Savo Sinuksi 2/2002 - Pohjois-Savon liitto
Savo Sinuksi 2/2002 - Pohjois-Savon liitto
Savo Sinuksi 2/2002 - Pohjois-Savon liitto
- No tags were found...
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
SAVOSINUKSIPOHJOIS-SAVON LIITON TIEDOTUSLEHTI2/<strong>2002</strong><strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>nmaakuntaohjelmaon valmisteilla<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n liitontehtävät lisääntyvätMaakunnallinenviestintäprojektikäynnistyiTavoite 1 -ohjelmaon aikataulussaanKuopion seudunmaakuntakaavaraporttion lausunnoilla
Tiedotuslehti 2/<strong>2002</strong><strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n <strong>liitto</strong>PääkirjoitusMaakuntajohtaja Antti Mykkänen:Iskukykyisempi <strong>Savo</strong>Maakunnallamme on selkeä strategia.Olemme aktiivinen, avoin ja uusiutuvamaakunta. Myös talouden, sivistyksenja hyvinvoinnin linjaukset onkirjattu ja päätetty. Strategian ”lihaksi”muuttamisessa on kuitenkin vielätyösarkaa.<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n kehittäminen ja vahvistaminenkonkretisoituu parhaillaantyöstettävässä maakuntaohjelmassa.Maakuntavaltuusto veti viime kokouksessaanjo alustavasti sen kehittämislinjauksia.Pitkän tähtäimen visioteivät auta, jos niiden toteutumistajäädään vain odottelemaan. Tulevaisuudentekeminen on arkista työtä.Ensimmäistä kertaa tehtävään maakuntaohjelmaankootaan myös hankkeita.On selvää, että ne puhuttavatlinjauksia enemmän. Koko maakunnansatojen ja taas satojen hankkeidenkirjoa ei ole tarkoitus kansiin laittaa.Ainoastaan kootaan suurimmatja merkittävimmät. Ne kuvastavatkuitenkin maakunnan kehityksensuuntaa. Hankkeet liittyvät yritystoiminnankehittämiseen, osaamisenvahvistamiseen, työllisyyden parantamiseenja hyvinvoinnin kohentamiseen.Mukana on niin kaupunki- kuinmaaseutupainotuksia. Luonnollisestiliikenne- ja muu infrastruktuuri ontärkeällä sijalla - samoin ympäristö jaluonnonvarat.On nähtävä pitkälle, mutta samallatoimittava heti. Myös hankkeita tarvitaanmonenlaisia. On oltava välittömästija pitkällä aikavälillä vaikuttaviahankkeita - niin pieniä kuin suuria.Tärkeää on, että kaikki hankkeettukevat valittuja linjauksia.Lähtökohtana on, että ohjelmaan kirjataanhankkeiden ohella rahoitus.Maakuntaohjelma on eräässä mielessä<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n oma budjetti. Sensuuntaviivat ja eurot otetaan huomioonvaltion talousarvion laadinnassa.Tätä kautta ohjelman vaikutusmuuttuu ”lihaksi”. Perustavoite onselvä: investoinnit ylös ja työttömyysalas. Tämä on lyhyellä aikajänteelläkaikkein tärkein tehtävä maakunnassamme.Maakuntalaisten kannalta ensiarvoisentärkeää on, että palvelut pelaavatmyös tulevaisuudessa. Kuntakentänsuurin haaste on hyvinvointi- jasivistyspalvelujen turvaaminen. Nykyiselläja nähtävissä olevalla rahoituspohjallasekä väestömäärän ja senrakenteen kehityksellä tarkastellennykysysteemeillä ei pärjätä. Voimavarojaon koottava vahvasti yhteen.Tämän päivän käytännön esimerkitosoittavat, että seutuyhteistyölläkäänhommaa ei saada helposti toimivaksi.Syyt tähän ovat selvät: alueet janiiden voimavarat ovat liian vähäiset.Myös käytännön yhteistyömuodoistasopiminen ei ole helppoa. Jotakinkuitenkin on tehtävä.Maakuntahallitus päätti, että ensivuonna keskitymme <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>ssavahvasti käymään läpi kunnallisellavastuulla olevan palvelutuotannonnykytilan ja tulevaisuuden järjestämismallit.Työhön käymme yhdessäkuntakentän ja sidosryhmien kanssaennakkoluulottomasti. Pyrimme katsomaan,mitkä palvelut kansalaistenkannalta on järkevä toteuttaa milläkinalueellisella tasolla. Emme etukäteenaseta tiukkoja listoja sisällölleemmekä aluerajauksille.Taustalla on Suomen Kuntaliiton,aluehallinnon professorityöryhmän jaKainuun mallin pohdintoja. Niihin eiluonnollisestikaan tarvitse pitäytyä.Luovalle mielikuvitukselle on ainaannettava sijansa. Tärkeintä on, että<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>sta saadaan entistä iskukykyisempi.Antti Mykkänenmaakuntajohtaja3
Tiedotuslehti 2/<strong>2002</strong><strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n <strong>liitto</strong>muutoinkin myötätuulessa. Mykkänentotesi, että <strong>Savo</strong>n kanavan kohtaloon lopulta pitkälti liikenneministeriön,viime kädessä merenkulkupiirinkäsissä rahoituksen suhteen. Maakunnallisenrahoituksen osalta siihenvaikuttavat myös maakunnan liitonluottamushenkilöelimet eli maakuntavaltuustoja -hallitus sekä lisäksimaakunnan yhteistyöryhmä.Maakuntaohjelmahyväksyttäväksi kesäkuussaMaakuntavaltuusto käsitteli <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n maakuntaohjelman ensimmäistä luonnosta(vasemmalta) Jyrki Kataisen, Marja-Leena Puputin, Irma Peiposen ja Iivo Polvenvetämissä työryhmissä.Vesiliikenneyhteyksistä työryhmässäsyntyi vilkas keskustelu <strong>Savo</strong>n kanavasta,mutta ryhmän mukaan se onsäilytettävä maakuntaohjelmassaodottamassa maakunnan yhteistyöryhmänja muidenkin rahoittajienpäätöksiä. Tietoliikenneyhteyksiensaavutettavuutta maakunnassa painotettiinkuntien ja muiden toimijoidenyhteistyöllä. Vesihuollon ympärivuotistatoimivuutta korostettiinmyös haja-asutusalueille.Irma Peiposen (sdp) vetämässä kuntayhteistyöryhmässätähdennettiinyhteistyömallin laatimista maakunta-,seutukunta- ja kuntatasoistenpalvelutarpeiden sekä niiden toteutuksenkartoittamiseksi niin nykytilankuin tulevaisuudenkin osalta.Reunaehdoiksi annettiin mm. lähipalveluperiaatteen,palvelu-, kunta- jaasukaslähtöisyyden vaaliminen. Myöslukioiden tulevaisuuden turvaaminenja kuntien erikoistumismahdollisuusovat lähtökohtina. Ryhmän ehdotusjohtikin siihen, että maakunnan <strong>liitto</strong>alkaa laatia selontekoa kunnallistenpalvelujen päätöksenteosta ja järjestämisestänykytilanteessa sekä tulevaisuudenvaihtoehtoisista toimintamalleista.Ei yllättäviä muutospaineitaMaakuntajohtaja Antti Mykkäsenmukaan maakuntaohjelman valmistelussaei ole tullut vakavia pulmia,vaikka sen hyväksyminen on siirrettymaakuntavaltuuston syyskokouksestaensi vuoden kevätkokoukseen.-Valmisteluaikaa jäi näin mittavalleasialle yksinkertaisesti liian vähän.Haluamme että se käsitellään huolellakunnissa sekä järjestöissä ja niidennäkemykset saadaan varmasti esille.Onhan kyse maakunnan lähivuosienkonkreettisia kehittämistoimenpiteitälinjaavasta tärkeimmästä asiakirjasta.Seminaari osoitti Antti Mykkäsen jaKari Rajamäen mukaan, että maakuntaohjelmanensimmäinen luonnos olivarsin onnistunut, vaikka siihen joitakinrakennemuutoksia tehtäneenkinsisällön hiomisen lisäksi. Mitäänradikaalia ei seminaarissa tullut esille.Kiintoisimpia asioita oli yrittäjyydenvarsin voimakas esille nostaminen.Varsinkin maaseutuyrittäjyydenpulmat vaativat pohjoissavolaisessamaaseutupolitiikassa huomiota.Rajamäki ja Mykkänen eivät pitäneet<strong>Savo</strong>n kanavasta noussutta työryhmäkeskusteluaja <strong>Savo</strong>nradan liikennöinninnopeuttamisen painotustayllättävänä. Rajamäki muistutti, että<strong>Savo</strong>n kanava on tullut Itä- ja Keski-Suomen edustajien yhteisissä keskusteluissamyönteisesti esille maakuntienrajat ylittävänä positiivisenahankkeena. EU:n liikennepolitiikassavesitie- ja raideliikennehankkeet ovat<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n maakuntaohjelmanvalmistelu jatkuu vuonna 2003 niin,että sen luonnosta täydennetäänmaakuntavaltuuston seminaarinevästyksillä. Uusi luonnos lähtee v.2003 helmikuussa kuukauden kestävällelaajalle lausuntokierroksellemaakuntaan. Maakuntaohjelman ensimmäistäluonnosta on jaettu lisäksilaajasti <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n liiton työryhmienkautta eri sidosryhmille, joillaon mahdollisuus kommentoida luonnostavielä ennen virallista lausuntokierrostaja maakuntahallituksen jamaakunnan yhteistyöryhmän käsittelyä.Lopullisesti maakuntavaltuustohyväksyy maakuntaohjelman kevätkokouksessaan9. kesäkuuta 2003.Kehittämisjohtaja Henrik Rissanenkertoo, että aiempi v. 1997 tehtymaakuntaohjelma v. 1998-2000 on jopainotuksiltaan osittain vanhentunut.Se tähtäsi mm. EU:n tavoite 1 -ohjelmankäynnistämiseen ja sen merkittävimpienhankkeiden ja rahoituksenmitoittamiseen. Nyt tehtävä uusiohjelma ulottuu tavoite 1 -ohjelmakaudenloppuun vuoteen 2006.Tarkoitus on, että seuraava maakuntaohjelmalaaditaan vuosille 2007-2010 uuden maakuntavaltuuston aikana.Maakuntavaltuuston viime kesänähyväksymää <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>nmaakuntasuunnitelma 2020 -asiakirjaakintarkistetaan neljän vuodenvälein, joten se antaa seuraavallemaakuntaohjelmalle puitteita, kertoiRissanen jatkonäkymistä.Teksti ja kuva: Ilpo Lommi5
Tiedotuslehti 2/<strong>2002</strong><strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n <strong>liitto</strong>MAAKUNTAVALTUUSTO SELVITYTTÄÄKUNTIEN PALVELUTUOTANNON<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n liiton maakuntavaltuustohyväksyi syyskokouksessaan18.11. <strong>2002</strong> maakunnanliiton ensi vuoden toimintasuunnitelmanja talousarvion vuodelle2003 sekä taloussuunnitelmanvuosille 2004-2005. Kokouksessanousi voimakkaasti esille kuntientaloudelliset mahdollisuudet selviytyätulevaisuuden palveluhaasteistaanuusia toimintatapojaseutu- ja maakunnallisella yhteistyölläkehittäen. Maakuntavaltuustoevästikin <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n<strong>liitto</strong>a käynnistämään ensi vuonnakunnallisten palvelujen päätöksentekoaja järjestämistä koskevannykytilaselvityksen sekä siitäjohdettavan eri toimintamallienkartoituksen.<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n liiton maakuntajohtajaAntti Mykkäsen mielestä toimenpidepyyntönousee liiton tehtävien tärkeysjärjestyksessäkorkealle, sillä myösmaakuntahallitus teki aiemmin vastaavanlinjauksen. -Selvityshankesaataneen vireille tammikuun lopun2003 maakuntahallitukseen. Hankeon kuitenkin niin mittava, että siitätuskin selvitään yhdessä vuodessa.Myös toteutustapa on vielä avoinna,mutta joka tapauksessa asiaan paneudutaanmitä suurimmalla vakavuudellaja tarmolla.Maakuntavaltuuston syyskokous käsitteli <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n liiton toimintaa vuonna 2003.Mykkäsen mielestä on tärkeää laatiakokonaisvaltainen selvitys, mitenkunnalliset palvelut tuotetaan tällähetkellä pohjoissavolaisissa kunnissasekä millaisia tehostamis- ja yhteistyömallejaolisi niille muodostettavissamaakunnallisesti, seutukunnallisestija kuntapareittain - tai sittenedelleen yksittäisten kuntien tuottamana.-Joissakin asioissa kuten ammatillisessakoulutuksessa, erikoissairaanhoidossa,pelastustoimessa ja jätehuollossaon palvelujen tuotantorakenteitauudistettu tai ollaan parhaillaanuudistamassa. Silti on paljonasioita, joissa uudelleenarviointia tulisitehdä. Niitä ovat esimerkiksi elinkeino-ja yritys-, sosiaali- ja terveyssekäkunnallistekniset palvelut. Sensijaan ajankohtainen aluehallintouudistusei liity tähän asiaan vaan seetenee omana kokonaisuutenaan.Yrittäjyyden lisäämiseenhuomiotaMaakuntavaltuutettujen puheenvuoroissanousivat esille myös yrittäjyydenlisääminen <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>ssa yrittäjienikääntymisestä seuraavan sukupolvenvaihdoskysymyksen,yritystennettolukumäärän huolestuttavankehityksen sekä nuorten niukan yrittäjäaktiivisuudenvuoksi. Muunmuassa Irma Peiponen (sdp), MarjaKivinen (vasl), Jyrki Katainen (kok) jaMarja-Leena Puputti (kesk) kiinnittiväthuomiota yrittäjyyden virkistämiseenkeskeisenä maakunnan elinvoimaaja työllisyyttä turvaavana toimenpiteenä.Kivinen oli lisäksi huolissaankulttuuriklusterin voimavarojenriittävyydestä ja Peiponen vähäosaistensyrjäytymisuhasta. Samoinhän kehotti tehostamaan maakunnankeskuskaupunkien ja ympäröivienkuntien vuorovaikutusta.Maakuntahallituksen puheenjohtajaMarkku Rossi (kesk) kiteytti <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n kuntasektorin ja maakunnanliiton ensi vuoden keskeisimmiksi toimintakohteiksikunnallistaloudenturvaamisen mm. palvelutuotannonjärkeistyksellä sekä erikoisairaanhoidon,koulutuksen, yrittäjyyden jamaakunnallisen infrastruktuurin kehittämisen.Rossi ja muutamat muutkinkeskustan maakuntavaltuutetutkiirehtivät valtakunnallista aluehallintouudistustaselkeämmäksi järjestelmäksi,jossa maakuntahallinnonjohto säilyy kansanvaltaisesti valituillaluottamushenkilöillä. SamallaMarkku Rossi peräänkuulutti yhteistä,puoluerajat ylittävää ”<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>” -puoluetta suhteessa keskushallintoonja muuhun valtiovaltaan.Maakuntavaltuuston puheenjohtajaKari Rajamäki (sdp) yhtyi tähän näkemykseenyllyttäen maakunnan virkamiehistöäsekä poliittisia luottamushenkilöitätiivistämään suoriayhteyksiä valtakunnallisissa päätöksenteko-ja valmisteluelimissä oleviinhenkilöihin.Teksti ja kuva: Ilpo Lommi6
Tiedotuslehti 2/<strong>2002</strong><strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n <strong>liitto</strong>Uusi aluekehityslaki tuo lisätehtäviä<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n liitolle<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n liiton toimintaajatuksenaon toimia maakunnanja sen asukkaiden elinolosuhteidensekä hyvinvoinnin kaikenpuoliseksikehittämiseksi. Aluekehityksessävuoden 2003 keskeisimpiäpainopisteitä ovat <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n maakuntasuunnitelman jamaakuntaohjelman toimeenpanosekä kansallinen aluepolitiikkatoteuttamalla EU:n tavoite 1 -ohjelmaa.Alueiden käytössä tärkeintavoite on selvittää Kuopion seudunmaakuntakaavan aluerakennevaihtoehdotja arvioida niidenvaikutukset.Kesään mennessä valmistellaan vuoden2003 alusta voimaan tulevan aluekehityslainmukainen maakuntaohjelma,joka konkretisoi maakuntasuunnitelma2020:n tavoitteita.Maakuntaohjelma ohjaaUusi aluekehityslaki korostaa maakunnan<strong>liitto</strong>jen roolia varsinkin kansallisenaluepolitiikan suunnittelussa ja toteuttamisessa.Se tuo myös lisätehtäviä,sillä maakunta<strong>liitto</strong>jen on laadittavayhteistyössä aluehallinnon sosiaalipartnereiden,seutujen ja kuntienkanssa maakuntasuunnitelman toimeenpanoavarten maakuntaohjelmaja sen vuosittainen toteuttamissuunnitelma.Nämä asiakirjat ohjaavat maakuntienkansallista ja EU:n rakennerahastojenohjelmatyötä.Maakuntaohjelman valmistelu on liitossajo käynnistynyt. Maakuntaohjelmastapyydetään lausunnot helmimaaliskuussav. 2003. Ohjelma tulee kesäkuussamaakuntavaltuuston hyväksyttäväksi.Maakuntasuunnitelman jamaakuntaohjelman toteuttamiseksijärjestetään maa- ja seutukunnallisilletoimijoille strategiakoulutusta. Itä-Suomen neljän maakunnan yhteistyöaluepolitiikassa tapahtuu ensisijaisestitavoite 1 -ohjelmalla. Vuonna 2003 itäsuomalaisenyhteistyön koordinointi on<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n liiton tehtävänä.Maakuntakaavan vaihtoehdotja vaikutukset selvilleAlueiden käytössä v. 2003 toiminnallinentavoite on Kuopion seudun maakuntakaavanaluerakennevaihtoehtojenselvittäminen ja niiden vaikutustenarviointi. Vuoden 2000 alusta voimaantullut uusi maankäyttö- ja rakennuslakiasettaa alueiden käytölle uusia velvoitteita.Maakuntakaavoitus vaatiiuuden lain pohjalta perusteellisen selvityksenja vuorovaikutteisen yhteistyönkaava-alueen osallisten kanssasamoin kuin selkeän yhteyden kehittämistoimenpiteisiin.Vaikutusten arviointiedellyttää laajojen tietokanta-aineistojenluomista ja analyysien tekemistäniiden pohjalta jo yksistään lainsäädännönasettamien minimitavoitteidensaavuttamiseksi.Eteneminen maakuntakaavoissa seuduittainon liiton tietoinen valinta.Kuopion seudun kaavoituksessa on selviäpaineita edetä odottelematta kokomaakuntaa kattavan maakuntakaavanvalmistumista. Esimerkiksi valtatie 17:nVaajasalon linjaus on selvästi maakuntakaava-asia.Erityinen haaste alueidenkäytössä on taantuvien ja väestöäänmenettävien alueiden kaavoitus. Niinikään Kuopion seudun maakuntakaavallalinjoitetaan Sorsasalo-Toivala-alueen ja Rissalan lentokenttä-alueensuunnittelua. Mahdollisen Kuopio-Nilsiäkuntaliitoksen ja Tahkon väännönvaikutukset Kuopion seudun maakuntakaavaprosessiinselvitetään.Huomio EU:hun ja keskeisimpienhankkeiden edistämiseen<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n edunajamisen kannaltaensiarvoisen tärkeää on Euroopan Unionintuleva rakennepolitiikka ja siinäerityisesti nykytasoisen tuki-intensiteetinsäilyttäminen maakunnalla myös v.2006 jälkeen tavoite 1 -ohjelmakaudenpäättyessä. Osaamisen vahvistamisessakeskeinen asia on Oulun yliopistonfiliaalina toimivan teknisen tiedekunnanperustaminen Kuopion yliopistoon.Yhteyksien parantamisessa keskeisenätavoitteena on <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n pääteideneli VT5:n ja VT17:n jäljellä olevienparantamiskohteiden rahoittaminenvaltion budjetista eikä tiepiirin perustienpidonvaroin kuten tähän mennessäon osin tehty. Myös perustienpidonrahoituksen taso on nostettava pysyvästi.Uutena hankkeena yhteyksien parantamisessaon maakunnan kattavantietoverkon ja sen sisällön tuotannonvalmistelun käynnistyminen.Kuntatalouteen kovia paineitaKuntatalouteen kohdistuu <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>ssalähivuosina suuria paineita johtuenverotulojen pienenemisestä jamm. erikoissairaanhoidon kustannustenkasvusta. Maakuntavaltuuston linjauksienmukaisesti <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n <strong>liitto</strong>haluaa aktiivisen roolin etsittäessäuusia organisointi- ja järjestämistapojaperuspalveluille maakunnan tasolla.Hyvänä avauksena tässä on maakunnallisenpelastustoimen organisointi.Seutukuntarajat ylittävää yhteistyötätarvitaan niin sosiaali- ja terveydenhuollossakuin myös koulutuspalveluissa, mm.lukioiden ylläpidossa. Myös aluekeskusohjelmienja seudullisten kehittämisyhtiöidenja organisaatioiden yhteistyönmahdolliset päällekkäisyydet on arvioitavauudelleen. <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n <strong>liitto</strong> haluaatoimia aktiivisesti aluehallinnon uudistamisessans. ”<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n mallin”(vrt. Kainuun malli) kehittämiseksi.Maakunnan identiteettiä jaimagoa vahvistetaanMaakunnasta ulos suuntautuvia viestejävahvistetaan syyskuussa <strong>2002</strong>käynnistyneellä <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong> viestii-projektilla. Mm. kannustavia ja rohkaiseviamenestyjiä esittelemällä luodaanmyönteistä mielikuvaa <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>sta hyvänä maakuntana elää, asuaja yrittää. Etelä-<strong>Savo</strong>n liiton kanssa yhteinen<strong>Savo</strong> seilaa -tapahtuma toteutetaan21.-22.3. 2003.Jarmo Muiniekka,hallintopäällikkö7
