Työvoiman vähentä- minen - Stora Enso
Työvoiman vähentä- minen - Stora Enso
Työvoiman vähentä- minen - Stora Enso
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Yritysvastuu<br />
Y M P Ä R I S T Ö R A A K A - A I N E E T Y H T E I S K U N T A V A S T U U<br />
TOIMIALANSA PARAS<br />
Dow Jonesin kestävän<br />
kehityksen indeksissä<br />
Uusi komitea<br />
YRITYSVASTUULLE<br />
TEHTAAT<br />
tekevät totta<br />
yhteiskuntavastuusta<br />
Uusi tavoite <strong>vähentä</strong>ä<br />
ENERGIANkäyttöä<br />
ONGELMA-<br />
JÄTTEESTÄ<br />
voi olla hyötyä<br />
sertifioi plantaasinsa kahdesti
Ympäristöä ja sosiaalista vastuuta koskeva<br />
politiikka<br />
VASTUULLINEN LIIKETOIMINTA<br />
<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> on sitoutunut kehittämään liiketoimintaansa ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti<br />
yhä kestävämpään suuntaan. Tämän tavoitteen saavutta<strong>minen</strong> on <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>ssa kaikkien<br />
vastuulla, jotta varmistetaan edellytykset toiminnan jatkuvalle parantamiselle.<br />
YMPÄRISTÖNÄKÖKULMA<br />
<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n tavoitteena on toimittaa asiakkaille tuotteita ja palveluja painetun viestinnän,<br />
pakkausteollisuuden ja rakennusalan tarpeisiin. Tuotteet valmistetaan pääasiassa uusiutuvista<br />
raaka-aineista, ja ne ovat kierrätettäviä sekä turvallisia käyttää.<br />
Tuotteen elinkaaren huomioonotta<strong>minen</strong> ohjaa ympäristöasioidemme hoitoa ja luo toiminnallemme<br />
kehykset. Tavarantoimittajilta ja yhteistyökumppaneilta edellytämme samojen<br />
periaatteiden noudattamista jokaisessa toimitusketjun vaiheessa raaka-aineesta valmiiseen<br />
tuotteeseen ympäristövaikutusten minimoimiseksi.<br />
SOSIAALINEN VASTUU<br />
Kansainvälisenä yhtiönä <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> tiedostaa olevansa esikuvana muille maailmanlaajuisissa,<br />
kansallisissa ja paikallisissa yhteisöissä. Suhtaudumme kunnioittavasti sekä yksilöiden että<br />
ryhmien kulttuuriin, tapoihin ja arvoihin kaikissa maissa, joissa toimimme. Kehittäessämme<br />
liiketoimintaamme täytämme, ja kun välttämätöntä, ylitämme kansallisten normien ja lakien<br />
asettamat vaatimukset.<br />
AVOIN VUOROVAIKUTUS<br />
Kestävän kehityksen periaatteet ohjaavat toimintamme jatkuvaa parantamista sekä ympäristöön<br />
ja yhteiskuntaan liittyvien asioiden kehittämistä. Tässä työssä pidämme olennaisen tärkeänä<br />
avointa keskustelua ja vuorovaikutusta kaikkien sidosryhmien, sekä virallisten tahojen<br />
että kansalaisjärjestöjen, kanssa.
SISÄLTÖ<br />
JOHDANTO<br />
RAPORTOINNIN<br />
PERIAATTEET & LAAJUUS<br />
Laajempi näkökulma<br />
Tämä vuoden 2003 yritysvastuuraportti yhdistää ensimmäisen<br />
kerran ympäristöasiat ja yhteiskuntavastuun yhdeksi kattavaksi<br />
paketiksi. Raportti kuvaa <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n toiminnan vaikutuksia<br />
ympäristöön ja yhteiskuntaan sekä osoittaa, miten <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong><br />
luo lisäarvoa sidosryhmilleen.<br />
ALKUSANAT<br />
Katse tulevaisuuteen<br />
Vastuullinen yritystoiminta vaatii<br />
asioiden tarkastelua pitkäjänteisesti<br />
ja yritysvastuun ulottamista<br />
kaikkiin toimintoihin. Varatoimitusjohtaja<br />
Björn Hägglund korostaa<br />
yritysvastuuseen liittyvän hallintomallin<br />
uudistusta vuonna<br />
2003: ”Näin voimme varmistua<br />
siitä, että meillä todella on kattava<br />
kokonaiskuva yritysvastuusta.”<br />
STORA ENSON ARVOKETJU<br />
HALLINTOMALLI<br />
5<br />
6<br />
8<br />
10<br />
Hallinto heijastaa sitoutumista<br />
<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n tavoite on ensiluokkainen toiminta kaikissa yritysvastuuseen<br />
liittyvissä asioissa ja tunnustuksen saa<strong>minen</strong> työlleen.<br />
Tavoite näkyy myös konsernin uudessa hallinto-ohjeessa.<br />
KESTÄVÄN KEHITYKSEN INDEKSIT &<br />
EETTISET SIJOITTAJAT<br />
YMPÄRISTÖ<br />
TUOTESUUNNITTELUA YMPÄRISTÖN<br />
EHDOILLA<br />
EKOTEHOKKUUS<br />
10<br />
12<br />
14<br />
Lähes kaikki tähteet hyötykäyttöön<br />
<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> hyödyntää raaka-aineet tuotannossa mahdollisimman<br />
tehokkaasti ja pyrkii löytämään myös tähteille järkevää käyttöä.<br />
Ongelmajätekin voidaan usein hyödyntää esimerkiksi energian<br />
lähteenä. Kaikki <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n tuottama ongelmajäte menee virallisesti<br />
hyväksyttyjen alan yritysten huolelliseen käsittelyyn.<br />
YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄT<br />
Kaikki sellu-, paperi- ja kartonkitehtaat<br />
sertifioitu<br />
Maaliskuussa 2003 <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> saavutti yhden merkkipaalun<br />
saadessaan konsernin kaikki sellu-, paperi-<br />
ja kartonkitehtaat ulkopuolisen auditoimien<br />
ympäristöjärjestelmien piiriin. Kaikilla tehtailla on<br />
nyt EMAS-rekisteröinti ja/tai ISO 14001 -sertifikaatti.<br />
Tämän raportin painamiseen käytetty paperi on valmistettu<br />
Berghuizerin tehtaalla, joka on yksi <strong>Stora</strong><br />
<strong>Enso</strong>n 53:sta EMAS-rekisteröidystä yksiköstä.<br />
14<br />
YMPÄRISTÖTYÖN TULOKSIA<br />
YMPÄRISTÖINVESTOINNIT JA<br />
-KUSTANNUKSET<br />
16<br />
Yleinen kehitys<br />
Keskeisten ympäristöparametrien kehitys on yleensä noudatellut<br />
tuotantotasoja, jotka olivat vuonna 2003 edellisvuotta korkeammat.<br />
Ajoittaiset tuotannon supistukset nostivat päästötasoja<br />
hieman.<br />
LUPAEHTOJEN NOUDATTAMINEN<br />
JA KORJAAVAT TOIMENPITEET<br />
PUUNHANKINTA<br />
18<br />
19<br />
20<br />
Ruotsissa <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n metsät, joiden omistussuhteita ollaan juuri<br />
järjestelemässä uudelleen, on FSC-sertifioitu ja niille ollaan hankkimassa<br />
myös PEFC-sertifikaattia.<br />
Entistä enemmän puuta sertifioiduista metsistä<br />
<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> pyrkii kasvattamaan sertifioidun puun osuutta tukemalla<br />
metsäsertifiointia kaikilla toiminta-alueillaan sekä kannattamalla<br />
sertifiointijärjestelmien keskinäistä tunnustamista.<br />
Kaksoissertifiointi on yksi keino tukea järjestelmien keskinäistä<br />
tunnustamista – tästä esimerkkinä ovat Celbin istutusmetsät<br />
Portugalissa.<br />
UUSIOKUITU & SELLU<br />
24<br />
YRITYSVASTUU 2003 3
SISÄLTÖ<br />
KULJETUKSET<br />
ENERGIA<br />
4 YRITYSVASTUU 2003<br />
26<br />
Ilmastonmuutoksen haasteet<br />
Metsäteollisuus voi auttaa löytämään käyttökelpoisia keinoja<br />
ilmastonmuutoksen lievittämiseksi esimerkiksi edistämällä<br />
energiatehokkuutta. <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> sitoutui vuonna 2003 jatkuviin<br />
pitkän aikavälin ominaisenergiankulutuksen vähennyksiin<br />
kaikissa prosesseissa ja kaikilla tuotantolinjoilla.<br />
VESI<br />
YRITYKSEN YHTEISKUNTA-<br />
VASTUU (CSR)<br />
YHTEISKUNTAVASTUUN TYÖKALUT<br />
29<br />
30<br />
Tavoitteena ensiluokkainen toiminta<br />
<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n uusi yritysvastuukomitea hyväksyi syksyllä 2003<br />
konsernin pitkän aikavälin yhteiskuntavastuutavoitteet.<br />
TOTEUTUS YKSIKÖISSÄ<br />
YHTEISKUNTAVASTUUN PERIAATTEET<br />
24<br />
32<br />
Oulun ja Varkauden tehtaat näyttävät tietä<br />
Oulun tehtaat aloitti keväällä 2003 ensimmäisenä tuotantoyksikkönä<br />
<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n yhteiskuntavastuun periaatteiden soveltamisen<br />
tehdastasolla. Varkauden tehtailla vastaava hanke alkoi<br />
elokuussa 2003. Kummallakin tehtaalla kokeiltiin mallia, jonka<br />
tarkoituksena on tunnistaa toiminnan merkittävimmät yhteiskuntavastuunäkökohdat,<br />
laatia niihin liittyvät toimintasuunnitelmat<br />
ja määritellä tarvittavat tulosmittarit.<br />
34<br />
Periaatteista käytäntöön<br />
<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n yhteiskuntavastuun periaatteiden edistämisessä etusijalla<br />
vuonna 2003 olivat työolosuhteet, hyvät liiketavat, henkilöstön<br />
monipuolisuus ja vastuullisuus työvoiman vähennyksissä.<br />
TYÖTERVEYSHUOLTO<br />
JA TYÖSUOJELU<br />
SOSIOEKONOMISET VAIKUTUKSET<br />
CASE STUDY<br />
VERACEL<br />
Kun Veracelin<br />
sellutehdas<br />
käynnistyy<br />
vuonna 2005,<br />
tehdas ja sen<br />
alihankkijat<br />
työllistävät noin<br />
2 000 ihmistä.<br />
Veracelin visio – yritysvastuun mallihanke<br />
Vuonna 2003 Brasiliaan alettiin rakentaa uutta suurta sellutehdasta.<br />
Hankkeen tavoitteena on olla malliesimerkki kilpailukykyisestä<br />
ja vastuullisesta selluntuotannosta. <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> on<br />
tukenut määrätietoisen yritysvastuuohjelman laatimista Veracelhanketta<br />
varten.<br />
LIITE<br />
TUOTANTO, JÄTTEET JA<br />
PÄÄSTÖT<br />
VARMENNUSLAUSUNTO<br />
YHTEYSTIEDOT<br />
SANASTO<br />
STORA ENSON YHTEISKUNTAVASTUUN<br />
PERIAATTEET<br />
Lue lisää verkkovuosikertomuksesta<br />
www.storaenso.com/2003<br />
39<br />
41<br />
42<br />
46<br />
50<br />
51<br />
54<br />
55
JOHDANTO RAPORTOINNIN PERIAATTEET & LAAJUUS<br />
Näkökulma laajenee<br />
<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> kuuluu maailman johtaviin<br />
metsäteollisuusyhtiöihin.<br />
<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n päätuotealueet ovat<br />
paino- ja hienopaperit, pakkauskartongit<br />
sekä puutuotteet. Asiakkaita<br />
ovat suuret ja pienet kustantamot,<br />
painotalot ja tukkurit sekä pakkaus-,<br />
puusepän- ja rakennusteollisuus kaikkialla<br />
maailmassa. Päämarkkinat ovat Eurooppa,<br />
Pohjois-Amerikka ja Aasia.<br />
<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n liikevaihto oli 12,2 miljardia<br />
euroa vuonna 2003. Konsernin palveluksessa<br />
on noin 44 000 henkilöä yli 40<br />
maassa viidellä mantereella. <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n<br />
vuotuinen tuotantokapasiteetti on noin<br />
15,7 miljoonaa tonnia paperia ja kartonkia,<br />
ja 7,4 miljoonaa kuutiometriä puutuotteita,<br />
joista 2,8 miljoonaa kuutiometriä jatkojalosteita.<br />
Konsernilla on tuotantoa Euroopassa,<br />
Pohjois-Amerikassa ja Aasiassa.<br />
<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n osakkeet noteerataan Helsingin,<br />
New Yorkin ja Tukholman arvopaperipörsseissä.<br />
<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n yritysvastuuraportointi<br />
<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> on julkaissut vuosittaisen<br />
ympäristöraportin vuodesta 1998 lähtien,<br />
jolloin <strong>Stora</strong> ja <strong>Enso</strong> fuusioituivat, ja<br />
jatkanut siten kummankin edeltäjäyhtiön<br />
perinnettä ympäristöraportoinnissa. <strong>Stora</strong><br />
<strong>Enso</strong>n ensimmäinen yhteiskuntavastuuraportti<br />
julkaistiin vuonna 2002. Tässä<br />
kalenterivuoden 2003 kattavassa yritysvastuuraportissa<br />
käsitellään ensi kertaa<br />
sekä ympäristöasioita että yhteiskuntavastuuta<br />
samassa raportissa.<br />
Ensimmäinen<br />
kattava<br />
yritysvastuuraportti<br />
Raportti noudattaa Global Reporting Initiative<br />
-ohjeiston (GRI) suosituksia niiltä<br />
osin kuin ne soveltuvat konsernin toimintaan.<br />
<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n Internet-sivuilla<br />
(www.storaenso.com/2003) olevasta GRIhakemistosta<br />
näkyy, miten <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong><br />
raportoi GRI:n suosittamia tietoja ja indikaattoreita<br />
ja mistä tiedot löytyvät.<br />
<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> tukee Yhdistyneiden Kansakuntien<br />
Global Compact -aloitteen<br />
yhdeksää periaatetta. <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n Internet-sivujen<br />
(www.storaenso.com/2003)<br />
UN Global Compact -osasta on saatavissa<br />
lisätietoja siitä, millä tavoin <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong><br />
kiinnitti huomiota näihin periaatteisiin<br />
vuonna 2003.<br />
Raportoinnin laajuus<br />
Yritysvastuuta koskevan konsernitason<br />
tulostiedon laajuus noudattelee yleensä<br />
taloudellisen raportoinnin periaatteita,<br />
eli konsernin tiedot käsittävät emoyhtiö<br />
<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> Oyj:n sekä kaikki yhtiöt, joiden<br />
osakkeiden äänimääristä se omistaa suoraan<br />
tai epäsuorasti vähintään 50 %.<br />
Lisäksi eräät yhtiöt, joissa <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>lla<br />
on vähemmän kuin 50 % äänistä, on otettu<br />
mukaan, koska <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>lla on niissä<br />
määräävä asema. Osakkuusyhtiöt eivät ole<br />
mukana konsernin tulostiedoissa. Osakkuusyhtiöillä<br />
tarkoitetaan yhtiöitä, joissa<br />
konsernilla on merkittävä ääniosuus,<br />
mutta ei määräysvaltaa (ks. tilinpäätöksen<br />
2003 liitteet 1 ja 13).<br />
Edellä mainittuja periaatteita koskevat<br />
seuraavat poikkeukset:<br />
Konsernin ympäristötyön tulostiedot<br />
kattavat kaikki ydintuotealueisiin kuuluvat<br />
tuotantoyksiköt. Mukana eivät<br />
ole myyntikonttorit, tukkurit eivätkä<br />
esikuntatoiminnot. Puunhankinnan<br />
osalta raportoidaan ainoastaan mahdolliset<br />
rikkomukset.<br />
Konsernin työterveyshuolto- ja työsuojelutiedot<br />
kattavat noin 92 % <strong>Stora</strong><br />
<strong>Enso</strong>n kaikkiaan 42 814:stä työntekijästä.<br />
Työterveyshuolto- ja työsuojelutiedoissa<br />
eivät vielä ole mukana kaikki<br />
pienemmät esikuntatoiminnot ja<br />
myyntikonttorit. Lukuihin ei myöskään<br />
sisälly eräitä pienehköjä, vuoden<br />
2003 aikana hankittuja tuotantoyksiköitä.<br />
Tavoitteena on, että konsernin<br />
tiedot kattavat ajan myötä kaikki yksiköt<br />
ja koko henkilöstön.<br />
Henkilöstötiedot perustuvat taloudelliseen<br />
raportointiin (henkilöstömäärä<br />
keskimäärin ja yhteensä sekä työntekijöiden<br />
maantieteellinen jakauma) ja<br />
kattavat koko henkilöstön. Erillisinä kerättyihin<br />
henkilöstöä koskeviin tilastoihin<br />
perustuvat henkilöstötiedot kattavat<br />
91 % konsernin henkilöstöstä ja sisältävät<br />
vain vakituiset työntekijät.<br />
Vuoden 2003 tilastoluvut eivät sisällä<br />
joidenkin pienempien yksiköiden henkilöstötietoja.<br />
Erityistä huomiota herättäneistä osakkuusyhtiöistä<br />
ja niiden toiminnan vaikutuksista<br />
raportoidaan esimerkkitapausten<br />
kautta. Tämä raportti sisältää kuvauksen<br />
brasilialaisesta yhteisyrityksestä Veracelista,<br />
josta <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> omistaa 50 %.<br />
AS Sylvester -yhtiön osto vaikuttaa<br />
integroimattomien sahojen vuosien 2002<br />
ja 2003 ympäristötietojen vertailukelpoisuuteen,<br />
koska kauppa kasvatti <strong>Stora</strong><br />
<strong>Enso</strong>n omistamien sahojen lukumäärää.<br />
Yrityskaupalla ei kuitenkaan ole olennaista<br />
vaikutusta <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n ympäristötyön<br />
tuloksiin liittyviin konsernin kokonaislukuihin.<br />
Raportoinnin periaatteet<br />
Ympäristötyön ja yhteiskuntavastuun<br />
raportoinnissa noudatetaan konsernin sisäisiä<br />
ohjeita. Ympäristövastuiden, investointien<br />
ja käyttökustannusten raportointi<br />
perustuu kansainvälisiin tilinpäätösstandardeihin<br />
(IAS) ja EU:n komission<br />
suositukseen ympäristöasioiden kirjaamisesta,<br />
laskennasta ja julkistamisesta yritysten<br />
tilinpäätöksissä ja toimintakertomuksissa.<br />
Kasvihuonekaasupäästöjen<br />
laskennassa käytetyt päästökertoimet ovat<br />
linjassa maailman luonnonvarojen tutkimussäätiön<br />
WRI:n ja kestävän kehityksen<br />
yritysneuvoston WBCSD:n ohjeiden<br />
kanssa.<br />
Raportin ympäristötiedot tarkistetaan<br />
sisäisesti ennen konsernin tietojen kokoamista<br />
yhteen. Yhteiskuntavastuuta koskevien<br />
tietojen sisäiset tarkistukset aloitetaan<br />
vuonna 2004. Tämän raportin tiedot ja<br />
teksti ovat riippumattoman tahon varmentamia<br />
(ks. sivu 50). Lisäksi EMAS-järjestelmässä<br />
mukana olevien yksiköiden<br />
ympäristöselontekojen tiedot ovat riippumattoman<br />
tahon todentamia. Taloudelliset<br />
tiedot perustuvat pääosin tarkastettuihin<br />
tilinpäätöksiin.<br />
Tämä raportti on luettavissa myös<br />
<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n Internet-sivuilla:<br />
www.storaenso.com/2003. Raportin verkkoversio<br />
on painettua raporttia laajempi.<br />
Painettuun raporttiin on merkitty aiheet,<br />
joista on saatavissa lisätietoja verkkovuosikertomuksessa.<br />
Yritysvastuuraportti keskittyy pääasiallisesti<br />
raportointivuoteen 2003, mutta taustatietoja<br />
konsernin yritysvastuusta sekä<br />
aiempien vuosien raportit on saatavissa<br />
Internet-sivuilta www.storaenso.com.<br />
Lisäksi kaikkiaan 53 <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n yksikköä<br />
julkaisee säännöllisesti oman EMAS-selontekonsa.<br />
YRITYSVASTUU 2003 5
JOHDANTO ALKUSANAT<br />
Katse pitkälle<br />
tulevaisuuteen<br />
Tasapainon löytä<strong>minen</strong> yritysvastuun taloudellisten, yhteiskunnallisten ja ekologisten<br />
näkökohtien välillä voi olla haasteellinen tehtävä. Eturistiriitoja on kuitenkin helpompi<br />
ratkoa irrottautumalla lyhyen aikavälin ajattelusta.<br />
Vastuullinen yritystoiminta<br />
vaatii asioiden tarkastelua pitkällä<br />
aikavälillä. Kun mittapuuna<br />
pidetään vuosikymmeniä<br />
vuosineljännesten sijaan,<br />
käy ilmi, etteivät taloudelliset, ekologiset<br />
ja yhteiskunnalliset näkökohdat olekaan<br />
keskenään ristiriidassa. Tämä pätee kenties<br />
erityisesti metsäteollisuuteen, jolle on<br />
tunnusomaista riippuvuus sekä uusiutuvista<br />
luonnonvaroista että suurista pitkän<br />
aikavälin investoinneista. Meidän on<br />
myös houkuteltava uusia osaavia työntekijöitä,<br />
jotka arvostavat <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>a työpaikkana.<br />
<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> vastaa jatkossakin asiakkaiden<br />
ja sijoittajien välittömiin vaatimuksiin,<br />
mutta katsomalla myös pitemmälle<br />
tulevaisuuteen voimme varmistaa<br />
tuottavamme pysyvää lisäarvoa kaikille sidosryhmillemme.<br />
Kokonaiskuva haltuun<br />
Olemme <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>ssa uudistaneet sekä<br />
yritysvastuuseen liittyvää hallintomallia<br />
että raportointia vuonna 2003. Tarkoituksemme<br />
on varmistaa, että saamme<br />
kokonaiskuvan kaikista yritysvastuun osaalueista.<br />
Entisen ympäristökomitean tilalle tuli<br />
syksyllä 2003 uusi yritysvastuukomitea,<br />
johon kuuluvat kaikkien tuotealueiden<br />
johtajat. Tämä auttaa meitä tiedostamaan<br />
yritysvastuuasiat entistä paremmin<br />
sekä varmistaa niiden nivomisen kiin-<br />
6 YRITYSVASTUU 2003<br />
teämmin kaikkeen toimintaamme. Tämä<br />
on elintärkeää nykyisessä markkinatilanteessa,<br />
jossa kiusauksena saattaa yhä olla<br />
yritysvastuun yhteiskunta- ja ympäristönäkökohtien<br />
laiminlyönti – lyhyen aikavälin<br />
tulosta kun on usein helpompi mitata<br />
kuin yritysvastuun toteutumista kokonaisuutena.<br />
Nämä muutokset heijastuvat myös<br />
vuoden 2003 raportointiimme: yritysvastuuraportti<br />
kuvaa nyt sekä ympäristöön<br />
että yhteiskuntavastuuseen liittyviä vaikutuksia.<br />
Tavoitteet korkealla<br />
Yksi <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n liiketoimintastrategiassa<br />
määritellyistä menestyksen avaintekijöistä<br />
on ensiluokkainen toiminta kaikissa<br />
yritysvastuuseen liittyvissä asioissa. Lakisääteisten<br />
vaatimusten kaikinpuolinen<br />
noudatta<strong>minen</strong> asettaa vasta vähimmäistavoitteet<br />
<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n toiminnalle. Lisäksi<br />
tarvitaan vapaaehtoisia sitoumuksia ja<br />
tavoitteita niille toiminnan alueille, jotka<br />
eivät ole sääntelyn piirissä ja niille maille,<br />
joiden lakisääteinen vaatimustaso ei nähdäksemme<br />
ole riittävän korkea sekä asioihin,<br />
joissa meillä on omia erityistavoitteita.<br />
Yritysvastuun tavoitteita asetettaessa<br />
on tärkeää pohtia, mitkä tavoitteet tulee<br />
asettaa konsernitasolla ja mitkä paikallisesti<br />
sekä mihin soveltuvat laadulliset<br />
ja mihin määrälliset tavoitteet. Yleensä<br />
on viisasta ottaa huomioon paikalliset<br />
olosuhteet ja yksiköiden ominaispiirteet.<br />
Riippumattoman osapuolen auditoimat<br />
ympäristöjärjestelmät ovat erinomaisia<br />
välineitä sen varmistamiseen,<br />
että tehtaat keskittyvät oman toimintansa<br />
kannalta keskeisimpiin ympäristönäkökohtiin.<br />
Siksi olenkin hyvin ylpeä voidessani<br />
todeta, että vuonna 2003 saavutimme<br />
yhden tärkeän rajapyykin: kaikilla<br />
konsernin paperi-, kartonki- ja sellutehtailla<br />
on nyt voimassaoleva ISO 14001<br />
-sertifikaatti tai EMAS-rekisteröinti – ja<br />
useilla molemmat.<br />
Myös yhteiskuntavastuutyössä otimme<br />
tärkeitä askeleita vuonna 2003. Konsernin<br />
pitkän aikavälin yhteiskuntavastuutavoitteet<br />
on hyväksytty, ja olemme<br />
nyt siirtyneet periaatteiden laadinnasta<br />
käytännön toteutusvaiheeseen. Oulun ja<br />
Varkauden tehtaat aloittivat pilottihankkeissaan<br />
yhteiskuntavastuun periaatteiden<br />
järjestelmällisen käytännön toteutuksen<br />
vuonna 2003, ja useat tehtaat aikovat seurata<br />
niiden esimerkkiä.<br />
Uusia strategisia tavoitteita<br />
metsäsertifiointiin ja<br />
energiankäyttöön<br />
<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> nimesi vuonna 2003 uudeksi<br />
strategiseksi tavoitteekseen saada mahdollisimman<br />
suuri osa käyttämästään<br />
puusta sertifioiduista metsistä. Vuonna<br />
2003 tämä osuus oli 45 %. Täysin kattavaan<br />
sertifiointiin ei lähitulevaisuudessakaan<br />
ehkä päästä johtuen Venäjän met-
sien vähäisestä sertifioinnista. Puun alkuperän<br />
todentamiselle on Venäjällä kuitenkin<br />
hyvin vakiintuneet järjestelmät,<br />
joiden luotettavuuden takaa ulkopuolinen<br />
auditointi.Viimeistelemme parhaillaan<br />
vastaavia puun alkuperän jäljitettävyysjärjestelmiä<br />
kaikilla toimialueillamme.<br />
Vuonna 2003 jo 98 % konsernin puutoimituksista<br />
oli tällaisten järjestelmien piirissä,<br />
kun mukaan lasketaan sertifioidut<br />
metsät.<br />
Vuonna 2003 sitouduimme jatkuviin<br />
pitkän aikavälin ominaisenergiankulutuksen<br />
vähennyksiin kaikissa prosesseissamme<br />
ja kaikilla tuotantolinjoillamme.<br />
Viime aikojen suuret investoinnit, kuten<br />
Langerbruggen uusi paperikone ja päätös<br />
uuden voimalaitoksen rakentamisesta<br />
Skoghalliin, ovat tärkeitä askelia tähän<br />
suuntaan. Tällaiset biopolttoaineiden<br />
käyttöä lisäävät parannukset myös <strong>vähentä</strong>vät<br />
riippuvuuttamme fossiilisista<br />
polttoaineista.<br />
Me <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>ssa jatkamme aloitteellista<br />
työtämme kasvihuonekaasujen päästöjen<br />
<strong>vähentä</strong>miseksi huolimatta siitä,<br />
että ilmastonmuutosta hidastaviin kansainvälisiin<br />
toimiin liittyy poliittista epävarmuutta.<br />
Vaikkei Kioton pöytäkirja yksin<br />
osoittautuisikaan riittävän tehokkaaksi<br />
ratkaisuksi, se on kuitenkin tukemisen<br />
arvoinen, minkä Euroopan unioni ja monet<br />
muut maat tunnustavat. Ilmastonmuutoksen<br />
synnyttämät ongelmat eivät<br />
katoa itsekseen.<br />
Yhteiskuntavastuun haasteet<br />
Vuosi 2003 oli poikkeuksellisen vaikea<br />
vuosi irtisanomisten osalta erityisesti<br />
Pohjois-Amerikan tehtailla, jotka joutuivat<br />
karsimaan useita työpaikkoja toisena<br />
perättäisenä vuotena. Yhteensä 526 työntekijää<br />
jouduttiin irtisanomaan. Henkilöstön<br />
<strong>vähentä</strong><strong>minen</strong> oli välttämätöntä<br />
Pohjois-Amerikan toiminnan kannattavuuden<br />
palauttamiseksi.<br />
Työntekijöiden hyvinvointi on edelleen<br />
yksi yritysvastuun ensisijaisia osaalueita.<br />
Vaikka tapaturmien ehkäisemiseksi<br />
ja työterveyden ja -turvallisuuden<br />
edistämiseksi tehdään paljon työtä, on<br />
tapaturmariskiä vaikea poistaa kokonaan.<br />
Pahoittelemme sitä, että yksi urakoitsijamme<br />
työntekijä kuoli <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n tehtaan<br />
työmaalla vuonna 2003.<br />
Avoin ja rakentava vuoropuhelu kaikkien<br />
sidosryhmien kanssa on aiempaa<br />
tärkeämpää maailmanlaajuisesti toimiville<br />
yrityksille. Nähdäkseni vuoropuhelumme<br />
perinteisten sidosryhmiemme, kuten<br />
asiakkaiden, sijoittajien ja ammattiliittojen<br />
kanssa sujuu hyvin, mutta joidenkin muiden<br />
sidosryhmien kanssa luottamuksellisten<br />
ja molempia osapuolia hyödyttävien<br />
suhteiden luo<strong>minen</strong> vaatii vielä työtä.<br />
<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n Ylä-Lapin puunhankinta<br />
sekä Veracelin uusi sellutehdas ja eukalyptusviljelmät<br />
Brasilian Bahian osavaltion<br />
eteläosassa joutuivat suurennuslasin alle<br />
vuonna 2003. Näihin liittyvät vastuukysymykset<br />
koskevat maankäyttöä, maan-<br />
omistusta, alkuperäisväestön oikeuksia,<br />
luonnon monimuotoisuuden suojelua sekä<br />
toiminnan sosiaalisia ja taloudellisia<br />
vaikutuksia paikallisyhteisöihin.<br />
Kaikissa näissä tilanteissa tavoitteena on<br />
löytää tasapaino, joka mahdollistaa taloudellisesti<br />
kestävän toiminnan ja samalla<br />
tukee sosiaalista vakautta ja ympäristöpäämäärien<br />
saavuttamista. Tämä voi olla vaikea<br />
yhtälö. Yrityksillä ei ole eikä pidäkään<br />
olla valtaa ratkoa paikallisia maankäyttökysymyksiä;<br />
ne tulee ratkaista demokraattisesti<br />
poliittisten prosessien kautta. Meidän<br />
on kuitenkin mahdollista kuunnella tarkemmin<br />
sidosryhmiemme edustajia ja ottaa<br />
huomioon heidän tarpeensa.<br />
Veracel-hanketta varten laadittu yritysvastuuohjelma<br />
on yksi esimerkki tästä<br />
ajattelumallista. Tavoitteenamme on tehdä<br />
Veracelista yritysvastuuasioissa maailmanlaajuisesti<br />
malliesimerkkinä toimiva puuviljelmä-<br />
ja sellutehdashanke (ks. sivut 42–45).<br />
Olen varma, että tämä kunnianhimoinen<br />
tavoite on saavutettavissa, sillä hanke on<br />
ollut alusta alkaen vankalla pohjalla.<br />
Lisäksi olen iloinen voidessani todeta,<br />
että <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> on nyt mukana viidettä<br />
vuotta Dow Jonesin kestävän kehityksen<br />
indeksissä ja jo toista kertaa metsäteollisuusyhtiöiden<br />
ykkönen. Tämä on selkeä huomionosoitus<br />
määrätietoisesta työstämme<br />
vastuullisen yritystoiminnan hyväksi.<br />
Björn Hägglund<br />
varatoimitusjohtaja<br />
YRITYSVASTUU 2003 7
JOHDANTO YRITYSVASTUU STORA ENSON ARVOKETJUSSA<br />
Lisäarvoa<br />
vastuullisuudella<br />
Ekologisesti ja sosiaalisesti<br />
hyväksyttävät raaka-aineet<br />
<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n tärkein raaka-aine, puu, on uusiutuva luonnonvara. Tämä luo<br />
vakaan pohjan konsernin yritysvastuulle. Keskeistä on taata kaikkien käytettävien<br />
kuitulähteiden hyväksyttävyys. Kriittisimmät metsään ja puuhun<br />
liittyvät yhteiskuntavastuu- ja ympäristökysymykset koskevat luonnonsuojelua,<br />
laittomia hakkuita ja toiminnan vaikutusta paikallisiin elinkeinoihin.<br />
<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> käyttää ja kehittää raaka-aineiden hyväksyttävyyden takaamiseksi<br />
erilaisia menetelmiä, kuten riippumattoman tahon todentamia<br />
puun alkuperän todennus- ja metsäsertifiointijärjestelmiä.<br />
Vaikkakin puu on <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n raaka-aineista selvästi tärkein, yritysvastuunäkökohdat<br />
on otettava huomioon myös muiden raaka-aineiden ja palveluiden<br />
toimittajia valittaessa. Puun ohella tärkeimpiä <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n käyttämiä<br />
raaka-aineita ja palveluita ovat sideaineet, pigmentit, muut kemikaalit,<br />
pakkaukset, paperikoneiden viirat ja huovat, kunnossapito- ja korjauspalvelut<br />
sekä tietotekniikka- ja kuljetuspalvelut. Lisätietoja sivuilta 14–16,<br />
20–25, 30–33 ja 42–45.<br />
Kuljetusten ympäristövaikutukset<br />
minimiin<br />
<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> on merkittävä kuljetuspalveluiden<br />
ostaja. Konsernin tavoitteena<br />
on maksimoida kuljetusten tehokkuus<br />
ja minimoida niistä aiheutuvat päästöt.<br />
Kokonaisuutena tärkein kuljetusmuoto<br />
on vesikuljetukset, mutta myös rautatie-<br />
ja maantiekuljetukset ovat keskeisessä<br />
asemassa. Lisätietoja sivuilta<br />
24–25.<br />
8 YRITYSVASTUU 2003<br />
Hyvä työnantaja<br />
<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n yhteiskuntavastuun kulmakiviä<br />
on vastuullisuus omia työntekijöitä kohtaan.<br />
<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n palveluksessa on noin 44 000<br />
työntekijää yli 40 maassa. Konsernin yhteiskuntavastuun<br />
peruselementtejä on työntekijöiden<br />
perusoikeuksien kunnioitta<strong>minen</strong> niin<br />
omien työntekijöiden kuin toimittajien ja alihankkijoiden<br />
osalta. Tällä hetkellä erityisen<br />
huomion kohteena ovat työterveyshuolto ja<br />
työsuojelu, henkilöstön monipuolisuus sekä<br />
vastuullinen toiminta silloin, kun työvoimaa<br />
joudutaan <strong>vähentä</strong>mään. Lisätietoja sivuilta<br />
30–33, 35–37 ja 39–40.<br />
Tehtaiden ympäristövaikutukset minimiin<br />
<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> pyrkii minimoimaan tuotantoprosessien ympäristövaikutukset kaikilla<br />
tehtaillaan. Suurimmat ympäristövaikutukset aiheutuvat konsernin 44 sellu-,<br />
paperi- ja kartonkitehtaasta, joista suurin osa sijaitsee Euroopassa. Tärkeitä ympäristövaikutusten<br />
pienentämisen välineitä ovat riippumattoman tahon todentamat<br />
ympäristöjärjestelmät, joiden avulla toimintaa voidaan jatkuvasti parantaa ja jotka<br />
edesauttavat parhaan käytettävissä olevan teknologian valintaa. <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n<br />
tavoitteena on myös ekotehokas luonnonvarojen käyttö. Konserni tukee biopolttoaineiden<br />
käyttöä, yhdistettyä lämmön ja sähkön tuotantoa sekä kierrätystä. Tavoitteena<br />
on myös ilma- ja vesipäästöjen sekä kaatopaikoille toimitettavan jätteen<br />
määrän minimoi<strong>minen</strong>. Vakavin energian käyttöön ja ilmapäästöihin liittyvä haaste<br />
on ilmastonmuutoksen hidasta<strong>minen</strong>. Lisätietoja sivuilta 14–19, 26–29 ja 46–49.
