You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
TE-toimistotELY-keskukset 30.12.2014 TEM/2192/03.01.04/2014Työ- ja elinkeinohallinnon asiakaspalvelukeskusOhjeTYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN OHJETE-TOIMISTON TEHTÄVISTÄ TYÖTTÖMYYSTURVAJÄRJESTELMÄN TOIMEENPANOSSATämä ohje on voimassa 1.1.2015 alkaentoistaiseksi.TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ ARBETS- OCH NÄRINGSMINISTERIET MINISTRY OF EMPLOYMENT AND THE ECONOMYPL 32 (Aleksanterinkatu 4) PB 32 (Alexandersgatan 4) P.O. Box 32 (Aleksanterinkatu 4)00023 Valtioneuvosto • Puh. 029 506 0000 00023 Statsrådet • Tfn 029 506 0000 FI-00023 Government • Tel + 358 29 506 0000Faksi (09) 1606 2166 • www.tem.fi Fax (09) 1606 2166 • www.tem.fi Fax + 358 9 1606 2166 • www.tem.fi
2 (174)Tällä ohjeella kumotaan- työ- ja elinkeinoministeriön 30.12.2013 antama ohje työttömyysturvan työvoimapoliittisistaedellytyksistä (TEM/2679/03.01.04/2013)- työ- ja elinkeinoministeriön 21.3.2014 antama ohjeen muutos työnhakijan palveluprosessistaja pyydettävistä selvityksistä, yrittäjän toimimisesta selvitysmiehenä sekä perhepäivähoitajienpalkattomasta irtisanomisajasta- työ- ja elinkeinoministeriön 9.10.2014 antama ohjeen muutos TE-hallinnon asiakaspalvelukeskuksestaja työvoimapoliittisen lausunnon antamisesta
3 (174)SisällysluetteloOSA I TYÖTTÖMYYSETUUDEN YLEISET TYÖVOIMAPOLIITTISET EDELLYTYKSET ................................ 10I/ 1 Työssäkäyntialue ja matka-avustuksena maksettava työmarkkinatuki ............................................... 101.1 Työssäkäyntialueet ........................................................................................................................... 101.2 Matka-avustuksena maksettava työmarkkinatuki ............................................................................ 111.2.1 Yleistä ......................................................................................................................................... 111.2.2 Matka-avustuksen tarkoitus ....................................................................................................... 111.2.3 Matka-avustuksen saamisen edellytykset ................................................................................. 111.2.4 Matka-avustuksen rajoitukset .................................................................................................... 121.2.5 Matka-avustuksen kesto ............................................................................................................ 131.2.6 Matka-avustuksen hakeminen ................................................................................................... 131.2.7 Työvoimapoliittisen lausunnon antaminen ................................................................................ 131.2.8 Päätös matka-avustuksesta, seuranta ja takaisinperintä ........................................................... 141.2.9 Muutoksenhaku ......................................................................................................................... 14I/ 2 TTL 2 luvun 1 ja 2 §; kokoaikatyön hakeminen, lomautus, muiden kuin Suomen kansalaisten oikeustyöttömyysetuuteen, koevapaus ja oikeus työttömyysetuuteen .............................................................. 152.1 Kokoaikatyön hakeminen ja oikeus työttömyysetuuteen ................................................................ 152.2 Lomautus ja lomautukseen rinnastettava syy .................................................................................. 152.2.1 Lomautus .................................................................................................................................... 152.2.2 Lomautukseen rinnastettava syy ............................................................................................... 162.3 Muun kuin Suomen kansalaisen oikeus työttömyysetuuteen .......................................................... 17I/ 3 Ulkomaanmatkan ja työnhakijan loman vaikutus oikeuteen saada työttömyysetuutta ..................... 193.1 Ulkomaanmatka ................................................................................................................................ 193.2 Työnhakijan oikeus pitää lomaa ....................................................................................................... 203.2.1 Toimeentulo loman aikana ......................................................................................................... 203.2.2 Kokoaikatyön hakeminen ja työvoimapoliittinen lausunto ....................................................... 203.2.3 TE-toimiston palvelut ja työnantajan tarjoama työ ................................................................... 213.2.4 Muuta huomioon otettavaa ....................................................................................................... 21I/ 4 Oikeus työttömyysetuuteen vapaaehtois- ja talkootyön aikana ......................................................... 22I/ 5 Yrittäjän työttömyysetuuden työvoimapoliittiset edellytykset ........................................................... 251. Yleistä...................................................................................................................................................... 252. Yrittäjäaseman selvittämisestä ............................................................................................................... 253. YEL- tai MYEL-vakuutetut ....................................................................................................................... 264. Yrityksen osaomistaja ............................................................................................................................. 265. Päätoiminen ja sivutoiminen työllistyminen yritystoiminnassa ............................................................. 286. Yritystoiminnan aloittaminen ................................................................................................................. 297. Yrityksessä työskentelyn päättyminen ................................................................................................... 297.1 Henkilön työkyvyn pysyvä ja olennainen alentuminen .................................................................... 29
4 (174)7.2 Palkansaajaan rinnastettava yrittäjä ................................................................................................. 307.3 Kausiluonteinen yritystoiminta ......................................................................................................... 318. Yrittäjän perheenjäsenen työskentelyn päättyminen ............................................................................ 328.1 Satunnainen työllistyminen .............................................................................................................. 328.2 Työskentely perheyrityksessä osana työllistymistä edistävää palvelua ........................................... 328.3 Lomautus ja lomautukseen rinnastettava syy .................................................................................. 328.4 Työn loppuminen tuotantosuunnan muutoksen tai vastaavan syyn johdosta ................................ 338.5 Yritystoiminnan edellytysten pysyväisluonteinen heikentyminen ................................................... 339. Yritystoiminnan lopettaminen ................................................................................................................ 349.1 Konkurssi ........................................................................................................................................... 359.2 Selvitystila (vain osakeyhtiö ja osuuskunta) ..................................................................................... 359.2.1 Konkurssiin tai selvitystilaan asetetun yrityksen selvitysmiehenä toiminen ............................. 359.3 Yhtiömiesten sopimus yhtiön purkamisesta (muu kuin osakeyhtiö) ................................................ 369.4 Tuotannollisen ja taloudellisen toiminnan päättyminen .................................................................. 3610. Markkinointia, laskutusta ja muita vastaavia tehtäviä hoitavat osuuskunnat ja muut yhteisöt ......... 3711. Omaishoitajana toimimisesta ............................................................................................................... 38I/ 6 Opiskelun vaikutuksesta oikeuteen saada työttömyysetuutta ............................................................ 391.Yleistä ...................................................................................................................................................... 391.1 Vähäinen harrastusluonteinen opiskelu tai muu harrastustoiminta, pääsykokeet .......................... 391.2 Opintojen aloittamisesta .................................................................................................................. 402. Lukio-opinnot.......................................................................................................................................... 403. Opinnot, joiden tavoitteena on yliopistossa suoritettavan alemman tai ylemmänkorkeakoulututkinnon suorittaminen ........................................................................................................ 413.1 Opinnot, joiden tavoitteena on alemman tai ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaminenyliopistossa .............................................................................................................................................. 423.2 Opinnot, joiden tavoitteena on ammattikorkeakoulututkinnon tai ylemmänammattikorkeakoulututkinnon suorittaminen ....................................................................................... 434. Laajuuden perusteella päätoimisina pidettävät opinnot ....................................................................... 435. Opintojen pitäminen sivutoimisena työhistorian tai yritystoiminnan perusteella ................................ 456. Jaksotettu koulutus ................................................................................................................................ 467. Opintojen päättyminen .......................................................................................................................... 467.1 Opinnoista valmistuminen ................................................................................................................ 477.2 Oppilaitoksesta eroaminen tai opinto-oikeudesta luopuminen yliopistossa ................................... 487.3 Opiskeluoikeuden menettäminen tai sen peruuttaminen ............................................................... 497.4 Ammatillisen osatutkinnon suorittaminen ....................................................................................... 49
5 (174)7.5 Työvoimakoulutuksen päättyminen ................................................................................................. 507.6 Näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen päättyminen ................................................................ 507.7 Opintojen todisteellinen keskeytyminen .......................................................................................... 507.8 Lukio-opintojen päättyminen ........................................................................................................... 507.8.1 Lukio-opintojen päättyminen tilanteessa, jossa henkilö on saanut lukion päättötodistuksen,mutta ei yo-todistusta ......................................................................................................................... 517.8.2 Lukio-opintojen päättyminen tilanteessa, jossa henkilö on saanut lukion päättötodistuksen jayo-todistuksen ..................................................................................................................................... 53I/ 7 Oppisopimus ........................................................................................................................................ 541.Yleistä ...................................................................................................................................................... 542. Oppisopimussuhteessa olevan lomauttaminen, lomautukseen rinnastettava syy ja työttömyysturva 543. Oppisopimuksen tilapäinen keskeyttäminen ja työttömyysturva .......................................................... 554. Oppisopimuksen purkaminen ja työttömyysturva ................................................................................. 55I/ 8 Taiteilijoiden ja tieteentekijöiden työttömyysturva ............................................................................ 571. Yleistä...................................................................................................................................................... 572. Työ- tai virkasuhteessa suoritettu taiteellinen tai tieteellinen työ ........................................................ 573. TTL 1 luvun 6 §:ssä tarkoitetusta yritystoiminnasta .............................................................................. 574. Yleistä omassa työssä työllistymisen arvioinnista .................................................................................. 585. Omassa työssä työllistyvät taiteilijat ja tieteentekijät ............................................................................ 585.1 Omassa työssä työllistymisen arviointi ............................................................................................. 585.2 Omassa työssä työllistymisen päättyminen ...................................................................................... 605.3 Ammattitaidon ylläpitäminen ........................................................................................................... 616. Jatko-opiskelu ......................................................................................................................................... 617. Apurahan ajallinen kohdentuminen ....................................................................................................... 62I/ 9 Poronhoitajien työttömyysturva .......................................................................................................... 631. Soveltamisala .......................................................................................................................................... 632. Poronhoidon vaikutus oikeuteen saada työttömyysetuutta .................................................................. 632.1. Sivutoiminen työllistyminen omassa työssä .................................................................................... 662.2. Kausiluontoinen työllistyminen omassa työssä ............................................................................... 662.3. Päätoiminen työllistyminen omassa työssä ympärivuotisesti ......................................................... 682.4. Elinkeino- yms. tukien vaikutus työllistymiseen .............................................................................. 682.5. Muun yritystoiminnan tai omassa työssä työllistymisen vaikutus yhdessä poronhoidon kanssaoikeuteen saada työttömyysetuutta ...................................................................................................... 683. Poronhoidon lopettaminen .................................................................................................................... 69I/ 10 Koulutusta vailla olevat alle 25 –vuotiaat nuoret .............................................................................. 701. Yleistä...................................................................................................................................................... 70
6 (174)2. Velvollisuus hakea tutkintoon johtavaan, ammatillisia valmiuksia antavaan koulutukseen ................. 703. Koulutukseen hakematta jättäminen, koulutuksesta kieltäytyminen tai koulutuksen keskeyttäminen 713.1 Opiskelupaikan hakematta jättäminen ............................................................................................. 713.2 Koulutuksesta kieltäytyminen ........................................................................................................... 723.3 Koulutuksen keskeyttäminen ............................................................................................................ 734. Koulutukseen hakemisvelvollisuuden korvaaminen muilla toimilla ...................................................... 735. Pätevä syy jättää hakematta opiskelupaikkaa, kieltäytyä koulutuksesta tai keskeyttää koulutus ........ 755.1 Pätevä syy jättää hakematta opiskelupaikkaa tai kieltäytyä koulutuksesta ..................................... 755.2 Pätevä syy keskeyttää koulutus ........................................................................................................ 776. Mahdollinen myöhempi moitittava menettely ja työttömyysetuusoikeuden palautuminen ............... 787. Alle 18-vuotiaat nuoret .......................................................................................................................... 797.1 Alle 17-vuotiaat ................................................................................................................................. 797.2 Työmarkkinatukea hakeva 17 -vuotias ............................................................................................. 797.3 Työttömyyspäivärahaa hakeva 17-vuotias ....................................................................................... 81OSA II TYÖTTÖMYYSTURVAN SEURAAMUSJÄRJESTELMÄ .................................................................. 821. Yleistä työttömyysturvan seuraamusjärjestelmästä .............................................................................. 821.1 Työnhakijan mahdollisen työvoimapoliittisesti moitittavan menettelyn selvittäminen jatyövoimapoliittisen lausunnon antaminen ............................................................................................. 822. Työstä eroaminen ja erottaminen .......................................................................................................... 832.1 Pätevä syy työstä eroamiseen .......................................................................................................... 842.2 Työvoimapoliittiset lausunnot .......................................................................................................... 902.3 Työsopimuksen irtisanomisen tai purkamisen riitauttaminen ......................................................... 902.4 Virasta pidättäminen ........................................................................................................................ 913. Työstä kieltäytyminen ............................................................................................................................ 923.1 Pätevä syy työstä kieltäytymiseen .................................................................................................... 933.2 Korvauksettoman määräajan alkamisaika ja työvoimapoliittiset lausunnot .................................... 954. Ammattitaitosuoja .................................................................................................................................. 964.1 Ammattitaitosuojan edellytykset ja määrittäminen ......................................................................... 964.2 Pätevä syy kieltäytyä ja erota ammattitaitosuojaa vastaamattomasta työstä................................. 974.3 Ammattitaitosuojan kesto ja alkaminen uudelleen alusta ............................................................... 985. Työllistymissuunnitelman laatimistilaisuuteen saapumatta jääminen .................................................. 985.1 Korvauksettoman määräajan pituus ................................................................................................. 995.2 Ilmoitus esteestä etukäteen ............................................................................................................. 995.3 Pätevä syy olla saapumatta suunnitelman laatimis- tai tarkistamistilaisuuteen ............................ 100
7 (174)5.4 Työvoimapoliittinen lausunto ......................................................................................................... 1006. Työllistymissuunnitelman laatimisesta kieltäytyminen........................................................................ 1017. Työllistymissuunnitelman toteuttamisen laiminlyönti ......................................................................... 1027.1 Velvollisuus toteuttaa työllistymissuunnitelmaa ............................................................................ 1027.2 Pätevä syy olla toteuttamatta työllistymissuunnitelmaa ............................................................... 1027.3 Työkyvyn tutkimuksista ja arvioinneista kieltäytyminen ................................................................ 1048. Työllistymistä edistävästä palvelusta kieltäytyminen ja palvelun keskeyttäminen ............................. 1048.1 Työllistymistä edistävästä palvelusta kieltäytyminen ..................................................................... 1058.2 Työllistymistä edistävän palvelun keskeyttäminen ........................................................................ 1068.3 Pätevä syy työllistymistä edistävän palvelusta kieltäytymiseen ja palvelun keskeyttämiseen ...... 1068.4 Muutoksenhaku työllistymistä edistävän palvelun keskeyttämistä koskevaan päätökseen ......... 1079. Toistuva työvoimapoliittisesti moitittava menettely ........................................................................... 1099.1 Työnhakijan menettely ja menettelyn toistuvuus .......................................................................... 1099.2 Työssäolovelvoitteen täyttyminen ................................................................................................. 1109.3 Työssäolovelvoitteen päättyminen ajan kulumisen perusteella .................................................... 1119.4 Työnhakijan työvoimapoliittisesti moitittava menettely työssäolovelvoitteen asettamiseenjohtaneen menettelyn jälkeen .............................................................................................................. 11210. Kumotun lainsäädännön mukaiset työssäolovelvoitteet ................................................................... 113OSA III TYÖLLISTYMISTÄ EDISTÄVIEN PALVELUIDEN AJALTA MAKSETTAVA TYÖTTÖMYYSETUUS ... 1151. Yleistä.................................................................................................................................................... 1152. Työllistymissuunnitelman ja sitä korvaavan suunnitelman käsite ja suunnitelman laatiminen sekäsopiminen työllistymistä edistävään palveluun osallistumisesta ............................................................. 1152.1 Sopiminen palveluun osallistumisesta suunnitelmassa .................................................................. 1152.2 Sopiminen osallistumisesta työllistymistä edistävään palveluun sen alkamisen jälkeen ............... 1163. Työllistymistä edistävän palvelun aloittaminen ................................................................................... 1164. TTL 2 ja 2 a lukujen soveltaminen sekä työllistymistä edistävän palvelun aikaiset tapahtumat ......... 1195. Työllistymistä edistävän palvelun päättyminen ................................................................................... 1216. Poissaolo työllistymistä edistävästä palvelusta .................................................................................... 123OSA IV TYÖNHAKU TOISESSA EU- TAI ETA-MAASSA .......................................................................... 1241. Yleistä.................................................................................................................................................... 1242. Työttömän lähteminen työnhakijaksi Suomesta toiseen EU-maahan ................................................. 1263. Työttömän saapuminen työnhakijaksi Suomeen toisesta EU-maasta ................................................. 1314. Muut EU-maiden väliseen liikkuvuuteen liittyvät tilanteet (rajatyöntekijät) ....................................... 134OSA V TYÖTTÖMYYSTURVA-ASIOIDEN HOITAMISEEN LIITTYVÄT MENETTELYTAPA-ASIAT .................... 136V/ 1 Työttömyysturva-asian käsittelyyn liittyvistä menettelytavoista ..................................................... 136
8 (174)1. Neuvonta ja hyvän kielen käytön vaatimus .......................................................................................... 1362. Asiointikieli ........................................................................................................................................... 1373. Asiamies ja avustaja .............................................................................................................................. 1374. Esteellisyys ............................................................................................................................................ 1385. Työttömyysturva-asian prosessi ........................................................................................................... 1395.1 Työnhakijan kuuleminen, selvityspyynnön tekeminen ................................................................... 1395.1.1 Selvityspyynnön yhteydessä tai muutoin työnhakijalta pyydettävistä selvityksistä ................ 1405.2 Selvityksen saapuminen .................................................................................................................. 1415.2.1 Puutteellinen selvitys ............................................................................................................... 1415.2.2 Tyhjä selvitys ............................................................................................................................ 1425.3 Työvoimapoliittisen lausunnon antaminen .................................................................................... 1425.3.1 TE-hallinnon asiakaspalvelukeskus ja työvoimapoliittisen lausunnon antaminen .................. 1435.3.2 Lausuntojen antamisjärjestyksestä .......................................................................................... 1455.3.3 Lausuntojen perusteleminen ................................................................................................... 1455.3.4 Työvoimapoliittisen lausunnon antaminen tietyissä tilanteissa .............................................. 1465.4 Annetun työvoimapoliittisen lausunnon korjaaminen ................................................................... 1485.4.1 Asiavirheen korjaaminen .......................................................................................................... 1485.4.2 Kirjoitus- tai laskuvirheen korjaaminen ................................................................................... 1495.4.3 Työvoimapoliittisen lausunnon uudelleen käsittely ................................................................ 1495.4.4 Päätöksen poistamiseen liittyvät toimet .................................................................................. 1506. Muutoksenhaku .................................................................................................................................... 1506.1 TE-toimiston tai TE-hallinnon asiakaspalvelukeskuksen lausunto valituksen johdosta(valitusvastine) ...................................................................................................................................... 1516.2 Työvoimapoliittinen lausunto ja tieto vireillä olevasta valituksesta ............................................... 1536.3 Työvoimapoliittisen lausunnon antaminen valituksen jälkeen ...................................................... 1547. Työttömyysturva-asiamiehen muutoksenhaku .................................................................................... 1547.1 Valitus ............................................................................................................................................. 1547.2 Päätöksen poistaminen ................................................................................................................... 1558. Oikeudenkäyntikulut ............................................................................................................................ 155V/ 2 TE-hallinnon verkkopalvelut ja automaattiset työvoimapoliittiset lausunnot ja selvityspyynnöt ... 1571.Työnhakijaksi ilmoittautuminen ............................................................................................................ 1572. Työnhaun muutokset ja työnhaun voimassaolon päättäminen ........................................................... 1573. Työllistymissuunnitelman hyväksyminen ja toteuttamisesta ilmoittaminen ....................................... 1584. Työtarjouksen tuloksesta ilmoittaminen .............................................................................................. 159V/ 3 Työttömyysturvan väärinkäytökset ja niiden torjuminen ................................................................ 1601. Yleistä.................................................................................................................................................... 1601.1 Väärinkäytöksen määritelmä ja tyypillisimmät väärinkäytöstilanteet ........................................... 1601.2.Viranomaisten välinen yhteistyö .................................................................................................... 160
9 (174)2. Väärinkäytösten ennaltaehkäisy .......................................................................................................... 1612.1 Työttömyysturvaoikeuteen vaikuttavien seikkojen selvittäminen ja työnhakijan omastailmoitusvelvollisuudesta informointi .................................................................................................... 1612.2 Työnhakijan palveluprosessi ........................................................................................................... 1612.3 Yhteistyö muiden viranomaisten kanssa ........................................................................................ 1622.3.1 TE-toimiston oikeus saada tietoja muilta viranomaisilta ja oikeus tietojen luovuttamiseen .. 1622.3.2 Tietojenvaihto TE-toimiston ja etuuden maksajien välillä ....................................................... 1623. Menettely väärinkäytösepäilyn synnyttyä ........................................................................................... 1633.1. Väärinkäytösepäilyn syntymistavat ............................................................................................... 1633.2 TE-toimiston tehtävät väärinkäytösepäilyn selvittämisessä ........................................................... 1643.3. Tyypillisimmät väärinkäytöstilanteet ja niiden selvittäminen ....................................................... 1653.3.1 Työnteon salaaminen ............................................................................................................... 1653.3.2 Yritystoiminnan salaaminen ..................................................................................................... 1663.3.3 Opiskelun salaaminen .............................................................................................................. 1673.4. Työttömyysturvan väärinkäytöksen seuraamukset ....................................................................... 1673.4.1 Etuuden takaisinperintä ja työttömyyskassalain mukaiset seuraamukset .............................. 1683.4.2 Rikosoikeudelliset seuraamukset ............................................................................................. 1683.5 Tutkintapyynnön tekeminen ........................................................................................................... 1693.6 Työttömyysturvan väärinkäytöksen käsittely rikosprosessissa ...................................................... 1694. Väärinkäytösepäilyn esittäjän henkilöllisyyden suojasta .................................................................... 1704.1 Asiakirjan julkisuudesta .................................................................................................................. 1704.2 Henkilöllisyyden suojaaminen ........................................................................................................ 170
10 (174)OSA I TYÖTTÖMYYSETUUDEN YLEISET TYÖVOIMAPOLIITTISET EDEL-LYTYKSETI/ 1 Työssäkäyntialue ja matka-avustuksena maksettava työmarkkinatuki1.1 TyössäkäyntialueetTyössäkäyntialueella on vaikutusta tuettaessa työvoiman alueellista liikkuvuutta sekä arvioitaessatyönhakijan velvollisuutta ottaa vastaan tarjottua työtä ja osallistua työllistymistä edistäviinpalveluihin työttömyysetuuden saamisen edellytyksenä. Työssäkäyntialueen määritelmä vaikuttaakulukorvauksen sekä matka-avustuksena maksettavan työmarkkinatuen ja muuttokustannustenkorvauksen maksamiseen.Työttömyysturvalain (1290/2002; TTL) 1 luvun 9 §:n mukaan henkilön työssäkäyntialue ulottuu80 kilometrin etäisyydelle hänen tosiasiallisesta asuinpaikasta. Jos muuhun arvioon ei ole aihetta,henkilön tosiasiallisena asuinpaikkana pidetään hänen TE-toimiston asiakastietojärjestelmäänmerkittyä osoitettaan.Työssäkäyntialueen määritelmässä tarkoitetaan etäisyyttä ”ovelta ovelle” eli esimerkiksi etäisyyttätyönhakijan TE-toimistolle ilmoittamasta kotiosoitteesta työllistymistä edistävän palvelunjärjestämispaikalle. Jos TE-toimistolla on tieto siitä, ettei työnhakijan ilmoittama osoite ole hänentosiasiallinen asuinpaikkansa, työssäkäyntialue määräytyy toimiston tiedossa olevan osoitteenperusteella. Perustelut työnhakijan ilmoittamasta osoitetiedosta poikkeamiselle merkitäänsen työvoimapoliittisen lausunnon perusteluihin, jossa ilmoitetaan työttömyyskassalle tai Kansaneläkelaitokselleseikoista, joita arvioitaessa työssäkäyntialueen määrittelemisellä on ollutmerkitystä. Kyseeseen voi siis tulla esimerkiksi työllistymistä edistävän palvelun aloittamistakoskeva työvoimapoliittinen lausunto.Esimerkki: Työnhakija aloittaa työllistymistä edistävän palvelun, jonka ajalta maksetaan kulukorvausta.Työnhakija on ilmoittanut TE-toimistolle osoitteensa, josta palvelun järjestämispaikkaan olisiyli 80 kilometriä ja hakijalle tulisi tällä perusteella maksaa kulukorvaus korotettuna.TE-toimiston saamien tietojen mukaan työnhakija ei asu ilmoittamassaan osoitteessa, vaan osoitteessa,jonka etäisyys palvelun järjestämispaikkaan on alle 80 kilometriä. Näiden tietojen perusteellakulukorvausta ei tulisi maksettavaksi korotettuna.Työvoimapoliittinen lausunto annetaan TE-toimiston tietojen perusteella, ja työnhakija voi ollessaantyytymätön toimiston ratkaisuun valittaa työttömyyskassan tai Kansaneläkelaitoksen kulukorvauksenmäärästä antamasta päätöksestä työttömyysturvan muutoksenhakulautakuntaan ja sen päätöksestäedelleen vakuutusoikeuteen.Jos työnhakija ilmoittaa TE-toimiston asiakastietojärjestelmään merkittäväksi muun kuin väestörekisteriinmerkityn osoitteensa, häneltä voidaan tarvittaessa pyytää asiasta selvitystä. Selvityksenävoi olla esimerkiksi vuokrasopimus.Poste restante-osoitteen ilmoittaneiden työnhakijoiden osalta työssäkäyntialueen katsotaan määräytyvänsen TE-toimiston toimipisteen osoitteen perusteella, jossa kyseinen henkilö on asiakkaana.
11 (174)1.2 Matka-avustuksena maksettava työmarkkinatuki1.2.1 YleistäTyömarkkinatukea voidaan maksaa matka-avustuksena henkilölle, joka ottaa vastaan kokoaikaisentyön oman työssäkäyntialueensa ulkopuolelta. TE-toimisto voi määrätä työn vastaanottamisestaaiheutuvien huomattavien kustannusten korvaamiseksi työmarkkinatuen maksettavaksi työsuhteenaikana enintään neljän kuukauden ajan työsuhteen alkamisesta lukien. Matkaavustuksenamaksetaan täysimääräinen työmarkkinatuki lapsikorotuksineen.Tuen saamisen edellytyksenä on, että työmarkkinatukeen oikeutettu henkilö ottaa vastaan vähintäänkaksi kuukautta kestävän kokoaikatyön oman työssäkäyntialueensa ulkopuolelta. Matkaavustuksestasäädetään TTL 7 luvun 3 §:ssä, 7 luvun 4 §:n 4 momentissa (määrä), 7 luvun 12 §:n2 momentissa (kesto), 11 luvun 1 §:ssä (hakeminen), 11 luvun 2 §:ssä (velvollisuus tietojen antamiseen)ja 11 luvun 12 §:ssä (takaisinperintä). Muutoksenhakuun sovelletaan 12 luvun 1 §:ää.Matka-avustusmahdollisuudesta on informoitava työmarkkinatuen hakijoita ja matka-avustuksenhakemuslomakkeita on pidettävä esillä TE-toimistossa. Niitä on saatavilla myös Kansaneläkelaitoksentoimistoista.1.2.2 Matka-avustuksen tarkoitusMatka-avustuksen tarkoituksena on tukea sekä avoimille työmarkkinoille työllistymistä että turvatatyövoiman saatavuutta. Matka-avustus on tarkoitettu myönnettäväksi sellaisille työttömille,joiden työllistyminen asuinpaikkakunnalla on epätodennäköistä, ja joille oman työssäkäyntialueenulkopuolelta olisi tarjolla työllistymismahdollisuuksia, mutta joiden taloudellinen asema onsellainen, etteivät liikkuvuusavustus tai verovähennykset riittävästi kata työn vastaanottamisestaaiheutuvia kustannuksia.Matka-avustus on tarkoitettu tukemaan erityisesti alueellista lähiliikkuvuutta, jolloin henkilönkotipaikka ei muutu, mutta hän käy kotipaikkakunnaltaan käsin työssä työssäkäyntialueensa ulkopuolella.Matka-avustuksella voidaan kuitenkin tarvittaessa tukea myös työpaikkakunnallemuuttamista.1.2.3 Matka-avustuksen saamisen edellytyksetTTL 7 luvun 3 §:n perusteella TE-toimisto voi määrätä matka-avustuksen maksettavaksi työmarkkinatukeenoikeutetulle henkilölle, joka ottaa vastaan vähintään kaksi kuukautta kestävänkokoaikatyön työssäkäyntialueensa ulkopuolella, ja jolle aiheutuu työn vastaanottamisesta huomattaviakustannuksia.Työmarkkinatukeen oikeutetulla henkilöllä ei ole subjektiivista, ehdotonta oikeutta saada matkaavustusta.TE-toimisto ratkaisee tarkoituksenmukaisuusharkintaa käyttäen kussakin yksittäistapauksessa,onko henkilöllä sellaisia huomattavia työn vastaanottamisesta aiheutuvia kustannuksia,jotka saattaisivat hänen taloudelliset olosuhteensa huomioon ottaen olla esteenä työn vastaanottamiselle.
12 (174)Arvioitaessa, ovatko kustannukset kyseessä olevan henkilön näkökulmasta huomattavia, kiinnitetäänhuomiota ainakin avustuksen hakijan työttömyyden kestoon ja toistuvuuteen. Työn vastaanottamisestaaiheutuvina kustannuksina voidaan ottaa huomioon päivittäiset matkakustannuksettai muuttokustannukset sekä esimerkiksi mahdollinen takuuvuokra tai ylimääräiset lastenpäivähoitokustannukset, jotka aiheutuvat siitä, että työpaikka sijaitsee työssäkäyntialueen ulkopuolella,ja tämän takia lapset tarvitsevat päivittäin kauemmin hoitoa kuin työpaikan ollessatyössäkäyntialueella.Saman työsuhteen perusteella voidaan myöntää sekä matka-avustusta että julkisesta työvoima- jayrityspalvelusta annetussa laissa (916/2012; JTYPL) tarkoitettua matka- ja yöpymiskustannustenkorvausta, jos tätä pidetään tarkoituksenmukaisena. JTYPL:ssa tarkoitettua muuttokustannustenkorvausta ei kuitenkaan voida myöntää, jos henkilö saa matka-avustusta.Työmarkkinatukeen oikeutettuna pidetään työmarkkinatukea saavan lisäksi sellaista työtöntätyönhakijaa, jolle ei makseta työttömyysajalta työmarkkinatukea TTL 10 luvun 2 §:ssä mainituissatilanteissa (korvaukseton määräaika, työssäolovelvoite, omavastuuaika, tarveharkinta, alle25-vuotiaalla ammatilliseen koulutukseen liittyvä rajoitus, odotusaika).Virkasuhde ja oppisopimussuhde rinnastetaan työsuhteeseen. Työsopimuksen ei tarvitse ollatoistaiseksi voimassa oleva, mutta sen on kestettävä vähintään kaksi kuukautta. Kokoaikatyönäpidetään työtä, jossa työaika on enemmän kuin 80 prosenttia alalla sovellettavasta kokoaikaisentyöntekijän enimmäistyöajasta.Sillä ei ole merkitystä, miten henkilö on saanut kyseisen työn. Avustus voidaan myöntää TEtoimistontarjoaman työn lisäksi myös sellaisen työsuhteen perusteella, johon henkilö työllistyyomatoimisesti. Edellytyksenä ei ole sekään, että työpaikka olisi ilmoitettu TE-toimistoon avoimeksityöpaikaksi.Matka-avustusta voidaan maksaa myös sellaisen työsuhteen perusteella, jossa työtä tehdään ulkomailla.Edellytyksenä on kuitenkin, että henkilöä pidetään myös työsuhteen aikana Suomessaasuvana. TE-toimisto ei ota matka-avustusta koskevassa työvoimapoliittisessa lausunnossa kantaaSuomessa asumiseen, vaan Kansaneläkelaitos ratkaisee itsenäisesti kussakin tapauksessa, pidetäänköhenkilöä Suomessa asuvana. Lausunnossa on mainittava, että kyse on ulkomailla tehtävästätyöstä.1.2.4 Matka-avustuksen rajoituksetMatka-avustusta ei voi myöntää maksettavaksi sellaisen työsuhteen ajalta, jonka palkkauskustannuksiintyönantajalle on myönnetty palkkatukea.Matka-avustusta ei voida myöntää, jos sen perusteena oleva työ on alkanut ennen kuin avustustaon haettu. Sillä ei ole merkitystä, onko työsuhde alkanut ennen kuin matka-avustuksesta on annettutyövoimapoliittinen lausunto.Jos matka-avustus on myönnetty määräaikaiseen työhön, ja työnantaja ja työntekijä tekevät uudentyösopimuksen, jolla määräaikaista työsuhdetta jatketaan, kyse on uudesta työsuhteesta. Uuttatyösuhdetta koskevaa matka-avustushakemusta ei voida hylätä sillä perusteella, että työntekijätekee jo kyseistä työtä aiemman työsopimuksen perusteella. Se, että matka-avustuksen hakija on
13 (174)ollut työssä välittömästi ennen uuden työsuhteen alkamista, vaikuttaa kuitenkin sen arviointiin,aiheutuuko hakijalle sellaisia huomattavia kustannuksia, jotka tulisi kattaa matka-avustuksella.Työ- ja elinkeinoministeriön näkemyksen mukaan useiden peräkkäisten työsopimusten kohdallamatka-avustuksella korvattavaa taloudellisen tuen tarvetta ei pääsääntöisesti ole enää neljän kuukaudenjälkeen ensimmäisen työsuhteen alkamisesta.1.2.5 Matka-avustuksen kestoTyömarkkinatuki voidaan määrätä maksettavaksi matka-avustuksena enintään neljän kuukaudenajalta työsuhteen alkamisesta lukien, kuitenkin enintään työsuhteen ajan. Työ- ja elinkeinoministeriöpitää tarkoituksenmukaisena, että avustus myönnetään kokonaisiksi kuukausiksi (yhdeksi –neljäksi kuukaudeksi). Avustusta maksetaan viideltä päivältä viikossa riippumatta työ-, omavastuu-tai työmarkkinatukipäivien lukumäärästä.Jos työsuhde päättyy tai työnteko keskeytyy esimerkiksi lomautuksen johdosta matkaavustusjaksonaikana tai henkilö ei lainkaan aloita sovittua työtä, Kansaneläkelaitos lopettaamatka-avustuksen maksamisen. Tilapäinen keskeytys työnteossa esimerkiksi sairauden johdostaei vaikuta matka-avustuksen maksamiseen.1.2.6 Matka-avustuksen hakeminenMatka-avustushakemus jätetään siihen TE-toimistoon, jossa henkilö on työttömänä työnhakijana.Hakemus voidaan jättää myös Kansaneläkelaitoksen toimistoon, joka toimittaa sen välittömästiTE-toimiston ratkaistavaksi.Hakemukseen on liitettävä jäljennös työ- tai oppisopimuksesta tai määräyskirja taikka muu työnantajanantama selvitys siitä, mitä työn alkamisesta, työsuhteen kestosta, työajasta ja työn suorituspaikastaon sovittu.Matka-avustuksen hakemuslomakkeessa hakijaa pyydetään ilmoittamaan tilitietonsa kirjallisestiKansaneläkelaitoksen toimistoon, jos hän haluaa matka-avustuksen maksettavaksi muulle kuinperuspäiväraha- tai työmarkkinatukihakemuksessa ilmoitetulle tilille tai jos hän ei aikaisemminole toimittanut tilitietojaan Kansaneläkelaitokselle.1.2.7 Työvoimapoliittisen lausunnon antaminenTE-toimisto antaa hakijan oikeudesta matka-avustukseen Kansaneläkelaitosta sitovan työvoimapoliittisenlausunnon.Hakijan oikeudesta matka-avustukseen annetaan Kansaneläkelaitokselle myönteinen työvoimapoliittinenlausunto 0J1. Lausunnon kohtiin AlkamisPvm ja LiittyvaPvm merkitään aina samapäivä (työsuhteen ensimmäinen päivä). Kansaneläkelaitos saa tästä lausunnosta tiedon myös hakijantyöttömyyden päättymisestä, joten erillistä työttömyyden perusteella maksettavan työmarkkinatuenmaksamisen lakkauttavaa lausuntoa ei anneta. Kielteinen lausunto oikeudesta matkaavustukseenannetaan koodilla 0J2, 0J3 tai 0J4.
14 (174)Sovitun työn aloittamatta jättämisestä, keskeyttämisestä tai lopettamisesta ei anneta matkaavustuslausuntoa.Jos henkilö ei aloitakaan työtä, johon hänelle on myönnetty matka-avustus,asia käsitellään työstä kieltäytymisenä.Jos henkilö, jolle on annettu myönteinen matka-avustuslausunto, ilmoittautuu työttömäksi työnhakijaksimatka-avustusjakson aikana tai sen päättymisen jälkeen, mutta kahden kuukauden kuluessamatka-avustuksen alkamispäivästä lukien ja työsuhteen päättymisen syy on muu kuin taloudellisetja tuotannolliset perusteet tai määräaikaisuus, TE-toimiston tulee selvittää työsuhteenpäättymisen vaikutus oikeuteen saada työttömyysetuutta. Annettavan työvoimapoliittisen lausunnonperusteluihin merkitään muiden perustelujen lisäksi, että työsuhteeseen on myönnettymatka-avustusta ja että työsuhde on päättynyt kahden kuukauden kuluessa sen alkamisesta. Joshakijan työssäoloehto on täyttynyt työsuhteen aikana ja lausunto annetaan työttömyyskassalle,Kansaneläkelaitokselle lähetetään kopio työttömyyskassalle annetusta lausunnosta.1.2.8 Päätös matka-avustuksesta, seuranta ja takaisinperintäKansaneläkelaitos antaa hakijalle kirjallisen päätöksen matka-avustuksesta. Jos kyseessä on hakija,jolle ei aiemmin ole maksettu työmarkkinatukea esimerkiksi tarveharkinnan takia, Kansaneläkelaitospyytää ennen päätöksen tekemistä TE-toimistolta jäljennöksen matkaavustushakemuksesta.Henkilön työnhaun TE-toimistossa ei tarvitse olla voimassa työsuhteen aikana, jotta matkaavustustavoitaisiin maksaa. Jos TE-toimiston asiakastietojärjestelmä on antanut Kansaneläkelaitokselletyönhaun päättymistä koskevan työvoimapoliittisen lausunnon 0A4, uutta matkaavustustakoskevaa maksatuksen sallivaa lausuntoa ei tarvitse antaa. Kansaneläkelaitos jatkaamatka-avustuksen maksamista lausunnosta 0A4 huolimatta.TE-toimisto ei seuraa henkilön työssäkäyntiä ja poissaoloja matka-avustusjakson aikana, vaansiitä huolehtii Kansaneläkelaitos. Kansaneläkelaitos saa tiedon matka-avustuksen saajan työssäolostaseurantalomakkeesta, jolla henkilö ilmoittaa työn aloittamisesta sekä mahdollisesta keskeytymisestätai päättymisestä. Jos työsuhde päättyy matka-avustusjakson aikana, Kansaneläkelaitoslakkauttaa avustuksen maksamisen.Kansaneläkelaitos perii matka-avustuksen takaisin, jos sen saaja on eronnut tai omalla menettelylläänaiheuttanut matka-avustuksen perusteena olleen työsuhteen päättymisen ennen kuin työsuhdeon kestänyt kaksi kuukautta, eikä takaisinperintää voida pitää kohtuuttomana. Takaisinperintäävarten Kansaneläkelaitos pyytää tarvittaessa jäljennöksen matka-avustushakemuksesta TEtoimistolta.1.2.9 MuutoksenhakuKansaneläkelaitoksen päätökseen tyytymätön saa hakea siihen muutosta valittamalla työttömyysturvanmuutoksenhakulautakuntaan. Lautakunnan päätöksestä voi valittaa edelleen vakuutusoikeuteen.
15 (174)I/ 2 TTL 2 luvun 1 ja 2 §; kokoaikatyön hakeminen, lomautus, muiden kuin Suomen kansalaistenoikeus työttömyysetuuteen, koevapaus ja oikeus työttömyysetuuteen2.1 Kokoaikatyön hakeminen ja oikeus työttömyysetuuteenTyöttömyysetuuteen on oikeus kokoaikatyötä hakevalla työttömällä työnhakijalla. Kokoaikatyötähakevana pidetään työnhakijaa, jonka työnhaun ja mahdollisen työllistymissuunnitelman tavoitteenaon työllistyminen kokoaikatyöhön. Osatyökyvyttömyyseläkettä saavan työnhakijan eitarvitse hakea kokoaikatyötä, vaan työkykyä vastaavan osa-aikatyön hakeminen on riittävää.Jos työnhakija ilmoittaa TE-toimistolle esimerkiksi selvityspyyntöön antamassaan vastauksessa,ettei hän hae eikä ole valmis vastaanottamaan kokoaikatyötä, hänelle annetaan työvoimapoliittinenlausunto 0A2. Lausunto annetaan siitä päivästä alkaen, kun tieto työnhakijan ilmoituksestatuli TE-toimistoon. Työnhakija voi ilmoittaa asiasta myös puhelimitse ja tällöinkin lausunto annetaanilmoituksen saapumispäivästä (soittopäivästä) alkaen.TTLK 2718/13/T:”… X:n työmarkkinatuki on evätty 17.10.2012 alkaen, koska hän ei hae kokoaikatyötä.X on 17.10.2012 päivätyssä selvityksessään … työ- ja elinkeinotoimistolle ilmoittanut, etteihae kokoaikatyötä. Edellä mainittu lomake on saapunut työ- ja elinkeinotoimistoon Ura-tietojen jalomakkeessa olevan leimauksen mukaan 30.10.2012. Työttömyysetuuteen on oikeus kokoaikatyötähakevalla työttömällä työnhakijalla. X:n 30.10.2012 työ- ja elinkeinotoimistolle saapuneiden selvitystenmukaan hän ei hae kokoaikatyötä, jonka johdosta hänellä ei ole oikeutta työttömyysetuuteen30.10.2012 lukien. Sen sijaan vielä 17.–29.10.2012 X:n on katsottava hakeneen kokoaikatyötä, koskaasiassa on ratkaisevaa se, milloin …. ilmoitus asiasta on saapunut työ- ja elinkeinotoimistoon.”Työnhakija voi ilmoittaa myös verkkopalvelun kautta, ettei hae kokoaikatyötä. Tällöin tietojärjestelmätuottaa automaattisesti lausunnon 0A2 työnhakijan ilmoittamasta päivästä lukien.Lausunto 0A2 on voimassa siihen asti, kunnes työnhakija ilmoittaa hakevansa ja olevansa valmisvastaanottamaan kokoaikatyötä. Työnhakijalle annetaan esteetön työvoimapoliittinen lausunto,jos muut etuuden saamisen työvoimapoliittiset edellytykset täyttyvät. Esteetön lausunto annetaansiitä päivästä lukien, jolloin työnhakijan ilmoitus saapui TE-toimistoon, ei takautuvasti aikaisemmastaajankohdasta.2.2 Lomautus ja lomautukseen rinnastettava syy2.2.1 LomautusLomautuksella tarkoitetaan työnantajan päätökseen tai hänen aloitteestaan tehtävään sopimukseenperustuvaa työnteon ja palkanmaksun väliaikaista keskeyttämistä työsuhteen pysyessä muutoinvoimassa. Työnantaja voi lomauttaa työntekijän joko määräajaksi tai toistaiseksi keskeyttämällätyönteon kokonaan tai lyhentämällä työntekijän työaikaa.Lomautuksella tarkoitetaan TTL 1 luvun 5 §:n mukaan työnantajan tuotannollisista ja taloudellisistasyistä suorittamaa lomautusta. Tästä syystä esimerkiksi kurinpidollisista syistä lomautetuillaei ole oikeutta työttömyysetuuteen ja heille annetaan työvoimapoliittinen lausunto 0A3 (ei työtön).Lomautetut ovat TTL 2 luvun 1 §:n mukaan työttömiä.
16 (174)Lomautuksen peruste (tuotannolliset ja taloudelliset syyt) ja lomautusaika todetaan henkilön ilmoituksenperusteella. TE-toimisto ei pyydä työnhakijaa esittämään lomautusilmoitusta tai –todistusta eikä työsopimusta sen selvittämiseksi onko kyseessä toistaiseksi voimassa oleva vaimääräaikainen työsuhde. Erityisestä syystä lomautusperuste ja -aika voidaan tarvittaessa tarkastaaesimerkiksi lomautusilmoituksesta. Lomautusperuste ja – aika selvitetään tarvittaessa myöstyöttömyysetuuden maksajan pyynnöstä.TE-toimisto ei selvitä lomautuksen lainmukaisuutta tai työehtosopimuksen mukaisuutta, sillänämä seikat eivät ole työttömyysturvajärjestelmässä selvitettäviä asioita. Toisin sanoen TEtoimistoei selvitä esimerkiksi 14 päivän lomautusilmoitusajan noudattamista tai muuta lomautusmenettelynoikeellisuutta tai luottamusmiehiä tai määräaikaisessa työsuhteessa olevia koskevienrajoitusten noudattamista. TE-toimisto ei selvitä tässä mainittuja seikkoja myöskään etuudenmaksajan pyynnöstä.Työsuhteessa olevan työntekijän lisäksi myös virkasuhteessa oleva voidaan lomauttaa. Virkasuhteestatuotannollisilla ja taloudellisilla syillä lomautetun kohdalla toimitaan, kuten edellä on kerrottu.Osakeyhtiön toimitusjohtaja ei ole työsuhteessa, eikä häntä voida lomauttaa TTL:ssa tarkoitetullatavalla, koska ei ole työnantajaa, joka suorittaisi lomauttamisen. Toimitusjohtajan hakiessa työttömyysetuuttalomautuksen perusteella kyse ei TE-toimiston näkökulmasta ole lomautuksenlainmukaisuuden selvittämisestä vaan siitä, onko henkilö TTL:ssa tarkoitettu työtön lomautuksenaikana. TE-toimiston tulee selvittää asia ja antaa työvoimapoliittinen lausunto TTL 2 luvun 1 §:nperusteella.Vako 31.3.2011 Dnro 3135/2010/1334. Henkilö oli lomautettu lyhennetylle työviikolle toimitusjohtajantehtävästään 16.2.2009 alkaen. Koska osakeyhtiön toimitusjohtaja ei ole työsuhteessa yritykseen,ei toimitusjohtajan lomautus ole työsopimuslain tarkoittama lomautus. Näin ollen henkilö eiollut työttömyysturvalain mukaan työtön. Henkilön mukaan hänen asemansa yrityksessä oli ollutepäitsenäinen ja toimitusjohtajan ammattinimike oli perustunut vain yrityksen luonteeseen pienyrityksenäja toimitusjohtajan nimikkeen markkina-arvoon. Vaikka nimike oli vaihdettu projektipäälliköksisyyskuussa 2009, henkilöllä oli johtajasopimuksen mukainen asema ja määritelty tehtäväkuvaushuomioon ottaen katsottava olleen siinä määrin määräysvaltaa osakeyhtiössä, ettei hän työskennellyttyösuhteessa työnantajan johdon ja valvonnan alaisena työsopimuslain 1 §:n edellyttämällätavalla. Siten henkilöä ei voitu pitää työttömyysturvalain tarkoittamalla tavalla työttömänä ja työttömyyspäivärahahakemustuli hylätä 20.2.2009 lukien. (Työttömyysturvalaki 2 luku 1 §, työsopimuslaki5 luku 1 §)Osakeyhtiön toimitusjohtaja voi olla TTL 1 luvun 6 §:ssä tarkoitettu yrittäjä. Tällöin hänen oikeutensatyöttömyysetuuteen ratkaistaan yritystoimintaa koskevien säännösten perusteella.2.2.2 Lomautukseen rinnastettava syyLomautukseen rinnastettavalla syyllä tarkoitetaan TTL:ssa työnteon ja palkanmaksun keskeytymistäkokonaan työsopimuslain (55/2001) 2 luvun 12 §:n 2 momentissa tarkoitetun työpaikkaakohdanneen tulipalon, poikkeuksellisen luonnontapahtuman tai muun sen kaltaisen työntekijästäja työnantajasta riippumattoman syyn takia taikka työsopimuksen ehdon takia.Työsopimuksessa voidaan sopia työnteon ja palkanmaksun keskeytyksestä esimerkiksi koulunloma-aikoina. Oikeus työttömyysetuuteen lomautukseen rinnastettavan syyn perusteella edellyt-
17 (174)tää, että keskeytyksestä on sovittu jo alun perin työsopimuksessa ja että keskeytys johtuu työnantajanvakiintuneista toiminta-ajoista. Jos alkuperäistä työsopimusta muutetaan ottamalla siihenkeskeytystä koskeva ehto, keskeytysajalta ei ole oikeutta työttömyysetuuteen ja työnhakijalleannetaan työvoimapoliittinen lausunto 0A3.Keskeytystä koskeva ehto voi olla sekä toistaiseksi voimassa olevassa että määräaikaisessa työsopimuksessa.Jos työsopimuksessa on keskeytystä koskeva ehto, työttömyysetuutta maksetaanlomautukseen rinnastettavan syyn perusteella myös siinä tapauksessa, että työntekijä lomautettaisiinko. ajalle. Kun lomautukseen rinnastettava syy perustuu työsopimuksen ehtoon, työnhakijallaei ole keskeytysajalla ammattitaitosuojaa.Perhepäivähoitajat voivat olla työsuhteessa kuntaan. Kun kunta varaa perhepäivähoitajalta hoitopaikkoja,asiasta tehdään varauspäätös. Varattuja hoitopaikkoja voidaan irtisanoa ilman, että tälläon vaikutusta työsuhteen voimassaoloon. Jos perhepäivähoitajalta ei ole varattu hoitopaikkoja,hänelle ei myöskään makseta palkkaa.Perhepäivähoitajalla voi muiden edellytysten täyttyessä olla oikeus työttömyysetuuteen lomautukseenrinnastettavan syyn perusteella, vaikka hänellä on voimassa oleva kokoaikainen työsuhde.Edellytyksenä on, ettei hänelle ole osoitettu lainkaan lapsia hoidettavaksi eikä hänelle senvuoksi makseta palkkaa. Lisäksi työnteon ja palkanmaksun keskeytymisen tulee johtua muustakuin perhepäivähoitajasta johtuvasta syystä. Tyypillisiä tällaisia tilanteita ovat esimerkiksi koulujenloma-ajat, jolloin vanhemmat hoitavat lapsiaan itse.Perhepäivähoitajalla ei ole oikeutta työttömyysetuuteen lomautukseen rinnastettavan syyn perusteellaesimerkiksi silloin, kun hoidettavaksi osoitettujen lasten määrä on vähentynyt työajan pysyessäedelleen kokoaikaisena eikä silloin, kun hän muuttaa toiselle paikkakunnalle eikä hänellesen vuoksi voida osoittaa lapsia hoidettavaksi. Viimeksi mainitussa tilanteessa työnteon ja palkanmaksunkeskeytyminen johtuu perhepäivähoitajasta itsestään.Jos perhepäivähoitaja ei ole työsuhteessa, hänen oikeuteensa saada työttömyysetuutta sovelletaanjoko yritystoimintaa tai omassa työssä työllistymistä koskevia säännöksiä.Lomautukseen rinnastettava syy kattaa myös tietyt virasta pidättämisen tilanteet, joista kerrotaantarkemmin ohjeen osassa II, luvussa 2 Työstä eroaminen ja erottaminen.2.3 Muun kuin Suomen kansalaisen oikeus työttömyysetuuteenJTYPL 2 luvussa säädetään niistä edellytyksistä, joilla ulkomaalainen voidaan rekisteröidä työnhakijaksi.Näitä edellytyksiä ja ulkomaalaisen työnhaun voimassaoloa käsitellään JYPL:n soveltamisohjeessa.Jos ulkomaalaista ei voida JTYPL:n mukaan rekisteröidä työnhakijaksi, hänellä eiole oikeutta työttömyysetuuteen. Tällöin annetaan tarvittaessa työvoimapoliittinen lausunto 0A4(työnhaku ei voimassa), jonka perusteluihin merkitään, mistä asiassa on kyse.TTL 1 luvun 8 §:ssä ja 2 luvun 2 §:ssä säädetään ulkomaalaisen oikeudesta työttömyysetuuteen.Pääsäännön mukaan oikeus TTL:n mukaisiin työttömyysetuuksiin on Suomessa asuvalla työttömällätyönhakijalla. Suomessa asumisen tutkii Kansaneläkelaitos. Jos kaikki etuuden saamisentyövoimapoliittiset edellytykset täyttyvät, TE-toimisto antaa esteettömän työvoimapoliittisenlausunnon 0A1.
18 (174)TTL 2 luvun 2 §:ssä säädetään työmarkkinatukeen liittyvästä rajoituksesta. Säännöksen mukaanhenkilöllä, joka ei ole Suomen kansalainen, ei ole oikeutta työmarkkinatukeen, jos hänellä onoikeus ansiotyöhön Suomessa tilapäisen oleskeluluvan perusteella. Tällaisella henkilöllä on oikeustyöttömyyspäivärahaan, jos hän täyttää päivärahan saamisen edellytykset. Työmarkkinatuestaannetaan tarvittaessa estävä työvoimapoliittinen lausunto 0A9.
19 (174)I/ 3 Ulkomaanmatkan ja työnhakijan loman vaikutus oikeuteen saada työttömyysetuutta3.1 UlkomaanmatkaTyönhakijalla on oikeus työttömyysetuuteen myös ulkomaanmatkan ajalta, mikäli hän täyttääetuuden saamisen työvoimapoliittiset edellytykset. Työnhakijan tulee olla työmarkkinoiden käytettävissäja olla valmis vastaanottamaan kokoaikatyötä ja TE-toimiston tarjoamia palveluitamatkasta huolimatta. Ulkomaanmatka ei ole pätevä syy kieltäytyä tarjotusta työstä tai palvelustataikka keskeyttää palvelu.Työnhakija ei ole velvollinen ilmoittamaan ulkomaanmatkasta etukäteen TE-toimistolle. TEtoimistoei seuraa ulkomaanmatkoja eikä anna niistä työvoimapoliittista lausuntoa etuuden maksajalle.Työnhakijana pidetään TTL 2 luvun 1 §:n mukaan henkilöä, joka ilmoittaa TE-toimistolle työtarjouksiaja muita yhteydenottoja varten postiosoitteensa ja mahdolliset muut yhteystietonsa, joidenavulla hänet voidaan viivytyksettä tavoittaa. Jos työnhakija on ilmoittanut matkan aikaisenosoitteen ulkomailla, työtarjoukset ja muut yhteydenotot tulee lähettää hakijan ilmoittamaanosoitteeseen. Työtarjousta ei tällöin lähetetä e-kirjeenä, vaan tavallisena kirjeenä.Työnhakija vastaa siitä, että hänet tavoitetaan hänen ilmoittamastaan osoitteesta. Työnhakijantulee ulkomaanmatkankin aikana olla työmarkkinoiden käytettävissä Suomessa. Tämän vuoksisillä, missä ajassa posti on perillä työnhakijan ilmoittamassa ulkomaan osoitteessa tai muilla postinkulkuun ulkomaille liittyvillä seikoilla ei ole merkitystä arvioitaessa mahdollisen työttömyysturvaseuraamuksenasettamista. Työtä voidaan tarjota myös puhelimitse. Työnhakija ei voi vedotasiihen, ettei ole saanut matkan vuoksi tietoa tehdystä tarjouksesta ajoissa. Työnhakijalle ei asetetaseuraamusta tarjotusta työstä kieltäytymisestä, jos hän on sopinut työnantajan kanssa työnaloittamisesta myöhemmin ulkomaanmatkalta palattuaan.Työllistymissuunnitelmassa tai sitä korvaavassa suunnitelmassa tulisi sopia työnhakijalle tarjottavientyöllistymistä edistävien palveluiden ajankohdasta. Näin työnhakija voi matkaa suunnitellessaanottaa huomioon palvelun arvioidun alkamisajankohdan. Palvelun järjestämisen ajankohtaratkaistaan aina sen perusteella, milloin palvelu on työnhakijan mahdollisimman nopean työllistymisennäkökulmasta tarkoituksenmukaisinta järjestää. Ulkomaanmatka ei ole peruste järjestäätyöllistymistä edistävää palvelua esimerkiksi useassa jaksossa. Jos työnhakija sopii TE-toimistonja palvelun järjestäjän kanssa palvelun aloittamisesta aiottua myöhemmin, kyse ei ole palvelustakieltäytymisestä.TTL 1 luvun 8 §:n mukaan oikeus työttömyysetuuteen on Suomessa asuvalla työttömällä, elleiSuomea sitovista kansainvälisistä sopimuksista johdu muuta. Suomessa asumisen ratkaisee Kansaneläkelaitos.TE-toimisto ei tutki Suomessa asumista eikä anna siitä työvoimapoliittista lausuntoa.Työnhakijan oikeudesta työttömyyspäivärahaan EU- tai ETA-alueella tapahtuvan työnhaun aikanakerrotaan tämän ohjeen osassa IV. EU-lainsäädäntöön perustuvan työnhakumatkan aikanahenkilö on toisen EU- tai ETA-maan työvoimaviranomaisten valvonnassa.
20 (174)3.2 Työnhakijan oikeus pitää lomaaTyötön työnhakija, joka ei ole voinut lyhyen työ- tai virkasuhteensa aikana pitää lomaa, voi ilmoittaahaluavansa pitää lomaa työ- tai virkasuhteen päättymisen jälkeen. Työtön työnhakijapäättää itse, pitääkö hän lomaa ja kuinka pitkän loman hän pitää. Loman pitäminen tarkoittaa sitä,ettei työtön työnhakija hae ilmoittamanaan aikana kokoaikatyötä eikä osallistu TE-toimistonpalveluihin. Loma-aikana työnhakijalle voidaan tarjota työtä ja palveluita, mutta tarjoukset eivätole työnhakijaa velvoittavia.3.2.1 Toimeentulo loman aikanaTyönhakijalle, joka ei hae kokoaikatyötä samalta ajanjaksolta, jolta hänelle ei voida maksaa työttömyysetuuttatyönantajan maksaman taloudellisen etuuden (lähinnä ns. kultaisen kädenpuristuksen)jaksotuksen takia, ei aiheudu loman pitämisestä ylimääräistä etuudenmenetystä. Tässä ohjeessaesitetty ei vaikuta jaksottamisen ajankohtaan.Työnhakija ratkaisee aina itse, miltä ajalta hän ei hae kokoaikatyötä. Työnhakija kantaa itse riskinesimerkiksi siitä, ettei hänen TE-toimistolle ilmoittamansa loma-aika vastaa työttömyysetuudenmaksajan tekemää jaksotusaikaa. Työnhakija ei voi takautuvasti muuttaa ilmoittamaansa aikaa.Työttömyysetuuden saamiseen liittyvä omavastuuaika ei kulu työnhakijan ilmoittamana loma-aikana.TE-toimiston velvollisuus informoida työnhakijaa rajoittuu JTYPL 2 luvun 3 §:n mukaan työttömyysetuudenosalta työttömyyspäivärahan ja työmarkkinatuen saamisen keskeisiin työvoimapoliittisiinedellytyksiin. TE-toimiston tehtäviin ei kuulu esimerkiksi ns. kultaisen kädenpuristuksenjaksotusajan laskeminen tai muiden työttömyysetuuden maksajan toimivaltaan kuuluvienetuuden saamisen edellytysten arviointi.3.2.2 Kokoaikatyön hakeminen ja työvoimapoliittinen lausuntoTTL 2 luvun 1 §:ssä säädetään työttömyysetuuden saamisen yleisistä edellytyksistä. Näihin edellytyksiinkuuluu muun muassa se, että työnhakijaksi TE-toimistoon rekisteröitynyt henkilö hakeekokoaikatyötä. Työnhakija voi milloin tahansa ilmoittaa, ettei hän halua ilmoittamanaan aikanahakea kokoaikatyötä, vaan pitää lomaa. Loman pitämiseen liittyvä ilmoitus on voimassa aikaisintaansiitä päivästä, kun ilmoitus on saapunut TE-toimistolle. Työnhakijan oma ilmoitus asiastariittää. Ilmoituksen ei tarvitse olla kirjallinen. Esimerkiksi puhelimitse tehty ilmoitus kirjataanannettavan työvoimapoliittisen lausunnon perusteluihin.Työnhakijan ilmoitettua TE-toimistolle ajan, jona hän ei hae kokoaikatyötä, toimisto antaa viipymättätyöttömyysetuuden maksajalle työvoimapoliittisen lausunnon 0A2. Lausunnon perusteluihinmerkitään, että työnhakija on ilmoittanut pitävänsä lomaa työsuhteen päättymisen jälkeenajalla xx.xx – xx.xx.20xx. Samalla annetaan esteetön työvoimapoliittinen lausunto työnhakijanilmoittaman loma-ajan loppumisesta lukien, jos tiedossa ei ole etuuden maksatuksen estäviä TEtoimistonselvitettäväksi kuuluvia seikkoja. Työnhakijan työllisyyskoodi loma-aikana on 5 (työvoimanulkopuolella oleva). Työnhakijan ilmoittamaa loma-aikaa koskeva lausunto 0A2 annetaantai postitetaan aina tiedoksi työnhakijalle.
21 (174)3.2.3 TE-toimiston palvelut ja työnantajan tarjoama työKun työnhakija ilmoittaa TE-toimistolle, ettei hän hae kokoaikatyötä ilmoittamanaan lomaaikana,TE-toimiston tulee kertoa työnhakijalle, että hänelle voidaan tehdä työtarjouksia ja tarjotaTE-toimiston palveluita. Hakijalle on kerrottava myös siitä, ettei häneltä edellytetä ilmoitettunaloma-aikana toimenpiteitä TE-toimiston tai työnantajien yhteydenottojen perusteella.Työnhakijalla on pätevä syy kieltäytyä TE-toimiston tai työnantajan tarjoamasta työstä ja TEtoimistonpalveluista sekä silloin, kun työ tai palvelu ajoittuisi loma-aikaan, että silloin kun tarjottutyö tai palvelu edellyttäisi työnhakijalta toimenpiteitä loman aikana. Käytännössä tämä tarkoittaasitä, ettei työnhakijalta edellytetä toimenpiteitä, jos esimerkiksi ennen ilmoitettua lomaaikaatehty työtarjous saapuu hakijalle loma-aikana. Työtarjouksen katsotaan lähtökohtaisestisaapuneen hakijalle viidentenä arkipäivänä tarjoukseen merkityn päivämäärän jälkeen. Sen sijaanesimerkiksi ilmoitettuna loma-aikana tehty työtarjous työhön, jota on mahdollista hakea vieläloman päätyttyä, velvoittaa työnhakijaa työttömyysetuuden saamisen edellytyksenä.Jos työnhakija jättää loma-aikana hakematta osoitettua työtä tai aloittamatta palvelun, hakijalle eitehdä selvityspyyntöä eikä asiasta anneta työvoimapoliittista lausuntoa tai tiedotetta työttömyysetuudenmaksajalle.Työnantaja voi tarjota työnhakijalle työtä myös suoraan. Jos työtä on tarjottu työnhakijan TEtoimistolleilmoittaman loman aikana, hakijalla on pätevä syy kieltäytyä tarjotusta työstä. Asianarvioinnissa ei ole merkitystä sillä, että työ olisi alkanut vasta ilmoitetun loman jälkeen. Hakijalleei tehdä selvityspyyntöä eikä asiasta anneta työvoimapoliittista lausuntoa tai tiedotetta työttömyysetuudenmaksajalle.3.2.4 Muuta huomioon otettavaaTE-toimisto tutkii työttömyysetuuden työvoimapoliittiset edellytykset normaaleiden menettelytapojensamukaisesti siitä huolimatta, että työnhakijan oikeudesta työttömyysetuuteen olisi annettukielteinen työvoimapoliittinen lausunto 0A2 hakijan ilmoitettua pitävänsä lomaa. Näin toimitaantyöttömyysturva-asian käsittelyn tarpeettoman viivästymisen estämiseksi. Käytännössätämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi työstä eroamista tai yritystoimintaa koskevat selvityspyynnöttehdään ilman aiheetonta viivästystä heti työsuhteen päätyttyä eikä vasta hakijan ilmoittamanloma-ajan päätyttyä.TTL 5 luvun 10 §:ssä säädetään työttömyyspäivärahan edellytyksenä olevan työssäoloehdonvoimassaolon lakkaamisesta työmarkkinoilta poissaolon takia ja 7 luvun 2 §:ssä työmarkkinatuenodotusajasta. Mainittujen säännösten osalta on merkitystä sillä, onko henkilö ollut työnhakijanaTE-toimistossa. Koska säännökset eivät liity työttömyysetuuden työvoimapoliittisiin edellytyksiin,TE-toimiston tulee ohjata työnhakija tarvittaessa selvittämään asiaa työttömyysetuudenmaksajan kanssa.
22 (174)I/ 4 Oikeus työttömyysetuuteen vapaaehtois- ja talkootyön aikanaTTL 2 luvun 4 §:n 1 momentin mukaan työnhakija voi tehdä palkatonta tavanomaista yleishyödyllistävapaaehtoistyötä tai talkootyötä menettämättä oikeuttaan työttömyysetuuteen. Säännöksentarkoituksena on mahdollistaa työttömän työnhakijan osallistuminen vapaaehtois- ja talkootyöhönvastaavalla tavalla kuin esimerkiksi työssä käyvän henkilön. Silloin kun on selvää,että kyse on vastikkeettomasta toiminnasta, johon voi tyypillisesti osallistua esimerkiksi työssäkäynnistähuolimatta, asiaa ei selvitetä TE-toimistossa eikä siitä anneta työvoimapoliittista lausuntoa.Vapaaehtoistyön tavanomaisuutta osoittaa ainakin se, että eri elämäntilanteissa olevat henkilöt(esimerkiksi työssäkäyvät ja opiskelijat) voivat osallistua siihen. Esimerkiksi urheilu- tai muissayleisötapahtumissa tehtävä vapaaehtois- tai talkootyö sekä toimiminen vertaistukena erilaisissavertaistukiryhmissä on TTL:ssa tarkoitettua yleishyödyllistä ja tavanomaista vapaaehtois- tai talkootyötä.Vapaaehtoistyölle on tunnusomaista, että henkilö osallistuu siihen, kun hänelle sopii ja vapaaehtoistyönvoi lopettaa halutessaan. Tavanomaista yleishyödyllistä vapaaehtoistyötä ei TTL:ssamääritellä päivittäisen tai viikoittaisen työskentelyn perusteella eikä TE-toimisto voi asettaa tunti-,päivä- tai muita aikarajoja vapaaehtois- tai talkootyöhön osallistumiselle.Vapaaehtoistyön keskeinen tunnusmerkki on toiminnan tapahtuminen yleishyödyllisten päämäärienedistämiseksi tai taloudellista voittoa tavoittelemattoman yhteisön toiminnan tukemiseksi.Tavanomaista yleishyödyllistä vapaaehtoistyötä on esimerkiksi erilaisten yhdistysten kautta tapahtuvatoiminta. Myös sellaisissa yhteisöissä, joissa hoidetaan julkisia hallintotehtäviä tai viranomaistehtäviä(esimerkiksi kunnat, seurakunnat, Metsähallituksen luontopalvelut tai SuomenRiistakeskus) voidaan harjoittaa TTL:ssa tarkoitettua palkatonta tavanomaista yleishyödyllistävapaaehtois- ja talkootyötä.Talkootyöllä tarkoitetaan toimintaa, jota yhteiskunnassa yleisesti harjoitetaan palkatta kuten tavanomaistanaapuriapua tai vastaavaa toimintaa, jossa apua työsuoritukseen annetaan sukulaisuussuhteentai muun henkilökohtaisen suhteen perusteella.Keskeinen tunnusmerkki säännöksessä tarkoitetulle vapaaehtois- tai talkootyölle on toiminnanpalkattomuus. Vapaaehtoistyöhön ja erityisesti talkootyöhön liittyvä tavanomainen kestitys eiestä pitämästä toimintaa palkattomana. Toimintaa pidetään palkattomana myös silloin, kun henkilöllekorvataan vapaaehtois- tai talkootyöhön osallistumisesta aiheutuvia kustannuksia, esimerkiksijoukkoliikenteen matkalippu sekä kilometrikorvaus oman auton tai oman puhelimen käytöstävapaaehtois- tai talkootyössä aiheutuneet kulut.Vapaaehtoistyöhön tai talkootyöhön osallistuvalle työnhakijalle tehdään työtarjouksia ja tarjotaanJTYPL:ssa tarkoitettuja julkisia työvoima- ja yrityspalveluita kuten muillekin henkilöasiakkaille.Vapaaehtois- tai talkootyö ei ole TTL 2 a luvussa tarkoitettu pätevä syy esimerkiksi kieltäytyätarjotusta työstä tai sovitusta työllistymistä edistävästä palvelusta tai keskeyttää palvelu.Jos työnhakija ilmoittaa, ettei hän vapaaehtois- tai talkootyön vuoksi hae eikä voi vastaanottaakokoaikatyötä, hänelle annetaan estävä työvoimapoliittinen lausunto TTL 2 luvun 1 §:n perusteella(lausunto 0A2, ei hae kokoaikatyötä).
23 (174)Vapaaehtoistyöhön mahdollisesti liittyvää perehdyttämisjaksoa ei arvioida erikseen opiskeluna,vaan se on osa vapaaehtoistyötä. Eri tahojen järjestämät vapaaehtoistyön perus- ja jatkokurssitkatsotaan harrastusluonteisiksi opinnoiksi. Vapaaehtoisille voidaan tarjota myös vapaaehtoistyönsisältöön liittyviä lyhyitä koulutuksia esimerkiksi hygieniapassikoulutusta. Myös tällainen koulutusvoi olla harrastusluonteista. (Kts. tarkemmin ohjeen osa I/ 6 opiskelun vaikutuksesta oikeuteensaada työttömyysetuutta.)TTL 2 luvun 4 §:n 2 momentin mukaan työnhakijalla ei ole oikeutta työttömyysetuuteen, jos hänpalkatta työskentelee yrityksessä tai sellaisissa tehtävissä, jotka yleisesti tehdään työsuhteessa taiyritystoimintana. Säännös rajaa tavanomaisen yleishyödyllisen vapaaehtoistyön ja talkootyönulkopuolelle palkattoman työskentelyn yrityksessä. Yrityksellä tarkoitetaan taloudelliseen tulokseentähtäävää toimintaa, jota harjoitetaan juridisen yhtiömuodon kautta. Yritystoimintaa onelinkeinonharjoittajana, avoimen tai kommandiittiyhtiön sekä osakeyhtiön tai osuuskunnan muodossaharjoitettu toiminta.Jos henkilö on aiemmin ollut vapaaehtoistyötä järjestävän tahon palveluksessa työsuhteessa jasiirtyy tekemään samoja tai samankaltaisia tehtäviä palkattomana vapaaehtoistyönä, kyseessäolevia tehtäviä pidetään yleisesti työsuhteessa tehtävinä. Tilanne on sama vaikka henkilö itse eiolisi aiemmin ollut vapaaehtois- tai talkootyön järjestäjän palveluksessa, mutta toimijan palveluksessaon jatkuvasti ja säännöllisesti työsuhteessa olevia työntekijöitä samoissa tehtävissä, joitatehdään myös talkoo- ja vapaaehtoistyönä. Jos toiminnan järjestäjän palveluksessa ei ole palkattujatyöntekijöitä, toimintaan osallistuminen on TTL:ssa tarkoitettua tavanomaista yleishyödyllistävapaaehtoistyötä. Jos talkoo- ja vapaaehtoistyön järjestäjän palveluksessa on satunnaisestiollut esimerkiksi palkkatuella palkattuja työntekijöitä samoissa tai samankaltaisissa tehtävissä,kyse ei ole TTL 2 luvun 4 §:n 2 momentissa tarkoitetuista tehtävistä, joita yleisesti tehdään työsuhteessa.Esimerkiksi urheilu- tai kulttuuritapahtumissa taikka muissa yleisötapahtumissa voiolla sekä palkattuja työntekijöitä että vapaehtoisia tai talkoolaisia ilman, että kyse on tehtävistäjoita yleisesti tehdään työsuhteessa.Jos työnhakija osallistuu yleishyödyllisen yhteisön, mukaan lukien yleishyödyllisen yrityksen,muuhun toimintaan kuin elinkeinotoimintaan, sitä voidaan pitää tavanomaisena yleishyödyllisenävapaaehtoistyönä siinäkin tapauksessa, että tällaisia tehtäviä tehdään yleisesti työsuhteessa.Tuloverolain (1535/1992) mukaan yhteisö on yleishyödyllinen, jos se toimii yksinomaan ja välittömästiyleiseksi hyväksi aineellisessa, henkisessä, siveellisessä tai yhteiskunnallisessa mielessä;sen toiminta ei kohdistu vain rajoitettuihin henkilöpiireihin; se ei tuota toiminnallaan siihen osalliselletaloudellista etua osinkona, voitto-osuutena taikka kohtuullista suurempana palkkana taimuuna hyvityksenä.Tuloverolaissa säädetään erikseen toiminnasta, jota ei pidetä yleishyödyllisen yhteisön elinkeinotoimintana.Tuloverolain mukaan yleishyödyllisen yhteisön elinkeinotulona ei pidetä- yhteisön toimintansa rahoittamiseksi järjestämistä arpajaisista, myyjäisistä, urheilukilpailuista,tanssi- ja muista huvitilaisuuksista, tavarankeräyksestä ja muusta niihinverrattavasta toiminnasta eikä edellä mainittujen tilaisuuksien yhteydessä harjoitetustatarjoilu-, myynti- ja muusta sellaisesta toiminnasta saatua tuloa,- jäsenlehdistä ja muista yhteisön toimintaa välittömästi palvelevista julkaisuistasaatua tuloa,
24 (174)- adressien, merkkien, korttien, viirien tai muiden sellaisten hyödykkeiden myynninmuodossa suoritetusta varojenkeräyksestä saatua tuloa,- sairaaloissa, vajaamielislaitoksissa, rangaistus- tai työlaitoksissa, vanhainkodeissa,invalidihuoltolaitoksissa tai muissa sellaisissa huoltolaitoksissa ja huoltoloissahoito-, askartelu- tai opetustarkoituksessa valmistettujen tuotteiden myynnistä taitällaisessa tarkoituksessa suoritetuista palveluksista saatua tuloa eikä- bingopelin pitämisestä saatua tuloa.Yleishyödyllinen yhteisö voi harjoittaa myös elinkeinotoimintaa ja se on verovelvollinen elinkeinotoiminnastasaamastaan tulosta Jos yleishyödyllinen yhteisö on verovelvollinen elinkeinotulostaja tuottaa palveluita tai tuotteita markkinoilla, tällaiseen toimintaan osallistumista ei voidapitää tavanomaisena yleishyödyllisenä vapaaehtoistyönä.TTL 2 luvun 4 §:n 2 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa eli palkattomasta työskentelystä yrityksessätai tehtävissä, jotka yleisesti tehdään työsuhteessa tai yritystoimintana, annetaan estävätyövoimapoliittinen lausunto 0M3.Osallistuminen yhteiskunnalliseen toimintaan esimerkiksi kuntien luottamustoimissa, vaalilautakunnissatai käräjäoikeuden lautamiehenä ei vaikuta työttömyysetuuden työvoimapoliittisiinedellytyksiin. Asiasta pyydetä työnhakijalta selvitystä eikä siitä anneta työvoimapoliittista lausuntoa.Jos työnhakija ei hae ja ole valmis vastaanottamaan kokoaikatyötä luottamustehtävänhoitamisen takia, asiasta annetaan työvoimapoliittinen lausunto 0A2 (ei hae kokoaikatyötä).
25 (174)I/ 5 Yrittäjän työttömyysetuuden työvoimapoliittiset edellytykset1. YleistäTTL 1 luvun 6 §:ssä säädetään siitä, millä edellytyksillä henkilöä pidetään yrittäjänä työttömyysturvajärjestelmässä.TTL:n yrittäjämääritelmä ei aina ole yhtenevä esimerkiksi verotuksessa taityölainsäädännössä käytettyjen määritelmien kanssa.TTL 1 luvun 6 §:ssä säädettyjen edellytysten täyttymisestä ei anneta työvoimapoliittista lausuntoa.TE-toimiston on kuitenkin ratkaistava asia TTL 2 luvussa säädettyjen yrittäjän työttömyysturvaoikeuttakoskevien edellytysten esikysymyksenä esimerkiksi henkilön jäädessä työttömäksija ilmoittaessa yritystoiminnasta.Koska toimivallasta TTL 1 luvun 6 §:n osalta ei ole säädetty, työttömyysetuuden maksaja voiselvittää esimerkiksi lomautettujen kohdalla, onko henkilöä pidettävä yrittäjänä ja tuleeko yritystoiminnanpäätoimisuudesta pyytää työvoimapoliittista lausuntoa. Samoin toimitaan esimerkiksisilloin, kun työttömyysetuuden maksaja havaitsee, että työnhakijalla on tuloa yritystoiminnasta.Jos TE-toimisto päätyy siihen, ettei työnhakijaa pidetä TTL:ssa tarkoitettuna yrittäjänä, työvoimapoliittisenlausunnon perusteluissa on yksilöitävä yritykset, joiden osalta asia on tutkittu. Samallaon perusteltava, miksi henkilöä ei voida pitää yrittäjänä. Jos henkilöä ei pidetä yrittäjänä,työvoimapoliittinen lausunto voidaan antaa esimerkiksi lausuntokoodeilla 0A1 tai 0M1.Työnhakijan ei milloinkaan voida katsoa työllistyvän yritystoiminnassa päätoimisesti pelkästäänsillä perusteella, että häntä on pidettävä TTL 1 luvun 6 §:ssä tarkoitettuna yrittäjänä.Päätoimisesta työllistymisestä yritystoiminnassa annetaan työvoimapoliittinen lausunto 0Y2 jasivutoimisesta työllistymisestä lausunto 0Y4. Päätoimisesta omassa työssä työllistymisestä annetaanlausunto 0Y3. Yrittäjän perheyrityksessä työllistyneen perheenjäsenen työskentelyn päättymisestäannetaan lausunto 0Y5. Erityisesti yrittäjyyttä koskevien lausuntojen yhteydessä on otettavahuomioon, ettei TE-toimisto voi antaa työttömyysetuuden maksatuksen sallivaa lausuntoa,jos muut työvoimapoliittiset edellytykset työttömyysetuuden saamiselle eivät täyty tai niitä ei(vielä) ole selvitetty. Lausunnon perusteluissa on aina kerrottava, millaisesta tilanteesta on kyse,esimerkiksi mainittava, että henkilön työskentely on päättynyt ja työllistymistä on pidetty kausiluonteisena.2. Yrittäjäaseman selvittämisestäTyönhakijan harjoittaman yritystoiminnan vaikutus hänen oikeuteensa saada työttömyysetuuttaselvitetään ensisijaisesti sähköisesti täytettävillä ns. SELMA - lomakkeilla. Tilanteissa, joihin eiole käytettävissä SELMA - lomaketta, yritystoiminta selvitetään esimerkiksi paperilomakkeilla.Selvityspyynnön tekeminen ei koskaan ole itsetarkoitus, jos työvoimapoliittisen lausunnon antamiseksitarvittavat tiedot on muuten saatavissa. Esimerkiksi TTL 1 luvun 6 §:n mukaisen yrittäjäasemanselvittämiseksi ei tarvitse tehdä selvityspyyntöä, jos TE-toimistolla on jo riittävä selvitysasiasta tai se on saatavissa työnhakijalta puhelimitse. Puhelimitse saaduista tiedoista tehdäänmuistio, joka arkistoidaan.