Tiedotuslehti 2/<strong>2002</strong><strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n <strong>liitto</strong><strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n liitontalousarviossa pientä kasvua<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n liiton vuoden 2003talousarvion loppusumma on3 175 550 euroa. Talousarvio jakaantuuseuraavasti:Varsinaisen toiminnan menojen lisäyson vain 2,1 %. Menojen kasvu johtuutoimintakustannusten kasvusta,sillä mm. tuporatkaisu nostaa palkkakustannuksia2,8 %. Kuntien maksuosuuksienkasvu on 5 % eli 80 967euroa verrattuna edellisvuoteen.Suunnitelmavuosina 2004 - 2005kasvu on niinikään 5 %. Vuoden 2003talousarvio on laadittu erittäin tiukaksi.Vuosikate on 50 % ja varsinaisentoiminnan toimintakate 46 %pienempi verrattuna <strong>2002</strong> talousarvioon.Vuoden <strong>2002</strong> talousarvio olilaadittu noin 49 000 euroa alijäämäiseksi.Mahdollisesti toteutuva alijäämäon päätetty kattaa taseeseen kertyneilläkumulatiivisilla ylijäämillä.€ Muutos %1. Varsinainen toiminta 2.120.970 2,12. Projektit 500.000 18,93. Kehittämisrahasto 554.540 -2,9Yhteensä 3.175.550 4,3Paineita kulujen kasvuunPaineita kulurakenteeseen aiheuttavattoimintakustannusten kasvunohella mm. <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n maakuntaohjelman,Kuopion seudun maakuntakaavanvalmistelun ja tavoite 1-ohjelman toteuttamisen sekä kansainvälistymisenresurssivaatimukset.Suunnitelmakaudella tasataan tilikaudennegatiivista tulosta vuosittainvuokrantasausrahastolla. Vuoden2003 talousarviossa rahaston pääomaakäytetään 45 000 euroa, v. 200440 000 euroa ja v. 2005 35 000 euroa.Tämän jälkeen vuokrantasausrahastoon kokonaan käytetty. Kuitenkinkokonaisuutena talousarviovuodenja suunnitelmakauden ylijäämäksiarvioidaan +0.Toimintatuotot koostuvat kuntienmaksuosuuksista, myyntituotoista,kokoustilojen vuokratiloista, projektienpalvelumaksuista sekä muistatuloista. Varsinainen toimintaosuussisältää tavoite 1 -ohjelman ns. teknisenavun, jonka määrä vuodelle2003 on 332 000 euroa. Siinä on kasvua2,8 % edelliseen talousarvioon.Projektit eivät ole jäsenkuntien maksuosuuskatteistatoimintaa, vaan menotkatetaan niiden tuloilla. Projektitoimintaanvarataan talousarviossaja taloussuunnitelmassa 500 000 euroa,josta eri päätöksin erotetaan syntyvilleprojekteille niiden taloussuunnitelmanmukaiset määrärahat.Kehittämisrahasto toimii omien sääntöjensämukaisesti, eivätkä sen maksuosuudetsisälly kuntien maksuosuuksiin,joilla katetaan liiton varsinaistatoimintaa. Kuntien maksuosuudetrahastoon määräytyvät siten,että Iisalmen, Kuopion ja Varkaudenkaupunkien sekä Siilinjärven, Lapinlahdenja Leppävirran kuntien maksuosuudetovat kunkin vuoden peruspääomasta80 % ja muiden <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n kuntien maksuosuudet 20 %.Kehittämisrahasto on perustettu luovuttaessasairaanhoitopiirin sijaintikuntaetuuskäytännöstäja siirrettäessäkertyneet varat kehittämisrahastoon.Rahaston peruspääoma on 504564 euroa. Rahaston pääoman arvioidaankasvavan 2,5 % vuosittain.Toiminta tehostuu<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n liiton toimintoja ja sisäistätehokkuutta on jatkuvasti tarkasteltavakriittisesti ja etsittävä tehokkaampiaja taloudellisiempia tapojatoimia. Koko henkilöstön kattaneellakehittämiskyselyllä on selvitettyhenkilöstön osaamista ja koulutustarpeita,koottu ehdotuksia johtamisenja organisaation kehittämiseksisekä tiedottamisen parantamiseksi.Kyselyn tuloksia hyödynnetään mm.kehittämällä johtamista ja organisaatiota.Avoimiksi tulevat virat ja työsuhteettäytetään lukuun ottamatta kesäkuussavapautuvaa talouspäälliköntyösuhdetta. Toimintasuunnitelmanpohjalta laaditaan työohjelma, jossajokaisella toimintasuunnitelmastajohdetulla tehtävällä on nimetty vastuuhenkilöja arvioitu työpanos.Vuonna 2003 laaditaan henkilöstötilinpäätösja uutena tasa-arvosuunnitelmasekä tehtävien vaativuudenarviointi.Maakuntavaltuusto kokoontuu v.2003 kahdesti, joista toinen kokousvaraudutaan pitämään kaksipäiväisenäseminaarityyppisenä kokouksena.Maakuntavaltuuston jäseniä kutsutaankunnissa tapahtuviin liiton järjestämiintilaisuuksiin. Erityisen tärkeääon luoda maakuntavaltuutetuillemahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaaasioihin jo niiden valmisteluvaiheessa.Maakuntahallitus kokoontuu11-12 kertaa.Jarmo Muiniekkahallintopäällikkö8
Tiedotuslehti 2/<strong>2002</strong><strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n <strong>liitto</strong>SAVO SEILAA -risteily täyttyiEtelä- ja pohjoissavolaiset Suomenlahdella 21.-22.3.2003<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n liiton ja Etelä-<strong>Savo</strong>nmaakuntaliiton ensimmäinenyhteinen <strong>Savo</strong> seilaa uusille vesille-kehittämisristeily 21.-22.3.2003sai hyvän vastaanoton. Risteilynkysyntä on ylittänyt odotukset, sillämarraskuun puoliväliin mennessäoli myyty jo 2 200 paikkaa eikämäärää enää kasvateta. RisteilyalusViking Cinderella alkaa ollatäynnä, mutta ilmoittautumisiaotetaan vielä mahdollisia peruuntumisiavarten jonotuslistalle.Risteilyn seminaari- ja viihdeohjelmaon erittäin monipuolinen. Pääseminaarinosanottoa on valitettavastijouduttu rajaamaan siksi, että kaikilleristeilyvieraille ei voitu luvata osallistumistarajallisten katsomotilojentakia. Tuhatkunta ensiksi ilmoittautunuttamahtuu seuraamaan seminaaria.Ohjelmassa kuullaan pääministeriPaavo Lipposen tervehdys.Pääseminaarin teema on ”Maailmanmuutos ja <strong>Savo</strong>”. Alustajana on mm.pankinjohtaja Pentti HakkarainenSuomen Pankista ja juontajina TV:statutut Kirvesmiehet. Paneelissa esiintyvätmm. ministeri Jouni Backmanja varatoimitusjohtaja Timo KietäväinenSuomen Kuntaliitosta. Nuorisonäänenä on Helsingin yliopiston savolaisenosakunnan kuraattori TuijaKurvinen.Monipuolinen seminaari- javiihdeantiTeemaseminaareja on neljä. Yrittäjyysja työelämän pelisäännöt kansainvälistyvässäympäristössä -seminaaritarkastelee yrittäjän ja palkansaajannäkökulmasta elinkeinoelämän menestymistäkansainvälistyvässä ympäristössä.Hyvinvointi ja kansakunnankantokyky -seminaari hakee näkökulmiahyvinvointipalvelujen tulevaisuuteenja yhteiskunnan mahdollisuuksiinturvata kasvava palvelujen tarve.Kulttuuri <strong>Savo</strong>n voimavarana -seminaaripyrkii osoittamaan, millaisia kehittämismahdollisuuksiavahva kulttuurielämävoi tarjota maakunnille.Maakunnan maine ja mielikuva -viestintäseminaaripeilaa maakuntien julkistakuvaa ja näkyvyyttä tiedotusvälineissä.Teemaseminaareihin ovat marraskuunpuoleenväliin mennessä osallistumisensavahvistaneet professori AnttiPaasio, teollisuusneuvos Paula NyberghKTM:sta, Kelan pääjohtaja JormaHuuhtanen ja kirjailija Lasse Lehtinen.Viestintäseminaarin paneelissaon mittava päätoimittajaedustus,mm. Petri Hakala Iltalehdestä, TapaniLepola <strong>Savo</strong>n Sanomista ja KariJuutilainen Länsi-<strong>Savo</strong>sta. Kulttuuriseminaarinalustajina ovat KantelejaValamo-projektien johtaja LauriJänis, mm. <strong>Savo</strong>nlinnan oopperajuhlienpitkäaikainen johtaja PaavoSuokko ja johtaja Ulla Savisalo BalletMikkelin edustajana.Viking Cinderellalle kootaan myössavolaisen osaamisen ja saavutustennäyttely, jonka järjestäjänä toimivatKuopion ja Mikkelin nuorkauppakamarit.Esittelytiloja on vielä muutamavapaana.<strong>Savo</strong>laispitoinen viihdeohjelma edustaamaamme huippua. <strong>Savo</strong>-Gaalassaesiintyvät Johanna Rusanen ja SakariKuosmanen. Tähtiesiintyjänä onlisäksi Anna Eriksson. KultakurkkuBablo viihdyttää myös risteilyvieraita.Pohjolan Matkatoimistopääjärjestäjänä<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n <strong>liitto</strong> ja Etelä-<strong>Savo</strong>nmaakunta<strong>liitto</strong> ovat valmistelleet risteilyäyhteistyökumppaneidensa kutentyömarkkina- ja yrittäjäjärjestöjen,julkishallinnon sekä tiedotusvälineidenkanssa. Keskeinen yhteistyökumppaniristeilyn järjestelyssä onPohjolan Matkatoimisto, joka järjestääsiihen sisältyvät kuljetukset ennaltalaaditun aikataulun mukaisestiyhdeksää matkareittiä noudattaen.Linja-autoissa on bussiemäntiä ja-isäntiä huolehtimassa matkustajistaja auttamassa käytännön järjestelyissä.Risteily on viihdyttävä muttamyös asiapitoinen, maakuntien suunnitteluaja ohjelmatyötä täydentäväsekä savolaista yhteishenkeä luova.Maakuntaliitot kiittävät kaikkia risteilylleilmoittautuneita, taiteilijoitaja luennoitsijoita sekä muita järjestelyissämukana olevia ja toivottaaheidät tervetulleeksi laivalle. Matkavarusteeksikannattaa passin ja hammasharjanlisäksi varata lupsakkaa savolaistaristeilymieltä.Jarmo Muiniekkahallintopäällikkö9
Tiedotuslehti 2/<strong>2002</strong><strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n <strong>liitto</strong><strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong> kirkastaaviestinnällä mainettaan<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>ssa käynnistyi syksyllä<strong>2002</strong> kaksivuotinen mittavaviestintäprojekti, jossa välitetääntietoa maakunnan todellisistavahvuuksista, kehittymismahdollisuuksista,-tavoitteista ja -edellytyksistä.Hankkeen tavoitteenaon maakunnan vahvuuksien jatunnettuuden lisääminen, maineenkirkastaminen sekä maakunnanasukkaiden itsetunnon jaaktiivisuuden kohottaminen. Viestintäkohdentuu monipuolisestimaakunnassa ja sen ulkopuolellaoleville kansalaisille, yrityksillesekä yhteisöille. Alussa pääpainoon maakunnan sisäisessä viestinnässämutta jatkossa ulkoisenviestinnän painoarvo kasvaa.<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong> viestii-projektin kustannusarviov. <strong>2002</strong>-2004 onkaikkiaan lähes 0,4 milj.euroa. Merkittävä osasiitä on EU:n tavoite 1-ohjelman tukea. <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n liitonkoordinoiman projektin viestintäpäällikkönäaloitti syyskuussa FMKirsi Moisander. Aiemmin hän on toiminut<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n liitossa EU:ntavoite 1 -ohjelman koordinaattorina,Tuhatvuotinen <strong>Savo</strong> -projektinpäällikkönä sekä maakunnan viestintästrategianvalmistelijana.Jatkuvaa, monipuolista jalaaja-alaista viestintääKirsi Moisander korostaa viestintäprojektinprosessiluonnetta eli senjatkumista parin vuoden jälkeenkinjulkisrahoitteisesti luotujen viestintävälineidensekä muiden perustoimintojenpohjalta. -<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong> viestii-projektin tavoitteena on maakunnaneri toimijoiden osallistuminen maineenkirkastustalkoisiinyhteisten etujennimissä.-Suuret ja pysyvät muutokset maakunnanmaineessa eivät tapahdu hetkessä.Niiden on pohjauduttava tosiasioihinsekä todellisiin tekoihin, kutentuotteisiin, palveluihin ja hyvinvointiinsekä menestykselliseen yritystoimintaan.Viestintäprojekti toimiiennen muuta kiinnostusta jaajatuksia herättävänä sysäyksenä, jollahoukutellaan maakunnan asukkaitaja toimijoita kehittämään toimintatapojaanyhä nykyaikaisemmiksi,korostaa Moisander.Hänen mukaansa viestintäprojektiperustuu asiasisällöltään ja tavoitteiltaan<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n maakuntavaltuustonhyväksymään maakuntasuunnitelma2020:een sekä siihen liittyväänviestintästrategiaan. -Pitkäntähtäimen maakuntasuunnitelmassaon monia suuria haasteita mm. maakunnanasukasluvun ja hyvinvoinninylläpitämiseksi sekä kansantuotteenkasvattamiseksi ja työllisyyden parantamiseksi.Hyvällä viestinnällä voidaanedistää näitä tavoitteita. Useissatilastoissa <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong> on maankeskiarvoa alempana ja niissä asioissaon saatava aikaan muutos - osinjuuri viestinnällä vaikuttaen. Toisaaltaon muistettava, että maakunta onjoissakin asioissa maan kärkeä, mistämyös on kerrottava näkyvästi maakunnassaja sen ulkopuolelle.Uusia toimintamallejaKirsi Moisander kertoo, että viestintäprojektintoteutus etenee vuodenvaihteessamm. maakunnan osaajienja menestyjien etsintäkampanjanapaikallisten tiedotusvälineiden kanssa.-Menestyjät - niin henkilöt kuinasiatkin - ovat kampanjassa maakunnanmaineen kirkastajina kertomassa,miksi ja miten <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>ssavoidaan menestyä.Kirsi Moisander, viestintäpäällikkö.21.-22.3.2003 järjestetään Etelä- ja<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n päättäjien, vaikuttajienja muiden kansalaisten yhteinen<strong>Savo</strong> seilaa uusille vesille -risteilySuomenlahdella. Laivalle on tulossapitkälti yli 2 000 osallistujaa. Suurtakiinnostusta selittänee, että tällaistasavolaisten kehitysmahdollisuuksienyhteistä etsintäretkeä ei ole aiemmintoteutettu.Vuoden 2003 alussa jaetaan pohjoissavolaisiintalouksiin ja yrityksiin <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>nmaakuntasuunnitelma2020:stä tehty kansanpainostiivistelmä.Lisäksi rakennetaan maakunnallemonipuolinen www-sivusto ja internetportaali,josta tulee paitsi laaja-alainentietokanava myös vuorovaikutteinenviestintäväylä maakunnanhistoriaan, nykyisyyteen sekä tulevaisuuteen.Se jää toimintaanviestintäprojektin päättymisen jälkeenkin.- Viestinnän kohderyhmissä ovat mm.nuoret ja yrittäjät vahvasti esillä muttamitään muutakaan ryhmää eiunohdeta tai väheksytä, koska maakunnanmaineeseen vaikutamme mekaikki pohjoissavolaiset, tähdentääKirsi Moisander.Teksti ja kuva: Ilpo Lommi10
Tiedotuslehti 2/<strong>2002</strong><strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n <strong>liitto</strong>Tavoite 1 -ohjelma on hyvinaikataulussaan<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n tavoite 1 -ohjelmantoteutuminen eteni vuonna<strong>2002</strong> lupaavasti. Ohjelmaa toteuttavatEU-rahoittajat pystyiväthyödyntämään sidotun rahoituksentäysimääräisenä suhteessamyöntövaltuuksiinsa. Työ- jakoulutuspaikoissa ohjelma on toteutunutarvioitua aikataulua ripeämmin.Esimerkiksi EMOTR-rahastostavuodelta 2001 siirtyneetmyöntövaltuudet ja vuoden <strong>2002</strong>varsinaiset myöntövaltuudet onnyt sidottu sataprosenttisesti. TEkeskuksenmaaseutuosasto ononnistunut purkamaan EMOTR:nhitaasta käynnistymisestä ohjelmakaudenalussa johtuneet hankepaineet.Ohjelman täysimittaisen toteuttamisensuurimpana ongelmana on yhäollut kansallisen rahoituksen riittämättömyys.Se uhkaa aiheuttaa aukonEU-tukienkin saantiin. Ratkaisutilanteen korjaamiseksi pyritään saamaanväliarvioinnin yhteydessä, jottatäysi rahoitus saataisiin varmistettuamaakuntaan.Seuraavina vuosina klusterit ja seudutlinkittyvät entistä tiiviimmin <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>nmaakuntaohjelman laadintaan.Tavoite 1 -ohjelma toimii yhtenäyhteistyö- ja rahoitustyökalunamaakuntaohjelman sekä sitä valmistelevienja toteuttavien tekijöidenvälillä. Näiden kahden ohjelman toteuttaminenlinjaa myös pohjoissavolaistayhteistyökulttuurin kehitystäkehittämisvoimavarojen suuntaamisenlisäksi.Ykkösohjelman toteutumaa<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n tavoite 1 -ohjelmassa1.1.2000 - 18.11.<strong>2002</strong> tehtyjen yritystukipäätöstentuloksena on syntynytjo lähes 4 000 uutta työpaikkaa. Pelkästäänyritystoiminnan kehittämiseenkeskittyvällä toimintalinja 1:lläluotiin v. <strong>2002</strong> yhteensä noin 1 000työpaikkaa. Suhteellisesti suurin merkitystyöpaikkojen syntymiselle ja säilymiselleoli TE-keskuksen yritysosaston120 hankkeella ja FinnveraOyj:n lainoituksella. TE-keskuksenmaaseutuosaston toimenpiteillä luotiinv. <strong>2002</strong> noin 160 työpaikkaa.Yrityksiä tavoite 1 -ohjelman hankkeissaon perustettu reilut 600, joista150 on syntynyt toimintalinja 1:llä v.<strong>2002</strong>. Erityisen myönteisenä piirteenäpääomahyödykeinvestointeihinperustuvien työpaikkojen kasvussa onniiden alueellinen pysyvyys.Uusien yritysten ja työpaikkojen lisäksiEU-projekteissa on hankkeiden ilmoittamienseurantatietojen mukaanuudistettu noin 3 000 työpaikkaa. ESR-tukea saavissa projekteissa on koulutukseenpäässyt yhteensä 14 000henkilöä, joista v. <strong>2002</strong> oli koulutuksessanoin 4 200. Samaan aikaanEMOTR:in hankkeissa oli noin 680koulutettavaa. Projektit eivät työllistäpysyväisluonteisesti, mutta niidenkonkretisoituessa investointeina jauusina yrityksisnä. Uudet työtilaisuudetnäkyvät pitkällä aikavälillä.Kuvio 1 kertoo, miten tavoite 1 -ohjelmantoteutus on edennyt <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>ssa sen alusta v. <strong>2002</strong> loppua lähestyttäessä.<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>ssa on tavoite 1 -ohjelmastatuettu maakuntastrategianmukaisesti aluetalouden vahvojaosaamisalueita sekä uusia, laatuunperustuvia korkean tuottavuudenosaamisaloja. Kehittämisponnistelujaon vahvistettu järjestelmälliselläklusteriryhmätyöskentelyllä. Maakunnankivijalan muodostavat ict-,hyvinvointi-, metsä-, elintarvike-,metalli-, matkailu- ja kulttuuriklusterit.Kahdeksanneksi elinvoimaiseksiklusteriksi on nousemassa <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n ympäristöklusteri, johon kuuluvatmm. ympäristöteknologiaatuottavat yritykset.Kuvio 1. Lähde: Maakunnan yhteistyöasiakirjat v. 2000-<strong>2002</strong>, EU-rahoittajat.11
Tiedotuslehti 2/<strong>2002</strong><strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n <strong>liitto</strong>Kuvio 1 havainnollistaa tavoite 1 -ohjelma-asiakirjan strategialinjauksienvaikutuksia aluekehitystyön käytännöntoteutukseen ja tuloksiin. Yrityksiäja uusia työtilaisuuksia on syntynytmaakunnassa tavoitevauhtianopeammin. Syy on toisaalta ohjelmatyönetupainotteisuus kauden alkuvuosille,toisaalta strategiaa toteuttavatkonkreettiset ratkaisut yrittäjyydenja osaamisen edistämisessä.Seudut ja klusterit <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>ssa <strong>2002</strong>Kuvio 3. Lähde: <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n <strong>liitto</strong>, EU-rahoittajien hanketietokannat.Maakuntaohjelman laadinta ja järjestelmällinenklusterityöskentely onvoimistanut <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n sisäistäyhteistyötä. Seudut vaikuttavat entistävälittömämmin maakuntasuunnitteluunsekä <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n kehitykseenja uudistamiseen pureutuviinstrategioihin. Vuonna <strong>2002</strong> seutujenja klustereiden tukirahoitus jakaantuukuvioiden 2 ja 3 mukaan.Kuvio 2 paljastaa, että Kuopion seutuon absoluuttisin mittarein arvioitunasuurin tuensaaja <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>ssa.Varsinkin yksityisen ja kuntasektorinrahoitus näyttäisi olevan korkeampaakuin muilla seuduilla. Suhteellisinluvuin eli henkilöä kohti arvioitunaseutukuntien rahoitukselliseterot kapenevat. EU-tukia ja kansallistavastinrahaa asukasta kohdensaatiin varsin tasaisesti Varkauden,Ylä-<strong>Savo</strong>n, Sisä-<strong>Savo</strong>n ja Kuopionseuduilla. Koillis-<strong>Savo</strong> jäi vertailunhännille. Kun Varkauden seutu saiasukasta kohti EU-hanketukea v. <strong>2002</strong>noin 140 euroa, niin Koillis-<strong>Savo</strong>ontästä määrästä tuli vain puolet. Erotjohtuvat osin seutujen sisäisistä satsauksistaeli paljonko mm. kunnat jayritykset panostivat hanketoiminnanaktivointiin.EU-rahoituksella mitattuna maakunnallisethankkeet muodostavat toiseksisuurimman hankeryhmän. Onkuitenkin syytä ottaa huomioon, ettäjoukkoon mahtuu useita vain kahdenseudun välisiä projekteja, jotka eivätoperoi koko maakunnan laajuudessa.Itä-Suomen ylimaakunnallistenhankkeiden luvuissa ovat mukanavain <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n liiton yhteishankkeet.Niiden osuus EU-rahan kokonaissummastaon noin 2 %. Muidenpohjoissavolaisten EU-rahoittajientukemat yhteishankkeet nostavat ylimaakunnallistenhankkeiden osuuttahyvin lähelle tavoite 1-ohjelman5 %:in tavoitetta.Kuvio 3 kertoo <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n klustereidentukiosuudet v. <strong>2002</strong>. Vahvojaaloja ovat perinteiset toimialatkuten metalli, metsä ja elintarvike.Kokonaisrahoitus sisältää paitsi julkisetkehittämis- ja investointituet,myös yksityisen rahoituksen. Yksistäänkehittämishankkeiden tarkastelusamalta pohjalta kääntää toteumanylösalaisin eli ne kohdistuvat korostuneestihyvinvointi-, matkailu- ja ITtoimialoille.Huomattavaa on, ettäelintarvikeklusteri on julkisten tukienpienin saajaryhmä, mutta yksityinenraha nostaa sen vertailun kolmanneksisuurimmaksi. Mielenkiintoinenyksityiskohta on myös, ettäkuuden pääklustereiden ulkopuolellemenee enemmän tukea kuin esimerkiksimetsäsektorille.Jyri KokkonenEU-koordinaattoriKuvio 2. Lähde: <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n <strong>liitto</strong>, EU-rahoittajien hanketietokannat.12