<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n toiminta vaikuttaa ympäristöön ja yhteiskuntaan monin tavoin. Näiden<br />
vaikutusten ymmärtä<strong>minen</strong> on konsernin yritysvastuun lähtökohta. Tämä aukeama<br />
tarkastelee yritysvastuunäkökulmia <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n arvoketjussa.<br />
Houkutteleva sijoituskohde<br />
<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> pyrkii olemaan likvidi ja haluttu sijoituskohde<br />
niin tavanomaisin kuin eettisinkin perustein sijoituskohteensa<br />
valitseville koti- ja ulkomaisille sijoittajille. <strong>Stora</strong><br />
<strong>Enso</strong>n sijoittajasuhdeviestintä välittää sijoitusmarkkinoille<br />
ja muille sidosryhmille<br />
tarkkaa, johdonmukaista,ajantasaista<br />
ja oleellista<br />
tietoa yhtiön toiminnasta.<br />
Kaikki osakekursseihin<br />
oleellisesti<br />
vaikuttavat tiedot<br />
julkistetaan yhtä aikaa<br />
kaikille osapuolille.<br />
Lisätietoja sivuilta<br />
10–11.<br />
Vastuullisuus markkinoilla<br />
<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> valmistaa korkealaatuisia tuotteita viestinnän, pakkausteollisuuden<br />
ja rakentamisen tarpeisiin. <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n tuotteet<br />
tehdään uusiutuvista ja kierrätettävistä raaka-aineista. Tällaisten<br />
tuotteiden käyttä<strong>minen</strong> hidastaa osaltaan ilmastonmuutosta<br />
ja <strong>vähentä</strong>ä syntyvien jätteiden määrää.<br />
Konsernin asiakkaat ovat edellyttäneet jo pitkään, että<br />
<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> huolehtii asianmukaisesti toimintansa ympäristönäkökohdista.<br />
Monet asiakkaat ovat nykyisin yhä kiinnostuneempia<br />
myös toimittajiensa yhteiskuntavastuusta. Tämän<br />
päivän globaaleilla markkinoilla asiakkaat eivät halua tuotteita,<br />
jotka voivat tahrata ostajansa maineen. <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n tavoitteena<br />
on saavuttaa kilpailuetua tarjoamalla tuotteita, jotka<br />
täyttävät myös yritysvastuuseen liittyvät vaatimukset. Muita<br />
keskeisiä näkökulmia ovat hyvät liiketavat, reilu kilpailu,<br />
liikekumppaneiden tasavertainen kohtelu sekä pidättäyty<strong>minen</strong><br />
korruptiosta ja lahjonnasta. Lisätietoja sivuilta 12–13 ja<br />
30–34.<br />
Vastuullinen naapuri<br />
<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> pyrkii olemaan vastuullinen jäsen kaikissa yhteisöissä, joiden osana konserni<br />
toimii. <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> luo hyvinvointia maksamalla palkkoja ja veroja, käyttämällä paikallisten<br />
toimittajien palveluita sekä avustamalla paikallisia hankkeita. Muita <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n<br />
yhteiskuntavastuun näkökohtia paikallisessa mittakaavassa ovat yhtiön toiminnan ympäristövaikutusten<br />
ja sosiaalisten haittojen minimointi, lakien, viranomaismääräysten ja<br />
lupaehtojen noudatta<strong>minen</strong> sekä yhteistyö paikallisten yhteisöjen kanssa. Tärkeä osa <strong>Stora</strong><br />
<strong>Enso</strong>n vastuullisuutta yhteiskuntaa ja kaikkia sidosryhmiä kohtaan on myös avoin raportointi<br />
ja vuorovaikutus. Lisätietoja sivuilta 18–19, 37–38 ja 41–45.<br />
YRITYSVASTUU 2003 9
JOHDANTO HALLINTOMALLI<br />
Sitoutu<strong>minen</strong><br />
<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> on vahvistanut sekä yritysvastuun<br />
käytäntöjä että hallintomallia,<br />
jotka molemmat heijastavat konsernin<br />
sitoutumista vastuulliseen liiketoimintaan<br />
ja ovat tärkeä osa sitä. <strong>Stora</strong><br />
<strong>Enso</strong>n hallintorakennetta kehitettiin ja<br />
vahvistettiin edelleen vuoden 2003 aikana,<br />
jotta se vastaisi paremmin konsernin<br />
yritysvastuutyötä. Ympäristökomitean tilalle<br />
tuli syksyllä 2003 uusi yritysvastuukomitea<br />
(Sustainability Committee).<br />
Yritysvastuukomitean puheenjohtajana<br />
toimii varatoimitusjohtaja. Komitean<br />
jäsenet nimittää toimitusjohtaja. Komiteassa<br />
ovat mukana kaikkien tuotealueiden<br />
johtajat ja yritysvastuuseen liittyvien<br />
esikuntatoimintojen johtajat.<br />
Yritysvastuukomitean tehtävänä on<br />
muotoilla konsernin politiikka ja<br />
strategia ympäristöön ja yhteiskuntavastuuseen<br />
liittyvissä kysymyksissä<br />
varmistaa, että nämä politiikat ja<br />
strategiat otetaan käyttöön ja niitä<br />
noudatetaan koko <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>ssa<br />
koordinoida sidosryhmäsuhteita ja<br />
-viestintää sekä julkisen sektorin että<br />
kansalaisjärjestöjen osalta<br />
yritysvastuun kannalta keskeisten<br />
johtamiskäytäntöjen kehittä<strong>minen</strong><br />
julkaista vuosittainen yritysvastuuraportti.<br />
Yritysvastuukomiteaa tukee neljä ryhmää,<br />
joiden tehtävänä on käsitellä yritysvastuuseen<br />
liittyviä asioita läpi koko <strong>Stora</strong><br />
<strong>Enso</strong>n arvoketjun sekä tukea yritysvastuustrategian<br />
toteuttamista seuraamalla,<br />
arvioimalla ja julkistamalla siihen liittyviä<br />
asioita. Ryhmät keskittyvät<br />
ympäristöasioiden koordinointiin<br />
(Environmental Co-ordination Team)<br />
asiakastukeen (Customer Support<br />
Team)<br />
yhteiskuntavastuuseen (Corporate<br />
Social Responsibility Team)<br />
puunhankinnan ympäristöasioihin<br />
(Forest Environmental Team).<br />
KESTÄVÄN KEHITYKSEN INDEKSIT & EETTISET SIJOITTAJAT<br />
10 YRITYSVASTUU 2003<br />
näkyy hallinnossa<br />
Yritysvastuu on tunnistettu yhdeksi <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n strategiseksi menestystekijäksi. <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n<br />
tavoitteena on ensiluokkainen toiminta yritysvastuuasioissa niin, että se heijastuu myös<br />
yrityskuvaan. Tämä tavoite näkyy myös konsernin hallinto-ohjeessa (Corporate Governance).<br />
<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n<br />
vastuullisuutta<br />
<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> on sisällytetty johtaviin<br />
yritysvastuuta mittaaviin Dow<br />
Jones- ja FTSE4Good-indekseihin.<br />
Erityisen huomionarvoista on se, että<br />
Dow Jonesin kestävän kehityksen indeksi<br />
arvioi <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n jo toisena vuonna<br />
peräkkäin alansa parhaaksi yritykseksi.<br />
Lisäksi <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> on listattu vastikään<br />
perustettuun Nordic Sustainability -indeksiin.<br />
Dow Jonesin kestävän kehityksen indeksin<br />
vuoden 2003 arvion mukaan <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n<br />
vahvuudet ovat:<br />
Kattava ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportointi.<br />
Hyvä hallinto-ohje (Corporate<br />
Governance).<br />
Keskimääräistä paremmat metsänhoidon<br />
sekä kuidun- ja sellunhankinnan<br />
strategiat, joissa otetaan huomioon<br />
myös ympäristö- ja yhteiskuntavastuunäkökohdat.<br />
arvostetaan<br />
Erinomaiset tulokset henkilöstön<br />
kehittämisessä.<br />
Kehitystä kaivattiin seuraavilla alueilla:<br />
Menettelyohjeet (codes of conduct)<br />
– ei kattavaa julkista dokumentointia.<br />
Ilmastonmuutosstrategia – aloitteellisuutta<br />
ja aktiivisuutta hiiltä sitovien<br />
toimenpiteiden mahdollisuuksien<br />
hyödyntämisessä.<br />
Yhteisöllisyys – kilpailuedun saavutta<strong>minen</strong><br />
edellyttää strategisen tason<br />
suunnittelua.
Organisaatio ja vastuut<br />
Kunkin organisaatiotason operatiivinen<br />
johto vastaa yritysvastuuseen liittyvistä<br />
tuloksista ja siten osaltaan <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n<br />
sitoumusten täyttämisestä. Konsernin ympäristö-<br />
ja yhteiskuntavastuuyksiköt tukevat<br />
tiiviisti kaikkea liiketoimintaa ja muita<br />
esikuntatoimintoja. Toimitusjohtaja ja<br />
varatoimitusjohtaja tekevät strategiset ratkaisut<br />
ja päättävät konsernin yritysvastuupolitiikasta.<br />
<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> Environment -yksikköä<br />
johtaa konsernin ympäristöasioista vastaava<br />
johtaja, joka raportoi konsernin<br />
tukitoiminnoista vastaavalle johtajalle.<br />
<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> CSR -yksikköä johtaa konsernin<br />
yhteiskuntavastuusta vastaava johtaja,<br />
joka raportoi henkilöstö- ja laatujohtajalle.<br />
Keskeiset yritysvastuutyökalut<br />
<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n yritysvastuupolitiikka perustuu<br />
yhtiön missioon, visioon ja arvoihin,<br />
ja on olennainen osa <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n ympäristö-<br />
ja yhteiskuntavastuutyötä.<br />
Yhtiön ympäristöä ja sosiaalista vastuuta<br />
koskeva politiikka koskee liiketoiminnan<br />
vastuullisuutta, ympäristönäkökulmia,<br />
sosiaalista vastuuta ja avointa<br />
vuorovaikutusta. Politiikkaa tukee joukko<br />
ympäristö- ja yhteiskuntavastuuta koskevia<br />
periaatteita, jotka kattavat koko <strong>Stora</strong><br />
<strong>Enso</strong>n arvoketjun, mukaan lukien sidosryhmät<br />
sekä tuotteiden elinkaaren. <strong>Stora</strong><br />
<strong>Enso</strong> on laatinut seuraavat ympäristöä<br />
koskevat periaatteet:<br />
FTSE4Good-indeksi kiinnittää erityistä<br />
huomiota ihmisoikeuksiin. <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n<br />
sisällyttä<strong>minen</strong> tähän indeksiin on selvä<br />
osoitus siitä, että yhtiö on menossa<br />
oikeaan suuntaan ihmisoikeusasioissa.<br />
Tähtäimessä eettiset sijoittajat<br />
Sijoittajat ovat yhä kiinnostuneempia<br />
yritysten vastuullisuudesta ja käyttävät<br />
päätöstensä tukena erilaisia indeksejä.<br />
Yritysten sijoittu<strong>minen</strong> näissä indekseissä<br />
perustuu kyselyihin, joita tutkimusyhtiöt<br />
ja rahoituslaitokset lähettävät<br />
potentiaalisille sijoituskohteille. Yrityksiä<br />
arvioidaan erilaisin taloudellisin sekä<br />
ympäristöön ja yhteiskuntavastuuseen<br />
liittyvin perustein. Kunkin indeksin painotukset<br />
vaihtelevat yhteispistemäärää<br />
laskettaessa.<br />
Ympäristöjärjestelmien käyttöä<br />
koskevat periaatteet<br />
Puunhankintaperiaatteet<br />
Metsäsertifioinnin periaatteet<br />
Geenimuunneltuja organismeja<br />
(GMO) koskevat periaatteet<br />
Kuljetusten ympäristöperiaatteet.<br />
Lisäksi <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> on määritellyt kantansa<br />
ilmastonmuutokseen.<br />
<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n yhteiskuntavastuun periaatteet<br />
kattavat liiketoiminnan periaatteet,<br />
yhteisöllisyyden, henkilöstön <strong>vähentä</strong>misen,<br />
viestinnän ja ihmisoikeudet.<br />
Periaatteiden lähtökohtia ovat YK:n yleismaailmallinen<br />
ihmisoikeuksien julistus<br />
sekä ILO:n keskeiset konventiot.<br />
Yritysvastuu toteutuu<br />
laatujohtamisen kautta<br />
Yksi <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n yritysvastuun käytännön<br />
toteutuksen välineistä on Excellence 2005<br />
-prosessi. Tämä laatujohtamisen (TQM) väline<br />
puolestaan perustuu ennen kaikkea<br />
kunkin yksikön vuosittain toteuttamiin itsearviointeihin.<br />
Itsearvioinnit kannustavat<br />
yksiköitä arvioimaan järjestelmällisesti tilannettaan,<br />
tunnistamaan vahvuutensa ja<br />
etsimään parannuskohteita esimerkiksi<br />
johtamisen, strategisen suunnittelun, asiakas-<br />
ja markkinalähtöisyyden tai henkilöstöresurssien<br />
alueella. Kaikkien näiden<br />
yhteinen nimittäjä on yritysvastuu. Valittuja<br />
parannuskohteita käsitellään vuotuisten<br />
parannusohjelmien pohjana olevissa<br />
strategisissa suunnitelmaluonnoksissa.<br />
Vuonna 2003 <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> vastasi 16<br />
yritysvastuukyselyyn. Lisäksi <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n<br />
yksiköt vastaavat säännöllisesti monenlaisiin<br />
omien sidosryhmiensä kuten asiakkaiden,<br />
paikallisten asukkaiden, tiedotusvälineiden<br />
ja kansalaisjärjestöjen lähettämiin<br />
kyselyihin.<br />
<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> kiinnitti vuonna 2003<br />
entistä enemmän huomiota eettisiin<br />
sijoittajiin (socially responsible investors,<br />
SRI). Yritysvastuu oli keskeisesti esillä Lontoon<br />
Capital Markets Day -tapahtumassa<br />
sekä useissa vuoden mittaan järjestetyissä<br />
sijoittajatapaamisissa. Näissä tapahtumissa<br />
eniten mielenkiintoa herättivät<br />
yhtiön suhtautu<strong>minen</strong> Pohjois-Suomen<br />
vanhoihin metsiin, Veracelin eukalyptusplantaasi-<br />
ja sellutehdashanke Brasiliassa<br />
sekä metsäsertifiointi.<br />
Excellence 2005<br />
<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n laatujohtamisjärjestelmä<br />
Excellence 2005 on ollut yhtiön johdon<br />
tärkein liiketoiminnan kehittämisväline<br />
tammikuusta 2000 lähtien.<br />
Järjestelmä päivitettiin vuonna<br />
2003, jotta se vastaisi paremmin<br />
<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n toimintaympäristöä ja<br />
strategisia painopisteitä.<br />
Järjestelmän päätavoitteet ovat<br />
liiketoiminnan kehittä<strong>minen</strong> ja jatkuva<br />
paranta<strong>minen</strong>. Excellence 2005<br />
tarjoaa työkaluja ja ohjelmia eri osaalueiden<br />
kehittämistä varten, esimerkiksi<br />
työntekijöiden ja asiakkaiden<br />
tyytyväisyysmittauksia, tuottavuusohjelmia<br />
ja asiakkuuksien hallintaan<br />
liittyviä välineitä. Itsearviointiprosessi<br />
toteutetaan kaikissa yksiköissä.<br />
Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että<br />
organisaatio vertaa vuosittain johtamiseen<br />
(myös yritysvastuun osalta),<br />
strategiseen suunnitteluun, asiakas- ja<br />
markkinalähtöisyyteen, tulosten mittaamiseen<br />
ja analysointiin, tiedonhallintaan,<br />
henkilöstöön sekä prosessijohtamiseen<br />
liittyviä tuloksiaan<br />
laatupalkintokriteereihin. Yksikön<br />
toimintatapojen tehokkuutta näillä<br />
alueilla tarkastellaan lisäksi tärkeimpien<br />
liiketoiminnan tulosten kehityksen<br />
perusteella. Näin varmistetaan<br />
se, että etusija annetaan sellaisille<br />
parannuskohteille, jotka vaikuttavat<br />
eniten liiketoiminnan tuloksiin ja<br />
strategian toteutumiseen.<br />
YRITYSVASTUU 2003 11
YMPÄRISTÖ TUOTESUUNNITTELUA YMPÄRISTÖN EHDOILLA<br />
Puurakenta<strong>minen</strong><br />
luonnostaan vihreää<br />
Käyttämällä puuta rakennusmateriaalina<br />
voidaan hidastaa<br />
merkittävästi ilmastonmuutosta,<br />
sillä puu varastoi<br />
hiiltä koko elinkaarensa ajan.<br />
<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> on Euroopan suurin havusahatavaran<br />
tuottaja. Suurin osa tästä<br />
sahatavarasta käytetään rakennusteollisuudessa.<br />
Puu on tärkeimmistä rakennusmateriaaleistamme<br />
ainoa uusiutuva<br />
raaka-aine. Puuperäisten rakennusmateriaalien<br />
tuotannosta aiheutuvat<br />
ympäristövaikutukset ovat vähäisemmät<br />
kuin minkään kilpailevan rakennusmateriaalin.<br />
Puun käyttöä lisäämällä ilmakehästä<br />
voidaan sitoa yhä enemmän hiiltä<br />
ja siten ehkäistä ilmastonmuutosta.<br />
Puutuotteiden valmistus kuluttaa vain<br />
hyvin vähän energiaa, ja siitäkin valtaosa<br />
perustuu polttoaineisiin, joita saadaan sahauksen<br />
sivutuotteina. Sahatavaran tuottamiseen<br />
kuluu vain puolet siitä energiamäärästä,<br />
joka tarvitaan vastaavan betonimäärän<br />
valmistukseen, ja neljännes<br />
vastaavan tiilierän valmistukseen tarvittavasta<br />
energiasta.<br />
Rakennusmateriaalien ja rakennustavan<br />
valinta vaikuttaa oleellisesti rakennuksen<br />
lämmitykseen ja ilmastointiin.<br />
Puulla on moneen muuhun materiaaliin<br />
12 YRITYSVASTUU 2003
verrattuna erinomaiset eristysominaisuudet,<br />
minkä vuoksi puurunkoisten rakennusten<br />
lämmitykseen tai ilmastointiin tarvitaan<br />
vähemmän energiaa. Puurunkoiset<br />
seinät voidaan rakentaa myös huomattavasti<br />
ohuemmiksi kuin muista materiaaleista<br />
valmistetut seinät, mikä <strong>vähentä</strong>ä<br />
tarvittavien raaka-aineiden määrää.<br />
Raaka-aineiden käyttöä voidaan tehostaa<br />
entisestään hyödyntämällä uusinta<br />
tuotantotekniikkaa. Nykyään tukista<br />
voidaan käyttää joka ikinen osa niin, että<br />
mitään ei mene hukkaan. Tukkien lajittelussa<br />
käytettävän röntgentekniikan ansiosta<br />
tukista voidaan todeta oksaisuus,<br />
halkeamat sekä sydänpuupitoisuus, jolloin<br />
puu voidaan hyödyntää entistä tehokkaammin.<br />
Asianmukaiset lajittelu- ja<br />
kuivausprosessit takaavat sormijatkettujen<br />
ja laminoitujen puutuotteiden lujuuden,<br />
jolloin ne soveltuvat jopa maanjäristyksille<br />
alttiille alueille.<br />
Uuden teknologian ansiosta tukkien<br />
arvokkaimmat osat on helppo valita ja ohjata<br />
erikoistuotteiden valmistukseen. Esimerkkeinä<br />
brändeistä mainittakoon <strong>Stora</strong><br />
<strong>Enso</strong>n WoodHeart ja lämpökäsitelty ThermoWood,<br />
joita käytetään erityistä kestävyyttä<br />
vaativiin loppukäyttökohteisiin.<br />
Lukuisten eri rakennusmateriaalien<br />
koko elinkaaren aikaisia ympäristövaikutuksia<br />
vertailleiden tutkimusten mukaan<br />
puurunkoiset talot kuluttavat vähemmän<br />
luonnonvaroja kuin betoni-, tiili- tai teräsrunkoiset<br />
talot, ja niiden ympäristövaikutukset<br />
ovat vähäisemmät. Puurunkoiset<br />
talot ovat ympäristön kannalta ylivoimaisesti<br />
paras ratkaisu, käytetään<br />
mittarina sitten kasvihuonekaasujen tai<br />
muiden kaasujen päästöjä ilmaan, rakentamisen<br />
vaikutuksia vesistöön tai kaatopaikalle<br />
joutuvaa jätettä.<br />
Puun aseman edistä<strong>minen</strong> rakennusmateriaalina<br />
edellyttää kuitenkin kansainvälisten<br />
puurakentamista ja puutuotteita<br />
koskevien standardien yhtenäistämistä.<br />
<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> on ottanut tässä<br />
prosessissa itselleen aktiivisen roolin ja korostaa<br />
”avointen” rakennusjärjestelmien<br />
kehittämistä. Niiden avulla puutuotteiden<br />
tuotannossa päästäisiin hyödyntämään<br />
mittakaavaetuja ja rakennusten suunnittelussa<br />
mahdollisimman suurta joustavuutta.<br />
Pakkauksissa<br />
pieni onkin suurta<br />
<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> pyrkii minimoimaan tuotteidensa ympäristövaikutukset.<br />
Se tarkoittaa aktiivista työtä uusien kustannustehokkaiden<br />
ja resursseja säästävien tuotteiden kehittämiseksi.<br />
Uusiin pakkauskonsepteihin tarvitaan<br />
monesti huomattavasti vähemmän<br />
materiaalia kuin perinteisiin<br />
pakkauksiin, vaikka kartonki<br />
näyttäisikin päinvastoin normaalia paksummalta.<br />
Käyttämällä mikroaaltopahvia<br />
taivekartongin sijaan voidaan <strong>vähentä</strong>ä<br />
esimerkiksi matkapuhelinpakkausten<br />
kokonaispainoa merkittävästi.<br />
Tällöin ei tarvita myöskään erillisiä kuljetuslaatikoita.<br />
Juomapakkaukset toimitetaan meijereille<br />
tai muille täyttöasemille joko litistettyinä<br />
tai rullina. Tilaa säästävällä<br />
suunnittelulla voidaan näin <strong>vähentä</strong>ä<br />
kuljetuksen aiheuttamia ympäristövaikutuksia.<br />
Miljoonan litistetyn tyhjän<br />
juomapakkauksen kuljettamiseen tarvitaan<br />
yksi ainoa rekka, kun vastaava määrä<br />
muovipulloja edellyttäisi 25–30 rekan<br />
kuljetuskalustoa.<br />
<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> valmistaa myös esimerkiksi<br />
meijerituotteille ja makeisille aaltopahvisia<br />
laatikoita, jotka soveltuvat sekä tuotteiden<br />
kuljetukseen että niiden esillepanoon.<br />
Nämä tuotteet helpottavat myös<br />
varastohenkilöstön työtä, kun erillisten<br />
kuljetuspakkausten käsittely jää pois.<br />
Kartonkipakkaukset ovat itsessään arvokasta<br />
raaka-ainetta, jota voidaan hyödyntää<br />
moneen eri käyttötarkoitukseen<br />
elinkaarensa aikana. Pakkausmateriaaleista<br />
saatava keräyskuitu voidaan kierrättää<br />
useaan kertaan muiden tuotteiden<br />
valmistuksessa. Kuitua ei kuitenkaan voida<br />
kierrättää loputtomasti, sillä kuidut lyhenevät<br />
ja heikkenevät joka kierroksella.<br />
<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> pyrkii aktiivisesti kehittämään<br />
uusia uusiutuvasta kuituraakaaineesta<br />
valmistettavia tuotteita uusiutumattomiin<br />
raaka-aineisiin pohjautuvien<br />
tuotteiden tilalle. <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n<br />
vuonna 2002 lanseeraamat kartonkiset<br />
CD- ja DVD-kotelot ovat osoittautuneet<br />
menestykseksi, sillä ne pitävät keveytensä<br />
ansiosta myös asiakkaiden kuljetuskustannukset<br />
kurissa. Vuonna 2003<br />
markkinoille tuotiin uusi kartonkinen<br />
makeiskuppi, jonka ohut erikoispolymeeripäällyste<br />
säilyttää sisällön tuoreena.<br />
Makeiset pakataan perinteisesti kertakäyttöisiin<br />
muovikääreisiin, mutta uudet<br />
makeiskupit voidaan kierrättää ja<br />
hyödyntää energiantuotannossa.<br />
Tuoteturvallisuusjärjestelmät<br />
Imatran tehtaiden tuoteturvallisuusjärjestelmä<br />
sertifioitiin joulukuussa<br />
2003. Sitä ennen sertifikaatin olivat<br />
saaneet Anjalankosken tehtaat vuonna<br />
2002, Baienfurtin tehdas vuonna<br />
2000 ja Lahden tehdas vuonna 2000.<br />
Tuoteturvallisuusjärjestelmät kattavat<br />
koko tuotantoprosessin raakaaineiden<br />
hankinnasta ja elintarvikepakkausmateriaalien<br />
valmistuksesta<br />
aina lopputuotteiden toimitukseen<br />
saakka.<br />
Riippumattoman osapuolen todentamat<br />
järjestelmät on kehitetty<br />
varmistamaan, että yhtiössä noudatetaan<br />
EU:n direktiiviä 89/109/ETY,<br />
jonka mukaan elintarvikepakkausten<br />
on oltava tavanomaisessa käytössään<br />
turvallisia, eikä niistä saa siirtyä elintarvikkeeseen<br />
elintarvikkeen koostumusta<br />
muuttavia tai ihmisen terveydelle<br />
vaarallisia ainesosia. Direktiivin<br />
noudatta<strong>minen</strong> edellyttää tehtailta<br />
hyvän valmistustavan noudattamista,<br />
millä varmistetaan elintarvikepakkausmateriaalien<br />
turvallinen ja puhdas<br />
tuotantoprosessi.<br />
Lue lisää verkkovuosikertomuksesta<br />
YRITYSVASTUU 2003 13
YMPÄRISTÖ EKOTEHOKKUUS<br />
Lähes kaikki tähteet<br />
hyötykäyttöön<br />
<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> hyödyntää raakaaineet<br />
tuotannossa mahdollisimman<br />
tarkoin ja pyrkii löytämään<br />
syntyville tähteille<br />
kannattavaa käyttöä.<br />
Tähteet ovat pääasiassa peräisin sellun-<br />
ja paperinvalmistuksen prosesseista,<br />
esimerkiksi jätevedenpuhdistamoista,<br />
energiantuotannosta ja kemikaalien<br />
talteenotosta. <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> on<br />
jatkanut raaka-aineiden käytön tehostamiseen<br />
tähtääviä hankkeitaan. Jätteen<br />
hyötykäyttöaste, joka ilmaisee kuinka<br />
monta prosenttia tähteistä menee hyötykäyttöön,<br />
on noussut 96 %:iin (95 %<br />
vuonna 2002).<br />
Vain hyvin pieni osa <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n toiminnassa<br />
syntyvistä jätteistä luokitellaan<br />
ongelmajätteeksi. Vuonna 2003 ongelmajätettä<br />
syntyi 4 485 tonnia, kun vuonna<br />
2002 määrä oli 4 126 tonnia. Kasvu<br />
johtui pääosin tiettyjen jätetyyppien<br />
uudelleenluokituksesta ongelmajätteeksi<br />
Suomessa. Kaikki ongelmajätteet toimitetaan<br />
hyväksyttyjen alan yritysten käsiteltäväksi.<br />
Jäteöljyt puolestaan voidaan käyttää<br />
polttoaineena energiantuotannossa.<br />
Vaikka <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>ssa ei konsernitasolla<br />
seurata hyötykäyttöön ohjattavan ongelmajätteen<br />
määrää, useissa tehtaissa, kuten<br />
Varkauden tehtailla, on laadittu asiasta<br />
laskelmia.<br />
Varkauden tehtaiden<br />
ongelmajätteet hyötykäyttöön<br />
Vuonna 2003 Varkauden tehtailla syntyi<br />
381 tonnia ongelmajätettä, josta 316 ton-<br />
YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄT<br />
Kaikki sellu-, paperi- ja<br />
kartonkitehtaat sertifioitu<br />
Seuraava askel on ympäristöjärjestelmien<br />
käyttöönotto kaikilla sahoilla.<br />
14 YRITYSVASTUU 2003<br />
nia saatiin hyötykäyttöön. Ongelmajätteen<br />
määrän kasvu 215 tonnilla edellisvuodesta<br />
johtui siitä, että kyllästetty puu<br />
alettiin luokitella Suomessa ongelmajätteeksi<br />
vuoden 2003 alusta lukien.<br />
Noin 80 tonnia jäteöljyä otettiin<br />
talteen ja annettiin ongelmajätelaitoksen<br />
käsiteltäväksi. Lisäksi 20 tonnia öljyn<br />
imeytysaineita poltettiin Varkauden<br />
tehtaiden omassa<br />
kuorikattilassa. Yhteensä 21<br />
tonnia sähkö- ja elektroniikkalaiteromua<br />
toimitettiin<br />
kierrätykseen. 200 tonnia kyllästettyä<br />
puuta, pääasiassa<br />
käytettyjä ratapölkkyjä, toimitettiin<br />
kunnalliseen voimalaitokseen<br />
polttoaineeksi.<br />
Loput 60 tonnia ongelmajätettä<br />
muodostuivat lähinnä vesiliukoisista<br />
öljyistä, maaleista, liuottimista, laboratoriojätteistä<br />
ja akuista. Ne ohjattiin<br />
ongelmajätelaitokselle, jossa orgaanisia aineita<br />
sisältävät jätteet poltettiin erikoisolosuhteissa<br />
niiden mahdollisesti sisältämien<br />
vahingollisten aineiden tuhoamiseksi,<br />
ja näin tuotettu energia myytiin<br />
valtakunnan verkkoon.<br />
Varkauden tehtailla<br />
syntyneet ongelmajätteet<br />
Tonnia 2001 2002 2003<br />
Ongelmajäte<br />
Hyötykäyttöön ohjattu<br />
181 166 381<br />
ongelmajäte 126 125 316<br />
Ongelmajätteiksi on luettu jätteet, jotka kansallisen<br />
lainsäädännön mukaan on annettava hyväksyttyjen<br />
alan yritysten käsiteltäväksi.<br />
<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong><br />
hyödyntää<br />
tuotantotähteensä96prosenttisesti.<br />
Lietteen kuivausta<br />
Enocellissa<br />
Enocellin sellutehdas on Skoghallin tehtaiden<br />
esimerkkiä seuraten ryhtynyt kokeilemaan<br />
puhdistamolietteen kuivausta<br />
auringon ja tuulen avulla. Lietteeseen<br />
sekoitetaan puunkuorta, minkä jälkeen<br />
seos levitetään noin 70 cm:n paksuiseksi<br />
kerrokseksi noin hehtaarin<br />
laajuiselle maa-alueelle. Kuivumisen<br />
jälkeen lietteen pinta<br />
rikotaan sekä kuivunut liete<br />
ja kuorimassa imetään<br />
kuljetusautoon. Seos lisätään<br />
kuorikattilaan syötettävän<br />
kuoriaineksen joukkoon ja<br />
poltetaan sähköntuotannossa<br />
tarvittavan höyryn kehittämiseksi.<br />
Aikaisemmin, kun<br />
liete sekoitettiin kuoriainekseen kuivaamatta<br />
suoraan nauhapuristimelta, lietteestä<br />
vain noin 20 % oli kiintoainetta.<br />
Kuivausprosessin käyttöönoton jälkeen<br />
kiintoaineen osuus on noussut noin<br />
50 %:iin. Kiinteän aineksen osuuden<br />
kasvu parantaa lietteen poltettavuutta ja<br />
energiasisältöä.<br />
Metaani muuntuu<br />
Imatralla energiaksi<br />
Imatran tehtaiden Laurinniemen kaatopaikalla<br />
käynnistyi uusi innovatiivinen<br />
bioenergiahanke. Kaatopaikalla syntyvä<br />
metaanikaasu johdetaan mikroturbiinivoimalaan,<br />
joka tuottaa kaasulla valtakunnan<br />
verkkoon syötettävää sähköä.<br />
Metsäteollisuuden kaatopaikkojen kaasunkäsittely<br />
on vielä hyvin harvinaista,<br />
ja kaasujen käyttö sähkön tuotantoon<br />
ainutlaatuista.<br />
Maaliskuussa 2003 <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> saavutti<br />
tavoitteensa saada konsernin<br />
koko sellun-, paperin- ja kartongin<br />
valmistuskapasiteetti ulkopuolisen<br />
auditoimien ympäristöjärjestelmien piiriin.<br />
Kaikilla tehtailla on nyt EMAS-rekisteröinti<br />
ja/tai ISO 14001 -sertifikaatti. Järjestelmät<br />
on myös integroitu konsernin<br />
Excellence 2005 -laatujohtamisjärjestelmään.<br />
Seuraava askel on lisätä ympäristöjärjestelmien<br />
kattavuutta myös palve-
Metaania kerätään voimalaan kaikkiaan<br />
neljän hehtaarin alueelta. Voimalan<br />
sähköntuotantokapasiteetti on yli<br />
200 MWh vuodessa. Kaatopaikan sähköllä<br />
lämpiäisi 20 omakotitaloa 15 vuoden<br />
ajan.<br />
Kaatopaikan toinen energianlähde on<br />
kuituliete, jota kuivatetaan kahdeksan<br />
hehtaarin alalla. Kuivattu liete poltetaan<br />
kattilassa tehtailla hyödynnettävän energian<br />
tuottamiseksi. Imatran tehtaiden<br />
käyttämistä polttoaineista 90 % on bioperäisiä.<br />
luyksiköihin sekä ympäristövaikutuksiltaan<br />
vähäisempiin tuotantoyksiköihin.<br />
Myös kaikilla <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> Timberin<br />
Pohjoismaiden sahoilla on sekä EMASrekisteröinti<br />
että ISO 14001 -sertifikaatti.<br />
Keski-Euroopassa ympäristöjärjestelmiä toteutetaan<br />
parhaillaan EMAS-rekisteröintiä<br />
silmällä pitäen. Virossa Imaveren sahan<br />
odotetaan saavan ISO 14001 -sertifikaatin<br />
lähiaikoina, ja kaikkien konsernin Baltian<br />
Kemikaalit<br />
Monet arvokkaat kemikaalit, kuten sellunkeitossa<br />
käytettävät natrium- ja rikkiyhdisteet,<br />
voidaan ottaa tehokkaasti<br />
talteen ja kierrättää. Pieniä määriä kemikaaleja<br />
jää jäteveteen, joka käsitellään<br />
puhdistamolla. Kullakin tehtaalla on<br />
kemiallisesta turvallisuudesta vastaavat<br />
koulutetut vastuuhenkilöt.<br />
EU:n komissio on tehnyt ehdotuksen<br />
uudesta REACH-järjestelmästä (Registration,<br />
Evaluation and Authorisation<br />
of Chemicals), jossa vastuu kemikaaleja<br />
koskevan tiedon keräämisestä ja jakamisesta<br />
siirretään aineiden valmistajille,<br />
sahojen ISO 14001 -sertifiointi on määrä<br />
toteuttaa lähivuosina.<br />
Useimmilla konsernin puunhankintaorganisaatioilla<br />
on jo ulkopuolisen tahon<br />
auditoima ympäristöasioiden hallintajärjestelmä,<br />
ja lopuissa sertifiointia valmistellaan<br />
(ks. sivu 23). <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> Celbin metsäosasto<br />
sai EMAS-rekisteröinnin marraskuussa<br />
2003. Konsernin yhteishankkeisiin<br />
kuuluvat istutusmetsät, PT Finnantara Inti-<br />
Imatran tehtaiden Laurinniemen<br />
kaatopaikkakaasuista tuotetulla<br />
sähköllä lämpiäisi 20 omakotitaloa<br />
15 vuoden ajan.<br />
maahantuojille, toimittajille ja ketjun<br />
loppupään käyttäjille. Nykyinen teollisuuskemikaalien<br />
valvontajärjestelmä,<br />
jossa vastuu riskinarvioinnista on viranomaisilla,<br />
on osoittautunut aivan liian<br />
jäykäksi. REACH-järjestelmä astuu voimaan<br />
aikaisintaan vuonna 2006, ja<br />
siihen siirrytään 11 vuoden kuluessa.<br />
Monilla <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n tehtailla kemiallisista<br />
tuotteista ja niiden sisältämistä<br />
aineista pidetään jo nyt kirjaa tietojärjestelmien<br />
avulla.<br />
ga Indonesiassa ja Veracel Celulose Brasiliassa,<br />
saivat ISO 14001 -sertifikaatit vuonna<br />
2003.<br />
Kunkin tehtaan ympäristötoiminnan<br />
painopisteet riippuvat hyvin paljon paikallisista<br />
olosuhteista ja tehtaan ominaispiirteistä.<br />
Ympäristöjärjestelmät auttavat<br />
kaikkia yksiköitä keskittämään työnsä niiden<br />
toiminnan kannalta ratkaiseviin tekijöihin.<br />
YRITYSVASTUU 2003 15
YMPÄRISTÖ YMPÄRISTÖTYÖN TULOKSIA<br />
Yleinen kehitys<br />
Keskeisten ympäristöparametrien kehitys<br />
on yleensä noudatellut tuotantotasoja,<br />
jotka olivat vuonna 2003 edellisvuotta<br />
korkeammat. Vaikka tuotanto kokonaisuudessaan<br />
kasvoi, sitä edelleen rajoitettiin<br />
ajoittain, mikä nosti päästötasoja lievästi<br />
verrattuna normaaliin täyden kapasiteetin<br />
katkeamattomaan tuotantoon.<br />
Rikkidioksidin, typen oksidien ja fossiilisen<br />
hiilidioksidin päästöt ovat nousseet<br />
aavistuksen verran tuotannon kasvua<br />
enemmän. Ominaispäästöt (päästötonnit<br />
tuotettua sellu-, paperi- tai kartonkitonnia<br />
kohden) ovat nousseet 1,1–1,7 %.<br />
Enemmän ovat nousseet ominaisarvoina<br />
Materiaalivirrat<br />
Puu, kuoreton 44 milj. m 3<br />
Ostettu sellu 0,9 milj. tonnia<br />
Keräyskuitu 2,1 milj. tonnia<br />
Pigmentit ja täyteaineet 2,9 milj. tonnia<br />
Tärkkelys 0,2 milj. tonnia<br />
Ostosähkö 16 TWh<br />
Ostetut fossiiliset polttoaineet ja<br />
turve 83 600 TJ<br />
Ostettu biopolttoaine 7 200 TJ<br />
Ostettu höyry 13 600 TJ<br />
Vesi 918 milj. m 3<br />
16 YRITYSVASTUU 2003<br />
kemiallista hapenkulutusta kuvaava CODarvo,<br />
7,8 %, ja orgaanisiin yhdisteisiin sitoutuneen<br />
kloorin määrää kuvaava AOXarvo,<br />
10,8 %. Näiden arvojen nousu<br />
johtui pääosin ulkoisten vedenpuhdistamojen<br />
toimintahäiriöistä. Merkittävin<br />
tapaus sattui Imatran tehtailla (ks. Lupaehtojen<br />
noudatta<strong>minen</strong> ja korjaavat toimenpiteet,<br />
sivuilla 18–19).<br />
Kiinteän kaatopaikkajätteen ominaismäärä<br />
kasvoi 8 %. Edellisvuosien merkittävillä<br />
parannuksilla, kuten vuonna 2002<br />
saavutetulla 25 %:n jätemäärän vähennyksellä,<br />
on ehkä saavutettu niin alhainen<br />
taso, että yksittäiset tapaukset voivat vai-<br />
kuttaa kokonaismääriin enemmän kuin<br />
järjestelmälliset parannukset. Tärkeimpiä<br />
syitä jätemäärien kasvuun vuonna 2003<br />
olivat lietteenkäsittelyn ongelmat, joiden<br />
vuoksi lietettä oli varastoitava tilapäisesti<br />
myöhempää käsittelyä varten. Toinen<br />
syy oli tuhkan tarpeen vähene<strong>minen</strong><br />
konsernin rakennushankkeissa.<br />
0,9 milj. tonnia markkinasellua<br />
10,0 milj. tonnia sellua konsernin<br />
omaan käyttöön<br />
13,7 milj. tonnia paperia ja kartonkia<br />
0,8 milj. tonnia jalosteita<br />
6,2 milj. m 3 puutuotteita<br />
Höyryn ja talteenotetun<br />
lämmön myynti 6 800 TJ<br />
Oma sähkön kulutus 175 000 TJ<br />
Oma sähkön tuotanto 8,5 TWh<br />
Sähkön myynti 1,1 TWh<br />
Sivutuotteet 4,3 milj. tonnia 1)<br />
Sivutuotteet 1,4 milj. tonnia 2) sisäiseen käyttöön<br />
Päästöt ilmaan ja veteen sekä<br />
kaatopaikkajäte, ks. sivu 17.<br />
1) Tähän lukuun sisältyvät tuhkan, pigmenttien, täyteaineiden yms. ulkoiset toimitukset, jotka olivat erheellisesti jääneet pois vuosien 2001 ja 2002 luvuista.<br />
2) Tähän lukuun sisältyvät kuitulietteen yms. toimitukset muille <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n tehtaille. Nämä olivat erheellisesti jääneet pois vuosien 2001 ja 2002 luvuista.
