kirkko - Kirkonpalvelijat ry
kirkko - Kirkonpalvelijat ry
kirkko - Kirkonpalvelijat ry
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
10KIRKKOSanalla <strong>kirkko</strong> (kr. kyriakee, Herralle kuuluva, Herranoma) on useita merkityksiä. Laajasti ymmärrettynä<strong>kirkko</strong> on maailmanlaaja kristillinen yhteisö, universaaliKristuksen <strong>kirkko</strong>, jonka jäseniksi tullaan kasteessa.Katekismuksen (1999) mukaan Pyhä Henki kokoaakristillisen kirkon ja tekee sen pyhäksi. Kirkko, kristillinenseurakunta, on armahdettujen syntisten yhteisö, jokaluottaa Jumalaan ja jossa Pyhä Henki herättää uskonja rakkauden.Kristinuskon mukaan <strong>kirkko</strong> on Kristuksen ruumis jaKristus itse on sen pää (Ef. 1: 22-23). Kirkon perustajaja ylläpitäjä on Jumala itse. Kirkko on siellä, missä julistetaanJumalan sanaa ja jaetaan sakramentteja.Kirkon jäsenyys alkaa kasteessa, Nikean uskontunnustuksenmukaan Kristuksen valtakunnalla ei ole loppua.Kristuksen valtakunta on läsnä jo tässä todellisuudessahänen kirkossaan.KANSANKIRKKOKansan<strong>kirkko</strong> on suomalaisessa kielenkäytössä nimitysSuomen luterilaiselle kirkolle, johon kansan ylivoimainenenemmistö kuuluu. Termi ei tarkoita valtion<strong>kirkko</strong>a,vaikka suuretkin viestimet erheellisesti käyttävät sanojasynonyymeina.Kansan<strong>kirkko</strong> on teologinen ja aatteellinen iskusana,joka on voimakkaasti muokannut kirkon omakuvaa ja senkäsitystä tehtävistään yhteiskunnassa. Ajatus kirkostanimenomaan kansan<strong>kirkko</strong>na kehittyi satakunta vuottasitten yhteiskunnan ja maailmankuvan voimakkaastimuuttuessa ja samalla maallistuessa.KARISMAATTISUUSKarismaattisuus saapui Suomen ev.lut. <strong>kirkko</strong>on1900-luvun loppupuolella. Karismaattisuus korostaaPyhän Hengen merkitystä ja vaikutusta. Tilaisuudetovat tunnevoimaisia – Jumalaa ylistetään usein käsiäkohottamalla ylistyslaulujen aikana. Monet kaatuvat,kun heidän puolestaan rukoillaan.Karismaattisuus korostaa armolahjoja. Pyhän Hengenantamia armolahjoja ovat esim. kielilläpuhuminen, profetoiminen,sairaiden parantaminen ja sairaiden puolestaKirkossa puhutaanKirkkoa teologisesti pohtivaa oppiainetta kutsutaanekklesiologiaksi. Sen tutkimuskohteita voivat olla esim.jonkun <strong>kirkko</strong>kunnan tai yksittäisen teologin <strong>kirkko</strong>- jaseurakuntakäsitys.Kirkoksi kutsutaan myös <strong>kirkko</strong>rakennusta, jonka piispaon vihkinyt ja pyhittänyt julkisesti Herran huoneeksi.Hallinnollisena käsitteenä <strong>kirkko</strong> on rakennus, jonkarakentamisesta on päätetty <strong>kirkko</strong>lain määräämässä järjestyksessä.Kirkon vihkimisen muistopäivä oli aikoinaansuuri tapahtuma seurakunnassa. Nykyisinkin seurakunnassavoidaan viettää kirkon vihkimisen muistopäivää.Kirkko-sanalla tarkoitetaan myös rajatulla alueellatoimivaa kristillistä yhteisöä, jonka toiminta on tietyinsäännöksin määritelty (esimerkiksi Suomen evankelis-luterilainen<strong>kirkko</strong>). Kirkoksi voidaan kutsua myöstunnustuksellista <strong>ry</strong>hmittymää eli <strong>kirkko</strong>kuntaa, kutenluterilainen <strong>kirkko</strong> tai anglikaaninen <strong>kirkko</strong>.Kansankirkolliseen ajatteluun kuuluvat kirkon kristitynja samalla kirkon jäsenyyden riman pitäminen alhaalla,kasteen ja muiden kirkollisten toimituksien merkityksenkorostaminen <strong>kirkko</strong>a rakentavina tekijöinä sekä kirkonyhteiskunnallisen vastuun ja sosiaalieettisen mielenkiinnonalleviivaaminen.Kansan<strong>kirkko</strong>-näkemystä on kritisoitu esimerkiksihenkilökohtaisen uskon merkityksen väheksymisestä,opillisen linjan laveudesta ja maallisen yhteiskunnanehtoihin mukautumisesta.Suomalaisen kansan<strong>kirkko</strong>-ajattelun kaltainen kirkollinennäky vallitsee myös muissa Pohjoismaissa.rukoileminen ym. Jumala tekee ihmeitä tänäänkin, korostaakarismaattisuus. Toisen puolesta rukoilemisessavoidaan käyttää apuna öljyllä voitelua ja rukousliinoja.Näkyvimpiä karismaattisia hahmoja Suomen ev.lut.kirkossa ovat olleet erityisesti 1980- ja 1990-luvuillajulkisuudessa olleet “kaatajapastori” Seppo Juntunenja hänen työtoverinsa ekonomi Pirkko Jalovaara. 2000-luvun alussa on julkisuudessa erityisesti ollut Nokiankarismaattinen herätys ja sen johtohahmot Nokianentinen <strong>kirkko</strong>herra Markku Koivisto ja koulutyöntekijäRiku Rinne.
Change language