tästä - Iin kunta

12 Valtatien 4 ohikulkutie Iin kohdallaAluevaraussuunnitelmaNYKYTILAN KUVAUS4.5 SuojelukohteetSuojelukohteet on kuvattu pääasiassa ohikulkutienmaastokäytävän alueelta. Muiden suunnittelualueenkohteiden tarkempi kuvaus on esitettyosayleiskaavassa ja ohikulkutievaihtoehtoja käsittävässävuoden 2009 vaikutusarviointien päivitysraportissa.Osayleiskaavan laajennusalueValtatie 4 ylittää maakunnallisesti merkittävän Iijoensuistoalueen ja Iijoen suistosta Raasakanvoimalaitokselle saakka yltävän Naturan vesiliikennerajoitusalueen.Muita merkittäviä luonnonympäristökohteita ovatLiesojan lehtomainen ranta-alue, Stenberginjärvenuhanalaisen kasvilajin esiintymä sekä lukuisateläinten oleskelu- ja laidunalueet.Merkittävät maisema- ja kulttuurikohteet keskittyvätpitkälle Iijoki-varteen. Iijoen suisto on maakunnallisestimerkittävä laaja maisema-alue.Iijoki-varressa on lisäksi runsaasti kulttuurihistoriallisestimerkittäviä rakennuksia, jotka on todettuainakin paikallisesti merkittäviksi.Pentinkankaan kiviröykkiöt sekä Iijoen radanvarrenpöytäkivi ovat muinaismuistolain nojalla rauhoitettujaesihistoriallisia kohteita (kuvat 12 ja 15).Kuva 12. Asemakylällä Iijoen pohjoispuolella jaradan länsipuolella sijaitseva suojeltu pöytäkivi.Iin keskustaajaman osayleiskaava-alueen arkeologisessainventoinnissa 20.-31.10.2008 aiemmintunnettujen muinaisjäännöskohteiden lisäksi inventoidultaalueelta dokumentoitiin yksitoista uuttamuinaisjäännöskohdetta. Kyseisistä kohteistakuusi on tervahautoja, jotka paikallistettiin peruskartta-aineistonperusteella. Kahden tervahautakohteenyhteydestä tavattiin myös maakuoppia,joiden pohjalla oli kuonaa. Sorosenperällä tavattiintervahaudan läheisyydestä myös hiilimiilujenjäänteitä.Tervahautojen lisäksi alueelta tavattiin muutamiailmeisesti varhaismetallikautisia keittokuoppia sekäkaksi pyyntikuoppakohdetta. Isokankaan laeltadokumentoitiin myös ajoitukseltaan epäselvä laajaankivirakkaan sijoittuva kohde, jossa havaittiinrakkakuoppia, kivilatomuksia sekä työstettyäkvartsia.Pohjois-Pohjanmaan kulttuurihistoriallisesti merkittäviinkohteisiin kuuluva Iin Asemakylän arvokaskylämiljöö muodostuu useista arvokkaista pihapiireistä.Asemakylän arvokkaita kohteita ovatmm. Kalevala, Tuisku, Valto Pernun säätiön talo,Ailiston talo, Mäntylä sekä 1940-luvun rautatie- jamaantiesilta.Iijokisuun kulttuurimaisemat on luokiteltu maakunnallisestiarvokkaaksi maisema-alueeksi. TähänIijokisuun maisema-alueeseen kuuluu useitaarvokkaita pienmaisemia.Asemakylällä Iin rautatieasema-alue ei ole enäävuonna 2009 uusitun valtakunnallisesti arvokkaidenkulttuurihistoriallisten ympäristöjen suojelukohteidenlistalla.Kuva 13. Näkymä Iin Asemakylästä etelän suuntaankuvattuna.Kuva 14. Rautatieasema ja varastorakennus.Arkeologinen inventointi Iijoen pohjoispuolellalinjauksen maastokäytävässäAluevaraussuunnitelman yhteydessä tehtiin Iijoenyläkanavan ja Pohjois-Iin suoran välisen tielinjausosuudenmaastokäytävässä lokakuussa 22.