Päästöt ja kaatopaikkajäte<br />
Päästöt ilmaan (tonnia)<br />
CO2 • uusiutumattomista 6 031 000<br />
• uusiutuvista 16 374 000<br />
• yhteensä 22 405 000<br />
SO2 20 000<br />
NOX (NO2 ) 20 000<br />
Kaatopaikkajäte (tonnia)<br />
Kaatopaikkajäte 326 000<br />
Ongelmajäte 4 500<br />
Päästöt, jätteet ja tuotanto* )<br />
SO2<br />
1,3<br />
1,2<br />
1,1<br />
1,0<br />
0,9<br />
0,8<br />
0,7<br />
0,6<br />
0,5<br />
AOX<br />
1,3<br />
1,2<br />
1,1<br />
1,0<br />
0,9<br />
0,8<br />
0,7<br />
0,6<br />
0,5<br />
Tuotanto 1)<br />
SO2<br />
1999 2000 2001 2002 2003<br />
Sellun tuotanto 2)<br />
AOX<br />
1999 2000 2001 2002 2003<br />
NOX<br />
1,3<br />
1,2<br />
1,1<br />
1,0<br />
0,9<br />
0,8<br />
0,7<br />
0,6<br />
0,5<br />
COD<br />
1,3<br />
1,2<br />
1,1<br />
1,0<br />
0,9<br />
0,8<br />
0,7<br />
0,6<br />
0,5<br />
Tuotanto 1)<br />
NOX<br />
1999 2000 2001 2002 2003<br />
Tuotanto 1)<br />
COD<br />
1999 2000 2001 2002 2003<br />
* ) Aiemman Consolidated Paper, Inc:n luvut sisältyvät graafeihin vuodesta 1999 lähtien, vaikka <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> hankki<br />
yhtiön vasta elokuussa 2000. Ei sisällä sahojen päästöjä.<br />
1) Markkinasellu, paperin ja kartongin myyntituotanto<br />
2) Valkaistu sellu<br />
Indeksi 1999 = 1,0<br />
Seuraavia kertoimia on käytetty CO 2 -päästöjen laskennassa:<br />
Musta lipeä 126 kg/GJ<br />
Kuori 50% (kuiva-aineena) 125 kg/GJ<br />
Puutähteet 125 kg/GJ<br />
Liete 110 kg/GJ<br />
Suopa, mäntyöljy 100 kg/GJ<br />
Pikiöljy 70 kg/GJ<br />
Muut biopolttoaineet (arvio) 100 kg/GJ<br />
Turve 106 kg/GJ<br />
Maakaasu 56 kg/GJ<br />
Raskas polttoöljy 77 kg/GJ<br />
Kevyt polttoöljy 74 kg/GJ<br />
Hiili 95 kg/GJ<br />
Päästöt veteen (tonnia)<br />
COD 170 000<br />
AOX 680<br />
Fosfori 340<br />
Typpi 1 830<br />
Kiinteä jäte<br />
1,3<br />
1,2<br />
1,1<br />
1,0<br />
0,9<br />
0,8<br />
0,7<br />
0,6<br />
0,5<br />
CO2<br />
1,3<br />
1,2<br />
1,1<br />
1,0<br />
0,9<br />
0,8<br />
0,7<br />
0,6<br />
0,5<br />
Tuotanto 1)<br />
Kiinteä jäte<br />
1999 2000 2001 2002 2003<br />
Tuotanto1) Fossiilinen CO2<br />
1999 2000 2001 2002 2003<br />
Hiilidioksidi on <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n toiminnan kannalta merkittävin<br />
kasvihuonekaasu, ja se on kasvihuonekaasuista ainoa,<br />
jota seurataan konsernitasolla.<br />
YRITYSVASTUU 2003 17
YMPÄRISTÖ LUPAEHTOJEN NOUDATTAMINEN JA KORJAAVAT TOIMENPITEET<br />
Tavoitteena varmistaa lupaehtojen<br />
noudatta<strong>minen</strong><br />
Enemmistö <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n<br />
tuotantoyksiköistä alitti<br />
ympäristölupien sallimat<br />
päästörajat selvästi.<br />
Lupaehtojen ylitysten<br />
selvittämisen lisäksi <strong>Stora</strong><br />
<strong>Enso</strong>n yksiköt pitivät<br />
kirjaa valituksista ja ryhtyivät<br />
asianmukaisiin toimiin<br />
mahdollisten ongelmien<br />
ratkaisemiseksi. Vuonna<br />
2003 saaduista valituksista<br />
useimmat koskivat melu-<br />
ja hajuhaittoja.<br />
18 YRITYSVASTUU 2003<br />
Päästöt ilmaan<br />
Bironin tehtaat sai Wisconsinin osavaltion<br />
viranomaisilta huomautuksen,<br />
jonka mukaan tehtaan kuumahierrelaitos<br />
ei ollut noudattanut sille asetettuja hiukkaspäästöjen<br />
rajoja. Tehtailla on nyt päästy<br />
lupaehtojen päästörajoihin ja asia on<br />
loppuunkäsitelty.<br />
Bironin tehtaiden kuumahierrelaitoksen<br />
ympäristöluvan sallimat päästöt ilmaan<br />
ylittyivät neljässä tapauksessa. Tehdas<br />
on ryhtynyt toimenpiteisiin jotta<br />
ongelma ei uusiutuisi.<br />
Kimberlyn tehtaat sai Wisconsinin osavaltion<br />
viranomaisilta huomautuksen,<br />
jonka mukaan tehtaiden haihtuvien orgaanisten<br />
yhdisteiden (VOC) lupaehdot<br />
ylittyivät. Tehtailla tehdään parhaillaan<br />
yhteistyötä viranomaisten kanssa ja pyritään<br />
osoittamaan päällystyslinjan noudattavan<br />
VOC-lupaehtoa. Tehtaiden katsottiin<br />
myös käyttäneen kahta voimalaitoksen<br />
kattilaa lupaehtojen vastaisesti<br />
30.4. ja 1.5. Tehtailla on ryhdytty korjaaviin<br />
toimenpiteisiin lupaehtojen noudattamiseksi<br />
ja ongelman estämiseksi jatkossa.<br />
Niagaran tehtaat sai liittovaltion ympäristönsuojeluvirastolta<br />
(EPA) vuonna<br />
2002 huomautuksen, jonka mukaan tehtaat<br />
olisivat laiminlyöneet ympäristölupien<br />
hankkimisen kattila- ja paperikonehankkeille.<br />
Tehdas on toimittanut<br />
viranomaisille kaikki pyydetyt tiedot ja<br />
puolustaa edelleen omaa kantaansa.<br />
Vuonna 2003 Niagaran tehtaat sai osavaltion<br />
viranomaisilta huomautuksen,<br />
jonka mukaan sellutehdas oli ylittänyt<br />
VOC-lupaehtonsa. Tehdas on sittemmin<br />
vaihtanut raaka-aineekseen yksinomaan<br />
haapapuun ja saavuttanut lupaehtojen<br />
määräämät rajat.<br />
Liittovaltion ympäristönsuojeluviranomaisten<br />
mukaan Wisconsin Rapidsin sellutehdas<br />
on rikkonut ilmansuojelulakia<br />
vuosina 1983–1991 toteutetuissa hankkeissa.<br />
Tehdas kiistää syytökset, sillä<br />
asiantuntijoiden mukaan asiassa toimittiin<br />
tuolloin lupaehtojen mukaisesti.<br />
Vetykloridin (suolahapon) ja pölyhiukkasten<br />
lupaehdot ylittyivät Varkauden<br />
tehtaiden Ecogas-laitoksen kattilan ilmapäästöissä<br />
läpi vuoden huolimatta savukaasujen<br />
käsittelyn parantamisesta. Epäpuhtaudet<br />
ovat lähtöisin polttoaineeksi<br />
käytetyistä, polyeteeniä ja alumiinia sisältävistä<br />
nestepakkauksista. Ongelmasta on<br />
keskusteltu yksityiskohtaisesti viranomaisten<br />
kanssa. Tehdas jättää uuden ympäristölupa-anomuksen<br />
vuoden 2004 loppuun<br />
mennessä.<br />
Varkauden sellutehtaalla ilmapäästöjen<br />
hajurikkiyhdisteiden ja klooriyhdisteiden<br />
lupaehdot ylittyivät kolmen kuukauden<br />
ajan puhdistuslaitteiston vian takia. Vika<br />
on korjattu.<br />
Päästöt vesiin<br />
Skutskärin tehtailla oli ongelmia tehtaan<br />
vedenpuhdistamon lietepäästöjen<br />
kanssa vuoden 2003 ensimmäisellä puoliskolla.<br />
Kiintoainepäästöjen lupaehto<br />
ylittyi tammikuussa ja toukokuussa. Päästöjen<br />
syytä on tutkittu asiantuntijavoimin<br />
ja tilanteen korjaamiseksi on laadittu viranomaisten<br />
hyväksymä toimintasuunnitelma.<br />
Niagaran tehtaat ilmoitti Wisconsinin<br />
osavaltion viranomaisille ylittäneensä jätevesilupansa<br />
lupaehdot seitsemän kertaa<br />
vuonna 2003. Tehtailla on ryhdytty toimenpiteisiin<br />
lupaehtojen noudattamiseksi.<br />
Viemärin varmuusluukku jäi raolleen<br />
sähkökatkoksen aikana Kabelin tehtailla,<br />
mikä johti puhdistamattoman jäteveden<br />
valumiseen läheiseen jokeen vaurioituneen<br />
putken kautta. Putki korjattiin välittömästi,<br />
tehtaalle asennettiin hälytysjärjestelmä<br />
ja tarkistusrutiineja tehostettiin.<br />
Viranomaiset ovat hyväksyneet nämä<br />
toimenpiteet.<br />
Imatran tehtaiden vuotuinen fosforin<br />
lupaehto ylittyi vedenpuhdistamon happikadon<br />
takia. Kato johtui yhden laitoksen<br />
kompressorin hajoamisesta. Kompressori<br />
korjattiin ensi tilassa.<br />
Kotkan tehtaiden kuukausittainen<br />
BOD-arvo ylittyi huhtikuussa jäteveden-
puhdistamon esikäsittelyn toimintahäiriön<br />
takia. Tilanne korjattiin vielä huhtikuun<br />
aikana, ja viranomaisille ilmoitettiin<br />
asiasta.<br />
Kemijärven tehtaan COD-lupaehto ylittyi<br />
tammikuusta toukokuulle ja BODlupaehto<br />
tammikuusta heinäkuulle johtuen<br />
vedenpuhdistamon orgaanisesta<br />
kuormituksesta. Korjaavina toimenpiteinä<br />
tehdas lisää laitoksen ilmastuskapasiteettia,<br />
asentaa kuorimolle uuden sulatuskuljettimen<br />
ja lisää jäähdytysvesiviemärin kapasiteettia.<br />
Viranomaiset ovat hyväksyneet<br />
nämä toimenpiteet.<br />
Varkauden tehtailla COD-lupaehto ylittyi<br />
lievästi helmikuussa epätavallisen kovien<br />
pakkasten aiheuttamien vedenpuhdistamon<br />
jäätymisongelmien takia.<br />
Planan sahalla ylittyi varoaltaan jätevesipäästöjen<br />
lupaehto. Tehtaan on maksettava<br />
rikkeestä sakko. Välittömänä korjaavana<br />
toimenpiteenä alennettiin virtausnopeutta.<br />
Tehtaalle rakennetaan nyt uutta<br />
varoallasta, joka on määrä saada käyttöön<br />
vuoden 2004 loppuun mennessä.<br />
Metsät ja puunhankinta<br />
Ruotsin puunhankinnan vapaaehtoisesti<br />
suojelema vanhan metsän alue<br />
lähellä Venjanin kylää Moran kunnassa<br />
Taalainmaalla kaadettiin epähuomiossa<br />
kesäkuussa. Alue oli vanhaa avainbiotoopiksi<br />
luokiteltua mäntymetsää. <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong><br />
tiedotti erehdyksestä välittömästi yleisölle<br />
ja FSC-sertifikaatin myöntäjälle. Korjaavina<br />
toimenpiteinä on suunniteltu<br />
alueen ja sen ympäristön entisöintitoimia,<br />
luontoarvojen arvioinnin kehittämistä<br />
sekä lisäkoulutusta luontoarvojen<br />
tunnistamiseksi.<br />
Suomen puunhankinta on osallisena<br />
tapauksessa, jossa avainbiotooppina tietokantaan<br />
rekisteröity alue hakattiin tietokatkoksen<br />
vuoksi. Metsä- ja ympäristöviranomaiset<br />
ja muut keskeiset sidosryhmät<br />
ovat saaneet tiedon erehdyksestä.<br />
Korjaaviin toimenpiteisiin ryhdytään,<br />
kun <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> ja viranomaiset ovat analysoineet<br />
tapauksen.<br />
YMPÄRISTÖINVESTOINNIT JA -KUSTANNUKSET<br />
Investointeja<br />
ympäristön<br />
hyväksi<br />
Kvarnsvedenin tehtaat investoi 55 miljoonaa<br />
euroa uuteen kattilaan, joka otetaan<br />
käyttöön keväällä 2004. Uusi kattila<br />
helpottaa biopolttoaineiden käytön lisäämistä.<br />
Vuonna 2003 <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> päätti investoida<br />
211 miljoonaa euroa Skoghallin tehtaiden<br />
uuteen soodakattilaan, uuteen<br />
haihduttamoon sekä nykyisen kattilan<br />
muuntamiseen öljykäyttöisestä biopolttoainekäyttöiseksi.<br />
Uudistukset parantavat<br />
energiatehokkuutta ja alentavat hiilidioksidin,<br />
rikkidioksidin ja typen oksidien<br />
päästöjä sekä vesistön COD-kuormitusta.<br />
<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> on myös päättänyt 57<br />
miljoonan euron investoinnista Port<br />
Hawkesburyn tehtaiden uuteen<br />
kuumahierrelaitokseen.<br />
Samalla tehtaiden vanha sulfiittisellutehdas<br />
ja hiomo<br />
suljetaan. Uusi kuumahierrelaitos<br />
on määrä ottaa käyttöön<br />
syksyllä 2004, ja se <strong>vähentä</strong>ä<br />
veden ja fossiilisten<br />
polttoaineiden kulutusta ja BOD-päästöjä<br />
vesistöön sekä lopettaa rikkidioksidipäästöt<br />
kokonaan.<br />
Veitsiluoto uusii parhaillaan tehtaiden<br />
biologista jätevedenpuhdistamoa 11 miljoonalla<br />
eurolla. Uusi laitos otetaan käyttöön<br />
keväällä 2004.<br />
<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> käytti ympäristöinvestointeihin<br />
ja -kustannuksiin yhteensä 254 miljoonaa<br />
euroa vuonna 2003, kun vastaava<br />
summa vuonna 2002 oli 250 miljoonaa<br />
euroa. Tähän lukuun sisältyvät investointikustannukset<br />
sekä käyttö- ja kunnossapitokustannukset<br />
ilman korkoja ja poistoja.<br />
Ympäristöinvestointien osuus oli 80<br />
miljoonaa euroa ja ympäristökustannusten<br />
174 miljoonaa euroa.<br />
Konsernin tulevien ympäristövastuiden<br />
suuruudeksi arvioidaan 47 miljoonaa<br />
euroa. Tähän sisältyy saneeraushankkeita,<br />
kuten Falunin suljetun kaivoksen jälkihoito,<br />
Skoghallin entisen kloorialkalitehtaan<br />
elohopeapitoisen jätteen puhdistus<br />
sekä Skutskärin sataman elohopeajätteen<br />
turvallinen loppusijoitus. Vuonna 2003<br />
Öljykäyttöisistä<br />
kattiloista uusiin<br />
biopolttoainekattiloihin<br />
<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> puhdisti saastuneita maita<br />
Rautjärvellä ja Keravalla sekä maksoi korvauksia<br />
aikaisemmasta tahattomasta jätevesipäästöstä<br />
Tervakoskella. Entisen Pateniemen<br />
sahan puhdistettavaa aluetta<br />
laajennettiin uusissa suunnitelmissa. Saneeraus<br />
alkaa, kun hankkeelle saadaan tarvittava<br />
ympäristölupa.<br />
Seuraavien <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n yksiköiden on<br />
määrä päivittää ympäristölupansa vuosina<br />
2004–2008: Wisconsin Rapidsin paperi- ja<br />
sellutehdas, Niagara, Kabel, Langerbrugge,<br />
Zdirec, Skoghall, Forshaga, Kimberly,<br />
Keräyskuitu, Whiting, Duluth, Stevens<br />
Pointin vedenpuhdistamo, Wisconsin<br />
Rapidsin vedenpuhdistamo, Berghuizer,<br />
Ybbs, Summa, Biron, Baienfurt,<br />
Fors, Ala, Bad St. Leonhard,<br />
Paty, Heinola Fluting,<br />
Imatra, Packaging Tallinn,<br />
Packaging Riga, Packaging<br />
Kaunas, Sollenau, Barcelona,<br />
Plana, Sachsen, Balabanovo,<br />
Stevens Point, Varkaus,<br />
Veitsiluoto, Grycksbo, Celbi, Oulu,<br />
Kvarnsveden, Porin kartonkitehdas,<br />
Anjalankoski, Pankakoski, Maxau, Kemijärvi,<br />
Wolfsheck, Uimaharju, Veitsiluodon<br />
saha, Hammarby, Skutskär, Enocell,<br />
Suzhou, Launkalne, Varkauden saha,<br />
Imavere, Alytus, Paikuse, Sauga ja Falu<br />
Rödfärg.<br />
Tällä hetkellä ei ole vireillä ympäristöasioihin<br />
liittyviä korvausvaatimuksia, jotka<br />
voisivat vaikuttaa kielteisesti konsernin<br />
taloudelliseen tilaan.<br />
YRITYSVASTUU 2003 19
YMPÄRISTÖ PUUNHANKINTA<br />
Entistä enemmän puuta<br />
sertifioiduista metsistä<br />
<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> pyrkii kasvattamaan sertifioidun puun osuutta tukemalla metsien sertifiointia kaikilla<br />
toiminta-alueillaan sekä kannattaa metsäsertifiointijärjestelmien keskinäistä tunnustamista.<br />
<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n tavoite on, että kaikki<br />
sen kuitulähteet olisivat täysin<br />
yritysvastuuperiaatteiden mukaisia<br />
ja niillä olisi kaikkien sidosryhmien<br />
hyväksyntä.<br />
<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> pyrkii selvittämään kaiken tehtaillaan<br />
käytetyn puun alkuperän voidakseen<br />
taata tuotteissa käytetyn raakapuun<br />
tulevan kestävästi hoidetuista lähteistä.<br />
Tässä työssä ympäristö- ja laatujärjestelmillä<br />
sekä metsäsertifiointijärjestelmillä<br />
on keskeinen merkitys.<br />
Vuonna 2003 <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> päätti vahvistaa<br />
metsäsertifioinnin roolia, mikä täydentää<br />
puun alkuperän todennukseen<br />
käytettäviä järjestelmiä. Tavoitteena on<br />
maksimoida riippumattoman tahon sertifioimista<br />
metsistä tulevan puun osuus.<br />
<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n tietojärjestelmät osoittavat,<br />
että vuonna 2003 noin 45 % konsernin<br />
käyttämästä puusta (lukuun ottamatta ulkoa<br />
ostettua haketta) tuli sertifioiduista<br />
metsistä. Jäljitettävyysjärjestelmät kattoivat<br />
yli 98 % puutoimituksista vuoden loppuun<br />
mennessä, kun mukaan lasketaan<br />
sertifioidut metsät.<br />
Paikalliset olosuhteet vaihtelevat<br />
<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> tukee metsäsertifiointia kaikilla<br />
toiminta-alueillaan ja toimii aktiivisesti<br />
sertifiointijärjestelmien hyväksi eri puolilla<br />
maailmaa. Vaihtelevien olosuhteiden<br />
vuoksi monilla alueilla tarvitaan enemmän<br />
kuin yksi järjestelmä. Esimerkiksi<br />
20 YRITYSVASTUU 2003<br />
Euroopassa <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> tukee sekä FSC-sertifiointia<br />
(Forest Stewardship Council) että<br />
PEFC-sertifiointia (Programme for the<br />
Endorsement of Forest Certification).<br />
Metsäsertifiointijärjestelmien keskinäinen<br />
tunnusta<strong>minen</strong> mahdollistaisi<br />
entistä suuremman puumäärän kattavan<br />
sertifioinnin ja helpottaisi keskustelua raaka-aineiden<br />
vastuullisesta käytöstä. Eri järjestelmien<br />
täysimääräinen keskinäinen<br />
tunnusta<strong>minen</strong> mahdollistaisi puuvirtojen<br />
yhdistämisen ja kirjaamisen kumman<br />
tahansa järjestelmän mukaiseksi.<br />
Ruotsissa <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n metsät, joiden<br />
omistussuhteita ollaan järjestelemässä<br />
uudelleen, on FSC-sertifioitu. Tukeakseen<br />
järjestelmien keskinäistä tunnustamista<br />
Ruotsin puunhankinta päätti ennen<br />
myyntipäätöstä käynnistää prosessin, joka<br />
johtaa metsien PEFC-sertifiointiin. Uusi<br />
omistaja, Bergvik Skog, jatkaa sertifioinnin<br />
ja kestävän metsänhoidon periaatteiden<br />
suhteen entisen omistajan linjalla.<br />
<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n Suomen puunhankinta on<br />
myös rohkaissut FSC:n ja Suomen metsäsertifiointijärjestelmän<br />
(FFCS) taustaryhmiä<br />
keskustelemaan keskinäisestä tunnustamisesta.<br />
Venäjällä metsien sertifiointia ollaan<br />
vasta aloittelemassa, ja tähän mennessä<br />
noin 1,5 miljoonalla hehtaarilla on FSCsertifiointi<br />
ja 3 miljoonalla hehtaarilla arviointi<br />
on meneillään. Valmisteilla on<br />
myös erillinen vapaaehtoinen kansallinen<br />
metsäsertifiointijärjestelmä, jolle on määrä<br />
saada PEFC-merkintä. Pihkovan mallimetsä,<br />
jossa kokeillaan pohjoismaisia<br />
metsänhoitokäytäntöjä, sai FSC-sertifioinnin<br />
syyskuussa 2003. Hankkeessa on<br />
mukana monia organisaatioita, näiden<br />
joukossa <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> ja WWF. Lisätietoja<br />
sivulla 38.<br />
Puun jäljitettävyys<br />
takaa kestävästi hoidetut<br />
kuitulähteet<br />
<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n kaikissa puunhankintayksiköissä<br />
on otettu käyttöön jäljitettävyyttä<br />
koskevat ohjeet. Ohjeet luovat kehyksen<br />
alueellisille ja kansallisille järjestelmille.<br />
Järjestelmät varmistavat puun tulevan kestävästi<br />
hoidetuista lähteistä sekä tarjoavat<br />
tehokkaan keinon laittomien hakkuiden<br />
vastaiseen taisteluun. Ne kattavat tiedot<br />
kuidun alkuperästä hakkuualueelta aina<br />
siihen asti, kun kuitu siirtyy <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n<br />
hallintaan terminaalissa, tehtaalla tai<br />
kuormauspaikalla.<br />
Järjestelmistä huolimatta on ilmennyt<br />
myös kansallisen lainsäädännön tai konsernin<br />
ohjeiston rikkomuksia (lisätietoja<br />
sivulla 19). Tehokkaasti toimiva seurantajärjestelmä<br />
parantaa kaikkien sidosryhmien<br />
tietoisuutta yhteiskuntavastuun ja<br />
ympäristöarvojen merkityksestä läpi koko<br />
puun toimitusketjun.
Celbi valmistelee kaksoissertifiointia<br />
Portugalissa Celbi on sertifioinnin pioneeri sekä tehtaallaan että plantaaseillaan.<br />
Vuonna 2002 Celbin eukalyptusviljelmien<br />
metsänhoitokäytäntöjä verrattiin<br />
FSC-kriteereihin. Tulokset olivat myönteiset,<br />
joskin myös parannettavaa löytyi.<br />
Tarvittavat toimet määriteltiin ja käynnistettiin.<br />
Nyt plantaaseille odotetaan<br />
FSC-sertifiointia kesäkuussa 2004.<br />
Celbi on myös aloittanut pilottihankkeen<br />
uuden PEFC-standardin testaamiseksi<br />
Portugalissa. Portugalin kansallinen<br />
metsäsertifiointijärjestelmä tulee PEFCneuvoston<br />
arvioitavaksi, ja käsittelyn<br />
odotetaan valmistuvan myöhemmin tänä<br />
vuonna. Järjestelmän lopputestaus suoritetaan<br />
Celbin mailla.<br />
Celbi lyhyesti<br />
Celbin sellutehtaan vuosituotantokapasiteetti<br />
on 295 000 tonnia sulfaattiprosessilla<br />
valmistettua valkaistua<br />
eukalyptussellua.<br />
Tehtaan puunkulutus on 800 000<br />
kuutiometriä vuodessa.<br />
Celbi omistaa 51 200 hehtaaria metsää,<br />
josta 42 800 on istutettuja eukalyptusviljelmiä.<br />
Celbin metsäjohtaja Pedro Lencart on vastannut yhtiön metsäsertifioinnista.<br />
Plantaaseilta saadaan 450 000 kuutiometriä<br />
puuta vuodessa.<br />
Celbin selluntuotanto pääsi EMASrekisteriin<br />
toisena Portugalissa.<br />
Celbi on Portugalin ainoa yhtiö,<br />
jonka metsätoiminnot noudattavat<br />
ISO 14001 -standardia.<br />
YRITYSVASTUU 2003 21
YMPÄRISTÖ PUUNHANKINTA<br />
Suomen vanhat metsät puhuttavat<br />
<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> käy aktiivista vuoropuhelua<br />
useiden sidosryhmien kanssa Pohjois-<br />
Suomen ja Ylä-Lapin maankäytöstä.<br />
Ylä-Lapin metsistä on suojeltu noin<br />
35 %, ja muulla alueella käyttöä on rajoitettu<br />
porotalouden jatkuvuuden turvaamiseksi<br />
perinteisenä elinkeinona. Jotkut<br />
ympäristöjärjestöt ovat vaatineet<br />
vielä suurempia rajoituksia alueen metsien<br />
käytölle. Toisaalta monet paikalliset<br />
asukkaat katsovat, että suojelun piirissä<br />
on jo riittävästi metsiä ja hakkuumäärien<br />
leikkaa<strong>minen</strong> edelleen johtaisi työllisyyden<br />
ja tulojen rajuun vähenemiseen<br />
alueella, joka jo muutenkin kärsii korkeista<br />
työttömyysluvuista. Haasteena on<br />
löytää tasapaino erilaisten paikallisten<br />
maankäyttötarpeiden, kuten metsä- ja<br />
porotalouden, sekä luonnonsuojelun<br />
välille.<br />
Metsähallitus sekä Suomen WWF ja<br />
Suomen Luonnonsuojeluliitto (SLL) ovat<br />
keskustelleet noin 400 Pohjois-Suomen<br />
metsäalueen suojelutarpeesta. Niiden ei<br />
alunperin katsottu täyttävän Pohjois-<br />
Suomen vanhojen metsien suojeluohjelman<br />
kriteereitä. Eduskunnan päätöksen<br />
mukaan alueiden luonnon monimuotoisuus<br />
tulee kuitenkin turvata muilla tavoin,<br />
kuten Metsähallituksen alue-ekologisin<br />
suunnitelmin. Metsähallitus on ilmoittautunut<br />
pidättäytyvänsä hakkuista tarkasteltavilla<br />
alueilla, kunnes niiden koh-<br />
Puunhankintaorganisaatio<br />
22 YRITYSVASTUU 2003<br />
talosta on keskusteltu ja johtopäätökset<br />
vedetty. Greenpeace on omaksunut prosessissa<br />
kriittisen sivustakatsojan roolin.<br />
<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> on ollut tiiviisti mukana<br />
neuvottelujen käynnistämisessä konsernin<br />
ympäristöä ja sosiaalista vastuuta koskevan<br />
politiikan mukaisesti. <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong><br />
seuraa neuvotteluja pitämällä tiiviisti<br />
yhteyttä sekä Metsähallitukseen että eri<br />
sidosryhmiin, jotta se voi pitää myös<br />
asiakkaansa tilanteen tasalla. <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong><br />
tukee neuvotteluratkaisun löytymistä<br />
metsävarojen käytössä sidosryhmiensä<br />
sosiaalisten, ekologisten ja taloudellisten<br />
etujen yhteensovittamiseksi. Kansallisen<br />
lainsäädännön noudattamisen lisäksi<br />
<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> on laatinut sisäiset ohjeet<br />
puunhankintatoimille.<br />
Puutuotteet ja kuituhuolto on yksi <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n kolmesta ydintuotealueesta.<br />
Tuotealueen vastuulla on sahateollisuuden, sellutehtaiden ja Euroopan<br />
puunhankinnan koordinointi.<br />
Wood Supply Europe vastaa Euroopan metsien ympäristöasioista sekä<br />
koordinoi näitä asioita konsernissa maailmanlaajuisesti.<br />
Euroopan puunhankinnan viisi alueellista liiketoiminta-aluetta:<br />
Wood Supply Baltic<br />
Wood Supply Continental Europe<br />
Wood Supply Finland<br />
Wood Supply Russia<br />
Wood Supply Sweden<br />
<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n Pohjois-Amerikan metsäyksikkö vastaa konsernin Yhdysvaltain<br />
puunhankinnasta sekä yhtiön metsäomistusten hoidosta Kanadassa.<br />
<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> Port Hawkesburyn metsäyksikkö vastaa puunhankinnasta ja<br />
yhtiön omistamien ja vuokraamien valtion metsien hallinnasta Kanadassa.<br />
Brasiliassa Veracel saa vuonna 2005 käynnistyvän sellutehtaan tarvitseman<br />
puun omilta puuviljelmiltään sekä pitkäaikaisilta sopimuskumppaneilta.<br />
<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> Asia Pacific kehittää kuidun tuotantoa Kiinasssa, Indonesiassa<br />
ja Thaimaassa.<br />
Ylä-Lappi<br />
Pohjois-Suomi<br />
Alueen määrittely<br />
Pohjois-Suomen<br />
vanhojen metsien<br />
suojeluohjelman<br />
mukaisesti.<br />
Etelä-Suomi<br />
Etelä-Suomessa, missä olot metsätaloudelle<br />
ovat suotuisammat, suurin osa metsistä on<br />
yksityisomistuksessa ja tilakoko on pieni.<br />
Ylä-Lapissa valtio omistaa enemmän metsää<br />
ja laajempia alueita on suojeltu. Etelän ja<br />
pohjoisen metsien suojelusta päätetään<br />
erillisissä prosesseissa.<br />
Lue lisää verkkovuosikertomuksesta<br />
Avainluvut<br />
Vuonna 2003 konserni kulutti yhteensä<br />
44 miljoonaa kuoretonta<br />
kiintokuutiometriä puuta.<br />
Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa<br />
tärkeimpiä puuraaka-aineen lähteitä<br />
ovat pienet yksityismetsät ja<br />
laajemmat valtion metsät.<br />
<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> on parhaillaan siirtämässä<br />
1,9 miljoonan hehtaarin<br />
laajuisten Ruotsin metsiensä omistusoikeuden<br />
Bergvik Skog AB:lle,<br />
joka on <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n ja Korsnäsin<br />
vastikään perustama yhteisyritys.<br />
Lisäksi suunnitelmissa on myydä<br />
146 000 hehtaaria metsää Kanadan<br />
Ontariosta.<br />
<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> luopui Suomen ja Yhdysvaltain<br />
metsistään vuonna 2002.<br />
Kun meneillään olevat järjestelyt<br />
on saatettu loppuun, <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong><br />
omistaa vielä puuviljelmiä Brasiliassa,<br />
Kiinassa, Indonesiassa, Portugalissa<br />
ja Thaimaassa sekä vähemmistöosuudet<br />
Suomen ja Ruotsin<br />
metsiä hallinnoivista yhtiöistä.
