49.<strong>toiminta</strong>vuosiVuoden aikana kuntauudistuksesta keskusteltiin poliittisellatasolla vilkkaasti. Kuntien taloudellinen tilanne ja palveluihinkohdistuvat vaatimukset ovat johtamassa kuntien palvelurakenteenuudelleen järjestelyihin ja kuntaliitoksiin.Huominen tuo lisää haasteitaVesihuoltolaitosten henkilökunnasta poistuu työelämästälähivuosina lähes 200 henkeä vuosittain. Verkostojen saneerauksetlisääntyvät vääjäämättä. Tämä yhtä aikaa verkostojenlaajentamisen kanssa aiheuttaa lähivuosina suuria investointeja.Samanaikaisesti asiakkaiden odotukset lisääntyvät ja viranomaistenjuomaveden laadulle ja jätevesien puhdistukselle asettamatvaatimukset tiukkenevat.Vesihuollossa tarvitaan toimintojen uudelleen arviointia, jottatulevaisuuden haasteisiin pystytään vastaamaan. Tätä koskevayhteinen esite toimitettiin laitoksille ja jaettiin kunnallisille päättäjille.Laitosten yhteistyö ja yhdistäminen suuremmiksi kokonaisuuksiksiovat tärkeitä vesihuollon <strong>toiminta</strong>edellytyksien turvaajia.Vesi- ja viemärilaitosyhdistys ja Suomen Kuntaliitto suosittelivatlaitosten yhteistyön ja yhdistämisen edistämistä.Huoli tulevaisuuden työntekijöistäNuorien kiinnostusta hakeutua alalle töihin edistää vesihuoltoalanhyvä maine. Vesihuoltolaitosten maine syntyy sanoista,teoista ja mielikuvista. Mielikuviin vaikuttaa laadukkaan veden jahyvän jätevedenpuhdistuksen lisäksi vesihuoltolaitoksen henkilökunta,laitoksen tapa toimia, veteen liittyvät tunteet ja asenteet,julkinen kuva ja yhteiskuntavastuu. Mielikuvia rakentavat myöskoululaisten tutustumiskäynnit laitoksilla ja vesihuoltolaitoksenhenkilökunnan esitelmät kouluissa. Hyvin hoidetut peruskoulujentyöhöntutustumisjaksot, kesäharjoittelupaikat koululaisilleja alkuvaiheen opiskelijoille sekä harjoittelupaikat vesihuoltoaopiskeleville viestivät myönteistä kuvaa vesihuollosta harjoittelijoidenlisäksi heidän lähipiirilleen ja opiskelijatovereille.Vesihuoltolaitosten kehittämisrahastoKehittämistyössä vesihuoltolaitosten yhteistyöllä on keskeinenmerkitys. Vesihuoltolaitoksilla tulee teknisen kehittämisen lisäksikiinnittää huomiota laitosorganisaatioiden, johtamisen, talouden,henkilöstön ja asiakassuhteiden kehittämiseen. Kolmattavuotta toimiva vesihuoltolaitosten kehittämisrahasto tarjoaamahdollisuuden yhteistyössä toteuttaa laitosten kannalta tärkeitäkehittämishankkeita. Valtaosa Suomen vesihuoltolaitoksistaon niin pieniä, ettei niillä yksinään ole mahdollisuutta toteuttaamerkittäviä kehittämishankkeita. Kehittämisrahastossa mukanaolevat pienet ja suuret vesihuoltolaitokset viestivät kehitysmyönteisyydestä,joka on alan kehittämisen kannalta tärkeätä.Suomalaisperheen vesimaksutVesi- ja viemärilaitosyhdistyksen vuosittainen vesihuoltomaksujakoskeva kysely selvitti jäsenlaitosten taksa- ja vesimäärätiedot.Eri paikkakuntien vesihuoltolaitoksilla on erilaisetmaksurakenteet, joten maksuissa on melkoisia eroja vesi- javiemärilaitosten välillä. Yhdyskuntarakenne sekä vedenhankintamahdollisuudetja jätevesien käsittelyn vaatimukset vaikuttavathuomattavasti laitosten kustannuksiin. Keskimäärin vesihuoltopalvelujenaiheuttama kustannus omakotitaloissa on 2,93 euroa/m3 ja kerrostaloissa 2,72 euroa/m3. Keskiverto suomalaisperheenelinkustannuksista vesihuolto muodostaa murto-osan. Esimerkkinäkäytetty kolmehenkinen perhe käyttää vesi- ja jätevesimaksuihinalle 1,5 euroa/vuorokausi.Suosituksia erityistilanteisiinKesällä <strong>2005</strong> loppuraporttinsa maa- ja metsätalousministeriölleluovuttanut vesihuollon erityistilannetyöryhmä esitti toimenpiteitävesihuollon varautumisen kehittämiseksi. Ehdotustenmukaan erityistilanteita varten tarvitaan viranomaisten yhteistyönparantamista, viestintää ja tilanteiden harjoittelua. Vesiepidemioitavoidaan ehkäistä muun muassa desinfiointivalmiudella.Puhdistamolietteen käsittely ja loppusijoitusUuden lannoitevalmistelain eduskuntakäsittely alkoi kesäkuussa<strong>2005</strong>. Lannoitevalmistelaki ja sen nojalla annettavat asetuksettulevat koskemaan lietepohjaisia maanparannusaineita,kasvualustoja ja sellaisenaan lannoitevalmisteena käytettäviäsivutuotteita, kuten esimerkiksi kalkkistabiloitu liete. Lain ulkopuolellejää lähinnä lietetuotteiden käyttö kaatopaikkojen maisemoinnissa,kaatopaikkasijoitus ja poltto. Lain ja asetusten