ARTISTIT JA MUSIIKKIVuoden 2008 lappilaisiksi valitutTanssiorkesteri Souvarit; vas.Lasse Hoikka (laulu, rummut),Jorma Hietala (basso), JouniRuokamo (koskettimet) ja JukkaLampela (harmonikka), on perustettuvuonna 1978. Nykyiselläkokoonpanolla Souvarit-yhtyeon soittanut vuodesta 1990.teksti: JUHA LAHTI / Kuvat: jaana vuorenpääLasse Hoikka & Souvarit30 vuotta tien päällälapin tunnelmaaLasse Hoikka & Souvarit on koko olemassaolonsa ajan vetänyt omaa linjaa tanssiorkesterienrunsaassa kirjossa. Linjaonkin osoittautunut oikeaksi, sillä kokoonpanoviettää 30-vuotissynttäreitään,suosio sen kuin lisääntyy ja kysyntäätanssikansan keskuudessa riittää.Mistä tässä kaikessa on kysymys?Pitkät ajat trionakinesiintynyt, muttasittemmin kvartetiksi kasvatettu Souvariton aika outo lintu kotimaisessatanssiorkesterien tarjonnassa. Kunvarsinaisesti mitään musiikillisestiylivoimaista tai ennenkuulumatontaei kokoonpano kuulijoilleen tarjoile,eikä siihen kaiketi edes pyri, on syytsuosiolle etsittävä muualta.- 1980-luvulla esiinnyimme useinSaariselän alueella, Laanihovissa.Siellä kävi paljon ihmisiä etelästä jasuosiomme lähti nousuun. Keikkakyselyjäalkoi tulla myös eteläsuomeen,ja siitä se lähti, yhtyeen perustaja,Lasse Hoikka kertoo ja jatkaa:- Monet etelän ihmiset ovat kertoneet,että kun Lapinmatkalla ylitetäännapapiiri, niin silloin laitetaan Souvarienmusiikki soimaan, ja näin päästäänmukavasti Lapin tunnelmiin. Elikyllä suosiomme on lähtöisin Lapistaja Lappi-aiheisista lauluista.Lasse Hoikka & Souvarit on ainatehnyt paljon ruohonjuuritason työtä,eli keikkoja, uransa eteen. Tämä sekätietynlainen esiintyminen ovat myösaina olleet avainasemassa kaikessatekemisessä.- 1990-luvulla teimme keskimäärinviisi keikkaa viikossa. Se on kantanuthedelmää. Kun teemme keikkojamielellämme, ja olemme vuorovaikutuksessayleisön kanssa, niin se onvarmasti yksi suosioomme vaikuttavatekijä, yhtyeen kosketinsoittaja JouniRuokamo mainitsee.Vaikka keikkamäärä onkin tietoisestipudotettu 120 esiintymiseenvuodessa, on yksittäisen keikan esiintymisaikapidetty edelleen sellaisena,että orkesteri pystyy yksinään hoitamaankoko illan.- Se, että esiinnymme aina neljäsettiä keikoilla, on järjestäjän kannaltahyvä asia, koska silloin ei tarvitavälttämättä niin sanottua kakkosbändiä.Toinen juttu on se, että yleensämeille tuodaan yleisöltä niin pitkiätoivekappalelistoja, ettei niitä kahdessasetissä ehtisi edes soittaa.Keikat etelässäVoisi kuvitella, että pohjoisesta kotoisinoleva orkesteri tekisi enimmät keikkansakotiseudullaan ja nauttisi suurintasuosiota juuri siellä. Näin ei kuitenkaanSouvarien kohdalla tilanne ole.- 85% keikoistamme on etelässä,tai sanotaan Oulun alapuolella, ja loputtunturipaikoissa keväällä ja syksyllä,Ruokamo laskeskelee.Kovaan suosioon juuri Etelä-SuomessaSouvareilla on myös teoriaolemassa.- Meille on varmasti muodostunutjonkinlainen ”Lapin poika”-imago.Monissa levyttämissämme kappaleissakinkerrotaan asioista, jotkaovat jopa omakohtaisia kokemuksiajuuri Lapista. Ja on käynyt niinkin,että kappaleidemme myötä jotkutihmiset ovat saaneet kipinän ensivierailulleLappiin ja ihastuneetkinsitten aiheeseen ikiajoiksi, Ruokamokertoo.- Ja jotta kappaleiden tekstit voitulkita oikealla tavalla, pitää asioistaolla omakohtaisia kokemuksia. Joslauletaan tunturituulesta, on oikeastitiedettävä, millainen tunturituulion eri vuodenaikoina, Lasse Hoikkapuolestaan mainitsee.Kun keikat ovat pääosin etelässä jaorkesteri tekee ne pohjoisesta käsin,tulee Ruokamon mukaan matkoistaväkisinkin pitkiä.