Tiedotuslehti 2/<strong>2002</strong><strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n <strong>liitto</strong>Itä- ja <strong>Pohjois</strong>-Suomen ykkösohjelmilla mittava kehityssysäysItä- ja <strong>Pohjois</strong>-Suomen tavoite 1 -ohjelmienseurantakokouksessa 11.12.<strong>2002</strong> ilmeni, että ohjelmien toteutuson edennyt hyvin. Vuoden 2000 alkupuoleltasyyskuun loppuun <strong>2002</strong>mennessä ovat Itä- ja <strong>Pohjois</strong>-Suomessatehty yli 7 600 hankerahoituspäätöstä.Päätöksillä on sidottu EUhankkeisiinjulkista rahoitusta 713milj. euroa, josta puolet tulee EU:n rakennerahastoistaja toinen puoli kansallisenavastinrahana mm. valtiolta.Yksityistä rahoitusta on noin 600 milj.euroa. Yrityksille myönnetyllä rahoituksellaarvioidaan vaikutettavan lähes10 000 työpaikan syntyyn ja 450uuden yrityksen perustamiseen.Itä-Suomen on EU-rahoitusta onkohdennettu erityisesti yritysten toimintaympäristönkehittämiseen ja innovaatiorakenteidenvahvistamiseen.Kehittämiskohteina ovat perinteisetja uudetkin osaamispohjaiset toimialatkuten.Painopiste-eroja Itä-SuomessaItä-Suomessa kehittämisen painopisteetvaihtelevat maakunnittain. <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>ssaon tuettu voimakkaimminuusia osaamisvaltaisia ja kasvaviatuotantoaloja maakunnan perinteistenpäätoimialojen lisäksi. Esimerkiksiinformaatioteknologia-alalla onpanostettu toimintaympäristöjen kutenKuopion Microteknia- ja VarkaudenNavitas-teknologiakeskuksiinsekä muuntokoulutushankkeisiin.Etelä-<strong>Savo</strong>ssa painotetaan yliopistojaammattikorkeakoulutoimintoihinkeskittyviä kokonaisuuksia, joissa onrahoitettu mm. maakunnan erikoisosaamisaloihinliittyviä professuurejaja uusia koulutusohjelmia. Vuonna<strong>2002</strong> uusia painotuksia ovat prosessiteollisuudentehdasjärjestelmät,materiaalitekniikka, erityisryhmiensosiaali- ja terveyspalvelut, hoivayrittäjyys,matkailu ja elintarviketalous.Kainuussa on keskitytty matkailu-, itjaelektroniikka-alan yritysrahoitukseensamoin kuin elintarvikealan kehittämiseen.Maaseudun kehittämisessäon merkittävin hanke Kainuunmaaseutuelinkeino-ohjelman työohjelma,jolla koordinoidaan maatilataloudenhanketoimintaa.<strong>Pohjois</strong>-Karjalassa EU-rahoitusta onkohdennettu mm. Joensuun yliopiston,tiedepuiston, ammattikorkeakoulunja koulutuskuntayhtymänkärkihankkeisiin. Yritysrahoitus onsuunnattu mm. muovi- ja metallialoille,puutuoteteollisuuteen sekäinformaatioteknologiaan. Lisäksi onpainotettu yrittäjyyskasvatusta, työpajahankkeitaja ammatillisen koulutuksenlaatua. Maaseudulla on painopisteenäluomu- ja laatuelintarviketuotannonsekä puun energiakäytöntukeminen.★★★★★★★★★★★★Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR)Euroopan sosiaalirahasto (ESR)Kalatalouden ohjauksen rahoitusväline (KOR)Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahasto (EMOTR)EU-TUKIEN HAKUKIERROS PÄÄTTYY 31.1.2003 KLO 16.00<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n Eu:n tavoite 1 -ohjelman 2000–2006 vuoden 2003 ensimmäinen tukihakukierros päättyy 31.1.2003 klo16.00. Vuoden 2003 aikana järjestetään kolme tukihakukierrosta, jotka päättyvät 31.1.2003, 30.5.2003 ja 30.9.2003.Jatkuvasti haettavia ovat Finnvera Oyj:n korkotuetut lainat, TE-keskuksen maaseutu- ja yritysosastoille suunnatutelinkeinokalatalous- ja yritystuet sekä Tekesin tutkimus- ja tuotekehitysrahoitus.Itä-Suomen tavoite 1 -ohjelmaan hyväksyttyjä hankkeita tuetaan EU -tuella ja kansallisella vastinrahalla. <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>ssatavoite 1 -ohjelman painopiste on metsä-, metalli-, elintarvike-, matkailu-, informaatioteknologia-, hyvinvointi-, ympäristö-ja kulttuuriklustereissa. Hakijat sitoutuvat noudattamaan kansallista ja EU:n lainsäädäntöä.Tukihakuohjeet ja -lomakkeet löytyvät internetistä osoitteestawww.ykkos.netTukihakemuksia ottavat vastaan alla olevat rahoittajatahot:Itä-Suomen lääninhallituksen sivistysosastoPL 1741, 70101 KUOPIO, 020 516 7030<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n <strong>liitto</strong>PL 247, 70101 KUOPIO, (017) 550 1400Finnvera OyjPL 1127, 70101 KUOPIO, 020 460 11<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n TE-keskusPL 2000, 70101 KUOPIO, (017) 617 5111Tekes / P-<strong>Savo</strong>n TE-keskus, teknologiayks.PL 2000, 70101 KUOPIO, (017) 617 5111<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n ympäristökeskusPL 1049, 70101 KUOPIO, (017) 788 481213
Tiedotuslehti 2/<strong>2002</strong><strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n <strong>liitto</strong>Mitä kertoo maakunnanyhteistyöasiakirja 2003 ?<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n maakunnan yhteistyöryhmäon 11.11.<strong>2002</strong> yksimielisestihyväksynyt <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>nmaakunnan yhteistyöasiakirjan(MYAK) v. 2003. Tämän kertaisenMYAK:in kirjoittamisenlähtökohtana oli ns. tekninen tarkistuseli hallinnonalojen sisäinensiivoustyö.<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n maakunnan yhteistyöryhmä(MYR) tarkistikin vuoden 2003MYAK:in vastaamaan valtioneuvostoneduskunnalle antamaa vuoden2003 talousarvioesitystä, koska sepoikkesi hienokseltaan maakuntienkeväällä <strong>2002</strong> toimittamista yhteistyöasiakirjoista.Johtavana periaatteenaon, että maakuntien yhteistyöasiakirjojenon kokonaistasolla päädyttäväministeriöiden ilmoittamiinloppusummiin.Teknisen tarkistuksen henkeä noudattaen<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n aluehallintoviranomaisettekivät tiiviissä yhteistyössäministeriöiden edellyttämäthallinnonalojen sisäiset täsmennykset.Tarkistuksen yhteydessä muutosesityksiäuudeksi hallinnonalojen väliseksijakaumaksi ei voitu tehdä.Maakunnan yhteistyöasiakirjan käsittelyssäkosketeltiin kuitenkin jo alustavastiv. 2003 alussa yksilöityviä ohjelmareservejä<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n liiton jaTE-keskuksen maaseutuosaston osalta.Samalla kaivettiin jo lähtökuoppiav. 2004 yhteistyöasiakirjan kirjoittamiselle.Tavoite 1-ohjelman väliarvoinninyhteyteen kulminoituva neljäsMYAK sisältää mielenkiintoisiateemoja, kuten valtio-kunta -rahoituksenmuuttaminen ja keskeytettyjenhankkeiden uudelleentuloutus.Kolme EU-tukien hakukierrostav. 2003MYR päätti kokouksessaan myösvuoden 2003 tukihakukierrostenajankohdista. EU:n tavoite 1 -ohjelmanmääräaikaiset tukihakukierroksetpäättyvät 31. tammikuuta, 30.toukokuuta ja 30. syyskuuta, jotentukihakukierrosten määräajat pysyvätkutakuinkin ennallaan. Hakuajat eivätkuitenkaan koske yritystukihakemuksiaeikä maaseudun kehittämistukia,joita voi jättää milloin tahansa.Niitä käsitellään sitä mukaa kuinhakemuksia tulee. Maakunnan yhteistyöryhmänkokouspäivät ovat20.1., 10.3., 5.5., 1.9. ja 1.12.Valtaosa rahoituspäätöksistä syyskuun<strong>2002</strong> kierroksen hakemuksiin onpyritty tekemään v. <strong>2002</strong> aikana. Seuraavanvuoden hakemukset otetaannäin mahdollisimman puhtaalle pöydälle.Menettelyllä vältetään tukihakujenkasaantuminen. Tulevat hankekäsittelytpyritään järjestämäänmahdollisimman sujuvasti.Jyri Kokkonen,EU-koordinaattoriEU:n tavoite 1 -ohjelmaa esitellyt osastokokosi runsaasti opiskelijanuoria KuopionTyö&Elämä -messuilla syksyllä.14
Tiedotuslehti 2/<strong>2002</strong><strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n <strong>liitto</strong><strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n matkailupalvelujenMYYNTI TEHOSTUU<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n matkailupalvelujenmyyntiä kotimaassa ja ulkomaillatehostettiin syksyllä keskittämälläne yhteistyösopimuksellauudelle matkailupalvelujen myyntiyhtiölle,Travel House FinlandOy:lle. Sen päätavoitteena ontuottaa ja välittää kotimaahansekä ulkomaille korkeatasoisiavalmiita tai räätälöityjä matkailupalveluja.<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n matkailuklusterin sihteeri,maakuntasuunnittelija SimoKotiluoto kertoo, että matkailuelinkeinonkehittämisen heikoimpia lenkkejäon ollut tähän asti palvelutuotannonloppupää, jossa lopullinenmatkailutuote saatetaan asiakkaanostettavaksi. -Ongelma on valtakunnallinen.Matkailutuotteiden markkinointiosataan hyvin, mutta valmiidentai räätälöityjen tuotteiden saatavuuson monesti osoittautunuthankalaksi ja työlääksi vaiheeksi ostajapäässä.Ei ole tiedetty, kuka myyja keneltä ostetaan.Travel House Finland OymyyntiyhtiöksiMaakunnallisen myyntiyhtiön perustamishankettaselvitettiin <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n liiton asettamassa asiantuntijaryhmässä.Vertailujen jälkeen päädyttiinratkaisumalliin, jossa tähänsaakka lähinnä Tahkon alueen matkailupalvelujamyynyt Tahkovahti Oylaajensi toimintojaan maakunnalliseksija perusti sitä varten tytäryhtiön,Travel House Finland Oy:n. Senkautta keskitetään mahdollisimmanpaljon pohjoissavolaista matkailumyyntiä.Toiminta kehittyy mahdollisestitulevaisuudessa koko Itä-Suomenmatkailumyyntiä tehostavaksi.Muut Itä-Suomen alueet ovatkinosoittaneet kiinnostusta yhteistyöhön.Jari Mathalt (vas.) ja Matti Kuosmanen toimivat uuden <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n matkailupalvelujenmarkkinointiyhtiön vetäjinä.Travel House Finlandin toiminta alkoi1.9. <strong>2002</strong>. Kuopion ja Iisalmen yksiköissäliukuvalla lähdöllä ja toimintaon vakiintumassa vuoden 2003 alkuunmennessä. Syksyn kuluessa yhtiöon rekrytoinut matkailumyynninammattilaisia. Travel House FinlandOy:n toimitusjohtajana on Tahkovahdinperustaja, kehitysjohtaja MattiKuosmanen. Emoyhtiö Tahkovahdintoimitusjohtajana Nilsiässä jatkaa JariMathalt.Matkailupalvelujen myyntiyhtiön toimintaperiaateon selkeästi liiketoimintapohjainen.Myyntiyhtiö ja palvelujatuottava yritys tekevät keskenään sopimuksentuotteiden myynnistä jamyyntiyhtiö saa toteutuneesta myynnistäprovision. Kuopion MatkailupalveluOy sekä Ylä-<strong>Savo</strong> ovat tehneetkeskenään laajemman yhteistoimintasopimuksen,jossa keskinäinen yhteistyöon pitemmälle menevää.Ylä-<strong>Savo</strong>n Matkailu ry:n sekä TravelHouse Finlandin yhteistyösopimusmahdollistaa myyntiyhtiön toimihenkilönsijoittamisen Ylä-<strong>Savo</strong>on. Sevarmistaa seudun matkailutuotteidentehokkaan kanavoitumisen myyntiyhtiöntoimintaan. Muilla <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n seutukunnilla yhteistyömallinvalmistelu on vireillä. Näilläkin alueillaon myyntiyhtiön ja mukaan haluavienyritysten keskinäisiin sopimuksiinperustuva myyntityö käynnistymässä.Tahkovahdilla vankat taustatTravel House Finland Oy:n omistavaTahkovahti Oy on myynyt majoituspalveluitajo 14 vuotta. AluevaraamoTahkovahti on Tahkon matkailupalveluidenkeskusvaraamo, joka välittäämajoituksen lisäksi ohjelmapalveluita,kokoustiloja ja kuljetuksia sekäedellisistä räätälöityjä paketteja. Tahkovahdillaon myös LKV -yksikkö, jokaon keskittynyt loma-asuntojen kiinteistövälitykseen.Travel Housen lisäksiTahkovahdilla on kiinteistö- ja turvallisuuspalveluihinerikoistunut tytäryhtiöTahko24h. Tahkovahti työllistäätytäryhtiöineen 25 työntekijää.Yritys kuuluu parhaaseen AAA-luottokelpoisuusluokkaanja palveleevuosittain noin 30 000 asiakasta. Tahkovahdinvälityksessä on tällä hetkellänoin 400 loma-asuntoa ja kymmenkuntahuonemajoitusyritystä eli yh-15
Tiedotuslehti 2/<strong>2002</strong>teensä yli 4 000 vuodepaikkaa 13pohjoissavolaisessa kunnassa. Yritykselläon matkanjärjestäjäoikeudet.Toiminta-alue laajenemassaMyyntiyhtiö Travel House Finlandintoiminnalla Tahkovahti Oy keskittyykasvavasti matkailupalvelupakettienyritys- ja ryhmämyyntiin sekä laajentaaohjelmapalvelu- ja majoitusvalikoimaansa.Yhtiö tavoittelee myöstoiminta-alueensa laajentamista kokojärvi-Suomen kattavaksi. -JatkossaTravel House Finlandin tarkoitus onmyydä kaikkia Lakeland -alueen matkailutuotteitaKiuruvedeltä Imatralle,kertoo yhtiön toimitusjohtaja MattiKuosmanen.Hänen mukaansa tavoitteena on nostaayhtiön tämänhetkinen 2,2 milj.euron liikevaihto 10 milj. euroon v.2006 mennessä. Se merkitsisi yhtiön3 %:n markkinaosuuden nousemista15 %:iin <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n matkailutulosta.Samoin tavoitteena on nostaaulkomaan kaupan osuus nykyisestä13 %:sta 20 %:iin ja internetkaupanosuus 5 %:stä 25 %:iin v. 2006 mennessä.Uusia toimintamenetelmiä<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n <strong>liitto</strong>Matti Kuosmanen uskoo, että tavoitteisiinpäästään pitkälti nykyisillä toimintalinjoilla.Kotimaan myynti toteutetaanpääasiassa Call Center- jainternet-pohjaisesti. Myynnin rungonmuodostaa nykyinen Tahkovahti Oy,jonka järjestelmiä ja henkilöresurssejaTravel House Finlandissa laajennetaan.Yhtiön toimintaa hajautetaankoko <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>on nykytekniikalla.Lisäksi kehitetään <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>nmatkailun myyntiportaalia ja infojärjestelmää.Myynnin tueksi Travel House Finlandesiintyy matkailumessuilla ja myyntitapahtumissa.Lisäksi yhtiön edustajatkiertävät aktivoimassa yhteistyökumppaneita.Ulkomaan kaupassayhtiö toimii lisäksi Incoming-toimistonaja Destination ManagementCompanyna. Se vastaa ketjun paikallisessapäässä, että laatu säilyy korkeanakoko jakelutien tuottajalta lopulliselleasiakkaalle. Travel HouseFinland edustaa pohjoissavolaisiamatkailuyrityksiä myös The ThousandLakes -hankkeessa, joka tähtää ulkomaidenmarkkinoille.Matkailuklusteri onmyötätuulessa<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n matkailuklusteriryhmäntyöskentely on painottunutensisijaisesti maakuntaohjelmanvalmisteluun matkailuelinkeinonosalta. Tarkastelussa ovatolleet sekä strategialinjauksetettä matkailun kannalta keskeisethankkeet.Kokonaisuutena matkailuklusteri on<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>ssa vahvassa kehitysvaiheessa.Nilsiän Tahkolla on menossakiivas investointibuumi ja alue on yksivoittajista maamme matkailukeskustenkilpajuoksussa. Kuopio on tehnytesimerkiksi Puijon ja Rauhalahdenalueiden kehittämisestä periaatelinjaukset,jotka vahvistavat edelleenKuopion valtakunnallista matkailunpainoarvoa. Leppävirran hiihtoputkihankeon toteutumassa ja samoinTervon Lohimaa on vahvassa kehitysvaiheessa.Koko Koillis-<strong>Savo</strong>n matkailun,mutta erityisesti Tahkovuorenkannalta merkittävä Nilsiän veneilyreittiavattiin liikenteelle heinäkuunpuolivälissä <strong>2002</strong>. Sen käyttö ylitti en-Liikunta- ja luontomatkailu ovat <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n matkailuklusterinvahvuuksia. Kuva Nilsiän Tahkon golfkentältä.simmäisenä toimintakesänään kaikkiodotukset.Maakunnan matkailustrategian toteutuson edennyt hyvin ja merkittäväosa strategiaan kirjatuista konkreettisistahankkeista on jo toteutunuttai toteutumassa. Yksi merkittävimmistämatkailustrategiaan sisältyvistähankkeista toteutui myös alkusyksystä,jolloin pelkästään matkailupalvelujenmyyntiin erikoistunutTravel House Finland käynnisti toimintansa.Aktiivisuutta matkailun kehittämisessäja siihen kohdistuviasuuria odotuksia kuvastaa, että matkailuhankkeitaon erittäin runsaastirahoittajille tulleissa elinkeinohankkeissa.Simo Kotiluotomaakuntasuunnittelija16
Tiedotuslehti 2/<strong>2002</strong><strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n <strong>liitto</strong>Tietotekniikan hankinnanei tarvitse tuoda stressiäMarraskuun lopussa Kuopiossajärjestetty Tietotekniikan hankinta- stressiä ja harmaita hiuksia ?-seminaari oli IT-<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>-hankkeen yhteistyössä <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n ict- ja hyvinvointiklustereidensekä Verkkoinfo-hankkeenkanssa järjestämä koulutuspäivätietotekniikan hankinnoista päättävillesekä hankintaprosessiinosallistuville. Seminaarin avannut<strong>Savo</strong>n Yrittäjien toiminnanjohtajaEino Fagerlund viestittipienyritysten monitahoisista ongelmistatietotekniikkahankinnoissa.Ihmissuhdetaidot ja projektinhallinnannosti SysOpenin johtaja Kari Harmanentärkeimmiksi keinoiksi varmistaaonnistuminen tietotekniikkaprojekteissa.Jatkuva muutos on olluthänen mukaansa tietotekniikka-alalletyypillistä.-Nurkan takana on koko ajan odottamassauudempi, tehokkaampi ja paremmillaominaisuuksilla varustettuohjelmisto tai laitteisto. Entisen sovittaminenyhteen uuden kanssa ontyölästä. Arkkitehtuurit ja suunnittelumenetelmätovat muuttuneet jatkuvastija vaikeuttaneet toteutusta.Tämä on johtanut teknisten vaatimustenja ongelmien korostumiseen,jolloin tietotekniikan muu, jopa tärkeämpiosuus, on jäänyt vähemmällehuomiolle.Asaiakaslähtöisyys keskeistä- Tietotekniikan hankinnoissa on ymmärrettävä,että mukana olevien henkilöidenvuorovaikutustaidot ovatratkaisevassa asemassa. Asiakkaan jatoimittajan tulisi pystyä puhumaansamaa kieltä siten, että toimittajaymmärtää tilauksen samalla tavallakuin asiakas. AsiakasorganisaatiossaJohtaja Kari Harmanen.muutoksen läpivienti vaatii henkilöidenvälistä viestintää. Toimittajaorganisaationtulee pystyä asettumaanasiakkaan asemaan ja ottamaan huomioonasiakkaan etu ongelman ratkaisussa,tähdensi Kari Harmanen.- Tietotekniikan hankinnassa on kyseessäprojekti, jolla on aikataulu jajolle tulee varata resursseja. Tämä tarkoittaa,että laite-, ohjelmisto- jakonsultointikustannuksien lisäksi onasiakasorganisaation irrotettava aikaaprojektille normaaleilta työtehtäviltä.Projekti alkaa tiettynä ajankohtana,sillä on määritellyt tavoitteet jase loppuu aikataulun mukaisesti. Projektinaikana tapahtuviin muutoksiinon varauduttava ja muutoksenhallinnanosaaminen on erittäin tärkeä osaprojektinhallinnan osaamista, korostiKari Harmanen.-Perustan tietoteknisille hankinnoilleluo oman organisaation toiminnantunteminen, painotti HK Ruokatalontietohallintopäällikkö Anne Kosonen.Omat prosessit on hänen mukaansaoltava kunnossa, minkä lisäksi kullakinprosessilla on oltava omistajaomassa linjaorganisaatiossa. Jos omavarasto on sekaisin, ei tietotekniikkakaantuo sinne järjestystä.4V-malli avuksi?Tietotekniikan liiton suunnittelujohtajaPentti Saastamoinen esitteli Tietotekniikanliiton kehittämän 4V-nimisenmenetelmän. -Monilla toimittajillaon omat terminologiansa jamenetelmänsä, mistä johtuen jo tarjoustenvertailu on vaikeaa. 4V onreferenssi, johon ostaja voi verratatoimittajien menetelmiä. Erityisestiolemme ajatelleet niitä, jotka joutuvatharvoin tekemisiin tietojärjestelmienteettämisen tai räätälöimisenkanssa. Heitä varten olemme koonneetTietojärjestelmän hankinta -oppaaseenniin hyviä käytäntöjä kuinvältettäviä sudenkuoppiakin, kertoiSaastamoinen.Ostajien sekä myyjien kokemuksistaja näkemyksistä kertoivat Kari Harmasenja Anne Kososen lisäksi eHitOy:n toimitusjohtaja Tommi Takkunen-Lauri,<strong>Savo</strong>n Sydänpalvelu Oy/Sairaala Cordian erikoislääkäri KaijaHuttunen ja Finnveran tietohallintopäällikköSeppo Hyvärinen. <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n sairaanhoitopiirin/KYS:in tietohallintojohtajaPentti Sopanen selvittiIT-palvelujen ulkoistamisnäkökulmia.Tietotekniikka-alan lakipykälien”viidakosta” mm. sopimusjuridisissakysymyksissä sekä neuvotteluissakertoi LAWelast Governance SolutionsOy:n toimitusjohtaja TommiTaskinen. Soneran kunta- ja yhteisöpalvelujenkehitysjohtaja OsmoRuuska käsitteli tietotekniikan ostajanosaamista ja ammattitaitoa, jokaon erittäin tärkeä perusasia menestyksellisissäict-hankinnoissa.Lisätietoja IT-<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong> -hankkeestaon www-sivuilla osoitteessawww.uku.fi/kkk/itps.Paula <strong>Savo</strong>lainen<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n ict-klusterinprojektipäällikkö17