26 (174)Tarvittaessa työnhakijan on itse esitettävä selvitys työttömyysturva-asiansa ratkaisemiseksi tarpeellisistaseikoista, mutta selvitysten pyytämistä sellaisista asioista, jotka ovat helposti myösTE-toimiston selvitettävissä eri tietojärjestelmistä, tulisi välttää.Luopumalla tarpeettomien selvityspyyntöjen tekemisestä voidaan nopeuttaa työttömyysetuudenmaksatusta. Esimerkiksi tapauksissa, joissa työnhakija on perinyt maa- ja metsätilan häntä eivoida pitää yrittäjänä TTL 1 luvun 6 §:n perusteella, jos hän ei ole ollut velvollinen ottamaanYEL - tai MYEL - vakuutusta eikä ole koskaan työskennellyt kyseisellä tilalla. TE-toimistojentulee määritellä työkäytännöt tämän kaltaisiin tilanteisiin.3. YEL- tai MYEL-vakuutetutYrittäjäksi katsotaan työttömyysturvalakia sovellettaessa henkilö, joka päätointaan varten onvelvollinen ottamaan YEL- tai MYEL - vakuutuksen. Esimerkiksi henkilön muodollisella asemallatai omistuksella yrityksestä ei ole merkitystä. Vapaaehtoisella YEL- tai MYEL - vakuutuksellaei ole samaa vaikutusta, vaan tällöin henkilöä voidaan pitää yrittäjänä ainoastaan muidenedellytysten täyttyessä. Maatalousyrittäjän eläkelain (1280/2006) 1 a §:n 2 momentissa tarkoitettuaapurahansaajaa ei pidetä MYEL - vakuutuksen perusteella yrittäjänä.Yrittäjä voidaan tietyin edellytyksin vapauttaa vakuuttamisvelvollisuudesta. Vuoden 2001 loppuunasti vapautus voitiin myöntää aiemmin kertyneen vakuutusturvan perusteella. Tällaistahenkilöä on vapautuksesta huolimatta pidettävä TTL:ssa tarkoitettuna yrittäjänä. Jos vapautus onmyönnetty muiden ansiotulojen perusteella, kyse voi olla sivutoimisesta yritystoiminnasta.Yrittäjä voidaan hakemuksesta jättää vakuuttamatta myös sillä perusteella, ettei eläkettä enääkerry, koska hän on jo saavuttanut täyden eläkkeen. Tällaista hakemuksesta vakuuttamatta jäävääyritystoimintaa harjoittavaa henkilöä on yleensä pidettävä TTL:ssa tarkoitettuna yrittäjänä.4. Yrityksen osaomistajaTTL 1 luvun 6 §:ssä tarkoitetuksi yrittäjäksi katsotaan myös yrityksen osaomistaja. Osaomistajanapidetään henkilöä, joka työskentelee johtavassa asemassa osakeyhtiössä, jossa hänellä on vähintään15 prosenttia tai hänen perheenjäsenillään taikka hänellä yhdessä perheenjäsentensäkanssa on vähintään 30 prosenttia osakepääomasta tai osakkeiden tuottamasta äänimäärästä taikkamuutoin vastaava määräämisvalta.Osaomistajana pidetään myös henkilöä, joka ilman johtavaa asemaa työskentelee osakeyhtiössä,jossa hänellä itsellään tai hänen perheenjäsenillään taikka hänellä yhdessä perheenjäsentensäkanssa on vähintään puolet osakepääomasta, osakkeiden tuottamasta äänimäärästä tai muutoinvastaava määräysvalta.Jos yritystoimintaa ei harjoiteta osakeyhtiön muodossa, osaomistajaksi katsominen edellyttää,että henkilö työskentelee yrityksessä (esimerkiksi avoimessa yhtiössä, kommandiittiyhtiössä taiosuuskunnassa), jossa hänellä tai hänen perheenjäsenillään taikka hänellä yhdessä perheenjäsentensäkanssa on vastaava määräysvalta.Kommandiittiyhtiön äänetöntä yhtiömiestä ei voida pelkän omistusosuuden perusteella pitää yrittäjänä.Hänellä ei myöskään ole yhtiössä johtavaa asemaa. Äänetön yhtiömies saattaa kuitenkin
27 (174)olla yrittäjä esimerkiksi sillä perusteella, että hän asuu yhtiön vastuunalaisen yhtiömiehen kanssasamassa taloudessa.Omistusosuuksia laskettaessa otetaan huomioon myös välillinen, toisten yritysten ja yhteisöjenkautta tapahtuva omistaminen. Tällöin henkilön omistusosuuden väliyhtiöstä tulee olla vähintään50 prosenttia, mutta henkilön ei tarvitse työllistyä väliyhtiössä.Esimerkki: A omistaa 50 prosenttia B Oy:n osakkeista. A ei työskentele B Oy:ssä. B Oy omistaa 7prosenttia C Oy:n osakkeista. A työskentelee yhtiössä C ja on yhtiön hallituksen jäsen. A omistaa itse8 prosenttia C Oy:n osakkeista.Koska A omistaa puolet väliyhtiön B osakkeista, otetaan tämä omistus huomioon. Kun välilliseenomistamiseen lisätään A:n suora omistus yhtiössä C, on A:ta pidettävä yrittäjänä, koska hän suoraanja väliyhteisön kautta omistaa 15 prosenttia (7 % + 8 %) C Oy:n osakepääomasta ja on C Oy:ssäjohtavassa asemassa.Henkilö on johtavassa asemassa silloin, kun hän on osakeyhtiön hallituksen jäsen tai toimitusjohtajataikka näitä vastaavassa asemassa. TTL:n esitöissä (HE 115/2002 vp) todetaan, että hallituksenvarajäsen on johtavassa asemassa vain, jos hän osallistuu hallituksen kokouksiin niin usein,että hänellä katsotaan käytännössä olevan samanlainen päätöksentekovalta yrityksen asioissakuin varsinaisella jäsenelläkin. Pelkän nimenkirjoitusoikeuden, esimerkiksi prokuran perusteellahenkilöä ei voida pitää johtavassa asemassa olevana. Johtavan aseman määritelmä ei ole tyhjentävä.Sellaisissa pienissä yrityksissä ja yhteisöissä, joissa omistus jakaantuu tasaisesti, johtava asemavoi perustua myös pelkän omistamisen mukanaan tuomaan määräysvaltaan. Esimerkiksi osuuskunnassa,jossa on kuusi jäsentä, kaikkia omistajia on pidettävä yrittäjinä, koska kunkin omistusosuuson yli 15 prosenttia. Oikeuskäytännössä on katsottu, että pienessä osakeyhtiössä, jonkakolme osakasta omisti tasaosuuksin, jokainen osakas oli johtavassa asemassa muodollisesta asemastaanriippumatta.Osakeyhtiö voi omistaa omia osakkeitaan. Oikeuskäytännössä on katsottu, että osakeyhtiön itsensäomistamat omat osakkeet lisätään osakkaiden omistukseen osakkaiden pääluvun mukaisessasuhteessa. Henkilö voi tällöin olla omistusosuuden perusteella yrittäjäasemassa, vaikka hän eipelkästään oman ja/tai perheensä omistuksen perusteella olisi yrittäjä.Perheenjäseneksi katsotaan yrityksessä työskentelevän henkilön puoliso ja henkilö, joka on yrityksessätyöskentelevälle henkilölle sukua suoraan ylenevässä tai alenevassa polvessa ja asuuhenkilön kanssa samassa taloudessa. Puolison lisäksi perheenjäseniä ovat siis lapset, vanhemmatja isovanhemmat edellyttäen, että he asuvat yrityksessä työskentelevän henkilön kanssa samassataloudessa. Puolisolla tarkoitetaan myös avopuolisoa ja rekisteröidyssä parisuhteessa olevaahenkilöä. Samaa sukupuolta olevaa avopuolisoa ei pidetä TTL:ssa tarkoitettuna puolisona.Yrittäjäksi katsominen edellyttää, että henkilö työskentelee yrityksessä. Pelkkä omistaminen taimääräysvalta taikka samassa taloudessa yrityksen omistajan kanssa asuminen ei oikeuta pitämäänhenkilöä yrittäjänä. Esimerkiksi hallituksen jäsenyyteen liittyvien vähäisten hallinnollistentehtävien hoitamista ei lähtökohtaisesti ole pidettävä tässä tarkoitettuna työskentelynä. Toimimattomanns. pöytälaatikkoyrityksen perusteella työnhakijaa voidaan pitää yrittäjänä vain silloin,
28 (174)jos hänellä on velvollisuus ottaa YEL- tai MYEL-vakuutus tai yritys on joskus ollut toiminnassaja työnhakija on työskennellyt yrityksessä (ja muut yrittäjänä pitämisen tunnusmerkit täyttyvät).5. Päätoiminen ja sivutoiminen työllistyminen yritystoiminnassaJos työnhakijaa on pidettävä yrittäjänä TTL 1 luvun 6 §:n perusteella, TE-toimiston tulee arvioida,onko henkilön työllistyminen yritystoiminnassa pää- vai sivutoimista. Päätoimisesti yritystoiminnassatyöllistyvällä työnhakijalla ei ole oikeutta työttömyysetuuteen. Sivutoimisesti yritystoiminnassatyöllistyvällä voi olla oikeus soviteltuun työttömyysetuuteen.Ratkaisevaa arvioitaessa yritystoiminnassa työllistymistä on yritystoiminnan vaatima työmäärä.Jos työmäärä on niin suuri, että se estää kokoaikatyön vastaanottamisen, yritystoiminnassa työllistyminenon päätoimista. Arviointi perustuu kokonaisharkintaan, jossa otetaan huomioon kaikkitoiminnan työllistävyydestä saatu näyttö. Työmäärää koskeva arvio voidaan perustaa työnhakijanomaan kertomaan.Yritystoiminnasta saatavilla tuloilla tai tulojen puuttumisella ei ole suoranaista merkitystä arvioitaessatyöllistävyyttä, sillä myös heikosti kannattava tai tappiollinenkin toiminta voi työllistääsiten, ettei kokoaikatyön vastaanottaminen ole mahdollista.Yritystoiminta voidaan katsoa sivutoimiseksi toiminnan vaatiman työmäärän vähäisyyden perusteella.Tämä koskee sekä esimerkiksi työn ohessa aloitettua yritystoimintaa että työttömänä aloitettuayritystoimintaa. Lisäksi yritystoiminta voidaan katsoa sivutoimiseksi henkilön riittävänyritystoiminnan aikaisen työssäolon perusteella. Käytännössä viimeksi mainittu tarkoittaa sitä,että yritystoiminta katsotaan sivutoimiseksi, kun henkilö on tehnyt yritystoiminnan aikana kokoaikatyötävähintään kuusi kuukautta tai täyttänyt yritystoiminnan aikana palkansaajan työssäoloehdonesimerkiksi osa-aikatyöllä. Yritystoiminnan voi osoittaa sivutoimiseksi myös esimerkiksipäätoimisilla, normaalisti edenneillä opinnoilla, jotka ovat kestäneet yritystoiminnan aikanavähintään kuusi kuukautta.Yritystoiminnan katsominen sivutoimiseksi työhistorian perusteella tarkoittaa sitä, että henkilöntyössäolo ja yritystoiminnan harjoittaminen on ollut samanaikaista. Esimerkiksi kausiluonteisessayritystoiminnassa henkilö voi olla vuoroin palkkatyössä ja vuoroin harjoittaa yritystoimintaa,jolloin tässä tarkoitettu samanaikaisuus ei toteudu. Yritystoiminnan katsominen sivutoimiseksityössäolon perusteella edellyttää, ettei toiminnan laajuudessa tapahdu muutoksia. Jos toimintaesimerkiksi laajenee työttömyyden alettua, TE-toimiston tulee arvioida, onko toimintaa pidettäväedelleen sivutoimisena.Yritys ei välttämättä ole ollut toiminnassa työssäolon aikana. Myös tällaista yritystoimintaa voidaanpitää sivutoimisena työssäolon perusteella. Jos henkilö jatkaa tällaista yritystoimintaa työttömyydenalettua, TE-toimiston tulee arvioida toiminnan pää- ja sivutoimisuus uudelleen.Alkava yritystoiminta voi olla työmäärältään niin vähäistä, että sitä voidaan pitää TTL:a sovellettaessasivutoimisena. Jos alkavassa yritystoiminnassa on mahdollista erottaa työmäärän vähäisyystulojen puuttumisesta, TE-toimisto voi katsoa työttömänäkin aloitetun yritystoiminnan olevansivutoimista. Koska työttömyysetuuden tarkoituksena ei ole tukea kannattamatonta yritystoimintaa,pelkästään tulojen puuttumisen tai vähäisyyden perusteella alkavaa yritystoimintaa eivoida katsoa sivutoimiseksi.
29 (174)Esimerkki: Työnhakijaa aloittaa työttömänä ollessaan yritystoiminnan, jonka hän kertoo työllistävänmuutamia tunteja viikossa satunnaisten ja vähäisten toimeksiantojen tekemiseksi. Työllistymistävoidaan lähtökohtaisesti pitää sivutoimisena, jos tarkoituksena on pitää toiminta pienimuotoisena.Mahdollisuutta kasvattaa toimeksiantojen määrää ei tarvitse ottaa huomioon. Jos työmäärä kasvaamyöhemmin, asiaa arvioidaan uudelleen ja työllistyminen voi muuttua päätoimiseksi muutosajankohdastalukien. Työnhakijalla on velvollisuus ilmoittaa toiminnan laajuudessa tapahtuvista muutoksista.Esimerkki: Työnhakija aloittaa työttömänä ollessaan yritystoiminnan. Hakija markkinoi yritystoimintaansa,mutta kysyntää ei ole. Yritystoiminnasta saatava tulo on vähäistä. Jos kysyntää olisi,henkilö olisi sidottu yritystoimintaansa kokopäiväisesti. Tästä syystä työllistymistä pidetään lähtökohtaisestipäätoimisena. Kysynnän ja tulojen puuttuminen johtuu yrittäjäriskistä, eikä työttömyysturvajärjestelmääole tarkoitettu sen korvaamiseen.Sivutoimista yritystoimintaa koskeva työvoimapoliittinen lausunto annetaan pääsääntöisesti toistaiseksivoimassa olevana. Työnhakijalla on aina velvollisuus ilmoittaa esimerkiksi yritystoiminnanlaajuudessa tapahtuvista muutoksista. Tästä velvollisuudesta voidaan kertoa hakijalle esimerkiksityövoimapoliittisen lausunnon perusteluissa ja lähettää lausunto tiedoksi hakijalle.Mainituista lähtökohdista huolimatta TE-toimisto voi milloin tahansa, esimerkiksi muun asiakaspalvelunyhteydessä, pyytää hakijalta selvitystä yritystoiminnassa mahdollisesti tapahtuneistamuutoksista ja antaa uuden asiaa koskevan työvoimapoliittisen lausunnon.6. Yritystoiminnan aloittaminenYritystoiminta katsotaan aloitetuksi aikaisintaan varsinaisen tuotannollisen tai taloudellisen toiminnanaloittamisesta, ellei muuhun arvioon ole aihetta. Jos yritystoiminnan valmisteluun liittyypoikkeuksellisen työllistäviä työvaiheita, toiminta on katsottava aloitetuksi jo ennen varsinaisentuotannollisen toiminnan alkamista. Lähtökohtaisesti aloittamisajankohta perustuu tältä osintyönhakijan omaan ilmoitukseen tai muuhun asiasta saatavaan näyttöön.Työnhakijoiden yhdenvertaisuuden varmistamiseksi TTL 2 luvun 5 §:ssä on säädetty, että riippumattatuotannollisen tai taloudellisen toiminnan aloittamisajankohdasta yritystoiminta voidaankatsoa aloitetuksi kun yritys on merkitty arvonlisäverovelvollisten rekisteriin, ennakkoperintärekisteriintai Verohallinnon työnantajarekisteriin. Yrityksen merkitsemisellä kaupparekisteriin eiole merkitystä arvioitaessa yritystoiminnan aloittamisajankohtaa. Rekisterimerkintöihin perustuvastaaloittamisajankohdasta voidaan poiketa esimerkiksi työnhakijan tuotannollisen tai taloudellisentoiminnan aloittamisajankohdasta esittämän näytön perusteella.7. Yrityksessä työskentelyn päättyminenJos työnhakija on työllistynyt yritystoiminnassa päätoimisesti, työttömyysetuuden saaminenedellyttää joko oman työskentelyn päättymistä tai koko yritystoiminnan lopettamista. Seuraavassakerrotaan tilanteista, joissa työttömyysetuuteen voi olla oikeus työskentelyn päättymisen perusteella.7.1 Henkilön työkyvyn pysyvä ja olennainen alentuminenTTL 2 luvun 6 §:ssä säädetään, että henkilön työskentelyn yrityksessä on katsottava päättyneenhänen työkykynsä alennuttua pysyvästi ja olennaisesti. Säännöstä sovelletaan sekä ns. varsinai-
30 (174)seen omistajayrittäjään että yrityksen TTL 1 luvun 6 §:ssä tarkoitettuihin osaomistajiin, eli esimerkiksivarsinaisen yrittäjän perheyrityksessä työllistyneisiin perheenjäseniin.Työkyvyn pysyvästä ja olennaisesta alentumisesta on kysymys silloin, kun henkilö on saanut sairauspäivärahaaenimmäisajan ja hänen työkyvyttömyytensä jatkuu edelleen. Lisäksi edellytetään,että työkyvyttömyyseläkehakemus on vireillä tai hylätty. Mainitut edellytykset eivät täyty esimerkiksisilloin, kun sairauspäivärahaoikeus on päättynyt muusta syystä kuin sairauspäivärahanenimmäisajan täyttymisen takia.Henkilön työskentely voidaan katsoa päättyneeksi edellä mainittujen edellytysten täyttyessä,vaikka yritys jatkaisi toimintaansa. Säännöksen soveltamista ei estä myöskään se, että henkilöosallistuu esimerkiksi vähäisiin hallinnollisiin tehtäviin. Sen sijaan vähäinenkin osallistuminenyrityksen tuotannolliseen tai taloudelliseen toimintaan estää soveltamisen.Oikeus työttömyysetuuteen voi muiden edellytysten täyttyessä jatkua kunnes henkilö aloittaauudelleen työskentelyn yrityksessä.7.2 Palkansaajaan rinnastettava yrittäjäPalkansaajaan rinnastettava yrittäjä tekee työsuorituksia toimeksiantosopimusten perusteella siten,että työsuoritus muistuttaa sen epäitsenäisen luonteen takia palkansaajana tehtävää työtä.Palkansaajaan rinnastettavaa yrittäjää koskevaa säännöstä ei sovelleta yrittäjän perheyrityksessätyöllistyneisiin perheenjäseniin. Sillä, missä yhtiömuodossa toimintaa on harjoitettu, ei ole merkitystä.TTL 2 luvun 6 §:n mukaan palkansaajaan rinnastettavalla yrittäjällä tarkoitetaan henkilöä, jokatäyttää kaikki seuraavat edellytykset:1) Henkilö tekee työsuoritukseen itse toimeksiantajan määräämällä tavalla.Edellä mainittu tarkoittaa sitä, että toimeksiantaja viime kädessä päättää työsuorituksestaja sen tekemisen ajankohdasta. Sen sijaan ei edellytetä, että työ olisi tehtytyösuhteen tunnusmerkistöä muistuttavalla tavalla toimeksiantajan johdon ja valvonnanalaisena. Henkilö voi tehdä työtä esimerkiksi kotonaan.2) Henkilö on toimeksiantosuhteessa samoihin harvalukuisiin toimeksiantajiin.Säännöstä ei sovelleta esimerkiksi palveluita tai tuotteita niin sanotulle suurelleyleisölle tarjoaviin yrittäjiin, vaan kyse on yrittäjistä, jotka tekevät toimeksiantosopimuksiapääsääntöisesti samojen toimeksiantajien kanssa.Toimeksiantajien määrää ei ole rajoitettu. Säännöstä sovelletaan tilanteisiin, joissatoimeksiantajia ei kyseessä olevan alan luonteen ja työntekotapojen vuoksi ole kovinmonia. Säännöstä ei sovelleta esimerkiksi tilanteissa, joissa yritys ei saa toimeksiantojaja toimeksiantajia on tästä syystä vain muutamia. Tällaiset tilanteetkuuluvat yrittäjäriskin piiriin eikä tulojen puuttumista korvata työttömyysturvajärjestelmästä.
31 (174)3) Henkilöllä ei ole kiinteää osto- tai myyntipaikkaa tai vastaavaa toimipaikkaatoiminnan harjoittamista varten.Työtilan erottaminen henkilön asuntonaan käyttämästä tilasta ei estä pitämästähenkilöä palkansaajaan rinnastettavana yrittäjänä.4) Henkilö ei ole viimeksi kuluneen vuoden aikana työnhakijaksi ilmoittautumisestalukien ollut työsuoritusten tekemiseksi palveluksessaan työsuhteessa olevia työntekijöitämuutoin kuin satunnaisesti.Satunnaisten esimerkiksi loma-ajoiksi palkattujen sijaisten käyttö on mahdollista.Lisäksi henkilöllä on mahdollisuus ostaa ulkopuoliselta toimijalta esimerkiksi kirjanpitopalveluitailman, että tällä on vaikutusta siihen, pidetäänkö häntä palkansaajaanrinnastettavana yrittäjänä.Henkilön pitäminen palkansaajaan rinnastettavana yrittäjänä todetaan aina jälkikäteen. Toimeksiantosuhteenaikana työnhakija työllistyy yritystoiminnassa joko pää- tai sivutoimisesti. Muidenedellytysten täyttyessä palkansaajaan rinnastettavalle yrittäjälle voidaan maksaa työttömyysetuuttatoimeksiantosuhteen päätyttyä. Jos toimeksiantosuhteita on samanaikaisesti useita, yhdentoimeksiantosuhteen päätyttyä arvioidaan, onko henkilö työtön ja onko häntä pidettävä jäljellejäävien toimeksiantosuhteiden perusteella päätoimisesti vai sivutoimisesti yritystoiminnassa työllistyvänä.7.3 Kausiluonteinen yritystoimintaHenkilön työskentelyn yrityksessä katsotaan päättyneen myös, kun yritystoimintaa on pidettäväkausiluontoisena ja toimintakausi on päättynyt. Kausiluonteisena pidetään yritystoimintaa, jotaon luonnonolosuhteiden takia mahdollista harjoittaa keskimäärin yhteensä enintään kuuden kuukaudenajan vuodessa. Säännöstä sovelletaan sekä ns. varsinaiseen omistajayrittäjään että yrityksenTTL 1 luvun 6 §:ssä tarkoitettuihin osaomistajiin, eli esimerkiksi varsinaisen yrittäjän perheyrityksessätyöllistyneisiin perheenjäseniin.Yritystoiminnan kausiluontoisuutta arvioitaessa lähtökohtana on luonnonolosuhteiltaan ns. normaalivuosi. Se, että henkilö voi tavanomaisesta poikkeavista luonnonolosuhteista johtuen harjoittaayritystoimintaa jonakin vuonna alle kuusi kuukautta, ei tee yritystoiminnasta kausiluontoista.Vastaavasti kyse voi olla kausiluontoisesta yritystoiminnasta, vaikka yritystoimintaa voijonakin vuonna poikkeuksellisten luonnonolosuhteiden johdosta harjoittaa enemmän kuin kuusikuukautta.Huomattavaa on, että toiminnan tulee estyä nimenomaan luonnonolosuhteiden takia. Sillä, ettätoiminta on vain osan vuodesta kannattavaa, vaikka toiminnan kannattamattomuus johtuisikinluonnonolosuhteista, ei ole asiassa merkitystä.Yritystoiminnasta saatavan tulon määrällä ei ole merkitystä arvioitaessa, onko toimintaa pidettäväkausiluonteisena.
32 (174)8. Yrittäjän perheenjäsenen työskentelyn päättyminenEräissä tilanteissa ns. varsinaisen yrittäjän perheyrityksessä päätoimisesti työllistyneelle perheenjäsenellevoidaan maksaa työttömyysetuutta perheenjäsenen oman työskentelyn päätyttyä, vaikkayritys muutoin jatkaa toimintaansa. Näistä tilanteista säädetään TTL 2 luvun 7 §:ssä.Edellytyksenä säännösten soveltamiselle on, että kyse on TTL 1 luvun 6 §:ssä tarkoitetusta perheenjäsenestä,jolla itsellään ei ole eikä kahden edellisen vuoden aikana ole ollut vähintään 15prosenttia yrityksen osakepääomasta tai osakkeiden tuottamasta äänivallasta eikä muutoinkaanvastaavaa määräysvaltaa yrityksessä. Vastaavalla määräysvallalla tarkoitetaan omistukseen perustuvanmääräysvallan lisäksi johtavaa asemaa, esimerkiksi toimimista osakeyhtiön toimitusjohtajanatai hallituksen jäsenenä.8.1 Satunnainen työllistyminenHenkilöllä on muiden edellytysten täyttyessä oikeus työttömyysetuuteen, jos hänen päätoiminentyöllistymisensä yrityksessä on ollut satunnaista. Satunnaisella työllistymisellä tarkoitetaan sitä,että henkilö on työllistynyt yrityksessä enintään kuuden kuukauden ajan kahden vuoden tarkastelujaksonaikana.Arvio siitä, onko kyse satunnaisesta päätoimisesta työllistymisestä yritystoiminnassa, tehdäänaina jälkikäteen. Kun henkilö aloittaa päätoimisen työskentelyn yrityksessä, annetaan etuudenmaksatuksen estävä työvoimapoliittinen lausunto päätoimisesta työllistymisestä yritystoiminnassa,ja vasta työskentelyn päätyttyä muiden edellytysten täyttyessä maksatuksen salliva lausuntotyöskentelyn päättymisestä työllistymisen satunnaisuuden perusteella.8.2 Työskentely perheyrityksessä osana työllistymistä edistävää palveluaHenkilöllä on muiden edellytysten täyttyessä oikeus työttömyysetuuteen työskentelyn päätyttyä,jos työskentely on johtunut yksinomaan siitä, että työllistymistä edistävä palvelu tai omaehtoisiinopintoihin liittyvä harjoittelu on järjestetty kyseisen henkilön perheenjäsenen omistamassa yrityksessä.8.3 Lomautus ja lomautukseen rinnastettava syyJoissakin tilanteissa yrittäjän perheenjäsentä pidetään palkansaajana hänen tehdessään työtä perheenyrityksessä. Jotta perheenjäsen olisi mahdollisimman pitkälle yhdenvertaisessa asemassayrityksessä työskentelevien perheen ulkopuolisten työntekijöiden kanssa, TTL 2 luvun 7 §:ssä onsäädetty, että yrittäjän perheenjäsenellä voi olla oikeus työttömyysetuuteen yrityksen lomauttaessatyöntekijöitään tai työnteon ja palkanmaksun päätyttyä työsopimuslain 2 luvun 12 §:n 2 momentinensimmäisessä virkkeessä tarkoitetusta syystä, toisin sanoen esimerkiksi työpaikkaa kohdanneentulipalon takia. Lomautuksella tarkoitetaan työnantajan suorittamaa lomautusta tuotannollisillaja taloudellisilla syillä TTL 1 luvun 5 §:ssä tarkoitetulla tavalla. Lomautus toimenpiteenätarkoittaa työnteon ja palkanmaksun väliaikaista keskeyttämistä työsuhteen pysyessä muutoinvoimassa.
33 (174)Jotta yrittäjän perheyrityksessä työskennelleellä perheenjäsenellä voisi olla oikeus työttömyysetuuteenlomautuksen tai lomautukseen rinnastettavan syyn perusteella, tulee kaikkien seuraavienedellytysten täyttyä:1) Henkilön tulee olla vakuutettu muun kuin yrittäjän eläkelain (1272/2006) taimaatalousyrittäjän eläkelain mukaisesti.2) Yrityksen tulee olla lomauttanut tai irtisanonut tuotannollisista tai taloudellisistasyistä myös sellaisia työntekijöitä, jotka eivät ole yrittäjän perheenjäseniä. Työsopimuslaissatarkoitettujen työnteon ja palkanmaksun keskeytysten osalta edellytyksenäon, että yrityksessä on muita työntekijöitä, jotka ovat samassa asemassa eivätkäole yrittäjän perheenjäseniä. Sekä lomautusten että lomautukseen rinnastettaviensyiden osalta on riittävää, että yrityksessä on vähintään yksi edellä tarkoitetussa tilanteessaoleva perheen ulkopuolinen työntekijä.Koska eri työntekijöiden lomautukset ja irtisanomiset eivät välttämättä tapahdusamanaikaisesti, lomautuksia ja irtisanomisia tarkastellaan vuoden tarkastelujaksonajalta.3) Perheenjäsenen lomautuksen tulee olla kokoaikainen eli kestää vähintään yksikokonainen kalenteriviikko. Viikoittaista tai päivittäistä työaikaa lyhentämällä toteutettujenlomautusten ajalta yrittäjän yritystoiminnassa työllistyneellä perheenjäsenelläei ole oikeutta työttömyysetuuteen.8.4 Työn loppuminen tuotantosuunnan muutoksen tai vastaavan syyn johdostaTuotantosuunnan lopettamiseen rinnastetaan esimerkiksi koko yrityksen tuotantosuunnan taitoiminnan vaihtaminen sekä tietyn toiminnan lopettaminen tai ulkoistaminen. Tuotantosuunnanlopettamisesta on kyse esimerkiksi silloin, kun maatilalla lopetetaan karjanhoito, mutta karjanhoidonrinnalla harjoitettua viljanviljelyä jatketaan, tai kun leipomon yhteydessä sen tuotteitamyynyt myymälä lopettaa toimintansa muun leipomotoiminnan jatkuessa. Tietyn toiminnan ulkoistamisestaon kyse, kun esimerkiksi yrityksen kirjanpito siirretään ulkopuolisen kirjanpitotoimistonhoidettavaksi.Koska tarkoituksena ei ole, että työttömyysturvalla tuetaan huonosti menestyvää yritystä, oikeustyöttömyysetuuteen rajoittuu sellaisiin tilanteisiin, joissa perheenjäsenen työn päättyminen onulkopuolisen selkeästi havaittavissa ja se voidaan osoittaa luotettavasti. Pelkkä työn vähäisyydestäjohtuva työn perheenjäsenen työn loppuminen ei oikeuta työttömyysturvaetuuteen tällä perusteella.8.5 Yritystoiminnan edellytysten pysyväisluonteinen heikentyminenYrittäjän perheenjäsen voi tietyin edellytyksin saada työttömyysetuutta, jos yrityksessä ei (enää)työskentele muita kuin yrittäjän perheenjäseniä. Säännöksessä on kaksi edellytystä. Työn on pitänytensinnäkin loppua yritystoiminnan pysyväisluonteisen heikentymisen johdosta. Toiseksiedellytetään, että yritystoiminnasta syntyvä tulo siinä työskentelevää perheenjäsentä kohti laskettunajää alle säännöksessä tarkoitetun vuosittain tarkistettavan euromäärän.
34 (174)Edellytysten täyttyminen voidaan todeta yhtäältä yrityksen taloudellista tilannetta kuvaavistaasiakirjoista eli käytännössä lähinnä yrityksen viimeisimpiin tilinpäätöksiin sisältyvistä tuloslaskelmistaja toisaalta työttömyysetuuden hakijan antaman muun selvityksen perusteella.Yritystoiminnan edellytysten pysyväisluonteisesta heikentymisestä voidaan ensinnäkin pyytäätyöttömyysetuutta hakevalta vapaamuotoinen selvitys yrityksen tilanteen muuttumisesta. Toiseksihakijan on toimitettava yrityksen kaksi viimeisintä tuloslaskelmaa ja tasetta. Koska näissä tilinpäätösasiakirjoissaon esitettävä vertailutietona myös edellisen vuoden tiedot, niistä on nähtävissäkaikkiaan kolmen vuoden tiedot. Yritystoiminnan edellytysten heikentymistä ilmentää ainakintuloslaskelmassa ilmoitettava liikevaihdon (ammatinharjoittajan tuloslaskelmassa vastaavastituoton) määrän muutos. Samoin tilikauden voittoa/tappiota koskevat luvut ilmentävät yritystoiminnanedellytysten muutosta. Jos edellä mainitut luvut ovat olleet jatkuvasti määrältäänpieneneviä, voidaan yritystoiminnan edellytysten katsoa heikentyneen.Yritystoiminnasta syntyvän tulon jääminen alle säännöksessä tarkoitetun tason lasketaan ensisijaisestiviimeisimmän tuloslaskelman tietojen perusteella. Yrityksestä siinä työskenteleville yrittäjälleja hänen perheenjäsenilleen syntyvää tuloa voidaan jakaa palkkana ja/tai voitonjakona.Yrityksen maksamat palkat näkyvät tuloslaskelmassa henkilöstökulujen kohdalla. Yritystoiminnastasiinä työskentelevää perheenjäsentä kohti syntyvän tulon selvittämiseksi lasketaan ensiksikinyhteen tilikauden voitto ja mahdollisesti maksetut palkat ja palkkiot. Näin saatu summa jaetaanyrityksessä työskentelevien yrittäjän ja hänen perheenjäsentensä lukumäärällä. Jos tämäperheenjäsentä kohti laskettu määrä jää kuukausituloksi muutettuna alle 1027 euron (2015), hakijallavoi olla oikeus työttömyysetuuteen.Jos sen tilikauden aikana, jolta viimeisin tilinpäätös on laadittu, yrityksen palveluksessa oli vieläulkopuolisiakin työntekijöitä, on heille maksettujen palkkojen määrä ensin vähennettävä. Tarkastelukohdistetaan siis vain yrittäjän ja hänen perheenjäsentensä tulonmuodostukseen.Jos yrityksen taloudellinen tilanne on heikentynyt edellisen tilikauden päättymisen jälkeen siten,että yritys ei enää kykene tarjoamaan henkilölle työtä, ei ole välttämätöntä odottaa kulumassaolevan tilikauden tilinpäätöksen valmistumista työttömyysetuuden myöntämiseksi. Tällaisessatilanteessa selvitykseksi yritystoiminnasta syntyvästä tulosta voidaan hyväksyä muukin työttömyysetuudenhakijan esittämä näyttö tulonmuodostuksesta. Tämä voi olla esimerkiksi yrityksenkirjanpitäjän antama selvitys tai muu luotettava laskelma, josta käy ilmi yritystoiminnasta siinätyöskentelevää henkilöä kohti syntyvän tulon määrä.9. Yritystoiminnan lopettaminenPäätoimisesti yritystoiminnassa työllistyneelle työnhakijalle voidaan muiden edellytysten täyttyessämaksaa työttömyysetuutta myös silloin, kun koko yritystoiminta on lopetettu. Yritystoiminnanlopettamisesta säädetään TTL 2 luvun 8 §:ssä.Yritysomaisuuden myyntivoittolaskelman jättämisellä ei ole merkitystä työttömyysetuuden työvoimapoliittisiaedellytyksiä arvioitaessa. Työttömyysetuuden maksaja voi silti tarvita laskelmaamyyntivoiton jaksottamiseen. Etuuden maksamista voi nopeuttaa, jos TE-toimisto merkitsee työvoimapoliittisenlausunnon perusteluihin tiedon siitä, jos yritystoiminta on kestänyt enintään 18kuukautta, koska tällöin etuuden maksajan ei tarvitse pyytää laskelmaa etuuden hakijalta.
35 (174)Yritys voidaan jättää kaupparekisteriin ilman, että tällä on merkitystä arvioitaessa TTL:ssa säädettyjenyritystoiminnan lopettamisen edellytysten täyttymistä. Yritystoiminnan lopettaminen eiedellytä toimitiloista luopumista, jos muut lopettamisen edellytykset täyttyvät.9.1 KonkurssiYrityksen toiminta on katsottava lopetetuksi silloin, kun se on asetettu konkurssiin. Konkurssiinasettaminen voi tapahtua joko yrityksen tai velkojan aloitteesta. Henkilöyhtiön yhtiömiehenomalla konkurssilla ei ole samaa vaikutusta.Yritystoiminnan lopettamispäivä on konkurssiin asettamispäivä, joka ilmenee tuomioistuimenasiaa koskevasta päätöksestä ja esimerkiksi Suomen asiakastiedon yritysrekisteristä sekä yritystietojärjestelmästä.Yritystoiminta on lopetettu TTL:ssa tarkoitetulla tavalla, vaikka konkurssisittemmin raukeaisi. Jos yrityksen toimintaa konkurssin raukeamisen jälkeen poikkeuksellisestijatketaan, henkilön katsotaan työllistyvän yritystoiminnassa siitä päivästä lähtien, jona hän aloittitoiminnan uudelleen.9.2 Selvitystila (vain osakeyhtiö ja osuuskunta)Yritystoiminnan lopettamisesta on kyse myös silloin, kun osakeyhtiö tai osuuskunta on asetettuselvitystilaan. Osakeyhtiön selvitystilaan asettamisesta päättää yhtiökokous. Osuuskunnan osaltapäätöksen tekee osuuskunnan kokous. Selvitystilaan voidaan asettaa myös tuomioistuimen tairekisteriviranomaisen päätöksellä. Selvitystila alkaa, kun sitä koskeva päätös on tehty. Yhtiökokoustai osuuskunnan kokous voi määrätä selvitystilan alkamaan myös päätöksentekoa myöhemmästäpäivästä. Päätös selvitystilasta on merkittävä kaupparekisteriin. Tarvittaessa selvityksenäasettamisesta selvitystilaan voi olla yhtiökokouksen tai osuuskunnan kokouksen pöytäkirjatai pöytäkirjanote, tuomioistuimen päätös taikka kaupparekisteriote.Jos työnhakija toimii osakeyhtiön tai osuuskunnan selvittäjänä, hän työllistyy yritystoiminnassaedelleen.9.2.1 Konkurssiin tai selvitystilaan asetetun yrityksen selvitysmiehenä toiminenJos työnhakija toimii konkurssiin tai selvitystilaan asetetun yrityksen selvitysmiehenä, TEtoimistontulee arvioida, kuinka paljon toiminta työllistää työnhakijaa. Vähäisillä hallinnollisiksikatsottavilla toimilla ei ole merkitystä arvioitaessa, voidaanko yritystoimintaa pitää lopetettuna.Jos selvitysmiehen tehtävien hoitamisen edellyttämä työmäärä on vähäinen eikä estä kokoaikatyönvastaanottamista, TE-toimisto voi muiden edellytysten täyttyessä antaa esteettömän työvoimapoliittisenlausunnon.Jos selvitysmiehenä toimiminen on työmäärältään sellaista, että se estää työnhakijaa ottamastavastaan kokoaikatyötä, työnhakijan on katsottava työllistyvän päätoimisesti omassa työssään.Aiemmin päätoimisesti harjoitetun yritystoiminnan muuttuminen sivutoimiseksi pelkästään silläperusteella, että työnhakija toimii yrityksessä enää selvitysmiehenä, ei ole TTL:n perusteellamahdollista.
36 (174)9.3 Yhtiömiesten sopimus yhtiön purkamisesta (muu kuin osakeyhtiö)Henkilöyhtiön purkaminen ei edellytä erityistä selvitysmenettelyä, vaan yhtiömiehet voivat sopiapurkamisesta vapaasti. Yhtiömiehellä on tietyissä tilanteissa myös oikeus vaatia yhtiön purkamista.Olettama on, että henkilöyhtiön toiminta päättyy silloin, kun yhtiön purkamisesta on sovittu.Jos TE-toimisto pitää ilmeisenä, että yhtiön purkamisesta on sovittu takautuvasti tarkoituksenasaada työttömyysetuutta varhaisemmasta ajankohdasta, yritystoiminta katsotaan lopetetuksi siitäpäivästä, jona purkamista koskeva sopimus on esitetty TE-toimistolle.9.4 Tuotannollisen ja taloudellisen toiminnan päättyminenMikä tahansa yritystoiminta voidaan katsoa lopetetuksi, kun henkilö ilmoittaa tuotannollisen jataloudellisen toiminnan päättyneen ja hän on:1) jättänyt Verohallinnolle ilmoituksen yrityksen poistamiseksi ennakkoperintärekisteristä,2) jättänyt Verohallinnolle ilmoituksen yrityksen poistamiseksi työnantajarekisteristä,3) jättänyt Verohallinnolle ilmoituksen joko yrityksen poistamiseksi arvonlisäverovelvollistenrekisteristä tai yritystoiminnan keskeytymisestä ja4) luopunut mahdollisesta yrittäjän eläkelain tai maatalousyrittäjän eläkelain mukaisesta eläkevakuutuksesta.Muista vakuutuksista luopumista ei edellytetä.Työnhakijan ilmoitusta siitä, milloin hän on jättänyt edellä mainitut ilmoitukset Verohallinnolle,pidetään lähtökohtaisesta riittävänä selvityksenä työvoimapoliittisen lausunnon antamiseksi.Keskeytysilmoitusta arvonlisäverovelvollisten rekisteriin pidetään TTL 2 luvun 8 §:n mukaanriittävänä, jottei henkilölle aiheudu tarpeettomia välittömiä veroseuraamuksia. Sillä, että yritysilmoitetaan uudelleen arvonlisäverovelvollisten rekisteriin yritysomaisuutta myöhemmin myytäessätai henkilö tekee muita vastaavia hallinnollisiksi katsottavia toimia, ei ole vaikutusta siihen,pidetäänkö yritystoimintaa edelleen lopetettuna. Jos yrityksen tuotannollinen tai taloudellinentoiminta aloitetaan uudelleen, työnhakijan oikeus työttömyysetuuteen ratkaistaan toiminnan uudelleenaloittamisesta lukien.Edellä mainitun lisäksi yritystoiminta voidaan katsoa lopetetuksi myös silloin, kun on ilmeistä,että tuotannollinen ja taloudellinen toiminta on kokonaan päättynyt. Säännöksen tarkoituksenaon turvata niiden työnhakijoiden oikeus työttömyysetuuteen, jotka eivät voi osoittaa yritystoiminnanlopettamista poistamalla yritys eri rekistereistä. Säännöstä voidaan soveltaa esimerkiksitilanteessa, jossa peltoviljelyä harjoittaneen maatilan pellot on vuokrattu ulkopuolisen viljelijänkäyttöön eikä maatilalla ole muuta toimintaa. Jos yritystä ei ole merkitty rekistereihin, yritystoimintakatsotaan lopetetuksi henkilön oman tuotannollisen ja taloudellisen toiminnan päättymistäkoskevan ilmoituksen perusteella.Jos henkilö vuokraa yritystoiminnassa käyttämänsä koneet tai laitteet ulkopuoliselle, tuotannollinenja taloudellinen toiminta voidaan muiden edellytysten täyttyessä katsoa lopetetuksi TTL 2luvun 8 §:ssä tarkoitetulla tavalla, koska toiminta ei enää työllistä henkilöä eikä ole esteenä kokoaikatyönvastaanottamiselle.
37 (174)TTL 2 luvun 8 §:n sanamuoto mahdollistaa sen, että muodollisten lopettamisedellytysten täyttymisestähuolimatta yritystoiminnan voidaan katsoa jatkuvan esimerkiksi henkilön pyrkiessä selvästikattamaan yritystoimintaan liittyvää taloudellista riskiä työttömyysetuudella. Tällaisesta voiolla kyse esimerkiksi henkilön ilmoittaessa toistuvasti Verohallinnolle yritystoiminnan lopettamisesta.10. Markkinointia, laskutusta ja muita vastaavia tehtäviä hoitavat osuuskunnat ja muutyhteisötJos osuuskunnassa työskentelevää tai osuuskunnan välityksellä työtä tekevää työnhakijaa on pidettäväTTL 1 luvun 6 §:ssä tarkoitettuna yrittäjänä, hänen oikeuttaan saada työttömyysetuuttaarvioidaan TTL 2 luvun 5 – 8 §:n perusteella siitä riippumatta, esittääkö hän TE-toimistolle esimerkiksiosuuskunnan kanssa tekemänsä työsopimuksen tai muuta vastaavaa näyttöä työsuhteesta.Esimerkiksi osuuskunnassa, jossa on kuusi jäsentä, kaikkia omistajia on pidettävä yrittäjinä,koska kunkin omistusosuus on yli 15 prosenttia.Jos työnhakijaa ei ole pidettävä yrittäjänä, TE-toimisto selvittää, arvioidaanko hakijan oikeuttatyöttömyysetuuteen palkkatyötä vai omassa työssä työllistymistä koskevien säännösten perusteella.Myös markkinointia, laskutusta ja muita vastaavia tehtäviä hoitavan osakeyhtiön tai muunyhteisön välityksellä työllistyvän työnhakijan asemaan arvioidaan samalla tavalla.Työnhakijan työtä arvioidaan palkkatyönä, jos hän esittää TE-toimistolle työsopimuksen taimuuta näyttöä siitä, että hänen ja osuuskunnan, osakeyhtiön tai muun yhteisön välistä sopimussuhdettaon pidettävä työsuhteena. Lisäksi edellytetään, että yhteisöä voidaan ylipäätään pitäätyönantajan asemassa olevana. Työnantajana pitäminen edellyttää, että osuuskunta, osakeyhtiötai muu yhteisö itse harjoittaa liiketoimintaa eli esimerkiksi tarjoaa nimissään niitä palveluita,joiden tekemiseksi työnhakija on työllistynyt.Osuuskuntaa, osakeyhtiötä tai muuta yhteisöä ei pidetä työnantajana, jos se ainoastaan välittäätietoa työtilaisuuksista tai huolehtii jäsentensä tekemään työhön liittyvästä markkinoinnista, laskutuksestaja kirjanpidosta. Näissä tilanteissa työsuhde voi syntyä vain yhteisön ja työnvälityksestä,markkinoinnista, laskutuksesta tai kirjanpidosta huolehtivan henkilön välille.Työneuvoston lausunto TN 1451-13, annettu 10.1.2013: ”X oli rekisteröinyt Z osuuskunnan palvelunkäyttäjäksi ja laskuttanut sen kautta Y Ab:lle osa-aikaisena assistenttina tekemiään työsuorituksia.Palvelun käyttö-ehtojen mukaan rekisteröitymisestä oli syntynyt työsuhde osuuskunnan ja X:nvälille. X oli sittemmin itse sopinut työskentelystään Y Ab:lle eikä Z osuuskunnan ja Y Ab:n välilläollut sopimussuhdetta tai muutakaan välipuhetta. X:n työskentely Y Ab:lle tuli Z osuuskunnan tietoonvasta, kun X esitti osuuskunnalle työtä koskevan laskutuspyynnön. Z osuuskunta laskutti YAb:ltä X:n tekemistä töistä ja maksoi sen jälkeen X:lle nettopalkan, josta oli vähennetty ja edelleentilitetty työeläke- ja sosiaaliturvamaksut sekä ennakonpidätys. Vaikka Z osuuskunta oli hoitanut sopimuksenperusteella X:n palkanmaksun, ei X:n voitu katsoa suorittaneen työtä osuuskunnan johdonja valvonnan alaisena. Kun kaikki työsuhteelta vaadittavat tunnusmerkit eivät täyttyneet, ei vuosilomalakivoinut tulla noudatettavaksi. …”Edellä kerrotusta on erotettava työvoiman vuokraaminen, jossa työnantaja (esimerkiksi osuuskuntatai osakeyhtiö) siirtää työntekijän tämän suostumuksella toisen yrityksen (käyttäjäyritys)käyttöön. Näissä tilanteissa on kyse työsuhteesta ja palkansaajasta, vaikka työnantaja ei valvoisi
38 (174)työtä, sitä ei suoritettaisi työnantajan luona ja vaikka työnantajan liiketoiminta ei olisi samaakuin työntekijän tekemä työ.TE-toimiston tehtäviin kuuluu ratkaista ainoastaan työttömyysetuuden maksamisen työvoimapoliittisetedellytykset. Sillä, pidetäänkö henkilöä yrittäjänä, palkansaajana vai omassa työssä työllistyvänä,voi olla vaikutusta myös työttömyysetuuden maksajan toimivaltaan kuuluvien etuudensaamisen edellytysten osalta.11. Omaishoitajana toimimisestaOmassa työssään työllistyvä henkilö tekee työtä omaan lukuunsa olematta työ- tai virkasuhteessa.Tyypillisiä omassa työssään työllistyviä ovat muun muassa omaishoitajat. Arvioitaessaomaishoitajana toimivan henkilön työllistymistä ja mahdollisuutta ottaa vastaan kokoaikatyötämerkitystä on omaishoidon tuesta laaditun sopimuksen liitteenä olevalla hoito- ja palvelusuunnitelmalla.Jos suunnitelman mukaan kyse on kokopäiväisestä tai ympärivuorokautisesta hoidosta,ei kokoaikatyön vastaanottaminen yleensä ole mahdollista. Arvioinnissa tulee ottaa huomioonhoito- ja palvelusuunnitelman ohella myös muu selvitys siitä, miten ja missä aikataulussa hoitoon tarkoitus järjestää, jos omaishoitaja saa työpaikan. Omaishoidon tuen määrällä ei ole merkitystäarvioitaessa omaishoidon työllistävyyttä.
39 (174)I/ 6 Opiskelun vaikutuksesta oikeuteen saada työttömyysetuutta1.YleistäOpiskelun vaikutuksesta oikeuteen saada työttömyysetuutta säädetään TTL 2 luvun 10 ja 11§:ssä. Päätoimisella opiskelijalla ei ole oikeutta työttömyysetuuteen. Rajoitus koskee myös päätoimisenopiskelun lomajaksoja.Työttömyysturvalain ja opintotukilain (65/1994) päätoimisen opiskelun määritelmät ovat pääosinyhtenevät. Joissakin tapauksissa henkilöä ei kuitenkaan katsota päätoimiseksi opiskelijaksi opintotuenpuolella, mutta TTL:n mukaan hän on päätoiminen opiskelija. Tällainen henkilö ei oleoikeutettu työttömyysetuuteen eikä opintotukeen.Yliopistoissa suoritettavia jatkotutkinto-opintoja (lisensiaatin ja tohtorin tutkinnot) arvioidaanopiskeluna. Sen sijaan ns. post doc-tutkijoiden ja muiden kuin jatkotutkintoon tähtäävien tutkijoidenoikeutta työttömyysetuuteen tulee arvioida omassa työssä työllistymisen perusteella. Jatkotutkintojakäsitellään tarkemmin osassa I / 8 (taiteilijat, tieteentekijät).Omaehtoisen opiskelun tukemisesta työttömyysetuudella säädetään JTYPL 6 luvussa ja kotoutumisenedistämisestä annetun lain (1386/2010) 22–24 §:ssä.1.1 Vähäinen harrastusluonteinen opiskelu tai muu harrastustoiminta, pääsykokeetTyönhakijan vähäisistä harrastusluonteisista opinnoista ei anneta sitovaa työvoimapoliittista lausuntoatyöttömyysetuuden maksajalle. Vähäisiksi harrastusluonteisiksi opinnoiksi voidaan katsoaopinnot, joiden laajuus on enintään 4 opintopistettä tai 2 opintoviikkoa lukukauden aikana. Tällöinopintojen laajuus ei voi minkään opiskelukuukauden aikana olla 5 opintopistettä tai 3 opintoviikkoaeivätkä opinnot voi siten olla päätoimisia TTL 2 luvun 10 §:ssä tarkoitetulla tavalla.Vähäisinä harrastusluonteisina opintoina voidaan pitää myös opintoja, joita järjestetään muutamanatuntina viikossa ja jotka on tarkoitettu myös työssäkäyville henkilöille. Opintojen ajankohta(päivä tai ilta) ei kuitenkaan ole ratkaiseva. Työnhakijan vähäisiä harrastusluonteisena pidettäviäopintoja ovat esimerkiksi kielikurssit, atk-opinnot ja erilaiset käsityökurssit, jotka järjestetääntyöväen- tai kansalaisopistossa. Vähäiset harrastusluonteiset opinnot voivat olla myös sellaisia,että ne ylläpitävät työnhakijan ammattitaitoa. Tutkintotavoitteiset opinnot arvioidaan aina TTL 2luvun 10 §:n mukaan ja työnhakija on velvollinen ilmoittamaan niistä TE-toimistolle.Jos työttömyysetuuden maksaja pyytää lausuntoa opinnoista, TE-toimisto antaa vähäisistä harrastusluonteisistaopinnoista esteettömän työvoimapoliittisen lausunnon 0A1. Lausunto voidaanantaa työttömyysturvan peruskäsittelyssä.Työnhakijan muu harrastustoiminta tai yleisiä kansalaisvalmiuksia ylläpitävä toiminta ei oleTTL:ssa tarkoitettua opiskelua eikä sitä tutkita TE-toimistossa eikä siitä anneta työvoimapoliittistalausuntoa etuuden maksajalle. Työttömyysetuuden saamiseen ei vaikuta esimerkiksi autokoulutai ensiapukurssi.Työnhakijan omatoiminen valmistautuminen pääsykokeeseen ei ole TTL:ssa tarkoitettua opiske-
40 (174)lua. Myöskään pääsykoepäivästä ei anneta työvoimapoliittista lausuntoa. Jos hakija kuitenkinesimerkiksi eroaa työstä tai keskeyttää työllistymistä edistävän palvelun valmistautuakseen pääsykokeeseen,tästä voi olla seurauksena korvaukseton määräaika tai työssäolovelvoite TTL 2 aluvun perusteella. Valmennuskurssille osallistumisen vaikutus työttömyysetuuden saamiseen arvioidaanopintojen laajuuden perusteella.1.2 Opintojen aloittamisestaTyönhakijan ottaessa opiskelupaikan vastaan, mutta ilmoittautuessa välittömästi poissaolevaksi,hänen ei katsota aloittaneen opintoja, eikä häntä valitusasteiden vakiintuneen tulkinnan mukaanvoida pitää päätoimisena opiskelijana. Koska kyse ei ole opintojen päätoimisuuden arvioinnista,vaan siitä, ettei hakijaa pidetä lainkaan opiskelijana, TE-toimisto antaa asiasta esteettömän työvoimapoliittisenlausunnon. Tarvittaessa asia selvitetään tekemällä selvityspyyntö.TTLK 2452/6/T: ”V on kouluttajan 24.2.2006 antaman selvityksen mukaan hakenut oppilaitokseennetin kautta 23.1.2006 ja hyväksymiskirje on lähetetty hänelle 25.1.2006. Kouluttajan selvityksenmukaan opintojaan V ei ole ehtinyt aloittaa, kun hän on jo ilmoittanut, ettei tulekaan koulutukseenkielteisen työttömyyspäivärahapäätöksen takia. V ei ole ollut oppilaitoksessa yhtenäkään lähipäivänäeikä ole käyttänyt virtuaaliopetusympäristöä. V on itse ilmoittanut vain selvittäneensä opintojenvaikutusta työttömyysetuuteen. Työttömyysturvalautakunta katsoo, että V:n ei voida katsoa olleenkirjoilla missään oppilaitoksessa siten, että hänen voitaisiin katsoa olevan päätoiminen opiskelija25.1.2006 alkaen.”TTLK 2575/4/T: ”S on 19.1.2004 ilmoittanut aloittavansa opiskelun T:n ammattikorkeakoulussa23.1.2004 lukien. Oppilaitoksen 11.2.2004 antaman erotodistuksen mukaan S on ollut läsnä ensimmäiselläkokoontumiskerralla 20.1.2004, minkä jälkeen hän on lopettanut koulutuksen. S on saanutesteettömän työvoimapoliittisen lausunnon 12.2.2004 lukien. Esitetty selvitys huomioiden S:n katsotaanolevan päätoiminen opiskelija 11.2.2004 saakka, eikä hänellä sen vuoksi ole oikeuta työmarkkinatukeenajalla 15.1.2004 – 11.2.2004.” (Esitti 11.2.2004 päivätyn erotodistuksen.)Työnhakijan ilmoittaessa, ettei hän ota opiskelupaikkaa vastaan, häntä ei pidetä opiskelijana. TEtoimistoei anna asiasta työvoimapoliittista lausuntoa tai tiedotetta. Opinnot katsotaan aloitetuksisilloin, jos työnhakija on ottanut opiskelupaikan vastaan ja on ilmoittautunut läsnä olevaksi,vaikka hänellä ei olisikaan opintosuorituksia. Jos työnhakija on koulutusta vailla oleva alle 25-vuotias nuori, hän voi menettää oikeuden työttömyyden perusteella maksettavaan työttömyysetuuteenTTL 2 luvun 13 §:n perusteella, jos hän ei ota opiskelupaikkaa vastaan tai jättää opinnotaloittamatta.Yliopistossa suoritettavaan tutkintoon johtavien opintojen katsotaan syyslukukauden osalta alkavansyyskuun ensimmäisenä päivänä. Tästä lähtökohtana olevasta oletuksesta voidaan poiketaesimerkiksi TE-toimistolla olevien tai työnhakijalta saatavien luotettavana pidettävien tietojenperusteella. Tarkoituksena on, että opinnot katsottaisiin alkaneeksi ajankohdasta, jona ne tosiasiallisestion aloitettu.2. Lukio-opinnotTTL 2 luvun 10 §:n 2 momentin 2 kohdan mukaan lukio-opintoja pidetään päätoimisina, kunniiden oppimäärän mukainen laajuus on yhteensä vähintään 75 kurssia. Lainkohdassa olevakurssiraja perustuu lukioasetukseen (810/98), jonka mukaan lukion oppimäärä sisältää vähintään
41 (174)75 kurssia. Tällä tarkoitetaan nuorille suunnattuja opintoja. Aikuisille tarkoitetussa opetuksessa(aikuislukio-opinnot) oppimäärä sisältää vähintään 44 kurssia.Koska nuorille järjestetyn lukiokoulutuksen vähimmäislaajuus on 75 kurssia, nämä lukio-opinnotovat aina päätoimisia niiden suoritusajankohdasta tai –tavasta riippumatta. Siten myös etä- taiverkkolukiossa suoritettavat lukio-opinnot, joiden laajuus on vähintään 75 kurssia, ovat lähtökohtaisestipäätoimisia.Koska aikuislukio-opintojen laajuus on alle 75 kurssia, opinnot ovat pääsääntöisesti sivutoimisia.Opintojen suoritusajalla tai –tavalla ei ole merkitystä. Vaikka aikuislukio-opinnot ovat lähtökohtaisestisivutoimisia, oikeuskäytännössä on vakiintuneesti katsottu, että henkilön siirtyessä suoraannuorille tarkoitetusta lukiosta aikuislukioon tai etälukioon, hänen katsotaan jatkavan aiemminaloittamiaan päätoimisia opintoja. Tällöin henkilön katsotaan olevan päätoiminen opiskelijamyös aikuislukio-opintojen aikana.Henkilön ei katsota jatkavan aiemmin aloittamiaan päätoimisia opintoja ainakaan siinä tapauksessa,että päivälukiosta aikuislukioon siirtymisen välissä on vähintään kuusi kuukautta ja henkilöon väliaikana ollut työmarkkinoilla. Henkilö on työmarkkinoilla ollessaan työttömänä työnhakijanaTE-toimistossa, työllistymistä edistävässä palvelussa, kokoaikatyössä, osa-aikatyössä jasamanaikaisesti työnhakijana TE-toimistossa tai työllistyessään yrittäjänä tai omassa työssä. Sensijaan hakijan muu mahdollinen toiminta (esimerkiksi varusmies- tai siviilipalveluksen suorittaminentai äitiysloma) päivälukiosta aikuislukioon siirtymisen välillä ei vaikuta asian arviointiin,vaan henkilön on tässä tilanteessa katsottava jatkavan aiemmin aloittamiaan päätoimisia opintoja.Jos henkilö on peruskoulun päätyttyä siirtynyt opiskelemaan aikuislukio-opintoja, kyse ei olesamojen opintojen jatkamisesta opintojen välisen ajan pituudesta riippumatta. Tällaisessa tilanteessaaikuislukio-opintoja voidaan pääsääntöisesti pitää sivutoimisena opiskeluna.TTL 2 luvun 10 §:n 2 momentin 2 kohdan mukaan sisäoppilaitoksessa järjestetyt lukio-opinnotkatsotaan aina päätoimisiksi. Lukio-opintojen laajuudella ei tällöin ole merkitystä päätoimisuudenarvioinnin kannalta. Siten myös sisäoppilaitoksessa järjestettävät aikuislukio-opinnot ovatpäätoimisia. Sisäoppilaitoksia ovat esimerkiksi kansanopistot, joista kuudessa järjestetään lukioopintoja.Mikäli henkilö suorittaa aikuislukiossa muita kuin lukio-opintoja (esimerkiksi peruskouluopintoja),opintojen päätoimisuutta arvioidaan TTL 2 luvun 10 §:n 2 momentin 3 ja 4 kohdassa tarkoitetunlaajuuden perusteella. Pelkästään se, että opintojen suorituspaikka on aikuislukio, ei sitentee opinnoista sivutoimisia.3. Opinnot, joiden tavoitteena on yliopistossa suoritettavan alemman tai ylemmän korkeakoulututkinnonsuorittaminenTTL 2 luvun 10 §:n 2 momentin 1 kohdan mukaan päätoimisina pidetään opintoja, joiden tavoitteenaon ammattikorkeakoulututkinnon tai ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittaminentaikka yliopistossa suoritettavan alemman tai ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaminen.
42 (174)Jos opintoja ei pidetä päätoimisena opiskeluna tässä tarkoitetun tutkintotavoitteisuuden takia,TE-toimiston tulee tutkia, pidetäänkö niitä päätoimisina TTL 2 luvun 10 §:n 2 momentin 3 kohdanmukaan laajuuden perusteella.3.1 Opinnot, joiden tavoitteena on alemman tai ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaminenyliopistossaYliopistojen tutkinnot ovat yleensä kaksiportaisia: opiskelijat suorittavat ensin alemman korkeakoulututkinnonja jatkavat sen jälkeen ylempään korkeakoulututkintoon. Alempaa korkeakoulututkintoakutsutaan useimmiten kandidaatin tutkinnoksi ja ylempää korkeakoulututkintoa maisterintutkinnoksi. Pääsääntöisesti opiskelijat valitaan suorittamaan sekä alempaa että ylempää korkeakoulututkintoa.Yliopisto voi kuitenkin ottaa opiskelijan suorittamaan myös pelkkää alempaatai ylempää korkeakoulututkintoa.TTL 2 luvun 10 §:n 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettuja aina päätoimisena opiskeluna pidettäviätutkintoja ovat yliopistolain (558/2009) mukaiset yliopistoissa suoritettavat ylempi ja alempikorkeakoulututkinto. Myös ns. muunto- tai pätevöitymiskoulutuskoulutus, jonka tavoitteena onaiemman tutkinnon muuntaminen korkeakoulututkinnoksi, on lähtökohtaisesti aina päätoimistaopiskelua.Yliopistolain 1 §:ssä luetellaan Suomen yliopistot. Helsingin yliopistoon kuuluu erillisenä ruotsinkielisenäyksikkönä Svenska social- och kommunalhögskolan. Yliopistoihin rinnastettavistaoppilaitoksista on säädetty valtioneuvoston asetuksessa korkeakoulututkintojen järjestelmästä(464/1998). Sen 2 §:n 2 momentin mukaan yliopistoihin luetaan myös puolustusministeriön hallinnonalaankuuluva Maanpuolustuskorkeakoulu.Korkeakoulututkintoon tähtäävien opintojen osalta ratkaisevaa on ainoastaan koulutusaste jaopiskelun tutkintotavoitteisuus. Opintojen laajuus, sitovuus, suoritusajankohta tai suoritustapaeivät vaikuta päätoimisuuden arviointiin. Korkeakoulututkintoon tähtääviä opintoja on siten pidettäväpäätoimisina, vaikka henkilö voisi esimerkiksi lukea aiempia opintoja hyväkseen siten,että suoritettavien opintojen laajuus jää hyvin vähäiseksi. Päätoimisuuden arvioinnin kannaltamerkitystä ei myöskään ole sillä, että opinnot on voitu järjestää siten, että ne on mahdollista suorittaatyön ohessa. Samoin korkeakoulututkinnon suorittaminen ilta-, etä-, verkko- tai monimuoto-opiskelunaon lähtökohtaisesti aina päätoimista opiskelua. Ulkomaisessa yliopistossa tai korkeakoulussasuoritettavia korkeakoulututkintoon tähtääviä opintoja arvioidaan vastaavalla tavalla.Vako 2036/2002/3544: ”S on aloittanut keväällä 2000 diplomi-insinöörin (DI)-muuntokoulutuksenOulun yliopiston teknillisessä tiedekunnassa. Kyseiseen muuntokoulutukseen osallistuva (muu kuinylemmän korkeakoulututkinnon suorittanut) opiskelija voi hakea varsinaista diplomi-insinöörinopinto-oikeutta sen jälkeen, kun hän on suorittanut yliopistotasoisia kursseja vähintään 50 opintoviikkoa.Tällöin opiskelija voi anoa suorittamiensa 50 opintoviikon hyväksi luentaa sekä mahdollisenaikaisemmin suoritetun insinööritutkintoon kuuluvien opintojen korvaavuutta.Vakuutusoikeus katsoo, että S:n opiskelu DI-muuntokoulutuksessa on korkeakoulututkinnon suorittamiseentähtäävää opiskelua eikä hänellä siten ole päätoimisena opiskelijana oikeutta peruspäivärahaansiltä ajalta mitä valituksenalainen päätös koskee eli 14.5.2001 alkaen.” Samoin Vako7766/2004/261 (muuntokoulutus insinööristä diplomi-insinööriksi).
43 (174)TTLK 2961/6/A: K opiskeli selvityksensä mukaan osa-aikaisesti Oulun yliopistossa. Opiskelu tapahtuietäopiskeluna tietokoneen kautta. K:n mukaan koulutusohjelman esitteessä todettiin, ettäkoulutusta on mahdollista suorittaa työn ohessa. K:n mukaan hänellä oli myös edellisestä tutkinnostauseita korvaavia opintosuorituksia. TTLK: ”Koska K:n opintojen tavoitteena on työttömyysturvalaissamainittu korkeakoulututkinnon suorittaminen, on K:n opintoja pidettävä lähtökohtaisesti työttömyysturvalainmukaisina päätoimisina opintoina. Koska se, onko K työttömyysturvalain mukainenpäätoiminen opiskelija, ratkaistaan työttömyysturvalain säännösten mukaisesti, ei sillä, mitäkoulutusta koskevassa esitteessä on kerrottu, ole asian ratkaisun kannalta merkitystä. Myöskään sillä,miten paljon K on saanut opinnoista korvattua aiempien opintojen perusteella, ei ole merkitystäsen suhteen, ovatko opinnot päätoimisia, kun kyse on korkeakoulututkinnon suorittamisesta.”3.2 Opinnot, joiden tavoitteena on ammattikorkeakoulututkinnon tai ylemmän ammattikorkeakoulututkinnonsuorittaminenAmmattikorkeakoulussa voidaan suorittaa ammattikorkeakoulututkintoja sekä ylempiä ammattikorkeakoulututkintoja.Niiden ohella TTL 2 luvun 10 §:n 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettua,aina päätoimisena pidettävää opiskelua on muun muassa muuntokoulutus, jossa on tavoitteenaammatillisen tutkinnon muuntaminen ammattikorkeakoulututkinnoksi.Ammattikorkeakoulututkinnon suorittamiseen tähtäävien opintojen osalta ratkaisevaa on ainoastaanopiskeluaste ja opiskelun tutkintotavoitteisuus. Opintojen laajuus, sitovuus, suoritusajankohtatai suoritustapa eivät vaikuta päätoimisuuden arviointiin. Ammattikorkeakoulututkintoon tähtääviäopintoja on siten pidettävä päätoimisina, vaikka henkilö voisi esimerkiksi lukea aiempiaopintoja hyväkseen siten, että suoritettavien opintojen laajuus jää hyvin vähäiseksi. Päätoimisuudenarvioinnin kannalta merkitystä ei myöskään ole sillä, että opinnot on voitu järjestää siten,että ne on mahdollista suorittaa työn ohessa. Samoin ammattikorkeakoulututkinnon suorittaminenilta-, etä-, verkko- tai monimuoto-opiskeluna on lähtökohtaisesti aina päätoimista opiskelua.Myöskään sillä ei ole merkitystä, että ylempi ammattikorkeakoulututkinto on yleensä käytännössätarkoitus järjestää siten, että se voidaan suorittaa työn ohessa.4. Laajuuden perusteella päätoimisina pidettävät opinnotTTL 2 luvun 10 §:n 2 momentin 3 kohdan mukaan muita kuin korkeakoulututkintoon tähtääviäopintoja pidetään päätoimisina, kun opintojen opintosuunnitelman mukainen laajuus on keskimäärinvähintään viisi opintopistettä tai kolme opintoviikkoa tai 4,5 osaamispistettä 1 opiskelukuukauttakohti. Saman pykälän 4 kohdan mukaan päätoimisena pidetään muita kuin 1-3 kohdassatarkoitettuja opintoja, joiden opetusohjelman mukainen laajuus on keskimäärin vähintään25 viikkotuntia. Käytännössä viimeksi mainittu tarkoittaa sitä, että opintojen laajuutta arvioidaanviikoittaisen tuntimäärän perusteella vain silloin, kun opintojen laajuutta ei ole määritelty opintopisteinä,opintoviikkoina tai osaamispisteinä.Alempaan ja ylempään korkeakoulututkintoon tähtäävien opintojen lisäksi yliopistoissa voidaansuorittaa muun muassa muuta jatko- ja täydennyskoulutusta. Yliopisto-opintoja voidaan suorittaamyös avoimessa yliopistossa, kesäyliopistossa ja avoimessa korkeakoulussa. Jatko- ja täydennyskoulutustayliopistossa, samoin kuin opintoja avoimessa yliopistossa, arvioidaan niiden laajuudenperusteella. Ammattikorkeakoulussa voidaan tutkintotavoitteisten opintojen lisäksi suorit-1 Osaamispisteet tulevat käyttöön 1.8.2015 (ammatillisesta koulutuksesta annetun lain ja ammatillisesta aikuiskoulutuksestaannetun lain muutokset; HE 12/2014 vp).
44 (174)taa muun muassa ammatillisia erikoistumisopintoja, muuta aikuiskoulutusta sekä avointa ammattikorkeakouluopetusta.Näiden opintojen päätoimisuutta arvioidaan niiden laajuuden perusteella.Yliopistotutkintoon johtavien väylä-opintojen ja ammattikorkeakoulututkintoon johtavien polkuopintojenpäätoimisuutta arvioidaan avoimessa yliopistossa tai avoimessa ammattikorkeakoulussasuoritettavan kokonaisuuden osalta niiden opintosuunnitelman mukaisen laajuuden perusteella.Opintojen päätoimisuutta arvioidaan tutkintotavoitteisuuden perusteella vasta siitä ajankohdastalukien, kun henkilöllä on oikeus suorittaa tutkinto.Näyttötutkintoon johtavien opintojen laajuutta ei arvioida tutkintotodistukseen merkittävän nimellislaajuudenvaan tosiasiallisesti suoritettavien opintojen laajuuden perusteella.Vako 6912/2005/4587: ”… Tutkintotodistukseen merkittävä tutkinnon nimellislaajuus on 120 opintoviikkoa.Tietojenkäsittelyn perustutkintoon tähtäävä opetus on järjestetty arki-iltaisin ja lauantaipäivisinsiten, että opiskelijasta riippuen hänellä on ollut 0 – 18 lähiopetustuntia viikossa. Tutkintoon tarkoitettu suoritettavaksi näyttötutkintona, jossa osaaminen osoitetaan tutkintotilaisuuksissa.Oppilaitos on järjestänyt näyttötutkintotilaisuuksiin valmistavaa koulutusta, johon S on osallistunut.Asiakirjoista ilmenee, että S:lle on yhteistyössä oppilaitoksen kanssa laadittu henkilökohtainenopintosuunnitelma, johon liittyen S on tehnyt itsearvioinnin osaamisestaan. Suunnitelmaan on merkitty,mihin opetukseen S:n on ollut tarkoitus osallistua. Ennen näyttötutkintoa suoritettavia opintojaei mitata opintoviikkoina.Vakuutusoikeus katsoo, että kun kysymys on näyttötutkinnon suorittamiseen valmistavasta opiskelusta,jota varten S:lle on laadittu henkilökohtainen opintosuunnitelma, opintojen päätoimisuutta eitule arvioida tutkintotodistukseen merkittävän opintoviikkomäärän perusteella, vaan sen selvityksenperusteella, mitä S:n opiskelusta on esitetty.” TTLK oli katsonut opinnot päätoimisiksi, kun niidenkeskimääräinen laajuus opiskelukuukautta kohti oli noin viisi opintoviikkoa, mutta Vako katsoiedellä kerrotulla perusteella opinnot päätoimisiksi muulla perusteella.TTLK 3808/4/T: ”J on opiskellut samassa koulutusohjelmassa ja hänen opintona on katsottu aikaisemminolleen päätoimista. Koska J ei ole kuitenkaan todisteellisesti päättänyt opintojaan, on hänenopintojaan pidettävä edelleen päätoimisina huolimatta ohjelman laajuuden muuttumisesta 80 opintoviikosta60 opintoviikkoon. Edellä esitetty huomioon ottaen ei J:llä siten ole oikeuta työttömyysetuuteen14.4.2004 alkaen.”Vako 7497/2005/4312 (TTLK:n perustelut): ”L:n opinnoista A-instituutissa ja B-akatemiassa saadunselvityksen mukaan L:n opintojen yhteismäärä on ajalla 10.8. – 3.12.2004 noin 3,7 opintoviikkoakuukaudessa eli opiskelua on pidettävä päätoimisena. Asiassa ei ole merkityksellistä, että L eitosiasiallisesti ole opiskellut opinto-ohjelman mukaisesti, vaan on suorittanut opintoja vähemmän.L:llä ei sen vuoksi ole oikeutta työttömyyspäivärahaan ajalta 10.8. – 3.12.2004.Koska L:n opinnot B-akatemiassa ovat päättyneet 3.12.2004, ei opintojen yhteismäärä enää4.12.2004 lukien ylitä kolmea opintoviikkoa kuukaudessa. L:llä on sen vuoksi 26.1.2005 annetuntyövoimapoliittisen lausunnon nojalla oikeus työttömyyspäivärahaan mainitusta ajankohdasta lukien,mikäli hän muutoin täyttää päivärahan saamisedellytykset.”Jos henkilö suorittaa vain yksittäisiä lukio-kursseja nuorille tarkoitetussa lukiossa, eikä koko lukionoppimäärää, opintoja arvioidaan niiden laajuuden perusteella. Nuorille tarkoitetussa lukioopetuksessayksi kurssi on 38 tuntia. Aikuislukiossa yksittäisiä kursseja suorittavan henkilönopintoja pidetään lähtökohtaisesti sivutoimisena.Opintosuunnitelmalla tarkoitetaan sitä suunnitelmaa, jota kyseinen opiskelija omissa opinnoissaannoudattaa. Tarkoituksena on selvittää, kykeneekö työnhakijana oleva henkilö ottamaan vas-
45 (174)taan kokoaikatyötä opintojen estämättä. Jos henkilölle on laadittu henkilökohtainen opintosuunnitelma,on sitä käytettävä laajuuden arvioinnissa. Lähtökohtaisesti opintojen alkamis- ja päättymispäiväksikatsotaan opintojen todelliset alkamis- ja päättymispäivät. Opintojen laajuuttamääriteltäessä otetaan huomioon koko opintosuunnitelman sisältämä työmäärä. Monimuotoopiskelunosalta kokonaislaajuuteen lasketaan siten mukaan muun muassa lähiopinnot, etäopinnotja mahdollinen työharjoittelu. Opintojen laajuus ratkaistaan säännöksen sanamuodon mukaisestiesitetyn opintosuunnitelman perusteella, ei muun työmäärästä mahdollisesti esitetyn selvityksenperusteella.Jos opintojen laajuus on jo arvioitu, mutta henkilö tuo pian opintojen alkamisen jälkeen henkilökohtaisenopintosuunnitelman, opintojen laajuus arvioidaan sen perusteella uudelleen. Jos on ilmeistä,että henkilö yrittää opintojaan järjestelemällä päästä työttömyysetuuden piiriin, esimerkiksituomalla useita muutettuja henkilökohtaisia opintosuunnitelmia, opintojen laajuutta arvioidaanopintojen alkuperäisen laajuuden tai ensimmäisen henkilökohtaisen opintosuunnitelmanperusteella. Päätoimiseksi katsotut opinnot jatkuvat päätoimisena siihen asti, kun henkilö on todisteellisestilopettanut ne, tai kun opinnot ovat muuttuneet samanaikaisen työhistorian perusteellasivutoimisiksi.Koulutuksen järjestäjästä ja henkilön opinnoista riippuen opiskeluaika voi olla opinto-oikeusaikaeli aika, jona henkilö voi suorittaa opintoja ja oppilaitos ottaa suoritukset vastaan tai se voi ollatietyn kurssin alkamispäivästä päättymispäivään taikka kurssin alkamispäivästä siihen liittyväänkoe- tai tenttitilaisuuden päivään saakka. Viimeksi mainitussa tilanteessa päättymispäivänä pidetäänsitä koe- tai tenttipäivää, jolloin henkilö aikoo kokeeseen osallistua tai viimeistä mahdollistakoepäivää, jos henkilö ei muuta ilmoita. Opintojen loma-ajat vähennetään opiskeluajasta. Lomaaikaavähennettäessä noin kahden viikon tarkkuutta voidaan pitää riittävänä.Jos henkilö ilmoittautuu työnhakijaksi kesken opintojaan, opintojen laajuutta arvioitaessa otetaanhuomioon opinnot kokonaisuudessaan niiden alkamisesta lukien.5. Opintojen pitäminen sivutoimisena työhistorian tai yritystoiminnan perusteellaTTL 2 luvun 10 §:n 3 momentin mukaan henkilöä ei pidetä päätoimisena opiskelijana, jos opiskeluaikaisenvakiintuneen työssäolon tai yritystoiminnan harjoittamisen perusteella on ilmeistä,ettei opiskelu ole esteenä kokoaikaisen työn vastaanottamiselle.Lainkohtaa sovellettaessa edellytetään, että henkilön opiskeluaikainen työssäkäynti tai yritystoiminnanharjoittaminen on ollut vakiintunutta. Esimerkiksi työskentelyä pelkästään oppilaitoksenloma-aikoina ei voida pitää riittävänä.Riittävänä opiskeluaikaisena työssäolona pidetään ainakin työtä, joka kestoltaan riittää täyttämäänpalkansaajan työssäoloehdon eli noin kuusi kuukautta. Työn ei tarvitse olla kokoaikatyötä,vaan myös työssäoloehtoon luettava osa-aikatyö voidaan ottaa huomioon. Eräissä poikkeustilanteissa(esimerkiksi äitiysloma) työhistorian ei tarvitse olla välittömästi ennen työttömyyden alkamistaeikä sen tarvitse välttämättä olla täysin yhtenäistä. Kovin epäyhtenäinen työhistoria eikuitenkaan voi olla säännöksessä tarkoitetulla tavalla vakiintunutta. Opintojen etenemistä työssäolontai yritystoiminnan harjoittamisen aikana ei selvitetä.
46 (174)TE-toimisto voi tapauskohtaisesti katsoa opinnot lyhyemmänkin työhistorian perusteella sivutoimiksi,esimerkiksi tilanteessa, jossa työttömyys johtuu lomautuksesta tai irtisanomisesta taloudellisellatai tuotannollisella perusteella.Vako 7226/2004: ”Asiakirjoista ilmenevän selvityksen mukaan A on koulutukseltaan puuseppä jahän on ollut työelämässä lähes yhdenjaksoisesti vuodesta 1986 alkaen. A:n viimeisin työsuhde autoverhoilijanaon alkanut 15.11.1999. A on aloittanut verhoilualan perustutkintoon tähtäävät opinnotammattiopiston iltalinjalla 12.8.2003. Opintojen laajuus on ollut 120 opintoviikkoa ajalla 12.8.2003- 31.5.2005. A on joutunut lomautetuksi työstään 4.12.2003 alkaen. Lomautus on päättynyt hänenilmoituksensa mukaan 2.2.2004. A:lle ei ole myönnetty hänen hakemaansa ansiopäivärahaa lomautuksenajalta, koska häntä on pidetty päätoimisena opiskelijana. A on kertonut työaikansa olevanpäivittäin kello 7.00 - 15.30 ja opintojen alkamisajan olevan kello 17.00. A on lisäksi kertonut, etteiopiskelu ole haitannut hänen työskentelyään millään tavoin ja että hän voi työskennellä opinnoistaanhuolimatta kokoaikaisesti.A on ollut vakiintuneesti kokoaikatyössä ennen opiskelun aloittamista ja kokoaikatyö on jatkunutopiskelun alettua. A:n ilta-aikaan ajoittuneiden opintojen ei ole katsottava vaikuttaneen hänen edellytyksiinsäjatkaa kokoaikaisen työn tekemistä. Edellä lausutut seikat huomioon ottaen ja asiaa kokonaisuutenaarvioitaessa on A:n suhteellisen lyhyenkin opiskeluaikaisen vakiintuneen työssäolonperusteella ilmeistä, ettei opiskelu ole ollut esteenä kokoaikaisen työn vastaanottamiselle 4.12.2003alkaen. Siten A:ta ei ole pidettävä päätoimisena opiskelijana 4.12.2003 alkaen, eikä häneltä olisi tullutevätä oikeutta ansiopäivärahaan työttömyysturvalautakunnan päätöksessä mainitulla perusteella.”Toisin TTLK 2627/6/A (työssäolo noin viisi kuukautta, koeaikapurku) ja TTLK 2300/6/A (määräaikaisialuokanopettajan töitä ennen äitiyslomaa noin viisi kuukautta).Työsuhteen päättymisen syyllä on muutoinkin merkitystä. Opintojen katsominen sivutoimiseksityöhistorian perusteella edellyttää lähtökohtaisesti, että työsuhteen päättymisen syynä on jokinmuu kuin hakijan oma pyyntö, ellei hakija voi perustella irtisanoutumistaan esimerkiksi terveydellisilläsyillä.6. Jaksotettu koulutusTyövoimakoulutus, työttömyysetuudella tuettu omaehtoinen opiskelu ja kotoutumisen edistämisestäannetun lain 22–24 §:ssä tarkoitetut omaehtoiset opinnot voidaan järjestää jaksotettuna.Hakijaa ei pidetä jaksojen välisenä aikana päätoimisena opiskelijana kyseisten opintojen perusteella.Työttömyysetuuden saaminen jaksojen väliseltä ajalta edellyttää, että hakija muutoin täyttäätyöttömyysetuuden saamisen työvoimapoliittiset edellytykset. Esimerkiksi voimassa olevatyössäolovelvoite toistuvasta työvoimapoliittisesti moitittavasta menettelystä estää työttömyysetuudensaamisen jaksojen väliseltä ajalta.7. Opintojen päättyminenPäätoimisten opintojen päättymisestä säädetään TTL 2 luvun 11 §:ssä. Päätoimisesti opiskelleenhenkilön opiskelua pidetään päätoimisena siihen saakka, kun hän on päättänyt opintonsa. Säännöksen3 momentin luettelo opintojen päättymistilanteista ei ole tyhjentävä. Opintojen päättyminentodetaan lähtökohtaisesti henkilön ilmoituksen perusteella. Tarvittaessa TE-toimisto pyytäätyönhakijaa toimittamaan jäljempänä eri päättymistilanteissa kerrotun todistuksen tai muun selvityksenopintojen päättymisestä.