-24.10.2010 erillinen arkeologisten kohteidenmaastoinventointi (Kulttuurintutkijain OsuuskuntaAura). Kyseessä on noin seitsemän kilometrinmittainen ja noin puolen kilometrin levyinenmaastokäytävä, jonka kokonaispinta-ala on noin350 hehtaaria. Inventoinnin tavoitteena oli tarkastaa,onko tielinjauksen alueella havaittavissa kiinteitämuinaisjäännöksiä. Aiemmin tunnettuja muinaisjäännöksiäalueella ei sijaitse.Inventoinnin yhteydessä ei suunnitellun tielinjauksenalueelta paikallistettu ainoatakaan muinaisjäännöstä,joskin tielinjaukselle sijoittuvat muutamathiekka- ja moreeniharjanteet, jotka nousevatalavaa suomaastoa korkeammalle, vaikuttivat hyvinkinmahdollisilta alueilta muinaisjäännöstenlöytämiselle. Valtatien 4 uuden Iin ohikulkutiensuunniteltu linjaus on siis Iijoen pohjoispuolelle sijoittuvaltaosaltaan alueen arkeologisen kulttuuriperinnönsäilymisen kannalta erittäin onnistunut,eikä tien rakentaminen linjauksen mukaisesti vaikutakyseisellä alueella uhkaavan kiinteitä muinaisjäännöksiä.4.6 Pohjaolosuhteet ja pohjavesiTielinjauksen eteläosa on noin 3 km matkalla topografialtaantasaista pohjamoreenialuetta. Loivapiirteisilläpainannealueilla esiintyy ohuita turve-ja/tai silttipehmeikköjä.Rytiperän pohjoispuolella linjaus ylittää harjujakson,joka lähtee Pudasjärven Panumasta ja suuntautuuLoukkojärven ja Viitajärven kautta kohtiOjakylää. Varsinainen harjumuodostuma päättyytarkastelualueen kohdalla ja muodostaa laajojahiekkakenttiä (deltoja), joista Kotakankaan - Aaltokankaan- Ojakylän -hiekka-alueet muodostuvat.Hiekkaa on levinnyt maan nousun ja aallokonvaikutuksesta suurelle alueelle Iijoen eteläpuolella.Mm. Aaltokankaalla on laajoja tuulenmuodostamia rantavallikenttiä (dyynejä).Harjumuodostuman pohjoispuolella pohjamoreenija kallioperä muodostavat loivia mäkialueita, joidenvälisissä painanteissa esiintyy mereen kerrostuneitasedimenttejä (silttejä), jotka ovat peittyneetpaikoin harjumuodostumasta peräisin olevillahienoilla hiekoilla. Painanteissa esiintyymyös joki- ja tulvasedimenttejä. Näistä mainittakoonLiesojan uoma sekä sen pohjoispuolella Iijoenentisiä tulvauomia.Asemakylällä on tielinjan kohdalla molemminpuolin jokea moreenialueet, joissa kallio saattaaolla paikoin lähellä maanpintaa.Iijoen vanhan uoman ja Raasakan voimalaitoksenyläkanavan välillä esiintyy osittain moreenialueitaja osittain jokisedimenttejä (hiekkoja), joiden allasaattaa paikoin olla silttejä.Raasakan voimalaitoksen yläkanava on tielinjankohdalla padottu uoma, jossa on molemmin puolinuomaa maapadot. Maapadot ovat oletettavastihomogeenisia maapatoja.Koko yläkanavan pohjoispuolinen alue on topografialtaanvarsin tasaista pohjamoreenialuetta,jossa alavimmilla alueilla esiintyy moreenin päälläohuelti turve- ja/tai silttipehmeikköjä, sekä paikoinhiekkoja.Tärkeimmät pohjavesiesiintymät sijoittuvat Kotakankaan- Aaltokankaan - Ojakylän -harjujaksolle,jossa on kolme erillistä pohjavesialuetta. Aaltokankaanpohjavesialueen länsiosassa on toiminnassaoleva vedenottamo. Vedenottoa laajennetaanlähivuosina rautatien itäpuolelle. LisäksiRaasakan voimalaitoksella on pohjavedenottamo(kuva 15).