VVY toiminta 2005

49.toimintavuosiVuoden aikana kuntauudistuksesta keskusteltiin poliittisellatasolla vilkkaasti. Kuntien taloudellinen tilanne ja palveluihinkohdistuvat vaatimukset ovat johtamassa kuntien palvelurakenteenuudelleen järjestelyihin ja kuntaliitoksiin.Huominen tuo lisää haasteitaVesihuoltolaitosten henkilökunnasta poistuu työelämästälähivuosina lähes 200 henkeä vuosittain. Verkostojen saneerauksetlisääntyvät vääjäämättä. Tämä yhtä aikaa verkostojenlaajentamisen kanssa aiheuttaa lähivuosina suuria investointeja.Samanaikaisesti asiakkaiden odotukset lisääntyvät ja viranomaistenjuomaveden laadulle ja jätevesien puhdistukselle asettamatvaatimukset tiukkenevat.Vesihuollossa tarvitaan toimintojen uudelleen arviointia, jottatulevaisuuden haasteisiin pystytään vastaamaan. Tätä koskevayhteinen esite toimitettiin laitoksille ja jaettiin kunnallisille päättäjille.Laitosten yhteistyö ja yhdistäminen suuremmiksi kokonaisuuksiksiovat tärkeitä vesihuollon toimintaedellytyksien turvaajia.Vesi- ja viemärilaitosyhdistys ja Suomen Kuntaliitto suosittelivatlaitosten yhteistyön ja yhdistämisen edistämistä.Huoli tulevaisuuden työntekijöistäNuorien kiinnostusta hakeutua alalle töihin edistää vesihuoltoalanhyvä maine. Vesihuoltolaitosten maine syntyy sanoista,teoista ja mielikuvista. Mielikuviin vaikuttaa laadukkaan veden jahyvän jätevedenpuhdistuksen lisäksi vesihuoltolaitoksen henkilökunta,laitoksen tapa toimia, veteen liittyvät tunteet ja asenteet,julkinen kuva ja yhteiskuntavastuu. Mielikuvia rakentavat myöskoululaisten tutustumiskäynnit laitoksilla ja vesihuoltolaitoksenhenkilökunnan esitelmät kouluissa. Hyvin hoidetut peruskoulujentyöhöntutustumisjaksot, kesäharjoittelupaikat koululaisilleja alkuvaiheen opiskelijoille sekä harjoittelupaikat vesihuoltoaopiskeleville viestivät myönteistä kuvaa vesihuollosta harjoittelijoidenlisäksi heidän lähipiirilleen ja opiskelijatovereille.Vesihuoltolaitosten kehittämisrahastoKehittämistyössä vesihuoltolaitosten yhteistyöllä on keskeinenmerkitys. Vesihuoltolaitoksilla tulee teknisen kehittämisen lisäksikiinnittää huomiota laitosorganisaatioiden, johtamisen, talouden,henkilöstön ja asiakassuhteiden kehittämiseen. Kolmattavuotta toimiva vesihuoltolaitosten kehittämisrahasto tarjoaamahdollisuuden yhteistyössä toteuttaa laitosten kannalta tärkeitäkehittämishankkeita. Valtaosa Suomen vesihuoltolaitoksistaon niin pieniä, ettei niillä yksinään ole mahdollisuutta toteuttaamerkittäviä kehittämishankkeita. Kehittämisrahastossa mukanaolevat pienet ja suuret vesihuoltolaitokset viestivät kehitysmyönteisyydestä,joka on alan kehittämisen kannalta tärkeätä.Suomalaisperheen vesimaksutVesi- ja viemärilaitosyhdistyksen vuosittainen vesihuoltomaksujakoskeva kysely selvitti jäsenlaitosten taksa- ja vesimäärätiedot.Eri paikkakuntien vesihuoltolaitoksilla on erilaisetmaksurakenteet, joten maksuissa on melkoisia eroja vesi- javiemärilaitosten