- Joskus kun ajetaan suoraan Helsinkiinkeikalle, niin keikkamatkoineenja roudauksineen voi mennäteksti: Juha lahti / kuva: jukka-pekka virtanenantti ahopelto jättää kilpailuturaarakennetaanuusin eväinSuomi on laulukilpailujen luvattu maa.Niihin osallistutaan edelleen innolla janiiden avulla monet artistit ovat saaneetkestosuosionkin aikaiseksi. Myös AnttiAhopelto on yksi ahkerasti eri koitoksiinosallistunut iskelmäartisti. ”Kilpailukausi”alkoi jo 7-vuotiaana Tenavatähti- kilpailustaja viimeisin saavutus on Tangomarkkinoilta2008.10T<strong>ANSSI</strong>VIIHDE LEHTI 1/2009- Nyt saa kuitenkin kilpaileminenjäädä. Olen ollut kolme kertaa Tangomarkkinoillamukana ja aina minuton kruunattu prinssiksi. Arvelisin,ettei minusta enää koskaan tangokuningastatehtäisi, vaikka mukaanvielä menisinkin, Antti Ahopeltomainitsee.Pienen takaportin mies kuitenkinasiaan jättää.- No jos joku nyt rikkoo tämänminun kolmasti prinssiksi tulemisenennätykseni, niin sitten kyllä voinmennä hakemaan vielä sen neljännenprinssin tittelin, artisti letkauttaa.Antti Ahopelto onkin nyt kilpailemisensijaan rakentamassa uraansahieman eri pohjalta. Hänen orkesterinaanon syksyllä 2008 aloittanutVoimaorkesteri. Tämä kokoonpanohanon tullut tutuksi myös siitä, että
kuusitoista tuntia aikaa, ennen kuin päästään soittamaan.Tuntuukin, että soittaminen tulee tässä työssävähän niin kuin sivutuotteena.Pitkään yhdessä soittaneena ja maatamme kiertäneenäSouvarit on myös oppinut elämään keskenäänkeikkamatkoilla.- Tiedämme jo läpikotaisin toistemme hyvät jahuonot puolet, ja tarvittaessa luovimalla osataanmennä tilanteissa eteenpäin. Ja tasapuolisia olemme,jokainen esimerkiksi ajaa keikkabussia yhtä paljon,miehet kertovat.Matka jatkuuLasse Hoikka & Souvarit on perustettu vuonna1978. 30-vuotisjuhlan kunniaksi Souvarit on myösjulkaissut uuden albumin. Edellisiin pitkäsoittoihinverrattuna erona on nyt se, että kaikki orkesterin jäsenetlaulavat levyllä ainakin yhden soolonumeron.Jokainen on itse saanut valita kappaleensa, jonkahaluaa esittää levyllä.- Yhtye on julkaissut myös Kultamaan kulkijatnimisendvd:n, joka on musiikkipitoinen dokumenttiLasse Hoikka ja Souvarit- yhtyeen taipaleesta.Kuvaukset on tehty 1994 – 1998 välisenä aikana,Lasse Hoikka mainitsee.Souvarit on aina ollut varsin tuottelias studiossa.Levyjä on julkaistu vähintään yksi joka vuosi, eliyli kolmekymmentä albumia on jo nähnyt päivänvalon. Levymyynti on ollut myös melko huimaa,sillä orkesteri on pokannut tähän mennessä seitsemäntoistakultalevyä ja neljä platinalevyä. KaikkiaanLasse Hoikka ja Souvarit- äänitteitä on myyytynoin 800.000 kpl.Myöskään tulevaisuuden suhteen ei Souvarientoiminta näytä hiipumisen merkkejä.- Tilanne on sikäli hyvä, että jokainen lähteeedelleen mielellään keikoille. Teemme tätä työtänyt parin vuoden periodeissa. Vuoden 2009 keikatonkin jo myyty ja myös osa 2010 keikoista, Hoikkamainitsee.90-luvun hullujen keikkavuosien jälkeen orkesterion ottanut tavakseen myös pitää lomia ja muutenkinrajoittaa keikkamäärän niin, että muullekintoiminnalle jää aikaa.