Suonenjoki - Pohjois-Savon liitto

Suonenjoki1:40000011 Huikonniemensuo2 Itäsuo3 Jauhopuronsuo4 Kumpumäensuo5 Laitilansuo6 Lyytilänmäensuo7 Raatmaa8 Villasensuo5734682Suonenjoki —

CEikaavamerkintääSuonenjoki, HuikonniemensuoGTK-raportti 219:326.7.200755 / 46 haläheisyydestä.Polttoturvetuotantoon soveltuvanalueen (46 ha) käyttökelpoinenturvemäärä on noin 1,00 milj.suo-m3 ja energiasisältö kuivana0,61 milj. MWh.GTK (1986): Huikonniemensuosijaitsee noin 16,5 km Suonenjoeltaluoteeseen, rajoittuen pohjoisosassamoreeniharjanteisiin jamuualla peltoihin. Suolla on kaksilampea. Kulkuyhteydet ovat hyvät.Pinta-ala on noin 80 ha, jostayli metrin syvyistä aluetta on 55ha ja yli kahden metrin 35 ha. Suoon ojitettu kokonaan. Vedet valuvatojia pitkin pohjoiseen, Tervajokeenja edelleen Virmasveteen.Suolla olevat lammet vaikeuttavatkuivatusta erityisesti suon syvemmissäosissa.Vallitsevina suotyyppeinä ovatruohoturvekangas ja varsinainensararämemuuttuma. Sotkunlammenpohjoispuolella on kytöheittoa.Puusto on tiheää sekametsää.Tutkimuspisteistä on rämeellä 43%, korvessa 2 % ja turvekankaalla — Suonenjoki43651 21:1500055 %.Huikonniemensuon turvekerrostumankeskipaksuus on 1,8 m.Yleisimmät pohjamaalajit ovathiesu, hiekka ja hieta. Huikonniemensuonturpeesta on 6 %rahkavaltaista, 93 % saravaltaistaja 1 % ruskosammalvaltaista.Puunjäännöksiä sisältävän turpeenkokonaisosuus on noin 60%. Liekoisuus on alhainen (1,7 %).Liekoja on eniten syvyysvälillä0,6–1,0 m (2,8 %).Huikonniemensuosta soveltuuturvetuotantoon yli puolentoistametrin syvyinen alue, mikäli suollaolevista lammista johtuvat kuivatusongelmatvoidaan kannattavastiratkaista. Turve on kokonaantuotantoon soveltuvaa saraturvetta.Näytesarjan pintaosan korkeatuhkapitoisuus johtunee tienKatselmus (55 ha): Huikonniemensuoon voimakkaasti muuttunutsuo. Osa katselmusrajauksenpinta-alasta on entistä peltoa,joka on pensoittunut uudelleen.Valtaosa alueesta on puolukka- jaruohoturvekankaiksi muuttunuttahyväkasvuista metsää, jota onosin jo harvennettu. Suon keskiosassaon alle kymmenen hehtaarinalalla suomaista ja varvuttunuttasararämemuuttumaa, jonkapuusto on muuta aluetta selvästivaatimattomampaa.Alueen ojitus on toimiva jaetenkin Aluslammesta tuleva ojaon hyvin syvä ja kanavamainen.Metsäisten alueiden pohjakasvillisuuson paikoin rehevää mm.metsäkortetta, vadelmaa ja saniaisia.Yksityistien pohjoispuolellapuusto on mäntyvaltaisempaa javähemmän järeää.Huikonniemensuon linnustoon tavanomaista metsälajistoa.1) Sararämeen isovarpuistunuttamuuttumaa suon keskiosassa,jossa puusto on vaatimatonta.2) Aluslammesta suon halki laskevapuro-oja. Reunoilla mm.paljon vadelmaa.3) Aluslammesta suon halkilaskeva puro-oja, jossa paljonvesikasvillisuutta.4) Heinäistä-ruohoista turvekangasta.5) Aluslammen laskupuron saniaisiaja ruohoja.6) Harvennettua suopuustoa tienpohjoispuolella.