Tiedotuslehti 2/<strong>2002</strong><strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n <strong>liitto</strong>Ict-klusteri määritteleeosaamisalueitaanIct- eli tietotekniikka- ja tietoliikenneklusterinkeskeinen työsarkaon v. <strong>2002</strong> alusta ollut niidenosaamisalueiden määrittely, joista<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n ict-osaaminentunnetaan v. 2010. Kun se on tehty,voidaan ohjata maakunnankehityspanoksia osaamista lisäävänkoulutuksen, tutkimuksen,yritysten toimintaympäristön jainfrastruktuurin kautta.Työprosessi on jatkoa v. 2001 kaikissaklustereissa eli toimialaketjuissa toteutetulle<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n teknologiastrategiaprosessille.Osaamisalueiden määrittelyprosessiinon ottanut osaa 60 päättäjääja asiantuntijaa niin yrityksistäkuin julkisistakin organisaatioista.Työn vaikutus näkyy maakuntaohjelmassamm. yhden osaamisalueen ympärillemuotoutuneena vapaamuotoisenaryhmänä. Siinä mukana oleva KuopionMuotoiluakatemia otti Muotoiluparkki-projektiinsaliittyen järjestelyvastuunkahdesta tietotekniikan käytettävyyteenliittyvästä seminaarista.Seminaareja tietotekniikastaKuopion Microteknia on <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>nict-klusterin yksi ”tukikohdista”.Ensimmäinen seminaari oli johdatuskäytettävyyskysymyksiin etenkin ohjelmisto-ja käyttöliittymäsuunnittelussa.Seminaari järjestettiin 12.12.<strong>2002</strong>. Siihenosallistui eri puolilta Suomea parhaitaasiantuntijoita käytettävyydenosa-alueilta. Toinen seminaari, joka keskittyyalueelliseen käytettävyysosaamiseen,järjestetään 30.-31.1.2003.Jälkimmäinen päivä on työpajapäivä,jossa määritellään suuntaviivoja pohjoissavolaisentietotekniikan käytettävyysosaamisenlisäämisen. LisätietojaMuotoiluparkista ja seminaareista löytyynettisivuilta: www.designkuopio.fi/muotoiluparkki.Ict-klusterin osaamista kohottaa myösIT-<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong> -hanke, joka saa ESRrahoitustatavoite 1 -ohjelmasta. Hankkeentavoitteena on alueellisen IT-alantäydennyskoulutuksen kehittäminen.Se jatkuu v. 2003 loppuun. Lisätietojahankkeesta ja sen järjestämästä koulutuksestaja seminaareista on nettisivuilla:www.uku.fi/kkk/it/itps.Paula <strong>Savo</strong>lainen<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n ict-klusterinprojektipäällikköRautainen <strong>Savo</strong> -hanke onseutukuntaistunut<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n metalliklusteri onkokoontunut kesän ja syksyn aikanakaksi kertaa. Merkittävimmätkäsitellyt asiat ovat olleetRautainen <strong>Savo</strong> -projektin jatkaminenja esitysten tekeminenmaakuntaohjelmaan.Rautainen <strong>Savo</strong> -projekti on saanutjatkorahoituksen, mutta toteutus onmuuttunut aiemmasta yhdestä maakunnallisestahankkeesta jokaisenseutukunnan itsenäiseksi hankkeeksi.Niiden keskinäinen yhteistyö sekäyhteydet ja yhteistyö metalliklusterinasiantuntijaryhmän kanssa on sovittujatkuvan entiseen tapaan.Klusteriryhmät ovat valmistelleetmaakuntaohjelmaa ja niiden esitykseton otettu huomioon sen tekstissä.Metallin asiantuntijaryhmä on viimekokouksessaan käsitellyt maakuntaohjelmaluonnostaja kommentoinutsitä seuraavasti:• Lentoliikenteen kehittäminen onKuopio-keskeistä. Tarve Varkaudenkentän lentoliikenteen säilyttämiseenon tuotava maakuntaohjelmassa voimakkaamminesille. Lentoliikenteenkehittämisessä yhtenä osana on lentokentänliittymäliikenteen kehittäminen.• Metallitoimialan yritysten kannaltamaanteiden parantaminen on tärkeämpääennen vesiteiden kehittämistä. Tavoitteenaon saada hyvät yhteydet rannikkosatamiin.18• Vesiliikenteen osalta ympärivuotinenmeriyhteys on tärkeämpi kuin <strong>Savo</strong>nkanava.Klusteriryhmiltä on pyydetty lausuntoamyös Kuopion seudun maakuntakaavanlähtökohdat -raportista.Metalliklusterin asiantuntijaryhmä eiota kantaa yhden seudun asioihinmuilta osin kuin, että ohjelmassasuunniteltu kasvu ei saa tyhjentäämuuta maakuntaa. Kasvua on haettavamaakunnan ulkopuolelta; uusienyritysten perustamisella ja olemassaolevien yritysten kasvulla.Pekka Kaikkonen,maakuntasihteeri
Tiedotuslehti 2/<strong>2002</strong><strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n <strong>liitto</strong>Kulttuuri on enemmänvoimavara kuin menoerä<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n valtuuskunnankulttuuriryhmän Nilsiässä järjestämässäKulttuuri maakunnanvahvuutena -seminaarissa professoriPäivi Setälä kertoi äidinkielen,kulttuuri- ja kotiseututaustojenmuodostavan edelleenvahvan viiteryhmän suomalaisillehuolimatta EU-jäsenyydestä jaglobalisaation etenemisestä. <strong>Pohjois</strong>maisuus,agraarisuus ja luterilaisuusovat edelleen keskeisimpiäkulttuuriperintöjä suurelleosalle suomalaisista.Kansainvälistyminen on jopa nostanutpaikallisten ja maakunnallistenkulttuuritaustojen merkitystä. Suomalainenvahva, paljolti julkiseen rahoitukseenperustuva kulttuuri-infrastruktuurion monissa maissa ihailunkohde sekä osa hyvinvointi-Suomea.Kulttuuri on ihmisten perusoikeus,mikä tiedostetaan nykyisin johyvin.Päivi Setälän mukaan kulttuurilla ontodettu lääketieteellisissä tutkimuksissaterveysvaikutuksia. Kulttuuri luosisällöllään nuorillekin elämänasenteitaja -ihanteita. Tätä kautta paikallishenkiselläkulttuurilla on suurimerkitys suomalaisuuden ja maakunnallisuudensäilymisessä. On kuitenkinkorostettava uudenlaisen paikalliskulttuurinavaruutta ja laaja-alaisuutta,jossa otetaan huomioon jatkuvastikasvava monikulttuurisuus jahumaanisuus.Kulttuuri hahmottaamaailmankuvaaMyös näyttelijä Eija Ahvo korosti luovuudenja eläytymisen sekä oman äidinkielenmerkitystä. Juankosken,Riistaveden ja Kuopion nuoruudenaikojaan muistellut taiteilija muistutti,että kulttuuriharrastus antoi ympäristönhyväksynnän ja rohkeudennykyiselle elämänuralle. KulttuuriProfessori Päivi Setälä.auttoi jopa ohittamaan elämän karikoita.Nuorten kulttuuriharrastuksilleon annettava entistä enemmänhenkistä ja aineellista tilaa, ymmärrystäja rohkaisua.Yhteisöllisyyttä kulttuurin ohella painottanutEija Ahvo totesi, että <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>ssakintulisi arvostaa enemmänns. hiljaista, mm. elämänkokemuksestaja luonnonläheisyydestäkumpuavaa tietoa, jota löytyy niinkaupungeista kuin syrjäisimmistäkinkylistä. Hän vetosi maakunnan tiedotusvälineisiinhenkisen ja taloudellisenpääoman yhdistämisessä kestävästikulttuurin itseisarvon muistaen.Kulttuuritapahtumien merkitystämaakunta- ja kansakuntaidentiteetinTaiteilija Eija Ahvo.vahvistajana puntaroinut oopperalaulajaSatu Vihavainen muistutti julkisentuen keskeisestä merkityksestäsuomalaisen kulttuurin monipuolisuudensäilyttämisessä koko maanlaajuudessa. Myönteistä on elinkeinoelämänkasvava kiinnostus kulttuuriin.Kulttuurilla kasvavataloudellinen merkitys<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n maakuntasuunnitelma2020:ssa on kulttuuriklusteri yksimaakunnan kahdeksasta päätoimialaketjusta.Maakuntasuunnitelmassaon tavoitteeksi asetettu v. 2020mennessä lisätä laajasti ymmärretylläkulttuuritoimialalla työpaikkoja 2500:lla nykyisestä noin 5 400:sta jakasvattaa yritysten määrää 500:llanykyisestä vajaasta tuhannesta.<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n liiton maakuntajohtajaAntti Mykkäsen mielestä kulttuurikäsitettäon käsiteltävä laaja-alaisestieikä siihen liittyvillä taloudellisillaarvoilla ole ristiriitaa kulttuurin syvienitseisarvojen kanssa. Samoin liikunta-ja taidekulttuurin vastakkainasetteluistaon päästävä eroon. Hänkehotti kulttuuritoimialallakin niinjulkisia kuin yksityisiä toimijoita innovatiivisuuteenja uuden kehittämiseen,koska sillä parannetaan maakuntalaistenviihtyvyyttä ja elämisentasoa sekä luodaan sisältöä matkailunpalvelutarjonnalle.<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n valtuuskunnan kulttuuriryhmäänkuuluvat puheenjohtajananäyttelijä Eija Ahvo sekä jäseninärouva Eeva Ahtisaari, oopperalaulajaJorma Hynninen, säveltäjä LauriJauhiainen, AD Unto Paltemaa, toimitusjohtajaEsko Paukkonen, kulttuuriasiamiesPäivi Setälä, oopperalaulajaIlkka Vihavainen ja oopperalaulajaSatu Vihavainen.Teksti ja kuvat: Ilpo Lommi19
Tiedotuslehti 2/<strong>2002</strong><strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n <strong>liitto</strong>Elintarvikeklusteri uudistaakehittämisohjelmaansaElinkeinojen kehittäminen perustuu<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>ssa ns. klusteriajatteluun.Seitsemästä kehittämisenpainopisteeksi valitustaklusterista yksi on elintarvikeklusteri.Kunkin klusterin kehittämistäseuraamaan ja kehittämistyötäkoordinoimaan on perustettuns. asiantuntijaryhmät, joidenpuheenjohtajat on nimittänyt<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n maakuntahallitus.Elintarvikeklusterin asiantuntijatyöryhmäänkuuluu 18 henkilöä, jotkaedustavat niin alkutuotantoa, jalostustakuin palveluitakin. Asiantuntijatyöryhmänpuheenjohtajana toimiihallintojohtaja Päivi Nerg Kuopionyliopistosta ja sihteerinä maakuntasuunnittelijaSatu Vehreävesa <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>nliitosta.Elintarvikeklusteri työllistää<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>ssaElintarvikeklusteri on edelleen yksimerkittävimmistä työllistäjistä <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>ssa,ja sen merkitys maakunnanaluetuotteeseen on suurin metallinja metsän jälkeen. Alan maakunnallinenja valtakunnallinen asemahalutaan säilyttää ja sitä halutaanvieläpä vahvistaa. Tästä on selkeänäkemys klusterin asiantuntijatyöryhmässä,ja nämä tavoitteet on kirjattuelintarvikealan kehittämisohjelmaanvuosille 2000-2006. Mainittu<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n elintarvikealan kehittämisohjelmaon maakunnan elintarvikeklusterinItä-Suomen tavoite 1-ohjelman mukaisten hankkeiden toimeenpanoasuuntaava asiakirja, jokatoisaalta antaa viitekehyksen elintarvikealaakoskeville laajemmillekin tavoitteilleja suunnitelmille.Ohjelma on laadittu jo vuosina 1999-2000. Syksyllä 2001 klusterin asiantuntijatyöryhmäkatsoikin tarpeelliseksiarvioida sitä, miten kehittämisohjelmaankirjattuja tavoitteita onsaavutettu: missä on onnistuttu jamissä on arvioitu väärin.Tehdyn selvityksen mukaan alkutuotannonosalta tavoitteet näyttäisivättoteutuneen kohtalaisen hyvin ja kehittämistyössäsaavutetun pitkäjänteinenja koordinoitu kehittämisote.Sen sijaan pienten elintarvikejalostusyritystenkehitys ei ole kulkenut aivantavoitellulla tavalla, mihin yhtenäsyynä lienee kokonaisvaltaisen kehittämisvastuunottajan puuttuminen.Kaiken kaikkiaan klusterin asiantuntijatyöryhmätotesi kehittämisohjelmantarvitsevan päivitystä.Tavoitteeksi asetettiin, että elintarvikeklusterillaolisi uudistettu ajantasaistettuohjelma valmiina viimeistäänvuoden 2003 alussa.Kehittämisohjelmaan kirjataanklusterin tahtotilaKehittämisohjelman käytännön päivitystyöstävastaa Elintarvikealanosaamiskeskuksen (ELO) <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>nkoordinaattori Enni Mertanen.Elintarvikealan tavoitteiden ja tarvittavientoimenpiteiden määrittelyäsekä koko ohjelmaprosessia toteutetaankuitenkin laajana prosessina, jossamukana ovat alan yritykset (alkutuotanto,jalostus jne.), oppilaitokset,tukipalvelut ja muut klusteritoimijat.Tavoitteena on, että kehittämisohjelmastatulisi <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n elintarvikeklusterinnäköinen ja siihen kirjattaisiinselkeästi alan yhteinen tavoitetilaja että näihin tavoitteisiin sitoutuisivatniin yritykset, kehittäjätkuin kunnatkin. Kehittämisohjelmansoisi olevan myös rahoittajaviranomaistenstrategioita ja päätöksentekoprosessiaohjaava asiakirja.<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n elintarvikealan kehittämisohjelmanjulkistamistilaisuusjärjestetään keväällä 2003 jokavuotiseksisuunnitellun elintarvikealankehittämisseminaarin yhteydessä.Satu VehreävesaMaakuntasuunnittelijaMediaväkeä <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n liitossaTiedotusvälineiden edustajia osallistuiparisenkymmentä <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>nliitossa syksystä järjestettyyn mediaväentapaamiseen. Pääaiheena olisyksyllä alkaneen <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong> viestii-projektin esittely. <strong>Savo</strong>laisuudenja savon murteen asiantuntija OlaviRytkönen testasi toimittajien tietämystäkotimaakunnasta onnenpyörävisalla.Kohtalaisen hyvin oli kotimaakuntatoimittajien hallinnassa.YLE:n voittajajoukkue (vas.) Kari Salmela, Miika Havo ja Pekka NiiranenOlavi Rytkösen Onnenpyörä-tentissä.20
Tiedotuslehti 2/<strong>2002</strong><strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n <strong>liitto</strong>HYVINVOINTIKLUSTERI SELVITTÄÄsosiaali- ja terveyspalvelujenKUNTAYHTEISTYÖN TILAA<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n hyvinvointiklusterion yritysten ja niiden tuotteitakäyttävien sekä yritysten toimintaaedistävien organisaatioidenverkosto. Klusterin tehtävänä ontutkimukseen ja osaamiseen pohjautuvankilpailukykyisen sekäkannattavan liiketoiminnan kehittäminenalueellista hyvinvointiaja palvelulaatua lisäämällä.Keväällä <strong>2002</strong> valmistuneessa hyvinvointiklusterintoimintaohjelmassamääriteltiin toimialaketjun sisältö,tehtävät ja kehittämisen painopisteet.Keskeisimmät kehittämisalueet ovatliiketoimintaosaaminen (johtaminen,rahoitus- ja markkinointiosaaminen)sekä klusterin sisäisen vuorovaikutuksenvahvistaminen.Vuorovaikutusta vahvistettavaYritysten välisen yhteistyön lisäksikoko klusterin sisäinen vuorovaiku-Kuntien sosiaali- ja terveyspalvelujen tilaselvitetään lähiaikoina.tus kaipaa vahvistamista. Etenkin palvelujatuottavien kuntien ja hyvinvointisektorintuotteita kehittävienyritysten välinen kosketuspinta onollut vähäistä. Myös kuntien keskinäisenyhteistyön vahvistaminen edistääuuden teknologian ja työtapojenkäyttöönottoa ja siten palvelujen laadunparanemista.<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n hyvinvointiklusteriryhmäon käynnistänyt kaikkiin <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>nkuntiin suunnatun selvityksensosiaali- ja terveyspalvelujenyhteistyöstä. Selvityksen tavoitteenaon saada tietoa hyvinvointiklusterinsisäisen vuorovaikutuksen nykytilanteesta:kuntien keskinäisestä yhteistyöstäsamoin kuin kuntien ja yliopistojen,oppilaitosten, kolmannen sektorinja yritysten yhteistyöstä.Selvitys valmistuu vuoden 2003 alkupuolella.Sen tuloksia voivat hyödyntääkaikki hyvinvointiklusteriryhmänedustajaorganisaatiot, <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n hyvinvointiyritykset ja kunnatomassa kehittämis- ja seurantatyössään.Tiina Reinikainen<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>nhyvinvointiklusterinprojektipäällikköUusia asumisen ratkaisuja Itä-Suomen asumispäivässäItäsuomalainen asuntotoimen yhteistyötoimii hyvin tällä hetkellä.Puitteet sille tarjoaa neljän itämaakunnanyhteinen esteettömänasumisen projekti, jossa avainhenkilöinäovat Kuopion, Joensuun,Mikkelin ja Kajaanin asuntotoimenjohtajat.Mukana on myösmuita kuntia ja yhteistyötahojakuten maakuntien liitot.Syyskuussa <strong>2002</strong> järjestettiin toinenItä-Suomen asumispäivä KuopionMicrotekniassa. Sen järjestelyistä vastasiesteettömän asumisen projekti,<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n <strong>liitto</strong> ja Kuopion kaupunki.Ensimmäinen vastaava tilaisuuspidettiin v. 2001 Mikkelissä.Väestön ikääntymisen aiheuttamatpaineet ja haasteet asumiseen olivatesillä maakuntajohtaja Antti Mykkäsenavauksessa ja ympäristöministeriönkansliapäällikkö Sirkka Hautojärvenpuheenvuorossa. Hautojärvenmukaan keskeisimmät pohdittavatkysymykset liittyvät asuinympäristöön(mm. esteettömyys), asuntoon(mm. asumisratkaisut, teknologia),palveluasumiseen ja ikääntyvien kotipalveluihin.Hän puhui myös asunnottomuudenpoistamisesta, valtionbudjettiesityksestä sekä uusista säädöshankkeista.Muita keskeisiä teemoja olivat vapaaajanasunnosta pysyväksi asunnoksi,sosiaalinen isännöinti, mobiiliteknologiaratkaisutvanhusten kotona asumiseenja toiminnallinen esteettömyyskäyttäjänäkökulmasta. ProjektipäällikköAnna-Liisa Martikainenkertoi esteettömyyden tilasta Itä-Suomessa. Hänen johdollaan on muodostettumm. puolueeton hissineuvojaverkosto,jotta hissien rakentamistavanhoihin kerrostaloihin voidaanvauhdittaa.Kaikkiaan Itä-Suomessa on 334 000asuntoa. Vuosittainen asuntotuotantoon nyt vähän yli 2 000 asuntoa.Keskimääräinen asuntokunnan kokoon noin 2,2 henkeä ja asuntojen 75,7neliömetriä. Tiedot ilmenevät <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n liiton kokoamasta tietopaketista”Itä-Suomen maakuntien asumistilastoja”.Anneli Pehkonenmaakuntasuunnittelija21
