MISSIO, VISIO, ARVOT JA STRATEGIATALOUDELLISET TAVOITTEET• Liikevoitto 5 %• Omavaraisuusaste 40 %• Kansainvälisen toiminnan osuus 50 %• Oman pääoman tuotto 12 %• Osingon jako tilikauden voitosta 50 %VISIOKonsernin hallitus on julkaissut tavoitteet elokuussa 2006.STRATEGIAARVOTMISSIO8

Atria on johtava kansainvälinenyritys lihanjalostuksessa jaateriaratkaisuissa Itämeren alueella.Osaava, kansainvälinen henkilöstö ja organisaatio. Paras alallaan.Yhtenäinen, kansainvälinen liiketoimintamalli läpi koko yrityksentuntematta maa- tai funktiokohtaisia raja-aitoja.Paras kuluttajatuntemusalallammeInnovatiivisten ja kuluttajalähtöistentuotteiden, toimintamallienja konseptien kehittäjä.Ylivoimainentuoretuoteprosessinhallinta ja läpivientiLäpi koko arvoketjun verkostoituensekä sisäisesti että ulkoisesti.Parhaiden yhteistyömuotojenluominen asiakkaiden kanssaInnovatiivinen tuloksekkaidentoimintamallien kehittäjäkoko arvoketjussa.Atrian tuloksellisuus ja edelläkävijyysKuluttaja- jaasiakaslähtöisyysYksilö- jayhteisöosaaminenVerkostoituminenja tiimiosaaminenKustannustehokkuusHyvä ruoka – parempi mieli.9

TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS10Vahvan kasvun ja investointien vuosiAtria Yhtymä Oyj eteni menestyksekkäästi vuonna 2006.Konserni saavutti vuoden avaintavoitteensa, joita olivat:• konsernin venäläisen tytäryhtiön, Pit-Productin onnistunut haltuunotto• kannattavuuden parantaminen erityisesti Atria Ruotsin ja Atria Venäjänliiketoiminnoissa• hyvän kannattavuuden ja kasvun vauhdittaminen Atria Suomenliiketoiminta-alueella• kannattavaa kasvua turvaavan investointiohjelman toteuttaminen sekä• kansainvälisten konsernitoimintojen tehokkuutta ja integraatiota lisääväntoimintamallin luominen.Atria-konserni pystyi vuonna 2006toteuttamaan hyvin kasvustrategiaansa.Liikevaihtomme kasvoituntuvasti enemmän kuin markkinat keskimäärin,ja tuotteidemme markkinaosuudetkasvoivat tärkeimmillä toiminta-alueillamme.Kannattavuutemme parantui erityisestiloppuvuodesta, joskaan emme yltäneet aivanedellisvuoden tulostasolle.Atria SuomiValtaosa kasvustamme tuli Atria Suomenliiketoiminta-alueelta. Myynnin kasvattaminennoin kahdeksalla prosentilla olierinomainen suoritus Suomen markkinoilla,joiden arvomääräinen kokonaiskasvu jäinoin viiteen prosenttiin. Erityisen ilahduttavaaoli Atria-tuotemerkin voimakas eteneminen.Tämän ansiosta kokonaismarkkinaosuutemmenousi liki 30 prosenttiinja asemamme markkinajohtajana vahvistui.Atria RuotsiAtria Ruotsin liiketoiminta-alueella kannattavuudessammetapahtui selvä muutosparempaan suuntaan, ja liiketoiminnan volyymikasvoi kahdeksan prosenttia. Kasvustapuolet oli orgaanista kasvua, ja puolethankimme yritysostolla, jonka ansiosta asemammeelintarvikkeiden lähitukkukaupassavahvistui Ruotsissa tuntuvasti. Kansainvälisetpikaruokaliiketoiminnot kasvoivat ripeästija tulostaso hieman koheni.Atria Venäjä ja BaltiaProsentuaalisesti suurimmat kasvuluvut kirjasimmeAtria Venäjän liiketoiminnasta. TytäryhtiömmePit-Product lisäsi kokonaismarkkinaosuuttaanviisi prosenttiyksikköä.Olimme Pietarin talousalueen markkinajohtajavalitsemissamme tuoteryhmissä,järjestäytyneessä vähittäiskaupassa, noin 25prosentin osuudella (* . Yhtiön haltuunottoprosessija toiminnan tehostaminen etenivätsuunnitelmien mukaisesti, ja sen tuloskehityskääntyi voitolliseksi. Merkittävienhaltuunottoon liittyvien kertaluonteistenkuluerien takia koko vuoden tulos jäi kuitenkinhieman tappiolliseksi.Selvä poikkeus Atria-konsernin kannattavankasvun kehityksessä oli liikevaihdoltaanpienin liiketoimintamme, AtriaBaltia.Toimintojemme kehitys erityisesti Liettuassaoli epätyydyttävää ja liiketoiminnantulos tappiollinen. Aloitimmekin sikäläisissätytäryhtiöissämme voimakkaat uudelleenjärjestely-ja sopeuttamistoimenpiteet,joilla pyrimme nopeasti saamaan yhtiöt taloudellisestiterveelle kasvu-uralle.Merkittäviä investointejakilpailukykyynAtria-konserni toteutti merkittäviä investointeja,jotka parantavat tuotantoprosessienja organisaation kilpailukykyä.Suurimmat uusinvestoinnit toteutimme*)Lähde: ACNielsen, 2006Suomessa. Nurmon tuotantolaitoksillasaimme valmiiksi kaksi vuotta kestäneen,noin 70 miljoonan euron arvoisen investointiohjelman.Sen tuloksena käytössämmeon Euroopan tehokkaimpiin lukeutuvatsikateurastamo ja logistiikkakeskus.Laitokset kaksinkertaistavat sekä sikateurastus-että lähetyskapasiteettimme Suomessa.Venäjällä aloitimme mittavan, myösnoin 70 miljoonan euron arvoisen ohjelman,jolla vuoteen 2008 mennessä kaksinkertaistammePit-Productin tuotantojatoimituskapasiteetin. Jo sitä ennen nostammenykyisen päätehtaamme toimituskykyä.Tuotannollisten investointien ohella paransimmekilpailukykyämme tuotannonrationalisointien avulla. Suomessa merkittävimmätrationalisoinnit olivat Forssassasijaitsevan Liha ja Säilyke Oy:n toimintojenyhdistäminen Atria Oy:n toimintoihinja yhteistyö HK Ruokatalo Oy:n kanssakalkkunaliiketoiminnan kannattavuudenparantamiseksi.Baltiassa yhdistimme Viron ja Liettuantoiminnot yhdeksi Atria Baltia -liiketoiminnaksi.Uudelleen organisoitumisen,toimintojen kustannustehokkuuden parantamisenja markkinointipanostusten kauttameillä on hyvät mahdollisuudet kasvaakannattavasti Baltian kaikissa kolmessamaassa.Organisaatiomme tehokkuuden parantamiseksiuudistimme koko konsernin toimintamallin.Siirryimme maakohtaisistaorganisaatioista konsernin yhteiseen toimintamalliin.Uusi malli liittää kansainvälisettoimintomme tiiviimmin osaksi konsernistrategiaaja samalla lisää liiketoiminta-alueidenoperatiivista tehokkuutta.Hyvät kasvuedellytyksetvuonna 2007Atria-konsernilla on hyvät edellytykset kannattavaankasvuun kaikilla liiketoimintaalueillaan.

Atria SuomiKustannustehokkuutemme Suomessa onparantunut ratkaisevasti tehtyjen investointienansiosta. Pyrimme hyödyntämään tämänkilpailuedun nyt täysimääräisesti. Samallapanostamme markkinaosuuksien jaAtria-tuotemerkin vahvistamiseen, kuluttajatuntemuksenlisäämiseen ja asiakasyhteistyöntiivistämiseen sekä koko tuotantoketjunhyvään kustannushallintaan.Kannattavuuttamme parantaa myös nykyinenkustannusrakenteemme, joka kevenituotannon rationalisointien ja automaationlisäyksen ansiosta. Vuodesta 2005 lähtienhenkilöstömme määrä Suomessa on vähentynytnoin 200 henkilöllä.Atria RuotsiVuoden 2006 lopulla Ruotsin lihateollisuudessatapahtui koko Itämeren alueentoimintaympäristöön vaikuttava yrityskauppa,jossa myös Atria-konserni oli mukanaaktiivisena ostajaehdokkaana. Näkemyksemmemukaan tehty yritysjärjestelyon alku Ruotsin lihateollisuuden suurelleja kalliille rakennemuutokselle. Ruotsissaon nyt väistämättä edessä vastaavanlainenperusteellinen rakennemuutos, joka toteutettiin1990-luvulla Suomessa.Atria-konsernin kehittämisen painopisteRuotsissa on oman toimintamme voimakaskehittäminen. Kiinnitämme erityistähuomiota raaka-ainehuollon turvaamiseen.Tutkimme mahdollisuuksia mennä mukaanlihanhankintaan ja teurastamotoimintaanEtelä-Ruotsissa. Pyrimme laajentamaantoimintaamme sekä orgaanisenkasvun että yritysostojen kautta. Tarkoituksemmeon uudistaa ja tehostaa liiketoimintaammeRuotsissa radikaalisti, ja uskomme,että uusi markkinatilanne antaameille siihen hyvät mahdollisuudet.Atria Venäjä ja BaltiaVenäjällä Atria-konsernin edustamien tuoteryhmienmarkkinoiden arvo kasvaa tuoteryhmästäriippuen 15–30 prosenttia. Samallakuluttajien ostopäätökset suuntautuvataiempaa kalliimpiin ja laadukkaampiintuotteisiin. Tämä kehitystrendi luo meillemerkittävät kasvumahdollisuudet, joidenodotamme realisoituvan laajassa mitassaviimeistään investointiemme valmistuessavuonna 2008. Jo vuonna 2007 laajennammemyyntitoimintaamme Moskovaan jaVenäjän muihin miljoonakaupunkeihin.Lanseeraamme täysin uusia tuotteita jatuoteryhmiä, ja panostamme merkittävästikuluttajatutkimuksiin sekä uusien asiakkuuksienluomiseen.Kiitän lämpimästi kaikkia atrialaisia sekäkumppaneitamme menestyksekkäästä vuodestaja hyvästä yhteistyöstä asiakkaidemme,omistajiemme ja yhtiömme hyväksi.Nurmossa helmikuussa 2007Matti TikkakoskiAtria Yhtymä Oyj:n toimitusjohtaja11

parempi mieli.Paras kuluttajatuntemusAsiakkaidensa tyytyväisyyden japaremman mielen Atria-konsernisaavuttaa kuluttaja- ja asiakaslähtöisellätoiminnallaan. Sen peruspilarina ontoimialan paras kuluttajatuntemus. Tämänyritys varmistaa kasvavilla investoinneillakuluttaja- ja markkinatutkimuksiin, joitase tekee kaikilla liiketoiminta-alueillaan.Atria-konserni pyrkii täyttämäänkuluttajien ja vähittäiskaupan toiveetjo ennen, kuin niitä ehditään yhtiölleesittää.Varastotyöntekijä Markku Heinisuo,A-Logistiikka Oy, Tampere jamarkkinoinnin suunnittelijaTarja Niemelä, AtriaSuomi Oy, Nurmotuotteiden, kuten kuluttajapakatun lihan javartaiden, myynti ylitti asetetut tavoitteet.Atrian osuus Suomessa vuoden aikana lanseeratuistaalansa uutuustuotteista oli yli 35prosenttia (5 .Yhtiön tekemät investoinnit Atriabrandiinosoittautuivat onnistuneiksi ratkaisuiksipaitsi alan muiden toimijoidenmyös kaupan omien merkkien luomassakilpailutilanteessa. Yhtiö pystyi lisäämääntoimittajaosuuksiaan lähes kaikissa tuoteryhmissäänkireästä hintakilpailutilanteestahuolimatta.Kuluttajapakatun lihan kokonaismarkkinatkasvoivat Suomessa noin 13 prosenttia.Atria lisäsi arvomääräisen myynninkasvua kuluttajapakatussa lihassa 26prosenttia. Myös leivänpäällistuotteissa sesäilytti johtavan markkina-asemansa 2,4prosenttia kasvaneilla kokonaismarkkinoilla.Edellisvuoden tasolla olleilla ruokamakkaroidenmarkkinoilla yhtiö pystyi lisäämäänmarkkinaosuuttaan 7,1 prosenttia.Siipikarjanlihan myynti kasvoi alkuvuodenlintuinfluenssaviruksen aiheuttamastapelosta huolimatta, ja kokonaismarkkinatkasvoivat 3,7 prosenttia. Yhtiö pystyi kasvattamaanosuuttaan peräti 8,2 prosenttia.Valmisruokamarkkinat kasvoivat 5,8 prosenttia,ja niillä yhtiö säilytti markkinaosuutensalähes edellisvuoden tasolla. (6Kapasiteetti kasvoiAtria-konsernin toteuttamat investoinnitNurmon tehtailla vahvistivat Atria Oy:nasemaa kansainvälisestikin merkittävänäsianlihan käsittelijänä ja jalostajana.Keväällä Nurmossa otettiin käyttöönEuroopan nykyaikaisimpiin lukeutuva sikateurastamo.Se lähes kaksinkertaisti yhtiönteurastamokapasiteetin noin 3 500sikaan päivässä. Lähes 22 miljoonan euronarvoinen investointi nosti jo ensimmäisenätoimintavuotenaan yhtiön käsittelemänsianlihan määrää 8,7 prosenttia, noin 74miljoonaan kiloon. Sianlihan käsittelymääränkeskimääräinen kasvu Suomessa olikaksi prosenttia. (7 Vuonna 2007 yhtiö käsitteleelähes 40 prosenttia kotimaassa vuosittainkäsiteltävästä sianlihasta. (8Sianlihan lisäksi Atria-konserni kasvattimyös muiden lihalaatujen suhteellista käsittelyosuuttaan.Naudanlihan käsittelymäärätpysyivät Suomessa ennallaan, kun taasyhtiön käsittelymäärä nousi 3,3 prosenttia.Siipikarjan tuotanto kasvoi Suomessa yhdenprosentin ja yhtiön käsittelymäärä 1,2prosenttia. (97)Lähde: Atria-konserni, 20078)Lähde: Atria-konserni, 20069)Lähde: TNS Gallup, 2007ATRIA SUOMENKESKEISIMMÄT YHTIÖTAtria Oy (*• Atria Yhtymä Oyj:n tytäryhtiö.• Yhtiö kehittää, valmistaa ja markkinoisuomalaiseen lihantuotantoon perustuenlihaa, lihavalmisteita, valmisruokiasekä näihin liittyviä palveluja.• Tuotantolaitokset sijaitsevat Nurmossa,Kuopiossa, Kauhajoella ja Karkkilassa.Liha ja Säilyke Oy (**• Atria Yhtymä Oyj:n tytäryhtiö.• Yhtiön päätuotteet ovat valmisruoat,salaatit, kokolihatuotteet ja leivänpäälliset.• Tuotantolaitos sijaitsee Forssassa.A-Tuottajat Oy• Atria Yhtymä Oyj:n lihanhankintaankeskittynyt tytäryhtiö.•A-Rehu Oy• Atria Oy:n rehuliiketoimintaankeskittynyt tytäryhtiö.• Tuotantolaitokset sijaitsevatKoskenkorvalla ja Varkaudessa.*)Yhtiön nimi 1.1.2007 lähtien Atria Suomi Oy**)Integroitu Atria Suomi Oy:n ateriateollisuuteen1.1.200713

ATRIA SUOMILiikevaihtomilj. EUR7006506005505005040302010Atria-konsernin kokonaismarkkinaosuus(* Suomessa%Atria-konsernin valmistajaosuudetSuomessa%504030201002004 2005 200602004 2005 200601 2 3 4 5 6*) Atria Oy:n, Liha ja Säilyke Oy:n sekäkaupan merkkien prosenttiosuudet onlaskettu kunkin tuoteryhmän markkinoidenkokonaisarvosta.Lähde: ACNielsen, 20061. Leivänpäälliset .......................... 26 %2. Ruuanvalmistustuotteet ............ 30 %3. Valmisruoka ............................. 23 %4. Kuluttajapakattu liha ................ 35 %5. Kuluttajapakattu siipikarjanliha ... 40 %6. Yhteensä ................................... 29 %Lähde: ACNielsen, 200714MENESTYSInnovatiivinenateriaratkaisu kiinnostaaAtria Oy teki syksyllä 2006 onnistuneenlanseerauksen valmiiden aterioiden tuoteryhmässä.Yhtiö toi kotimaan markkinoilletäysin uudenlaisen ratkaisun useammanhenkilön ruokailuun: Atrian JaettavatPerheateriat. Ne vastaavat nykyisiin ruokailutottumuksiin,joissa arkiselta ruuanlaitoltatoivotaan nopeutta ja helppoutta mutta toisaaltamyös maistuvia ateriakokonaisuuksia.Atria Oy:n uudessa ratkaisussa kokonaisuussyntyy eri pakkauksissa myytävistäpääruoka- ja lisukevaihtoehdoista. Niitäyhdistellen ruuista saa koottua valmiinaterian 3–4 hengelle. Tuotteet ovat saaneetmarkkinoilta myönteisen vastaanoton,ja vuoden 2007 alussa perheaterioihinon tuotu uusia komponentteja.Kilpailukykyä ateriateollisuuteenja kalkkunaliiketoimintaanAtria-konsernin asema Suomen kasvavillavalmisruokamarkkinoilla ei ole ollut tyydyttävä.Vuoden 2006 aikana toteutettiinkinjärjestely, jolla konsernin valmisruokajalihavalmisteteollisuuksien kilpailukykyäpyritään lisäämään merkittävästi.Järjestelyssä konserniin kuuluvien Lihaja Säilyke Oy:n, F-logistiikka Oy:n sekäAtria Oy:n päällekkäiset toiminnot yhdistettiinAtrian Oy:n uudeksi Ateriateollisuus-liiketoimintayksiköksi.Integrointi tehostaaateriateollisuuden ja lihavalmisteteollisuudentoimintoja selkiyttämällä työnjaonNurmon ja Forssan tuotantolaitostenvälillä. Forssan tehdas keskittyy valmisruokien,salaattien, kokolihatuotteiden ja leivänpäällistentuotantoon. Forssan-tuotemerkkiinpanostetaan jatkossakin; se onSuomen markkinajohtaja salaattien tuoteryhmässä,ja leivänpäällisissä sillä on vahvaasema. (10 Forssan makkaratuotanto siirtyiNurmoon vuoden 2006 lopulla. Muita yhdistettäviätoimintoja ovat muun muassalogistiikka, talous- ja henkilöstöhallinto sekämyynti ja markkinointi.Kalkkunaliiketoimintansa kannattavuuttakonserni pyrkii parantamaan uudella yhteistyritykselläHK Ruokatalo Oy:n kanssa.Yhtiöt perustivat uuden Länsi-KalkkunaOy -nimisen kalkkunanlihan tuotantoyhtiön.Osapuolet omistavat yhtiön puoliksitasaosuuksin. Yhteisyritys keskittyy tuotantoketjussaalkutuotantoon, teurastukseenja leikkuuseen. Kalkkunatuotteiden valmistuksessa,tuotekehityksessä ja markkinoinnissaAtria-konserni ja HK Ruokatalojatkavat entiseen tapaan kilpailijoina omillatuotemerkeillään.Atria-konsernin markkinaosuus tuoreenkalkkunanlihan myynnistä oli 38 prosenttia.(11 Kalkkunaliiketoiminnan kannattavuuttaon heikentänyt alan teollinen ylikapasiteettija kasvanut tuonti. Uuden yhtiönavulla osapuolet leikkaavat osan teollisuudenylikapasiteetista ja rationalisoivat toimintojaan.Samalla pyritään turvaamaankotimaisen kalkkunatuotannon jatkuvuusja kotimaisten kalkkunavalmisteiden kilpailukyky.Vuosi 2007: lisää volyymiaja kustannustehokkuuttaVuonna 2007 Atria Suomi Oy (ent. AtriaOy) pyrkii kasvamaan vähintään markkinoidenkokonaiskasvun tahdissa. Volyymikasvuatärkeämpänä pidetään ehdottomastikannattavuuden parantamista.Vuonna 2007 käyttöön otettava logistiikkakeskuksenuudisosa liki kaksinkertaistaaNurmon tuotantolaitosten lähetysjatoimituskapasiteetin. Noin 37 miljoonaneuron logistiikkainvestoinnin suurin suunniteltukapasiteetti on miljoona kiloa ruokaaeli noin kaksi miljoonaa kuluttajapakkausta10)Lähde: ACNielsen, 200611)Lähde: TNS Gallup, 6/2006

Atria-konsernin käsittelemätlihamäärät Suomessamilj. kg1503012030293128349033 3333316065 687457 613002002 2003 2004 2005 2006SiipikarjaNautaSikaLihan kulutus henkeä kohtiSuomessa 2002–2006kg1008060402015,4 15,817,9 18,431,833,015,9 16,1 15,719,0 18,6 18,533,833,534,302002 2003 2004 2005 2006500400300200100Lihan kokonaistuotantoja -kulutus Suomessamilj. kg02002 2003 2004 2005 2006Atria Oy:n käsittelemälihamäärä yhteensä (milj. kg)2002................................... 1162003................................... 1232004................................... 1292005................................... 1312006................................... 138SiipikarjaNautaSikaLähde: TNS Gallup, 2007TuotantoKulutusLähde: TNS Gallup, 2007päivässä. Logistiikkakeskus luo Atria SuomiOy:lle edellytykset nostaa tuntuvasti toimitusmääriäänhyvin kustannustehokkaasti.Logistiikkakeskuksen mahdollisimmankorkeaa käyttöastetta turvaavat osaltaanvuonna 2005 valmistunut lihavalmistetehtaan11 miljoonan euron laajennusinvestointisekä erityisesti uusi sikateurastamo.Tuotantoketjun alkupäätä vahvistaa entistäkinkiinteämpi yhteistyö A-Tuottajat Oy:nkanssa. Atria Suomi Oy hankkii läheskaiken käyttämänsä sian ja naudan lihanA-Tuottajat Oy:ltä, jonka osakekannankonserni hankki 98-prosenttisesti omistukseensavuoden lopulla.Tehtyjen investointien ohella Atria SuomiOy:n kilpailukykyä lisäävät toteutetutjärjestelyt Forssan ja Kuopion tuotantolaitoksilla.Yhtiön tuotantorakenne on nyt entistäselväpiirteisempi ja kustannusrakenneaiempaa kevyempi. Toteutettu keskijohdonorganisaatiouudistus lisää osaltaan kannattavankasvun edellytyksiä ja vahvistaaosaamisen kehittymistä tulevaisuuden tarpeisiin.Vuonna 2007 resursseja suunnataanaiempaa johdonmukaisemmin myöskuluttajatiedon ja -tuntemuksen lisäämiseensekä asiakasyhteistyön syventämiseenja monipuolistamiseen.Raaka-aineen kotimaisuuskorostuu Suomessaja RuotsissaKun Atria-konserni kehittää alkutuotannonja raaka-ainehuollon kilpailukykyään, seottaa hinnan ja toimitusvarmuuden ohellahuomioon asiakkaiden ja kuluttajienodotukset raaka-aineen alkuperästä. Suomessakonserni on sitoutunut kotimaiseen raakaaineeseen,ja se käyttää Atria-tuotemerkillämyytävissä tuotteissaan 100-prosenttisestisuomalaista sian, naudan ja siipikarjanlihaa. Lihan toimittaa konsernin omistukseenkokonaan siirtynyt A-Tuottajat Oy sekäOsuuskunta Pohjanmaan Liha. Lithells AB:n Ruotsissa käyttämästäraaka-aineesta on kotimaista noin 70 prosenttia. Muuttuneissa liiketoimintaolosuhteissakonserni haluaa säilyttää raaka-aineen kotimaisuusasteen ja toimitusvarmuuden,ja se harkitsee mahdollisuuksia mennä mukaan lihanhankintaan jateurastamotoimintaan Etelä-Ruotsissa. Baltian alueella konserni on investoinutomaan alkutuotantoon siten, että tytäryhtiöt saavat tulevaisuudessa merkittävänosan raaka-aineestaan omilta tiloiltaan. Venäjällä raaka-aineen kotimaisuutta eipriorisoida, eikä lihantuotannon kasvu ole pysynyt kasvaneen kysynnän tahdissa.Maa on merkittävä lihan nettotuoja. Venäjän oma lihantuotanto on voimakkaassakehitysvaiheessa, mikä tarjoaa uusia mahdollisuuksia myös Atria-konsernille.Juha GröhnAtria Suomi Oy:n toimitusjohtajaAtria-konsernin alkutuotannosta vastaava johtoryhmän jäsenITÄMEREN STRATEGIA15

Hyvä ruoka, Hyvä ruoka,Pyttipannujen kuningasRydbergin pihvi on ruotsalaisenpyttipannun fiinimpi versio. Se niittimainetta 1800-luvun alkupuoliskolta1920-luvulle asti seurapiirien suosimassaHotelli Rydbergissä Tukholmassa.Hotellin lakkauttaminen ei hillinnytannoksen suosiota: nykyisin tämänaudanfileestä ja kasviskuutioistakoottu klassikko löytyy monen muunruotsalaisravintolan menusta.Resepti sivulla 77.ATRIA RUOTSI16Vuosi 2006• Atria-konsernin liikevaihto Ruotsissakasvoi kahdeksan prosenttia 336,4miljoonaan euroon. Kannattavuusparani hieman, liikevoitto oli 15,1miljoonaa euroa.• Atria Lithells AB pystyi lisäämäänLithells-tuotemerkin myyntiä, jamarkkinaosuus hieman kasvoi.• Atria Concept AB kasvattitoimipisteidensä määrää koko Itämerenalueella, ja yhtiön toimintojenkannattavuus parani myös Ruotsissa.• Svensk Snabbmat för Storkök ABosti aiemman yhteistyökumppaninsaMatgruppen för Storkök i Norr AB:n,mikä lisäsi merkittävästi yhtiönliikevaihtoa. Kannattavuus säilyihyvällä tasolla.Atria-konsernin ruotsalaisen tytäryhtiönLithells AB:n liikevaihtokasvoi seitsemän prosenttia 336,4miljoonaan euroon. Orgaanisen kasvunosuus tästä oli neljä prosenttia. Loput lisäyksestäseurasi kaupasta, jolla Lithells AB:ntytäryhtiö Svensk Snabbmat för StorkökAB hankki omistukseensa Matgruppen iNorr AB -nimisen yrityksen marraskuussa2006.Lithells AB:n kannattavuus parani hieman.Liikevoitto oli 15,1 miljoonaa euroa.Tulos on tyydyttävä Ruotsin markkinoilla,jotka olivat kaksijakoiset: päivittäistavarakaupanja suurkeittiöalan markkinatkasvoivat aiempaa voimakkaammin,mutta hintapaineet jatkuivat kovina. Konserninkaikkien yksiköiden kannattavuuskehittyi myönteisesti erityisesti toisellavuosipuoliskolla.Lithells-tuotemerkkikääntyi kasvu-uralleLihavalmistetuotteisiin ja valmisruokiinkeskittyvän Atria Lithells AB:n liikevaihtosäilyi edellisvuoden tasolla. Yhtiö kuitenkinpystyi ensimmäistä kertaa vuoden2003 jälkeen lisäämään Lithells-tuotemerkinmyyntiä. Myynnin kasvu oli noinviisi prosenttia. Myös markkinaosuudetkasvoivat hieman vähittäiskaupassa, jokaedelleen pyrki voimakkaasti lisäämäänkaupan omien tuotemerkkien osuutta kokonaismarkkinoista(1 .Yhtiön liiketoiminnan tulos ylitti selvästiedellisvuoden tason. Myyntikatteetkohenivat varsinkin toisella vuosipuoliskolla.Raaka-aineiden hinnat pysyivät vakaina.Tulosparannuksesta huolimatta yhtiöntulos ei vastannut Atria-konserninliikevoittotavoitteita.Atria Lithells AB:n toiminnan tehokkuusparani edelleen ja toimitusvarmuussäilyi koko vuoden ajan hyvällä tasolla, mikäon Atria-konsernin asiakkaille ratkaisevantärkeää. Yhtiö toteutti organisaatiomuutoksia,jotka olivat osa organisaation osaamisensekä kuluttaja- ja asiakaslähtöisyyden vahvistamiseentähtäävistä toimenpiteistä.Vuoden aikana Ruotsin osalta päätettiinmyös uudesta orgaanisen kasvunstrategiasta. Sen tarkoituksena on luodayhtiölle lisäarvoa seuraavilla toimenpiteillä:omiin tuotemerkkeihin keskittyminen1)Lähde: ACNielsen, 2006

parempi parempi mieli. mieli.Parhaat yhteistyömuodotAtria-konsernin asiakkaiden tyytyväisyysmaksimoituu, kun yhtiö pystyy tarjoamaanasiakkailleen parhaimman kasvun jakannattavuuden. Tämän varmistamiseksiyhtiö pyrkii luomaan toimialansa parhaatyhteistyömuodot. Konserni pyrkii asiakkaidensakanssa kumppanuuksiin, joissa asiakkaan jayhtiön omat liiketoimintaprosessit sovitetaankilpailukykyiseksi yhteistyöksi. Uusienkumppanimaisten yhteistyömuotojenkehittäminen luo toiminnallista jataloudellista lisäarvoa myös tuottajille jamuille yhteistyökumppaneille.Brandipäällikkö Anne Thunman,Atria Sverige AB, Nacka Strand jatuotannonohjaaja Jan-Åke Karlsson,kuluttajapakattu liha, Årstaja panostaminen, innovatiivisen tuotekehityksenja markkinoinnin edistäminen,toiminnan tehokkuuden lisääminen, kiinteidenkustannusten karsiminen sekä katteidenparantaminen.Atria Concept AB kasvoi erityisestiBaltiassa, Puolassa ja PietarissaPikaruokayritys Atria Concept AB:n kasvuja kannattavuus kehittyivät myönteisesti lisääntyneidenmyyntipisteiden sekä Ruotsintoimintojen kannattavuuden paranemisenmyötä. Yhtiön liikevoitto pysyi ennallaanhuolimatta konseptien kehittämiseen ja toimintojenmaantieteelliseen laajentumiseentehdyistä investoinneista. Kannattava kasvuperustui lähinnä Baltian ja Puolan toimintojenedelleen jatkuneeseen myönteiseenkehitykseen. Yhtiö aloitti markkinoinninmyös strategisesti tärkeillä Venäjän markkinoilla.Sillä oli Pietarin alueella vuodenlopussa 24 franchising-myyntipistettä. Tavoitteenaon avata Pietarissa vuoden 2007loppuun mennessä sata Sibylla is Inside-myyntipistettä.Atria Concept AB toimii Ruotsissa,Suomessa, Tanskassa, Baltiassa, Puolassa,Venäjällä, Slovakiassa ja Tsekinmaalla.Vuoden lopussa yrityksellä oli yhteensä1 974 myyntipistettä. Myös yhtiön Sibylla-katukeittiöketjulaajeni. Vaikka kilpailupikaruokamarkkinoilla on voimakasta, Sibylla-tuotemerkkisäilytti vankan markkina-asemansa.(2 Polttoaineiden hintakehitysvaikutti kuitenkin edelleen ostokäyttäytymiseen:yhä useampi autoilija tankkasimiehittämättömillä asemilla, mikä jarruttimiehitettyjen huoltoasemien myynninkasvua. Sibylla-tuotemerkille pyrittiinkinlöytämään uusia, muuttuneiden ostotottumustenmukaisia jakelukanavia.Vuoden aikana vahvistettiin uusi toimintastrategia,jossa Sibylla-tuotemerkkion keskeisessä asemassa. Strategia pyrkiikasvattamaan voimakkaasti ydinliiketoimintaaItämeren rannikkovaltioissa. Kasvufokusoidaan asiakasmäärien ja myyntikanavienlisäämiseen nykyisillä markkinaalueilla.Voimavaroja ohjataan sekä tuotemerkinvahvistamiseen että konsepti- jatuotekehitykseen.Sibylla-katukeittiöketju kehittyi myönteisesti.Niiden määrä Ruotsissa kasvoi210:een, ja Grillköket-myyntipisteiden2)Lähde: ACNielsen, 2006ATRIA RUOTSIN YHTIÖTLithells AB (*• Atria Yhtymä Oyj:n ruotsalainentytäryhtiö.Atria Lithells AB (**• Lithells AB:n tytäryhtiö.• Yhtiö kehittää, valmistaa ja markkinoilihavalmisteita ja ateriaratkaisuja sekäkuluttajapakattua lihaa.• Tuotantolaitokset sijaitsevatSköllerstassa (Örebro), Malmössa jaTukholmassa.Atria Concept AB• Lithells AB:n tytäryhtiö.• Yhtiö kehittää ja tarjoaaasiakaskohtaisia ateriaratkaisujasisältävän pikaruokakonseptin.Svensk Snabbmat för Storkök AB• Lithells AB:n tytäryhtiö.• Yhtiö harjoittaa elintarvikkeidenlähitukkukauppaa Ruotsissa.*)Yhtiön nimi 1.1.2007 lähtien Atria AB**)Yhtiön nimi 1.1.2007 lähtien Atria Sverige AB17