valmisteluoli vireillä edelleen vuoden lopussa. Lietetuotteiden laatuakoskevat määräykset kiristynevät tulevaisuudessa.Kesäkuussa Maa- ja metsätalousministeriö julkaisi Viljely- jaympäristöehtoja täydentävät ohjeet maataloudessa käytettävällepuhdistamolietteelle. Ohjeissa asetetaan tiukat hygieenisetkriteerit maanviljelyssä käytettäville lietetuotteille, esitetäänhyväksyttävät lietteenkäsittelymenetelmät ja tarkennetaan lietetuotteidenkuljetusvaatimuksia.Vesihuoltolaitokset osallistuivat Vesi- ja viemärilaitosyhdistyksenkyselyyn jäsenlaitoksien lietteenkäsittelystä. Kyselyssä kartoitettiinlaitosten lietteenkäsittelyn tämän hetkistä tilannetta sekätulevaisuuden näkymiä. Kyselyllä selvitettiin lietteenkäsittelynkehitykseen vaikuttavia tekijöitä, vesihuoltolaitosten odotuksia jasuunnitelmia sekä lietteenkäsittelyn ongelmakohtia.Hulevesien hallinnan kehitystarpeetHulevesi on maan pinnalta, rakennuksen katolta tai muilta vastaaviltapinnoilta pois johdettavaa sade- tai sulamisvettä. Vuonna2001 voimaan tulleen vesihuoltolain mukaisesti osa vesihuoltolaitoksistaon ottanut käyttöönsä erillisen hulevesimaksun, kutenVesi- ja viemärilaitosyhdistys on suositellut.Vuoden 2004 rankkasateet käynnistivät laajapohjaisen keskusteluntaajamien kuivatuksen järjestämisestä. Vuoden aikana onpohdittu kuivatuksen kokonaisuuden hallintaa, vastuukysymyksiäsekä kuivatuksen eri osien, hulevesiverkoston, imeytyksen,viivytyksen ja tulvakanavien, yhteensovittamista. Sadevesien hallinnankehitys- ja tutkimustarpeita on kartoitettu ja mm. mitoitussateisiinliittyvä selvitys on käynnistynyt.
Lakeja, muutoksia, ohjeitaVesilakiin tehtyjen lukuisien muutosten ja alan kehityksenvuoksi vuonna 1962 voimaan tulleen vesilain ajanmukaistaminenon tullut tarpeelliseksi. Vesilakitoimikunnan työ vesilain uudistamistakoskevan esityksen parissa jatkuu. Myös hankintalain kokonaisuudistuksenvalmistelu jatkuu. Osakeyhtiölakiesitys annettiineduskunnalle.Kirjanpitolain muuttuneita säännöksiä sovelletaan vuodenalusta tai sen jälkeen alkavalta tilikaudelta lähtien. Perintälainmuutoksessa perintäkuluja yhdenmukaistettiin ja kuluille säädettiinenimmäismäärä. Tasa-arvolain keskeinen muutos koskeevähintään 30 työntekijän työpaikoilla laadittavaa tasa-arvosuunnitelmaa.Viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutustenarviointia koskeva laki velvoittaa viranomaisenlaatimaan ympäristöarvioinnin, jos suunnitelmalla tai ohjelmallaon todennäköisesti merkittäviä ympäristövaikutuksia. Myösympäristönsuojelulakia tarkastettiin. Katujen ja yleisten alueidenkunnossapitoa koskevaa lainsäädäntöä uusittiin, mikä aiheuttaalaitoksille velvoitteita ja kuluja.Turvatekniikan keskus antoi ohjeen vesimittarien tyyppihyväksynnästä.Tyyppihyväksyntävaatimus koskee kaikkia vakauslainmukaisessa käytössä olevia tuotteen hinnan määritykseen käytettäviävesimittareita.Vesihuoltolaitokset voivat vaikuttaavesienhoitosuunnitelmien sisältöönVesienhoitolaki tuli voimaan vuoden 2004 viimeisenä päivänä.Samanaikaisesti astui voimaan asetus vesienhoitoalueista, jokatäydentää vesienhoitolakia. Vesienhoitolaissa on perussäännöksetvesienhoidosta ja sen edellyttämistä menettelyistä. Vesienhoidontavoitteena on suojella, parantaa ja ennallistaa vesiä siten,että pintavesien ja pohjavesien tila ei heikkene ja että niiden tilaon vähintään hyvä. Lisäksi tavoitteena on saada aikaan ihmistenterveyden kannalta hyvä vesien ja vesienhoidon tila.Uusia kansallisia vesienhoitoalueita on viisi: Vuoksen vesienhoitoalue,Kymijoen - Suomenlahden vesienhoitoalue, Kokemäenjoen- Saaristomeren - Selkämeren vesienhoitoalue,Oulujoen - Iijoen vesienhoitoalue ja Kemijoen vesienhoitoalue.Lisäksi on kaksi kansainvälistä vesienhoitoaluetta (Tornionjoenalue ja Tenojoen alue). Vesienhoitoalueet laativat vesienhoitosuunnitelmat,jotka vaikuttavat viranomaisten <strong>toiminta</strong>an.Alueellisten ympäristökeskusten kokoamissa yhteistyöryhmissämyös vesihuoltolaitokset pääsevät vaikuttamaan vesienhoitosuunnitelmansisältöön. Vesihuoltolaitosten edustus on tärkeää,sillä vesienhoitosuunnitelmat otetaan huomioon muun muassalupaharkinnassa. Vesihuoltolaitosten on lisäksi syytä valvoa, ettäalueen vesienhoidon kustannuksia ei kohdenneta yksinomaanvesihuoltoon, vaan myös muille toimijoille aiheuttamisperiaatteenmukaisesti.5