47 (174)Alle 25-vuotias ammatillista koulutusta vailla oleva nuori voi menettää oikeuden työttömyydenperusteella maksettavaan työttömyysetuuteen TTL 2 luvun 13 §:n perusteella, jos hän ilman pätevääsyytä keskeyttää tutkintoon johtavat, ammatillisia valmiuksia antavat opinnot. Kts. osa I /10 koulutusta vailla olevan nuoren oikeudesta työttömyysetuuteen.7.1 Opinnoista valmistuminenOpinnot katsotaan päättyneiksi, kun henkilö ilmoittaa valmistuneensa opinnoista. Valmistuminenosoitetaan tarvittaessa oppilaitoksen antamalla tutkintotodistuksella. Päätoimisten opintojen viimeisenäpäivänä pidetään tällaisissa tapauksissa tutkintotodistuksen päiväystä.Tilanteessa, jossa työnhakija on saanut opinto-oikeuden alkujaan sekä alempaan että ylempäänkorkeakoulututkintoon ja hän ilmoittaa tai esittää todistuksen alemman korkeakoulututkinnon(esimerkiksi filosofian kandidaatti) suorittamisesta, häntä pidetään edelleen päätoimisena opiskelijana.Tämä perustuu siihen, että hänellä on edelleen opiskeluoikeus ylempään korkeakoulututkintoon.Oikeus työttömyysetuuteen edellyttää lähtökohtaisesti, että hakija esittää erikseen päättäneensäopinnot esimerkiksi toimittamalla erotodistuksen tai selvityksen siitä, että opinnot ovatolleet vähintään vuoden keskeytyneenä.TE-toimiston ei lähtökohtaisesti tarvitse erikseen selvittää, onko opinto-oikeus myönnetty vainalemman korkeakoulututkinnon suorittamiseen vai molempiin tutkintoihin. Hakijan suoritettuaalemman korkeakoulututkinnon olettamana on, että hänellä on oikeus suorittaa myös ylempi tutkinto.Mikäli hakija kuitenkin kertoo tai esittää selvityksen siitä, että hänellä ei ole oikeutta jatkaaopintojaan ylempään tutkintoon, opinnot katsotaan päättyneiksi.Opintojen päättymiseen on käytännössä rinnastettu tilanteet, joissa tutkintoon kuuluvaa kokonaisuutta,esimerkiksi työharjoittelujaksoa, ei kyetä muut opintosuoritukset suorittaneelle hänestäriippumattomasta syystä järjestämään. Tällöin työnhakija voi saada esteettömän työvoimapoliittisenlausunnon työharjoittelun alkamiseen saakka.Opintojen päättyminen voidaan osoittaa myös oppilaitoksen antamalla väliaikaisella todistuksellatilanteessa, jossa varsinaisen tutkintotodistuksen saaminen viivästyy teknisestä tai muustaopiskelijasta riippumattomasta seikasta. Valitusasteiden ratkaisukäytännössä ei ole edellytetty,että varsinaisen tutkintotodistuksen viivästyminen olisi olennaista. Työvoimapoliittista lausuntoaannettaessa on syytä huomata, että työnhakijalla voi edelleen olla voimassa TTL 2 luvun 13–14§:n mukainen koulutusta vailla olevalle alle 25-vuotiaalle nuorelle annettu estävä lausunto. Väliaikainentodistus ei osoita valmistumista ammattiin mainituissa 2 luvun säännöksissä tarkoitetullatavalla.Väliaikaisesta todistuksesta tulee käydä ilmi, että kaikki tutkintoon kuuluvat opintosuoritukset,lopputyö mukaan luettuna, on suoritettu hyväksytysti. Esimerkiksi lopputyön jättäminen tarkastettavaksiei vielä ole osoitus opintojen päättymisestä edes siinä tilanteessa, että kaikki muutopintosuoritukset on hyväksytysti suoritettu, koska ei ole varmuutta siitä, että lopputyö tulee hyväksytyksisellaisenaan ilman korjauksia. Lopputyön osalta edellytetään, että tiedekuntaneuvostotai muu vastaava lopullisen hyväksymisen tekevä toimielin on hyväksynyt lopputyön.TTLK 2690/6/T: ”…työttömyysturvalautakunta toteaa, että V ei ole esittänyt 2.1.2006 mennessätutkintotodistusta tai väliaikaista todistusta opintojensa päättymisestä. V:n esittämiä seikkoja kuten
48 (174)sitä, että opintotukea ei ole nostettu huhtikuun 2005 jälkeen, aktiivista työnhakua tai työssäoloa eivoida pitää osoituksena opintojen todisteellisesta päättymisestä. Tilannetta ei myöskään muuta V:nväite siitä, että pro gradun hyväksyminen on viivästynyt hänestä riippumattomista syistä. Näin ollenV:tä on pidettävä edelleen työttömyysturvalaissa tarkoitettuna päätoimisena opiskelijana valituksenalaisessapäätöksessä mainitulla ajalla.”Kaikki oppilaitokset eivät anna opiskelijoille väliaikaisia todistuksia, esimerkiksi siksi, että varsinaisentutkintotodistuksen saa nopeasti. Pelkän opintorekisteriotteen esittäminen ei ole väliaikaiseentodistukseen rinnastettava riittävä selvitys opintojen päättymisestä, ellei opintorekisteriotteestaja sen lisäksi mahdollisesti esitettävästä muusta selvityksestä voida luotettavasti todeta,että kaikki tutkintoon vaadittavat opintosuoritukset on hyväksytty.7.2 Oppilaitoksesta eroaminen tai opinto-oikeudesta luopuminen yliopistossaOpinnoista eroaminen todetaan lähtökohtaisesti työnhakijan ilmoituksen perusteella ja tarvittaessaoppilaitoksen antamalla erotodistuksella. Päätoimisten opintojen viimeisenä päivänä pidetäänerotodistuksesta ilmenevää eroamispäivää.Jos työnhakija oppilaitoksesta erottuaan aloittaa samat opinnot samassa oppilaitoksessa myöhemminuudelleen, TE-toimisto voi antaa takautuvan päätoimista opiskelua koskevan työvoimapoliittisenlausunnon oppilaitoksesta eroamisesta lukien ainakin tilanteessa, jossa työnhakijanmenettelyä voidaan pitää TTL 2 luvun 10 §:n 1 momentista ilmenevän päätoimisen opiskelunlomajaksoja koskevan rajoituksen kiertämisenä. Eri opintojen tai eri oppilaitoksessa jatkettavienopintojen kohdalla takautuvaa estävää lausuntoa ei vastaavan kaltaisessa tilanteessa tule antaa.Ns. kuuden kuukauden sääntö ei sellaisenaan sovellu tässä tarkoitettuun opintojen uudelleenaloittamisen arviointiin, sillä sen soveltaminen saattaisi mahdollistaa esimerkiksi opintojen keskeyttämisenja työttömyysetuuden saamisen tilanteissa, joissa etuutta ei työttömyysturvalain mukaantulisi maksaa.TTLK on ratkaisukäytännössään katsonut, että hakijan jatkaessa opintoja, vaikka hän ei enää olekirjoilla missään oppilaitoksessa, häntä voidaan pitää päätoimisena opiskelijana.TTLK 6017/4/T: ”… K:n esittämän selvityksen perusteella hän ei ole ollut oppilaitoksen kirjoillaenää ilmoittautuessaan työvoimatoimistoon 21.5.2003. K:n esittämän perusteella tutkinnon voi suorittaaloppuun vaikka ei ole koulussa kirjoilla. Ottaen huomioon edellä mainittu sekä se, että K edelleenjatkaa opintojaan tavoitteenaan saada tutkintotodistus, ei K ole työttömyysturvalain edellyttämällätavalla todisteellisesti päättänyt opintojaan. Siten K:n on katsottava olevan päätoiminen opiskelijaedelleen 21.5.2003 lukien.”Yliopisto-opiskelijan on mahdollista luopua opiskelupaikastaan tekemällä yliopistolle kirjallinenluopumisilmoitus. Yliopisto antaa asiasta päätöksen, jossa opiskeluoikeuden päättymispäiväksimerkitään luopumisilmoituksen jättöpäivä. Käytännössä tämä tarkoittaa yliopistosta eroamista.Jos hakija luopuu opiskelupaikastaan, opiskeluoikeuden saaminen uudestaan edellyttää häneltäyliopiston normaalin opiskelijahakumenettelyn kautta tapahtuvaa opiskelupaikan saamista. Joshakija luopuu opinto-oikeudesta, hän on työtön työnhakija opiskeluoikeuden päättymispäivääseuraavasta päivästä alkaen.
49 (174)7.3 Opiskeluoikeuden menettäminen tai sen peruuttaminenYliopistolain 39 §:n mukaan opiskelijan on joka lukuvuosi ilmoittauduttava läsnä olevaksi taipoissa olevaksi yliopiston määräämällä tavalla. Opiskelija, joka ei ole ilmoittautunut säädetyllätavalla, menettää opiskeluoikeutensa. Opiskeluoikeuden menettää myös, jos ei suorita tutkintoa41 §:n mukaisessa ajassa tai 42 §:ssä säädetyssä lisäajassa tai jos lisäaikaa ei myönnetä. Jos tällainenopiskelija haluaa myöhemmin aloittaa opintonsa tai jatkaa niitä, hänen on haettava yliopistoltaoikeutta päästä uudelleen opiskelijaksi. Opiskeluoikeuden menettämisestä ammattikorkeakoulussasäädetään ammattikorkeakoululain (932/2014) 32 §:ssä.Jos henkilö ilmoittaa tai esittää selvityksen opiskeluoikeuden menettämisestä edellä kerrotuissatilanteissa, häntä ei enää katsota päätoimiseksi opiskelijaksi siitä huolimatta, että hän voi hakemallasaada opiskeluoikeutensa takaisin. Hakijan velvollisuutena on kuitenkin ilmoittaa, mikälihänen olosuhteissaan tapahtuu muutoksia. Hakijalle onkin korostettava, että jos hän hakee uudelleenoikeutta päästä opiskelijaksi, hänen on ilmoitettava siitä TE-toimistolle. Yliopistot eivätyleensä tee erillistä päätöstä opiskeluoikeuden menettämisestä ilmoittautumisen laiminlyönnintakia siinä vaiheessa kun laiminlyönti tapahtuu.Eräillä yliopistoilla on käytössään ns. passiivirekisteri, johon siirretään sellaiset opiskelijat, joilleei ole kertynyt lainkaan opintosuorituksia tietyn ajan kuluessa. Jos opiskelija haluaa takaisin aktiivirekisteriin,hänen on ennen rekisteröintiä hyväksytettävä tiedekunnassaan henkilökohtainenopintosuunnitelma. Passiivirekisteriin siirtämisellä ei ole vaikutusta arvioitaessa työnhakijan oikeuttatyöttömyysetuuteen.Opiskeluoikeuden peruuttamista ja palauttamista, opiskelijaksi ottamisen esteitä, huumausainetestaustaja kurinpitoa koskee ns. SORA-lainsäädäntö, joka tuli voimaan 1.1.2012 (HE 164/2010vp). Tällöin muutettiin yliopistoja, ammattikorkeakouluja, ammatillista koulutusta ja ammatillistaaikuiskoulutusta koskevia lakeja. Oppilaitos voi peruuttaa opiskelijan opiskeluoikeuden tietyissätilanteissa, jos alaikäisen suojeleminen taikka potilas-, asiakas- tai liikenteen turvallisuussitä edellyttää. Jos työnhakija ilmoittaa tai esittää oppilaitoksen päätöksen opiskeluoikeuden peruuttamisesta,päätoimiset opinnot katsotaan päättyneiksi. Henkilö voi hakea opiskeluoikeudenpalauttamista oppilaitokselta, ja se tulee palauttaa, jos hakija osoittaa, ettei opiskeluoikeuden peruuttamisenaiheuttaneita syitä enää ole. Tällöin hakijan katsotaan olevan päätoiminen opiskelijaopiskeluoikeuden palauttamisesta lukien.Muut SORA-lainsäädännön mukaiset toimet kuin opiskeluoikeuden peruuttaminen, esimerkiksiopetukseen osallistumisen epääminen, määräaikainen enintään vuoden erottaminen oppilaitoksestatai opiskeluoikeuden pidättäminen, eivät osoita opintojen päättyneen TTL 2 luvun 11 §:ssätarkoitetulla tavalla.7.4 Ammatillisen osatutkinnon suorittaminenAmmatilliseen tutkintoon johtavia opintoja on mahdollista suorittaa erillisinä osatutkintoina taimoduuleina. Kun hakija on suorittanut osatutkinnon ja ilmoittaa, ettei jatka opintojaan, hänenpäätoimiset opintonsa katsotaan päättyneiksi. Jos hakija myöhemmin jatkaa opintojaan aloittamallaseuraavan moduulin tai osatutkinnon, opintojen vaikutus työttömyysetuuden saamiseenarvioidaan jatkamisajankohdasta lukien. Osatutkinnon suorittaminen ei osoita valmistumistaammattiin TTL 2 luvun 13–16 §:ssä tarkoitetulla tavalla (kts. edellä kohta 7.1).
50 (174)7.5 Työvoimakoulutuksen päättyminenTyövoimakoulutuksena aloitetut opinnot katsotaan päättyneiksi, kun työvoimakoulutus päättyyeikä henkilö jatka opintoja. Jos opinnot jäävät kesken, eikä henkilö jatka niitä, hänellä on oikeustyöttömyysetuuteen työvoimakoulutuksen päättymisestä lukien. Henkilön jatkaessa kesken jääneitäopintoja mahdollisesti myöhemmin niiden vaikutus työttömyysetuuden saamiseen arvioidaanerikseen jatkamisajankohdasta lukien.7.6 Näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen päättyminenNäyttötutkintoon valmistava opiskelu katsotaan päättyneeksi, kun hakija ilmoittaa valmistavankoulutuksen päättyneen. Tarvittaessa hakijaa pyydetään esittämään todistus tai muu selvitysvalmistavan koulutuksen päättymisestä. Merkitystä ei ole sillä onko näyttökoe suoritettu vai aikookohakija suorittaa sen myöhemmin. Näyttökoe on mahdollista suorittaa myös ilman valmistavaankoulutukseen osallistumista. Näyttökokeeseen osallistuminen ei vaikuta henkilön oikeuteensaada työttömyysetuutta, mikäli hän muuten täyttää etuuden saamisen työvoimapoliittisetedellytykset. Jos henkilö ilmoittaa, ettei hae kokoaikatyötä näyttökokeen tai –kokeiden ajalta,annetaan lausunto 0A2 TTL 2 luvun 1 §:n perusteella.7.7 Opintojen todisteellinen keskeytyminenHakijan opinnot voidaan katsoa päättyneiksi TTL 2 luvun 11 §:n 3 momentin 6 kohdan mukaan,kun opinnot ovat olleet keskeytyneenä vähintään vuoden. Säännös vastaa JTYPL 6 luvun 3 §:n 3momentin säännöstä aiemmin harjoitettujen opintojen vähintään vuoden keskeytyneenä olosta,joka on edellytyksenä omaehtoisten opintojen tukemiselle työttömyysetuudella.TTL:n säännös koskee kaikkia opintoja oppilaitoksesta riippumatta eikä keskeytymisen syylläole merkitystä. Opintojen keskeytyminen arvioidaan aina jälkikäteen ja selvityksenä keskeytymisestäon yleensä oppilaitoksen selvitys siitä, ettei henkilöllä ole opintosuorituksia vähintään vuoteeneikä hän muutoinkaan ole ottanut osaa opetukseen tai valmistellut esimerkiksi ohjatusti lopputyötään.Merkitystä ei ole sillä, onko henkilö ilmoittautunut oppilaitokseen poissa olevaksi vailäsnä olevaksi.Hakija on velvollinen ilmoittamaan olosuhteissaan tapahtuneista muutoksista, joilla voi olla vaikutustatyöttömyysetuuden saamiseen, mm. opintojen aloittamisesta tai jatkamisesta. Jos hakijamyöhemmin jatkaa tosiasiassa päättyneiksi katsottuja opintojaan, niiden päätoimisuus arvioidaanTTL 2 luvun 10 §:n perusteella jatkamisajankohdasta lukien.7.8 Lukio-opintojen päättyminenLukion tai perusopetuksen koko oppimäärää suorittavaa pidetään aina päätoimisena opiskelijanalukukauden päättymiseen saakka. Valmistuminen nuorille tarkoitetusta lukiokoulutuksesta osoitetaanesittämällä tarvittaessa lukion päättötodistus ja ylioppilastutkintotodistus. Jos lukioopinnotpäättyvät oppilaitoksesta eroamiseen, oikeus työttömyysetuuteen voi olla jo eroamisestalukien, mikäli henkilö muutoin täyttää etuuden saamisen työvoimapoliittiset edellytykset.
51 (174)7.8.1 Lukio-opintojen päättyminen tilanteessa, jossa henkilö on saanut lukion päättötodistuksen,mutta ei yo-todistustaJos lukion oppimäärää ja yo-tutkintoa suorittava henkilö saa lukion päättötodistuksen, mutta eiyo-todistusta, ja osallistuu vähintään kahden aineen ylioppilaskirjoituksiin seuraavan tai sitä seuraavanlukukauden aikana, hän on päätoiminen opiskelija kyseisen lukukauden päättymiseensaakka.Jos koesuorituksia ei kuitenkaan hyväksytä ja henkilö ilmoittaa kirjoittavansa puuttuvat aineetvielä seuraavalla lukukaudella, henkilöä pidetään edelleen päätoimisena opiskelijana lukukaudenpäättymiseen saakka.Esimerkki 1: Hakija on saanut lukion päättötodistuksen keväällä 2013, muttei yo-todistusta. Hän onreputtanut englannin ja ruotsin, jotka ilmoittaa kirjoittavansa syksyllä 2013. Hän on päätoiminenopiskelija syyslukukauden 2013 päättymiseen saakka.Esimerkki 2: Hakija on saanut lukion päättötodistuksen keväällä 2013, muttei yo-todistusta. Hän onreputtanut englannin ja ruotsin, jotka ilmoittanut kirjoittavansa syksyllä 2013. Hakija reputtaa jälleenja ilmoittaa kirjoittavansa vielä keväällä 2014. Hän on päätoiminen opiskelija kevätlukukauden2014 päättymiseen saakka.Henkilö on päätoiminen opiskelija seuraavan ja sitä seuraavan lukukauden, jos hän osallistuuseuraavalla lukukaudella yhden aineen yo-kokeeseen ja sitä seuraavalla lukukaudella vähintäänkahden aineen yo-kokeisiin.Esimerkki 3: Hakija on saanut lukion päättötodistuksen keväällä 2013, muttei yo-todistusta. Hän onreputtanut englannin, ruotsin ja matematiikan. Hän ilmoittaa kirjoittavansa syksyllä 2013 englanninja keväällä 2014 ruotsin ja matematiikan. Hän on päätoiminen opiskelija aina kevätlukukauden 2014päättymiseen saakka.Esimerkki 4: Hakija on saanut lukion päättötodistuksen keväällä 2013, muttei yo-todistusta. Hän onreputtanut englannin, ruotsin ja matematiikan. Hän ilmoittaa kirjoittavansa syksyllä 2013 englanninja ruotsin ja keväällä 2014 matematiikan. Hän on päätoiminen opiskelija syyslukukauden 2013 päättymiseensaakka.Jos hakija on ilmoittanut osallistuvansa vielä vähintään kahden aineen yo-kirjoituksiin, muttaennen kirjoituksia muuttaa mielensä, ja ilmoittaa, ettei aiokaan enää osallistua kirjoituksiin, hänestäannetaan esteetön työvoimapoliittinen lausunto ilmoitusta seuraavasta päivästä. Jos hakijailmoittaa osallistuvansa vain yhden aineen yo-kirjoituksiin, hänen päätoimiset opintonsa katsotaanpäättyneiksi sen lukukauden päättyessä, jolloin hän saa lukion päättötodistuksen.Jos henkilö, joka on saanut lukion päättötodistuksen ilmoittaa, ettei aio enää osallistua yokirjoituksiin,hänen katsotaan päättäneen opintonsa ja hänestä voidaan antaa esteetön työvoimapoliittinenlausunto lukukauden päättymisestä lukien, mikäli hän muutoin täyttää etuuden saamisenedellytykset. Jos hakija tämän jälkeen kuitenkin muuttaa mielensä ja osallistuu vähintäänkahden aineen yo-kirjoituksiin seuraavana tai sitä seuravana lukukautena, häntä pidetään päätoimisenaopiskelijana alusta alkaen, koska aiemmin aloitetut päätoimiset opinnot eivät vastoin hakijanilmoitusta olleetkaan päättyneet. TE-toimiston onkin hyvä informoida hakijaa, että mikälihän ilmoituksestaan huolimatta osallistuu kirjoituksiin, seurauksena on takautuva esteellinentyövoimapoliittinen lausunto sekä mahdollinen etuuden takaisinperintä.
52 (174)Jos hakija myöhemmin kuin seuraavalla tai sitä seuraavalla lukukaudella osallistuu yokirjoituksiin,tällä ei enää ole vaikutusta henkilön oikeuteen saada työttömyysetuutta kirjoitustenajalta tai muutoin.Yhdistelmäopintojen päättyminenYhdistelmäopinnoilla tarkoitetaan opintoja, joissa henkilö suorittaa sekä ammatillista perustutkintoaettä lukion oppimäärää ja yo-tutkintoa sekä opintoja, joissa hakija suorittaa lukio-opintojaosana ammatillista perustutkintoa.Valmistuminen opinnoista, joissa hakija on suorittanut sekä ammatillista perustutkintoa että lukionoppimäärää ja yo-tutkintoa osoitetaan esittämällä tarvittaessa ammattitutkintotodistus, lukionpäättötodistus ja ylioppilastutkintotodistus.Jos henkilö on suorittanut lukio-opintoja osana ammatillista perustutkintoa, mutta ei koko lukionoppimäärää, valmistuminen osoitetaan esittämällä tarvittaessa todistus ammatillisesta perustutkinnosta.Lukio-opintoja ei tarvitse erikseen päättää, koska henkilö ei ole lukiossa kirjoilla, eisuorita lukion koko oppimäärää eikä näin ollen saa lukion päättötodistusta.Ammatillista perustutkintoa, lukion oppimäärää ja yo-tutkintoa suorittavaTilanteessa, jossa ammatillista perustutkintoa, lukion oppimäärää ja yo-tutkintoa suorittava henkilösaa todistuksen ammatillisesta perustutkinnosta ja lukion päättötodistuksen, mutta ei yotodistusta,opintojen päättymistä tulisi arvioida samalla tavoin kuin edellä on kerrottu lukioopintojenpäättymisestä tilanteessa, jossa henkilö on saanut lukion päättötodistuksen, mutta eiyo-todistusta.Lukio-opintoja osana ammatillista perustutkintoa suorittavaHenkilöä, joka suorittaa lukio-opintoja osana ammatillista perustutkintoa, ei pidetä TTL 2 luvun11 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla päätoimisena opiskelijana lukukauden loppuun saakka,vaan hänestä voidaan antaa esteetön lausunto, kun hän on ilmoittanut ammatillisen perustutkinnonsuorittamisesta ja tarvittaessa esittänyt tutkintotodistuksen. Mikäli hän kuitenkin ilmoittaaosallistuvansa yo-kirjoituksiin, häntä pidetään edellä kerrotulla tavalla päätoimisena opiskelijanaseuraavan tai sitä seuraavan lukukauden päättymiseen saakka.Vako 10704/2003/1065 17.3.2005: "K on suorittanut sähköalan perustutkinnon 28.5.2003 ... K onsuorittanut neljästä oppiaineesta lukion pakolliset kurssit. Lukion rehtorin 18.8.2003 antaman todistuksenmukaan K on kokonaan irti lukiosta, eikä hänellä ole mitään velvollisuutta suorittaa ylioppilastutkinnonkokeita,vaikka hänellä siihen onkin oikeus. Vakuutusoikeus toteaa, että K ei ole suorittamansaammatillisen tutkinnon jälkeen osallistunut lainkaan lukio-opetukseen eikä hänellä ole kertomansamukaan tarkoitustakaan suorittaa ylioppilastutkintoa. K:n oikeus osallistua ylioppilaskokeeseensyksyllä 2003 tai myöhemmin ei tee hänestä päätoimista opiskelijaa, koska K ei sen vuoksiosallistu opetukseen, joka olisi esteenä kokoaikaisen työn vastaanottamiselle. Tästä johtuen K:ta eivoida pitää työttömyysturvalaissa tarkoitettuna päätoimisena opiskelijana enää ammatillisen tutkinnonsuorittamisen jälkeen, joten hänellä on oikeus työmarkkinatukeen 29.5.2003 lukien."Jos lukio-opintoja ainoastaan osana ammatillista perustutkintoa suorittanut henkilö jatkaa ammatillisenperustutkinnon suorittamisen jälkeen lukio-opintoja päivä- tai iltalukiossa, katsotaan, ettäaiemmin aloitetut opinnot jatkuvat ja henkilöä pidetään edelleen päätoimisena opiskelijana. Jos
53 (174)muiden opintojen päättymisen ja iltalukioon siirtymisen välillä on vähintään kuuden kuukaudenkatkos (esimerkiksi työssäoloa tai työnhakua TE-toimistossa), voidaan katsoa, että kyse ei oleaiemmin päätoimisina aloitettujen opintojen jatkamisesta, vaan uusista sivutoimisista opinnoistaja henkilöstä voidaan antaa esteetön työvoimapoliittinen lausunto.7.8.2 Lukio-opintojen päättyminen tilanteessa, jossa henkilö on saanut lukion päättötodistuksenja yo-todistuksenYo-kirjoituksiin osallistumisella sen jälkeen, kun henkilö on saanut sekä lukion päättötodistuksenettä yo-todistuksen, ei ole merkitystä arvioitaessa oikeutta työttömyysetuuteen. Yokirjoituksiinosallistumista ei käsitellä opiskeluasiana eikä siitä anneta työvoimapoliittista lausuntoa.Jos henkilö ilmoittaa, ettei hae kokoaikatyötä yo-kokeen tai –kokeiden ajalta, annetaanlausunto 0A2 TTL 2 luvun 1 §:n perusteella.Jos henkilö ei osallistu vain yo-kokeeseen, vaan sen lisäksi myös lukion opetukseen, opintojenpäätoimisuutta arvioidaan laajuuden perusteella. Nuorille tarkoitetussa lukio-opetuksessa yksikurssi on 38 tuntia ja aikuislukiossa yksi kurssi 28 tuntia.Vastaavasti menetellään myös silloin, kun henkilö osallistuu yo-kirjoituksiin saatuaan todistuksenammatillisesta perustutkinnosta, lukion päättötodistuksen ja yo-todistuksen.
54 (174)I/ 7 Oppisopimus1.YleistäOppisopimuksesta säädetään muun muassa ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa(630/1998) ja ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa (631/1998). Oppisopimustakoskevan lainsäädännön mukaan oppisopimus on opiskelijan ja työnantajan välinen määräaikainentyösopimus.Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 18 §:n ja ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetunlain 10 §:n viittaussäännöksen mukaan oppisopimukseen sovelletaan, jollei toisin säädetä, työsopimuslakialukuun ottamatta sen 1 luvun 3 ja 8 §:ää, 2 luvun 4 ja 5 §:ää, 4 luvun 4 ja 5 §:ää, 6lukua, 7 luvun 1-5 §:ää ja 7-11 §:ää, 9 ja 10 lukua sekä 13 luvun 3 ja 4 §:ää. Soveltamisalan ulkopuolellejäävät siten muun muassa työsopimuslain yleiset säännökset työsopimuksen päättämisestäsekä irtisanomisperusteista. Lomautusta koskevaa työsopimuslain 5 lukua sen sijaan sovelletaan.Oppisopimuksen voimassaoloaikana opiskelun on tarkoitus olla päätoimista opiskelua, josta vähintäänpuolet tapahtuu työpaikalla. Oppisopimusta voidaan lähtökohtaisesti käsitellä työsuhteenaeikä TTL 2 luvun 10–11 §:n mukaisena opiskeluna. Näin ollen jos oppisopimus on tehty siten,että työaika on enemmän kuin 80 prosenttia alalla sovellettavasta kokoaikaisen työntekijänenimmäistyöajasta, TE-toimisto antaa TTL 2 luvun 1 §:ään perustuvan työvoimapoliittisen lausunnon0A3 (ei työtön).Jos oppisopimus on tehty osa-aikatyöstä, eli sovittu työaika on enintään 80 prosenttia alalla sovellettavastakokoaikaisen työntekijän enimmäistyöajasta, TE-toimisto antaa muiden etuudensaamisen edellytysten täyttyessä esimerkiksi lausunnon 0A1. Lausunnon perusteluihin merkitään,että työnhakija on tehnyt oppisopimuksen ja sopimuksen kestoaika. Lausuntoa annettaessaei tarvitse erikseen huomioida mahdollisia lähiopetuspäiviä, vaan näiltä päiviltä voi olla oikeustyöttömyysetuuteen. Jos hakija ilmoittaa, ettei voi ottaa kokoaikatyötä vastaan lähiopetuspäivinä,näille päiville annetaan lausunto 0A2 (ei hae kokoaikatyötä).Oppisopimuksen aikaisen palkan ja mahdollisten muiden korvausten vaikutuksen työttömyysetuudensaamiseen ja määrään tutkii etuuden maksaja.2. Oppisopimussuhteessa olevan lomauttaminen, lomautukseen rinnastettava syy ja työttömyysturvaOppisopimus voidaan toteuttaa siten, että henkilö on jo aiemmin palkattu tai palkataan toistaiseksivoimassa olevaan työsuhteeseen ja tämän lisäksi työnantaja ja työntekijä tekevät määräaikaisenoppisopimuksen oppisopimuskeskuksen kanssa. Vaikka työnantaja ja työntekijä tekevätoppisopimusta koskevan erillisen määräaikaisen sopimuksen oppisopimusta koskevan lainsäädännönedellyttämällä tavalla, työoikeudellisesta näkökulmasta määräaikaisista tehtävistä tehtysopimus ei muuta työsuhteen luonnetta toistaiseksi voimassa olevasta määräaikaiseksi. Oppisopimusvoidaan toteuttaa myös esimerkiksi rekrytoimalla henkilö suoraan määräaikaiseen oppisopimussuhteeseen.Oppisopimussuhteesta lomautetun kohdalla toimitaan samoin kuin edellä ohjeenosassa I on kerrottu lomautuksesta ja oikeudesta työttömyysetuuteen. TE-toimisto ei selvitä
55 (174)oppisopimuksen toteutustapaa, vaan toteaa lomautusperusteen (tuotannolliset ja taloudellisetsyyt) ja lomautusajan henkilön ilmoituksen perusteella.Koska lomautustilanteissa oppisopimussuhde on edelleen voimassa, TE-toimisto ei tutki oppisopimusasiaaopiskeluna, vaikka henkilö on oppilaitoksen kirjoilla. Tietopuolisen koulutuksen jaksottumisellalomautuksen ajalle ei ole vaikutusta henkilön oikeuteen saada työttömyysetuutta.Myös oppisopimussuhteessa työnteko ja palkanmaksu voivat keskeytyä työsopimukseen otetunehdon perusteella. Oppisopimuksessa olevalla opiskelijalla on oikeus työttömyysetuuteen tällaisenlomautukseen rinnastettavan syyn perusteella samoin edellytyksin kuin muillakin työnhakijoilla.Työnteon ja palkanmaksun keskeytyksestä on sovittava jo alun perin työsopimuksessa jakeskeytyksen tulee johtua työnantajan vakiintuneista toiminta-ajoista. Keskeytystä koskeva ehtovoi olla sekä toistaiseksi voimassa olevassa että määräaikaisessa työsopimuksessa.3. Oppisopimuksen tilapäinen keskeyttäminen ja työttömyysturvaOppisopimus voidaan keskeyttää esimerkiksi pitkän sairauden, perhevapaiden tai asevelvollisuudensuorittamisen johdosta. Tällöin määräaikaisen sopimuksen päättymistä siirretään myöhempäänajankohtaan niin, että opiskelutavoite saavutetaan. Oppisopimuksen keskeyttämisen lähtökohtanaon, että keskeytys tehdään määräajaksi ja, että opiskelija jatkaa opintojaan ennalta sovitunmukaisesti keskeytyksen jälkeen.Jos opiskelija ja työnantaja oppisopimussuhteen aikana sopivat oppisopimuksen tilapäisestä keskeyttämisestä,henkilöllä ei ole oikeutta työttömyysetuuteen tilapäisen keskeyttämisen ajalta. Joshenkilö ilmoittautuu työnhakijaksi, TE-toimisto antaa etuuden maksajalle TTL 2 luvun 1 §:äänperustuvan estävän työvoimapoliittisen lausunnon 0A3 (ei työtön). Henkilöllä on voimassa olevatyösopimus, ja työnteon ja palkanmaksun tilapäisen keskeytyksen syy on muu kuin lomautus tailomautukseen rinnastettava syy.4. Oppisopimuksen purkaminen ja työttömyysturvaAmmatillisesta koulutuksesta annetun lain 18 §:n 2 momentin mukaan opiskelija ja työnantajavoivat yhteisellä sopimuksella purkaa oppisopimuksen välittömästi. Sen lisäksi, mitä työsopimuslainkoeaikaa koskevassa 1 luvun 4 §:ssä ja 8 luvun 1 ja 3 §:ssä (purkamisperuste, työsopimuksenpitäminen purkautuneena) säädetään, oppisopimus voidaan yksipuolisesti purkaa, kuntyönantaja lopettaa liikkeensä, joutuu konkurssiin tai kuolee. Koulutuksen järjestäjän luvalla oppisopimusvoidaan purkaa myös perusteilla, jotka työsopimuslain mukaan oikeuttaisivat työsopimuksenirtisanomiseen. Koulutuksen järjestäjä voi purkaa oppisopimuksen opiskelijaa ja työnantajaakuultuaan, jos työpaikalla järjestetyssä koulutuksessa ei noudateta ammatillisesta koulutuksestaannetun lain tai sen nojalla annetun asetuksen säännöksiä tai koulutuksen järjestäjän jatyönantajan välillä tehdyn sopimuksen määräyksiä.Jos oppisopimus puretaan, TE-toimisto tutkii oppisopimuksen päättymisen henkilön rekisteröityessätyönhakijaksi kuten minkä tahansa työsuhteen päättymisen. Jos oppisopimuksen purkaminenperustuu opiskelijan ja työnantajan yhteiseen sopimukseen, oppisopimuksen purkamisesta eitule työnhakijalle korvauksetonta määräaikaa, jos oppisopimuksen purkamisen taustalla ovat tuotannollisetja taloudelliset syyt. Tuotannollisten ja taloudellisten syiden voidaan arvioida olevan
56 (174)oppisopimuksen purkamisen taustalla esimerkiksi silloin, jos työnantaja on irtisanonut muitatyöntekijöitään edellä mainituista syistä.Jos oppisopimus päättyy, mutta henkilö jatkaa opintojaan omaehtoisena opiskeluna, TE-toimistotutkii opintojen vaikutuksen oikeuteen saada työttömyysetuutta normaalina opiskelua koskevanaasiana. Jos opintoja on pidettävä päätoimisina niiden laajuuden perusteella, oppisopimuskoulutuksessatehdyllä työllä ei voi osoittaa opintoja sivutoimisiksi, koska opiskelu on ollut työntekoa.Opintoja laajuuden perusteella arvioitaessa otetaan huomioon opinnot kokonaisuudessaan niidenalkamisesta lukien.TTLK 549/5/P: ”L on opiskellut opiston säätiöllä liiketalouden perustutkintoa oppisopimuskoulutuksessa.L:n viimeisin oppisopimustyöpaikka oli C Oy:ssä ajalla 15.9.2003 – 15.10.2004. C Oy oliirtisanonut L:n työsopimuksen 16.9.2004, niin että työsuhde päättyi 15.10.2004. Ammatillisesta aikuiskoulutuksestaannetun lain mukaan, jollei tässä laissa tai sen nojalla annetussa asetuksessa toisinsäädetä, oppisopimukseen sovelletaan työsopimuslakia, lukuun ottamatta eräitä työsopimuslainlainkohtia. Työnantaja on päättänyt L:n työsopimuksen 15.10.2004. Opiston säätiö on ilmoittanut,että L:n oppisopimus on keskeytynyt syyslukukaudeksi 2004. L:n työsopimus on päättynyt15.10.2004, eikä asiassa ole esitetty selvitystä, että L:n opinnot olisivat tämän jälkeen muutoinkaanjatkuneet, L:ää ei voida pitää päätoimisena opiskelijana 16.10.2004 lukien. Tämän vuoksi valituksenalainenpäätös kumotaan ja L:lle määrätään maksettavaksi työttömyyspäivärahaa 16.10.2004 lukien,mikäli hän muutoin täyttää sen saamisen edellytykset.”Jos työnhakijalle tarjotaan oppisopimustyötä, siitä kieltäytymistä arvioidaan TTL 2 a luvun perusteellatyöstä kieltäytymisenä.Koulutusta vailla olevan alle 25-vuotiaan nuoren keskeyttäessä oppisopimuskoulutuksen sovelletaanTTL 2 luvun 13 §:ää. Jos nuori kuitenkin jatkaa oppisopimuksena aloittamiaan opintoja, oppisopimustyösuhteenpäättymiseen voivat tulla sovellettavaksi TTL 2 a luvun säännökset. Koulutukseenhakuvelvollisuuden täyttäminen oppisopimuskoulutuksella, kts. ohjeen kohta I/ 10 koulutustavailla olevat alle 25-vuotiaat nuoret.
57 (174)I/ 8 Taiteilijoiden ja tieteentekijöiden työttömyysturva1. YleistäTaiteilijoita ja tieteentekijöitä koskevat lähtökohtaisesti samat työttömyysturvan saamisen työvoimapoliittisetedellytykset kuin muitakin työttömyysturvaa hakevia henkilöitä. Käytännössätämä tarkoittaa sitä, että työnhakijaksi ilmoittautuneen ja työttömyysetuutta hakevan taiteilijantai tieteentekijän tulee olla valmis oman alan työmahdollisuuksien puuttuessa ottamaan vastaanmyös muuta tarjottua työtä. TE-toimiston tulee taiteilijan tai tieteentekijän kohdalla ottaa huomioonnäiden alojen erityispiirteet siten, että otetaan huomioon myös muut kuin työ- tai virkasuhteessatehtävät työmahdollisuudet. TE-toimisto voi tässä hyödyntää taiteilijoiden ja tieteentekijöidenasioihin perehtyneiden TE-toimiston asiantuntijoiden verkostoa.2. Työ- tai virkasuhteessa suoritettu taiteellinen tai tieteellinen työTaiteilijan tai tieteentekijän jäädessä työttömäksi tulee ensin selvittää, onko hän ollut palkansaaja-asemassa.Työ- tai virkasuhteessa tehtävä taiteellinen tai tieteellinen työ on ammattinimikkeestäriippumatta normaalia palkkatyötä, vaikka esimerkiksi väitöskirjaan tai muuhun jatkotutkintoontähtäävä tutkimustyö tai taiteen jatkotutkintojen osalta taiteellinen työ muodostaisi merkittävänosan työtehtävistä. Tarvittaessa selvityksenä työ- tai virkasuhteesta voi olla esimerkiksityötodistus, nimikirjaote, työsopimus, määräyskirja taikka palkkatodistus tai palkkalaskelma,josta ilmenee, että palkasta on peritty lakisääteiset sivukulut.Palkansaajana tehdystä työstä työttömäksi jääneellä taiteilijalla tai tieteentekijällä on lähtökohtaisestioikeus työttömyysetuuteen. Jos työnhakijaksi ilmoittautuva henkilö ilmoittaa jatkavansapalvelussuhteen päätyttyä toimintaa joka tulisi arvioitavaksi opiskeluna, yritystoimintana taiomassa työssä työllistymisenä, hakijan oikeus etuuteen ratkaistaan jäljempänä kerrotulla perusteella.Hakijan opinnot, yritystoiminta tai omassa työssä työllistyminen voidaan tässä tilanteessatarvittaessa katsoa kokoaikaisenkin palvelussuhteen päätyttyä sivutoimisiksi, koska palkansaajanasemassa tehty työ ei merkitse opintojen, yritystoiminnan tai omassa työssä työllistymisen olleenpäätoimista, eikä opintoja, yritystoimintaa tai omaa työtä siksi tarvitse lopettaa tai keskeyttäätyöttömyysetuuden saamiseksi.Työttömyysturvan muutoksenhakulautakunta on katsonut, ettei kokoaikaisessa palvelussuhteessatyöskentely välttämättä johda siihen, että saman toiminnan jatkaminen palvelussuhteen päätyttyätulisi katsoa päätoimiseksi toiminnaksi. (TTLK 2085/7/A, jossa oli kyse kokoaikaisessa palvelussuhteessaolleesta tutkijakoulutettavasta, jonka väitöskirjatyö oli kesken palvelussuhteen päättyessä.TTLK katsoi, ettei väitöskirjatyötä voida pitää päätoimisena (yritystoimintana) palvelussuhteenpäättymisen jälkeen.)Palvelussuhteessa tehty taiteellinen tai tieteellinen työ on osoitus toiminnan ammattimaisuudesta.Tällä on merkitystä arvioitaessa, onko henkilön toiminta harrastustoimintaa vai ammattimaistatoimintaa.3. TTL 1 luvun 6 §:ssä tarkoitetusta yritystoiminnastaYrittäjäksi katsotaan TTL 1 luvun 6 §:n mukaan henkilö, joka on päätoimeaan varten velvollinenvakuuttamaan itsenä yrittäjäen eläkelain tai maatalousyrittäjien eläkelain nojalla, lukuun otta-
58 (174)matta apurahansaajia, jotka ovat 1.1.2009 alkaen velvollisia vakuuttamaan itsensä maatalousyrittäjäneläkelain mukaisesti apurahakauden ajaksi. Lisäksi yrittäjänä pidetään ns. osaomistajaa. Jostaiteilijaa tai tieteentekijää on pidettävä TTL:ssa tarkoitettuna yrittäjänä, hänen oikeutensa työttömyysetuuteenratkaistaan TTL 2 luvun 5-8 §:n perusteella (yritystoiminnan pää- ja sivutoimisuussekä yritystoiminnan päättyminen).4. Yleistä omassa työssä työllistymisen arvioinnistaTaiteellista toimintaa on esimerkiksi teosten tai esitysten valmistaminen, myyminen, teosten julkaiseminensekä esitysten esittäminen. Ammattitaiteilijana pidetään henkilöä, joka toimii ammattimaisestijollain taiteen alalla. Osoituksena ammattimaisuudesta voi olla esimerkiksi teosten taiesitysten valmistaminen myytäväksi tai julkaistavaksi muuten kuin satunnaisesti. Samoja kriteerejävoidaan soveltaa myös tieteentekijöihin.Työvoimapoliittista lausuntoa annettaessa TE-toimisto arvioi kokonaisharkinnan perusteella, onkotoiminta pää- vai sivutoimista omassa työssä työllistymistä vai onko kyseessä pelkkä harrastustoiminta.Harrastustoiminta tapahtuu yleensä vapaa-ajalla eikä siinä ole ammattimaisuuden jasäännöllisyyden piirteitä. Harrastustoiminnalla ei ole vaikutusta työttömyysetuuden työvoimapoliittistenedellytysten arvioinnissa eikä siitä anneta työvoimapoliittista lausuntoa. Taiteilijoidentai tieteentekijöiden ammatillisten järjestöjen jäsenyydellä ei ole vaikutusta työllistymistä arvioitaessa.Omana työnä pidetään sellaisia työnteon muotoja, joissa ei synny työ- tai virkasuhdetta eikä toiminnantavoitteena välttämättä ole ainakaan välittömän liikevoiton saaminen. Apurahatyöskentelyelinkustannuksiin tarkoitetun apurahan turvin on yksi omassa työssä työllistymisen muoto.Yliopistoissa suoritettavia jatkotutkinto-opintoja tulee arvioida opiskeluna. Sen sijaan ns. postdoc-tutkijoiden ja muiden kuin jatkotutkintoon tähtäävien tutkijoiden oikeutta työttömyysetuuteentulee arvioida omassa työssä työllistymisen perusteella, samoin työnhakijan harjoittamaataiteellista toimintaa, ellei viimeksi mainittua harjoiteta yritysmuodossa.5. Omassa työssä työllistyvät taiteilijat ja tieteentekijät5.1 Omassa työssä työllistymisen arviointiPelkästään se, että henkilö ylipäätään työllistyy omassa työssään, ei ole esteenä työttömyysetuudenmaksamiselle. Jos työllistyminen on päätoimista, henkilöllä ei työnhakijaksi ilmoittautuessaanole oikeutta työttömyysetuuteen. Työllistyminen omassa työssä on päätoimista TTL 2 luvun5 §:n 2 momentin mukaan silloin, jos toiminnan vaatima työmäärä on niin suuri, että se on esteenäkokoaikatyön vastaanottamiselle. Sivutoiminen työllistyminen ei ole esteenä etuuden maksamiselle.Alkava omassa työssä työllistyminen voi olla työmäärältään niin vähäistä, että sitä voidaan pitääTTL:a sovellettaessa sivutoimisena. TE-toimisto voi katsoa työttömänäkin aloitetun oman työnolevan sivutoimista työn vähäisyyden perusteella, mutta pelkästään tulojen puuttumisen tai vähäisyydenperusteella omassa työssä työllistymistä ei voida katsoa sivutoimiseksi.
59 (174)Oma työ katsotaan sivutoimiseksi ainakin silloin, kun henkilö on ollut vähintään kuusi kuukauttaomaan työhön liittymättömässä kokoaikatyössä. Työ voi olla myös saman alan työtä. Oma työvoidaan katsoa sivutoimiseksi myös tilanteessa, jossa henkilö on oman työn aikana täyttänyt palkansaajantyössäoloehdon esimerkiksi osa-aikatyöllä. Myös samanaikainen opiskelu voi osoittaaoman työn sivutoimiseksi. Tässä tarkoitetun työssäolon tai opintojen ei tarvitse olla yhdenjaksoista,vaan se voi kertyä erimittaisista jaksoista. Jaksoilla on kuitenkin oltava sellainen ajallinenyhteys, että TE-toimisto voi päätellä yhtäaikaisen oman työn harjoittamisen ja kokoaikatyön olevanmahdollista.Taiteilijan tai tieteentekijän toimeentulo voi muodostua useista tulolähteistä; osittain palkansaaja-asemassatehdystä työstä ja osittain omasta työstä. Näiden työllistymistapojen välinen suhdevoi vaihdella. Lisäksi on tavallista, että esimerkiksi opetus- tai näyttämötyössä työaika ainakinosassa työviikkoja alittaa ajan, joka riittäisi kerryttämään työssäoloehtoa. Jos henkilö on jatkuvastityöllistynyt osittain palkkatyössä ja osittain omassa työssään, omaa työtä on lähtökohtaisestipidettävä sivutoimisena, jos palkkatyössä on säännöllisiä, ammatista johtuvia katkoja. Tällaisiakatkoja ovat esimerkiksi kansalais- ja työväenopistojen lomajaksot, määräaikaisten opetusalansijaisuuksien väliset muut katkot sekä näyttämötyöhön liittyvät näytäntökausien väliset jaksot.Palkansaajana tehtyä työtä ei oteta huomioon arvioitaessa omassa työssä työllistymisen vaatimaatyömäärää.Esimerkki 1: Kuvataiteilija A on työskennellyt kansalaisopiston opettajana opistossa 1 lukuvuonna2006 – 2007. Hänen työaikansa on ollut 19 opetustuntia viikossa, eli työ on ollut kokoaikaista. Lukuvuonna2007 – 2008 A on työskennellyt opistossa 1 osa-aikaisesti 5 opetustuntia viikossa ja opistossa2 niin ikään osa-aikaisesti 6 opetustuntia viikossa. Opiston 1 työ päättyy 15.4.2008 ja opiston2 13.5.2008. A ilmoittautuu työnhakijaksi 14.5.2008 lukien.Jos opistojen lukuvuosi ei esimerkkitapauksessa kestä kuutta kuukautta, A ei voi vähintään kuusikuukautta kestävällä työssäoloehtoon luettavalla työllä lukuvuonna 2006 – 2007 osoittaa omassatyössä työllistymistä sivutoimiseksi. A:n työllistyminen on kuitenkin jatkuvasti muodostunut osittainpalkkatyöstä ja osittain omasta työstä, ja hänen oman työnsä katsotaan olevan sivutoimista edellyttäen,että A ilmoittaa olevansa valmis ottamaan vastaan kokoaikatyötä. Tulkinta perustuu siihen,että A:n voidaan katsoa alalle tyypillisellä työssäololla osoittaneen omassa työssä työllistymisenolevan sivutoimista TTL 2 luvun 5 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla. Se, että A on ollut osaaikatyössälukuvuoden 2007 – 2008 eikä hänellä ole ollut voimassa olevaa työ- tai virkasuhdetta kesällä2007 ei siis sinällään osoita omassa työssä työllistymisen olevan päätoimista. A:n oikeudestatyöttömyysetuuteen annetaan määräaikainen, ehdollinen lausunto neljäksi kuukaudeksi 14.5.2008lukien.Esimerkki 2: Näyttelijä B kuuluu ryhmään, joka on saanut apurahan uuden näytelmän harjoituskauttaja esityksiä varten. B ei saa palkkaa, vaan apuraha jaetaan ryhmän jäsenten kesken. B:n työllistyminenalkaa harjoituskauden alussa. Harjoituskaudella työ on kokoaikaista, joten B työllistyy päätoimisestiomassa työssään. Harjoituskauden päätyttyä esityksiä on ajalla 1.3.2008 – 14.5.2008 kaksikertaa viikossa 3,5 tuntia kerrallaan. B ilmoittautuu työnhakijaksi 1.3.2008 alkaen. Hänen tuleeesittää luotettava selvitys siitä, miten paljon hän työllistyy esityksissä 1.3.2008 lukien. Koska esitykseenliittyvä työmäärä vähenee merkittävästi, B:n työllistyminen on sivutoimista 1.3.2008 lukien.TTL 2 luvun 5 §:n 2 momentin mukaan omassa työssä työllistyminen on päätoimista, jos toiminnanvaatima työmäärä on niin suuri, että se on esteenä kokoaikatyön vastaanottamiselle. Ellei muuhunarvioon ole aihetta, omassa työssä työllistyminen on sivutoimista ainakin silloin, kun henkilö on ollutkuusi kuukautta kokoaikatyössä. Tämän lisäksi omassa työssä työllistyminen on sivutoimista, jostyömäärä on niin vähäinen, ettei se ole esteenä kokoaikatyön vastaanottamiselle.
60 (174)Esimerkki 3: Tutkija C on työskennellyt kansalaisopiston opettajana opistossa 1 lukuvuonna 2005 –2006. Hänen työaikansa on ollut 19 opetustuntia viikossa eli C on ollut kokoaikatyössä. Lukuvuonna2006 – 2007 C on työskennellyt opistossa 1 osa-aikaisesti 5 opetustuntia viikossa ja opistossa 2niin ikään osa-aikaisesti 6 opetustuntia viikossa. C:lle myönnetään 6 kuukauden työskentelyapurahaajalle 1.7.2007 - 31.12.2007. C ilmoittautuu työnhakijaksi 2.1.2008 lukien.Koska apurahakausi on päättynyt, C:n ei voida apurahan perusteella katsoa työllistyvän päätoimisestiomassa työssään 2.1.2008 lukien. C:n työllistyminen on ennen apurahakautta jatkuvasti muodostunutosittain palkkatyöstä ja osittain omasta työstä, hänen oman työnsä katsotaan olevan sivutoimistaedellyttäen, että C ilmoittaa olevansa valmis ottamaan vastaan kokoaikatyötä. Tulkinta perustuusiihen, että C:n voidaan katsoa alalle tyypillisellä työssäololla ja omalla ilmoituksellaan toiminnanpalautumisesta apurahakauden jälkeen entiselleen osoittaneen omassa työssä työllistymisenolevan sivutoimista TTL 2 luvun 5 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla. (Kts. myös esimerkki 1 jajäljempänä apurahakauden päättymisestä kerrottu.)Esimerkki 4: Säveltäjä D on opettanut sävellystä ja musiikinteoriaa musiikkiopistossa elokuusta2007 heinäkuuhun 2008. D:n viikkotuntimäärä on ollut 15 tuntia ja palkkansa n. 1150 euroa kuukaudessamyös kesäkuukausilta. Lisäksi D:llä on ollut epäsäännöllisiä, lyhytaikaisia työsuhteita pianistinakeskimäärin 300 eurolla kuukaudessa. Työmäärä on vaihdellut kuukausittain. Samalla D ontoiminut sivutoimisena säveltäjänä ja maksanut YEL-maksuja 6500 euron vuositulolla. YELtyötulotovat koostuneet sävellystilauspalkkioista ja tekijänoikeustuloista. Elokuussa D saa apurahaa6 kuukauden työskentelyä varten (elokuusta 2008 tammikuuhun 2009). D ei jatka opetustyötä apurahakaudenaikana. Apurahan päätyttyä D jää työttömäksi. Apurahalla tapahtunut päätoiminen työskentelyon päättynyt. Koska D on ennen apurahakautta jatkuvasti työskennellyt palkkatyössä ja työllistynytsivutoimisesti omassa työssä, hänen työllistymisensä katsotaan olevan edelleen sivutoimistaedellyttäen, että D ilmoittaa olevansa valmis ottamaan vastaan kokoaikatyötä.5.2 Omassa työssä työllistymisen päättyminenOman työn päättymisestä säädetään TTL 2 luvun 9 §:ssä. Mainitun lainkohdan mukaan päätoimisestiomassa työssä työllistyneen henkilön katsotaan edelleen työllistyvän siinä siihen ajankohtaanasti, kun työnhakijan esittämän selvityksen perusteella tai muuten on ilmeistä, ettei toimintaaenää jatketa.Omassa työssä työllistymisen päättyminen todetaan ensisijaisesti työnhakijan oman ilmoituksenperusteella. Tarvittaessa hakijaa voidaan pyytää esittämään luotettavana pidettävää muuta selvitystä.Selvitys voi koskea esimerkiksi käsikirjoituksen tai tilaustyön jättämistä tilaajalle tai kustantajallesekä apurahakauden päättymistä. Omassa työssä työllistymisen päättymistä osoittavanselvityksen perusteella voidaan muiden etuuden saamisen työvoimapoliittisten edellytysten täyttyessäantaa toistaiseksi voimassa oleva työvoimapoliittinen lausunto. Työnhakijalla on aina ilmoitusvelvollisuusetuuden saamiseen vaikuttavien olosuhteiden muuttumisesta, esimerkiksi taiteellisentai tieteellisen toiminnan aloittamisesta uudelleen.Taiteilijan ei tarvitse luopua ammattitaitonsa ylläpitämiseksi tarvitsemistaan tarvikkeista, välineistäeikä kuvataiteilijan tavanomaisesta teosvarastosta ollakseen oikeutettu työttömyysetuuteen.Työhuoneesta luopuminen ei myöskään ole edellytys esteettömän työvoimapoliittisen lausunnonantamiselle.Omana työnä arvioitu toiminta voidaan muiden edellytysten täyttyessä katsoa lopetetuksi, vaikkahenkilö olisi edelleen merkittynä arvonlisäverovelvollisten rekisteriin, ennakkoperintärekisteriintai kaupparekisteriin. Rekistereissä oleminen voi olla esimerkiksi edellytyksenä uusien työmahdollisuuksiensaamiselle.
61 (174)Jos aiemmin päätoimisena harjoitettu toiminta on katsottava päättyneeksi, toiminta voi uudelleenaloitettaessa olla myös sivutoimista. Maksatuksen estävä lausunto voidaan tarvittaessa antaa aiemmanesteettömän lausunnon alkamispäivästä, jos myöhemmin saatava selvitys osoittaa, etteihakijan ilmoitus toiminnan päättymisestä pitänytkään paikkaansa. Hakijalle tulee kertoa hänenvelvollisuudestaan ilmoittaa tilanteessa tapahtuvista muutoksista.Omassa työssä työllistymisen ei katsota jatkuvan, jos työnhakija ainoastaan ylläpitää ammattitaitoaanjäljempänä kuvatulla tavalla.5.3 Ammattitaidon ylläpitäminenOmassa työssä työllistynyt työnhakija voi ylläpitää ammattitaitoaan ilman, että tällä on vaikutustahänen oikeuteensa saada työttömyysetuutta. Ammattitaidon ylläpitäminen myötävaikuttaamyöhempiin mahdollisuuksiin saada työtä. Ammattitaidon ylläpitämisenä pidettävästä toiminnastaei pyydetä työnhakijalta selvitystä eikä siitä anneta työvoimapoliittista lausuntoa.Ammattitaidon ylläpitämisenä voidaan ainakin lähtökohtaisesti pitää seuraavaa toimintaa:- omatoiminen harjoittelu ja taitojen arvioittaminen alan osaajilla- perehtyminen uusiin työvälineisiin ja metodeihin, kuten uusiin taiteen tekemisessä tarvittaviinmateriaaleihin ja tekniikoihin- apurahojen ja näyttelyaikojen hakeminen- ennen työttömyyttä valmistuneiden kirjallisten töiden ja artikkeleiden julkaisu tai teosten julkinenesittäminen- satunnaisesti tapahtuva esiintyminen tai omasta työstä kertominen yleisölle- aiempaan tieteelliseen tutkimustyöhön perustuvien pienimuotoisten lehtiartikkeleiden kirjoittaminen- osallistuminen alan kongresseihin tai muunlainen vastaava verkostoituminenAmmattitaidon ylläpitämisenä ei kuitenkaan pidetä esimerkiksi valmistautumista ennalta sovittuunproduktioon eikä toimintaa, jolla on taloudellinen tavoite. Työnhakijan katsotaan tällöin tilanteestariippuen jatkavan aiempaa toimintaansa tai aloittaneen oman työn joko pää- tai sivutoimisesti.Esimerkiksi seminaareihin, näyttelyihin ja muihin produktioihin osallistumisen osalta TTL 2 luvuntyövoimapoliittisia säännöksiä sovelletaan normaalilla tavalla. Jos työnhakija esimerkiksiilmoittaa, ettei ole valmis ottamaan vastaan kokoaikatyötä kyseisenä aikana, hänelle annetaankielteinen lausunto 0A2 seminaarin ajaksi TTL 2 luvun 1 §:n perusteella (ei hae kokoaikatyötä).6. Jatko-opiskeluEdellä on kerrottu, että TTL 2 luvun opiskelua koskevat säännökset tulevat sovellettaviksi yliopistossasuoritettavien jatkotutkintojen kohdalla. Jos opinnoille on määritelty esimerkiksi henkilökohtaisessaopintosuunnitelmassa aika, jona opinnot on tarkoitus suorittaa, tulee selvittää, onkoopinnot katsottava poikkeuksellisesti päätoimisiksi TTL 2 luvun 10 §:n 2 momentin 3-4 kohdan(opintojen laajuus) perusteella. Jatko-opinnot arvioidaan omana kokonaisuutenaan eikä osanahenkilön aiempia (perus)opintoja.
62 (174)Jatko-opintojen päättymiseen ja muuttumiseen päätoimisista opinnoista sivutoimisiksi sovelletaansoveltuvin osin, mitä perustutkinto-opinnoista on kerrottu edellä luvussa 6. Lisensiaatti- taiväitöskirjatyön luovuttaminen esitarkastukseen osoittaa jatko-opinnot päättyneiksi.Jatkotutkintoa suorittava henkilö saattaa saada kokoaikaiseen työskentelyyn tarkoitettuja apurahoja.Apuraha ei vaikuta suoritettavien opintojen laajuuteen. Tämän vuoksi apurahalla ei ole vaikutustatyöttömyysetuuden saamisen työvoimapoliittisiin edellytyksiin eikä TE-toimisto annaasiasta työvoimapoliittista lausuntoa. Jos työnhakija kuitenkin ilmoittaa, ettei hän hae apurahakaudenaikana kokoaikatyötä, hänen oikeutensa työttömyysetuuteen evätään TTL 2 luvun 1 §:nperusteella ja työttömyysetuuden maksajalle annetaan asiaa koskeva työvoimapoliittinen lausunto0A2.7. Apurahan ajallinen kohdentuminenApurahatyöskentelyn katsotaan alkavan siitä hetkestä, kun taitelija tai tieteentekijä ilmoittaaaloittavansa työn tekemisen apurahalla. Lähtökohtaisesti pitkissä elinkustannuksiin myönnetyissäapurahoissa (yli 4 kk:n mittaiset apurahat) apurahakausi määräytyy MYEL -vakuutusvelvollisuuden alkamisesta. Jos työttömälle työnhakijalle myönnetään apuraha hänenollessaan työttömänä, katsotaan työskentely aloitetuksi sinä päivänä, jona apuraha on ollut nostettavissa,ellei hakija osoita, että apurahatyöskentelyn aloittamiselle on olemassa hänestä riippumatoneste. Tällaisena voidaan pitää esimerkiksi apurahan myöntäjän ilmoittamaa apurahanalkamispäivää, työkyvyttömyyttä, projektista vetovastuussa olevan tahon antamaa todistustaaloitusajankohdan myöhentymisestä, kutsujan todistusta vierailuajankohdasta, ennalta määrättyäkenttätutkimusjaksoa tai tiettyä ulkomailla tehtävää työskentelyjaksoa.Apurahakauden alkamisen ja keston osalta rahoittajan ilmoitus on ensisijainen. Jos apurahapäätöksessäon määritelty apurahan kesto kuukausina, lasketaan kesto täysinä kuukausina apurahatyöskentelynaloittamisesta. Hakija voi osoittaa apurahakauden keston myös muulla, eläkelaitoksestasaadulla ilmoituksella vakuutuskauden kestosta. Mikäli apurahakautta ei ole rahoitus- taivakuutuspäätöksellä määritelty, arvioidaan apurahakausi jakamalla saatu apuraha taitelijaapurahankuukausimäärällä (1.8.2014 alkaen 1669,77 euroa/kk). Taiteen edistämiskeskus vahvistaataiteilija-apurahan suuruuden vuosittain. Apurahan kuukausittainen määrä voi käytännössäolla suurempi kuin verottoman apurahan määrä, mutta kesto otetaan huomioon ainoastaan apurahanmaksajan ilmoituksen perusteella.
63 (174)I/ 9 Poronhoitajien työttömyysturva1. SoveltamisalaValitusasteet ovat katsoneet ratkaisukäytännössään, että poronhoitoa harjoittavan henkilön oikeustyöttömyysetuuteen ratkaistaan omassa työssä työllistymisen perusteella.Omassa työssä työllistyminen edellyttää aina sitä, että henkilö on työskennellyt porotaloudessa,pelkkä omistusosuus ei ole riittävä peruste. Hakija voi tarvittaessa osoittaa esimerkiksi poroisännänantamalla todistuksella, ettei hän ole koskaan työskennellyt porotaloudessa, vaan joku muuon vastannut hoitotyöstä. Työvoimapoliittinen lausunto voidaan tällöin antaa peruskäsittelyssä,mutta omistusosuudesta on mainittava lausunnon perusteluissa.Tässä luvussa omassa työssä työllistymisestä puhuttaessa tarkoitetaan myös henkilöitä, joita pidetään1 luvun 6 §:n mukaan yrittäjinä.2. Poronhoidon vaikutus oikeuteen saada työttömyysetuuttaTE-toimiston arvioidessa poronhoitoa harjoittavan henkilön työllistymistä omassa työssä ja tämäntyöllistymisen päätoimisuutta ratkaisevassa asemassa on henkilön omistamien porojen lukumäärä.Porojen määrästä puhuttaessa käytetään käsitteitä lukuporo ja eloporo. Lukuporoilla tarkoitetaanteurastettuja ja eläviä raavaita eli yli 1-vuotiaita poroja. Lukuporomäärä vahvistetaan vuosittainja muun muassa Verohallinto käyttää verotuksen perusteena lukuporojen määrää. Poronhoidontukia koskevassa lainsäädännössä käytetään käsitettä eloporo, millä tarkoitetaan kaikkia elämäänjätettyjä poroja, siis edellä mainittujen raavaiden lisäksi myös näitä nuorempia vasoja.Koska työttömyysturvajärjestelmässä on etuuden saamisen työvoimapoliittisena edellytyksenäkyse nimenomaan toiminnan työllistävyydestä, ministeriö katsoo eloporo - käsitteen soveltuvantähän tarkoitukseen lukuporo - käsitettä paremmin. Kaikki porot iästään riippumatta työllistäväthoitajaansa.Eloporojen määrä poronhoitovuoden päättyessä 31.5. ilmenee vuosittain vahvistettavasta poroluettelosta.Työttömyysturva-asiassa käytetään poronhoitovuoden alusta 1.6. lukien viimeksipäättyneen poronhoitovuoden lopussa vahvistettua eloporojen määrää, jossa on huomioitu tuhoutuneidenporojen määrä. Myöhemmin tapahtuvaa porojen tuhoutumista ei huomioida. Muustamuutoksesta eloporojen määrässä on kerrottu kappaleessa 3.TE-toimiston tulee tehdä selvityspyyntö työnhakijana olevalle poronhoitajalle ennen keskikesänmerkityskauden alkamista, jotta TE-toimisto voi tutkia hakijan työllistymisen omassa työssä.Paikallisista olosuhteista johtuen tästä voidaan poiketa, esimerkiksi niiden paliskuntien osalta,joilla ei pidetä kesän merkityskautta lainkaan. Selvityspyyntö tällaisten paliskuntien osalta voidaantehdä syksyllä ennen erotuskauden alkamista.Henkilön itsensä omistamien eloporojen lisäksi eloporomäärässä otetaan huomioon hänen samassataloudessa asuvien perheenjäsentensä omistamat eloporot. Edellytyksenä kuitenkin on,että työttömyysetuutta hakeva henkilö on osallistunut perheenjäsenen omistamien porojen hoi-
64 (174)tamiseen. Käytännössä tällainen tilanne voisi olla esimerkiksi silloin, kun poroja on hoidettu samassapaikassa ja poroja omistava hakijan perheenjäsen käy kokoaikatyössä, opiskelee päätoimisestitai on pitkäaikaisesti sairaana. Jos kaksi tai useampia poroja omistavaa saman perheen jäsentäon työttömänä työnhakijana TE-toimistossa, eloporot huomioidaan todellisen omistuksenmukaan. Perheenjäsenellä tarkoitetaan tässä puolisoa ja avopuolisoa sekä etuuden hakijan kanssasamassa taloudessa asuvaa ja hänelle suoraan ylenevässä tai alenevassa polvessa sukua olevaahenkilöä. Näitä ovat esimerkiksi hakijan lapset, vanhemmat ja isovanhemmat.Vako 3097/2004/2810 ”Asiassa saadun selvityksen mukaan A on omistanut 86 lukuporoa vuonna2003. A:n puoliso on omistanut 84 lukuporoa aina … saakka, jolloin puoliso on myynyt kyseiset porottäysi-ikäiselle ja samassa taloudessa asuvalle pojalleen B:lle. B on ollut lukiolainen aina kevääseen2004 asti.Vakuutusoikeus toteaa, että työttömyysturvalain 1 luvun 6 §:n 4 momentin perusteella A:n ruokakunnassaon vuoden 2003 aikana ollut yhteensä 170 lukuporoa. Asiassa on esitetty selvitystä siitä,että B on osallistunut kyseisten lukuporojen hoitoon. Ottaen huomioon se, että nyt ratkaistavanaolevassa tapauksessa arvioidaan A:n eikä B:n työllistymistä yritystoiminnassa, ei sillä seikalla, missämäärin B on osallistunut A:n ruokakuntaan luettavien porojen hoitoon, ole asiassa merkitystä.Tähän seikkaan ja A:n vähäisenä pidettävään ulkopuoliseen työhistoriaan nähden hänen voidaankatsoa työllistyvän omassa työssään porotaloudessa sinä aikana, jota valituksenalainen päätös koskee.A:lla ei siten ole oikeutta työmarkkinatukeen evätyltä ajalta.” (Ratkaisun lainatusta perustelutekstistäei ilmene, että A oli B:n isä.)TTLK 1683/3/A ”Saadun selvityksen mukaan A:lla ja hänen puolisollaan on yhteensä 102 lukuporoa.Porotaloudessa työllistymistä arvioidaan muun ohella vuonna 1994 voimaan tulleiden porotaloudentyöllistymissääntöjen mukaan. Niiden mukaan puolison tai alle 18-vuotiaiden lasten ei katsotatyöllistyvän porotaloudessa, mikäli he eivät tosiasiallisesti osallistu poron hoitoon. Osallistuessaanhe työllistyvät vain todellisina työpäivinä. Työllistyminen lasketaan kertoimella, joka riippuuporojen lukumäärästä.Edellä olevan perusteella ja ottaen huomioon, ettei B:n paliskunta ole ilmoittanut A:n työllistymisestäedellä mainittujen sääntöjen perusteella lasketusta poikkeavaa työllistymisarviota ja kun A:llaei ole porotaloudessa työllistymisaikanaan ulkopuolista työhistoriaa, niin työttömyysturvalautakuntakatsoo A:n työllistyvän yritystoiminnassa tai sitä vastaavalla tavalla omassa työssään 31.10.2002 alkaentyövoimatoimikunnan lausunnossa ilmoitetun mukaisesti 16.3.2003 saakka. A:lla ei sen vuoksiole oikeutta työttömyyspäivärahaan mainitulta ajalta.”Muissa kuin perheenjäseniä koskevissa tapauksissa etuuden hakijan hoitaessa muita kuin omistamiaanporoja, asia tulee ratkaista tapauskohtaisesti joko työsuhteessa työllistymistä koskeviennormien perusteella, jos työsuhteen tunnusmerkistö täyttyy, tai TTL 2 luvun 4 §:n 2 momentinperusteella, jolloin henkilön voidaan katsoa työskentelevän palkatta tehtävissä, joita yleensä hoidetaantyösuhteessa tai yritystoimintana. Työllistymisaikaa laskettaessa tulee huomioida yhteenlaskettueloporomäärä kaikkien henkilön hoitamien ja mahdollisesti omistamien porojen mukaan.Jos työttömyysetuuden hakijalle määrätään ns. poropäiviä muiden kuin hänen itsensä omistamienporojen perusteella, poropäivistä voidaan vähentää varsinaisen omistajan tekemä työ. Tämä koskeesekä perheenjäsenten että ulkopuolisten omistamia poroja.Poronhoidon työllistävyys jaetaan paliskunnalle tehtävään kollektiiviseen työhön ja toisaalta poronhoitajanomaan henkilökohtaiseen työpanokseen hänen omien porojensa hyväksi. Työllistymispäivienlaskemisessa sovelletaan työllistymiskertoimia, joihin sisältyy ns. poropäivät sekäporonhoitoalueen jakaminen vyöhykkeisiin.
65 (174)Sovellettavina kertoimina ja vyöhykkeinä ovat seuraavat:Oman työn osuudella tarkoitetaan aikaa, joka jokaiselta poronhoitajalta voidaan kohtuudella katsoakuluvan karjansa henkilökohtaiseen hoitamiseen. Kerroin on 0,65 päivää/ eloporo.Paliskunnalle tehtävien töiden määrä on perusteltua jakaa neljään vyöhykkeeseen paliskuntienkirjaamien työpäivien keskiarvon mukaan. Tällöin työpäivien lukumäärä on vyöhykkeittäin seuraava:vyöhyke I: 0,18 päivää/ eloporovyöhyke II: 0,33 päivää/ eloporovyöhyke III: 0,68 päivää/ eloporovyöhyke IV: 1,12 päivää/ eloporoVyöhykkeeseen I kuuluvat seuraavat paliskunnat: Paistunturi, Kaldoaivi, Näätämö, Muddusjärvi,Vätsäri, Paatsjoki, Ivalo, Hammastunturi, Sallivaara, Muotkatunturi, Näkkälä, Käsivarsi ja Lappi.Vyöhykkeeseen II kuuluvat seuraavat paliskunnat: Muonio, Kyrö, Kuivasalmi, Alakylä, Sattasniemi,Oraniemi, Syväjärvi, Kemin-Sompio, Pohjois-Salla, Salla, Poikajärvi, Lohijärvi, Palojärvi,Orajärvi, Kolari ja Jääskö.Vyöhykkeeseen III kuuluvat seuraavat paliskunnat: Hirvasniemi, Pyhä-Kallio, Vanttaus, Narkaus,Niemelä, Timisjärvi, Tolva, Posion Livo, Isosydänmaa, Mäntyjärvi, Kuukas, Alakitka, Akanlahti,Hossa-Irni, Kallioluoma, Oivanki, Jokijärvi, Taivalkoski ja Pintamo.Vyöhykkeeseen IV kuuluvat seuraavat paliskunnat: Pudasjärvi, Oijärvi, Pudasjärven Livo, Kiiminki-Kollaja,Ikonen, Näljänkä ja Halla.Työllistymiskerroin, jonka perusteella laskennalliset poropäivät lasketaan, muodostetaan laskemallayhteen oman työn ja paliskunnalle tehtävien töiden osuus. Yhteenlasketut työllistymiskertoimeton esitetty vyöhykkeittäin seuraavassa taulukossa. Selkeyden vuoksi taulukossa esitetäänmyös ns. eloporokatto, toisin sanoen pienin eloporomäärä, jolla henkilön katsotaan suoraan työllistyvänpäätoimisesti omassa työssään ympärivuotisesti. Kertoimen perusteella lasketusta työllistymisajastavoidaan poiketa perustellusta syystä jonakin poronhoitovuonna, esimerkiksi paliskunnalletehtävien töiden poikkeuksellisen laajuuden takia.kerroinkattovyöhyke I: 0,83 päivää/ eloporo x 217 > 180 pvvyöhyke II: 0,98 päivää/ eloporo x 184 > 180 pvvyöhyke III: 1,33 päivää/ eloporo x 136 > 180 pvvyöhyke IV: 1,77 päivää/ eloporo x 102 > 180 pv
66 (174)2.1. Sivutoiminen työllistyminen omassa työssäTTL 2 luvun 5 §:n 2 momentin mukaan henkilön katsotaan työllistyvän päätoimisesti yrittäjänätai sitä vastaavalla tavalla omassa työssään, jos toiminnan vaatima työmäärä on niin suuri, että seon esteenä kokoaikatyön vastaanottamiselle. Ellei muuhun arvioon ole aihetta, työllistyminenkatsotaan sivutoimiseksi ainakin silloin, kun henkilö on ollut vähintään kuusi kuukautta kyseiseenyritystoimintaan tai omaan työhön liittymättömässä kokoaikatyössä.TE-toimistot ovat vakiintuneesti katsoneet, että henkilön omistaessa vain muutamia kymmeniälukuporoja, hänen työllistymisensä omassa työssä on ollut sivutoimista tai hänen oikeuttaan työttömyysetuuteenei ole tutkittu lainkaan TE-toimistossa. Rajana on pidetty 10 tai 30 lukuporoa.Koska TTL 2 luvun 5 §:ssä ei ole määritelty vähäistä omassa työssä työllistymistä, niin vähäisenkinporokarjan omistamisen vaikutus oikeuteen saada työttömyysetuutta on tutkittava TEtoimistossa.Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että henkilön eloporojen lukumäärän ollessa 10 –29 TE-toimisto voi todeta henkilön työllistymisen omassa työssä poronhoitajana olevan sivutoimista.Laskennallisia poropäiviä ei tällöin aseteta. Jos eloporojen lukumäärä on 1 – 9, ministeriökatsoo, että kyseessä on harrastusmuotoinen poronhoito, eikä asiaa tarvitse käsitellä TEtoimistossalainkaan (henkilöä ei siis pidetä edes sivutoimisesti omassa työssä työllistyvänä).Koska poronhoidon työllistävät vaiheet jakautuvat lyhyehköihin ajanjaksoihin ympäri vuoden,työ- ja elinkeinoministeriö katsoo, että vaadittavan työhistorian on oltava pääsääntöisesti yhdenjaksoistaja henkilön on tarvittaessa kyettävä esittämään näyttöä siitä, että hän on itse tänä aikanasuorittanut poronhoitoon liittyvät työt. Todettaessa työllistyminen työhistorian perusteella sivutoimiseksieloporojen lukumäärällä ei ole merkitystä eikä laskennallisia poropäiviä aseteta. Vastaavallatavalla hakija voi osoittaa aiemmin päätoimisen työllistymisen omassa työssä muuttuneensivutoimiseksi.Sivutoimisesti omassa työssä työllistyvän henkilön on ilmoitettava TE-toimistolle toiminnan laajuudessatapahtuvista muutoksista, koska toiminnan muutos saattaa aiheuttaa työllistymisen katsomisenpäätoimiseksi joko kausiluontoisesti tai ympärivuotisesti. TE-toimiston on myös seurattavatyöllistymisen laajuutta muun asiakaspalvelun yhteydessä.Eloporojen lukumäärän perusteella sivutoimisesti omassa työssä työllistyvälle työvoimapoliittinenlausunto annetaan määräaikaisena 30.9. saakka. Eloporojen määrä tarkistetaan vuosittain jauusi lausunto annetaan 1.10. alkaen. Työvoimapoliittinen lausunto annetaan toistaiseksi voimassaolevana, jos kyse on työhistorian perusteella sivutoimiseksi katsotusta omassa työssä työllistymisestä.Lausunnon perusteluissa on hyvä tällöin mainita hakijan velvollisuudesta ilmoittaaolosuhteissa tapahtuneista muutoksista (työllistymisen lisääntyminen, porojen määrän lisääntyminenostamalla tai muuten).2.2. Kausiluontoinen työllistyminen omassa työssäTTL 2 luvun 6 §:n mukaan henkilöllä on oikeus työttömyysetuuteen, jos hänen työllistymisensäyrityksessä päättyy sen vuoksi, että yritystoiminta on kausiluonteista ja toimintakausi on päättynyt.Yritystoiminnan lopettamista ei vaadita eli työttömyysetuuden saaminen ei edellytä MYELvakuutuksestaluopumista tai muita yrityksen lopettamistoimia. Kausiluonteisena pidetään 6 §:n
67 (174)4 momentin mukaan yritystoimintaa, jota luonnonolosuhteista johtuen on mahdollista harjoittaakeskimäärin yhteensä enintään kuuden kuukauden ajan vuodessa.Valitusasteiden ratkaisukäytännössä on katsottu, että poronhoitoa voidaan tietyin edellytyksinpitää kausiluontoisena työllistymisenä omassa työssä. Tulkinta perustuu poronhoidon vuodenaikoihinsidoksissa olevaan työllistävään vaikutukseen.Poronhoitoa harjoittavan henkilön katsotaan työllistyvän kausiluontoisesti, jos eloporojen lukumääräon 30 tai enemmän, mutta alle vyöhykejaon mukaisen eloporokaton. Tällaisessa tapauksessaTE-toimisto määrää vuosittaisen laskennallisen poropäivien lukumäärän, jonka aikanahenkilön katsotaan työllistyvän päätoimisesti omassa työssään. Sivutoimiseen omassa työssätyöllistymiseen liittyvää eloporomäärää ei vähennetä siitä eloporomäärästä, jonka perusteellalaskennallinen poropäivien lukumäärä lasketaan.Laskennalliset poropäivät voivat kulua keskikesän merkityskaudella ja syys-marraskuussa alkavanja kevättalvelle jatkuvan erotuskauden aikana. Poropäivien kuluminen alkaa ensisijaisestipaliskunnan ilmoittamasta työllistymisen todellisesta alkamisajankohdasta tai toissijaisesti TEtoimistonmääräämästä ajankohdasta lukien ja ne kuluvat yhdenjaksoisesti. Jollei hakija muutaosoita, laskennalliset poropäivät määrätään siten, että 14 päivää kuluu merkityskaudella ja loputerotuskaudella. Viikossa katsotaan olevan seitsemän päivää. Jos kyseessä oleva paliskunta ei pidäkesämerkitystä lainkaan, työllistymisaika määrätään kokonaisuudessaan erotuskaudelle.Poropäivät voivat kulua esimerkiksi kokoaikatyön (myös palkkatuetun työn), päätoimisen opiskeluntai työllistymistä edistävän palvelun aikana. Tämä perustuu siihen, että kausiluontoisessatyöllistymisessäkin työllistymisaika on pyrittävä asettamaan mahdollisimman oikeaan ajankohtaan.Henkilön ilmoittautuessa työnhakijaksi TE-toimistoon kesken poronhoitovuotta mutta merkityskaudenjälkeen TE-toimisto voi hyvittää erotuskaudelle asetettavista laskennallisista poropäivistäne päivät, jotka henkilö kertoo työskennelleensä merkityskaudella yli laskennallistenporopäivien, jotka hänelle olisi asetettu, jos hän olisi ollut työnhakijana jo merkityskaudella.Työskentelystä paliskunnan poronhoitotyössä voidaan tarvittaessa pyytää poroisännän todistus.Kesken merkitys- tai erotuskautta työnhakijaksi ilmoittautuvalle poronhoitajalle asetetaan laskennallisetporopäivät ilmoittautumisesta lukien ja hänelle voidaan hyvittää jo kyseisenä merkitys-tai erotuskautena tehdyt todelliset työpäivät, edellisessä kappaleessa selostetun merkityspäivienhyvittämisen lisäksi. Kaikkien laskennallisten poropäivien tulee olla pidetty poronhoitovuodenpäättyessä 31.5.Henkilö voi halutessaan olla työnhakijana TE-toimistossa myös laskennallisten poropäivien aikana,aivan samoin kuin kuka tahansa muukin päätoiminen yrittäjä tai päätoimisesti omassatyössä työllistyvä henkilö, ja saada TE-toimiston palveluja siten kuin tästä erikseen on säädettyja ohjeistettu.Laskennallisten poropäivien alkaessa etuuden maksajalle annetaan tarvittaessa päätoimista yrittäjyyttäkoskeva työvoimapoliittinen lausunto 0Y2 tai päätoimista omassa työssä työllistymistäkoskeva lausunto 0Y3. TE-toimisto voi mainittuja lausuntoja antaessaan määrätä laskennallistenporopäivien päättymispäivän, ja päättymispäivän jälkeen voidaan antaa toiminnan kausiluontoisuuttaosoittava työvoimapoliittinen lausunto 0M1 selvittämättä asiaa uudestaan. Alkavaa esteetöntälausuntoa annettaessa hakijalta on kuitenkin varmistettava tosiasiallisen työllistymisen
68 (174)päättyminen. Esimerkiksi seuraava asiointipäivä voi olla tarkoituksenmukaista määrätä ensimmäisellelaskennallisten poropäivien jälkeiselle arkipäivälle. Poronhoitoa harjoittavan henkilönosalta työvoimapoliittisessa lausunnossa on mainittava ainakin paliskunta, huomioitujen eloporojenmäärä sekä työllistymiskerroin.2.3. Päätoiminen työllistyminen omassa työssä ympärivuotisestiKohdassa 2.2. on kerrottu laskennallisten poropäivien asettamisesta poronhoitoa harjoittavallehenkilölle. Koska TTL:ssa on säädetty kuuden kuukauden raja kausiluonteisena pidettävälle yritystoiminnalle,tarkoittaa tämä sitä, että laskennallisten poropäivien ollessa enemmän kuin 180henkilöä on pidettävä päätoimisena yrittäjänä ympärivuotisesti eikä hänellä ole oikeutta työttömyysetuuteenennen kuin toiminta on todisteellisesti lopetettu.Laskennallinen yli 180 poropäivän lukema, jonka laskemista on tarkemmin selostettu edelläkohdassa 2, saavutetaan vyöhykkeittäin seuraavasti:I vyöhyke: 217 eloporoaII vyöhyke: 184 eloporoaIII vyöhyke: 136 eloporoaIV vyöhyke: 102 eloporoaSivutoimiseen omassa työssä työllistymiseen liittyvää eloporomäärää ei vähennetä siitä eloporomäärästä,jonka perusteella laskennallinen poropäivien lukumäärä lasketaan.2.4. Elinkeino- yms. tukien vaikutus työllistymiseenTE-toimiston tulee pitäytyä edellä kerrotun mukaisesti vain toiminnan työllistävyyden arvioinnissa.Yksittäistapauksessa yhtenä osatekijänä kokonaisharkinnassa voidaan ottaa huomioonesimerkiksi poronhoitoon myönnetty tuki osoituksena toiminnan työllistävyydestä, mutta tämäon poikkeuksellista ja huomio on tällöinkin kiinnitettävä nimenomaan toiminnan työllistäväänvaikutukseen. Työttömyysturva-asiassa tehtävää ratkaisua ei viittaussäännöksen puuttuessa voidasitoa suoraan esimerkiksi elinkeinotukia koskevassa lainsäädännössä määriteltyyn henkilön pääasialliseentoimeentulon lähteeseen.Jos elinkeinotukia koskevassa myöntöpäätöksessä määritellään henkilön työllistymisaika, TEtoimistovoi harkita, työllistyykö henkilö tämän ajan päätoimisesti myös työttömyysturvalaintarkoittamalla tavalla ja käyttää tätä ajanjaksoa perusteena työllistymisaikaa asetettaessa. Tällaisenajan tulee kuitenkin aina olla vähintään sen pituinen, minkä henkilön olisi katsottu työllistyvänpäätoimisesti myös laskennallisten poropäivien perusteella. Myönnettyä tukea voidaan pääsääntöisestikäyttää hyväksi työllistymisen arvioinnissa tukipäätöksen voimassaoloajan, vaikkatukea ei olisi nostettu, koska hakijan voidaan tänä aikana katsoa täyttävän tukipäätöksestä riippuensiinä mainitut ehdot.2.5. Muun yritystoiminnan tai omassa työssä työllistymisen vaikutus yhdessä poronhoidon kanssaoikeuteen saada työttömyysetuuttaTE-toimistolla on aina harkintavaltaa sen arvioidessa henkilön omassa työssä työllistymisen päätaisivutoimisuutta. Tämän vuoksi henkilön harjoittaessa muuta yritystoimintaa tai omaa työtä
69 (174)poronhoidon lisäksi yhteenlaskettu työllistävä vaikutus voi olla edellä kerrottua suurempi ja poiketakerrotusta myös ajallisesti.Esimerkiksi poronhoidon liittyessä muun kausiluontoisen luontaiselinkeinon harjoittamiseentyöllistymisajaksi on määrättävä vähintään laskennallisten poropäivien osoittama aika, muttatyöllistymisaika voi olla myös tätä pidempi.3. Poronhoidon lopettaminenAiemmin päätoimisesti yritystoiminnassa tai omassa työssä työllistyneen henkilön katsotaantyöllistyvän päätoimisesti siihen ajankohtaan asti, jona yritystoiminta tai oma työ on lopetettu.Lähtökohtaisesti asia voidaan ratkaista poronhoitajan ilmoittamien tietojen perusteella, muttatarvittaessa häntä voidaan pyytää osoittamaan toiminnan päättyminen esimerkiksi toimittamallaTE-toimistolle kauppakirja tai paliskunnan hallituksen päätös porokarjan myymisestä. Tämä,samoin kuin kesken poronhoitovuotta tapahtuva porokarjan todisteellinen väheneminen tai kasvaminenesimerkiksi kaupan tai perimisen kautta huomioidaan muutosajankohdasta eteenpäin.Yritystoiminnan tai oman työn lopettamista ei edellytetä puolison tai sellaisen perheenjäsenenosalta, joka asuu yritystoimintaa tai omaa työtä harjoittavan henkilön kanssa samassa taloudessaja on tälle sukua suoraan ylenevässä tai alenevassa polvessa. Edellytyksenä on kuitenkin, ettäperheenjäsenellä ei ole eikä edellisen kahden vuoden aikana ole ollut vähintään 15 % yrityksenosakepääomasta tai äänivallasta eikä muutoinkaan vastaavaa määräysvaltaa yrityksessä (hän eisiis itse ole omistanut poroja eikä hänellä ole ollut omistusosuutta mahdollisessa muussa toiminnassa)tai hallinnollista asemaa toiminnassa ja että työllistyminen on kestänyt enintään kuusikuukautta kahden vuoden tarkastelujakson aikana. Työllistymisen satunnaisuus tutkitaan ainajälkikäteen. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että poronhoitajan perheenjäsenet voivat saadatyöttömyysetuutta mainitut edellytykset täyttäessään heti päätoimisen työskentelyjaksonsa päätyttyäeikä heille aseteta laskennallisia poropäiviä.