ATRIA RUOTSILiikevaihtomilj. EUR350340330252015Atria-konsernin markkinaosuudet (*Ruotsissa 2006%Lihan kulutus Atria-konserninmarkkina-alueella 2006kg/hlö1008060320104070 80 (* 71 81 66 6031052002004 2005 200601 2 3 41. Makkara2. Valmisruoka3. Leivänpäälliset4. Pekoni*) Volyymilla mitattunaLähde: Atria Ruotsi 20070SuomiRuotsiLiettuaLatviaViroVenäjä*)Luku vuodelta 2005Lähde: Atria Suomi ja Atria Ruotsi 2007MENESTYSPrima sai erinomaisenvastaanotonAtria Lithells AB toi viime vuoden alussaRuotsin markkinoille korkealaatuisenuutuuden: Lithells Prima -tuotesarjan,johon kuuluu kuusi erilaista makkaraa.Markkinoiden lihapitoisimmat makkaratovat saaneet kuluttajilta erinomaisenvastaanoton. Kesän aikana makkaroidenkokonaismarkkinat kasvoivat 3,5prosenttia, josta Lithells Prima vastasi23-prosenttisesti. (* Myönteisen vastaanotonansiosta tuotesarjaa on päätetty täydentää.*)Lähde: ACNielsen, 2006.määrä 73:een. Myös kannattavuus kohentientistä kustannustehokkaamman rakenteenansiosta. Lisäksi vuoden lopullalanseerattiin aiempaa kilpailukykyisempimenu. Vahvistuva Sibylla-tuotemerkki yhdessäedelleen jatkettavan konsepti- ja tuotekehityksenkanssa luo hyvät edellytyksetketjun kannattavalle kasvulle.Svensk Snabbmat för StorkökAB eteni vahvastiRavintola- ja suurkeittiömarkkinoita palvelevalähitukkuliike Svensk Snabbmatför Storkök AB paransi kannattavuuttaanjo kahdeksatta vuotta peräkkäin. Yhtiönmyynnin orgaaninen kasvu oli vuoden aikanakahdeksan prosenttia ja tulos koheni.Vuoden lopussa tehty yrityskauppa lisäsimyyntiä seitsemän prosenttia, ja vuonna2007 yhtiön liikevaihdon odotetaan yltävännoin 200 miljoonaan euroon.Vuoden lopulla Svensk Snabbmat förStorkök AB osti Pohjois-Ruotsissa toimivanaiemman yhteistyökumppaninsa Matgruppenför Storkök i Norr AB:n. Kaupanansiosta Svensk Snabbmat för Storkök ABtoimii nyt Ruotsissa 18 paikkakunnalla, jasillä on ruotsalaisista lähitukkuliikkeistäeniten palvelupisteitä.Alan markkinat kasvoivat Ruotsissanoin neljä prosenttia, ja Svensk Snabbmatför Storkök AB säilytti jo ennestäänvahvan markkina-asemansa. (3 Ruotsinmarkkinoiden odotetaan vuonna 2007kehittyvän myönteisesti samalla, kun alanhintakilpailu ja rakennemuutos jatkuvat.Tehdyn yrityskaupan ansiosta Atria-konsernivoi tehostaa aktiivista rooliaan ravintola-ja suurkeittiömarkkinoiden rakennemuutoksessa.Vuosi 2007: merkittäviäpanostuksia aktiivisena toimijanaSuhdannenäkymien odotetaan jatkuvanmyönteisinä Ruotsin markkinoilla: ostovoimalisääntyy, mikä vauhdittaa kasvuakaikissa Atria Ruotsin käyttämissä jakelukanavissa.Markkinoiden odotetaan kasvavanjakelukanavasta riippuen kahdestaneljään prosenttia ja raaka-aineiden hintojenkehittyvän vakaasti. Inflaatio-odotuksiinliittyy epävarmuutta. Hintapaineenuskotaan pysyvän nykyisellä tasolla markkinoilla,joille on leimallista syvä rakennemuutos.Atria Ruotsin strategia on hyökkäävä,ja yhtiö aikoo olla aktiivinen toimialanrakenteellisissa muutoksissa. Atriakonsernion omaksunut orgaanisen kasvunstrategian, joka merkitsee panos-183)Lähde: Atria AB, 2007

Atria-konsernin markkina-alue:45 miljoonaa kuluttajaaSuomi:5,3 miljoonaaRuotsi:9,0 miljoonaaPietarin alue:6,0 miljoonaaViro:1,3 miljoonaaMoskovan alue:Latvia: 17,0 miljoonaa2,3 miljoonaaLiettua:3,6 miljoonaaITÄMEREN STRATEGIAtusten entistä voimakkaampaa keskittämistäomiin tuotemerkkeihin nykyistenydinliiketoimintojen pohjalta. Yhtiö hakeekasvua panostamalla aktiivisesti tuotemerkkienkehittämiseen, innovaatioihinja asiakasyhteistyöhön. Kaikkien tytäryhtiöidenkannattavuuden odotetaan kehittyvänmyönteisesti kasvun ja tuloksenparanemisen myötä. Tulosta parannetaanennen kaikkea tehostamalla toimintaa,karsimalla kiinteitä kustannuksia, luomallaaiempaa kilpailukykyisempi tuotevalikoimaja kehittämällä kaupankäynninehtoja.Tuotemerkkeihin jaosaamiseen perustuvaakumppanuuttaAtria Yhtymä Oyj:n visiona on olla Itämerenalueen johtava yritys lihanjalostuksessa jaateriaratkaisuissa. Entistä kansainvälisempi,kuluttajiin ja asiakkaisiin keskittyvä Atriakonsernitakaa, että asiakkaat hyötyvättuoteryhmien kehittämisestä konserninkaikilla Itämeren markkina-alueilla.Yhtiön tavoitteena on olla edelläkävijä,joka tarjoaa yhteistyötä kilpailukykyisinehdoin kaikille asiakassegmenteille.Konsernin uusi kansainvälinen rakennetakaa, että yrityksen osaamista hyödynnetään yli kansallisten rajojen. Asiakkaillevoidaan tarjota kulutuskysynnän mukainen ja sitä vahvistava tuotevalikoima sekäkumppaneille edellytykset alan parhaaseen kasvuun ja kannattavuuteen. Tämänstrategisen kumppanuuden malli on jo usean vuoden ajan edistänyt konserninsuomalaisten kumppaneiden kannattavaa kasvua, ja nyt uusi kansainvälinenrakenne takaa, että samaa mallia ja osaamista sovelletaan kaikilla markkinoilla.Christer ÅbergAtria AB:n toimitusjohtajaAtria-konsernin asiakkuuksista vastaava johtoryhmän jäsen19

Hyvä ruoka, Hyvä ruoka,Kansallisruokien keisariBlinit ovat venäläisen keittiön talvistakansallisruokaa, joka on levinnytkoko valtakunnan lisäksi monennaapurimaankin sesonkiherkuksi.Blinireseptejä löytyy lähes yhtä montakuin tekijöitäkin, mutta taikinajuurenpitää ehdottomasti olla hapatettu.Lisukkeista tutuimpia ovat mäti jasmetana, mutta moderni kokki asettaatarjolle myös valmiita salaatteja.Resepti sivulla 77.ATRIA VENÄJÄ JA BALTIA20Vuosi 2006• Liikevaihto kasvoi tuntuvasti, 104,6miljoonaan euroon. Kannattavuuskehittyi myönteisesti, joskin liikevoitto jäinegatiiviseksi –7,0 miljoonaa euroa.• Atria-konsernin venäläisen tytäryhtiönPit-Productin haltuunotto ja uudelleenorganisointieteni suunnitelmien mukaisesti.• Yhtiö kasvatti merkittävästimarkkinaosuuttaan konseptoidussavähittäiskaupassa, 25,1 prosenttiin.• Konserni päätti 70 miljoonaneuron investoinnista Pit-Productinuuteen lihavalmistetahtaaseen jalogistiikkakeskukseen Pietarissa.• Konsernin Baltian toimintojentehostamiseksi ja kannattavuudenparantamiseksi konsernin Viron jaLiettuan liiketoiminnot integroitiinyhdeksi Atria Baltia -liiketoiminnaksi.Atria-konsernin kasvu Pietarin talousalueellajatkui osin ennakoituakinvahvemmin. Asema alueenmarkkinajohtajana vahvistui. Sen edustamientuoteryhmien markkinaosuus modernissavähittäiskaupassa nousi 25,1 prosenttiin.Markkinaosuuden vuosikasvu oli viisiprosenttiyksikköä. (1Pit-Productin kannattavuus parani merkittävästierityisesti loppuvuodesta. Liiketulosjäi kuitenkin negatiiviseksi, mikä johtuialkuvuodelle kohdistuneista, haltuunottoonsisältyneistä kertaluonteisista eristä janousseista raaka-ainekustannuksista.Konsernin Baltian liiketoiminnan myyntija kannattavuus olivat epätyydyttäviä. VirolaisenValga Lihatööstusin ja liettualaisenVilniaus Mesan yhteenlasketun myynninkasvu oli vähäinen, ja voimakkaiden tehostamistoimienaiheuttamien kertaluonteistenkulujen takia tulos jäi tappiolliseksi.ATRIA VENÄJÄVuoden 2005 lopulla Atria-konserninomistukseen siirtyneen Pit-Productin haltuunottoprosessieteni tavoitteiden mukaisesti.Prosessissa käytiin läpi yhtiön kaikki1)Lähde: ACNielsen, 2007toiminnot, ja niitä integroitiin tarkoituksenmukaisiltaosiltaan Atria-konsernin toimintamalleihin.Pit-Product kasvatti myyntiään tuntuvastikokonaismarkkinoiden kasvua enemmän.Markkinat kasvoivat määrällisestinoin viisi prosenttia. Arvoltaan markkinatkasvoivat noin 15 prosenttia. (2 Luvut sisältävätperinteisen tori- ja hallimyynnin, jokaoli edelleen hallitseva liha-alan jakelutie. Pit-Product kuitenkin operoi valtaosin nykyaikaisenvähittäiskaupan kanssa, joka kasvattimyyntiään kokonaismarkkinoita tuntuvastienemmän ja nopeammin. Vähittäiskauppamyynninosuuden arvioidaan kasvavan jovuonna 2008 noin 60 prosenttiin Pietarinalueen elintarvikekaupasta. (3 Pit-Productinasiakkaina ovat Pietarin kaikki merkittävimmätvähittäiskauppaketjut.Kaupan rakenteen nopea muutos näkyiPit-Productin markkina-alueella sekä uusienkauppojen perustamisena että kauppojenketjuuntumisena. Suurimmat kansalliset jamonikansalliset ketjut ovat laajentumassaVenäjällä valtakunnanlaajuisiksi toimijoiksi.Rakennemuutosta vauhditti bruttokansantuotteenlähes kymmenen prosentin kas-2 ja 3)Lähde: ACNielsen, 2007

parempi parempi mieli. mieli.YlivoimainentuoretuoteprosessiAtria-konsernin asiakkaiden menestyksenkulmakivi on päivittäistavaroidentuoreus. Tuoretuoteprosessin hallinnassaja läpiviennissä Atria-konserni ontoimialallaan ylivoimainen. Yrityksenpanostukset koko logistisen ketjun jasen tiedonhallinnan kehittämiseenalkutuotannosta lähtien on konserninkeskeinen kilpailukeino. Uusin teknologiamahdollistaa toimintamallin, jossatuoretuoteprosessin hallinta ulottuuasiakkaan myymälälogistiikankehittämiseen saakka.Ennusteasiantuntija EvgeniyPonyatovskiy ja laatuvastaavaEkaterina Tsvetkova,Pit-Product, Pietarivu. Pietarin ja Moskovan alueille keskittyväkasvu lisäsi merkittävästi laajenevankeskiluokan ostovoimaa ja muutti osto- jaruokailutottumuksia. Kysynnän kasvu suuntautuientistä korkealaatuisempiin ja korkeammanjalostusasteen tuotteisiin ja tuoteryhmiin,jotka ovat myös Pit-Productinkeskeisimmät panostuskohteet.Vaikka Pit-Product toimi voimakkaastikasvavilla markkinoilla, kilpailutilanne alkoikiristyä. Markkina-alueella toimi yli 60alan yritystä, eikä alalla tapahtunut mainittavaakonsolidoitumista. Vallitseva tilannelisäsi kaupan hintaneuvotteluvoimaa. Raaka-aineidenhinnannousuista aiheutuneitakustannusten nousuja kyettiinkin siirtämäänhintoihin vasta viiveiden jälkeen. Pit-Productin raaka-aineen saatavuus ylipäätäänoli hyvä.Osana Pit-Productin haltuunottoprosessiayhtiön johto-organisaatio uusittiin.Uudeksi toimitusjohtajaksi nimitettiin JuhaRuohola, joka vastaa konsernin johtoryhmänjäsenenä edelleen myös Atria Venäjä jaBaltia -liiketoiminta-alueen johtamisesta.Suurinvestointi kaksinkertaistaakapasiteetinMyönteisesti kehittyneen myynnin ja suurenkasvupotentiaalin vaikutuksesta konserninhallitus hyväksyi noin 70 miljoonaneuron arvoisen investointiohjelman uudenlihavalmistetehtaan ja logistiikkakeskuksenrakentamiseksi Pietariin. Jo aikaisemminpäätettiin investoida noin viisi miljoonaaeuroa nykyisen päätehtaan kapasiteetin nostamiseen.Uudet tuotantolaitokset valmistuvatlogistisesti erinomaiseen paikkaan Gorelovoon,noin 20 kilometriä Pietarin keskustasta.Investoinnin ansiosta Pit-Productintuotantokapasiteetti kaksinkertaistuu nykyisestä.Uudet tuotantolaitokset otetaankäyttöön vuoden 2008 loppuun mennessä.Vuosi 2007: parempaakannattavuutta ja alueellista kasvuaVuonna 2007 Atria-konsernin kasvunäkymätVenäjällä ovat hyvät. Pit-Productin edustamientuotteiden kokonaismarkkinan odotetaankasvavan määrällisesti vähintään viisi prosenttiaja arvoltaan noin 15 prosenttia. (4 Inflaatioksiarvioidaan kahdeksan prosenttia.4)Lähde: ACNielsen, 2006ATRIA VENÄJÄN JABALTIAN YHTIÖTOOO Pit-Product• Atria Yhtymä Oyj:n venäläinentytäryhtiö.• Yhtiön päätuotteita ovat erilaisetlihavalmisteet, erityisesti makkarat jaleivänpäälliset• Tuotantolaitokset sijaitsevatPietarissa ja Sinyavinossa.AS Valga Lihatööstus• Atria Yhtymä Oyj:n virolainentytäryhtiö.• Yhtiön päätuotteet ovat liha,makkarat ja leivänpäälliset.• Tuotantolaitos sijaitsee Valgassa.UAB Vilniaus Mesa• Atria Yhtymä Oyj:n liettualainentytäryhtiö.• Yhtiön päätuotteet ovat makkarat jaleivänpäälliset.• Tuotantolaitos sijaitsee Vilnassa.21

ATRIA VENÄJÄ JA BALTIALiikevaihto, Atria Venäjä ja Baltiamilj. EUR150120906030Liikevaihto, Atria Venäjämilj. EUR7560453015Liikevaihto, Atria Baltiamilj. EUR504030201002004 2005 (* 200602005 200602004 2005 (* 2006*)AS Valga Lihatööstus konsernissa01/05 lähtien, Pit-Productkonsernissa 10/05 lähtien*)AS Valga Lihatööstuskonsernissa 01/05 lähtienMENESTYSYkkössijalle kuluttajienmielessäKymmenvuotias Pit-Product tunnetaanmarkkina-alueellaan innovatiivisena yrityksenä,mikä edellyttää jatkuvasti uusienmakujen, tuoteryhmien ja pakkaustyyppienlanseerausta. Viime vuonna markkinajohtajatoi Pietarin markkinoille kaksipaikallisiin makutottumuksiin sopivaa,korkean hintaluokan uutuustuotteitakeitetyn ja palvatun makkaran ystäville.Pit-Product aloitti viime vuonnamerkittävät panostukset brandinsa jatunnettuutensa vahvistamiseksi. Vuonna2007 työ jatkuu sekä tuotemerkin uudistamisellaettä markkinoinnin tehostamisella.Tavoitteena on markkinajohtajuudenlisäksi päästä lihvalmistetuotteissaykkössijalle kuluttajien mielessä.Pit-Product pyrkii säilyttämään hyvänkasvuvauhdin, ja kasvua haetaan myös Pietarinalueen ulkopuolelta. Kasvun kohteinaovat suurimmat kaupungit, ensi sijassaMoskova. Kannattavuuttaan yritys pyrkiiparantamaan tuotannon järjestelyjen ja lisävolyyminavulla, ja tälle vuonna 2006 hyväksytytinvestoinnit luovatkin hyvät edellytykset.Kannattavuuden parantamiseenyhtiö pyrkii myös uusien, parempikatteistentuotteiden ja tuoteryhmien avulla. Oikeidentuoteryhmävalintojen varmistamiseksiyritys lisää merkittävästi kuluttajatutkimuspanostustaan.Panostukset ovat osa vuonna2007 jatkuvaa integraatioprosessia, jossaPit-Productin kilpailukykyä pyritään lisäämäänatrialaisilla toimintamalleilla.ATRIA BALTIAAtria Baltia -liiketoiminnassa Virossa jaLiettuassa myynnin kasvu kuudella prosentillaei riittänyt markkinaosuuksien säilyttämiseen.Konsernin edustamien tuotteidenmarkkinaosuus vähittäiskaupassa Virossaoli kahdeksan prosenttia ja Liettuassa noinkolme prosenttia. (5 Markkinat kasvoivatsekä määrällisesti että arvoltaan noin 15prosenttia.Volyymikasvun ohella kannattavuuskehitysoli epätyydyttävä. Voimakkaanhintakilpailun ja ajoittaisten raaka-aineensaatavuusongelmien lisäksi tuloskehitystäheikensi erityisesti UAB Vilniaus Mesanhaltuunottoon edelleen liittyneet kertaluonteisetkulut.Yksittäisistä investointikohteista merkittävinoli noin neljän miljoonan euron panostusomaan sianlihan tuotantoon Virossa.Kaupan rakenteen muutostrendi Virossaja Liettuassa oli vastaava kuin Venäjällä,joskin muutosvauhdissa oli merkittäviä alueellisiaeroja.Liiketoiminnot yhdistettiinBaltian toimintojensa kannattavan kasvunturvaamiseksi ja nopeuttamiseksi Atriakonsernipäätti yhdistää Viron ja Liettuantoiminnot. Juridisesti AS Valga Lihatööstusja UAB Vilniaus Mesa säilyvät erillisinä yhtiöinä.Niiden toimitusjohtajaksi nimitettiinAtria Baltian johtaja Raimo Kirmanen,ja muukin johto-organisaatio uusittiin.Uuden organisaation avulla pyritään toimintamalliin,jolla saavutetaan merkittäviäsynergiaetuja koko Baltian alueella muunmuassa tuotannossa ja logistiikassa, markkinoinnissaja myynnissä sekä ostotoiminnassaja hallinnossa.Vuosi 2007: tulostasonmerkittävää kohentamistaAtria-konsernin keskeinen tavoite Baltianalueella vuonna 2007 on kannattavuuden225)Lähde: ACNielsen, 2006

Lihan kokonaiskulutusVenäjällä ja Baltiassa 2005kg/hlö105Ennuste lihavalmisteiden kulutuksesta Venäjälläkg/hlö505090756060 (*667181403020403020451010002006(*2010 (**02006(*2010 (**VenäjäViroLiettuaLatviaPietariMoskovaLähde: Baltic Facts, 2006. Economicaland social indicators. Estonian Institute ofEconomic Reseach.*) Arvio, ACNielsen, 2006**) Arvio, Atria-konserni, 2006*)Lähde: Atria Venäjä, 2007ITÄMEREN STRATEGIAmerkittävä parantaminen. Uusitun organisaationansiosta tähän on hyvät edellytykset.Kannattavuutta parantaa osaltaanViron ja Liettuan toimintojen päällekkäisyyksienpurkamisesta aiheutuvat henkilöstövaikutukset.Orgaanista kasvua Atria Baltia -liiketoiminnassapyritään vauhdittamaan tuntuvillapanostuksilla tuotekehitykseen jamarkkinointiin. Raaka-aineen saatavuudenja laadun turvaamiseksi vuoden 2007 aikanainvestoidaan noin viisi miljoonaa euroaomaan sianlihantuotantoon Virossa.Oikea-aikainen investointiNoin 70 miljoonan euron investointiPit-Productin uusiin tuotantolaitoksiinon markkinoiden tuottoanalyysienmukaan juuri oikea-aikainen.Kannattavan kasvun näkymät ovat hyvinmyönteiset. Investointi turvaa meilletilaus-toimitusprosessiin merkittävänkapasiteetin kasvun, joka mahdollistaamyynnin tuntuvan kasvattamisenja markkinaosuuden vahvistamisennopeasti kasvavissa tuoteryhmissä.Kannattavuuttamme parantavat myösuudet tuotteet, joilta odotamme nykyistäparempaa kannattavuutta. Uusi kapasiteetti luo meille edellytykset etenemiseenPietarin lisäksi myös Venäjän muissa miljoonakaupungeissa, kuten Moskovassa.Koko tilaus-toimitusprosessin tuottavuus paranee merkittävästi, kun logistiikka onintegroitu suoraan tehtaaseen. Tulevaisuuden lisäinvestointitarpeet liittyvät prosessienautomatisointiin, sillä myös Venäjällä palkkakustannusten nousu kiihtyy.Juha RuoholaPit-Productin toimitusjohtajaAtria-konsernin ostotoiminnoista ja investoinneista vastaava johtoryhmän jäsen23

YRITYSVASTUUVuosi 2006• Henkilöstöjohtamisen sekä ympäristöjatuoteturvallisuusjohtamisen roolejauudistettiin ja resursseja vahvistettiin.• Henkilöstön kehittämisen pääpaino oliammattiosaamisen ja työturvallisuudenedistämisessä.• Konserni saavutti keskeisetympäristötavoitteensa, ja Suomessaaloitettiin uusi kolmivuotinenohjelmakausi.Atria-konsernin siirtyminen uuteentoimintamalliin selkiytti ja vahvistihenkilöstötoimintojen sekäympäristö- ja tuoteturvallisuustoimintojenroolia yrityksen vastuullisen toiminnan keskeisinäulottuvuuksina.Siirtyminen maakohtaisista organisaatioistakonsernin yhteiseen toimintamalliinvauhditti merkittävästi prosessia, jolla konserniharmonisoi toimintojen suunnittelu-,seuranta- ja raportointijärjestelmiä. Järjestelmienyhtenäistämisen avulla pyritäännopeuttamaan konsernitason päätöksentekoaja parantamaan liiketoiminta-alueidenoperatiivista tehokkuutta. Tavoitteena onmyös Atria-konsernin yritysvastuuraportoinninkehittäminen yrityksen keskeisillesidosryhmille.Harmonisointiprosessin toteuttamiseksikonserni vahvisti toimenpiteen edellyttämiäresursseja. Henkilöstötoimintojen kehittämiseksikonserniin perustettiin uusihenkilöstöjohtajan vakanssi. Ympäristöasioidensekä tuoteturvallisuuden ja toiminnanlaadun raportoinnin kehittämiseksi perustettiinSafe Atria Quality -ryhmä, johonkuuluu edustaja kultakin liiketoimintaalueeltaja jota johtaa konsernin laatu- jatuoteturvallisuusjohtaja.HENKILÖSTÖVASTUUAtria-konsernin henkilöstöpolitiikan keskeisintehtävä on tukea konsernin strategisiaja liiketoiminnallisia tavoitteita.Henkilöstötoimintojen kehittämisen arvoperustanaon yhtiön tuloksellisuuden ja edelläkävijyydentavoite. Tämän yhtiö pyrkiisaavuttamaan osaavan, kansainvälisen henkilöstönja alansa parhaan organisaationavulla.Henkilöstönsä kehittämisessä konsernipanosti erityisesti ammatilliseen koulutukseen,työssä kehittymiseen, urasuunnitteluunja työturvallisuuteen. Myös konserninuuden henkilöstöstrategian suunnittelu jasitä tukevien maakohtaisten strategioidenluominen saatettiin alulle. Työ jatkuu henkilöstötoimintojenpäätavoitteena vuonna2007.Atria SuomiAtria-konserni tukee henkilöstön kehittymistäyhtiön sisällä osana johtamiskulttuuriaan.Henkilökohtaisen urasuunnittelun tukemiseksiAtria Oy:ssä toteutettiin laajahenkilöstön resurssikartoitus. Lähes 150:lleesimiehelle ja asiantuntijalle tehdyt resurssikartoituksettukevat hyvin yhtiön ura- jakoulutussuunnitelmien tekemistä ja antavatpohjan jatkuvalle kehittymiselle.Konserni jatkoi Suomessa omiin tarpeisiinsaräätälöityä tekniikan erikoisammattitutkintoa(TEAT:ia), ja koulutukseenosallistui 30 henkilöä. Lihanleikkaajien oppisopimuskoulutuskäynnistettiin kolmivaiheisena,ja kaksivuotisessa ammattitutkintoontähtäävässä koulutuksessa on yhteensäyli 40 atrialaista. Työnopastuskou-24

Atria-konsernin henkilöstömääräKonsernin henkilöstömäärä vuonna 2006 olikeskimäärin 5 740.3.2.4.1.1. Atria Suomi ..................41 %2. Atria Ruotsi .................21 %3. Atria Venäjä ..................27 %4. Atria Baltia ...................12 %Henkilöstö keskimäärinhenkilöä25002000150010005000SuomiRuotsiVenäjä (**)Pit-Product konsernissa 10/2005lähtienBaltia20052006Naisten ja miesten osuudet (*henkilöä500040003000200010000SuomiRuotsiVenäjäBaltiaAtria-konsernin ikärakenne (*henkilöä5004003002001000SuomiRuotsiVenäjäBaltiaalle 20*)henkilöstötilanne 31.12.2006NaisetMiehet20–2425–2930–3435–3940–4445–4950–5455–59yli 59*)henkilöstötilanne 31.12.2006lutuksen suoritti noin 20 henkilöä ja työsuojelukoulutukseenosallistui noin 40henkilöä. Tämän lisäksi henkilöstölle tarjottiinmuun muassa kieli-, esimies- jaasiakaspalvelukoulutusta.Työhyvinvointia parannettiin esimerkiksivajaakuntoisten työntekijöiden työroolejakehittämällä. Nurmon tehtaalla aloitettiinmyös työterveyshuollon työnkuvaustenja työsuojelun riskinarviointien uudistaminen.Atria RuotsiKonserni panosti Ruotsissa osaamisen kehittämiseenkäynnistämällä esimiesten ja tiiminvetäjienkehityskeskustelukoulutuksen.Koko kehityskeskusteluprosessi on uusittu,ja tavoitteena on käydä Atria Sverige AB:nkaikilla osastoilla sekä osastokohtaiset ettähenkilökohtaiset kehityskeskustelut. Niidenpohjalta muodostetaan kattavat henkilöstönkehittämissuunnitelmat.Konserni investoi myös työturvallisuuteen.Laajaan työympäristön kehittämisprojektiinja siihen liittyvään koulutukseenosallistuivat tuotannon kaikki esimiehetja tiiminvetäjät. Koulutus sisälsi yhteistenpelisääntöjen laadinnan lisäksi riskienarviointisuunnitelmanja toiminnan seurantajärjestelmänkehittämisen.Atria Venäjä ja BaltiaAtrian Venäjän tuotantolaitoksessa Pit-Productissakonserni järjesti henkilöstökoulutustamuun muassa laadunhallintaan,logistiikkaan ja työturvallisuuteen liittyen.Henkilöstölle tarjottiin myös kielikoulutusta.Tuotannon työntekijöiden osaamistasovarmistettiin puolivuosittaisilla ammattitaitoarvioinneilla.Atrian Baltian tuotantolaitoksilla Virossaja Liettuassa konserni suuntasi henkilöstölleerityisesti tuoteturvallisuuteen, -teknologiaanja -laatuun liittyvää koulutusta.Suuri osa toimihenkilöistä paransi kielitaitoaanenglannin kielen kursseilla.YMPÄRISTÖVASTUUEkologisen ympäristön huomioonottaminenja ympäristökuormituksen vähentäminenovat oleellinen osa Safe Atria Quality-johtamista. Tämä kattaa tuotteiden turvallisuuden,terveellisyyden, helppokäyttöisyydenja ympäristövaikutukset niidenkoko elinkaaren ajalta. Konsernin noudattamanympäristöpolitiikan onnistuminennähdään yrityksen keskeisenä toiminnanja menestymisen edellytyksenä. Politiikkaedellyttää tuottavuuden, kannattavuudenja ympäristöasioiden hoidon jatkuvaa parantamista.Ympäristövastuussaan Atria-konserni onsitoutunut useisiin kansallisiin ja kansainvälisiinsäädöksiin, jotka liittyvät elintarvikkeidentuotantoon ja jakeluun yleensä sekäerityisesti hygieniaan ja ympäristönsuoje-25

YRITYSVASTUUSähkönkulutusVedenkulutusKaatopaikkajäteMWh/tuotantotonni0,55,0m 3 /tuotantotonni15kg/tuotantotonni0,44,0120,33,090,22,060,11,0302002 2003 2004 2005 200602002 2003 2004 2005 200602002 2003 2004 2005 2006ToteutunutTavoiteToteutunutTavoiteToteutunutTavoiteMEIDÄN ATRIUMKonsernin henkilöstölehtiyhdistääStrategiansa jalkauttamiseksi ja sisäisentiedonkulun avoimuuden lisäämiseksiAtria-konserni perusti kesällä 2006konsernin yhteisen henkilöstölehden,Meidän Atriumin. Lehden keskeisenätavoitteena on sitouttaa henkilöstökonsernin yhteisiin tavoitteisiin, auttaahenkilöstöä hahmottamaan kokonaiskuvaakonsernista ja luoda yhteenkuuluvuudentunnetta liiketoiminta-alueiden välille.Kolme kertaa vuodessa ilmestyvä lehtijulkaistaan konsernin kaikilla viidelläkielellä ja jaetaan jokaiselle työntekijälle.Konsernin ajankohtaisia asioita käsittelevälehti on saanut myönteisen vastaanoton.luun. Yhtiö on sitoutunut myös kansainvälisenkauppakamarin ICC:n Elinkeinoelämänkestävän kehityksen peruskirjaan.Virallisten sitoumusten ohella Atriakonserninvastuullista ympäristötoimintaavarmentavat sen omat järjestelmät. Näistäkeskeiset ovat Atria Suomen toiminnankattavat Laatujohtaminen (ISO 9001 -sertifiointivuodesta 1995), Ympäristöjohtaminen(ISO 14001 -sertifiointi vuodesta1996) ja Tuoteturvallisuusjohtaminen (Viranomaishyväksyntävuonna 1995). Ympäristöjohtamisensertifiointi kattaa myöskonsernin Ruotsin toiminnot. Muilla liiketoiminta-alueillaympäristöasioissa pyritäänvastaavaan tasoon ottaen huomioon kansallisetsäädökset.Konserni on määritellyt toimintojensa,tuotteidensa ja palvelujensa aiheuttamatympäristövaikutukset ja -näkökohdat. Näistätärkeimmät ovat energiankäyttö, vedenkäyttö, jäteveden aiheuttama hapen kulutussekä yhdyskuntajäte. Keskeiset ympäristömittaritovat energian- ja vedenkulutuksensekä kaatopaikkajätteen ja pakkausmateriaalienmäärä tuotettua tuotetonniakohden.Vuonna 2006 konserni aloitti Suomessauuden ympäristöohjelmakauden, joka ulottuuvuoteen 2008 saakka. Edellinen, vuonna2005 päättynyt ohjelmakausi oli viiden vuodenpituinen. Tämän ohjelmakauden loppuraporttinatoimiva Ympäristövuosi 2005 -selontekoon tilattavissa konserniviestinnästä(yhteystiedot sivulla 76).Uudelle ohjelmakaudelle konserni onasettanut kuusi ympäristöpäämäärää:- energian ja luonnonvarojen käytönvähentämisen- jätteen määrän ja jäteveden aiheuttamankuormituksen vähentämisen, lajitteluntehostamisen sekä jätteen uusien hyötykäyttömahdollisuuksienkartoituksen- ympäristöhaitallisten aineiden käyttöturvallisuudenmaksimoinnin- työntekijöiden ja yhteistyökumppaneidenympäristötietouden lisäämisen- alkutuotannon ympäristövaikutustentiedostamisen- kuljetusten ympäristövaikutustenmerkityksen tunnistamisen.Konkreettisiksi ympäristötavoitteiksi kolmivuotiskaudellemääriteltiin veden ja energiankulutuksen sekä kaatopaikkajätteenvähentäminen kahdella prosentilla. Lämpöenergiankäyttöä on määrä tehostaa kahdellaprosentilla. Tavoiteindikaattorina onmyös jäteveden orgaanisen kuormituksenilmaiseva BOD 7-arvo, jonka tulee olla ympäristöluvanmukainen.TUOTETURVALLISUUSVASTUUAtria-konsernin tuotteiden turvallisuus jamikrobiologinen laatu perustuvat viranomaishyväksyttyihinomavalvontasuunnitelmiin,jotka kattavat raaka-aineet, tuotan-26