14253 6Suonenjoki —

lammen ilme on luonnontilainen jalampi on majavan patoama, mikä onparantanut sen vesitaloutta. Linnustoonkuuluvat mm. metso, kulorastasja pohjansirkku sekä muut normaalitmetsälinnut. Pohja-, kenttä- japensaskerroksen kasvilajistoa ovatnormaalit rahka- ja karhunsammalet,metsä- ja suovarvut, saniaisetsekä hyvin tiheät nuoret lehti- jahavupuupöheiköt.1) Seinäsammaliseksi muuttuneenturvekankaan puustoa suonkeskiosassa.2) Vaivero kukkii Paskolammenrannalla.3) Majava on nostanut vettä Paskolammessa,joten ojituksestahuolimatta lampi on varsin luonnontilaisennäköinen.4) Suon pohjoispään puustoa, jotaon harvennushakattu joitakinvuosia sitten.5) Suon keskiosan ojien varsilla onpaikoin saniaisia ja heinäisyyttä.3412 5Suonenjoki —

CEikaavamerkintääSuonenjoki, JauhopuronsuoGTK-raportti 219:353.6.2007179 / 55 haGTK (1985): Jauhopuronsuosijaitsee noin 5 km Suonenjoeltaetelään korkeiden, kaakko-luodesuuntaistenmoreeniharjanteidenvälissä. Kaakossa suo rajoittuu Pietulansuohon.Kulkuyhteydet ovatkohtalaiset. Pinta-ala on noin 140ha, josta yli metrin syvyistä aluettaon 64 ha ja yli kahden metrin 44ha. Suo on ojitettu kokonaan. Kuivatusmahdollisuudetovat hyvät.Vedet laskevat ojia pitkin suonkoillisosassa virtaavaan Joukopuroonja edelleen Suontienselkään.Vallitsevina suotyyppeinä ovatvarsinainen korpi, korpiräme ja143251:20000isovarpuräme. Suotyypit ovatkauttaaltaan muuttumia. Suonluoteispää on matalaa, biologistasuota. Puusto on tiheää, melkokookasta kuusivaltaista sekametsää.Tutkimuspisteistä onrämeellä 56 % ja korvessa 44 %.Jauhopuron turvekerrostumankeskipaksuus on 1,2 m. Yleisimmätpohjamaalajit ovat hiekka jahiesu. Liejua on suon keskiosassa10–90 cm.Jauhopuron turpeesta on 77% rahkavaltaista ja 23 % saravaltaista.Puunjäännöksiä sisältävänturpeen kokonaisosuus on noin55 %. Yleisimmät turvelajit ovatpuurahka- (24 %), puurahkasara-(19 %) ja sararahkaturve (15 %).Liekoisuus on alhainen (1,4 %).Liekoja on eniten syvyysvälillä0,1–0,5 m (4,6 %).Jauhopuronsuosta soveltuuturvetuotantoon yli puolentoistametrin syvyinen alue (55ha). Turve on hyvin maatunutta,pintakerros lähes olematon jaliekoisuus alhainen samoin kuinrikkipitoisuus.Polttoturvetuotantoon soveltuvanalueen käyttökelpoinenturvemäärä on noin 1,01 milj. suom3ja energiasisältö kuivana 0,47milj. MWh.Katselmus (179 ha): Jauhopuronsuoon pääosin hyväpuustoinen,kauttaaltaan ojitettu suo. Alueeneteläosassa sijaitseva turvetuotantoonsoveltuva alue on noin15 vuotta sitten liki kokonaanavohakattu. Nyt alueella on mänty-koivutaimikkoa.Myös pohjoisempanaon tehty uusia hakkuita,jotka eivät näy ilmakuvalla.Suon keskiosan poikki kulkevanKorsikangas-Oittilansalonvälisen ajouran varrella (pääosinpohjoispuolella) on luonnonsuojelullisestijossakin määrin kiinnostavaojitettu korpi. Puusto ontiheää, riukuuntunutta ja vanhaakuusikkoa, joka on mahdollisestiollut suon pääasiallinen metsätyyppiennen hakkuita. Seassa onsuuria koivuja sekä koivupökkelöitä.Metsä voi olla liito-oravan elinympäristöä,mutta selviä merkkejälajista ei havaittu.Läheisellä korpirämemuuttumallaon vanhoista poimintahakkuistajääneitä korkeitakelottuneita mäntykantoja. Täällä — Suonenjoki