70 (174)I/ 10 Koulutusta vailla olevat alle 25 –vuotiaat nuoret1. YleistäTTL 2 luvun13-16 §:ää sovelletaan alle 25-vuotiaaseen nuoreen, joka ei ole suorittanut peruskouluntai lukion jälkeistä tutkintoon johtavaa, ammatillisia valmiuksia antavaa koulutusta. Jäljempänätällaista henkilöä kutsutaan koulutusta vailla olevaksi nuoreksi. Säännökset koskevatsekä työmarkkinatukea että työttömyyspäivärahaa hakevia koulutusta vailla olevia nuoria. Säännöksiäsovelletaan nuoriin koulutusta vailla oleviin maahanmuuttajiin myös kotoutumisaikana.Tutkintoon johtava, ammatillisia valmiuksia antava koulutus on suoritettu, kun henkilö on saanutoppilaitokselta tätä osoittavan todistuksen.Väliaikaisella todistuksella (eli todistuksella suoritetuista tutkinnon osista), jossa oppilaitos toteaaopiskelijan suorittaneen kaikki opintosuoritukset hyväksytysti, ei voida osoittaa tutkinnonsuorittamista, vaikka tällainen selvitys saattaakin olla osoituksena opintojen päättymisestä TTL 2luvun 11 §:ssä tarkoitetulla tavalla.2. Velvollisuus hakea tutkintoon johtavaan, ammatillisia valmiuksia antavaan koulutukseenTTL 2 luvun 13 §:n mukaan koulutusta vailla olevan nuoren tulee hakea edellisessä mahdollisessasyyslukukaudella alkavia opintoja koskevassa haussa vähintään kahta opiskelupaikkaa, joidenopiskelijaksi ottamisen perusteet hän täyttää. Hakemisvelvollisuuden laiminlyönnistä seuraa 13§:n 2 momentin mukaan työttömyysetuuden menetys syyslukukauden alusta lukien. Syyslukukaudenkatsotaan alkavan 1 päivänä syyskuuta.Opinnot voivat olla tutkintoon johtavaa, ammatillisia valmiuksia antavaa koulutusta. Jos nuori onsuorittanut ainoastaan peruskoulun oppimäärän, opinnot voivat olla lukio-opintoja. Lukioopinnoillatarkoitetaan TTL 2 luvun 10 §:n 2 momentin 2 kohdan mukaisia lukio-opintoja, joidenlaajuus on vähintään 75 kurssia, tai jotka järjestetään sisäoppilaitoksessa. Aikuislukiossa suoritettaviinlukio-opintoihin hakeminen ei täytä hakuvelvollisuutta, jollei työnhakijan kanssa olesovittu suunnitelmassa koulutukseen hakemisesta 13 §:n poiketen.Koulutusvaihtoehtoja ei ole rajattu sen mukaan, kuuluuko haettu koulutus yhteishakuun, jotennuori voi täyttää hakuvelvollisuuden hakemalla esimerkiksi kahta opiskelupaikkaa yliopistossa.Hakuvelvollisuutta täyttää kaikki sellainen koulutus, joka voi johtaa tutkintoon, esimerkiksinäyttötutkintoon johtava koulutus. Sen sijaan esimerkiksi ammatilliseen koulutukseen valmistavaantai valmentavaan koulutukseen hakeminen ei ole riittävää.Velvollisuus hakea koulutukseen edellisessä mahdollisessa syyslukukaudella alkavia opintojakoskevassa haussa tarkoittaa käytännössä sitä, että keväällä ylioppilaaksi kirjoittavan nuoren tuleehakea samana keväänä syksyllä alkaviin opintoihin työttömyysetuutta saadakseen. Koulutustavailla oleva nuori ei ole velvollinen hakemaan opiskelupaikkaan syksyn koulutushaussa työttömyysetuuttasaadakseen. Esimerkiksi syksyllä ylioppilaaksi kirjoittava nuori ei ole velvollinenhakemaan koulutukseen syksyllä, ellei siitä ole erikseen sovittu suunnitelmassa.
71 (174)Koulutukseen hakua ei ole sidottu mihinkään tiettyyn hakuaikaan, vaan hakuvelvollisuus koskeehakemista syksyllä alkavaan koulutukseen. Käytännössä syksyllä alkavaan koulutukseen haetaankeväällä. Koska hakuaikaa ei ole mitenkään rajattu, sen voidaan katsoa jatkuvan 31.8. saakka.Hakuvelvollisuuden täyttääkseen nuoren tulee hakea koulutukseen varsinaisen hakuajan puitteissa,esimerkiksi pelkkä täydennyshaussa tai muussa vastaavassa hakeminen ei riitä.Nuoren tulee hakea sellaisia opiskelupaikkoja, joiden opiskelijaksi ottamisen perusteet hän täyttää.Koulutuksen järjestäjä voi valita opiskelijoita myös ns. harkinnanvaraisin perustein. Tällöinotetaan huomioon esimerkiksi koulutodistusten puuttuminen. Työttömyysetuutta saadakseenmyös sellaisen nuoren, jolla ei ole peruskoulutodistusta, tulee hakea koulutukseen.Työnhakijaksi ilmoittautumisen yhteydessä selvitetään edellinen syksyllä alkavia tai alkaneitaopintoja koskenut koulutukseen hakeminen. Esimerkiksi tammikuussa 2014 ilmoittautuvan nuorenkohdalla selvitetään 2013 syksyllä alkaneita opintoja koskenut haku, ja elokuussa 2014 ilmoittautuvannuoren kohdalla selvitetään vuoden 2013 syksyllä alkaneita opintoja koskenut hakusekä kevään 2014 haku, jos hän on edelleen työnhakijana syyslukukauden 2014 alkaessa.Sillä seikalla, onko koulutusta vailla oleva nuori ollut koulutushaun aikana työttömänä työnhakijanaTE-toimistossa, ei ole merkitystä selvitettäessä hänen oikeuttaan työttömyysetuuteen. Myös17-vuotiaana tehdystä moitittavasta menettelystä voi olla seurauksena työttömyysaikaisen etuudenmenettäminen, kun nuori täyttää 18 vuotta.Koulutusta vailla olevaan nuoreen sovelletaan TTL 2 a luvun säännöksiä, kun kyse on työhön,työvoimakoulutukseen tai työllistymistä edistävään palveluun taikka työllistymissuunnitelmaantai sitä korvaavaan suunnitelmaan liittyvästä työvoimapoliittisesti moitittavasta menettelystä.Seurauksena voi olla korvaukseton määräaika tai toistuvasta menettelystä 2 a luvun 14 §:n mukainentyössäolovelvoite.3. Koulutukseen hakematta jättäminen, koulutuksesta kieltäytyminen tai koulutuksen keskeyttäminen3.1 Opiskelupaikan hakematta jättäminenTTL 2 luvun 13 §:n 2 momentin 1 kohdan a-alakohdan mukaan koulutusta vailla olevalla nuorellaei ole oikeutta saada työttömyysetuutta työttömyyden perusteella, jos hän ilman pätevääsyytä on jättänyt hakematta opiskelupaikkaa ja b-alakohdan mukaan, jos hän omalla menettelylläänaiheuttaa sen, ettei tule valituksi opiskelupaikkaan.Oma menettely tarkoittaa esimerkiksi pääsykokeen laiminlyömistä. Pääsääntöisesti pääsykokeeseenosallistumiseen liittyvät kustannukset eivät ole pätevä syy pääsykokeesta pois jäämiseen.Kustannukset voivat olla pätevä syy, jos asiassa on esitetty selvitystä siitä, että varojen puute onestänyt osallistumisen pääsykokeeseen eikä kunnan sosiaalitoimi ole myöntänyt hakijalle avustustamatkakuluihin.Jos nuori on hakenut useaan sellaisen koulutukseen, joiden pääsykokeet ovat samana päivänä,hänen on osallistuttava vähintään yhteen ko. päivänä olevaan kokeeseen.
72 (174)TTLK 8130/13/P, annettu 17.9.2014 (vahvennettu jaosto): Henkilö oli hakenut yhteensä viiteenopiskelupaikkaan: urheiluopistoon, johon ei tullut valituksi sekä neljään ammattikorkeakoulupaikkaan,joista kahteen ei saanut kutsua pääsykokeeseen ja kahden pääsykokeeseen ei osallistunut.TTLK:n perustelut: ”Vaikka A ei ole osallistunut kahden hakemansa ammattikorkeakoulupaikan valintakokeeseenulkomailla olon vuoksi eikä hänen siten voida katsoa hakeneen kyseisiä koulutuspaikkoja,hän on kuitenkin lain edellyttämällä tavalla hakenut kahteen muuhun ammattikorkeakoulupaikkaan.A:n katsotaan siten hakeneen työttömyysturvalaissa edellytetyllä tavalla vähintään kahteensyyslukukaudella 2013 alkavaan koulutukseen…”TTLK 889/14/T, annettu 16.10.2014: ”B on hakenut kevään 2013 haussa opiskelemaan yliopistoonhammaslääketiedettä ja filosofiaa sekä ammattikorkeakouluun hammastekniikan koulutusohjelmaan.Hän on osallistunut hammaslääketieteen valintakokeeseen. Ammattikorkeakoulun ilmoituksenmukaan hänen pisteensä eivät ole riittäneet valintakoekutsuun. B ei ole osallistunut yliopistonfilosofian valintakokeeseen. Työttömyysturvan muutoksenhakulautakunta katsoo, että B on hakenutlain vaatimalla tavalla vähintään kahteen ammatillisia valmiuksia antavaan koulutukseen, kun hänon hakenut ylipistoon opiskelemaan hammaslääketiedettä ja ammattikorkeakoulun hammastekniikankoulutusohjelmaan. Siten hänen työmarkkinatukeaan ei olisi tullut evätä sillä perusteella, ettähän on jättänyt ilman pätevää syytä hakematta ammatillisia valmiuksia antavaan koulutukseen taion kieltäytynyt mainitusta koulutuksesta.”3.2 Koulutuksesta kieltäytyminenJos nuori kieltäytyy ilman pätevää syytä opiskelupaikasta, hänellä ei TTL 2 luvun 13 §:n 2 momentin1 kohdan c-alakohdan mukaan ole oikeutta työttömyysaikaiseen työttömyysetuuteen.Kieltäytymisenä pidetään muun muassa opiskelupaikan vastaanottamisesta kieltäytymistä sekätilannetta, jossa nuori ottaa opiskelupaikan vastaan, mutta ei aloita opintojaan eikä myöskäänilmoittaudu poissaolevaksi. Samoin menetellään, vaikka nuoren ei aikanaan olisi tarvinnut hakeasyksyllä alkavaan koulutukseen työttömyysetuuden menettämisen uhalla, mutta hän on kuitenkinhakenut koulutukseen ja saanut opiskelupaikan.Työttömyysetuuteen ei ole oikeutta myöskään tilanteessa, jossa nuori ottaa opiskelupaikan vastaan,mutta ilman pätevää syytä ilmoittautuu poissaolevaksi aikomuksenaan aloittaa opinnotmyöhemmin.Jos nuori on syyslukukauden alkaessa työllistymistä edistävässä palvelussa, hän ei aina menetäoikeutta etuuteen 1.9. alkaen, vaan työllistymistä edistävän palvelun päättymisestä lukien. TämäTTL 2 luvun 13 §:n 3 momentin mukainen poikkeus koskee kahta tilannetta: 1) nuori on jättänytkeväällä hakematta opiskelupaikkaa tai 2) hän on omalla menettelyllään aiheuttanut sen, etteitullut valituksi koulutukseen.Velvollisuus hakea koulutukseen koskee vain syksyllä alkavaa koulutusta. TTL 2 luvun 13 §:n 2momentin 2 kohdan mukaan nuori menettää työttömyysetuuden toistaiseksi myös silloin, jos hänilman pätevää syytä jättää aloittamatta muulloin kuin syksyllä alkavan tutkintoon johtavan, ammatillisiavalmiuksia antavan koulutuksen tai nuorten lukio-opinnot. Käytännössä edellä mainittutarkoittaa sitä, että huolimatta koulutukseen hakemisen vapaaehtoisuudesta nuorella ei ole oikeuttatyöttömyysetuuteen, jos hän ottaa vastaan kevätlukukaudella alkavan opiskelupaikan, muttaei aloita opintoja. Työvoimapoliittinen lausunto 0K6 annetaan aloittamatta jättämisestä lukien.
73 (174)3.3 Koulutuksen keskeyttäminenKoulutusta vailla olevalla nuorella ei ole oikeutta työttömyysaikaiseen työttömyysetuuteen, joshän on ilman pätevää syytä keskeyttänyt tutkintoon johtavan, ammatillisia valmiuksia antavankoulutuksen, tai lukio-opinnot. Opintojen keskeyttämisellä tarkoitetaan oppilaitoksesta eroamistaja nuoresta johtuvasta syystä tapahtunutta erottamista.Jos koulutusta vailla oleva nuori ei ole eronnut oppilaitoksesta, mutta hänen opintonsa ovat olleetkeskeytyneenä vähintään vuoden, ne voidaan katsoa päättyneiksi TTL 2 luvun 11 §:n mukaan.Nuori menettää oikeuden työttömyyden perusteella maksettavaan työttömyysetuuteen 2 luvun 13§:n 3 momentin perusteella, jos opintojen keskeyttämiselle ei ole pätevää syytä.Myös ulkomailla tapahtunut koulutuksesta eroaminen voi aiheuttaa työttömyysaikaisen työttömyysetuudenmenettämisen, kun kyse on tutkintoon johtavasta, ammatillisia valmiuksia antavastakoulutuksesta tai päätoimisista lukio-opinnoista taikka näitä vastaavista opinnoista.4. Koulutukseen hakemisvelvollisuuden korvaaminen muilla toimillaTyöllistymissuunnitelmassa tai sitä korvaavassa suunnitelmassa voidaan TTL 2 luvun 14 §:nmukaan sopia opiskelupaikan hakemisesta 13 §:stä poiketen tai opiskelupaikan hakemisen korvaamisestakokonaan muilla toimilla. Suunnitelmassa voidaan sopia esimerkiksi hakemisestasyksyn yhteishaussa tai hakemisesta oppisopimuskoulutukseen. Jos nuori hakee vähintään kahteenoppisopimuskoulutukseen ilman, että asiasta olisi sovittu suunnitelmassa, hänen katsotaantäyttäneen hakuvelvollisuutensa.Poikkeaminen 13 §:ssä säädetystä hakuvelvollisuudesta edellyttää nuoren terveydentilaan, oppimisvaikeuksiintai kielitaitoon liittyvää perustetta. Myös nuoren erityinen suuntautuminen tiettyihinopintoihin tai muu edellä mainittuihin verrattava syy voi olla peruste sopia koulutukseenhakemisesta pääsäännöstä poiketen. Tällainen muu syy voi liittyä esimerkiksi nuoren elämäntilanteeseentai sosiaaliseen tilanteeseen.. Tarvittaessa esimerkiksi terveydentilaan liittyvä syyvoidaan todeta lääkärinlausunnon tai muun lääketieteellisen selvityksen perusteella. Selvityksenäoppimisvaikeuksista voi olla lääketieteellisen selvityksen ohella esimerkiksi nuoren osallistuminenmukautettuun opetukseen.Nuoren erityistä suuntautumista tiettyihin opintoihin voi osoittaa muun muassa hänen kyseiseltäalalta hankkimansa työkokemus taikka suorittamansa opinnot tai kurssit. Erityistä suuntautumistaharkittaessa tulee ottaa huomioon mahdollisuus hakea samoihin opintoihin useammassa erioppilaitoksessa.TTL 2 luvun 14 § 2 momentin mukaan asevelvollisuuden tai siviilipalveluksen suorittaminen eiole peruste sopia hakemisesta 13 §:stä poikkeavasti tai hakuvelvollisuuden korvaamisesta muillatoimilla, ellei siihen ole erityistä syytä. Erityinen syy on olemassa lähinnä silloin, kun opintojenaloittaminen ennen asepalvelusta tai siviilipalvelusta tai välittömästi näiden jälkeen ei olisi mahdollistaoppilaitoksesta johtuvasta syystä.Nuoren yksilöllinen tilanne voi olla sellainen, ettei hakeminen koulutukseen ole lainkaan tarkoituksenmukaista.Tällöin työllistymissuunnitelmassa tai sitä korvaavassa suunnitelmassa sovitaan
74 (174)hakuvelvollisuuden korvaamisesta muilla toimilla. Korvaavasta toimesta sopiminen edellyttäänuoren terveydentilaan, oppimisvaikeuksiin, kielitaitoon, erityiseen suuntautumiseen tiettyihinopintoihin tai muuhun näihin verrattavaan syyhyn liittyvä perustetta.Suunnitelmassa on aina yksilöitävä, mikä hakuvelvollisuutta korvaava toimi on sekä sovittavasiitä, millä tavoin nuoren tilannetta myöhemmin arvioidaan. Pelkkä maininta siitä, ettei nuorentarvitse keväällä hakea opiskelupaikkaa, ei ole riittävä. Hakuvelvollisuutta korvaava toimi voiolla esimerkiksi koulutus- tai työkokeilu tai kuntouttava työtoiminta. Toimi voi olla myös muunviranomaisen tarjoama palvelu, esimerkiksi kuntoutus.Jos nuoren kanssa on sovittu koulutukseen hakemisesta 13 §:stä poiketen ja nuori laiminlyö tältäosin suunnitelman toteuttamisen, hän menettää työttömyyden aikaisen työttömyysetuuden laiminlyönnistälukien. Työvoimapoliittisen lausunnon 0K8 lausunnon ”liittyväksi päiväksi” merkitäänpäivä, jolloin TE-toimisto on todennut laiminlyönnin.Jos suunnitelmassa on sovittu hakuvelvollisuuden korvaamisesta kokonaan muulla toimella,esimerkiksi osallistumisella koulutuskokeiluun, mahdollinen seuraamus suunnitelman toteuttamisenlaiminlyönnistä, palvelusta kieltäytymisestä tai sen keskeyttämisestä asetetaan TTL 2 aluvun perusteella.Alla olevassa taulukossa on esimerkkejä työllistymissuunnitelmassa sovituista pääsäännöstäpoikkeavaa hakemisvelvollisuutta korvaavista toimista ja niihin liittyvää työvoimapoliittisestiarvioituna moitittavaa menettelyä koskevista säännöksistä ja työvoimapoliittisista lausunnoista.Ammatillisia valmiuksiaantava tutkintoon johtavakoulutus tai nuorten lukioopinnot,lukio-opinnotsisäoppilaitoksessaMuu koulutus, joka ei oletyöllistymistä edistäväpalveluTyöllistymistä edistäväpalvelu (muu kuin KotoL:nmukainen työttömyysetuudellatuettu opiskelu)Muun tahon järjestämä,mutta TE-hallinnon hankkimapalvelu (ei työllistymistäedistävä palvelu)Muun viranomaisen järjestämäpalveluHakematta jättäminen jakieltäytyminenTTL 2 luvun 14 § (0K8)TTL 2 luvun 14 § (0K8)TTL 2 a luvun 12 § (0W4)TTL 2 a luvun 11 § (0W3)Ei seuraamustaKeskeyttäminen ja eroaminenTTL 2 luvun 13 § (0K7)Ei seuraamustaTTL 2 a luvun 12 § (0W5)TTL 2 a luvun 11 § (0W3)Ei seuraamusta
75 (174)5. Pätevä syy jättää hakematta opiskelupaikkaa, kieltäytyä koulutuksesta tai keskeyttääkoulutus5.1 Pätevä syy jättää hakematta opiskelupaikkaa tai kieltäytyä koulutuksestaTTL 2 luvun 15 §:ssä säädetään pätevästä syystä jättää hakematta opiskelupaikkaa samoin kuinpätevästä syystä keskeyttää opinnot. Pätevät syyt vastaavat niitä seikkoja, joiden perusteella koulutustavailla olevan nuoren kanssa voidaan sopia koulutukseen hakemisesta 13 §:stä poikkeavallatavalla tai hakemista korvaavista toimista. Koulutusta vailla olevalla nuorella on pätevä syyjättää hakematta opiskelupaikkaa, jos syynä on hänen terveydentilansa, oppimisvaikeudet, kielitaitotai muu näihin verrattava seikka.Lääketieteellisistä rajoituksista koulutukseen hakemiselle on pääsääntöisesti esitettävä lääkärinlausuntoja rajoitusten on oltava sellaisia, että ne tosiasiallisesti ovat estäneet henkilöä hakemastakoulutukseen tai olisivat estäneet koulutuksen aloittamisen. Selvityksenä oppimisvaikeuksistavoidaan lääkärinlausunnon lisäksi ottaa huomioon esimerkiksi nuoren osallistuminen mukautettuunopetukseen.Puutteellinen kielitaito voi olla pätevä syy jättää hakematta koulutukseen. Esimerkiksi maahanmuuttajanuorenkielitaito voi olla niin puutteellinen, ettei hänen ole mahdollista suoriutua opinnoista.Muuna pätevänä syynä jättää hakeutumatta koulutukseen voidaan pitää esimerkiksi nuorenelämäntilanteeseen tai sosiaaliseen tilanteeseen liittyvää seikkaa, jonka vuoksi koulutukseenhakemista ei voida pitää tarkoituksenmukaisena.Työssäolo, lomautusHenkilön toistaiseksi voimassa oleva kokoaikainen työsuhde koulutukseen hakuaikana on lähtökohtaisestipätevä syy jättää hakematta soveltuvaan ammatillisia valmiuksia antavaan koulutukseen,koska oletuksena voidaan pitää työsuhteen jatkumista myös koulutuksen alkaessa. Näinollen hakija ei menetä oikeuttaan työttömyysaikaiseen työttömyysetuuteen työsuhteen päättyessähänestä riippumattomasta syystä ennen koulutuksen alkamista, ellei hän tiennyt työnsä päättymisestäjo hakuajankohtana. Samoin asiaa tulee arvioida, jos henkilöllä on koulutukseen hakuaikanavarma tieto sellaisen kokoaikaisen, toistaiseksi voimassa olevan työsuhteen alkamisesta, jokaestäisi koulutuksen aloittamisen syksyllä.Jos toistaiseksi voimassa oleva työsuhde on osa-aikainen, TE-toimiston tulee arvioida pätevänsyyn olemassa oloa edellisessä kappaleessa esitetyn lisäksi työvoimapoliittisen tarkoituksenmukaisuudennäkökulmasta. Arvioinnissa tulee ottaa huomioon ainakin vakiintunut ja tiedossa olevatuleva viikoittainen työaika sekä henkilön mahdollisuus työllistyä myöhemmin saman työnantajanpalveluksessa tai muutoin saman alan työhön kokoaikaisesti ja toisaalta henkilön tarveammatillisia valmiuksia antavaan koulutukseen. Arviointi koskee osa-aikaisen työn vaikutustanuoren myöhempään työllistymiseen.Määräaikaisen kokoaikaisen tai osa-aikaisen työn osalta pätevää syytä jättää hakematta soveltuvaanammatillisia valmiuksia antavaan koulutukseen ei ole silloin, jos henkilö voisi aloittaaopinnot syksyllä työn estämättä. Arvioinnissa ei ole merkitystä sillä, onko työ ollut Suomessa vaiulkomailla. Jos henkilöllä on koulutuksen hakuaikana varma tieto sellaisen määräaikaisen työ-
76 (174)suhteen alkamisesta, joka estäisi koulutuksen aloittamisen, koulutukseen hakemista arvioidaansamoin kuin toistaiseksi voimassa olevan työsuhteen kohdalla.TTLK 1112/14/T, annettu 3.9.2014: ”Saadun selvityksen mukaan A on ollut työssä B:n palveluksessa3.5. – 1.11.2013. A ei kuitenkaan ole ollut työssä eikä A ole esittänyt muutakaan pätevää syytäolla osallistumatta kevään 2013 yhteishakuun. Näin ollen A:lla ei ole oikeutta työmarkkinatukeen4.11.2013 lukien valituksessa esittämistään seikoista huolimatta.” (TE-toimistolla olevien tietojenperusteella A:lla ei ollut varmaa tietoa tulevasta työstä kevään haun aikana.)Lomautus voi myös olla pätevä syy jättää hakematta koulutukseen. Toistaiseksi voimassa olevastakokoaikatyöstä määräajaksi lomautetulla nuorella on pätevä syy olla hakematta koulutukseen,eikä asiasta tarvitse tehdä selvityspyyntöä, koska nuoren kuulemista voidaan pitää hallintolaissatarkoitetulla tavalla ilmeisen tarpeettomana. Jos määräaikainen lomautus on voimassa syyslukukaudenalkaessa 1.9., pätevä syy voidaan todeta jo lomautuksen perusteella annettavan työvoimapoliittisenlausunnon perusteluissa. Jos lomautus pitkittyy, tehtyä ratkaisua pätevän syyn olemassaolosta ei muuteta.Muiden kuin toistaiseksi voimassa olevasta kokoaikatyöstä määräajaksi lomautettujen nuortenkohdalla tulee harkita parantaako koulutus nuoren myöhempiä työllistymismahdollisuuksia.Harkinnassa voidaan ottaa huomioon muun muassa lomautuksen kesto, alan kehitysnäkymät jakoulutuksen hakuaikana tiedossa oleva lomautuksen jatkumisen todennäköisyys tai todennäköisyyslomautuksen muuttumisesta irtisanomiseksi. Esimerkiksi jos nuori on lomautettuna keväällähakuaikaan, mutta oletti perustellusti töiden jatkuvan syksyllä, hänellä katsotaan olevan päteväsyy jättää hakematta.OpiskeluKevään ylioppilaan on haettava seuraavana syksynä alkavaan tutkintoon johtavaan, ammatillisiavalmiuksia antavaan koulutukseen ylioppilaskeväänä.Jos nuori jo opiskelee tutkintoon johtavia, ammatillisia valmiuksia antavia opintoja, hänen ei tarvitsehakea koulutukseen. Merkitystä ei tällöin ole sillä, onko kyse pää- vai sivutoimisista opinnoista.Lukio-opinnot aikuislukiossa ovat lähtökohtaisesti sivutoimista opiskelua eivätkä ne täytähakeutumisvelvollisuutta. Tällaiset sivutoimiset lukio-opinnot eivät lähtökohtaisesti ole myöskäänpätevä syy jättää hakematta koulutukseen.Raskaus, lasten kotihoidon tukiHyväksyttävänä syynä jättää hakematta ammatillisia valmiuksia antavaan koulutukseen pidetäänraskaana oloa koulutukseen haun ajankohtana. Vaikka raskaus ei estäisikään osallistumasta hakumenettelyyn,se estäisi syksyllä opintojen aloittamisen sekä äitiys- ja vanhempainrahakaudenkäyttämisen.TTLK 6384/0/T: Raskaudentila oli hyväksyttävä syy olla osallistumatta pääsykokeisiin, koska lapsensyntymän vuoksi hakija ei olisi kuitenkaan voinut aloittaa koulutusta.TTLK 956/98/T: A oli yhteishakuun hakeutumishetkellä äitiyslomalla, eikä hakeutunut koulutukseen.Äitiysloma olisi päättynyt ennen koulutuksen alkamista. A:lla ei ollut hyväksyttävää syytä jättäähakeutumatta hänelle soveltuvaan ammatilliseen koulutukseen.
77 (174)Lasten kotihoidon tukea saava henkilö voi saada työttömyysetuutta, koska kotihoidon tuki ontyöttömyysetuudesta vähennettävä etuus. Tämän vuoksi voidaan katsoa, että häntä koskevat samatvelvollisuudet kuin muitakin nuoria työnhakijoita eikä lasten kotihoidon tuella oleminen olelähtökohtaisesti pätevä syy jättää hakematta ammatillisia valmiuksia antavaan koulutukseen.Asevelvollisuus, siviilipalvelusTTL 2 luvun 14 § 2 momentin mukaan asevelvollisuuden tai siviilipalveluksen suorittaminen eiole peruste sopia hakemisesta 13 §:stä poikkeavasti tai hakuvelvollisuuden korvaamisesta muillatoimilla, ellei siihen ole erityistä syytä. Asevelvollisuus ja siviilipalvelus voidaan vain erityisestäsyytä katsoa päteväksi syyksi jättää hakematta ammatillisia valmiuksia antavaan koulutukseen.Erityinen syy on lähinnä silloin, kun opintojen aloittaminen ennen asepalvelusta tai siviilipalvelustataikka välittömästi näiden jälkeen ei olisi mahdollista oppilaitoksesta johtuvasta syystä.Esimerkki: Työnhakija on ollut syksyn 2014 varusmiespalveluksessa ja kotiutuu tammikuun 2015alussa. Varusmiespalveluksen suorittaminen syksyllä ei ole ollut pätevä syy jättää hakematta syksyllä2014 alkavaa opiskelupaikkaa.Työllistymistä edistävään palveluun osallistuminenNuoren osallistuminen työllistymistä edistävään palveluun ei ole pätevä syy jättää hakemattaammatillisia valmiuksia antavaan koulutukseen. Tämä koskee sekä tilannetta, jossa nuori on palvelussakoulutuksen hakuaikana keväällä että tilannetta, jossa nuori on palvelussa opintojen alkaessasyksyllä.Työvoimakoulutuksen aikana ei TTL 10 luvun 4 §:n mukaan sovelleta TTL 2 lukua, joten nuorenollessa työvoimakoulutuksessa syyslukukauden alkaessa 1.9. koulutukseen hakemisen laiminlyöntiätai koulutuksesta kieltäytymistä ei tutkita eikä siitä anneta työvoimapoliittista lausuntoa,ei myöskään työvoimakoulutuksen päättymisen jälkeen. Jos nuori oli työvoimakoulutuksessakoulutukseen hakuaikana keväällä, mutta työvoimakoulutus ei estä opintojen aloittamista syksyllä,hakematta jättämiselle tai kieltäytymiselle ei ole pätevä syytä.5.2 Pätevä syy keskeyttää koulutusKoulutusta vailla olevalla nuorella on pätevä syy keskeyttää opinnot, jos syynä on terveydentila,oppimisvaikeudet tai kielitaito eikä opintoja ole mahdollista järjestää nämä seikat huomioon ottaen.Nuoren tulee siis ennen opintojen keskeyttämistä selvittää oppilaitoksen kanssa onko opinnotmahdollista suorittaa loppuun terveydentila, oppimisvaikeudet tai kielitaito huomioon ottaen.Jos mahdollisuutta ei ole, keskeyttämisestä ei aiheudu työttömyysetuuden menettämistä. Päteväsyy keskeyttää opinnot on myös silloin, jos syynä on muu tässä mainittuihin verrattava seikka.Nuoren erotessa koulutuksesta muun syyn, esimerkiksi työhön menon tai muun opiskelun takia,syyn pätevyyden arvioinnissa tulee ottaa huomioon ainakin eroamisen ja työhön menon tai muidenopintojen väliin jäävä aika myös niissä tapauksissa, joissa henkilö ei hae työttömyysetuuttaväliajalta.
78 (174)6. Mahdollinen myöhempi moitittava menettely ja työttömyysetuusoikeuden palautuminenJos koulutusta vailla oleva nuori on menettänyt oikeuden työttömyyden perusteella maksettavaantyöttömyysetuuteen edellä kerrotulla tavalla TTL 2 luvun 13 tai 14 §:n perusteella, hänen mahdollistamyöhempää työvoimapoliittisesti moitittavaa menettelyään ei selvitetä eikä siitä annetatyövoimapoliittista lausuntoa.Työttömyysturvan muutoksenhakulautakunta tai vakuutusoikeus voi kumota koulutukseen hakemattajättämisestä, koulutuksesta kieltäytymisestä tai sen keskeyttämisestä taikka suunnitelmassasovitun koulutukseen hakemisen laiminlyönnistä annetun työvoimapoliittisen lausunnon.Työnhakijan oikeusturvan takia ennen valitusasteen päätöksen antamista tapahtunutta mahdollistatyövoimapoliittisesti moitittavaa menettelyä ei selvitetä takautuvasti eikä siitä aseteta seuraamuksia.Jos koulutusta vailla olevalla nuorella on voimassa toistuvasta työvoimapoliittisesti moitittavastamenettelystä TTL 2 a luvun 14 §:n perusteella annettu työssäolovelvoite, sen aikana ei sovelleta2 luvun 13–14 §:ää koulutukseen hakemisesta, koulutuksesta kieltäytymisestä ja sen keskeyttämisestä.Esimerkki 1: Koulutusta vailla oleva nuori jättää hakematta syksyllä 2013 alkavaan koulutukseen.Hänellä ei ole pätevää syytä, ja hän on edelleen työnhakijana syyslukukauden alkaessa. TE-toimistoantaa työvoimapoliittisen lausunnon 0K6 1.9.2013 alkaen. Nuori kieltäytyy tarjotusta työstä15.10.2013. Työstä kieltäytymistä ei selvitetä eikä siitä anneta lausuntoa.Esimerkki 2: Koulutusta vailla oleva nuori on hakenut syksyllä 2013 alkavaan koulutukseen, muttaei tule valituksi. Hän kieltäytyy ilman pätevää syytä tarjotusta työstä 15.12.2013 ja hänelle asetetaanTTL 2 a luvun perusteella korvaukseton määräaika. Hän jättää ilman pätevää syytä saapumattasuunnitelman tarkistamistilaisuuteen 1.3.2014 ja hänelle asetetaan TTL 2 a luvun 14 §:ssä tarkoitettukolmen kuukauden työssäolovelvoite. Työssäolovelvoite on edelleen voimassa syyslukukaudenalkaessa 2014, joten koulutukseen hakemista ei selvitetä eikä siitä anneta lausuntoa.Alle 25-vuotiaalla, joka on menettänyt oikeutensa saada työttömyyden perusteella työttömyysetuuttaedellä kerrotulla tavalla, on uudelleen oikeus työttömyysetuuteen sen jälkeen, kun hän ontäyttänyt 25 vuotta, suorittanut peruskoulun tai lukion jälkeisen tutkintoon johtavan, ammatillisiavalmiuksia antavan koulutuksen tai toiminut vähintään 21 kalenteriviikkoa 2 a luvun 14 §:ssätarkoitetulla tavalla.Työttömyysturvaoikeuden palautuminen tutkinnon suorittamisen, 2 a luvun 14 §:ssä tarkoitetuntoiminnan tai iän perusteella voidaan todeta peruskäsittelyssä ja antaa esteetön työvoimapoliittinenlausunto 0A1, jos muut työttömyysetuuden saamisen työvoimapoliittiset edellytykset täyttyvät.25 vuotta täyttäminenKun koulutusta vailla oleva nuori täyttää 25 vuotta, häneen ei enää sovelleta TTL 2 luvun 13–16§:ssä säädettyjä työttömyysetuuden saamisen erityisiä edellytyksiä. Tämän vuoksi TE-toimistovoi antaa esteettömän työvoimapoliittisen lausunnon, jos kaikki muut edellytykset esteettömänlausunnon antamiselle ovat olemassa. Tässä yhteydessä on huomattava, että toistuvan työvoima-
79 (174)poliittisesti moitittavan menettelyn johdosta annetun lausunnon voimassaolo ei pääty, vaikkahenkilö täyttää 25 vuotta.Tutkintoon johtavan, ammatillisia valmiuksia antavan koulutuksen suorittaminenKun koulutusta vailla oleva nuori ilmoittaa suorittaneensa tutkinnon ja tarvittaessa esittää tutkintotodistuksen,TE-toimisto voi antaa esteettömän työvoimapoliittisen lausunnon. Lausunnon perusteluihinon merkittävä, että hakija on suorittanut ammatillisen tutkinnon.Toistuvan työvoimapoliittisesti moitittavan menettelyn johdosta annetun työssäolovelvoitteen(0P9) voimassaolo ei pääty tutkinnon suorittamiseen. Asiassa on kuitenkin otettava huomioon,että TTL 2 a luvun 14 §:n mukaan työssäolovelvoitetta voi täyttää päätoimisilla opinnoilla.Työssäolo ja muu 2 a luvun 14 §:ssä tarkoitettu toimintaOikeus työttömyyden perusteella maksettavana työttömyysetuuteen alkaa uudestaan, kun koulutustavailla oleva nuori on toiminut vähintään 21 kalenteriviikkoa 2 a luvun 14 §:n 2 momentissatarkoitetulla tavalla eli- ollut työssäoloehtoon luettavassa työssä,- osallistunut työvoimakoulutukseen, työnhakuvalmennukseen, uravalmennukseen, kokeiluuntai kuntouttavaan työtoimintaan,- opiskellut omaehtoisesti TTL 2 luvun 10 §:n 2 momentissa tarkoitettuja päätoimisia opintoja,tai- työllistynyt päätoimisesti yritystoiminnassa tai omassa työssä.7. Alle 18-vuotiaat nuoret7.1 Alle 17-vuotiaatTTL 3 luvun 1 §:n mukaan työttömyysetuutta ei myönnetä työnhakijalle, joka ei ole täyttänyt 17vuotta. Nuoren alle 17-vuotiaana tekemiä TTL 2 ja 2 a luvussa tarkoitettuja rikkeitä ei selvitetäeikä niistä seuraa työttömyysetuuden menettämistä. Esimerkiksi 16-vuotiaana tapahtunutta ammatillisiavalmiuksia antavasta koulutuksesta eroamista ei selvitetä eikä siitä seuraa työttömyysetuudenmenettämistä 18 –vuotiaana.7.2 Työmarkkinatukea hakeva 17 -vuotiasTTL 2 luvun 13 §:n 4 momentin mukaan alle 18-vuotiaalla koulutusta vailla olevalla nuorella eiole oikeutta työttömyyden perusteella maksettavaan työmarkkinatukeen. 17-vuotias TEtoimistoontyöttömäksi työnhakijaksi ilmoittautunut koulutusta vailla oleva nuori voi saada työmarkkinatukeavain työllistymistä edistävän palvelun ajalta, ei milloinkaan työttömyysajalta. 17-vuotiaasta työmarkkinatukea hakevasta henkilöstä annetaan työttömyysajalta työmarkkinatuenmaksamisen estävä lausunto 0K1. Työllistymistä edistävän palvelun ajalta 17-vuotiaasta henkilöstäannetaan erikseen työmarkkinatuen maksamisen mahdollistava kyseistä palvelua koskevalausunto. Poikkeukset tästä koskevat ainoastaan sellaisia tilanteita, joissa työmarkkinatuki tulisievättäväksi myös palvelun ajalta (esimerkiksi päätoiminen opiskelu tai yrittäjyys).
80 (174)17-vuotiaana tehdystä TTL 2 luvun 13 ja 14 §:ssä tarkoitetusta koulutuksen hakemisen laiminlyönnistä,koulutuksesta kieltäytymisestä tai sen keskeyttämisestä on seurauksena työttömyysaikaisentyömarkkinatuen menettäminen kun henkilö täyttää 18 vuotta. 17-vuotiaan työttömyysaikainentyömarkkinatuki evätään ensisijaisesti hänen ikänsä ja toissijaisesti moitittavan menettelynperusteella.Esimerkki: A jättää ilman pätevää syytä hakematta tutkintoon johtavaan, ammatillisia valmiuksiaantavaan koulutukseen keväällä 2014 ollessaan 17-vuotias. Hän täyttää 18 vuotta 15.7.2014, johonsaakka hänellä on voimassa työvoimapoliittinen lausunto 0K1 iän perusteella. Hänelle annetaankoulutukseen hakemisen laiminlyönnistä työvoimapoliittinen lausunto 0K6 1.9. lukien. A:lla on oikeusetuuteen ajalla 16.7.–31.8., jos etuuden saamisen työvoimapoliittiset ja muut edellytykset täyttyvät.Esimerkki 2: Edellä kerrotun esimerkin A aloittaa työllistymistä edistävän palvelun. Jos palvelu alkaa1.9. jälkeen, hän saa etuutta palvelun ajalta, koska TTL 10 luvun mukaan nuorten rajoite väistyypalvelun ajalta. Jos palvelu on alkanut aikaisemmin, lausunto 0K6 annetaan palvelun päättymistäseuraavasta päivästä lukien TTL 2 luvun 13 §:n 3 momentin mukaan.Esimerkki 3: B jättää ilman pätevää syytä hakematta tutkintoon johtavaan, ammatillisia valmiuksiaantavaan koulutukseen keväällä 2014 ollessaan 17-vuotias. Hän täyttää 18 vuotta 1.12.2014, johonasti on voimassa työvoimapoliittinen lausunto 0K1. Koulutukseen hakemisen laiminlyönnistä annetaantyövoimapoliittinen lausunto 0K6 1.12.2014 alkaen.Esimerkki 4a: Edellä kerrotun esimerkin 3 henkilö B aloittaa työllistymistä edistävän palvelun täytettyään18 vuotta. B:lle maksetaan etuutta palvelun ajalta. Hänelle annettu nuorten rajoite0K6/1.12.2014 väistyy palvelun ajalta TTL 10 luvun mukaan, koska palvelu alkaa myöhemmin kuinnuorten rajoite 1.9.4b: B aloittaa työllistymistä edistävän palvelun 1.9. jälkeen mutta ennen kuin täyttää 18 vuotta.Koulutukseen hakemisesta annetaan työvoimapoliittinen lausunto 0K6 syyslukukauden alkamisestaeli 1.9. lukien. Oikeus etuuteen palvelun ajalta ratkaistaan moitittavan menettelyn, ei B:n iän perusteella.TTL 10 luvun perusteella nuorten rajoite ei estä etuuden maksamista palvelun ajalta, koskapalvelu alkaa myöhemmin kuin 1.9.4c: B aloittaa työllistymistä edistävän palvelun 17-vuotiaana ennen 1.9. ja ennen kuin täyttää 18vuotta. Hänellä on voimassa iän perusteella annettu työvoimapoliittinen lausunto 0K1. Sen estämättähänellä on oikeus työmarkkinatukeen palvelun ajalta. Koulutukseen hakemisen laiminlyönnistäannetaan työvoimapoliittinen lausunto 0K6 palvelun päättymisestä lukien TTL 2 luvun 13 §:n 3momentin mukaisesti.Työvoimapoliittisten lausuntojen 0K6, 0K7, 0K8 antamisessa suositellaan seuraavaa menettelyä:Mahdollinen rike tutkitaan TE-toimistossa mahdollisimman nopeasti nuoren ollessa 17 vuotias.TE-toimiston ratkaisu kerrotaan nuorelle hänen käydessään TE-toimistossa. Tällöin nuori tietäätoimineensa moitittavasti ja hänellä saattaa vielä olla mahdollisuus toimia ns. tehokkaasti katumallasiten, ettei rikkeestä aiheudu työttömyysetuuden menettämistä hänen täytettyään 18 vuotta.Nuoren täytettyä 18 vuotta TE-toimisto antaa lausunnon 0K6, 0K7 tai 0K8, käsittelemättä asiaauudelleen. Lausunnon perusteluihin merkitään tieto siitä, milloin asia tutkittiin. Jos hakijan oikeustyöttömyysetuuteen on jo palautunut 2 luvun 16 §:n mukaan, asia tulee käsitellä uudelleen jaantaa esteetön työvoimapoliittinen lausunto, mikäli muutkin työvoimapoliittiset edellytyksettäyttyvät.
81 (174)Toinen mahdollinen menettelytapa on tutkia nuoren mahdolliset rikkeet nuoren täytettyä 18vuotta. Etuuden saamisen kannalta tällä ei ole merkitystä, koska mahdollinen työttömyysetuudenmenettäminen 2 luvun 13–14 §:n perusteella ei TTL 10 luvun mukaan estä etuuden saamistatyöllistymistä edistävän palvelun ajalta. Toisaalta tässä menettelytavassa tulee korostetusti kiinnittäähuomiota työnhakijan informointiin, jotta hänellä olisi mahdollisuus tietoisesti ns. tehokkaaseenkatumiseen.17-vuotiaan nuoren mahdollinen TTL 2 a luvussa tarkoitettu työvoimapoliittisesti moitittava menettelytutkitaan normaalisti, mutta sitovan työvoimapoliittisen lausunnon sijasta annetaan tiedote0Z9. Jos mahdollinen korvaukseton määräaika olisi voimassa vielä nuoren täyttäessä 18 vuotta,annetaan sitova lausunto korvauksettomasta määräajasta. Korvauksettoman määräajan alkamispäivämääräytyy kyseisen rikkeen perusteella, alkamispäivä ei ole henkilön 18- vuotissyntymäpäivä.Mahdollisesta toistuvasta työvoimapoliittisesta menettelystä TTL 2 a luvun 14 §:n perusteellaannettavan työssäolovelvoitteen kohdalla toimitaan kuten ammatillisia valmiuksia antavaan koulutukseenhakemisen laiminlyönnin, koulutuksesta kieltäytymisen tai keskeyttämisen osalta onedellä kerrottu.7.3 Työttömyyspäivärahaa hakeva 17-vuotias17-vuotiaan työttömyyspäivärahaan oikeutetun kohdalla TTL 2 ja 2 a luvussa tarkoitetut työttömyysetuudensaamisen työvoimapoliittiset edellytykset selvitetään normaalisti ja, jos kaikkiedellytykset täyttyvät, annetaan esteetön työvoimapoliittinen lausunto. Ammatillisia valmiuksiaantavaan koulutukseen hakeminen samoin kuin muut TTL 2 luvun 13–14 §:ssä tarkoitetut edellytyksetselvitetään normaalisti eikä lausunnon 0K6, 0K7 tai 0K8 antamista siirretä 18-vuotissyntymäpäivään.
82 (174)OSA IITYÖTTÖMYYSTURVAN SEURAAMUSJÄRJESTELMÄ1. Yleistä työttömyysturvan seuraamusjärjestelmästäTyöttömyysturvajärjestelmässä on periaatteena, että työnhakijan aiheutettua itse työttömyytensätai työttömyyden pitkittymisen hän menettää oikeutensa työttömyysetuuteen joko määräajaksi taitoistaiseksi. Työnhakijan katsotaan aiheuttavan työttömyytensä pitkittymisen esimerkiksi silloin,kun hän kieltäytyy osallistumasta TE-toimiston palveluihin työllistymissuunnitelmassa tai sitäkorvaavassa suunnitelmassa sovitulla tavalla.Työttömyysturvan seuraamusjärjestelmässä työnhakijan työvoimapoliittisesti moitittavan menettelynseuraamuksina käytetään työnhaun voimassaolon lakkaamista, sekä korvauksettomia määräaikojaeli ns. karensseja ja työssäolovelvoitteita.Korvaukseton määräaika tarkoittaa työttömyysetuuden menettämistä vähintään 15, 30, 60 tai 90päivän ajalta työvoimapoliittisesti moitittavan menettelyn takia. Työllistymissuunnitelman taisitä korvaavan suunnitelman laatimiseen tai tarkistamiseen liittyvän työvoimapoliittisesti moitittavanmenettelyn takia asetettu korvaukseton määräaika kestää vähintään 15 tai 30 päivää, muttavoi olla voimassa tämän jälkeenkin siihen asti, kun suunnitelma saadaan laadittua tai tarkistettua.Työssäolovelvoite tarkoittaa työttömyysetuuden menettämistä toistaiseksi. Oikeus etuuteen palautuu,kun henkilö on ollut työssäoloehtoon luettavassa työssä, opiskellut päätoimisesti, työllistynytpäätoimisesti yritystoiminnassa tai omassa työssä tai osallistunut työllistymistä edistäviinpalveluihin tietyn ajan.Siltä osin kun TTL 2 a luvun säännökset vastaavat aiemmin voimassa olleita TTL 2 luvun säännöksiä,noudatetaan aiempaa vakiintuneeksi katsottavaa soveltamiskäytäntöä.1.1 Työnhakijan mahdollisen työvoimapoliittisesti moitittavan menettelyn selvittäminen ja työvoimapoliittisenlausunnon antaminenTTL 2 a luvun säännösten mukaan työnhakija menettää oikeutensa etuuteen henkilön meneteltyätyövoimapoliittisesti arvioituna moitittavasti. Oikeuteen saada työttömyysetuutta vaikuttaa sitenhenkilön menettely jo ennen hänen rekisteröitymistään työnhakijaksi. Harkitessaan selvityspyynnöntekemistä työnhakijalle mahdollisen työvoimapoliittisesti moitittavan menettelyn takiaTE-toimiston tulee noudattaa seuraavia periaatteita:1) Jos työnhakijan menettelystä voi seurata korvauksettoman määräajan asettaminen, selvityspyyntötehdään, jos korvauksettomalla määräajalla olisi tosiasiallisesti vaikutusta oikeuteen saadatyöttömyysetuutta.Esimerkki: Henkilö on eronnut työstä 30.6.2012 ja ilmoittautuu työnhakijaksi 1.10.2012. Koskamahdollisella 30 tai 90 päivän korvauksettomalla määräajalla ei olisi vaikutusta oikeuteen saadatyöttömyysetuutta, työnhakijalta ei pyydetä selvitystä työstä eroamisesta eikä asiasta mainita1.10.2012 alkaen mahdollisesti annettavassa työvoimapoliittisessa lausunnossa.Työnhakijalla voi olla oikeus pitkän työuran päätyttyä maksettavaan peruspäivärahan korotusosaantai ansiopäivärahan korotettuun ansio-osaan. Edellytyksenä on muun muassa, että hen-
83 (174)kilö on irtisanottu eikä irtisanominen ole TTL 2 a luvun 1 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavallahänen syytään.Oikeuden pitkän työuran päättymisen perusteella maksettaviin korotusosiin ratkaisee työttömyysetuudenmaksaja. Maksajan pyynnöstä TE-toimisto kuitenkin selvittää työsuhteen päättymissyynmyös silloin, kun asiaa ei edellä mainitun perusteella muutoin tarvitsisi selvittää.Esimerkki: Työnhakijan työsuhde on päättynyt 28.2.2015 ja hän ilmoittautuu työnhakijaksi1.6.2015. Jos työttömyysetuuden maksamiselle ei ole työvoimapoliittista estettä, TE-toimisto antaa1.6.2015 alkaen työvoimapoliittisen lausunnon 0A1.Työttömyyskassa pyytää TE-toimistoa myöhemmin täydentämään lausuntoa TTL 11 luvun 4 §:nperusteella. TE-toimisto antaa joko korvauksetonta määräaikaa koskevan lausunnon tai ilmoittaatiedotteella 0Z9, ettei työnhakija ole menetellyt TTL 2 a luvun 1 §:ssä tarkoitetulla tavalla moittittavasti.2) Jos TE-toimisto on jättänyt selvityspyynnön tekemättä 1)-kohdan perusteella, työnhakijan kyseessäolevaa menettelyä ei selvitetä myöhemminkään, vaikka menettelyllä voisi myöhemmintapahtuvien seikkojen takia olla vaikutusta TTL 2 a luvun 14 §:n mukaisen työssäolovelvoitteenasettamiseen työnhakijan toistuvan työvoimapoliittisesti moitittavan menettelyn perusteella.Esimerkki: Henkilö on eronnut työstä 30.6.2012 ja ilmoittautuu työnhakijaksi 1.10.2012. Koskamahdollisella 30 tai 90 päivän korvauksettomalla määräajalla ei olisi vaikutusta oikeuteen saadatyöttömyysetuutta, työnhakijalta ei pyydetä selvitystä työstä eroamisesta eikä asiasta mainita1.10.2012 annettavassa työvoimapoliittisessa lausunnossa.Työnhakijalle tehdään 3.10.2012 työtarjous, josta hän kieltäytyy ilman pätevää syytä. TE-toimistoasettaa työnhakijalle työstä kieltäytymisen perusteella korvauksettoman määräajan. Työstä eroamista30.6.2012 alkaen ei tutkita. Asiaan ei ole vaikutusta esimerkiksi sillä, että TE-toimisto selvittäätyönhakijan työttömyysturva-asiaa kokonaisuudessaan vasta 10.10.2012. Työnhakijoiden yhdenvertaisuudentakia ratkaisu työstä eroamisen selvittämättä jättämisestä tehdään työnhakijaksi rekisteröitymispäiväntietojen perusteella.3) Soveltamiskäytännössä on katsottu vakiintuneesti, että henkilöllä on pätevä syy kieltäytyä tarjotustatyöstä, kun työtarjous on tehty yli kaksi viikkoa kestävässä kokoaikatyössä olevalle työnhakijalle,päätoimiselle opiskelijalle taikka päätoimisesti yrittäjänä tai omassa työssä työllistyvällehenkilölle. Näissä tilanteissa työnhakijalta ei pyydetä selvitystä eikä asiasta mainita mahdollisestimuusta syystä annettavissa työvoimapoliittisissa lausunnoissa. Samoin toimitaan, jos työtarjouson tehty työhön, josta kieltäytymiseen työnhakijalla on varmuudella ollut pätevä syy ammattitaitosuojaantai alueelliseen liikkuvuuteen liittyvällä perusteella. Näissä tilanteissa ei olemerkitystä sillä, milloin työtä olisi tullut hakea tai milloin se olisi alkanut.Jos TE-toimisto on jättänyt selvityspyynnön tekemättä, menettelyä ei selvitetä myöhemminkään,vaikka esimerkiksi päätoimisen yrittäjän lausunto kumoutuisi työnhakijan tekemän valituksenjohdosta. Työnantajan palveluksessaan olevalle henkilölle tarjoamasta jatkosopimuksesta kieltäytymistäkäsitellään jäljempänä luvussa 3.2. Työstä eroaminen ja erottaminenTyönhakijalla ei ole oikeutta työttömyysetuuteen 90 päivän ajalta työsuhteen päättymisen jälkeen,jos hän on ilman pätevää syytä itse eronnut työstä tai aiheuttanut työsuhteen päättymisen.
84 (174)Jos työn jäljellä oleva kesto olisi ollut enintään viisi päivää, korvaukseton määräaika on 30 päivää.Korvauksettoman määräajan ensimmäinen päivä on aina työsuhteen päättymistä seuraavapäivä.Korvauksettoman määräajan asettamisesta työstä eroamisen perusteella säädetään TTL 2 a luvun1 §:ssä. Säännöksen sanamuoto tarkoittaa käytännössä sitä, että TE-toimiston tulee seuraavissatilanteissa pyytää työnhakijalta selvitystä työsuhteen päättymissyystä ja arvioida, tuleeko työnhakijalleasettaa korvaukseton määräaika:- työnantaja tai työntekijä purkaa työsopimuksen koeajan perusteella- työnantaja tai työntekijä purkaa työsopimuksen- työsopimusta pidetään purkautuneena- työnantaja irtisanoo työsopimuksen työntekijän henkilöön liittyvistä syistä- työntekijä irtisanoo työsopimuksen- asiakirjoista tai muutoin ilmenee, että työnantaja ja työntekijä ovat sopineet toistaiseksivoimassa olevan työsopimuksen muuttamisesta määräaikaiseksi ja määräaikaisuuspäättyy- työsuhde päättyy työnantajan ja työntekijän tekemän sopimuksen perusteellaTE-toimiston ei tule seuraavissa tilanteissa pyytää selvitystä työsuhteen päättymissyystä:- työsuhde päättyy työsopimuksen määräaikaisuuden takia- työnantaja irtisanoo työntekijän taloudellisella tai tuotannollisella perusteella- työsuhde päättyy työnantajan konkurssin tai kuoleman takia2.1 Pätevä syy työstä eroamiseenTTL:ssa ei ole säädetty tyhjentävästi pätevästä syystä työstä eroamiseen. TTL 2 a luvun 2 §:nmukaan, henkilöllä on pätevä syy erota työstä, kun työtä ei voida pitää henkilön työkyky huomioonottaen sopivana tai kyse on työsopimuslain 8 luvun 1 §:n 2 momentissa tarkoitetuista tapauksista,toisin sanoen tilanteista, joissa työntekijällä on oikeus purkaa työsopimus. Lisäksi TTL 2a luvun 3 §:ssä on säädetty pätevästä syystä työstä eroamiseen työpaikan sijainnin ja työmatkanperusteella. Harkittaessa, onko henkilöllä pätevä syy työstä eroamiseen, TE-toimiston tuleehuomioida myös jäljempänä ammattitaitosuojasta lausuttu.Työnhakijalta ei aina voida edellyttää, että hän osaisi vedota TTL:ssa tarkoitettuun päteväänsyyhyn. Erityisesti tämä tulee esiin arvioitaessa työpaikan sijaintia työssäkäyntialueen ulkopuolellaja työmatkan pituutta. Jotta kansalaisten yhdenvertaisuus toteutuisi paremmin, TE-toimistontulee tarvittaessa viran puolesta ottaa mainitut seikat huomioon selvitettäessä työnhakijan työstäeroamista. Seikat otetaan huomioon, jos käytettävissä olevan selvityksen perusteella on ilmeistä,että henkilöllä olisi ollut pätevä syy menettelyynsä. Tarvittaessa voidaan pyytää lisäselvitystä.Terveydelliset syytTyönhakijan vedotessa työstä eroamisen syynä siihen, ettei työ ole hänen työkykyynsä nähdensopivaa, hänen edellytetään esittävän asiasta lääkärinlausunnon tai muuta lääketieteellistä selvitystä,jossa otetaan kantaa kyseisen työn soveltuvuuteen. Nimenomaista kannanottoa ei edellytetä,jos työn soveltumattomuus on selvityksen perusteella muutenkin ilmeistä.
85 (174)Työsopimuslaissa tarkoitettu purkuperusteTyösopimuslain 8 luvun 1 §:n 2 momentin mukaan työntekijä saa purkaa työsopimuksen päättyväksiheti, jos työnantaja rikkoo tai laiminlyö työsopimuksesta tai laista johtuvia, työsuhteessaolennaisesti vaikuttavia velvoitteitaan niin vakavasti, että työntekijältä ei voida kohtuudella edellyttääsopimussuhteen jatkamista edes irtisanomisajan pituista aikaa.Työntekijä voi työsopimuslain esitöiden (HE 157/2000 vp) mukaan purkaa työsopimuksen esimerkiksi,kun työnantaja tai tämän sijainen törkeästi vaarantaa työturvallisuutta työpaikalla taimuutoin loukkaa työntekijää. Työntekijällä voi olla oikeus purkaa työsopimus myös silloin, kunhänelle ei anneta riittävästi työtä tai kun palkkaa ei makseta sopimuksen mukaisesti.Työsopimuslain esitöissä korostetaan sitä, että työsuhteen purkamisen syyn tulee olla erittäinpainava. Tämän vuoksi esimerkiksi vähäiseksi katsottava viivästys tai muu epäselvyys palkanmaksussaei välttämättä ole sellainen, että se voitaisiin katsoa TTL:ssa tarkoitetuksi päteväksisyyksi erota työstä. Työturvallisuuteen liittyvien seikkojen osalta on vakiintuneesti katsottu, ettähenkilön tulee lähtökohtaisesti pyrkiä selvittämään asiaa ammattiliittonsa tai työsuojeluviranomaistenavustuksella ennen työsuhteen päättämistä.Työstä eroaminen työpaikan sijainnin perusteellaTTL 2 a luvun 3 §:n 1 kohdan mukaan työnhakijalla on pätevä syy erota työstä, jos1) työpaikka sijaitsee työssäkäyntialueen ulkopuolella TAI2) työpaikka sijaitsee työssäkäyntialueella, mutta työmatkoihin kuluisi päivittäin kokoaikatyössäkeskimäärin yli kolme tuntia ja osa-aikatyössä keskimäärin yli kaksi tuntia.Pätevä syy erota työstä edellä mainituilla perusteilla on voimassa kolme kuukautta työsuhteenalkamisesta. Määräaika perustuu siihen, ettei säännöksellä ole tarkoitettu luoda yleistä pätevääsyytä irtisanoutua työstä työttömyysetuutta menettämättä. Tavoitteena on ollut kannustaa työttömiäkokeilemaan työssäkäyntiä esimerkiksi työssäkäyntialueen ulkopuolella ilman työttömyysetuudenmenettämisen uhkaa. Säännöstä sovelletaan myös silloin, kun henkilö ei olisi voinutkieltäytyä työssäkäyntialueen ulkopuolelta tarjotusta työstä työttömyysetuutta menettämättäja hän eroaa työstä myöhemmin.Työssäkäyntialueesta säädetään TTL 1 luvun 8 §:ssä. Työssäkäyntialue ulottuu 80 kilometrinetäisyydelle henkilön tosiasiallisesta asuinpaikasta. Jos muuhun arvioon ei ole aihetta, henkilöntosiasiallisena asuinpaikkana pidetään hänen TE-toimiston asiakastietojärjestelmään merkittyäosoitettaan. Työssäkäyntialueen määrittelystä on kerrottu tarkemmin osassa I.Työssäkäyntialueella sijaitsevan työn osalta arvioitaessa päivittäiseen työmatkaan käytettävääaikaa otetaan joukkoliikenteen lisäksi huomioon esimerkiksi oman auton ja polkupyörän käyttömahdollisuussekä mahdollisuus kävellä työmatka. Työmatkaan kuluvaa aikaa laskettaessa huomioidaanaika, joka henkilöllä kuluu matkaan hänen asuinpaikastaan työpaikan osoitteeseenyleistä tietä pitkin normaaleissa sää- ja muissa olosuhteissa. Keskimääräisen matka-ajan tarkastelutarkoittaa sitä, että tarkastelussa otetaan huomioon työmatkaan normaalitilanteessa keskimäärinkuluva aika. Näin ollen pätevää syytä erota työstä ei ole tällä perusteella, jos työmatkaan kuluvaaika on esimerkiksi joinakin satunnaisina viikonpäivinä tai kesäaikana julkisen liikenteen
86 (174)aikatauluista johtuen tavanomaista pidempi. Jos työtä tehdään säännöllisesti myös viikonloppuisin,esimerkiksi julkisen liikenteen harvemmat vuorovälit tulee ottaa huomioon. Työmatkan kestovoi tällöin muodostaa pätevän syyn, vaikka työmatka ei arkisin ylittäisikään kolmea tuntia.Matka-aikaa laskettaessa otetaan huomioon myös kulkuvälineiden vaihtaminen odotusaikoineen.Sen sijaan aikaa, joka työmatkaan kaikkinensa kuluu, kun siihen yhdistetään esimerkiksi lastenvieminen hoitopaikkaan, ei huomioida. Jos työnantaja edellyttää työntekijältä liikkumista työpisteestätoiseen työpäivän aikana, työpisteiden välistä matka-aikaa ei huomioida päivittäistä työmatkaankuluvaa aikaa laskettaessa.Työstä eroaminen ja muutto perhesyistä toiselle paikkakunnalleTTL 2 a luvun 3 §:n 2 kohdan mukaan henkilöllä on pätevä syy erota työstä, jos kaikki seuraavatedellytykset täyttyvät:1) henkilö muuttaa viikon kuluessa työsuhteen päättymisestä toiselle paikkakunnalle,2) hänen puolisollaan on kyseisellä paikkakunnalla toimeentulon turvaava pysyväisluonteinentyö tai yritystoimintaa JA3) työpaikka sijaitsee uuden asuinpaikan mukaan määräytyvän työssäkäyntialueen ulkopuolellatai jos työpaikka sijaitsee työssäkäyntialueella, työmatkoihin kuluisi päivittäin kokoaikatyössäkeskimäärin yli kolme tuntia ja osa-aikatyössä keskimäärin yli kaksi tuntia.Säännöksen soveltaminen ei edellytä esimerkiksi sitä, että puolisoilla olisi yhteisiä lapsia eikäsitä, että puolisot olisivat jo asuneet yhdessä. Puolisolla tarkoitetaan avio- ja avopuolisoa sekärekisteröityä parisuhdetta.Vakuutusoikeus on katsonut, että pätevä syy voi olla myös silloin, kun muutto toiselle paikkakunnalletapahtuu samaa sukupuolta olevan avopuolison työn vuoksi. Ratkaisussa kiinnitettiinhuomiota erityisesti Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytäntöön arvioitaessa henkilöidenyhdenvertaista kohtelua ja riittävää syytä yhdenvertaisesta kohtelusta poikkeamiselle.Vako 1038/2011/4208 22.11.2012: A oli asunut Tampereella ja ollut samassa työsuhteessa keväästä2008 alkaen. Hän oli eronnut työstään helmikuussa 2010 ja ilmoittanut eronsa syyksi sen, että hänoli muuttanut Turkuun asuakseen yhdessä samaa sukupuolta olevan B:n kanssa, jolla oli vakituinentyösuhde Turussa. A oli sittemmin työllistynyt Turussa.Työttömyysturvalain 1 luvun 7 §:n mukaan avoliitossa voivat olla vain eri sukupuolta olevat henkilöt.Työttömyysturvalaissa ei ole säännelty tilannetta, jossa samaa sukupuolta olevat henkilöt elävätavioliitonomaisissa olosuhteissa. Vakon perusteluissa viitataan rekisteröidyistä parisuhteista annetunlain (950/2001) esitöihin, ja todetaan, että lainsäätäjän tahto on ollut, että avioliitonomaisissaolosuhteissa eläviä samaa sukupuolta olevia henkilöitä ei rekisteröidyistä parisuhteista annetun lainvoimaantulon jälkeenkään pidetä avoliitossa olevina esimerkiksi työttömyysturvalakia sovellettaessa.Suomen perustuslain 6 §:n mukaan ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Ketään ei saa ilman hyväksyttävääperustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen,mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Perustuslain18 §:n mukaan julkisen vallan on edistettävä työllisyyttä ja pyrittävä turvaamaan jokaiselleoikeus työhön. Perustuslain 22 §:n mukaan julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksientoteutuminen.
87 (174)Euroopan ihmisoikeussopimuksen (EIOS) 8 artiklan mukaan jokaisella on oikeus nauttia yksityis- japerhe-elämäänsä, kotiinsa ja kirjeenvaihtoonsa kohdistuvaa kunnioitusta. Viranomaiset eivät saapuuttua tämän oikeuden käyttämiseen, paitsi silloin kun laki sen sallii ja se on demokraattisessa yhteiskunnassavälttämätöntä kansallisen ja yleisen turvallisuuden tai maan taloudellisen hyvinvoinninvuoksi, tai epäjärjestyksen ja rikollisuuden estämiseksi, terveyden tai moraalin suojaamiseksi, taimuiden henkilöiden oikeuksien tai vapauksien turvaamiseksi. EIOS 14 artiklan mukaan ihmisoikeussopimuksessatunnustetuista oikeuksista ja vapauksista nauttiminen taataan ilman minkäänlaistasukupuoleen, rotuun, ihonväriin, kieleen, uskontoon, poliittisiin tai muihin mielipiteisiin, kansalliseentai yhteiskunnalliseen alkuperään, kansalliseen vähemmistöön kuulumiseen, varallisuuteen taimuuhun asemaan perustuvaa syrjintää.Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on antanut ratkaisuja samaa sukupuolta olevien avioliitonomaisissaolosuhteissa elävien henkilöiden oikeuksista. Ratkaisuissa on ollut kysymys siitä, onko yksityiselämänsuojaan puututtu sukupuolisen suuntautumisen perusteella ilman painavaa syytä eli onkoEIOS:n 14 artiklaa rikottu yhdessä 8 artiklan kanssa. Ratkaisuissa on katsottu, että perinteisen perheensuojelu on sellainen tavoite, joka saattaa oikeuttaa samaa sukupuolta olevien henkilöiden erilaiseenkohteluun suhteessa eri sukupuolta oleviin henkilöihin. Ratkaisuissa on kuitenkin edellytettysuhteellisuusperiaatteen noudattamista eli erilaisen kohtelun on täytynyt olla oikeassa suhteessa tavoitteeseennähden. Valtiolla on tietty harkintavalta asettaa rajoituksia tavoitteita saavuttaakseen.Harkintavallan laajuuteen kussakin tapauksessa vaikuttavat eri seikat, kuten mistä 14 artiklassa kielletystäsyrjintäperusteesta on kysymys ja miten yhtenäisiä sopimusvaltioiden oikeusjärjestelmät ovattarkasteltavan sääntelyn osalta. Valtion harkintavallan on katsottu olevan varsin rajallinen silloin,kun on kyse henkilön sukupuoliseen suuntautumiseen perustuvasta erilaisesta kohtelusta.Valitusasiassa oli ratkaistavana kysymys siitä, onko A:lla ollut pätevä syy työstään eroamiseen silläperusteella, että hän on muuttanut toiselle paikkakunnalle aloittaakseen yhteiselämän samaa sukupuoltaolevan B:n kanssa. Vakiintuneessa oikeuskäytännössä, esimerkiksi vakuutusoikeuden16.11.2006 antamassa ratkaisussa (6567:2004), on katsottu pätevän syyn työstä eroamiseen muuttamisenperusteella voivan olla olemassa silloin, kun kyseessä on avoliiton aloittaminen toisellapaikkakunnalla asuvan eri sukupuolta olevan henkilön kanssa. Asiassa ei ole ilmennyt sellaista selvitystä,jonka perusteella A:n ilmoittamaa työstä eroamisen syytä tai hänen ilmoittamaansa pyrkimystätyöllistyä uudella asuinpaikkakunnalla olisi syytä epäillä. Siten tapauksessa on keskeistä senarvioiminen, onko asiassa olemassa sellaisia painavia syitä, jotka oikeuttavat A:n työttömyysetuushakemuksenhylkäämiseen pelkästään hänen sukupuolisen suuntautumisensa perusteella. Tulkittaessatyöttömyysturvalain 2 luvun 9 §:n 1 momenttia on A:n tapauksessa Suomen perustuslain22 §:n säännöskin huomioon ottaen pyrittävä sellaiseen ratkaisuun, joka parhaiten edistää perusoikeuksien,tässä tapauksessa yhdenvertaisen kohtelun, toteutumista.Perustuslakivaliokunnan mukaan perusoikeuksien rajoitusperusteiden tulee olla hyväksyttäviä. Valiokunnanmukaan perusoikeussäännöksiä on perusteltua tulkita yhdenmukaisesti ihmisoikeuksienkanssa niin, että vain ihmisoikeussopimuksen asianomaisen sopimusmääräyksen mukaan hyväksyttävätrajoitusperusteet voivat olla vastaavan perusoikeussäännöksen sallittuja rajoitusperusteita(PeVM 25/1994 vp). Perustuslakivaliokunnan kanta huomioon ottaen on hyväksyttävää syytä A:nyhdenvertaisuudesta poikkeavaan kohteluun arvioitaessa annettava erityinen merkitys Euroopanihmisoikeussopimukselle ja sen tulkinnoille Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytännössä.Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisuista ilmenee, että samaa sukupuolta olevienhenkilöiden erilainen kohtelu saattaa olla hyväksyttävää silloin, kun tavoitteena on perinteisen perheensuojelu. Asetettavan rajoituksen pitää kuitenkin olla oikeassa suhteessa kyseiseen tavoitteeseen.Uudemmassa Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen käytännössä (Kozak v. Puola, tuomio2.3.2010 2 , sekä P.B. ja J.S. v. Itävalta, tuomio 22.7.2010) on katsottu, että sukupuoliseen suuntau-2 Kysymys oli vuokraoikeuden siirtoa koskevasta samaa sukupuolta olevien henkilöiden syrjinnästä. Kozak oli asunutsamaa sukupuolta olevan henkilön kanssa avioliitonomaisissa olosuhteissa siihen saakka kun tämä oli kuollut.Asunto oli ollut viimeksi mainitun henkilön vuokraama kunnallinen asunto. Sovelletun huoneenvuokralain mukaanvuokraoikeus voitiin siirtää henkilölle, joka oli asunut vuokralaisen kanssa samassa taloudessa läheisenä pidettävässäsuhteessa kuten avoliiton kaltaisessa suhteessa. Kozak vaati vuokraoikeuden siirtoa itselleen, mutta Puolan tuomioistuimethylkäsivät vaatimuksen sillä perusteella, että avosuhteella tarkoitettiin vain suhdetta, jossa osapuolet
88 (174)tumiseen perustuvan rajoituksen on oltava perinteisen perheen suojelun kannalta välttämätön, jottase voidaan hyväksyä.Vakon johtopäätös oli, että A:n oikeutta työttömyysetuuteen koskeva asia on ratkaistava samallatavalla kuin vastaavassa tilanteessa olevan työttömyysturvalain mukaista avoliittoa aloittavan henkilönasia vakiintuneesti ratkaistaisiin, jollei toisenlaiseen ratkaisuun ole olemassa erityisen painavaasyytä. Erityisesti Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen käytäntö huomioon ottaen tällaista syytä eiasiassa ole todettavissa. Siten A:lla on katsottava olleen työttömyysturvalaissa tarkoitettu pätevä syytyöstä eroamiselleen, eikä hänen hakemustaan voida hylätä työttömyysturvalain 2 luvun 9 §:n nojalla.Toimeentulon turvaavalla pysyväisluontoisella työllä tarkoitetaan sekä pitkiä määräaikaisia ettätoistaiseksi voimassa olevia työsuhteita. Esimerkiksi kesätyö tai opintoihin liittyvä harjoittelu eitäytä tätä edellytystä, mutta työskentely saman tai samojen työnantajien palveluksessa toisiaanseuraavissa määräaikaisissa työsuhteissa voidaan katsoa pysyväisluonteiseksi työskentelyksi.Pysyväisluontoisena pidetään ainakin työtä, joka kestoltaan riittää täyttämään työttömyyspäivärahanedellytyksenä olevan 26 kalenteriviikon työssäoloehdon. Toimeentulon tulee olla turvattusiten, ettei puolisolla ole oikeutta esimerkiksi soviteltuun työttömyysetuuteen tai toimeentulotukeen.Säännös koskee vain tilannetta, jossa henkilö irtisanoutuu työstään ennen muuttoa. Jos henkilöirtisanoutuu vasta muuton jälkeen, TE-toimiston tulee arvioida TTL 2 a luvun 2 §:n perusteella,onko henkilöllä ollut työvoimapoliittisesti arvioituna pätevä syy menettelyynsä. Jotta irtisanoutumiseenolisi pätevä syy, muuttamiselta ja irtisanoutumiselta edellytettäisiin ajallista yhteyttä.Muulta osin tulkinnassa tulee noudattaa edellä TTL 2 a luvun 3 §:n 2 kohdasta kerrottua.Työstä eroaminen työn suorittamispaikan muuttuessaTTL 2 a luvun 3 §:n 3 kohdan mukaan henkilöllä on pätevä syy erota työstä, jos1) työn suorittamispaikka muuttuu työsuhteen aikana, JA2) uusi työn suorittamispaikka sijaitsee työssäkäyntialueen ulkopuolella tai jos uusi työn suorittamispaikkasijaitsee työssäkäyntialueella, työmatkoihin kuluisi päivittäin kokoaikatyössä keskimäärinyli kolme tuntia ja osa-aikatyössä keskimäärin yli kaksi tuntia.Säännöksen tarkoituksena on saattaa kaikki työn suorittamispaikan muutosten takia työttömäksijäävät henkilöt samaan asemaan työttömyysetuuden saamisen osalta siitä riippumatta, olisikoheidän työsuhteeseensa sovellettavien ehtojen, lähinnä työsopimuksen ja työehtosopimuksen,perusteella tullut siirtyä työhön uuteen työn suorittamispaikkaan.olivat eri sukupuolta. Tuomioistuinten ratkaisujen mukaan kyseisellä erottelulla pyrittiin suojelemaan miehen janaisen välillä päätettyyn liittoon perustuvaa perhettä.Ratkaisussa Euroopan ihmisoikeustuomioistuin totesi perinteisen perheen suojelun olevan painava ja hyväksyttäväsyy, joka saattoi oikeuttaa erilaisen kohtelun. Ratkaisun mukaan valtiolla oli kuitenkin käytettävissään monia erilaisiakeinoja tuota tavoitetta ajaessaan. Ratkaisussa todettiin edelleen, että tasapainon löytäminen perinteisen perheensuojan ja Euroopan ihmisoikeussopimuksen sukupuolisille vähemmistöille takaamien oikeuksien välillä saattoi ollavaikeaa ja ongelmallista. Ratkaisun mukaan ei kuitenkaan voitu hyväksyä eikä pitää perinteisen perheen suojelunkannalta välttämättömänä sitä, että samaa sukupuolta olevat avioliitonomaisissa olosuhteissa asuvat henkilöt erotetaanehdottomasti oikeudesta vuokrasopimuksen siirtoon. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin katsoi, että tapauksessaoli rikottu ihmisoikeussopimuksen 14 artiklaa yhdessä 8 artiklan kanssa.