Pakkausmateriaalittonnia/tuotantotonni0,0200,0160,0120,0080,0040,0002002 2003 2004 2005 2006Toteutunutkg/tuotantotonni5,04,03,02,01,00Jäteveden kuormitus BHK 7kg2002 2003 2004 2005 2006ToteutunutTavoite vaihteleeeri toimipaikoissaympäristölupamääräystenmukaisestiEkotehokkuus (*Ympäristöindikaattoritsuhteutettuna liikevaihtoon2002 2003 2004 2005 2006SähkönkulutusMWh/1 000 EUR 0,31 0,26 0,24 0,24 0,23Vedenkulutusm 3 /1 000 EUR 3,18 3,22 2,90 3,09 2,90Kaatopaikkajätekg/1 000 EUR 6,26 4,67 3,97 4,10 3,98Pakkausmateriaalittonnia/1000 EUR 0,012 0,018 0,011 0,012 0,014Jäteveden kuormitusBHK 7kg/1 000 EUR 3,41 3,83 3,23 2,45 2,14*)Luvut Atria Yhtymä Oyj:n Suomen tuotanto-laitoksistatoprosessit ja jakeluketjut. Suunnitelmatperustuvat HACCP (Hazard analysis andcritical control point) -järjestelmän mukaiseenriskienhallintaan. Viranomaishyväksyntöjenja säännöllisten auditointienkautta varmistetaan, että suunnitelmat vastaavatalan uusinta lainsäädäntöä, tuoteturvallisuusstandardejaja muun muassakansainvälisen kaupan vaatimuksia.Vuonna 2006 konserni aloitti osana SafeAtria Quality -johtamista tuoteturvallisuuttakoskevan harmonisointityön. Konkreettisenatavoitteena on Atria-konserninkaikkia liiketoiminta-alueita koskevan tuoteturvallisuusohjeistonlaatiminen. Senavulla kukin yksikkö voi kehittää edelleenomia, kansalliset määräykset ja standardithuomioonottavia turvallisuuskäytäntöjä.Konsernin tavoite on toimia yhtenä tuoteturvallisuusosaamisenja laadun kehittämisenjohtavana yrityksenä toimialallaan.ITÄMEREN STRATEGIATuoteturvallisuus onkilpailukyvyn keskeinen tekijäAtria-konserni tarjoaa kuluttajilleja asiakkailleen laadukkaita,hyvänmakuisia ja turvallisia tuotteitakaikilla liiketoiminta-alueillaan.Tuoteturvallisuus on yksi yhtiön keskeisiäpainopistealueita, johon panostammesekä paikallisesti että konsernitasolla.Atria-konserni on aktiivisesti kehittänythygieniaan ja tuoteturvallisuuteen liittyvääosaamistaan. Tuotantolaitoksemme sijaitsevatItämeren alueella Suomessa, Ruotsissa,Virossa, Liettuassa ja Venäjällä, ja olemmejoutuneet huomioimaan näiden maiden lainsäädännön vaatimukset toiminnassamme.Konsernin yhä kansainvälistyessä olemme myös hyödyntäneet kussakin maassa luotujavahvuuksia siirtämällä parhaita käytäntöjä maasta toiseen. Esimerkiksi vuonna 2007harmonisoimme omavalvontaa, yhtenäistämme raportointia ja kehitämme yhteisiätoimintamalleja tavoitteenamme koko konsernin kattava ”Turvallinen Atria-laatu”.Tuoteturvallisuudesta huolehtiminen ja sen osaamiseen panostaminen onyksi Atria-konsernin elinehto. Elintarviketuotannon uhkana ovat erilaiseteläintaudit, mikrobiologiset vaarat sekä elintarvikkeiden puhtauteen liittyvätkysymykset, joihin voidaan vastata vain osaamisella. Tuoteturvallisuus onkonsernimme nykyisen ja tulevan kilpailukyvyn keskeinen tekijä.Merja LeinoAtria-konsernin laadusta ja tuoteturvallisuudesta vastaava johtoryhmän jäsen27

TUOTEKEHITYS JA MARKKINOINTI28YHTEINEN ILMEOsana uuteen toimintamalliinsiirtymistä Atria-konserni ottikäyttöön yhtenäisen konserni-ilmeenkaikilla liiketoiminta-alueillaan.Kuluttajamarkkinoinnissa konsernijatkaa nykyistä tuotemerkkistrategiaansa,jonka mukaisesti kullakin maayhtiölläon omat tuotemerkkinsä.Vuosi 2006• Atria-konsernin tuotteiden markkinaasematvahvistuivat kaikilla tärkeimmilläliiketoiminta-alueilla.• Omat tuotemerkit kasvoivat tuntuvastimarkkinoiden keskimääräistä kasvuaenemmän Suomessa ja Ruotsissa.• Kuluttajatutkimusten ja uusienmarkkinointikäytäntöjen käyttöönottoeteni suunnitelmien mukaan Atria Baltiaja Venäjä -liiketoiminta-alueella.Tuotekehitys- ja markkinointitoimintojenmerkitys Atria-konserninkeskeisenä kilpailutekijänäkasvoi. Toimintoja organisoitiin uudelleenkonsernin kansainvälisen toimintamallinmukaisiksi, ja niiden resursseja vahvistettiin.Tämä loi hyvät edellytykset kehittämistyölle,jolla tuotekehitystä ja markkinointia pyritäänsoveltuvin osin yhdenmukaistamaankonsernin eri liiketoiminta-alueilla. Tällaisiaosia ovat muun muassa kuluttajatutkimukset,jakelutie- ja kuluttajamarkkinoinninsuunnittelu sekä tuoteryhmäkohtaistenmarkkinointityökalujen luominen.Oikein suunnattuja panostuksiaMyynti- ja markkinaosuusluvuilla mitatenAtria-konsernin tuotekehitys- ja markkinointipanostuksetolivat oikein suunnattujaja tuloksellisia. Voimakkainta myynnin kasvuoli Atria Venäjän liiketoiminta-alueella,jossa viiden prosentin kasvu siivitti konsernin25 prosentin markkinaosuuteen edustamissaantuoteryhmissä Pietarin konseptoidussavähittäiskaupassa. (1 Myös Suomessakonsernin markkinajohtajuus vahvistui: senkokonaismarkkinaosuus vähittäiskaupassaoli lähes 30 prosenttia. (2 Atria Ruotsinalueella konsernin markkinaosuus vähittäiskaupassakohentui vain hieman, kuntaas Atria Concept AB:n Sibylla is Inside-tuotemerkin kansainvälinen kasvu oli merkittävää.(3 Atria Baltian alueella tuoteryhmienja -merkkien kehitystyötä tehostettiintuntuvasti, joskaan markkinaosuudet eivätkehittyneet odotusten mukaisesti.Konsernin kahdella kilpailluimmallatoiminta-alueella, Suomessa ja Ruotsissa,panostukset omiin tuotemerkkeihin osoittautuivaterityisen menestyksellisiksi. SuomessaAtria-tuotemerkillä myytyjen tuotteidenmenekki kasvoi liki 15 prosenttia,1-5)Lähde: ACNielsen, 2006.

Liha-alan tuotemerkkien/yritysten markkinoinnin vaikutuslukuja SuomessaKokeillut valmistajan tuotettaKäyttänyt valmistajan tuotetta kuukauden aikana%:a vastaajista100%:a vastaajista1009492 9290808079 606660497040Atria-konsernin tutkimus- jatuotekehitysmenotmilj. EUR7,47,27,06,860020120Atria HK Saarioinen Pouttu Atria HK Saarioinen Pouttu6,602004 2005 200620032004200520062003200420052006Lähde: TNS gallup: Kattomerkkitutkimus, 2006Lähde: TNS gallup: Kattomerkkitutkimus, 2006ITÄMEREN STRATEGIA45 miljoonaa haastettakun markkinoiden kokonaiskasvu jäi noinviiteen prosenttiin. (4 Ruotsissa Lithellsmerkinmenestys puolestaan oli kaksinkertainenverrattuna kaikkien tuotemerkkiennoin viiden prosentin kasvuun. (5Paras kuluttajatuntemusAtria-konserni on määritellyt yhdeksi strategiseksiylivoimatekijäkseen toimialan parhaankuluttajatuntemuksen. Tätä vahvistaakseenkonserni seuraa kuluttajien käyttäytymistäuseilla eri tutkimuksilla. Näidenosuus konsernin tuotekehityspanostuksistaon hyvin merkittävä. Tutkimuksia tekevätulkopuoliset ja riippumattomat tutkimuslaitokset.Tuoteryhmistä tehdään säännöllisestiperustutkimuksia, joissa selvitetään tuotteidenvalintaperusteita, merkkipreferenssejäsekä kuluttajien kokemuksia ja odotuksiatuotteista. Myös uusien tuotteiden konseptejasekä uusia, kullekin vähittäiskauppaketjulleerikseen räätälöityjä yhteistyömallejatestataan perusteellisesti ennen niidenhyväksymistä.Atria-konsernin kotimarkkina-alueella,Itämeren alueella ja Venäjällä, on yhteensänoin 45 miljoonaa kuluttajaa. He edustavatkuutta eri valtiota, kansallisuutta jakulttuuria, joissa muun muassa kaupanrakenne, kulutus- ja ruokailutottumukset sekäkulutukseen käytettävissä oleva varallisuuspoikkeavat hyvinkin paljon toisistaan.Näiden 45 miljoonan kuluttajan osto- jaruokailutottumusten tunteminen –ja erityisesti niiden ennakoiminen –on Atria-konsernin kansainvälisenmenestyksen keskeisin haaste. Yhtiö vastaahaasteeseen entistä merkittävämmillä investoinneilla kuluttajatutkimuksiin. Niidenavulla konserni tekee päätökset kullekin toiminta-alueella parhaiten soveltuvastajakelutiestä sekä tuoteryhmä- ja tuotemerkkistrategiasta. Konsernilla on hyvinvahva kokemus Suomessa toteutetusta tutkimustyöstä, jonka parhaat käytännötsiirretään nyt muille toiminta-alueille. Vaikka tutkimusinvestointien lähiajanpainopiste on selvästi Atria Venäjän alueella, konserni panostaa myös Ruotsissatutkimuskäytäntöjen kehittämiseen ja hyödyntämiseen aiempaa enemmän.Pasi LuostarinenJohtajaAtria-konsernin tuotekehityksestä ja markkinoinnista vastaava johtoryhmän jäsen29

KANSAINVÄLINEN KONSERNIAtria-konserni tähtää johtavaksikansainväliseksi yritykseksi lihanjalostuksessaja ateriaratkaisuissaItämeren alueella. Itämeren strategiansamukaisesti yhtiö on laajentanuttoimintaansa johdonmukaisesti uusillemarkkina-alueille viimeksi kuluneenvuosikymmenen ajan.Voimakas kansainvälistyminen edellyttäävahvaa jalansijaa myös Suomessa,joka on konsernin suurin yksittäinenliiketoiminta-alue. 104-vuotias Atriakonsernionkin investoinut kotimaantoimintojensa jatkuvaan kehittämiseenkansainvälistymisen rinnalla.104-vuotiaat juuret1903 Kuopion Karjanmyyntiosuuskunta(KKO) perustetaan. Atria-konserninhistoria saa alkunsa.1910 KKO ostaa makkaratehtaan, jaensimmäiset Atrian makkaratvalmistetaan.1938 Nimeksi Savo-KarjalanOsuusteurastamo.1956 Nimeksi Lihakunta. Toimintakattaa myös teollisuuden ja kaupan.1972 Lihakunnan ja Karjapohjolanfuusio. Toiminta laajenee Pohjois-Suomeen.1975 Lihakunta ostaa Pohjolan Liha Oy:n.1981 Lihakunta hankkii omistukseensaosan Osuustukkukaupanlihasektorista.1988 Lihapolar Oy perustetaan. Sehuolehtii kaikesta tuotannollisestatoiminnasta, myynnistä jamarkkinoinnista.1914 Itikka perustetaan Seinäjoella.Toinen Atria-konsernia edeltäneistäperustajaosuuskunnista saa alkunsa.1917 Itikka rakentaa makkaratehtaan.1937 Ensimmäiset atrialaiset valmisruuattulevat myyntiin.1975 Itikka ostaa Maan Liha Oy:n osakeenemmistön.1981 Itikka hankkii omistukseensa osanOsuustukkukaupan lihasektorista.1985 Itikka ostaa OK-Liha Oy:n.1988 Itikka Lihabotnia Oy perustetaan.Kaikki teollinen ja kaupallinentoiminta hankintaa ja eläinvälitystälukuun ottamatta siirretääntytäryhtiölle, Itikka Lihabotnialle.1990 Lihapolar Oy ja Itikka Lihabotnia Oy fuusioituvat.1991 Itikka-Lihapolar aloittaa toimintansa.Yhtiö hankkii omistukseensa Osuuskunta Pohjanmaan Lihan ja listautuu pörssiin1994 Nimeksi Atria Oyj. Yhtiö listautuu Helsingin pörssiin.1992–1996 Toimintoja keskitetään voimakkaasti kolmeen toimipisteeseen.Kansainvälisen kasvunvuosikymmenSuomessa1996 Nurmon valmisruokatuotantoa tehostetaan.1999 Forssalainen Liha ja Säilyke Oy hankitaan osaksi konsernia.2000 Uusi logistiikkakeskus valmistuu Nurmoon.2001 Lihan hankinta- ja neuvontayhtiö A-Tuottajat Oy perustetaan yhteistyössäosuuskunta Pohjanmaan Lihan kanssa. Atria Oy:n logistiset toiminnot yhtiöitetäänA-Logistiikka Oy:ksi2002 Siipikarjantuotannolle rakennetaan Nurmoon lisäkapasiteettia.2003 Konsernin emoyhtiön nimeksi Atria Yhtymä Oyj.2004 Liha ja Säilyke Oy:n uusi logistiikkakeskus valmistuu Forssaan. Atria Oy laajentaaedelleen valmisruokatoimintaansa, kun uusi Home Meal Replacement -tuotteitavalmistava yksikkö avataan Karkkilassa.2006 Nurmon tehtaalla otetaan käyttöön yksi Euroopan nykyaikaisimmistasikateurastamoista. Liha ja Säilyke Oy:n ja Atria Oy:n päällekkäisiä toimintojaorganisoidaan uudelleen.2007 Nurmon logistiikkakeskuksen laajennus valmistuu.30

Atria-konsernintuotantolaitoksetATRIA SUOMI1 Nurmo2 Karkkila3 Kauhajoki4 Kuopio5 Forssa3 14ATRIA RUOTSI6 Sköllersta7 Malmö8 Tukholma521211ATRIA VENÄJÄ JA BALTIA9 Vilna10 Valga11 Pietari12 Sinyavino681079Atria-konserninkotimarkkina-alueella,Itämeren alueella jaVenäjällä, on yhteensä noin45 miljoonaa kuluttajaa.Itämeren alueellaRUOTSILIETTUAVIROVENÄJÄ1997 Atria Oyj ostaaruotsalaisen Lithells AB:n.2002 Yhtiö ostaa ruotsalaisenSamfood AB:nliiketoiminnat osaksiLithells AB:tä.2006 Konsernin ruotsalainenelintarviketukkuliikeSvensk Snabbmatför Storkök AB ostaakaikki Matgruppen förStorkök i Norr AB:ntukkuliikkeet.2003 Atria-konserni laajentaatoimintaansa Itämerenalueella ostamallaliettualaisen UABVilniaus Mesan.2004 Yhtiö rakennuttaaVilnaan uudentuotantolaitoksen.2005 Konserni vahvistaaasemaansa Baltiassaostamalla virolaisen ASValga Lihatööstusin.2006 Atria-konsernin Viron ja Liettuan liiketoiminnoistamuodostetaan yksi yhteinen Baltian liiketoiminta.2005 Atria-konsernialoittaa toimintansaVenäjällä hankkimallaomistukseensapietarilaisen OOO Pit-Productin.2006 Yhtiö päättäärakennuttaa Pietariinlogistiikkakeskuksenja uudenlihavalmistetehtaan.31

YHTIÖKOKOUSKUTSUAtria Yhtymä Oyj:n osakkeenomistajat kutsutaan varsinaiseen yhtiökokoukseen,joka pidetään torstaina 3. toukokuuta 2007 alkaenkello 14.00 Kuopiossa, osoitteessa Ankkuritie 2, 70460 Kuopio.Yhtiökokouksessa käsitellään seuraavat asiat:1. Yhtiöjärjestyksen 16 §:n mukaan varsinaiselleyhtiökokoukselle kuuluvat asiat2. Hallituksen ehdotus hallituksen valtuuttamiseksipäättämään osakeanneistaHallitus ehdottaa osakeantivaltuutusta alla esitettävin tavoin. Ehdotettuvaltuutus korvaisi 3.5.2007 saakka voimassa olevan uusmerkintävaltuutuksen.Hallitus ehdottaa, että yhtiökokous valtuuttaa hallituksen päättämäänyhdestä tai useammasta osakeannista, jossa voidaan antaaenintään yhteensä 10 000 000 kappaletta yhtiön 1,70 euron nimellisarvoisiauusia A-osakkeita. Osakeannissa yhtiön osakepääomaaon korotettava vähintään annettavien osakkeiden nimellisarvon yhteenlasketullamäärällä.Hallituksen osakeantivaltuus koskee maksullista osakeantia.Osakeanti voi olla myös suunnattu, jos siihen on yhtiön kannaltapainava taloudellinen syy.Hallitus valtuutetaan päättämään kaikista osakeannin ehdoista.Valtuutuksen ehdotetaan olevan voimassa viisi vuotta yhtiökokouksenvaltuutuspäätöksestä lukien.3. Hallituksen ehdotus hallituksen valtuuttamiseksipäättämään rahastokorotuksistaHallitus ehdottaa, että yhtiökokous valtuuttaa hallituksen päättämäänyhdestä tai useammasta rahastokorotuksesta, joilla voidaankorottaa osakepääomaa enintään 850 000 eurolla.Valtuutuksen ehdotetaan olevan voimassa viisi vuotta yhtiökokouksenvaltuutuspäätöksestä lukien.4. Hallituksen ehdotus yhtiöjärjestyksen muuttamiseksiSyyskuun 2006 alusta voimaan tulleen uuden osakeyhtiölain vuoksihallitus ehdottaa, että nykyinen yhtiöjärjestys korvataan uudellayhtiöjärjestyksellä. Muutosten pääasiallinen sisältö on seuraava:• Vähimmäis- ja enimmäispääomaa koskeva 3 § poistetaan. Osakkeidenvähimmäis- ja enimmäismäärää koskevat määräyksetpoistetaan 5 §:stä.• Hallintoneuvostoa koskevasta 9 §:stä poistetaan määräys siitä,että hallintoneuvosto ottaa ja erottaa toimitusjohtajan ja toimitusjohtajansijaisen sekä määrää heidän palkkaetunsa. Toimitusjohtajaakoskevasta 10 §:stä poistetaan maininta siitä, että toimitusjohtajaon hallintoneuvoston nimittämä.• Varsinaisia nimenkirjoitusoikeuksia koskevan 11 §:n sanamuotoamuutetaan siten, että siinä määritetään uuden osakeyhtiölainmukaisesti oikeus edustaa yhtiötä toiminimen kirjoittamisoikeuksiensijasta.• Tilikautta koskeva 14 § poistetaan.• Yhtiökokousten pitopaikkaa, kokouskutsua ja ennakkoilmoittautumistakoskevan 15 §:n lakiviittaus muutetaan uuden osakeyhtiölainmukaiseksi.• Poistettujen yhtiöjärjestysmääräysten johdosta yhtiöjärjestyksennumerointi muuttuu 4–15 §:ien osalta.Tilinpäätösasiakirjat ja hallituksen ehdotuksetTilinpäätöstä koskevat asiakirjat ja hallituksen edellä kohdissa 2, 3ja 4 mainitut ehdotukset liitteineen ovat osakkeenomistajien nähtävinä26.4.2007 alkaen yhtiön Seinäjoen konttorista, osoite Vaasantie1, 60100 Seinäjoki, ja yhtiön konttorissa Kuopiossa, osoiteAnkkuritie 2, 70460 Kuopio sekä yhtiön Internet-sivuilla osoitteessawww.atria.fi. Jäljennökset mainituista asiakirjoista lähetetäänosakkeenomistajalle, joka sitä pyytää.Osallistuminen ja ilmoittautuminen yhtiökokoukseenOikeus osallistua yhtiökokoukseen on osakkeenomistajalla, joka on23.4.2007 merkitty osakkeenomistajaksi Suomen ArvopaperikeskusOy:n ylläpitämään yhtiön osakasluetteloon, ellei laista muutajohdu.Osakkeenomistajan on saadakseen osallistua yhtiökokoukseenilmoittauduttava yhtiölle viimeistään perjantaina 27.4.2007 kello16.00. Ilmoittautuminen voi tapahtua kirjallisesti osoitteella AtriaYhtymä Oyj, Liisa Liukku, PL 900, 60060 ATRIA, tai puhelimitsenumeroon (06) 416 8306 tai sähköpostilla liisa.liukku@atria.fi,mainittuun määräaikaan mennessä. Kirjeen on oltava perillä ennenilmoittautumisajan päättymistä. Mahdolliset valtakirjat pyydetääntoimittamaan ilmoittautumispaikkaan ilmoittautumisajankuluessa.TilintarkastajatOsakkeenomistajat, joilla on yhtiön osakkeista ääntenenemmistö,ovat ilmoittaneet yhtiölle aikovansa ehdottaa, että yhtiön nykyisettilintarkastajat KHT Pekka Loikkanen ja KHT Eero Suomelasekä varatilintarkastajat KHT-yhteisö PricewaterhouseCoopers Oyja KHT Markku Tynjälä valitaan jatkamaan seuraavan varsinaisenyhtiökokouksen loppuun asti.OsingonjakoHallitus on päättänyt ehdottaa yhtiökokoukselle, että yhtiö jakaavuodelta 2006 osinkoa 0,595 euroa osakkeelta. Ehdotuksen mukaanosinko maksetaan osakkeenomistajalle, joka on osingonmaksuntäsmäytyspäivänä merkitty Suomen Arvopaperikeskus Oy:npitämään yhtiön osakasluetteloon. Osingonmaksun täsmäytyspäiväksiehdotetaan 8.5.2007 ja maksupäiväksi 15.5.2007.Nurmo 26. helmikuuta 2007ATRIA YHTYMÄ OYJHallitus32

ANALYYTIKKOJA JA PÖRSSITIEDOTTEETAnalyytikkojaAinakin alla mainittujen välittäjäyritystenanalyytikot ovat seuranneet Atria-konserniasijoituskohteena vuoden 2006 aikana:ABN AMRO HelsinkiRauli JuvaPuh. (09) 2283 2709S-posti: rauli.juva@abnamro.comeQ Pankki OyRobert LiljequistPuh. (09) 6817 8654S-posti: robert.liljequist@eQonline.fiEvli Pankki OyjPetri AhoPuh. (09) 4766 9204S-posti: petri.aho@evli.comE. Öhman J:or Fondkommission ABLauri PietarinenPuh. (09) 8866 6024S-posti: lauri.pietarinen@ohmangroup.fiFIM Pankkiiriliike OyRobin SantavirtaPuh. (09) 6134 6354S-posti: robin.santavirta@fim.comHandelsbanken Capital MarketsMaria WikströmPuh. 010 444 2425S-posti: mawi05@handelsbanken.seKaupthing Sofi PlcPuh. (09) 478 4000Mandatum Securities LtdKalle KarppinenPuh. 010 236 4794S-posti: kalle.karppinen@mandatum.fiOpstock OyMatias RautionmaaPuh. 010 252 4408S-posti: matias.rautionmaa@oko.fiSEB EnskildaJutta RahikainenPuh. (09) 616 287 13S-posti: jutta.rahikainen@seb.fiPörssitiedotteet 2006Atria Yhtymä Oyj julkaisi vuonna 2006 yhteensä 30 pörssitiedotetta tai -ilmoitusta. Seuraavassa on esitetty niiden otsikot. Tiedotteet löytyvätkokonaisuudessaan Atria-konsernin internetsivuilta osoitteesta www.atria.fi > Tiedotteet > Pörssitiedotteet > Tiedotearkisto 2006.16.1. tiedote: Christer Åberg nimitettyLithells AB:n toimitusjohtajaksi27.1. tiedote: Atria ja HK Ruokatalosuunnittelevat yhteistyötäkalkkunaliiketoiminnassa3.2. ilmoitus: Henkilövalintoja Atrianhallinnossa27.2. tiedote: Atria Yhtymä Oyj:ntilinpäätös 1.1.–31.12.20056.4. ilmoitus: Yhtiökokouskutsu28.4. tiedote: Atria Yhtymä Oyj:nosavuosikatsaus 1.1.–31.3.20063.5. tiedote: Atria Yhtymä Oyj:nvarsinainen yhtiökokous 3.5.20069.5. tiedote: Atria Yhtymä Oyjvalmistelee suunnattua osakeantiainstitutionaalisille sijoittajille– merkintäsitoumustenvastaanottaminen alkaa 9.5.200610.5. tiedote: Atria Yhtymä Oyj:nosakeanti toteutetaan15.5. tiedote: Atria Yhtymä Oyj:nosakeannin merkinnät hyväksytty16.5. tiedote: Atria-konsernintoimintamalli uudistuu16.5. tiedote: Atria Yhtymä Oyj:nosakepääoman korotus merkittykaupparekisteriin16.5. tiedote: HSE: Atria Yhtymä Oyj:nsuunnattu anti27.6. ilmoitus: Henkilövalintoja AtriaYhtymä Oyj:n hallinnossa29.6. tiedote: Atrialle ja HKRuokatalolle yhteinenkalkkunanlihan tuotantoyhtiö17.7. tiedote: Atrian arvo-osuuksiksivaihtamattomien osakkeidenmyyminen18.7. tiedote: Atrian arvo-osuuksiksivaihtamattomat osakkeet myyty26.7. tiedote: Atria Yhtymä Oyj:nosavuosikatsaus 1.1.–30.6.200631.7. tiedote: Liha ja Säilyke Oy:n jaAtria Oy:n toimintoja yhdistetään4.9. tiedote: Svensk Snabbmat förStorkök AB vahvistaa asemaansaRuotsissa5.9. tiedote: Atria tehostaa toimintojaBaltiassa22.9. tiedote: Pit-Productin johtajavaihtuu10.10. tiedote: Seija Pietilänimitetty Atria-konserninhenkilöstöjohtajaksi25.10. tiedote: Atria rakentaaVenäjälle lihavalmistetehtaan jalogistiikkakeskuksen25.10. tiedote: Atria Yhtymä Oyj:nosavuosikatsaus 1.1.–30.9.20061.11. tiedote: Kimmo Lautanen Atriantalousjohtajaksi (CFO)28.11. tiedote: Atria tarjoaa SwedishMeatsille aitoa kumppanuutta11.12. tiedote: Atria tarkentaa 28.11.2006julkistettua tarjoustaan SwedishMeatsille ja tarjoaa vaihtoehtoistakauppahintavastikkeen jakoa jasuurempaa äänivaltaa22.12. tiedote: Atria vahvistaa otettaanarvoketjusta hankkimallaA-Tuottajat Oy:n22.12. ilmoitus: Atria Yhtymä Oyj:nosavuosikatsaukset vuonna 2007 jaennakkotiedot vuodelta 200633