valtapuuston muodostaa hyvinharva ylispuumännikkö ja alempanaon harvakseltaan iäkästä ja naavoittunuttapienriukukuusta.Alueen linnusto on tavallistametsälajistoa.1) Hakkuuaukko Jauhopuron suonkeskiosan korpisella alueella.2) Vanha kanto ilmeisesti hyvinvanhalla harsintahakkuualalla,joka on saanut uudistua itsekseen.Alue on korpirämetyyppistäojikkoa, jossa on ilmeisen iäkäs,mutta vaatimaton puusto.3) Rahkoittunut, mutta toimiva ojaosin ruohoisessa korvessa. Suo onliki turvekankaan vaihetta.4) Riukuuntunutta, tiheää ja lahovikaistakorpipuustoa suon keskiosassa.Alue on metsäkuvaltaanvarsin luonnontilainen.5) Suon eteläpään turvetuotantoonsoveltuva alue on liki kokonaannuorta taimikkoa.3412 5Suonenjoki —

CEikaavamerkintääSuonenjoki, KumpumäensuoGTK-raportti 219:273.6.200741 / 30 hatuotantoon soveltuvaa luonnontilaistaturvetta noin 0,66 milj. m3.Ennen mahdollista tuotantoa onturpeen tuhka- ja rikkipitoisuusselvitettävä.13452 61:15000GTK (1978): Kumpumäensuosijaitsee noin 13 km Suonenjoeltakoilliseen, moreeniharjanteidenvälisessä painanteessa. Kulkuyhteydetovat hyvät. Pinta-ala on 38ha, josta yli metrin syvyistä aluettaon 30 ha ja yli kahden metrin 25ha. Suo on ojitettu kokonaan. Kuivatusmahdollisuudetovat hyvät.Vedet laskevat ojia pitkin eteläänPajapuroon ja edelleen Juomalamminpuronja Salmosenpuronkautta Kutunjokeen.Vallitsevana suotyyppinä onitäosassa varsinainen sararämemuuttumaja muualla karumpienrämetyyppien ojikko- ja muuttuma-asteet.Puusto on etelä- jaitäosassa tiheää sekametsää,muualla harvempaa männikköä.Tutkimuspisteistä on rämeellä 92% ja turvekankaalla 8 %. Kumpumäensuonturvekerrostumankeskipaksuus on 2,5 m. Yleisimmätpohjamaalajit ovat hiekka jamoreeni.Kumpumäensuon turpeestaon noin 52 % rahkavaltaista janoin 48 % saravaltaista. Puunjäännöksiäsisältävän turpeen kokonaisosuuson 34 %. Yleisimmätturvelajit ovat puurahkasara- (20,5%), tupasvillarahka- (18 %) jarahkaturve (10 %). Liekoisuus onalhainen (1,6 %). Liekoja on enitensyvyysvälillä 0,6–1,0 m (2,1 %).Kumpumäensuo soveltuupienimuotoiseen palaturvetuotantoon.Itäosan turvekerrostumaon kokonaisuudessaan tuotantoonsoveltuvaa saraturvetta.Länsiosassa on heikosti maatunutpintarahkakerros paikoin paksuhko.Yli metrin syvyisellä alueella onKatselmus (41 ha): Kumpumäensuoon liki kokonaan ojitettu jaselvästi kuivunut, osin rahkainenrämemuuttuma. Se on kauttaaltaanilmeisen vähäravinteinensuo. Suon laiteilla on tiheää nuorehkoaisovarpuista rämemännikköä,keskemmällä kuivapintaistanevarämettä, joka on pysynytojituksesta huolimatta varsinvähäpuustoisena. Kuivumisenmyötä aiemmin avointen alueidensarakasvustot ovat taantuneetja kenttäkerros on muuttunutvähitellen varpuisemmaksi. Keskiosiennuoret männyt ovat melkokituliaita samoin kuin ylispuustonmuodostava harva suomännikkö.Suolta ei tehty mitään merkittäviälajihavaintoja, mutta suoon maisemaltaan erämainen javiehättävä.1) Suon ojitus on pohjaltaan kuivaja suon pintakin on selvästikuivunut varpuiseksi.2) Suon koilliskulmalla on pieniavosuo, jossa on maisemallisestinäyttäviä vanhoja suomäntyjäja joitakin keloja.3) Ojitusta rämemuuttumalla, jossalähinnä varttunutta taimikkoavastaava puusto.4) Suon ja kangasmaanreunaojallanäkyy aavistuksen suurempiravinteisuus isovarpuisuutenaja puuston parempana kasvuna.5) Näkymä avosuolta koilliseenkohti kumpuilevia reunamoreeneja.6) Näkymä avosuolta etelään, jossavaatimatonta suopuustoa. — Suonenjoki