AUDITOIDUT JÄRJESTELMÄT<br />
Ympäristönhallintajärjestelmät<br />
<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> Wood Supply<br />
<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> Wood Supply Sweden EMAS Rekisteröinti vuonna 2001.<br />
ISO 14001 Sertifikaatti myönnettiin vuonna 2001.<br />
Ludvikan hallinta-alue sertifioitiin vuonna 1999.<br />
<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> Wood Supply Finland EMAS Rekisteröinti vuonna 1999.<br />
Uusi EMAS-selonteko julkaistiin vuonna 2002.<br />
ISO 14001 Sertifikaatti myönnettiin vuonna 1998.<br />
<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> Wood Supply Russia EMAS Rekisteröinti vuonna 1999 osana Suomen organisaatiota.<br />
ISO 14001 Sertifikaatti myönnettiin vuonna 1998 osana Suomen organisaatiota.<br />
<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> Wood Supply Continental Europe EMAS Ympäristöjärjestelmiä toteutetaan parhaillaan,<br />
tavoitteena on EMAS-rekisteröinti vuonna 2004.<br />
<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> Wood Supply Baltic<br />
<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> North America<br />
Ympäristöjärjestelmä valmisteilla.<br />
<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> North America Forest<br />
Resources, USA<br />
ISO 14001 Sertifikaatti myönnettiin vuonna 2002.<br />
<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> Port Hawkesbury Limited, ISO 14001 Sertifikaatti myönnettiin vuonna 1998.<br />
Woodlands Unit, Kanada<br />
Plantaasit<br />
Sertifikaatti kattaa suunnittelun, puunkorjuun, metsänhoidon, tienrakennuksen<br />
yhtiön maille sekä kaikki puukuljetukset.<br />
Sisältää ohjelman, jonka tarkoitus on kannustaa pääasiallisia puuntoimittajia<br />
omaksumaan hyvän metsänhoidon käytännöt.<br />
<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> Celbi, Portugali EMAS Rekisteröinti marraskuussa 2003.<br />
ISO 14001 Vuonna 2001 myönnetty sertifikaatti kattaa metsäntutkimuksen, metsänhoidon,<br />
Celbin sellutehtaan puunhankinnan sekä markkinapuun oston.<br />
PT Finnantara Intiga, Indonesia ISO 14001 Lopullinen katsemus suoritettiin kesäkuussa 2003 ja sertifikaatti<br />
myönnettiin lokakuussa 2003.<br />
Sisältää kaikki metsänhoitotoimet, istutusmetsien perustamisen, ylläpidon ja<br />
hakkuut sekä paikallisyhteisön tukemisen ja muut tukiprosessit.<br />
Veracel, Brasilia ISO 14001 Sertifikaatti myönnetty kesäkuussa 2003.<br />
Sisältää metsänhoitotoimet, istutukset, istutusmetsien ylläpidon ja hakkuut<br />
sekä puukuljetukset maanteitse ja proomuilla.<br />
Metsäsertifiointijärjestelmät<br />
<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> Wood Supply<br />
<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> Wood Supply Sweden FSC Kaikilla <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n Ruotsin metsillä on FSC-sertifiointi, ja niiden PEFC-sertifiointiprosessi<br />
on meneillään. Ludvikan hallinta-alue sai FSC-sertifikaatin ensimmäisenä<br />
Ruotsissa vuonna 1996. Kaikissa puukuljetuksissa <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n metsistä tehtaiden<br />
mittausasemille käytetään sertifioitua alkuperäketjun seurantajärjestelmää.<br />
<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> Wood Supply Finland FFCS Suomen puunhankinta on mukana Suomen metsäsertifiointijärjestelmässä (FFCS), joka<br />
PEFC on PEFC:n tunnustama. 95 % Suomen metsistä on PEFC-sertifioinnin piirissä.<br />
Puun alkuperän seuranta kattaa kaikki kuitulähteet metsistä tehtaille.<br />
<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> Wood Supply Russia FSC Pihkovan vuokra-alueelle myönnettiin FSC-sertifikaatti syyskuussa 2003.<br />
<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> Wood Supply Baltic FSC<br />
PEFC<br />
Baltian maiden metsänomistajilla on joko FSC- tai PEFC-sertifikaatti.<br />
<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> Wood Supply Continental Europe<br />
<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> Timber<br />
Keski-Euroopan puunhankintaan kuuluvilla yksiköillä, Ranskaa ja Slovakiaa lukuunottamatta,<br />
on PEFC:n alkuperäisketjun sertifikaatti ja jollain on myös FSC-sertifikaatti.<br />
Alkuperäisketjun auditoinnit suoritetaan Ranskassa ja Slovakiassa vuonna 2004.<br />
PEFC<br />
Zdírecin saha Tsekin tasavallassa ja Sollenaun saha Itävallassa saivat PEFC:n<br />
FFCS alkuperäketjun sertifikaatin vuonna 2003. Itävallassa Bad St. Leonhardin ja<br />
<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> North America<br />
FSC Ybbsin sahoilla on PEFC-sertifikaatti. Kaikilla Suomen sahoilla on PEFCsertifikaatti.<br />
Kaikilla Ruotsin sahoilla on FSC-sertifikaatti.<br />
<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> North America Forest SFISM Pohjois-Amerikan metsäosaston Sustainable Forestry InitiativeSM (SFI)<br />
Resources, USA -sertifiointi kattaa puunhankinnan käytännöt ja menetelmät. Sidosryhmien<br />
saatavilla on yhteenveto sertifioinnin tuloksista.<br />
<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> Port Hawkesbury Limited, SFISM Kanadan Port Hawkesburyn metsäosasto sai SFM-sertifikaatin joulukuussa 2001.<br />
Woodlands Unit, Kanada<br />
Plantaasit<br />
CSA Z809 Se noudattaa sekä CSA:n että SFI:n standardeja. CSA-standardia sovelletaan<br />
yhtiön hallussa oleviin maihin ja SFI-standardia kaikkiin metsänhoito- ja<br />
puunhankintatoimintoihin. Port Hawkesbury on Pohjois-Amerikan ensimmäinen sekä<br />
CSA:n että American Forest & Paper Associationin ympäristösertifikaatin saanut<br />
metsäyritys.<br />
<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> Celbi, Portugali FSC Celbin metsäosasto valmistautuu FSC-sertifiointiin, joka sen on määrä saada<br />
PEFC kesäkuussa 2004. Celbillä on myös Portugalin metsäsertifikaatti, joka on ehdolla<br />
PEFC:n tunnustamaksi sertifikaatiksi.<br />
PEFC – Metsäsertifiointijärjestelmien yhteinen ohjelma, jonka piiriin Suomenkin järjestelmä kuuluu. SFISM ja CSA Z809 kuuluvat myös PEFC-järjestelmään. FFCS – Suomen<br />
metsäsertifiointijärjestelmä. FSC – Hyvän metsänhoidon neuvosto (Forest Stewardship Council). SFISM – American Forest & Paper Associationin kestävän metsänhoidon ohjelma<br />
(Sustainable Forestry Initiative®). CSA Z809 – Kanadan valtion kestävän metsänhoidon standardi.<br />
YRITYSVASTUU 2003 23
YMPÄRISTÖ UUSIOKUITU & SELLU<br />
Kymmenen tehdasta käyttää<br />
Kymmenen <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n 39<br />
paperi- ja kartonkitehtaasta<br />
käytti vuonna 2003 uusiokuitua<br />
yhteensä 2,1 miljoonaa<br />
tonnia.<br />
Konsernin uusiokuidun käyttöaste eli<br />
keräyspaperin kulutus suhteessa paperin<br />
kokonaistuotantoon oli 15 %.<br />
Luvut ovat samaa luokkaa kuin vuonna<br />
2002.<br />
<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n Langerbruggen uusi<br />
sanomalehtipaperikone käynnistyi aikataulun<br />
mukaisesti toukokuussa 2003.<br />
Koneen vuosituotantokapasiteetti on<br />
400 000 tonnia, ja se käyttää yksinomaan<br />
uusiokuitua. Tehdas kattaa jo tavoitteensa<br />
mukaisesti 10 % energiantarpeestaan<br />
polttamalla vedenpuhdistamon ja siistaamon<br />
jätelietettä.<br />
Maxaun tehtaan on määrä uusia aikakauslehtipaperia<br />
uusiokuidusta valmistava<br />
paperikone 6. Uuden koneen vuosikapasiteetti<br />
kasvaa vuoteen 2005 mennessä<br />
260 000 tonniin, joten tehtaan<br />
KULJETUKSET<br />
Vuonna 2003 Ruotsista Keski-<br />
Eurooppaan kuljetettiin Base Port<br />
-järjestelmän kautta 1,4 miljoonaa<br />
tonnia juna- ja laivarahtia. Base Port<br />
-verkostoon liittyi vuoden aikana<br />
kaksi uutta tehdasta.<br />
Forsin tehtaat otti huhtikuussa käyttöön<br />
uudet lastaustilat ja varaston. Taivekartonkituotteet<br />
voidaan nyt kuormata kontteihin<br />
jo tehtaalla, jolloin välikuljetusta ja<br />
uudelleenlastausta ei enää tarvita. Tämä<br />
24 YRITYSVASTUU 2003<br />
uusiokuitua<br />
Duluth<br />
Langerbrugge<br />
Langerbrugge on yksi <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n kymmenestä uusiokuitua käyttävästä tehtaasta. Keräyspaperi<br />
tulee enintään 300 kilometrin säteeltä tehtaasta. Alueella elää lähes 80 miljoonaa<br />
ihmistä. <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> pyrkii puukuidun kierrätykseen lähellä kuitulähteitä ja asiakkaita.<br />
keräyspaperin kulutus nousee vastaavasti<br />
60 000 tonnilla vuodessa.<br />
Paperin kierto vaatii myös ensikuitua<br />
Uusiokuidun ympäristövaikutuksia tulee<br />
arvioida koko kuitukierron valossa, ja eri<br />
kuitulähteiden etujen ja haittojen vertailu<br />
voi olla visainen tehtävä. Kaikki paperiin<br />
käytetty kuitu on alun perin lähtöisin<br />
Base Port -järjestelmä laajenee<br />
säästää aikaa ja <strong>vähentä</strong>ä tuotevahingon<br />
riskejä sekä kustannuksia.<br />
Grycksbon tehtaiden uusittu ratayhteys<br />
avattiin uudestaan syyskuussa 2003.<br />
Manner-Eurooppaan ja Isoon-Britanniaan<br />
matkaavat tuotteet voidaan nyt lastata<br />
junaan jo tehtaalla ja näin välttää 40<br />
kilometrin maantiekuljetus radan varteen.<br />
Uudistus alentaa tehtaan hiilidioksidipäästöjä<br />
70 % (300 tonnia vuodessa) ja<br />
muiden haitallisten kaasujen päästöjä<br />
70–85 % sekä <strong>vähentä</strong>ä tuotevahinkoja<br />
ja kuljetuskustannuksia.<br />
Langerbrugge<br />
St. Seurin-sur-l´Isle<br />
puusta, ja suurimmat ympäristövaikutukset<br />
syntyvät, kun puusta ensi kerran tehdään<br />
kuitumassaa. Uusiokuidun lisääntyvä käyttö<br />
auttaa <strong>vähentä</strong>mään näitä vaikutuksia.<br />
Uusiokuidusta tehdyt paperilaadut eivät<br />
kuitenkaan ole yhtä kestäviä kuin ensiökuidusta<br />
valmistettu paperi. Jatkuva<br />
kierrätys lyhentää ja heikentää kuituja<br />
vähitellen, ja kelpaamaton aines on seu-<br />
Puuta 44<br />
miljoonaa<br />
tonnia<br />
Pigmenttejä<br />
ja täyteaineita<br />
2,9<br />
miljoonaa<br />
tonnia<br />
Barcelona<br />
Uusiokuitua<br />
2,1 miljoonaa<br />
tonnia<br />
Ostosellua<br />
0,9 miljoonaa<br />
tonnia<br />
Hylte<br />
Pori<br />
Sachsen<br />
Maxau-Wolfsheck<br />
Varkaus<br />
Kotka<br />
Paperia ja kartonkia<br />
13,7 miljoonaa<br />
tonnia<br />
Puutuotteita<br />
3,7 miljoonaa<br />
tonnia<br />
Markkinasellua<br />
ulkoiseen ja<br />
sisäiseen käyttöön<br />
2,2 miljoonaa<br />
tonnia<br />
Kuljetettujen raaka-aineiden ja tuotteiden kokonaismäärät olivat<br />
vuonna 2003 yhteensä 69,5 miljoonaa tonnia. Kaikista ulkoisista<br />
kuljetuksista huolehtivat sopimuskumppanit.
lottava pois massasta talteenoton yhteydessä<br />
ja mieluiten poltettava energian<br />
tuottamiseksi. Koska kuitu voidaan kierrättää<br />
vain muutamia kertoja, useimmissa<br />
paperinvalmistusprosesseissa vaaditaan aina<br />
jonkin verran ensiökuitua. Uusiokuitu<br />
sopii erinomaisesti esimerkiksi sanomalehtipaperiin,<br />
koska sillä on lyhyt elinkaari.<br />
Vain noin 80 % kuidusta saadaan talteen<br />
siistausprosessissa. Loppu jää siistauslietteeseen,<br />
jossa on sekä painomustetta<br />
että orgaanista ainetta. Esimerkiksi Langerbruggessa<br />
siistausliete poltetaan energian<br />
tuottamiseksi.<br />
Potkua kierrätykseen<br />
Pohjois-Amerikassa<br />
<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> North America on myös vahvistanut<br />
kantaansa paperin kierrätyksestä.<br />
Yhtiö tukee paperin kierrätystä edistäviä<br />
tehokkaita käytännön ratkaisuja, kehittää<br />
uusiopaperin markkinoita sekä hakee<br />
uusia keinoja parantaa ympäristöasioiden<br />
hoitoa.<br />
Kuljetuksia raiteille<br />
Wisconsin Rapidsin sellutehdas valmisteli<br />
vuonna 2003 rautatien käytön lisäämistä<br />
kuljetuksissaan Kimberlyn tehtaalle.<br />
Sellun rautatiekuljetusten arvioitiin<br />
lisääntyneen 50 % vuodesta 2002. Tehdas<br />
myös rakentaa uutta raidetta rautatiekuljetusten<br />
lisäämiseksi edelleen.<br />
Nymöllan tehtaat rakensi myös uuden<br />
ratayhteyden sellua tuoville junille, mikä<br />
<strong>vähentä</strong>ä maantiekuljetusten tarvetta.<br />
Uuden paperikoneen käyttöönotto<br />
Langerbruggen tehtaalla on lisännyt<br />
maantiekuljetuksia ja alueen teiden ruuhkaisuutta.<br />
Vuonna 2004 otetaan käyttöön<br />
uusi tehdasalueen sisäinen ratayhteys, ja<br />
Selluntuotanto ja toimitukset<br />
<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>lla on 15 sellutehdasta, joista 14<br />
käyttää alkuaineklooritonta prosessia<br />
(ECF). Nymöllan sulfiittisellutehtaan prosessi<br />
puolestaan on täysin klooriton (TCF),<br />
samoin osa Kemijärven sellutehtaan tuo-<br />
Sellutase vuonna 2003 *)<br />
1 000 tonnia Lyhytkuitusellu Pitkäkuitusellu Revintämassa Yhteensä<br />
Tuotanto 2 295 2 363 201 4 859<br />
Sunila** ) (50 %) 0 165 0 165<br />
Tuotanto yhteensä 2 295 2 528 201 5 024<br />
Toimitukset omille tehtaille 2 008 2 165 0 4 173<br />
Toimitukset konsernin ulkopuolelle 287 363 201 851<br />
Ostot konsernin ulkopuolelta 222 451 0 673<br />
Sellutase (netto-ostot<br />
konsernin ulkopuolelta) 65 -88 201 178<br />
* ) Luvut perustuvat vuoden 2003 tuotantoon ja toimituksiin. ** ) Osakkuusyhtiö<br />
pian 20 % tehtaan kokonaiskuljetuksista<br />
on määrä kulkea kiskoilla. Tehtaan<br />
lähialueilla toteutetaan myös erityinen<br />
liikennetutkimus vuonna 2004 paikallisten<br />
vaikutusten arvioimiseksi. Keräyspaperin<br />
kuljetus vesiteitse Langerbruggeen<br />
on määrä aloittaa vuoteen 2006 mennessä.<br />
Vesikuljetuksilla pyritään kattamaan<br />
5 % kuljetustarpeesta.<br />
tannosta. Alkuaineklooria ei käytetä <strong>Stora</strong><br />
<strong>Enso</strong>n tehtailla lainkaan. Kunkin tehtaan<br />
valkaisuprosessin valinta perustuu tuotteiden<br />
laadun, tuotannon ja ympäristövaikutusten<br />
optimointiin.<br />
NETSS<br />
Pohjois-Euroopan keskitetty<br />
kuljetusjärjestelmä<br />
Vuonna 2003 <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> laati suunnitelman<br />
keskitetyksi kuljetusjärjestelmäksi<br />
(Transport Supply System), jonka tavoitteena<br />
on parantaa kustannustehokkuutta<br />
ja kuljetuksia konsernin pohjoismaisilta<br />
tehtailta. Nykyiset merikuljetukset<br />
Etelä-Suomesta Isoon-Britanniaan<br />
ja Belgiaan korvataan keskitetysti toimivalla<br />
uuden sukupolven järjestelmällä.<br />
Kaikki Etelä-Suomen tavaravirrat reititetään<br />
kulkemaan Kotkan sataman<br />
kautta. Uusi järjestelmä on määrä ottaa<br />
käyttöön heinäkuussa 2005.<br />
YRITYSVASTUU 2003 25
YMPÄRISTÖ ENERGIA<br />
Ilmastonmuutoksen<br />
Biopolttoaineet ovat <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n<br />
omassa energiantuotannossa edelleen<br />
merkittävin energianlähde.<br />
Absoluuttisesti mitattuna biopolttoaineiden<br />
käyttö lisääntyi 358 terajoulella, mutta<br />
niiden osuus koko energiankulutuksesta<br />
pieneni hieman eli 62 %:sta (vuonna<br />
2002) 61 %:iin. Sähkön korkea hinta<br />
Pohjoismaissa aiheutti sen, että tehtaat<br />
tuottivat itse suuremman osan tarvitsemastaan<br />
sähköstä kuin vuonna 2002.<br />
Yhtiön kombivoimalaitosten sähköntuotanto<br />
kasvoi 0,4 TWh:lla. Koska huomattavassa<br />
osassa oman sähköntuotannon<br />
lisäystä käytettiin fossiilisia polttoaineita,<br />
biopolttoaineiden kokonaisosuus<br />
pieneni. <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> pyrkii kuitenkin määrätietoisesti<br />
<strong>vähentä</strong>mään fossiilisten polttoaineiden<br />
kulutustaan muun muassa<br />
lisäämällä biopolttoaineiden käyttöä<br />
parantamalla energiatehokkuutta<br />
hyödyntämällä yhtiössä olevaa<br />
osaamista<br />
kartoittamalla yhdistetyssä lämmön ja<br />
sähkön tuotannossa (CHP) vielä piilevät<br />
mahdollisuudet biopolttoaineiden käyttöön.<br />
Kaikkien ilmastonmuutoksen torjumiseksi<br />
laadittavien säännösten vaikutuksia<br />
konsernin toimintaan on vielä vaikea arvioida.<br />
<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> aikoo osallistua EU:n<br />
päästökauppaohjelmaan, jonka on määrä<br />
käynnistyä vuoden 2005 alussa. <strong>Stora</strong><br />
<strong>Enso</strong> on myös yksi vapaaehtoiselta pohjalta<br />
toimivan Chicagon ilmastopörssin<br />
(CCX)* perustajajäsenistä. Yhtiö osallistuu<br />
aktiivisesti joustavien, markkinalähtöisten<br />
ratkaisujen kehittämistyöhön.<br />
*) Chicagon ilmastopörssi (CCX) on itsesäätelevä kauppapaikka,<br />
joka hallinnoi ensimmäistä vapaaehtoista, kasvihuonekaasupäästöjä<br />
alentavaa päästökauppaohjelmaa<br />
Pohjois-Amerikassa ja Brasiliassa.<br />
26 YRITYSVASTUU 2003<br />
Tavoitteet<br />
Ominaisenergiankulutuksen *) jatkuva<br />
<strong>vähentä</strong><strong>minen</strong> kaikissa prosesseissa<br />
ja kaikilla tuotelinjoilla.<br />
Biopolttoaineita koskevan asiantuntemuksen<br />
hyödyntä<strong>minen</strong> markkinoilla,<br />
joilla on vielä hyödyntämättömiä<br />
mahdollisuuksia, kuten<br />
Saksassa ja Yhdysvalloissa<br />
Puunhankinnan vahvista<strong>minen</strong> biopolttoaineiden<br />
osalta ja niiden tarjoa<strong>minen</strong><br />
myös ulkopuolisille käyttäjille<br />
Valmistautu<strong>minen</strong> päästökauppaan<br />
niin Euroopassa kuin Yhdysvalloissakin.<br />
*) Energian ominaiskulutus: energiankulutus tuotettua<br />
yksikköä kohti.<br />
Energiaa ja ilmastoa koskevien säännösten<br />
välittömiä vaikutuksia on mahdollista<br />
kontrolloida yhtiön omassa toiminnassa.<br />
Sitä vastoin välillisten vaikutusten seuranta<br />
on tärkeydestään huolimatta hankalaa.<br />
Välilliset vaikutukset liittyvät lähinnä<br />
ulkopuolelta hankittuun sähköön<br />
ja muihin ostopalveluihin. <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong><br />
odottaakin uusien ohjausmekanismien<br />
ensisijaisten tavoitteiden liittyvän erityisesti<br />
sähkön hinnan ja muiden kustannusten<br />
läpinäkyvyyden parantamiseen.<br />
Vihreät markkinat syntyvät<br />
Yhdistetyn lämmön ja sähkön tuotannon<br />
(CHP) ansiosta <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n tehtaista on<br />
tullut merkittäviä tekijöitä paitsi polttoaineiden<br />
ja markkinasähkön ostajina<br />
myös omilla biopolttoaineilla tuotetun<br />
sähkön ja lämmön tuottajina. <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong><br />
onkin osallistunut useisiin, uusiutuviin<br />
energianlähteisiin perustuvaa sähköntuo-<br />
haasteet<br />
<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n ilmastonmuutospolitiikka nojaa kahteen seikkaan. Ensiksikin fossiilisten polttoaineiden käyttöä<br />
pyritään <strong>vähentä</strong>mään kaikissa niissä maissa, joissa konsernilla on toimintaa. Toiseksi juuri metsäteollisuudella<br />
on hyvät mahdollisuudet lieventää ilmastonmuutoksen vaikutuksia erilaisin käytännön toimenpitein.<br />
tantoa edistäviin kansallisiin hankkeisiin,<br />
kuten vihreän sähkön sertifikaattien<br />
myyntiin.<br />
Vihreän sähkön ja vihreiden sertifikaattien<br />
kauppa jatkui myös vuonna<br />
2003. Vuonna 2003 Ruotsin tehtaiden,<br />
kuten Forsin, Hylten, Kvarnsvedenin,<br />
Norrsundetin, Nymöllan, Skoghallin ja<br />
Skutskärin, biopolttoainekäyttöiset kombivoimalaitokset<br />
liittyivät kansalliseen<br />
vihreän sähkön ohjelmaan. Samoin tekivät<br />
Celbi Portugalissa ja Langerbrugge Belgiassa.<br />
Seuraavat <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n tehtaat<br />
myyvät vihreitä sertifikaatteja Alankomaihin:<br />
Enocell, Imatra, Kemijärvi, Kotka,<br />
Oulu, Summa, Sunila, Varkaus ja Veitsiluoto.<br />
Huutokauppa käynnistyi Chicagossa<br />
<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> North America on saanut arvokasta<br />
kokemusta osallistumisestaan<br />
Chicagon ilmastopörssiin (CCX), jonka<br />
tavoitteena on luoda aktiivinen markkinapaikka<br />
hiilidioksidipäästöjen alentamisesta<br />
aiheutuvien kustannusten minimoimiseksi.<br />
Merkittävin edistysaskel<br />
vuonna 2003 oli lokakuussa järjestetty ensimmäinen<br />
huutokauppa, jossa päästöoikeuksia<br />
myytiin keskimäärin 0,98<br />
Yhdysvaltain dollarilla tonnilta. CCX:nä<br />
tunnettu kauppapaikka aloitti toimintansa<br />
joulukuussa 2003. <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> North<br />
America osallistuu aktiivisesti niin CCX:n<br />
hallintoon kuin itse kaupankäyntiinkin.<br />
Vuonna 2003 <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> osti yhteensä<br />
14 400 tonnia hiilidioksidin päästöoikeuksia.<br />
Vähemmällä enemmän<br />
<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n tavoitteena on alentaa kaikkien<br />
prosessien ja tuotelinjojen energiankulutusta<br />
tuotettua yksikköä kohti.<br />
Tavoitteeseen pyritään vuonna 2004 laa-
dittavilla alueellisilla toimintasuunnitelmilla,<br />
joita tukevat tehtaiden omat energiansäästösitoumukset<br />
sekä Suomen ja<br />
Alankomaiden kansalliset ohjelmat.<br />
<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> liittyi Suomen vapaaehtoiseen<br />
energiansäästöohjelmaan vuonna<br />
1997. Nyttemmin ohjelmaa noudatetaan<br />
jo kaikkiaan 22 tehtaalla. Suomen tehtaat<br />
vähensivät sähkönkulutustaan vuonna<br />
2003 noin 1,8 %:lla eli yhteensä 145 700<br />
MWh:lla. Lämpöenergian kulutuksessa<br />
säästöä kertyi 4,1 % eli 850 000 MWh.<br />
Säästöt tuovat myös lisäarvoa tehtaiden<br />
tuotteisiin.<br />
Pohjois-Amerikassa on perustettu<br />
koko tulosryhmän laajuinen energiaprojektiryhmä<br />
varmistamaan, että säästötavoitteet<br />
saavutetaan. Vuonna 2003 tavoitteena<br />
oli 2 %:n vähennys ominaisenergiankulutuksessa,<br />
ja vuoden 2004<br />
tavoitteeksi asetettiin 5 %.<br />
Merkittäviä saavutuksia<br />
<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> on pyrkinyt toimimaan ennakoivasti<br />
parantaessaan energiatehokkuuttaan<br />
ja tasapainottaessaan energianlähteiden<br />
käyttöä biopolttoaineita suosivammaksi.<br />
Lähestymistapa juontaa osittain<br />
juurensa 1970-luvun öljykriisiin, mutta<br />
oma vaikutuksensa asiaan on myös yksikkökoon<br />
kasvulla ja teknologisilla innovaatioilla.<br />
Veitsiluodon tehtaat, jotka<br />
käsittävät sekä sahan, sellutehtaan että<br />
paperitehtaan, on edustava esimerkki erittäin<br />
energiatehokkaasta tehdasintegraatista.<br />
<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n yksiköt etsivät jatkuvasti<br />
uusia ja entistä tehokkaampia keinoja tuotantotähteiden<br />
ja sivutuotteiden hyödyntämiseksi<br />
sekä energiatehokkuuden parantamiseksi.<br />
Seuraavassa luetellaan esimerkkejä<br />
merkittävistä tehdyistä tai aloitetuista<br />
parannuksista tilikauden 2003 aikana:<br />
Kabelin tehtailla aloitettiin biopolttoainekattilan<br />
rakenta<strong>minen</strong> yhteistyössä<br />
energiayhtiö Mark E:n kanssa. Valmistuttuaan<br />
kattila tuottaa Kabelin tehtaille höyryä<br />
25 t/h ja 20 MW uusiutuvista energianlähteistä<br />
kehitettävää paikallisverkkoon<br />
johdettavaa sähköä. Käyttöönotto<br />
on suunniteltu vuoden 2004 loppuun.<br />
Kvarnsvedenin tehtailla on investoitu<br />
uuteen monipolttoainekattilaan, jolla korvataan<br />
tehtaan vanha kattila. Investointi<br />
lisää biopolttoaineiden käyttöä ja parantaa<br />
energiatehokkuutta.<br />
Enocellin tehtaalla on kokeiltu lietteen<br />
kuivausta auringon ja tuulen avulla ennen<br />
lietteen polttamista tehtaan kuorikattilassa.<br />
(Vastaavanlaista menetelmää on käytetty<br />
myös Norrsundetin, Nymöllan,<br />
Skutskärin, Celbin, Imatran ja Skoghallin<br />
tehtailla).<br />
Hylten tehtaiden kattilaan on asennettu<br />
uusi savukaasulauhdutin. Nyt kun<br />
vettä ei enää tarvitse lämmittää höyryllä<br />
vaan voidaan hyödyntää savukaasuihin<br />
sitoutunutta lämpöä, tehtaat säästävät yli<br />
8 000 kuutiota raskasta polttoöljyä vastaavan<br />
määrän maakaasua.<br />
Nymöllan tehtaiden uudistettu sekundäärilämpöjärjestelmä<br />
otettiin käyttöön<br />
tammikuussa 2004.<br />
Hylten tehtaiden kuorikattilaan asennetaan<br />
savukaasupesuri sähkönkulutuksen<br />
alentamiseksi.<br />
Imatran tehtaiden kaatopaikan metaanikaasuista<br />
on ryhdytty kehittämään sähköä.<br />
Langerbruggen tehtaiden bioenergiaa<br />
hyödyntävä voimalaitos on muutettu<br />
siistauslietteen käyttöön sopivaksi.<br />
Sachsenin tehtaiden sähkömoottorikäytöt<br />
on muutettu taajuusmuuttajakäyttöisiksi<br />
sähkönkulutuksen <strong>vähentä</strong>miseksi.<br />
Summan tehtaiden uusi maakaasu-<br />
<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n tärkeimmät bioenergian<br />
lähteet ovat sellunkeitosta saatava<br />
mustalipeä sekä hakkuutähteet ja kuori.<br />
käyttöinen varakattila korvaa entisen<br />
hiili- ja öljykäyttöisen kattilan sekä sähkökattilan.<br />
Kiteen sahalla parannettiin savukaasujen<br />
lämmön talteenottoa, minkä ansiosta<br />
lämpöenergiaa säästettiin 2 MW.<br />
Varkauden sahalla siirrettiin tukkien varastointi<br />
vedestä maalle, mikä on johtanut<br />
huomattaviin energiansäästöihin sahatavaran<br />
kuivauksessa.<br />
Lue lisää verkkovuosikertomuksesta<br />
Polttoaineiden kokonaiskulutus<br />
energiantuotannossa 2003, TJ<br />
Biopolttoaineet 61%<br />
Kaasu 20%<br />
Kivihiili 9%<br />
Öljy 6%<br />
Turve 4%<br />
Yht. 214 500 TJ<br />
Biopolttoaineiden osuus <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n vuotuisesta<br />
214 500 TJ:n polttoainekulutuksesta<br />
on noin 61 %. Kombivoimalat kattavat 35 %<br />
konsernin koko sähkönkulutuksesta, joka on<br />
yhteensä 23,0 TWh.<br />
YRITYSVASTUU 2003 27
YMPÄRISTÖ ENERGIA<br />
Oksat ja kuori hyötykäyttöön<br />
<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> pyrkii merkittäväksi<br />
tekijäksi bioenergiamarkkinoilla.<br />
Paras tapa saavuttaa tämä<br />
tavoite on ostaa yhä monipuolisemmin<br />
erilaisia puutavaralajeja<br />
ja kasvattaa biopolttoaineiden<br />
jo ennestään huomattavaa<br />
osuutta (61 %) yhtiön polttoainekulutuksesta.<br />
<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n Euroopan puunhankintatoimintojen<br />
uudelleenjärjestely on edistänyt<br />
biopolttoaineiden hyödyntämistä ja hallintaa.<br />
Hakkuutähteet ja sahojen sivutuotteet<br />
ovat tässä suhteessa tärkeitä energianlähteitä.<br />
Esimerkiksi kuoren ylitarjonta jollakin<br />
tehtaalla voidaan joko ohjata <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n<br />
muihin bioenergiaa käyttäviin tehtaisiin tai<br />
myydä konsernin ulkopuolelle. Vuonna<br />
2003 perustettiin erityinen bioenergiatiimi,<br />
johon kuuluu edustajia Euroopan puunhankintaorganisaation<br />
kaikista alueyksiköistä<br />
sekä konsernitoiminnoista.<br />
28 YRITYSVASTUU 2003<br />
Vuonna 2003 toteutettuja<br />
bioenergiahankkeita<br />
Ruotsin puunhankinta on pyrkinyt vastaamaan<br />
jatkuvasti kasvavaan biopolttoaineiden<br />
kysyntään Ruotsissa lisäämällä<br />
hakkuutähteiden (puiden oksien ja latvusten)<br />
talteenottoa. Määrä kasvaa entisestään<br />
vuonna 2004.<br />
Suomessa puuperäisten polttoaineiden<br />
virtoja ryhtyy koordinoimaan vastaperustettu<br />
tiimi. Tiimi tarjoaa energiapalveluiden,<br />
sahojen ja puunhankintaorganisaation<br />
edustajille yhteistyöfoorumin. Tavoitteena<br />
on optimaalisen polttoainevirran<br />
varmista<strong>minen</strong>. Hakkuutähteistä saatavien<br />
biopolttoaineiden hankintaa ja tuotantoa<br />
kehitetään edelleen Suomen tehtaiden<br />
puunhankinnan tukemiseksi.<br />
Keski-Euroopan bioenergiahankkeessa<br />
on aloitettu yhteistyö julkista sektoria<br />
edustavan saksalaisen Freiburgin yliopiston<br />
metsätieteellisen tiedekunnan kanssa.<br />
Tavoitteena on kehittää Keski-Euroopan<br />
bioenergiamarkkinoille sopivia korjuumenetelmiä.<br />
Useimmat <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n Keski-<br />
Sähkönhankinta ja -kulutus vuonna 2003<br />
TWh Suomi Ruotsi Eurooppa 1) Pohjois- Aasia Yhteensä<br />
Amerikka<br />
Oma tuotanto 2)<br />
CHP 4,0 1,2 1,8 1,1 0,03 8,1<br />
Vesivoima 0,3 0 0 0,1 0 0,4<br />
Ydinvoima 1,3 0 0 0 0 1,3<br />
Muut resurssit 0,9 0 0 0 0 0,9<br />
Yhteensä 6,5 1,2 1,8 1,2 0,03 10,7<br />
Ostot 1,5 4,9 3,4 3,8 0,08 13,6<br />
Hankinnat yhteensä 8,0 6,0 5,2 4,9 0,12 24,3<br />
<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n tehtaiden kulutus 7,7 5,9 4,5 4,8 0,12 23,0<br />
Myynti konsernin ulkopuolelle 0,3 0,03 0,7 0 0 1,0<br />
1) Ilman Suomea ja Ruotsia<br />
2) Oma tuotanto = <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n suoraan tai epäsuorasti omistama tuotanto<br />
Konsernin ulkopuolelta hankittu sähkö ostetaan erimittaisten pitkäaikaissopimusten perusteella sekä<br />
rahoitusinstrumenttien avulla hinnanvaihteluilta suojatuilla spot-kaupoilla. Kioton sopimuksen<br />
mukaisesti ostosähkön hiilidioksidipäästöjä ei ole sisällytetty konsernin päästölukuihin.<br />
Kaukolämpö vuonna 2003<br />
Euroopan tehtaista käyttävät kuorta biopolttoaineena.<br />
Huomattavia määriä biopolttoaineita on<br />
toimitettu Baltian maista erityisesti Ruotsiin<br />
mutta viime vuosina myös Tanskaan ja<br />
Saksaan. Toimitukset ovat sisältäneet hylkypuuta<br />
ja -haketta sekä pidemmälle jalostettuja<br />
materiaaleja kuten pellettejä.<br />
Pohjois-Amerikassa toimiva Wisconsin<br />
Rapidsin sellutehdas hyödyntää tätä nykyä<br />
kaiken tuotannossaan syntyvän kuoren ja<br />
muut hakkuutähteet. Mahdollisuuden tähän<br />
loivat kiinteiden polttoaineiden käsittelyjärjestelmään<br />
tehdyt parannukset.<br />
<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> pyrkii optimoimaan bioenergian<br />
tuotantonsa ja edistämään biopolttoaineiden<br />
liikkuvuutta niin tehtaiden<br />
välillä kuin ulkopuolisille käyttäjillekin.<br />
Yksi syy tähän on se, että puuperäisten<br />
polttoaineiden lisääntyvä käyttö Euroopassa<br />
osana ilmastonmuutoksen vastaisia<br />
toimenpiteitä saattaa tulevaisuudessa<br />
nostaa metsäteollisuuden raaka-ainekustannuksia.<br />
Ydinvoima on Suomessa yhä<br />
vaihtoehto<br />
<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n kiinnostus Suomessa äskettäin<br />
hyväksyttyyn uuden ydinvoimalan<br />
rakentamiseen perustuu siihen, että uusi<br />
voimala takaa riittävän sähkönsaannin<br />
vakaaseen ja kilpailukykyiseen hintaan<br />
pitkällä aikavälillä. Suomen viidennen<br />
kaupalliseen käyttöön tulevan ydinreaktorin<br />
rakennuttaa ja rahoittaa Teollisuuden<br />
Voima Oy (TVO), jonka omistajiin<br />
kuuluu useita suomalaisia energiayhtiöitä.<br />
<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> omistaa Suomessa ydinvoimalakapasiteettia<br />
TVO:n omistajiin lukeutuvan<br />
Pohjolan Voima Oy:n osaomistuksen<br />
kautta.<br />
Lue lisää verkkovuosikertomuksesta<br />
<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n tehtaista yksitoista on liitetty paikallisiin kaukolämpöverkkoihin, mistä hyötyvät niin tehtaat kuin paikkakunnatkin.<br />
Vuonna 2003 <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> myi kaukolämpöä konsernin ulkopuolisille asiakkaille yhteensä 798 GWh eli 7 % enemmän kuin<br />
vuotta aiemmin. Syynä oli tehtaiden parantunut energiatehokkuus, korkea sähkön hinta, Pohjoismaiden kylmä talvi sekä paikallisten<br />
kaukolämpöverkkojen laajentu<strong>minen</strong>. Kaukolämpöä paikallisverkkoihin toimittavat seuraavat tehtaat: Alan saha,<br />
Heinola, Hylte, Kotka, Kvarnsveden, Nymölla, Oulu, Skoghall, Skutskär, Varkaus ja Veitsiluoto.