Tiedotuslehti 2/<strong>2002</strong><strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n <strong>liitto</strong>Kuopion seudun maakuntakaavatyöon oikeilla urillaKuopion seudun maakuntakaavanlähtökohdat ja tavoitteet -raporttiinsaatiin 30 lausuntoa. Niitäpyydettiin 77 taholta. Maakuntakaavaavalmisteleva <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n liiton alueidenkäyttöosastoon antanut lausuntoihin vastineet.<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n liiton suunnittelupäällikköPaula Qvick kertoo,että raporttia on täydennettylausuntojen pohjalta jonkinverran, mutta peruslinjoihin eitule olennaisia muutoksia.Lausuntoja maakuntakaavan lähtökohdatja tavoitteet -raportista ovatantaneet Kuopion ja Suonenjoen kaupungitsekä Siilinjärven, Leppävirranja Tuusniemen kunnat, Kainuun, Keski-Suomenja <strong>Pohjois</strong>-Karjalan maakunnanliitot, <strong>Savo</strong>-Karjalan tiepiiri,Museovirasto, Geologian tutkimuskeskuksenKuopion yksikkö, <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n riistanhoitopiiri, MTK-<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>, <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n luonnonsuojelupiiriry, Kuopion Luonnon Ystäväinyhdistys ry, Siilinjärven luonnonsuojeluyhdistys,<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n liiton asumistyöryhmä,<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n hyvinvointiklusteri,<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n ictklusteri,<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n vihreät ry,Puolustusvoimien materiaalilaitoksenesikunta sekä elinkeinoelämästä AtroOyj, Vapo Oy, Fingrid Oyj Itä-Suomi,Kemira, M-real <strong>Savo</strong>n sellu ja yksityishenkilönäEsa Ollikainen.AikataulupaineitaMaakuntakaavoituksen neuvottelupäivät pidettiin <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n liitossa marraskuunlopussa <strong>2002</strong>. Kuvassa etualalla suunnittelupäällikkö Paula Qvick.-Suurin kriittinen asia on ympäristökeskuksenvaatimus tehdä koko <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>llemaakuntakaava, kertooPaula Qvick. Se vaatisi runsaasti lisäävoimavaroja. Alueidenkäytöllinenkaavoitus on edennyt <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>ssaneljänteen vaiheeseen, jossa Kuopionseudun maakuntakaava on viimeinen.Se on ensimmäinen uudenmaankäyttö- ja rakennuslain mukainenalueiden käytön suunnitelma<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>ssa. Varkauden seudun,Koillis-<strong>Savo</strong>n ja Sisä-<strong>Savo</strong>n seutukaavaton vahvistettu v. 1995 - 2000,joten niillä ei ole niin suuria uudistamispaineitakuin Kuopion seudulla.Ylä-<strong>Savo</strong>n siirtymävaiheen maakuntakaavaon parhaillaan vahvistettavana.Paula Qvick painottaa, että Kuopionseudun maakuntakaavassa keskitytäänmaakunnallisiin ja valtakunnallisiinkysymyksiin. Kunnat ja Kuopionkaupunki ratkaisevat omissa kaavoissaanmm. alueiden toteutumisjärjestyksen.Koska Kuopion seudun maankäytöllisetkysymykset vaikuttavatkoko maakuntaan, pyydetään jatkosuunnittelunyhteydessä siihen liittyvätlausunnot kaikilta <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>nkunnilta ja kaupungeilta.Valmistumistavoitevuonna 2006-2007<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n liiton maakuntahallituksenhyväksyttyä joulukuussa täsmennetynKuopion seudun maakuntakaavanlähtökohdat ja tavoitteet-raportin, alkoi vaihtoehtojen tarkempikartoitus ja kaavavaikutustenarviointi. Tämä työ menee pitkällevuoteen 2003. Maakuntakaavaluonnosvalmistuu v. 2004. <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>nliiton maakuntavaltuuston hyväksyttäväksimenevä maakuntakaavaehdotustulee valmiiksi seuraavana vuonnaeli 2005. Sen jälkeen kaavaehdotuslähtee ympäristöministeriöönvahvistettavaksi. Paula Qvick arvioi,että Kuopion seudun maakuntakaavavoisi tulla oikeusvaikutteisena voimaanv. 2006-2007, valitusten alaistenalueiden osalta hieman ennenvuosikymmenen vaihdetta. Edellytksenäon, että valmistelutyö etenee ilmansuurempia takaiskuja tai laajentamispaineita.Vuonna 2001 käynnistynyt Kuopionseudun maakuntakaavan valmisteluon osa maankäyttö- ja rakennuslainmukaista maakunnallista suunnittelua.Maakuntakaavassa esitetään alueidenkäytön ja yhdyskuntarakenteenperiaatteet sekä osoitetaan maakunnankehittämisen kannalta tarpeellisiaalueita. Suunnittelun lähtökohtanaon kumota voimassaoleva vanha22
Tiedotuslehti 2/<strong>2002</strong><strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n <strong>liitto</strong>seutukaava ja laatia sitä koskevallealueelle eli Kuopion kaupunkiin sekäKarttulan, Maaningan, Siilinjärven jaVehmersalmen kuntiin maakuntakaavauuden maankäyttö- ja rakennuslainmukaisesti. Sitä laadittaessa käydäänläpi mm. maakunnan menestymisenalueidenkäytölliset mahdollisuudetsekä reunaehdot niin elinkeinoelämänkuin muunkin yhteiskunnannäkökulmista. Uusi Kuopionseudun maakuntakaava kumoaa seudullavoimassaolevat seutukaavat. Setähtää nykyisten yleiskaavojen jälkeiseenaikaan eli vuosille 2020-2030.Lähtökohtana merkittäväväestön kasvuMaakuntakaavan lähtökohdat ja tavoitteet-raportissa varaudutaanKuopion seudulla maakuntasuunnitelmankorkeimpaan väestötavoitteeseeneli 134 200 asukkaaseen v. 2020mennessä. Siitä Kuopion kaupunginosuus olisi noin 102 700 asukasta elinoin 16 000 nykyistä enemmän. Seuraavanvuosikymmenen alkuun varauskasvaa 140 000 asukkaaseen. V.2000 lopussa Kuopion seudulla olinoin 116 000 asukasta. Seudun omaväestöarvio v. 2020 on runsaat 129000 asukasta.Paula Qvick kertoo, että Kuopion seudunaluerakenteen kehitysmahdollisuuksiatarkastellaan ainakin tässävaiheessa viiden rakennevaihtoehdonpohjalta. -Yksi niistä on nykyisten javalmisteluprosessissa olevien yleiskaavojenpohjalle rakentuva perusvaihtoehto,joka riittää 123 000 -127 000 asukkaalle. Neljä muutaaluerakennevaihtoehtoa ovat v. 2020- 2030 haasteita varten. Ne pohjautuvat134 200 - 140 000 henkilön optimistiselleväestötavoitteelle eli noin1 %:n vuotuiselle väestönkasvulle.-Selvitämme rakennevaihtoehdottarkemmin vaikutuksineen. Kaavaluonnoksenlaadinta käynnistyy valitunvaihtoehdon tai niiden yhdistelmänpohjalta. Esillä ovat perusvaihtoehtosekä viitostiekeskeinen, seutukeskeinen,Kuopiokeskeinen ja uusimpanaVaajasalon suuntaan avautuvavaihtoehto. Niistä tekevätKuopion seudun neuvottelukunta,<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n liiton maakuntahallitusja -valtuusto valinnan syksyllä2003 jatkovalmistelua varten.Puolustuvoimien Materiaalilaitoksenesikunta esitti lausunnossaan, ettäPieni Neulamäki on heidän kehittämiensäalueiden listalla. Tässä vaiheessase pidetään mukana vaihtoehdoissataajamatoimintojen alueena,mutta luonnosta suunniteltaessaheidän toiveensa tarkistetaan.Kuopion seudun maakuntakaavankeskeisimpiä strategisia kysymyksiäovat aluekehitystavoitteiden vaatimuksetalueiden käytölle eli mm. mitentyöpaikka- ja väestömäärän kasvuja sen edellyttämä asunto-, palvelu-ja työpaikkarakentaminen kohdentuu,valtatie 17:n linjaus Vaajasalonsillan osalta ja miten Rissalanlentokentän aluetta Vuorela-Jännevirta-välillä aiotaan kehittää. Yleisimpinätavoitteina on selvitettäväedellytysten luomista elinkeinotoiminnankehittymiselle, väestön hyvinvoinninedistämiselle, ympäristönelinvoimaisuuden parantumisellesekä kaupunkialueen kansainvälisenja valtakunnallisen aseman vahvistamiselle.Teksti ja kuva: Ilpo Lommi23
Tiedotuslehti 2/<strong>2002</strong><strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n <strong>liitto</strong>Kulttuuriympäristöjen merkityskorostuu uuden lain myötäUusi maankäyttö- ja rakennuslakion lisännyt huomattavasti velvoitteitapaikallisen ja kansallisenkulttuuriympäristön huomioonottamiseen niin kaavoituksessakuin rakentamisessakin. Myösvaltioneuvoston v. 2001 hyväksymärakennusperintöstrategia korostaarakennetun kulttuuriympäristöntuntemisen tärkeyttä.Lisäksi se ilmenee maakuntien liitoissalaadituissa tai valmisteltavissamaakuntasuunnitelmissa,-ohjelmissa ja -kaavoissa.Julkishallinnon viranomaisten lisäksikulttuuriympäristön vaalimisvelvoitevaikuttaa myös kansalaisjärjestöjenvapaaehtoistoimintaan luomalla sillelisää mahdollisuuksia. Myönteistäon, että kansalaisten kiinnostus jahalu vaalia kulttuuriympäristöjä onkasvussa, todettiin Kuopiossa marraskuussapidetyssä <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n liitonja Suomen Kotiseutuliiton kulttuuriympäristöseminaarissa.Dosentti Heikki Kukkonen SuomenKotiseutuliitosta tähdensi, että kulttuuriympäristöäkäsitellään uudessamaankäyttö- ja rakennuslaissa useissakohdin. -Tämän vuoksi käsitteen laaja-alaisuuson otettava huomioonmonissa asioissa. Paikallisen rakennusperinteensäilyttäminen on arvosinänsä mutta se voi antaa hyödyllistäosviittaa nykyisellekin rakennuskulttuurille.Rakennusten sijoittelemisessaon alettu kaupungeissa hyödyntäävanhaa maatilan pihapiirinmallia. Suomen Kotiseutu<strong>liitto</strong> antaakulttuuriympäristöasioihin liittyvääkoulutusta ja valistusta sekä tiedottaamm. www-sivuillaan kulttuuriympäristöohjelmientekemisestä.Lisää voimavaroja tarvitaanYliarkkitehti Liisa Tarjanne SuomenKotiseutuliitosta patisti valtiota kanavoimaanlisää voimavaroja uusientehtävien hoitamiseksi mm. kulttuuriympäristöjeninventointi- ja tutkimustyössä.Hänkin tähdensi kansalaisjärjestöjenkasvavaa merkitystä jatoisaalta kuntien keskeistä vastuutakulttuuriympäristön hoidossa. Tätävarten kuntia kannustetaan laatimaanoma paikallinen kulttuuriympäristöohjelma.Ympäristöministeriöon myöntänyt noin 20 kunnalle käynnistysrahaasen tekemiseksi. Tärkeääon saada kotiseutu- ja kaupunginosayhdistyksetsekä koulut mukaan kulttuuriympäristönarvostuksen ja hoidonlisäämiseen. Hyvää taustaa tavoitteelleviitoittaa rakennusperinnönteemavuosi 2003.Liisa Tarjanne ja tutkija Päivi TervonenKainuun ympäristökeskuksestakannattivat kulttuuriympäristöhankkeidenvaltionrahoituksen lisäämistänykyisestä noin 2 milj. eurosta ja senkeskittämistä yhdelle organisaatiolle.Nyt valtionrahoitusta myöntävät hiemanerilaisin hankekriteerein ympäristöministeriö,opetusministeriö jamuseovirasto.Liisa Tarjanne ja HeikkiKukkonen korostivatkulttuuriympäristönmerkitystä myösmaankäytönsuunnittelussa.-Keskittäminen voisi kohdentua esimerkiksiympäristöministeriöön, silläalueellisten ympäristökeskusten tehtäviinkuuluu mm. kulttuuriympäristönhoito. Toivottavasti myös EU:nItä-Suomen tavoite 1 -ohjelmastaohjattaisiin enemmän avustuksiakulttuuriympäristöhankkeisiin ja ettäsyntyisi Itä-Suomen yhteishanke, totesiPäivi Tervonen. Kainuussa ympäristökeskuson ottanut ainutlaatuisenaktiivisen roolin kulttuuriympäristöninventoinnissa. Se tekee työtä palkatunprojektihenkilön voimin. Lisäksikansalaisjärjestöjä on saatu mukaan.<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>ssa kulttuuriympäristökohteetselvittelyssä<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n liiton suunnittelupäällikköPaula Qvickin mukaan valmisteillaolevassa Kuopion seudun maakuntakaavassaon otettu huomioonuuden maankäyttö- ja rakennuslainvaatimukset kulttuuriympäristönhuomioon ottamiselle maakuntakaavoituksessa.Kesällä <strong>2002</strong> tehtiin arkeologisetinventoinnit alueille, joillekohdentuu maankäyttöpaineita taijoita voidaan hyödyntää matkailussaja virkistyskäytössä. KulttuuriympäristöKuopion seudun vahvuudeksi-projektissa tehdään julkaisumuotoinenesitys maakunnallisesti merkittävistäkulttuuriympäristökohteista v.<strong>2002</strong> loppuun mennessä.Museovirasto ja ympäristöministeriöovat määritelleet valtakunnallisestimerkittävät kohteet 1993 julkaistussans. punaisessa kirjassa. <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>ssanäitä valtakunnallisia rakennetunkulttuuriympäristön merkittäviäkohteita sekä alueita on runsaat 80.Kulttuuriympäristökäsite kattaa rakennusperintökohteidenlisäksi kulttuurimaisematja muinaisjäännökset.Teksti ja kuva: Ilpo Lommi24
Tiedotuslehti 2/<strong>2002</strong><strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n <strong>liitto</strong>Kulttuuriympäristöselvitysosana maakuntakaavoitustaKulttuuriympäristöselvitys on yksiperusselvityksistä, joita tarvitaanKuopion seudun maakuntakaavaavarten. Selvitys valmistuu vuoden<strong>2002</strong> loppuun mennessä. Siinäesitetään valtakunnallisesti jamaakunnallisesti merkittävätkulttuuriympäristön kohteet koskienrakennettua kulttuuriympäristöä,kulttuurimaisemia ja muinaisjäännöksiä.Selvityksellä pyritään laajentamaankuntalaisten tietämystä elinympäristöstä,vahvistamaan identiteettiä, palvelemaanmatkailualan toimijoita sekätuottamaan aineistoa oppimateriaaliksi.Kesän ja syksyn <strong>2002</strong> muinaisjäännösinventoinneillaon täydennetty tietojaKuopion seudun kiinteistä muinaisjään-Arkeologi Oili Forsberg Maaningan Pistekankaallakivikautisen asuinpaikanäärellä. (Valokuva Merja Marin <strong>2002</strong>).nöksistä. Inventoinnit toteutettiin <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>nliiton koordinoimina ja rahoittamina.Ne kohdennettiin alueille,joille on odotettavissa maankäyttöpaineitataajamatoimintojen, liikenteen,virkistyskäytön tai matkailun johdosta.Muinaisjäännösinventointeja tehtiinMaaningalla, Kuopiossa ja Siilinjärvellä.Yksittäiset alueet tarkistettiin Karttulassaja Vehmersalmella. Työn toteuttivatarkeologit Oili Forsberg, Juha Hirvilammi(Kuopion kulttuurihistoriallinen museo)ja Timo Jussila (Mikroliitti Oy).Uusia kohteita löytyi inventoinneissa18. Mielenkiintoiset löydöt ovat pyyntikuoppia,kivikautisia asuinpaikkoja, lapinraunioita.Ne osoittavat, kuinka <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>ssaasuttiin noin 10 500 vuottasitten ja kuinka suuri oli vesiteidenmerkitys kulkuväylänä. Tuloksilla onvahvistava merkitys pohjoissavolaiselleidentiteetillemme.Merja Marin, projektipäällikkö,Kuopion seudun kulttuuriympäristöseutukunnan vahvuudeksi -hankeJuankosken kanavaylitti alkuodotuksetHeinäkuun puolivälissä <strong>2002</strong>avattu Tahkon vesireitti (Juankoskenkanava) osoittautui heti alkuunsayhdeksi Koillis-<strong>Savo</strong>n vetovoimaisimmistamatkailukohteista.Avajaispäivänä Juankoskeakansoitti 10 000 juhlijaa. Kanavanavajaiset olivat yleisömenestysmyös Nilsiässä ja Tahkovuorella.Veneyöpymisiä kirjattiin Niskakoskenravintolan rannassa kahdessa kuukaudessa600 ja polttoaineen kysyntäylitti kolminkertaisesti sen, mihinjakelupisteessä oli varauduttu. Veneilijätnäkyivät vahvasti myös paikallisissamarketeissa ja erikoismyymälöissä.Kanavaa ja sitä pitkin lipuvia veneitäsekä laivoja tultiin katsomaanmyös maitse. Juankoskella toteutui,mikä myös muissa kanavakaupungeissaoli jo aiemmin todettu eli venematkailijoidenrinnalla saapuivatautomatkailijat. Näin kanavan matkailullisetvaikutukset tulivat hetinäkyviin ja ne kertautuivat koko matkailukentässä.Kanavan kannattavuusselvityksissätavoitteena pidettiin 1200-1400 venettävuodessa. Sulutustietojen mukaanJuankoskessa sulutettiin 1100kertaa ja jokaisessa sulutuksessa olikeskimäärin 2-3 venettä. Siten kanavanläpi kulkeneiden veneiden määräksiarvioidaan 2200-3300. Määräon huomattavan suuri, kun otetaanhuomioon, että kanava oli käytössävain puolet purjehduskaudesta.Palvelujen oltava kunnossaKanavan markkinointi tähtääkin tulevaankesään, joka näyttää todenuuden vesireitin suosiosta. Kesä 2003on koetinkivi myös alueen palveluille.Niiden täytyy olla kunnossa ja vastataveneilijöiden odotuksia.Tahkon vesireitin vaikutuksilla mitataanmyös maakunnan toisen suurenkanavahankkeen eli <strong>Savo</strong>n kanavantoteuttamisen mielekkyyttä. AinakinJuankoskella ja Nilsiässä näyttäisi vallitsevanyksimielisyys, että satsauskanavaan on järkevää. Se on tuonutuutta uskoa ja mahdollisuuksia alueenelinkeinoelämän kehittämiselle.Jouko Kohvakkasuunnitteluinsinööri25
Tiedotuslehti 2/<strong>2002</strong><strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n <strong>liitto</strong>Viitostieprojekti jatkuu Via BalticaNordica Development Zone -hankkeenaEtelä-<strong>Savo</strong>n maakunta<strong>liitto</strong>, <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n<strong>liitto</strong>, Kainuun <strong>liitto</strong>,Itä-Lapin kunnat sekä Viitostie ryovat yhdessä toteuttaneet ns. Viitostienkehittämishankettav. 2001-<strong>2002</strong>. Nyt se on hakeutunutlisäksi erilliseen laajaan, v.<strong>2002</strong>-2005 kestävään Interreg IIIB -hankekokonaisuuteen muidenkotimaisten tahojen, Baltian maiden,Puolan, eräiden Saksan maakuntiensekä Ruotsin ja Norjankanssa.EU on myöntänyt rahoituksen tälle ViaBaltica Development Zone -hankkeellekeväällä <strong>2002</strong>. Kesällä ja syksyllä ovathallinnointi- ja muut neuvottelut edenneetniin pitkälle, että kaikille toimijoillejärjestettiin lokakuussa ensimmäinenyhteinen ”Kick off” -seminaari Hämeenlinnassa.Hämeen Liitto hallinnoija koordinoi koko Via Baltica DevelopmentZone -hankkeen kotimaisen sekäkansainvälisen osuuden. <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n<strong>liitto</strong> hallinnoi ja koordinoi Viitostieväyläntoimijoiden osuuden.Viitostien kehittämishanke 2001-<strong>2002</strong>/Viitostien kehittämistoimisto toimii InterregIII B -hankeen käytännön toteuttajanaja koordinoi sen toimenpiteetkokonaiskehittämishankkeen kanssa.Henkilöstö koostuu osa-aikaisesta projektipäälliköstäsekä tarvittavista lisäresursseista.Viitostien kehittämishankkeenohjausryhmä toimii samalla tämänInterreg III B -hankkeen Viitostieosuudenohjausryhmänä. Ohjausryhmänroolina ovat lähinnä mahdollisetbudjetti- ja muut linjamuutokset.Viitostieväylän omia jayhteisiä toimenpiteitäValtatie 5:n tienvarren opastus, matkailutie-kyltityksen, viitoituksen jamuun informaatiojärjestelmän suunnittelusekä toteutus Lahdesta Sodankylääntai mahdollisesti jo HelsingistäUtsjoelle asti kuuluvat viitostieväylänomiin toimenpiteisiin Suomessa. Niihinkuuluu myös markkinointitoimenpiteitäkuten jättimainostauluja, ympäristötaiteeseenliittyviä Kansallisväylä -logo esityksiä sekä tuotekehitysosioitamm. mobiilitekniikkojen, paikkatietojärjestelmiensekä muiden ict-sovellutustenkehittämisineen.Yhteisiä toimenpiteitä muiden toimijatahojenkanssa Suomessa, Baltiassa,Luoteis-Venäjällä sekä <strong>Pohjois</strong>-Norjassaovat mm. tutkimus, markkinointi,tiedonvaihto, ict-teknologia, tuotekehitys,koulutus, kongressit, tapaamisetsekä neuvottelut. Konkreettisia toimenpiteitäovat Sallan uusi rajaylityspaikkaja Via Barents -kiertomatkailureittiNorjaan aina Nord Kappiin asti. Osiottarkentuvat v. <strong>2002</strong>-2003 neuvotteluidenedetessä. Yhteinen markkinointisuunnitelmavalmistuu keväällä 2003.Viitostiehankkeen toimenpiteiden kokonaiskustannuksetovat noin 143 600euroa. Rahoitus muodostuu niin, ettäEU:n tuet kattavat 75 % loppurahoitusosuusdentullessa liikenne- ja ynpäristöministeriöistä,maakuntien liitoiltasekä viitostieväylän toimijoilta. <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>nosuus hankkeen rahoituksestaon yhteensä hieman alle 3 000euroa v. <strong>2002</strong>-2005.Kansallisväylä-markkinointinimi tutuksiMerkittävin osa suunnitelluista toimenpiteistäkohdistuu tieväylän opastamiseenja -informaatioon sekä uudenmarkkinointinimen lanseeraamiseen.Toimenepiteitä ovat mm. uusi matkailutie-kyltitys sekä sitä tukevat jättimainostaulut.Informaatio sijaitsee tieväylänvarressa tai sen välittömässä läheisyydessä.Viestinnän sisältö perustuu uuteenmarkkinointinimeen “kansallisväylään”,alueen luontoelementteihin, kulttuuriin,tapahtumiin sekä muihin alueentai kuntien vahvuuksiin. Näiden toimenpiteidenvaikuttavuus kohdistuuselkeästi kuntasektoriin. Vastaavia toimenpiteitäesitellään myös yrityssektorillemm. jättimainostaulujen osalta.Tapio Nokkala,Viitostien kehittämistoimistonprojektipäällikköViitostiellä kulkijoita pyritään ohjaamaan matkailupalvelujen käyttäjiksi.26