14253 6Suonenjoki —

CEikaavamerkintääSuonenjoki, LaitilansuoGTK-raportti 219:43.6.200783 / 30 hatuvan alueen (30 ha) käyttökelpoinenturvemäärä on noin 0,60 milj.suo-m3 ja energiasisältö kuivana0,34 milj. MWh.GTK (1978): Laitilansuo sijaitseenoin 8 km Suonenjoen keskustastaluoteeseen. Suo rajoittuulännessä Lintharjuun, kaakossaja luoteessa peltoihin ja muuallamoreenimäkiin. Kulkuyhteydetovat hyvät. Pinta-ala on noin 75ha, josta yli metrin syvyistä aluettaon 57 ha ja yli kahden metrin 30ha. Suo on ojitettu kokonaan.Vedet laskevat pohjoiseen, Jauholahteenja edelleen Iisveteen.Kuivatusmahdollisuudet ovat kohtalaisenhyvät.Vallitsevina suotyyppeinäovat isovarpu-, rahka- ja korpirämesekä varsinainen korpi.Ojituksen vaikutuksesta suotyypitovat muuttuma-asteella. Puustoon varsinkin suon keskiosassatiheähköä mäntytaimikkoa.Tutkimuspisteistä on rämeellä 7810 — Suonenjoki1425 361:15000% ja korvessa 22 %. Laitilansuonturvekerrostuman keskipaksuuson 1,8 m. Suon pohja on muodoltaanmelko tasainen. Yleisimmätpohjamaalajit ovat hiekka ja hieta.Laitilansuon turpeesta on 79% rahkavaltaista ja 21 % saravaltaista.Puunjäännöksiä sisältävienturpeiden kokonaisosuus on 38 %.Yleisimmät turvelajit ovat puurahka-(23 %), sararahka- (20 %) jarahkaturve (14 %). Liekoisuus onkeskimääräinen (2,3 %). Liekojaon eniten syvyysvälillä 0,6–1,0 m(8,1 %).Laitilansuon yli kahden metrinsyvyinen osa soveltuu turvetuotantoon.Alue jakautuu kahteeneri altaaseen. Tuhkapitoisuus onalhainen aivan pohjakerrostalukuun ottamatta. Rikkipitoisuuttaei ole mitattu.Polttoturvetuotantoon sovel-Katselmus (83 ha): Laitilansuoon kaksiosainen suoallas, jonkakeskellä on kivennäismaaniemeke(Karhusaari). Niemekkeenreunoilla ja tyvellä suo on lähinnähyväpuustoista ja kuusivaltaistakorpimuuttumaa, joka on syväänojitettu ja osittain harvennettu.Paikoin on lehtipuuvaltaisia kasvatusmetsänvaiheita.Suoaltaiden keskukset ja suonkaakkoispää ovat mäntyvaltaisia,iältään, tiheydeltään ja järeydeltäänvaihtelevia varpurämemuuttumia.Järeintä puusto on kaikestapäätellen aivan suon kaakkoispäässä,jossa ojitusta ei juuri oletai se on hyvin vanha ja umpeenkasvanut.Täällä varpujen seassakasvaa vähän myös järviruokoa.Laitilansuo sijaitsee lähellä Iisvedenasuma-alueita, joten mahdollisetpölyhaitat on huomioitavaturvetuotantoa harkittaessa.1) Oja kivenäismaan laidalla.Aluskasvillisuudessa lähinnäkangasmetsän lajeja.2) Oja Karhusaaren itälaidalla, jossarunsaasti heiniä ja saniasia.Kivennäismaan läheisyys näkyyselvästi kasvillisuudessa.3) Rahkoittunut oja suon keskiosissa.4) Tuore ajoura suon keskellä,hyväpuustoisella alueella.5) Riukuuntunutta männikköäsaroilla suon itäpuoliskolla.Kenttäkerroksen ilme turvekankainen.6) Järeää suomännikköä suonitäpäässä, jossa ei ole ojitusta.Suovarpujen seassa kasvaaharvakseltaan järviruokoa.