89 (174)Jos työntekijän tulisi työsuhteeseen sovellettavien ehtojen mukaan ottaa vastaan työnantajan tarjoamatyö toisesta työn suorittamispaikasta ja työtekijä irtisanoutuu, TE-toimiston tulee selvittää,onko henkilöllä ollut edellä mainittujen edellytysten perusteella pätevä syy menettelyynsä.Jos työsopimuksessa tai työehtosopimuksessa ei ole sovittu työnantajan mahdollisuudesta osoittaatyötä uudesta työn suorittamispaikasta eikä työntekijä halua siirtyä uuteen työn suorittamispaikkaanja työsuhde tästä syystä päättyy, TE-toimiston tulee arvioida asiaa työstä kieltäytymisenä.Edellä mainittua vastaavista alueelliseen liikkuvuuteen liittyvistä pätevistä syistä kieltäytyätarjotusta työstä on säädetty TTL 2 a luvun 6 §:ssä.Edellisissä kappaleissa kerrotuissa tilanteissa työnantaja voi tarjota työtä uudesta työn suorittamispaikastamyös työsopimuksen irtisanomisen vaihtoehtona. Jos työntekijä ei halua siirtyä uuteentyön suorittamispaikkaan vaikka hänellä työsuhteen ehtojen mukaan olisi tähän velvollisuusja työntekijä irtisanotaan, hänen oikeuttaan työttömyysetuuteen ratkaistaessa selvitetään, onkotyönhakija itse aiheuttanut työsuhteen päättymisen. TTL 2 a luvun 3 §:n 3 kohdasta ilmenevääperiaatetta voidaan soveltaa myös tässä tilanteessa.TE-toimiston voi olla melko vaikeaa selvittää ja arvioida työnhakijan aiemman työsuhteen ehtoja.Työnhakijan täyttäessä edellä mainitut edellytykset ja TE-toimiston katsoessa, ettei työttömyysetuudenmaksamiselle ole työvoimapoliittista estettä, TE-toimiston ei tarvitse ilmoittaa työvoimapoliittisessalausunnossa sitä, onko asia ratkaistu työstä eroamista vai työstä kieltäytymistäkoskevien säännösten perusteella. Jos työnhakija ei täytä edellä mainittuja edellytyksiä ja hänelletultaisiin asettamaan korvaukseton määräaika tai työssäolovelvoite, asia on selvitettävä. Sovellettavallasäännöksellä on merkitystä muun muassa korvauksettoman määräajan pituuteen.Sopimus työsuhteen päättymisestä ja ns. tukipaketistaJos tukipakettia tai muuta sopimusta työsuhteen päättymisen ehdoista tarjotaan henkilölle, jokayt-neuvottelujen jälkeen on valittu irtisanottavaksi, ja henkilö tässä tilanteessa hyväksyy järjestelyn,kysymyksessä ei ole työsuhteen päättyminen työntekijästä johtuvasta syystä tai työntekijänomasta pyynnöstä, eikä henkilölle tule asettaa korvauksetonta määräaikaa. Vaikka henkilö onallekirjoittanut työsuhteen päättymistä koskevan sopimuksen työnantajansa kanssa, hänellä eikyseessä olevassa tilanteessa ole ollut tosiasiallista valinnan mahdollisuutta, koska hänet on jokatapauksessa jo valittu irtisanottavaksi.Jos sen sijaan henkilö vapaaehtoisesti ilmoittautuu halukkaaksi ottamaan tukipaketin tai tekemäänmuun sopimuksen työsuhteen päättymisestä, vaikka hän ei ole irtisanottavien henkilöidenjoukossa tai jopa ennen kuin irtisanottavista henkilöistä on yrityksessä päätetty, henkilön on katsottavaeronneen työstä omasta pyynnöstään.Perhepäivähoitajien palkaton irtisanomisaikaTyönantajan irtisanottua perhepäivähoitajan hänen irtisanomisaikansa on pisimmillään kuusikuukautta. Käytännössä perhepäivähoitajilla ei yleensä ole lapsia hoidettavana irtisanomisaikanaeikä heille tarjota muuta työtä. Perhe-päivähoitajille maksetaan työehtosopimuksen mukaan takuupalkkaaenintään kaksi kuukautta. Takuupalkka-ajan jälkeen työnteko ja palkanmaksu eivätjatku.
90 (174)Ellei perhepäivähoitajaa ole lomautettu, hänellä ei välttämättä ole oikeutta työttömyysetuuteentakuupalkka-ajan jälkeen, koska hänellä on voimassa oleva kokoaikainen työsuhde. Perhepäivähoitajasaattaa irtisanoa työsuhteensa työnantajan noudattamana irtisanomisaikana (jolloin työsuhdevoi päättyä aiemmin kuin työnantajan noudattaman irtisanomisajan mukaisesti laskettuna).Tässä tilanteessa tai muiden alojen vastaavissa tilanteissa työnhakijalle ei tule asettaa korvauksetontamääräaikaa työstä eroamisen takia. Poikkeuksen muodostaa tilanne, jossa työnantaja onalun perin irtisanonut työntekijän työntekijästä johtuvasta työvoimapoliittisesti arvioituna moitittavanapidettävästä syystä.2.2 Työvoimapoliittiset lausunnotTyöstä eroamiseen liittyvät työvoimapoliittiset lausunnot ovat Q-sarjan lausuntoja. Jos työnhakijallaon ollut pätevä syy erota työstä, TE-toimisto antaa työttömyysetuuden maksajalle muidenetuuden maksamisen työvoimapoliittisten edellytysten täyttyessä lausunnon 0M1.Jos työnhakijalla ei ole ollut pätevää syytä erota työstä, joka olisi kestänyt yli viisi päivää, hänelleasetetaan 90 päivän korvaukseton määräaika antamalla työvoimapoliittinen lausunto 0Q1.Liittyväksi päiväksi merkitään työsuhteen viimeinen päivä. Jos työn jäljellä oleva kesto olisi ollutenintään viisi päivää, annettava lausunto on 0Q2. Liittyväksi päiväksi merkitään työsuhteenviimeinen päivä.2.3 Työsopimuksen irtisanomisen tai purkamisen riitauttaminenJos työntekijä on kolmen kuukauden kulussa työsuhteen päättymisestä todisteellisesti riitauttanuttyösopimuksensa irtisanomisen tai purkamisen, hänelle ei lähtökohtaisesti aseteta työsuhteenpäättymisen aiheuttamisesta korvauksetonta määräaikaa ennen kuin riitautusasia on käsitelty.Riitauttamista koskeva säännös (TTL 2 a luvun 1 §:n 3 momentti) koskee seuraavia tilanteita:1) työnantaja on irtisanonut työsopimuksen työsopimuslain 7 luvun 2 §:ssä tai merityösopimuslain(756/2011) 8 luvun 2 §:ssä tarkoitetulla perusteella, toisin sanoentyöntekijästä johtuvista syistä tai2) työnantaja on purkanut työsopimuksen työsopimuslain 8 luvun 1 §:n 1 momentintai merityösopimuslain 9 luvun 1 §:n 1 momentin perusteella.Edellä mainittu luettelo työsopimuslain ja merityösopimuslain kohdista on tyhjentävä. Tämänvuoksi työnhakijan riitautettua esimerkiksi koeaikapurun TE-toimiston tulee käsitellä työnhakijanoikeus työttömyysetuuteen ilman, että odotetaan riitautusasian ratkaisua.Työnhakijalle ei aseta korvauksetonta määräaikaa tai työssäolovelvoitetta ennen riitautusasianpäättymistä myöskään silloin, jos hän on riitauttanut virkasuhteen irtisanomisen tai purkamisen.Tämä perustuu TTL 1 luvun 5 §:ään, jossa säädetään, että TTL:a sovellettaessa virkasuhteessatehtävä työ ja virkasuhteeseen liittyvä asia rinnastetaan työsuhteeseen ja työsopimusasiaan. Jostyönhakijalle on jo asetettu korvaukseton määräaika kun TE-toimisto saa tiedon riitautuksesta,asia käsitellään uudelleen.Työsopimuksen riitauttamista koskevassa säännöksessä mainittu todisteellinen riitauttaminentarkoittaa ainakin seuraavia toimenpiteitä:
91 (174)1) kanteen nostaminen käräjäoikeudessa2) ammattiliiton ilmoitus työnantajalle siitä, että liitto pitää työsopimuksen irtisanomistatai purkamista perusteettomana ja vaatii korvausta tai asiaa koskevaa neuvottelua3) virkasuhteisen työntekijän osalta oikaisuvaatimuksen tai valituksen tekeminen.Säännöksessä tarkoitettua todisteellista riitauttamista ei ole esimerkiksi ammattiliiton selvityspyyntötyönantajalle työsuhteen päättämisen perusteista tai henkilön oma ilmoitus työnantajallesiitä, että hän pitää irtisanomista tai purkamista laittomana. Tämä johtuu siitä, että nämä toimeteivät välttämättä johda selkeään lopputulokseen, jonka perusteella TE-toimisto voisi todeta, onkotyönhakija itse aiheuttanut työsuhteen päättymisen työvoimapoliittisesti moitittavalla menettelyllään.Jos työntekijän tekemä riitautus on ilmeisen aiheeton, TE-toimisto voi käsitellä työnhakijan oikeudentyöttömyysetuuteen odottamatta riitautusasian ratkaisua. Työvoimapoliittinen lausuntoannetaan tällöin sitovana (lähinnä lausunnoilla 0M1, 0Q1, 0Q2 tai 0P9). Jos asiassa myöhemminilmenee uutta selvitystä, TE-toimisto voi ottaa asian itseoikaisuna uudelleen käsiteltäväksi. Näinvoidaan toimia myös esimerkiksi silloin, kun työntekijän tekemä riitautus ei ole täyttänyt edelläkerrottuja edellytyksiä.Jos jo alun perin on selvää, ettei työnhakija ole aiheuttanut työsuhteen päättymistä työvoimapoliittisestimoitittavalla menettelyllään, TE-toimisto voi antaa asiaa koskevan sitovan työvoimapoliittisenlausunnon (esimerkiksi 0M1), vaikka työsuhteen päättyminen olisi riitautettu. Asia ontällöin loppuun käsitelty, eikä työnhakijan edellytetä toimittavan TE-toimistolle tietoa riitautusasianlopputuloksesta.Työnhakijan riitautettua todisteellisesti työsopimuksen irtisanomisen TE-toimisto antaa työttömyysetuudenmaksajalle muiden etuuden maksamisen työvoimapoliittisten edellytysten täyttyessäesteettömän lausunnon 0Q4.Lausunnon 0Q4 antamisen yhteydessä TE-toimiston on kerrottava työnhakijalle tämän velvollisuudestatoimittaa TE-toimistolle tieto riitautusasian lopputuloksesta. Ilmoitusvelvollisuudestavoi mainita lausunnon 0Q4 perusteluissa. TE-toimiston tulee seurata selvityksen toimittamistaesimerkiksi tiedustelemalla hakijalta asiaa muun asiakaspalvelun yhteydessä ja ainakin, kun lausunnonantamisesta on kulunut kuusi kuukautta. Kun selvitys saadaan, TE-toimisto ratkaisee,tuleeko hakijalle asettaa takautuvasti korvaukseton määräaika tai työssäolovelvoite työsuhteenpäättymisestä lukien. Asia käsitteleminen ei edellytä hakijan suostumusta, mutta hakijalle tuleevarata tilaisuus tulla kuulluksi. Seuraamuksen asettamista harkittaessa ei voida ottaa huomioonesimerkiksi sitä, että takautuvasti asetettavasta korvauksettomasta määräajasta tai työssäolovelvoitteestavoi seurata etuuden takaisinperintä.2.4 Virasta pidättäminenTTL 1 luvun 5 §:n 1 momentin 14 kohdan ja 2 luvun 1 §:n mukaan virasta pidätetyllä virkamiehellävoi olla oikeus työttömyysetuuteen ns. lomautukseen rinnastettavan syyn perusteella. Koskavirasta pidätetty virkamies on kuitenkin työnantajan käsityksen mukaan toiminut velvollisuuksiensavastaisesti, työttömyysetuutta ei aina ole perusteltua maksaa heti virasta pidättämisen
92 (174)alkamisen jälkeen. Tämän vuoksi TTL 2 luvun 1 §:n 2 momentissa on säädetty, että virasta pidätetyllevirkamiehelle voidaan asettaa 90 tai 30 päivän korvaukseton määräaika. Jos työnhakijahakee työttömyysetuutta virasta pidättämisen perusteella, TE-toimisto selvittää, onko hän aiheuttanutvirasta pidättämisen työvoimapoliittisesti arvioituna moitittavaksi katsottavalla menettelyllään.Mahdollinen korvaukseton määräaika asetetaan, vaikka virkamies olisi riitauttanut virastapidättämisen. Jos virasta pidättäminen myöhemmin osoittautuu aiheettomaksi, korvauksetonmääräaika voidaan kumota itseoikaisuna.Jos virasta pidättämisen syynä on virkasuhteessa olevan kieltäytyminen hänen terveydentilaansakoskevista tarkastuksista tai tutkimuksista taikka terveydentilaa koskevien tietojen antamisestatyönantajalle, työnhakijalla ei ole lainkaan oikeutta työttömyysetuuteen, sillä hän ei ole TTL 2luvun 1 §:n mukaan työtön. Tällaiselle henkilölle ei siten aseteta myöskään korvauksetonta määräaikaa.Säännökset, joiden perusteella virasta pidätetyllä voi olla oikeus työttömyysetuuteen jajolloin myös korvaukseton määräaika voi tulla asetettavaksi, ovat1) eduskunnan virkamiehistä annetun lain (1197/2003) 43 §,2) kirkkolain (1054/1993) 6 luvun 9 §,3) kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain (304/2003) 47 §:ssä,4) puolustusvoimista annetun lain (551/2007) 48 §,5) Suomen Pankin virkamiehistä annetun lain (1166/1998) 31 §,6) tasavallan presidentin kansliasta annetun lain (100/2012) 42 § ja7) valtion virkamieslain (750/1994) 40 §.Virasta pidätetylle virkamiehelle asetetaan 90 päivän korvaukseton määräaika antamalla työttömyysetuudenmaksajalle työvoimapoliittinen lausunto 0Q3. Liittyväksi päiväksi merkitään virastapidättämisen alkamista edeltävä viimeinen työpäivä. Jos virkasuhdetta olisi virasta pidättämisenalkaessa jäljellä enintään viisi päivää, työnhakija menettää oikeutensa työttömyysetuuteen 30päivän ajalta. Tällöin annetaan lausunto 0Q2, jonka perusteluihin merkitään, mistä asiassa onkyse.3. Työstä kieltäytyminenTyönhakijalla ei ole oikeutta työttömyysetuuteen 60 päivän ajalta työstä kieltäytymisestä lukien,jos hän ilman pätevää syytä kieltäytyy vastaanottamasta TE-toimiston tarjoamaa tai muuten hänelleyksilöidysti tarjottua työtä. Jos työ olisi kestänyt enintään kaksi viikkoa, korvaukseton määräaikaon kestoltaan 30 päivää. Nimenomaisen kieltäytymisen lisäksi korvaukseton määräaikavoidaan asettaa, jos henkilö on omalla menettelyllään aiheuttanut sen, ettei työsuhdetta ole syntynyt.Työstä kieltäytymisestä voidaan asettaa korvaukseton määräaika vain kaikkien seuraavassa lueteltujenedellytysten täyttyessä:1) Työtä voidaan pitää työnhakijan työkyky huomioon ottaen hänelle sopivana.2) Työstä maksetaan työehtosopimuksen mukainen palkka. Jos työehtosopimusta eiole, palkan on vastattava työpaikkakunnalla sellaisesta työstä maksettavaa tavanomaistaja kohtuullista palkkaa.3) Työ on lakon, työsulun tai saarron piiriin kuulumatonta.
93 (174)4) Tarjottu työ sijaitsee Suomessa, ellei kyse ole työstä toisessa EU-, ETA- taimuussa sopimusmaassa, jossa henkilö on työnhakijana EU:n sosiaaliturvalainsäädännöntarkoittamalla tavalla. (Kts. jäljempänä tämän ohjeen osa IV.)5) Henkilöllä ei ole pätevää syytä menettelyynsä.Palkkatuettu työ tehdään työsuhteessa. Tästä syystä kieltäytymistä palkkatuetusta työstä arvioidaantyöstä kieltäytymistä koskevien säännösten perusteella. Korvauksettoman määräajan asettaminenei edellytä esimerkiksi sitä, että työstä olisi sovittu työllistymissuunnitelmassa.TE-toimiston tekemästä työtarjouksesta kieltäytymistä ei tutkita, jos tarjous on tehty yli 2 viikkoakestävässä kokoaikatyössä olevalle työnhakijalle. Sen sijaan jos työssäolevan henkilön työnantajatarjoaa hänelle jatkosopimusta, asia tutkitaan työstä kieltäytymisenä.TE-toimiston menettelyä selvitettäessä sitä, onko työnhakijan katsottava kieltäytyneen TEtoimistontarjoamasta työstä, on kuvattu tämän ohjeen liitteessä.3.1 Pätevä syy työstä kieltäytymiseenTTL:ssa ei ole säädetty tyhjentävästi pätevästä syystä työstä kieltäytymiseen. Pätevästä syystä onsäädetty TTL 2 a luvun 5 – 7 §:issä. Lisäksi pätevää syytä arvioitaessa tulee ottaa huomioon, mitä2 a luvun 8 §:ssä säädetään ammattitaitosuojasta.TulovertailuTulovertailu koskee sekä kokoaika- että osa-aikatyötä. Henkilöllä on pätevä syy kieltäytyä vastaanottamastahänelle tarjottua työtä silloin, kun työstä maksettava palkka ja hänelle mahdollisestimaksettava soviteltu työttömyysetuus työmatkakustannusten ja muiden työn vastaanottamisenaiheuttamien kustannusten vähentämisen jälkeen jää pienemmäksi kuin hänelle muutoinmaksettava työttömyysetuus.Työn vastaanottamisesta aiheutuvia kuluja ovat lähinnä matkakulut ja välttämättömän työpuvunhankintakustannukset. Lisäksi vakuutusoikeus on katsonut (Vako 2542/2003/2389), että ayjäsenmaksutvoitiin ottaa huomioon työn vastaanottamisesta aiheutuvina kustannuksina. Lastenhoidonjärjestämisestä aiheutuvia kustannuksia sen sijaan ei oteta huomioon.Jos työnhakijalla on varma tieto siitä, että hänelle tultaisiin maksamaan työttömyysetuutta alueellisenliikkuvuuden tukemiseksi, käytännössä siis matka-avustuksena tai työllistymisrahana maksettavaatyömarkkinatukea, tämä otetaan huomioon tulovertailussa ainakin silloin, kun etuuttaolisi maksettu koko työsuhteen ajan.Lastenhoito, kulkuvaikeudet, henkilön vakaumus ja työpaikan olotHenkilöllä on pätevä syy kieltäytyä hänelle tarjotusta työstä, jos:1) hänelle ei varata kohtuullista aikaa lastenhoidon järjestämiseen sekä kulkuvaikeuksienja muiden vastaavien rajoitusten poistamiseen;2) työ on hänen uskonnollisen tai omantunnon vakaumuksensa vastaista;
94 (174)3) työssä edellytetään työtehtäviä, jotka ovat ilmeisesti epäsiveellisiä tai hyvän tavanvastaisia;4) työhön liittyy ilmeinen väkivallan uhka; tai5) työssä esiintyy työntekijän terveydelle haittaa tai vaaraa aiheuttavaa häirintää taimuuta epäasiallista kohtelua.Henkilön rikostaustaLaki lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä (504/2002) velvoittaa työnantajanselvittämään lasten kanssa työskentelevien henkilöiden rikostaustan ennen työsopimuksen tekemistätai virkaan nimittämistä. Rikostaustaa selvitetään siten, että tehtävään valittu henkilö hankkiiitsestään rikosrekisteriotteen ja esittää sen työnantajalle nähtäväksi tämän pyynnöstä. Lainsäätäminen ei sen esitöiden mukaan saa heikentää työttömien taloudellista asemaa tai muodostaauutta perustetta korvauksettomalle määräajalle.TTL 2 a luvun säännöksiä pätevästä syystä työstä kieltäytymiselle tulee tulkita niin, että rikostaustaanvetoaminen tai rikosrekisteriotteen esittämisestä kieltäytyminen katsotaan päteväksisyyksi kieltäytyä tarjotusta työstä, kun kyse on rikostaustan selvittämisestä annetun lain mukaisistatilanteista.Harkittaessa kieltäytymisperusteen pätevyyttä lähtökohtana pidetään rikostaustan selvittämisestäannetun lain soveltamisalaa. Laissa tarkoitetuissa työtehtävissä ja toisaalta laissa tarkoitetun rikostaustanomaava henkilö voi kieltäytyä työstä ilman työttömyysturvaseuraamusta vetoamallarikostaustaansa tai oikeuteensa olla esittämättä rikosrekisteriotetta. Rikostaustan selvittämisenpiiriin kuuluvat työtehtävät, joihin pysyväisluonteisesti ja olennaisesti kuuluu ilman huoltajanläsnäoloa tapahtuvaa alaikäisten kasvatusta, opetusta, hoitoa tai muuta huolenpitoa taikka muutatyöskentelyä henkilökohtaisessa vuorovaikutuksessa alaikäisen kanssa eli lähinnä kasvatus-, hoito-ja opetustehtävät. Muissa kuin lain soveltamisalaan kuuluvissa työtehtävissä rikostaustaa eivoida pitää TTL 2 a luvussa tarkoitettuna pätevänä syynä kieltäytyä työstä.Rikostaustaan vetoaminen kieltäytymisperusteena koskee vain selvitysvelvollisuuden piiriin kuuluviarikoksia, joita ovat lapseen kohdistuvat rikokset, seksuaalirikokset, vakavat väkivaltarikoksetja huumausainerikokset edellyttäen että niistä on tuomittu sakkoa ankarampi rangaistus. Rikostaustaantyöstä kieltäytymisen perusteena ei siis voi vedota, jos kysymys on esimerkiksiomaisuus- tai liikennerikoksista.Jos edellä kerrotut edellytykset täyttyvät, korvauksetonta määräaikaa ei aseteta tilanteissa, joissahenkilö ilmoittaa rikostaustastaan esimerkiksi työnantajalle työhaastattelussa tai TE-toimistolletyötarjouksen saatuaan tai vetoaa oikeuteensa olla esittämättä rikosrekisteriotetta tai ilmoittaa,ettei aio tai halua esittää sitä. Koska rikostaustan selvittämisen puitteissa ei ole tarkoitus puuttuahenkilöiden yksityisyyden suojaan enempää kuin on välttämätöntä, henkilön ei edellytetä esittävänmitään varsinaista näyttöä rikostaustan olemassaolosta. TE-toimiston tulee kuitenkin selvittäähenkilölle mitä rikoksia ja mitä työtehtäviä rikostaustan selvittämismenettely koskee, jottahenkilö voi omalla kohdallaan harkita asiaa.
95 (174)Työpaikan sijainti ja työmatkaHenkilöllä on pätevä syy kieltäytyä vastaanottamasta hänen työssäkäyntialueeltaan tarjottuatyötä, jos hänen päivittäisen työmatkansa kesto ylittäisi kokoaikatyössä keskimäärin kolme tuntiaja osa-aikatyössä keskimäärin kaksi tuntia. Työssäkäyntialueesta ja työmatkoihin kuluvan ajanlaskemisesta on kerrottu tarkemmin edellä työstä eroamisen yhteydessä.Jos tarjottu työ on työssäkäyntialueen ulkopuolella, pätevää syytä arvioitaessa otetaan huomioonvain mahdollisuus käyttää työmatkaan julkista liikennettä, vaikka työnhakijalla olisi käytettävissäänoma auto. Jos työhön ei pääse julkisilla liikennevälineillä, työnhakijalla on pätevä syykieltäytyä työssäkäyntialueen ulkopuolelta tarjotusta työstä. Matka-aikaan lasketaan mukaanmyös liityntäliikenne sekä työnhakijan asuinpaikkakunnalla että työpaikan sijaintipaikkakunnalla.Liityntäliikenteessä edellytetään, että työnhakija tarvittaessa kävelee kohtuullisen matkan,mutta oman auton käyttöä ei edellytetä. Muulta osin työmatkaan työssäkäyntialueen ulkopuolellekuluvaa aikaa arvioidaan samoin kuin nykyisin työssäkäyntialueella työmatkaan kuluvaa aikaa.Työnhakijalta ei aina voida edellyttää, että hän osaisi vedota TTL:ssa tarkoitettuun päteväänsyyhyn. Erityisesti tämä tulee esiin arvioitaessa työpaikan sijaintia työssäkäyntialueen ulkopuolellaja työmatkan pituutta. Jotta kansalaisten yhdenvertaisuus toteutuisi paremmin, TE-toimistontulee ottaa viran puolesta mainitut seikat huomioon selvitettäessä työnhakijan työstä kieltäytymistä,jos käytettävissä olevan selvityksen perusteella on ilmeistä, että henkilöllä olisi ollut päteväsyy menettelyynsä. Tarvittaessa voidaan pyytää lisäselvitystä.3.2 Korvauksettoman määräajan alkamisaika ja työvoimapoliittiset lausunnotAjankohta, jona henkilön on katsottava kieltäytyneen tarjotusta työstä, ei aina ole täysin selvä.Työnhakijoiden yhdenvertaisuuden takia on kuitenkin tärkeää, että korvauksettoman määräajanalkamien määräytyisi samojen periaatteiden mukaisesti. TE-toimistojen tulee asettaa korvauksetonmääräaika alkamaan seuraavasti:1) Henkilö ilmoittaa TE-toimistolle tai työnantajalle, ettei halua ottaa vastaan tarjottuatyötä. Korvauksettoman määräajan ensimmäinen päivä on kyseistä päivääseuraava päivä.2) Henkilö menettelee esimerkiksi työhaastattelussa siten, että hänen mahdollisuutensatulla valituksi tarjottuun työhön vähenevät, tai jättää menemättä sovittuuntyöhaastatteluun. Korvauksettoman määräajan ensimmäinen päivä on kyseistä päivääseuraava päivä.3) Henkilö ei ota työtarjouksen saatuaan yhteyttä työnantajaan. Korvauksettomanmääräajan ensimmäinen päivä on 15. päivä työtarjouksen päivämäärän jälkeen.4) Henkilö ei hae hakuajallista työtä. Korvauksettoman määräajan ensimmäinenpäivä on hakuajan päättymistä seuraava päivä.5) Henkilö ei ota työtarjouksen saatuaan yhteyttä työnantajaan ja työnantaja ilmoittaasiitä TE-toimistolle. Korvauksettoman määräajan ensimmäinen päivä on työnantajanilmoitusta seuraava päivä, ellei kohta 4.6) Henkilö ei aloita työtä. Korvauksettoman määräajan ensimmäinen päivä on päivä,jona henkilön olisi pitänyt aloittaa työ.7) Työnantajan tarjoama jatkosopimus, josta henkilö kieltäytyy. Korvauksettomanmääräajan ensimmäinen päivä on päivä, jona työ olisi alkanut.
96 (174)Korvaukseton määräaika yli kaksi viikkoa kestävästä työstä kieltäytymisen perusteella asetetaanantamalla työnhakijan oikeudesta työttömyysetuuteen työvoimapoliittinen lausunto 0Q5. Jos työolisi kestänyt enintään kaksi viikkoa, käytetään työvoimapoliittista lausuntoa 0Q6. Molemmissalausunnoissa liittyväksi päiväksi merkitään korvauksettoman määräajan ensimmäinen päivä.4. AmmattitaitosuojaTTL 2 a luvun 8 §:ssä säädetään ammattitaitosuojasta, jonka perusteella henkilöllä on tietyinedellytyksin pätevä syy kieltäytyä ammattitaitoaan vastaamattomasta työstä ja erota työstä menettämättäoikeuttaan työttömyysetuuteen.Työnhakijaan, jonka työnteko ja palkanmaksu ovat keskeytyneet työsopimuksen ehtoon perustuvastalomautukseen rinnastettavasta syystä, ei sovelleta ammattitaitosuojaa koskevaa säännöstä.4.1 Ammattitaitosuojan edellytykset ja määrittäminenTyönhakijalla on aina vähintään yksi ammattiala, josta sovitaan TE-toimistossa työnhakijanhaastattelun yhteydessä ja jonka perusteella ammattitaitosuoja määritellään. Mainittuja ammattialojavoi olla useampia, jos työnhakija on esimerkiksi suorittanut useampia ammatillisia tutkintoja.Ammattitaitosuojasta mainitaan esimerkiksi työnhakijan kanssa laadittavassa työllistymissuunnitelmassa.Ammattitaitosuoja ei estä työnhakijaa hakemasta ja TE-toimistoa tarjoamastatyönhakijalle myös muuta työtä, mutta tällöin työnhakija voi harkita ilman uhkaa työttömyysetuudenmenettämisestä, haluaako hän ottaa tarjotun työn vastaan.Ammattitaitosuojaa määritettäessä otetaan huomioon työnhakijan koulutus ja työkokemus. Jostyönhakijalla ei ole aiempaa työkokemusta, ammattitaitosuoja määritellään hakijan koulutuksenperusteella. Tämä tarkoittaa sitä, että myös koulutuksesta vastavalmistuneilla on ammattitaitosuoja.Ammattitaitosuojan voi saada myös pelkän työkokemuksen perusteella työhistorian kestostariippumatta. Ammattitaitosuoja koskee sekä työttömyyspäivärahan että työmarkkinatuenhakijoita.Jos työnhakijalla ei ole koulutusta eikä lainkaan työkokemusta, hänellä ei ole ammattitaitosuojaa.Jos tällainen työnhakija myöhemmin suorittaa koulutuksen, jonka perusteella ammattitaitosuojavoidaan määritellä, ammattitaitosuoja alkaa koulutuksen jälkeisestä työnhakijaksi rekisteröitymisestätai päätoimisen opiskelun päättymisestä lukien. Samoin menetellään myöhemmin hankituntyökokemuksen osalta.TE-hallinnossa otettiin käyttöön Kansainvälisen työjärjestön ILO:n ammattiluokitukseen (ISCO)perustuva ammattiluokitus vuonna 2014. Ammattitaitosuojan lähtökohtana on tapauksesta riippuenluokituksen 2- tai 3-numerotaso.Esimerkki: ”62 Metsä- ja kalatalouden työntekijät” pitää sisällään metsurit ja metsänhoitajat (621) jakalanviljelijät, kalastajat ja metsästäjät (622). Esimerkiksi kalastajan työ on siis 3-numerotasolla,jolloin työnhakijalla on pätevä syy kieltäytyä muusta kuin tähän ryhmään kuuluvasta kalanviljelijänja kalastajan työstä.
97 (174)Esimerkki: ”0 Sotilaat” pitää sisällään upseerit (02) ja aliupseerit (03). Upseerin työ on siis 2-numerotasolla, jolloin työnhakijalla on pätevä syy kieltäytyä muusta kuin tähän ryhmään kuuluvastatyöstä.Mahdollisen työnantajan harkittavaksi jää, kykeneekö työntekijä osaamisensa puolesta tarjottuuntyöhön. Työpaikan saamiseen asianmukaisesti myötävaikuttanut työnhakija ei menetä oikeuttaantyöttömyysetuuteen sen vuoksi, ettei työnantaja ole pitänyt häntä sopivana tarjolla olleeseen työpaikkaan.Työnhakijalta voidaan myös edellyttää työttömyysetuuden saamiseksi jonkin verranvalmiutta ammatilliseen liikkuvuuteen ainakin ammattiluokituksen 2- tai 3 numerotason sisällä.Jos työnhakija ja TE-toimisto eivät pääse sopimukseen ammattitaitosuojan määräytymisestä, asianratkaisee TE-toimisto. Ammattitaitosuojaa ei tällöin kirjata työllistymissuunnitelmaan. Työnhakijavoi saattaa asian työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnan ja vakuutusoikeuden tutkittavaksivalittamalla työttömyysetuuden maksajan päätöksestä, joka koskee mahdollisen työstäkieltäytymisen tai työstä eroamisen perusteella asetettua seuraamusta.4.2 Pätevä syy kieltäytyä ja erota ammattitaitosuojaa vastaamattomasta työstäHenkilöllä on pätevä syy kieltäytyä ammattitaitoa vastaamattomasta työstä kolmen kuukaudenaikana TTL 2 luvun 1 §:n mukaiseksi työttömäksi työnhakijaksi rekisteröitymisestä. Jos henkilöon työnhakijaksi rekisteröityessään päätoiminen opiskelija, pätevän syyn voimassaoloaika alkaakulua vasta päätoimisten opintojen päättymisestä.Henkilöllä on työsuhteen kolmen ensimmäisen kuukauden aikana pätevä syy erota työstä, jostahän olisi voinut kieltäytyä ammattitaitosuojan perusteella. Säännöksen tavoitteena on kannustaatyöttömiä kokeilemaan myös muuta kuin oman ydinosaamisensa mukaista työtä.Esimerkki: Työnhakija ottaa vastaan ammattitaitosuojaansa vastaamattoman työn 1.9.2012 alkaenoltuaan työttömänä työnhakijana TE-toimistossa kaksi kuukautta. Hänellä on pätevä syy erota työstäammattitaitosuojansa perusteella kolmen kuukauden ajan työsuhteen alkamisesta eli 30.11.2012 asti.Jos henkilö on kieltäytynyt tai eronnut työstä ennen työnhakijaksi rekisteröitymistä tai päätoimistenopintojen päättymistä, TE-toimiston tulee arvioida, olisiko henkilöllä ollut edellä tarkoitettuammattitaitosuojaan liittyvä pätevä syy, jos ammattitaitosuoja olisi määritelty aiemmin. TEtoimistonratkaisu perustuu tässä tilanteessa muodollisesti TTL 2 a luvun 4 §:ään (pätevä syytyöstä kieltäytymiseen) eikä ammattitaitosuojaa koskevaan 2 a luvun 8 §:ään.Esimerkki: Henkilö kieltäytyy työnantajan suoraan hänelle tarjoamasta alan A työstä ennen rekisteröitymistääntyönhakijaksi. TE-toimisto ja työnhakija määrittelevät työnhakijaksi rekisteröitymisenjälkeen ammattitaitosuojan koskevan alaa B. Työstä kieltäytymisestä ei aseteta korvauksetonta määräaikaaTTL 2 a luvun 4 §:n perusteella. TTL 2 a luvun 8 §:n mukainen kolmen kuukauden ammattitaitosuojaalkaa työnhakijaksi rekisteröitymisestä.Tarjotusta työstä kieltäytymisestä ei tehdä selvityspyyntöä eikä anneta työvoimapoliittista lausuntoa,kun on selvästi kyse tilanteesta, jossa henkilö on kieltäytynyt ammattitaitosuojan aikanaammattitaitoaan vastaamattomasta työstä. Epäselvissä tapauksissa työstä kieltäytyminen selvitetäännormaalisti ja annetaan työvoimapoliittinen lausunto. Työstä eroamisesta tehdään selvityspyyntöja asian käsittelee työttömyysturvan asiantuntijavirkailija.
98 (174)4.3 Ammattitaitosuojan kesto ja alkaminen uudelleen alustaAmmattitaitosuoja on kestoltaan kiinteä, toisin sanoen se on työstä kieltäytymisen osalta voimassakolme kuukautta ja tänä aikana aloitetusta työstä eroamisen osalta kolme kuukautta työsuhteenalkamisesta lukien. Ammattitaitosuojan kulumiseen ei vaikuta esimerkiksi se, onko henkilötyönhakijana tai saako hän työttömyysetuutta taikka osallistuuko hän kyseisenä aikana työllistymistäedistävään palveluun. TE-toimisto ei voi poistaa ammattitaitosuojaa.Ammattitaitosuoja alkaa uudelleen alusta, kun henkilö on täyttänyt työttömyyspäivärahan edellytyksenäolevan työssäoloehdon ja päivärahan enimmäisaika alkaa alusta. Työssäoloehdon täyttäessäänhenkilön voidaan katsoa olleen työttömyysturvalaissa tarkoitetulla tavalla vakiintuneestityöelämässä.Työ- ja elinkeinotoimistolla ei välttämättä ole tietoa työssäoloehdon täyttymisestä. Asiaa ei kuitenkaanselvitetä jokaisen työnhakijan kohdalla, vaan tarvittaessa ainoastaan silloin, jos työnhakijaon kieltäytynyt tai eronnut työstä. Työssäoloehdon täyttyminen selvitetään esimerkiksi1) työhallinnon asiakaspalvelun tietojärjestelmään merkittyjen tietojenperusteella,2) ottamalla yhteyttä työttömyysetuuden maksajaan tai3) pyytämällä työnhakijaa toimittamaan kopio etuuspäätöksestä. Pääsääntöisestipäivärahan omavastuuajan asettaminen tarkoittaa sitä, että henkilö on täyttänyttyössäoloehdon ja päivärahan enimmäisaika alkaa alusta.Esimerkki: Työnhakijan tiedoista ilmenee, että aiempi etuuslaji työvoimapoliittisissa lausunnoissaon ollut työmarkkinatuki. Viimeisintä työnhakujaksoa koskevassa lausunnossa etuuslajiksi on merkittytyöttömyyspäiväraha. TE-toimiston ei tarvitse selvittää muita seikkoja todetakseen työssäoloehdontäyttymisen.5. Työllistymissuunnitelman laatimistilaisuuteen saapumatta jääminenTTL 2 a luvun 9 §:ssä säädetään työllistymissuunnitelman laatimis- tai tarkistamistilaisuuteensaapumatta jäämisestä. Säännöstä sovelletaan myös aktivointi- ja kotoutumissuunnitelman laatimis-ja tarkistamistilaisuuteen saapumatta jäämiseen. Työllistymissuunnitelmana pidetään myösmonialaista työllistymissuunnitelmaa.Aktivointisuunnitelman laatimis- tai tarkistamistilaisuuteen saapumatta jäämisestä asetettavakorvaukseton määräaika ei ole riippuvainen siitä, saako henkilö työmarkkinatukea vai työttömyyspäivärahaa.Koska aktivointisuunnitelma laaditaan työttömyyspäivärahaa saavan henkilönkanssa vain tämän omasta pyynnöstä, korvaukseton määräaika voi tulla asetettavaksi työttömyyspäivärahansaajalle tilanteessa, jossa hän on pyytänyt aktivointisuunnitelman laatimista,mutta jää saapumatta suunnitelman laatimistilaisuuteen.Korvaukseton määräaika työllistymissuunnitelman laatimis- tai tarkistamistilaisuuteen saapumattajäämisen perusteella voidaan asettaa tilanteessa, jossa TE-toimisto on sopinut työnhakijankanssa nimenomaisesti tietystä ajankohdasta, jolloin suunnitelma laaditaan tai tarkistetaan, jahenkilö jättää saapumatta kyseisenä ajankohtana. Jos suunnitelman laatiminen tai tarkistaminenei TE-toimiston työkäytäntöjen mukaan edellytä aikavarausta, korvaukseton määräaika voi tullaasetettavaksi myös tilanteessa, jossa TE-toimisto on sopinut työnhakijan kanssa suunnitelman
99 (174)laatimisesta tai tarkistamisesta tiettyyn päivämäärään mennessä, eikä työnhakija kyseiseen päivämääräänmennessä ole saapunut TE-toimistoon suunnitelman laatimista tai tarkistamista varten.Jos TE-toimisto ja työnhakija ovat sopineet, että suunnitelma laaditaan tai tarkistetaan puhelimitse,hakijalle ei aseteta korvauksetonta määräaikaa sillä perusteella, ettei TE-toimisto tavoita häntäsovittuna ajankohtana. Korvauksetonta määräaikaa ei tällaisessa tilanteessa aseteta minkäänmuunkaan säännöksen perusteella. Jos työnhakijaa ei tavoiteta puhelimitse, hänet kutsutaankäymään TE-toimistossa suunnitelman laatimista tai tarkistamista varten ja saapumatta jäämisestävoi seurata korvaukseton määräaika tai työssäolovelvoite.5.1 Korvauksettoman määräajan pituusTTL 2 a luvun 9 §:n mukaan työnhakijalla, joka ei saavu suunnitelman laatimis- tai tarkistamistilaisuuteen,ei ole oikeutta työttömyysetuuteen 15 päivän ajalta saapumatta jäämisestä lukien.Koska työllistymissuunnitelmalla on keskeinen rooli työnhakijan palveluprosessissa, oikeus työttömyysetuuteensuunnitelman laatimis- tai tarkistamistilaisuuteen saapumatta jäämisen jälkeenpalautuu aikaisintaan, kun työllistymissuunnitelma tai sitä korvaava suunnitelma on laadittu. Jostyönhakija saapumatta jäämisen jälkeen pyytää suunnitelman laatimista, mutta suunnitelmaa eiTE-toimistosta johtuvista syistä voida heti laatia, oikeus etuuteen palautuu siitä päivästä, jollointyönhakija on esittänyt suunnitelman laatimista koskevan pyynnön. Riippumatta siitä, milloinsuunnitelma laaditaan tai sitä koskeva pyyntö esitetään, korvauksettoman määräajan pituus onkuitenkin aina vähintään 15 päivää.Esimerkki: Työnhakija jättää saapumatta sovittuun suunnitelman laatimistilaisuuteen keskiviikkona18.7.2012. Hän pyytää suunnitelman laatimista tiistaina 24.7.2012, jolloin suunnitelma myös laaditaan.Korvauksettoman määräajan pituus on 15 päivää (19.7. – 2.8.).Esimerkki: Työnhakija jättää saapumatta sovittuun suunnitelman laatimistilaisuuteen keskiviikkona18.7.2012. Hän pyytää suunnitelman laatimista maanantaina 6.8.2012, jolloin suunnitelma myöslaaditaan. Korvauksettoman määräajan pituus on 18 päivää (19.7. – 5.8.). Oikeus etuuteen palautuu6.8.2012 alkaen.Esimerkki: Työnhakija jättää saapumatta sovittuun suunnitelman laatimistilaisuuteen keskiviikkona18.7.2012. Hän pyytää suunnitelman laatimista torstaina 19.7.2012. TE-toimistosta johtuvista syistäsuunnitelma voidaan laatia vasta 20.8.2010. Korvauksettoman määräajan pituus on 15 päivää (19.7.– 2.8.). Oikeus etuuteen palautuu 3.8.2012 lukien.Työttömyysetuuden menettäminen suunnitelman laatimis- tai tarkistamistilaisuuteen saapumattajäämisen perusteella on luonteeltaan korvauksetonta määräaikaa myös 15 päivän jälkeiseltä ajalta.5.2 Ilmoitus esteestä etukäteenJos työnhakija ilmoittaa etukäteen TE-toimistolle olevansa estynyt saapumasta työllistymissuunnitelmanlaatimis- tai tarkistamistilaisuuteen ja TE-toimisto hyväksyy työnhakijan esittämänsyyn suunnitelman laatimiseksi tai tarkistamiseksi myöhemmin, työnhakijalle ei aseteta korvauksetontamääräaikaa suunnitelman laatimis- tai tarkistamistilaisuuteen saapumatta jäämisestä. Hyväksyttävänäsyynä suunnitelman laatimiselle tai tarkistamiselle myöhemmin pidetään hallituk-
100 (174)sen esityksen (HE 274/2009 vp) mukaan ainakin sairauteen, työhön, työnhakuun tai työmarkkinavalmiuksienparantamiseen liittyvää tai muuta pätevyydeltään näihin verrattavaa syytä.Työnhakijan etukäteen tekemä ilmoitus esteestä on lähtökohtaisesti riittävä. Työnhakijalta eiedellytetä muuta selvitystä esteestä, jos TE-toimisto pitää työnhakijan ilmoittamaa syytä hyväksyttävänä.Jos työnhakija kuitenkin toistuvasti pyrkii lykkäämään suunnitelman laatimista tai tarkistamistailmoittamalla etukäteen esteestä, TE-toimisto voi edellyttää työnhakijalta selvitystälykkäämisen syistä, vaikka samalla työnhakijan kanssa sovittaisiinkin uusi aika suunnitelmanlaatimiselle tai tarkistamiselle. Jos työnhakija ei esitä TE-toimistolle pätevää syytä sille, miksisuunnitelman laatimis- tai tarkistamistilaisuutta piti siirtää, hänelle voidaan asettaa korvauksetonmääräaika työllistymissuunnitelman tai sitä korvaavan suunnitelman laatimis- tai tarkistamistilaisuuteensaapumatta jäämisen perusteella. TE-toimiston on kerrottava työnhakijalle etukäteen,että pätevän syyn ja sitä koskevan riittävän selvityksen puuttumisesta voi olla seurauksena työttömyysetuudenmenettäminen.Esimerkki: Työnhakija on kertaalleen siirtänyt sovittua työllistymissuunnitelman laatimista. Hakijankanssa on sovittu suunnitelman laatimisesta perjantaina 20.7.2012. Työnhakija pyytää torstaina19.7.2012 suunnitelman laatimisen siirtämistä seuraavalle viikolle. TE-toimisto ilmoittaa, että hakijanon selvitettävä TE-toimistolle, miksi suunnitelman laatimista pitää siirtää. Samalla hakijan kanssasovitaan uudesta ajasta (tiistai 24.7.2012) suunnitelman laatimiseksi sekä lähetetään selvityspyyntötyöttömyysturva-asiassa. Hakijalla ei ole esittää mitään pätevää syytä, miksi suunnitelmaa eivoitu laatia 20.7.2012., vaan aikaa piti siirtää. TE-toimisto asettaa hakijalle 15 päivän korvauksettomanmääräajan suunnitelman laatimistilaisuuteen saapumatta jäämisen johdosta 21.7.2012 alkaen.5.3 Pätevä syy olla saapumatta suunnitelman laatimis- tai tarkistamistilaisuuteenJos työnhakija ei ota etukäteen yhteyttä TE-toimistoon ja jättää saapumatta suunnitelman laatimis-tai tarkistamistilaisuuteen, hänelle asetetaan korvaukseton määräaika, ellei saapumatta jäämisensyynä ole sairaus, tapaturma, henkilöstä itsestään riippumaton syy tai muu hyväksyttäväsyy.Selvityksenä sairaudesta tai tapaturmasta edellytetään lähtökohtaisesti luotettavaa lääketieteellistäselvitystä. Oman sairauden tai tapaturman lisäksi lainkohdassa tarkoitettuna muuna hyväksyttävänäsyynä voidaan pitää myös lapsen sairautta tai tapaturmaa.Henkilöstä itsestään riippumatonta tai muuta hyväksyttävää syytä ei ole laissa tai lain esitöissätarkemmin määritelty. Tällaisena syynä ei kuitenkaan pidetä unohtamista tai erehtymistä päivämäärästätai kellonajasta.Työnhakijalle, joka saapuu myöhässä sovittuun suunnitelman laatimis- tai tarkistamistilaisuuteen,ei aseteta korvauksetonta määräaikaa saapumatta jäämisen perusteella, jos suunnitelmavoidaan myöhästymisestä huolimatta laatia tai tarkistaa varatulla ajalla.5.4 Työvoimapoliittinen lausuntoTyönhakijan jäätyä saapumatta työllistymissuunnitelman tai sitä korvaavan suunnitelman laatimis-tai tarkistamistilaisuuteen häneltä pyydetään selvitystä asiasta riippumatta esimerkiksi siitä,onko työnhaun voimassaolo päättynyt. Tällä tavoin annetaan työnhakijalle mahdollisuus korjatamahdollisimman pian saapumatta jäämisen vaikutukset hänelle tarjottavien TE-toimiston palve-
101 (174)luiden ja maksettavan työttömyysetuuden osalta. Myös asiaa koskeva työvoimapoliittinen lausuntoannetaan viipymättä riippumatta siitä, onko henkilö enää työnhakijana ja onko hakijastaannettu toistaiseksi voimassa oleva etuuden maksamisen estävä lausunto (esimerkiksi päätoiminenopiskelu 0M6).Suunnitelman laatimis- tai tarkistamistilaisuuteen saapumatta jäämisestä annetaan lausunto 0W1.Lausunto 0W1 voidaan antaa työttömyyspäivärahan ja työmarkkinatuen saajasta. Lausunnossamainittu ”LiittyvaPvm” on päivä, jolloin laiminlyönti tapahtui, ts. päivämäärä, jolloin työnhakijajätti saapumatta suunnitelman laatimis- tai tarkistamistilaisuuteen. Tältä päivältä henkilöllä onvielä oikeus työttömyysetuuteen. Korvauksettoman määräajan ensimmäinen päivä on kyseistäpäivää seuraava päivä. Lausunto ei sisällä korvauksettoman määräajan päättymispäivää, vaanetuusoikeuden alkamisesta (suunnitelman laatimispäivä tai laatimista koskevan pyynnön esittämispäivä)annetaan erikseen uusi lausunto.6. Työllistymissuunnitelman laatimisesta kieltäytyminenTTL 2 a luvun 10 §:n mukaan työnhakijalle, joka kieltäytyy työllistymissuunnitelman laatimisestatai tarkistamisesta, asetetaan vähintään 30 päivän korvaukseton määräaika. Säännös koskeetyöllistymissuunnitelman ja monialaisen työllistymissuunnitelman lisäksi myös kotoutumissuunnitelmantai aktivointisuunnitelman laatimisesta tai tarkistamisesta kieltäytymistä.Työllistymissuunnitelman laatimisesta tai tarkistamisesta kieltäytymisenä pidetään nimenomaisestiilmaistun kieltäytymisen lisäksi suunnitelman allekirjoittamisesta kieltäytymistä tai esimerkiksitilannetta, jossa työnhakijan päihtymys estää suunnitelman laatimisen.Jos henkilöllä on pätevä syy kieltäytyä suunnitelman laatimisesta tai tarkistamisesta, korvauksetontamääräaikaa ei aseteta. TE-toimisto arvioi työnhakijan esittämän syyn pätevyyden. Arvioitaessa,onko henkilöllä pätevä syy kieltäytyä työllistymissuunnitelman allekirjoittamisesta, keskeinenmerkitys on sillä, voidaanko suunnitelmaa pitää tarkoituksenmukaisena kyseisen hakijankannalta. Suunnitelman tarkoituksenmukaisuuden arvioinnissa tulee ottaa huomioon ainakin hakijankoulutus, työkokemus ja osaaminen, alueen työmarkkinatilanne sekä hakijan työllistymismahdollisuudet.Työnhakija voi hyväksyä suunnitelmaluonnoksen verkkopalvelussa. Hyväksymiselle on määräaika(päivä jona luonnos laitettu hyväksyttäväksi plus kaksi päivää). Työnhakijalla on verkkopalvelussamyös mahdollisuus hylätä suunnitelmaluonnos. Jos työnhakija hylkää luonnoksen,asiaa tulee ensin selvittää työnhakijan kanssa ja tehdä mahdollisesti palvelutarpeen kannalta tarkoituksenmukaisetmuutokset suunnitelmaluonnokseen, jotta työnhakija olisi valmis suunnitelmanhyväksymään. Jos työnhakija ei määräajassa toimi lainkaan, häntä muistutetaan asiasta esimerkiksisoittamalla. Pelkkä määräajan ylittäminen ei ole peruste korvauksettoman määräajanasettamiselle. Asiaa käsitellään suunnitelman laatimisesta tai tarkistamisesta kieltäytymisenävasta sen jälkeen, jos työnhakija ei mahdollisista muutoksista huolimatta tai muistutuksen jälkeenkäänhyväksy suunnitelmaa.Työllistymissuunnitelman tai sitä korvaavan suunnitelman laatimisesta tai tarkistamisesta kieltäytymisenperusteella asetettava korvaukseton määräaika on kestoltaan aina vähintään 30 päivääriippumatta siitä, milloin työnhakija esimerkiksi pyytää uudelleen suunnitelman laatimista. Työllistymissuunnitelmantai sitä korvaavan suunnitelman merkityksen takia oikeus työttömyysetuu-
102 (174)teen palautuu aikaisintaan siitä päivästä, jona suunnitelma on laadittu tai tarkistettu, ellei laatimisentai tarkistamisen viivästyminen johdu TE-toimistosta (kts. esimerkit edellä kohdassa 5.1).Korvauksettoman määräajan ensimmäinen päivä on suunnitelman laatimisesta tai tarkistamisestakieltäytymistä seuraava päivä.Ilman pätevää syytä tapahtuneesta suunnitelman laatimisesta tai tarkistamisesta kieltäytymisestäannetaan lausunto 0W2. Lausunto 0W2 voidaan antaa sekä työttömyyspäivärahan että työmarkkinatuensaajasta. Lausunnossa mainittu liittyvä päivämäärä on päivä, jolloin kieltäytyminen tapahtui,toisin sanoen esimerkiksi päivä, jona suunnitelma oli tarkoitus laatia tai tarkistaa. Tältäpäivältä henkilöllä on vielä oikeus työttömyysetuuteen. Korvauksettoman määräajan ensimmäinenpäivä on kyseistä päivää seuraava päivä. Lausunto ei sisällä korvauksettoman määräajanpäättymispäivää, vaan etuusoikeuden alkamisesta (suunnitelman laatimispäivä tai laatimista koskevanpyynnön esittämispäivä) annetaan erikseen uusi lausunto.7. Työllistymissuunnitelman toteuttamisen laiminlyönti7.1 Velvollisuus toteuttaa työllistymissuunnitelmaaTTL 2 a luvun 11 §:n mukaan työnhakijalla, joka ilman pätevää syytä laiminlyö hakea työtä japarantaa työllistymisedellytyksiään työllistymissuunnitelmassa tai sitä korvaavassa suunnitelmassasovitulla tavalla, ei ole oikeutta työttömyysetuuteen 60 päivän ajalta.Säännöstä ei sovelleta työllistymistä edistävistä palveluista kieltäytymiseen eikä palvelun keskeyttämiseen.Jos hakijalle ei tulisi asettaa korvauksetonta määräaikaa esimerkiksi suunnitelmassasovittuun työllistymistä edistävään palveluun hakeutumisesta TTL 2 a luvun 12 §:n (työllistymistäedistävästä palvelusta kieltäytyminen ja palvelun keskeyttäminen) perusteella, ei määräaikaaaseteta myöskään suunnitelman toteuttamisen laiminlyömisestä. Säännöksen perusteellavoidaan asettaa korvaukseton määräaika esimerkiksi silloin, jos henkilö ilman pätevää syytä kieltäytyyosallistumasta seuraaviin suunnitelmassa sovittuihin TE-toimiston palveluihin tai kieltäytyysuorittamasta kyseistä palvelua:- oman kuvauksen tekeminen CV-nettiin;- yhteydenotto koulutusneuvontaan;- yhteydenotto kuntoutusneuvojaan tai ammatinvalinnanohjauksen psykologiintai saapuminen varatulle ajalle.Jos työllistymissuunnitelmassa on sovittu muun viranomaisen tai tahon järjestämästä palvelustaja henkilö laiminlyö suunnitelman toteuttamisen tältä osin, hänelle ei tehdä selvityspyyntöä eikäaseteta korvauksetonta määräaikaa. Korvauksetonta määräaikaa ei siten aseteta, jos työnhakija eiesimerkiksi toteuta suunnitelmaansa siltä osin kuin siinä on sovittu kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmästä,huumekuntoutujien tukiryhmästä, päihdekuntoutuksesta, velkaneuvonnasta taimuusta vastaavasta toimenpiteestä tai palvelusta.7.2 Pätevä syy olla toteuttamatta työllistymissuunnitelmaaKorvauksetonta määräaikaa ei aseteta, jos työnhakijalla on pätevä syy olla toteuttamatta suunnitelmaansa.Koska työnhakija ja TE-toimisto voivat tarvittaessa muuttaa suunnitelmaa, pätevänä
103 (174)syynä pidetään pääsääntöisesti ainoastaan työnhakijan omaa työkyvyttömyyttä, joka on tosiasiallisestiestänyt häntä toteuttamasta suunnitelmaansa ja olemasta yhteydessä TE-toimistoon.Suunnitelmassa sovitun toimen laiminlyönti sinänsä ei ole peruste korvauksettoman määräajanasettamiselle. Työnhakijalle ei aseteta korvauksetonta määräaikaa, jos työllistymissuunnitelmantoteuttamatta jättämistä ei ole pidettävä olennaisena. Arvio laiminlyönnin olennaisuudesta perustuuaina TE-toimiston suorittamaan kokonaisharkintaan. Keskeinen merkitys arvioinnissa on sillä,millaisen mahdollisuuden päästä työmarkkinoille tai työllistymistä edistäviin palveluihintyönhakija on toiminnallaan menettänyt. Suunnitelmaan sisältyvän palkkatyön hakematta jättämistäpidetään olennaisena suunnitelman toteuttamisen laiminlyöntinä. Olennaisuutta arvioitaessaon lisäksi merkitystä työnhakijan aktiivisuudella työnhaussa sekä sillä, mihin muihin kuinsuunnitelmaan sisältyviin toimiin työnhakija on työllistymisensä edistämiseksi ryhtynyt.Esimerkki: Työnhakijan kanssa on sovittu oman kuvauksen tekemisestä CV-nettiin. Hakija tekeekuvauksen CV-nettiin tehtävän suorittamiselle suunnitelmassa varatun määräajan päätyttyä. Laiminlyöntiäei ole pidettävä olennaisena. Asiassa ei ole merkitystä sillä, tekikö hakija toimen ennen asiaakoskevan selvityspyynnön saamista.Jos työnhakijan laiminlyöntiä on pidettävä olennaisena, TE-toimiston tulee vielä arvioida, onkotyönhakija kuitenkin hakenut työtä ja pyrkinyt parantamaan edellytyksiään työllistyä suunnitelmassasovittua vastaavalla tavalla. Sovittua vastaavalla tavalla toimineelle työnhakijalle ei asetetakorvauksetonta määräaikaa.Esimerkki 1: Suunnitelmassa on sovittu, että työnhakija hakee kolmea metallialan työpaikkaa, jotkahän etsii itse te-palvelut.fi-palvelusta. Tällaisia työpaikkoja olisi ollut tarjolla useita, mutta hakija eitoteuta suunnitelmaansa tältä osin. Koska hakijalla olisi ollut hyvä mahdollisuus työllistyä, hänenlaiminlyöntiään on pidettävä olennaisena. Suunnitelmassa sovitun sijasta hakija on hakenut kahdeksaamuun alan työpaikkaa. Koska metallialan paikkojen hakemisesta sovittiin hakijan koulutuksenja työkokemuksen perusteella eikä hakijalla ole TE-toimiston arvion mukaan yhtä hyviä mahdollisuuksiatyöllistyä hakemiinsa paikkoihin, hänelle asetetaan 60 päivän korvaukseton määräaikasuunnitelman toteuttamisen laiminlyömisestä.Esimerkki 2: Suunnitelmassa on sovittu, että työnhakija hakee kolmea metallialan työpaikkaa, jotkahän etsii itse te-palvelut.fi-palvelusta. Tällaisia työpaikkoja olisi ollut tarjolla useita, mutta hakija eitoteuta suunnitelmaansa tältä osin. Koska hakijalla olisi ollut hyvä mahdollisuus työllistyä, hänenlaiminlyöntiään on pidettävä olennaisena. Suunnitelmassa sovitun sijasta hakija on hakenut opiskelemaanja saa hakemansa opiskelupaikan. TE-toimisto ottaa huomioon hakijan välittömät ja pitkänaikavälin työllistymismahdollisuudet. Jos opinnot eivät TE-toimiston näkemyksen mukaan parannahakijan työllistymismahdollisuuksia, hänelle asetetaan korvaukseton määräaika suunnitelman toteuttamisenlaiminlyönnistä.Esimerkki 3: Suunnitelmassa on sovittu työnhakijan osallistumisesta työnhakuvalmennukseen.Työnhakija ei osallistu valmennukseen, mutta osoittaa hakeneensa yhdeksää oman alansa työpaikkaa.Laiminlyöntiä on pidettävä olennaisena ja jos TE-toimisto arvioi, että työnhaun tuloksellisuusolisi parantunut valmennukseen osallistumisella, hakijalle asetetaan korvaukseton määräaika suunnitelmantoteuttamisen laiminlyönnistä. Jos hakija pääsi työhaastatteluihin, hän on osoittanut toimineensasuunnitelmassa sovittua vastaavalla tavalla eikä korvauksetonta määräaikaa aseteta.Jos henkilö laiminlyö toteuttaa työllistymissuunnitelmaansa tai sitä korvaavaa suunnitelmaa, hänelletehdään asiasta selvityspyyntö. Mahdollisesta korvauksettomasta määräajasta annetaantyöttömyysetuuden maksajalle työvoimapoliittinen lausunto 0W3. Korvaukseton määräaika lasketaansiitä päivästä, jona työvoimaviranomainen on todennut laiminlyönnin. Käytännössä tämä
104 (174)tarkoittaa sitä, että korvaukseton määräaika asetetaan alkamaan TE-toimiston tekemän selvityspyynnönpäivämäärää seuraavasta päivästä.7.3 Työkyvyn tutkimuksista ja arvioinneista kieltäytyminenJos työnhakija kieltäytyy osallistumasta työkyvyn tutkimuksiin ja arviointeihin, hänelle ei asetetakorvauksetonta määräaikaa, vaikka tutkimuksesta tai arvioinnista olisi sovittu hakijan kanssalaaditussa työllistymissuunnitelmassa tai sitä korvaavassa suunnitelmassa.Kieltäytymisen seurauksena voi olla ainoastaan työnhaun voimassaolon lakkaaminen JTYPL 2luvun 1 §:n 2 momentin 5 kohdan perusteella. Kyseisen lainkohdan mukaan työnhakijan työnhaunvoimassaolo lakkaa, jos työnhakija ei osallistu työkyvyn tutkimuksiin ja arviointeihin, jotkaovat välttämättömiä hänen palvelutarpeensa selvittämiseksi. Henkilö voi saada työhakemuksensauudelleen voimaan, kun hän pyytäessään rekisteröintiä sitoutuu osallistumaan työkyvyn tutkimuksiinja arviointeihin. JTYPL:n esitöiden (HE 133/2012 vp) mukaan työkyvyn tutkimuksillaja arvioinneilla tarkoitetaan lain 4 luvun 2 §:ssä tarkoitettuja asiantuntija-arviointeja tai esimerkiksikunnan järjestämiä terveystarkastuksia.VAKO 8589/2003/2387 26.8.2004: ”H:lle on laadittu 10.1.2003 työnhakusuunnitelma, jonka osapuoletovat allekirjoittaneet. Suunnitelman mukaan H:lle on esitetty työkykyselvitykseen menemistä,mutta H ei ole ollut halukas tähän lähtemään. Suunnitelmassa on varattu H:lle kahden kuukaudenmiettimisaika työkyvyn selvitykseen lähtemisen osalta työnhaun katkeamisen uhalla, ellei hän olejärjestänyt asioitaan muulla tavoin. …H on toimittanut työvoimatoimistoon 7.3.2003 kirjoituksen,jossa hän on ilmoittanut kieltäytyvänsä työnkyvyn arvioinnista. Koska H on kieltäytynyt työkyvynarvioinnista, hänen työnhakunsa on tullut katkaista. H:lla ei ole oikeutta työmarkkinatukeen ajalta,jota valituksenalainen päätös koskee.”Mikäli jonkin tietyn työpaikan saamisen edellytyksenä on hakijan työkyvyn selvittäminen ja hakijatässä tilanteessa ilman pätevää syytä kieltäytyy osallistumasta selvittämiseen, hakijalle voidaanasettaa korvaukseton määräaika TTL 2 a luvun 4 §:ssä tarkoitetun työstä kieltäytymisenperusteella. Tämä menettely voi tulla kysymykseen kuitenkin vain poikkeuksellisesti ja edellyttää,että kysymyksessä on tietty, yksilöity työpaikka, jonka saamisen edellytyksenä työkyvynselvittäminen on. Esimerkiksi tilanteessa jossa työkyvyn selvittäminen on tarpeen sen arvioimiseksi,kykeneekö hakija työskentelemään jollakin tietyllä alalla ylipäätään ja hakija kieltäytyy,hänelle ei voida asettaa korvauksetonta määräaikaa TTL 2 a luvun 4 §:n perusteella.8. Työllistymistä edistävästä palvelusta kieltäytyminen ja palvelun keskeyttäminenTTL 2 a luvun 12 §:n mukaan työnhakijalla ei ole oikeutta työttömyysetuuteen 60 päivän ajalta,jos hän kieltäytyy työllistymistä edistävästä palvelusta ilman pätevää syytä. Hakijalle asetetaan60 päivän korvaukseton määräaika myös silloin, kun hän on ilman pätevää syytä keskeyttänyt taiomasta syystään joutunut keskeyttämään työllistymistä edistävän palvelun. Säännöstä sovelletaanmyös koulutusta vailla olevan alle 25-vuotiaan nuoren kieltäytyessä palvelusta tai keskeyttäessäpalvelun. TTL 2 a luvun 12 §:ää sovelletaan siitä riippumatta, hakeeko työnhakija työttömyyspäivärahaavai työmarkkinatukea.Säännöstä ei sovelleta JTYPL 6 luvussa tarkoitettuun työttömyysetuudella tuettuun omaehtoiseenopiskeluun eikä kotoutumisen edistämisestä annetun lain mukaiseen maahanmuuttajan
105 (174)omaehtoiseen opiskeluun. Näistä palveluista kieltäytymisestä tai niiden keskeyttämisestä ei seuraatyöttömyysetuuden menettämistä, ellei kyse ole alle 25-vuotiaasta ammatillista koulutustavailla olevasta maahanmuuttajasta. Edellä mainittujen nuorten kohdalla sovelletaan TTL 2 luvun13 ja 15 §:ää. Palveluja, joihin TTL 2 a luvun 12 §:ää sovelletaan, ovat- työvoimakoulutus,- työnhakuvalmennus,- uravalmennus,- kokeilu ja- kuntouttava työtoiminta.8.1 Työllistymistä edistävästä palvelusta kieltäytyminenTyöllistymistä edistävästä palvelusta kieltäytymisellä tarkoitetaan nimenomaisen kieltäytymisenlisäksi sitä, että työnhakija aiheuttaa omalla menettelyllään, ettei hänelle voida järjestää työllistymistäedistävää palvelua. Edellytyksenä korvauksettoman määräajan asettamiselle on, että palveluunosallistumisesta on sovittu työllistymissuunnitelmassa tai sitä korvaavassa suunnitelmassa.Poikkeuksena on työvoimakoulutus, josta kieltäytymisestä voidaan asettaa korvauksetonmääräaika myös silloin, kun työnhakija on hakenut koulutukseen omatoimisesti. Omatoiminenhakeminen on kyseessä myös silloin, kun työnhakija hakee TE-toimiston tarjoamaan työvoimakoulutukseen.Omatoiminen hakeminen koulutukseen tulee hakijaa sitovaksi, kun työvoimaviranomainenon vastaanottanut hakemuksen.Jotta korvaukseton määräaika voidaan asettaa, suunnitelmassa on mainittava vähintään mistätyöllistymistä edistävästä palvelusta on kyse (esimerkiksi ”työkokeilu”) sekä arvioitu alkamisajankohta(esimerkiksi ”toukokuu 2013”, ”keväällä 2013”) tai päivämäärä, johon mennessäsovittu toimi tulee viimeistään toteuttaa.Korvauksettoman määräajan asettamisen edellytyksenä oleva sopiminen palveluun osallistumisestasuunnitelmassa ei estä TE-toimistoa tarjoamasta työnhakijalle palveluita, joista ei ole sovittusuunnitelmassa. Näissä tilanteissa työnhakija voi harkita ilman työttömyysetuuden menettämisenuhkaa, haluaako hän osallistua tarjottuun palveluun.Käytännössä korvaukseton määräaika palvelusta kieltäytymisen perusteella voidaan asettaa esimerkiksiseuraavissa tilanteissa:1) työnhakija ei toimi suunnitelmassa sovitun mukaisesti esimerkiksi etsiäkseen itselleenpaikan, jossa voisi suorittaa palvelun,2) työnhakija ei saavu paikalle tai toimii muulla tavoin moitittavasti esimerkiksipalvelun valintatilaisuudessa tai haastattelussa,3) työnhakija kieltäytyy nimenomaisesti sovitusta palvelusta,4) työnhakija ei hae sovittuun palveluun tai5) työnhakija ei lainkaan aloita palvelua sovitusti.Jos työnhakija sopii etukäteen palvelun järjestäjän ja TE-toimiston kanssa palvelun aloittamisestaaiottua myöhemmin, kyse ei ole palvelusta kieltäytymisestä. Palvelun katsotaan tällöin alkaneensovittuna myöhempänä ajankohtana. Jos palvelun aloittamisen siirtämisestä ei ole sovittu,ja työnhakija aloittaa palvelun alun perin sovittua myöhemmin mutta palveluun osallistuminen
106 (174)on vielä mahdollista, hakijan katsotaan olleen poissa palvelusta. Korvauksetonta määräaikaapoissaolon takia ei aseteta. Jos myöhemmästä aloittamisajankohdasta ei ole sovittu eikä palveluunosallistuminen ole enää mahdollista, työnhakijan katsotaan kieltäytyneen palvelusta ja TEtoimistoratkaisee, onko menettelyyn ollut pätevä syy.Henkilöasiakasta ei ohjata JTYPL 4 luvun mukaiseen työkokeiluun, jos kyse on rikostaustan selvittämismenettelynpiiriin kuuluvista tehtävistä ja henkilö ei halua ottaa vastaan ko. tehtäviä.Työkokeilusta kieltäytymisestä ei tällöin myöskään aseteta korvauksetonta määräaikaa TTL 2 aluvun perusteella. (Kts. myös edellä kohta 3 pätevä syy työstä kieltäytymiseen.)Työllistymistä edistävästä palvelusta kieltäytymisestä asetetaan korvaukseton määräaika antamallatyöttömyysetuuden maksajalle työvoimapoliittinen lausunto 0W4. Liittyväksi päiväksi,joka on myös korvauksettoman määräajan ensimmäinen päivä, merkitään esimerkiksi päivä, jonatyönhakija kieltäytyi palvelusta tai menetteli työvoimapoliittisesti arvioituna moitittavasti palvelunvalintatilaisuudessa. Liittyvä päivä voi olla myös hakuajallisen palvelun hakuajan päättymistäseuraava päivä, tai päivä jona palvelu olisi tullut aloittaa.8.2 Työllistymistä edistävän palvelun keskeyttäminenTTL 2 a luvun 12 §:ssä tarkoitetaan sekä tilannetta, jossa työnhakija keskeyttää työllistymistäedistävän palvelun että tilannetta, jossa työnhakija joutuu omasta syystään keskeyttämään palvelun,toisin sanoen palvelun järjestäjä esimerkiksi katsoo, ettei palvelun jatkaminen ole mahdollista.Palvelun keskeyttäminen on eri asia kuin poissaolo. Palvelun keskeyttäminen tarkoittaa palvelunpäättymistä kyseisen työnhakijan osalta kokonaan, kun palvelusta poissaolon aikana palvelu jatkuu.Jos palvelun aloittamisen jälkeen käy ilmi, ettei henkilö kykene osallistumaan hänen kanssaansovittuun palveluun, TE-toimisto ja työnhakija voivat sopia palvelun keskeyttämisestä, jostatällöin ei ole seuraamuksia eikä asiasta tehdä selvityspyyntöä.Korvauksettoman määräajan asettaminen palvelun keskeyttämisestä ei edellytä, että palvelustaolisi sovittu työllistymissuunnitelmassa tai sitä korvaavassa suunnitelmassa.Työllistymistä edistävän palvelun keskeyttämisestä asetetaan korvaukseton määräaika antamallatyöttömyysetuuden maksajalle työvoimapoliittinen lausunto 0W5. Liittyväksi päiväksi, joka onmyös korvauksettoman määräajan ensimmäinen päivä, merkitään ensimmäinen palvelun päättymisenjälkeinen päivä. Esimerkiksi työvoimakoulutus keskeytetään työnhakijan oltua poissa yhdenjaksoisestiviisi päivää 1.11.–5.11. Koulutuksen viimeinen päivä on 5.11., tiedote 0F1 annetaan6.11. alkaen ja samoin mahdollinen keskeytymisestä asetettava korvaukseton määräaika alkaa6.11.8.3 Pätevä syy työllistymistä edistävän palvelusta kieltäytymiseen ja palvelun keskeyttämiseenTTL:ssa ei ole säädetty tyhjentävästi pätevästä syystä kieltäytyä työllistymistä edistävästä palvelustatai keskeyttää palvelu. TTL 2 a luvun 13 §:ssä on mainittu eräitä tilanteita, joissa työnhakijallakatsotaan olevan pätevä syy kieltäytymiseen tai keskeyttämiseen. Henkilöllä on pätevä syykieltäytyä työllistymistä edistävästä palvelusta ja keskeyttää palvelu, jos:
107 (174)1) palvelu ei ole hänen terveydentilansa tai työ- ja toimintakykynsä huomioon ottaenhänelle sopivaa;2) palvelu järjestetään hänen työssäkäyntialueensa ulkopuolella tai päivittäinenmatka palvelun järjestämispaikalle ylittää yhteensä keskimäärin kolme tuntia;3) palvelun järjestäjä olennaisesti laiminlyö vastuutaan palveluun osallistuvan työturvallisuudesta;4) palvelun järjestäjä olennaisesti laiminlyö noudattaa palvelun järjestämistä koskevaalainsäädäntöä tai palvelusta tehdyn sopimuksen ehtoja;5) palvelu olennaisesti poikkeaa työllistymissuunnitelmassa tai sitä korvaavassasuunnitelmassa sovitusta.Edellä mainittujen seikkojen lisäksi henkilöllä on pätevä syy kieltäytyä työvoimakoulutuksesta jakeskeyttää koulutus myös silloin, kun kyseisen ammattialan työ ei ole hänen terveydentilansa jatyökykynsä huomioon ottaen hänelle sopivaa tai henkilön ja hänen huollettaviensa toimeentulo eiole kohtuullisesti turvattu koulutuksen aikana. Henkilön ja hänen huollettaviensa toimeentulo onkohtuullisesti turvattu, jos työnhakijalla on oikeus työttömyysetuuden tasoisiin etuuksiin.8.4 Muutoksenhaku työllistymistä edistävän palvelun keskeyttämistä koskevaan päätökseenOpiskelijalla on oikeus valittaa päätöksestä, jolla hänen työvoimakoulutuksensa katsotaan keskeytyneeksi.Samoin henkilöllä on oikeus valittaa valmennuksen ja kokeilun keskeyttämistä koskevastapäätöksestä.Keskeyttämistä koskevaan päätökseen on ensin vaadittava oikaisua keskeytyspäätöksen tehneeltäTE-toimistolta. Oikaisuvaatimus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Josei muuta näytetä, henkilön katsotaan saaneen tiedon päätöksestä 7 päivän kuluessa postituspäivästä.Vasta oikaisuvaatimukseen annettuun päätökseen saa hakea muutosta valittamalla. Valitusaikahallinto-oikeuteen on 30 päivää oikaisuvaatimukseen annetun päätöksen tiedoksisaamispäivästä.Jos ei muuta näytetä, henkilön katsotaan saaneen tiedon päätöksestä 7 päivän kuluessa postituspäivästä.Hallinto-oikeuden päätökseen voi hakea muutosta korkeimmalta hallinto-oikeudelta.Ennen valituksen tekemistä korkeimmalta hallinto-oikeudelta on haettava valituslupaa. Jos valituslupaaei myönnetä, hallinto-oikeuden päätös on lopullinen.Työvoimakoulutuksen, valmennuksen tai kokeilun keskeyttämistä koskeva päätös voidaan pannatäytäntöön oikaisuvaatimuksesta tai valituksesta huolimatta. Palvelu siis keskeytyy tosiasiassaheti, kun keskeytyspäätös on tehty. TE-toimiston tulee selvittää onko hakijalla oikeus työttömyysetuuteentyöttömyyden perusteella palvelun päätyttyä. Sen vuoksi TE-toimisto tekee henkilölleselvityspyynnön heti, kun päätös palvelun keskeyttämisestä on tehty sekä ottaa asian myöhemminkäsiteltäväksi jäljempänä tässä kohdassa kerrotulla tavalla.Oikaisuvaatimusta käsittelevä TE-toimisto tai valitusta käsittelevä tuomioistuin voi määrätä, etteikeskeytyspäätöstä saa panna täytäntöön. Tällöin henkilö voi halutessaan jatkaa koulutuksessa,valmennuksessa tai kokeilussa kunnes keskeytyspäätös saa lainvoiman ja hänelle myös maksetaanne etuudet, joihin hän palveluun osallistumisen perusteella on oikeutettu. Päätös tulee lainvoimaiseksi,kun- oikaisuvaatimuksen määräaika kuluu umpeen, eikä henkilö vaadi oikaisua
108 (174)- henkilö vaatii oikaisua, mutta ei valita oikaisuvaatimukseen annetusta päätöksestä valitusaikana- henkilö valittaa ja asia on ratkaistu hallinto-oikeuden tai korkeimman hallinto-oikeudenlainvoimaisella päätöksellä.Vaikka henkilö jatkaisi palvelussa TE-toimiston tai tuomioistuimen määräyksen perusteella jasaisi etuutta palveluun osallistumisen perusteella, TE-toimisto tekee henkilölle selvityspyynnönheti, kun päätös koulutuksen, valmennuksen tai kokeilun keskeyttämisestä on tehty sekä ottaaasian myöhemmin käsiteltäväksi jäljempänä tässä kohdassa kerrotulla tavalla.Työttömyysetuuden maksajalle annetaan tiedote 0F1, johon merkitään ”liittyväksi päiväksi”koulutuksen, valmennuksen tai kokeilun keskeyttämispäivää seuraava päivä. Jos työnhakija jatkaapalvelussa, tiedotetta 0F1 ei anneta. Tarvittaessa palvelussa jatkaminen tulee selvittää palvelunjärjestäjältä. Jos myöhemmin ilmenee, että työnhakija jatkaakin palvelussa, tiedote 0F1 perutaankyseistä palvelua koskevalla etuuden maksamisen sallivalla työvoimapoliittisella lausunnolla.Lausunnon perusteluissa on kerrottava, miksi asiassa annetaan uusi lausunto.Selvityspyynnössä henkilöltä on tiedusteltava ainakin hänen käsitystään palvelun keskeyttämistäkoskevan päätöksen tekoon johtaneista syistä. Lisäksi häntä on pyydettävä toimittamaan kopiokeskeytyspäätöksestä sekä mahdollinen selvitys oikaisuvaatimuksen tekemisestä. Jos henkilönpalauttamasta selvityksestä ei ilmene, onko hän vaatinut oikaisua tai jos annettua selvitystä ontältä osin syytä epäillä, TE-toimiston tulee ennen palvelun jälkeistä aikaa koskevan lausunnonantamista selvittää oikaisuvaatimuksen jättäminen keskeytyspäätöksen tehneeltä TE-toimistolta.Samoin toimitaan tilanteessa, jossa hakija ei lainkaan palauta selvityspyyntöä määräaikaan mennessä.TE-toimisto antaa maksajalle koulutuksen, valmennuksen tai kokeilun päättymistä koskevantyövoimapoliittisen lausunnon kun palvelu tosiasiallisesti päättyy. Palvelu voi päättyä joko siksi,että- palvelu kokonaisuudessaan päättyy,- keskeyttämistä koskeva päätös tehdään ja pannaan täytäntöön tai- muusta vastaavasta syystä.Työttömyysetuutta saaneen henkilön työvoimakoulutuksen päätyttyä ennalta ilmoitetusta poiketenetuuden maksajalle annetaan lausunto 0E8. Mikäli hän palaa koulutukseen oltuaan sieltä poiskeskeyttämispäätöksen jälkeen, mahdollisesti jo annettu lausunto 0E8 on korvattava lausunnolla0E1, johon merkitään koulutuksen alkuperäiset aloittamis- ja päättymispäivät, ellei niihin myöhemminole tullut muusta kuin koulutuksen keskeyttämisestä johtuvia muutoksia. Lausunnonperusteluissa on kerrottava, miksi asiassa annetaan uusi lausunto.Työnhakijan oikeus saada työttömyysetuutta koulutuksen, valmennuksen tai kokeilun päättymisenjälkeiseltä työttömyysajalta ratkaistaan palvelun päätyttyä. TTL 2 a luvun 12 §:n 5 momentinmukaan sellaisen työnhakijan kohdalla, joka on hakenut oikaisua tai valittamalla muutosta työllistymistäedistävän palvelun keskeyttämistä koskevaan päätökseen, ei ennen asiassa annettualopullista päätöstä voida katsoa, että hän olisi omasta syystään joutunut keskeyttämään palvelun.Tämän vuoksi oikeus työttömyysetuuteen ratkaistaan vasta, kun palvelun keskeyttämistä koskevapäätös on tullut lainvoimaiseksi.