Tiedotuslehti 2/<strong>2002</strong><strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n <strong>liitto</strong>Interreg-ohjelmientilannekatsaus<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n <strong>liitto</strong> järjesti v.<strong>2002</strong> kaksi Interreg-yhteisöaloitteidentiedotus- ja aktivointiseminaaria.<strong>Pohjois</strong>savolaisilla on nytmahdollisuus osallistua kumppaninatai hakijana muiden ohjelma-alueenmaiden toimijoidenkanssa v. 2000-2006 Interreg-yhteisöaloitteisiin.Hankkeiden ydinajatuksenaon oltava kansainvälisestäyhteistyöstä saatava hyötyniin hakijoille, kumppaneillekuin koko ohjelma-alueellekin.Karjala-Interreg IIIA -ohjelmatukee raja-alueyhteistyötäKarjala Interreg III A -yhteisöaloiteohjelmallatuetaan Suomen itärajan ylittäväätaloudellista ja sosiaalista yhteistyötä,joka kohdistuu ensisijaisesti Karjalantasavaltaan. Varsinaisena ohjelma-alueinaSuomen puolella ovat <strong>Pohjois</strong>-Karjalan,Kainuun ja <strong>Pohjois</strong>-Pohjanmaanmaakunnat. Myös niihinliittyvien alueiden, kuten Lapin ja <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>ntoimijat pääsevät mukaanohjelmaan. Näiltä liittymäalueilta tulevathankkeet eivät voi kuitenkaanylittää 20 %:ia koko ohjelman rahoituksesta(69 milj. euroa). Lisäksi niidentoimijoilta edellytetään jonkinasteistaverkottumista varsinaisten ohjelmaalueidentoimijoiden kanssa.Ohjelmassa pidetään tärkeänä yleiseurooppalaisiaarvoja kuten tietoyhteiskunnanja tasa-arvon edistämistä sekäympäristön huomioon ottamista.Hankkeilla on oltava selkeä yhteistyövenäläisen osapuolen kanssa mutta lisäksisillä pitää olla myönteinen vaikutusSuomessa työllisyyteen ja elinkeinoelämänkehitykseen.Koko ohjelmatasolla rahoitus jakaantuusiten, että EU-rahaa on noin 40 %ja valtio tukee noin 37 %:lla. Kuntienrahaa on 4 % ja yksityistä rahaa 19 %.Marraskuun alkuun <strong>2002</strong> mennessä olitehty rahoituspäätöksiä seuraavasti:<strong>Pohjois</strong>savolaisia useissahankkeissa<strong>Pohjois</strong>savolaiset ovat mukana ohjelmantässä toteuttamisvaiheessa ainakinviidessä hankkeessa, jotka suuntautuvatVenäjän Karjalaan:• Viljelysuunnitteluohjelman kehittäminenvientituotteeksi Venäjälle,• EU:n raja- ja reuna-alueisiin liittyvänkoulutuksen kehittäminen ja tuotteistaminen(koulutus, materiaalituotanto),• Huumereitiltä hoitoketjuun,• STEP - sosiaali- ja terveysalan lähialueportaali,• Karjalan sairaalakaluste -hanke, jossavarsinainen toimija on <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>sta(Kristillisen toiminnan tuki ry. Siilinjärvi,Eko-Kuopio). Hankkeen kokonaiskustannusarvioon 366 885 euroa. EkoSiili jaEkoKuopio organisoivat käytettyjen sairaalakalusteidenkeräämisen koko maanalueelta, korjaavat kalusteet työpajoissaansekä jakavat ne Venäjän Karjalansairaaloihin ja terveysasemille.Venäjän Karjalan kanssa yhteistyöstäkiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä<strong>Pohjois</strong>-Pohjanmaan <strong>liitto</strong>on, joka onhallinnollisena viranomaisena Suomessa(pääsihteeri Marko Ruokangas,p. (08) 321 4045, 050 364 1366, sähköposti:marko.ruokangas@pohjoispohjanmaa.fi)Ohjelman kokonaiskehys SidottuYritystoiminta 29,8 milj. euroa 14,6 milj. euroaOsaaminen, kultt.hyvinv. Kans.yht. 14,2 milj. euroa 9,1 milj. euroaRajanylitys, al.käyttöliikenne, tietoliik. 22,5 milj. euroa 4,2 milj. euroaItämeren Interreg IIIB -ohjelma tukee ylikansallistayhteistyötä ItämerenalueellaOhjelmaa toteutetaan komission 97,julkisen sektorin 85 ja yksityisen sektorin4 milj. euron rahoituksella eli yhteensä218 milj. eurolla. Tavoite 1 -ohjelmanalueella, mm. <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>ssa voirahoitusta tulla EU:lta enintään 75 %,ministeriöstä 20 % ja alueelta 5 %.Ohjelman tavoitteet:• Aluesuunnittelunäkökohtien huomioonottaminen. Tärkeimmät toimet liittyvätsuuralueiden aluekehitysstrategioidenedistämiseen sekä matkailun ja rannikkoalueidenkehittämiseen(EU:n rahoitusosuus: 29,2 milj. euroa);• Kestävä kehitys. Tasapainoisen monenkeskisenasutusrakenteen edistäminen,alueellista integraatiota parantavat kestävätliikenneyhteydet, kulttuuri- jaluonnonperinnön sekä luonnonvarojenhyvän hoidon tehostuminen, (EU:n rahoitusosuus:48,7 milj. euroa);• Ylikansallista aluekehittämistä vahvistavanhallinnon kehittäminen. Rajat ylittävienaluesuunnittelu- ja kehitystoimienon perustuttava verkottumiseen paikallisellaja alueellisella tasolla (EU:n rahoitusosuus:13,9 milj. euroa);• 5,2 milj. euroa hallintoon, arviointiinja tiedottamiseenKeväällä <strong>2002</strong> pidetyn toisen kierroksenhankkeiden hyväksynnän jälkeenohjelmasta on sidottu EU-rahaa 28 milj.euroa eli kolmannes ohjelmakehyksestä.Kolmannella hakukierroksella syksyllä<strong>2002</strong> tuli 37 hakemusta, joidenosalta päätökset tehtiin joulukuun puolivälissä.<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n <strong>liitto</strong> on mukanatoisella kierroksella hyväksytyssä ViaBaltica Nordica Development Zonessans. Viitostiehankkeella, joka on nytmeneillään olevista ohjelman hankkeistasuurin.Lisätietoja saa kansallisen neuvoa-antavantyöryhmän sihteeri Matti LipsaseltaPäijät-Hämeen liitostamatti.lipsanen@hameen<strong>liitto</strong>.fi,puh. (03) 647 4054, 050 5060 69727
Tiedotuslehti 2/<strong>2002</strong>Pohjoinen periferia -InterregIIIB -ohjelma tukee ylikansallistayhteistyötäSkotlannista SuomeenOhjelmalla parannetaan alueiden kilpailukykyävähentämällä syrjäisestä sijainnistaja harvasta asutuksesta johtuviahaittoja sekä hyödyntämällä alueidenluontaisia vahvuuksia kestävänkehityksen periaatteella.Päätoimintalinjoja ovat:(prosenttiluku ilmaisee sidotun rahamääränkahden hakukierroksen jälkeen)• liikenneyhteydet, kuljetustoiminta, logistiikkaja liikenneinfrastruktuuri sekätietoyhteiskunnan edistäminen, 32 %• kestävän taloudellisen kehityksen luonnonvarojenkestävä hyväksikäyttö, innovatiivinenyritystoiminta, inhimillistenvoimavarojen kehittäminen, 5 %• yhdyskuntien kehittäminen, kotitalouksiinliittyvien palvelujen järjestäminensekä julkinen hallinto ja aluesuunnittelu,10 %.Vain pieni omarahoitusosuustarvitaanKoko pohjoisen periferian ohjelmanrahoitus on 39,3 milj. euroa. Lisäksi EU:nulkopuoliset maat panostavat noin 14milj. euroa. Vajaasta 40 milj. eurostaEU:n osuus on 21, kansallisen julkisenrahoituksen 14,7 ja yksityisen rahoituksen3,3 miljoonaa. Ohjelman tukia kannattaahyödyntää, sillä ne ovat varsin”edullisia” - maksaahan EU 55 % ja kansallinenkeskushallinto noin 38 % kokonaiskustannuksista.Siten yksityisillejää vain noin 8 %:n osuus.Kahdella ensimmäisellä hakukierroksellaon hyväksytty kahdeksan hanketta.Näistä yksi on <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>sta. Kuopionyliopisto kehittää useiden kumppaneidenkanssa pohjoisten marjalajikkeidenviljelyä. Kolmas hakukierros päättyisyyskuun lopulla. Uusia hankkeitatuli siinä kahdeksan. Ne läpäisivät teknisentarkastuksen ja ovat olleet joulukuussa<strong>2002</strong> arvioitavina.Seuraava hakukierros on keväällä 2003ja haku päättynee maalis-huhtikuunvaihteessa. Tarkempia tietoja ohjelmastaon saatavissa Suomen kansallisestakontaktipisteestä Jouko Jamalta osoitteestajouko.jama@lapin<strong>liitto</strong>.fi.Hankekumppaneita tarvitaanHankkeissa tulee olla kumppaneita vähintäänkolmesta ohjelma-alueenmaasta. Niistä vähintään yhden on oltavaEU:n jäsenmaa. Hankkeiden valmisteluavarten on mahdollista hakeaerillistä rahoitusta, ns. mikro- tai valmistelurahaa.Interreg III C tukee alueidenvälistä yhteistyötä kokoEuroopan alueella(haku 10.10.<strong>2002</strong>-10.1.2003)Interreg IIIC -yhteisöaloitteella autetaanjulkisviranomaisia oivaltamaanalueiden välisen yhteistyön merkityskeinona tehostaa oman alueensa kehittämistämuualla saatujen kokemustenavulla.Interreg IIIC -ohjelma on jaettu neljäänohjelma-alueeseen: pohjoiseen, johonSuomi kokonaisuudessaan kuuluu,itään, etelään ja länteen. Ohjelman kokonaisbudjettikaikille ohjelma-alueilleon yhteensä 293 milj. euroa, jokatulee Euroopan aluekehitysrahastosta(EAKR). Myönnettävä rakennerahastotukion enintään 50 % kokonaiskustannuksistapaitsi tavoite 1 -alueilla, joillatukiosuus voi nousta 75 %:iinMillaisia toimia rahoitetaan?Interreg IIIC -ohjelmalla pyritään luomaanyhteyksiä ja edistämään muistaohjelmista, mm. tavoite 1 -ohjelmistasaatujen kokemusten ja hyväksi todettujenkäytäntöjen vaihtoa. Alueidenvälinen yhteistyö voi aluepoliittistenohjelmien lisäksi koskea esimerkiksi tutkimusta,teknistä kehittämistä, pk-yrityksiä,tietoyhteiskuntaa, matkailua,kulttuuria, työllisyyttä, yrittäjyyttä jaympäristöä.PaulaQvick.<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n <strong>liitto</strong>Interreg IIIC -ohjelmasta voidaan tukeakolmenlaisia toimia:1. Alueellinen kehystoimi, RFOSuurin osa ohjelman rahoituksestaosoitetaan uudentyyppiselle toimintatavallens. alueellisiin kehystoimiin,RFO:hin (Regional Framework Operation),joiden tarkoituksena on kokemustenvaihto alueryhmien kesken. Alueellinenkehystoimi toimii ikään kuin miniohjelmana,jossa aluekumppanit voivatitse määritellä yhteistyön aiheet.RFO:ssa on oltava mukana kumppaneitavähintään kolmesta maasta, joistavähintään kahden tulee olla EU:n jäsenvaltiosta.Myönnettävä EAKR tukion 0,5 - 5 milj. euroa.2. Yksittäiset alueiden väliset yhteistyöhankkeetYksittäiset alueiden väliset hankkeettähtäävät menettelytapoja ja hanketoimintaakoskevan kokemuksen vaihtoon.Hankkeissa on oltava mukanakumppaneita ainakin kolmesta maasta,joista vähintään kahden tulee ollajäsenvaltioita. Myönnettävä EAKR tukion 0,2 - 1 milj. euroa.3. VerkotVerkot on tarkoitettu yhdistämään toisiinsaeri alueita Euroopan unionissa jasen ulkopuolella hankkeiden täytäntöönpanomenettelyjenja kehittämisenalalla. Kumppaneita verkossa on oltavaainakin viidestä maasta, joista vähintäänkolmen on oltava jäsenvaltioita.Myönnettävä EAKR tuki on 0,2 -1 milj. euroaAsiantuntijat <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n liitossa:• yleiskuvaus, Interreg III B Itämeri ja IIIC: Paula Qvick suunnittelupäällikkö• Interreg III A Karjala ja III B PohjoinenPeriferia: Aila Salminen, maakuntasuunnittelijaAilaSalminen.28
Tiedotuslehti 2/<strong>2002</strong><strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n <strong>liitto</strong>Innovatiivisilla hankkeillatie auki tietoyhteiskunnalleItä-Suomen innovatiiviset toimet-ohjelma (Modern NetworkedPeriphery) on Euroopanaluekehitysrahaston tukemaohjelma, jonka aihe on eEuropeRegioeli tietoyhteiskuntaaluekehityksen palvelussa. Itä-Suomen alueellista ohjelmaatoteutetaan v. <strong>2002</strong>-2004 erillisilläpilottiprojektiluonteisillatoimenpiteillä. Ohjelma-alueeseenkuuluvat Etelä-<strong>Savo</strong>n,Kainuun, <strong>Pohjois</strong>-Karjalan ja<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n maakunnat.<strong>Pohjois</strong>-Karjalan <strong>liitto</strong> toimiiohjelman hallinto- ja maksuviranomaisena.Ohjelman kokonaiskustannuksetovat 3 749 980 euroa. EU:n komissionmyöntämän rahoituksenosuus on 80 % eli noin 3 milj. euroa(EAKR). Valtion rahoitusosuus(Sisäasiainministeriö/<strong>Pohjois</strong>-Karjalan<strong>liitto</strong>) yltää noin 0,28 milj.euroon ja muu julkinen rahoitus onnoin 94 000 euroa. Yksityisen rahoituksenmäärä on noin 0,37 milj.euroa. Rahoitusrakenne vaihteleetoimenpiteittäin. Komission tavoitteenaon luoda Innovatiiviset toimet-ohjelmalla Euroopan aluekehityksenkokeilulaboratorio, jossakeskitytään aidosti innovatiivisiintoimiin.Itä-Suomen innovatiiviset toimetohjelmajakaantuu kahteen toimintalinjaan,jotka ovat ”Luonnonvarapohjainentalous tietoyhteiskunnassa”ja ”Sosiaali- ja terveydenhuollonkehittyvät tietoverkot”.Molempia toimintalinjojayhdistää informaatioyhteiskunta jakansalaisten hyvinvointi sekä tähänliittyvät kilpailukykyä ylläpitävätyritystoimintainnovaatiot.Tavoitteena on poistaa perinteisiätietoyhteiskunnan hallinnollisiaja toiminnallisia sektorirajoja.Eri toimijoiden, asiantuntijoidenja toimintasektoreiden yhteensaattaminen voi muodostaapuitteet uusille innovaatioille jauudenlaiselle elämälle modernissaverkostoituneessa periferiassa.Yhdeksän pilottihankettaItä-Suomen innovatiiviset toimet-ohjelmaa toteuttavat yhdeksänrahoitettavaksi hyväksyttyä pilottihanketta.Valinnassa etusijalleasetettiin hankkeet, joissa on mukanatoimijoita kahdesta tai useammastamaakunnasta.<strong>Pohjois</strong>savolainen päätoteuttajalöytyy kahdessa hankkeessa. <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>nsairaanhoitopiiri hallinnoiSonetti-alueen DynaaminenIntegroitu Työpöytä -hanketta.Hankkeen tavoitteena onrakentaa sosiaali- ja terveydenhuollonammattilaisen työn tueksisähköinen nk. dynaaminenintegroitu työpöytä (DIT). KuopiolainenMindcom Oy vastaa Digitaalinenesteettömyys -hankkeentoteutuksesta. Hankkeessapilotoidaan internetissä erityisryhmilleominaisia kommunikointi-ja tiedonhallintatekniikoita.<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong> menestyi hankekilpailussahyvin, sillä edellisten lisäksipohjoissavolaisia toimijoitaon mukana kuudessa muussa pilottiprojektissa.Toteutusaikaaniillä on v. 2004 puoliväliin.Satu Ahonen,Itä-Suomen innovatiivistentoimien ohjelmakoordinaattoriVuoden 2003kokouksia<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n liiton maakuntavaltuustoja maakuntahallitussekä <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n maakunnanyhteistyöryhmä kokoontuvatv. 2003:Maakuntavaltuusto:Ma 9.6. kevätkokousMa 17.11. syyskokousMaakuntahallitus:Ma 27.1.Ma 24.2.Ma 24.3.Ma 28.4.Ma 19.5.Ma 16.6.Ma 25.8.– Ti 26.8.(Itä-Suomen maakunnan<strong>liitto</strong>jen hallitustenyhteiskokous)Ma 29.9.Ma 27.10.Ma 24.11.Ma 15.12.<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>nmaakunnanyhteistyöryhmä:Ma 20.1.Ma 10.3.Ma 5.5.Ma 1.9.Ma 1.12.29
Tiedotuslehti 2/<strong>2002</strong><strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n <strong>liitto</strong>Alueellisen pelastustoiminnansopimus hyväksyttävänä kunnissaLokakuun alkupuolella <strong>2002</strong> lähti<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n kuntiin hyväksyttäväksimaakunnan alueellisenpelastustoimen yhteistoimintasopimusasiakirjaliitteineen. Lainsäädäntöedellyttää, että kuntienon tehtävä päätöksensä viimeistäänvuoden <strong>2002</strong> loppuunmennessä.Sopimuksen valmistelussa on ollutmukana <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>sta yli 60 henkilöä.Näin laaja pohja on edistänyt tiedonkulkua kuntiin mahdollisimmanhyvin. Tietoa on myös jaettu pelastustoimenvastuuhenkilöille sisäasianministeriönpeto-sivuilla sekä muille henkilöilleKuopion kaupungin pelastustoimeninternet-sivuilla osoitteessakuopio.fi/pelastustoimi.htm.Hankkeen valmistelu on sujunut hyvässäyhteishengessä ja asioita onkäsitelty syvällisesti mm. tutkien erilaistentoimintamallien hyväksikäyttöä.Keskustelua ovat eniten aiheuttaneetkuntien kustannukset niinkäyttötalouden kuin kalustohankintojenkinosalta. Myös siirtyvien henkilöidentyösuhdeturva-asiat ovat olleetusein esillä.Koko valmistelun ajan on hankkeenvetovastuussa oleva ohjausryhmäkorostanut seuraavia periaatteita:Yhteiseen pelastustoimeen siirtymisenon tapahduttava kustannusneutraalisti.Lisäksi hallinnon keventämiselläon saatava voimavaroja entistäenemmän onnettomuuksien torjuntaansekä valistus- ja neuvontatyöhön.Tavoitteena on turvata kuntalaisillemahdollisimman hyvät turvallisuuspalvelutkaikkina vuorokaudenaikoina.TiimityyppinenorganisaatiomalliPelastustoimen hallinto-organisaatiossakuntien ja seutukuntien edustajistakoottu aluepelastuslautakuntavalvoo Kuopion kaupungin valtuustonja hallituksen kanssa, että kunnissaon riittävät turvallisuuspalvelutja pelastustoimi kehittyy riskien edellyttämällätavalla. Tulevan pelastuslaitoksenhallinto-organisaatiorakennepoikkeaa hyvin merkittävästi palokuntiennykyisistä organisaatioista.Tähän on tietoisesti pyritty, koskauuden tyyppisten toimintamallien ja-tapojen odotetaan tuovan lisää tehokkuuttapelastuslaitoksen toimintaan.Samaa asiaa on valtakunnallinenselvitysmies loppuraportissaankorostanut.Tämä tiimityyppinen organisaatiomalliedellyttää pelastustoimen henkilöiltäuudenlaista ajattelua, missäsitoutuminen asioiden hoitoon onkeskeistä. Vastuu asioiden hoitamisesta,kehittämisestä ja seurannasta annetaantiimeille, joiden jäsenet koostuvatpäällystön lisäksi suoritushenkilöistä.Keskustelua ovat aiheuttaneet myöshenkilöstökysymykset. Kun valmisteluvaiheessaei kaikille pystytty tarkkaankertomaan, säilyykö virkanimikeentisenä vai ei, on se jonkin verranaiheuttanut huolta. Epävarmuusvirkanimikkeistä on suurelta osin johtunutvaltakunnallisen ratkaisunodottamisesta, joka toisi kaikille alueilleyhdenmukaisen virkanimikkeistön.Muiden asioiden kuten henkilöstöntyösuhdeturvan, varsinaisen palkansäilymisen ja eläkekertymien katkeamattomuudenvarmistuminen onvalmistelun loppua kohti vähentänythuolenaihetta.Kustannusten jaossa iso haasteKustannusten jakaminen kuntien keskenon hankkeen valmistelussa työllistänyteniten. Pelastustoimen kalus-<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n kuntien palo- ja pelastuskalusto on siirtymässä Kuopion kaupungille.30
Tiedotuslehti 2/<strong>2002</strong><strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n <strong>liitto</strong>ton luovutuksessa päädyttiin ratkaisuun,missä kunnat siirtävät sen korvauksettaKuopion kaupungille. Kuitenkin1.1.1999 jälkeen hankitunhuomattavan kalliin kaluston osaltakunnat saavat hyvitystä viisi vuotta.Ratkaisulla haluttiin vaikuttaa, etteivätkunnat siirtäisi suunniteltuja kalustohankintojatulevalle pelastustoimelle,jolla on jo riittävästi kustannuspaineitamuiden kuntien pelastuskalustonsuunnitelmien osalla.Kunnat antavat sopimuksen mukaanalueellisen pelastustoimen käyttöönkahtena ensimmäisenä toimintavuonna2,7 euron ja kolmena seuraavanavuonna 2,5 euron suuruisen kalustokorvauksenpelastuskalustonhankintoja varten asukasta kohti.Kunnat, jotka ovat äskettäin hankkineetuutta kalustoa, saavat kalustokorvaukseensasovitun hyvityksen.Tämä tarkoittaa joillekin kunnille, etteiniiden tarvitse laittaa viidessä vuodessakalustohankintoihin määrärahojaollenkaan.Kysymyksiä on myös ollut, nousevatkokalustokustannukset nykytasosta.Kunnilta saaduissa selvityksissä ontodettu kuntien laittaneen pelastuskalustohankintoihinkymmenen viimevuoden aikana asukasta kohti keskimäärin2 euroa vuodessa. Kun yhteistoimintasopimuksenmukaisesta korvausmäärästävähennetään hyvitykset,jäävät tulevat kustannukset hiukanaiempaa pienemmäksi. Kalustohankintojenkeskittämisellä sekähuolto- ja korjaustoimintojen yhtenäistämiselläpyritään kompensoimaanhankintamäärärahojen heikentymistä.Käyttötalousmenojen jakaminenalueellisessa pelastustoimessa on ollutvalmistelun vaikein vaihe kaikkiatyydyttävän ratkaisun löytämiseksi.Hallinto- ja taloustyöryhmä sekä ohjausryhmäovat yrittäneet löytää mallia,joka olisi oikeudenmukainen javastaisi kuntien toimintavalmiuttaedellyttävää kustannustasoa. Erilaisiakustannusjakomalleja tutkittiin kymmenkunta.Joku malli oli joillekin hyväAlueellisen pelastustoiminnan uudistamisella tehostetaan mm. sairaankuljetuksia<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>ssa.ja toisille huono. Valmistelun loppupuolellapäädyttiin asukaslukupohjaiseenlaskentatapaan. Tämän todettiinkunnanjohtajien yhteispalaverissaMaaningalla kuitenkin rajujen kustannusmuutostenjohdosta epäoikeudenmukaiseksi,joten valmistelevalletyöryhmälle annettiin tehtäväksi löytääparempi kustannusjako.Lopulta päädyttiin ratkaisuun, missäkustannukset määräytyisivät pääosinnykytasosta ja jonkin verran asukasluvunmuutoksesta lähtien. Tämä kustannusjakoolisi voimassa siirtymäkaudenvuoteen 2009 saakka . Tänäaikana alueellinen pelastustoimi rakentaisikuntien pelastustoimen palvelutasonvastaamaan paremminkuntien riskejä. Siirtymäkauden lopussaeli vuoteen 2010 lähdettäessäkunnat voisivat sopia uudesta kustannusjaosta,joka vastaa paremmin kunnissatarvittavia valmiuksia.Usein on myös kysytty, mitä hyötyjäyhteisestä pelastustoimesta on. Seuraavassamuutamia tärkeimpiä asioitatulevista <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>ssa.• hallinto kevenee ja voimavaroja saadaansiirrettyä enemmän onnettomuuksienehkäisyyn sekä valistus- ja neuvontatyöhön.• pelastustoiminta tehostuu, kun onnettomuuskohteeseenhälytetään lähimmätja tarkoituksenmukaiset pelastusyksikötsekä lähimmät päällystöpäivystäjät.• kuntalaisille annettava palvelu paraneeja alueelle tulevat yhteneväiset turvallisuusnormit.• hankintojen ja tiettyjen toimintojenkeskittämisellä saadaan taloudellista hyötyäsekä vähennettyä toimintojen päällekkäisyyttä.• kalustoresurssien ja varakaluston käyttömahdollisuudetparanevat.• yhtenevällä koulutusjärjestelmällä pystytäänhenkilöstön ammattitaitoa nostamaanja monipuolistamaan.• vapaaehtoistoiminnan kehittämiselletulevat paremmat toimintamahdollisuudet.Yhteistyötä terveysviranomaistenkanssaAinakin niissä kunnissa, missä ei oleensivastetoimintaa, pyritään toimintarakentamaan yhteistyössä terveysviranomaistenkanssa mahdollisimmannopeasti. Tämä on sellaista toimintaa,joka täyttää kunnan sairasautotyhjiötätapauksissa, missä ihmishenkion uhattuna eikä omaa sairasautoaole välittömästi saatavana.Niissä kunnissa, missä ensivastetoimintaaon jo usean vuoden ajan toteutettu,pystytään selkeästi osoittamaansen pelastaneen ihmishenkiä.Näkyvää on myös onnettomuuksienennaltaehkäisevän ja valistavan toiminnanlisääntyminen. Sen odotetaanvähentävän onnettomuuksia ja niistäaiheutuvien vahinkojen määräämerkittävästi.Jorma Westerholm,alueellisen pelastustoimihankkeenprojektipäällikkö31