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUSHallituksen toimintakertomus1.1.–31.12.2006Kansainvälisen toiminnan kehittämisen vuosiAtria-konserni toteutti merkittävän uudistuksen organisaationsa toimintamallissavuonna 2006. Konsernille perustettiin johtoryhmä.Siinä ovat edustettuina kaikki sellaiset toiminnot, jotka koskevatkoko konsernia: alkutuotanto, laatu ja tuoteturvallisuus, asiakkuudet,tietohallinto, ohjaus ja logistiikka, talous ja hallinto, ostotoiminnotja investoinnit sekä henkilöstö. Toinen keskeinen uudistus olijakaa konserni kolmeen tulosvastuulliseen liiketoiminta-alueeseen,joita ovat Atria Suomi, Atria Ruotsi sekä Atria Venäjä ja Baltia.Toimintamallin uudistamisen tarkoituksena on ollut selkeyttäätulosvastuuta, nopeuttaa päätöksentekoa ja erityisesti liittää kansainvälisettoiminnot tiiviimmin osaksi konsernistrategiaa. Uusi toimintamalliantaa paremman tuen konsernin kansainväliselle toiminnalle japarantaa liiketoiminta-alueiden operatiivista tehokkuutta.Atria Yhtymä Oyj:n hallitus julkaisi toiminnalleenasettamansa taloudelliset tavoitteet:• Liikevoitto 5 %• Omavaraisuusaste 40 %• Kansainvälisen toiminnan osuus 50 %• Oman pääoman tuotto 12 %• Osingonjako tilikauden voitosta 50 %Suomessa Atrian toimintojen kehittäminen jatkui voimakkaanaläpi koko vuoden. Heikosti kannattavan kalkkunaliiketoiminnanongelmiin haettiin ratkaisua yhdessä HK RuokataloGroup Oyj:n kanssa. Atria ja HK Ruokatalo perustivat kalkkunanlihantuotantoyhtiön, Länsi-Kalkkuna Oy:n, jonka omistus jaettiinyhtiöiden kesken tasan (50/50). Kalkkunanlihan tuotantoyhtiökäynnisti tuotannollisen toimintansa vuoden 2007 alussa. Yhteistyökoskee alkutuotantoa, teurastusta ja leikkuuta.Atrian tytäryhtiö A-Rehu Oy tiivisti yhteistyötä Altia Oyj:nkanssa rehukomponenttien kaupassa. A-Rehu Oy ottaa vastuunpolttoaine-etanolin valmistuksen yhteydessä syntyvien rehukomponenttienjalostamisesta karjanrehuksi. A-Rehu pyrkii aktiivisestialentamaan tilojen tuotantokustannuksia edullisilla rehustusratkaisuilla,minkä Altian kanssa tehty sopimus mahdollistaa.Atrian lihanhankinnan rakenneuudistus Suomessa toteutettiinvuoden lopussa 22.12.2006, jolloin valtaosa A-Tuottajat Oy:n osakekannastasiirtyi Atria Yhtymä Oyj:n omistukseen. Kaupan avullalihanhankinnan rakenteita yksinkertaistetaan ja siten vahvistetaankoko tuotantoketjun kilpailukykyä.Atrian Nurmon tehtaalla otettiin käyttöön uusi nykyaikainensikateurastamo ja samalla sikojen teurastus Kuopion tehtaallalopetettiin. Uuden teurastuslinjan myötä sian käsittelykapasiteettikaksinkertaistui Nurmon laitoksessa, ja Kuopiossa aikaisemminkäsitellyt eläimet voidaan nyt käsitellä keskitetysti yhdessäpaikassa.Nurmon logistiikkakeskuksen laajennusosan rakennustyöt etenivätaikataulun mukaisesti. 40 miljoonan euron investointi valmistuuasteittain siten, että ensimmäiset tuotelähetykset pakataanuudessa logistiikkakeskuksessa maaliskuussa 2007.Atrian Venäjän liiketoimet kehittyivät myönteisesti. Pit-Productinhaltuunotto onnistui suunnitelmien mukaan, ja koko johtoorganisaatiouudistettiin. Vuoden loppupuolella tehtiin merkittäväinvestointipäätös Venäjän liiketoimintojen kehittämiseksi. Pietariinrakennetaan uusi lihavalmistetehdas ja logistiikkakeskus, joidenarvo on noin 70 miljoonaa euroa; rakennustyöt päästään aloittamaanheti vuoden 2007 alussa.Lähitukkukauppaan erikoistunut Svensk Snabbmat för StorkökAB vahvisti asemaansa Ruotsin markkinoilla. Svensk Snabbmat förStorkök AB ja Matgruppen för Storkök i Norr AB tekivät sopimuksenyritysjärjestelyistä, joilla Matgruppen för Storkök i Norr AB:ntoimipisteet siirtyivät Svensk Snabbmatin omistukseen. Samassa yhteydessänykyiset toimipisteiden omistajat tulivat Svensk Snabbmatinosakkeenomistajiksi. Atrialla on jatkossakin osake-enemmistöyrityksessä.Svensk Snabbmatin omistukseen siirtyvien tukkuliikkeidenyhteenlaskettu liikevaihto vuonna 2006 oli runsaat 500 miljoonaakruunua. Kaupan johdosta Svensk Snabbmatin vuosittainenliikevaihto nousee lähes kahteen miljardiin kruunuun. Järjestelynjälkeen Svensk Snabbmatilla on yhteensä 18 toimipistettä kattaenkoko Ruotsin. Hankitut yritykset konsolidoitiin Atria-konserniin1.11.2006 alkaen. Matgruppenin toimintojen tulo Svensk Snabbmatinosaksi marraskuun alusta paransi yhtiön tulosta. Kauppahintaoli 22,1 miljoonaa euroa. Kauppahinnasta kohdistettiin asiakassuhteille12,8 miljoonaa euroa. Kaupan myötä goodwill konsernissalisääntyi 4,6 miljoonaa euroa.Atria neuvotteli syksyllä Ruotsin suurimman liha-alan yrityksenSwedish Meatsin ostamisesta.Baltiassa Atrian liiketoiminta ei ole lähtenyt toivottuun kasvuun,minkä vuoksi yhtiön Liettuassa ja Virossa sijaitsevat liiketoiminnotyhdistettiin Atria Baltia -yksiköksi. Uudistuksen tavoitteena on ollutsynergioiden hakeminen Baltian liiketoiminnoissa ja tiiviimmänyhteistyön luominen Atria-konsernin kanssa. Konsernin kannattavuusBaltiassa on ollut epätyydyttävä, ja sitä tullaan parantamaantoimintoja järkeistämällä ja päällekkäisyyksiä poistamalla.Atria on markkinajohtaja Suomessa ja Pietarin alueellaAtrian liikevaihto Suomessa oli 686,1 miljoonaa euroa, jossa olikasvua 8,2 prosenttia edeltävään vuoteen verrattuna. Liikevoittooli 33,4 miljoonaa euroa. Suomessa Atrian kokonaismarkkinaosuusoli lähes 30 prosenttia.Ruotsin liikevaihto oli 336,4 miljoonaa euroa, jossa kasvua oli7,1 prosenttia. Liikevoitto oli 15,1 miljoonaa euroa. Ruotsissa Lithells-tuotteidenmyynti kasvoi lupaavasti; myynti vähittäiskaupassakasvoi noin viisi prosenttia verrattuna edellisen vuoden myyntiin.Venäjän ja Baltian liikevaihto oli 104,6 miljoonaa euroa ja liiketappio7,0 miljoonaa euroa. Vuoden 2006 aikana Atria vahvisti asemiaanmarkkinaosuusluvuilla mitattuna erityisesti Pietarin alueella.Pit-Product-tuotteiden markkinaosuus modernissa vähittäiskaupassakasvoi vuoden aikana 25,1 prosenttiyksikköön. Baltiassa Atrianliiketoiminta on pientä, Virossa yhtiön markkinaosuus edustamissaantuoteryhmissä on noin 12 prosenttia ja Liettuassa kuusi prosenttia.34

Tunnusluvut: 2006 2005 2004Liikevaihto 1 103,3 976,9 833,7Liikevoitto 41,5* 40,2 49,3*Liikevoitto % liikevaihdosta 3,8 4,1 5,9Oman pääoman tuotto % 8,8 10,0 13,9Sijoitetun pääoman tuotto % 8,7 10,3 13,9Omavaraisuusaste % 42,8 43,0 50,9* sisältää kertaluonteisia tuottojaja kuluja yhteensä 8,0 8,1TulosKonsernin liikevoitto oli 41,5 miljoonaa euroa (40,2 miljoonaaeuroa). Vuoden 2006 liikevoitto sisältää kertaluonteisia tuottojaja kuluja. Merkittävimmät tuotot tulevat Ruotsissa Svensk Snabbmatför Storkök AB:n osakkeiden myynnistä, ja suurimmat kulutmuodostuvat Liettuassa tuotemerkin poistosta. Kertaluonteiset eräton kirjattu viimeisen neljänneksen aikana. Alkuvuodesta tulos olikaikilla markkina-alueillamme alle edellisen vuoden. Kesä onnistuihyvin sekä Suomessa että Ruotsissa, ja myös Venäjän tulos kääntyiparanevaan suuntaan. Loppuvuosi oli sekä tuloksen että muun liiketoiminnankehittymisen kannalta positiivisella kasvu-uralla.Tutkimus- ja kehitystoimintaAtria-konsernin toimialueelle Itämeren ympäristöön mahtuu erilaisiaruokakulttuureita, ja muun muassa maan ruokailutottumukset,kaupan rakenne ja yhteiskunnan järjestys vaikuttavat kuluttajienvalintoihin. Atria seuraa kuluttajien käyttäytymistä useilla eri tutkimuksilla.Suurin osa tutkimustyöstä on uusien ja vanhojen tuotteidentestausta. Lisäksi hankitaan koko ajan tietoa jatkuvasti ajankohtaisistaruokaan liittyvistä ilmiöistä ja yleisistä trendeistä.Atria-konsernin tutkimus- ja tuotekehitystoimintaan käytetytvarat vuosina 2004–2006:2006 2005 2004Tutkimus- ja tuotekehitystoiminta,Milj. EUR 7,4 6,7 7,0Osuus liikevaihdosta % 0,7 0,7 0,8RahoitusAtria Yhtymä Oyj toteutti toukokuussa 2006 suunnatun osakeannin.Yhtiön osakkeita tarjottiin erikseen määritellyille institutionaalisillesijoittajille Suomessa ja kansainvälisesti. Osakeannissa merkittiinkaikki tarjolla olleet 1 100 000 uutta A-sarjan osaketta. Yhtiönosakepääoman korotus 1 870 000 euroa rekisteröitiin 16.5.2006.A-Tuottajat Oy:n kaupassa Atria Yhtymä Oyj hankki yhteensä10 000 000 A-Tuottajat Oy:n A-osaketta Itikka osuuskunnalta jaLihakunnalta. Kaupan jälkeen Atrialla on hallussaan noin 97,9 prosenttiaA-Tuottajat Oy:n osakkeista ja 99,0 prosenttia äänistä.Kauppa toteutettiin A-Tuottajat Oy:n oman pääoman arvoon.Kauppahintana Atria Yhtymä maksoi yhteensä 900 000 uuttaA-osaketta ja 1 283 308 euroa rahaa. Osakkeet tarjottiin merkittäväksiyhtiön hallituksen päätöksellä yhtiön varsinaisen yhtiökokouksen3.5.2006 tekemään valtuutuspäätökseen perustuen. Sopimuksenmukaan merkintähintana voitiin käyttää korkeampaaseuraavista: kaupankäyntimäärillä painotettua keskiarvoa ajalla7.12.2006–20.12.2006 tai päätöskurssia 20.12.2006. Merkintähinnaksituli 18,50 euroa osakkeelta päätöskurssin mukaan.Osakeannin seurauksena Atria Yhtymän osakepääoma nousee37 727 637,60 eurosta 39 257 637,60 euroon ja A-osakkeiden määrä12 988 747 kappaleesta 13 888 747 kappaleeseen.Syksyllä yhtiö laski liikkeelle 40 miljoonan euron joukkovelkakirjalainaninstitutionaalisille sijoittajille. Lainalla korvattiin lyhytaikaistarahoitusta.Svensk Snabbmat för Storkök AB ja Matgruppen för Storkök iNorr AB välisessä yritysjärjestelyistä Matgruppen för Storkök i NorrAB:n toiminnot siirtyivät Svensk Snabbmatin omistukseen. Matgruppeninomistajat tulivat Svensk Snabbmatin osakkeenomistajiksisiten, että Atrialla säilyi osake-enemmistö. Yritysosto rahoitettiinlainaamalla Ruotsissa pankeista yhteensä 200 miljoonaa kruunua.Riskienhallinta on jokapäiväistätoimintaa elintarvikeyrityksessäAtria-konsernin riskienhallinnan toimintatapa on järjestelmällinenja ennakoiva. Yhtiö on luokitellut toimintaansa liittyvät riskit strategisiin,toiminnallisiin, rahoitus- ja vahinkoriskeihin. Näitä riskejäanalysoidaan ja pyritään hallitsemaan ennakoivasti.Kansainvälisesti toimivan elintarvikealan yrityksen strategisiariskejä ovat muun muassa kansainvälisen teollisuuden ja kaupan kilpailutilannesekä kansainvälisen raaka-aineen saatavuus ja hinnoittelu.Maailman ja erityisesti Euroopan laajuiset, lihantuotantoonliittyvät poliittiset päätökset voivat muodostaa riskin Atria-konserninraaka-aine hankintaan.Toiminnallisia riskejä aiheuttavat tietojärjestelmien luotettavuusautomaattisessa logistiikkakeskuksessa ja muussa automaattisessatuotantotoiminnassa. Muita jokapäiväisen toiminnan riskejä ovatmuun muassa raaka-aineen hinnanvaihtelut, tuotekehityksen edistyksellisyys,tavarantoimittajien taloudellinen toimintakyky, kaupanrakennemuutos, kansainvälistyminen ja niin edelleen.Rahoitusriskeistä suurimman riskin konsernille aiheuttaa epävakaaruplan valuuttakurssi. Pit-Productin rahoituksesta suuri osaon käsitelty ruplina.Vahinkoriskejä aiheuttavat elintarviketeollisuudessa tuoteturvallisuus-ja tuotevastuuriskit. Teollisessa toiminnassa on myös paloriskejäja muita mahdollisia vahinkoriskejä. Edellä mainittuja riskejäon katettu vakuutuksilla.Muutoksia hallinnossa ja operatiivisessa organisaatiossaEkonomi Matti Tikkakoski aloitti Atria-konsernin toimitusjohtajantehtävässä 1.2.2006, samalla hänet valittiin yhtiön hallituksenjäseneksi Seppo Paatelaisen tilalle.Kesäkuun 27. päivänä Atria Yhtymä Oyj:n hallintoneuvostovalitsi Leena Saarisen yhtiön hallitukseen erovuorossa olleen ErkkiRoivaksen tilalle. Erovuorossa olleet Tuomo Heikkilä ja Ilkka Yliluomavalittiin uudelleen.Lithells AB:n toimitusjohtajaksi 1.4.2006 alkaen valittiin ChristerÅberg. Juha Ruohola otti vastaan Pit-Productin toimitusjohtajantehtävät 1.11.2006 alkaen.Konsernin uudeksi henkilöstöjohtajaksi valittiin Seija Pietilä4.12.2006 alkaen.Atria Yhtymä Oyj:n hallinnoinnista on kerrottu tarkemminkohdassa ”Hallinnointiperiaatteet”.35

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS36Henkilöstö keskimäärin 2006 2005 2004Atria Suomi 2 325 2 318 2 209Atria Ruotsi 1 206 1 152 1 218Atria Venäjä 1 528 286Atria Baltia 681 677 211Atria-konserni yhteensä 5 740 4 433 3 638Tilikauden palkat ja palkkiotkonserni yhteensä (milj. euroa) 144,8 131,5 119,9YmpäristöAtria-konsernin ympäristöjärjestelmä tähtää luonnonvarojen käytönhallitsemiseen ja ympäristön suojeluun. Konserni noudattaatoiminnassaan voimassa olevaa ympäristölainsäädäntöä ja viranomaismääräyksiä.Atria-konserni on sitoutunut jatkuvan parantamisen periaatteeseen.Se merkitsee sitä, että tunnistamme toimintamme ympäristöriskitja -vaikutukset ja asetamme näiden perusteella päämäärät.Päämäärien toteuttamiseksi tehdään ympäristöohjelmat kolmenvuoden jaksoille.Atria Oy:n (vuoden 2007 alusta Atria Suomi Oy:n) ympäristöpäämääriäon vuosille 2006–2008 asetettu yhteensä kuusi, jotka ovat:••••••Energian ja luonnonvarojen käytön vähentäminenJätteen määrän ja jäteveden aiheuttaman kuormituksenvähentäminen, lajittelun tehostaminen sekä uusienhyötykäyttömahdollisuuksien kartoitusYmpäristöhaitallisten aineiden käyttöturvallisuudenmaksimointiTyöntekijöiden ja kumppaneiden ympäristötietoudenlisääminenAlkutuotannon ympäristövaikutusten tiedostaminenKuljetusten ympäristövaikutusten merkityksen tunnistaminenKonserniin perustettiin laatujohtoryhmä, joka pyrkii yhtenäistämääntiettyjä ympäristöasioiden toimintamalleja konsernissa.Atria-konserni toimii viidessä eri maassa, joissa kussakin on omakansallinen ympäristölainsäädäntö. Näiden lakien ja säädösten noudattaminenon lähtökohtana yhteisten toimintamallien luomiselle.Olennaiset tapahtumat tilikauden päättymisen jälkeenAtria Yhtymä Oyj julkaisi 19.2.2007 ostaneensa enemmistön ruotsalaisestaAB Sardusista. Atria maksoi 57,1 prosentin osuudesta yhteensä80 miljoonaa euroa. Emoyhtiön tarkoituksena on hankkiaomistukseensa loputkin Sardusin osakkeista. Toteutettu kauppatehtiin 115 kruunun kappalehintaan, ja loppuosuus on tarkoituslunastaa vastaavalla hinnalla. Yhtiön ostohinnaksi tulisi tällöin 126miljoonaa euroa, ja yhdessä hankinnasta aiheutuvien kulujen kanssakokonaishankintahinnaksi muodostuisi 127 miljoonaa euroa.Hankintahinta ylittää yhtiön taseen mukaisen oman pääomanmäärän 86 miljoonalla eurolla. Ylihinta tullaan kohdistamaanIFRS-säännösten mukaisesti hankitun konsernin aineellisille jaaineettomille hyödykkeille ylijäävän osuuden muodostuessa goodwill-arvoksi.Alla olevassa taulukossa on esitetty Sardusin 31.1.2007 julkaisemantilinpäätöstiedotteen mukaiset konsernin tilintarkastamattomattuloslaskelma ja tase edellisen vuoden vertailutiedoin.Tuloslaskelma 1.1.–31.12. 2006 2005Liikevaihto 232,1 210,2Liikevoitto 8,9 10,5Rahoitus -4,9 -4,0Tulos ennen veroja 4,0 6,5Verot -1,0 -1,8Tilikauden voitto 3,0 4,7Tase 31.12.2006 2005VaratAineelliset hyödykkeet 54,5 55,8Aineettomat hyödykkeet 46,3 46,8Rahoitusvarat 0,1 0,3Vaihto-omaisuus 25,7 24,2Myyntisaamiset ja muut saamiset 30,4 25,1Rahat ja pankkisaamiset 6,0 9,1Yhteensä 163,0 161,4Oma pääoma ja velatOma pääoma 40,7 41,1Pitkäaikainen vieraspääoma 92,5 90,5Lyhytaikainen vieraspääoma 29,8 29,8Yhteensä 163,0 161,4Atria-konsernilla ei ole ollut keskinäistä kaupankäyntiä Sardusinkanssa. Näin ollen lähtökohtana arvioitaessa kaupan vaikutustaAtria-konsernin tulokseen voidaan pitää Sardusin tuloslaskelmaavuodelta 2006, eli konsernin liikevaihdon voidaan olettaa kasvavanSardusin liikevaihdon verran. Atria-konsernin tuloksen kannaltaSardusin konserniin jatkossa kerryttävän tuloksen lisäksi vaikuttavatAtria Yhtymän kaupan rahoituskulut sekä mahdolliset kauppahinnankohdistamisen myötä syntyvien aineellisten ja aineettomienhyödykkeiden poistot.Sardusissa on menossa kannattavuuden parantamiseen tähtääväkehitysohjelma. Ohjelman tavoitteena on kääntää yhtiön tuloskehitysvoimakkaaseen kasvuun. Johto-organisaatiota on uusittu,ja kannattavuutta haetaan myös henkilöstövähennyksien kautta.Kustannussäästöt kohdistuvat erityisesti ostoihin, tuotantoon jalogistiikkaan. Sardusin tavoitteena on säästää edellä mainituistakustannuksista seuraavan viiden vuoden aikana noin 6,5 miljoonaneuroa vuosittain. Kehitysohjelman keskeisenä tavoitteena on myöspanostaa erityisesti tuotemerkkien vahvistamiseen sekä markkinoinninja tuotekehityksen tehostamiseen.Yrityskaupan odotetaan vaikuttavan positiivisesti Atria-konserninliikevoittoon ja osakekohtaiseen tulokseen vuodella 2008.Atria Yhtymä Oyj rahoittaa osakekaupan käytettävissä olevillakäteisvaroilla ja nykyisillä pankkilainoilla. Kaupan rahoituksestaaiheutuvan korkorasitteen arvioidaan vuositasolla olevan viisi miljoonaaeuroa.Kaupan myötä Atria-konsernin konsernitaseen loppusummakasvaa 980 miljoonaan euroon, jolloin konsernin omavaraisuudeksimuodostuu 32 prosenttia.Yritysosto liittyy osana Atria-konsernin pyrkimykseen kehittyäyhdeksi Itämeren alueen johtavista elintarvikealan yrityksistä.

Elintarviketeollisuus Ruotsissa on parhaillaan rakennemuutoksenja yhdentymiskehityksen kohteena, ja suuria toimijoita on rajallinenmäärä. Uusien päivittäistavarakaupassa toimivien alennusmyyntiketjujensyntyminen sekä kaupan omien tuotemerkkienmarkkinaosuuden kasvu on kiristänyt hintakilpailua viime vuosina.Atria-konsernin ja Sardusin yhdistäminen vahvistaa molempien yhtiöidenkykyä vastata yhdentyvien markkinoiden asettamiin uusiinhaasteisiin.Hankinnan taustalla on selkeä teollinen logiikka. Yhdessä yhtiötmuodostavat vahvemman ja toisiaan täydentävän toimijan, jollaon laaja valikoima vahvoja tuotemerkkejä. Yhdistymisen odotetaantuottavan synergiaetuja muun muassa tuotekehityksessä, hankinnassa,logistiikassa, tuotannossa ja markkinoinnissa. Laajempi tuotevalikoimaja synergiaedut muodostavat kasvun päätekijät, jotkavahvistavat kummankin yhtiön tuotemerkkejä ja tuoteryhmiä.Yhdistymisen seurauksena Atria-konsernilla ja Sardusilla onedellytykset kehittyä yhdeksi Ruotsin johtavista elintarvikealan tavarantoimittajistaja yhteistyökumppaneista päivittäistavara-, suurkeittiö-ja pikaruoka-ryhmien asiakkaille. Yhtiöiden asema vahvistuumyös suhteessa muihin sidosryhmiin.Sardus tulee osaksi Atrian Ruotsin teollista toimintaa ja raportoidaanRuotsi-segmentissä.Vuoden 2007 alusta lukien Atria-konsernin maantieteellisilläalueilla toimivien tytäryhtiöiden nimet yhtenäistettiin Atria-nimenalle. Suomessa liiketoiminnoista vastaa Atria Suomi Oy, RuotsissaAtria AB, Baltiassa Atria Baltia ja Venäjällä Atria Venäjä. Tämäaiheuttaa myös tarkennuksia segmenttiraportointiin vuoden 2007alusta.Näkymät vuodelle 2007Atria-konsernilla on hyvät edellytykset kannattavaan kasvuun suurimmillaliiketoiminta-alueillaan.Suomessa kustannustehokkuus on parantunut merkittävästi tehtyjeninvestointien ja yritysjärjestelyjen ansioista. Tämä kilpailuetutullaan hyödyntämään täysimääräisesti. Lisäksi Atria jatkaa panostamistatärkeimpien tuotemerkkiensä vahvistamiseen, kuluttajatuntemuksenlisäämiseen ja asiakasyhteistyön tiivistämiseen sekä kokotuotantoketjun hyvään kustannushallintaan.Atria Ruotsi tulee panostamaan Lithells- ja Sibylla-tavaramerkkienvahvistamiseen ja uusien tuoteryhmien markkinoille tuomiseen.Sardusin liittäminen Atria-konserniin vahvistaa oleellisesti ydinliiketoimintaaerityisesti leivänpäällisissä. Integraatioprosessi synergiaetujenkartoittamiseksi tehdään vuoden 2007 aikana. RuotsissaAtria kiinnittää erityistä huomiota raaka-ainehuollon turvaamiseen.Mahdollisuuksia oman raaka-aineen hankkimiseksi Etelä-Ruotsistatullaan selvittämään.Venäjällä markkinoiden voimakas kasvu luo Atrialle merkittävätmahdollisuudet markkinaosuuden lisäämiseen. Vuonna 2007myyntitoiminta laajentuu Moskovaan ja Venäjän muihin miljoonakaupunkeihin.Venäjällä lanseerataan uusia tuotteita ja tuoteryhmiäsekä panostetaan asiakkuuksien luomiseen ja kuluttajamarkkinointiin.Venäjän tuotantolaitoksen ja logistiikkakeskuksen investointiohjelmanläpivienti ajoittuu vuosille 2007–2008. Baltiassa käynnistettiinvuonna 2006 toimintojen uudelleenjärjestelyt.Atria Yhtymä Oyj:n osakepääomaEmoyhtiön osakepääoma jakaantuu seuraavasti:A- sarjan osakkeet (1 ääni / osake) 13 888 747KII-sarjan osakkeet (10 ääntä /osake) 9 203 981A-sarjan osakkeilla on etuoikeus kymmenen prosentin osinkoonosakkeen nimellisarvosta, minkä jälkeen KII-sarjan osakkeille suoritetaanosinkoa kymmenen prosenttiin nimellisarvosta. Mikäli osinkoaon vielä jaettavissa tämän jälkeen, A- ja KII-sarjan osakkeilla onsamanlaiset oikeudet osinkoon.Jos KII-sarjan osake siirtyy yhtiön ulkopuoliselle uudelle omistajalletai jos KII-sarjan siirtyy sellaiselle yhtiön osakkeenomistajalle,joka ei ennestään omista KII-sarjan osakkeita, on siirronsaajan viipymättäilmoitettava siitä yhtiön hallitukselle, ja KII-sarjan osakkeenomistajallaon oikeus tietyin ehdoin lunastaa osake.KII-sarjan osakkeiden hankkimiseen luovutustoimin vaaditaanyhtiön suostumus. A-sarjan osakkeilla ei ole kumpaakaan rajoitetta.Tietoja osakeomistuksen jakautumisesta, osakkeenomistajista jajohdon omistuksista on kerrottu kohdassa ”Osakkeet ja osakkeenomistajat”.Hallituksen osakeantivaltuutusYhtiökokous 3.5.2006 päätti valtuuttaa hallituksen päättämäänosakepääoman korottamisesta enintään 4 218 545 osakkeella. Tästävaltuutuksesta hallitus on käyttänyt 2 000 000 osaketta. Valtuutuson voimassa vuonna 2007 pidettävään varsinaiseen yhtiökokoukseenasti.Hallituksen esitys voittovarojen käytöstäEmoyhtiön voitonjakokelpoiset varat ovat 60 228 685 euroa, jostatilikauden voitto on 13 520 807 euroa.Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että voitonjakokelpoiset varatkäytetään seuraavasti:• osinkona jaetaan 0,595 euroa/osakeeli yhteensä• jätetään omaan pääomaan13 740 173 euroa46 488 512 euroa60 228 685 euroaYhtiön taloudellisessa asemassa ei tilikauden päättymisen jälkeenole tapahtunut olennaisia muutoksia. Yhtiön maksuvalmius onhyvä, eikä ehdotettu voitonjako vaaranna hallituksen näkemyksenmukaan yhtiön maksukykyä.37

ATRIA YHTYMÄ OYJ:N OSAKKEENOMISTAJAT JA OSAKKEETOSAKEOMISTUKSEN JAKAUMATOsakkaat osakeomistuksen mukaan 31.12.2006 Osakkaita OsakkeitaOsakkeiden lukumäärä kpl % 1 000 kpl %1-100 3 885 50,47 161 0,70101-1 000 3 206 41,65 1 177 5,101 001-10 000 535 6,95 1 311 5,6810 001-100 000 53 0,69 1 632 7,07100 001-1 000 000 14 0,18 3 558 15,411 000 001-999 999 999 999 4 0,05 15 254 66,05Yhteensä 7 697 100,00 23 093 100,00Osakkaat elinkeinoryhmittäin 31.12.2006 Osakkaita OsakkeitaElinkeinoryhmä kpl % 1 000 kpl %Yritykset 330 4,29 14 013 60,68Rahoitus- ja vakuutuslaitokset 41 0,53 1 833 7,94Julkisyhteisöt 15 0,20 665 2,88Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt 114 1,48 531 2,30Kotitaloudet 7 180 93,28 2 379 10,30Ulkomaat 17 0,22 2 162 9,36Yhteensä 7 697 100,00 21 583 93,46Hallintarekisterissä yhteensä 7 1 509 6,54TIEDOT OSAKKEENOMISTAJISTASuurimmat osakkeenomistajat 31.12.2006 KII A Yhteensä %Lihakunta 4 020 200 2 352 232 6 372 432 27,59Itikka osuuskunta 4 914 281 1 301 801 6 216 082 26,92Odin Norden 1 427 100 1 427 100 6,18Skandinaviska Enskilda Banken AB 1 238 006 1 238 006 5,36Osuuskunta Pohjanmaan Liha 269 500 380 038 649 538 2,81OP-Suomi Arvo -sijoitusrahasto 548 300 548 300 2,37Odin Forvaltnings AS 480 400 480 400 2,08Nordea Pankki Suomi Oyj 254 932 254 932 1,10Säästöpankki Kotimaa Sijoitusrahasto 242 400 242 400 1,05Eläkevakuutusosakeyhtiö Veritas 236 500 236 500 1,02Suurimmat osakkeenomistajat äänimäärän mukaan 31.12.2006 KII A Yhteensä %Itikka osuuskunta 49 142 810 1 301 801 50 444 611 47,62Lihakunta 40 202 000 2 352 232 42 554 232 40,17Osuuskunta Pohjanmaan Liha 2 695 000 380 038 3 075 038 2,90Odin Norden 1 427 100 1 427 100 1,35Skandinaviska Enskilda Banken AB 1 238 006 1 238 006 1,17OP-Suomi Arvo -sijoitusrahasto 548 300 548 300 0,52Odin Forvaltnings AS 480 400 480 400 0,45Nordea Pankki Suomi Oyj 254 932 254 932 0,24Säästöpankki Kotimaa Sijoitusrahasto 242 400 242 400 0,23Eläkevakuutusosakeyhtiö Veritas 236 500 236 500 0,2238

JOHDON OMISTUSHallituksen ja hallintoneuvoston jäsenet sekä toimitusjohtaja ja toimitusjohtajan sijainen omistivat 31.12.2006 A-sarjan osakkeitayhteensä 24 407 kpl, mikä vastaa 0,11 % osakkeista ja 0,02 % osakkeiden tuomasta äänivallasta.A-SARJAN OSAKKEIDEN KUUKAUSITTAINEN VAIHTO 2006Kuukausi Vaihto, euro Vaihto, kplKuukaudenalinKuukaudenylinTammikuu 9 647 206 484 497 17,77 21,24Helmikuu 11 288 633 568 484 17,89 21,50Maaliskuu 6 847 811 364 349 18,12 19,39Huhtikuu 2 183 173 111 466 19,13 20,15Toukokuu 9 835 774 545 066 15,00 20,12Kesäkuu 2 246 377 130 500 16,52 18,20Heinäkuu 1 732 048 102 064 16,29 17,60Elokuu 4 832 258 300 154 15,51 16,90Syyskuu 5 802 989 349 895 16,03 16,99Lokakuu 5 588 955 321 167 16,60 20,16Marraskuu 8 499 947 467 461 16,00 19,77Joulukuu 2 836 380 153 892 17,74 18,94Yhteensä 71 341 551 3 898 995A-SARJAN OSAKKEEN KURSSIKEHITYS 2002–2006 (KESKIKURSSI)euroa21201918171615141312111098765433/026/029/0212/023/036/039/0312/033/046/049/0412/043/056/059/0512/053/066/069/0612/0639

KONSERNIN TUNNUSLUVUTTALOUDELLISTA KEHITYSTÄ KUVAAVAT TUNNUSLUVUTIFRS IFRS IFRS FAS FAS FAS31.12.2006 31.12.2005 31.12.2004 31.12.2004 31.12.2003 31.12.2002Liikevaihto, milj. euroa 1 103,3 976,9 833,7 833,7 765,1 707,0Liikevoitto, milj. euroa 41,5 40,2 49,3 38,8 30,9 25,6% lv:sta 3,8 4,1 5,9 4,7 4,0 3,6Rahoitustuotot ja -kulut, milj. euroa -7,3 -3,2 -5,2 -5,1 -7,3 -5,2% lv:sta 0,6 0,3 0,6 0,6 0,9 0,7Voitto ennen veroja 34,6 37,8 44,6 33,7 23,6 20,4% lv:sta 3,1 3,9 5,3 4,0 3,1 2,9Oman pääoman tuotto (ROE) % 8,8 10,0 13,9 10,3 7,5 7,7Sijoitetun pääoman tuotto (ROI) % 8,7 10,3 13,9 10,7 9,1 7,9Omavaraisuusaste % 42,8 43,0 50,9 51,3 49,6 43,3Bruttoinvestoinnit, milj. euroa 89,0 107,3 37,3 33,8 36,4 66,0% lv:sta 8,1 11,0 4,5 4,1 4,8 9,3Korolliset velat 244,2 206,9 116,1 110,3 129,4 157,9Henkilöstön määrä 5 740 4 433 3 638 3 638 3 377 3 300Tutkimus ja kehitysmenot, milj. euroa 7,4 6,7 7,0 7,0 6,7 6,1% lv:sta* 0,7 0,7 0,8 0,8 0,9 0,9Tilauskanta** - - - - - -*Kirjattu kokonaisuudessaan tilivuoden kuluksi**Ei merkitsevä luku, koska tilaukset toimitetaan pääosin tilausta seuraavana päivänä.Tunnuslukujen laskentaperusteet:Oman pääoman tuotto (%) =Sijoitetun pääoman tuotto (%) =Omavaraisuusaste (%) =Laimentamaton tulos/osake =Oma pääoma/osake =Tilikauden voittoOma pääoma (keskimäärin tilikaudella)Voitto ennen veroja + korko- ja muut rahoituskulutTaseen loppusumma - korottomat velat (keskimäärin tilikaudella)Oma pääomaTaseen loppusumma - saadut ennakotEmoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden voittoOsakkeiden keskimääräinen osakeantioikaistu lukumäärä tilikaudellaEmoyhtiön omistajille kuuluva oma pääomaOsakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä tilikauden lopussax 100x 100x 10040