VESI<br />
Vedenkäyttö<br />
tehostuu<br />
<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n tehtaat käyttivät vuonna 2003 vähemmän vettä tuotettua<br />
yksikköä kohden kuin vuonna 2002. Useita suurhankkeita on<br />
viety päätökseen vedenkäytön ekotehokkuuden parantamiseksi.<br />
Vesi on paperinvalmistuksen tärkeimpiä<br />
raaka-aineita. Vettä tarvitaan puhdistamiseen,<br />
jäähdytykseen, voiteluun sekä<br />
paperimassan kuitusidosten muodostumiseen.<br />
Laadukkaiden tuotteiden valmistamiseen<br />
tarvitaan laadukasta vettä. Raakavesi<br />
on ennen käyttöä käsiteltävä epäpuhtauksien<br />
poistamiseksi. Huolellinen<br />
puhdistus ennen jäteveden johtamista<br />
takaisin vesistöön on erityisen tärkeää, ja<br />
monilla <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n tehtailla saavutettiin<br />
merkittäviä parannuksia tässä suhteessa<br />
vuonna 2003.<br />
Veitsiluodon tehtaiden biologisen vedenpuhdistamon<br />
kapasiteetti kasvoi toisen<br />
ilmastusaltaan ja etuselkeyttimen valmistumisen<br />
myötä. Myös lietteen käsittelyä<br />
ja nykyistä ilmastusallasta paranneltiin<br />
ja koko jätevedenpuhdistamon automaatiojärjestelmä<br />
uusittiin. Jo tätä ennen oli<br />
investoitu toiseen jälkiselkeyttimeen<br />
vuonna 2002. Laajennukset ovat kaksinkertaistaneet<br />
Veitsiluodon ilmastuskapasiteetin<br />
ja nostaneet päivittäisen jätevedenpuhdistuskapasiteetin<br />
39 000 kuu-<br />
tiometristä 60 000 kuutiometriin.<br />
Myös paperintuotanto Veitsiluodon<br />
tehtailla tulee kasvamaan huomattavasti<br />
nyt, kun hienopaperikone 3 on uusittu.<br />
Vetyperoksidivalkaisun käyttöönotto hiomolla<br />
kasvattaa puhdistamattoman jäteveden<br />
happea kuluttavaa orgaanista kuormitusta<br />
(COD Cr ), mutta puhdistamon parannusten<br />
ansiosta jätevesipäästöt<br />
kuitenkin alenevat tuotannon kasvusta<br />
huolimatta.<br />
Jokainen pisara käyttöön<br />
Kemijärven tehtaan kuorimolla otettiin<br />
käyttöön uusi sulatuskuljetin kuorimon<br />
jätevesivirtaaman ja orgaanisen kuormituksen<br />
alentamiseksi. Myös jäähdytysvesiviemärin<br />
kapasiteettia nostettiin.<br />
Jäähdytysvesi ohjataan tehtaan toiseen<br />
ilmastusaltaaseen orgaanisen aineksen<br />
erottamiseksi tehokkaammin. Erotus onkin<br />
tehostunut jätevedenpuhdistamon<br />
kasvaneen ilmastuskapasiteetin myötä.<br />
Kotkan tehtaiden jätevedenpuhdistamon<br />
uudistus saatiin päätökseen, ja aktii-<br />
vilietelaitoksen toimintaa tehostettiin lisäämällä<br />
ilmastuskapasiteettia ja rakentamalla<br />
lietteen sakeutin. Jätevedelle rakennettiin<br />
myös kaksi uutta jäähdytystornia.<br />
Langerbruggen tehtaille rakennettiin<br />
uudet raakaveden ja jäteveden käsittelylaitokset.<br />
Investointien kokonaiskustannukset<br />
olivat 13,8 miljoonaa euroa.<br />
Maxaun tehtaiden jätevedenpuhdistamo<br />
uusittiin Rein-jokeen päätyvän<br />
COD-kuormituksen alennustavoitteiden<br />
saavuttamiseksi. Puhdistamolle lisättiin<br />
ilmastusallas lisäämään jäteveden säilytyskapasiteettia,<br />
turbokierrätin tehostamaan<br />
vedenselkeytystä, jäähdytystorni,<br />
kaksi leijupetireaktoria ja uusi lietepuristin.<br />
Koko hanke saatiin päätökseen<br />
vuonna 2003 ja se on jo alentanut CODkuormitusta<br />
odotusten mukaisesti 20 %.<br />
Hankkeen kokonaiskustannukset olivat<br />
5 miljoonaa euroa.<br />
Suzhoun tehtaat on aloittanut puhdistetun<br />
jäteveden kierrätyksen prosessin<br />
pesuvedeksi päästöjen alentamiseksi.<br />
Investoinnin hinta oli 9,6 miljoonaa<br />
euroa.<br />
Varkauden sahan tukinlajitteluprosessi<br />
uusittiin. Tukkien säilytys ja käsittely<br />
tapahtuu nyt kokonaan kuivalla maalla,<br />
joten vesistöön pääsee vain vähäisiä määriä<br />
orgaanista ainesta.<br />
Lue lisää verkkovuosikertomuksesta<br />
<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n vedenkulutus<br />
vuosina 1999–2003<br />
1000<br />
950<br />
900<br />
850<br />
800<br />
750<br />
700<br />
650<br />
600<br />
0<br />
1999 2000 2001 2002 2003<br />
Vedenkäyttö (miljoona kuutiometriä)<br />
Tuotanto (miljoona tonnia sellua,<br />
paperia ja kartonkia)<br />
17<br />
16<br />
15<br />
14<br />
13<br />
12<br />
11<br />
10<br />
0<br />
Veden paikallinen saatavuus tulee ottaa huomioon<br />
kulutusta analysoitaessa. <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>lla<br />
on tuotantoa maissa, joissa raakavettä on<br />
runsaasti saatavilla, mutta myös alueilla, joilla<br />
sitä on niukalti. Pintaveden osuus käytetystä<br />
vedestä on 96 %.<br />
YRITYSVASTUU 2003 29
YHTEISKUNTAVASTUU TYÖKALUT<br />
Tavoitteena<br />
ensiluokkainen<br />
toiminta<br />
<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n uusi yritysvastuukomitea<br />
hyväksyi syksyllä<br />
2003 konsernin pitkän aikavälinyhteiskuntavastuutavoitteet.<br />
Pitkän aikavälin tavoitteet luovat pohjan<br />
yhteiskuntavastuutyölle. Tavoitetaso<br />
heijastaa <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n yleistä<br />
strategiaa, jonka mukaan yhtiö tähtää<br />
ensiluokkaiseen toimintaan yritysvastuuseen<br />
liittyvissä asioissa.<br />
Pitkän aikavälin tavoitteita asetettiin<br />
niin hallintorakenteelle, strategiselle ja<br />
vuotuiselle suunnittelulle, palkitsemiselle,<br />
koulutukselle, yksikkökohtaiselle toteutukselle,<br />
laadunvarmistukselle, arvoketjun<br />
hallinnalle kuin tulosten mittaamisellekin.<br />
Omat tavoitteensa määriteltiin myös kullekin<br />
yhteiskuntavastuun periaatteelle.<br />
Näihin pitkän aikavälin tavoitteisiin<br />
pyritään vuonna 2004 seuraavien välitavoitteiden<br />
avulla:<br />
1) Yksikkö tarkoittaa tässä <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n tuotantoyksiköitä,<br />
myynti- ja palveluorganisaatioita ja esikuntatoimintoja.<br />
Toteutus yksiköissä tarkoittaa prosessia, jossa <strong>Stora</strong><br />
<strong>Enso</strong>n yhteiskuntavastuun periaatteet integroidaan<br />
osaksi kunkin yksikön toimintaa.<br />
2) Yhteiskuntavastuuauditoinnissa arvioidaan, missä<br />
määrin yksiköt ovat integroineet <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n yhteiskuntavastuun<br />
periaatteet osaksi toimintaansa.<br />
30 YRITYSVASTUU 2003<br />
Tavoitteet vuodelle 2004<br />
Osa-alue Tavoite<br />
Strateginen suunnittelu Jatketaan maakohtaisia riskianalyyseja.<br />
Tarkennetaan due diligence -ohjeita yritysvastuun osalta.<br />
Koulutus Ryhdytään kouluttamaan fasilitaattoreita edistämään<br />
yhteiskuntavastuun toteuttamista yksiköissä.<br />
Toteutus yksiköissä 1) Jatketaan pilottihankkeita eri maissa.<br />
Tulosryhmät asettavat omat tavoitteensa yksikkötoteutukseen<br />
liittyen.<br />
Laadunvarmistus Määritellään malli yhteiskuntavastuuauditointeja varten. 2)<br />
Aloitetaan sisäiset yhteiskuntavastuuta koskevien tietojen<br />
tarkastukset.<br />
Arvoketjun hallinta Määritellään ja testataan malli alihankkijoiden<br />
yhteiskuntavastuuauditoinneille.<br />
Yhteiskuntavastuun periaatteet Tarkastetaan ja päivitetään yhteiskuntavastuun periaatteet.<br />
Henkilöstön <strong>vähentä</strong><strong>minen</strong> Viimeistellään ohjeet henkilöstön <strong>vähentä</strong>mistä koskevia<br />
tilanteita varten.<br />
Henkilöstön monipuolisuus Jatketaan Naiset <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>ssa -projektia (WISE)<br />
suunnitelman mukaisesti.<br />
Työolosuhteet Laaditaan ohjeet häirintätapausten käsittelemisestä.<br />
Poissaoloa aiheuttavat työtapaturmat<br />
Tavoite: nolla tapaturmaa.<br />
Välitavoitteet: Kunkin yksikön poissaoloa aiheuttaneiden<br />
työtapaturmien määrässä päästävä kyseisen maan<br />
metsäteollisuuden parhaan neljänneksen joukkoon.<br />
Jos maakohtainen tavoite saavutetaan, yksikön tulee<br />
pyrkiä metsäteollisuuden parhaaseen neljännekseen<br />
maailmanlaajuisesti.<br />
Poissaolot:<br />
Kunkin yksikön poissaolomäärän tulee alittaa metsäteollisuuden<br />
kansallinen keskiarvo.<br />
<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n työsuojelu-, työterveyshuolto- ja turvallisuusjohtamisjärjestelmä.<br />
Järjestelmä tulee ottaa käyttöön <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n laatujohtamisperiaatteiden<br />
mukaisesti kaikissa yksiköissä alueen<br />
toimintaa ja johtamisjärjestelmiä arvioitaessa.<br />
Liiketoiminnan periaatteet Edistetään kilpailulainsäädännön noudattamisohjelman<br />
(Competition Law Compliance Programme) tunnettuutta.<br />
Auditointimenettelyjen kehittä<strong>minen</strong>: ks. laadunvarmistukseen<br />
ja arvoketjuun liittyvät tavoitteet.<br />
Viestintä Kehitetään järjestelmällisempi lähestymistapa sidosryhmäyhteistyöhön.
Laatujohtamisjärjestelmä<br />
päivitettiin<br />
Yksi vuoden keskeisimmistä hankkeista<br />
oli päivittää <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n laatujohtamis- eli<br />
TQM-järjestelmä, Excellence 2005, vastaamaan<br />
paremmin <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n toimintaympäristöä<br />
ja strategisia painopisteitä.<br />
Myös järjestelmän yhteiskuntavastuuosio<br />
uusittiin kokonaan. Järjestelmään liitettiin<br />
konsernin yhteiskuntavastuutavoitteet ja<br />
-painopisteet sekä konkreettisia esimerkkitapauksia<br />
eri yksiköistä.<br />
Yhteiskuntavastuuriskit puntarissa<br />
Ensimmäinen maakohtainen riskianalyysi<br />
koskien Brasiliaa saatiin valmiiksi vuonna<br />
2003. Analyyseihin kootaan taustatietoja<br />
maan yleisestä ihmisoikeustilanteesta<br />
ja korruption yleisyydestä, ja niitä<br />
voidaan hyödyntää investointipäätöksiä<br />
ja auditointeja tehtäessä sekä toimittajia<br />
valittaessa.<br />
Konsernin due diligence -ohjeiden<br />
päivittämiseksi aloitettiin uusi projekti.<br />
Oleellinen muutos verrattuna vanhaan on<br />
yhteiskuntavastuun integroi<strong>minen</strong> osaksi<br />
due diligence -selvitysprosessia. Ohjeita<br />
sovelletaan yrityskaupoissa, uusissa investoinneissa,<br />
tuotantolaitosten rakentamisessa,<br />
yhteisyrityksissä ja yksiköitä<br />
myytäessä.<br />
Sisäinen koulutus<br />
<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n johtajakoulutusohjelma<br />
(Executive Programme) sisälsi vuonna<br />
2003 ensimmäistä kertaa yhteiskuntavastuuosion.<br />
Johtajankoulutusohjelmalla<br />
<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> koulii tulevaisuuden ylintä<br />
johtoaan. Yhteiskuntavastuuosiossa käsiteltiin<br />
<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n yhteiskuntavastuupolitiikkaa,<br />
-periaatteita, -strategiaa,<br />
-tavoitteita, -painopisteitä ja -toimintaa.<br />
Esillä olivat myös kilpailulainsäädäntö,<br />
sijoittajien odotukset ja sidosryhmävuorovaikutuksen<br />
merkitys. Vastaava osio<br />
sisällytetään myös tuleviin koulutusohjelmiin.<br />
Yhteiskuntavastuu on keskeisesti esillä<br />
muissakin konsernitason koulutusohjelmissa,<br />
joita ovat Introducing <strong>Stora</strong><br />
Konsernin johtoryhmä hyväksyiWISE-toimintasuunnitelman,<br />
jonka tavoitteena on<br />
edistää naisten urakehitystä<br />
<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>ssa.<br />
<strong>Enso</strong>, <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> World, <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> Trainee<br />
ja <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> Manager.<br />
<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n intranet-sivut muutettiin<br />
kuvaamaan paremmin koko yritysvastuun<br />
kenttää. Ympäristö- ja yhteiskuntavastuusivut<br />
yhdistettiin yhteisen yritysvastuuteeman<br />
alle, ja yhteiskuntavastuusivut<br />
uudistettiin samalla perinpohjaisesti.<br />
Tulosten mittaa<strong>minen</strong><br />
<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> otti viime vuonna käyttöön<br />
uuden, henkilöstötietojen keräämiseen<br />
tarkoitetun tietojärjestelmän. Nämä tiedot<br />
on tähän asti kerätty Excel-taulukoina.<br />
Uusi verkkopohjainen ratkaisu helpottaa<br />
tiedon keräämistä ja pienentää<br />
inhimillisten virheiden mahdollisuutta,<br />
sillä tietojen kokoa<strong>minen</strong> tapahtuu nyt<br />
automaattisesti. Nimetyt henkilöt voivat<br />
kirjautua järjestelmään verkon kautta<br />
omalla käyttäjänimellään ja salasanallaan<br />
ja täyttää tarvittavat kyselylomakkeet.<br />
Syötetyt vastaukset tallentuvat järjestelmään,<br />
ja ne käsitellään automaattisesti<br />
raportointia varten.<br />
YRITYSVASTUU 2003 31
YHTEISKUNTAVASTUU TOTEUTUS YKSIKÖISSÄ<br />
Oulun<br />
&Varkauden<br />
<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> määritteli syksyllä<br />
2003 yksikkökohtaiseen toteutukseen<br />
liittyvät tavoitteet ja<br />
niiden toteuttamisaikataulun.<br />
Kunkin yksikön tulee tunnistaa<br />
oman toimintansa tärkeimmät<br />
sosiaaliset näkökohdat sekä<br />
kehittää niitä koskevat toimintasuunnitelmat<br />
ja keskeiset<br />
tulosmittarit vuoteen 2006<br />
mennessä.<br />
Työntekijöiden hyvinvoiti<br />
Koulutus- ja kehitystoiminta<br />
Henkilöstön monipuolisuus<br />
Henkilöstön <strong>vähentä</strong><strong>minen</strong><br />
Työaika<br />
32 YRITYSVASTUU 2003<br />
Tunnettuus<br />
tehtaat näyttävät tietä<br />
Avoimuus ja aloitteellisuus<br />
Sidosryhmävuorovaikutus<br />
Alueen hyvinvoinnin edistä<strong>minen</strong><br />
Terveys ja turvallisuus<br />
Yhteistyösopimukset,<br />
kansalaisjärjestöjen tuke<strong>minen</strong><br />
tävät, että konsernin yhteiset periaatteet<br />
käydään läpi kussakin yksikössä ja että<br />
yksiköt määrittelevät oman toimintansa<br />
tärkeimmät sosiaaliset ulottuvuudet.<br />
Esimerkiksi myyntiyksikölle olennaisinta<br />
on liiketoiminnan eet-<br />
tisten periaatteiden ja kilpailulainsäädännönnoudatta<strong>minen</strong>,<br />
kun taas<br />
tuotantoyksiköiden tulee<br />
painottaa työterveyttä ja<br />
-turvallisuutta sekä yhteistyötä<br />
ympäröivän yhteiskunnan kanssa.<br />
Kunkin yksikön painopisteiden toimivuutta<br />
mitataan konsernin seurantavälineiden<br />
kuten Excellence 2005:n<br />
avulla. Viime kädessä toiminnan tasoa<br />
Esimerkkejä Oulun ja Varkauden tehtaiden yhteiskuntavastuunäkökulmista<br />
Henkilöstö Viestintä<br />
Liiketoiminnan periaatteet<br />
Syrjintä, työpaikkakiusaa<strong>minen</strong>,<br />
asiaton kohtelu<br />
Työterveyshuolto ja työsuojelu<br />
Ammattiyhdistyssuhteet<br />
Työ alkaa vuonna 2004 siten, että kukin<br />
tulosryhmä määrittelee, miten se aikoo<br />
edetä kohti konsernin tavoitteita.<br />
<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n kaltaisen kansainvälisen<br />
yrityksen haasteena on varmistaa, että<br />
kaikissa yhtiön yksiköissä<br />
noudatetaan vähintään samoja<br />
minimivaatimuksia.<br />
Yksiköillä on avainrooli<br />
konsernin yhteiskuntavastuuperiaatteiden<br />
käytännön<br />
soveltamisessa. Periaatteiden<br />
mielekäs toteutta<strong>minen</strong> vaatii aina<br />
paikallisesti tärkeiden asioiden ja painopisteiden<br />
huomioon ottamista.<br />
<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n toiminnan moninaisuus<br />
ja toimipaikkojen suuri määrä edellyt-<br />
Yhteisöllisyys<br />
Sekä globaali että<br />
paikallinen näkökulma<br />
tarpeen<br />
Toimittajat ja urakoitsijat<br />
valintakriteerit: yhteiskuntavastuu<br />
paikalliset toimittajat<br />
tasavertaisuus<br />
urakoitsijoiden työterveys ja<br />
työsuojelu tehtailla<br />
Konsernin ohjeiden tulkitse<strong>minen</strong><br />
ja sovelta<strong>minen</strong> tehdastasolla<br />
Hyväksyntä asiakkaiden silmissä
arvioivat paikalliset sidosryhmät.<br />
Oulussa ja Varkaudessa vuonna 2003<br />
käynnistetyt pilottihankkeet aloittivat<br />
toimivan yksikkötason toteuttamismallin<br />
kehittämisen koko <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>a varten.<br />
Tarkoituksena on ottaa huomioon sekä<br />
maailmanlaajuiset että paikalliset näkökohdat.<br />
Oulun ja Varkauden pilottihankkeet<br />
Oulun tehtaat aloitti keväällä 2003 ensimmäisenä<br />
tuotantoyksikkönä <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n<br />
yhteiskuntavastuun periaatteiden soveltamisen<br />
tehdastasolla. Varkauden tehtailla<br />
vastaava projekti alkoi elokuussa 2003.<br />
Kummassakin yksikössä kokeiltiin<br />
mallia, jonka tarkoituksena on tunnistaa<br />
<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> on keskittänyt yhtiön liikelahjahankinnat<br />
<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> Shopiin,<br />
joka huolehtii siitä, että lahjat tukevat<br />
johdonmukaisesti yhtiön brändiä ja ovat<br />
korkealaatuisia. Yksi keskeinen vaatimus<br />
on, että tuotteet edustavat sekä sosiaalisesti<br />
että ekologisesti hyväksyttäviä arvoja.<br />
<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> Shop on arvioinut tavarantoimittajiensa<br />
yhteiskuntavastuuta ja<br />
ympäristöasioiden hoitoa vuodesta 2002<br />
lähtien. Toimittajille lähetettävän kyselylomakkeen<br />
avulla arvioidaan, kuinka<br />
hyvin heidän toimintansa vastaa <strong>Stora</strong><br />
<strong>Enso</strong>n ympäristöä ja sosiaalista vastuuta<br />
tehtaiden toiminnan tärkeimmät yhteiskuntavastuunäkökohdat,<br />
laatia niihin liittyvät<br />
toimintasuunnitelmat ja määritellä<br />
tarvittavat tulosmittarit. Ensimmäisessä<br />
vaiheessa järjestettiin sisäisiä seminaareja,<br />
joihin osallistui sekä tehtaiden johtoa että<br />
työntekijöiden edustajia.<br />
Ryhmätyöskentelyn tuloksena todettiin,<br />
että <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n periaatteiden mukaisesti<br />
määritelty yhteiskuntavastuu on<br />
sekä Varkaudessa että Oulussa tärkeä asia.<br />
Keskeisinä osa-alueina pidettiin henkilöstön<br />
terveyttä, turvallisuutta, hyvinvointia<br />
ja monipuolisuutta, tehtaiden roolia paikkakunnan<br />
hyvinvoinnin edistäjänä, yhteydenpitoa<br />
ympäröivään yhteiskuntaan<br />
sekä yhdessä konsernin ostotoimintojen<br />
Yksityiskohdilla on merkitystä<br />
Yritysvastuu on yksi <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n brändin peruskivistä, ja sen pitää<br />
näkyä kaikkialla – liikelahjoja myöten.<br />
koskevaa politiikkaa ja periaatteita. Epätyydyttävistä<br />
vastauksista keskustellaan<br />
toimittajien kanssa, ja tarvittaessa yhteistyö<br />
lopetetaan tai tarjous hylätään. Vuonna<br />
2003 lahjakauppa lähetti toimittajilleen<br />
15 kyselyä, joihin kaikkiin vastattiin.<br />
Kauppa päätti yhdessä tapauksessa pidättyä<br />
yhteistyöstä toimittajan kanssa tämän<br />
antamien epätyydyttävien vastausten<br />
takia. Toimittajien arviointia on tarkoitus<br />
edelleen kehittää siten, että valintakriteereitä<br />
tiukennetaan sitä mukaa kun tavarantoimittajat<br />
tulevat tietoisiksi <strong>Stora</strong><br />
<strong>Enso</strong>n vaatimuksista.<br />
Marjaana Luttinen vetää<br />
kokousta, jossa pohditaan<br />
yhteiskuntavastuuta Oulun<br />
tehtaiden näkökulmasta.<br />
kanssa hoidettavaa toimitusketjun hallintaa.<br />
Havaittiin myös, että tehokas sidosryhmävuorovaikutus<br />
on elintärkeä osa<br />
yhteiskuntavastuuta, sillä se lisää molemminpuolista<br />
ymmärrystä ja auttaa löytämään<br />
parhaat mahdolliset toimintatavat.<br />
Näiden kahden pilottihankkeen kokemuksia<br />
tullaan hyödyntämään muilla<br />
tehtailla. <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n muissa yksiköissä<br />
aloitetaan vuoden 2004 aikana uusia<br />
pilottihankkeita, joissa näiden toimintamallien<br />
toimivuutta kokeillaan eri kulttuureissa.<br />
Vuonna 2004 alkaa myös koulutusohjelma,<br />
jolla tulevat fasilitaattorit<br />
perehdytetään <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n yhteiskuntavastuuperiaatteisiin<br />
ja niiden toteuttamisessa<br />
käytettäviin välineisiin.<br />
YRITYSVASTUU 2003 33
YHTEISKUNTAVASTUU PERIAATTEET<br />
Periaatteista käytäntöön<br />
Vuonna 2003 <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> kohtasi haasteita mutta myös edistyi konsernin yhteiskuntavastuun<br />
periaatteiden toteutuksessa monella alueella. Painopistealueita ovat yhä liiketoiminnan<br />
periaatteet, henkilöstön monipuolisuus, henkilöstön <strong>vähentä</strong><strong>minen</strong> sekä työolosuhteet.<br />
Liiketoiminnan periaatteet<br />
Hyvän liiketoiminnan periaate<br />
korostaa oikeudenmukaista ja tasavertaista<br />
yhteistyötä kaikkien sidosryhmien<br />
kanssa. Periaate kieltää<br />
korruption, lahjonnan ja laittoman<br />
hintasääntelyn sekä velvoittaa välttämään<br />
eturistiriitoja. Yrityksen<br />
kaikkien liiketoimien tulee myös<br />
näkyä oikein kirjanpidossa.<br />
Ohjelma kilpailulainsäädännön<br />
noudattamiseksi<br />
Vapaa ja oikeudenmukainen kilpailu<br />
on markkinatalouden kulmakivi. <strong>Stora</strong><br />
<strong>Enso</strong>ssa vapaan kilpailun periaatteiden<br />
noudattamisessa on menty lain velvoitteita<br />
pitemmälle, ja tämäkin on tärkeä osa<br />
34 YRITYSVASTUU 2003<br />
yrityksen yhteiskuntavastuuta.<br />
<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> käynnisti syksyllä 2002 kilpailulainsäädännönnoudattamisohjelman<br />
(Competition Law Compliance<br />
Programme), jonka tarkoituksena on edistää<br />
kilpailulainsäädännön tuntemusta ja<br />
ehkäistä siihen liittyviä rikkomuksia.<br />
Tämä ohjelma perustuu <strong>Stora</strong>n, <strong>Enso</strong>n ja<br />
Consolidated Papersin entisiin hankkeisiin.<br />
Ohjelma kattaa <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n liiketoiminnan<br />
kaikkialla maailmassa. Vuonna<br />
2003 pyrittiin erityisesti lisäämään tietoisuutta<br />
ohjelman olemassaolosta sisäisillä<br />
koulutusohjelmilla ja muilla toimilla.<br />
Politiikka väärinkäytösten<br />
torjumiseksi<br />
Keväällä 2003 <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> julkisti politiikan<br />
väärinkäytösten torjumiseksi (Anti-<br />
Fraud Policy) tukemaan konsernin liiketoiminnan<br />
periaatteita ja varmistamaan,<br />
että yrityksen kulttuuri ja ilmapiiri edistävät<br />
vastuullisuutta, rehellisyyttä ja eettisyyttä.<br />
Asiakirjassa määritellään väärinkäytökset<br />
ja annetaan ohjeet väärinkäytösepäilyjen<br />
käsittelemisestä. Siinä<br />
myös määritellään tutkimus- ja ilmoitusvastuut<br />
sekä toimenpiteet väärinkäytösten<br />
ehkäisemiseksi.<br />
Väärinkäytösten vastainen politiikka<br />
käsittää<br />
resurssien väärinkäytön (esim.<br />
varkaudet)<br />
väärinkäytöksille alttiit järjestelmät<br />
ja prosessit<br />
talousrikokset<br />
yhtiön omaisuuden sopimattoman<br />
käytön<br />
muun sellaisen henkilöstön toiminnan,<br />
joka on laitonta, konsernin<br />
politiikan vastaista tai muutoin<br />
sopimatonta tai epäeettistä.<br />
Jokaisen yksikön on noudatettava tätä<br />
politiikkaa ja luotava riittävä sisäinen valvontajärjestelmä,<br />
jonka ylläpito antaa<br />
kohtuullisen varmuuden siitä, että väärinkäytösten<br />
riskit havaitaan asianmukaisesti<br />
ja niitä seurataan, valvotaan ja<br />
niiden vahingot minimoidaan. Valvonnasta<br />
on myös tiedotettava yksikön koko<br />
henkilökunnalle.<br />
<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n sisäinen tarkastus on ohjeistanut<br />
yksiköitä perustamaan väärinkäytösten<br />
torjuntaan erikoistuneita yksikköjä<br />
sekä tehnyt itsearviointityökalun<br />
sisäisen valvonnan mittaamiseksi. Sisäinen<br />
tarkastus arvioi yksiköiden järjestelmien<br />
asianmukaisuutta ja tehokkuutta<br />
sekä yksiköiden sisäistä valvontaa väärinkäytösten<br />
torjumiseksi.
<strong>Työvoiman</strong><br />
<strong>vähentä</strong><strong>minen</strong><br />
Konsernin henkilöstön <strong>vähentä</strong>mistä<br />
koskevan periaatteen mukaisesti<br />
työvoiman välttämättömät vähennykset<br />
suoritetaan yksilöitä kunnioittaen<br />
ja kaikkien työntekijöiden<br />
tarpeita kuunnellen.<br />
Useimmilla teollisuudenaloilla ei<br />
voida välttyä ajoittaisilta uudelleenjärjestelyiltä.<br />
Organisaatioiden<br />
on kehityttävä pysyäkseen kilpailukykyisinä<br />
ja selvitäkseen hengissä nopeasti<br />
muuttuvassa maailmassa, jossa kilpailu on<br />
kovaa. Uudelleenjärjestelyn toteutustavan<br />
merkitys korostuu, kun järjestelyjä toteuttava<br />
yhtiö on suuri työnantaja ja palveluiden<br />
ja hyödykkeiden ostaja suhteellisen<br />
pienellä paikkakunnalla, kuten<br />
metsäteollisuudessa usein on laita.<br />
Tapa, jolla työpaikkojen menetyksestä<br />
viestitään ja työpaikkojen vähennykset<br />
toteutetaan, vaikuttavat työntekijöiden<br />
työkykyyn ja hyvinvointiin asianomaisissa<br />
yksiköissä ja koko organisaatiossa.<br />
Irtisanomisten yhteydessä pyritään useimmiten<br />
löytämään uusia tehtäviä konsernin<br />
sisältä<br />
tarjoamaan uudelleensijoittumis-<br />
ja urakehityspalveluita<br />
tarjoamaan eläkejärjestelyjä<br />
tarjoamaan jatkokoulutusta.<br />
Yksi vuoden 2004 yhteiskuntavastuun<br />
tavoitteista on luoda yhteiset pelisäännöt<br />
irtisanomisten hoitamiselle sosiaalisesti<br />
vastuullisella tavalla. Tämä on yksi tapa<br />
varmistaa, että <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> arvojensa<br />
mukaisesti kunnioittaa kaikkia työntekijöitään.<br />
Ohjeiston laatimista pohjustava<br />
työ on tehty jo vuonna 2003.<br />
Henkilöstön <strong>vähentä</strong><strong>minen</strong> 2003<br />
Vuosi 2003 oli poikkeuksellisen raskas vuosi irtisanomisten suhteen.<br />
Rajuimmin irtisanomiset koskivat Pohjois-Amerikan toimintoja.<br />
<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> North America – Vuonna<br />
2003 henkilöstön <strong>vähentä</strong>miset jatkuivat<br />
Pohjois-Amerikan tehtailla jo toisena perättäisenä<br />
vuotena. 526 työntekijää eli<br />
noin 9 % tulosryhmän työvoimasta irtisanottiin<br />
vuonna 2003. Työntekijöille<br />
tarjottiin erokorvauksia ja erilaisia neuvonta-<br />
ja tukipalveluita sekä toimistotilaa<br />
avuksi uuden työpaikan etsinnässä. Yhdysvaltain<br />
liittovaltion hallitus on lisäksi<br />
järjestänyt heille etuisuuksia ja koulutusta.<br />
Monet työntekijät ovat sijoittuneet<br />
takaisin työelämään löytämällä entisiä<br />
tehtäviään vastaavaa työtä tai uuden soveltuvan<br />
alan.<br />
Anjalankosken tehtaat – 70 vakituista<br />
työntekijää eli noin 6 % tehtaan vakituisesta<br />
työvoimasta vähennetään vuosina<br />
2003–2004. Lähes kaikille on tarjottu<br />
eläkejärjestelyjä, ja yksi työntekijä on<br />
saanut apua uudelleensijoittumiseen.<br />
Berghuizerin tehtaat – 17 työntekijää<br />
eli noin 4 % tehtaan työvoimasta jouduttiin<br />
<strong>vähentä</strong>mään vuonna 2003.<br />
Näistä suurin osa hoidettiin varhaiseläkejärjestelyin.<br />
Celbin tehtaat – Vuonna 2003 käynnistetyn<br />
uudelleenjärjestelyn myötä vähennettiin<br />
50 työntekijää eli noin 12 %<br />
työvoimasta.<br />
Corbehemin tehtaat – Syyskuussa<br />
julkistettujen uudelleenjärjestelyjen osana<br />
vakituisten työntekijöiden määrää<br />
tultaneen <strong>vähentä</strong>mään vuoden 2006<br />
loppuun mennessä 206 työntekijällä eli<br />
17 %:lla. Suurin osa vähennyksistä hoidetaan<br />
vuoden 2004 loppuun mennessä,<br />
ja asianosaisille tarjotaan eläkejärjestelyjä,<br />
jatkokoulutusta ja uudelleensijoittumispalveluita.<br />
Gruvönin saha – Sahalla vähennettiin<br />
14 työntekijää eli noin 10 % työvoimasta.<br />
Osalle heistä tarjottiin varhaiseläkeratkaisuja.<br />
Skoghallin tehtaat – Siivoustyö ulkoistettiin<br />
vuonna 2003, mutta korvaavaa<br />
työtä järjestyi kaikille 11 työntekijälle,<br />
joita muutos koski.<br />
Uetersenin tehtaat – 60 työntekijää eli<br />
noin 10 % tehtaan työvoimasta joudutaan<br />
<strong>vähentä</strong>mään vuoden 2004 loppuun<br />
mennessä. Vähennykset hoidettiin vapaaehtoisin<br />
sopimuksin ja eläkeikää lähestyville<br />
tarjottiin varhaiseläkeratkaisuja.<br />
Baltian puunhankinta – Sylvesteryhtiön<br />
oston seurauksena 362 yhtiön ja<br />
urakoitsijoiden työntekijää siirtyi Viron<br />
tytäryhtiön <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> Metsin palvelukseen,<br />
mutta näistä 129 eli 36 % jouduttiin<br />
irtisanomaan. Tässä yhteydessä myös<br />
Latviasta vähennettiin kaksi työpaikkaa.<br />
Työntekijöille järjestettiin erokorvauksia<br />
ja yksilöllisiä neuvotteluratkaisuja.<br />
Venäjän puunhankinta – Leningradin<br />
piirissä suljettiin pieni saha vuonna<br />
2003. Tässä yhteydessä vähennettiin 12<br />
työntekijää, joista yhdelle tarjottiin uutta<br />
työtä yhtiön sisällä. Vähennys koski<br />
noin 3 %:a Venäjän puunhankinnan<br />
vakinaisesta työvoimasta.<br />
Ruotsin puunhankinta – Viisi työntekijää<br />
eli lähes 1 % työvoimasta vähennetään<br />
lokakuuhun 2004 mennessä.<br />
Työntekijät saavat yksilöllistä tukea ja<br />
apua löytääkseen uuden työpaikan konsernin<br />
palveluksesta.<br />
Koski Timber – 76 työntekijää irtisanottiin<br />
vuonna 2003, koska saha<br />
tuhoutui tulipalossa vuonna 2002. Heistä<br />
kahdeksan on saanut uuden työpaikan<br />
<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n palveluksesta.<br />
Papyrus – Yksikössä alkoi syyskuussa<br />
säästöohjelma. Sen seurauksena vähennettiin<br />
125 työpaikkaa eli noin 10 % organisaation<br />
työvoimasta. Irtisanomiset<br />
hoidettiin eri maissa paikallisten olosuhteiden<br />
edellyttämällä tavalla. Monissa yksiköissä<br />
työntekijöille tarjottiin uudelleensijoittumiskursseja<br />
tai -palveluita.<br />
YRITYSVASTUU 2003 35
YHTEISKUNTAVASTUU PERIAATTEET<br />
Henkilöstön monipuolisuus<br />
Konsernin monipuolisuutta tukeva<br />
periaate kieltää syrjinnän rodun,<br />
etnisen alkuperän, sukupuolen,<br />
vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen,<br />
uskonnon, poliittisen<br />
mielipiteen, äitiyden, yhteiskunnallisen<br />
taustan tai muun vastaavan<br />
ominaisuuden perusteella.<br />
Henkilöstön monipuolisuus on yksi <strong>Stora</strong><br />
<strong>Enso</strong>n yhteiskuntavastuutyön painopistealueista<br />
ja erittäin tärkeää konsernin<br />
mission, vision ja arvojen toteutumisen<br />
kannalta. Henkilöstön monipuolisuus<br />
laajentaa käytössä olevaa osaamispohjaa<br />
antaa mahdollisuuksia asiakas-,<br />
toimittaja- ja sijoittajapohjan laajentamiseen<br />
edistää innovatiivisuutta, luovuutta<br />
ja joustavuutta<br />
parantaa konsernin muutosvalmiutta.<br />
36 YRITYSVASTUU 2003<br />
Monipuolisuusjakauma<br />
Henkilöstön ikäjakauma<br />
2002 2003<br />
< 20 0,6 % 0,6 %<br />
21–30 11,4 % 12,9 %<br />
31–40 27,8 % 27,1 %<br />
41–50 32,4 % 31,8 %<br />
51–60 25,5 % 24,8 %<br />
> 60 2,4 % 2,8 %<br />
Sukupuolijakauma<br />
Naiset 19,0 % 18,5 %<br />
Miehet 81,0 % 81,5 %<br />
Naisten osuus yhtiön johdossa<br />
Hallitus 0 % 9 % (1 henkilö)<br />
Johtoryhmä 0 % 4 % (1 henkilö)<br />
Tuotealueiden johtoryhmät 0 % 9 % (2 henkilöä)<br />
Tulosryhmien johtoryhmät 5 % 7 % (7 henkilöä)<br />
Esikuntatoimintojen johtoryhmät 0 % 14 % (11 henkilöä)<br />
Yksiköiden johtoryhmät 14 % 16 % (183 henkilöä)<br />
Naisten osuus rekrytoinnissa 2003<br />
Vakituiset työsuhteet 25 %<br />
Vakituiset työsuhteet, opistotaso tai korkeampi koulutus 33 %<br />
Määräaikaiset työsuhteet 32 %
Monipuolisuuden edistämisessä keskitytään<br />
tällä hetkellä erityisesti sukupuolten<br />
väliseen tasavertaisuuteen. Vuonna 2002<br />
toteutetulla WISE-tutkimushankkeella selvitettiin<br />
niitä tekijöitä, jotka tukevat tai<br />
estävät naisten etenemistä uralla <strong>Stora</strong><br />
<strong>Enso</strong>ssa. Tutkimus osoitti, että vaikka naiset<br />
yleensä pitävät <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>a hyvänä<br />
työpaikkana, he kokevat asennemuutoksen<br />
tarpeelliseksi, jotta naisjohtajat saisivat<br />
tasavertaiset mahdollisuudet.<br />
Johtoryhmä hyväksyi vuonna 2003<br />
tutkimukseen pohjautuvan toimintasuunnitelman.<br />
Tavoitteina on edistää<br />
naisten urakehitystä <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>ssa kiinnittämällä<br />
asiaan erityistä huomiota kartoitettaessa<br />
tulevia johtajia, lisätä urasuunnittelua,<br />
parantaa mahdollisuuksia<br />
sisäiseen verkostoitumiseen, tarkistaa,<br />
ettei rekrytoinnissa esiinny syrjintää sekä<br />
seurata ja arvioida palkkaeroja. Suunnitelmalla<br />
pyritään myös auttamaan tasapainon<br />
löytymistä työn ja yksityiselämän<br />
välille esimerkiksi tarjoamalla uusia etuuksia<br />
kuten lastenhoitopaikkoja sekä tuomaan<br />
henkilöstön monipuolisuus osaksi<br />
johtajakoulutusta.<br />
Henkilöstö maittain<br />
2002 2003 %<br />
Suomi 14 676 14 479 32,7<br />
Ruotsi 9 187 9 068 20,5<br />
USA 5 731 5 182 11,7<br />
Saksa 4 761 4 785 10,8<br />
Ranska 1 333 1 312 3,0<br />
Itävalta 1 189 1 226 2,8<br />
Viro 132 1 140 2,6<br />
Kanada 850 849 1,9<br />
Alankomaat 858 829 1,9<br />
Kiina 816 811 1,8<br />
Venäjä 581 741 1,7<br />
Belgia 645 623 1,4<br />
Muut 3 094 3 219 7,3<br />
Yhteensä, keskiarvo 43 853 44 264 100<br />
Yhteensä, 31.12.2003 42 461 42 814<br />
Henkilöstön<br />
vaihtuvuus* ) 2,8 % 2,2 %<br />
* ) Perustuu vakituisiin työntekijöihin, jotka ovat<br />
jättäneet yrityksen vapaaehtoisesti.<br />
Yhteisöllisyys<br />
Yhteisöllisyysperiaatteen mukaan <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n tulee olla vastuullinen<br />
jäsen kaikissa niissä yhteisöissä, joissa konserni toimii.<br />
Monilla paikkakunnilla <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n tehtaat<br />
ovat suuria työnantajia ja veronmaksajia,<br />
ja tämä asema tuo mukanaan suuren<br />
vastuun. Kun konserni perustaa toimipaikkoja<br />
uusille alueille, syntyy myös<br />
uusia haasteita. Joillakin alueilla etusijalla<br />
ovat perusinfrastruktuurin kehittä<strong>minen</strong><br />
ja terveydenhuoltopalveluiden tuke<strong>minen</strong>.<br />
Toisilla paikkakunnilla tärkeimpiä<br />
näkökohtia saattavat olla esimerkiksi<br />
hajuhaitat tai työpaikkojen säily<strong>minen</strong>.<br />
Olosuhteiden erilaisuudesta johtuen<br />
myös toimenpiteiden on oltava yksikkökohtaisia.<br />
Monilla <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n tehtailla<br />
on pitkät perinteet läheisestä yhteistyöstä<br />
paikallisyhteisön kanssa. Toiminta on<br />
sisältänyt mm. avointen ovien päiviä,<br />
infrastruktuurin yhteiskäyttöä, tapaamisia<br />
ammattiliittojen kanssa ja kaukolämmön<br />
jakelua.<br />
Kvarnsvedenin tehtaat on mukana<br />
paikallisessa nuorisohankkeessa, ja työntekijät<br />
voivat tehdä työaikanaan vapaaehtoistyötä<br />
ongelmanuorten tukihenkilöinä.<br />
<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n Hongkongin myyntikonttorin<br />
henkilöstö muodosti siivouspartion<br />
ja käytti yhden iltapäivän paikallisen<br />
hiekkarannan siistimiseen. Esimerk-<br />
<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n Argentiinan myyntikonttori<br />
on luopunut joululahjojen lähettämisestä<br />
asiakkaille ja alkanut sen sijaan<br />
lahjoittaa oppikirjoja ja tarvikkeita vähävaraisten<br />
alueiden kouluille. Oppilailta,<br />
kiä ovat seuranneet useat kaupungissa toimivat<br />
ruotsalaisyritykset.<br />
Yhteistyö koulujen ja yliopistojen<br />
kanssa<br />
Lähes kaikilla <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n tehtailla ja monilla<br />
myyntikonttoreilla on yhteistyötä<br />
paikallisten koulujen ja yliopistojen kanssa.<br />
Tehtaat ovat pyrkineet lisäämään kiinnostusta<br />
teknisiä aloja kohtaan erilaisin<br />
hankkein erityisesti tyttöjen keskuudessa.<br />
Kvarnsvedenin tehtaat esimerkiksi<br />
osallistuu Högskolan Dalarna -korkeakoulun<br />
teknisten alojen opetusohjelman<br />
suunnitteluun. Ensi vuonna<br />
korkeakoulu käynnistää opintoohjelman,<br />
joka vastaa entistä paremmin<br />
paikallisten yritysten rekrytointitarpeita.<br />
Imatran tehtaat on allekirjoittanut<br />
laajan yhteistyösopimuksen opintojen<br />
rahoituksesta ja tutkimus- ja<br />
kehityshankkeista Lappeenrannan<br />
teknillisen yliopiston kanssa.<br />
<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> Transport and Distribution<br />
UK on lahjoittanut tietokoneita<br />
Ghanan, Kenian, Nigerian, Ugandan,<br />
Zimbabwen ja muiden Afrikan maiden<br />
yliopistohankkeisiin.<br />
Koulutuksen ja alkuperäiskulttuurin tuke<strong>minen</strong><br />
opettajilta ja <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n asiakkailta<br />
saatu palaute on ollut positiivista.<br />
Keväällä 2003 hankkeen yhteistyökouluksi<br />
valittiin Argentiinan syrjäisessä<br />
koillisosassa, 3 800 metrin korkeudessa<br />
Andien rinteillä sijaitseva Cochinocan<br />
kyläkoulu. Kuva <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n vuoden<br />
2003 joulukortissa on koulun oppilaan<br />
maalauksesta, ja kortin myyntitulot lahjoitetaan<br />
koululle.<br />
Heinäkuussa <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n Australian<br />
myyntikonttori tuotti myyntiluettelon<br />
Melbournen Sotheby’sin vuosittaiseen<br />
aboriginaalitaiteen huutokauppaan ja<br />
auttoi näin keräämään varoja Australian<br />
kaukaisimmilla alueilla eläville aboriginaaliyhteisöille.<br />
YRITYSVASTUU 2003 37
YHTEISKUNTAVASTUU PERIAATTEET<br />
Yhteisöllisyys<br />
ja yhteistyö<br />
WWF:n kanssa<br />
Pohjoismaisten metsänhoitokäytäntöjen<br />
kokeilu Venäjällä<br />
Pihkovan mallimetsähanke, jota <strong>Stora</strong><br />
<strong>Enso</strong> rahoittaa ja jota johtaa Venäjän<br />
WWF, pyrkii löytämään tasapainon metsänhoidon<br />
taloudellisten, ekologisten ja<br />
sosiaalisten ulottuvuuksien välillä Pihkovan<br />
alueella Luoteis-Venäjällä. Hankkeen<br />
ensimmäinen kolmivuotiskausi päättyi<br />
marraskuussa 2003, ja toista vaihetta<br />
suunnitellaan parhaillaan. Toinen vaihe<br />
käsittää hankkeen tuloksista tiedottami-<br />
38 YRITYSVASTUU 2003<br />
sen muille yhtiöille, viranomaisille ja kansalaisjärjestöille.<br />
Maailmanpankki ja muut<br />
organisaatiot soveltavat ja kierrättävät<br />
Pihkovasta saatuja kokemuksia jo nyt<br />
omiin hankkeisiinsa.<br />
Hanke on saanut lämpimän vastaanoton<br />
sekä paikallisen väestön että viranomaisten<br />
keskuudessa. Sidosryhmät ovat<br />
olleet vahvasti mukana hankkeessa sen<br />
alusta lähtien, ja paikallinen väestö on<br />
osallistunut esimerkiksi metsänhoidon<br />
suunnitteluun. Hankkeen yhteydessä avatut<br />
uudet luontopolut ovat koululaisten ja<br />
muiden paikallisten ahkerassa käytössä.<br />
Ensimmäisen vaiheen jälkeen Pihkovan<br />
mallimetsä sai FSC:n sertifikaatin.<br />
Mallimetsä on hyväksytty <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n<br />
UN Global Compact -hankkeeksi.<br />
<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> tukee WWF:n<br />
perintömetsäkampanjaa<br />
<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n Suomen puunhankinta auttaa<br />
vapaaehtoista metsänsuojelua tukemalla<br />
Suomen WWF:n perintömetsäkampanjaa.<br />
Hanke tukee Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden<br />
parantamiseksi luotua<br />
METSO-ohjelmaa ja korostaa uusien vapaaehtoisten<br />
metsänsuojelukeinojen löytymisen<br />
ja kokeilemisen tärkeyttä eteläisessä<br />
Suomessa.<br />
<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n Suomen puunhankinta<br />
pitää yhteyttä yksityisiin metsänomistajiin<br />
säännöllisesti läpi vuoden ja tarjoaa<br />
myös metsänhoitoneuvontaa. Perintömetsäohjelma<br />
on tarkoitettu erityisesti<br />
niille metsänomistajille, jotka haluavat<br />
yhdistää puuntuotantoon metsien ympäristö-<br />
ja kulttuuriarvojen vapaaehtoisen<br />
suojelun.<br />
Yhdessä<br />
kestäviä ratkaisuja<br />
etsimässä<br />
Useimmat perintömetsäkampanjan maat<br />
ovat yksityisomistuksessa. Monet metsänomistajat<br />
haluavat kohteiden säilyvän ennallaan<br />
eri syistä – niillä saattaa olla tunnearvoa<br />
lapsuuden maisemina tai muuten<br />
erityisiä luonnonarvoja. Perintömetsiä voidaan<br />
vaalia maisema-, virkistys-, kulttuuritai<br />
luonnonarvojen perusteella.<br />
Perintömetsä perustetaan metsänomistajan<br />
ja WWF:n välisellä yksilöidyllä<br />
sopimuksella. Perintömetsän suojelu on<br />
vapaaehtoista ja suojelupäätös voidaan<br />
myös purkaa omistajan pyynnöstä.<br />
Muu yhteistyö WWF:n kanssa<br />
Suomi: <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> tukee Suomen<br />
WWF:n Merenneito-kampanjaa Itämeren<br />
ekologisen tilan parantamiseksi.<br />
Ruotsi: <strong>Stora</strong>n metsärahasto tukee<br />
Ruotsin metsäalueiden tieteellistä tutkimusta<br />
sekä metsätalousalueiden vesistöjen<br />
kunnosta huolehtivaa hanketta.<br />
Latvia: <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> on tukenut WWF<br />
Latvian metsän kehityksestä kertovan<br />
opetus-CD:n julkaisua sekä Forest Days<br />
2003 -tapahtumaa, jolla tuettiin paljaaksi<br />
hakattujen maiden uudelleenmetsitystä<br />
kestävän metsänhoidon periaatteiden<br />
ja kriteerien mukaisesti.<br />
Kuitusen perhe on suojellut osia metsistään<br />
vapaaehtoisesti perintömetsäohjelman<br />
puitteissa.