14253 6Suonenjoki — 11

tunut. Alue on luontaisesti karu.Paikallistien eteläpuolella ontehokkaasti kuivatettua ja osittainnähtävästi kertaalleen kunnostusojitettuakorpi- ja korpirämemuuttumiensekä turvekankaiden sekoitusta.Puusto on jykevää ja sitä on jo kivennäismaasaarekkeidenlähistöltäjoitakin vuosia sitten hakattu. Suoneteläpää on taas mäntyvaltaisempaaja karumpaa, mutta kuitenkinvaltaosin hyväpuustoista rämemuuttumaa.Ilmeisesti syväturpeisinalue, entinen nevaräme, on ojituksenmyötä kuivunut huomattavasti,mutta sen puuston kasvu ei olemerkittävästi parantunut ojareunuksialukuun ottamatta. Tällä alueellaon kenttäkerroksessa vaivaiskoivua.Lyytilänmäensuon linnusto onpääosin metsälajistoa. Erikseenmainittakoon pohjansirkku, teeri,leppälintu ja töyhtötiainen. Rihmalammellatavattiin metsäviklo jatelkkä, jotka esiintyvät liki kaikillasamanlaisilla kohteilla Pohjois-Savossa.1) Hyväpuustoista isovarpurämeenojikkoa suon keskiosassa.2) Rihmalammen rantaan hylättypuuvene on idyllinen näky lammenrannalla.3) Ojitusta suon keskiosan korpisillaja ilmeisen ohutturpeisilla osilla.4) Suon eteläpäässä on nevarämeenmuuttumaa,jolla on vaatimatonpuusto. Ojitus on matala jaosin umpeutunut.5) Näkymä Rihmalammelle seneteläreunalta. Lammen rantaakiertää rahkasammalvyö.6) Suon itäreunalla on liki luonnontilainennevaräme, jonka reunamaton kuitenkin ojitettu.135624Suonenjoki — 13