OSAKEKOHTAISET OSAKEANTIOIKAISTUT TUNNUSLUVUTIFRS IFRS IFRS FAS FAS FAS31.12.2006 31.12.2005 31.12.2004 31.12.2004 31.12.2003 31.12.2002Tulos/osake (EPS), euroa 1,15 1,24 1,58 1,17 0,83 0,78Oma pääoma/osake, euroa 13,28 12,08 11,58 11,42 10,65 10,45Osinko/osake, euroa* 0,595 0,595 0,595 0,595 0,425 0,372Osinko/tulos %* 51,7 48,0 37,7 50,7 51,5 47,8Efektiivinen osinkotuotto* 3,3 3,3 5,3 5,3 4,7 5,5Hinta/voitto-suhde (P/E) 15,9 14,5 7,2 9,6 10,9 8,7Osakekannan markkina-arvo, milj. euroa 422,4 379,5 238,3 238,3 190,9 121,8Osakkeiden vaihto/1000 kpl A 3 899 5 704 3 800 3 800 2 325 1 249Osakkeiden vaihto % A 28,1 48,0 32,0 32,0 29,9 18,9Osakkeiden lukumäärä milj. kpl yht. 23,1 21,1 21,1 21,1 21,1 15,8Osakkeiden lukumäärä A 13,9 11,9 11,9 11,9 11,9 6,6KII 9,2 9,2 9,2 9,2 9,2 9,2Osakkeiden osakeantioikaistulukumäärä keskimäärin 21,8 21,1 21,1 21,1 18,3 18,1Osakkeiden osakeantioikaistulukumäärä 31.12. 23,1 21,1 21,1 21,1 21,1 18,1OSAKKEIDEN KURSSIKEHITYSKauden alin A 15,00 11,50 8,55 8,55 6,81 5,85Kauden ylin A 21,50 18,18 11,75 11,75 11,40 8,90Kauden lopussa A 18,29 17,99 11,30 11,30 9,05 7,70Tilikauden keskikurssi A 18,31 15,33 9,42 9,42 9,20 7,35*Hallituksen ehdotusOsinko/osake =Osinko/tulos (%) =Efektiivinen osinkotuotto (%) =Hinta/voittosuhde (P/E) =Tilikaudella jaettu osinkoEmoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden voittoOsinko/osakeTulos/osakeOsinko/osakeOsakeantioikaistu viimeinen pörssikurssiOsakeantioikaistu viimeinen pörssikurssiTulos/osakex 100x 100Osakekannan markkina-arvo = Osakkeiden lukumäärä tilikauden lopussa x viimeinen pörssikurssi 31.12.41

ATRIA-KONSERNI IFRS-TILINPÄÄTÖS 2006KONSERNITASE, 1 000 euroaVarat Liitetieto 31.12.2006 31.12.2005Pitkäaikaiset varatAineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 1, 29 362 770 329 329Liikearvo 2 57 653 50 061Muut aineettomat hyödykkeet 2 33 317 22 744Osuudet yhteis- ja osakkuusyrityksissä 3 4 996 4 567Muut rahoitusvarat 4 1 316 1 189Lainasaamiset ja muut saamiset 5 6 391 4 592Laskennalliset verosaamiset 6 499 546Yhteensä 466 942 413 028Lyhytaikaiset varatVaihto-omaisuus 7, 29 63 387 58 637Myyntisaamiset ja muut saamiset 8 165 873 150 987Rahavarat 9 35 427 17 460Yhteensä 264 687 227 084Varat yhteensä 14 731 629 640 112Oma pääoma ja velat Liitetieto 31.12.2006 31.12.2005Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma 10Osakepääoma 39 258 35 858Ylikurssirahasto 138 502 104 352Muuntoerot 808 -929Kertyneet voittovarat 128 080 115 525Yhteensä 306 648 254 806Vähemmistön osuus 5 828 20 210Oma pääoma yhteensä 312 476 275 016Pitkäaikaiset velatLaskennalliset verovelat 6 26 906 22 520Eläkevelvoitteet 11 341 368Korolliset velat 12 165 354 115 500Yhteensä 192 601 138 388Lyhytaikaiset velatOstovelat ja muut velat 13 144 646 132 949Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verovelat 3 067 2 403Korolliset velat 12 78 839 91 356Yhteensä 226 552 226 708Velat yhteensä 419 153 365 096Oma pääoma ja velat yhteensä 14 731 629 640 11242

KONSERNITULOSLASKELMA, 1 000 euroaLiitetieto1.1.–31.12.20061.1.–31.12.2005Liikevaihto 14, 15 1 103 296 976 893Liiketoiminnan muut tuotot 16 11 174 2 607Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varaston muutos 3 928 3 217Aineiden ja tarvikkeiden käyttö 17 -704 471 -620 391Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut 18 -187 411 -174 898Poistot ja arvonalentumiset 14, 19 -37 830 -31 411Liiketoiminnan muut kulut 20 -147 153 -115 850Liikevoitto 14 41 533 40 167Rahoitustuotot 22 3 384 3 583Rahoituskulut 22 -10 724 -6 725Osuus yhteis- ja osakkuusyhtiöiden tuloksista 3 377 795Voitto ennen veroja 34 570 37 820Tuloverot 23 -8 006 -9 958Laskennalliset verot 6, 23 -583 -843Tilikauden voitto 25 981 27 019Tilikauden voiton jakautuminen:Emoyhtiön omistajille 25 105 26 164Vähemmistölle 876 855Yhteensä 25 981 27 019Emoyhtiön omistajille kuuluvasta tilikauden voitosta laskettu osakekohtainen tulos:Laimentamaton ja laimennusvaikutuksella oikaistu tulos/osake, € 24 1,15 1,2443

LASKELMA KONSERNIN OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSISTA, 1 000 euroaEmoyhtiön omistajille kuuluva oma pääomaVähemmistönosuusOmapääomayhteensäOsakepääomaYlikurssirahastoMuuntoerotKertyneetvoittovaratYhteensäOma pääoma 1.1.2005 35 858 104 352 400 103 664 244 274 19 572 263 846Muuntoerot -1 329 -1 329 -78 -1 407Muut muutokset -1 616 -1 616 -139 -1 755Tilikauden voitto 26 164 26 164 855 27 019Osingonjako -12 687 -12 687 -12 687Oma pääoma 31.12.2005 35 858 104 352 -929 115 525 254 806 20 210 275 016Muuntoerot 1 737 1 737 78 1 815Muut muutokset -14 878 -14 878Tilikauden voitto 25 105 25 105 876 25 981Osingonjako -12 550 -12 550 -458 -13 008Osakeanti 3 400 34 150 37 550 37 550Oma pääoma 31.12.2006 39 258 138 502 808 128 080 306 648 5 828 312 47644

KONSERNIN RAHAVIRTALASKELMA, 1 000 euroaLiitetieto 1.1.–31.12.20061.1.–31.12.2005Liiketoiminnan rahavirtaMyynnistä saadut maksut 1 094 843 959 065Liiketoiminnan muista tuotoista saadut maksut 1 080 1 883Maksut liiketoiminnan kuluista -1 033 705 -901 742Maksetut korot ja maksut muista liiketoiminnan rahoituskuluista -9 892 -6 492Saadut osingot 285 253Saadut korot 3 299 3 554Maksetut välittömät verot -8 232 -9 674Liiketoiminnan rahavirta 47 678 46 847Investointien rahavirtaTytäryritysten hankinta vähennettynä sen hankintahetken rahavaroilla 15 -16 145 -36 895Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin -52 735 -61 312Sijoitukset -2 125 -3 450Investointien rahavirta -71 005 -101 657Rahoituksen rahavirtaOsakeannista saadut maksut 20 900Pitkäaikaisten lainojen nostot 99 740 91 373Pitkäaikaisten lainojen maksut -65 995 -19 172Osinkojen maksut -13 008 -12 685Rahoituksen rahavirta 41 637 59 516Rahavarojen muutos 18 310 4 706Rahavarat tilikauden alussa 17 460 12 637Valuuttakurssien muutosten vaikutus -343 117Rahavarat tilikauden lopussa 35 427 17 46045

KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOTYrityksen perustiedot46Atria-konsernin emoyhtiö, Atria Yhtymä Oyj on suomalainen,Suomen lakien mukaan perustettu julkinen osakeyhtiö, jonkakotipaikka on Kuopio. Yhtiön osakkeet on noteerattu HelsinginPörssissä vuodesta 1991. Jäljennös konsernitilinpäätöksestä on saatavissaInternet-sivuilta www.atria.fi tai konsernin emoyhtiön pääkonttoristaosoitteesta Lapuantie 594, Nurmo; postiosoite PL 900,60060 ATRIA.Atria-konserni on suurin liha-alan yritys Suomessa ja yksi alanjohtavista yrityksistä Pohjoismaissa, Venäjällä ja Baltian alueella.Konsernin suurimmat tuotannolliset yhtiöt ovat Atria Oy ja Liha jaSäilyke Oy (Atria Suomi), Atria Lithells AB (Atria Ruotsi), OOOPit-Product (Atria Venäjä), AS Valga Lihatööstus ja UAB VilniausMesa (Atria Baltia).Tilinpäätös on hyväksytty hallituksessa julkaistavaksi 26. helmikuuta2007. Suomen Osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajillaon mahdollisuus hyväksyä tai hylätä tilinpäätös sen julkistamisenjälkeen pidettävässä yhtiökokouksessa. Yhtiökokouksella on myösmahdollisuus muuttaa tilinpäätöstä.Tilinpäätöksen laatimisperiaatteetLaatimisperustaKonsernitilinpäätös on laadittu Euroopan unionissa hyväksyttyjenkansainvälisten tilinpäätösstandardien (International FinancialReporting Standards) mukaisesti, ja sitä laadittaessa on noudatettu31.12.2006 voimassa olevia IAS- ja IFRS-standardeja sekäSIC- ja IFRIC-tulkintoja. Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeillatarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissasäännöksissä EU:n asetuksessa (EY) N:o 1606/2002 säädetyn menettelynmukaisesti EU:ssa sovellettavaksi hyväksyttyjä standardejaja niistä annettuja tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedotovat myös suomalaisen kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön mukaiset.Tilinpäätöstiedot esitetään tuhansina euroina, ja ne perustuvatliiketapahtumien alkuperäisiin hankintamenoihin. Ennen syyskuuta2003 tapahtuneiden liiketoimintojen yhdistämisen osalta liikearvovastaa aiemman tilinpäätösnormiston mukaista kirjanpitoarvoa,jota on käytetty oletushankintamenona.Konserni on soveltanut tilinpäätöksessään seuraavia 1.1.2006voimaan astuneita pakollisia IAS- ja IFRS-standardien muutoksiasekä IFRIC-tulkintoja:••••IAS 21 Valuuttakurssien muutosten vaikutukset (muutos)IAS 19 Työsuhde-etuudet (muutos)IAS 39 Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen (muutos)IFRIC 4 Miten määritetään, sisältääkö järjestelyvuokrasopimuksenSoveltamisella ei ole vaikutusta omaan pääomaan kirjattaviineriin eikä osakekohtainen tulos -tunnuslukuun.Tilinpäätöksen laatiminen IFRS-standardien mukaisesti edellyttääkonsernin johdolta tiettyjen arvioiden tekemistä ja harkintaa laatimisperiaatteidensoveltamisessa. Tietoa harkinnasta, jota johto onkäyttänyt konsernin noudattamia laatimisperiaatteita soveltaessaanja jolla on eniten vaikutusta tilinpäätöksessä esitettäviin lukuihin onesitetty kohdassa ”Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteetja arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät”.Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteetTytäryrityksetKonsernitilinpäätökseen sisältyvät emoyritys Atria Yhtymä Oyj jasen kaikki tytäryritykset. Tytäryritykset ovat yrityksiä, joissa konsernillaon määräysvalta. Määräysvalta syntyy, kun konserni omistaayli puolet äänivallasta tai sillä on muutoin määräysvalta. Määräysvallallatarkoitetaan oikeutta määrätä yrityksen talouden ja liiketoiminnanperiaatteista hyödyn saamiseksi sen toiminnasta. Hankituttytäryritykset yhdistellään konsernitilinpäätökseen siitä hetkestälähtien, kun konserni on saanut määräysvallan ja siihen asti, kunmääräysvalta lakkaa.Keskinäinen osakkeenomistus on eliminoitu hankintamenomenetelmällä.Tytäryrityksen hankintamenoon luetaan luovutetutvarat käypään arvoon, syntyneet tai vastattavaksi otetut velat, liikkeeseenlasketut oman pääoman ehtoiset instrumentit sekä hankinnastavälittömästi aiheutuneet kulut. Kaikki konsernin sisäisetliiketapahtumat, saamiset, velat ja voitot sekä sisäinen voitonjakoeliminoidaan konsernitilinpäätöstä laadittaessa. Realisoimattomiatappioita ei eliminoida siinä tapauksessa, että tappio johtuu arvonalentumisesta.Tilikauden voiton jakautuminen emoyrityksenomistajille ja vähemmistölle esitetään tuloslaskelman yhteydessä javähemmistölle kuuluva osuus omista pääomista esitetään omanaeränään taseessa oman pääoman osana. Vähemmistön osuus kertyneistätappioista kirjataan konsernitilinpäätökseen enintään sijoituksenmäärään saakka.Saman määräysvallan alaisten yritystenväliset liiketoimintojen yhdistämisetSaman määräysvallan alaisten yhteisöjen liiketoimintojen yhdistämiseton käsitelty kirjanpidossa alkuperäisiin hankintamenoihin perustuen,sillä nämä hankinnat eivät sisälly IFRS 3 Liiketoimintojenyhdistämiset -standardin soveltamisalaan. Vähemmistöosuuksienhankinnoissa hankintamenon ja hankitun oman pääoman välinenerotus kirjataan liikearvoksi.OsakkuusyrityksetOsakkuusyritykset ovat yrityksiä, joissa konsernilla on huomattavavaikutusvalta. Huomattava vaikutusvalta toteutuu, kun konserniomistaa yli 20 prosenttia yrityksen äänivallasta tai kun konsernilla onmuutoin huomattava vaikutusvalta mutta ei määräysvaltaa. Osakkuusyritykseton yhdistelty konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmääkäyttäen. Jos konsernin osuus osakkuusyritysten tappiostaylittää sijoituksen kirjanpitoarvon, sijoitus merkitään taseeseennolla-arvoon eikä kirjanpitoarvon ylittäviä tappioita yhdistellä,ellei konserni ole sitoutunut osakkuusyritysten velvoitteiden täyttämiseen.Osakkuusyrityssijoitus sisältää investoinnit hankinta-ajankohtana,osakkuusyritysten oman pääoman muutokset hankintaajankohdanjälkeen. Konsernin omistusosuuden mukainen osuusosakkuusyritysten tilikauden tuloksista on esitetty omana eränäänliikevoiton jälkeen.

YhteisyrityksetYhteisyritykset ovat yrityksiä, joissa konserni käyttää toisten osapuoltenkanssa yhteistä, sopimukseen perustuvaa määräysvaltaa. Konsernissayhteisyritykset on yhdistelty pääomaosuusmenetelmällä.Ulkomaan rahan määräisten erien muuttaminenKonsernin yksiköiden tulosta ja taloudellista asemaa koskevat luvutmitataan siinä valuutassa, joka on kunkin yksikön pääasiallisen toimintaympäristönvaluutta (”toimintavaluutta”). Konsernitilinpäätöson esitetty euroina, joka on konsernin emoyhtiön toiminta- jaesittämisvaluutta.Ulkomaan rahan määräiset liiketapahtumatUlkomaan rahan määräiset liiketapahtumat on kirjattu toimintavaluutanmääräiseksi käyttäen tapahtumapäivänä vallitsevaa kurssia.Käytännössä käytetään usein kurssia, joka vastaa likimain tapahtumapäivänkurssia. Ulkomaan rahan määräiset monetaariset erät onmuunnettu toimintavaluutan määräisiksi tilinpäätöspäivän kurssejakäyttäen. Ulkomaan rahan määräiset ei-monetaariset erät,jotka on arvostettu käypiin arvoihin, on muunnettu toimintavaluutanmääräisiksi käyttäen arvostuspäivän valuuttakursseja.Muutoin ei-monetaariset erät on arvostettu tapahtumapäivänkurssiin. Ulkomaan rahan määräisistä liiketapahtumista ja monetaaristenerien muuntamisesta syntyneet voitot ja tappiot onmerkitty tuloslaskelmaan. Liiketoiminnan kurssivoitot ja -tappiotsisältyvät vastaaviin eriin liikevoiton yläpuolelle. Valuuttamääräistenlainojen kurssivoitot ja -tappiot sisältyvät rahoitustuottoihinja -kuluihin.Ulkomaisten konserniyritysten tilinpäätösten muuttaminenUlkomaisten konserniyritysten tuloslaskelmat on muutettu euroiksikäyttäen tilikauden keskikurssia ja taseet tilinpäätöspäivänkursseja käyttäen. Tilikauden tuloksen muuntaminen eri kursseillatuloslaskelmassa ja taseessa aiheuttaa muuntoeron, joka kirjataanomaan pääomaan. Ulkomaisten tytäryritysten hankintamenon eliminoinnistasekä hankinnan jälkeen kertyneiden oman pääomanerien muuntamisesta syntyneet muuntoerot kirjataan omaan pääomaan.Kun tytäryritys myydään kokonaan tai osittain, kertyneetmuuntoerot kirjataan tuloslaskelmaan osana myyntivoittoa tai-tappiota.Vuoden 2003 syyskuusta lähtien ulkomaisten yksiköiden hankinnastasyntyvä liikearvo ja kyseisten ulkomaisten yksikköjen varojenja velkojen kirjanpitoarvoihin hankinnan yhteydessä tehtävätkäyvän arvon oikaisut on käsitelty kyseisten ulkomaisten yksiköidenvaroina ja velkoina ja muutettu euroiksi tilinpäätöspäivän kurssejakäyttäen. Tätä aikaisemmin tapahtuneiden hankintojen liikearvot jakäyvän arvon oikaisut on kirjattu euromääräisinä.Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeetAineelliset käyttöomaisuushyödykkeet esitetään alkuperäisten hankintahintojenja kertyneiden poistojen erotuksena vähennettynämahdollisilla arvonalentumisilla.Mikäli käyttöomaisuushyödyke koostuu useammasta osasta, joidentaloudelliset vaikutusajat ovat eripituiset, kukin osa käsitelläänerillisenä hyödykkeenä. Tällöin osan uusimiseen liittyvät menotaktivoidaan. Muussa tapauksessa myöhemmin syntyvät menot sisällytetäänaineellisen käyttöomaisuushyödykkeen kirjanpitoarvoonvain, mikäli on todennäköistä, että hyödykkeeseen liittyvä vastainenhyöty koituu konsernin hyväksi ja hyödykkeen hankintameno onluotettavasti määriteltävissä. Muut korjaus- ja ylläpitomenot kirjataantulosvaikutteisesti, kun ne ovat toteutuneet.Poistot lasketaan tasapoistoina arvioidun taloudellisen vaikutusajanmukaan seuraavasti:Rakennukset25–40 vuottaKoneet ja kalusto7–10 vuottaMaa- ja vesialueista ei tehdä poistoja.Hyödykkeiden jäännösarvo ja taloudellinen vaikutusaika tarkistetaanjokaisessa tilinpäätöksessä ja tarvittaessa oikaistaan niin, ettäkirjanpitoarvo vastaa enintään kerrytettävissä olevaa rahamäärää.Aineellisen käyttöomaisuushyödykkeen poistot lopetetaan silloin,kun aineellinen käyttöomaisuus -hyödyke luokitellaan myytävänäolevaksi IFRS 5 Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserätja lopetetut toiminnot -standardin mukaisesti.Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden käytöstä poistamisestaja luovutuksista syntyvät myyntivoitot ja -tappiot sisältyvät jokoliiketoiminnan muihin tuottoihin tai kuluihin.Vieraan pääoman menotVieraan pääoman menot kirjataan kuluksi sillä tilikaudella, jonkaaikana ne ovat syntyneet.Julkiset avustuksetJulkiset avustukset, esimerkiksi valtiolta saadut aineellisten käyttöomaisuushyödykkeidenhankintoihin liittyvät avustukset, on kirjattuaineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden kirjanpitoarvojenvähennykseksi silloin, kun on kohtuullisen varmaa, että ne tullaansaamaan ja että konserniyritys täyttää avustuksen saamisen edellytykset.Avustukset tuloutuvat pienempien poistojen muodossahyödykkeen taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Sellaiset avustukset,jotka on saatu syntyneiden menojen korvaukseksi, tuloutetaantuloslaskelmalla samalla, kun avustuksen kohteeseen liittyvät menotmerkitään kuluksi. Tällaiset avustukset esitetään liiketoiminnanmuissa tuotoissa.Aineettomat hyödykkeetLiikearvoLiikearvo vastaa sitä osaa hankintamenosta, joka ylittää konserninosuuden hankitun yrityksen yksilöitävissä olevien varojen, velkojenja ehdollisten velkojen nettomääräisestä käyvästä arvosta hankintaajankohtana.Konserni on soveltanut IFRS 3 -standardia kaikkiinniihin liiketoimintojen yhdistämisiin, jotka ovat tapahtuneet syyskuun2003 jälkeen. Näissä liikearvo vastaa sitä osaa hankintamenosta,joka ylittää konsernin osuuden hankitun yrityksen nettovarallisuudenkäyvästä arvosta hankinta-ajankohtana. Tätä aikaisempienliiketoimintojen yhdistämisestä syntynyt liikearvo vastaaaiemman tilinpäätösnormiston mukaista kirjanpitoarvoa.Liikearvo testataan vuosittain mahdollisen arvonalentumisenvaralta. Tätä tarkoitusta varten liikearvo on kohdistettu rahavirtaatuottavalle yksikölle. Konsernin rahavirtaa tuottavat yksiköt on luoki-47

KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT48teltu tytäryhtiöiden toimintaan ja sijaintiin perustuen. Ne ovat vuonna2006 Atria Suomi, Lithells, Svensk Snabbmat för Storkök, Pit-Product, Valga Lihatööstus ja Vilniaus Mesa. Liikearvo arvostetaanalkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä arvonalentumisilla.Tutkimus- ja kehittämismenot:Tutkimusmenot kirjataan tuloslaskelmaan kuluksi. Yksittäisiinprojekteihin liittyvät kehittämismenot aktivoidaan taseeseen, kunon saatu riittävä varmuus siitä, että kyseessä oleva hyödyke onteknisesti toteutettavissa ja se tulee todennäköisesti tuottamaanvastaista taloudellista hyötyä. Aktivoidut kehittämismenot kirjataankuluksi projektikohtaisesti hyödykkeen taloudellisena vaikutusaikana.Hyödykettä poistetaan siitä lähtien, kun se on valmiskäytettäväksi.Muut aineettomat hyödykkeetAineeton hyödyke merkitään taseeseen alkuperäiseen hankintamenoonsiinä tapauksessa, että hyödykkeen hankintameno onmääritettävissä luotettavasti ja on todennäköistä, että hyödykkeestäjohtuva odotettavissa oleva taloudellinen hyöty koituu yrityksenhyväksi.Ne aineettomat hyödykkeet, joilla on rajallinen taloudellinenvaikutusaika, kirjataan tasapoistoina kuluksi tuloslaskelmaan niidentunnetun tai arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Aineettomistahyödykkeistä, joilla on rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika,ei kirjata poistoja, vaan ne testataan vuosittain arvonalentumisenvaralta.Poistoajat ovat:Tavaramerkit10 vuottaMuut aineettomat5–10 vuottaTavaramerkkien, joiden taloudellinen vaikutusaika on arvioiturajoittamattomaksi, on arvioitu vaikuttavan rahavirtojen kerryttämiseenmäärittelemättömän ajan.Vuokrasopimukset – konserni vuokralle ottajanaAineellisia hyödykkeitä koskevat vuokrasopimukset, joissa konsernillaon olennainen osa omistamiselle ominaisista riskeistä jaeduista, luokitellaan rahoitusleasingsopimuksiksi. Rahoitusleasingsopimusmerkitään taseeseen vuokra-ajan alkamisajankohtanavuokratun hyödykkeen käypään arvoon tai sitä alempaan vähimmäisvuokriennykyarvoon. Rahoitusleasingsopimuksella hankitustahyödykkeestä tehdään poistot hyödykkeen taloudellisen vaikutusajantai sitä lyhyemmän vuokra-ajan kuluessa. Maksettavatleasingvuokrat jaetaan rahoitusmenoon ja velan vähennykseenvuokra-aikana siten, että tilikausittain jäljellä olevalle velalle muodostuusamansuuruinen korkoprosentti. Vuokravelvoitteet sisältyvätkorollisiin velkoihin.Vuokrasopimukset, joissa on omistamiselle ominaiset riskit jaedut jäävät vuokralle antajalle, käsitellään muina vuokrasopimuksina.Muiden vuokrasopimusten perusteella suoritettavat vuokratkirjataan kuluksi tuloslaskelmaan tasaerinä vuokra-ajan kuluessa.ArvonalentumisetAineelliset ja aineettomat omaisuuserätKonserni arvioi jokaisena tilinpäätöspäivänä, onko viitteitä siitä,että jonkin omaisuuserän arvo on alentunut. Jos viitteitä ilmenee,arvioidaan kyseisestä omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä.Kerrytettävissä oleva rahamäärä arvioidaan vuosittain liikearvostaja aineettomista hyödykkeistä, joilla on rajoittamaton taloudellinenvaikutusaika. Arvonalentumistarvetta tarkastellaan rahavirtaatuottavien yksikköjen tasolla, eli sillä alimmalla yksikkötasolla, jokaon pääosin muista yksiköistä riippumaton ja jonka rahavirrat ovaterotettavissa muista rahavirroista. Kerrytettävissä oleva rahamääräon omaisuuserän käypä arvo vähennettynä myynnistä aiheutuvillamenoilla tai sitä korkeampi käyttöarvo. Käyttöarvolla tarkoitetaankyseisestä omaisuuserästä tai rahavirtaa tuottavasta yksiköstä saatavissaolevia arvioituja vastaisia nettorahavirtoja, jotka diskontataannykyarvoonsa. Diskonttokorkona käytetään ennen veroa määritettyäkorkoa, joka kuvastaa markkinoiden näkemystä rahan aika-arvostaja omaisuuserään liittyvistä erityisriskeistä.Arvonalentumistappio kirjataan, kun omaisuuserän kirjanpitoarvoon suurempi kuin siitä kerrytettävissä oleva rahamäärä.Arvonalentumistappio kirjataan välittömästi tuloslaskelmaan. Mikäliarvonalentumistappio kohdistuu rahavirtaa tuottavaan yksikköön,se kohdistetaan ensin vähentämään rahavirtaa tuottavalleyksikölle kohdistettua liikearvoa ja tämän jälkeen vähentämäänmuita yksikön omaisuuseriä tasasuhteisesti. Arvonalentumistappionkirjaamisen yhteydessä poistojen kohteena olevan omaisuuseräntaloudellinen vaikutusaika arvioidaan uudelleen. Muusta omaisuuserästäkuin liikearvosta kirjattu arvonalentumistappio peruutetaansiinä tapauksessa, että on tapahtunut muutos niissä arvioissa, joita onkäytetty määritettäessä omaisuuserästä kerrytettävissä olevaa rahamäärää.Arvonalentumistappiota ei kuitenkaan peruta enempää,kuin mikä hyödykkeen kirjanpitoarvo olisi ilman arvonalentumistappionkirjaamista. Liikearvosta kirjattua arvonalentumistappiotaei peruta missään tilanteessa.Vaihto-omaisuusVaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai sitä alhaisempaantodennäköiseen nettorealisointiarvoon. Hankintameno määritelläänFIFO-menetelmällä. Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden hankintamenomuodostuu raaka-aineista, välittömistä työsuorituksistajohtuvista menoista, muista välittömistä menoista sekä asianmukaisestaosuudesta valmistuksen muuttuvista yleismenoista ja kiinteistäyleismenoista normaalilla toiminta-asteella. Nettorealisointiarvo ontavanomaisessa liiketoiminnassa saatava arvioitu myyntihinta, jostaon vähennetty arvioidut tuotteen valmiiksi saattamiseen tarvittavatmenot ja myynnistä johtuvat menot.Biologiset hyödykkeetKonsernin biologiset hyödykkeet ovat elävät eläimet ja kasvava vilja.Biologiset hyödykkeet arvostetaan käypään arvoon vähennettynäarvioiduilla myyntiin liittyvillä menoilla. Tuottavat eläimet sisältyvätmuihin aineellisiin hyödykkeisiin ja muut biologiset hyödykkeetvaihto-omaisuuteen.EläkevastuutEläkejärjestelyt luokitellaan etuuspohjaisiksi ja maksupohjaisiksijärjestelyiksi. Maksupohjaisissa järjestelyissä konserni suorittaakiinteitä maksuja erilliselle yksikölle. Konsernilla ei ole oikeudellistaeikä tosiasiallista velvoitetta lisämaksujen suorittamiseen, mikälimaksujen saajataho ei pysty suoriutumaan kyseisten eläke-etuuksien

maksamisesta. Kaikki sellaiset järjestelyt, jotka eivät täytä näitä ehtoja,ovat etuuspohjaisia eläkejärjestelyjä. Maksupohjaisiin eläkejärjestelyihintehdyt suoritukset kirjataan tuloslaskelmaan sillä tilikaudella,jota veloitus koskee. Konsernin eläkejärjestetyt ovat suureltaosin maksupohjaisia. Taseessa 31.12.2006 vain epäolennainenosa suomalaisesta eläkejärjestelystä oli etuuspohjaisia.Rahoitusvarat ja rahoitusvelatRahoitusvaratKonsernin rahoitusvarat luokitellaan IAS 39 Rahoitusinstrumentit:kirjaaminen ja arvostaminen -standardin mukaisesti seuraaviin ryhmiin:käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat,eräpäivään asti pidettävät sijoitukset, lainat ja muut saamiset jamyytävissä olevat rahoitusvarat. Luokittelu tapahtuu rahoitusvarojenhankinnan tarkoituksen perusteella, ja ne luokitellaan alkuperäisenhankinnan yhteydessä. Konsernilla ei ole ollut tällä tilikaudellakäypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavia eikä eräpäiväänasti pidettäviä sijoituksia.Kaikki rahoitusvarojen ostot ja myynnit kirjataan kaupantekopäivänä.Lainat ja muut saamiset ovat johdannaisvaroihin kuulumattomiavaroja, joihin liittyvät maksut ovat kiinteät tai määriteltävissä jajoita ei noteerata toimivilla markkinoilla eikä yritys pidä niitä kaupankäyntitarkoituksessa.Tähän ryhmään sisältyvät konsernin rahoitusvarat,jotka on aikaansaatu luovuttamalla rahaa, tavaroita taipalveluita velallisille. Ne arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon,ja ne sisältyvät lyhyt- ja pitkäaikaisiin rahoitusvaroihin; pitkäaikaisiin,mikäli ne erääntyvät yli 12 kuukauden kuluttua.Myytävissä olevat rahoitusvarat ovat johdannaisvaroihin kuulumattomiavaroja, jotka on nimenomaisesti määrätty tähän ryhmääntai joita ei ole luokiteltu muuhun ryhmään. Ne sisältyvät pitkäaikaisiinvaroihin, paitsi jos ne on tarkoitus pitää alle 12 kuukaudenajan tilinpäätöspäivästä lähtien, jolloin ne sisällytetään lyhytaikaisiinvaroihin. Myytävissä olevat rahoitusvarat voivat koostua osakkeistaja korollisista sijoituksista. Ne arvostetaan käypään arvoon,tai milloin käypä arvo ei ole luotettavasti määritettävissä, hankintahintaan.Myytävissä olevien rahoitusvarojen käyvän arvon muutoksetmerkitään arvonmuutosrahastoon omaan pääomaan verovaikutushuomioon ottaen. Käyvän arvon muutokset siirretään omasta pääomastatuloslaskelmaan silloin, kun sijoitus myydään tai kun sen arvoon alentunut siten, että sijoituksesta tulee kirjata arvonalentumistappio.RahavaratRahavarat koostuvat käteisestä rahasta, vaadittaessa nostettavissaolevista pankkitalletuksista ja muista lyhytaikaisista, erittäin likviideistäsijoituksista. Rahavaroihin luokitelluilla erillä on enintäänkolmen kuukauden maturiteetti hankinta-ajankohdasta lukien.Käytössä olevat luottolimiitit sisältyvät lyhytaikaisiin korollisiinvelkoihin.Rahoitusvarojen taseesta pois kirjaaminen tapahtuu silloin, kunkonserni on menettänyt sopimusperusteisen oikeuden rahavirtoihintai kun se on siirtänyt merkittäviltä osin riskit ja tuotot konserninulkopuolelle.RahoitusvelatRahoitusvelat merkitään alun perin kirjanpitoon käypään arvoon.Myöhemmin rahoitusvelat arvostetaan efektiivisen koron menetelmällä.Rahoitusvelkoja sisältyy pitkä- ja lyhytaikaisiin velkoihin, jane voivat olla korollisia tai korottomia.Rahoitusvarojen arvonalentuminenKonserni arvioi jokaisena tilinpäätöspäivänä, onko olemassa objektiivistanäyttöä yksittäisen rahoitusvaroihin kuuluvan erän tai rahoitusvarojenryhmän arvon alentumisesta.Myyntisaamisista kirjataan arvonalentumistappio, kun erääntyneensaamisen perintä on epäonnistunut tai muutoin on arvioitavissa,että myyntisaaminen on menetetty. Mikäli arvonalentumistappionmäärä pienenee jollakin myöhemmällä tilikaudella ja vähennyksenvoidaan objektiivisesti katsoa liittyvän arvonalentumisenkirjaamisen jälkeiseen tapahtumaan, kirjattu tappio perutaan tulosvaikutteisesti.TuloverotTuloslaskelman verokulu muodostuu kauden verotettavaan tuloonperustuvasta verosta ja laskennallisesta verosta. Verokulu kirjataantuloslaskelmaan, paitsi suoraan omaan pääomaan kirjattavien erienosalta, jolloin verovaikutus kirjataan myös vastaavasti osaksi omaapääomaa. Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero lasketaanverotettavasta tulosta kunkin maan voimassaolevan verokannan perusteella.Veroa oikaistaan mahdollisilla edellisiin kausiin liittyvilläveroilla.Laskennalliset verot lasketaan kaikista väliaikaisista eroista kirjanpitoarvonja verotuksellisen arvon välillä. Suurimmat väliaikaiseterot syntyvät aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden poistoista jahankintojen yhteydessä tehdyistä käypiin arvoihin arvostuksista. Verotuksessavähennyskelvottomista liikearvon arvonalentumisista eikirjata laskennallista veroa, ja tytäryhtiöiden jakamattomista voittovaroistaei kirjata laskennallista veroa siltä osin, kun ero ei todennäköisestipurkaudu ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa.Laskennalliset verot on laskettu käyttämällä tilinpäätöspäiväänmennessä säädettyjä verokantoja.Laskennallinen verosaaminen on kirjattu siihen määrään asti,kuin on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa,jota vastaan väliaikainen ero voidaan hyödyntää.TuloutusperiaatteetTuotot tavaroiden myynnistä kirjataan, kun tavaroiden omistamiseenliittyvät riskit ja edut ovat siirtyneet ostajalle. Tuotot palveluistakirjataan silloin, kun palvelu on suoritettu. Kirjattavan tuotonmäärä muodostuu myydystä tavarasta tai palvelusta saadun tai saatavanvastikkeen käyvän arvon perusteella vähennettynä arvonlisäverollasekä paljousalennuksilla ja muilla alennuksilla.Liikevaihto sisältää tuotteiden ja palveluiden sekä raaka-aineidenja tarvikkeiden myynnistä saadut tuotot oikaistuna välillisillä veroillaja alennuksilla.Korot ja osingotKorot kirjataan ajan kulumisen perusteella ottaen huomioon omaisuuseränefektiivisen tuoton. Osinkotuotot kirjataan, kun osakkeenomistajienoikeus maksun saamiseen on syntynyt.49

KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT50LiikevoittoIAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen -standardi ei määrittele liikevoitonkäsitettä. Konserni on määrittänyt sen seuraavasti: liikevoitto onnettosumma, joka muodostuu, kun liikevaihtoon lisätään liiketoiminnanmuut tuotot, vähennetään ostokulut oikaistuna valmiidenja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutoksella sekä omaankäyttöön valmistuksesta syntyneillä kuluilla, vähennetään työsuhdeetuuksistaaiheutuvat kulut, poistot ja mahdolliset arvonalentumistappiotsekä liiketoiminnan muut kulut. Kaikki muut kuin edellämainitut tuloslaskelmaerät esitetään liikevoiton alapuolella.Segmentti-informaatioKonserni raportoi ensisijaisena segmenttiraporttinaan maantieteellisetsegmentit. Segmentin varoina on käsitelty sellaiset varat, jotkaovat välittömästi osoitettavissa tai järkevällä perusteella kohdistettavissasegmenteille. Tällainen on muun muassa liikearvo. Konsernillaon tunnistettavissa kolme maantieteellistä segmenttiä, jotkapoikkeavat markkinoiden toiminnan kannalta olennaisesti toisistaan.Nämä ovat Suomi, Ruotsi sekä Venäjä ja Baltia.Toissijaisena segmenttiraportointina ovat liiketoiminnalliset segmentit.Atria-konsernin liiketoiminta on suurimmalta osaltaan lihateollisuutta.Lisäksi yhtiön toimintaan liittyy Svensk Snabbmat förStorkök AB -niminen lähitukkukauppa, joka myy tuotteitaan ravintoloille,baareille, pikaruokaloille ja niin edelleen. Tukkukaupanosuus liikevaihdosta on noin 13 prosenttia, joten se raportoidaanerillisenä segmenttinä. Tässä segmentissä raportoidaan myös konserninmyynti alkutuottajille.Segmenttien välinen kauppa tapahtuu käypään markkinahintaan.Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet jaarvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijätTilinpäätöstä laadittaessa joudutaan tekemään tulevaisuutta koskeviaarvioita ja oletuksia, joiden lopputulemat voivat poiketa tehdyistäarvioista ja oletuksista. Lisäksi joudutaan käyttämään harkintaatilinpäätöksen laadintaperiaatteiden soveltamisessa. Arviotpohjautuvat johdon parhaaseen näkemykseen tilinpäätöshetkellä.Mahdolliset arvioiden ja olettamusten muutokset merkitään kirjanpitoonsillä tilikaudella, jonka aikana arviota tai olettamusta korjataan,ja kaikilla tämän jälkeisillä tilikausilla.Konsernissa ne keskeiset tulevaisuutta koskevat oletukset ja sellaisettilinpäätöspäivän arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät,jotka aiheuttavat merkittävän riskin varojen ja velkojen kirjanpitoarvojenmuuttumisesta olennaisesti seuraavan tilikauden aikana,ovat seuraavat:Yritysten yhteenliittymissä hankittujenhyödykkeiden käyvän arvon määrittäminenMerkittävissä yritysten yhteenliittymissä konserni on käyttänyt ulkopuolistaneuvonantajaa arvioitaessa aineellisten ja aineettomienhyödykkeiden käypiä arvoja. Aineellisten hyödykkeiden osalta on tehtyvertailuja vastaavien hyödykkeiden markkinahintoihin ja arvioituhankittujen hyödykkeiden iästä, kulumisesta ja muista vastaavista tekijöistäaiheutuva arvon vähentyminen. Aineettomien hyödykkeidenkäyvän arvon määritys perustuu arvioihin hyödykkeisiin liittyvistärahavirroista. Johto uskoo käytettyjen arvioiden ja oletusten olevanriittävän tarkkoja käyvän arvon määrityksen pohjaksi.ArvonalentumistestausKonsernissa testataan vuosittain liikearvo ja ne aineettomat hyödykkeet,joilla on rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika mahdollisenarvonalentumisen varalta sekä arvioidaan viitteitä arvonalentumisestaedellä laatimisperiaatteissa esitetyn mukaisesti.Rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävissä olevat rahamääräton määritetty käyttöarvoon perustuvina laskelmina. Nämä laskelmatedellyttävät arvioiden käyttämistä.PäästöoikeudetPäästöoikeudet on kirjattu niin sanotun nettomenettelyn mukaisestikuluksi ja siirtosaamiseksi. Vuodelle 2006 päästöoikeuksiaSuomessa myönnettiin 22 724 tonnia, arvioitu tarve on 21 423tonnia.Maksetut osingotOsingonjako osakkeenomistajille kirjataan velaksi sillä tilikaudella,jonka aikana osingonjako on osakkeenomistajien toimesta hyväksytty.Uusien tai muutettujen IFRS-standardien soveltaminenAlla kuvatut standardit, tulkinnat tai niiden muutokset on julkaistu,mutta ne eivät vielä ole voimassa eikä konserni ole soveltanutnäitä säännöksiä ennen niiden pakollista voimaantuloa. Konserniottaa käyttöön vuonna 2007 seuraavat IASB:n vuosina 2005 ja2006 julkistamat uudet tai uudistetut standardit tai tulkinnat:IFRS 7 Rahoitusinstrumentit: tilinpäätöksessä esitettävät tiedot(voimassa 1.1.2007 jälkeen alkavilla tilikausilla).IFRS 7 edellyttää aiempaa laajempien liitetietojen esittämistärahoitusinstrumenttien merkityksestä yhteisön taloudelliseen asemaanja tulokseen. Standardi edellyttää kvalitatiivisten ja kvantitatiivistentietojen esittämistä yhteisöjen altistumisesta rahoitusinstrumenteistaaiheutuville riskeille ja se sisältää minimivaatimuksetluotto-, ja maksuvalmius- ja markkinariskiä koskevista liitetiedoista.Lisäksi se sisältää vaatimuksen herkkyysanalyysin esittämisestämarkkinariskin osalta. Konsernin arvion mukaan IFRS 7:nkäyttöönotto vaikuttaa lähinnä konsernin tulevan tilinpäätöksenliitetietoihin.IAS 1 -standardin muutos IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen– Tilinpäätöksessä esitettävät pääomatiedot (voimassa 1.1.2007 jälkeenalkavilla tilikausilla).Muutoksen jälkeen IAS 1 edellyttää tietojen esittämistä yhteisönpääoman tasosta ja sen hallinnasta tilikauden aikana. Konserninarvion mukaan IAS 1:n uudet säännökset vaikuttavat lähinnäkonsernin tulevan tilinpäätöksen liitetietoihin.IFRIC 8 IFRS 2:n soveltamisala (voimassa 1.5.2006 jälkeenalkavilla tilikausilla).IFRIC 8:a sovelletaan sellaisiin liiketoimiin, joissa myönnetäänoman pääoman ehtoisia instrumentteja ja vastaanotettuyksilöity vastike alittaa myönnettyjen oman pääoman ehtoisteninstrumenttien käyvän arvon. Tällaisissa tilanteissa on arvioitava,kuuluuko järjestely IFRS 2:n soveltamisalaan. Konsernin arvionmukaan uudella tulkinnalla ei ole vaikutusta konsernin tulevaantilinpäätökseen.IFRIC 9 Kytkettyjen johdannaisten uudelleenarviointi (voimassa1.6.2006 jälkeen alkavilla tilikausilla).

IFRIC 9 vaatii yhteisöä sen tullessa sopimuksen osapuoleksiarvioimaan, onko sopimuksessa kytketty johdannainen, joka onerotettava pääsopimuksesta ja käsiteltävä johdannaisena. Arviointiaei saa tehdä myöhemmin uudelleen, ellei sopimusehtoja muutetaniin, että alkuperäiset rahavirrat muuttuvat merkittävästi.Konsernin tämänhetkisen arvion mukaan tällä tulkinnalla ei tuleolemaan vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.IFRIC 10 Interim Financial Reporting and Impairment (voimassa1.11.2006 jälkeen alkavilla tilikausilla).IFRIC 10 kieltää osavuosikatsauksissa liikearvosta, osakesijoituksistaja hankintamenoon kirjattavista rahoitusvaroista tehdynarvonalentumistappion palauttamisen myöhempänä tilinpäätöspäivänä.Konsernin arvion mukaan uudella tulkinnalla ei ole vaikutustakonsernin tulevaan tilinpäätökseen.51

KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT1. AINEELLISET HYÖDYKKEET, 1 000 euroaMaa- javesialueetRakennuksetja rakennelmatKoneet jakalustoMuutaineellisethyödykkeetKeskeneräisethankinnatYhteensäHankintameno 1.1.2006 5 600 289 689 287 341 3 263 21 608 607 501Yritysten yhteenliittymät 2 567 2 567Lisäykset 76 11 383 36 817 202 23 568 72 046Vähennykset -5 425 -3 718 -328 -5 383 -14 854Kurssierot 102 618 2 148 11 22 2 901Hankintameno 31.12.2006 5 778 296 265 325 155 3 148 39 815 670 161Kertyneet poistot ja arvonalentumiset1.1.2006 -104 848 -172 246 -1 078 -278 172Yritysten yhteenliittymät -1 625 -1 625Vähennykset 1 411 5 199 103 6 713Poistot -7 811 -24 769 -163 -32 743Kurssierot -258 -1 301 -5 -1 564Kertyneet poistot ja arvonalentumiset31.12.2006 -111 506 -194 742 -1 143 -307 391Kirjanpitoarvo 1.1.2006 5 600 184 841 115 095 2 185 21 608 329 329Kirjanpitoarvo 31.12.2006 5 778 184 759 130 413 2 005 39 815 362 770Maa- javesialueetRakennuksetja rakennelmatKoneet jakalustoMuutaineellisethyödykkeetKeskeneräisethankinnatYhteensäHankintameno 1.1.2005 4 945 243 234 254 708 1 685 8 961 513 533Yritysten yhteenliittymät 511 14 321 10 889 1 320 1 038 28 079Lisäykset 253 32 879 25 934 361 15 684 75 111Vähennykset -77 -2 085 -91 -4 026 -6 279Kurssierot -109 -668 -2 105 -12 -49 -2 943Hankintameno 31.12.2005 5 600 289 689 287 341 3 263 21 608 607 501Kertyneet poistot ja arvonalentumiset1.1.2005 -96 878 -148 567 -653 -246 098Yritysten yhteenliittymät -1 058 -4 329 -311 -5 698Vähennykset 16 163 53 232Poistot -7 181 -20 768 -173 -28 122Kurssierot 253 1 255 6 1 514Kertyneet poistot ja arvonalentumiset31.12.2005 -104 848 -172 246 -1 078 -278 172Kirjanpitoarvo 1.1.2005 4 945 146 356 106 141 1 032 8 961 267 435Kirjanpitoarvo 31.12.2005 5 600 184 841 115 095 2 185 21 608 329 329Rahoitusleasingsopimuksella hankittu omaisuus sisältyy koneet ja kalusto -ryhmään, omaisuuden kirjanpitoarvo oli 12,4 miljoonaa euroa(8,8 miljoonaa euroa).Suomessa konserni on sitoutunut Nurmon logistiikkakeskuksen laajennuksen rakentamiseen sekä Venäjällä uuden logistiikkakeskuksen jalihavalmistetehtaan rakentamiseen. Investointien arvo kokonaisuudessan on 107 miljoonaa euroa, josta kirjanpitoon on toteutumatta76 miljoonaa euroa.52

2. LIIKEARVO JA MUUT AINEETTOMAT HYÖDYKKEET, 1 000 euroaAineettomat hyödykkeetLiikearvoTavaramerkitMuutaineettomatYhteensäHankintameno 1.1.2006 67 099 19 144 13 814 100 057Yritysten yhteenliittymät 7 310 13 039 20 349Lisäykset 136 2 192 2 328Vähennykset -807 -2 796 -3 603Kurssierot 509 348 857Hankintameno 31.12.2006 74 918 31 860 13 210 119 988Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2006 -17 038 -2 935 -7 279 -27 252Yritysten yhteenliittymätVähennysten poistot 807 2 796 3 603Poistot -1 305 -2 223 -3 528Arvonalentumiset -1 514 -1 514Kurssierot -227 -99 -1 -327Kertyneet poistot 31.12.2006 -17 265 -5 046 -6 707 -29 018Kirjanpitoarvo 1.1.2006 50 061 16 209 6 535 72 805Kirjanpitoarvo 31.12.2006 57 653 26 814 6 503 90 970Aineettomat hyödykkeetLiikearvoTavaramerkitMuutaineettomatYhteensäHankintameno 1.1.2005 51 862 10 423 12 587 74 872Yritysten yhteenliittymät 15 723 9 020 16 24 759Lisäykset 43 3 356 3 399Vähennykset -2 145 -2 145Kurssierot -486 -342 -828Hankintameno 31.12.2005 67 099 19 144 13 814 100 057Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2005 -17 289 -1 926 -7 266 -26 481Yritysten yhteenliittymät -6 -6Vähennysten poistot 2 145 2 145Poistot -1 071 -2 158 -3 229Kurssierot 251 68 319Kertyneet poistot 31.12.2005 -17 038 -2 935 -7 279 -27 252Kirjanpitoarvo 1.1.2005 34 573 8 497 5 321 48 391Kirjanpitoarvo 31.12.2005 50 061 16 209 6 535 72 805Vilniaus Mesan tuotemerkille määriteltiin 10 vuoden poistoaika hankintavuonna 2003. Vuonna 2006 konserni päätti kirjata tuotemerkinalas, koska Vilniaus Mesan tuloskehitys ei tukenut tuotemerkin pitämistä taseessa. Alaskirjauksesta syntyi 1,5 miljoonan euronarvonalentumistappio.Liikearvon ja tavaramerkkien, joiden vaikutusaika on Liikearvo Tavaramerkitarvioitu rajoittamattomaksi, kohdistaminen 2006 2005 2006 2005Atria Suomi 2 941 2 941Lithells 31 624 31 397Svensk Snabbmat för Storkök 4 680Pit-Product 12 508 9 823 6 176 6 149Valga Lihatööstus 5 900 5 900 2 857 2 857Yhteensä 57 653 50 061 9 033 9 006jatkuu »53

KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT» jatkuuLiikearvo on allokoitu konsernin rahavirtaa tuottaville yksiköille, jotka on määritelty liiketoimintaorganisaation mukaan.Rahavirtaa tuottavan yksikön kerrytettävissä olevan rahamäärän arvo perustuu käyttöarvolaskelmiin. Näissä laskelmissa käytetyt rahavirtaennusteetpohjautuvat johdon hyväksymiin taloudellisiin suunnitelmiin, jotka kattavat viiden vuoden ajanjakson. Käyttöarvonlaskennassa käytetyt keskeiset muuttujat ovat myyntituotot ja ainemarginaali, jotka on määritelty edellisten vuosien toteutumaanpohjautuen. Käytetty, ennen veroja määritetty diskonttokorko on Venäjällä on 9,7 % (10,0 %) ja muualla 5,6 % (7,0 %).Diskonttauskorko ennen veroja on määritetty keskimääräisen painotetun pääomakustannuksen (WACC, weighted average cost ofcapital) avulla. Johdon hyväksymän ennustejakson jälkeiset rahavirrat on ekstrapoloitu käyttämällä Venäjällä tasaista 5 %:n ja muualla1 %:n kasvutekijää. Käytetty kasvutekijä ei ylitä toimialan pitkän aikajänteen toteutunutta kasvua.Arvonalentumistestausten perusteella ei ole ollut tarvetta arvonalentumiskirjauksiin.3. OSUUDET YHTEIS- JA OSAKKUUSYRITYKSISSÄ, 1 000 euroaOsuudet yhteis- jaosakkuusyrityksissä 2006 2005Yhteisyrityksissä:Tilikauden alussa 315 297Osuus kauden tuloksesta 9 95Lisäykset 250Saadut osingot -50 -77Tilikauden lopussa 524 315Osakkuusyrityksissä:Tilikauden alussa 4 252 3 554Osuus kauden tuloksesta 368 700Lisäykset 154Saadut osingot -148 -156Tilikauden lopussa 4 472 4 252Yhteensä 4 996 4 567Yhteis- jaosakkuusyrityksetKotipaikka Varat Velat LiikevaihtoVoitto/TappioOmistusosuus(%)2006Best-In Oy Kuopio 1 081 466 4 781 107 50,0Foodwest Oy Seinäjoki 867 190 1 802 -15 33,5Honkajoki Oy Honkajoki 14 023 10 684 15 739 240 47,8OÜ LKT Invest Valga, Viro 11 3 -1 26,0Länsi-Kalkkuna Oy Säkylä 504 94 -90 50,0LTK osuuskunta Hämeenlinna 8 924 2 263 20 520 591 40,7Tuoretie Oy Helsinki 5 944 5 040 40 148 90 33,32005Best-In Oy Kuopio 1 109 501 4 997 196 50,0Foodwest Oy Seinäjoki 889 197 1 754 16 33,5Honkajoki Oy Honkajoki 13 090 10 056 16 691 902 47,8OÜ LKT Invest Valga, Viro 11 3 26,0LTK osuuskunta Hämeenlinna 8 611 2 174 20 610 666 40,7Tuoretie Oy Helsinki 4 672 3 857 32 858 -18 33,354

4. MUUT RAHOITUSVARAT, 1 000 euroa2006 2005Myytävissä olevat sijoitukset 1 316 1 189Sisältää pääosin vähäisiä määriä eri yhtiöiden noteeraamattomia osakkeita.5. LAINASAAMISET JA MUUT SAAMISET, 1 000 euroaTasearvot2006Tasearvot2005Lainasaamiset asiakkailta 5 895 3 939Muut saamiset 496 653Yhteensä 6 391 4 592Käyvät arvot eivät poikkea olennaisesti tasearvoista.6. LASKENNALLISET VEROSAAMISET JA -VELAT, 1 000 euroaLaskennallisten verojenmuutokset vuonna 2006 1.1.2006KirjattutuloslaskelmaanKurssierotOstetuttytäryritykset 31.12.2006Laskennalliset verosaamiset:Vaihto-omaisuuden sisäinen kate 73 -42 31Etuuspohjaiset eläkevelvoitteet 95 -7 88Poistoerot ja vapaaehtoiset varaukset 3 3Käyvän arvon muutokset 375 2 377Yhteensä 546 -49 2 499Laskennalliset verovelat:Aineettomien ja aineellistenhyödykkeiden arvostaminenkäypään arvoon hankinnassa -3 675 396 -8 -3 651 -6 938Poistoerot ja varaukset -18 846 -930 -192 -19 968Yhteensä -22 520 -534 -200 -3 651 -26 906Laskennallisten verojenmuutokset vuonna 2005 1.1.2005KirjattutuloslaskelmaanKurssierotOstetuttytäryritykset 31.12.2005Laskennalliset verosaamiset:Vaihto-omaisuuden sisäinen kate 563 -490 73Etuuspohjaiset eläkevelvoitteet 114 -19 95Poistoerot ja vapaaehtoiset varaukset 3 3Käyvän arvon muutokset 375 375Yhteensä 677 -509 378 546Laskennalliset verovelat:Aineettomien ja aineellistenhyödykkeiden arvostaminenkäypään arvoon hankinnassa -507 79 -3 247 -3 675Poistoerot ja varaukset -18 579 -412 196 -51 -18 846Yhteensä -19 085 -333 196 -3 298 -22 52055

KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT7. VAIHTO-OMAISUUS, 1 000 euroa2006 2005Aineet ja tarvikkeet 19 143 18 980Biologiset hyödykkeet 2 279 1 984Keskeneräiset tuotteet 1 229 681Valmiit tuotteet 40 564 36 980Muu vaihto-omaisuus 172 12Yhteensä 63 387 58 6378. MYYNTISAAMISET JA MUUT SAAMISET, 1 000 euroa2006 2005Myyntisaamiset 146 404 131 587Lainasaamiset 483 315Muut saamiset 11 187 10 762Siirtosaamiset 7 799 8 323Yhteensä 165 873 150 987Siirtosaamisiin sisältyvät olennaiset erät muodostuvat ostolaskujen menoennakoista, vuokrasaatavista ja verojaksotuksista.Myyntisaamisiin ei sisälly merkittäviä luottoriskikeskittymiä, koska saatavat ovat pääosin keskusliikkeiltä. Tilikaudella ei ole toteutunutolennaisia luottotappioita.9. RAHAVARAT, 1 000 euroa2006 2005Käteinen raha ja pankkitilit 35 427 17 46010. OMA PÄÄOMA, 1 000 euroaOma pääoma koostuu osakepääomasta, ylikurssirahastosta, muuntoeroista sekä kertyneistä voittovaroista. Ylikurssirahastoon kirjataanosakepääoman muutoksen nimellisarvon ylittävä osa. Ulkomaisen tytäryrityksen hankintamenon eliminoinnista syntyvät muuntoerotkirjataan omaan pääomaan muuntoeroihin. Tilikauden voitto kirjataan kertyneisiin voittovaroihin.Osakkeet ja osakepääomaOsakkeet jakautuvat A- ja KII-sarjoihin, jotka eroavat toisistaan äänimäärällä. A-sarjan osakkeilla on yksi ääni per osake ja KII-sarjanosakkeella kymmenen ääntä per osake. A-sarjan osakkeilla on etuoikeus 10 prosentin osinkoon osakkeen nimellisarvosta, minkä jälkeenKII-sarjan osakkeille suoritetaan osinkoa 10 prosenttiin asti nimellisarvosta. Mikäli osinkoa on vielä jaettavissa tämän jälkeen A- ja KIIsarjanosakkeilla on samanlaiset oikeudet osinkoon. KII-sarjan osakkeiden enimmäismäärä on 29 500 000 kpl ja A-sarjan 20 000 000kpl. Osakkeiden nimellisarvo on 1,70 euroa per osake ja konsernin enimmäisosakepääoma on 76 000 000 euroa. Kaikki liikkeeseenlasketut osakkeet on maksettu täysimääräisesti.Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä (1.000 kpl) A-sarja KII-sarja Yhteensä1.1.2005 11 889 9 204 21 09331.12.2005 11 889 9 204 21 093Osakeanti 16.5.2006 1 100 1 100Osakeanti 29.12.2006 900 90031.12.2006 13 889 9 204 23 09356

Emoyhtiön voitonjakokelpoinen oma pääoma 2006 2005Voitto edellisiltä tilikausilta 46 708 38 420Tilikauden voitto 13 521 20 838Yhteensä 60 229 59 258Tilikaudella jaettu osakekohtainen osinko 2006 2005Osinko/osake, EUR 0,595 0,595Emoyhtiön jakama osinko 12 550 12 5503.5.2007 pidettävässä yhtiökokouksessa hallitus ehdottaa osinkoa jaettavaksi 0,595 euroa osakkeelta yhteensä 13 740 173 euroa.11. ELÄKEVELVOITTEET, 1 000 euroaTaseen etuuspohjainen eläkevelka määräytyy seuraavasti 2006 2005Rahastoitujen velvoitteiden nykyarvo 1 179 1 348Varojen käypä arvo -1 121 -1 129Järjestelyn supistaminenKirjaamattomat vakuutusmatemaattiset voitot (+) ja tappiot (-) -215 -448Kirjaamattomat takautuvaan työsuoritukseen perustuvat menot 498 597Eläkevelka taseessa 341 368Tuloslaskelman etuuspohjainen eläkekulu määräytyy seuraavasti: 2006 2005Voitot järjestelyn supistamisesta 27 73Taseessa esitetyn velan muutokset 2006 2005Tilikauden alussa 368 441Eläkekulut tuloslaskelmassa -27 -73Tilikauden lopussa 341 368Käytetyt vakuutusmatemaattiset olettamukset (%)Diskonttokorko 4,50 4,50Varojen odotettu tuotto 6,50 5,40Tuleva palkankorotusolettamus 4,00 4,0012. KOROLLISET VELAT, 1 000 euroa2006 2005Tasearvot TasearvotPitkäaikainenJoukkovelkakirjalaina 60 000 20 000Lainat rahoituslaitoksilta 77 433 69 176Eläkelainat 9 279 8 597Muut velat 9 165 10 277Rahoitusleasingvelat 9 477 7 450Yhteensä 165 354 115 500jatkuu »57

KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT» jatkuu2006 2005Tasearvot TasearvotLyhytaikaisetLainat rahoituslaitoksilta 37 541 60 200Eläkelainat 23 184Muut velat 38 732 29 642Rahoitusleasingvelat 2 543 1 330Yhteensä 78 839 91 356Korolliset velat yhteensä 244 193 206 856Kiinteäkorkoisia 33,61 % 39,1 %Keskikorko 4,24 % 3,57 %Atria Yhtymä Oyj:n vuonna 2002 liikkeeseen laskema 10 miljoonan euron joukkovelkakirjalaina erääntyy vuonna 2009 ja vuonna 2005liikkeeseen laskettu 10 miljoonan euron joukkovelkakirjalaina erääntyy vuonna 2008, ja vuonna 2006 liikkeeseen laskettu 40 miljoonaneuron joukkovelkakirjalaina erääntyy vuonna 2013.Pitkäaikaiset velat erääntyvät seuraavasti 2006 20052007 36 0152008 35 789 21 3122009 31 685 21 7372010 26 673 18 1322011 14 321 6 6172012 10 598Myöhemmin 46 288 11 687Yhteensä 165 354 115 500Korolliset velat jakaantuvat valuuttoihin seuraavasti 2006 2005EUR 180 849 166 312SEK 30 447 18 905LTL 37 61EEK 9 220 6 361RUB 17 094 6 893USD 6 545 8 324Yhteensä 244 192 206 856Rahoitusleasingvelat - vähimmäisvuokrien kokonaismäärä 2006 2005Alle vuoden kuluessa 2 916 1 364Yli yhden, mutta alle viiden vuoden kuluessa 7 856 1 829Yli viiden vuoden kuluttua 2 895 7 091Yhteensä 13 667 10 284Rahoitusleasingvelat - vähimmäisvuokrien nykyarvo 2006 2005Alle vuoden kuluessa 2 834 1 330Yli yhden, mutta alle viiden vuoden kuluessa 6 942 1 635Yli viiden vuoden kuluttua 2 243 5 815Yhteensä 12 019 8 780Tulevaisuudessa kertyvä korko 1 648 1 504Yhteensä 13 667 10 28458

13. OSTOVELAT JA MUUT VELAT, 1 000 euroaLyhytaikaiset 2006 2005Ostovelat 80 493 73 548Saadut ennakot 848 723Muut velat 16 373 16 417Siirtovelat 46 932 42 261Yhteensä 144 646 132 949Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät muodostuvat henkilöstökuluista ja velkojen korkojaksotuksista.14. SEGMENTTI-INFORMAATIO, 1 000 euroa31.12.2006 päättynyt tilikausi Venäjä jaMaantieteelliset segmentit Suomi Ruotsi Baltia Eliminoinnit KonserniLiikevaihtoUlkoinen 668 642 330 006 104 648 1 103 296Sisäinen 17 418 6 380 -23 798Liikevaihto yhteensä 686 060 336 386 104 648 -23 798 1 103 296Liikevoitto 33 421 15 132 -7 020 41 533Rahoitustuotot ja -kulut -7 340Osuus yhteis- ja osakkuusyritysten tuloksesta 377 377Tuloverot -8 589Tilikauden voitto 25 981VaratSegmentin varat 573 672 171 622 89 558 -108 219 726 633Osuus yhteis- ja osakkuusyrityksissä 4 996 4 996Varat yhteensä 578 668 171 622 89 558 -108 219 731 629Velat 283 817 93 496 50 485 -8 645 419 153Investoinnit 51 889 21 600 15 549 89 038Poistot 26 382 6 366 3 568 36 316Arvonalentumiset 1 514 1 51431.12.2005 päättynyt tilikausi Venäjä jaMaantieteelliset segmentit Suomi Ruotsi Baltia Eliminoinnit KonserniLiikevaihtoUlkoinen 625 000 309 219 42 674 976 893Sisäinen 9 318 4 756 -14 074Liikevaihto yhteensä 634 318 313 975 42 674 -14 074 976 893Liikevoitto 31 616 7 143 1 408 40 167Rahoitustuotot ja -kulut -3 142Osuus yhteis- ja osakkuusyritysten tuloksesta 795 795Tuloverot -10 801Tilikauden voitto 27 019VaratSegmentin varat 529 779 132 111 78 795 -105 140 635 545Osuus yhteis- ja osakkuusyrityksissä 4 565 2 4 567Varat yhteensä 534 344 132 111 78 797 -105 140 640 112jatkuu »59

KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT» jatkuu31.12.2005 päättynyt tilikausi Venäjä jaMaantieteelliset segmentit Suomi Ruotsi Baltia Eliminoinnit KonserniVelat 268 329 69 091 33 318 -5 642 365 096Investoinnit 97 641 4 255 5 364 107 260Poistot 23 463 5 914 2 034 31 41131.12.2006 päättynyt tilikausi Liha- Tukku-Liiketoiminnalliset segmentit teollisuus kauppa KonserniLiikevaihto 870 103 233 193 1 103 296Segmentin varat 619 562 112 067 731 629Investoinnit 73 336 15 702 89 03831.12.2005 päättynyt tilikausi Liha- Tukku-Liiketoiminnalliset segmentit teollisuus kauppa KonserniLiikevaihto 758 747 218 146 976 893Segmentin varat 570 748 69 364 640 112Investoinnit 106 797 463 107 26015. HANKITUT LIIKETOIMINNOTHankintapäivosuus,Omistus-2006 %KotipaikkaHedmans AB 30.10.2006 100 RuotsiFruk och Matgrossisten i Söderhamn AB 30.10.2006 100 RuotsiMatgrossisten i Skellefteå AB 30.10.2006 100 RuotsiNorrsäljarna AB 30.10.2006 100 RuotsiTytäryhtiö: Härnösands Frukt & Grönt AB 30.10.2006 100 RuotsiRuotsissa konserni vahvisti asemaansa ja paikallista ankkuroitumistaan lähitukkukaupassa hankkimalla omistukseensa Matgruppen förStorkök i Norr AB:n omistamat lähitukkuliikkeet. Tytäryhtiö Svensk Snabbmat för Storkök AB:n omistukseen siirtyvien tukkuliikkeidenyhteenlaskettu liikevaihto vuonna 2006 oli noin 54 miljoonaan euroa. Kaupan johdosta tukkuliiketoimintaa on Ruotsissa yhteensä 18toimipisteessä kattaen koko Ruotsin. Yrityksen toiminta-ajatuksena on olla paikallinen, hyvin palveleva tukkuliike ja olla lähellämarkkinoita ja asiakkaitaan.Kaupan tavoitteena oli hankkia sellaisia kannattavia yrityksiä, joiden toiminta-alueen lisäyksellä aikaisempaan verrattuna saadaantukkuliiketoiminta kattamaan koko Ruotsin. Kasvu lisää myös hankintatoimen ostovoimaa.Kauppahinta oli yhteensä 22,1 miljoonaa euroa, joka sisältää asiantuntijoiden palkkioita 0,2 miljoonaa euroa. Hankintapäivän jälkeisetliiketoimet lisäsivät konsernin liikevaihtoa noin 9 miljoonaa euroa.1 000 euroaYhdistämisessäkirjatutkäyvät arvotKirjanpitoarvotennenyhdistämistä60Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 925 925Liikearvo 4 593Muut aineettomat hyödykkeet 12 796Rahoitusvarat 505 505Vaihto-omaisuus 3 065 3 065Saamiset 4 987 4 987Rahavarat 5 974 5 974Varat yhteensä 32 845 15 456

Laskennallinen verovelka 4 049 466Korolliset velat 2 070 2 070Muut velat 4 607 4 607Velat yhteensä 10 726 7 143Nettovarat 22 119 8 313Kauppahinta 22 119Hankittujen yritysten rahavarat 5 974Rahavirtavaikutus 16 1452006 HankintapäiväOmistusosuus,%KotipaikkaA-Tuottajat Oy 21.12.2006 97,9 SuomiA-Tuottajat Oy on teuraskarjan hankintaa harjoittava yhtiö, jonka liikevaihto vuonna 2005 oli noin 81,7 miljoonaa euroa ja omapääoma noin 19,2 miljoonaa euroa. Atria hankkii lähes kaikkien käyttämänsä sian ja naudan lihan A-Tuottajilta. Kauppa yksinkertaistaalihanhankinnan rakenteita ja vahvistaa siten koko tuotantoketjun kilpailukykyä.Kaupassa Atria Yhtymä Oyj hankki yhteensä 10 000 000 A-Tuottajien A-osaketta Itikka osuuskunnalta ja Lihakunnalta. Kaupanjälkeen Atria Yhtymällä on hallussaan noin 97,9 % A-Tuottajien osakkeista ja 99,0 % äänistä. Ennen kauppaa Atria Yhtymä omisti noin5,4 % osakkeista ja 53,3 % äänistä. Kauppa toteutettiin A-Tuottajien oman pääoman arvoon. Kauppahintana Atria Yhtymä maksoiyhteensä 900 000 uutta A-osaketta, joiden arvoksi muodostui 18,50 euroa/kpl, sekä 1 283 308 euroa rahaa. Kokonaiskauppahinnaksituli 18,2 miljoonaa euroa, joka sisältää varainsiirtoveroa 0,3 miljoonaa euroa.A-Tuottajat on konsolidoitu Atrian konsernitilinpäätökseen vuodesta 2004.2005 HankintapäiväOmistusosuus,%KotipaikkaAS Valga Lihatööstus 31.1.2005 100 ViroTytäryhtiöt: AS Alle 31.1.2005 100 ViroOÜ Puidukaubandus 31.1.2005 100 ViroOÜ Carmex Invest 31.1.2005 100 ViroOsakkuusyhtiö: OÜ LKT Invest 31.1.2005 26 ViroSuomen Kalkkuna Oy 1.7.2005 100 SuomiPit-Product 668 15.9.2005 100 VenäjäPit-Product 409 15.9.2005 100 VenäjäOÜ Linnamäe Peekon 9.11.2005 100 ViroTytäryhtiö: OÜ Jalukse Farmer 9.11.2005 100 ViroAS Valga Lihatööstus on perustettu 1910 ja yksityistetty 1994. Yhtiö valmistaa erilaisia makkaroita, savustettuja lihatuotteita, veri- jamaksatuotteita sekä lihasäilykkeitä. Yhtiön tuotemerkki on Maks & Moorits. Myynnistä 60 % on makkaroita ja 40 % lihaa. Yhtiöllä onteurastamo, lihanleikkaamo ja lihajalostetehdas Valgan kaupungissa.Yhtiön tytäryhtiöistä AS Alle ja OÜ Carmex Invest ovat sikafarmeja, joiden tuotannon arvo on noin 2,0 miljoonaa euroa. OÜ Puidukaubanduson nautakarjatila, ja sen tuotannon arvo on 1,7 miljoonaa euroa. Nämä tytäryhtiöt toimittavat AS Valga Lihatööstusinteurastamoon noin 20 % vuosittaisesta teurasmäärästä. Tarkoitus on ollut kasvattaa omasta alkutuotannosta saatavan lihan osuutta,toisaalta aloittamalla oman alkutuotannon osalta laajennusinvestoinnit ja toisaalta ostamalla sikafarmi OÜ Linnamäe Peekon ja sentytäryhtiö OÜ Jalukse Farmer. Kysymys on yhdistelmäsikalasta, joka myy tuotantonsa Valga Lihatööstusille. Tuotannon arvo on noin2,0 miljoonaa euroa.jatkuu »61

KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT» jatkuuPit-Product on viime vuosina kasvanut 30–50 %:n vauhdilla. Sen markkinaosuus Pietarin lihavalmistemarkkinoista oli vuonna 2004 noin 13 %, jasen markkinaosuus vuonna 2005 oli 20,1 %. Atriaa kiinnostaa Pit-Productissa sen sijainti voimakkaasti kasvavassa Pietarin markkinassa ja sen omavoimakas kasvu. Pit-Productilla on tällä hetkellä toimintaa Pietarin kaupungin alueella, jossa on tehdas ja konttori, sekä Sinjavinon kylässä, noin 40km Pietarin kaupungista, jossa sillä on toinen tehdas. Tehtaiden kapasiteetti on täysin käytössä, ja uutta kapasiteettia on tarkoitus hankkia vastaamaankasvavaan kysyntään. Lisäksi toiminta edellyttää logistiikan kehittämistä ja uuden logistiikkakeskuksen rakentamista. Atrialla on tarkoitus toteuttaamahdollisimman pian sekä logistiikkakeskuksen rakentaminen että uuden tehtaan suunnittelun aloittaminen.Suomen Kalkkuna Oy on Jalasjärvellä sijaitseva kiinteistöyhtiö, joka omistaa kalkkunahautomon kiinteistön ja koneet. Suomen Kalkkuna Oy:n tiloissatoimii kalkkunahautomo, joka toimittaa kalkkunauntuvikkoja kasvattamoihin.Yhtiön oston tarkoituksena on keskittää koko kalkkunan tuotantoketjuAtrian välittömään ohjaukseen.Yhtiöiden kauppahintaan on osaltaan vaikuttanut mahdollisuus kasvuun tulevaisuudessa sekä tuotemerkin aseman vakiintuminen. Tuotemerkkien tailaajemmin “Marketing related Intangibles” -arvot on määritelty “Relief-from Royalty” -menetelmällä. Goodwillina on käsitelty sitä osaa kauppahinnasta,jota ei ole voitu kohdistaa taseen eri erille.Tiedot liiketoimintojen yhdistämisistä esitetään yhteenlaskettuina, koska ne eivät yksitellen tarkasteltuina ole olennaisia.Hankintameno oli yhteensä 36,9 miljoonaa euroa, hankintamenoon sisältyy rahavastikkeen lisäksi asiantuntijoiden palkkioita 1,3 miljoonaa euroa.Hankintapäivien jälkeiset liiketoimet kerryttivät konsernille liikevaihtoa 35,1 miljoonaa euroa ja nettotulosta 1,2 miljoonaa euroa. Hankinnoissa syntyinegatiivista liikearvoa 0,7 miljoonaa euroa, joka sisältyy liiketoiminnan muihin tuottoihin.1 000 euroaYhdistämisessäkirjatutkäyvät arvotKirjanpitoarvotennenyhdistämistäAineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 22 198 18 717Liikearvo 15 723Muut aineettomat hyödykkeet (tavaramerkit) 9 031 25Vaihto-omaisuus 4 016 4 016Saamiset 4 029 3 713Rahavarat 20 20Varat yhteensä 55 017 26 491Laskennallinen verovelka 3 298 51Korolliset velat 7 500 7 036Muut velat 6 581 6 581Velat yhteensä 17 379 13 668Nettovarat 37 638 12 823Kauppahinnat 36 915Hankittujen yritysten rahavarat 20Rahavirtavaikutus 36 895Pit-Productin hankintameno tarkentui vuoden 2006 aikana, tämä lisäsi hankinnasta syntynyttä goodwillia 2,6 miljoonaa euroa.16. LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT, 1 000 euroa2006 2005Vuokratuotot 20 13Negatiivisen liikearvon tuloutus 723Käyttöomaisuuden myyntituotot 10 094 615Muut 1 060 1 256Yhteensä 11 174 2 60717. AINEIDEN JA TARVIKKEIDEN KÄYTTÖ, 1 000 euroa2006 2005Aineet ja tarvikkeet 683 592 607 069Varaston muutos 5 -4 554Ulkopuoliset palvelut 20 874 17 876Yhteensä 704 471 620 39162

18. TYÖSUHDE-ETUUDET, 1 000 euroaTyösuhde-etuuksista johtuvat kulut 2006 2005Palkat 144 768 131 522Eläkekulut - maksupohjaiset järjestelyt 26 040 24 223Eläkekulut - etuuspohjaiset järjestelyt -27 -73Muut henkilösivukulut 16 630 19 226Yhteensä 187 411 174 898Konsernin henkilökunta keskimäärin segmenteittäin 2006 2005Suomi 2 325 2 319Ruotsi 1 206 1 151Venäjä ja Baltia 2 209 963Yhteensä 5 740 4 43319. POISTOT JA ARVONALENTUMISET, 1 000 euroaPoistot ja arvonalentumiset hyödykeryhmittäin: 2006 2005PoistotAineettomat hyödykkeetTavaramerkit 1 281 1 081Muut aineettomat hyödykkeet 2 518 2 158Yhteensä 3 799 3 239Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeetRakennukset 7 814 7 191Koneet ja kalusto 24 524 20 808Muut aineelliset hyödykkeet 179 173Yhteensä 32 517 28 172ArvonalentumisetAineettomat hyödykkeetTavaramerkit 1 514Poistot ja arvonalentumiset yhteensä 37 830 31 41120. LIIKETOIMINNAN MUUT KULUT, 1 000 euroa2006 2005Vuokrat 8 051 7 086Energiakustannukset 17 370 15 302Kuljetuskustannukset 16 224 14 379Muut 105 508 79 083Liiketoiminnan muut kulut yhteensä 147 153 115 85021. TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISMENOT, 1 000 euroa2006 2005Tuloslaskelmaan sisältyy kuluksi kirjattuja tutkimus- ja kehittämismenoja 7 442 6 71122. RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT, 1 000 euroa2006 2005Korkokulut ja muut rahoituskulut -10 724 -6 725Korkotuotot 3 314 3 563Osinkotuotot 70 20Yhteensä -7 340 -3 14263

KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT23. TULOVEROT, 1 000 euroaTuloslaskelman verot 2006 2005Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero 7 595 9 506Verot edellisiltä tilikausilta 411 452Laskennalliset verot 583 843Yhteensä 8 589 10 801Tuloslaskelman verojen täsmäytys voittoon ennen veroja 2006 2005Voitto ennen veroja 34 570 37 820Verot laskettuna emoyhtiön 26 %:n verokannalla 8 988 9 833Ulkomaisten tytäryritysten poikkeavien verokantojen vaikutus 1 569 9Osakkuusyhtiöiden tuloksen vaikutus -98 -207Verot edellisiltä tilikausilta 411 452Verovapaiden tulojen vaikutus -2 967Verotuksessa vähennyskelvottomien kulujen vaikutus 288 713Kirjaamattomat laskennalliset verosaamiset 398Yhteensä 8 589 10 80124. OSAKEKOHTAINEN TULOS, 1 000 euroaLaimentamaton osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva kauden voitto kauden aikana ulkonaolevien osakkeiden lukumäärän painotetulla keskiarvolla.2006 2005Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden voitto 25 105 26 164Osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo tilikaudella (1 000 kpl) 21 829 21 093Laimentamaton osakekohtainen tulos 1,15 1,24Laimennusvaikutuksella oikaistua osakekohtaista tulosta laskettaessa osakkeiden lukumäärän painotetussa keskiarvossa otetaanhuomioon kaikkien laimentavien potentiaalisten kantaosakkeiden muuttumisesta johtuva laimentava vaikutus. Konsernilla ei oleinstrumentteja, joilla olisi laimentava vaikutus.25. RAHOITUSRISKIEN HALLINTAKonsernin rahoitusriskien hallinnan tavoitteena on vähentää rahoitusmarkkinoiden hintavaihteluista ja muista epävarmuustekijöistä aiheutuvia tulos-,tase- ja rahavirtavaikutuksia sekä varmistaa riittävä maksuvalmius.Pääasialliset riskit ovat korkoriski, valuuttariski, maksuvalmiusriski ja hyödykeriski.Riskienhallinnan yleiset periaatteet hyväksyy hallitus, ja niiden käytännön toteutuksesta vastaa konsernin rahoitusosasto.Korkoriski: Konsernin tavoitteena on pyrkiä laimentamaan markkinakoron nousun vaikutus konsernin maksamiin korkokuluihin ja toisaalta pyrkiähuomioimaan korkotuloissa markkinakoron nousu mahdollisimman nopeasti. Tästä syystä konsernin lainoista suuri osa pidetään kiinteäkorkoisina, vaikkaniiden korkorasite lyhyellä aikaväillä onkin korkeampi kuin päivittäisen markkinakoron mukaan muuttuvien lainojen korkorasite. Konsernin korollinenvelka 31.12.2006 oli 244,2 miljoonaa euroa, josta kiinteäkorkoisia oli 33,6 prosenttia.Valuuttariski: Tytäryhtiöiden hankintahinnat on rahoitettu euromääräisinä, eikä niitä ole suojattu. Kysymys on Ruotsin, Liettuan, Viron ja Venäjänyhtiöiden hankinnasta. Kyseisten yhtiöiden rahoitus on hoidettu paikallisesti ja paikallisella valuutalla, toisin sanoen näiden tytäryhtiöiden lainoista eisynny konsernille valuuttariskiä. Konsernin muut valuuttariskit ovat vähäisiä ja rajoittuvat vientiin USA:aan, Japaniin ja Koreaan. Mahdollisesta suojauksestapäättää konserninrahoitusosasto yhdessä liiketoiminnasta vastaavien yksiköiden kanssa.Maksuvalmiusriski: Konsernin rahoitusosasto hankkii pääosan konsernin korollisesta vieraasta pääomasta. Maksuvalmiusriskiä pyritään vähentämäänlainojen tasapainoisen maturiteettijakauman sekä riittävien luottolimiittien ja yritystodistusohjelmien avulla. Nostamattomia luottolimiittejä oli vuodenlopussa 104,7 miljoonaa euroa ja 60 miljoonan euron yritystodistusohjelmasta oli käyttämättä 53 miljoonaa euroa.Luottoriski: Konsernin asiakkaista suurimmat ovat kaupan keskusliikkeitä, ja konsernin muut saamiset kuin näiltä suurilta keskusliikkeiltä ovatliiketoiminnan laajuuteen nähden pieniä.Hyödykeriski: Hyödykeriskeistä sähkön hintataso on suojattu ostamalla sähköä kiinteään hintaan. Vastaava tarve olisi keskeisimmän raaka-aineen elilihan osalta, mutta siihen ei ole olemassa suojausmenettelyä.64

26. MUUT VUOKRASOPIMUKSET, 1 000 euroaKonserni vuokralle ottajana 2006 2005Ei-purettavissa olevien muiden vuokrasopimusten perusteella maksettavat vähimmäisvuokratYhden vuoden kuluessa 3 897 2 747Yli vuoden kuluessa ja enintään viiden vuoden kuluttua 13 900 9 995Yli viiden vuoden kuluttua 15 724 8 375Yhteensä 33 521 21 11727. VASTUUSITOUMUKSET, 1 000 euroaVelat, joiden vakuudeksi on annettu kiinnityksiä tai muita vakuuksia 2006 2005Lainat rahoituslaitoksilta 90 441 79 774Eläkelainat 7 007 6 154Yhteensä 97 448 85 928Yleisvakuutena annetut kiinnitykset ja muut vakuudetKiinteistökiinnitykset 83 562 78 658Yrityskiinnitykset 44 158 44 172Muut vakuudet 52 637 47 265Yhteensä 180 357 170 095Taseeseen sisältymättömät vastuusitoumuksetKäyttämättömät limiitit 104 665 107 840Takaukset 27 799 13 50228. LÄHIPIIRITAPAHTUMAT, 1 000 euroaKonsernin emo- ja tytäryhtiösuhteet ovat seuraavat:KotimaaOmistusosuus( %)Osuus äänivallasta(%)Emoyritys Atria Yhtymä Oyj:n omistamat tytäryhtiöosakkeet:Atria Oy Suomi 100,0 100,0Atria Concept Oy Suomi 100,0 100,0Atria-Invest Oy Suomi 100,0 100,0Atria Meat AB Ruotsi 100,0 100,0A-Tuottajat Oy Suomi 97,9 99,0Ab Botnia-Food Oy Suomi 100,0 100,0Itikka-Lihapolar Oy Suomi 100,0 100,0Kiinteistö Oy Tievapolku 3 Suomi 100,0 100,0Liha ja Säilyke Oy Suomi 100,0 100,0Lithells AB Ruotsi 100,0 100,0Rokes Oy Suomi 100,0 100,0Suomen Kalkkuna Oy Suomi 100,0 100,0AS Valga Lihatööstus Viro 100,0 100,0UAB Vilniaus Mesa Liettua 100,0 100,0Atria Oy:n omistamat tytäryhtiöosakkeet:A-Logistiikka Oy Suomi 100,0 100,0A-Pekoni Nurmo Oy Suomi 100,0 100,0A-Pihvi Kauhajoki Oy Suomi 100,0 100,0A-Pihvi Kuopio Oy Suomi 100,0 100,0A-Rehu Oy Suomi 52,0 52,0A-Sikateurastamo Oy Suomi 100,0 100,0Atria-Chick Oy Suomi 100,0 100,0Atria-Lihavalmiste Oy Suomi 100,0 100,0Atria-Meetvursti Oy Suomi 100,0 100,0Atria-Tekniikka Oy Suomi 100,0 100,0jatkuu »65

KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT» jatkuuAtria-Tuoreliha Oy Suomi 100,0 100,0Atria-Valmisruoka Oy Suomi 100,0 100,0F-Logistiikka Oy Suomi 100,0 100,0Lithells AB:n omistamat tytäryhtiöosakkeet:Atria AB Ruotsi 100,0 100,0Atria Concept AB Ruotsi 100,0 100,0Atria Lithells AB Ruotsi 100,0 100,0Boss AB Ruotsi 100,0 100,0Lithells Meat & Fast Food AB Ruotsi 100,0 100,0Nordic Fast Food AB Ruotsi 51,0 51,0Nordic Fast Food Etabl AB Ruotsi 100,0 100,0Samfood AB Ruotsi 100,0 100,0Samfood Fastigheter AB Ruotsi 100,0 100,0Svensk Snabbmat för Storkök AB Ruotsi 57,2 57,2Svensk Snabbmat för Storkök AB:n omistamat tytäryhtiöosakkeet:Frukt och Matgrossisten i Söderhamn AB Ruotsi 100,0 100,0Hedmans AB Ruotsi 100,0 100,0Härnösands Frukt och Grönt AB Ruotsi 100,0 100,0Matgrossisten i Skellefteå AB Ruotsi 100,0 100,0Norrsäljarna AB Ruotsi 100,0 100,0AS Valga Lihatööstusin omistamat tytäryhtiöosakkeet:AS Alle Viro 100,0 100,0OÜ Carmex Invest Viro 100,0 100,0OÜ Linnamäe Peekon Viro 100,0 100,0OÜ Puidukaubandus Viro 100,0 100,0Atria-Invest Oy:n omistamat tytäryhtiöosakkeet:OOO Atria Group Venäjä 100,0 100,0OOO PetroOptorg Venäjä 100,0 100,0OOO Pit-Logistics Venäjä 100,0 100,0OOO Pit-Product 409 Venäjä 100,0 100,0OOO Pit-Product 668 Venäjä 100,0 100,0OOO Pit-Product K Venäjä 100,0 100,0OOO Pit-Product M Venäjä 100,0 100,0Konsernin yhteis- ja osakkuusyritykset ja muu lähipiiriKotimaaOmistusosuus( %)Osuus äänivallasta(%)Konsernin yhteisyritykset:Best-In Oy Suomi 50,0 50,0Länsi-Kalkkuna Oy Suomi 50,0 50,0Konsernin osakkuusyritykset:Foodwest Oy Suomi 33,5 33,5Honkajoki Oy Suomi 47,8 47,8OÜ LKT Invest Viro 26,0 26,0Lihateollisuuden Tutkimuskeskus, LTK osuuskunta Suomi 40,7 40,7Tuoretie Oy Suomi 33,3 33,3Muu lähipiiri:Itikka osuuskunta -konserniLihakunta-konserniOsuuskunta Pohjanmaan Liha -konserniLähipiirin kanssa toteutuivat seuraavat liiketapahtumat: 2006 200566Tavaroiden myynnitOsakkuusyhtiöt 752 671Palveluiden myynnitOsakkuusyhtiöt 277 24VuokratuototOsakkuusyhtiöt 173 165Muu lähipiiri 39 38Tavaroiden ostotOsakkuusyhtiöt 7 222 6 883Palveluiden ostotOsakkuusyhtiöt 25 126 21 250

VuokrakulutMuu lähipiiri 1 023 1 099MyyntisaamisetOsakkuusyhtiöt 104 69OstovelatOsakkuusyhtiöt 2 072 1 614Velat lähipiirilleMuu lähipiiri (velat omistajille) 39 165 30 232Lähipiirin kanssa toteutuneet tavaroiden ja palveluiden myynnit perustuvat konsernin voimassaoleviin hinnastoihin. Palveluiden ostoissa suurimman erän muodostavatTuoretie Oy:lta ostettavat logistiikkapalvelut.Velat lähipiirille ovat heti irtisanottavissa olevia lainoja, joiden korkokanta on sidottu 6 kk:n euriborkorkoon.Johdon työsuhde-etuudet 2006 2005Palkat ja muut lyhytaikaiset työsuhde-etuudet 2 093 878Toimitusjohtajalla ja toimitusjohtajan sijaisella eläkeikä on 62 vuotta. Konsernin johtoryhmän työsuhde-etuudet ovat mukana vuodesta 2006.Johdon palkat ja palkkiot 2006 2005Toimitusjohtaja, hallituksen jäsenPaatelainen Seppo, toimitusjohtaja 31.1.2006 asti 81 360Tikkakoski Matti, toimitusjohtaja 1.2.2006 alkaen 319Toimitusjohtajan sijainenJuha Gröhn 203 194Hallituksen jäsenetSelin Martti, puheenjohtaja, hallituksen jäsen 28.6.2005 alkaen 45 25Penttilä Reino, puheenjohtaja, hallituksen jäsen 28.6.2005 asti 5Komulainen Timo, varapuheenjohtaja 63 52Heikkilä Tuomo 20 8Lillandt Runar 24 9Tikkakoski Matti, toimitusjohtajaRoivas Erkki, talousjohtaja, hallituksen jäsen 27.6.2006 astiSaarinen Leena, hallituksen jäsen 27.6.2006 alkaen 11Yliluoma Ilkka 39 20Hallintoneuvoston jäsenetVornanen Ahti-Pekka, puheenjohtaja 37 36Panula Heikki, varapuheenjohtaja 28.6.2005 alkaen 22 8Hallintoneuvoston muut jäsenet yhteensä 29 1729. BIOLOGISET HYÖDYKKEET, 1 000 euroa2006 2005Biologiset hyödykkeet sisältyvät seuraaviin eriin:Aineelliset hyödykkeet (tuottavat eläimet) 796 887Vaihto-omaisuus (muut biologiset hyödykkeet) 2 279 1 984Yhteensä 3 075 2 871Biologiset hyödykkeet:Kauden alussa 2 871Yritysten yhteenliittymät 1 715Tilikauden muutos 204 1 156Kauden lopussa 3 075 2 871Tuotanto:Broileruntuvikot / 1 000 kpl 18 744 18 588Kalkkunauntuvikot / 1 000 kpl 603 518Broiler- ja kalkkunanuorikot / 1 000 kpl 194 156Sian liha / 1 000 kg 2 197 1 838Naudan liha / 1 000 kg 199 137Maito / 1 000 kg 4 014 3 43767

KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT30. TILINPÄÄTÖSPÄIVÄN JÄLKEISET TAPAHTUMATAtria Yhtymä Oyj julkaisi 19.2.2007 ostaneensa enemmistön ruotsalaisestaAB Sardusista. Atria maksoi 57,1 %:n osuudesta yhteensä80 miljoonaa euroa. Atrian tarkoituksena on hankkia omistukseensaloputkin yhtiön osakkeista. Toteutettu kauppa tehtiin 115 kruununkappalehintaan, ja loppuosuus on tarkoitus lunastaa vastaavallahinnalla. Yhtiön ostohinnaksi tulisi tällöin 126 miljoonaa euroa, jayhdessä hankinnasta aiheutuvien kulujen kanssa kokonaishankintahinnaksimuodostuisi 127 miljoonaa euroa.Hankintahinta ylittää yhtiön taseen mukaisen oman pääomanmäärän 86 miljoonalla eurolla. Ylihinta tullaan kohdistamaanIFRS-säännösten mukaisesti hankitun konsernin aineellisille jaaineettomille hyödykkeille ylijäävän osuuden muodostuessa goodwill-arvoksi.Alla olevassa taulukossa on esitetty Sardusin 31.1.2007 julkaisemantilinpäätöstiedotteen mukaiset konsernin tilintarkastamattomattuloslaskelma ja tase edellisen vuoden vertailutiedoin.Tuloslaskelma 1.1.–31.12. 2006 2005Liikevaihto 232,1 210,2Liikevoitto 8,9 10,5Rahoitus -4,9 -4,0Tulos ennen veroja 4,0 6,5Verot -1,0 -1,8Tilikauden voitto 3,0 4,7Tase 31.12.Varat 2006 2005Aineelliset hyödykkeet 54,5 55,8Aineettomat hyödykkeet 46,3 46,8Rahoitusvarat 0,1 0,3Vaihto-omaisuus 25,7 24,2Myyntisaamiset ja muut saamiset 30,4 25,1Rahat ja pankkisaamiset 6,0 9,1Yhteensä 163,0 161,4Oma pääoma ja velatOma pääoma 40,7 41,1Pitkäaikainen vieraspääoma 92,5 90,5Lyhytaikainen vieraspääoma 29,8 29,8Yhteensä 163,0 161,4Atrialla ei ole ollut keskinäistä kaupankäyntiä Sardusin kanssa. Näinollen arvioitaessa kaupan vaikutusta Atria konsernin tulokseen voidaanlähtökohtana pitää Sardusin tuloslaskelmaa vuodelta 2006, elikonsernin liikevaihdon voidaan olettaa kasvavan Sardusin liikevaihdonverran. Atrian tuloksen kannalta Sardusin konserniin jatkossakerryttävän tuloksen lisäksi vaikuttavat Atria Yhtymän kaupan rahoituskulutsekä mahdolliset kauppahinnan kohdistamisen myötäsyntyvien aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden poistot.Sardusissa on menossa kannattavuuden parantamiseen tähtääväkehitysohjelma. Ohjelman tavoitteena on kääntää yhtiön tuloskehitysvoimakkaaseen kasvuun. Johto-organisaatiota on uusittu jakannattavuutta haetaan myös henkilöstövähennyksien kautta. Kustannussäästötkohdistuvat erityisesti ostoihin, tuotantoon ja logistiikkaan.Sardusin tavoitteena on säästää edellä mainituista kustannuksistaseuraavan viiden vuoden aikana noin 6,5 miljoonan euroavuosittain. Kehitysohjelman keskeisenä tavoitteena on myös panostaaerityisesti tuotemerkkien vahvistamiseen sekä markkinoinnin jatuotekehityksen tehostamiseen.Yrityskaupan odotetaan vaikuttavan positiivisesti Atria-konserninliikevoittoon ja osakekohtaiseen tulokseen vuonna 2008.Atria Yhtymä Oyj rahoittaa osakekaupan käytettävissä olevillakäteisvaroilla ja nykyisillä pankkilainoilla. Kaupan rahoituksesta aiheutuvankorkorasitteen arvioidaan vuositasolla olevan 5 miljoonaaeuroa.Kaupan myötä Atrian konsernitaseen loppusumma kasvaa 980miljoonaan euroon, jolloin konsernin omavaraisuudeksi muodostuu32 %.Yritysosto liittyy osana Atrian pyrkimykseen kehittyä yhdeksiItämeren alueen johtavista elintarvikealan yrityksistä.Elintarviketeollisuus Ruotsissa on parhaillaan rakennemuutoksenja yhdentymiskehityksen kohteena, ja suuria toimijoita onrajallinen määrä. Uusien päivittäistavarakaupassa toimivien alennusmyyntiketjujensyntyminen sekä kaupan omien tuotemerkkienmarkkinaosuuden kasvu on kiristänyt hintakilpailua viime vuosina.Atrian ja Sardusin yhdistäminen vahvistaa molempien yhtiöidenkykyä vastata yhdentyvien markkinoiden asettamiin uusiin haasteisiin.Hankinnan taustalla on selkeä teollinen logiikka. Yhdessä yhtiötmuodostavat vahvemman ja toisiaan täydentävän toimijan, jollaon laaja valikoima vahvoja tuotemerkkejä. Yhdistymisen odotetaantuottavan synergiaetuja muun muassa tuotekehityksessä, hankinnassa,logistiikassa, tuotannossa ja markkinoinnissa. Laajempi tuotevalikoimaja synergiaedut muodostavat kasvun päätekijät, jotkavahvistavat kummankin yhtiön tuotemerkkejä ja tuoteryhmiä.Yhdistymisen seurauksena Atrialla ja Sardusilla on edellytyksetkehittyä yhdeksi Ruotsin johtavista elintarvikealan tavarantoimittajistaja yhteistyökumppaneista päivittäistavara-, suurkeittiö- japikaruokaryhmien asiakkaille. Yhtiöiden asema vahvistuu myössuhteessa muihin sidosryhmiin.Sardus tulee osaksi Atrian Ruotsin teollista toimintaa ja raportoidaanRuotsi-segmentissä.Vuoden 2007 alusta lukien Atria-konsernin maantieteellisilläalueilla toimivien tytäryhtiöiden nimet yhtenäistettiin Atria nimenalle. Suomessa liiketoiminnoista vastaa Atria Suomi Oy, RuotsissaAtria AB, Baltiassa Atria Baltia ja Venäjällä Atria Venäjä. Tämäaiheuttaa myös tarkennuksia segmenttiraportointiin vuoden 2007alusta.68