109 (174)Jos palvelun keskeyttämistä koskeva päätös on tullut lainvoimaiseksi palvelun tosiasiallisestipäättyessä, asia voidaan ratkaista heti. Samoin toimitaan, jos hakija on ilmoittanut, ettei hän aiovaatia oikaisua keskeyttämistä koskevaan päätökseen tai ettei hän aio valittaa oikaisuvaatimukseenannetusta päätöksestä.Jos työnhakija on vaatinut oikaisua keskeyttämistä koskevaan päätökseen tai oikaisuvaatimusaikaaon vielä jäljellä, TE-toimisto antaa etuuden maksajalle esteettömän työvoimapoliittisen lausunnon0A1 ensimmäisestä palvelun jälkeisestä päivästä lukien, edellyttäen, että muut työttömyysetuudenmaksamisen työvoimapoliittiset edellytykset ovat kunnossa. Lausunnon perusteluihintulee kirjata, että työnhakijan on sen jälkeen, kun palvelun keskeyttämistä koskeva päätöson tullut lainvoimaiseksi, ilmoitettava tästä TE-toimistolle ja että lausunto keskeyttämisen vaikutuksestatyöttömyysetuuden maksamiseen annetaan sen jälkeen. Asian etenemistä tulee seuratamyös normaalin asiakaspalvelun yhteydessä.Kun koulutuksen, valmennuksen tai kokeilun keskeyttämistä koskeva päätös tulee lainvoimaiseksi,TE-toimisto antaa lausunnon työnhakijan oikeudesta työttömyysetuuteen työttömyydenperusteella. Mahdollisen korvauksettoman määräajan tai työssäolovelvoitteen ensimmäisen päiväon koulutuksen, valmennuksen tai kokeilun päättymispäivää seuraava päivä. Asiaa käsiteltäessäharkinnassa ei tule ottaa huomioon korvauksettoman määräajan asettamisesta mahdollisesti seuraavaatakaisinperintää, koska takaisinperinnän kohtuullistaminen tai siitä luopuminen on etuudenmaksajan toimivaltaan kuuluva seikka.9. Toistuva työvoimapoliittisesti moitittava menettelyTyönhakijan työvoimapoliittisesti arvioituna moitittavan menettelyn ollessa toistuvaa TEtoimistoasettaa työnhakijalle 12 kalenteriviikon työssäolovelvoitteen. Asiasta säädetään TTL 2 aluvun 14 §:ssä. Työssäolovelvoitteen asettamisesta annetaan työvoimapoliittinen lausunto 0P9.9.1 Työnhakijan menettely ja menettelyn toistuvuusTyönhakijan menettelyn toistuvuutta arvioitaessa otetaan huomioon kaikki sellainen menettely,josta voisi seurata TTL 2 a luvun mukaisen korvauksettoman määräajan asettaminen. Alle 25-vuotiaan koulutusta vailla olevan nuoren osalta ei oteta huomioon menettelyä, josta voisi seurataTTL 2 luvun 13–14 §:n mukaan työttömyysetuuden menettäminen, eli ammatillisia valmiuksiaantavaan koulutukseen hakemisen laiminlyöntiä, koulutuksesta kieltäytymistä tai sen keskeyttämistä.Työnhakijan menettelyä pidetään toistuvana, jos hän menettelee työvoimapoliittisesti arvioitunamoitittavasti kaksi kertaa kuuden kuukauden tarkastelujakson kuluessa. Ratkaisevaa on ainoastaantyönhakijan menettelyn toistuvuus. Esimerkiksi sillä, onko työnhakija saanut päätöksen aiemmanmenettelynsä vaikutuksesta oikeuteen saada työttömyysetuutta, tai onko työtarjouksettehty samana päivänä, ei ole merkitystä. Työnhakijan menettelyn toistuvuutta arvioitaessa ei sovelletakokonaisharkintaa.Vako 5234/2013/3588, 2.10.2014: ”A on siten kahdesti omalla menettelyllään aiheuttanut sen, etteityösuhdetta ollut syntynyt, jolloin hänen on katsottava kieltäytyneen työstä kahdesti. Toisen kieltäytymisenosalta kyseessä on ollut työttömyysturvalain 2 a luvun 14 §:n 1 momentin mukainen toistu-
110 (174)va menettely, koska A on kuuden kuukauden tarkastelujakson kuluessa toistuvasti menetellyt työvoimapoliittisestiarvioituna moitittavasti. Ratkaisevaa merkitystä asiassa ei tule antaa sille, että työtarjoukseton annettu samana päivänä, kun kyseessä olevat työtarjoukset ovat koskeneet kahta erityötä eri työnantajien palveluksessa ja kun töiden viimeiset hakupäivät ovat poikenneet toisistaan.”Samoin Vako 4772/2013/3586, 2.10.2014: ”Ratkaisevaa merkitystä asiassa ei tule antaa sille, ettätyötarjoukset on annettu samana päivänä, kun kyseessä olevat työtarjoukset ovat koskeneet kahta erityötä eri päiväkodeissa A:n kaupungin palveluksessa ja töiden viimeiset hakupäivät ovat poikenneettoisistaan.”9.2 Työssäolovelvoitteen täyttyminenTTL 2 a luvun 14 §:n mukainen työssäolovelvoite on kestoltaan 12 kalenteriviikkoa. Velvoitetäyttyy työnhakijan oltua mainitun ajan työssäoloehtoon luettavassa työssä, tietyissä työllistymistäedistävissä palveluissa, opiskeltua omaehtoisesti päätoimisia opintoja tai työllistyttyä päätoimisestiyritystoiminnassa tai omassa työssä.1) Työssäoloehtoon luettava työTyössäoloehtoon luetaan pääsääntöisesti sellainen kalenteriviikko, jona henkilö on ollut työssävähintään 18 tuntia. Lisäksi edellytetään, että työstä on maksettu työehtosopimuksen mukainenpalkka. Jos työehtosopimusta ei ole, edellytetään, että kokoaikatyöstä on maksettu palkkaa vähintään1154 euroa kuukaudessa (vuoden 2014 taso). Eräillä aloilla, kuten opetustyössä, vaadittavatuntimäärä voi olla alhaisempi.Koska työssäolovelvoitteeseen luettava työ on määritelty identtisesti työttömyyspäivärahan edellytyksenäolevaan työssäoloehtoon luettavan työn kanssa, TE-toimisto voi tarvittaessa tiedustellatyössäoloehtoon luettavia viikkoja työttömyysetuuden maksajalta. Työssäolovelvoitteeseen luetaanainoastaan täysiä edellä mainitut edellytykset täyttäviä kalenteriviikkoja.Esimerkki: Työnhakija on työssä perjantaista seuraavan viikon torstaihin. Työaika on perjantaina 8ja maanantaista torstaihin 4 tuntia päivässä. Koska työaikaa tarkastellaan kalenteriviikkokohtaisesti,kumpikaan viikoista ei täytä työssäolovelvoitetta työajan jäädessä alle 18 tuntiin.2) Työvoimakoulutus, JTYPL 4 luvun mukainen työnhakuvalmennus, uravalmennus ja kokeilu,sekä kuntouttava työtoimintaMainittuihin työllistymistä edistäviin palveluihin osallistuminen täyttää työssäolovelvoitetta kokonaistenkalenteriviikkojen osalta, toisin sanoen palvelun alkaessa tai päättyessä kesken kalenteriviikonvajaata viikkoa ei oteta huomioon. Sen sijaan sillä ei ole merkitystä, järjestetäänköpalvelua viikon jokaisena päivänä tai onko työnhakija tosiasiallisesti osallistunut palveluun vaiollut luvalla tai luvatta poissa.Esimerkki: Työnhakija aloittaa kuntouttavan työtoiminnan keskiviikkona. Kuntouttavaa työtoimintaajärjestetään kullakin viikolla keskiviikosta perjantaihin neljä tuntia päivässä. Työnhakija on satunnaisestipoissa kuntouttavasta työtoiminnasta sellaisina päivinä, joina hänen tulisi olla paikalla.Kuntouttava työtoiminta päättyy aikanaan perjantaina.Kaikki viikot kuntouttavan työtoiminnan ajalta aloittamisviikkoa lukuun ottamatta täyttävät työssäolovelvoitetta.Aloittamisviikko ei täytä työssäolovelvoitetta, koska se ei ole täysi kalenteriviikko.Kuntouttavan työtoiminnan viimeinen viikko sen sijaan täyttää velvoitetta, vaikka toiminta päättyy
111 (174)perjantaina. Tällä tulkinnalla vältetään työnhakijan oikeuksiin vaikuttavat erot, jotka voivat johtuasiitä, onko palvelun järjestämistä koskeva sopimus tehty päättymään perjantaina vai sunnuntaina.Myös 1.7.2012 jälkeen, mutta ennen 1.1.2013 voimaan tulleita TTL:n muutoksia ja JTYPL:a,suoritetut tai alkaneet työ- ja koulutuskokeilu, työharjoittelu, työelämävalmennus ja työkokeilutäyttävät työssäolovelvoitetta kokonaisten kalenteriviikkojen osalta.3) Päätoiminen opiskeluTTL 2 luvun 10 §:n 2 momentissa tarkoitettu päätoiminen opiskelu täyttää työssäolovelvoitettariippumatta siitä, mitä etuutta (esimerkiksi opintotukea, aikuiskoulutustukea tai työttömyysetuutta)henkilölle on maksettu opintojen aikana. Kotoutumisen edistämisestä annetun lain 22 – 24§:ssä tarkoitetut työttömyysetuudella tuetut opinnot kerryttävät työssäolovelvoitetta, jos opinnotovat TTL 2 luvun 10 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla päätoimisia.Samoin kuin työssäolo ja työllistymistä edistävät palvelut opinnot täyttävät työssäolovelvoitettatäysien kalenteriviikkojen osalta. Opintojen alkaessa tai päättyessä kesken kalenteriviikon vajaitaviikkoja ei oteta huomioon.Edellytyksenä työssäolovelvoitteen täyttämiselle omaehtoisella opiskelulla on, että työnhakija onedennyt opinnoissaan normaaliksi katsottavalla tavalla.4) Päätoiminen työllistyminen yritystoiminnassa tai omassa työssäTTL 2 luvun 5 §:ssä tarkoitettu päätoiminen työllistyminen yritystoiminnassa tai omassa työssätäyttää työssäolovelvoitetta. Yritystoiminnan alkamis- ja päättymisaika ratkaistaan TTL 2 luvun5-9 §:n säännösten perusteella. Myös yritystoiminnan keskeytymiseen liittyvä vuoden 2013 alustakumottujen TTL:n 2 luvun säännösten mukainen enintään neljän kuukauden ns. riskikarenssiaikatäyttää työssäolovelvoitetta.Jos yritystoiminta tai omassa työssä työllistyminen alkaa tai päättyy kesken kalenteriviikon, kyseinenviikko, tai viikot, ei kerrytä työssäolovelvoitetta. Jos yritystoiminta tai omassa työssä työllistyminenpäättyy perjantaina, tämä viikko täyttää velvoitetta.9.3 Työssäolovelvoitteen päättyminen ajan kulumisen perusteellaTTL 2 a luvun 14 §:n 3 momentissa säädetään, että toistuvan työvoimapoliittisesti moitittavanmenettelyn perusteella asetettu työssäolovelvoite on voimassa enintään viisi vuotta. Määräaikaalkaa velvoitteen asettamiseen johtaneesta menettelystä eli ns. rikepäivästä.Jotta velvoitteen päättyminen viiden vuoden määräajan perusteella voidaan todeta, TE-toimistontulee kiinnittää erityistä huomiota siihen, että rikepäivä on merkitty työssäolovelvoitetta asetettaessatyövoimapoliittiseen lausuntoon 0P9. Työ- ja elinkeinoministeriö ohjeistaa myöhemmintyössäolovelvoitteen päättymisestä viiden vuoden määräajan takia sekä siihen liittyvistä menettelytavoista.
112 (174)9.4 Työnhakijan työvoimapoliittisesti moitittava menettely työssäolovelvoitteen asettamiseenjohtaneen menettelyn jälkeenKun työnhakija on menetellyt toistuvasti työvoimapoliittisesti arvioituna moitittavasti, hänenmyöhempää mahdollisesti moitittavaa menettelyään ei selvitetä eikä menettelystä aseteta korvauksettomiamääräaikoja tai uusia työssäolovelvoitteita TTL 2 a luvun 14 §:n perusteella. Ratkaisevaaon toistuvan menettelyn ajankohta, ei esimerkiksi se, milloin asiaa koskeva työvoimapoliittinenlausunto on annettu.Esimerkki: Työnhakijalle on asetettu TTL 2 a luvun 14 §:n mukainen työssäolovelvoite hänen meneteltyääntoistuvasti työvoimapoliittisesti arvioituna moitittavasti. Työnhakija tekee myöhemmintoistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen kokoaikatyöstä. Oltuaan työssä 11 kalenteriviikkoa häneroaa työstä ilman pätevää syytä. Henkilö on täyttänyt työssäolovelvoitetta 11 viikkoa. Työstäeroamista ei selvitetä eikä siitä aseteta seuraamusta, koska työssäolovelvoitteesta puuttuu vielä yksiviikko.Jos työttömyysturvan muutoksenhakulautakunta tai vakuutusoikeus kumoaa työnhakijalle asetetunkorvauksettoman määräajan, sillä voi olla vaikutusta myöhemmin toistuvan menettelyn perusteellaasetettuun työssäolovelvoitteeseen. Tällaisessa tilanteessa toistuvan menettelyn perusteellaasetettu työssäolovelvoite kumotaan ja tilalle asetetaan korvaukseton määräaika. Ennenvalitusasteen päätöksen antamista tapahtunutta mahdollisesti työvoimapoliittisesti moitittavaamenettelyä ei työnhakijan oikeusturvan takia selvitetä takautuvasti eikä siitä aseteta seuraamuksia.Työttömyysturvan muutoksenhakulautakunta tai vakuutusoikeus voi kumota myös TE-toimistonTTL 2 a luvun 14 §:n perusteella asettaman työssäolovelvoitteen. Koska työssäolovelvoitteenasettaminen ei edellytä työnhakijan menettelyn kokonaisarviointia, kyse on lähtökohtaisesti ainasiitä, ettei työnhakijan menettelyä ole pidettävä TTL 2 a luvussa tarkoitetulla tavalla moitittavana.Tämän vuoksi työssäolovelvoitteen tilalle ei aseteta korvauksetonta määräaikaa, ellei kyseole esimerkiksi siitä, että valitusaste katsoo työnhakijan menetelleen moitittavasti, mutta toistuvamenettely ei ole tapahtunut kuuden kuukauden tarkastelujakson kuluessa. Ennen valitusasteenpäätöksen antamista tapahtunutta mahdollisesti työvoimapoliittisesti moitittavaa menettelyä eityönhakijan oikeusturvan takia tässäkään tilanteessa selvitetä takautuvasti eikä siitä aseteta seuraamuksia.Edellä valitusasteiden päätöksistä kerrottua sovelletaan myös silloin, kun TE-toimisto kumoaaseuraamuksen asettamista koskevan työvoimapoliittisen lausunnon itseoikaisuna.Työnhakijan työvoimapoliittisesti moitittava menettely otetaan menettelyn toistuvuutta arvioitaessahuomioon vain kerran.Esimerkki: Työnhakijalle on asetettu TTL 2 a luvun 14 §:n mukainen työssäolovelvoite hänen meneteltyääntoistuvasti työvoimapoliittisesti arvioituna moitittavasti. Työnhakija tekee myöhemmintoistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen kokoaikatyöstä. Oltuaan työssä 12 kalenteriviikkoa häneroaa työstä ilman pätevää syytä. Työssäolovelvoite on täyttynyt, mutta TE-toimisto asettaa työnhakijallekorvauksettoman määräajan työstä eroamisen perusteella. Työnhakijalle ei aseteta työssäolovelvoitettatoistuvan työvoimapoliittisesti moitittavan menettelyn perusteella, vaikka aiemmastatoistuvasta menettelystä olisi kulunut alle kuusi kuukautta.
113 (174)Kun alle 25-vuotias koulutusta vailla oleva nuori on menetellyt toistuvasti työvoimapoliittisestiarvioituna moitittavasti, hänen myöhempää mahdollisesti moitittavaa menettelyään ei selvitetäeikä siitä aseteta seuraamusta 2 a luvun eikä 2 luvun 13–14 §:n perusteella. Sellaisen nuorenkohdalla, jolla on voimassa kolmen kuukauden työssäolovelvoite, ei selvitetä esimerkiksi tutkintoonjohtavaan, ammatillisia valmiuksia antavaan koulutukseen hakemista.10. Kumotun lainsäädännön mukaiset työssäolovelvoitteetTTL:n 1.7.2012 voimaan tulleiden muutosten siirtymäsäännöksessä säädetään, että työnhakijanennen muutosten voimaantuloa tapahtuneen työvoimapoliittisesti moitittavan menettelyn perusteellaasetetut työssäolovelvoitteet ovat voimassa enintään 31.12.2016 asti. Siirtymäsäännös koskeeseuraavia velvoitteita:- kaikki kumotun työttömyysturvalain (602/1984) perusteella asetetut työssäolovelvoitteet- kaikki kumotun työmarkkinatukilain (1542/1993) mukaiset työssäolovelvoitteet- nykyisen TTL:n kumottujen 2 luvun 21 §:n sekä 8 luvun 4 a ja 6 §:n perusteellaasetetut työssäolovelvoitteetTTL:n muutokset eivät vaikuta edellä tarkoitettujen työssäolovelvoitteiden kestoon eikä niidentäyttymistä arvioida kalenteriviikkokohtaisesti. Sen sijaan TTL:n muutosten siirtymäsäännöksessäon helpotettu vanhojen työssäolovelvoitteiden täyttymistä. Velvoitteet täyttyvät seuraavasti:- työssäolovelvoite kertyy aina siten kuin säännöksessä, jonka perusteella se onasetettu, säädetään- 1.7.2012 alkaen työssäolovelvoitetta kerryttää edellisen lisäksi myös TTL 2 a luvun14 §:ssä tarkoitettu toimintaKun TE-toimisto toteaa jonkin edellä tässä luvussa tarkoitetun työssäolovelvoitteen täyttymisen,sen tulee antaa työttömyysetuuden maksajalle mahdollinen etuusoikeuden palautumista koskevatyövoimapoliittinen lausunto. Tämän lisäksi TE-toimiston tulee antaa toimiston sisäinen lausunto0Z3 (Työssäolovelvoite on täyttynyt. Ennen < szLiittyväPvm > annetut lausunnot 026,031, 054,055, 0P5, 0R7, 0R8, 0R9, 0T4 ja 0T5 voi poistaa.).0Z3-lausunto vaikuttaa siten, että työhallinnon asiakaspalvelun tietojärjestelmän vanhentuneidentietojen poisto-ohjelma poistaa lausunnossa mainitut työvoimapoliittiset lausunnot. Velvoitelausuntojenpoistaminen puolestaan vaikuttaa siten, että poisto-ohjelma poistaa myös työllistymistäedistäviä palveluita koskevia lausuntoja niille määriteltyjen säilytysaikojen puitteissa, ellei työnhakijastaole annettu muita poistamisen estäviä lausuntoja. 0Z3-lausunto näytetään työnhakijalleomat työttömyysturvatiedot -palvelussa.Esimerkki 1: Työnhakija on menettänyt oikeutensa työmarkkinatukeen työmarkkinatuesta annetunlain 20 §:n perusteella (kolmen kuukauden työssäolovelvoite) 1.2.2002 alkaen. Velvoitetta olisitäyttänyt työssäolo ja työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen osallistuminen. Myöhemmin hakijalleon vielä asetettu 1.5.2009 alkaen TTL 2 luvun 21 §:n mukainen kolmen kuukauden työssäolovelvoitetoistuvasta työvoimapoliittisesti moitittavasta menettelystä. Tätä velvoitetta olisi täyttänyttyössäoloehtoon luettava työ ja työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen osallistuminen sekä10.5.2010 alkaen omaehtoinen päätoiminen opiskelu.
114 (174)Työnhakija osallistuu kuntouttavaan työtoimintaan 1.7.2012 jälkeen kolmen kuukauden ajan. TTL:nmuutosten siirtymäsäännöksen perusteella TE-toimisto toteaa molempien työssäolovelvoitteidentäyttyneen. Jos muut etuuden maksamisen työvoimapoliittiset edellytykset ovat kunnossa, TEtoimistoantaa etuuden maksajalle maksatuksen sallivan työvoimapoliittisen lausunnon kuntouttavantyötoiminnan päätyttyä ja tekee toimiston sisäisen lausunnon 0Z3.Esimerkki 2: Kuten edellä, työnhakija on menettänyt oikeutensa työmarkkinatukeen työmarkkinatuestaannetun lain 20 §:n perusteella (kolmen kuukauden työssäolovelvoite) 1.2.2002 alkaen. Myöhemminhakijalle on vielä asetettu 1.5.2009 alkaen TTL 2 luvun 21 §:n mukainen kolmen kuukaudentyössäolovelvoite toistuvasta työvoimapoliittisesti moitittavasta menettelystä.Työnhakija on kolme kuukautta työssä, jota ei työajan vähäisyyden vuoksi voida lukea työssäoloehtoon.Koska työtä ei lueta työssäoloehtoon, TE-toimisto voi todeta ainoastaan työmarkkinatuestaannetun lain perusteella annetun työssäolovelvoitteen täyttymisen. Asia todetaan antamalla työttömyysetuudenmaksajalle tiedote 0Z9, jonka perusteluissa kerrotaan velvoitteen täyttymisestä ja toisestaedelleen voimassa olevasta velvoitteesta. Lausuntoa 0Z3 ei anneta, koska se aiheuttaisi myöslausunnon 0P5 poistamisen.Työ- ja elinkeinoministeriö ohjeistaa myöhemmin menettelytavoista ja mahdollisten uusien työvoimapoliittistenlausuntojen antamisesta 1.1.2017 alkaen. Lausunnon 0Z3 antaminen helpottaaTE-toimiston työtä loppuvuonna 2016, koska teknisesti tullee olemaan mahdollista tuottaa listojaainoastaan niistä toimiston asiakkaista, joiden tiedoissa on edelleen näkyvissä työssäolovelvoitteitakoskevia työvoimapoliittisia lausuntoja. Vanhojen velvoitteiden täyttymisen toteaminenteknisesti ei ole mahdollista. Vanhoja velvoitteita koskevat lausuntokoodit 0P5, 0R7, 0R8, 0R9ja 0T5 tullaan poistamaan käytöstä vuoden vaihteessa 2016–2017.Lausuntoa 0Z3 voidaan käyttää myös silloin, kun työssäolovelvoitteen täyttyminen on todettu jojoskus aiemmin, mutta velvoitetta koskeva työvoimapoliittinen lausunto on edelleen työhallinnonasiakaspalvelun tietojärjestelmässä. Lausunto 0Z3 säilytetään 60 kuukautta (viisi vuotta) senantopäivästä.Alle 25-vuotiaat koulutusta vailla olevat nuoretTTL:n 1.7.2012 voimaan tulleiden muutosten siirtymäsäännös ei koske alle 25-vuotiaille ammatillistakoulutusta vailla oleville työmarkkinatukea hakeville nuorille vuoden 2013 alusta lukienkumotun TTL 8 luvun 2 §:n perusteella asetettuja työssäolovelvoitteita.Vuoden 2013 alusta voimaan tulleiden TTL:n muutosten ja JTYPL:n jälkeen alle 25-vuotiailleammatillista koulutusta vailla oleville työmarkkinatukea hakeville nuorille TTL 8 luvun 2 §:nperusteella asetettuja työssäolovelvoitteita täyttävät työssäoloehtoon luettava työ, työvoimakoulutusja työkokeilu työpaikalla.
115 (174)OSA III TYÖLLISTYMISTÄ EDISTÄVIEN PALVELUIDEN AJALTA MAKSET-TAVA TYÖTTÖMYYSETUUS1. YleistäTyöllistymistä edistävien palveluiden ajalta maksettavasta työttömyysetuudesta säädetään TTL10 luvussa. Työllistymistä edistävät palvelut määritellään TTL 1 luvun 5 §:n kohdassa 15 ja neovat työnhakuvalmennus ja uravalmennus (JTYPL 4 luku); kokeilu (JTYPL 4 luku); työvoimakoulutus(JTYPL 5 luku); työttömyysetuudella tuettu omaehtoinen opiskelu (JTYPL 6 luku) sekäkuntouttava työtoiminta. Työllistymistä edistävänä palveluna pidetään myös 1.9.2011 tai sen jälkeenaloitettua kotoutumisen edistämisestä annetun lain 22 – 24 §:ssä tarkoitettua omaehtoistaopiskelua.Työllistymistä edistävään palveluun osallistuminen tarkoittaa työttömyysetuuden osalta käytännössäsitä, että työnhakijalla voi olla oikeus saada työttömyysetuutta korotettuna, jos palveluunosallistumisesta on sovittu työllistymissuunnitelmassa tai sitä korvaavassa suunnitelmassa. Lisäksityönhakijalle voidaan maksaa todellisilta palveluun osallistumispäiviltä kulukorvausta. Kulukorvauksestakerrotaan työ- ja elinkeinoministeriön ohjeessa julkisesta työvoima- ja yrityspalvelustaannetun lain ja asetuksen soveltamisesta. Työllistymistä edistävään palveluun osallistumisenajalta voidaan maksaa työttömyysetuutta tiettyjen passiivisen työttömyyden aikaistenetuuden maksamisen esteiden estämättä.2. Työllistymissuunnitelman ja sitä korvaavan suunnitelman käsite ja suunnitelman laatiminensekä sopiminen työllistymistä edistävään palveluun osallistumisesta2.1 Sopiminen palveluun osallistumisesta suunnitelmassaJotta työnhakijalle voidaan maksaa työttömyysetuutta korotettuna työllistymistä edistävän palvelunajalta, palveluun osallistumisesta on sovittava työllistymissuunnitelmassa tai sitä korvaavassasuunnitelmassa. Monialainen työllistymissuunnitelma on TTL:ssa tarkoitettu työllistymissuunnitelma.Muut TE-toimistossa mahdollisesti käytössä olevat työllistymissuunnitelman kaltaiset suunnitelmat,esimerkiksi ammatinvalinnanohjauksen suunnitelmat, eivät luo työnhakijalle oikeuttatyöllistymistä edistävän palvelun ajalta maksettavaan korotettuun työttömyysetuuteen. Sopimistaosallistumisesta työllistymistä edistävään palveluun työllistymissuunnitelmassa tai sitä korvaavassasuunnitelmassa ei korvaa myöskään esimerkiksi se, että TE-toimisto valitsee työnhakijanhänen hakemaansa palveluun ja tekee mahdollisia sopimuksia palvelun järjestämisestä.Työllistymissuunnitelma on laadittu säännöksissä tarkoitetulla tavalla, kun suunnitelmaan on kirjattu1) mistä palvelusta on kyse (esimerkiksi ”työkokeilu”),2) palvelun arvioitu kesto (esimerkiksi ”kuusi kuukautta”) ja3) ajankohta, johon mennessä työnhakija aloittaa palvelun (esimerkiksi ”31.7.2010mennessä”).
116 (174)Kuntouttavan työtoiminnan osalta vähimmäisvaatimuksista on säädetty kuntouttavasta työtoiminnastaannetun lain (189/2001) 9 §:ssä. Aktivointisuunnitelmaan on kirjattava ainakin1) kuntouttavan työtoiminnan kuvaus ja toiminnan järjestämispaikka,2) kuntouttavan työtoiminnan päivittäinen ja viikoittainen kesto,3) kuntouttavan työtoiminnan jakson alkamisajankohta ja pituus,4) henkilölle kuntouttavan työtoiminnan ohella tarjottavat muut sosiaalipalvelut sekäterveys-, kuntoutus- ja koulutuspalvelut sekä5) ajankohta, jolloin viimeistään arvioidaan kuntouttavan työtoiminnan vaikutuksiahenkilön työllistymismahdollisuuksille ja päätetään jatkotoimista sekä aktivointisuunnitelmanuudistamisesta.Kuntouttavasta työtoiminnasta aktivointisuunnitelmaan kirjattavia seikkoja koskeva lainkohta onollut voimassa samansisältöisenä 1.9.2001 alkaen.2.2 Sopiminen osallistumisesta työllistymistä edistävään palveluun sen alkamisen jälkeenEdellytettäessä, että työllistymistä edistävään palveluun osallistumisesta sovitaan työllistymissuunnitelmassatai sitä korvaavassa suunnitelmassa, pyritään varmistamaan palvelun työvoimapoliittinentarkoituksenmukaisuus. Lähtökohtana on aina, että TE-toimiston on järjestettävätyönhakijan palveluprosessi siten, että osallistumisesta työllistymistä edistävään palveluun sovitaanennen palvelun alkamista.Työllistymistä edistävään palveluun osallistumisesta voidaan sopia ja työllistymissuunnitelma taisitä korvaava suunnitelma voidaan laatia tai päivittää palvelun alkamisen jälkeen, jos1) työllistymistä edistävään palveluun osallistumisesta ei ole voitu sopia ennen palvelunaloittamista TE-toimiston poikkeuksellisesta työtilanteesta johtuen ja2) on selvää, että kyseiseen palveluun osallistumisesta olisi sovittu suunnitelmassa,jos suunnitelma olisi laadittu tai päivitetty ajallaan.Suunnitelmassa on voitu sopia hakeutumisesta tiettyyn palveluun. Kun työnhakija on hakenutsovitusti ja hänet on valittu palveluun, suunnitelmaa voidaan päivittää osallistumisen osalta myöspalvelun alkamisen jälkeen.Jos työnhakija on aloittanut työllistymistä edistävän palvelun ilman, että osallistumisesta palveluunon sovittu työllistymissuunnitelmassa tai sitä korvaavassa suunnitelmassa, hakijasta tuleeantaa palveluun osallistumista koskeva työvoimapoliittinen lausunto ilman mainintaa palvelunsisältymisestä suunnitelmaan. Jos osallistumisesta sovitaan takautuvasti, TE-toimisto antaa uudentyövoimapoliittisen lausunnon asianmukaisilla lisätiedoilla työllistymistä edistävän palvelunalkamisesta lukien. Lausunto voidaan tarvittaessa korjata myös palvelun päättymisen jälkeen.3. Työllistymistä edistävän palvelun aloittaminenTE-toimisto antaa esteettömän työvoimapoliittisen lausunnon työllistymistä edistävän palvelunalkaessa, jos työnhakija muutoin täyttää työttömyysetuuden saamisen työvoimapoliittiset edellytykset.Työttömyyden perusteella maksettavaa etuutta koskevaa maksatuksen estävää lausuntoaei työllistymistä edistävään palveluun osallistumisen takia tule antaa.
117 (174)Lausunnon alkamispäiväksi merkitään ensimmäinen päivä, jona palvelua järjestetään ja päättymispäiväksiviimeinen järjestämispäivä. Työttömyysetuutta maksetaan työllistymistä edistävänpalvelun perusteella viideltä päivältä viikossa palvelun koko ajalta, toisin sanoen myös niiltäpäiviltä, joina palvelua ei järjestetä.Esteetön lausunto työllistymistä edistävän palvelun aloittamisesta voidaan antaa ja työttömyysetuuttamaksaa myös silloin, kun työttömyysetuuden saaminen työttömyyden perusteella estyisikorvauksettoman määräajan, työssäolovelvoitteen tai 2 luvun 13 ja 14 §:ssä säädetyn ammatilliseenkoulutukseen liittyvän rajoituksen takia. Mainitut seikat syrjäytyvät palvelun ajalta vain silloin,kun este työttömyysetuuden maksamiselle oli olemassa jo palvelun alkaessa.Jos työnhakijalle ei makseta työttömyysetuutta työttömyyden perusteella työttömyyspäivärahantai työmarkkinatuen omavastuuajan, työmarkkinatuen odotusajan taikka työmarkkinatuen tarveharkinnantakia, hänelle voidaan silti maksaa työttömyysetuutta työllistymistä edistävän palvelunajalta. Omavastuuajan, odotusajan ja tarveharkinnan vaikutuksen selvittäminen ei kuulu TEtoimistontehtäviin, eikä niitä tarvitse ottaa huomioon työvoimapoliittista lausuntoa annettaessa.Työvoimakoulutuksen ajalta oikeus työttömyysetuuteen on myös työttömyysuhan alaisella työnhakijallaja TTL 2 luvun 5 §:n mukaisella päätoimisella yrittäjällä.Työllistymistä edistävään palveluun osallistumisen perusteella voidaan maksaa työttömyysetuuttavain siltä ajalta, jona henkilö on JTYPL:ssa tarkoitettuna työnhakijana TE-toimistossa. Työvoimakoulutukseenvoidaan valita myös opiskelijoita, jotka eivät ole työnhakijoina. Heille tuleekertoa työnhaun voimassaolon merkityksestä, jotta he eivät puutteellisten tietojen vuoksi jäisiilman etuuksia, joihin he olisivat oikeutettuja.Annettaessa työvoimapoliittista lausuntoa TE-toimiston on varmistuttava siitä, että lausunnontiedoissa (”Työvoimapoliittinen lausunto”-ikkuna TE-toimiston asiakastietojärjestelmässä) onmerkintä palvelun sisältymisestä suunnitelmaan. Työttömyysetuuden maksaja toimii siten, ettäsuunnitelmassa sopimista koskevan maininnan puuttuessa lausunnosta oletuksena on, ettei palveluunosallistumisesta ole sovittu eikä asiaa tarkisteta TE-toimistosta tai TE-hallinnon asiakaspalvelukeskuksesta.Tällöin työnhakijalle maksetaan palvelun ajalta työvoimapoliittisen lausunnonperusteella työttömyysetuutta ilman korotusosia. Edellä mainitut työttömyyden perusteella maksettavantyöttömyysetuuden maksamisen esteet (korvaukseton määräaika, työssäolovelvoite,ammatilliseen koulutukseen liittyvä rajoite, omavastuuaika sekä työmarkkinatuen odotusaika jatarveharkinta) kuitenkin syrjäytyvät palveluun osallistumisen ajalta. Lisäksi hakijalla voi ollaoikeus kulukorvaukseen.Korotusosia maksetaan työllistymistä edistäviin palveluihin osallistumisen perusteella enintään200 päivältä. Työttömyysetuuden korotusosien maksamisella, kestolla tai korotuksien enimmäisajankertymän nollaamisella ei ole vaikutusta TE-toimiston selvittäessä työttömyysetuuden maksamisentyövoimapoliittisia edellytyksiä. Työnhakijan tiedustellessa mainittuja seikkoja TEtoimistoltahänet ohjataan kääntymään oman työttömyyskassansa tai Kansaneläkelaitoksen toimistonpuoleen.TE-toimiston velvollisuudesta toimittaa kulukorvauksen maksajan tarvitsemia tietoja säädetäänjulkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun valtioneuvoston asetuksen 23 §:ssä.
118 (174)Annettaessa työvoimapoliittinen lausunto palvelun aloittamisesta on sen perusteluihin merkittävätyöllistymistä edistävän palvelun järjestäjä ja mahdollisen yhteyshenkilön puhelinnumero, kuinkamonena päivänä viikossa (esim. 3 pv/vko) ja mahdollisuuksien mukaan myös tieto minä päivinä(esim. ma – ke) palvelua järjestetään. Perusteluihin on merkittävä tarkka tieto päivien lukumäärästä,esim. ”1-5 päivänä viikossa” ei ole riittävä tieto. Tieto viikonpäivistä (esim. ma-ke)tulee merkitä aina silloin, kun se on TE-toimiston tiedossa. Työttömyysetuuden maksaja tarvitseetiedon, koska kulukorvausta maksetaan vain todellisilta osallistumispäiviltä.Jos työnhakija sopii palvelun järjestäjän kanssa osallistumispäivän muuttamisesta kalenteriviikonsisällä, asiasta ei tarvitse tehdä ilmoitusta TE-toimistolle. Jos osallistumispäivää siirretään erikalenteriviikolle, TE-toimiston tulee ilmoittaa asiasta työttömyysetuuden maksajalle antamallauusi ko. palvelua koskeva työvoimapoliittinen lausunto korjatuilla tiedoilla. Kalenteriviikoittainentarkastelu johtuu siitä, että näin toimittaessa kulukorvaukseen oikeuttavien osallistumispäivienlukumäärä on oikea kullakin etuuden hakujaksolla (yleensä neljä viikkoa).Työttömyysetuuden maksaja tarvitsee kulukorvauksen maksamista varten tiedon myös palvelunjärjestämispaikan sijainnista. Tämä tieto merkitään ”Työvoimapoliittinen lausunto”-ikkunalla(alasvetovalikko järjestämispaikan sijainnista).Työvoimapoliittiseen lausuntoon kulukorvauksen maksamista varten merkityt tiedot eivät oleluonteeltaan työttömyysetuuden maksajaa sitovia, koska kulukorvauksen maksamisen edellytystenselvittäminen kuuluu kokonaisuudessaan työttömyyskassan tai Kansaneläkelaitoksen toimivaltaan.TyövoimakoulutusTyövoimakoulutuksen aloittamisesta TE-toimisto antaa esteettömän lausunnon 0E1. Lausunnossa0E1 ilmoitetaan koulutuksen arvioitu päättymispäivä, mahdollinen koulutuksen jaksotus jajaksojen alkamis- ja päättymispäivät sekä hankintasopimuksen mukaiset loma-ajat. Kaikki nämätiedot tulevat oletuksena kurssin tiedoista ja tarvittaessa niitä voidaan lausunnossa muuttaa.Lausunnossa kerrotaan myös opiskelijan työttömyysuhan alaisuudesta, päätoimisesta yrittäjyydestäsekä siitä tapahtuuko koulutus kotikunnan tai työssäkäyntialueen ulkopuolella sekä koulutuksensisältymisestä suunnitelmaan.Jos kyseessä on JTYPL 11 luvun 1 §:ssä tarkoitettu kuntoutus-, työnteko- ja koulutusmahdollisuudenpiiriin kuuluva työnhakija, joka on valinnut työvoimakoulutuksen, tulee lausunnon perusteluissamainita, että kyse JTYPL 11 luvussa tarkoitetusta tilanteesta. Työttömyysetuuden maksajatarvitsee tiedon, koska työnhakijalla voi olla oikeus saada työttömyyspäivärahaa koulutuksenajalta päivärahan enimmäismaksuajan täyttymisestä huolimatta.Mikäli opiskelija ei ole oikeutettu työttömyysetuuteen työvoimakoulutuksen ajalta, annetaan hänentilanteensa mukainen työvoimapoliittinen lausunto. Teknisistä syistä TE-toimiston asiakastietojärjestelmässäon aina tehtävä lausunto 0E1 koulutuksen alkaessa. Lausunnon perusteluihinmerkitään tällöin ”tekninen lausunto” ja lausunnon 0E1 jälkeen on ehdottomasti annettava estäväko. tilannetta koskeva työvoimapoliittinen lausunto. Estävän lausunnon perusteluissa on myösmainittava 0E1-lausunnon kumoamisesta. Esteenä työvoimakoulutuksen aikaisen työttömyys-
119 (174)etuuden maksamiselle voi olla esimerkiksi se, että hakija ei ole työtön (0A3) tai että hän on päätoiminenopiskelija (0M6).TTL 10 luvun 5 §:ssä tarkoitetulle työttömyysuhan alaiselle työvoimakoulutukseen osallistuvallehenkilölle ei anneta työsuhteen perusteella lausuntoa 0A3. Koulutuksen aloittamisesta annettavanlausunnon 0E1 perusteluihin merkitään tieto työttömyysuhan alaisuudesta ja etuuden maksajaratkaisee TTL 10 luvun 5 §:n perusteella voidaanko henkilölle maksaa työttömyysetuutta.Pohjoiskalotin koulutussäätiön opiskelijoita koskevat lausunnot antaa Lapin TE-toimisto. Lausunnonperusteluihin merkitään tieto ”NORD-koulutus”. Mikäli opiskelijalle ei ole hankittu majoitustaja hän käy koulutuksessa päivittäin kotoaan, merkitään lausuntoon tieto ”ei majoitusta”.Tarvittaessa Nord-koulutukseen liittyvissä kysymyksissä voi olla yhteydessä Lapin TEtoimistoon(sähköpostilla osoitteeseen tyovoimakoulutus.lappi@te-toimisto.fi).Työttömyysetuudella tuettu omaehtoinen opiskelu (JTYPL 6 luku) ja KotoL:n mukainen tuettuopiskeluTyönhakijan JTYPL 6 luvun mukaisista tuetuista omaehtoisista opinnoista annetaan lausunto0D1. Lausuntoon ei merkitä erikseen opiskelun sisältymistä työllistymissuunnitelmaan tai sitäkorvaavaan suunnitelmaan, koska asia todetaan jo lausunnon tekstissä.Lausunnossa 0D1 ilmoitetaan myös opiskelun suunniteltu päättymispäivä. Jos TE-toimisto onpäättänyt tukea yli kahden vuoden pituisia opintoja, lausunto 0D1 annetaan kuitenkin enintään24 kuukauden ajalle. Esimerkiksi jos opintojen kokonaiskesto on 1.9.2012–31.5.2015, lausunto0D1 annetaan ajalle 1.9.2012–31.8.2014.Jos työttömyysetuudella tuettu omaehtoinen opiskelu on jaksotettu, annetaan jokaisesta jaksostaerillinen 0D1-lausunto.TE-toimisto antaa lausunnon 0G2 työnhakijan aloittaessa kotoutumisen edistämisestä annetunlain 22–24 §:ssä tarkoitetun omaehtoisen opiskelun. Lausunnon perusteluissa ei tarvitse erikseenmainita opiskelun sisältymisestä kotoutumissuunnitelmaan, koska asia todetaan jo lausunnontekstissä.4. TTL 2 ja 2 a lukujen soveltaminen sekä työllistymistä edistävän palvelun aikaiset tapahtumatMuiden työllistymistä edistävien palvelujen kuin työvoimakoulutuksen ja työttömyysetuudellatuetun omaehtoisen opiskelun aikana sovelletaan myös TTL 2 ja 2 a luvuissa olevia säännöksiä.Tämä tarkoittaa sitä, että palvelun alkaessa olemassa oleva työttömyysetuuden saamisen työvoimapoliittineneste (esimerkiksi päätoimiset opinnot tai päätoiminen yritystoiminta), joka ei syrjäydypalvelun ajalta, estää työttömyysetuuden saamisen palvelun perusteella kunnes este lakkaa.Tällöin palvelun alkamisesta ei anneta työvoimapoliittista lausuntoa. Esteen lakkaamisen jälkeiseltäajalta annetaan kyseistä palvelua koskeva työvoimapoliittinen lausunto.Tilanteessa, jossa kesken palvelua syntyy TTL 2 tai 2 a luvussa tarkoitettu työttömyysetuudenmaksamisen este, TE-toimiston tulee tarvittaessa antaa asiaa koskeva estävä työvoimapoliittinenlausunto. Esteen päätyttyä annetaan kyseistä palvelua koskeva työvoimapoliittinen lausunto, jos-
120 (174)sa lausunnon alkamispäiväksi merkitään se päivä, josta alkaen työttömyysetuutta taas voidaanmaksaa (toisin sanoen päivä, josta alkaen esimerkiksi työnhaku on voimassa tai ensimmäinentyösuhteen päättymisen jälkeinen päivä). Osa-aikatyöstä ilmoitetaan etuuden maksajalle esteettömällälausunnolla 0A1.Esimerkki 1: Työnhakijalle on asetettu työssäolovelvoite, joka alkaa ennen työkokeilun alkamista.Koska työssäolovelvoite on mainittu TTL 10 luvun 2 §:ssä työllistymistä edistävän palvelun ajaltasyrjäytyvänä etuuden saamisen työvoimapoliittisena esteenä, hakijalle maksetaan työttömyysetuuttatyökokeilun ajalta työssäolovelvoitteen estämättä. Työkokeilun aikana TE-toimisto tekee hakijalletyötarjouksen, josta hakija kieltäytyy ilman pätevää syytä. Jos työssäolovelvoite on edelleen voimassa,työstä kieltäytymistä ei selvitetä eikä siitä anneta lausuntoa. Jos työssäolovelvoite on täyttynytpalvelun aikana, työstä kieltäytyminen selvitetään ja hakijalle asetetaan korvaukseton määräaika.Koska työkokeilun alkamisen jälkeen tapahtuviin seikkoihin sovelletaan TTL 2 ja 2 a lukuja,korvaukseton määräaika estää työttömyysetuuden maksamisen työkokeilun ajalta.TTL 10 luvun 4 §:n mukaan työvoimakoulutuksen ja työttömyysetuudella tuetun omaehtoisenopiskelun aikana ei sovelleta TTL 2 eikä 2 a luvun säännöksiä eikä TTL 6 luvun 8 §:ää. Esimerkiksityövoimakoulutuksen aikana tapahtuneesta työstä kieltäytymisestä tai muusta työvoimapoliittisestimoitittavasta menettelystä ei tehdä selvityspyyntöä eikä anneta työvoimapoliittista lausuntoa.(Alle 25-vuotiaan koulutusta vailla olevan nuoren osalta kts. myös osa I, luku 10.) Koulutuksenaikaista moitittavaa menettelyä ei tutkita myöskään koulutuksen päättymisen jälkeen.Kotoutumisen edistämisestä annetun lain 22–24 §:n mukaisen tuetun opiskelun aikana sen sijaansovelletaan TTL 2 ja 2 a lukua ja 6 luvun 8 §:ää normaalisti.Jos henkilö työllistymistä edistävän palvelun aikana työllistyy yli kaksi viikkoa kestävään kokoaikatyöhön,hänellä ei ole TTL 10 luvun 2 §:n 2 momentin mukaan oikeutta työttömyysetuuteenja työttömyysetuuden maksajalle annetaan estävä lausunto 0A3. Säännös koskee kaikkia työllistymistäedistäviä palveluita.Jos työttömyyspäivärahaa saavan työnhakijan päivärahan enimmäisaika täyttyy kesken työllistymistäedistävän palvelun, TE-toimisto antaa Kelalle palvelun loppuaikaa koskevan työmarkkinatukilausunnon.TyövoimakoulutusTyövoimakoulutuksen aikana tapahtuvista muutoksista lausunnossa 0E1 ilmoitettuihin tietoihin(esim. harjoittelujakso ulkomailla, lomajaksot, suunniteltu päättymispäivä, opiskelu työssäkäyntialueentai kotikunnan ulkopuolella) ilmoitetaan lausunnolla 0E7.Lausunnon 0E7 perusteluihin on merkittävä, mistä muutoksesta on kyse, samoin kuin tarvittaessamuutoksen alkamispäivä. Perusteluihin on myös aina merkittävä, sisältyykö koulutus työllistymissuunnitelmaantai sitä korvaavaan suunnitelmaan.Ulkomailla tapahtuvasta koulutusjaksosta ilmoitetaan alkamis- ja päättymispäivä sekä missämaassa, ja tarvittaessa missä kaupungissa, opiskelu tapahtuu. Kaupunki tulee ilmoittaa silloin,kun kyseisessä maassa tehtävien matkojen päivärahat vaihtelevat; esimerkiksi Moskovassa jaPietarissa päiväraha on suurempi kuin muualla Venäjällä. Sellaista ulkomailla tapahtuvaa koulutusjaksoa,josta ei ole sovittu koulutuksen hankintasopimuksessa, ei ilmoiteta etuuden maksajalle.
121 (174)Jos oppilaitoksen kesäloman pituus on yli kaksi kuukautta, TE-toimiston tulee tarkistaa työvoimakoulutuksenaloittaneet aina lukuvuoden alussa ja tiedottaa aloittaneista/päättäneistä opiskelijoistaetuuden maksajalle.Jaksotetussa työvoimakoulutuksessa jaksojen alkamis- ja päättymispäivät ilmoitetaan koulutuksenaloittamisesta annettavassa 0E1 -lausunnossa. Jos toteutuvat jaksot vastaavat lausunnon tietoja,jaksojen alkamisesta ja päättymisestä ei tarvitse erikseen ilmoittaa etuuden maksajalle. Joskoulutuksen viimeisen jakson muodostaa näyttökokeeseen osallistuminen, kokeeseen osallistumisestailmoitetaan kuitenkin aina maksajalle, vaikka osallistumispäivät olisivat olleet jo ennaltatiedossa.Jaksotusta ja lomia lukuun ottamatta muita koulutuksesta poissaolopäiviä ei ilmoiteta etuudenmaksajalle, koska ne eivät vaikuta opiskelijan saamiin etuuksiin.Työttömyysetuudella tuettu omaehtoinen opiskelu (JTYPL 6 luku) ja kotoutumisen edistämisestäannetun lain mukainen tuettu opiskeluTE-toimisto antaa lausunnon 0D3 omaehtoisen opiskelun tukemisen tilapäisestä keskeytyksestäja lausunnon 0G3 kotoutumisen edistämisestä annetun lain mukaisen tuetun opiskelun tilapäisestäkeskeytyksestä. Jos henkilö jatkaa työnhakijana tilapäisen keskeytyksen aikana, hänen oikeudestaantyöttömyyden perusteella maksettavaan työttömyysetuuteen annetaan erillinen tilanteeseensopiva lausunto. Kun tuettu opiskelu myöhemmin jatkuu, oikeudesta työttömyysetuuteenannetaan uusi lausunto 0D1 tai 0G2.Sekä JTYPL 6 luvun että KotoL:n mukaisen tuetun omaehtoisen opiskelun aikana tapahtuvistaesimerkiksi loma-aikojen tai opiskelupaikkakunnan muutoksista ilmoitetaan maksajalle antamallauudestaan lausunto 0D1 tai 0G2 ja merkitsemällä lausunnon perusteluihin selkeästi mistämuutoksesta on kyse.5. Työllistymistä edistävän palvelun päättyminenTyöllistymistä edistävän palvelun päättyessä annetaan lausunto 0BJ, johon merkitään liittyväksipäiväksi viimeinen päivä, jona palvelua järjestettiin.Jos työnhakija ei ottanut osaa työllistymistä edistävään palveluun viimeisinä päivinä, lausuntoon0BJ merkitään silti liittyväksi päiväksi se päivä, jona työnhakijan olisi vielä pitänyt osallistuapalveluun. Työllistymistä edistävän palvelun jälkeiseltä ajalta annetaan erikseen työttömyydenperusteella maksettavaa etuutta koskeva lausunto. Muulla tavalla toimittaessa työnhakijalla voisiolla oikeus saada poissaolostaan huolimatta palvelun viimeisiltä päiviltä työttömyysetuutta työttömyydenperusteella. Lausuntojen antamisella on merkitystä myös työssäolovelvoitteiden täyttymistäselvitettäessä.Jos palvelu päättyy siitä annetussa lausunnossa ilmoitettuna ajankohtana ja passiiviselta työttömyysajaltamaksettavaa etuutta koskeva lausunto voidaan antaa välittömästi palvelun päätyttyä,lausuntoa 0BJ ei tarvitse antaa. Olennaista on se, että työnhakijan oikeudesta saada työttömyysetuuttapalvelun jälkeiseltä ajalta annetaan aina maksatuksen salliva tai estävä työvoimapoliitti-
122 (174)nen lausunto, myös silloin, kun ”pohjalla” on ollut maksatuksen salliva toistaiseksi voimassa ollutlausunto.Jos palvelun päättymispäivä on muuttunut aiemmin ilmoitetusta tai palvelun päättymisen jälkeistäaikaa koskevaa työvoimapoliittista lausuntoa ei voida antaa välittömästi, tulee aina antaa lausunto0BJ. Tiedotetta 0F1 ei tässä tilanteessa tarvita.Työllistymistä edistävän palvelun päättyessä annettavan lausunnon perusteluihin tulee merkitätieto seuraavan työllistymissuunnitelmassa tai sitä korvaavassa suunnitelmassa sovitun työllistymistäedistävän palvelun alkamispäivästä, jos palveluiden välillä on enintään seitsemän kalenteripäivää.Työttömyysetuuden maksaja tarvitsee tiedon seuraavan työllistymistä edistävän palvelunalkamisajankohdasta, koska työnhakijalla voi olla oikeus etuuden korotusosiin suunnitelmassasovittujen työllistymistä edistävien palveluiden väliseltä ajalta, jos tämä aika on enintäänseitsemän kalenteripäivää. TE-toimisto ei ota kantaa maksettavan etuuden tasoon, vaan sen tehtävänäon ainoastaan ilmoittaa seuraavan suunnitelmassa sovitun palvelun alkamisajankohta.Säätämällä työttömyysetuuden aktiiviajan korotusosien maksamisesta työllistymistä edistävienpalveluiden väliseltä ajalta on pyritty välttämään etuuden tason tarpeeton vaihtelu.TyövoimakoulutusTyövoimakoulutuksen järjestäjä ilmoittaa TE-toimistolle koulutuksen päättymisestä, päättymissyynsekä päättymispäivän. Työvoimakoulutuksen päättymisestä annetaan lausunto 0E8 riippumattasiitä, päättyykö koulutus suunniteltuna päättymispäivänä vai ei, tai siitä, mistä syystä koulutuson päättynyt.Oikeudesta työvoimakoulutuksen jälkeiseen työttömyysetuuteen annetaan erillinen lausunto.Lausunnon antaa se TE-toimisto, jossa opiskelija on tai oli viimeksi työnhakijana ennen koulutuksenaloittamista. Työttömyyden perusteella annettavan lausunnon antamisesta ja siihen merkittävistätiedoista on kerrottu edellä.Työttömyysetuudella tuettu omaehtoinen opiskelu (JTYPL 6 luku) ja kotoutumisen edistämisestäannetun lain mukainen tuettu opiskeluJos TE-toimisto päättää, ettei työnhakijan omaehtoisia opintoja voida enää tukea työttömyysetuudellaesimerkiksi opintojen laiminlyönnin vuoksi tai koska opinnot eivät ole edenneet riittävästi,annetaan lausunto 0D4. Jos työnhakijan työttömyysetuudella tuetut opinnot päättyvätmuusta syystä aikaisemmin kuin lausunnossa 0D1 on ilmoitettu, annetaan lausunto 0D9. Molemmissatilanteissa oikeudesta työttömyysetuuteen tuetun opiskelun jälkeen annetaan erikseenlausunto kuten edellä on kerrottu. Jos opinnot päättyvät lausunnossa 0D1 ilmoitettuna päivänä,lausuntoa 0D9 ei tarvitse antaa.Jos kotoutumisen edistämisestä annetun lain mukainen opintojen tukeminen päätetään opintojenlaiminlyönnin vuoksi tai koska opinnot eivät ole edenneet riittävästi, TE-toimisto antaa lausunnon0G4. Jos työnhakijan opinnot päättyvät muusta syystä ennen 0G2-lausunnossa ilmoitettuapäättymispäivää, TE-toimisto antaa lausunnon 0G9. Molemmissa tilanteissa oikeudesta työttömyysetuuteentuetun opiskelun jälkeen annetaan erikseen lausunto kuten edellä on kerrottu. Josopinnot päättyvät lausunnossa 0G2 ilmoitettuna päivänä, lausuntoa 0G9 ei tarvitse antaa.
123 (174)6. Poissaolo työllistymistä edistävästä palvelustaTyöttömyysetuutta maksetaan palveluun osallistumisen perusteella viideltä päivältä viikossa siitäriippumatta, järjestetäänkö palvelua viikossa tätä vähemmän. Jos työnhakija on poissa palvelustaja poissaolo johtuu TTL 10 luvun 3 §:ssä säädetyistä hyväksyttävistä syistä, työttömyysetuuttamaksetaan palvelun perusteella myös tällaiselta päivältä. Jos poissaololle ei ole hyväksyttävääsyytä, työnhakijalle ei makseta lainkaan työttömyysetuutta kyseiseltä päivältä. Kulukorvaustamaksetaan vain todellisilta osallistumispäiviltä, toisin sanoen päiviltä, joina palvelua järjestetäänja työnhakija osallistuu siihen.Työnhakija ja työllistymistä edistävän palvelun järjestäjä voivat sopia osallistumispäivän siirtämisestäsiten, että työnhakija korvaa poissaolonsa saman kalenteriviikon aikana. Osallistumispäivänvoi korvata myös viikonloppuna. Tällaisessa tilanteessa ei ole kyse poissaolosta. Tarvesopia osallistumispäivän siirtämisestä voi tulla kyseeseen esimerkiksi työnhakijan osallistuessaterveydenhuollon tai sosiaalihuollon taikka muiden viranomaisten järjestämiin palveluihin kuntouttavantyötoiminnan aikana.Työllistymistä edistävän palvelun järjestäjä tulee velvoittaa ilmoittamaan osallistujien poissaoloistatyöttömyysetuuden maksajalle vähintään kahden viikon välein palvelun järjestämistäkoskevassa hankinta- tai muussa sopimuksessa. TE-toimisto ilmoittaa palvelun järjestäjälle tarkoituksenmukaisellatavalla myös sen, mikä taho maksaa työttömyysetuutta palveluun osallistuvalletyönhakijalle.
124 (174)OSA IVTYÖNHAKU TOISESSA EU- TAI ETA-MAASSATässä osassa kerrotaan TE-toimiston tehtävistä, jotka liittyvät työttömien liikkumiseen lähinnäEU- ja ETA-maasta toiseen.1. YleistäLainsäädäntöEU-maiden kansalaisten liikkuessa EU-maiden välillä heidän oikeuteensa saada sosiaalietuuksiasovelletaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 883/2004 sosiaaliturvajärjestelmienyhteensovittamisesta (jäljempänä perusasetus) ja Euroopan parlamentin ja neuvostonasetusta (EY) N:o 987/2009 sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisesta annetun asetuksen(EY) N:o 883/2004 täytäntöönpanomenettelystä (jäljempänä täytäntöönpanoasetus). Perusasetuson tullut voimaan toukokuussa 2004, mutta sitä on alettu soveltaa 1.5.2010 alkaen, kun myöstäytäntöönpanoasetus on tullut voimaan.Perusasetuksella on kumottu neuvoston asetus (ETY) N:o 1408/71 sosiaaliturvajärjestelmien soveltamisestayhteisön alueella liikkuviin palkattuihin työntekijöihin, itsenäisiin ammatinharjoittajiinja heidän perheenjäseniinsä (jäljempänä sosiaaliturva-asetus). Tätä aiempaa sosiaaliturvaasetustasovelletaan kuitenkin osittain edelleen.Euroopan parlamentti ja neuvosto ovat antaneet asetuksen (EU) N:o 1231/2010 asetuksen (EY)N:o 883/2004 ja asetuksen (EY) N:o 987/2009 ulottamisesta koskemaan niitä kolmansien maidenkansalaisia, joita nämä asetukset eivät yksinomaan heidän kansalaisuutensa vuoksi vieläkoske. Uusi asetus tuli voimaan 1.1.2011. Asetus ei kuitenkaan koske Yhdistynyttä kuningaskuntaa,Tanskaa eikä Sveitsiä.Käytännössä edellä kerrotusta ja Pohjoismaisesta sosiaaliturvasopimuksesta johtuu, että vanhaasosiaaliturva-asetusta sovelletaan edelleen ns. kolmansien maiden (eli muiden kuin EU- ja ETAmaidensekä Sveitsin) kansalaisiin, jos lähtö- tai työnhakumaana on Yhdistynyt kuningaskuntatai Tanska.Sisällöllisesti perusasetus vastaa melko pitkälle sosiaaliturva-asetusta. Toisessa EU-maassa tapahtuvantyönhaun ajalta maksettavan työttömyysetuuden osalta suurin ero on se, että perusasetuksenmukaan etuuden maksaa lähtömaan toimivaltainen laitos, kun sosiaaliturva-asetuksenmukaan etuus maksetaan työnhakumaasta.Toisessa EU-maassa tai sopimusmaassa tapahtuvan työnhaun ajalta maksettavaa työttömyyspäivärahaakoskevia säännöksiä on myös TTL:ssa. Työnhakijaksi rekisteröimisessä puolestaan sovelletaanJTYPL:n säännöksiä. HUOM! Tässä ohjeessa ei ole huomioitu mahdollisia rajoituksia,jotka voivat koskea kolmansien maiden kansalaisten oikeutta rekisteröityä työnhakijaksi jossakinEU-maassa tai sopimusmaassa.Jäljempänä EU-maista kerrottu koskee myös ETA-maita ja Sveitsiä.
125 (174)EESSI-järjestelmä ja käytettävät asiakirjatPerusasetuksen soveltamisen alkamisen myötä EU-maiden laitosten välillä tullaan lähivuosinasiirtymään sähköiseen tiedonvaihtoon paperiasiakirjojen sijasta. Tietoja tullaan siirtämään sähköisestiEESSI-järjestelmässä (Electronic Exchange of Social Security Information). Tämän hetkisenarvion mukaan sähköinen EESSI-tietojärjestelmä otetaan käyttöön 2016.Tässä vaiheessa tietoja EU-maiden välillä toimitetaan paperimuodossa. Paperiasiakirjat ovat tietosisällöltäänsamat kuin myöhemmät sähköisesti välitettävät asiakirjat. Perusasetuksen toimeenpanossatarvittavat asiakirjat ovat joko henkilölle annettavia esitettäviä asiakirjoja (PD; PortableDocument; U1, U2 ja U3) tai EU-maiden viranomaisten välillä käytettäviä SED-asiakirjoja(Structured Electronic Document). Sosiaaliturva-asetuksen toimeenpanossa käytetään lomakkeitaE301, E303 ja E304, mutta ei esitettäviä asiakirjoja tai SED-asiakirjoja. U- ja E-lomakkeet säilyvätpaperisina myös EESSI-järjestelmän käyttöönoton jälkeen.Kaikki TE-toimiston perusasetuksen ja sosiaaliturva-asetuksen toimeenpanossa tarvitsemat lomakkeetlöytyvät TE-hallinnon TYTTI-intranetistä. Pääosa lomakkeista on toistaiseksi saatavissavain englanninkielisinä.Jos Suomeen saapuvaan SED-asiakirjaan ei ole merkitty riittäviä tietoja asiakirjan toimittamiseksisiihen TE-toimistoon, jossa Suomesta lähtenyt henkilö on ollut työnhakijana tai jossa Suomeensaapunut henkilö on rekisteröitynyt hakijaksi, yhteyspiste toimittaa asiakirjan Työlinjalle. Työlinjajatkolähettää asiakirjan edelleen asianomaiseen TE-toimistoon.Työttömyyskassa tai Kansaneläkelaitos toimittaa asianomaiselle TE-toimistolle ne ulkomailtasaapuneet SED-asiakirjat, joista TE-toimisto saa tässä ohjeessa kerrotulla tavalla kopion.Asiakirjoissa käytettävät tunnisteetSED:ien suomalaisina tunnistenumeroina (case number) käytetään paperiasiakirjoissa kyseisenhenkilön suomalaista henkilötunnusta tai tarvittaessa ns. tähtihetua. Tässä ohjeessa tarkoitetuilletyönhakijoille muodostetaan tähtihetu henkilön syntymäajasta siten, että tunnusosana käytetäänmerkkisarjaa 990*. Jos näin muodostettu tähtihetu on jo käytössä, tunnusosana käytetään merkkisarjaa991*.Maiden koodit (country code) löytyvät EESSI:n laitoshakemistosta (ns. Master Directory). Laitoshakemistosisältää myös sosiaaliturvan täytäntöönpanoon osallistuvien laitosten nimet, numerot(institution code) ja yhteystiedot. Laitoshakemiston verkko-osoite onhttp://ec.europa.eu/employment_social/social-security-directory/. Hakemisto on käytettävissämyös suomeksi.TE-toimistojen tunnistekoodi laitoshakemistossa on yleensä muotoa 0400nnnn00, jossa nnnn onTE-toimiston asiakastietojärjestelmässä käytettävä toimistokoodi. Laitosrekisteriin on ilmoitettuainoastaan alueelliset, hallinnolliset TE-toimistot. Kaikki toimipisteet käyttävät ”emotoimiston”laitosnumeroa.Laitosrekisteriin on lähtökohtaisesti merkitty ”emotoimistojen” postilokero-osoitteet. Lisätietonaon ilmoitettu, että TE-toimistolla on useita toimipisteitä, joiden käyntiosoitteet on ilmoitettu te-
126 (174)palvelut.fi –verkko-osoitteessa. PD- ja SED -asiakirjoja täytettäessä voidaan käyttää tarkempiaosoitteita, mutta tällöinkin laitosnumero on ”emotoimiston” numero.2. Työttömän lähteminen työnhakijaksi Suomesta toiseen EU-maahanYleiset edellytyksetKokonaan työtön henkilö, jolla on oikeus saada työttömyyspäivärahaa Suomesta, voi lähteätyönhakijaksi toiseen EU-maahan ja säilyttää oikeutensa päivärahaan. Työmarkkinatukea ei tällaisentyönhaun ajalta voida maksaa. Kokonaan työttömällä tarkoitetaan henkilöä, jolla ei olevoimassa olevaa kokoaikaista tai osa-aikaista työsuhdetta. Esimerkiksi lomautettu ei ole kokonaantyötön. TE-toimisto ratkaisee, pidetäänkö henkilöä kokonaan työttömänä.Jos työnhakijalla ei ole oikeutta työttömyyspäivärahaan esimerkiksi korvauksettoman määräajantai työssäolovelvoitteen takia, hänellä ei ole oikeutta työttömyyspäivärahaan myöskään toisessaEU-maassa tapahtuvan työnhaun ajalta. Asian ratkaisee työttömyyskassa tai Kansaneläkelaitos.Kun kyse on työttömyysetuuden työvoimapoliittisten edellytysten täyttymisestä, etuuden maksajanratkaisu perustuu TE-toimiston antamaan työvoimapoliittiseen lausuntoon.Oikeus työttömyyspäivärahaan jatkuu toisessa EU-maassa tapahtuvan työnhaun ajalta enintäänkolme kuukautta. Suomi ei ole ottanut käyttöön perusasetuksessa säädettyä mahdollisuutta pidentäätyöttömyyspäivärahan maksamista kuuteen kuukauteen. Asiasta säädetään TTL 1 luvun 8a §:ssä.Henkilön on ennen lähtöään tullut rekisteröityä työnhakijaksi TE-toimistossa JTYPL:ssa tarkoitetullatavalla. Lisäksi hänen on oltava työttömänä työnhakijana vähintään neljä viikkoa. Neljänviikon aika kuluu myös työnhakijan osallistuessa työllistymistä edistäviin palveluihin. TEtoimistovoi antaa luvan lähteä työnhakijaksi toiseen EU-maahan jo ennen neljän viikon työttömänätyönhakijana olemista, jos tähän on perusteltu syy.Koska TE-toimisto ei seuraa työnhakijan oleskelua ulkomailla, työnhakija saattaa olla ulkomaillajo edellä tarkoitetun neljän viikon aikana. Perusasetuksen 64 artiklan sanamuodon mukaan henkilösäilyttää oikeuden lähtömaan työttömyysetuuteen, jos hän menee toiseen jäsenvaltioon hakeakseensieltä työtä. Täytäntöönpanoasetuksen mukaan etuusoikeuden säilyminen edellyttäälisäksi, että henkilön on ennen lähtöään tehtävä ilmoitus toimivaltaiselle laitokselle ja pyydettäväU2-lomaketta. Sosiaaliturva-asetuksessa ja sitä koskevassa neuvoston asetuksessa sosiaaliturvajärjestelmiensoveltamisesta yhteisön alueella liikkuviin palkattuihin työntekijöihin, itsenäisiinammatinharjoittajiin ja heidän perheenjäseniinsä annetun asetuksen (ETY) N:o 1408/72 täytäntöönpanomenettelystä(ETY N:o 574/72) on vastaavat säännökset. Käytännössä edellä mainittutarkoittaa sitä, että henkilö voi olla ulkomailla edellä tarkoitetun neljän viikon aikana. Mainittujensäännösten tulkinta kuuluu tältä osin työttömyysetuuden maksajalle, joka ratkaisee, voidaankotyönhakijalle antaa U2- tai E303-lomake, vaikka hakija oleskelee ulkomailla.Perusteltu syy neljän viikon työttömänä työnhakijana oloa koskevasta vaatimuksesta poikkeamiseenvoi olla esimerkiksi työhaastatteluun osallistuminen työnhakumaassa ennen neljän viikontäyttymistä. Lupa lähtöön tulisi myöntää myös työnhakijalle, joka täyttää muut edellytykset jajoka seuraisi muusta EU-maasta työtä saanutta puolisoaan.
127 (174)Oikeutta lähteä työttömyyspäivärahaa menettämättä työnhakijaksi toiseen EU-maahan sosiaaliturva-asetuksenmukaisesti voi käyttää kerran kutakin työttömyysjaksoa kohti. Henkilöllä alkaauusi työttömyysjakso hänen oltuaan Suomessa työssäoloehtoon luettavassa työssä vähintään viikon.Lisäksi henkilön on oltava työsuhteen päätyttyä vähintään neljä viikkoa työttömänä työnhakijanaTE-toimistossa.Perusasetuksen osalta vastaavaa työttömyysjaksokohtaista rajoitusta ei ole, eikä henkilön myöskääntarvitse olla uudelleen työnhakijana Suomessa edellä kerrotulla tavalla vähintään neljääviikkoa ennen uutta työnhakumatkaa. TE-toimiston tehtäviin ei kuulu ratkaista sitä, voidaankotyöttömyyspäivärahaa maksaa uuden työnhakumatkan ajalta TTL 1 luvun 8 a §:ssä säädetyn rajoituksentakia. Käytännössä perusasetuksen mukaisesti voi siis lähteä kahden työskentelykaudenvälissä työnhakuun toiseen EU – maahan useita kertoja, mutta maksettavan työttömyysetuudenyhteenlaskettu kesto on enintään kolme kuukautta.Työnhakijaksi lähteminenTyönhakijan ilmoittaessa aikomuksestaan lähteä työnhakijaksi toiseen EU-maahan TE-toimistoilmoittaa lähdöstä työttömyyskassalle tai Kansaneläkelaitokselle tiedotteella 0F4. Tiedotteen liittyväksipäiväksi merkitään päivä, jona työnhakija lakkasi olemasta TE-toimiston käytettävissä(lähtöpäivää edeltävä päivä) ja perusteluihin työnhakumaa sekä mahdollinen neljän viikon työttömänätyönhakijana olon vaatimuksesta poikkeamista koskeva ratkaisu (myönteinen tai kielteinen)perusteluineen. Jos työnhakijaa ei voida pitää kokonaan työttömänä tai muut TE-toimistontutkittavaksi kuuluvat yleiset edellytykset eivät täyty, myös tästä kerrotaan tiedotteessa.Tiedotetta 0F4 käytetään myös sosiaaliturva-asetusta sovellettaessa, vaikka tiedotteeseen merkittyTTL:n säännös koskee perusasetusta.Työnhakijaksi toiseen EU-maahan lähteminen ei ole seikka, jonka perusteella työnhaun voimassaolovoitaisiin JTYPL:n mukaan päättää, mutta työnhaun uusimispäiväksi tulee asettaa päivä,jona työnhakijan pitäisi viimeistään palata Suomeen. Jos lähtöpäivä myöhentyy, työnhaun päättymispäivääsiirretään vastaavasti ja asiasta ilmoitetaan työnhakijalle.Työllisyyskoodiksi merkitään 05 (työvoiman ulkopuolella) ja työllisyyden muutossyyksi 09 (siirtynyttyöhön/työnhakuun EU/ETA-valtioon). Koko maan hakusanaksi merkitään sosiaaliturvaasetuksenmukaisesti työnhakijaksi lähteville 0E17 ja perusasetuksen mukaisesti lähteville 0U17.Hakusanan päivämääräksi merkitään matkustuspäivä.Saatuaan TE-toimistolta tiedotteen 0F4 työttömyyskassa tai Kansaneläkelaitos kirjoittaa perusasetuksessasäädetyt edellytykset täyttävälle työnhakijalle esitettävän asiakirjan U2, jossa kerrotaanoikeudesta säilyttää Suomesta maksettava työttömyyspäiväraha työnhakumatkan aikana. Jostyönhakijaan sovelletaan sosiaaliturva-asetusta, hänelle ei anneta esitettävää asiakirjaa U2 vaanlomake E303. TE-toimisto saa työttömyysetuuden maksajalta kopion työnhakijalle annetusta U2-tai E303-lomakkeesta. TE-toimiston asiakastietotietojärjestelmän yhteistyötahojen yhteydenotot-kortille merkitään koodiksi 17 ja asia –kenttään maa, johon henkilö lähtee työnhakijaksi.Jos esitettävää asiakirjaa U2 tai E303-lomaketta ei voida antaa, työttömyyskassa tai Kansaneläkelaitosilmoittaa asiasta TE-toimistolle. TE-toimiston tulee tällöin selvittää työnhakijalta, mikähänen tilanteensa on. Jos työnhakija ei ole sosiaaliturva-asetuksen tai perusasetuksen tarkoitta-
128 (174)malla tavalla työnhakijana toisessa EU- tai sopimusmaassa, hän voi edelleen olla TE-toimistonpalveluiden piirissä.Työnhakijaksi rekisteröityminen työnhakumaassaTyönhakijan tulee rekisteröityä työnhakumaassa seitsemän päivän kuluessa siitä, kun hän lakkasiolemasta TE-toimiston käytettävissä. Työnhakijaksi rekisteröitymiselle varattua määräaikaa voidaanpoikkeustapauksissa pidentää. Toimivalta asiassa on työttömyyskassalla tai Kansaneläkelaitoksella.Henkilön rekisteröidyttyä työnhakijaksi toisessa EU-maassa TE-toimiston tehtävät riippuvat siitä,onko työnhakijalla ollut rekisteröityessään esitettävä asiakirja U2 tai E303-lomake. Vaihtoehdotovat seuraavat:1) Työnhakija on esittänyt asiakirjan U2 (tai lomakkeen E303).U2: Työnhakumaan työvoimaviranomainen lähettää työttömyyskassalle tai Kansaneläkelaitokselleilmoituksen työnhakijaksi rekisteröitymisestä (SED U009). TEtoimistosaa ilmoituksesta kopion. Ilmoitus ei aiheuta TE-toimistossa toimenpiteitä,mutta työnhakijan osoite ulkomailla päivitetään tarvittaessa TE-toimiston asiakastietojärjestelmään.E303: Työnhakumaan työvoimaviranomainen lähettää työttömyyskassalle tai Kansaneläkelaitokselleilmoituksen työnhakijaksi rekisteröitymisestä ja työttömyyspäivärahanmaksatuksen alkamisesta lomakkeella E303/2. Työttömyyskassa tai Kansaneläkelaitoslähettää lomakkeesta kopion TE-toimistolle. Työnhakijan osoite ulkomaillapäivitetään tarvittaessa TE-toimiston asiakastietojärjestelmään.2) Työnhakija, johon sovelletaan perusasetusta, ei ole esittänyt asiakirjaa U2 rekisteröityessään.Työnhakumaan työvoimaviranomainen pyytää tarpeellisia tietoja työttömyyskassaltatai Kansaneläkelaitokselta (SED U007), ja TE-toimisto saa tietopyynnöstäkopion. Jos TE-toimisto ei ole aiemmin antanut maksajalle työnhakijan lähtemisestätoiseen EU-maahan tiedotetta 0F4, se annetaan tässä vaiheessa. Maksaja huolehtiitarvittavien tietojen toimittamisesta työnhakumaan työvoimaviranomaiselle(SED U008). Tiedote 0F4 voi sisältää myös kielteisen ratkaisun, jos työnhakijaksilähtemisen TE-toimiston toimivaltaan kuuluvat edellytykset eivät ole täyttyneet.Perusasetuksessa säädetään, että työnhakijan on tullut etukäteen ilmoittaa lähdöstääntyönhakijaksi toiseen EU-maahan ja pyytää U2-lomaketta. Asian selvittäminentältä osin ei kuulu TE-toimiston tehtäviin, vaan TE-toimisto ottaa kantaa vainomaan toimivaltaansa kuuluvien edellytysten täyttymiseen.Työnhakijan SED:istä U007 ilmenevä osoite ulkomailla päivitetään tarvittaessaTE-toimiston asiakastietojärjestelmään.
129 (174)TE-toimiston tehtäviin ei kuulu ottaa kantaa siihen, onko henkilöllä oikeus työttömyyspäivärahaan,jos hän ei ole noudattanut työnhakijaksi rekisteröitymiselle työnhakumaassa annettua määräaikaa.Työttömyyskassa tai Kansaneläkelaitos hylkää hakemuksen tarvittaessa Suomesta lähdönja toisessa EU-maassa työnhakijaksi rekisteröitymisen väliseltä ajalta.Työnhakijan seurantaTyönhakijasta, jonka oikeuteen saada työttömyyspäivärahaa sovelletaan perusasetusta, voidaanpyytää työnhakumaasta kuukausittaisia seurantatietoja. Suomesta lähteneestä työnhakijasta eitietoja pääsääntöisesti pyydetä. Jos TE-toimisto kuitenkin katsoo, että seurantatietoja työnhakijantilanteesta tarvitaan perustellusta syystä jossakin yksittäistapauksessa, se voi pyytää tietoja työnhakumaanviranomaiselta (SED U012).Riippumatta siitä, onko TE-toimisto tai työttömyysetuuden maksaja pyytänyt työnhakumaantyövoimaviranomaiselta kuukausittaisia seurantatietoja, työnhakumaan työvoimaviranomainenilmoittaa työttömyysetuuden maksajalle seikoista, jotka voivat vaikuttaa oikeuteen saada työttömyysetuutta(SED U010). TE-toimisto saa ilmoituksesta kopion.Saatuaan tiedon seikoista, joilla voi olla vaikutusta työnhakijan oikeuteen saada työttömyysetuuttatyövoimapoliittisten edellytysten osalta, TE-toimisto tekee työnhakijalle selvityspyynnön TEtoimistonasiakastietojärjestelmässä. Jos ilmoitus koskee työnhakijan työkyvyttömyyttä, TEtoimistonei tarvitse ryhtyä mihinkään toimenpiteisiin.Koska TE-toimiston asiakastietojärjestelmästä ei voi lähettää e-kirjettä ulkomaiseen osoitteeseen,selvityspyyntö on tulostettava ja lähetettävä erikseen. Työnhakijan osoite työnhakumaassa selviääilmoituksesta työnhakijaksi rekisteröitymisestä (SED U007 tai SED U009), ellei sitä jo olemerkitty TE-toimiston asiakastietojärjestelmään. Tiedotetta 0F1 ei tarvita, koska työttömyysetuudenmaksajalla on jo tieto etuuden maksatuksen mahdollisesta estymisestä. Saatuaan työnhakijanselvityksen tai selvityksen antamiselle varatun määräajan päätyttyä TE-toimisto antaaTTL:ssa säädettyjen edellytysten täyttymisestä työvoimapoliittisen lausunnon työttömyyskassalletai Kansaneläkelaitokselle. Etuuden maksaja antaa asiassa valituskelpoisen päätöksen.Jos työnhakija on työllistynyt, TE-toimisto merkitsee TE-toimiston asiakastietojärjestelmääntyöllisyyden muutossyyksi 03 (saanut itse työtä). Työllisyyskoodiksi muutetaan 01 (työssä oleva).Jos työnhakumaan työvoimaviranomainen on pyytänyt tiedon siitä, mikä vaikutus sen ilmoittamillaseikoilla on ollut työnhakijan oikeuteen saada työttömyysetuutta perusasetuksen perusteella,etuuden maksaja ilmoittaa pyydetyt tiedot työnhakumaahan (SED U011) saatuaan TEtoimistoltatyövoimapoliittisen lausunnon ja ratkaistuaan, onko hakijalla oikeutta etuuteen.Jos kyse on työnhakijasta, johon sovelletaan sosiaaliturva-asetusta, työttömyyskassa tai Kansaneläkelaitospyytää TE-toimistolta tarvittaessa työvoimapoliittista lausuntoa siitä, mikä vaikutustyönhakumaassa tapahtuneilla seikoilla on työnhakijan oikeuteen saada päivärahaa. TE-toimistoselvittää asian ja antaa työvoimapoliittisen lausunnon kuten edellä on kerrottu perusasetuksenosalta. Työttömyyskassa tai Kansaneläkelaitos huolehtii tarvittavien tietojen toimittamisestatyönhakumaan viranomaiselle, joka maksaa työttömyyspäivärahaa toisessa EU-maassa tapahtuvantyönhaun aikana.