TYÖTERVEYSHUOLTO JA TYÖSUOJELU<br />
Kehitystä<br />
henkilöstön hyvinvoinnissa<br />
Työsuojelu oli painopisteenä koko konsernissa vuonna 2003.<br />
<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> on kiinnittänyt erityistä<br />
huomiota työympäristön turvallisuuden<br />
parantamiseen, koska eri yksiköiden<br />
ja alueiden turvallisuustasossa on<br />
yhä merkittäviä eroja. Työtapaturmien<br />
määrä on keskimäärin laskenut koko<br />
yhtiössä ja kaikissa niissä maissa, joissa<br />
<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>lla on merkittävää toimintaa.<br />
Poissaolojen määrä on laskenut jonkin<br />
verran vuoteen 2002 verrattuna.<br />
Kaikille yksiköille annettiin tehtäväksi<br />
seurata ja raportoida vuoden 2003 alusta<br />
alkaen kaikki, myös urakoitsijoiden ja<br />
toimittajien henkilöstölle yhtiön työpaikoilla<br />
sattuneet tapaturmat.<br />
Uuden verkkopohjaisen kyselyjärjestelmän<br />
käyttöönottoa jatkettiin, ja henkilöstön<br />
tyytyväisyyskyselyitä on käytetty apuna<br />
johtamiskäytäntöjen, työilmapiirin ja työntekijöiden<br />
hyvinvoinnin arvioinnissa.<br />
Uusia haasteita<br />
Koska työntekijöiden hyvinvointi sekä työterveydenhuolto<br />
ja työsuojelu nähdään<br />
<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>ssa ensiarvoisen tärkeiksi asioik-<br />
si, niitä koskevat käytännöt on ehdottomasti<br />
saatava alusta alkaen oikeille raiteille<br />
vastikään perustetuissa tai hankituissa yksiköissä.<br />
Toteutus tapahtuu aina yhteistyössä<br />
paikallisten terveys- ja turvallisuusviranomaisten<br />
ja alan laitosten kanssa.<br />
Paikalliset olosuhteet huomioiden<br />
<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n tämän hetken suurin investointihanke<br />
on Brasilian Veracelin sellutehdas-<br />
ja istutusmetsäprojekti, joka toteutetaan<br />
yhteisyrityksenä Aracruz Celulose<br />
S.A:n kanssa. Hanke on henkilöstön<br />
hyvinvoinnin sekä työterveyden ja työsuojelun<br />
kannalta <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>lle uusi ja<br />
merkittävä haaste. Erityisesti tämä koskee<br />
laajalla tehdastyömaalla toimivien lukuisien<br />
urakoitsijoiden henkilöstön työterveyttä<br />
ja -turvallisuutta. Veracel-projektin<br />
työterveyshuollossa ja työsuojelussa noudatetaan<br />
kansallisten säännösten ja määräysten<br />
lisäksi vakiintuneita periaatteita ja<br />
toimintatapoja, jotka ovat parantaneet<br />
henkilöstön hyvinvointia myös muualla<br />
<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>ssa.<br />
Paikalle rakennetaan hyvin varustettu<br />
työterveysasema, jota ylläpitää koulutettu<br />
ja ammattitaitoinen henkilökunta. Terveysaseman<br />
toiminta painottuu erityisesti<br />
ensiapuun ja sairaankuljetukseen. Lisäksi<br />
urakoitsijoiden henkilöstölle järjestetään<br />
turvallisuuskoulutusta. Työntekijöiltä edellytetään<br />
esimerkiksi työtavoissa ja turvavarusteiden<br />
käytössä tinkimätöntä turvamääräysten<br />
noudattamista, ja ohjeiden<br />
noudattamista myös valvotaan säännöllisten<br />
tarkastuskierrosten avulla.<br />
Työterveyshuolto- ja työsuojelujärjestelyt<br />
on saatu kuntoon myös Impilahden<br />
ja Nebolchin uusilla sahoilla Venäjällä.<br />
<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n terveys- ja turvallisuus periaatteiden<br />
noudattamista vaaditaan myös<br />
Kiinassa; ohjeet koskevat myös Beihain lähistöllä,<br />
Guangxin maakunnassa sijaitsevien<br />
istutusmetsien hoitoa.<br />
<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> on sitoutunut noudattamaan<br />
kaikissa toimipaikoissaan yhdenmukaisia<br />
työterveyshuollon ja työsuojelun<br />
käytäntöjä sekä kansallisia terveys- ja turvallisuusmääräyksiä.<br />
YRITYSVASTUU 2003 39
YHTEISKUNTAVASTUU TYÖTERVEYSHUOLTO JA TYÖSUOJELU<br />
Oppia parhaista käytännöistä<br />
Monet <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n yksiköt hoitivat vuonna<br />
2003 työterveyshuolto- ja työsuojeluasiansa<br />
kiitettävästi ja näyttivät siten hyvää<br />
esimerkkiä muillekin yksiköille.<br />
<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> North American käytössä<br />
on vakiintunut turvallisuuskatselmusjärjestelmä.<br />
Kattavat ja perusteelliset katselmukset<br />
tarjoavat hyvän välineen työsuojelun<br />
ja työterveyshuollon tulosten mittaamiseen.<br />
<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> North American<br />
turvallisuuskatselmukset kattavat johtamisjärjestelmät,<br />
koulutuksen, tarkastuskäytännöt,<br />
työtehtävien arvioinnin ja<br />
seurannan, tapaturmien tutkinnan, hätätilanteiden<br />
torjuntavalmiuden, kunkin<br />
organisaation turvamääräykset, suojavarusteet,<br />
työterveys- ja työsuojelutarkastukset,<br />
alihankkijoiden työsuojelun sekä<br />
raportoinnin ja tilastoinnin.<br />
Suomen yksiköiden työterveyshuollossa<br />
ja työsuojelussa on hyödynnetty onnistuneesti<br />
uutta tietotekniikkaa. Kaikilla<br />
<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n työterveysasemilla on otettu<br />
käyttöön uusi verkkopohjainen tietojärjestelmä.<br />
Kaikki <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n Suomen<br />
tuotantoyksiköt käyttävät yhteistä Sinet ®<br />
-järjestelmää tapaturmatietojen käsittelyyn<br />
ja raportointiin sekä kemikaalien<br />
käyttöturvallisuustiedotteiden arkistointiin<br />
ja ylläpitoon.<br />
Skutskärin tehtailla puolestaan toteutettiin<br />
laaja henkilöstön hyvinvointiprojekti,<br />
jonka painopisteitä olivat työympäristö,<br />
terveys ja elintavat. Projektiin liittyvät<br />
tutkimukset tehtiin yhteistyössä<br />
muiden muassa Karoliinisen instituutin<br />
kanssa. Tutkimuksissa analysoitiin ensin<br />
perusteellisesti lähtötilanne sekä kehitettiin<br />
räätälöityjä korjaus- ja seurantamenetelmiä.<br />
Projektin välittömänä seurauksena<br />
moni henkilöstön hyvinvoinnin<br />
mittari kehittyi myönteisesti. Samalla ker-<br />
40 YRITYSVASTUU 2003<br />
tyi arvokasta kokemusta tavoista vaikuttaa<br />
henkilöstön hyvinvointiin työpaikalla.<br />
<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n Ruotsin yksiköiden henkilöstölle<br />
suunnattu, alun perin Forsin<br />
tehtailla vuonna 1992 aloitettu työterveyshanke<br />
jatkuu edelleen. Tavoitteena<br />
on, että 40 % työntekijöistä olisi ”pitkäaikaisterveitä”,<br />
eli heillä ei olisi sairauspoissaoloja<br />
vähintään kahteen vuoteen.<br />
Työterveyshuollon ja työsuojelun<br />
laatujärjestelmät<br />
Vuoden 2003 loppuun mennessä 13 <strong>Stora</strong><br />
<strong>Enso</strong>n yksikön työterveyshuolto- ja<br />
työsuojelujärjestelmä oli saanut akkreditoidun<br />
luokituslaitoksen hyväksymän sertifioinnin.<br />
Tulosten parantamiseen on<br />
käytetty myös <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n työsuojelu-,<br />
työterveyshuolto- ja turvallisuusjohtamisjärjestelmää.<br />
Suomen yksiköiden työterveyshuollon<br />
yhteinen laatujärjestelmä<br />
sertifioitiin uudelleen uusitun ISO 9001:<br />
2000 -standardin mukaisesti.<br />
Tulosten mittaa<strong>minen</strong><br />
<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n oman ja, siltä osin kun tietoja<br />
on saatu, myös urakoitsijoiden henki-<br />
löstön työturvallisuutta mitataan muun<br />
muassa seuraavilla indikaattoreilla: kuolemaan<br />
johtaneet työtapaturmat, poissaoloa<br />
aiheuttaneet työtapaturmat, muut<br />
työtapaturmat ja vaaratilanteet. <strong>Stora</strong><br />
<strong>Enso</strong>n henkilöstön terveydentilaa arvioidaan<br />
lisäksi seuraamalla sairaudesta tai<br />
tapaturmasta johtuneiden poissaolojen<br />
määrää. Kaikkia näitä tunnuslukuja seurataan<br />
jatkuvasti yksiköissä, joista ne<br />
raportoidaan konsernitasolle.<br />
Kuolemaan johtaneet tapaturmat<br />
<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n työpaikoilla tapahtui vuonna<br />
2003 yksi kuolemaan johtanut työtapaturma.<br />
Urakoitsijan työntekijä kuoli<br />
Corbehemin tehtaalla 5. joulukuuta voimalan<br />
rakennustöiden yhteydessä saatuaan<br />
korkeajännitteisen sähköiskun. Onnettomuuden<br />
jälkeen urakoitsija ryhtyi tehtaan<br />
pyynnöstä toimenpiteisiin estääkseen<br />
vastaavaa vahinkoa toistumasta, kiinnittäen<br />
erityistä huomiota asianmukaisiin<br />
turvallisuusohjeisiin.<br />
Tapaturmatiheys ja poissaolot vuonna 2003* )<br />
2001 2002 2003<br />
Tapaturmatiheys<br />
Poissaoloa aiheuttaneet työtapaturmat<br />
– miljoonaa työtuntia kohti 26,5 24,0 19,9<br />
– 100 työntekijää kohti<br />
Kaikki työpaikalla sattuneet työtapaturmat<br />
4,5 4,0 3,4<br />
– miljoonaa työtuntia kohti 53,6 52,5 45,1<br />
– 100 työntekijää kohti<br />
Poissaolot<br />
Sairaudesta ja tapaturmista johtuneet poissaolot<br />
9,1 8,7 7,6<br />
(% teoreettisesta työajasta)<br />
*<br />
5,0 % 4,9 % 4,8 %<br />
) Mukana ainoastaan <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n työntekijät.
SOSIOEKONOMISET VAIKUTUKSET<br />
Taloudellinen<br />
vastuu on enemmän kuin hyvä tulos<br />
Suorat taloudelliset vaikutukset (rahavirrat)<br />
Toimittajat<br />
Materiaaleja ja palveluita hankittu<br />
6 192,8 miljoonan euron arvosta<br />
(6 373,2 milj. euroa vuonna 2002)<br />
Henkilöstö<br />
Henkilöstökustannukset<br />
2 285,3 miljoonaa euroa<br />
(2 282,0 milj. euroa)<br />
Pääomasijoittajat<br />
Nettokorot, osingot ja muut<br />
rahoituskulut 237,7 miljoonaa euroa<br />
(206,2 milj. euroa)<br />
Osakkeenomistajien odotuksiin vastaa<strong>minen</strong><br />
on elintärkeää yritykselle kuin yritykselle.<br />
Yritysvastuun kannalta tarkasteltuna<br />
taloudellinen vastuu kuitenkin<br />
liittyy myös laajemmin siihen, miten yritys<br />
vaikuttaa paikallisten yhteisöjen ja<br />
yhteiskuntien hyvinvointiin.<br />
Yritysvastuun taloudellisen puolen<br />
raportointi on vasta kehittymässä, niin<br />
myös <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>ssa. Konsernin tämänvuotinen<br />
raportointi keskittyy yhtiön toiminnan<br />
suoriin taloudellisiin vaikutuksiin.<br />
Tulevina vuosina <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> pyrkii valottamaan<br />
yhä enemmän myös toiminnan<br />
epäsuoria taloudellisia vaikutuksia.<br />
<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> edustaa teollisuuden alaa,<br />
jolla on perinteisesti ollut ja on yhä tärkeä<br />
rooli kotimaidensa kansantaloudessa.<br />
Yhtiön tehtaat sijaitsevat usein pienillä<br />
paikkakunnilla, joilla ne ovat tärkeitä<br />
työnantajia, veronmaksajia ja liikekumppaneita<br />
monille paikallisille yrityksille.<br />
Yritysvastuun taloudellisten näkökohtien<br />
ymmärtä<strong>minen</strong> edellyttää paikallistason<br />
tarkastelua ja paikallisten realiteettien<br />
huomioon ottamista. Toisaalta myös konsernitason<br />
yhteenvedot suorista taloudellisista<br />
vaikutuksista voivat antaa olennaista<br />
tietoa siitä, miten <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n<br />
toiminta vaikuttaa eri sidosryhmien talouteen<br />
ja miten toiminnan taustalla olevat<br />
rahavirrat muodostuvat.<br />
<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> liikevaihto oli vuonna<br />
2003 yhteensä 12 172,3 miljoonaa euroa<br />
(12 782,6 milj. euroa v. 2002). Yhtiön tärkeimmät<br />
markkina-alueet ovat Eurooppa,<br />
jonka osuus liikevaihdosta on 70 %<br />
(70 %); Pohjois-Amerikka, 17 % liikevaihdosta<br />
(19 %) ja Aasian-Tyynenmeren alue,<br />
9 % liikevaihdosta (8 %).<br />
Vuonna 2003 ostettujen materiaalien<br />
ja palveluiden kokonaisarvo oli 6 192,8<br />
miljoonaa euroa (6 373,2 milj. euroa). Tästä<br />
Euroopan osuus on 79 %, Pohjois-Amerikan<br />
17 % ja Aasian 1 %.<br />
Vuoden 2003 henkilöstökulut olivat<br />
Asiakkaat<br />
Liikevaihto 12 172,3 miljoonaa<br />
euroa (12 782,6 milj. euroa)<br />
Julkinen sektori<br />
Tuloverot 70,6 miljoonaa euroa<br />
(-120,9 milj. euroa)<br />
Saadut tuet 6,3 miljoonaa euroa<br />
(7,0 milj. euroa)<br />
yhteensä 2 285,3 miljoonaa euroa<br />
(2 282,0 milj. euroa), josta 79 % kohdistui<br />
Eurooppaan ja 20 % Pohjois-Amerikkaan.<br />
Osinkoja ja korkoa lainapääomasta <strong>Stora</strong><br />
<strong>Enso</strong> maksoi nettomääräisesti 237,7 miljoonaa<br />
euroa (206,2 milj. euroa). Voittovaroja<br />
kertyi yhteensä 5 717,5 miljoonaa<br />
euroa (5 299,2 milj. euroa).<br />
Tuloveroja 1) yhtiö maksoi vuonna<br />
2003 yhteensä 70,6 miljoonaa euroa<br />
(-120,9 2) milj. euroa). Julkista tukea yhtiö<br />
sai 6,3 miljoonaa euroa (7,0 milj. euroa)<br />
Euroopassa.<br />
1) Ks. tilinpäätöksen 2003 liite 8 tuloverojen maakohtaisesta<br />
jakautumisesta.<br />
2) Vuonna 2002 <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> alaskirjasi Pohjois-Amerikan<br />
omaisuutta ja vastaava alaskirjaus tehtiin <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> Oyj:n<br />
kirjanpidossa kuvaamaan yhtiön <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> North America<br />
Corp:n sijoituksen arvon alenemista. Arvonalennuspoiston<br />
vuoksi verotettava tulo ja sen perusteella määräytyvä<br />
tulovero alentuivat, ja v. 2002 nettotuloveron määrä<br />
muodostui negatiiviseksi.<br />
YRITYSVASTUU 2003 41
CASE STUDY VERACEL<br />
Veracelin<br />
visio – yritysvastuun mallihanke<br />
Brasilian Veracel-hankkeeseen<br />
tiivistyy monia niistä<br />
haasteista, joita yritysvastuun<br />
eri näkökohtien<br />
tasapainottamiseen liittyy.<br />
Vuonna 2003 aloitettiin<br />
sellutehtaan rakennustyöt<br />
ja hankkeelle hyväksyttiin<br />
yksityiskohtainen yritysvastuuohjelma.<br />
42 YRITYSVASTUU 2003
Päiväntasaaja<br />
Brazil<br />
Bahia<br />
Rio de Janeiro<br />
São Paulo<br />
Bahia<br />
Jequitinhonha-joki<br />
Minas Gerais Gerais<br />
Pôrto<br />
Eunápolis Seguro<br />
Veracel on myös esimerkki puuviljelmien<br />
kasvavasta merkityksestä<br />
<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n kuitustrategiassa. Veracelista<br />
on tarkoitus kehittää malliesimerkki<br />
kilpailukykyisestä ja vastuullisesta<br />
selluntuotannosta. Hanke synnytti kuitenkin<br />
kritiikkiä vuonna 2003. Vaikka<br />
monet ihmiset ja organisaatiot toivottavat<br />
Veracelin tervetulleeksi Bahian osavaltion<br />
taloudellisen ja yleisen hyvinvoinnin<br />
lisääjänä, jotkut kansalaisjärjestöt kyseenalaistivat<br />
koko hankkeen olemassaolon.<br />
Kun päätös sellutehtaan rakentamistöiden<br />
aloituksesta julkistettiin toukokuussa<br />
2003, kiinnostus Veracelia kohtaan kasvoi<br />
entisestään.<br />
<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> on vastannut sidosryhmien<br />
kritiikkiin tukemalla kunnianhimoisen<br />
yritysvastuuohjelman laatimista<br />
Veracel-hanketta varten. Veracelin hallitus<br />
hyväksyi tämän Veracel vision joulukuussa<br />
2003.<br />
Edelläkävijä yritysvastuussa<br />
Veracelin visio yritysvastuusta on hyvin<br />
kunnianhimoinen: tavoitteena on tehdä<br />
hankkeesta maailman johtava sellutehdas-<br />
ja plantaasikonsepti. Visio voidaan<br />
saavuttaa<br />
ottamalla plantaaseilla käyttöön<br />
parhaat ympäristöasioiden hallintakäytännöt<br />
ottamalla sellutehtaalla käyttöön<br />
parhaat ympäristöasioiden hallintakäytännöt<br />
osoittamalla vahvaa yhteisöllisyyttä<br />
ylläpitämällä aktiivista vuoropuhelua<br />
sidosryhmien kanssa<br />
varmistamalla hankkeen myönteinen<br />
vaikutus alueen talouteen<br />
varmistamalla toimintojen kilpailukykyisyys.<br />
101<br />
Tehdas<br />
Veracelin alue<br />
Alkuperäisväestön reservaatti<br />
Estação Veracruz -suojelualue<br />
Proomuterminaali<br />
001<br />
Veracelin historia<br />
1991 Veracruzin istutusmetsähanke alkaa; ensimmäisten maa-alueiden hankinta.<br />
1992 Istutukset aloitetaan.<br />
1997 <strong>Stora</strong> tulee mukaan projektiin.<br />
1998 <strong>Stora</strong>n ja <strong>Enso</strong>n fuusio.<br />
1999 Veracruzista tulee Veracel.<br />
2000 Aracruz tulee mukaan projektiin.<br />
2001 Ensimmäiset istutusmetsien hakkuut; proomuterminaalin<br />
rakennustyö alkaa.<br />
2002 Proomukuljetukset alkavat; päätös sellutehtaan rakentamisesta.<br />
2003 Veracelin omistussuhteet vakiintuvat: <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> omistaa 50 % ja Aracruz<br />
50 % yhtiöstä. Sellutehtaan rakennustyö julkistetaan ja aloitetaan.<br />
2005 Selluntuotannon on määrä alkaa. Tehtaan vuosikapasiteetiksi tulee<br />
900 000 tonnia sulfaattimenetelmällä valmistettua valkaistua<br />
eukalyptussellua.<br />
Veracel julkistaa näihin tavoitteisiin perustuvan<br />
toimintasuunnitelman ja aloittaa<br />
sen toteuttamisen vuonna 2004. Erityisesti<br />
tullaan huolehtimaan nykyisten<br />
toimintaperiaatteiden ja hallintatyökalujen<br />
täydentämisestä ja yhtenäistämisestä.<br />
Yhtiön toiminnan avoimuutta<br />
tullaan lisäämään aloittamalla yritysvastuusta<br />
raportointi ja antamalla se riippumattoman<br />
osapuolen tarkastettavaksi.<br />
Lisäksi kehitetään järjestelmällistä vuoropuhelua<br />
sidosryhmien kanssa.<br />
Toimintasuunnitelma<br />
Veracelin yritysvastuuohjelmassa puututaan<br />
muun muassa seuraaviin asioihin:<br />
Paikallisen hyvinvoinnin lisää<strong>minen</strong><br />
Paikallisten työntekijöiden ja toimittajien<br />
asetta<strong>minen</strong> etusijalle.<br />
5 500 ihmisen koulutta<strong>minen</strong> tehtaan<br />
rakennustöihin liittyviin tehtäviin<br />
sekä 280 henkilön (näistä 45 %<br />
naisia) koulutta<strong>minen</strong> tehtaan käyttöhenkilöstöksi.<br />
Työntekijöiden hyvinvointi<br />
Alihankkijoiden ja urakoitsijoiden<br />
sekä omien työntekijöiden perusoikeuksien<br />
turvaa<strong>minen</strong>.<br />
Veracelin maiden käyttö<br />
Koulutuksen ja terveydenhuollon<br />
tuke<strong>minen</strong><br />
8 miljoonan Yhdysvaltain dollarin<br />
investointi sosiaaliseen infrastruktuuriin<br />
vuosina 2003–2005.<br />
Sitoutu<strong>minen</strong> kestäviin malleihin<br />
plantaasien hoidossa<br />
Eukalyptusviljelmillä on jo ISO 14001<br />
-sertifiointi, ja niille valmistellaan<br />
metsäsertifiointia, ensi alkuun<br />
CERFLOR-järjestelmän piirissä.<br />
Vahvistetaan yhtiön sademetsäohjelmaa<br />
(Atlantic Rainforest Programme)<br />
sekä alkuperäisen sademetsän aktiivista<br />
uudistamista (400 hehtaarilla<br />
vuonna 2004).<br />
Minimoidaan tehtaan<br />
ympäristövaikutukset<br />
Käytetään parasta saatavilla olevaa<br />
teknologiaa suunnittelu- ja rakennustyössä.<br />
Sitoudutaan sertifioituun ympäristöjärjestelmään.<br />
Veraceliin liittyviä huolenaiheita ja kritiikkiä<br />
ei voida käsitellä yksinomaan yhtiön<br />
tai sen omistajien antamien tietojen pohjalta.<br />
Tämän vuoksi <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> onkin ryhtynyt<br />
toimiin tuodakseen riippumattoman<br />
ulkopuolisen tahon arvioimaan tähänastista<br />
toimintaa Veracelissä.<br />
Plantaasit 67 267 ha 45 %<br />
Istutetaan 3 358 ha 2 %<br />
Lakisääteinen reservi ja suojelualueet 66 308 ha 44 %<br />
Estação Veracruz -suojelualue<br />
(mukana UNESCOn maailmanperintölistalla) 6 026 ha 4 %<br />
Infrastruktuuri 6 848 ha 5 %<br />
Maa-alueet yhteensä (v. 2003 lopussa) 149 807 ha 100 %<br />
YRITYSVASTUU 2003 43
CASE STUDY VERACEL<br />
Sidosryhmien kysymyksiä<br />
Jotkut sidosryhmät toivat esiin huolensa<br />
Veracel-hankkeen yritysvastuuasioista<br />
vuonna 2003. Huolenaiheita ovat olleet<br />
muun muassa se, onko ympäristövaikutusten<br />
arviointi ajan tasalla, onko Veracel<br />
tuhonnut tai tuhoaako sademetsiä ja viekö<br />
hanke enemmän työpaikkoja kuin luo.<br />
Ohessa on käsitelty joitakin näistä aiheista.<br />
Onko hankkeen ympäristövaikutukset<br />
arvioitu asianmukaisesti?<br />
Eukalyptusviljelmien ja sellutehdashankkeen<br />
ympäristövaikutukset arvioitiin<br />
vuonna 1994.<br />
Veracelin ympäristövaikutusten arviointi<br />
(YVA) sai Bahian osavaltion ympäristökomitean<br />
(CEPRAM) hyväksynnän<br />
vuonna 1995. CEPRAM-komitean muodostavat<br />
puheenjohtaja ja 14 jäsentä: neljä<br />
osavaltion hallinnon edustajaa, viisi eri<br />
kansalaisyhteiskunnan eturyhmien (mm.<br />
työntekijä- ja työnantajajärjestöjen) edustajaa<br />
sekä viisi kansalaisjärjestöjen edustajaa.<br />
Ympäristövaikutusten arviointi sisälsi<br />
Metsien kartoituksia ja tutkimuksia.<br />
Teknisiä ja operatiivisia kartoituksia<br />
ja tutkimuksia.<br />
Fyysisen ympäristön kartoituksia ja<br />
44 YRITYSVASTUU 2003<br />
tutkimuksia (geologia, geomorfologia,<br />
meteorologia, vesistötiede jne.).<br />
Kasvi- ja eläintieteellisiä kartoituksia<br />
ja tutkimuksia.<br />
Alueellisia sosioekonomisia kartoituksia<br />
ja tutkimuksia.<br />
Hankkeen vaikutusten kokonaisarvioinnin<br />
ja vaikutuksia lieventävät<br />
toimenpiteet.<br />
Vesistöön ja ilmaan kohdistuvien<br />
vaikutusten tutkimuksia.<br />
Arviointiin sisältyi vuonna 1995 myös<br />
kaksi julkista kuulemistilaisuutta, joihin<br />
osallistui yhteensä yli tuhat ihmistä, näiden<br />
joukossa poliitikkoja, virkamiehiä sekä<br />
kansalaisjärjestöjen, ammattiliittojen<br />
ja paikallisen alkuperäiskansojen edustajia.<br />
Vuonna 1998 toteutettiin erillinen<br />
proomusataman ympäristövaikutusten<br />
arviointi. Hankkeen kehitystyön aikana<br />
on toteutettu muitakin tehdaskonseptin<br />
muutosta heijastavia sekä lupaprosessiin<br />
liittyviä tutkimuksia vuosina 1993–2003.<br />
Näiden joukossa on ollut esimerkiksi<br />
ECF- ja TCF-tekniikoiden kehityksen<br />
seurantatutkimus, alueen maa- ja vesieläimistön<br />
kartoituksia, sosioekonomisia<br />
tutkimuksia, toiminta-alueen lähistöllä<br />
sijaitsevien alkuperäisväestön reservaattien<br />
kartoitusta sekä yksityiskohtaisia<br />
päästöalueen vesistön ympäristötutkimuksia.<br />
Onko Jequitinhonha-joen uusien<br />
patojen vaikutukset otettu<br />
huomioon?<br />
YVAn toteutuksen jälkeen ulkopuolinen<br />
yhtiö on rakentanut uuden padon ja vesivoimalan<br />
Jequitinhonha-joen varrelle<br />
noin 20 km tehtaan vedenottamolta ylävirtaan.<br />
Toinen pato on suunnitteilla satoja<br />
kilometrejä ylävirtaan Minas Geraisin<br />
osavaltioon.<br />
Veracel on selvittänyt patojen vaikutuksia<br />
yhdessä São Paulon yliopiston ja<br />
Jaakko Pöyryn kanssa. Molempien patojen<br />
vaikutukset on huomioitu Veracelin<br />
sellutehtaan teknisessä suunnittelussa.<br />
Joen virtaus Veracelin kohdalla tulee<br />
vaihtelemaan vesivoimaloiden energiantuotannon<br />
sekä valuma-alueen kokonaisvesitilanteen<br />
mukaan. Vaihtelun tasaamiseksi<br />
sekä veden sekoittumisen parantamiseksi<br />
Veracel rakentaa patoaltaan<br />
puhdistetulle jätevedelle voidakseen siten<br />
säädellä päästöjä jokeen. Näin ne voidaan<br />
sovittaa veden virtaamaan.<br />
Veracel rakentaa myös toisen vesial-<br />
Veracel istuttaa puita alueille, joiden tila on<br />
heikentynyt vuosien intensiivisestä laiduntamisesta.