Tiedotuslehti 2/<strong>2002</strong><strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n <strong>liitto</strong><strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n ammatilliSen koulutuKSENorganisointIa KEHITETÄÄN<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n ammatillisen koulutuksenylläpitojärjestelmää onpyritty kehittämään jo useammanvuoden ajan. Toimiihan maakunnassatätä nykyä peräti 12:n eriylläpitäjän oppilaitoksia useammassakymmenessä eri yksikössä.Tilanne on koettu hankalaksi, mistäsyystä lukuisin selvityksin onpyritty löytämään eri tahoja tyydyttäväratkaisu.<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n maakuntahallituksenasettama ammatillisen koulutuksenylläpitoa selvittävä työryhmä luovuttiloppuraporttinsa maakuntahallituksellekeväällä <strong>2002</strong>. Työryhmän esitystenpohjalta maakuntahallituspyysi jäsenkuntiensa kannanottoaraportissa esitettyihin toimenpiteisiin.Saatujen lausuntojen perusteellamaakuntahallitus katsoi, että ammatillisenkoulutukseen organisointiinliittyvää valmistelua tulisi jatkaa seuraavasti:1. ammattikorkeakoulu eriytetäänomaksi kuntayhtymäkseen, jossa eiole mukana toista astetta,2. ammatillinen toinen aste organisoidaantoistaiseksi kahden ylläpitäjänmallin mukaan siten, että Ylä-<strong>Savo</strong>nammatillisen koulutuksen kuntayhtymäsäilyy omanaan,3. Varkauden ja Kuopion aikuiskoulutuskeskuksetliittyvät perustettavaan<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n koulutuskonserniin4. <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n ammatti-instituutinoppilaspaikkojen sijoittamisen ratkaisevat<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n ammatti-instituutinomistajakunnat.Tehdyn selvitystyön ja maakuntahallituksentoimenpidesuositusten jälkeenammatillisen koulutuksen organisointiaja käytännön kehittämistyötälähtivät viemään eteenpäin kuusiammatillisen koulutuksen sijaintikuntaa,Juankoski, Kuopio, Leppävirta,Siilinjärvi, Suonenjoki ja Varkaus.Satu Vehreävesa,maakuntasuunnittelija<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n <strong>liitto</strong>Mistä on kysymys ammatillisen koulutuksen uudelleenorganisointiprojektissa?Kuopion, Varkauden, Suonenjoen jaJuankosken kaupungit ja Siilinjärvenja Leppävirran kunnat ovat käynnistäneet16.9.<strong>2002</strong> <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n kehittämisrahastonosarahoittamanhankkeen, jossa pyritään kehittämään<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n ammatillisen koulutuksenorganisointia siten, että semuodostaa selkeän toiminnallisen jahallinnollisen kokonaisuuden. Tavoitteenaon, että <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n uusi ammatillisenkoulutuksen organisointion otettavissa käyttöön 1.1.2004 lukien.Toisen asteen ammatillinen koulutus,ammatillinen aikuiskoulutus jaoppisopimuskoulutus yhdistetääntoimimaan uuden, muodostettavankoulutuskuntayhtymän alaisuuteen.Suunnitelman mukaan <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>nkoulutuskuntayhtymä, <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>nammatillisen korkeakoulutuksen kuntayhtymä,Kuopion kaupunki ja Varkaudenkaupunki luovuttavat em.koulutustehtävät uudelle kuntayhtymälle.Myös yksityisille koulutuksenjärjestäjille ja Ylä-<strong>Savo</strong>n ammatillisenkoulutuksen kuntayhtymälle tarjotaanmahdollisuus liittyä kehittämis-prosessiin ja myöhemmin uuteen yhtymään.Nykyisten ammatillisen koulutuksenkuntayhtymien omistajinaolevien kuntien toivotaan jatkavanuuden kuntayhtymän omistajina.Organisoinnin kehittämisellä- kohotetaan ammatillisen koulutuksentuloksellisuutta- selkiinnytetään kuntien omistajapolitiikkaaja yhteistyötä ammatillisenkoulutuksen organisaatioihin,- parannetaan ammatillisen koulutuksenkykyä toimia koordinoidustityöelämän kanssa ja- selkiinnytetään ammatillisen koulutuksenkoordinoitua markkinointiapotentiaalisiin opiskelijoihin.TaustaaAmmatillisen koulutuksen uudelleenorganisoitumisensyinä ovat olleetvaltakunnallisesti mm. seuraavat syyt:1) oppilaitosten ylläpitojärjestelmänyhtenäistyminenValtio on luopunut 1990-luvulla läheskokonaisuudessaan ammatillisten32oppilaitosten ylläpidosta. Oppilaitostenylläpitojärjestelmä on muutoinkinyhtenäistymässä siten, että ammatillinenkoulutus on koottu paikkakuntakohtaisestisamalle ylläpitäjälle,kuntayhtymille tai yksittäisillekunnille.2) ammattikorkeakoulujärjestelmänmuodostuminenToisen asteen ja kolmannen asteen elikorkea-asteen koulutusta järjestävätammatilliset oppilaitokset on eriytettyomiksi instituutioikseen, joissa kolmannenasteen koulutus on organisoitunutomiksi hallinnollisiksi ja toiminnallisiksiinstituutioiksi, ammattikorkeakouluiksi.Toisen asteen koulutuson koottu yleisen valtakunnallisentrendin mukaan paikkakuntakohtaisestilaaja-alaisiksi yhdistetyiksioppilaitoksiksi.3) työelämän kehitysEntisistä kapeista työtehtävistä onsiirrytty työtehtäväkokonaisuuksienhallintaan. Koulutustoiminta pitäisiorganisoida tukemaan työelämänyleisiä trendejä.4) yleisten yhteiskunnallisten arvostustenja näkemysten muuttuminen
Tiedotuslehti 2/<strong>2002</strong><strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>nammatillisenkoulutuksenuudelleenorganisoinnillapyritäännostamaanopetuksen tasoa.a) 2000-luvulla korostetaan yksilöllisyyttäja sen myötä yksilöllisten valintojentekemistä opinnoissa. Tämänmahdollistamiseksi kootaan eri alojenammatillinen koulutus kokonaisuudeksi,josta opiskelijat rakentavatoman opiskeluohjelmansa.b) Nykyään korostetaan toimintaa jatoimintaedellytyksiä. Organisaatioitamuotoillaan mahdollisimmanohuiksi, sillä matalien organisaatioidentoivotaan tuovan joustavuutta jakeskittävän voimavaroja hallinnostavarsinaiseen toimintaan.5) yhteiskunnallinen tilanne, jossakorostuu taloudellisuus ja joustavuussekä samanaikaisesti osaaminenja innovatiivisuusTaloudellinen tilanne on pakottanuteri organisaatiot etsimään säästöjä,toimintojen uudelleen järjestelyjä,ydinosaamiseen keskittymistä ja kuitenkinsamanaikaisesti luomaan uutta,kokeilemaan ja kehittämään osaamistaja laadukasta toimintaa.6) ammatillisen koulutuksen lainsäädännöllisetuudistukset ja opetusministeriönlinjauksetKoulutuksen ja työelämän on limittäydyttävänykyistä joustavammintoisiinsa, jotta ammatillisen osaamisentasoa voidaan nostaa.Vastuu kaiken ammatillisen koulutuksensuunnittelusta ja toteutuksesta onsiirtynyt koulutuksen järjestäjille. Päättäessäänammatillisen koulutuksenopiskelijapaikoista eri koulutuksen järjestäjilletulee opetusministeriö huomioimaankoulutuksen järjestäjäverkonkehittämiselle asetetut tavoitteet.”Koulutuksen järjestäjäverkkoa pyritäänkehittämään siten, että ammatillisenkoulutuksen järjestäjistä tulee riittävänsuuria ja monipuolisia tai muutoinvahvoja työelämän koulutustarpeidenja alueellisen kehittämistyönnäkökulmasta.(opetusministeriö 1.2.<strong>2002</strong>)Lisäksi opetusministeriön asettamaparlamentaarinen aikuiskoulutustyöryhmäesittää maaliskuussa <strong>2002</strong> luovutetussamietinnössään seuraavaa.”Tavoitteena on, että ammatillisenkoulutuksen järjestäjistä muodostuumonipuolisia tai muutoin vahvojatoimijoita työelämän koulutustarpeidenja alueellisen kehittämistyön näkökulmasta.Toisen asteen ammatillisenkoulutuksen järjestämistä selkiytetäänsiten, että ammatillisen lisäkoulutuksenrahoitus suunnataanammatillisille oppilaitoksille ja eräillevakiintuneesti ammatillista lisäkoulutustajärjestäneille vapaan sivistystyönoppilaitoksille.”7) ammatillisten oppilaitosten uudetlaajentuneet tehtävätOppilaitokset toimivat alueellisen kehityksenedistäjinä, mikä korostaahenkilöstön osaamisen ja toimenkuvanlaajentamista, vahvempia resurssejaja innovatiivisuutta. Useasti näidenedellytysten luomiseen tarvitaanverkostoja ja laajempaa oppilaitoksentaustayhteisöä.Organisoinnin luonti<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n ammatillisen koulutuksenstrategista uudelleenorganisointiatyöstetään ammatillisen koulutuksensijaintikuntien virkamiesjohdon,luottamushenkilöjohdon ja nykyistenkoulutuksen järjestäjien erityöryhmissä. Sijaintikuntien virkamiesjohtoaedustavan ryhmän puheenjohtajanatoimii Varkauden kaupunginjohtajaMatti Reijonen jaluottamushenkilöjohtoa edustavanryhmän puheenjohtajana Rauno AirasKuopiosta. Hankkeen projektijohtajanatoimii Veli Mäkinen.Uuden toimintamallin suunnittelu on<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>ssa luonteeltaan strategistasuunnittelua. Se on tyypillistä<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n <strong>liitto</strong>ylhäältä alas eli liiketoiminnan kokonaisuudestayksittäisiin tehtäviin jatoimintoihin etenevää suunnittelua.Strategiset kysymykset pitää saadakuitenkin kytkeytymään entistä tiiviimminoperatiivisella tasolla tapahtuvaankehitystyöhön. Oleellista on,että eri tasolla tapahtuvat toimenpiteetmuodostavat kiinteän osan yhteistäkehittämistä, josta organisaatiotovat tietoisia. Operatiivinen, paikallinenja lyhyen tähtäimen kehittäminenon tyypillisesti alhaalta ylöspäinkehittämistä, joka soveltuu pienemmänmittakaavan kehittämiseen.Se perustuu koko henkilöstön aktiiviseenosallistumiseen ja tähtää jatkuvaanparantamiseen, henkilöstöresurssien,toimintakäytäntöjen ja fyysistentyöskentelyedellytysten kehittämiseen.Näitä molempia lähestymistapojakäytetään tässä prosessissa.<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>ssa tähdätään uudellaorganisoinnilla Suomen suurimmaksiammatillisen koulutuksen järjestäjäksi.Toiminnalle pyritään luomaanhyvät lähtökohdat, jotta suuruudenedut näkyvät toiminnan laadukkuutenaja tuloksellisuutena. <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>nammatillisen koulutuksen organisoinnissaolemassa oleva runsasennakointitieto, väestökehitys, työelämästäpoistuvien määrät ja lisätarpeetsekä aluekehitysohjelman tavoitteetmuodostavat keskeisen tausta-aineiston.Vaikka tämän organisoitumisprojektinkäytännön työtä ohjaavatkin mainitutkuusi selvitystyön osarahoittajakuntaa,se ei missään tapauksessasulje muita kuntia tulevan koulutuskuntayhtymänulkopuolelle. Tavoitteenaon, että uuden koulutuskuntayhtymänomistajina olisi mahdollisimmanmoni pohjoissavolaisistakunnista, kuten tällä hetkelläkin onjoko oman ammatillisen koulutuksensatai maakunnan jonkin koulutuskuntayhtymänomistajina. Kunnilletullaan tiedottamaan hankkeen tilanteestaja kunnilta tullaan pyytämäänheti vuoden 2003 alussa periaatepäätöksiäuuteen ammatillisen koulutuksenorganisointiin sitoutumisestaVeli Mäkinen,Projektijohtaja33
Tiedotuslehti 2/<strong>2002</strong><strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n <strong>liitto</strong><strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n aluetalousnäkymätepävakaita ja odottaviaSyksyllä julkistettu toinen tämänvuotinen<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n aluetalouskatsauskertoi yritysten odottavistaja normaalia epävarmemmistasuhdannenäkymistä, joitakuitenkin sävyttää yhä jonkinasteinenoptimistisuus ja toiveikkuus.Tosin eräät aluetalouskatsauksenjulkistuksen jälkeiset yritysbarometritovat kertoneet hiemanheikkenevistä näkymistä.Epävarmuutta on lisännyt maailmanpolitiikanepävakaus.Aluetalouskatsauksen koonneet <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>nliiton kehittämisjohtajaHenrik Rissanen ja <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n TEkeskuksenerikoistutkija Jari Jääskeläinenkertoivat, että maakunnansuhdannenäkymät olivat etenkinkoko maahan suhteutettuna vielämelko toiveikkaita, vaikka ripein kasvu-uskoonkin laantunut viime vuodesta.Heidänkin mielestään on vaikeaarvioida, mihin suuntaan kehitysv. 2003 menee <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>ssa.Suhteellisesti mennyt hyvinRissanen ja Jääskeläinen korostavat,että suhteellisesti <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong> onselviytynyt v. 2001 talouskasvun tasaantumisestakoko maan keskiarvoaparemmin, mikä on parantanut maakunnansuhteellista aluetalouskehitystä.Toisaalta voi olla myös niin, ettätaantuma yltää <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>on vastaviiveellä kuten joskus ennenkin.Viennin hiipuminen on alkanutkinhämärtää kasvunäkymiä erityisestiperinteisillä metalli-, paperi- ja kemianteollisuudenaloilla. Samoin ict-alaon suhdannekuopassa, mutta se vaikuttaakoko maan kehitykseen enemmänkuin <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>on.Piristymistä on ollut nähtävissä mekaanisenpuunjalostuksen viennissä.Metalliteollisuudessa projektitoimitustenkirjautumisajankohdat aiheuttavathuomattavaa ailahtelua tilastoihinvarsinkin Varkauden seudulla.Epävakaat tulevaisuuden näkymätovat leviämässä viime aikoihinasti hyvin kehittyneelle rakennusalalle,jonka on erityisen vaikeaaennustaa tulevaisuuttaan. Myös hyvinvointiteknologianvahva kasvuhidastui vuoden mittaan ja liike-elämänpalveluissakin on ilmennyt kasvuntasaantumista. Kasvulinjallaovat parhaiten säilyneet kulkuneuvojenvalmistus, kuljetus ja varastointi,rakentaminen sekä posti- jateleliikenne.Henrik Rissanen ja Jari Jääskeläinenmuistuttavat, että kuluttajat ovatyhä luottavaisia, sillä kaupan ja palvelualojenkehitys on säilynyt kohtalaisenasekä koko maan kehitystänopeampana. Niiden työllisyyskehitysoli suotuisaa syksyyn asti, jolloinlomautukset kääntyivät maakunnassakasvuun. <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong> onkin varsinkotimarkkinavetoinen maakuntalukuun ottamatta Varkauden seutua,jonka huomattavan suuri vientiteollisuusmuodostaa maakunnanulkomaankaupasta lähes puolet. Palvelujenkysynnän ja rakentamisenveturi on edelleen Kuopio.Maakunnan strategioitaei aihetta muuttaa<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n TE-keskuksen johtajaJaakko Kekoni ja maakuntajohtajaAntti Mykkänen pitivät aluetalouskatsauksenjulkistustilaisuudessa <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>nnäkymiä positiivisina suhteessakoko maan kehitykseen yritystenviime keväisellä liikevaihto- japalkkasummakehityksellä arvioituna.Mykkäsen ja Kekonin mielestä tuoreinaluetalouskatsaus tukee maakunnanelinkeinojen kehittämisstrategioidenjatkamista tähänastisella linjalla niintavoite 1 -ohjelman tukien kuin muidenkinkansallisten kehittämispanostenkohdentamisessa.Työvoimatilanneennakoitua parempiJari Jääskeläinen (vas.)ja Henrik Rissanen.<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n TE-keskuksen työvoimaosastonpäällikkö Kirsi Vainikainenkertoi, että maakunnan työllisyyskehityson säilynyt jopa odotettua parempanasyksypuolelle vuotta eikätoisaalta vakavaa työvoimapulaakaanole nähtävissä. Silti on syytä tehostaatyövoimanreservin kouluttamista.Finnvera Oyj:n Kuopion konttorinjohtaja Pauli Tengvall totesi, että<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>ssa ei yritysten kannattavuuskehitysole poikennut olennaisestikoko maan keskiarvoluvuista.Lomautukset ovat hänen mukaansahieman lisääntyneet ja niiden kasvuvauhtion koko maata nopeampaa.Silti mm. luottotappiot ja maksujenviivästykset eivät ole merkittävästilisääntyneet.Teksti ja kuva: Ilpo Lommi34