CEikaavamerkintääSuonenjoki, RaatmaaGTK-raportti 219:23.6.200767 / 44 ha5GTK (1978): Raatmaa sijaitseenoin 7 km Suonenjoen keskustastaluoteeseen. Pyöreähkö suorajoittuu etelässä Lintharjuun,muualla pääasiassa peltoihin.Kulkuyhteydet ovat varsin hyvät.Pinta-ala on 63 ha, josta yli metrinsyvyistä aluetta on 44 ha ja ylikahden metrin 31 ha. Suo onojitettu kokonaan. Vedet laskevatpohjoiseen, jonne suon pintavoimakkaasti viettää. Kuivatusmahdollisuudetovat hyvät.Vallitsevina suotyyppeinä ovatisovarpu- ja korpirämemuuttumaja -ojikko. Puusto on runsasja tiheä. Tutkimuspisteistä onrämeellä 76 %, korvessa 16 % ja14 — Suonenjoki312 41:15000turvekankaalla 8 %. Raatmaan turvekerrostumankeskipaksuus on2,1 m. Suon pohja on muodoltaanmelko tasainen. Yleisin pohjamaalajion hiekka.Raatmaan turpeesta on 56 %rahkavaltaista ja 44 % saravaltaista.Puunjäännöksiä sisältävienturpeiden kokonaisosuus on 45 %.Yleisimmät turvelajit ovat puusararahka-(19 %), rahkasara- (13 %)ja sararahkaturve (13 %). Yleisimmätturpeen lisätekijät ovat puun,varvun ja järviruo’on jäänteet.Liekoisuus on keskimääräinen (2,0%). Liekoja on eniten syvyysvälillä0,6–1,0 m (7,5 %).Raatmaan yli metrin syvyinenosa soveltuu turvetuotantoon.Heikosti maatunut rahkainenpintakerros on vaihtelevan paksuinen,mutta pääosin ohuehko.Korkea rikkipitoisuus turvekerrostumankeski- ja pohjaosissa saattaarajoittaa suon hyödyntämistä.Polttoturvetuotantoon soveltuvanalueen (44 ha) käyttökelpoinenturvemäärä on noin 1,10 milj.suo-m3 ja energiasisältö kuivana0,63 milj. MWh.Katselmus (67 ha): Raatmaa onsyvään ojitettu, järeäpuustoinen,lähinnä isovarpuinen rämemuuttuma.Mäntyvaltainen puustoon saavuttanut osittain jo päätehakkuunjäreyden. Ilmakuvallanäkyvän avohakkuun lisäksi suonetelä- ja lounaislaidalle on tehtytuore ja varsin laaja päätehakkuu.Suon pensaskerroksessa on paikoinrunsaasti nuoria koivuja.Raatmaan ojitus on ilmeisenhyvin vetäjä, koska se on tehtysuon viettosuunnan mukaisestikohti pohjoista. Ojissa kasvaajonkin verran rahkasammalia jasuovehkaa. Raatmaa sijaitseevarsin lähellä Iisveden asumaalueita,mikä on huomioitavaturvetuotannosta aiheutuviahaittoja arvioitaessa. Tutkimusrajauksenläntisimmässä kulmassaon reheväkasvuinen kumpare,joka erottuu ilmakuvalla selvästilehtipuustoisena. Paikalla on ilmeisestivanha maankaatopaikkatai kaatopaikka.Raatmaan linnusto on hyvintyypillistä metsälinnustoa Pohjois-Savossa.

1) Oja suon poikki kulkevan ajouranvarrella. Turvekerros on hyvin kuivaja kasvillisuus paikoin kangasmaanlajistoa.2) Oja suon keskiosassa. Vedessä näkyyylempänä hakatulta alueeltaveteen irronnutta kiintoainetta,joka on samentanut veden.3) Suon eteläreunan isovarpuista jahyväpuustoista rämemuuttumaa.4) Keskempänä suota puustomuuttuu vaatimattomammaksikuin reunoilla. Isovarpuisuus onedelleen tyypillistä.5) Suon länsipäässä on avohakkuu,jota istutusta varten muokattu jaistutettu kuuselle. Maitohorsmaon voimakkaasti nousemassaalueen pioneerikasviksi.321425Suonenjoki — 15