130 (174)Jos työnhakijan oikeus työttömyysetuuteen päättyy esimerkiksi työttömyyspäivärahan enimmäismaksuajantäyttymisen takia ennen kuin hän on ollut toisessa EU-maassa työnhakijana kolmenkuukauden enimmäisajan, työttömyysetuuden maksaja ilmoittaa perusasetuksen perusteellapäivärahaa saavien työnhakijoiden osalta asiasta työnhakumaan työvoimaviranomaiselle (SEDU016). Saatuaan ilmoituksen työnhakumaan työvoimaviranomainen tai muu laitos ei enää toimitatyönhakijasta seurantatietoja Suomeen.Paluu SuomeenTyönhakijan palattua Suomeen ja asioitua TE-toimistossa toimisto antaa työttömyysetuudenmaksajalle työvoimapoliittisen lausunnon, jonka alkamispäiväksi merkitään päivä, jona työnhakijaon Suomeen palaamisen jälkeen ilmoittautunut TE-toimistossa. Jos estettä työttömyysetuudenmaksamiselle ei ole, käytetään lähtökohtaisesti lausuntoa 0A1. Jos työnhakija palaa Suomeenennen kolmen kuukauden enimmäisajan täyttymistä ja ilmenee, ettei työnhakija ole ilmoittanutlähdöstään työnhakumaassa, työttömyyskassa tai Kansaneläkelaitos ilmoittaa perusasetuksenperusteella työnhakijana olleiden osalta asiasta työnhakumaan viranomaisille (SED U014).Perusasetuksen 64 art sanamuodon mukaan ”… henkilö palaa toimivaltaiseen jäsenvaltioon …”.Sanamuodon mukaan kyse ei ole pelkästään siitä, että henkilö olisi Suomen TE-toimiston käytettävissävaan siitä, että hän oikeasti palaa Suomeen. Asiointia paikan päällä TE-toimistossa ei lähtökohtaisestiedellytetä, jos työnhakija kertoo esimerkiksi puhelimessa palanneensa Suomeen.Työnhakijan palattua Suomeen koko maan hakusanaksi TE-toimiston asiakastietojärjestelmäänmerkitään sosiaaliturva-asetuksen perusteella hakijana olleille 0E18 ja perusasetuksen perusteellahakijana olleille 0U18. Hakusanan päivämääräksi merkitään TE-toimistossa ilmoittautumistaedeltävä päivä, Työnhakijaksi lähdettäessä aikanaan merkittyä hakusanaa 0E17 tai 0U17 ei poisteta.Jos työnhakija ei palaa Suomeen kolmen kuukauden kuluessa, hän voi menettää oikeutensa työttömyyspäivärahaan.Toimivalta asian ratkaisemiseen kuuluu työttömyyskassalle tai Kansaneläkelaitokselle.Työnhaku useasta EU-maastaHenkilö voi perusasetuksessa ja sosiaaliturva-asetuksessa tarkoitetulla tavalla olla työnhakijanauseammassa maassa yhtä aikaa tai hän voi työnhakumatkan aikana siirtyä halutessaan maastatoiseen. TE-toimiston tehtävät riippuvat siitä, kumpaa asetusta työnhakuun kyseisissä maissa sovelletaan.1) Kaksi tai useampia maita, joissa tapahtuvan työnhaun ajalta maksettavaan työttömyyspäivärahaansovelletaan perusasetusta.Riippumatta siitä, onko henkilö työnhakijana useassa maassa yhtä aikaa vai siirtyyköhän maasta toiseen, TE-toimisto menettelee, kuten edellä on kerrottu. Lähinnäkyseeseen voi tulla tilanne, jossa TE-toimisto saa kopion useasta työnhakijaksi rekisteröitymistäkoskevasta ilmoituksesta. TE-toimiston ei tarvitse ilmoittaa työttömyysetuudenmaksajalle sen tietoon tulleesta työnhakumaan vaihtumisesta. Työn-
131 (174)hakijan kulloinkin voimassa oleva osoite ulkomailla päivitetään tarvittaessa TEtoimistonasiakastietojärjestelmään.TE-toimiston ratkaistessa TTL:n perusteella työnhakijan menettelyn vaikutusta hänenoikeuteensa saada työttömyyspäivärahaa ei ole merkitystä sillä, missä työnhakumaassatapahtuneita seikkoja selvitetään.2) Kaksi tai useampia maita, joissa tapahtuvan työnhaun ajalta maksettavaan työttömyyspäivärahaansovelletaan sosiaaliturva-asetusta.Kuten edellä, mutta työnhakijaksi rekisteröitymistä koskevien ilmoitusten sijastaTE-toimisto voi saada useita kopioita E303/2-lomakkeesta.3) Kaksi tai useampia maita, joissa tapahtuvan työnhaun ajalta maksettavaan työttömyyspäivärahaansovelletaan eri asetuksia.Kuten edellä. Lisäksi TE-toimiston tulee ottaa huomioon, että perusasetuksessa jasosiaaliturva-asetuksessa säädetään molemmissa erillisistä toisessa EU-maassa tapahtuvistatyönhakujaksoista. Tämän vuoksi sovellettavan asetuksen vaihtuessaTE-toimiston tulee selvittää, täyttääkö työnhakija myös edellytykset, joita ei oletutkittu työnhakijan lähtiessä Suomesta.Esimerkki: Ns. kolmannen maan kansalainen ilmoittaa lähtevänsä Suomesta työnhakuun Saksaan, jaTE-toimisto selvittää perusasetuksessa säädettyjen, sen toimivaltaan kuuluvien edellytysten täyttymisenja antaa työttömyysetuuden maksajalle tiedotteen 0F4.Työnhakijan ilmoittaessa siirtymisestään Saksasta työnhakijaksi Tanskaan TE-toimisto antaa uudentiedotteen 0F4, jossa se ilmoittaa, täyttyvätkö sosiaaliturva-asetuksessa säädetyt, TE-toimiston toimivaltaankuuluvat edellytykset. Neljän viikon aikaa TE-toimiston käytettävissä ei edellytetä, vaantämän ajan katsotaan täyttyneen jo perusasetuksen mukaiseen työnhakuun lähdettäessä. TEtoimistonasiakastietojärjestelmään koko maan hakusanaksi tehdään uusi merkintä sosiaaliturvaasetuksenmukaisesta työnhausta. Hakusanasarja olisi siten seuraava: 0U17 työnhakuun lähdettäessä,0U18 perusasetuksen soveltamisen lakatessa ja 0E17 sosiaaliturva-asetuksen soveltamisen alkaessaja 0E17 työnhakijan palatessa Suomeen.3. Työttömän saapuminen työnhakijaksi Suomeen toisesta EU-maastaTyönhakijaksi rekisteröintiToisesta EU-maasta tuleva työtön rekisteröidään työnhakijaksi merkitsemällä hänen tietonsa TEtoimistonasiakastietojärjestelmään. Jos kyse on jonkin kolmannen maan kansalaisesta, TEtoimistontulee varmistua siitä, että kyseinen henkilö voidaan rekisteröidä työnhakijaksiJTYPL:n mukaan. Jos henkilöllä ei ole suomalaista henkilötunnusta, käytetään ns. tähtihetua.TE-toimiston asiakastietojärjestelmän nimihaulla on varmistuttava, ettei henkilöä ole aiemminrekisteröity työnhakijaksi Suomessa.Ellei työnhakijan palvelutarpeesta johdu muuta, Suomeen tulleen henkilön työnhaun viimeiseksivoimassaolopäiväksi asetetaan työnhakijan ilmoittama aiottu Suomesta lähtöpäivä taikka U2- taiE303-lomakkeesta ilmenevä etuusoikeuden päättymispäivä. Työnhaun viimeinen voimassaolo-
132 (174)päivä voidaan asettaa myös esimerkiksi toisen EU-maan pyytämän työnhakijan kuukausiseurannanmukaisesti.Suomeen työnhakijaksi rekisteröityvän henkilön tietoihin TE-toimiston asiakastietojärjestelmäänmerkitään työllisyyskoodiksi hänen tilannettaan vastaava koodi, yleensä 02 (työtön). Koko maanhakusanaksi merkitään XE18 (sosiaaliturva-asetus) ja XU18 (perusasetus). Erityisen tärkeää onmerkitä työnhakijan osoite- ja yhteystiedot Suomessa oikein. Yhteistyötahojen yhteydenotot -kortille merkitään koodiksi 18 ja asia – kenttään työnhakijan lähtömaa.TE-toimiston tulee ilmoittaa perusasetuksen soveltamisalaan kuuluvan henkilön rekisteröitymisestätyönhakijaksi henkilön lähtömaan toimivaltaiselle laitokselle. Vaihtoehtoiset menettelytavatovat seuraavat:1) Työnhakija esittää tarpeelliset asiakirjat (esitettävä asiakirja U2). TE-toimistoilmoittaa esitettävän asiakirjan U2 antaneelle lähtömaan toimivaltaiselle laitokselletyönhakijaksi rekisteröitymisestä (SED U009). TE-toimisto pitää itsellään ainoastaankopion U2-asiakirjasta, sillä työnhakija voi tarvita alkuperäistä asiakirjaa siirtyessäänmahdollisesti työnhakijaksi johonkin muuhun EU-maahan.2) Työnhakijalla ei ole esittää asiakirjaa U2. TE-toimisto selvittää työnhakijalta taiEESSI:n laitoshakemistoa käyttämällä, minkä laitoksen olisi lähtömaassa tullut antaakyseinen asiakirja ja pyytää tätä laitosta toimittamaan puuttuvat tiedot (SEDU007).Lähtömaan viranomaisen toimitettua TE-toimiston pyytämät tiedot (SED U008)voi ilmetä, ettei työnhakijalla olekaan ollut oikeutta lähteä työnhakuun Suomeentyöttömyysetuuden turvin. Tässä tapauksessa työnhakijaa ei enää käsitellä EUtyönhakijanavaan muuna, ”tavallisena” työnhakijana, esimerkiksi kotoutujana.Tietoja ei enää toimiteta lähtömaahan. Jos taas lähtömaan viranomaisen toimittamattiedot osoittavat, että työnhakija on tullut Suomeen perusasetuksessa tarkoitettunaEU-työnhakijana, TE-toimisto toimii siten kuin jäljempänä esitetään.Jos työnhakijaan sovelletaan sosiaaliturva-asetusta ja työnhakija esittää E303-lomakkeen, TEtoimistotekee työnhakijaksi rekisteröitymisestä merkinnän lomakkeen E303/2 kohtaan 7.1. Samallatyönhakija ohjataan ottamaan yhteyttä Kansaneläkelaitoksen toimistoon, joka maksaa työttömyysetuudenSuomessa oleskelun aikana.TE-toimiston on kerrottava työnhakijalle hänen velvoitteistaan. Tällaisia velvoitteita on ainakinvelvollisuus pitää työnhaku voimassa TE-toimiston määräämällä tavalla. Suomeen työnhakijaksitulleelle henkilölle voidaan tehdä työtarjouksia sekä tarvittaessa tarjota TE-toimiston harkinnanmukaan muita palveluita. Työvoimapoliittisia lausuntoja tässä tarkoitetuista työnhakijoista ei anneta.Työnhakijan seuranta ja poistuminen SuomestaJos lähtömaan viranomainen on pyytänyt Suomesta perusasetuksen piiriin kuuluvaa työnhakijaakoskevia seurantatietoja kuukausittain (esitettävässä asiakirjassa U2 tai SED:issä U012), TEtoimistontulee lähettää seurantatiedot (SED U013). Ensimmäiset tiedot lähetetään kuukauden
133 (174)kuluttua rekisteröitymisestä työnhakijaksi Suomessa ja sen jälkeen kuukauden välein. TEtoimistonvoi käyttää seurannan järjestämisessä TE-toimiston asiakastietojärjestelmän muistilistatoimintoa.TE-toimiston tehtäviin kuuluu perusasetuksen soveltamisalan piiriin kuuluvien työnhakijoidenosalta ilmoittaa lähtömaan viranomaiselle seikoista, jotka voivat vaikuttaa oikeuteen saada työttömyysetuutta(SED U010). TE-toimisto ilmoittaa kaikista esitettävässä asiakirjassa U2 taiSED:issä U012 mainituista seikoista, myös työnhakijan työkyvyttömyydestä. Samalla kun TEtoimistotekee ilmoituksen työttömyysetuuteen mahdollisesti vaikuttavista seikoista lähtömaanviranomaisille, työnhakijalle annetaan vastaavat tiedot sisältävä esitettävä asiakirja U3.Jos työnhakijaan sovelletaan sosiaaliturva-asetusta, TE-toimisto ilmoittaa E303-lomakkeessamainituista seikoista Kansaneläkelaitoksen toimistolle esimerkiksi puhelimitse tai kirjeellä.Sähköpostilla ei voida välittää henkilötietoja sisältäviä viestejä. Kansaneläkelaitos huolehtii tietojenvälittämisestä lähtömaan viranomaiselle.Lähtökohtaisesti TE-toimiston tulee perusasetuksen osalta pyytää lähtömaan viranomaiselta tietoasiitä, mikä vaikutus TE-toimiston ilmoittamilla tiedoilla on ollut työnhakijan oikeuteen saadatyöttömyysetuutta (SED U010 kirjoitettaessa). Jos lähtömaan viranomainen ilmoittaa TEtoimistolle,ettei työnhakijalle enää makseta työttömyysetuutta (SED U016), TE-toimiston eienää tarvitse toimittaa työnhakijaa koskevia seurantatietoja. Pyyntö TE-toimiston antamien tietojenvaikutuksesta voidaan jättää tekemättä esimerkiksi tilanteessa, jossa työnhakuaikaa Suomessaon jäljellä enää hyvin vähän eikä tiedoilla enää olisi merkitystä.Tarve seurantatietojen antamiseen lähtömaan viranomaisille voi päättyä myös silloin, kun lähtömaanviranomainen ilmoittaa henkilön palanneen lähtömaahan (SED U014). Henkilön työnhakupidetään voimassa työnhakijalle asetettuun uusimispäivään asti, sillä JTYPL:ssa ei säädetä työnhaunpäättämisestä työnhakijan maasta poistumisen perusteella.Jos työnhaku jatkuu työnhakijan poistuttua Suomesta, hänen tietoihinsa TE-toimiston asiakastietojärjestelmässämerkitään työllisyyskoodiksi 05 (työvoiman ulkopuolella) ja työllisyyden muutossyyksi09 (siirtynyt työhön/työnhakuun ETA/EU-valtioon). Koko maan hakusanaksi merkitäänXE17 (sosiaaliturva-asetus) tai XU17 (perusasetus).Ratkaisu siitä, voiko toisessa EU-maassa hakea työtä työttömyysetuutta menettämättä perusasetuksenmahdollistamalla tavalla pitempään kuin kolme kuukautta, tehdään kussakin EU-maassaerikseen. Tämän vuoksi TE-toimisto voi saada työnhakijan lähtömaan viranomaisilta tiedontyönhakujakson pidentämisestä enintään kuuteen kuukauteen (SED U015). Tiedolla on vaikutustaTE-toimiston velvollisuuteen ilmoittaa lähtömaan viranomaisille työnhakijaa koskevia seurantatietoja,sillä velvollisuus jatkuu vain uuden ilmoitetun työnhakujakson keston ajan. Työnhakujaksonpidentäminen tulee ottaa huomioon myös määrättäessä työnhakijalle uusi työnhaun viimeinenvoimassaolopäivä.Työnhaku useasta EU-maastaJos työnhakija hakee työtä useasta EU-maasta samanaikaisesti tai peräkkäin, TE-toimisto toimiikuten edellä kappaleessa 3. on kerrottu.
134 (174)4. Muut EU-maiden väliseen liikkuvuuteen liittyvät tilanteet (rajatyöntekijät)TE-toimisto rekisteröi työnhakijaksi kaikki ne rekisteröintiä pyytävät henkilöt, jotka täyttävätJTYPL:ssa säädetyt edellytykset. Henkilö voidaan rekisteröidä työnhakijaksi myös silloin, kunon tiedossa, ettei hänellä olisi Suomessa oikeutta työttömyysetuuteen.TE-toimisto antaa seuraavissa tilanteissa työvoimapoliittisen lausunnon työttömyyskassan taiKansaneläkelaitoksen pyynnöstä. Jos työnhakijan oikeus työttömyysetuuteen Suomessa on selvä(etuutta tultaisiin maksamaan Suomesta, jos hakija täyttää TTL:ssa säädetyt edellytykset) ja TEtoimistollaon tiedossaan etuuden maksaja, lausunto voidaan antaa myös ilman maksajan pyyntöä.1) Työnhakija asuu Suomessa, mutta on ollut työssä toisessa EU-maassa.2) Työnhakija asuu Suomessa ja ilmoittaa olevansa työnhakijana myös aiemmassa työskentelymaassa.TE-toimisto voi saada työskentelymaan viranomaiselta tietopyynnön siitä, onkohenkilö työnhakijana myös Suomessa (SED U018). Tietopyyntöön vastataanSED:illä U019.Perusasetuksen toimeenpanoon liittyy eräitä tilanteita, joissa TE-toimiston edellytetään ryhtyväntoimenpiteisiin työnhakijaa koskevien tietojen saamiseksi toisen EU-maan laitokselta.1) Työnhakija asuu ulkomailla, mutta on viimeksi työskennellyt Suomessa.Työvoimapoliittinen lausunto annetaan vain työttömyyskassan tai Kansaneläkelaitoksenpyynnöstä. Samalla kun TE-toimisto antaa lausunnon, sen tulee lähettäätyönhakijan asuinpaikan työvoimaviranomaiselle tiedustelu siitä, onko henkilötyönhakijana myös asuinmaassaan (SED U018). Tietopyynnön tekemisestä onmainittava työvoimapoliittisen lausunnon perusteluissa.Asuinmaan työvoimaviranomainen vastaa TE-toimiston tietopyyntöön SED:lläU019. TE-toimiston tulee lähettää kopio SED:istä työttömyyskassalle tai Kansaneläkelaitokselle.Jos työnhakija on rajatyöntekijä, joka on toiminut Suomessa ammatinharjoittajanamutta ei asu Suomessa, hänellä saattaa olla perusasetuksen 65 a artiklan perusteellaoikeus saada Suomesta työttömyysetuutta. Edellytyksenä on, ettei hänen asuinmaansatyöttömyysturvajärjestelmä koske ammatinharjoittajia. Tällaisesta työnhakijastaannetaan työvoimapoliittinen lausunto työttömyysetuuden maksajan pyynnöstä,mutta edellä mainittua tiedustelua asuinmaan työvoimaviranomaiselle ei tehdä.Suomessa ammatinharjoittajana toimineella rajatyöntekijällä, joka ei asu Suomessa,voi olla oikeus työttömyysetuuteen, vaikka hän ei ole työnhakijana TE-toimistossa.Tällöin hänen on oltava työnhakijana asuinmaassaan. Asian selvittäminen ei kuuluTE-toimiston tehtäviin.
135 (174)Jos Suomessa ammatinharjoittajana toiminut rajatyöntekijä saa Suomesta työttömyyspäivärahaaja lähtee työnhakijaksi toiseen EU- tai ETA-maahan tai Sveitsiin,TE-toimisto antaa työttömyysetuuden maksajalle tiedotteen 0F4 kuten edellä luvussa2 (Työttömän lähteminen työnhakijaksi Suomesta toiseen EU-maahan) onkerrottu. Poikkeuksellisesti edellytyksenä ei ole, että henkilö on ollut TEtoimistossatyönhakijana vähintään neljä viikkoa. Tässä kappaleessa EU- tai ETAmaahansuuntautuvasta työnhausta kerrottua ei sovelleta, jos työnhakija on ns.kolmannen maan kansalainen ja työnhakumaana on Yhdistynyt kuningaskunta taiTanska.2) Työnhakija asuu Suomessa ja on saanut työttömyysetuutta aiemmassa työskentelymaassa eikähänellä ole mukanaan esitettävää asiakirjaa U2.Sen selvittämiseksi, onko työnhakijaa pidettävä perusasetuksessa tarkoitettuna EUtyönhakijana,TE-toimiston tulee lähettää aiemman työskentelymaan työvoimaviranomaiselleasiaa koskeva tiedustelu (SED U028). Jos työttömyysetuuden mahdollinenmaksaja Suomessa on tiedossa, maksajalle annetaan tiedote 0F1, johonmerkitään työnhakijaksi rekisteröitymispäivä ja tieto pyydetystä SED U028:stä.Aiemman työskentelymaan työvoimaviranomainen vastaa TE-toimiston tiedusteluunSED:llä U008. Jos työnhakijaa ei pidetä EU-työnhakijana, hänen oikeudestaantyöttömyysetuuteen annetaan TTL:n mukainen työvoimapoliittinen lausunto.Jos työnhakijaa pidetään EU-työnhakijana, TE-toimisto ei anna työvoimapoliittisia lausuntoja,vaan SED U008 lähetetään tiedoksi työttömyysetuuden maksajalle (työttömyyskassa tai Kansaneläkelaitos).SED:ssä U008 mainitaan seikat, joilla voi olla vaikutusta oikeuteen saada työttömyysetuutta.TE-toimisto ilmoittaa näistä seikoista, esimerkiksi työnhakijan kieltäytymisestä tarjotustatyöstä, työttömyysetuuden maksajalle. Maksaja huolehtii jatkotoimenpiteistä eli tietojenvälittämisestä toisen EU-maan laitokselle.
136 (174)OSA V TYÖTTÖMYYSTURVA-ASIOIDEN HOITAMISEEN LIITTYVÄT MENETTE-LYTAPA-ASIATV/ 1 Työttömyysturva-asian käsittelyyn liittyvistä menettelytavoistaTyövoimapoliittisen lausunnon antaminen perustuu TTL:iin, JTYPL:iin ja työ- ja elinkeinoministeriönasetukseen työvoimapoliittisen lausunnon antamisesta ja lausuntoon merkittävistä tiedoista.Työvoimapoliittisen lausunnon antamisessa sovelletaan lisäksi hallintolakia (434/2003).Työvoimapoliittisia lausuntoja annettaessa tulee seurata myös valitusasteiden ratkaisuja ja pyrkiänoudattamaan niiden omaksumaa yleiseksi katsottavaa soveltamiskäytäntöä.1. Neuvonta ja hyvän kielen käytön vaatimusHallintolain 8 §:n mukaan viranomaisen on toimivaltansa rajoissa annettava hallintoasian hoitamiseenliittyvää neuvontaa sekä vastattava asiointia koskeviin kysymyksiin ja tiedusteluihin. Josasia ei kuulu viranomaisen toimivaltaan, asiakas on pyrittävä opastamaan toimivaltaiseen viranomaiseen.TE-toimiston ja TE-hallinnon asiakaspalvelukeskuksen neuvontavelvollisuudesta säädetäänJTYPL 2 luvun 3 §:ssä. Työtöntä työnhakijaa tulee informoida muun muassa työttömyysturvansaamisen keskeisistä työvoimapoliittisista edellytyksistä. Neuvontaa tulee antaa sekä menettelyynettä asian aineelliseen sisältöön liittyen. Työttömyysturvan menettelyllisiä kysymyksiä ovatmuun muassa selvityspyynnön palauttamiseen ja muutoksenhakuun liittyvät seikat. Neuvontavelvollisuuskoskee tiedon antamista, eikä siis ulotu työnhakijan avustamiseen eli asianosaisellekuuluvien toimien suorittamiseen. Neuvonnassa on tärkeää kiinnittää huomiota yhdenvertaisuusperiaatteennoudattamiseen.Aineellisissa asioissa eli työttömyysturvan sisällön osalta neuvontavelvollisuus on rajoitetumpikuin menettelykysymysten kohdalla. Neuvontavelvollisuuden piiriin kuuluu TTL:n säännöstenlisäksi vakiintuneesta soveltamiskäytännöstä kertominen. Neuvontaan ei kuulu yksittäisen työttömyysturva-asianratkaisun ennakointi.TE-toimiston ja TE-hallinnon asiakaspalvelukeskuksen neuvontavelvollisuus koskee vain TEtoimistonomaan toimivaltaan kuuluvia asioita. Muilta osin työnhakija tulee mahdollisuuksienmukaan opastaa toimivaltaisen viranomaisen, työttömyysturva-asioissa lähinnä työttömyyskassantai Kansaneläkelaitoksen, puoleen.Hallintolaissa ja JTYPL:ssa ei ole säännöksiä siitä, millä tavoin neuvontavelvollisuus tulisi täyttää.Hallintolain esitöiden mukaan yleisesti voidaan lähteä siitä, että kirjalliseen tiedusteluun vastataanpääsääntöisesti kirjallisesti. Vastauksen tulee olla asiallinen, selkeä ja ymmärrettävä.Myöskään vastaamisajasta ei ole säädetty hallintolaissa. Lähtökohtana kuitenkin on, että hallintoasianhoitamista tai asiointia koskeviin kysymyksiin vastaaminen ei edellytä viranomaiseltaerityisiä toimenpiteitä ja vastaus voidaan useimmissa tapauksissa antaa heti.Hallintolain 9 §:n mukaan viranomaisen on käytettävä asiallista, selkeää ja ymmärrettävää kieltä.Säännös edellyttää sellaisen ilmaisutavan käyttämistä, jonka perusteella hallinnossa asioivanvoidaan olettaa yksiselitteisesti ymmärtävän asian sisällön ja saavan siitä asian laatuun nähden
137 (174)riittävästi tietoa. Vaatimus hyvästä kielenkäytöstä koskee kirjallisen ilmaisun lisäksi myös suullistailmaisutapaa.2. AsiointikieliKielilain (423/2003) 10 §:n mukaan jokaisella on valtion viranomaisessa oikeus käyttää suomeatai ruotsia. Viranomaisen on lisäksi järjestettävä asiassa kuultavalle mahdollisuus tulla kuulluksiomalla kielellään, suomeksi tai ruotsiksi.Hallintoasiassa käsittelykielenä on asianosaisen kieli, kun kyseessä on kaksikielinen viranomainen.Kaksikielisiä viranomaisia ovat kielilain mukaan valtion keskushallintoviranomaiset jamuut viranomaiset, joiden virka-alueeseen kuuluu erikielisiä kuntia tai vähintään yksi kaksikielinenkunta. Yksikielinen viranomainen käyttää käsittelykielenä viranomaisen kieltä, jollei viranomainenasianosaisen oikeutta ja etua silmällä pitäen päätä toisen kielen käyttämisestä. Tuomio,päätös ja muu viranomaisen antama asiakirja laaditaan asian käsittelykielellä.Työnhakijan perustietoihin TE-toimiston asiakastietojärjestelmässä merkitään työnhakijan ilmoittamaäidinkieli sekä asiointikieli. Selvityspyynnöt, muut yhteydenotot ja työvoimapoliittisetlausunnot tehdään työnhakijan ilmoittamalla asiointikielellä. Työvoimapoliittisessa lausunnossasovellettu lainkohta ja perustelut tulee olla samalla kielellä.Pääsääntöisesti työttömyysturva-asiassa käytetään työnhakijan ilmoittamaa asiointikieltä kokoasian käsittelyn ajan. Kielilain esitöiden mukaan lähtökohtana on hallintoasian käsitteleminenalusta loppuun samalla kielellä. Kielen vaihtaminen kesken asian käsittelyn saattaisi johtaa tahalliseenasioinnin hankaloittamiseen. Kielilaissa turvattu oikeus valita suomi tai ruotsi ei merkitsesitä, että henkilöllä olisi oikeus kesken asian käsittelyn vaihtaa kieltä, ellei kielen vaihtamiselleole painavia syitä. Poikkeuksellisesti käsittelykielen vaihtaminen kesken käsittelyn saattaa ollaasianosaisen oikeuden ja edun mukaista. Viranomaisen tulisikin tarvittaessa arvioida asianosaisenoikeus ja etu ja päättää asian käsittelykielen vaihtamisesta.3. Asiamies ja avustajaHallintolain 12 §:n mukaan hallintoasiassa saa käyttää asiamiestä ja avustajaa. Asiamiehen onesitettävä valtakirja tai muulla luotettavalla tavalla osoitettava olevansa oikeutettu edustamaanpäämiestä.Asiamies toimii päämiehen nimissä ja tähän kohdistuvin oikeusvaikutuksin, toisin sanoen käyttääasiassa puhevaltaa päämiehensä puolesta. Asiamiehen on esitettävä TE-toimistolle valtakirja.Julkisen oikeusavustajan tai asianajajan ei tarvitse esittää valtakirjaa, ellei viranomainen niinmäärää. Avioliitto tai sukulaisuus ei perusta valtuutta toimia asiamiehenä. Esimerkiksi työnhakijanpuoliso tai täysi-ikäisen työnhakijan vanhemmat eivät voi toimia asiamiehenä ilman valtakirjaaeikä heille voida esimerkiksi antaa työnhakijaa koskevia tietoja.Valtakirjan on lähtökohtaisesti oltava kirjallinen. Kirjallisessa valtakirjassa tulee olla työnhakijanallekirjoitus, mutta siinä ei tarvitse olla todistajia. Valtakirjan tulee olla yksilöity siten, että siitäkäy ilmi valtuus salassa pidettävien henkilötietojen saamiseen, mutta sen ei tarvitse olla yksilöitykoskemaan nimenomaan työttömyysturva-asian hoitamista.
138 (174)Työnhakijalla voi olla avustaja, joka avustaa esimerkiksi selvityspyyntöön vastaamisessa. Avustajatoimii päämiehensä rinnalla, kun taas asiamies toimii päämiehensä puolesta. Avustajalta eiedellytetä valtakirjaa.Viranomainen voi kieltää asiamiestä tai avustajaa esiintymästä asiassa, jos asiamies tai avustajaon tehtäväänsä sopimaton. Sopimattomuutta voi osoittaa esimerkiksi toistuva häiritsevä käyttäytyminenTE-toimiston tiloissa. TE-toimisto voi antaa tällöin kyseistä asiaa ja kyseistä toimistoakoskevan toimintakiellon. Kiellosta on annettava kirjallinen päätös. Kiellosta perusteluineen onmyös ilmoitettava päämiehelle ja tarvittaessa hänelle on varattava mahdollisuus hankkia uusiasiamies tai avustaja. Päätökseen voi hakea muutosta valittamalla. Päätöksen mukana on annettavavalitusosoitus hallinto-oikeuteen.4. EsteellisyysEsteellisyysperusteista säädetään hallintolain 28 §:ssä. Työvoimapoliittisia lausuntoja annettaessayleisimmin esiin tulevat esteellisyysperusteet ovat säännöksen 1 momentin kohdat 1) virkamiestai hänen läheisensä on asianosainen, 2) virkamies tai hänen läheisensä avustaa taikka edustaaasianosaista tai sitä, jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa ja 7)luottamus virkamiehen puolueettomuuteen vaarantuu muusta erityisestä syystä. Pykälän 2 momentissamääritellään läheinen. Läheisen määritelmä on huomattavasti laajempi kuin esimerkiksiTTL:ssa tarkoitettu perheenjäsen.Virkamies ratkaisee itse kysymyksen omasta esteellisyydestään. Esteellisyyttä harkittaessa onratkaisevaa, vaikuttaisiko henkilön osallistuminen käsittelyyn asian ratkaisuun tai horjuttaisikokäsittelyyn osallistuminen päätöksenteon ulkoista luotettavuutta. Henkilö on siis esteellinenmyös niissä tilanteissa, joissa hänen osallistumisensa käsittelyyn ei vaikuttaisi asian ratkaisemiseen,mutta saattaisi antaa ulkopuoliselle henkilölle aiheen epäillä käsittelyn puolueettomuutta.Hallintolain 29 §:n mukaan esteellisyyttä koskeva kysymys on ratkaistava viipymättä. Esteellisyyttäkoskevaan päätökseen ei saa erikseen hakea oikaisua eikä muutosta valittamalla.Esteellinen henkilö ei saa käsitellä asiaa eikä olla läsnä sitä käsiteltäessä. Esteellinen henkilö eimyöskään saa osallistua sellaisiin asian käsittelyyn liittyviin toimiin, jotka vaikuttavat asian ratkaisuun.Tällaisia ovat esimerkiksi lausuntojen pyytäminen, asianosaisen kuuleminen ja muidenselvitysten hankkiminen. Esteellisyystilanteessa työvoimapoliittisen lausunnon antaa esteellisenvirkamiehen sijasta toinen TE-toimiston työjärjestyksessä lausuntoja antamaan oikeutettu esteetönvirkamies.Eräissä tilanteissa kaikki TE-toimiston virkamiehet saattavat olla esteellisiä antamaan työvoimapoliittisenlausunnon, jos luottamus TE-toimiston puolueettomuuteen erityisestä syystä vaarantuu.Tällaisia tilanteita ovat ainakin lausunnon antaminen asiassa, jossa työnantajana on tai olisiollut ko. TE-toimisto ja asiassa, jossa päätöksen työvoimakoulutuksen, kokeilun tai valmennuksenkeskeyttämisestä on tehnyt ko. TE-toimisto.Koko TE-toimiston ollessa esteellinen asian käsittely siirretään toimistojen keskenään sopimalletoiselle TE-toimistolle (ns. varatoimisto), joka tekee selvityspyynnön, hankkii mahdollisen muunselvityksen ja antaa työvoimapoliittisen lausunnon. Työnhakija voi asian siirrosta huolimatta pa-
139 (174)lauttaa selvityksen omaan TE-toimistoonsa, joka ottaa sen vastaan ja siirtää asiaa käsittelevälletoimistolle. ELY-keskus huolehtii siitä, että varatoimistot on sovittu.5. Työttömyysturva-asian prosessiSeuraavassa käsitellään työttömyysturva-asian käsittelyä TE-toimistossa. Tässä kuvatut menettelytavatovat vähimmäisvaatimuksia ja TE-toimisto voi poiketa niistä lainsäädännön puitteissa jaedellyttäen, ettei siitä aiheudu asian käsittelyn viivästymistä.5.1 Työnhakijan kuuleminen, selvityspyynnön tekeminenTyövoimapoliittisen lausunnon antamisessa on kyse hallintoasian käsittelystä. Jokaisella on oikeustulla kuulluksi ennen asiansa ratkaisemista. Työnhakijaa on kuultava tiedustelemalla häneltäkirjallisesti lausuntoon vaikuttavista seikoista (selvityspyyntö) ennen asian ratkaisemista TEtoimistossa.Työnhakijalle tehtävän selvityspyynnön tulee olla mahdollisimman tarkoin yksilöity niin, ettähakija tietää mitkä seikat hänen tulee selvittää ja mitä mahdollisia asiakirjoja selvityksen liitteeksivaaditaan. Selvityspyynnössä tulee välttää asiakkaille epäselvien tai tulkinnanvaraisten termienkäyttöä. Selvityspyynnön tulee olla kieleltään asiallinen eikä siinä saa ottaa kantaa asian ratkaisuun.Jos selvitettävänä on useampi työttömyysetuuden saamiseen vaikuttava seikka, esimerkiksityösuhteen päättyminen ja kesken olevat opinnot, tehdään mahdollisuuksien mukaan vainyksi selvityspyyntö. Selvityspyyntö tehdään joko suomeksi tai ruotsiksi työnhakijan asiointikielenmukaan. Selvityspyyntö voidaan tehdä myös esimerkiksi englanniksi TE-toimiston osaamisenja harkinnan mukaan.Selvityspyynnön tekemisen yhteydessä työttömyysetuuden maksajalle annetaan tiedote 0F1.Tiedotteen saatuaan etuuden maksaja harkitsee, keskeyttääkö se maksatuksen asian selvittämisenajaksi. Menettelyn tarkoituksena on ehkäistä takaisinperintätilanteita ja maksajan aiheettomialausuntopyyntöjä TE-toimistolle. Jotta etuuden maksaja voi ratkaista maksamisen keskeyttämisen,tiedotteen perusteluihin tulee merkitä, mitä työvoimapoliittisia edellytyksiä koskevaa asiaaTE-toimisto selvittää. Tiedote 0F1 toimitetaan henkilölle selvityspyynnön yhteydessä.Selvityksen antamiselle on varattava kohtuullinen määräaika. Kohtuullisena aikana voidaan pitääkahta viikkoa. Työnhakijan pyynnöstä selvityksen palauttamiselle voidaan antaa lisäaikaa. Lisäaikaapalauttamiselle voi antaa myös TE-hallinnon asiakaspalvelukeskus, jos selvityspyynnöntila on ”odottaa selvitystä” tai ”odottaa liitteitä”. Työnhakijalle on lisäksi ilmoitettava, että asiavoidaan ratkaista, vaikka pyydettyä selvitystä ei toimiteta määräajassa. Tämä tieto tulostuu selvityspyyntöönautomaattisesti.Työnhakijaa ei aina ole tarpeen kuulla kirjallisesti, vaan suullinen kuuleminen paikan päällä TEtoimistossatai puhelimitse voi olla asian selvittämiksi riittävää. Työnhakijalta saadut tiedot merkitääntyövoimapoliittisen lausunnon perusteluihin.TE-toimisto voi tarvittaessa hankkia lisäselvitystä oma-aloitteisesti, esimerkiksi selvittämällätyösuhteen päättymissyytä työnantajalta. TE-toimiston tiedonsaantioikeudesta säädetään TTL 13luvussa. TE-toimistolla on oikeus saada käsiteltävänä olevan asian ratkaisemista varten välttä-
140 (174)mättömiä tietoja muun muassa valtion ja kunnan viranomaiselta ja työnantajalta. Tarvittaessatyönhakijalle tulee varata mahdollisuus lausua TE-toimiston hankkiman selvityksen johdosta.Silloin kun TE-toimisto saa tai hankkii selvitystä suullisesti, esimerkiksi lisäselvitystä työnantajaltapuhelimitse, on ehdottoman tärkeää, että keskustelusta tehdään päivätty muistio. Muistioontulee kirjata mahdollisimman tarkkaan mitä on kysytty ja mitä vastattu. Varsinaisten asiatietojenlisäksi muistioon tulee merkitä tiedon antajan nimi (ja puhelinnumero) sekä tiedon vastaanottaneenTE-toimiston ja virkamiehen nimi. Muistiot tulee arkistoida, sillä niillä voi olla merkitystävalitusasian käsittelyssä.Jos työnhakija vaatii, että häntä kuullaan suullisesti TE-toimistossa ennen työvoimapoliittisenlausunnon antamista, on hänelle mahdollisuuksien mukaan varattava siihen tilaisuus. Hallintolain37 §:n mukaan viranomaisen on pyynnöstä varattava asianosaiselle tilaisuus esittää vaatimus taiselvitys suullisesti, jos se on tarpeen asian selvittämiseksi ja kirjallinen menettely tuottaa asianosaisellekohtuuttomia vaikeuksia.5.1.1 Selvityspyynnön yhteydessä tai muutoin työnhakijalta pyydettävistä selvityksistäTyösuhde ja työllistyminenTyösuhteen päättyminen ja päättymissyy voidaan todeta ja työvoimapoliittinen lausunto voidaanlähtökohtaisesti antaa työnhakijan ilmoittamien tietojen perusteella. Tarvittaessa työsuhteen päättymissyyselvitetään työtodistuksen, irtisanomisilmoituksen, työnantajan ja työntekijän tekemänsopimuksen tai muun vastaavan selvityksen perusteella. Työsopimuslain 6 luvun 7 §:n mukaantyötodistuksessa on mainittava työsuhteen päättymissyy vain työntekijän nimenomaisesta pyynnöstä.Tämän vuoksi työnhakijalta ei pyydetä työtodistusta, josta käy ilmi työsuhteen päättymissyy,vaan päättymissyy voidaan todeta muun selvityksen perusteella.Työnhakijalta, joka työllistyy kokoaikatyöhön tai osa-aika- taikka keikkatyöhön, ei pyydetä selvitystätyösuhteesta, ellei selvityksen pyytämiseen ole erityistä syytä esimerkiksi osa-aikatyöntyöajan vuoksi. Työvoimapoliittiset lausunnot voidaan antaa työnhakijan ilmoittamien tietojenperusteella.TE-toimisto ei yleensä tarvitse työnhakijan työttömyysturva-asian ratkaisemiseksi tietoa yksittäisistätyöpäivistä. Osa-aika- tai keikkatyön alkamisesta annetaan muiden edellytysten täyttyessätyöttömyysetuuden maksamisen salliva työvoimapoliittinen lausunto ja sen jälkeen työnhakijatoimittaa tarvittavat tiedot työajasta ja palkasta etuuden maksajalle.Työssäolovelvoitteita täyttää työssäoloehtoon luettava työ eli pääsääntöisesti työ, jonka työaikaon vähintään 18 tuntia viikossa ja josta maksetaan työehtosopimuksen mukaista palkkaa. Jos hakijallaon voimassa oleva työssäolovelvoite, tiedoilla yksittäisistä työpäivistä ei ole merkitystä.Velvoitteen täyttymisen selvittämiseksi TE-toimisto tarvitsee selvityksen viikoittaisesta työajasta.TyökyvyttömyysTietoa työnhakijan sairauslomasta ja työkyvyttömyydestä tarvitaan työttömyysturvan kannaltamahdollisen pätevän syyn arvioinnissa TTL 2 ja 2 a luvussa tarkoitetuissa tilanteissa. Muissa ti-
141 (174)lanteissa TE-toimisto ei tarvitse todistusta lyhyestä sairauslomasta työttömyysturvan kannalta.Työnhakijan palveluiden tarkoituksenmukaisen järjestämisen kannalta tieto pitkittyneestä sairaudestavoi olla tarpeen (B-lääkärinlausunto).Työttömyysturvan kannalta TE-toimisto ei tarvitse työkyvyttömyyseläkepäätöstä.300 pv sairauspäivärahaa saaneetTTL 3 luvun 3 §:n mukaan etuuden maksaja ratkaisee hakijan oikeuden saada työttömyysetuuttatilanteessa, jossa hakijalle on maksettu enimmäisaika 300 pv sairauspäivärahaa, työkyvyttömyysjatkuu, työsuhde on voimassa eikä työnantajalla ole tarjota työkyvyn mukaista työtä ja työkyvyttömyyseläkehakemuson vireillä tai hylätty.Työvoimapoliittinen lausunto 0F5 annetaan hakijan ilmoittamien tietojen perusteella. Työnhakijaltaei pyydetä päätöstä 300 pv täyttymisestä, eläkehakemusta eikä kielteistä eläkepäätöstä eikätyönantajan selvitystä siitä, ettei muuta työtä ole tarjolla. Etuuden maksaja pyytää tarvittavat selvityksetja ratkaisee oikeuden etuuteen. Muiden työvoimapoliittisten edellytysten, kuten esimerkiksityönhakijan yritystoiminnan tai opintojen, selvittämiseksi tehdään selvityspyyntö.5.2 Selvityksen saapuminenTyönhakijan palauttamaan selvitykseen on merkittävä saapumispäivä tai sen on oltava muutenjälkikäteen selvitettävissä. Myös TE-toimiston asiakastietojärjestelmään tulee tehdä tarvittavatmerkinnät selvityksen ja mahdollisten liitteiden saapumisesta. Saapumispäivä on olennainen tietoesimerkiksi silloin, kun työnhakija ilmoittaa osana selvitystä, ettei hän hae kokoaikatyötä.Työvoimapoliittinen lausunto 0A2 annetaan siitä päivästä lukien, kun tieto tuli TE-toimistolle.Saapunut selvitys ja mahdolliset liitteet tulisi käydä heti läpi, jotta työnhakijalle voidaan tarvittaessatehdä lisäselvitys- tai täydennyspyyntö. Alustava tarkastus nopeuttaa työnhakijan asian käsittelyä,kun mahdollinen lisäselvityksen tarve huomataan heti eikä vasta, kun asia on virkailijankäsiteltävänä.Asiantuntijakäsittelyyn menevät selvitykset toimitetaan suoraan asiantuntijalausunnot antavaantyöttömyysturvayksikköön tai asiantuntija-virkailijoille. Jos selvitys koskee useampaa asiaa, joistaosa on asiantuntija- ja osa peruskäsittelyyn kuuluvia, asiantuntijavirkailija antaa kaikki työvoimapoliittisetlausunnot.Jos työnhakijan palauttamasta selvityksessä käy ilmi seikkoja, joilla voi olla vaikutusta hakijanpalvelun kannalta, niistä tulee ilmoittaa esimerkiksi muistilistan kautta asiakaspalveluvirkailijalle.5.2.1 Puutteellinen selvitysTyönhakijan palauttama selvitys voi olla eri tavoin puutteellinen. Hakija ei ehkä ole vastannutkaikkiin kysymyksiin tai hän ei toimita kaikkia pyydettyjä liitteitä. Hakijan antamasta selvityksestävoi myös käydä ilmi uusi työttömyysturvaan vaikuttava seikka, joka ei ole aikaisemminollut TE-toimiston tiedossa tai TE-toimisto huomaa, ettei kaikkia asian ratkaisuun vaikuttaviaseikkoja ole kysytty.
142 (174)TE-toimisto voi harkintansa mukaan tehdä työnhakijalle lisäselvitys- tai täydennyspyynnön, joshakija ei ole vastannut kaikkiin kysymyksiin tai toimittanut kaikkia pyydettyjä liitteitä. Lisäselvityspyyntöon tehtävä aina silloin, jos ilmenee uusi selvitettävä asia tai jos kaikkia ratkaisuun vaikuttaviaseikkoja ei ole kysytty. Jos asiaa on kysytty, mutta työnhakija ei ole vastannut siihen,asia käsitellään TE-toimistolla olevien tietojen pohjalta. Kerran kysyttyä asiaa ei kysytä uudelleen.Lisäselvityspyyntö voi olla kirjallinen tai lisäselvitystä voidaan pyytää esimerkiksi puhelimitse.TE-toimiston tulee harkita lisäselvityspyynnön muoto käsiteltävänä oleva asia ja käsittelyn sujuvuushuomioon ottaen. Lisäselvityksen toimittamiselle tulee aina asettaa määräaika. Kohtuullisenaaikana voidaan pitää kahta viikkoa. Kun pyydetty lisäselvitys saapuu, asia otetaan heti käsittelyyn.5.2.2 Tyhjä selvitysJos työnhakija ei palauta pyydettyä selvitystä, tyhjää selvitystä ei tulosteta TE-toimiston asiakastietojärjestelmästä.Tyhjän selvityksen perusteella annetaan estävä työvoimapoliittinen lausuntosen mukaan, mistä asiasta on kyse, esimerkiksi opiskeluun liittyen 0M6 tai työstä eroamisesta0Q1. Lausunnon perusteluihin merkitään, että hakija ei ole antanut pyydettyä selvitystä. Tyhjätselvitykset siirtyvät käsiteltäviksi selvityksen antamiselle varatun määräajan umpeuduttua.Jos työnhakija palauttaa selvityksen sen jälkeen, kun työvoimapoliittinen lausunto on annettu,asia käsitellään uudelleen ja tarvittaessa työvoimapoliittinen lausunto oikaistaan.5.3 Työvoimapoliittisen lausunnon antaminenTTL 1 luvun 4 §:n 3 momentin mukaan TE-toimisto tai TE-hallinnon asiakaspalvelukeskus antaatyöttömyysetuuden saamisen työvoimapoliittisista edellytyksistä Kansaneläkelaitosta ja työttömyyskassaasitovan lausunnon. Lain 11 luvun 4 §:ssä säädetään siitä, mistä asioista työvoimapoliittinenlausunto annetaan. Lausunnon antaa se TE-toimisto, jonka asiakkaana työnhakija on jajossa asia on laitettu vireille. Työvoimakoulutusta koskevissa asioissa lausunnon voi antaa myöskoulutuspaikkakunnan toimisto, jos tällaisesta menettelystä on sovittu hakijan oman toimistonkanssa.Kun henkilö ilmoittautuu työttömäksi työnhakijaksi TE-toimistoon, häneltä kysytään hakeekohän työttömyyspäivärahaa tai työmarkkinatukea. Myönteisessä tapauksessa työnhakijasta annetaantyövoimapoliittinen lausunto ilman työttömyysetuuden maksajan pyyntöä. Jos työnhakija eitiedä, mihin työttömyyskassaan hän kuuluu, työvoimapoliittinen lausunto annetaan vasta työttömyyskassanpyynnöstä.Työvoimapoliittinen lausunto annetaan työttömyysetuuden maksajalle. Selvityspyynnön yhteydessäannettava lausunto 0F1 toimitetaan henkilölle selvityspyynnön yhteydessä. Lisäksi työnhaunvoimassaolon lakkaamista koskeva automaattilausunto 0A4 lähtee tiedoksi henkilölle automaattisesti.Muutoin TE-toimisto ja TE-hallinnon asiakaspalvelukeskus voivat harkintansamukaan lähettää työvoimapoliittisen lausunnon tiedoksi työnhakijalle. Työnhakija voidaan myösohjata verkkopalveluun, jossa hän voi katsoa annettuja työvoimapoliittisia lausuntoja, mutta tälläei voi täyttää velvollisuutta antaa lausunto hakijalle. TTL 11 luvun 4 §:n mukaan työnhakijalla
143 (174)on aina pyynnöstä oikeus saada tieto annetusta lausunnosta työvoimaviranomaiselta eli TEtoimistoltatai TE-hallinnon asiakaspalvelukeskukselta. TE-hallinnon asiakaspalvelukeskus lähettääsiltä pyydetyn työvoimapoliittisen lausunnon työnhakijalle myös silloin, kun lausunnon onantanut TE-toimisto.Työ- ja elinkeinoministeriön asetuksessa työvoimapoliittisen lausunnon antamisesta ja lausuntoonmerkittävistä tiedoista säädetään, että työvoimapoliittinen lausunto tulee antaa ilman aiheetontaviivytystä, kuitenkin 30 päivän kuluessa siitä, kun hakija on toimittanut lausunnon antamiseksitarpeellisen selvityksen tai kun määräaika selvityksen antamiseen on päättynyt.Työnhakijat tiedustelevat usein työttömyysturva-asiansa käsittelyn tilannetta. Tämän vuoksi toimistonasiakaspalvelun virkailijoilla tulisi olla tieto kyseisen toimiston todellisista ja ajantasaisistatyöttömyysturva-asioiden käsittelyajoista ja erityisesti käsittelyaikaan vaikuttavista poikkeustilanteista.Työnhakijan voi ohjata tarkastamaan asiansa käsittelytilanteen myös verkkopalvelusta.5.3.1 TE-hallinnon asiakaspalvelukeskus ja työvoimapoliittisen lausunnon antaminenTE-hallinnon asiakaspalvelukeskus, käytännössä Työlinja, voi antaa työvoimapoliittisia lausuntoja,jotka eivät edellytä työvoimapoliittista harkintaa ja jotka perustuvat työnhakijalta tai etuudenmaksajalta saatuun ilmoitukseen tai lausuntopyyntöön.Jos TE-hallinnon asiakaspalvelukeskuksella on käytettävissään riittävät tiedot lausunnon antamiseksi,keskus voi TTL 11 luvun 4 §:n 2 momentin perusteella antaa työvoimapoliittisen lausunnon2 luvun 1 §:ssä säädetyistä etuuden saamisen yleisistä työvoimapoliittisista edellytyksistäseuraavissa tilanteissa:- yli kaksi viikkoa kestävän kokoaikatyön aloittaminen- keikka- tai osa-aikatyö- työnhaun voimassaolo- työnhakijan loma, jonka ajalta hän ei hae kokoaikatyötä- kokoaikatyön hakeminen (kun työnhakija jälleen hakee ja on valmis vastaanottamaan kokoaikatyötä)Lisäksi Työlinja voi antaa esteettömän lausunnon oikeudesta työttömyysetuuteen, kun työnhakijantyösuhde päättyy määräaikaisuuden vuoksi tai hänet irtisanotaan tuotannollisista ja taloudellisistasyistä taikka hänet lomautetaan määräajaksi tai toistaiseksi tai kyse on sääesteestä. Edellytyksenäon, että työnhakijalla on pohjalla esteetön työvoimapoliittinen lausunto välittömästi ennentyösuhteesta annettua 0A3-lausuntoa ja kaikki työvoimapoliittiset edellytykset täyttyvät.Edellä kerrotut tilanteet ovat samoja, joista työnhakija voi ilmoittaa myös oma työnhaku (OTH)–verkkopalvelun kautta työnhaun muutoksena tai työnhaun päättämisenä. Verkkopalvelussa eivoi kuitenkaan ilmoittaa työnhaun muutosta työttömyyteen päin, joten sen kautta työnhakija eivoi ilmoittaa jälleen hakevansa kokoaikatyötä (0A2-lausunnon jälkeen) eikä työsuhteen päättymisestätai lomautuksen alkamisesta.Jos kokoaikaisesti lomautettu työnhakija menee työhön omalle työnantajalleen, lomautus keskeytyy.TE-hallinnon asiakaspalvelukeskus voi antaa tällaisessa tilanteessa esimerkiksi työvoi-
144 (174)mapoliittisen lausunnon 0A3 (ei työtön) ja mahdollisen työttömyysetuuden maksamisen sallivantyövoimapoliittisen lausunnon työteon päätyttyä ja lomautuksen jatkuessa.Asiakaspalvelukeskus voi myös:- antaa lausunnon 0D3 tai 0G3 omaehtoisen opiskelun tukemisen tilapäisestä keskeyttämisestä- antaa työmarkkinatukilausunnon työttömyyspäivärahan enimmäisajan täyttymisen jälkeen- korjata palkkatuetun työn päättymisen jälkeen annetun lausunnon 0A1 lausunnoksi 0A7tai antaa tiedotteen 0F9- antaa lausunnon 2 luvun 1 ja 3 §:ssä säädetyistä edellytyksistä, jos TE-toimiston asiakastietojärjestelmästäkäy ilmi, että kaikki tarvittavat todistukset on esitetty, mutta lausuntoon jäänyt antamatta esimerkiksi koska hakija ei ole tiennyt oikeaa maksajaa- kumota automaattilausunnon 0A4 työnhaun päättymisestä, jos TE-toimiston asiakastietojärjestelmästäkäy selvästi ilmi, että työnhaku on ollut keskeytyksettä voimassa- muuttaa TE-toimiston antaman oikeutta työmarkkinatukeen koskevan työvoimapoliittisenlausunnon koskemaan oikeutta työttömyyspäivärahaan, ml. 17-vuotiaan työmarkkinatukioikeutta(0K1) koskevien lausuntojen kumoaminen- siirtää TE-toimiston antaman työvoimapoliittisen lausunnon toiselle työttömyysetuudenmaksajalle- korjata TE-toimiston antamassa työvoimapoliittisessa lausunnossa olevan ilmeisen kirjoitus-tai laskuvirheen taikka muun näihin verrattavan selvän virheen- siirtää selvityspyynnön käsiteltäväksi, kun työnhakija ilmoittaa ettei hän toimita selvitykseensäliitteitäTyövoimapoliittisen lausunnon perusteluista tulee käydä ilmi, jos kyse on aiemmin annetussalausunnossa olleen virheen korjaamisesta. TE-hallinnon asiakaspalvelukeskus voi korjata myösTE-toimiston antamassa, työvoimapoliittista harkintaa edellyttävässä lausunnossa (esimerkiksipäätoiminen työllistyminen yritystoiminnassa 0Y2) olevan ilmeisen kirjoitus- tai laskuvirheen tainiihin verrattavan selvän virheen.Kela ilmoittaa Työlinjalle työttömyysetuuden lakkautustietoja, kun työnhakija on aloittanut työn,opiskelun, asepalveluksen, kun hän on muuttanut ulkomaille tai kun työnhakija on kuollut. Työlinjaantaa lakkautustiedon perusteella työvoimapoliittisen lausunnon tai ryhtyy muihin tarvittaviintoimiin.TE-toimiston on aina käsiteltävä sinne tullut ilmoitus tai esitetty lausuntopyyntö ja annettavatyövoimapoliittinen lausunto. TE-toimisto ei voi siirtää asian käsittelyä ja lausunnon antamistaedellä kerrotuissakaan tapauksissa asiakaspalvelukeskukselle.Työvoimapoliittista harkintaa edellyttävät työvoimapoliittiset lausunnot, esimerkiksi yritystoimintaaja korvauksetonta määräaikaa koskevat lausunnot, antaa TE-toimisto. Vuorotteluvapaakorvaustakoskevat lausunnot antaa vuorotteluvapaalain (1305/2002) 17 §:n mukaan TEtoimisto.
145 (174)5.3.2 Lausuntojen antamisjärjestyksestäTyövoimapoliittisen lausunnon antopäivällä tarkoitetaan päivää, jolloin TE-toimisto tai TEhallinnonasiakaspalvelukeskus on antanut lausunnon. Lausunnot näkyvät TE-toimiston asiakastietojärjestelmässäantopäivän mukaisessa järjestyksessä. Viimeksi annettu lausunto ei kuitenkaanvälttämättä ole voimassa oleva, vaan lausunnon voimassaolo perustuu sen ”liittyvään päivään”tai alkamispäivään.Työvoimapoliittisia lausuntoja annettaessa on kiinnitettävä huomiota lausuntojen ajalliseen kattavuuteen.Työnhakijalla, joka hakee työttömyysetuutta, tulee aina olla jokin voimassa oleva sitovatyövoimapoliittinen lausunto. Samalla ajalla ei saa olla voimassa etuuden maksamisen sallivaaja estävää lausuntoa. Lausuntojen ajallisen kattavuuteen tulee kiinnittää huomiota erityisestisilloin, kun esteetöntä lausuntoa ei voida antaa työnhaun alkamisesta lukien.Jos työnhakijasta on aiemmin annettu etuuden maksamisen salliva työvoimapoliittinen lausuntoja myöhemmin annetaan määräaikainen estävä lausunto, esimerkiksi korvaukseton määräaika,sen jälkeen ei tarvitse antaa uutta maksamisen sallivaa lausuntoa. Jos työnhakijalla ei ole esteetöntälausuntoa pohjalla, vaan ensimmäinen lausunto on esimerkiksi korvaukseton määräaika,sen päättymisen jälkeen tulee antaa esteetön lausunto, mikäli muut työvoimapoliittiset edellytyksettäyttyvät.5.3.3 Lausuntojen perusteleminenTyövoimapoliittiset lausunnot tulee aina perustella. Erityisen tärkeää on perustella työnhakijallekielteiset lausunnot ymmärrettävästi. Perusteluissa voi käyttää yleisesti käytössä olevia lyhenteitä.Perusteluilla on merkitystä varsinkin silloin, jos työnhakija haluaa valittaa työttömyysetuudenmaksajan päätöksestä. Tällöin hän tietää, mihin seikkoihin päätös on perustunut ja osaa esittääselvitystä asian ratkaisun kannalta merkityksellisistä seikoista.Perusteluille varattu tila saattaa joissakin tapauksissa olla liian lyhyt, erityisesti jos samassa lausunnossakäsitellään useampi eri asia. Lausunnon perusteluita voi tarvittaessa jatkaa toisessa samallalausuntokoodilla ja samasta päivästä annetussa lausunnossa. Lausunnoista tulee käydä ilmi,että perustelut jatkuvat toisessa lausunnossa.Myös selvityspyynnön yhteydessä annettava tiedote 0F1 tulee perustella. Työttömyysetuudenmaksaja arvioi perustelutekstin perusteella, tuleeko työttömyysetuuden maksatus keskeyttää.Vaikka tiedotteen perustelussa ei ennakoida myöhemmin annettavan työvoimapoliittisen lausunnonlopputulosta, perustelutekstin tulee olla riittävän informatiivinen.Lausunnossa on mainittava miksi ko. työttömyysturvalain tai muun lain säännöstä on sovellettu.Lausunnon perusteluksi ei siis riitä lain säännöksen toistaminen, vaan perusteluissa on ilmoitettavalausunnon perusteena olevat pääasialliset tosiseikat.Esimerkki: Jos henkilö on kieltäytynyt tarjotusta työstä, perusteluista on käytävä ilmi, hakijan esittämäsyy kieltäytymisen ja miksi sitä ei ole pidetty pätevänä syynä.
146 (174)Yrittäjälausunnosta tulee käydä ilmi yrityksen nimi, yritysmuoto, hakijan itsensä ja/tai perheenjäsenomistusosuus tai päätösvalta yrityksessä, hakijan asema yrityksessä ja selvitys hakijan työllistymisestäyrityksessä.Opiskelua koskevasta lausunnosta tulee käydä ilmi opintojen nimi, oppilaitos sekä peruste päätoimisuudelletai sivutoimisuudelle.Hallintolain mukaan perustelut voidaan jättää esittämättä muun muassa silloin, kun hyväksytäänvaatimus, joka ei koske toista asianosaista tai jos perusteleminen on muusta syystä ilmeisen tarpeetonta.Myös esteetön työvoimapoliittinen lausunto tulee perustella, mutta perustelut voivatolla niukemmat kuin työnhakijalle kielteisissä lausunnoissa. Esteettömän lausunnon perusteluillavoi kuitenkin olla merkitystä työnhakijan lisäksi etuuden maksajalle. Esimerkiksi sivutoimisestayritystoiminnasta annetun lausunnon perusteluiden avulla etuuden maksaja voi seurata toiminnanmahdollisia muutoksia.Usein työttömyysetuuden saamisen työvoimapoliittisen edellytyksen selvittäminen alkaa etuudenmaksajalta tulleen tiedon tai lausuntopyynnön perusteella. Työvoimapoliittisen lausunnon perusteluitaei näissä tilanteissa tule aloittaa tekstillä ”maksajan pyynnöstä”, koska se ei ole lausunnonantamisen peruste. Tekstistä voi syntyä työnhakijalle harhaanjohtava käsitys siitä, että etuudenmaksaja olisi pyytänyt juuri tiettyä lausuntoa, esimerkiksi päätoimisen opiskelijan lausuntoa.5.3.4 Työvoimapoliittisen lausunnon antaminen tietyissä tilanteissaLausunto henkilöstä, joka ei ole ilmoittautunut työnhakijaksi TE-toimistoonHenkilö voi jättää etuushakemuksen työttömyyskassalle tai Kansaneläkelaitokselle, vaikka hänei ole ilmoittautunut työnhakijaksi TE-toimistoon. Tällaisissa tilanteissa TE-toimisto antaa etuudenmaksajan pyynnöstä estävän työvoimapoliittisen lausunnon sillä perusteella, että työnhaku eiole voimassa.Työvoimapoliittisen lausunnon antamiseksi TE-toimiston asiakastietojärjestelmään merkitäänPerustieto-kortille henkilön nimi, henkilötunnus ja postinumero, jotka ovat pakollisia tietoja. Katuosoitettaei tarvita. Tietojärjestelmä antaa oletuksena kansallisuuden, äidinkielen ja asiointikielen(suomi).Kansaeläkelaitos tarvitsee päätöksen tekemistä varten lisäksi ammattikoodin. Jos henkilö on aiemminollut hakijana, ammattikoodi on valmiina TE-toimiston asiakastietojärjestelmässä. Muussatapauksessa koodiksi merkitään X2120.Perustietojen lisäksi merkitään Yhteistyötahojen yhteydenotot –kortille, että tiedot on saatu työttömyyskassastatai Kansaneläkelaitokselta työvoimapoliittisen lausunnon antamista varten. TEtoimistonasiakastietojärjestelmään tulee merkitä, mistä tieto on saatu aina silloin kun henkilöasiakastakoskeva tieto on saatu muualta kuin häneltä itseltään. Lisäksi tulee merkitä kuka tiedonon merkinnyt.Työnhakijasta annetaan lausunto 0A4. TE-toimiston asiakastietojärjestelmän antamat ilmoituksetsiitä, ettei työnhaku ole voimassa, kuitataan pois ok –painikkeella, eivätkä ne estä lausunnon tallentamista.Työnhaku –kortille tai työnhakijan yhteydenottoihin ei tehdä mitään merkintöjä.
147 (174)Peruslausunto, asiantuntijalausuntoTilanteissa, joissa työnhakijasta on annettu esteetön lausunto 0A1 (peruslausunto) ja työttömyysetuudenmaksaja pyytää esteetöntä lausuntoa 0M1 (asiantuntijalausunto), uutta lausuntoa ei tarvitseantaa. Asiasta ei tule myöskään tehdä työnhakijalle uutta selvityspyyntöä. Kaikki sitovattyövoimapoliittiset lausunnot antaa TE-toimisto tai TE-hallinnon asiakaspalvelukeskus eikäetuuden maksajan kannalta ei ole merkitystä sillä, onko lausunto annettu perus- vai asiantuntijakäsittelyssä.Lausunnon antaminen oikeudesta peruspäivärahaan tai työmarkkinatukeenOikeus peruspäivärahaan edellyttää, että työnhakija on täyttänyt TTL 5 luvun 3 §:ssä tarkoitetuntyössäoloehdon. Työssäoloehdon täyttymisen tutkii Kansaneläkelaitos. Kansaneläkelaitokselleannettavasta lausunnosta tulee käydä ilmi, mitä etuutta lausunto koskee.Jos työvoimapoliittista lausuntoa annettaessa ei ole täysin selvää, kuuluuko työnhakija työmarkkinatuenvai peruspäivärahan piiriin, annetaan lausunto työmarkkinatuen saamisen edellytyksistä.Tämä siksi, että TE-toimistolla ei välttämättä ole tarkkaa tietoa kaikista työssäoloehdon täyttymisenedellytyksistä. TE-toimiston ei tarvitse tarkistaa Kananeläkelaitokselta työssäoloehdontäyttymistä tai sitä, onko asiaa selvitetty. Jos työnhakijasta on annettu työmarkkinatukea koskevalausunto ja Kansaneläkelaitos toteaa hakijan kuuluvan peruspäivärahan piiriin, se pyytää uuttaperuspäivärahaa koskevaa lausuntoa, mutta voi yleensä aloittaa etuuden maksamisen. TEtoimistontai TE-hallinnon asiakaspalvelukeskuksen tulee antaa uusi lausunto viipymättä.Jos TE-toimisto on antanut peruspäivärahaa koskevan lausunnon ja Kansaneläkelaitos toteaatyönhakijan kuuluvan työmarkkinatuen piiriin, TE-toimiston tulee antaa Kansaneläkelaitoksenpyynnöstä työmarkkinatukea koskeva lausunto.Jos työnhakijasta on annettu työttömyysetuuden maksamisen salliva lausunto yhdelle työttömyysetuudenmaksajalle ja toinen etuuden maksaja pyytää lausuntoa, aiemmalle etuuden maksajalleilmoitetaan uudelle maksajalle annetusta lausunnosta tiedotteella 0F1. Tiedotteen perusteluksimerkitään, mistä asiassa on kyse ja että TE-toimisto antaa uuden lausunnon aiemmalleetuuden maksajalle vain tämän pyynnöstä.Sairauslomat ja sairauspäivärahaa enimmäisajan saaneetTyökyvyttömyys ei ole työvoimapoliittinen asia, joten siitä ei anneta työvoimapoliittista lausuntoa.Sairauslomallakin työnhakijan tulee täyttää työttömyysetuuden saamisen yleiset työvoimapoliittisetedellytykset, mm. haettava ja oltava valmis vastaanottamaan työkykyään vastaavaakokoaikatyötä. Tarvittaessa työnhakijalle annetaan lausunto 0A2 (ei hae kokoaikatyötä) TTL 2luvun 1 §:n perusteella.Jos henkilö ilmoittautuu työnhakijaksi saatuaan enimmäisajan 300 päivää sairauspäivärahaa jasairasloman jatkuessa, TE-toimisto antaa hänelle esteettömän työvoimapoliittisen lausunnon0A1. Työnhakijan tulee täyttää etuuden saamisen työvoimapoliittiset edellytykset ja olla valmisvastaanottamaan työkykynsä mukaista kokoaikatyötä.
148 (174)Jos henkilöllä on edellä kerrotussa tilanteessa voimassa oleva työsuhde, hänelle annetaan lausunto0F5. Lausuntoon merkitään työnhaun alkamispäivä. Lisäksi lausunnossa todetaan, että työvoimapoliittisetedellytykset työttömyysetuuden maksamiselle eivät täyty, koska henkilö ei oletyötön, ja että maksaja ratkaisee etuuden maksamisen sairauspäivärahan päättymisen ja työkyvyttömyydenperusteella. Lausunto on työnhaun ja työsuhteen voimassa oloa koskevilta osiltaantyöttömyysetuuden maksajaa sitova, eikä 0F5-lausunnon lisäksi sen vuoksi anneta esimerkiksilausuntoa 0A3.Henkilön mahdollinen yritystoiminta ja opiskelu tutkitaan normaaliin tapaan janiistä annetaan tarvittaessa päätoimisen yrittäjän tai opiskelijan lausunto. Jos yritystoiminta taiopiskelu katsotaan sivutoimiseksi, asiasta mainitaan lausunnon 0F5 perusteluissa.Työnhakijalta ei pyydetä selvitystä sairauspäivärahan enimmäisajan täyttymisestä tai siitä, etteityönantajalla ole tarjota muuta työkyvyn mukaista työtä tai muista TTL 3 luvun 3 §:n 3 momentissatarkoitetuista edellytyksistä. Sairauspäivärahan maksuaikaa tai maksettujen päivien määrääei tarkisteta myöskään Kansaneläkelaitokselta. Työttömyysetuuden maksaja tutkii ko. lainkohdanedellytysten täyttymisen.Palkkatuettu työPalkkatuettu työ ei ole TTL 10 luvussa tarkoitettu työllistymistä edistävä palvelu. Palkkatuettuuntyöhön liittyy yleensä tarve antaa työvoimapoliittinen lausunto työnhakijan oikeudesta työttömyysetuuteentyösuhteen ajalta. Palkkatuetun työn alkaessa työttömyysetuuden maksajalle annetaanlausunto 0A3 (ei työtön) jos palkkatuettu työ on kokoaikaista, ja perusteluksi merkitäänpalkkatuetun työn aloittaminen. Jos palkkatuettu työ on osa-aikaista, annetaan lausunto 0A1.5.4 Annetun työvoimapoliittisen lausunnon korjaaminenTyövoimapoliittinen lausunto ei ole hallintolaissa tarkoitettu päätös. Tästä syystä hallintolainsäännökset päätöksessä olevan virheen korjaamisesta eivät koske työvoimapoliittista lausuntoa.Näin ollen uusi esteellinen työvoimapoliittinen lausunto voidaan antaa ilman työnhakijan suostumusta.Työnhakijaa on kuitenkin kuultava hallintolain mukaisesti ennen uuden työvoimapoliittisenlausunnon antamista. Työttömyysetuutta koskevan päätöksen tehnyt työttömyyskassa taiKansaneläkelaitos huolehtii asianosaisen suostumuksen hankkimisesta tai tarvittaessa hakee päätöksenpoistoa työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnassa.TE-toimiston tulee antaa sitova työvoimapoliittinen lausunto aina kun se on mahdollista. Virheellisenlausunnon korjaaminen tapahtuu antamalla uusi sitova työvoimapoliittinen lausunto,mikäli muut työvoimapoliittiset edellytykset lausunnon antamiseksi täyttyvät. Lausunnon perusteluistatule käydä selkeästi ilmi, että lausunnolla kumotaan aiemmin annettu lausunto. Tiedote(0Z9) annetaan vain, jos sitovaa lausuntoa ei voida jostain syystä antaa. Korjattu työvoimapoliittinenlausunto tulee lähettää tiedoksi työnhakijalle, sekä silloin kun lausuntoa on korjattu työnhakijanvahingoksi että silloin, kun sitä on korjattu työnhakijan eduksi.5.4.1 Asiavirheen korjaaminenAsiavirheen korjaaminen tarkoittaa varsinaisesta muutoksenhausta riippumatonta muun kuinpelkän kirjoitus- tai laskuvirheen oikaisemista viranomaisen itsensä toimesta. Asiavirheestä onkyse silloin, jos työvoimapoliittinen lausunto perustuu selvästi virheelliseen tai puutteelliseenselvitykseen tai lausunto perustuu ilmeisen väärään lain soveltamiseen.