välillä. Yhdyskuntarakenne sekä vedenhankintamahdollisuudetja jätevesien käsittelyn vaatimukset vaikuttavathuomattavasti laitosten kustannuksiin. Keskimäärin vesihuoltopalvelujenaiheuttama kustannus omakotitaloissa on 2,93 euroa/m3 ja kerrostaloissa 2,72 euroa/m3. Keskiverto suomalaisperheenelinkustannuksista vesihuolto muodostaa murto-osan. Esimerkkinäkäytetty kolmehenkinen perhe käyttää vesi- ja jätevesimaksuihinalle 1,5 euroa/vuorokausi.Suosituksia erityistilanteisiinKesällä 2005 loppuraporttinsa maa- ja metsätalousministeriölleluovuttanut vesihuollon erityistilannetyöryhmä esitti toimenpiteitävesihuollon varautumisen kehittämiseksi. Ehdotustenmukaan erityistilanteita varten tarvitaan viranomaisten yhteistyönparantamista, viestintää ja tilanteiden harjoittelua. Vesiepidemioitavoidaan ehkäistä muun muassa desinfiointivalmiudella.Puhdistamolietteen käsittely ja loppusijoitusUuden lannoitevalmistelain eduskuntakäsittely alkoi kesäkuussa2005. Lannoitevalmistelaki ja sen nojalla annettavat asetuksettulevat koskemaan lietepohjaisia maanparannusaineita,kasvualustoja ja sellaisenaan lannoitevalmisteena käytettäviäsivutuotteita, kuten esimerkiksi kalkkistabiloitu liete. Lain ulkopuolellejää lähinnä lietetuotteiden käyttö kaatopaikkojen maisemoinnissa,kaatopaikkasijoitus ja poltto. Lain ja asetusten valmisteluoli vireillä edelleen vuoden lopussa. Lietetuotteiden laatuakoskevat määräykset kiristynevät tulevaisuudessa.Kesäkuussa Maa- ja metsätalousministeriö julkaisi Viljely- jaympäristöehtoja täydentävät ohjeet maataloudessa käytettävällepuhdistamolietteelle. Ohjeissa asetetaan tiukat hygieenisetkriteerit maanviljelyssä käytettäville lietetuotteille, esitetäänhyväksyttävät lietteenkäsittelymenetelmät ja tarkennetaan lietetuotteidenkuljetusvaatimuksia.Vesihuoltolaitokset osallistuivat Vesi- ja viemärilaitosyhdistyksenkyselyyn jäsenlaitoksien lietteenkäsittelystä. Kyselyssä kartoitettiinlaitosten lietteenkäsittelyn tämän hetkistä tilannetta sekätulevaisuuden näkymiä. Kyselyllä selvitettiin lietteenkäsittelynkehitykseen vaikuttavia tekijöitä, vesihuoltolaitosten odotuksia jasuunnitelmia sekä lietteenkäsittelyn ongelmakohtia.Hulevesien hallinnan kehitystarpeetHulevesi on maan pinnalta, rakennuksen katolta tai muilta vastaaviltapinnoilta pois johdettavaa sade- tai sulamisvettä. Vuonna2001 voimaan tulleen vesihuoltolain mukaisesti osa vesihuoltolaitoksistaon ottanut käyttöönsä erillisen hulevesimaksun, kutenVesi- ja viemärilaitosyhdistys on suositellut.Vuoden 2004 rankkasateet käynnistivät laajapohjaisen keskusteluntaajamien kuivatuksen järjestämisestä. Vuoden aikana onpohdittu kuivatuksen kokonaisuuden hallintaa, vastuukysymyksiäsekä kuivatuksen eri osien, hulevesiverkoston, imeytyksen,viivytyksen ja tulvakanavien, yhteensovittamista. Sadevesien hallinnankehitys- ja tutkimustarpeita on kartoitettu ja mm. mitoitussateisiinliittyvä selvitys on käynnistynyt.