taan, joka mahdollistaa tehtaan toiminnan<br />
myös joen vesimäärän laskiessa. Allas<br />
myös mahdollistaa tehtaan hallitun<br />
alasajon, mikäli joen virtaamassa esiintyy<br />
vakavia häiriöitä.<br />
Muuttaako Veracel sademetsää<br />
plantaaseiksi?<br />
Veracel ei hakkaa puuta alkuperäisessä eikä<br />
luonnontilaan palautetussa sademetsässä<br />
perustaakseen puuviljelmiä. Veracel<br />
istuttaa puita ainoastaan alueille, joiden<br />
tila on jo vakavasti heikentynyt, tavallisesti<br />
johtuen vuosien intensiivisestä laiduntamisesta.<br />
Vuonna 1993 Veracelin edeltäjä Veracruz<br />
kuitenkin hakkasi sademetsän jäännöksiä.<br />
Tämän seurauksena liittovaltion<br />
ympäristöviranomaiset perustivat työryhmän,<br />
jossa on paikallisten ja liittovaltion<br />
ympäristöhallinnon edustajia, kansalaisjärjestöjen<br />
edustajia ja muita asiantuntijoita.<br />
Tarkastusten jälkeen työryhmä<br />
arvioi, että yhteensä 64 hehtaaria eri palautumisvaiheissa<br />
ollutta atlanttista sademetsää<br />
oli hakattu, tästä 12 hehtaaria alkuperäistä<br />
primääriä sademetsää. Toimenpiteet<br />
näiden alueiden palauttamiseksi<br />
luonnontilaan tehtiin vuonna 1994.<br />
Istuttaako Veracel metsää kaikille<br />
omistamilleen maille?<br />
Veracel istuttaa eukalyptuspuita ainoastaan<br />
tasaiselle maalle, joten se käyttää keskimäärin<br />
noin 47 % maa-alueestaan istutuksiin.<br />
Noin 48 % jää jäljellä olevan<br />
atlanttisen sademetsän suojeluun ja palauttamiseen.<br />
Sademetsälle varattu alue<br />
on osittain jo istutettu tai alkuperäislajisto<br />
on palannut sille luonnollista tietä.<br />
Uudelleenmetsityksen on määrä jatkua, ja<br />
vuoden 2004 alkuperäislajien istutustavoite<br />
on 400 hehtaaria.<br />
Vaarantaako Veracel eteläisen<br />
Bahian maareformin?<br />
Veracel kannattaa maareformiin liittyvien<br />
ongelmien ratkaisua. Veracelin läheisyydessä<br />
on kolme maattoman väestön siirtokuntaa.<br />
Mikään näistä siirtokunnista ei<br />
ole pyrkinyt asettumaan Veracelin maille.<br />
Veracel omistaa nykyisin 2,44 % eteläisen<br />
Bahian osavaltion pinta-alasta ja<br />
0,26 % koko osavaltiosta. Veracelin plantaasit<br />
kattavat 1,31 % eteläisestä Bahiasta<br />
ja 0,14 % koko osavaltiosta.<br />
Veracelin eukalyptusviljelmät saavat<br />
peittää enintään 20 % kunnan pinta-alasta<br />
sisämaassa ja 15 % rannikkokuntien<br />
pinta-alasta. Uusien metsien ja rannikon<br />
väliin on jätettävä 10 kilometrin suojavyöhyke.<br />
Miten Veracel vaikuttaa<br />
työllisyyteen?<br />
Vuoden 2003 loppuun mennessä Veracel<br />
työllisti suoraan noin 400 työntekijää ja<br />
urakoitsijoiden kautta noin 3 000 (plantaaseilla<br />
ja tehdastyömaalla). Tehtaan rakenta<strong>minen</strong><br />
työllistää rakennusvaiheessa<br />
arviolta 8 000 ihmistä. Kun tehdas on<br />
käynnissä, Veracel ja sen alihankkijat<br />
työllistävät noin 2 000 ihmistä. Nämä työpaikat<br />
luovat alueelle muuta taloustoimintaa.<br />
On arvioitu, että Veracel-hanke<br />
tuo alueelle epäsuorasti kaikkiaan noin<br />
8 000 uutta työpaikkaa niiden 2 000:n<br />
työntekijän lisäksi, jotka ovat suoraan<br />
yhtiön tai alihankkijoiden palveluksessa.<br />
Plantaaseiksi muunnetut alueet ovat<br />
ennen työllistäneet arviolta 300 ihmistä<br />
lähinnä karjanhoidossa. Vaikka paikallisilla<br />
maatiloilla on nyt vähemmän asukkaita<br />
ja työntekijöitä, koko alueen työllisyystilanne<br />
on parantunut merkittävästi.<br />
Kuinka moni on joutunut jättämään<br />
asuinpaikkansa Veracel-hankkeen<br />
takia?<br />
Plantaasien tieltä ei ole tyhjennetty kyliä.<br />
Tehtaan rakentamisen vuoksi Veracel osti<br />
vuonna 1998 Marílian kylän (väkiluku<br />
180 ja pinta-ala 8 ha) estääkseen taajamaasutuksen<br />
kasvun aivan tehtaan kupeeseen.<br />
Veracel osti kylän kiinteistöt yhteensä<br />
177 000 Brasilian realilla neuvoteltuaan<br />
erikseen jokaisen maanomistajan kanssa.<br />
Suurin osa Marílian entisistä asukkaista<br />
muutti muihin lähiseudun kyliin. Veracel<br />
osti myös kylän julkiset alueet Belmonten<br />
kunnalta, kadut ja koulun mukaan lukien,<br />
150 000 Brasilian realilla. Veracel on sittemmin<br />
rakentanut Belmonten kunnalle<br />
uuden koulun Barrolândiaan, joka on tehdasta<br />
lähinnä sijaitseva kylä.<br />
Köyhdyttävätkö Veracelin<br />
plantaasit maaperää?<br />
Veracelin käyttämät nykyaikaiset metsänhoitomenetelmät<br />
suosivat pysyvää<br />
aluskasvillisuuspeitettä, joka parantaa<br />
useita maaperän ominaisuuksia, kuten<br />
rakennetta, vedenpidätyskykyä, läpäisevyyttä<br />
ja happipitoisuutta. Kaadettujen<br />
puiden kuori, oksat ja lehdet jätetään<br />
hakkuupaikoille. Tämä auttaa hillitsemään<br />
eroosiota ja merkitsee myös, että<br />
noin 70 % puihin sitoutuneista ravinteista<br />
palaa ajan myötä maaperään.<br />
Lue lisää verkkovuosikertomuksesta<br />
Eteläisen Bahian alueen<br />
sademetsien historia<br />
1945<br />
1960<br />
1974<br />
1990<br />
Tietoa ei<br />
saatavilla<br />
Veracelin puuviljelmät perustettiin vuonna<br />
1992, kun 95 % alueen luonnontilaisesta<br />
sademetsästä oli jo tuhottu.<br />
Lähde: SOS Mata Atlãntica.<br />
■ Sademetsäalue<br />
YRITYSVASTUU 2003 45
LIITE TUOTANTO, JÄTTEET JA PÄÄSTÖT° ) (tonnia)<br />
Yksikkö Tuote Tuotantoa) Kaatopaikkajäteb) SOX c) NOX d)<br />
2003 2002 2003 2002 2003 2002 2003 2002<br />
Alankomaat<br />
Berghuizer<br />
Baltian maat<br />
Latvia, Liettua, Viro<br />
❷ 405 000 399 000 16 1 0 0 150 146<br />
(Packaging Baltic)<br />
Belgia<br />
❺ 40 000 37 000 0 420 0 0 – –<br />
Langerbrugge<br />
Espanja<br />
❶❾ 274 000 215 000 0 0 6 i) 75 i)<br />
Barcelona<br />
Kanada<br />
❸ 161 000 158 000 3 754 3 715 0 0 56 21<br />
Port Hawkesbury<br />
Kiina<br />
❹❶❾ 515 000 454 000 176 843 614 323 426 388<br />
Suzhou ❷ 169 000 152 000 5 490 5 156 767 529 272 j) 132 j)<br />
Portugali<br />
Celbi<br />
Ranska<br />
❹ 294 000 287 000 9 524 10 343 60 102 432 416<br />
Corbehem<br />
Ruotsi<br />
❶❾ 439 000 430 000 18 890 12 522 1 276 1 294 930 907<br />
Falun (Red Paint) ❽ 1 000 1 000 1 0 6 5 – –<br />
Fors ❸❾ 347 000 304 000 213 1 135 50 27 111 81<br />
Fors, Hammarby ❺ 26 000 21 000 9 98 0 0 – –<br />
Grycksbo ❷ 232 000 232 000 2 590 3 843 173 111 52 37<br />
Hylte ❶❾ 775 000 751 000 47 258 36 372 17 20 245 222<br />
Kvarnsveden ❶❾ 670 000 634 000 5 210 4 591 192 160 266 265<br />
Norrsundet ❹ 290 000 255 000 4 021 3 683 530 427 422 429<br />
Nymölla<br />
Jönköping, Vikingstad,<br />
Skene<br />
❹❷❾ 401 000 415 000 563 643 577 501 569 591<br />
(Packaging Sweden) ❺ 77 000 87 000 342 770 4 4 – –<br />
Skoghall ❸❾ 643 000 595 000 3 192 2 952 294 294 489 476<br />
Skoghall, Forshaga ❺ 90 000 86 000 11 0 0 0 – –<br />
Skutskär<br />
Saksa<br />
❹ 512 000 497 000 11 404 13 243 538 661 772 809<br />
Baienfurt ❸ 174 000 179 000 6 187 1 0 0 16 15<br />
Kabel ❶❾ 514 000 509 000 0 0 0 0 – –<br />
Maxau ❶❾ 582 000 563 000 2 749 1 333 10 7 184 173<br />
Reisholz ❶❾ 208 000 213 000 2 7 i) i) i) i)<br />
Sachsen ❹❶❾ 350 000 347 000 4 110 4 461 3 0 321 305<br />
Uetersen ❷ 221 000 201 000 0 0 0 0 60 58<br />
Wolfsheck<br />
Suomi<br />
❶❾ 137 000 131 000 141 186 i) i) i) i)<br />
Anjalankoski ❸❶❾ 633 000 609 000 10 219 11 522 122 132 371 351<br />
Enocell ❹ 619 000 608 000 6 490 5 677 330 253 1 019 1 020<br />
Heinola (Fluting) ❸❾ 256 000 264 000 6 555 6 194 1 275 1 300 630 630<br />
Alaviitteet<br />
a) Tuotantotiedot koskevat ainoastaan lopputuotteita.<br />
Puutuotteet ilmoitetaan m3 :inä, muut tuotteet<br />
tonneina. Luvut tarkoittavat myyntikelpoista nettotuotantoa,<br />
josta on poistettu varastomuutokset.<br />
b) Jätemäärät on ilmoitettu kuivana jätteenä. Alkuperäinen<br />
kuiva-ainepitoisuus ja tilavuuden muutokset<br />
painoksi perustuvat joissain tapauksissa<br />
arvioon.<br />
c) SOX on ilmaistu rikkidioksina SO2, ja määrä<br />
sisältää kaikki rikkiyhdisteet.<br />
d) NOX on ilmaistu typpidioksidina (NO2).<br />
e) Water Quality Center palvelee seuraavia tehtaita:<br />
Biron, Wisconsin Rapids Paper sekä Wisconsin<br />
Rapids Pulp.<br />
46 YRITYSVASTUU 2003<br />
f) Water Renewal Center palvelee Stevens Pointin<br />
ja Whitingin tehtaita.<br />
g) Prosessista tuleva vesi puhdistetaan ulkoisessa<br />
puhdistuslaitoksessa.<br />
h) Suhteellisen suuret SO2 ja NOX -arvot johtuvat<br />
kivihiilen suhteellisen suuresta osuudesta Yhdysvaltain<br />
tuotantolaitosten polttoainejakaumassa<br />
sekä kivihiilipolttimoiden ominaispiirteistä.<br />
i) Tehdasalueella ei ole omaa energiantuotantoa.<br />
j) Arvio perustuu polttoaineen jakaumaan sekä<br />
höyrykattiloiden ominaisuuksiin.<br />
k) Luvut sisältävät tiedot Wisconsin Rapids Paperboard<br />
-tehtaasta, jotka aikaisemmin esitettiin<br />
erillisinä.<br />
l) Aiemmat Sylvesterin sahat sisältyvät vuoden<br />
2003 lukuihin.<br />
m) CO 2-päästöt uusiutumattomista polttoaineista,<br />
poislukien polttoainepäästöt ulkoisista ja sisäisistä<br />
kuljetuksista, sekä ulkopuolelta ostettuun lämpöön<br />
ja sähköön liittyvät päästöt.<br />
n) CO2-päästöt uusiutuvista polttoaineista.<br />
o) Tietyt tässä raportissa esitetyt luvut poikkeavat<br />
niistä, jotka on julkaistu vuoden 2002 raportissa.<br />
Tämä johtuu siitä, että tiedonkeruuta ja -hallintaa<br />
on kehitetty.<br />
– ei analysoitu
CO 2 m) CO 2 n) COD AOX Fosfori Typpi<br />
2003 2002 2003 2002 2003 2002 2003 2002 2003 2002 2003 2002<br />
266 120 250 556 0 0 69 84 0,2 0,1 2,2 2,3 22,4 19<br />
2 2 0 0 25 25 – – – – – –<br />
19 033 i) 31 964 i) 1 058 715 – – 7,2 0 15 0<br />
200 808 187 027 0 0 2 180 1 921 – – – – – –<br />
99 971 72 904 217 119 221 464 14 352 11 771 – – 72,4 61,6 15,5 30,3<br />
165 531 166 058 0 0 160 144 – – 0,9 0,9 19,4 19,2<br />
53 124 66 280 586 463 588 115 5 713 5 335 29 23 53 51 47 45<br />
402 664 377 697 0 0 1 486 1 174 2,9 0,2 14 28,9 0 0<br />
738 730 0 0<br />
41 293 26 554 221 888 191 443 1 647 1 138 0,4 0,3 1,1 1,1 31 35<br />
410 378 0 0<br />
90 676 54 692 0 0 112 125 – 0,3 0,1 0,1 9,6 10<br />
93 756 83 158 77 314 175 306 1 998 2 444 0,7 1,1 3,5 2,7 31 28,2<br />
66 870 61 606 230 708 215 706 1 560 1 397 1,1 1,2 2,4 2,2 41,2 41<br />
42 485 46 696 915 142 818 023 4 110 3 500 29 23 11 10 47 35<br />
47 881 32 063 811 084 718 504 14 353 13 939 1,5 2,1 15,1 18,9 153,7 187<br />
4 223 4 836 0 0<br />
229 269 189 587 714 069 731 414 11 758 11 689 14,8 17,4 9,1 12,8 126,3 128,9<br />
33 31 0 0<br />
59 951 57 105 1 553 890 1 513 188 9 286 7 277 57,7 57,3 11,3 7,5 124,8 95,2<br />
5 945 5 973 0 – 309 363 0,3 0,3 1,5 1,2 12,2 9,5<br />
22 572 22 792 0 0 1 236 1 057 0,2 0,2 3,3 4,4 16,9 13,8<br />
230 693 215 484 54 497 56 824 2 278 2 135 0,7 0,6 11,3 8 30 24,9<br />
87 762 0 0 89 g) 90 g) 0,1 g) 0,1 g) g) g) g) g)<br />
151 663 150 304 62 297 57 641 675 665 0,7 0,7 1,8 1,8 12,9 8,7<br />
71 740 75 499 0 0 110 g) 124 g) 0,4 g) 0,6 g) 0,1 g) 0,1 g) 1,8 g) 4,1 g)<br />
i) i) i) i) 170 123 0,1 0,1 1 1 4 2,7<br />
374 195 347 525 150 493 164 122 2 092 1 301 – – 3,1 2,4 93,1 68,8<br />
111 079 98 856 1 686 264 1 648 293 8 255 6 911 98,7 81,2 2,6 2,6 55,8 57,5<br />
201 389 192 855 210 345 184 000 1 199 1 942 – – 2,3 8,1 16,6 45<br />
Tuotteet<br />
❶ = sanomalehti- ja aikakauslehtipaperi<br />
❷ = hienopaperi<br />
❸ = kartonki ja pakkauspaperi<br />
❹ = markkinasellu<br />
❺ = jalosteet (mm. hylsyt,<br />
impregnoitu laminaattipaperi,<br />
aaltopahvi)<br />
❻ = laminaattipaperi<br />
❼ = puutuotteet<br />
❽ = punamulta<br />
❾ = ei sisällä sellua sisäiseen<br />
käyttöön<br />
YRITYSVASTUU 2003 47
LIITE TUOTANTO, JÄTTEET JA PÄÄSTÖT° ) (tonnia)<br />
Yksikkö Tuote Tuotanto a) Kaatopaikkajäte b) SOX c) NOX d)<br />
Imatra ❸❷❻❾ 1 113 000 1 103 000 13 324 10 102 282 296 1 774 1 607<br />
Kemijärvi ❹ 223 000 194 000 4 326 4 681 241 236 293 329<br />
Kotka ❶❻❺❾ 270 000 266 000 3 828 1 646 77 83 266 273<br />
Kotka (Keräyskuitu)<br />
Lahti, Heinola, Ruovesi,<br />
Tiukka<br />
❹ 56 000 66 000 523 527 0 2 5 6<br />
(Packaging Finland) ❺ 71 000 74 000 255 226 31 31 22 22<br />
Oulu ❷❹❾ 799 000 724 000 24 887 36 136 614 678 1 022 1 041<br />
Pankakoski ❸❾ 57 000 64 000 45 85 12 11 60 62<br />
Summa ❶❾ 308 000 343 000 137 3 550 50 45 157 175<br />
Varkaus ❷❶❸❺❾ 636 000 596 000 12 835 13 483 352 372 977 880<br />
Veitsiluoto<br />
Unkari<br />
Páty<br />
❷❶❾ 770 000 759 000 3 740 3 609 776 583 1 190 1 214<br />
(Packaging Hungary)<br />
USA<br />
❺ 7 000 5 000 10 8 0 0 1 1<br />
h)<br />
Biron ❶❾ 308 000 320 000 12 539 1 616 5 226 5 050 1 952 1 997<br />
Duluth ❶❹❾ 286 000 269 000 7 612 2 544 i) i) i) i)<br />
Kimberly ❶❷❾ 494 000 473 000 20 917 26 921 1 819 1 719 674 595<br />
Niagara ❶❾ 215 000 191 000 9 411 8 896 2 031 2 049 751 694<br />
Stevens Point ❷ 128 000 138 000 515 484 0 1 45 52<br />
Whiting ❶❾ 200 000 185 000 176 252 224 212 481 456<br />
Wisconsin Rapids Paper ❷❸ 421 000 432 000 1 528 1 877 0 0 5 4<br />
Wisconsin Rapids Pulp ❹ 377 000 370 000 34 322 20 846 1 531 1 682 1 665 1 694<br />
Water Quality Center e) 638 2 361 0 0 – –<br />
Water Renewal Center f) Venäjä<br />
3 595 6 739 0 0 – –<br />
Balabanovo<br />
Corenso<br />
❸ 56 000 47 000 165 154 1 1 38 32<br />
Corenso, core factories k) ❺ 156 000 152 000 3 422 1 982 – – – –<br />
Pori ❸ 101 000 100 000 101 61 3 2 2 2<br />
St, Seurin-sur-l’Isle<br />
<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> Timber<br />
❸ 71 000 75 000 4 498 4 946 – –<br />
Integroimattomat sahat l) ❼ 5 176 000 4 039 000 13 374 7 851 6 0 898 562<br />
Integroidut sahat ❼ 1 059 000 1 153 000<br />
Sellu, paperi<br />
ja kartonki,<br />
yht. tonnia 17 171 000 16 579 000 312 462 283 444 20 112 19 204 19 247 18 604<br />
Puutuotteet, yht. m 3 6 235 000 5 191 000 13 374 7 851 6 0 898 562<br />
Kaikki yhteensä 325 836 291 295 20 118 19 204 20 145 19 166<br />
Alaviitteet<br />
a) Tuotantotiedot koskevat ainoastaan lopputuotteita.<br />
Puutuotteet ilmoitetaan m3 :inä, muut tuotteet<br />
tonneina. Luvut tarkoittavat myyntikelpoista nettotuotantoa,<br />
josta on poistettu varastomuutokset.<br />
b) Jätemäärät on ilmoitettu kuivana jätteenä. Alkuperäinen<br />
kuiva-ainepitoisuus ja tilavuuden muutokset<br />
painoksi perustuvat joissain tapauksissa<br />
arvioon.<br />
c) SOX on ilmaistu rikkidioksina SO2, ja määrä sisältää<br />
kaikki rikkiyhdisteet.<br />
d) NOX on ilmaistu typpidioksidina (NO2).<br />
e) Water Quality Center palvelee seuraavia tehtaita:<br />
Biron, Wisconsin Rapids Paper sekä Wisconsin<br />
Rapids Pulp.<br />
48 YRITYSVASTUU 2003<br />
2003 2002 2003 2002 2003 2002 2003 2002<br />
f) Water Renewal Center palvelee Stevens Pointin<br />
ja Whitingin tehtaita.<br />
g) Prosessista tuleva vesi puhdistetaan ulkoisessa<br />
puhdistuslaitoksessa.<br />
h) Suhteellisen suuret SO2 ja NOX -arvot johtuvat<br />
kivihiilen suhteellisen suuresta osuudesta Yhdysvaltain<br />
tuotantolaitosten polttoainejakaumassa<br />
sekä kivihiilipolttimoiden ominaispiirteistä.<br />
i) Tehdasalueella ei ole omaa energiantuotantoa.<br />
j) Arvio perustuu polttoaineen jakaumaan sekä<br />
höyrykattiloiden ominaisuuksiin.<br />
k) Luvut sisältävät tiedot Wisconsin Rapids Paperboard<br />
-tehtaasta, jotka aikaisemmin esitettiin<br />
erillisinä.<br />
l) Aiemmat Sylvesterin sahat sisältyvät vuoden<br />
2003 lukuihin.<br />
m) CO 2-päästöt uusiutumattomista polttoaineista,<br />
poislukien polttoainepäästöt ulkoisista ja sisäisistä<br />
kuljetuksista, sekä ulkopuolelta ostettuun lämpöön<br />
ja sähköön liittyvät päästöt.<br />
n) CO2-päästöt uusiutuvista polttoaineista.<br />
o) Tietyt tässä raportissa esitetyt luvut poikkeavat<br />
niistä, jotka on julkaistu vuoden 2002 raportissa.<br />
Tämä johtuu siitä, että tiedonkeruuta ja -hallintaa<br />
on kehitetty.<br />
– ei analysoitu
CO 2 m) CO 2 n) COD AOX Fosfori Typpi<br />
2003 2002 2003 2002 2003 2002 2003 2002 2003 2002 2003 2002<br />
185 561 197 248 2 539 385 2 617 795 28 593 21 999 212 158 25 9 312 179<br />
36 775 35 470 714 649 647 554 9 298 8 104 18,5 16,9 8,9 10,1 103,8 101,6<br />
274 647 265 856 287 880 314 764 2 439 1 937 0 0 6 7 53 52<br />
9 563 11 227 0 0 297 410 – – 0,4 0,3 1,2 1,3<br />
9 718 9 745 0 0<br />
334 396 343 698 1 298 968 1 276 365 10 094 9 498 88 86 10,3 15,6 89 92,7<br />
2 868 2 494 65 165 68 210 204 254 – – 0,2 0,2 3,3 4,5<br />
33 377 22 927 171 853 186 398 1 523 681 – – 4 1,6 45,4 37,6<br />
182 181 158 769 779 319 792 846 6 178 6 189 24,2 26 5,1 6,8 57 64<br />
337 716 341 541 1 303 278 1 377 329 10 490 11 776 48,8 50,1 11,7 10,6 83,3 86,8<br />
460 509 0 0 – – – – – – – –<br />
406 581 403 879 22 672 19 796 g) g) g) g) g) g) g) g)<br />
513 511 0 0 g) g) g) g) g) g) g) g)<br />
350 527 333 030 0 0 418 629 3,7 3,5 8,7 10,4 30,4 35,2<br />
218 553 193 728 25 722 32 786 1 056 953 1 0,8 10,2 7,3 4,7 19,9<br />
80 095 83 713 0 0 g) g) g) g) g) g) g) g)<br />
118 982 112 112 20 768 22 090 g) g) g) g) g) g) g) g)<br />
13 217 11 958 0 – g) g) g) g) g) g) g) g)<br />
331 518 364 520 1 257 979 1 274 081 g) g) g) g) g) g) g) g)<br />
132 145 0 0 11 229 11 152 40,7 37,9 9,6 12,4 76,2 90,2<br />
163 115 0 0 542 486 0,5 0,4 5,1 4,4 28,3 27,7<br />
3 894 3 209 0 0 – – – – – – – –<br />
6 565 4 988 0 0<br />
1 622 1 455 0 0 929 559 – – 0,3 0,1 8,5 9,8<br />
23 851 23 095 0 0 181 140 – – – – – –<br />
13 528 12 288 363 041 315 069 473 321 5,3 3,9 1,3 1<br />
6 017 670 5 713 953 16 011 173 15 914 057 169 747 152 153 675,9 589,4 335,8 325,4 1 823,3 1 711,1<br />
13 528 12 288 363 041 315 069 473 321 5,3 3,9 1,3 1<br />
6 031 198 5 726 240 16 374 214 16 229 125 170 220 152 474 675,9 589,4 341,1 329,3 1 824,6 1 712,1<br />
Tuotteet<br />
❶ = sanomalehti- ja aikakauslehtipaperi<br />
❷ = hienopaperi<br />
❸ = kartonki ja pakkauspaperi<br />
❹ = markkinasellu<br />
❺ = jalosteet (mm. hylsyt,<br />
impregnoitu laminaattipaperi,<br />
aaltopahvi)<br />
❻ = laminaattipaperi<br />
❼ = puutuotteet<br />
❽ = punamulta<br />
❾ = ei sisällä sellua sisäiseen<br />
käyttöön<br />
YRITYSVASTUU 2003 49
LIITE VARMENNUSLAUSUNTO<br />
RAJAUKSET JA TAVOITTEET<br />
<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> on antanut csrnetworkille toimeksi varmentaa konsernin vuoden<br />
2003 yritysvastuuraportin yritysvastuuta koskevat tiedot. Varmennusprosessin<br />
tavoitteena oli tarkastaa raportin sisältämät väittämät ja käydä läpi yhteiskuntavastuu-<br />
ja ympäristöasioiden johtamis- ja tiedonkeruujärjestelmät.<br />
csrnetwork on käyttänyt varmennusprosessin suunnittelussa uuden AA1000varmennusstandardin<br />
periaatteita. Painetun raportin sisältämiä case-esimerkkejä<br />
ja konsernin verkkosivuilla esitettyjä tietoja ei ole varmennettu. Tähän<br />
raporttiin sisältyvät taloudelliset tulostiedot eivät myöskään ole olleet<br />
varmennuksen piirissä lukuun ottamatta ympäristöinvestointeihin ja -kustannuksiin<br />
liittyvää tiedonkeruuprosessia. Ympäristöön liittyvien taloudellisten<br />
vastuiden läpikäynti ei ole kuulunut tämän varmennuksen piiriin.<br />
STORA ENSON JOHDON JA VARMENTAJAN VASTUUT<br />
<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n johto vastaa Yritysvastuuraportin laatimisesta. Tämä lausunto<br />
edustaa csrnetworkin puolueetonta mielipidettä. Emme ole osallistuneet<br />
raportin laatimiseen, joskin olemme kommentoineet muotoutumassa olevia<br />
yhteiskunta- ja ympäristöraportoinnin parhaita käytäntöjä. Meillä ei ole<br />
<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n kanssa muita toimeksiantosopimuksia, ja tämä on ensimmäinen<br />
vuosi jolloin olemme saaneet heiltä varmennustoimeksiannon. Toimitamme<br />
pyydettäessä puolueettomuuslausunnon koskien toimeksiantosopimustamme<br />
<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n kanssa. Antamaamme varmennuslausuntoa ei tule pitää perusteena<br />
rahoitus- tai sijoituspäätöksille. <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n yritysvastuuraportin varmennusryhmään<br />
kuuluivat Mark Line, Richard Hughes, Richard Dalley, Todd<br />
Cort ja Katy Anderson. Lisätietoja sekä tiedot varmentajien pätevyydestä ovat<br />
saatavilla osoitteesta www.csrnetwork.com<br />
MENETELMÄ<br />
Varmennusprosessi toteutettiin <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n konsernin toimitiloissa Suomessa,<br />
Ruotsissa ja Isossa-Britanniassa sekä operatiivisissa yksiköissä Saksassa, Yhdysvalloissa<br />
ja Suomessa. Varmennuksen pohjana käytettiin tämän raportin<br />
englanninkielistä versiota. Tapasimme konserni- ja tulosryhmätason johtoa,<br />
joka on vastuussa raportin kattamista asioista ja sidosryhmäsuhteista sekä raportin<br />
tekstin pohjana olevan tiedon keruusta. Näissä tapaamisissa keskusteltiin<br />
raportin sisältämistä väittämistä ja käytiin läpi tiedon keruuseen ja analysointiin<br />
käytettyjä järjestelmiä ja prosesseja. Vierailimme Saksassa Reisholzin<br />
tehtaalla, Yhdysvalloissa Whitingin tehtaalla sekä Suomen puunhankintaorganisaatiossa.<br />
Käyntien yhteydessä keskustelimme paikallisista johtamisjärjestelmistä<br />
sekä tarkastimme valikoituja tietoja paikallisen johdon edustajien<br />
kanssa. Emme ole olleet suoraan yhteydessä <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n sidosryhmiin, mutta<br />
olemme tehneet rajallisen Internet-pohjaisen selvityksen siitä, mitkä asiat<br />
ovat sidosryhmien mukaan keskeisiä <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>lle. Selvityksen toteutti Professori<br />
Aleg Cherp Unkarin Central European University -yliopistosta.<br />
LAUSUNTO<br />
Tietojen oikeellisuus<br />
Oman työmme sekä <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n antamien tietojen perusteella havaintomme<br />
on, että ympäristötyön tuloksia, ympäristökustannuksia sekä työterveyttä ja<br />
työsuojelua koskevien tietojen keruuseen käytetyt järjestelmät ovat yleisesti<br />
ottaen luotettavat. Tietoomme ei tullut mitään sellaista, mikä olisi antanut aihetta<br />
epäillä raportoitujen tietojen todenperäisyyttä tai toiminnan kehityksen<br />
todenmukaista esittämistä. Ympäristötietojen yhdenmukaisuus on parantunut<br />
lisääntyneen sisäisen tietojen tarkastuksen seurauksena. Vuonna 2003 otettiin<br />
käyttöön uusi Intranet-pohjainen henkilöstötietojenkeruujärjestelmä.<br />
Vaikkei konsernilla ole vielä uuteen järjestelmään liittyvää kattavaa sisäistä tietojen<br />
tarkastusprosessia, tiedot antavat kuitenkin käsityksemme mukaan kohtuullisen<br />
oikean kuvan konsernin henkilöstön monipuolisuudesta. Henkilöstön<br />
lukumäärää koskevat tiedot on raportoitu erikseen tarkastetun kirjanpidon<br />
pohjalta.<br />
Tietojen kattavuus<br />
Raportti antaa kattavan yleiskuvan yhtiön hallinnosta ja johtamisjärjestelmistä<br />
sekä tasapuolisen kuvan sen toiminnan tuloksista. Raportti käsittelee aiheita,<br />
jotka oman rajallisen selvityksemme valossa ovat sidosryhmien päähuolenaiheita.<br />
Tulevissa raporteissa olisi hyvä laajemmin kommentoida konsernin toiminnan<br />
tuloksiin liittyviä kehitystrendejä kaikilla alueilla ja erityisesti työterveyden<br />
ja työsuojelun osalta.<br />
50 YRITYSVASTUU 2003<br />
Suosituksia tulevaan raportointiin<br />
Kaiken kaikkiaan raportoinnissa on otettu edistysaskelia edellisvuoteen nähden.<br />
Aiemmin erilliset ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportit on nyt yhdistetty.<br />
Konserninlaajuisen yhteiskuntavastuustrategian ja siihen liittyvien tavoitteiden<br />
määrittä<strong>minen</strong> ja hyväksy<strong>minen</strong> on erityisen merkittävää. Tätä saavutusta<br />
on tukenut uuden Yritysvastuukomitean muodosta<strong>minen</strong>. Lisäksi<br />
yritysvastuun integroimisessa Excellence 2005 -prosessiin on otettu selkeitä<br />
edistysaskelia. Suosittelemme, että tulevissa raporteissa kuvataan tarkemmin<br />
ympäristöasioiden strategisten tavoitteiden asetannan sisäistä prosessia sekä<br />
asetetaan ympäristötyön edistämiseksi lisää konserninlaajuisia tavoitteita. Suosittelemme,<br />
että mahdolliset kvantitatiiviset tavoitteet suhteutetaan tuotantomääriin.<br />
Kerättyjen tietojen laatua voitaisiin edelleen parantaa kehittämällä ohjeistusta<br />
kansallisten raportointikäytäntöjen eroavaisuuksien <strong>vähentä</strong>miseksi tietyissä<br />
ympäristö- sekä työterveys- ja työsuojelutiedoissa. Henkilöstötietojen osalta<br />
sisäisen tarkastusprosessin käyttöönotto parantaisi tietojen yhdenmukaisuutta.<br />
Vaikka case-esimerkit ovat varmennuksen ulkopuolella, toteamme, että raportissa<br />
on kerrottu sellaisista yksittäistapauksista, jotka ovat herättäneet erityistä<br />
huolta sidosryhmien keskuudessa, kuten Veracelin plantaasi- ja tehdashanke<br />
Brasiliassa sekä vanhojen metsien kysymys Ylä-Lapissa. Suosittelemme,<br />
että <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> kerää palautetta sidosryhmien tarpeista tulevien<br />
raporttien kehittämistä varten sekä entistä kattavamman toiminnan tuloksista<br />
raportoinnin kehittämiseksi, erityisesti yhteiskuntavastuun alueella.<br />
Tulevia raportteja tulisi kehittää myös kohti kokonaisvaltaisempaa kasvihuonekaasupäästöjen<br />
raportointia <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n arvoketjussa, mukaan lukien sähkön<br />
ja sellun ostot sekä toimintaan liittyvät hiilinielut.<br />
Suosituksia tulevaan johtamiseen<br />
<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> on ottanut edistysaskeleita sidosryhmien kuidunhankintaan liittyviin<br />
tiedontarpeisiin vastaamisessa. Konserni on myös ottamassa johtavan<br />
asian tämän kehityksen raportoinnissa. Erityisesti on keskitytty puun alkuperän<br />
jäljitettävyysjärjestelmien kehittämiseen ja metsäsertifiointijärjestelmien<br />
keskinäisen tunnustamisen edistämiseen. <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n työtä ja viestiä vahvistaisi<br />
edelleen se, että konserni edistäisi yleistä tietämystä siitä, mitä kuidun alkuperän<br />
jäljitettävyydellä tarkoitetaan, sekä laajentamalla nykyjärjestelmää<br />
koskemaan koko kuidunhankintaketjua.<br />
Konsernilla on vahva tausta hallintajärjestelmien ja ulkoisen sertifioinnin käyttämisessä<br />
yritysvastuujohtamisen työkaluina. Vaikka näiden tukena on jo sisäisiä<br />
auditointiohjelmia ja olemme tietoisia konsernin pyrkimyksestä laajentaa<br />
yhteiskuntaperiaatteiden auditointia vuonna 2004, suosittelemme, että<br />
konsernin yritysvastuutavoitteiden sisäistä auditointia lisätään. Tämä tukee<br />
yritysvastuun yhdenmukaista toteutusta ja mahdollistaa tulevaisuudessa tehokkaan<br />
palautteen saannin konsernitasolla sekä alue- ja paikallistasolla.<br />
Suosittelemme myös, että <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> laajentaa nykyistä sosioekonomisten vaikutusten<br />
raportointia huomioimalla entistä laajemmin sekä välittömät että välilliset<br />
taloudelliset vaikutukset, jolloin saataisiin parempi käsitys konsernin<br />
roolista paikallisen ja globaalin talouden osana.<br />
csr network ltd<br />
Isossa-Britanniassa helmikuussa 2004<br />
Mark Line, johtaja<br />
Katy Anderson, projektipäällikkö
YHTEYSTIEDOT<br />
EMAS ISO 14001 EMAS-selontekoja voi tilata näistä yksiköistä<br />
Sähköpostiosoitteet:<br />
etunimi.sukunimi@storaenso.com<br />
(ellei toisin mainita). Huom. Å/å ja<br />
Ä/ä muuttuvat muotoon a ja Ö/ö<br />
muotoon o.<br />
Ympäristö<br />
<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> -konserni<br />
<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> Environment<br />
Per G. Broman<br />
SE-791 80 Falun<br />
Sweden<br />
Puh. +46 23 788 205<br />
Fax +46 23 788 282<br />
per.g.broman@storaenso.com<br />
<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong><br />
Corporate Communications,<br />
Sustainability<br />
Päivi Sihvola<br />
PL 309<br />
00101 Helsinki<br />
Puh. 02046 21380<br />
Fax 02046 21267<br />
<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> Environment<br />
Environmental Marketing<br />
Liisa Käär<br />
PL 309<br />
00101 Helsinki<br />
Puh. 02046 21424<br />
Fax 02046 21402<br />
<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> Pulp Competence Centre<br />
Sakari Eloranta<br />
55800 Imatra<br />
Puh. 02046 22937<br />
Fax 02046 24713<br />
<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> Purchasing<br />
Åsa Wallén<br />
Box 70395<br />
SE-107 24 Stockholm<br />
Sweden<br />
Puh. +46 8 613 6701<br />
Fax +46 8 613 6730<br />
<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> Transport and<br />
Distribution<br />
Karin Nordell<br />
SE-791 80 Falun<br />
Sweden<br />
Puh. +46 23 782 436<br />
Fax +46 23 294 38<br />
Tulosryhmät<br />
<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> Publication Paper<br />
Klaus Barduna<br />
Moskauer Strasse 27<br />
D-40227 Düsseldorf<br />
Germany<br />
Puh. +49 211 581 2432<br />
Fax +49 211 581 3432<br />
<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> Fine Paper<br />
Anders Wetterling<br />
SE-295 80 Nymölla<br />
Sweden<br />
Puh. +46 44 104 181<br />
Fax +46 44 541 68<br />
<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> Consumer Boards<br />
Thomas Otto<br />
Box 501<br />
SE-663 29 Skoghall<br />
Sweden<br />
Puh. +46 54 514 809<br />
Fax +46 54 514 392<br />
<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> Wood Supply Europe<br />
Ragnar Friberg<br />
Box 70395<br />
SE-107 24 Stockholm<br />
Sweden<br />
Puh. +46 8 613 6621<br />
Fax +46 8 613 6730<br />
<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> Timber<br />
Jaakko Mikkola<br />
94800 Kemi<br />
Puh. 02046 34665<br />
Fax 02046 34787<br />
Papyrus Merchants<br />
Stefan Strand<br />
Box 1004<br />
SE-431 26 Mölndal<br />
Sweden<br />
Puh. +46 31 670 616<br />
Fax +46 31 872 428<br />
stefan.strand@papyrus.com<br />
<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> North America<br />
James D. Weinbauer<br />
P.O. Box 8050<br />
Wisconsin Rapids, WI 54495-8050<br />
USA<br />
Puh. +1 715 422 3693<br />
Fax +1 715 422 3203<br />
jim.weinbauer@storaenso.com<br />
<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> Latin America<br />
Otavio Pontes<br />
Alameda Itú 852 – 6th floor<br />
01421-001 São Paulo, SP<br />
Brazil<br />
Puh. +55 11 3065 5202<br />
Fax +55 11 3065 5214<br />
<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> Asia Pacific<br />
Yun Yang<br />
159 Binhe Road<br />
Suzhou New District<br />
Suzhou 215011<br />
Jiangsu, China<br />
Puh. +86 512 825 1060 2212<br />
Fax +86 512 825 1711<br />
Suomi<br />
<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> Environment<br />
Tuija Suur-Hamari<br />
PL 62–63<br />
48101 Kotka<br />
Puh. 02046 25241<br />
Fax 02046 25506<br />
<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong><br />
Wood Supply Finland<br />
Anna-Liisa Myllynen<br />
55800 Imatra<br />
Puh. 02046 23071<br />
Fax 02046 23070<br />
<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> Energy Services, Finland<br />
Jukka Mikkonen<br />
55800 Imatra<br />
Puh. 02046 23289<br />
Fax 02046 24710<br />
<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> Publication Paper<br />
Summan tehtaat<br />
Heini Kukkonen<br />
49420 Hamina<br />
Puh. 02046 25731<br />
Fax 02046 25626<br />
<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> Fine Paper<br />
Oulun tehtaat<br />
Marjaana Luttinen<br />
PL 196<br />
90101 Oulu<br />
Puh. 02046 33637<br />
Fax 02046 33382<br />
<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> Consumer Boards<br />
Pankakosken tehtaat<br />
Sanna Sivonen<br />
81750 Pankakoski<br />
Puh. 02046 27795<br />
Fax 02046 27624<br />
<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> Consumer Boards<br />
Imatran tehtaat<br />
Päivi Harju-Eloranta<br />
55800 Imatra<br />
Puh. 02046 22520<br />
Fax 02046 24704<br />
<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong><br />
Imatran tehtaat<br />
Hilkka Hännikäinen<br />
55800 Imatra<br />
Puh. 02046 22313<br />
Fax 02046 24755<br />
(fine paper, packaging boards)<br />
<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong><br />
Anjalankosken tehtaat<br />
Pekka Reponen<br />
46900 Anjalankoski<br />
Puh. 02046 26461<br />
Fax 02046 26320<br />
(newsprint, magazine paper,<br />
packaging boards)<br />
<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong><br />
Kotkan tehtaat<br />
Pia Outinen<br />
PL 62–63<br />
48101 Kotka<br />
Puh. 02046 25168<br />
Fax 02046 25506<br />
(magazine paper, packaging boards,<br />
wood products)<br />
<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong><br />
Varkauden tehtaat<br />
Heikki Monto<br />
PL 169<br />
78201 Varkaus<br />
Puh. 02046 32691<br />
Fax 02046 32111<br />
(newsprint, fine paper, wood<br />
products, Corenso)<br />
<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong><br />
Veitsiluodon tehtaat<br />
Hannu Nurmesniemi<br />
94800 Kemi<br />
Puh. 02046 34699<br />
Fax 02046 34890<br />
(fine paper, magazine paper, wood<br />