149 (174)Asiavirheen korjaaminen työnhakijan vahingoksi, esimerkiksi opiskelusta annetun esteettömänlausunnon muuttaminen päätoimiseksi opiskelijaksi, edellyttää aina työnhakijan kuulemista.Kuuleminen tapahtuu kirjallisesti tekemällä työnhakijalle selvityspyyntö, jossa kerrotaan millätavoin annettu lausunto on virheellinen ja varataan työnhakijalle mahdollisuus lausua oma näkemyksenäasiasta. Virheen korjaaminen ei edellytä työnhakijan suostumusta, joten sitä ei selvityspyynnössäpyydetä.TE-toimiston harkinnan mukaan ottaen huomioon käsiteltävänä oleva asia työnhakijaa voidaankuulla myös suullisesti esimerkiksi puhelimitse. Keskustelusta tehdään puhelinmuistio, joka arkistoidaan,ja tieto työnhakijan kuulemisesta merkitään annettavan työvoimapoliittisen lausunnonperusteluihin.Työvoimapoliittisessa lausunnossa olevan asiavirheen korjaaminen työnhakijan eduksi (esimerkiksipäätoimisen opiskelijalausunnon korjaaminen sivutoimiseksi) voidaan tehdä työnhakijaakuulematta, koska kuulemista voidaan pitää hallintolain 34 §:ssä tarkoitetulla tavalla ilmeisentarpeettomana.5.4.2 Kirjoitus- tai laskuvirheen korjaaminenTyövoimapoliittinen lausunto voi olla virheellinen myös siten, että lausunnossa on kirjoitus- tailaskuvirhe taikka niihin verrattava selvä virhe. Esimerkiksi korvaukseton määräaika on merkittyalkavaksi 1.2.2013 vaikka oikea alkamisaika olisi 2.1.2013. Työvoimapoliittiseen lausuntoa annettaessaon myös voitu käyttää väärää lausuntokoodia. Jos kyseessä on selvä kirjoitus- tai laskuvirhe,jonka korjaaminen ei vaikuta työnhakijan asemaan, se voidaan korjata työnhakijaa kuulematta.Päivämäärä- ja koodivirheiden kohdalla voi joissakin tilanteissa olla epäselvää onko kyseessäasiavirhe vai kirjoitusvirhe. Epäselvissä tapauksissa katsotaan, että kyseessä on asiavirhe.Esimerkki: Työnhakijan työsuhde on päättynyt 30.1.2013 omaan pyyntöön. Korvauksettoman määräajanoikea alkamispäivä on 31.1., mutta lausuntoon merkitään alkamispäiväksi 30.1., jolloin korvauksettomanmääräajan ensimmäinen päivä on työsuhteen viimeinen päivä ja määräajan pituudeksitulee 89 päivää. Korjataan kuten asiavirhe; työnhakijaa on kuultava, koska korjaaminen vaikuttaatyönhakijan vahingoksi pidentämällä korvauksetonta määräaikaa 1 päivällä.5.4.3 Työvoimapoliittisen lausunnon uudelleen käsittelyTTL:ssa ei säädetä erikseen työvoimapoliittisen lausunnon uudelleen käsittelystä. TTL 12 luvun7 §:n 6 momentissa säädetään etuuden maksajan velvollisuudesta tutkia asia uudestaan, jos evätynetuuden myöntämistä tai myönnetyn edun lisäämistä koskevassa asiassa ilmenee uutta selvitystä.Jos työnhakija pyytää TE-toimistoa käsittelemään uudestaan annetun työvoimapoliittisenlausunnon ja vetoaa uuteen selvitykseen, TE-toimisto käsittelee asian ja tarvittaessa muuttaa annettuatyövoimapoliittista lausuntoa antamalla uuden lausunnon.Työnhakijan toimittama uusi selvitys ei välttämättä johda siihen, että annettua lausuntoa muutetaan.Esimerkiksi hakija on eronnut työstään vedoten terveydellisiin syihin, mutta hänen toimittamassaanuudessakaan lääkärinlausunnossa ei oteta kantaa työkykyyn kyseisessä työssä. Jos an-
150 (174)nettua työvoimapoliittista lausuntoa ei muuteta, annetaan ko. lausunto uudestaan samasta päivästäja perusteluissa todetaan esitetty uusi ja/tai lisäselvitys, ja TE-toimiston tekemä ratkaisu.Työnhakija voi pyytää asiansa uudelleenkäsittelyä myös tilanteissa, joissa hänellä ei ole esittäämitään uutta selvitystä tai hän vetoaa sellaisiin seikkoihin, joilla selvästikään ei ole vaikutustakäsiteltävänä olevassa asiassa. Tällöin TE-toimisto toteaa lausunnon perusteluissa, että aikaisemminannettu lausunto on voimassa ja että asiaa ei käsitellä uudelleen, koska hakija ei ole toimittanutuutta selvitystä tai hakijan vetoamilla seikoilla ei ole merkitystä asiassa.5.4.4 Päätöksen poistamiseen liittyvät toimetAsianomainen henkilö tai työttömyysetuuden maksaja voi hakea lainvoimaisen päätöksen poistamista,jos päätös on perustunut virheelliseen tai puutteelliseen selvitykseen tai on ilmeisestilain vastainen. Työttömyysetuuden maksajan päätöksen poistoa haetaan työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnaltaja työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnan ja vakuutusoikeudenpäätöksen poistoa haetaan vakuutusoikeudelta. Työttömyysturva-asiamiehen oikeudesta hakeapäätöksen poistoa kerrotaan jäljempänä kohdassa 7.Poistohakemuksen tekee pääsääntöisesti etuuden maksaja. TE-toimisto tai TE-hallinnon asiakaspalvelukeskusja etuuden maksaja sopivat yhdessä, mitkä selvitykset ja asiakirjat tarvitaan poistohakemustavarten. Poistohakemukseen liitetään aina TE-toimiston tai TE-hallinnon asiakaspalvelukeskuksenlausunto, josta käy ilmi ainakin mihin seikkoihin aiempi myönteinen työvoimapoliittinenlausunto on perustunut ja mikä hakijan tilanne on ollut silloin, milloin ja miten etuudensaamiseen vaikuttava seikka on tullut TE-hallinnon tietoon, onko työnhakija salannut tietoja, mikäetuuden saamisen estävä seikka on ja mitkä ovat päätöksen poistamisen työvoimapoliittisetperustelut.TE-toimiston tai TE-hallinnon asiakaspalvelukeskuksen tulee toimittaa työttömyysetuuden maksajallekaikki asiaan liittyvät taustatiedot. Pelkkä työvoimapoliittinen lausunto ei riitä perusteeksilainvoimaisen päätöksen poistamiselle. Tämän vuoksi tulee kiinnittää huomiota takautuvien lausuntojenperusteluihin ja täydentää lausuntoa tarvittaessa etuuden maksajan pyynnöstä TTL 11luvun 4 §:n mukaisesti.6. MuutoksenhakuTTL 12 luvun 1 §:n 5 momentin mukaan työvoimapoliittiseen lausuntoon ei saa erikseen hakeamuutosta valittamalla. Jos henkilö on tyytymätön työvoimapoliittisesta lausunnosta ilmeneväänratkaisuun, hänelle on selvitettävä muutoksenhakumahdollisuus. Työttömyysetuutta koskevissaasioissa ensimmäisen asteen muutoksenhakuelin on työttömyysturvan muutoksenhakulautakunta.Työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnan päätöksestä voi valittaa vakuutusoikeuteen. Vakuutusoikeudenpäätökseen ei voi hakea muutosta valittamalla.Kansaneläkelaitoksen, työttömyyskassan ja työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnan päätöksenmukana henkilö saa valitusosoituksen, jossa kerrotaan, missä ajassa ja mihin valitus tuleetoimittaa ja mitä valituksesta tulee käydä ilmi.Kansaneläkelaitoksen tai työttömyyskassan päätökseen tyytymätön saa hakea siihen muutostatyöttömyysturvan muutoksenhakulautakunnalta kirjallisella valituksella 30 päivän kuluessa siitä,
151 (174)kun on saanut päätöksestä tiedon. Jollei valittaja muuta näytä, hänen katsotaan TTL 12 luvun 6§:n mukaan saaneen tiedon päätöksestä seitsemäntenä päivänä sen jälkeen, kun päätös on postitettuhänen ilmoittamallaan osoitteella. Valitus toimitaan etuuden maksajalle eli Kelalle tai työttömyyskassalle.Myös valitus työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnan päätöksestä vakuutusoikeudelletoimitetaan etuuden maksajalle.TTL 12 luvun 4 §:n mukaan työttömyyskassan ja Kansaneläkelaitoksen on käsiteltävä etuuttakoskeva hakijan joko työttömyysturvan muutoksenhakulautakuntaan tai vakuutusoikeuteenosoittama valitus oikaisuasiana. Jos valituksen kohteena olevaa asiaa ei oikaista, on työttömyyskassanja kansaneläkelaitoksen toimitettava valituskirjelmä ja lausuntonsa muutoksenhakuelimenkäsiteltäväksi 30 päivän kuluessa valitusajan päättymisestä. Määräajasta voidaan poiketa, jos valituksenjohdosta tarvittavan lisäselvityksen hankkiminen sitä edellyttää. Lisäselvityksen hankkimisestaon tällöin viipymättä ilmoitettava valittajalle. Valituskirjelmä ja lausunto on kuitenkinaina toimitettava asianomaiselle muutoksenhakuelimelle 60 päivän kuluessa valitusajan päättymisestä.TE-toimiston tulee antaa oma lausuntonsa siten, ettei valituskirjelmän ja siihen liittyvienasiakirjojen toimittaminen viivästy. Työvoimaviranomaiselta valituksen johdosta pyydettyä lausuntoaei pidetä sellaisena lisäselvityksenä, joka pidentäisi 30 päivän määräaikaa.6.1 TE-toimiston tai TE-hallinnon asiakaspalvelukeskuksen lausunto valituksen johdosta (valitusvastine)Kun valituksen kohteena olevan asian ratkaisu on perustunut työvoimapoliittiseen lausuntoon, ontyöttömyysetuuden maksajan ennen oman lausuntonsa ja sen liitteiden lähettämistä työttömyysturvanmuutoksenhakulautakunnalle tai vakuutusoikeudelle pyydettävä sitovan työvoimapoliittisenlausunnon antaneelta TE-toimistolta tai TE-hallinnon asiakaspalvelukeskukselta lausuntoasiasta. Etuuden maksajan pyyntö on TTL 11 luvun 4 §:n 2 momentissa tarkoitettu lausunnontäydentämispyyntö, joten TE-toimiston tai TE-hallinnon asiakaspalvelukeskuksen tulee antaalausuntonsa viipymättä. Lausunnon antamisessa tulee pyrkiä noudattamaan maksajan antamaamääräaikaa.Valitusvastineen antaa joko TE-toimisto tai TE-hallinnon asiakaspalvelukeskus riippuen siitäkumpi taho on ratkaissut valituksen kohteena olevan asiakysymyksen.Esimerkki: TE-toimisto on antanut lausunnon päätoimisesta yritystoiminnasta, ja Työlinja on korjannutlausunnossa havaitun selvän päivämäärävirheen. Valituksen johdosta lausunnon antaa TEtoimisto.Valituksen johdosta annettavassa lausunnosta tulee käydä ilmi työvoimapoliittisen lausunnonperusteena olleet tosiseikat, kannanotto valittajan väitteisiin ja esitys siitä olisiko päätös pysytettäväennallaan vai olisiko sitä muutettava. Jos valitus on tehty selvästi myöhässä eikä myöhästymiselleole esitetty painavia syitä, TE-toimiston ei tarvitse valitusvastineessa ottaa kantaa valituksenkohteena olevaan pääasiaan.Työvoimapoliittisen lausunnon perusteena olevien tosiseikkojen kertominen on tärkeää, koskamuutoksenhakuelin käsittelee valitusta TE-toimistolta saamiensa tietojen perusteella. Kun valituksenalaisessapäätöksessä on kyse esimerkiksi tarjotusta työstä kieltäytymisestä, valitusvastineestatulee käydä ilmi ainakin milloin ja millä tavalla (e-kirjeenä, henkilökohtaisesti vai puhelimitse)työtarjous on työnhakijalle tehty. Kun kyse on suunnitelman tekoon liittyvästä laimin-
152 (174)lyönnistä, valitusvastineessa tulee kertoa milloin työnhakijan olisi pitänyt tulla suunnitelman laatimis-tai tarkastamistilaisuuteen sekä milloin ja millä tavoin häntä on informoitu laatimistilaisuudesta.Valituksen johdosta annettavaan lausuntoon on aina liitettävä työnhakijalle tehty selvityspyyntöja siihen annettu vastaus, hakijan toimittamat liitteet sekä mahdollinen muu asiaan liittyvä selvitys.Muuta selvitystä voivat olla esimerkiksi tulosteet TE-toimiston asiakastietojärjestelmäntyönhaku-näytöltä tai tuloste työnhakijan hyväksymästä työllistymis- tai sitä korvaavasta suunnitelmasta.Esimerkki: Työnhakija on kutsuttu TE-toimistoon ja hänelle on ilmoitettu kutsukirjeessä, että saapumattajääminen johtaa työnhaun voimassaolon päättymiseen. Jos työnhakija jää saapumatta ja valittaatyönhaun päättymistä koskevasta työttömyysetuuden maksajan päätöksestä, TE-toimiston ontoimitettava kutsukirje muutoksenhakuelimelle. Kutsukirje ja siinä työnhakijalle annetut ohjeet ovattällaisessa tilanteessa olennaisia valitusasiaa käsiteltäessä.Jos työnhakija on esittänyt TE-toimistolle lääkärinlausunnon tai muuta vastaavaa selvitystä jaselvityksellä on vaikutusta valitusasian arviointiin, asiasta on syytä mainita valitusvastineessa.Erityisen tärkeää TE-toimiston kannanotto lääketieteelliseen näyttöön on työnhakijan vedotessasiihen valituskirjelmässä.Tulostettujen tietojen kohdalla on varmistuttava niiden luettavuudesta. Windowsin ohjelmavalikostalöytyy leikkaustyökalu, jota voi käyttää esimerkiksi työnhaku-ikkunan tulostamiseen.Leikkaustyökalun avulla printistä tulee selkeämpi kuin Print Screen -toiminnolla. Liitteenä olevatasiakirjat tulee yksilöidä lausunnon lopussa.TE-toimiston tai TE-hallinnon asiakaspalvelukeskuksen lausunto liitteineen toimitetaan etuudenmaksajalle. Etuuden maksaja varaa valittajalle mahdollisuuden antaa vastineensa valituksen johdostaannetuista lausunnoista (etuuden maksajan, TE-toimiston tai TE-hallinnon asiakaspalvelukeskuksenlausunnosta), ja muutoksenhakuelimet edellyttävät, että kuulemisen kohteena olevatasiakirjat yksilöidään. Etuuden maksajalla ei välttämättä ole tietoa siitä, mitä lausunnon liitteenäolevat dokumentit ovat. Tämän vuoksi liitteiden riittävän tarkka yksilöinti valitusvastineessa ontärkeää.Muutoksenhakuelimillä on TTL 13 luvun 1 §:n perusteella oikeus saada TE-toimistolta ja TEhallinnonasiakaspalvelukeskukselta kaikki niillä olevat asiakirjat ja muut tiedot, joiden se katsoovaikuttavan asian ratkaisemiseen, vaikka niitä ei olisi liitetty valitusvastineeseen.Muutoksenhakuelin voi myös pyytää TE-toimistoa tai TE-hallinnon asiakaspalvelukeskustahankkimaan sellaista selvitystä, jota se pitää tarpeellisena, mutta jota TE-toimistolla tai TEhallinnonasiakaspalvelukeskuksella ei ole. TE-toimiston tai TE-hallinnon asiakaspalvelukeskuksentulee hankkia pyydetty työttömyysetuuden saamisen työvoimapoliittisiin edellytyksiin liittyväselvitys, esimerkiksi pyytämällä sitä työnhakijalta tai sellaiselta taholta, jolta TE-toimistolla jaTE-hallinnon asiakaspalvelukeskuksella on oikeus saada tietoja TTL 13 luvun 1 §:n perusteella.Velvollisuus hankkia pyydetty selvitys perustuu hallintolain 31 §:ään, jonka mukaan viranomaisenon huolehdittava asian riittävästä ja asianmukaisesta selvittämisestä.Jos TE-toimisto tai TE-hallinnon asiakaspalvelukeskus ei toimita pyydettyjä tietoja, muutoksenhakuelinsaattaa kumota kyseessä olevan työvoimapoliittiseen lausuntoon perustuvan työttö-
153 (174)myysetuuden maksajan päätöksen ja palauttaa asian uudelleen käsiteltäväksi. Tästä aiheutuu tarpeetontalisätyötä sekä TE-toimistolle että etuuden maksajalle ja valituksen tehneen henkilönkannalta asian käsittely voi pitkittyä kohtuuttomasti.Jos muutoksenhakuelimen pyytämää selvitystä on jo työvoimapoliittista lausuntoa alun perin annettaessapyydetty, mutta työnhakija ei ole sitä toimittanut, toimenpiteisiin selvityksen hankkimiseksiei ryhdytä. Asiasta tulee ilmoittaa selvitystä pyytäneelle muutoksenhakuelimelle. Lähtökohtaisestiasiasta tulisi mainita jo valitusvastineessa.Kun lisäselvitystä saadaan muualta kuin valituksen tehneeltä henkilöltä, TE-toimiston tai TEhallinnonasiakaspalvelukeskuksen tulee kuulla valittajaa. Kuulemiskirjeessä tulee mainita muunmuassa, että lisäselvitys on hankittu muutoksenhakuelimen pyynnöstä ja asettaa määräaika(yleensä enintään kaksi viikkoa), jossa hakijan on esitettävä mahdolliset näkemyksensä hankitustalisäselvityksestä. Kuulemismenettely poikkeaa tavallisesta siten, että valittajaa ohjataan esittämäännäkemyksensä suoraan muutoksenhakuelimelle. Muutoksenhakuelimen osoitetiedot onmainittava kuulemiskirjeessä.TE-toimisto ja TE-hallinnon asiakaspalvelukeskus voivat muuttaa antamaansa työvoimapoliittistalausuntoa, jos hankittu lisäselvitys antaa siihen aihetta. Jos työvoimapoliittinen lausunto muutetaanvalituksen mukaisesti hakijalle myönteiseksi, valittajan kuuleminen lisäselvityksestä onhallintolaissa tarkoitetulla tavalla tarpeetonta. Työvoimapoliittisen lausunnon muuttamisesta tuleekuitenkin ilmoittaa valittajalle. Saatu lisäselvitys ja kuulemiseen liittyvät asiakirjat toimitetaanaina muutoksenhakuelimelle, samoin kuin mahdollinen uusi työvoimapoliittinen lausunto.6.2 Työvoimapoliittinen lausunto ja tieto vireillä olevasta valituksestaKun TE-toimisto tai TE-hallinnon asiakaspalvelukeskus on saanut tiedon valituksen vireille tulosta,ko. työvoimapoliittiseen lausuntoon tulee merkitä valitusta koskeva tieto, ns. valitustäppä.Valitusten käsittelyajat voivat olla pitkiä ja valitustiedon merkitsemisen tarkoituksena on turvatariittävien tietojen säilyminen TE-toimiston asiakastietojärjestelmässä, jotta valitusasian ratkaisemisenjälkeen mahdollisesti tarvittavat työvoimapoliittiset lausunnot voidaan antaa oikein. Valitustiedonmerkitseminen estää lausunnon automaattisen poiston tietojärjestelmän poistoohjelmassa.Valitustieto voidaan merkitä useampaankin lausuntoon esimerkiksi tilanteessa, jossatyönhakijalla on vireillä useita eri aikoja koskevia valitusasioita.Työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnan päätöksen jälkeen valitustietoa ei tule poistaatyövoimapoliittisesta lausunnosta ennen kuin on tiedossa, että lautakunnan ratkaisu on lainvoimainen,ts. että siihen ei haeta muutosta valittamalla vakuutusoikeuteen. Työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnanratkaisun lainvoimaisuuden seurannan voi järjestää joko muistilistanavulla tai tekemällä poiminta-ajon niistä työnhakijoista, joilla on valitustieto voimassa. Ajon voitehdä esimerkiksi puolen vuoden välein.Kun valitusasia on lainvoimaisella päätöksellä ratkaistu, valitustieto poistetaan lausunnosta. Vakuutusoikeudenpäätöksen jälkeen valitustiedon voi poistaa välittömästi, ellei ratkaisun sisällöstämuuta johdu. Tarvittavat työvoimapoliittiset lausunnot on annettava ennen valitustiedon poistamista,sillä on mahdollista, että poisto-ohjelma poistaa lausunnon hyvinkin pian valitustiedonpoistamisen jälkeen.
154 (174)Työnhakijan tekemän valituksen lisäksi myös työttömyysturva-asiamiehen tekemän valituksenkohdalla toimitaan tässä kerrotulla tavalla.6.3 Työvoimapoliittisen lausunnon antaminen valituksen jälkeenJos työttömyysturvan muutoksenhakulautakunta tai vakuutusoikeus hyväksyy valituksen ja määrääetuuden maksettavaksi, mikäli henkilö muutoin täyttää saamisedellytykset, TE-toimisto taiTE-hallinnon asiakaspalvelukeskus antaa uuden työvoimapoliittisen lausunnon muutoksenhakuelimenpäätöksen jälkeen vasta maksajan pyynnöstä. Uusi lausunto annetaan muiden kuin valituksenalaisellapäätöksellä ratkaistujen työttömyysetuuden saamisen edellytysten täyttymisestä.7. Työttömyysturva-asiamiehen muutoksenhakuTTL 12 luvun 1 §:n 3 momentin mukaan työttömyysturva-asiamiehellä on oikeus hakea muutostavalittamalla työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnalta ja vakuutusoikeudelta työttömyysetuudensaamisen työvoimapoliittisia edellytyksiä tai oikeudenkäyntikulujen jakamistakoskevassa asiassa. Työttömyysturva-asiamies voi hakea muutosta työnhakijan vahingoksi taieduksi. Työttömyysturva-asiamies voi myös hakea lainvoimaisen päätöksen poistamista työvoimapoliittisiaedellytyksiä koskevassa asiassa. Vastaava oikeus on myös työttömyysturvaasiamiehensijaisella.7.1 ValitusTyöttömyysturvan muutoksenhakulautakunnalle tehtävän valituksen osalta myös työttömyysturva-asiamiehenvalitusaika alkaa kulua siitä, kun työnhakija on saanut päätöksestä tiedon. Valitusaikaon 30 päivää. Vakuutusoikeudelle tehtävän valituksen osalta valitusaika alkaa siitä, kuntyövoimaviranomainen on saanut päätöksestä tiedon. Työttömyysturva-asiamiehen katsotaansaaneen tiedon työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnan päätöksestä seitsemäntenä päivänäsen jälkeen, kun päätös on postitettu työvoimaviranomaisen osoitteella, jollei muuta näytetä. Valituson toimitettava määräajan kuluessa asianosaiseen työttömyyskassaan tai Kansaneläkelaitokselle.Säädettyjen määräaikain laskemisesta annetun lain (150/1930) 2 §:n mukaan ajanmääräyksenollessa jokin määrä päiviä nimetyn päivän jälkeen tätä päivää ei lueta mukaan määräaikaan. Päätöksenantamispäivää ei siten lasketa mukaan 30 päivän määräaikaan, vaan määräaika alkaa antamispäivääseuravasta päivästä. Saman lain 6 §:n mukaan tyytymättömyyden ilmoittaminen,muutoksenhakemuksen jättäminen tai vastauksen antaminen siihen on tehtävä viimeistään määräajanviimeisenä päivänä. Jos määräpäivä tai määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä,vapunpäivä, joulu tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa tehtävän toimittaa ensimmäisenäarkipäivänä sen jälkeen.Muutosta on haettava kirjallisesti. Valituksesta tulee ilmetä ainakin työttömyysturva-asiamiehennimi ja osoite, päätös jota esitetään muutettavaksi, työttömyysturva-asiamiehen vaatimukset janiiden perusteet. Valitukseen on liitettävä päätös, jota valitus koskee sekä muut asian ratkaisemisenkannalta tarpeelliset asiakirjat.
155 (174)7.2 Päätöksen poistaminenTyöttömyyskassan tai Kansaneläkelaitoksen lainvoimaisen päätöksen poistamista haetaan työttömyysturvanmuutoksenhakulautakunnalta. Työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnan taivakuutusoikeuden antaman lainvoimaisen päätöksen poistamista haetaan vakuutusoikeudelta.Päätöksen poistamista haetaan kirjallisesti, ja hakemuksesta tulee ilmetä ainakin työttömyysturva-asiamiehennimi ja osoite, päätös jota esitetään poistettavaksi, työttömyysturva-asiamiehenvaatimukset ja niiden perusteet ja työttömyyskassan tai Kansaneläkelaitoksen todistus poistettavaksihaettavan päätöksen lainvoimaisuudesta. Poistohakemukseen on liitettävä päätös, jota haetaanpoistettavaksi ja päätöksen perusteena oleva työvoimapoliittinen lausunto sekä muut asianratkaisemisen kannalta tarpeelliset asiakirjat.TTL 12 luvun 7 §:n 5 momentin mukaan päätöksen poistamista on haettava viiden vuoden kuluessasiitä, kun päätös sai lainvoiman. Erityisen painavista syistä päätös voidaan poistaa myöhemminkintehdystä hakemuksesta.Ennen asian ratkaisemisesta työttömyysturvan muutoksenhakulautakunta tai vakuutusoikeus varaaasianosaisille tilaisuuden tulla kuulluksi. Kuuleminen toimitetaan tiedoksi tavallisena tiedoksiantonahallintolain 59 §:n mukaisesti.8. OikeudenkäyntikulutTTL 12 luvun 9 §:n mukaan työttömyysturvan muutoksenhakulautakunta ja vakuutusoikeus voivelvoittaa työvoimaviranomaisen korvaamaan oikeudenkäyntikulut kokonaisuudessaan tai osaksiKansaneläkelaitokselle tai työttömyyskassalle asiassa, jossa Kansaneläkelaitos tai työttömyyskassavelvoitetaan suorittamaan asianosaisen oikeudenkäyntikuluja ja oikeudenkäyntikulujensuoritusvelvollisuus perustuu pääasiassa tai osittain 11 luvun 4 §:n mukaiseen työvoimapoliittiseenlausuntoon. TE-toimistoa on kuultava korvausvastuun jakamisesta.Kansaneläkelaitos tai työttömyyskassa on vastuussa oikeudenkäyntikulujen maksamisesta työnhakijalleja vastaa myös mahdollisten viivästyskorkojen maksamisesta. Työvoima- ja elinkeinoviranomainenmaksaa sille määrätyn osuuden oikeudenkäyntikuluista Kansaneläkelaitokselle taityöttömyyskassalle. Työttömyysturva-asiamiehellä on oikeus hakea muutosta valittamalla oikeudenkäyntikulujenjakamista koskevassa asiassa.TTL:sa ei säädetä korvausvastuun määrästä. TE-toimiston arvioidessa oikeudenkäyntikuluja lausuessaankorvausvastuun jakamisesta apua voidaan hakea valtioneuvoston asetuksesta oikeusavunpalkkioperusteista (290/2008). Asetuksen mukaan palkkio maksetaan asiaan valmistautumisestasekä asian käsittelystä esitutkintaviranomaisessa ja suullisesta käsittelystä tuomioistuimessa.Asetuksen mukaan valmistautumisesta palkkio maksetaan asian laatuun ja laajuuteensekä suoritettuihin toimenpiteisiin nähden hyväksyttävästä ajankäytöstä. Kun kyseessä on tavanomainenrikosasia, valmistautumisesta ei makseta palkkiota viittä tuntia pidemmältä ajalta ilmanerityistä syytä. Asetuksen mukaan tuntipalkkion määrä on 110 euroa.Edellä kerrotun perusteella TE-toimisto voi pääsääntöisesti katsoa kohtuulliseksi oikeudenkäyntikulujenmääräksi 1-2 tunnin valmistautumista vastaavaa määrän ja lähinnä laajoissa tai monimutkaisissayrittäjiä koskevissa asioissa 3-4 tunnin valmistautumista vastaavaa määrän.
156 (174)Etuuden maksaja lähettää TE-toimistolle laskun toimiston maksettavaksi määrätystä osuudesta.TE-toimisto maksaa sille määrätyn osuuden oikeudenkäyntikuluista toimiston toimintamäärärahoista.TE-toimisto ilmoittaa maksamansa oikeudenkäyntikulut alueensa ELY-keskukselle, jokahakee niiden perusteella lisämäärärahaa työ- ja elinkeinoministeriöltä.
157 (174)V/ 2 TE-hallinnon verkkopalvelut ja automaattiset työvoimapoliittiset lausunnot ja selvityspyynnötTässä osassa käsitellään verkkopalveluihin liittyviä automaattisia työvoimapoliittisia lausuntojaja selvityspyyntöjä. Verkkopalveluiden teknisistä määrityksiä tai TE-toimiston asiakastietojärjestelmässähuomioon otettavia asioita ei tässä käsitellä.1.Työnhakijaksi ilmoittautuminenHenkilö voi ilmoittautua työnhakijaksi verkkopalvelun kautta. Joissakin tilanteissa verkon kauttailmoittautunut työnhakija saa automaattisesti työvoimapoliittisen lausunnon oikeudesta työttömyysetuuteen,eli automaattilausunnon 0A1, joka koskee joko peruspäivärahaa tai ansiopäivärahaa.Jos työnhakija hakee työmarkkinatukea, automaattilausuntoa ei voida antaa, vaan TEtoimistoselvittää työnhakijan oikeuden työmarkkinatukeen ja antaa työvoimapoliittisen lausunnon.Työnhakijalle, joka ilmoittaa, ettei hän hae työttömyysetuutta, ei anneta automaattilausuntoa eikämyöskään TE-toimisto tai TE-hallinnon asiakaspalvelukeskus anna työvoimapoliittista lausuntoa.Kun työnhakija mahdollisesti ilmoittaa myöhemmin hakevansa etuutta tai jos etuuden maksajapyytää työvoimapoliittista lausuntoa, TE-toimisto selvittää ja antaa työvoimapoliittisen lausunnontyöttömyysetuuden työvoimapoliittisista edellytyksistä työnhaun alkamisesta lukien.Jos henkilö ilmoittaa työnhakijaksi ilmoittautumisen yhteydessä, ettei hän hae kokoaikatyötä,tietojärjestelmä antaa automaattisesti lausunnon 0A2 TTL 2 luvun 1 §:n perusteella. Jos henkilöon ilmoittanut, ettei hae työttömyysetuutta eikä kokoaikatyötä, automaattilausuntoa 0A2 ei anneta.Työnhakijalta ei pyydetä erikseen selvityksiä työttömyysetuuden saamisen työvoimapoliittisistaedellytyksistä, jos tietojärjestelmä on tuottanut automaattilausunnon 0A1. Jos myöhemmin tuleeilmi, että työnhakijan ilmoittamat tiedot eivät pidä paikkaansa tai niiden oikeellisuudesta syntyyepäselvyyttä, työnhakijan oikeus työttömyysetuuteen selvitetään edellä kohdassa V/ 1 kerrotullatavalla.Jos työnhakijan tilanne ei täytä automaattisen työvoimapoliittisen lausunnon antamisen edellytyksiä,TE-toimisto selvittää hakijan oikeuden työttömyysetuuteen ja antaa sitä koskevan työvoimapoliittisenlausunnon edellisessä kohdassa V/1 kerrotulla tavalla.2. Työnhaun muutokset ja työnhaun voimassaolon päättäminenTyönhakija voi ilmoittaa työnhaun aikana tapahtuvista muutoksista ja työnhaun päättämisestäverkkopalvelussa. Työnhakijan ilmoituksesta riippuen tietojärjestelmä voi tuottaa automaattisentyövoimapoliittisen lausunnon. Työnhaun muutoksena voi ilmoittaa- kokoaika- tai osa-aikatyön aloittamisesta,- varusmies- tai siviilipalveluksen aloittamisesta,- vapausrangaistuksen suorittamisen aloittamisesta,- opiskelun (muu kuin työvoimakoulutus) aloittamisesta,
158 (174)- yritystoiminnan aloittamisesta,- äitiysloman tai perhevapaan aloittamisesta,- sairausloman alkamisesta,- työttömyyseläkkeelle siirtymisestä ja- työnhaun aloittamisesta toisessa EU/ETA-maassa tai Sveitsissä.Työnhaun päättymissyynä voi ilmoittaa edellä mainittujen syiden lisäksi ns. muun syyn. Työttömyyseläkkeenalkamista ei voi ilmoittaa päättymissyynä, mutta sen sijaan muun eläkkeen alkamisestavoi ilmoittaa.Työnhaun muutoksista ja päättämisestä automaattisesti annettavat työvoimapoliittiset lausunnotovat joko maksatuksen estäviä tai tiedotteita. Automaattisia lausuntoja voi syntyä, kun työnhakijailmoittaa yli kaksi viikkoa kestävästä kokoaikatyöstä (0A3), osa-aikatyön aloittamisesta (0F2),sairauslomasta (0F2), varusmies- tai siviilipalveluksen aloittamisesta (0F2), vapausrangaistuksensuorittamisesta (0F2), äitiyslomasta tai perhevapaasta (0F2) tai työnhaun päättämisestä (0A4).Automaattilausunto voi syntyä myös silloin, kun työnhakija ilmoittaa, ettei hae kokoaikatyötä(0A2). Jos automaattilausunnon antamisen edellytykset eivät täyty, TE-toimiston asiantuntijatutkii hakijan oikeuden työttömyysetuuteen ja antaa sitä koskevan työvoimapoliittisen lausunnon.Verkkopalvelun kautta ei voi ilmoittaa työnhaun muutoksista työttömyyteen päin. Jos työnhakijaaloittaa esimerkiksi lyhyen määräaikaisen työsuhteen, hän voi ilmoittaa työn aloittamisesta verkkopalvelussaja halutessaan jättää työnhaun voimaan, mutta hän ei voi ilmoittaa työn päättymisestäja työttömyydestä verkkopalvelun kautta. Työnhakijasta annetaan työttömyysetuuden maksatuksensalliva työvoimapoliittinen lausunto työsuhteen päättymispäivää seuraavasta päivästäalkaen, jos kaikki työvoimapoliittiset edellytykset täyttyvät, vaikka hakija ilmoittaisi työn päättymisestäTE-toimistoon vasta esimerkiksi viikon kuluttua työn päättymisestä.3. Työllistymissuunnitelman hyväksyminen ja toteuttamisesta ilmoittaminenTyönhakija voi hyväksyä TE-toimiston kanssa laaditun työllistymissuunnitelman tai sitä korvaavansuunnitelman verkkopalvelussa. Hyväksyttäväksi lähetyn luonnoksen voi joko hyväksyä taihylätä. Työnhakijan hyväksyessä suunnitelman se muuttuu allekirjoitetuksi. Allekirjoitettu suunnitelmanäytetään verkkopalvelussa ja työnhakija voi ilmoittaa suunnitelmassa sovittujen tehtävientoteutumisesta.Hyväksyttäväksi lähetetyn luonnoksen hyväksymisestä tai hylkäämisestä ei synny automaattilausuntojatai automaattisia selvityspyyntöjä. TE-toimisto selvittää tarvittaessa suunnitelman laatimisestatai tarkistamisesta kieltäytymisen vaikutuksen oikeuteen saada työttömyysetuutta.Työnhakija voi ilmoittaa suunnitelmassa sovittujen tehtävien tai toimien toteutumisesta merkitsemällätehtävän kohdalle ”toteutunut” tai ”ei toteutunut”. Suunnitelmassa sovittujen tehtävientoteuttamisesta ei anneta automaattilausuntoja.Tietojärjestelmä tuottaa automaattisesti selvityspyynnön, jos kaikkiin sovittuihin tehtäviin onmerkitty tieto ”ei toteutunut” tai jos mihinkään tehtävään ei ole merkitty toteutumatietoa määräaikaanmennessä. Automaattisen selvityspyynnön yhteydessä annetaan myös automaattinen tie-
159 (174)dote 0F1. Automaattista selvityspyyntöä ei kuitenkaan tehdä, jos työnhakijasta on annettu työvoimapoliittinenlausunto 0K6, 0K7, 0K8 tai 0P9 eli toistaiseksi voimassa oleva etuuden maksamisenestävä lausunto. Näissä tilanteissa TE-toimisto ratkaisee selvityspyynnön tekemisen tapauskohtaisestisen mukaan, onko lausunto 0K6, 0K7, 0K8 tai 0P9 edelleen voimassa.Työnhakija voi vastata selvityspyyntöön verkkopalvelussa. Selvityspyyntö toimitetaan hänellemyös postitse. Automaattisen selvityspyynnön lajina TE-toimiston asiakastietojärjestelmässä onaina selvityspyyntö peruskäsittelyyn. Selvityspyynnön tekijäksi on merkitty vastuuvirkailija.Tarvittaessa asia siirretään peruskäsittelystä työttömyysturvan asiantuntijakäsittelyyn selvityspyynnönSiirrä-toiminnolla URA:ssa.4. Työtarjouksen tuloksesta ilmoittaminenTyönhakija voi ilmoittaa työtarjouksen tuloksesta verkkopalvelussa. Hän näkee myös työtarjouksensisällön ja määräajan, jossa hänen tulee ottaa yhteyttä työnantajaan sekä määräajan, jossa hänentulee ilmoittaa yhteydenoton tuloksesta TE-toimistolle.Työnhakija voi ilmoittaa kerralla yhden tai useamman työtarjouksen tuloksesta. Työnhakija voiilmoittaa myös ns. välituloksen, eli että hän on ottanut yhteyttä työnantajaan, mutta valintaprosession kesken. Välituloksena työnhakija voi ilmoittaa myös, että hänet on valittu tarjottuuntyöhön, mutta työn aloittamispäivästä ei ole vielä sovittu. Välituloksen jälkeen työnhakija saauuden määräajan ilmoittaa lopputuloksesta (tai uudestaan välituloksesta, jos lopputulos ei vieläkäänole tiedossa).Työtarjouksen tuloksen ilmoittamisesta ei anneta automaattilausuntoja. Tietojärjestelmä tekeeautomaattisen selvityspyynnön, jos työnhakija ilmoittaa, ettei ole lainkaan ottanut yhteyttä työnantajaantai että hän ei halua vastaanottaa tarjottua työtä. Lisäksi selvityspyyntö tehdään silloin,jos työnhakija ei määräaikaan mennessä ilmoita mitään tulostietoa. Automaattisen selvityspyynnönyhteydessä annetaan automaattisesti tiedote 0F1. Automaattista selvityspyyntöä ei tehdä, jostyönhakijasta on annettu työvoimapoliittinen lausunto 0K6, 0K7, 0K8 tai 0P9 tai jos työnhakijantyöllisyyskoodi on muu kuin työtön.Työnhakija voi vastata selvityspyyntöön verkkopalvelussa, mutta selvityspyyntö toimitetaan hänellemyös postitse. Samassa selvityspyynnössä voidaan kysyä enintään kahdesta työtarjouksesta,joten automaattisia selvityspyyntöjä voi olla enemmän kuin yksi. Automaattisten selvityspyyntöjenmäärästä riippumatta työnhakijasta annetaan vain yksi tiedote 0F1. Automaattisen selvityspyynnönlajina TE-toimiston asiakastietojärjestelmässä on aina selvityspyyntö peruskäsittelyyn.Selvityspyynnön tekijäksi on merkitty työtarjouksen tehnyt TE-toimiston virkamies. Tarvittaessaselvitys siirretään peruskäsittelystä työttömyysturvan asiantuntijakäsittelyyn selvityspyynnönSiirrä-toiminnolla URA:ssa.Työnhakija näkee samassa verkkopalvelussa myös hänelle työvoimakoulutukseen tehdyt koulutustarjoukset.Niiden tuloksesta työnhakija ei voi ilmoittaa verkkopalvelussa, sillä nämä tiedotmerkitään TE-toimiston asiakastietojärjestelmään keskitetysti opiskelijavalinnan yhteydessä.
160 (174)V/ 3 Työttömyysturvan väärinkäytökset ja niiden torjuminen1. Yleistä1.1 Väärinkäytöksen määritelmä ja tyypillisimmät väärinkäytöstilanteetTyöttömyysturvan väärinkäytöksellä tarkoitetaan tilannetta, jossa henkilö pyrkii saamaan työttömyysetuuttajoko kokonaan ilman perustetta tai määrältään liian suurena, vaikka hän tietää taihänen pitäisi tietää, että hänellä ei ole oikeutta etuuteen. Seurauksena työttömyysturvan väärinkäytöksestäon aina työttömyysetuuden takaisinperintä. Takaisinperinnän lisäksi väärinkäytösvoi johtaa tutkintapyynnön tekemiseen poliisiviranomaiselle. Mikäli kysymyksessä on ollut työttömyyskassanmaksama työttömyysetuus, seurauksena voi olla myös työttömyyskassasta erottaminen.Väärinkäytöksestä ei ole kysymys silloin, kun työttömyysetuuden aiheeton myöntäminen on johtunuttyönhakijan huolimattomuudesta tai muusta vastaavasta syystä. Väärinkäytöksestä ei olekysymys myöskään silloin, kun hakija on antanut kaikki tilannettaan koskevat tiedot oikein, muttatyövoimaviranomaisen tai maksajan virheestä johtuen työttömyysetuutta on maksettu virheellisesti.Näissäkin tapauksissa väärin perustein maksettu työttömyysetuus peritään lähtökohtaisestitakaisin. Etuuden maksajalla on kuitenkin mahdollisuus tietyin edellytyksin kohtuullistaa takaisinperittäväämäärää tai eräissä tapauksissa jopa kokonaan luopua takaisinperinnästä. TEtoimistoei tee asiassa kohtuusharkintaa, eikä estävää työvoimapoliittista lausuntoa voida kohtuussyistäjättää antamatta.Tyypillisimpiä työttömyysetuuden saamisen työvoimapoliittisiin edellytyksiin liittyviä väärinkäytöksiäovat tilanteet, joissa työttömyysetuutta hakeva tai saava henkilö pyrkii salaamaan työvoimaviranomaiseltaja etuuden maksajalta palkkatyön, yritystoiminnan tai opiskelun tarkoituksenaansaada kyseisen toiminnan ajalta työttömyysetuutta. Työttömyysetuuden saamisen ns. sosiaalipoliittisiinedellytyksiin liittyviä väärinkäytöksiä puolestaan ovat tilanteet, joissa henkilöpyrkii salaamaan etuuden maksajalta esimerkiksi saamansa muun sosiaalietuuden tarkoituksenaansaada työttömyysetuutta enemmän, kuin mihin hän olisi muiden etuuksien tai tulojen vuoksioikeutettu.1.2.Viranomaisten välinen yhteistyöYleisen edun mukaista on, että työttömyysetuuksia myönnetään ja maksetaan ainoastaan silloin,kun niiden saamisen edellytykset täyttyvät kaikilta osin. Työvoimaviranomaisen, Kansaneläkelaitoksen,työttömyyskassojen ja muiden viranomaisten (verottaja, sosiaalitoimi, poliisi) välinenyhteistyö on edellytys väärinkäytösten tehokkaalle torjumiselle. Myös hyvät ja toimivat suhteetTE-toimistojen ja työnantajien välillä auttavat ehkäisemään työttömyysturvaan liittyviä väärinkäytöksiä.TE-toimiston aloitteellisuudella on tärkeä merkitys työttömyysturvan väärinkäytöstapauksissa.Jos työvoimaviranomaisen ilmoituksen perusteella on syytä epäillä väärinkäytöstä, etuuden maksajatekee yleensä aina tutkintapyynnön poliisiviranomaiselle.On suositeltavaa, että TE-toimistot nimeäisivät vastuuhenkilön hoitamaan työttömyysturvan väärinkäytösasioita.Vastuuhenkilö voisi yksittäisten väärinkäytösasioiden hoitamisen ohella toimia
161 (174)myös TE-toimiston yhteyshenkilönä väärinkäytösasioissa muihin viranomaisiin ja yhteistyötahoihinpäin. Muiden viranomaisten ja yhteistyötahojen kanssa olisi niin ikään hyvä sopia vastaavastanimetystä yhteyshenkilöstä, johon TE-toimistojen vastuuhenkilöt voivat väärinkäytösasioissaottaa suoraan yhteyttä. Menettely tehostaa asioiden käsittelyä TE-toimiston sisällä ja helpottaayhteistyötä muiden viranomaisten kanssa.2. Väärinkäytösten ennaltaehkäisyTyöttömyysturvan väärinkäytösten ennaltaehkäisyssä keskeistä on toisaalta hakijan työttömyysturvaoikeuteenliittyvien seikkojen huolellinen selvittäminen ja toisaalta hakijan informointi hänenilmoitusvelvollisuudestaan tilanteen muuttuessa. Molemmat asiat tulee käydä läpi hakijankanssa heti työnhaun alkuvaiheessa. Muita keinoja väärinkäytösten ennaltaehkäisemiseksi ovatesimerkiksi laadukkaat työllistymis- ja niitä korvaavat suunnitelmat ja suunnitelmien toteuttamisenjärjestelmällinen ja tehokas seuranta sekä yhteistyö muiden viranomaisten kanssa.2.1 Työttömyysturvaoikeuteen vaikuttavien seikkojen selvittäminen ja työnhakijan omasta ilmoitusvelvollisuudestainformointiTyönhakijalta tulee alkupalvelutilanteessa selvittää ainakin viimeisen työsuhteen päättymissyy,mahdollinen työllistyminen joko omassa tai perheenjäsenen yritystoiminnassa, kesken olevatopinnot ja muu toiminta ennen työnhaun alkamista. Epäily väärinkäytöksestä tai sen yrityksestäsaattaa syntyä esimerkiksi tilanteessa, jossa henkilöllä ei työnhakijaksi ilmoittautuessaan oleedeltävien vuosien ajalta lainkaan työhistoriaa eikä hän toisaalta pysty uskottavasti selvittämään,mitä hän on tehnyt ennen työnhakijaksi tuloaan. Tällöin kysymyksessä saattaa olla tilanne, ettähenkilö on saanut aiemman toimeentulonsa yritystoiminnasta tai (pimeästä) työstä, joka jatkuuedelleen ja jonka henkilö pyrkii salaamaan.Työnhakijalle on selkeästi kerrottava työttömän työnhakijan oikeuksista ja velvollisuuksista. Hakijalleon myös kerrottava, mistä seikoista hänen tulee aina ilmoittaa TE-toimistoon. Tällaisiaseikkoja ovat mm. työhön meno, yritystoiminnan tai opiskelun aloittaminen. Maahanmuuttajienkohdalla tulee kiinnittää erityistä huomiota siihen, että edellä mainituista asioista kerrotaan mahdollisimmanselkeästi ja maahanmuuttajalle ymmärrettävällä kielellä.TE-toimiston asiakastietojärjestelmään tulee tehdä merkintä siitä, että työnhakijalle on kerrottumainituista asioista, jotta asia on myöhemmin todennettavissa. Työnhakijalle on aina kerrottava,että ilmoitusvelvollisuuden laiminlyönti voi johtaa paitsi liikaa maksetun etuuden takaisinperintään,myös rikosoikeudellisiin seuraamuksiin ja työttömyyskassasta erottamiseen, mikäli henkilöon työttömyyskassan jäsen.2.2 Työnhakijan palveluprosessiTyönhaun voimassaolo on ehdoton edellytys työttömyysetuuden saamiselle. TE-toimisto määräätyönhaun uusimisen ajankohdasta ja tavasta. Työnhaun uusimisväli määräytyy asiakkaan palvelutarpeenmukaisesti.Työnhakijan ja TE-toimiston yhdessä laatima työllistymissuunnitelma on keskeinen osa palvelua.Suunnitelmat toimivat TE-toimiston palvelusitoumuksena ja työttömän työnhakijan si-
162 (174)toumuksena siitä, että hän on työmarkkinoiden käytettävissä. Työllistymissuunnitelmalla, monialaisellatyöllistymissuunnitelmalla ja työllistymissuunnitelmaa korvaavilla suunnitelmilla (aktivointisuunnitelmaja kotouttamissuunnitelma) ja niiden seurannalla onkin keskeinen merkitystyöttömän aktiivisen työnhaun seurannan kannalta ja sen myötä myös työttömyysturvan väärinkäytöstenehkäisyssä.Edellä mainittujen toimenpiteiden lisäksi TE-toimistot voivat ehkäistä erityisesti yritystoimintaanliittyviä väärinkäytöstilanteita seuraamalla aktiivisesti esimerkiksi sanomalehdissä julkaistaviayritystietoja ja muita ilmoituksia.2.3 Yhteistyö muiden viranomaisten kanssa2.3.1 TE-toimiston oikeus saada tietoja muilta viranomaisilta ja oikeus tietojen luovuttamiseenTE-toimistolla on TTL 13 luvun 1 §:n perusteella oikeus saada laajasti tietoja eri tahoilta työvoimapoliittisenlausunnon antamista varten. TE-toimistolla on oikeus saada salassapitosäännöstenja muiden tiedon saantia koskevien rajoitusten estämättä maksutta käsiteltävänä olevan asianratkaisemista tai muuten työttömyysturvalain tai Suomea sitovassa sosiaaliturvasopimuksessa taisosiaaliturvaa koskevassa kansainvälisessä säädöksessä säädettyjen tehtävien toimeenpanemistavarten välttämättömät tiedot. Tietoja voidaan TTL:n mukaan saada valtion ja kunnan viranomaiseltasekä muulta julkisoikeudelliselta yhteisöltä, eläketurvakeskukselta, eläke- ja vakuutuslaitokseltasekä eläkesäätiöltä, työnantajalta, työttömyyskassalta, työpaikkakassalta sekä JTYPL:ssatarkoitetulta koulutuspalvelujen tuottajalta ja muulta oppilaitokselta.Työttömyysturvalaissa ei ole erikseen säännöksiä koskien TE-toimiston oikeutta luovuttaa tietoja.Viranomaisen toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/99, Julkisuuslaki) 24 §:n 1 momentin25 kohdan mukaan työhallinnon henkilöasiakasta koskevat tiedot ovat salassa pidettäviä. Julkisuuslain29 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan viranomainen voi antaa toiselle viranomaiselletiedon salassa pidettävästä asiakirjasta, jos tiedon antamisesta tai oikeudesta tiedon saamiseen onlaissa erikseen nimenomaisesti säädetty. Useilla viranomaisilla on erityislakiin perustuva tiedonsaantioikeus,jolloin TE-toimisto voi viranomaisen pyynnöstä antaa muutoin salassa pidettävänhenkilöasiakasta koskevan tiedon. TE-toimisto voi ilman erillistä pyyntöäkin oma-aloitteisestiantaa toiselle viranomaiselle tiedon, joka tällä on laissa olevan säännöksen perusteella oikeussaada.2.3.2 Tietojenvaihto TE-toimiston ja etuuden maksajien välilläVäärinkäytöstilanteita voidaan ehkäistä TE-toimistojen ja etuuden maksajien välisellä tiiviillätietojenvaihdolla. Kansaneläkelaitos toimittaa TE-hallinnolle päivittäin sähköisesti kertymätietoja,lakkautustietoja sekä yritystuloa koskevia tietoja. Kertymätiedoilla on merkitystä pääasiassahenkilöasiakkaan palvelun kannalta.Lakkautustietoina Kansaneläkelaitos toimittaa tiedot niistä työttömyysetuuksia saaneista henkilöistä,joiden etuuden maksamisen se on lakkauttanut työhön menon, opiskelun aloittamisen taietuuden saajan kuoleman vuoksi. Lakkautustiedolla tarkoitetaan Kansaneläkelaitoksen oman järjestelmänsisäistä lakkautusta. Lakkautustieto toimitetaan TE-hallinnolle ainoastaan siinä tapauksessa,että asiasta ei vielä ole annettu työvoimapoliittista lausuntoa. Lakkautustiedot menevätTyölinjan muistilistalle. Työlinja antaa pääsääntöisesti tarvittavat työvoimapoliittiset lausunnot.
163 (174)Jos asiakkaalle on tarpeen tehdä selvityspyyntö, Työlinja siirtää asian TE-toimiston hoidettavaksi.Yritystuloa koskevina tietoina Kansaneläkelaitos toimittaa tiedot niistä työttömyysetuuksien saajista,joiden etuuden myöntämisen perusteena on ollut jokin muu esteetön työvoimapoliittinenlausunto kuin 0M5 tai 0Y4 ja henkilöllä on soviteltavana tulona yritystoiminnan tuloa. Tietonailmoitetaan aika (alkaen tai aikaväli), jolle yritystoiminnan työtulo on tallennettu. Yritystulonmäärää koskevia tietoja ei toimiteta. Tiedot tulevat TE-toimiston asiakastietojärjestelmään ko.henkilöasiakkaan vastuuvirkailijan muistilistalle, jonka tulee tiedon saatuaan ryhtyä toimenpiteisiinasian selvittämiseksi.Säännöllinen yhteydenpito myös työttömyyskassojen ja TE-toimistojen välillä ja tietojenvaihtokoskien esimerkiksi työhön menoa, opiskelun tai yritystoiminnan aloittamista on tärkeää työttömyysturvanväärinkäytösten ehkäisemiseksi.3. Menettely väärinkäytösepäilyn synnyttyä3.1. Väärinkäytösepäilyn syntymistavatEpäily työttömyysturvan väärinkäytöksestä voi syntyä TE-toimiston omien havaintojen tai etuudenmaksajalta, muulta viranomaiselta tai yksittäiseltä kansalaiselta tulleen ilmoituksen perusteella.Kaikkiin TE-toimistolle tehtyihin väärinkäytösepäilyä koskeviin ilmoituksiin tulee suhtautuavakavasti riippumatta siitä, kuka on ilmoituksen tehnyt.Kun yksittäinen henkilö kertoo väärinkäytösepäilystä, TE-toimiston tulee kiinnittää asian käsittelyynerityistä huomiota. TE-toimiston tulee toimillaan osoittaa, että yksittäisen henkilön tekemäänilmoitukseen suhtaudutaan vakavasti ja että se käsitellään asianmukaisella tavalla. Myösnimettömät ilmiannot tulee tutkia.Väärinkäytösepäilyn vastaanottaminenKun yksittäinen henkilö tekee TE-toimistolle ilmoituksen väärinkäytösepäilystä, häneltä tuleetiedustella ainakin seuraavia asioita:- ketä väärinkäytösepäily koskee- minkälaisesta väärinkäytöksestä on kysymys (työskentely, opiskelu, yritystoiminta, jokinmuu)- jos kysymyksessä on työskentely, yritystoiminta tai opiskelu, kysytään työnantajan, yrityksentai oppilaitoksen nimeä- milloin väärinkäytös on alkanut, tapahtunut tai päättynyt- miten ilmoittaja on havainnut väärinkäytöksen (oma havainto, kuulopuhe, havainnoinnintoistuvuus)- ilmoittajan omat henkilö- ja yhteystiedot (ei pakollinen, jos ilmoittaja haluaa esiintyä nimettömänä)- onko henkilö valmis toimimaan tarvittaessa todistajana oikeudenkäynnissä
164 (174)Ilmoituksen tehneelle henkilölle ei voida paljastaa mitään väärinkäytöksestä epäillystä henkilöstä,ei edes sitä, onko kyseinen henkilö TE-toimistossa työnhakijana. Ilmoittajalle voidaan kertoaainoastaan, että TE-toimisto ryhtyy aina väärinkäytösepäilyä koskevan ilmoituksen johdosta asianvaatimiin toimenpiteisiin.Yksittäinen henkilö ilmoittaa väärinkäytösepäilystä usein puhelimitse. Hallintolaki edellyttää, ettäsuullisesti tehty väärinkäytösepäilyä koskeva ilmoitus kirjataan. Ilmoituksen kirjaaminen voidaantehdä tämän ohjeen liitteenä olevalle lomakkeelle. Ilmoitusta ei milloinkaan kirjata väärinkäytösepäilynkohteena olevan henkilön tietoihin URA-tietojärjestelmään. Jos henkilö ilmoittaa väärinkäytösepäilystäpuhelimitse TE-hallinnon asiakaspalvelukeskukselle, hänet ohjataan ottamaan yhteyttäTE-toimistoon.Väärinkäytösepäilyä koskevan ilmoituksen tehnyt henkilö saattaa myöhemmin haluta peruuttaa ilmoituksensaesimerkiksi saatuaan kuulla, että hänen nimensä voidaan asian käsittelyn päätyttyä antaaväärinkäytöksestä epäillylle henkilölle. Ilmoituksen peruuttaminen ei poista TE-toimiston velvollisuuttaryhtyä selvittämään sen tietoon tullutta väärinkäytösepäilyä, ellei ilmoitusta ole syytäpitää täysin perusteettomana. Se, että henkilö on myöhemmin peruuttanut ilmoituksensa, ei myöskäänoikeuta kokonaan salaamaan hänen henkilöllisyyttään väärinkäytöksestä epäillyltä henkilöltä,vaan henkilöllisyyden salaamisessa ja salaamisen päättymisessä menetellään kuten muulloinkin.3.2 TE-toimiston tehtävät väärinkäytösepäilyn selvittämisessäKun väärinkäytösepäily on syntynyt, TE-toimiston on aina ryhdyttävä asianmukaisiin toimiinmahdollisen väärinkäytöksen selvittämiseksi. Ennen kuin epäilystä ilmoitetaan etuuden maksajalle,TE-toimiston tulee alustavasti selvittää väärinkäytösepäilyä. Epäilyn alustava selvittäminenon tarpeen sen toteamiseksi, onko asiasta ylipäätään tarpeen ilmoittaa maksajalle. Erityisen tärkeäätämä on silloin, kun kysymyksessä on nimetön ilmianto.TE-toimiston toimenpiteet asian alustavassa selvittämisessä riippuvat siitä, minkälaisesta väärinkäytösepäilystäon kysymys. Lähinnä kysymykseen tulee henkilön tietojen tarkistaminen erilaisistatietojärjestelmistä ja rekistereistä (TE-toimiston asiakastietojärjestelmä, Suomen Asiakastieto,Yritys- ja yhteisötietojärjestelmä (YTJ), väestörekisteri), työnantajalta, oppilaitoksesta jamuilta viranomaisilta.Jos väärinkäytösepäily ei alustavan selvityksen perusteella vaikuta ilmeisen aiheettomalta, TEtoimistontulee tehdä hakijalle asiaa koskeva selvityspyyntö sekä antaa maksajalle asiasta tiedote0F1. Tarvittaessa TE-toimisto voi muutoinkin olla yhteydessä maksajaan asian selvittämiseksi.Jos väärinkäytösepäily on syntynyt yksittäisen henkilön tekemän ilmoituksen perusteella, hakijalletehtävässä selvityspyynnössä ei ole välttämätöntä mainita väärinkäytösepäilyn syntymistapaa.Selvityspyynnössä voidaan käyttää esimerkiksi muotoilua ”Saamamme tiedon mukaan…”.Jos kysymyksessä on kuitenkin etuuden maksajalta tai toiselta viranomaiselta saatu tieto, tämävoidaan ilmaista jo selvityspyynnössä. Riippumatta siitä, miten väärinkäytösepäily on syntynyt,hakijalle tehdyn selvityspyynnön tulee olla väärinkäytöstä koskevan ilmoituksen sisällön ja asiassamahdollisesti hankitun muun selvityksen osalta riittävän yksilöity. Myös etuuden maksajalleannettavan tiedotteen 0F1 perusteluissa on mainittava, miksi TE-toimisto antaa asiassa myöhemminuuden lausunnon.
165 (174)Tilanteessa, jossa tehty ilmianto on ollut nimetön, TE-toimiston mahdollisuudet selvittää syntynyttäväärinkäytösepäilyä ovat usein rajoitetummat kuin jos ilmianto olisi tehty nimellä. Tällöinmyös epäilyn kohteena olevan hakijan itsensä antamalla selvityksellä on keskeisempi merkityskuin jos ilmianto olisi tehty nimellä ja ilmiannon tehnyttä henkilöä olisi mahdollista kuulla asiassavielä myöhemmin esimerkiksi todistajana.Väärinkäytösepäilyn selvittämisen tulee tapahtua ilman aiheetonta viivytystä. TE-toimiston tulisimahdollisuuksien mukaan pyrkiä siihen, että väärinkäytösepäilyn synnyttyä asian alustava selvittäminenja tarvittaessa maksajan informointi tapahtuvat saman päivän aikana.Jos kaiken asiassa saadun selvityksen perusteella väärinkäytöksen voidaan todeta tapahtuneen,hakijasta annetaan esteellinen työvoimapoliittinen lausunto. Jos väärinkäytös on liittynyt nimenomaantyöttömyysetuuden saamisen työvoimapoliittiseen edellytykseen, etuuden maksaja ei voiilman työvoimapoliittista lausuntoa evätä työnhakijan oikeutta työttömyysetuuteen eikä myöskäänperiä takaisin aiheettomasti maksettua etuutta.Koska työvoimapoliittinen lausunto ei ole hallintolaissa tarkoitettu päätös, hallintolain päätöksenoikaisua koskevat säännökset eivät koske työvoimapoliittista lausuntoa. Näin ollen uusi esteellinentyövoimapoliittinen lausunto voidaan antaa ilman asianosaisen suostumusta aikaisemmanesteettömän lausunnon estämättä. Uuden lausunnon antaminen edellyttää kuitenkin aina, että hakijalleon ensin tehty selvityspyyntö, jossa hänelle on varattu lausua käsityksensä asiasta ja siinäsaadusta selvityksestä. Työttömyysetuutta koskevan päätöksen tehnyt etuuden maksaja huolehtiiasianosaisen suostumuksen hankkimisesta tai tarvittaessa hakee päätöksen poistoa työttömyysturvanmuutoksenhakulautakunnalta.3.3. Tyypillisimmät väärinkäytöstilanteet ja niiden selvittäminen3.3.1 Työnteon salaaminenTyöntekoon liittyvässä työttömyysturvan väärinkäytöksessä pyritään yleensä salaamaan työnteko,joka estää työttömyysturvan maksamisen joko kokonaan tai josta saatavalla palkkatulolla voiolla vaikutusta etuuden määrään. Jos TE-toimistoon tulee tieto, että työttömänä työnhakijanaoleva henkilö on työssä, josta toimistolla ei ole aiempaa tietoa, TE-toimiston tulee ensimmäiseksiselvittää asiaa työnantajalta, jos työnantajan nimi on tiedossa. Työnantajalta tiedustellaan, onkokyseinen henkilö ollut työnantajan palveluksessa, työsuhteen alkamis- ja päättymispäivä sekämuut asiaan liittyvät tiedot (esimerkiksi onko kysymyksessä ollut koko- vai osa-aikatyö). Tiedusteltaessahenkilön mahdollisesta työskentelystä työnantajalta on kiinnitettävä erityistä huomiotasiihen, että työnantajalle ei samalla ilmaista työnhakijana olevan henkilön asiakkuuteenliittyviä seikkoja.Jos työnantaja ilmoittaa, että kyseinen henkilö on tai on ollut työssä, työssäoloa koskevia tietojaverrataan henkilön TE-toimiston asiakastietojärjestelmässä oleviin työnhaku- ym. tietoihin. Jostyönteko ajoittuu samalle ajalle kuin henkilön työnhaku on ollut voimassa, TE-toimiston tuleetehdä hakijalle asiaa koskeva selvityspyyntö sekä antaa maksajalle asiasta tiedote 0F1.Joissakin tilanteissa saattaa syntyä epäily työskentelystä, mutta työnantajan nimeä ei ole tiedossa.Tällöin asiaa voi yrittää selvittää Verohallinnolta tai Eläketurvakeskuksesta. Verottajalta voidaantarkistaa, onko henkilöllä ollut työtuloa ja kuka on ollut työnantaja. Myös Eläketurvakeskuksen
166 (174)työsuhderekisteristä on mahdollista saada tietoja koskien työnantajaa sekä jollakin tarkkuudellamyös työsuhteen kestoa. Kun työnantajan nimi selviää, asiaa voidaan tiedustella vielä suoraantyönantajalta ennen hakijalle tehtävää selvityspyyntöä.Ongelmallisimpia ovat ne tilanteet, joissa on kysymys ns. pimeästä työstä, josta ei ole ilmoitettumillekään viranomaistaholle. Tällöin myöskään pimeän työn teettäjä ei yleensä ole halukas yhteistyöhönviranomaisten kanssa. Jos kuitenkin työnantaja on tiedossa, eikä epäilyä henkilöntyöskentelystä voida työnantajan passiivisuudesta tai kiistämisestä huolimatta pitää ilmeisen aiheettomana,TE-toimisto voi ilmoittaa asiasta työsuojeluviranomaisille. Aluehallintovirastojentyösuojeluviranomaisilla on laissa säädetty oikeus erilaisten tietojen saamiseen työnantajalta sekämahdollisuus työsuojelutarkastuksen tekemiseen, jos sille on tehty ilmoitus siitä, että työpaikallaepäillään rikotun säännöstä, jonka noudattamista työsuojeluviranomainen valvoo (esimerkiksityöaikakirjanpidon pitäminen). Koska työsuojeluviranomaisen valvonta kohdistuu työnantajaneikä yksittäisten työntekijöiden toimintaan, tarkastusten yhteydessä ei esimerkiksi kerätä järjestelmällisestityöntekijöiden palkkalaskelmia tai muita työntekijöihin liittyviä yksilöintitietoja.Työsuojeluviranomainen ilmoittaa perustellut epäilyt pimeästä työvoimasta edelleen poliisille jaVerohallinnolle.TE-toimisto voi harkintansa ja mahdollisuuksiensa mukaan itse käydä työnantajan luona toteamassa,työskenteleekö väärinkäytöksestä epäilty henkilö työnantajan palveluksessa. TEtoimistollaei ole laissa säädettyä tarkastusoikeutta, eikä TE-toimistolla siten ole esimerkiksi oikeuttapäästä sisälle työnantajan tiloihin, jos työnantaja kieltää sen.Jos asiassa saadusta selvityksestä käy ilmi, että hakija on tehnyt kokoaikatyötä, josta hänelle onmaksettu palkkaa, TE-toimisto antaa estävän työvoimapoliittisen lausunnon 0A3. Lausunnon antamisenkannalta merkitystä ei ole sillä, onko työnantaja huolehtinut asianmukaisesti ennakonpidätystentai sosiaaliturvamaksujen maksamisesta. Jos asiassa saadusta selvityksestä kuitenkinkäy ilmi, että em. maksut ovat maksamatta, tästä on hyvä mainita annettavan työvoimapoliittisenlausunnon perusteluissa. Asialla on merkitystä etuuden maksajalle, koska työssäoloehtoon voidaanlähtökohtaisesti lukea vain vakuutuksenalainen työ, ts. työ, josta maksetusta palkasta onmaksettu sosiaaliturvamaksut ja toimitettu ennakonpidätys.Jos asiassa saadusta selvityksestä käy ilmi, että hakija on tehnyt työtä, mutta palkkaa ei ole maksettutai palkanmaksusta ei ole saatu selvitystä, asiaa arvioidaan TTL 2 luvun 4 §:n 2 momentinperusteella. Sen mukaan työnhakijalla, joka palkatta työskentelee yrityksessä tai sellaisissa tehtävissä,jotka yleisesti tehdään työsuhteessa tai yritystoimintana, ei ole oikeutta työttömyysetuuteen.TE-toimisto antaa tarvittaessa estävän työvoimapoliittisen lausunnon 0M3.Työttömyysturvan väärinkäytökseen saattaa myös viitata tilanne, jossa pitkään työttömänä olluthenkilö ilmoittaa välittömästi työ- tai koulutustarjouksen saatuaan aloittaneensa palkkatyön. Tällöinvoi syntyä epäily, että työnhakija tehnyt kyseistä työtä kaiken aikaa, mahdollisesti pimeästi.Tässä tilanteessa asiaa voi selvittää edellä kuvatulla tavalla.3.3.2 Yritystoiminnan salaaminenTyypillinen työttömyysturvan väärinkäytöstilanne liittyy yritystoiminnan harjoittamiseen. Jokoyritystoiminnasta ei ole lainkaan kerrottu TE-toimistolle tai hakija on antanut harhaanjohtaviatietoja koskien esimerkiksi työllistymistään yritystoiminnassa.
167 (174)Jos tieto hakijan epäillystä työllistymisestä yritystoiminnasta tulee maksajalta tai muulta viranomaiselta(lähinnä verottajalta), asiasta on yleensä jo olemassa jotakin näyttöä. Hakija on esimerkiksisaattanut ilmoittaa maksajalle yritystoiminnasta saadusta tulosta tai yrityksen verotarkastuksenyhteydessä on käynyt ilmi, että henkilö työskentelee yrityksessä. Jos kysymyksessä onyksittäisen henkilön ilmoitus väärinkäytösepäilystä, kirjallista näyttöä asiasta ei yleensä tässävaiheessa vielä ole.Riippumatta siitä, mistä tieto on tullut, TE-toimiston tulee tarkistaa omassa tietojärjestelmässäänolevien tietojen lisäksi Yritys- ja yhteisötietojärjestelmässä (YTJ) olevat yrityksen tiedot sekäSuomen Asiakastiedosta saatavat tiedot. YTJ:stä tarkistetaan, koska yritys on ilmoitettu kaupparekisteriinja verohallinnon ennakonpidätys-, alv- ja työnantajarekistereihin sekä mikä on tai onollut rekisteröinnin voimassaoloaika. Suomen Asiakastiedosta tarkistetaan mm., onko henkilövastuuasemassa yrityksessä ja milloin vastuuasema on alkanut. Suomen Asiakastiedosta on mahdollistasaada rajoitetusti tietoja myös siitä, kuka omistaa yrityksen. Näitä tietoja verrataan väärinkäytösepäilynkohteena olevan henkilön työnhaku- ym. tietoihin. Verohallinnolta voidaan tarkistaa,onko hakijalla ollut ilmoitettua tuloa kyseisestä yritystoiminnasta ja mille ajalle tulo onkohdistunut. Jos on syntynyt epäily hakijan työllistymisestä puolison tai muun perheenjäsenenyritystoiminnassa, väestörekisteristä voidaan tarkistaa, asuuko yrityksen omistaja hakijan kanssasamassa taloudessa. Väärinkäytösepäilyn alustavan selvittämisen yhteydessä kannattaa ainamyös tarkistaa, löytyykö väärinkäytöksestä epäillystä henkilöstä tietoja esim. kyseisen yritykseninternet –sivuilta. Tiedolla voi olla merkitystä arvioitaessa henkilön työllistymistä yritystoiminnassa.Jos epäillään, että henkilö harjoittaa yritystoimintaa ulkomailla tai Suomessa ulkomaille rekisteröidynyrityksen nimissä, Suomen Asiakastiedosta on mahdollista saada tietoja myös ulkomaistenyritysten vastuuhenkilöistä ja omistajista.Jos väärinkäytösepäily ei alustavan selvityksen perusteella vaikuta ilmeisen aiheettomalta, TEtoimistontulee tehdä hakijalle asiaa koskeva selvityspyyntö sekä antaa maksajalle asiasta tiedote0F1.3.3.3 Opiskelun salaaminenTilanteessa, jossa epäillään työttömäksi työnhakijaksi ilmoittautuneen henkilön salanneen opintonsa,TE-toimiston tulee ensimmäiseksi selvittää asiaa oppilaitoksesta, jos oppilaitoksen nimion tiedossa. Oppilaitoksesta tiedustellaan, onko kyseinen henkilö oppilaitoksen kirjoilla, opintojenalkamis- ja päättymispäivä sekä muut asiaan liittyvät tiedot. Oppilaitoksesta saatuja tietojaverrataan TE-toimistolla oleviin työnhaku- ym. tietoihin. Jos opinnot ajoittuvat samalle ajallekuin henkilön työnhaku on ollut voimassa, TE-toimiston tulee tehdä hakijalle asiaa koskeva selvityspyyntösekä antaa maksajalle asiasta tiedote 0F1.3.4. Työttömyysturvan väärinkäytöksen seuraamuksetPerusteetta maksettu työttömyysetuus peritään lähtökohtaisesti aina takaisin. Jos etuuden aiheetonmaksaminen on johtunut väärinkäytöksestä, henkilö on saattanut syyllistyä myös petokseentai johonkin muuhun rikoslaissa tarkoitettuun rikokseen, esimerkiksi väärennökseen.
168 (174)3.4.1 Etuuden takaisinperintä ja työttömyyskassalain mukaiset seuraamuksetJos etuuden liikamaksu on johtunut etuuden saajan vilpillisestä menettelystä, etuuden maksajanon tällöin aina perittävä liikaa maksettu etuus kokonaisuudessaan takaisin. Takaisinperinnästä eivoida luopua edes osittain, vaikka etuutta perusteetta saanut henkilö olisi esimerkiksi varaton.Aiheetta maksetun työttömyysetuuden takaisinperinnän ja mahdollisten rikosoikeudellisten seuraamustenlisäksi työttömyysturvan väärinkäytöksen seuraamuksena voi olla erottaminen työttömyyskassanjäsenyydestä. Työttömyyskassalain (603/84) 4 §:n mukaan henkilö, joka kassanjäseneksi liittyessään on antanut vääriä tai harhaanjohtavia tietoja tai on vilpillisesti ilmoittanutväärin tai salannut jonkin päivärahan saantiin tai sen suuruuteen vaikuttavan seikan tai joka kieltäytyynoudattamasta kassan sääntöjä tai kassan hallituksen antamia ohjeita, voi saada huomautuksen,varoituksen tai tulla erotetuksi kassan jäsenyydestä.Työttömyyskassan jäsenyydestä erottamisella voi olla huomattavia vaikutuksia henkilön toimeentuloonja taloudelliseen tilanteeseen. Ansiopäivärahaa maksetaan vain työttömyyskassanjäsenille, joten jos henkilö menettää kassan jäsenyyden, hän menettää samalla myös oikeutensaansiopäivärahaan. Erotetulla jäsenellä ei työttömyyskassalain mukaan ole oikeutta saada takaisinsuorittamiaan maksuja, jotka kohdistuvat erottamista edeltävään aikaan. Käytännössä työttömyyskassastaerottaminen onkin usein rikosoikeudellista seuraamusta tuntuvampi sanktio.3.4.2 Rikosoikeudelliset seuraamuksetPetosta koskevat säännökset ovat rikoslain 36 luvussa. Petoksesta on kysymys silloin, kun henkilöhankkiakseen itselleen tai toiselle oikeudetonta taloudellista hyötyä taikka toista vahingoittaakseen,saa erehdyttämällä tai erehdystä hyväksi käyttämällä toisen tekemään tai jättämään tekemättäjotakin ja siten aiheuttaa taloudellista vahinkoa erehtyneelle tai sille, jonka eduista tälläon ollut mahdollista määrätä. Työttömyysturva-asiassa henkilö voi syyllistyä petokseen esimerkiksisilloin, kun hän työttömyysturvaa saadakseen ilmoittaa työvoimaviranomaiselle olevansatyötön, vaikka hän on työssä tai tosiasiallisesti toimii päätoimisesti yrittäjänä. Henkilö saattaasyyllistyä petokseen myös tilanteessa, jossa hän työttömyysturvaa saadakseen jättää kertomattajonkin seikan, jolla voi olla vaikutusta hänen oikeuteensa saada työttömyysetuutta. Esimerkiksihenkilö, joka saa työttömyysetuutta ja aloittaa päätoimisen opiskelun, mutta ei ilmoita siitä TEtoimistooneikä etuuden maksajalle, vaan salaa sen saadakseen edelleen työttömyysetuutta, voisyyllistyä petokseen.Jos petoksella tavoitellaan huomattavaa hyötyä, aiheutetaan huomattavaa tai erityisen tuntuvaavahinkoa tai rikos tehdään käyttämällä hyväksi vastuulliseen asemaan perustuvaa erityistä luottamustatai toisen erityistä heikkoutta tai muuta turvatonta tilaa, petosta voidaan pitää törkeänä.Tällöin edellytetään lisäksi, että teko on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä. Lievästä petoksestapuolestaan on kysymys silloin, kun petos, ottaen huomioon tavoitellun hyödyn tai aiheutetunvahingon määrä taikka muut rikokseen liittyvät seikat, on kokonaisuutena arvostellen vähäinen.Vaikka henkilö esimerkiksi TE-toimiston tai etuuden maksajan valppauden ansiosta ei onnistuaikomassaan petoksessa, jo pelkkä petoksen yritys on rikoslaissa rangaistava teko. Ainoastaansilloin, jos kysymyksessä olisi ollut lievä petos, yrityksestä ei rangaista.
169 (174)Petokseen syyllistynyt henkilö voidaan tuomita sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.Törkeästä petoksesta voidaan tuomita ainoastaan vankeusrangaistukseen, jonka pituus onvähintään neljä kuukautta ja enintään neljä vuotta. Lievästä petoksesta seuraa sakkorangaistus.Petos vanhentuu viidessä vuodessa, lievä petos kahdessa vuodessa ja törkeä petos kymmenessävuodessa. Vanhentumisaika lasketaan rikoksen tekopäivästä. Jos kyseessä on yli viisi vuottavanha teko, etuuden maksajan ei ole tarpeen tehdä tutkintapyyntöä, jollei ole syytä epäillä, ettäkysymyksessä on törkeä petos.3.5 Tutkintapyynnön tekeminenTutkintapyynnön tekeminen poliisille kuuluu lähtökohtaisesti asianomistajalle. Koska työttömyysturvanväärinkäytöstapauksissa on kysymys työttömyyskassan tai Kansaneläkelaitoksenmaksamista etuuksista, asianomistaja ja tutkintapyynnön tekijä on siten etuuden maksaja. TEtoimistoei ole asianomistaja työttömyysturvan väärinkäytöstä koskevissa asioissa. Työvoimaviranomainenon asianomistajan asemassa vain silloin, kun on kysymys työhallinnon myöntämistäja maksamista etuuksista, kuten esimerkiksi palkkatuesta.Vaikka työttömyysturvan väärinkäytös on liittynyt etuuden saamisen työvoimapoliittiseen edellytykseen,tutkintapyynnön tekee myös tässä tilanteessa aina etuuden maksaja. Tutkintapyynnöntehdäkseen etuuden maksaja tarvitsee selvityksen asian käsittelyn vaiheista työvoimaviranomaisessa.TE-toimiston tulee maksajan pyynnöstä toimittaa selvitys viipymättä. Selvityksestä tuleekäydä ilmi ainakin seuraavat seikat:- miten väärinkäytösepäily TE-toimistossa on syntynyt- miten asiaa on TE-toimistossa selvitetty- onko alun perin virheellisesti annettu esteetön lausunto johtunut hakijan antamastaväärästä tiedosta tai siitä, että hakija on salannut tiedon, josta hänellä on ollutilmoitusvelvollisuus- tapaukseen sovellettavan työttömyysturvalain säännöksen keskeinen sisältö- miten ja milloin hakijaa on informoitu edellä mainitun säädöksen sisällöstä jasiihen liittyvästä ilmoitusvelvollisuudestaTE-toimiston kannattaa selvitystä laatiessaan kiinnittää huomiota siihen, että tapahtumat ja erityisestiasiaa koskevan säännöksen sisältö kuvataan mahdollisimman selkeästi ja ymmärrettävästi.3.6 Työttömyysturvan väärinkäytöksen käsittely rikosprosessissaPoliisi toimittaa esitutkinnan, kun sille tehdyn ilmoituksen perusteella tai muutoin on syytä epäillä,että rikos on tapahtunut. Esitutkinnan valmistuttua asia toimitetaan syyttäjälle syyteharkinnansuorittamista tai rangaistusmääräyksen antamista varten. Esitutkinta voidaan kuitenkin eräissätilanteissa lopettaa saattamatta asiaa syyttäjän harkittavaksi. Tällainen tilanne on esimerkiksi silloin,jos tutkinnassa on käynyt selville, että rikosta ei ole tehty tai asiassa ei voida nostaa ketäänvastaan syytettä. Virallinen syyttäjä nostaa syytteen, kun on olemassa todennäköisiä syitä epäillynsyyllisyyden tueksi. Jos syyttäjä päättää jättää syytteen nostamatta, asianomistajalla itselläänon oikeus syytteen nostamiseen. Syytteen käsiteltyään käräjäoikeus antaa asiassa tuomion, jonkaperusteluista ilmenee, mihin seikkoihin ja oikeudelliseen päättelyyn ratkaisu on perustunut.
170 (174)Etuuden maksaja esittää asianomistajana asiaa koskevat vaatimukset esitutkinnassa ja tuomioistuimenkäsittelyssä. TTL 13 luvun 6 §:n mukaan Kansaneläkelaitoksella ja työttömyyskassallaon oikeus salassapitosäännösten ja muiden tiedon saantia koskevien rajoitusten estämättä luovuttaapoliisi- ja syyttäjäviranomaiselle työttömyysturvalain mukaista etuutta tai korvausta saaneenhenkilön henkilötunnus ja muut yksilöintitiedot, tiedot maksetuista etuuksista ja korvauksistasekä muut näihin rinnastettavat tiedot, jotka ovat välttämättömiä rikosten selvittämiseksi ja syytteeseenpanoavarten.Työvoimaviranomaisen yksittäinen virkamies ei voi toimia väärinkäytöstä koskevassa asiassatodistajana esitutkinnassa tai tuomioistuimen käsittelyssä. Esitutkintalain (449/87) 26 §:n mukaantodistajana esitutkinnassa ei saa kuulustella sitä, joka ei saisi todistaa tutkittavaa rikostakoskevassa oikeudenkäynnissä. Oikeudenkäymiskaaren (571/48) 17 luvun 23 §:n mukaan puolestaanvirkamies ei saa todistaa sellaisesta asiasta, joka hänen on toimessaan pidettävä salassa.Julkisuuslain mukaan työhallinnon henkilöasiakasta koskevat tiedot samoin kuin tiedot tämänsaamasta etuudesta, tukitoimesta tai palvelusta ovat salassa pidettäviä. Salassapitovelvollisuusulottuu myös esitutkintaan ja rikosasiaa koskevaan oikeudenkäyntiin, eikä sitä poista se, että hakijaon väärinkäytösasiassa pyrkinyt harhauttamaan myös työvoimaviranomaista esimerkiksi salaamallatyöttömyysturva-asiaan vaikuttavia tietoja.Jos työvoimaviranomaisen yksittäinen virkamies kutsutaan kuultavaksi esitutkinnassa tai todistajanaoikeuden istuntoon, hänen on pyynnöstä mentävä paikalle, mutta hänen tulee kieltäytyä todistamastatyöhallinnon henkilöasiakasta koskevassa asiassa. Salassapitovelvollisuuden rikkomisestavoi seurata rangaistus. Virkamies voi kuitenkin salassapitovelvollisuuttaan rikkomatta kertoayleisellä tasolla esimerkiksi siitä, miten hakijoita yleensä informoidaan TTL:n säännöstensisällöstä ja olosuhteiden muutoksiin liittyvästä ilmoitusvelvollisuudesta.4. Väärinkäytösepäilyn esittäjän henkilöllisyyden suojasta4.1 Asiakirjan julkisuudestaViranomaiselle kirjallisesti saapunut väärinkäytösepäily on asiakirja, johon sovelletaanjulkisuuslakia. Hallintolain 42 §:n mukaan tiedot suullisesti esitetyistä vaatimuksista ja selvityksistä,jotka saattavat vaikuttaa asian ratkaisuun, on kirjattava tai muulla tavalla rekisteröitävä. Koskamyös suullisesti tehty väärinkäytösepäilyä koskeva ilmoitus tulee hallintolain mukaisesti kirjata,siihen sovelletaan myös julkisuuslain säännöksiä. Julkisuuslain 1 §:n mukaan viranomaistenasiakirjat ovat julkisia, jollei julkisuuslaissa tai muussa laissa erikseen toisin säädetä.4.2 Henkilöllisyyden suojaaminenAsianosaisen oikeudesta tiedonsaantiin säädetään julkisuuslain 11 §:ssä. Säännöksen mukaansillä, jonka etua tai velvollisuutta asia koskee, on oikeus saada asiaa käsittelevältä viranomaiseltatieto muunkin kuin julkisen asiakirjan sisällöstä, joka voi tai on voinut vaikuttaa hänen asiansakäsittelyyn.Julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 15 kohdan mukaan salassa pidettäviä ovat asiakirjat, jotka sisältävättietoja viranomaisen tehtäväksi säädetystä tarkastuksesta tai muusta valvontatoimeen liitty-
171 (174)västä seikasta, jos tiedon antaminen niistä vaarantaisi valvonnan tai sen tarkoituksen toteutumisentai ilman painavaa syytä olisi omiaan aiheuttamaan vahinkoa asiaan osalliselle. Julkisuuslakiakoskevassa hallituksen esityksessä (HE 30/1998 vp) todetaan 15 kohtaan liittyen, että valvonnanyleisiä toteutumismahdollisuuksia lisää esimerkiksi ilmoituksen tai muun aloitteen tekijänhenkilöllisyyden salaaminen.Vaikka TE-toimisto katsoisi väärinkäytösepäilyn sisältävän asiakirjan salassa pidettäväksi julkisuuslain24 § 1 momentin 15 kohdan perusteella tai jollakin muulla laista johdettavissa olevallaperusteella, väärinkäytöksestä epäillyllä henkilöllä on silti asianosaisena oikeus saada tietoonsaasiakirjan sisältö, jos se voi vaikuttaa hänen asiansa käsittelyyn. TE-toimiston tuleekin aina väärinkäytösepäilynkohteena olevan henkilön pyynnöstä toimittaa hänelle jäljennös asiakirjasta.TE-toimisto tutkii väärinkäytösepäilyn samalla tavalla riippumatta siitä onko se ollut nimetön vaionko ilmoittajan henkilöllisyys tiedossa. Ilmiannon nimettömyydellä ei myöskään ole vaikutustaasian ratkaisuun. Kuitenkin väärinkäytösepäilyn ilmoittajan henkilöllisyydellä voi olla merkitystäepäilyn kohteena olevan henkilön oikeusturvan toteutumisen kannalta esimerkiksi tahallisissakiusantekotilanteissa. Apulaisoikeusasiamies on kanteluratkaisussaan (3562/4/05, 8.11.2007)katsonut ilmoittajan henkilöllisyyden, tai vastaavasti ilmoituksen nimettömyyden, kuuluvan julkisuuslain11 §:ssä tarkoitettuihin tietoihin, joilla voi olla vaikutusta asian käsittelyyn.Asianosaisen tiedonsaantioikeutta on rajoitettu julkisuuslain 11 §:n 2 momentissa. Asianosaisellaei ole oikeutta asiakirjaan muun muassa silloin, jos tiedon antaminen olisi vastoin erittäin tärkeääyleistä etua taikka lapsen etua tai muuta erittäin tärkeätä yksityistä etua. Erittäin tärkeä yksityinenetu voi vaarantua esimerkiksi tilanteessa, jossa viranomaiselle on annettu sellaisia tietoja,joiden ilmaiseminen vaarantaisi tietojen antajan turvallisuutta. Viranomaisen on aina tapauskohtaisestikokonaisharkinnalla arvioitava, onko tiedon antaminen vastoin tärkeää yleistä tai yksityistäetua.Apulaisoikeusasiamies on edellä mainitussa ratkaisussaan todennut, että lähtökohtaisesti työnhakijallaon siis oikeus saada tietoonsa väärinkäytösepäilyn tekijän nimi. Työttömyysetuuksienkohdentumisen valvonnassa ei ole kyse erittäin tärkeästä yleisestä edusta, joka oikeuttaisi salaamaanilmoituksen tekijän henkilöllisyyden asianosaiselta. Sen sijaan joissakin erittäin poikkeuksellisissatilanteissa ilmoituksen tekijän henkilöllisyyden salaaminen voi olla perusteltua hänenturvallisuutensa varmistamiseksi. Kun kyse on nimettömästä ilmoituksesta, ei voida katsoa olevanolemassa mitään yleistä tai yksityistä etua, joka voisi oikeuttaa tiedon salaamista. Asianosaiselleon siten ilmoitettava, että ilmoitus on ollut nimetön.Julkisuuslain 11 §:n 2 momentin mukainen salassapito ei pääty asian käsittelyn päättymiseenvaan se on pysyvää. Jos TE-toimisto poikkeuksellisesti salaisi väärinkäytösepäilyn ilmoittajanhenkilöllisyyden, sitä ei saa ilmoittaa asianosaiselle myöskään asian käsittelyn päätyttyä.Henkilötietolain (523/99) tarkastusoikeutta koskevan 26 §:n perusteella henkilöllä on oikeuspyynnöstään saada tieto kaikista TE-toimiston asiakastietojärjestelmään merkityistä tiedoistaanilman, että niistä on poistettu mitään. Tarkastusoikeutta voidaan henkilötietolaissa säädetyinedellytyksin rajoittaa, esimerkiksi tilanteessa, jossa tiedon antaminen saattaisi haitata rikostenehkäisemistä tai selvittämistä. Tästä huolimatta väärinkäytöstä koskevan ilmoituksen tekijänhenkilöllisyyttä ei tule merkitä TE-toimiston asiakastietojärjestelmään henkilöntyönhakijatietoihin. Henkilöllisyyttä ei pidä merkitä myöskään työvoimapoliittiseen lausuntoon.
LIITE 1172 (174)
173 (174)LIITE 2TYÖTTÖMYYSTURVAN VÄÄRINKÄYTÖSEPÄILYN VASTAANOTTAMINEN1. Tiedot henkilöstä, jota väärinkäytösepäily koskee1.1 Nimi _______________________________________________________1.2 Osoite _______________________________________________________2. Epäiltyä väärinkäytöstä koskevat tiedot2.1 Minkälaisesta väärinkäytöksestä on kysymys?□ Työnteko, työnantajan nimi ________________________________________□ Yritystoiminnan harjoittaminen, yrityksen nimi _______________________□ Opiskelu, oppilaitoksen nimi _______________________________________□ Jokin muu, mikä___________________________________________________________________________________________________2.2 Milloin väärinkäytös on alkanut/tapahtunut/päättynyt?___________________________________________________________________________2.3 Miten ilmoittaja on havainnut väärinkäytöksen (oma havainto, kuulopuhe, havainnon toistuvuus)?________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________
174 (174)3. Väärinkäytösepäilyä koskevan ilmoituksen tehneen henkilön tiedot3.1 Nimi (HUOM! Ei pakollinen, jos ilmoittaja haluaa esiintyä nimettömänä)________________________________________________________□ Ilmoitus on nimetön3.2 YhteystiedotOsoitePuhelinnumeroSähköpostiosoite________________________________________________________________________________________________________________________________________________________3.3 Onko ilmoittaja valmis toimimaan tarvittaessa todistajana oikeudenkäynnissä?□ Kyllä□ Ei4. Muita väärinkäytösepäilyyn liittyviä tietoja______________________________________________________________________________________________________________________________________________________________5. Väärinkäytösepäilyn vastaanottamista koskevat tiedotIlmoituksen tekotapa (puhelimitse jne.)Päivämäärä ja kellonaika______________________________________________________________________Epäilyn vastaanottaneen virkailijan allekirjoitus ___________________________________Työ- ja elinkeinotoimisto ryhtyy aina väärinkäytösepäilyä koskevan ilmoituksen johdosta asian vaatimiintoimenpiteisiin.Ilmoituksen tehneelle henkilölle ei voida paljastaa mitään tietoja väärinkäytöksestä epäillystä henkilöstä.Väärinkäytösepäilyä koskevan ilmoituksen tekijän henkilöllisyys voidaan salata vain poikkeuksellisesti. Väärinkäytöksestäepäillyllä henkilöllä on aina oikeus saada tieto ilmoituksen nimettömyydestä.
Change language