- Kyllä nyt tuntuu hyvältä, kun jää perheilleenemmän aikaa. Ja onhan meillä kaikilla omat harrastuksemme,niilekkin jää nyt oma aikansa. Tulevaisuudessakeikkoja vähennetään ja kohdistetaanne viikonloppuihin sekä kevät- syksysesonkeihintuntureilla. •” No jos joku nytrikkoo tämänminun kolmastiprinssiksi tulemisenennätykseni,niin sitten kyllävoin mennähakemaan vieläsen neljännenprinssin tittelin”taskuun kilahti TanssiorkestereidenSuomen mestaruus vuonna 2007.Musiikin tasosta ei homma siis ainakaankiinni jää.Paitsi keikkakuntoonsa satsaamiseen,on Ahopelto panostanut uraansamyös studioympäristössä.- Viime elokuussa julkaistiin single”Voitin vaikka hävisin”, joka onkinsaanut todella mukavasti soittoaikaaradiossa. Kappale pääsi myös Iskelmän”20 radiohittiä, Vol. 10”- kokoelmalle.Ahopellon studiosessiot ja suunnitelmatäänitteiden suhteen eivät suinkaanjää tähän yhteen kappaleeseen,vaan lisää materiaalia on luvassakuunneltavaksemme.- Kyllä nyt täyspitkää albumia tehdään.Kappaleiden tekijöistä mainittakoon,että mukana tulee olemaanainakin parivaljakon Pertti Haverinen/ Ilkka Vainio tuotantoa.Albumin julkaisulle ei ole asetettumitään tiukkaa takarajaa, mutta vuoden2009 aikana se on tarkoitus saadajulkaistuksi.Metsän poikaAntti Ahopelto on syntynyt Evijärvellä,etelä-pohjanmaalla. Hän asuusiellä edelleen vaimonsa kanssaomakotitalossa maaseudun ympäröimänä.- Lähimpään naapuriin on matkaa400 metriä, joten kyllä täällä aikarauhassa saa olla.Artsistilla on yksi harrastus ylitsemuiden, metsästys.- Kun siihenkään ei aina aika tahdoriittää, niin en ole väkisin yrittänytottaa enää muita harrastuksia itselleni,Ahopelto kertoo. Hän harrastaapienriistan metsästystä, ja siihenkinlöytyy syynsä.- Tätä voin harrastaa yksinäni jalähdenkin metsälle silloin kun minullaaikaa siihen on. Esimerkiksihirvenmetsästykseen en ole mukaanlähtenyt, koska se tapahtuu porukallaja yleensä viikonloppuisin, ja silloinhanminä olen aina keikoilla.Ahopellon metsästysharrastuksessaei suuri saalismäärä suinkaannäyttele toiminnan pääroolia.- Itse asiassa se tärkein asia tässäkoko touhussa on se, että saan ulkoillatarpeeksi luonnossa ja laittaasitten puolilta päivin nuotiomakkaraaja kahvia metsässä. Enkä minä sielläerämaassa yksin samoile, minullaon yleensä kaverinani myös suomenajokoira. Minä olenkin niitä ihmisiä,joiden mielestä jokaisessa talossa pitäisiolla koira.AmmattilaulajaksiAntti Ahopelto tekee tällä hetkelläkahta työtä, sillä laulukeikkojen lisäksihän on kouluttanut itsensä sähköasentajaksi.- Tavoite on jatkossa se, että voisinkeksittyä vain yhteen asiaan, ja se onehdottomasti laulaminen, mies mainitseetulevaisuuden suunnitelmistaan.Tämän tavoitteen toteuttamisensuhteen voikin juuri tulevalla esikoislevylläolla varsin suuri merkitys.Koska Suomessa ei yleensä kuitenkaanlevymyynnillä elä, pitää laulajanleipä hakea keikoilta.- Sellainen 120 keikkaa vuodessaalkaa olla se raja, jolloin voi jo miettiäammatikseen laulamista.Keikkojen saaminen kovasti kilpaillullaalalla ei ole kuitenkaanhelppoa. Artistin pitää pystyä vakuuttamaankuulijansa juuri esiintymistilanteissa.- Minäkin olen huomannut sen,että paljon on ihmisten tanssitaitoparantunut viime vuosina. Useintullaan myös pyytämään artistiltaerilaisia tanssilajeja. Itselläni onkinohjelmistossa varsin kattavasti kaikkiarytmejä. No, masurkkaa minullaei ole, mutta sitä löytyy taas Voimaorkesterinohjelmistosta.Antti Ahopellon tulevaisuus eiole kovin pitkälle mitenkään piiruntarkastimietittynä. Ensilevy on nytmiehen tärkein projekti keikkailunohella. •WWW.T<strong>ANSSI</strong>VIIHDE.FI 11