products)<br />
<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong><br />
Heinola Fluting<br />
Seppo Koivunen<br />
PL 5<br />
18101 Heinola<br />
Puh. 03 842 9322<br />
Fax 03 842 9290<br />
<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> Packaging<br />
Lahden tehtaat<br />
Leena Hälinen<br />
PL 4<br />
15701 Lahti<br />
Puh. 02046 27251<br />
Fax 03 752 0237<br />
<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> Packaging<br />
Heinolan tehtaat<br />
Leena Hälinen<br />
PL 38<br />
18101 Heinola<br />
Puh. 02046 27251<br />
Fax 03 752 0237<br />
<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> Packaging<br />
Ruoveden tehdas<br />
Leena Hälinen<br />
Sahantie 15<br />
34450 Jäminkipohja<br />
Puh. 02046 27251<br />
Fax 03 752 0237<br />
<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> Packaging<br />
Tiukan tehdas<br />
Leena Hälinen<br />
Isosillantie 32<br />
64140 Tiukka<br />
Puh. 02046 27251<br />
Fax 03 752 0237<br />
Corenso<br />
Core Mills<br />
Erkki Saloma<br />
PL 194<br />
28101 Pori<br />
Puh. 02 550 3850<br />
Fax 02 550 3802<br />
(Corenso Edam BW, Corenso Elfes<br />
GmbH, Corenso Finland,<br />
Corenso Svenska, Corenso<br />
Tolosana, Corenso UK, Corenso<br />
Hualun)<br />
Corenso<br />
Porin hylsykartonkitehdas<br />
Markku Niinimäki<br />
PL 194<br />
28101 Pori<br />
Puh. 02 550 3888<br />
Fax 02 550 3802<br />
<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> Timber<br />
Honkalahden saha<br />
Veikko Metso<br />
PL 12<br />
54101 Joutseno<br />
Puh. 02046 21560<br />
Fax 02046 21680<br />
<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> Timber<br />
Kiteen saha<br />
Martti Nie<strong>minen</strong><br />
Teollisuustie 27<br />
82430 Puhos<br />
Puh. 02046 21912<br />
Fax 02046 21996<br />
<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> Timber<br />
Tolkkisten saha<br />
Ari Appelgren<br />
PL 39<br />
06101 Porvoo<br />
Puh. 02046 21813<br />
Fax 02046 21816<br />
<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> Timber<br />
Uimaharjun saha<br />
Pekka Piironen<br />
PL 1<br />
81281 Uimaharju<br />
Puh. 02046 28420<br />
Fax 02046 28570<br />
pekka.r.piironen@storaenso.com<br />
<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> Publication Paper<br />
Kemijärven sellutehdas<br />
Kirsi-Marja Fyhr<br />
PL 100<br />
98101 Kemijärvi<br />
Puh. 02046 35114<br />
Fax 02046 35200<br />
<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong><br />
Enocellin sellutehdas<br />
Kimmo Kangas<br />
PL 2<br />
81281 Uimaharju<br />
Puh. 02046 28330<br />
Fax 02046 28554<br />
Keräyskuitu<br />
Sari Forsell<br />
Kuitukatu 4<br />
48900 Sunila<br />
Puh. 02046 48118<br />
Fax 02046 48149<br />
Ruotsi<br />
<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> Environment<br />
Kenneth Collander<br />
SE-791 80 Falun<br />
Puh. +46 23 788 045<br />
Fax +46 23 788 282<br />
<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong><br />
Wood Supply Sweden<br />
Börje Pettersson<br />
SE-791 80 Falun<br />
Puh. +46 23 782 547<br />
Fax +46 23 782 677<br />
YRITYSVASTUU 2003 51
LIITE YHTEYSTIEDOT<br />
EMAS ISO 14001 EMAS-selontekoja voi tilata näistä yksiköistä<br />
<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> Publication Paper<br />
Hylte Mill<br />
Björn Lood<br />
SE-314 81 Hyltebruk<br />
Puh. +46 345 192 74<br />
Fax +46 345 194 95<br />
<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> Publication Paper<br />
Kvarnsveden Mill<br />
Gunilla Jämte<br />
SE-781 83 Borlänge<br />
Puh. +46 243 651 53<br />
Fax +46 243 237 948<br />
<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> Fine Paper<br />
Grycksbo Mill<br />
Jaana Ahlroos<br />
SE-790 20 Grycksbo<br />
Puh. +46 23 680 39<br />
Fax +46 23 683 56<br />
<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> Fine Paper<br />
Nymölla Mill<br />
Anders Wetterling<br />
SE-295 80 Nymölla<br />
Puh. +46 44 104 181<br />
Fax +46 44 541 68<br />
<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> Consumer Boards<br />
Fors Mill<br />
Åsa Sundberg<br />
SE-774 89 Fors<br />
Puh. +46 226 351 46<br />
Fax +46 226 352 50<br />
<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> Consumer Boards<br />
Skoghall Mill<br />
Kjell Kumlin<br />
Box 501<br />
SE-663 29 Skoghall<br />
Puh. +46 54 514 303<br />
Fax +46 54 514 394<br />
<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> Packaging<br />
Jönköping, Vikingstad &<br />
Skene Mills<br />
Lennart Millegård<br />
Box 1055<br />
SE-551 10 Jönköping<br />
Puh. +46 36 318 862<br />
Fax +46 36 318 807<br />
<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> Timber<br />
Ala Sawmill<br />
Annika Bengtsson<br />
Box 502<br />
SE-820 20 Ljusne<br />
Puh. +46 297 559 14<br />
Fax +46 270 681 85<br />
<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> Timber<br />
Gruvön Sawmill<br />
Annika Bengtsson<br />
Box 4<br />
SE-664 21 Grums<br />
Puh. +46 297 559 14<br />
Fax +46 555 131 29<br />
<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> Timber<br />
Kopparfors Sawmill<br />
Annika Bengtsson<br />
Box 24<br />
SE-817 21 Norrsundet<br />
Puh. +46 297 559 14<br />
Fax +46 297 221 78<br />
<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> Timber<br />
Linghed Sawmill<br />
Annika Bengtsson<br />
SE-790 25 Linghed<br />
Puh. +46 297 559 14<br />
Fax +46 246 222 24<br />
52 YRITYSVASTUU 2003<br />
<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> Publication Paper<br />
Norrsundet Pulp Mill<br />
Rolf Lundberg<br />
Box 4<br />
SE-817 21 Norrsundet<br />
Puh. +46 26 856 24<br />
Fax +46 26 857 75<br />
rolf.m.lundberg@storaenso.com<br />
<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> Fine Paper<br />
Skutskär Pulp Mill<br />
Nils Ivarsson<br />
SE-814 81 Skutskär<br />
Puh. +46 26 851 19<br />
Fax +46 26 851 06<br />
Falu Rödfärg<br />
Stig Johansson<br />
SE-791 80 Falun<br />
Puh. +46 23 782 495<br />
Fax +46 23 782 708<br />
stig.e.johansson@storaenso.com<br />
Saksa<br />
<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> Environment<br />
Klaus Barduna<br />
Moskauer Strasse 27<br />
D-40227 Düsseldorf<br />
Puh. +49 211 581 2432<br />
Fax +49 211 581 3432<br />
<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> Publication Paper<br />
Kabel Mill<br />
Detlef Schroth<br />
Schwerter Strasse 263<br />
D-58099 Hagen<br />
Puh. +49 2331 699 537<br />
Fax +49 2331 699 1537<br />
<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> Publication Paper<br />
Maxau Mill<br />
Ingrid Ebert<br />
Postfach 210665<br />
D-76156 Karlsruhe<br />
Puh. +49 721 956 6306<br />
Fax +49 721 956 6128<br />
<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> Publication Paper<br />
Reisholz Mill<br />
Matthias Langenohl<br />
Bonner Strasse 245<br />
D-40589 Düsseldorf<br />
Puh. +49 211 9716 344<br />
Fax +49 211 9716 242<br />
<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> Publication Paper<br />
Wolfsheck Mill<br />
(ks. Maxau Mill)<br />
<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> Publication Paper<br />
Sachsen Mill<br />
Renate Balzer<br />
Postfach 1334<br />
D-04833 Eilenburg<br />
Puh. +49 3423 650 369<br />
Fax +49 3423 650 396<br />
<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> Fine Paper<br />
Uetersen Mill<br />
Steffen Kloppenburg<br />
Postfach 1144<br />
D-25436 Uetersen<br />
Puh. +49 4122 719 400<br />
Fax +49 4122 719 415<br />
<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> Consumer Boards<br />
Baienfurt Mill<br />
Michael Spiegel<br />
Fabrikstrasse<br />
D-88255 Baienfurt<br />
Puh. +49 751 404 219<br />
Fax +49 751 404 9219<br />
Muu Eurooppa<br />
<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> Environment<br />
Klaus Barduna<br />
Moskauer Strasse 27<br />
D-40227 Düsseldorf<br />
Germany<br />
Puh. +49 211 581 2432<br />
Fax +49 211 581 3432<br />
<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> Wood Supply Europe<br />
Ragnar Friberg<br />
Box 70395<br />
SE-107 24 Stockholm<br />
Sweden<br />
Puh. +46 8 613 6621<br />
Fax +46 8 613 6730<br />
<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> Wood Supply Europe<br />
Plantations<br />
Antti Marjokorpi<br />
Talvikkitie 40 C<br />
01300 Vantaa<br />
Puh. 02046 24972<br />
Fax 02046 24960<br />
<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> Wood Supply<br />
Continental Europe<br />
Michael Timinger<br />
Moskauer Strasse 27<br />
D-40227 Düsseldorf<br />
Germany<br />
Puh. +49 211 581 2780<br />
Fax +49 211 581 3780<br />
<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> Wood Supply Baltic<br />
Kari Airaksinen<br />
Liivalaia 13/15<br />
EE-10118 Tallinn<br />
Estonia<br />
Puh. +372 714 0060<br />
Fax +372 714 0053<br />
<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> Publication Paper<br />
Corbehem Mill<br />
Jean-Pierre Coloos<br />
Rue de Brebières<br />
B.P. 2<br />
F-62112 Corbehem<br />
France<br />
Puh. +33 3 2792 3209<br />
Fax +33 3 2792 3184<br />
jeanpierre.coloos@storaenso.com<br />
<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> Publication Paper<br />
Langerbrugge Mill<br />
Luc De Smet<br />
Wondelgemkaai 200<br />
B-9000 Gent<br />
Belgium<br />
Puh. +32 9 257 7211<br />
Fax +32 9 257 7200<br />
luc.desmet@storaenso.com<br />
<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> Fine Paper<br />
Berghuizer Mill<br />
Irene Edel<br />
Postbus 1<br />
NL-8190 AA Wapenveld<br />
The Netherlands<br />
Puh. +31 38 447 5745<br />
Fax +31 38 447 8191<br />
Corenso France<br />
Maita Arbeloa<br />
B.P. 4<br />
F-33660 Saint-Seurin-sur-l'Isle<br />
France<br />
Puh. +33 557 564 000<br />
Fax +33 557 564 029<br />
<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> Barcelona<br />
Núria Ayats<br />
Apartado 76<br />
E-08760 Martorell (Barcelona)<br />
Spain<br />
Puh. +34 93 631 1196<br />
Fax +34 93 631 1097<br />
<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> Packaging<br />
Tallinn Mill<br />
Sven Mats<br />
Piirimäe 10, Tänassilma tehnopark<br />
EE-76401 Harjumaa<br />
Estonia<br />
Puh. +372 655 8960<br />
Fax +372 655 8962<br />
<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> Packaging<br />
Riga Mill<br />
Ojars Skangals<br />
Tiraines str. 5<br />
LV-1058 Riga<br />
Latvia<br />
Puh. +371 767 1922<br />
Fax +371 767 5815<br />
<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> Packaging<br />
Kaunas Mill<br />
Alvydas Morkevicius<br />
Ateities plentas 32C<br />
LT-3023 Kaunas<br />
Lithuania<br />
Puh. +370 37 473 790<br />
Fax +370 37 473 884<br />
<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> Packaging<br />
Páty Mill<br />
Edit Kantor<br />
M1 Üzleti Park, "A" Épület<br />
H-2071 Páty<br />
Hungary<br />
Puh. +36 23 555 600<br />
Fax +36 23 555 601<br />
<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> Fine Paper<br />
Celbi Pulp Mill<br />
Manuel Saraiva Santos<br />
P-3081-853 Figueira da Foz<br />
Portugal<br />
Puh. +351 233 955 600<br />
Fax +351 233 955 607<br />
saraiva.santos@storaenso.com<br />
<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> Fine Paper<br />
Celbi Pulp Mill<br />
Forest Department<br />
Vera Santos<br />
Leirosa<br />
P-3081-854 Figueira da Foz<br />
Portugal<br />
Puh. +351 233 955 777<br />
Fax +351 233 955 754<br />
<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> Timber Benelux<br />
Paul van Rooijen<br />
Archangelkade 8<br />
NL-1013 BE Amsterdam<br />
The Netherlands<br />
Puh. +31 20 680 7703<br />
Fax +31 20 680 7710<br />
paul.van.rooijen@storaenso.com<br />
<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> Timber<br />
Bad St. Leonhard Sawmill<br />
Christian Samitsch<br />
Wisperndorf 4<br />
A-9462 Bad St. Leonhard<br />
Austria<br />
Puh. +43 4350 2301 3173<br />
Fax +43 4350 2301 3118<br />
<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> Timber<br />
Brand Sawmill<br />
Roman Blauensteiner<br />
Brand 44<br />
A-3531 Brand<br />
Austria<br />
Puh. +43 2826 7001 2300<br />
Fax +43 2826 7001 2304<br />
<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> Timber<br />
Sollenau Sawmill<br />
Norbert Urbanek<br />
Industriestrasse 260<br />
A-2601 Sollenau<br />
Austria<br />
Puh. +43 2628 47439 5529<br />
Fax +43 2628 47439 5590
<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> Timber<br />
Ybbs Sawmill<br />
Reinhard Moser<br />
Bahnhofstrasse 31<br />
A-3370 Ybbs, Donau<br />
Austria<br />
Puh. +43 7412 53033 0<br />
Fax +43 7412 53033 4490<br />
<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> Timber<br />
Planá Sawmill<br />
Miloslav Voják<br />
Tachovská 824<br />
CZ-348 15 Planá<br />
Czech Republic<br />
Puh. +420 374 733 700<br />
Fax +420 374 733 790<br />
<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> Timber<br />
Zdírec Sawmill<br />
Petr Benc<br />
Nadrazni 66<br />
CZ-582 63 Zdírec nad Doubravou<br />
Czech Republic<br />
Puh. +420 569 663 643<br />
Fax +420 569 663 690<br />
<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> Timber<br />
Imavere Sawmill<br />
Ain Song<br />
Imavere vald<br />
EE-72401 Järvamaa<br />
Estonia<br />
Puh. +372 384 9308<br />
Fax +372 384 9302<br />
<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> Timber<br />
Näpi Sawmill<br />
Tiido Kullerkupp<br />
Näpi tee 10<br />
EE-44305 Rakvere<br />
Estonia<br />
Puh. +372 322 9177<br />
Fax +372 322 9190<br />
<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> Timber<br />
Paikuse Sawmill<br />
Romek Hunt<br />
Haavasaare, Paikuse vald<br />
EE-80046 Pärnu maakond<br />
Estonia<br />
Puh. +372 445 9426<br />
Fax +372 445 9450<br />
<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> Timber<br />
Sauga Sawmill<br />
Tõnu Lukas<br />
Kilksama küla, Sauga vald<br />
EE-80044 Pärnumaa<br />
Estonia<br />
Puh. +372 447 5934<br />
Fax +372 447 5931<br />
<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> Timber<br />
Launkalne Sawmill<br />
MÇris GrÇvelsi¿‰<br />
”Krogzemji”<br />
LV-4718 Launkalnes pag., Valkas raj.<br />
Latvia<br />
Puh. +371 470 7412<br />
Fax +371 470 7405<br />
<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> Timber<br />
Alytus Sawmill<br />
Kaido Kägu<br />
Naujoji str. 134<br />
LT-4580 Alytus<br />
Lithuania<br />
Puh. +370 31 556 998<br />
Fax +370 31 556 910<br />
Pohjois-Amerikka<br />
<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> North America<br />
James D. Weinbauer<br />
P.O. Box 8050<br />
Wisconsin Rapids, WI 54495-8050<br />
USA<br />
Puh. +1 715 422 3693<br />
Fax +1 715 422 3203<br />
jim.weinbauer@storaenso.com<br />
<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> North America<br />
Forest Resources<br />
Mark Fries<br />
P.O. Box 8050<br />
Wisconsin Rapids, WI 54495-8050<br />
USA<br />
Puh. +1 715 422 3295<br />
Fax +1 715 422 3620<br />
<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> North America<br />
Biron & Whiting Mills<br />
David Orcutt<br />
P.O. Box 8050<br />
Wisconsin Rapids, WI 54495-8050<br />
USA<br />
Puh. +1 715 459 6024<br />
Fax +1 715 422 2403<br />
<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> North America<br />
Biron Mill<br />
Shane Adam<br />
P.O. Box 8050<br />
Wisconsin Rapids, WI 54495-8050<br />
USA<br />
Puh. +1 715 422 2339<br />
Fax +1 715 422 2441<br />
<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> North America<br />
Duluth Paper Mill<br />
Diane Gobin<br />
100 North Central Avenue<br />
Duluth, MN 55807<br />
USA<br />
Puh. +1 218 628 5276<br />
Fax +1 218 628 0310<br />
<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> North America<br />
Duluth Recycled Pulp Mill<br />
(ks. Duluth Paper Mill)<br />
<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> North America<br />
Kimberly Mill<br />
Mark Nessmann<br />
433 North Main<br />
Kimberly, WI 54136<br />
USA<br />
Puh. +1 920 788 8418<br />
Fax +1 920 788 8609<br />
<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> North America<br />
Niagara Mill<br />
Steve Lewens<br />
1101 Mill Street<br />
Niagara, WI 54151<br />
USA<br />
Puh. +1 715 251 8311<br />
Fax +1 715 251 1730<br />
<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> North America<br />
Stevens Point Mill<br />
Karen Rozumalski<br />
707 Arlington Place<br />
Stevens Point, WI 54481<br />
USA<br />
Puh. +1 715 345 8031<br />
Fax +1 715 345 8750<br />
<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> North America<br />
Whiting Mill<br />
Deanna Haen<br />
2627 Whiting Road<br />
Stevens Point, WI 54481<br />
USA<br />
Puh. +1 715 345 6633<br />
Fax +1 715 345 6770<br />
<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> North America<br />
Water Renewal Center<br />
(ks. Whiting Mill)<br />
<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> North America<br />
Wisconsin Rapids Paper Mill<br />
Sharon Gutowski<br />
310 Third Avenue North<br />
Wisconsin Rapids, WI 54495<br />
USA<br />
Puh. +1 715 422 3310<br />
Fax +1 715 422 3982<br />
Corenso North America<br />
Todd Schmitt<br />
800 Freemont Street<br />
Wisconsin Rapids, WI 54495<br />
USA<br />
Puh. +1 715 422 3535<br />
Fax +1 715 422 3674<br />
<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> North America<br />
Wisconsin Rapids Pulp Mill<br />
Daniel Herman<br />
950 Fourth Avenue North<br />
Wisconsin Rapids, WI 54495<br />
USA<br />
Puh. +1 715 422 3345<br />
Fax +1 715 422 3886<br />
dan.herman@storaenso.com<br />
<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> North America<br />
Water Quality Center<br />
(ks. Wisconsin Rapids Pulp Mill)<br />
<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> North America<br />
Port Hawkesbury Mill<br />
Derrick B. Cameron<br />
P.O. Box 9500<br />
CDN-Port Hawkesbury<br />
Nova Scotia B9A 1A1<br />
Canada<br />
Puh. +1 902 625 6149<br />
Fax +1 902 625 2098<br />
derrick.cameron@storaenso.com<br />
<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> North America<br />
Port Hawkesbury Mill<br />
Woodlands Unit<br />
Russ Waycott<br />
P.O. Box 9500<br />
Port Hawkesbury<br />
Nova Scotia B9A 1A1<br />
Canada<br />
Puh. +1 902 625 6272<br />
Fax +1 902 625 2388<br />
Brasilia<br />
Veracel (plantaasit)<br />
Cícero Antonio Lima<br />
Av. David J. Fadini, 300<br />
CEP 45823-035 Eunápolis, Bahia<br />
Brazil<br />
Puh. +55 73 281 8052<br />
Fax +55 73 281 8070<br />
cicero.lima@veracel.com.br<br />
Kiina<br />
<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> Asia Pacific<br />
Suzhou Mill<br />
Yun Yang<br />
159 Binhe Road<br />
Suzhou New District<br />
Suzhou 215011<br />
Jiangsu, China<br />
Puh. +86 512 825 1060 2212<br />
Fax +86 512 825 1711<br />
Indonesia<br />
PT Finnantara Intiga (plantaasit)<br />
Juha Anttila<br />
S. Widjojo Centre, 8th Floor<br />
Jl. Jenderal Sudirman No 71<br />
12190 Jakarta<br />
Indonesia<br />
Puh. +62 21 527 2086<br />
Fax +62 21 527 2088<br />
juha.anttila@finnantara.com<br />
Venäjä<br />
<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong><br />
Wood Supply Russia (osana<br />
<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> Wood Supply Finlandia)<br />
Olga Rogozina<br />
Moika embankment, 37<br />
St. Petersburg<br />
Russia 191186<br />
Puh. +7 812 102 4344<br />
Fax +7 812 314 3010<br />
ZAO <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> Packaging<br />
Balabanovo Mill<br />
Lermontov str. 2<br />
Kaluga region<br />
Russia 249000<br />
Puh. +7 084 386 0740<br />
Fax +7 084 386 0756<br />
Yhteiskuntavastuu<br />
<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong><br />
Corporate Social Responsibility<br />
Eija Pitkänen<br />
PL 309<br />
00101 Helsinki<br />
Puh. 02046 21348<br />
Fax 02046 21244<br />
<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong><br />
Corporate Communications,<br />
Sustainability<br />
Päivi Sihvola<br />
PL 309<br />
00101 Helsinki<br />
Puh. 02046 21380<br />
Fax 02046 21267<br />
<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong><br />
Employee Well-Being and<br />
Occupational Health & Safety<br />
Paavo Jäppinen<br />
PL 309<br />
00101 Helsinki<br />
Puh. 02046 24331<br />
Fax 02046 24330<br />
<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> International<br />
Corporate Human Resources and<br />
TQM<br />
Christer Ågren<br />
9 South Street<br />
London W1K 2XA<br />
UK<br />
Puh. +44 20 7016 3150<br />
Fax +44 20 7016 3211<br />
YRITYSVASTUU 2003 53
LIITE SANASTO<br />
AOX Adsorbable organic halogen compounds. AOX-pitoisuus kertoo esimerkiksi jäteveden sisältämän,<br />
orgaanisiin yhdisteisiin sitoutuneen kloorin tai muiden halogeenien määrän.<br />
Biopolttoaineet Uusiutuvista raaka-aineista saatavat polttoaineet, kuten puun kuori, mustalipeä ja hakkuutähteet.<br />
Biotooppi Elinympäristö, jolla on tunnusomainen paikallisilmasto, maaperä, kasvisto ja eläimistö.<br />
BOD Biological Oxygen Demand. Biologista hapenkulutusta kuvaava BOD-arvo kertoo, kuinka paljon<br />
mikro-organismit kuluttavat happea jäteveden orgaanisten yhdisteiden hajottamiseen tiettynä aikana.<br />
CO2 Hiilidioksidi. Kaasu, jota muodostuu palamisen yhteydessä sekä eräiden luonnollisten prosessien<br />
tuloksena. Puut tarvitsevat hiilidioksidia yhteyttämiseen. Liiallisen hiilidioksidin määrän ilmakehässä<br />
katsotaan edistävän ilmastonmuutosta.<br />
COD Chemical Oxygen Demand. Kemiallista hapenkulutusta kuvaava COD-arvo kertoo, paljonko happea<br />
tarvitaan jäteveden sisältämän orgaanisen aineen hajottamiseen kemiallisesti.<br />
CSA Z809 Kanadan kansallinen kestävän metsänhoidon standardi.<br />
ECF Elemental Chlorine-Free. Sellu, jonka valkaisuun ei käytetä alkuaineklooria; tosin prosessi voi sisältää<br />
klooriyhdisteitä, kuten klooridioksidia.<br />
EMAS Eco-Management and Audit Scheme. Vapaaehtoinen ympäristöasioiden hallinta- ja auditointijärjestelmä,<br />
joka perustuu EU:n asetukseen.<br />
FFCS Finnish Forest Certification System. Suomen metsäsertifiointijärjestelmä.<br />
Fosfori Alkuaine, jonka liiallinen pitoisuus vesistöissä yhdessä typen yhdisteiden ja orgaanisten yhdisteiden<br />
kanssa voi lisätä biologista aktiviteettia ja aiheuttaa rehevöitymistä.<br />
FSC Forest Stewardship Council. Hyvän metsänhoidon neuvosto.<br />
FTSE4Good-indeksi FTSE4Good-indeksiperhe listaa yhteiskunnallisesti vastuullisia yrityksiä. FTSE:n omistavat Lontoon<br />
arvopaperipörssi ja talouslehti The Financial Times.<br />
ISO 14001 Kansainvälinen ympäristöstandardisarja, joka on tarkoitettu pohjaksi yritysten ympäristönhallintajärjestelmille.<br />
Keräyspaperi Ks. uusiokuitu.<br />
m 3 sub Kuoreton kiintokuutiometri.<br />
NOX Typen oksidit, joita syntyy palamisen yhteydessä. Typen oksidien laskeumat voivat aiheuttaa<br />
maaperän ja vesien happamoitumista.<br />
PEFC Programme for the Endorsement of Forest Certification schemes. Metsäsertifiointijärjestelmien<br />
keskinäistä hyväksymistä ajava ohjelma.<br />
SFI SM Sustainable Forestry Initiative. American Forest & Paper Associationin kestävän metsänhoidon<br />
aloiteohjelma.<br />
SFM Sustainable Forest Management. Kanadan standardisointijärjestön kestävän metsänhoidon ohjelma.<br />
Siistaus Kemialliset ja mekaaniset prosessit, joilla painomuste erotetaan keräyspaperimassan kuiduista.<br />
SO2 Rikkidioksidi. Kaasu, jota muodostuu rikkipitoisia polttoaineita, kuten öljyä ja hiiltä, poltettaessa.<br />
Rikkidioksidi aiheuttaa maaperän ja vesistöjen happamoitumista.<br />
TCF Totally Chlorine-Free, täysin klooriton. Sellu, jonka valkaisuun ei käytetä lainkaan klooria tai<br />
klooriyhdisteitä.<br />
Typpi Ilmakehässä yleisesti esiintyvä kaasu. Liiallinen typpipitoisuus vesistöissä yhdessä fosforiyhdisteiden<br />
ja orgaanisten yhdisteiden kanssa voi lisätä biologista aktiviteettia ja aiheuttaa rehevöitymistä.<br />
Uusiokuitu Käytetty paperi ja kartonki, joka on kerätty uusiokäyttöä varten paperin ja kartongin<br />
kuituraaka-aineeksi.<br />
Uusiopaperi Uusiokuidusta valmistettu paperi.<br />
Yhteiskuntavastuu Corporate Social Responsibility, CSR. <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n yhteiskuntavastuuperiaatteet koskevat mm.<br />
ihmisoikeuksia, liiketoiminnan etiikkaa, viestintää, toimintaa paikallisyhteisöissä ja työvoiman<br />
vähennyksiä.<br />
Mittayksiköiden tunnukset ja muuntokertoimet<br />
TJ: terajoule (1 000 miljardia joulea)<br />
GWh: gigawattitunti (1 miljardi wattituntia)<br />
TWh: terawattitunti<br />
(1 000 miljardia wattituntia)<br />
ha: hehtaari (10 000 m 2 eli 100 x 100 m)<br />
54 YRITYSVASTUU 2003<br />
1 kuutiometri = 264,1 gallonaa<br />
1 metrinen tonni = 1,1025 lyhyttonnia<br />
1 GJ = 0,9473644 miljoonaa BTU:a<br />
(British Thermal Unit)<br />
1 kuoreton kiintokuutiometri<br />
puuta = 0,429 Great Lakes rough cords
<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n yhteiskuntavastuun<br />
Liiketoiminnan periaatteet<br />
Yhteistyö <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n ja yhtiön<br />
sidosryhmien välillä on avointa ja<br />
oikeudenmukaista ja perustuu tasavertaisuuteen.<br />
Lahjukset, kynnysrahat, laiton hintojen<br />
sääntely ja vastaavat toimintatavat<br />
ovat kiellettyjä.<br />
Henkilöstön tulee välttää eturistiriitoja<br />
henkilökohtaisen taloudellisen<br />
toiminnan ja yrityksen toiminnan<br />
välillä.<br />
Kaikkien <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n liiketoimien<br />
tulee näkyä tarkasti ja oikein yrityksen<br />
kirjanpidossa.<br />
Viestintä<br />
Viestintä perustuu uskottavuuteen, vastuullisuuteen,<br />
ennakoivuuteen ja vuorovaikutukseen.<br />
Tämä koskee tasapuolisesti<br />
kaikkia sidosryhmiä. Tuemme<br />
avointa keskustelua.<br />
Yhteisöllisyys<br />
Toimimme vastuullisesti paikallisella,<br />
kansallisella sekä kansainvälisellä tasolla<br />
ja suosimme tavoitteellista kumppanuutta.<br />
Kannustamme henkilöstöämme<br />
osallistumaan aktiivisesti paikallisyhteisöjen<br />
toimintaan.<br />
Henkilöstön <strong>vähentä</strong><strong>minen</strong><br />
Kun työvoiman <strong>vähentä</strong>mistä ei voida<br />
välttää, toimimme yksilöä kunnioittaen<br />
ja henkilöstön tarpeita kuunnellen.<br />
periaatteet<br />
Tuemme Yhdistyneiden Kansakuntien<br />
yleismaailmallista ihmisoikeuksien<br />
julistusta ja ILO:n<br />
keskeisiä konventioita, joista<br />
seuraavat periaatteet on johdettu:<br />
Työolosuhteet<br />
Henkilöstö on oikeutettu turvalliseen<br />
ja terveelliseen työympäristöön.<br />
Kenenkään ei pidä joutua fyysisen<br />
rangaistuksen, seksuaalisen häirinnän<br />
tai hyväksikäytön eikä henkisen väkivallan<br />
kohteeksi.<br />
Henkilöstön monipuolisuus<br />
Tiedostamme, että henkilöstön monipuolisuus<br />
on vahvuus. Henkilön syrjintä<br />
rodun, syntyperän, sukupuolen,<br />
vammaisuuden, sukupuolisen suuntautuneisuuden,<br />
uskonnon, poliittisen<br />
mielipiteen, vanhemmuuden, etnisen<br />
alkuperän tai muun vastaavan ominaisuuden<br />
perusteella on kiellettyä.<br />
Yhdistymisvapaus<br />
Henkilöstöllä on halutessaan oikeus järjestäytyä,<br />
liittyä yhdistyksiin ja neuvotella<br />
edustuksellisesti.<br />
Työpaikan vapaa valinta<br />
Kaikenlainen pakkotyö on kiellettyä.<br />
Lapsityövoima<br />
Lapsityövoiman käyttö ei ole sallittua.<br />
Työn teettämisen vähimmäisikä on<br />
ILO-konvention mukainen (14 tai 15<br />
vuotta) tai korkeampi, mikäli paikallinen<br />
lainsäädäntö niin edellyttää. Työn<br />
teettä<strong>minen</strong> nuorilla ei saa vaarantaa<br />
heidän koulutustaan tai kehitystään.<br />
Palkat<br />
Palkat maksetaan suoraan henkilöstölle.<br />
Henkilöstölle maksetaan vähintään<br />
lainmukainen minimipalkka tai sovellettavan<br />
työehtosopimuksen määräämä<br />
palkka.<br />
Työaika<br />
Vuoden aikana keskimääräinen työaika<br />
ei saa olla enempää kuin 48 tuntia viikossa<br />
eivätkä ylityöt enempää kuin<br />
keskimäärin 12 tuntia viikossa. Joka<br />
tapauksessa <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> noudattaa paikallisissa<br />
laeissa tai sovellettavissa<br />
työehtosopimuksissa määriteltyjä<br />
työaikoja.<br />
Keskeiset sidosryhmät<br />
Asiakkaat<br />
Kaikki nykyiset ja tulevat yritykset ja<br />
henkilöt, jotka valitsevat <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n<br />
toimittamaan heille tavaroita tai palveluita.<br />
Henkilöstö<br />
Kaikki <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n ja sen tytäryhtiöiden<br />
henkilöstöön kuuluvat.<br />
Sijoittajat<br />
Kaikki <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n nykyiset ja tulevat<br />
osakkeenomistajat ja luotonantajat.<br />
Yhteistyökumppanit<br />
Materiaalien ja palveluiden toimittajat.<br />
Yhteistyökumppanit taloudellisissa<br />
ja muissa molempia osapuolia hyödyttävissä<br />
hankkeissa.<br />
Toimiala- ja etujärjestöt, joissa<br />
<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> on jäsenenä.<br />
Kansalaisyhteiskunta<br />
Paikallisyhteisöjen asukkaat.<br />
Kansalaistoimintaa ja hyväntekeväisyyttä<br />
harjoittavat organisaatiot ja kansalaisjärjestöt.<br />
Julkishallinto<br />
Viranomaiset, poliitikot ja vaaleilla valitut<br />
toimihenkilöt sekä kansainväliset<br />
organisaatiot kuten YK.<br />
Tietyt tässä esitetyt lausumat, jotka eivät ole historiallisia tosiasioita, kuten markkinoiden oletettuun kasvuun ja kehitykseen liittyvät lausumat ja muut kasvu- ja tuottavuusolettamat sekä lausumat, jotka<br />
alkavat ilmaisuilla “uskoo”, ”olettaa”, ”odottaa”, ”ennustaa” tai muilla vastaavilla ilmaisuilla, ovat tulevaisuudennäkymiin liittyviä kannanottoja Yhdysvaltain vuoden 1995 Arvopapereita Koskevien<br />
Oikeudenkäyntien Uudistamisesta annetun lain (The United States Private Securities Litigation Reform Act of 1995) tarkoittamalla tavalla. Koska nämä lausumat perustuvat nykyisiin suunnitelmiin,<br />
arvioihin ja ennusteisiin, ne sisältävät riskejä ja epävarmuustekijöitä, jotka saattavat johtaa siihen, että tulokset poikkeavat merkittävästi niitä koskevista arvioista. Tällaisia tulevaisuutta koskevissa<br />
lausumissa esitettyjä tekijöitä, jotka saattavat merkittävästi muuttaa tuloksia, voivat muun muassa olla: (1) toiminnalliset tekijät, kuten jatkuva menestys tuotannollisessa toiminnassa ja siinä saavutettava<br />
tehokkuus, jatkuvat saavutukset tuotekehityksessä, konsernin tavoittelemien asiakkaiden kyky hyväksyä uusia tuotteita ja palveluita, voimassaolevien ja uusien yhteistyösopimusten mukanaan tuoma<br />
menestys, muutokset liiketoiminnan strategioissa, kehityssuunnitelmissa tai tavoitteissa, muutokset konsernin patenttien tai muiden tekijänoikeuksien antamassa suojassa sekä pääoman saatavuus<br />
hyväksyttävillä ehdoilla; (2) teollisuuden yleiset olosuhteet, kuten tuotteiden kysynnän voimakkuus, kilpailun kovuus, konsernin tuotteiden markkinahinnat maailmalla nyt ja tulevaisuudessa sekä niihin<br />
liittyvät hintapaineet, raaka-aineiden hintavaihtelut, konsernin asiakkaiden ja kilpailijoiden taloudellinen tilanne sekä mahdollisten uusien kilpailevien tuotteiden ja teknologioiden kehittä<strong>minen</strong><br />
kilpailijoiden toimesta; ja (3) yleinen taloudellinen tilanne, kuten talouskasvu konsernin tärkeimmillä markkina-alueilla sekä valuuttakurssi- ja korkotasovaihtelut.
<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> Oyj<br />
PL 309<br />
00101 Helsinki<br />
Katuosoite: Kanavaranta 1<br />
Puh. 02046 131<br />
Fax 02046 21471<br />
<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> AB<br />
Box 70395<br />
SE-107 24 Stockholm, Sverige<br />
Katuosoite: World Trade Center<br />
Klarabergsviadukten 70<br />
Puh. +46 8 613 66 00<br />
Fax +46 8 10 60 20<br />
www.storaenso.com corporate.communications@storaenso.com<br />
<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n vuosikertomus 2003 sisältää seuraavat raportit:<br />
Painetun vuosikertomuksen voi tilata kotisivuiltamme osoitteesta www.storaenso.com/order<br />
tai ottamalla yhteyttä konsernin yllä mainittuihin toimistoihin.<br />
Graafinen suunnittelu: Incognito<br />
Valokuvat: Lasse Arvidson, Tuomo Castren, Johan Eklund, Janne Eriksson, Christer Höglund,<br />
Juha Ignatius, Jyrki Komulainen, Arturo Ballester Molina, Taisto Saari, <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n kuva-arkistot<br />
Painatus: Libris Oy<br />
Kannet: Triplex Madera 250 g/m2 , <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>, Barcelonan tehtaat<br />
(ISO 14001 -sertifikaatti ja EMAS-rekisteröinti ES-CAT- S-0000046)<br />
Sisäsivut: Berga Cream 100 g/m2 , <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>, Berghuizerin tehtaat<br />
(ISO 14001 -sertifikaatti ja EMAS-rekisteröinti NL-000018)<br />
<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> International Office<br />
9 South Street<br />
London W1K 2XA, UK<br />
Puh. +44 20 7016 3100<br />
Fax +44 20 7016 3200
Change language