EMOYHTIÖN TASE JA TULOSLASKELMA (FAS)TASE, 1 000 euroaTULOSLASKELMA, 1000 euroa31.12.2006 31.12.20051.1.–31.12.20061.1.–31.12.2005V a s t a a v a aPYSYVÄT VASTAAVATAineettomat hyödykkeetAineettomat oikeudet 228 254Muut pitkävaikutteiset menot 5 698 5 576Aineettomat hyödykkeet yhteensä 5 926 5 830Aineelliset hyödykkeet 258 323 237 574SijoituksetOsuudet saman konserninyrityksissä 141 305 121 251Osuudet omistusyhteysyrityksissä 2 805 2 555Muut osakkeet ja osuudet 953 1 029Sijoitukset yhteensä 145 063 124 835PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ 409 312 368 239VAIHTUVAT VASTAAVATPitkäaikaiset saamiset 6 000 4 500Lyhytaikaiset saamiset 23 205 24 958Rahat ja pankkisaamiset 1 921 203VAIHTUVAT VASTAAVATYHTEENSÄ 31 126 29 661V a s t a a v a a y h t e e n s ä 440 438 397 900LIIKEVAIHTO 35 027 29 789Liiketoiminnan muut tuotot 2 057 615Materiaalit ja palvelut -1Henkilöstökulut -973 -1 071Poistot ja arvonalentumisetSuunnitelman mukaiset poistot -21 731 -20 724Liiketoiminnan muut kulut -5 818 -3 552LIIKEVOITTO 8 562 5 056Rahoitustuotot ja -kulut -2 526 534VOITTO ENNENSATUNNAISIA ERIÄ 6 036 5 590Satunnaiset erät 13 050 21 150VOITTO ENNENTILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JAVEROJA 19 086 26 740Tilinpäätössiirrot -1 798 -257Tuloverot -3 767 -5 645TILIKAUDEN VOITTO 13 521 20 838V a s t a t t a v a aOMA PÄÄOMAOsakepääoma 39 258 35 858Ylikurssirahasto 138 502 104 352Edellisten tilikausien voitto 46 708 38 420Tilikauden voitto 13 520 20 838OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ 237 988 199 468TILINPÄÄTÖSSIIRTOJENKERTYMÄPoistoero 52 440 50 642VIERAS PÄÄOMAPitkäaikainen vieras pääoma 95 295 67 416Lyhytaikainen vieras pääoma 54 715 80 374VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ 150 010 147 790V a s t a t t a v a a y h t e e n s ä 440 438 397 90069

ALLEKIRJOITUKSET JA TILINTARKASTUSKERTOMUSTilinpäätöksen ja toimintakertomuksen allekirjoitusTilinpäätösmerkintäSeinäjoella 26. päivänä maaliskuuta 2007Tilinpäätös ja toimintakertomus on laadittu hyvän kirjanpitotavanmukaisesti. Suoritetusta tarkastuksesta on tänään annettu tilintarkastuskertomus.Martti SelinpuheenjohtajaTuomo HeikkiläTimo KomulainenRunar LillandtSeinäjoella 26. päivänä maaliskuuta 2007Leena SaarinenMatti TikkakoskitoimitusjohtajaIlkka YliluomaEero SuomelaKHTPekka LoikkanenKHTTilintarkastuskertomusAtria Yhtymä Oyj:n osakkeenomistajilleOlemme tarkastaneet Atria Yhtymä Oyj:n kirjanpidon, tilinpäätöksen,toimintakertomuksen ja hallinnon tilikaudelta 1.1.–31.12.2006. Hallitus ja toimitusjohtaja ovat laatineet EU:ssakäyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien(IFRS) mukaan laaditun konsernitilinpäätöksen sekä Suomessavoimassa olevien säännösten ja määräysten mukaisesti laadituntoimintakertomuksen ja emoyhtiön tilinpäätöksen, joka sisältääemoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.Suorittamamme tarkastuksen perusteella annamme lausunnonkonsernitilinpäätöksestä sekä emoyhtiön tilinpäätöksestä, toimintakertomuksestaja hallinnosta.Tilintarkastus on suoritettu hyvän tilintarkastustavan mukaisesti.Kirjanpitoa sekä tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisperiaatteita,sisältöä ja esittämistapaa on tarkastettu riittävässälaajuudessa sen toteamiseksi, etteivät tilinpäätös ja toimintakertomussisällä olennaisia virheitä tai puutteita. Hallinnon tarkastuksessaon selvitetty emoyhtiön hallintoneuvoston ja hallituksenjäsenten sekä toimitusjohtajan toiminnan lainmukaisuutta osakeyhtiölainsäännösten perusteellaEmoyhtiön tilinpäätös, toimintakertomus ja hallintoEmoyhtiön tilinpäätös on laadittu kirjanpitolain ja tilinpäätöksenlaatimista koskevien muiden säännösten ja määräysten mukaisestija antaa kirjanpitolaissa tarkoitetulla tavalla oikeat ja riittävät tiedotemoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta.Toimintakertomus on laadittu kirjanpitolain ja toimintakertomuksenlaatimista koskevien muiden säännösten ja määräystenmukaisesti. Toimintakertomus on yhdenmukainen tilinpäätöksenkanssa ja antaa kirjanpitolaissa tarkoitetulla tavalla oikeat ja riittävättiedot konsernin sekä emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisestaasemasta.Konsernitilinpäätös ja emoyhtiön tilinpäätös voidaan vahvistaasekä vastuuvapaus myöntää emoyhtiön hallintoneuvoston ja hallituksenjäsenille sekä toimitusjohtajalle tarkastamaltamme tilikaudelta.Hallituksen esitys voitonjakokelpoisten varojen käsittelystäon osakeyhtiölain mukainen.Seinäjoella 26. päivänä maaliskuuta 2007KonsernitilinpäätösEU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien(IFRS) mukaan laadittu konsernitilinpäätös antaa näidenstandardien ja kirjanpitolain tarkoittamalla tavalla oikeat jariittävät tiedot konsernin toiminnan tuloksesta ja taloudellisestaasemasta.Eero SuomelaKHTPekka LoikkanenKHT70

YMPÄRISTÖNSUOJELUYmpäristönsuojelun toimintaperiaatteet ja ympäristöjärjestelmätAtrian ympäristönsuojelun periaatteidenja järjestelmien lähtökohtana on, että konsernintuotantolaitosten toiminta tapahtuuviranomaisten valvomien, voimassa olevienlupien mukaisesti. Ympäristöasiat on sertifioituISO 14001 -standardin mukaan AtriaOy:n Nurmon, Kauhajoen ja Kuopion tuotantolaitoksissa.Muilta osin noudatetaanvastaavaa ympäristöasioiden hoidon tasoa.YMPÄRISTÖKULUT, 1 000 euroaKonserniEmoyhtiö2006 2005 2006 2005Jätteen käsittely ja jätteen syntymisenehkäiseminen- jätevesi 2 257 2 123 6 7- jätehuolto 1 599 1 599 12 21- poistot ympäristösuojeluinvestoinneista29 29 0 0Ulkoilman suojelu- freonista luopuminen 1 1 0 0YMPÄRISTÖMENOT, INVESTOINNIT, 1 000 euroaKonserniEmoyhtiö2006 2005 2006 2005Jätevesilaitteet1.1. 1 028 1 371 0 0+ lisäys 0 0 0 0- poisto -257 -343 0 031.12. 771 1 028 0 0Kompostialueet1.1. 80 106 0 0+ lisäys 0 0 0 0- poisto -20 -26 0 031.12. 60 80 0 0Lämmön talteenotto1.1. 273 364 0 0+ lisäys 0 0 0 0- poisto -68 -91 0 031.12. 205 273 0 0YMPÄRISTÖLUVUT 2006KonserniEmoyhtiö2006 2005 2006 2005Sähkön kulutus, MWh 189 254 192 151 0 0Jätekuormitus, tn 6 663 6 325 0 0Biologinen hapen kulutus, tn 1 412 1 761 0 0Lämmön talteenotto, MWh 36 806 37 946 0 0Veden käyttö, m 3 2 297 979 2 377 529 0 0Konsernissa käytössä olevat toimintaperiaatteetantavat ohjeita muun muassa jätevedenesikäsittelystä, kompostoinnista, teurastamojätteidenkäsittelystä, kierrätyksestäja energian käytöstä.Jäteveden loppukäsittely suoritetaankunnallisissa jätevedenpuhdistamoissa. Lisäksikaikilla teurastamopaikkakunnilla onkäytössä omat esikäsittelylaitoksensa. Jätevesilieteja lietelanta kompostoidaan. Teurasjätteetkäsitellään turkisrehun raaka-aineeksitai käsitellään erillisissä käsittelylaitoksissakuivaamalla ja polttamalla. Kaatopaikalleteurastamojen ja lihanjalostuksenjätteitä ei viedä.Energian käyttöä, pakkausten kierrätystäja jätemääriä tarkkaillaan ja käyttöäkehitetään jatkuvan parantamisen periaatteella.Energian talteenotto erityisesti kylmätekniikanhukkalämmöstä ja korkealämpöisistäprosesseista on toteutettu ja toteutetaankannattavuuden puitteissa mahdollisimmanlaajasti.Energioiden hintojen nousu on edelleenollut voimakasta. Sähkön hinta on kohonnutparissa vuodessa kymmeniä prosenttejaja öljyn hinta oli korkealla tasolla vuonna2006. Energioiden hinnat tulevat jatkossapysymään korkealla tasolla ja hintakehityson edelleen nouseva. Toisaalta myös jätteidenkäsittelymaksujen ja kompostoinninhintakehitys on ollut samansuuntainen japaineet kohoavien hintojen suuntaan ovatlähivuosina edelleen suuret.Tästä johtuen Atria tutkii ensisijaisestimahdollisia vaihtoehtoja pienentää jätekuormaaja toisaalta hyödyntää se omassaenergiahuollossaan. Mahdollisia vaihtoehtojaovat muun muassa kompostoitavienjakeiden käsittely biokaasulaitoksessa jasieltä saatavan kaasun hyödyntäminen ja/tai lämmön tuotanto kiinteän polttoaineenkattilalaitoksessa.YmpäristökulutYmpäristökuluihin kuuluvat jäteveden kulut,muut jätekulut, kompostoinnin kulut,poistot jäteveden esikäsittelylaitoksista,kompostialueista ja lämmön talteenottolaitteista.Investointien korkoja ei käsitelläympäristökuluna. Myöskään teurastuksensivutuotteiden jatkokäsittelyä ei käsitelläympäristökuluna, koska se, samoin kuinlämmön talteenotto, tuo samalla kulusäästöjäja tuottoja. Osa ympäristökuluista onarvioimalla erotettu muista kuluista.71

HALLINNOINTIPERIAATTEETAtria Yhtymä Oyj:n hallinnointiAtria Yhtymä Oyj:n hallinnointi perustuu lakimääräisesti osakeyhtiölakiinja Atria Yhtymä Oyj:n yhtiöjärjestykseen. Niiden mukaisestivastuu yhtiön valvonnasta ja hallinnosta on jaettu yhtiökokouksessaedustettuina olevien osakkeenomistajien, hallintoneuvoston,hallituksen ja toimitusjohtajan kesken. Yhtiön muilla hallintoelimilläon näitä avustava rooli.YhtiökokousYhtiön ylin päättävä elin on yhtiökokous. Varsinainen yhtiökokouson pidettävä vuosittain hallituksen määräämänä päivänä kuudenkuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä lukien.Yhtiökokouksessa on esitettävä:• tilinpäätös, joka käsittää tuloslaskelman ja taseen• toimintakertomus• tilintarkastuskertomus• hallintoneuvoston lausunto tilinpäätöksestä jatilintarkastuskertomuksesta.Yhtiökokous päättää:• tuloslaskelman ja taseen vahvistamisesta,• toimenpiteistä, joihin vahvistetun taseen mukainen voitto taitappio antaa aihetta,• vastuuvapaudesta hallituksen ja hallintoneuvoston jäsenille sekätoimitusjohtajalle,• hallintoneuvoston jäsenten lukumäärästä ja palkkioista,• tilintarkastajien ja varatilintarkastajien lukumäärästä.Yhtiökokous valitsee:• hallintoneuvoston erovuoroiset jäsenet,• tilintarkastajat ja varatilintarkastajat.HallintoneuvostoYhtiöllä on hallintoneuvosto, johon kuuluu vähintään 18 ja enintään21 jäsentä, jotka valitaan kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Hallintoneuvostonjäsenistä eroaa aluksi arvalla ensimmäisenä vuonnakuusi, toisena kuusi, kolmantena muut jäsenet ja sen jälkeen vuorottain.Erovuorossa olevat voidaan valita uudelleen. Hallintoneuvostoonei voida valita kuuttakymmentäviittä (65) vuotta täyttänyttähenkilöä. Hallintoneuvosto valitsee keskuudestaan puheenjohtajanja varapuheenjohtajan vuodeksi kerrallaan. Hallintoneuvoston tuleevalvoa hallituksen ja toimitusjohtajan hoitamaa yhtiön hallintoa.Tämän lisäksi hallintoneuvoston tehtävänä on:• antaa varsinaiselle yhtiökokoukselle lausuntonsa tilinpäätöksen jatilintarkastuskertomuksen johdosta• valita hallituksen jäsenet ja päättää, kuka jäsenistä toimiihallituksen puheenjohtajana ja varapuheenjohtajana sekä määrätäheidän palkkionsa ja matkakustannusten korvausperusteet• antaa hallitukselle ohjeita asioissa, jotka ovat laajakantoisia taiperiaatteellisesti tärkeitä.HallitusYhtiön hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestähuolehtii hallitus, johon kuuluu hallintoneuvoston kolmeksi kalenterivuodeksikerrallaan valitsemat viisi (5) ja enintään seitsemän(7) varsinaista jäsentä. Hallituksen jäsenistä eroaa, aluksi tai hallintoneuvostonniin päättäessä, arvalla ensimmäisenä vuonna kaksi,toisena kaksi ja kolmantena kolme sekä sen jälkeen vuoroittain.Erovuorossa olevat voidaan valita uudelleen. Hallitukseen ei kuitenkaanvoida valita kuuttakymmentäviittä (65) vuotta täyttänyttähenkilöä.ToimitusjohtajaYhtiöllä on toimitusjohtaja, jonka tulee hallituksen ohjeiden jamääräysten mukaan hoitaa yhtiön juoksevaa hallintoa.Suositus listayhtiöiden hallinnointi- jaohjausjärjestelmistä (Corporate Governance)Suositus on tarkoitettu Helsingin Pörssissä listattujen yhtiöidennoudatettavaksi.Suositus on laadittu noudatettavaksi niin sanotun Comply orExplain -periaatteen mukaisesti siten, että yhtiön tulee noudattaasuositusta kokonaisuudessaan, mutta jos yhtiö poikkeaa suosituksesta,sen on ilmoitettava poikkeaminen ja poikkeamisen syy.Atria Yhtymä Oyj on antanut 1.7.2004 alkaen Internet-sivuillaantiedon tämän suosituksen noudattamisesta ja ilmoittanut tästäsuosituksesta poikkeamisen. Keväällä 2005 pidetyn varsinaisenyhtiökokouksen jälkeen ilmoitettiin tästä suosituksesta poikkeamisenlisäksi syy tällaiseen poikkeamiseen. Vuodelta 2004 laaditustavuosikertomuksesta alkaen on annettu selvitys poikkeamistavuosikertomuksessa.Poikkeamat suositukseen:Atria Yhtymä Oyj:n yhtiöjärjestyksen mukaan:• Hallintoneuvosto valitsee hallituksen, johon kuuluu kolmeksivuodeksi kerrallaan valittavat 5–7 hallituksen varsinaista jäsentä.(Poikkeus suosituksien 4, 10, 13 ja 17 kohdalla.)• Yhtiössä on hallintoneuvosto, joka valitsee hallituksen jäsenetja varajäsenet sekä päättää, kuka jäsenistä toimii hallituksenpuheenjohtajana ja varapuheenjohtajana sekä antaa hallitukselleohjeita asioissa, jotka ovat laajakantoisia tai periaatteellisestitärkeitä. (Poikkeus suosituksien 5, 10, 13 ja 37 kohdalla.)Suositukset on selostettu suosituskohtaisesti Atrian Yhtymä Oyj:nInternet-sivuilla (kohdassa Corporate Governance) ja samalla onannettu tarkempi selvitys, miten suosituksen tarkoittamat asiat onyhtiössä ratkaistu. Hallituksen jäsenten henkilö- ja omistustiedoton selostettu suosituksen 19 kohdalla, hallituksen palkkiot suosituksen43 kohdalla, toimitusjohtajan palkkio suosituksen 48 kohdallasekä tilintarkastajien palkkiot suosituksen 54 kohdalla.72

ATRIA YHTYMÄ OYJ:N HALLINTO 31.12.2006Kuvassa vasemmalta:Ilkka Yliluoma,Heikki Panula(hallintoneuvostonvarapuheenjohtaja),Leena Saarinen,Martti Selin(hallituksen puheenjohtaja),Runar Lillandt,Tuomo Heikkilä,Timo Komulainen,Ahti-Pekka Vornanen(hallintoneuvostonpuheenjohtaja),Erkki Roivas jaMatti Tikkakoski.HallitusvuodestaHallituksen puheenjohtajaMartti Selin (60), maanviljelijä 2005Hallituksen varapuheenjohtajaTimo Komulainen (53), maanviljelijä, agrologi 1996hallituksen jäsen 1993Hallituksen jäsenetTuomo Heikkilä (58), maanviljelijä 1996Runar Lillandt (62), maanviljelysneuvos 2003Leena Saarinen (46), pääjohtaja, ETM 27.6.2006Matti Tikkakoski (53), toimitusjohtaja, ekonomi 2006Ilkka Yliluoma (60), maanviljelijä 2002Hallituksen sihteeriErkki Roivas (61), talousjohtaja, KTM, HTM 2006hallituksen jäsen 27.6.2006 saakka 1991HallintoneuvostoHallintoneuvoston puheenjohtajaAhti-Pekka Vornanen (47), maanviljelijä, merkonomi 1999hallintoneuvoston jäsen 1998Hallintoneuvoston varapuheenjohtajaHeikki Panula (51), maanviljelijä, agronomi 2005vuodestaHallintoneuvoston jäsenetJuha-Matti Alaranta (41), maanviljelijä 2000Mika Asunmaa (36), maanviljelijä 2005Lassi-Antti Haarala (40), maanviljelijä, agrologi 2006Juhani Herrala (47), maanviljelijä 2002Henrik Holm (40), maanviljelijä 2002Pasi Ingalsuo (40), maanviljelijä, agrologi 2004Esa Kaarto (47), maanviljelijä, agronomi 2002Veli Koivisto (54), maanviljelijä 2006Olavi Kuja-Lipasti (49), maanviljelijä, agronomi 1997Markku Laitinen (49), maanviljelijä 2002Matti Olkkonen (59), maanviljelijä 2001Seppo Paavola (44), maanviljelijä 2006Pentti Pirhonen (52), maanviljelijä 1999Juhani Savolainen (57), maanviljelijä, agronomi 1999Jouni Sikanen (44), maanviljelijä 2006Juho Tervonen (56), maanviljelijä 2001Timo Tuhkasaari (41), maanviljelijä 2002Hallintoneuvoston jäsenistä erovuorossa ovat Mika Asunmaa,Lassi-Antti Haarala, Juhani Herrala, Matti Olkkonen,Heikki Panula ja Ahti-Pekka Vornanen.ToimitusjohtajaMatti Tikkakoski (53), ekonomi 1.2.2006Varsinaiset tilintarkastajatEero Suomela, KHTPekka Loikkanen, KHTVaratilintarkastajatPricewaterhouseCoopers Oy, KHT-yhteisöMarkku Tynjälä, KHT73

ATRIA-KONSERNIN ORGANISAATIO JA YLIN JOHTO 31.12.2006OrganisaatioTOIMITUSJOHTAJAMatti TikkakoskiViestintäHanne KortesojaSisäinen tarkastusBengt HöstmanLIIKETOIMINTA-ALUEETATRIA SUOMIJuha GröhnATRIA RUOTSIChrister ÅbergATRIA VENÄJÄ JABALTIAJuha RuoholaSvensk Snabbmat för Storkök ABRoger LarssonAtria VenäjäJuha RuoholaKONSERNITOIMINNOTAtria Concept ABBjörn MalmströmAtria BaltiaRaimo KirmanenAlkutuotantoJuha GröhnLaatu ja TuoteturvallisuusMerja LeinoMarkkinointi ja TuotekehitysPasi LuostarinenAsiakkuudetChrister ÅbergTietohallinto, Ohjaus ja LogistiikkaJukka MäntykiviTalous ja HallintoErkki RoivasOstotoiminnot ja InvestoinnitJuha RuoholaHenkilöstöSeija Pietilä74

JohtoryhmäMatti TikkakoskiToimitusjohtaja, 1.2.2006 alkaenEkonomi, 53 v.Konsernin palvelukseen vuonna 2006Juha GröhnJohtaja, AlkutuotantoKonsernin varatoimitusjohtaja ja toimitusjohtajan sijainen vuodesta 1999Toimitusjohtaja, Atria Suomi Oy, vuodesta 2006ETM, 43 v.Konsernin palvelukseen vuonna 1990Merja LeinoJohtaja, Laatu ja TuoteturvallisuusFT, 46 v.Konsernin palvelukseen vuonna 1996Pasi LuostarinenJohtaja, Markkinointi ja TuotekehitysKTM, 40 v.Konsernin palvelukseen vuonna 2000Christer ÅbergJohtaja, Asiakkuudet 1.4.2006 alkaenJohtaja, Atria Ruotsi, 1.4.2006 alkaenToimitusjohtaja, Atria AB, vuodesta 200640 v.Konsernin palvelukseen vuonna 2006Jukka MäntykiviJohtaja; Ohjaustoiminnot, Tietohallinto ja LogistiikkaToimitusjohtaja, A-LogistiikkaYTM, 45 v.Konsernin palvelukseen vuonna 2001Erkki RoivasJohtaja, Talous ja HallintoKTM, HTM, 61 v.Konsernin palvelukseen vuonna 1975Juha RuoholaJohtaja, Ostotoiminnot ja InvestoinnitJohtaja, Atria Venäjä ja Baltia, vuodesta 2006Johtaja, Atria Venäjä; toimitusjohtaja, Pit-Product, 1.11.2006 alkaenMMM, eMBA, 41 v.Konsernin palvelukseen vuonna 1997Seija PietiläJohtaja, Henkilöstö, 11.12.2006 alkaenKTM, 33 v.Konsernin palvelukseen vuonna 200675

YHTEYSTIEDOTATRIA YHTYMÄ OYJPääkonttori:Lapuantie 594, NurmoPL 900, 60060 ATRIAPuh. 020 472 8111Faksi: (06) 416 8440ATRIA SUOMIKaikkien Atria Suomen toimipaikkojenpuhelin: 020 472 8111Atria Suomi OyPääkonttori:Lapuantie 594, NurmoPL 900, 60060 ATRIAFaksi: (06) 416 8440sähköposti: etunimi.sukunimi@atria.fiwww.atria.fiLaskutusosoite:PL 100060061 ATRIAAsiakaspalvelukeskus:Varastotie 9, SeinäjokiPL 900, 60060 ATRIAFaksi: (06) 416 8202Taloushallinto:Vaasantie 1, SeinäjokiPL 900, 60060 ATRIAFaksi: (06) 416 8207Kaupalliset toiminnot:Soidinkuja 4-6 B00700 HELSINKIFaksi: (09) 6135 3277Muut toimipaikat:Yrittäjäntie 6003600 KARKKILAFaksi: (09) 387 2732Rahikkatie 9561850 KAUHAJOKIFaksi: (06) 231 3377Ankkuritie 2PL 147, 70101 KUOPIOFaksi: (017) 262 7776Pusurinkatu 4830100 FORSSAPuh. (03) 41 541Faksi: (03) 415 4244Brundby Hovedgade 98DK-8305 SAMSOE, TANSKAPuh. +45 70 228 210Faksi: +45 70 228 218A-Logistiikka OyLapuantie 594, NurmoPL 900, 60060 ATRIAFaksi: (06) 416 8038Tesomanvaltatie 2433310 TampereFaksi: (03) 345 1297Atria-Tekniikka OyLapuantie 594, NurmoPL 900, 60060 ATRIAFaksi: (06) 416 8038ATRIA RUOTSIAtria AB, Atria Sverige ABSE-697 80 SKÖLLERSTA, RUOTSIPuh. +46 19 300 300Faksi: +46 19 230 022etunimi.sukunimi@atria.sewww.atria.seAtria AB, Atria Sverige ABAugustendalsvägen 19PL 1292SE-131 28 NACKA STRAND, RUOTSIPuh. +46 19 300 300Fax +46 19 230 022Tuotanto:Atria Sverige ABSE-697 80 SKÖLLERSTA, RUOTSIPuh. +46 19 300 300Faksi: +46 19 230 022Skogholmsgatan 12Box 446SE-201 24 MALMÖ, RUOTSIPuh. +46 19 300 300Faksi: +46 40 224 273Grosshandlarvägen 1Box 42075SE-126 13 STOCKHOLM, RUOTSIPuh. +46 19 300 300Faksi: +46 8 685 4263Atria Concept OySoidinkuja 4-6 B00700 HELSINKIPuh. 020 472 8111Faksi: (09) 6135 3277Atria Concept ABAugustendalsvägen 19SE-131 52 NACKA STRAND, RUOTSIBox 1292SE-131 28 NACKA STRAND, RUOTSIPuh. +46 8 5563 0650Faksi: +46 8 5563 0660Svensk Snabbmat för Storkök ABPääkonttori:Stångjärnsgatan 5SE-703 63 ÖREBRO, RUOTSIPuh. +46 19 172 600Faksi: +46 19 172 690ATRIA VENÄJÄ JA BALTIAOOO Pit-Productpr. Obukhovskoy Oborony 7RUS-192029, SAINT-PETERSBURG,VENÄJÄPuh. +7 812 567 8822Faksi: +7 812 346 6176office@pitproduct.ruwww.pitproduct.ruAS Valga LihatööstusMetsa str.19EE-68206 VALGA, VIROPuh. +372 76 79 900Faksi: +372 76 79 901www.valgalkt.eeUAB Vilniaus MesaSavanoriu pr. 219LT-02300 VILNIUS, LIETTUAPuh. +370 5265 3031Faksi: +370 5265 3317www.vilniausmesa.lt76

Ole hyvä!Tämän vuosikertomuksen liiketoiminta-alueiden katsausten yhteydessäon esitelty makuja Atria-konsernin eri maista. Annoksetovat Atria Suomi Oy:n kehityspäällikön Sami Hiltusen käsialaa.Suomalaisen, ruotsalaisen ja venäläisen keittiön herkut ovat enäävalmistamista vaille valmiita, ole hyvä.Pippuripihvi ja herttuattaren perunatPippuripihvit600–800 g puhdistettua naudan sisäfileetä2 dl kuohukermaa1 rkl dijon-sinappia0,25 dl soijakastiketta1 dl vahvaa lihalientä2 rkl vastarouhittua mustapippuria2 rkl konjakkiasuolaavoita paistamiseenLeikkaa huoneenlämpöinen filee neljäänosaan ja taputtele noin kolmen sentin paksuiksipihveiksi. Ripottele mustapippuriamolemmin puolin.Ruskista voi kuumassa pannussa. Paistapihvejä noin minuutin verran kummaltakinpuolelta. Valele pannuun konjakkia, annasen haihtua ja nosta pihvit syrjään. Lisääsitten lihaliemi, sinappi, soija ja kerma.Anna kiehua hetki ja sekoita tasaiseksi. Nostasitten pihvit takaisin pannuun. Anna kastikkeenkiehua voimakkaasti kokoon, kunnesse on paksuhkoa. Kääntele pihvejä jahauduta 6–8 minuuttia.Nosta pihvit lautasille ja viimeistele kastikemakusi mukaan suolalla. Tarjoa lisäkkeenävihanneksia ja herttuattaren perunoita.Juomaksi sopii täyteläinen punaviini.Herttuattaren perunat1 pkt (700g) Atria Perunasosetta3 munankeltuaista0,5 tl muskottipähkinääSekoita ainekset keskenään ja pursota taikinastaruusukkeita. Paista uunissa 225 asteessanoin kymmenen minuuttia tai kunnesperunat saavat kauniin värin.sUOmiToimitus ja ulkoasu: Viestintätoimisto Selander & Co. Oy, kuvat: Sami Helenius ja Atria Suomi Oy, kuvien astiat: Lasi-Koiso, kirjapaino: Hämeen Kirjapaino Oy 4/2007rydbergin pihvi600 g puhdistettua naudan sisä- taiulkofileetä4 isoa perunaa2 keltasipulia200 g etikkapunajuuria200 g suolakurkkuja4 munankeltuaistasuolaaöljyä ja voita paistamiseenVenäläinen Zakuskapöytä blinien keraPerinteiset tattariblinit 8–12 kplBlinijuuri2,5 dl maitoa1 rkl kuivahiivaa2 dl hienoa tattarijauhoa1 rkl suolaa1 rkl sokeriaLämmitä maito kädenlämpöiseksi. Sekoitajoukkoon suola ja sokeri. Sekoita hiiva tattarijauhoihinja sekoita seos maitoon. Peitäiso kulho leivinliinalla ja anna käydä huoneenlämmössäseuraavaan päivään.Kuori ja kuutioi perunat noin sentin kuutioiksi.Keitä 2–3 minuuttia kiehuvassa, suolatussavedessä ja huuhdo nopeasti kylmässävedessä. Valuta ja kuivaa.Silppua sipuli. Leikkaa liha noin 1,5-sentinkuutioiksi. Kuutioi punajuuret ja suolakurkutsentin kuutioiksi.Paista perunakuutiot voin ja öljyn sekoituksessarapeiksi. Pidä lämpimässä. Pyyhkäisepannu, lisää voita ja kuullota sipulitBlinitaikina1 käynyt blinijuuri0,5 plo lagerolutta2 munankeltuaista2 dl vehnäjauhoja2 munanvalkuaistan. 50–100 g voita paistamiseenSekoita blinijuureen olut, keltuaiset ja vehnäjauhot.Vatkaa valkuaiset vaahdoksi ja sekoitajoukkoon varovasti. Anna turvotanoin 15 minuuttia ennen paistamista.Kirkasta voi: sulata se mikrossa tai liedelläniin, ettei se kiehahda. Valuta voinkirkas osa varovasti toiseen astiaan.pehmeiksi, suolaa kevyesti ja pidä lämpimänä.Puhdista ja kuumenna pannu. Ruskistalihakuutiot öljytilkassa pienissä erissämediumiksi. Mausta suolalla.Asettele ainekset lautaselle erillisinä raitoinaja tarjoile kunkin annoksen kera raakakananmunan keltuainen.Nauti Rydbergin pihvi oluen ja akvaviittiryypynkera.Kuumenna valurautainen blini- tai ohukaispannukuumaksi ja lisää kirkastettuvoi. Laita taikinaa pannun puoliväliin asti.Paista blinit rapeiksi ja ruskeiksi molemminpuolin. Tarjoa erilaisten lisäkkeiden kanssaja nauti oluen ja snapsien kera.LisäkkeitäHienonnettua sipulia, smetanaa, mätiä, AtriaSienisalaattia, Atria Punajuurisalaattia,Atria Kylmäsavukinkkua, suolakurkkujahunajaa, Forssan Savulohisalaattia, ForssanKanasalaattia, Forssan Kaali-porkkanasalaattia,Forssan Omena-punajuurisalaattia.rUOtsiVenäJä

ATRIA YHTYMÄ OYJPL 900, 60060 ATRIAPuhelin: 020 472 8111Faksi: (06) 416 8440www.atria.fi