Tiedotuslehti 2/<strong>2002</strong><strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n <strong>liitto</strong>Harjuranta ja Länsi-Puijonasukasyhdistys palkittiin<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n Vuoden Kylänäpalkittiin Kangaslammin Harjurantaja Vuoden KaupunginosayhdistyksenäLänsi-Puijon asukasyhdistysry Kuopiosta. Palkinnotjaettiin lokakuun puolivälissävaltakunnallisilla kyläpäivilläVarkaudessa.Kummatkin palkitut osallistuvat valtakunnalliseenkilpailuun. Esitykset palkittavistateki <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n Kylätry ja päätöksen <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n liitonmaakuntahallitus.Lähes 600 asukkaan Harjurannan valintaperusteinaolivat mm. hyvään kyläsuunnitelmaanperustuva suunnitelmallinentoiminta, nuoriin panostaminenkyläyhdistyksen nuorisojaostolla jalaaja yhteistyö moneen suuntaan kutenVarkauden Könönpellon asukasyhdistyksenkanssa. Kylälle on rakennettusuosituksi nähtävyydeksi tullut luontokirkkoKangaslammin seurakunnankanssa. Kylällä toimii työosuuskunta jasieltä on tullut useita EU-hankkeita.Jo kolmas palkintoHarjurannalle<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>on viime vuoden vaihteessaKangaslammin kunnan maakuntavaihdoksenmyötä siirtynyt Harjurantaon menestynyt Vuoden Kylä -kilpailuissaerinomaisesti aiemminkin, sillä sevalittiin v. 1995 Etelä-<strong>Savo</strong>n VuodenKyläksi ja v. 1998 kakkoseksi valtakunnallisessakylätoimintakilpailussa. Harjurannanedustajina <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>nVuoden Kylä -palkinnon vastaanottipuolitoistakymmentä kyläyhdistyksenedustajaa puheenjohtaja Esko Ropposenjohdolla.Järjestelmällisen kylätoiminnan perinteetulottuvat Harjurannalla 1980-luvunalkuun, jolloin sinne perustettiinkylätoimikunta. Kylätoimikunta rekisteröityiv. 1998 Harjurannan Kyläyhdistysry:ksi toiminnan vilkastuttua jaEsko Ropponen, Harjuranta.Länsi-Puijon asukasyhdistyksen edustajat:(vas.) Eeva Tirkkonen, Kyösti Survoja Osmo Vuorio.monipuolistuttua 1990-luvun jälkipuoliskollaentisestään mm. sen puheenjohtajaEsko Ropposen uurastuksella. Kylätoimikuntaon vuosien mittaan organisoinutmonenlaisia tapahtumia niinaikuisille kuin nuorille sekä talkoovoiminmm. kunnostanut kylätuvan.Asukastupa Länsi-Puijonkaupunginosan ”sydän”Länsi-Puijon asukasyhdistyksen valintaperusteinaolivat sen vireä toiminta,laaja yhteistyö useiden alueen muidentahojen kanssa sekä osallistuminen valtakunnalliseenLähiöuudistus 2000 -hankkeeseen. Rypysuon asukastuvankunnostus on tehty Länsi-Puijolla talkoillaja siitä on tullut lähiön aktiivinentoimintakeskus. Asukasyhdistysvastaa sen toiminnasta.Asukasyhdistys on toiminut lähes 2 800asukkaan Länsi-Puijolla viime vuodetvirkeästi. Puheenjohtaja Kyösti Survonmukaan mm. Kuopion kaupungin aktiivinenlähiö- ja kaupunginosatoimintaon ollut merkittävänä tukena asukasyhdistystoiminnanvireyttämisessä jamonipuolistamisessa. Keskeiseksi tukikohdaksituli lakkautetun postin tiloihinsaneerattu asukastupa, jossa kävisyyskuussa yli tuhat henkilöä. Siellä onmm. kolme tietokonetta internet-yhteyksineen,lehtien lukupaikka, tiedotustaulujaLänsi-Puijoa koskevista kaupunginja muiden viranomaisten suunnitelmista,kerho- ja harrastuspiiritoimintaasekä nuorisoiltoja.Asukasyhdistys on järjestänyt syksyllätorin avajaiset, halloween-juhlat ja pihojenvälisen jouluvalokilpailun. Merkittäväyhteistyö oli 13 taloyhtiön teettämäyhteinen maisemasuunnitelmapiha-alueiden kunnostamiseksi ja kaunistamiseksiyhtenäisemmäksi.Länsi-Puijon asukasyhdistyksen puolestapalkinnon vastaanottivat puheenjohtajaKyösti Survo, varapuheenjohtajaOsmo Vuorio, johtokunnan jäsen EevaTirkkonen, asukastuvan vetäjä MiraliisaKoskela ja Kuopion kaupungin lähiökoordinaattoriMirja Keinänen.Vuoden Kaupunginosayhdistyspalkittiin ensi kertaaVuoden Kylä on valittu <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>ssavuodesta 1987 alkaen. Ensimmäisenpalkinnon sai Rautavaaran Ylä-Luosta.Sen jälkeen tittelin ovat saaneet KeiteleenHamula, Kaavin Luikonlahti, <strong>Pohjois</strong>-Keitele,Kaavin Rovevaara, RautalammenVaajasalmi, VehmersalmenPuutosmäki, Nilsiän Pajulahti, RautalammenKerkonkoski, Juankosken Muuruvesi,Leppävirran Soinilansalmi, MaaninganKinnulanlahti, Nilsiän Kinahmi-Konttimäki, Koillis-Tuusniemen kylät jaLapinlahden Nerkoo. Vuoden Kaupunginosayhdistyspalkittiin ensi kertaa<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>ssa.Teksti ja kuvat: Ilpo Lommi35
Tiedotuslehti 2/<strong>2002</strong><strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n <strong>liitto</strong>Elina Karjalaiselle ja Olvi Oyj:llemaakunnan mainetekopalkintoKirjailijana ja journalistina ansioitunutElina Karjalainen sekä iisalmelainenpanimoyhtiö Olvi Oyjsaivat <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n maakunnanmainetekopalkinnot vuodelta<strong>2002</strong> Iisalmessa pidetyssä maakuntajuhlassa.Palkitsemisperusteissa mainitaan ElinaKarjalaisen olevan kirjailijana jajournalistina mahtihahmo pohjoissavolaisessakirjallisuusmaailmassa. Hänentunnetuimmaksi päätuotannokseenkohonnut sympaattinen satuhahmoUppo-Nalle on suosituissa lastenkirjoissaluonut mielikuvaa myösKuopiosta ja koko maakunnasta. Vuosina1977-2001 häneltä ilmestyi yli20 kirjaa, näytelmä ja TV-sarja Uppo-Nallesta.Journalistina Elina Karjalainen on toiminutmm. Karjalaisessa, <strong>Savo</strong>n Sanomissaja Suomen Kuvalehdessäsekä radiopakinoitsijana. Hän on saanutuseita alan arvostettuja palkintojakuten mm. Valtion Tiedonjulkistamispalkinnonv. 1972, Suomen Aikakauslehdentoimittajienpalkinnon1979, Suomen sanomalehtimiestenliiton Sananvapauden miekan 1980,WSOY:n tunnustuspalkinnon 1981,1983 ja 1996 sekä Aikakauslehtienliiton tunnustuspalkinnon 1985. Valtionnuorisokirjallisuuspalkinnon ElinaKarjalainen sai 1990, Kirkon kirjallisuuspalkinnon1990, Tirlittan-palkinnon2001 ja Kirjapöllö-palkinnon2001.Kirjailija Elina Karjalainen.Olvi arvostaa suomalaisuuttaIisalmelaisen Olvi Oyj:n meriiteiksitodetaan, että se on enää ainoa selkeästisuomalaisomisteinen panimo.Olvi on kasvattanut oluen markkinaosuuksiaanlähes vuosittain 12,2%:iin, millä se on kolmanneksi suurinSuomessa toimivista olutpanimoista.Samalla Olvi on laajentanuttoimintaansa Ylä-<strong>Savo</strong>sta ja SuomestaViroon, Latviaan ja Liettuaan. BaltiassaOlvi on noussut olutmarkkinoillatoiseksi suurimmaksi. Olvi on myösmerkittävä työllistäjä, sillä sen palkkalistoillaon Suomessa noin 330 henkilöä.Yrityksen liikevaihto oli v. 2001100,7 milj. euroa. Oluen lisäksi Olvintuotevalikoimaan kuuluvat siiderit,virvoitusjuomat ja kivennäisvedet.Helsingin Arvopaperipörssin päälistallev. 1998 listatun Olvi Oyj:n imagoon hyvä. Se on tuonut järvi-Suomea,<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>a ja Ylä-<strong>Savo</strong>a positiivisestitunnetuksi. Mittavista investoinneistahuolimatta Olvi on tehnytvankkaa tulosta. Liikevoitto oli 7,2milj. euroa v. 2001. Yrityksen pääomistajaon Olvi-säätiö.Menestyksellisen liiketoiminnan ohellaOlvi Oyj on osallistunut laajastiyhteiskunnalliseen vastuunkantoonetenkin kotiseudullaan Ylä-<strong>Savo</strong>ssa.Se on perustanut oman kirjallisuuspalkinnonja taidemuseon sekä Suomenainoan panimomuseon. Lisäksiyritys tukee mm. nuorisojärjestöjä,huumeiden vastaista työtä, SPR:ää,veteraanijärjestöjä, jakaa stipendejä“kehitysalueiden” opiskelijoille ja korkeakouluille.Teksti ja kuva: Ilpo Lommi36<strong>Savo</strong>laisuudessa ja <strong>Savo</strong>ssavaltteja sekä parantamista<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n valtuuskunta järjestiIisalmessa syyskesällä pidetyn V maakuntajuhlanyhteydessä viestintäseminaarin,jossa pohdittiin alustajienja yli satahenkisen yleisön voimin,mitä <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong> on, miltä se näyttääja tuntuu.Kirjailija Lasse Lehtinen korosti, että<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>sta kantautuvien viestienon oltava positiivisempia ja vähemmänniukkuuden tai epäkohtienvalittamista. Maakunnasta löytyytuotteita ja tekoja, jotka tuovat mainettaulkomailla asti. Hän kannattiennakkoluulotonta, hulluiltakin tuntuvienideoiden rohkeaa kypsyttelyä.Turun Sanomien ja Aamulehden Helsingintoimituksen toimituspäällikköKalle Heiskanen kaipasi <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>onenemmän tekijöitä ja nykyaikaistajohtamiskulttuuria kuin aikaansaamattomia“piällysmiehiä”.Iisalmen Sanomien päätoimittaja RistoYlitalo katsoi, ettei <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>ssaole täysin hyödynnetty Varkauden,Kuopion ja Ylä-<strong>Savo</strong>n seuduilta kumpuaviavahvuuksia. Tärkeää on löytääyksi yhteinen iso asia maakunnassa.Sellainen on koottavissa Kuopionosaamiskeskuksen ympärille.Kuopion kaupunginjohtaja PetteriParonen painotti nuorten ymmärtämistä.Huomiota on kiinnitettäväkoulutusketjujen laatuun. JohannaEhnqvist esitti yrittäjyyskasvatustakouluihin. Iisalmen kaupunginvaltuustonpj. Markku Eestilä kehottimitoittamaan kunnissa palvelut javoimavarat kestävälle tasolle.<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n maakuntavaltuustonpuheenjohtaja Kari Rajamäki muistuttimaakuntalaisia sitoutumista yhteisiintavoitteisiin ja saumattomastayhteishengestä.
Tiedotuslehti 2/<strong>2002</strong><strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n <strong>liitto</strong>Valtiovarainministeriön budjettivalmistelijatevästettävinäValtiovarainministeriön budjettiosastonedustajat perehtyivät syksyn maakuntavierailullaan<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>on mm.maakunnan strategioihin, kärkihankkeisiin,valtion budjettitavoitteisiin,EU:n tavoite 1 -ohjelman toteutukseenja aluehallintoon. Lisäksi he tutustuvatKuopion yliopistoon, Pelastusopistoon,Microtekniaan sekä vierailivat Lapinlahdellaja Varpaisjärvellä Valion tehtaalla,Emolandiassa, Lamelco Oy:n lamellihirsitehtaallaja Heikkisen Lomamökit-matkailuyrityksessä.Valtionvarainministeriön budjettiosastondelegaatioon kuuluivat sen johtajan,budjettineuvos Rauno Lämsän lisäksibudjettineuvokset Vesa Jatkola,Paavo Kytömäki ja Esko Tainio sekäbudjettisihteerit Juha Majanen jaMartti Salmi. Heidän mukaansa maakuntavierailuillasaadaan suoraa tietoavaltion budjettivalmisteluun julkishallinnonja yrityselämän edustajilta.Kuvassa vasemmalta Paavo Kytömäki,Juha Majanen, Rauno Lämsä, Antti Mykkänen,Esko Tainio ja Esko Jatkola jaMartti Salmi.Erityistä kiinnostusta <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n vierailussaoli EU:n tavoite 1 -ohjelman toteutukseen.Itä-Suomessa on ilmennytpulmia EU-tukien kansallisten kuntavastinrahojenvajeesta, mikä uhkaa aiheuttaaaukon EU-rahoitukseen. Rauno Lämsäja Juha Majanen korostivat, etteivättukivarat ole menetettyjä, koska rakennerahastokauttakatsotaan kokonaisuutenaja sitä on jäljellä v. 2006 loppuunasti. Vuonna 2003 voidaan rakennerahastokaudenpuolivälin tarkistuksessatehdä korjauksia mm. tavoite 1 -ohjelmantoimintalinjojen painotuksiin. Se voisupistaa kuntien vastinrahatarvetta.Juha Majasen mukaan <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>ssaei ole syytä huoleen, sillä kuntavastinrahojenniukkuudesta huolimatta tavoite1 -ohjelman toteutus on edennythyvin ja tavoitteiden mukaan.Budjettivalmistelijoita informoitiin<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n tärkeistä liikennehankkeista.Esko Tainion mukaan valtatie 5:nparantaminen välillä Varkaus-Joroinenon kolmen valtakunnallisen kärkihankkeenjoukossa liikenneministeriössä.Hanke onkin käynnistymässä v. 2003sen saatua joulukuun alussa eduskunnassa2,5, milj. euron rahoituksen.Teksti ja kuva: Ilpo LommiVTT:n pääjohtaja Erkki Leppävuori: <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong> kiinnostava yhteistyöalueValtion teknillisen tutkimuskeskuksen(VTT) pääjohtaja Erkki Leppävuoritotesi marraskuisella vierailullaan Kuopiossa,että <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong> on kiinnostavaja potentiaalinen yhteistyöalue.VTT:llä on kiinnostusta etenkin uusiinprojektikohtaisiin päänavauksiin. <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>ssaon mielenkiintoista elintarviketeknologianosaamista ja myöseräillä muilla maakunnan päätoimialaketjuillaovat kehitysnäkymät lupaavat.Yhteistyön lisäämiseen on periaatteessamahdollisuuksia matkailu pois lukien,mikäli käytännön toimintamuotojapystytään löytämään.- Suorien kontaktien ja konkreettisenyhteistyön lisääntyminen pohjoissavolaisenelinkeinoelämän kanssa on toivottavaaja VTT:n intressien mukaista.Noin 225 milj. euron liikevaihdostammetulee enää noin 30 % valtion budjetistaja loput katamme tutkimuspalvelujemmemyynnillä. Teollisuus on siltäosin suuri asiakassektorimme, korostiErkki Leppävuori.<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>ssa on VTT:llä toistaiseksivasta pari kiinnekohtaa, Kuopion kaupunginkanssa yhdessä rahoitettavaprofessorivirka Elintarvikkeiden terveysvaikutustentutkimuskeskuksessasekä muutamana päivänä viikossa VarkaudenNavitas-taitotalossa toimivayhteyshenkilö.Vierailua isännöinyt maakuntajohtajaAntti Mykkänen piti tärkeänä, että <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>nja varsinkin Kuopion tiedelaaksonosaamista saadaan verkotettuavaltakunnallisesti huipputason yhteistyökumppanienkanssa. -VTT on yksi tahoista,jonka kanssa maakuntamme elinkeinoelämäsekä tutkimustahot voisivatsolmia nykyistä huomattavasti laajempiayhteistyöverkostoja. Meillä on kansallisestija jopa kansainvälisesti tasokastaosaamista mm. elintarvike-, bio-, terveydenhuolto-,ympäristö- ja turvateknologiassasekä mikroelektroniikassa.Teksti ja kuva: Ilpo Lommi37
Tiedotuslehti 2/<strong>2002</strong><strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n <strong>liitto</strong><strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n <strong>liitto</strong>onuusia EU-koordinaattoreitaJyri Kokkonen<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n liiton uutena EU-koordinaattorinaaloitti syyskuun alustahallintotieteiden maisteri Jyri Kokkonen,28. Kontiolahdelta <strong>Pohjois</strong>-Karjalastakotoisin oleva Jyri Kokkonen seurasitehtävässä <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong> viestii-projektin viestintäpäälliköksi syyskuussasiirtynyttä Kirsi Moisanderia.Aiemmin Jyri Kokkonen on toiminutmm. Suomen Etiopian suurlähetystössäkaupallisten suhteiden ja investointienedistäjänä, Hämeen liitossa erikoistutkijanamm. EU-projekteihin kuuluvassametalliteollisuuden kehittämishankkeessa(TRIP) ja harjoittelijana sisäasiainministeriönaluekehitysosastolla.Tampereen yliopistosta hän valmistui2001 hallintotieteiden maisteriksi.Jyri Kokkonen kertoo, että häntä kiinnostaaEU-koordinaattorin tehtävässäsen haasteellisuus, monipuolisuus sekänäköalapaikka <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n kehittämiseen.-Kyseessä on kotimaakuntaninaapurimaakunta, mutta monet haasteetja piirteet ovat samankaltaisia. Tavoite1 -ohjelma on kiintoisa myös siksi,että se on EU:n korkeinta aluekehitystukeakanavoiva ohjelma. Sillä josmillään pitäisi saada aikaan pitkävaikutteisiatuloksia maakunnan kansantuotteen,työllisyyden, tasa-arvon jahyvinvoinnin lisäämiseksi. Itä- ja <strong>Pohjois</strong>-Suomiovat tältä osin kansainvälisestikinkiinnostavia alueellisten kehittämiskeinojenkoekenttiä.-Uskon, että aiemmasta työkokemuksestanija opiskeluistani on apua EUkoordinaattorina.Toivon, että pohjoissavolaisistakunnista, yrityksistä ja järjestöistäollaan minuun aktiivisesti yhteydessä,korostaa Jyri Kokkonen.EU-koordinaattori Jyri Kokkonen toimii<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n liitossa mm. maakunnanyhteistyöryhmän ja sen sihteeristön sihteerinäsekä kokousten valmistelijana,Kuvassa EU-koordinaattorit (vas.) Totti Kumlander ja Jyri Kokkonen.tavoite 1 -ohjelman viestintäryhmänpuheenjohtajana sekä yhteydenpitäjänäeri rahoittajatahojen hankevalmistelijoidenkesken.Totti KumlanderKauppatieteiden maisteri Totti Kumlander,28, aloitti <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n liiton toisenaEU-koordinaattorina lokakuunalusta. Hänen tehtäviinsä kuuluvat EU:ntavoite 1 -ohjelman hankkeiden valmistelu,valvonta ja tukien maksatus <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>ssa.Totti Kumlanderin edeltäjäAnu Nousiainen siirtyi kesällä ylitarkastajaksisisäasiainministeriöön.Kumlander toimii <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n <strong>liitto</strong>onaiemmin EU-koordinaattoriksi tulleenJyri Kokkosen varamiehenä mm. maakunnanyhteistyöryhmän sihteerin, sensihteeristön jäsenen ja tavoite 1 -ohjelmanmaakunnallisen viestintäryhmänpuheenjohtajan tehtävissä.<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n <strong>liitto</strong>on Totti Kumlandersiirtyi Turun kauppakorkeakoulun liiketoiminnankehityskeskuksesta, missähän on vastannut mm. tavoite 2 -ohjelmanhankkeiden toteutuksesta jatukien hausta. Kauppatieteiden maisteriksihän valmistui v. 2001 Turunkauppakorkeakoulusta. Syntyisin TottiKumlander on Ulvilasta Satakunnasta.<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>on siirtymisen perusteinaon Totti Kumlanderin mukaan mm. haluseurata EU:n aluekehityspolitiikkaa rahoittajannäkökulmasta tavoite 2 -ohjelmaamonipuolisemmassa tavoite 1-ohjelmassa. -Itä-Suomi ja varsinkin<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong> on mielenkiintoinen jahaasteellinen alue aluekehittämisenkannalta. <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>ssa on viisaastipainotettu yritystoiminnan kehittämistä,koska se kuitenkin on aluetalouden,työllisyyden ja myös hyvinvoinnin kasvulleratkaisevaa uusien rahavirtojen aikaansaamiseksi.Yritysten kilpailukyvynturvaamisella on mahdollisuus pysäyttäämaakunnan ja koko Itä-Suomenkinmuuttotappio. On myös pidettävähuoli työvoiman osaamisesta uusienammattitaitovaatimusten edessä.Totti Kumlander ja puolisonsa valitsivatasuinpaikakseen Siilinjärven Vuorelan.Ykkösharrastuksena Totti Kumlanderillaon salibandy, jota hän on pelannutpari viime kautta SM-liigatasollaPorin SBS:ssä. Kuluneena syksynä hänsiirtyi vahvistamaan Kuopion WelhojenI divisioonajoukkuetta.Teksti ja kuvat: Ilpo Lommi38
Tiedotuslehti 2/<strong>2002</strong><strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n <strong>liitto</strong><strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n liitonhenkilöstö550 1444 Mykkänen Antti 0400 570 087 maakuntajohtaja550 1445 Rissanen Henrik 040 512 4000 kehittämisjohtaja550 1464 Muiniekka Jarmo 0400 773 090 hallintopäällikkö550 1434 Pirskanen Juhani 040 512 7710 tutkimuspäällikkö550 1446 Qvick Paula 040 575 5312 suunnittelupäällikkö(25.11.<strong>2002</strong>)550 1441 Huttunen Tuulikki toimistosihteeri550 1430 Kaikkonen Pekka 0400 465 045 maakuntasihteeri550 1400 Kajan Irma toimistosihteeri550 1414 Kaunisto Jaana550 1412 Kohvakka Jouko 040 543 0892 suunnitteluinsinööri550 1470 Kokkonen Jyri 0400 866 724 EU-koordinaattori550 1443 Kotiluoto Simo 040 573 5576 maakuntasuunnittelija550 1447 Kumlander Totti 040 744 6426 EU-koordinaattori550 1431 Kämäräinen Kaija tutkimussihteeri550 1413 Laitila Seppo 040 589 1347 maakuntasuunnittelija550 1420 Martikainen Marja-Leena 040 820 9025 tarkastaja550 1453 Moisander Kirsi 040 744 8730 viestintäpäällikkö(<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong> viestii-projekti)550 1454 Nokkala Tapio 050 363 1069 projektipäällikkö (Viitostie-projekti)550 1432 Partanen Marja tekstinkäsittelijä550 1433 Pehkonen Anneli 040 7004 186 maakuntasuunnittelija550 1414 Pennanen Marjatta piirtäjä550 1440 Pulkkinen Riitta taloussihteeri550 1444 Raatikainen Tuija johdon sihteeri550 1455 Reinikainen Tiina 040 512 1200 projektipäällikkö (Hyvinvointi-klusteri)550 1435 Reinikainen Tuula tutkimussihteeri550 1423 Saatsi Maija-Liisa taloussihteeri550 1436 Salminen Aila 040 545 4046 maakuntasuunnittelija550 1415 Salminen Martti 040 589 1387 maankäyttöpäällikkö441 2066 <strong>Savo</strong>lainen Paula 040 542 8421 projektipäällikkö (ict-klusteri)550 1424 Sihvola Merja EU-toimistosihteeri550 1437 Toivanen Irma piirtäjä550 1416 Tuhkanen Risto suunnitteluteknikko550 1421 Turunen Marja maakuntasuunnittelija550 1448 Vehreävesa Satu 040 722 2844 maakuntasuunnittelija550 1422 Väänänen Pirjo toimistovirkailija550 1417 Väätäinen Juhani 040 501 9878 talouspäällikköPuhelin (vaihde): (017) 550 1400Faksit: (017) 262 5090, 550 1428Internet-kotisivu:http://www.pohjois-savo.fi ja EU:n tavoite 1 -ohjelma: www.ykkos.netSähköposti (henkilö): etunimi.sukunimi@pohjois-savo.fiOsoite:Sepänkatu 1, PL 247, 70101 KUOPIOItä-Suomen puh. +322 282 8370, faksi +322 282 8373Brysselin toimistotoimiston päällikkö Jani Taivalanttikoordinaattori Lisbeth Mattsson39
J O U K K O K I R J E<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savo</strong>n <strong>liitto</strong> kiittää kehityksen vuodesta <strong>2002</strong>ja toivottaa menestyksekästä vuotta 2003.SAVO SINUKSIPOHJOIS-SAVON LIITON TIEDOTUSLEHTI
Change language