CEikaavamerkintääSuonenjoki, VillasensuoGTK-raportti 219:443.6.2007287 / 59 ha514 2taista. Puunjäännöksiä sisältävänturpeen kokonaisosuus on 51 %.Yleisimmät turvelajit ovat puurahka-(17 %), puusararahka (12 %) jarahkasaraturve (9 %). Liekoisuuson erittäin alhainen (0,9 %). Liekojaon eniten syvyysvälillä 0,1–0,5m (1,9 %).Villasensuosta soveltuu turvetuotantoonyli 1,5 metrin syvyinenalue. Osa heikosti maatuneestapintakerroksesta on poistettava,osa on tuotantoon soveltuvaasaraturvetta.Polttoturvetuotantoon soveltuvanalueen (59 ha) käyttökelpoinenturvemäärä on noin 0,89 milj.suo-m3 ja energiasisältö kuivana0,48 milj. MWh.16 — Suonenjoki31:20000GTK (1985): Villasensuo sijaitseenoin 11 km Suonenjoelta kaakkoon,matalien moreeniharjanteidenkeskellä, lähellä Suontienselkää.Kulkuyhteydet ovat hyvät.Pinta-ala on noin 240 ha, josta ylimetrin syvyistä aluetta on 93 haja yli kahden metrin 33 ha. Suoon ojitettu kokonaan. Kuivatusmahdollisuudetovat hyvät, vedetvirtaavat ojia pitkin etelään jalounaaseen Suontienselkään.Vallitsevina suotyyppeinä ovatisovarpuräme- ja korpirämemuuttuma,reunoilla on korpimuuttumaa.Puusto on pääosin ainespuuluokanmännikköä ja sekametsää.Tutkimuspisteistä on rämeellä 71%, korvessa 28 % ja turvekankaalla1 %. Villasensuon turvekerrostumankeskipaksuus on 1,0 m.Yli metrin syvyisen alueen keskisyvyyson 1,8 m. Itä- ja koillisosasuosta ovat hyvin matalaa, lähesbiologista suota. Yleisimmät pohjamaalajitovat hiekka ja hieta.Villasensuon turpeesta on 53% rahkavaltaista ja 47 % saraval-Katselmus (287 ha): Villasensuo onlaaja, runsaspuustoinen ja läpeensäojitettu suo. Pääosa soistaon mäntyvaltaisia, isovarpuisiarämemuuttumia ja turvekankaita.Kangasmaiden reunamilla jamuilla ohutturpeisilla alueilla onmyös kuusivaltaisia turvekankaitasekä lehtipuusekoitusta. Osa suometsistäon metsätaloudellisestiharvennettuja.Villasensuon suotyypit ovatalkuperäisistä täsyin muuttuneita.Pensaskerros on monin paikoinvesakoitunut tai sekaan on tullutnuorta havupuustoa. Villasensuonlinnusto on tavallista metsien jaojitettujen maiden lajistoa.Raatmaan linnusto on hyvintyypillistä metsälinnustoa Pohjois-Savossa.

1) Oja suon keskilinjalla, jossa virtaapuromaisen paljon vettä. Eroosioon kuljettanut suon pohjamaatahiekkaa ja hietaa mukanaan.2) Oja suon keskiosassa, jossa turvekerroson kohtalaisen paksu.3) Turvekankaaksi muuttuvaa isovarpuistarämettä, jonka puustoaon harvennettu. Koivu puskeepensaskerroksessa voimakkaasti.4) Ajo-ura paksuturpeisella alueella.Puusto on vaatimattomampaakuin yleensä tällä suolla on.5) Turvekankaaksi kuivuvan suonpuustoa suon pohjoispäässä.Suokasvillisuus on selvästi alkanuttaantua.321425Suonenjoki — 17

18 — Suonenjoki